1. No category

TOURUJOEN
KEHITTÄMISSUUNNITELMA
2015
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
1 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 4
2 YLEISTÄ .................................................................................................................................................... 5
2.1 Suunnittelualueen sijainti .............................................................................................................................5
2.2 Suunnitteluprosessi .......................................................................................................................................6
3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN .................................................................................... 8
3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet .....................................................................................................................8
3.2 Asukkaiden kuuleminen ................................................................................................................................9
4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA ............................................................................................................... 12
5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE ...................................................................................................... 15
5.1 Kaavoitustilanne ..........................................................................................................................................15
5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset ................................................................................................................17
5.3 Maanomistus...............................................................................................................................................19
5.4 Maisema ......................................................................................................................................................19
5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet ...............................................................................................................22
5.6 Luonnonolosuhteet .....................................................................................................................................23
5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu ................................................................................................................27
5.8 Reittiyhteydet..............................................................................................................................................28
5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus............................................................................................29
5.10 Viheralueiden hoito...................................................................................................................................29
5.11 Melu ..........................................................................................................................................................29
5.12 Hulevesien hallinta ....................................................................................................................................32
5.13 Vesivoimalaitos ja Kankaan pato ..............................................................................................................33
6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA .................................................................................................................... 34
6.1 Joen kunnostaminen ja Kankaan vesivoimalaitos .......................................................................................34
6.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen .........................................................................................41
6.3 Reittiyhteyksien parantaminen ...................................................................................................................44
6.4 Maisemakuva ja näkymät ...........................................................................................................................52
6.5 Valaistus ......................................................................................................................................................52
6.6 Kalusteet ja varusteet .................................................................................................................................57
6.7 Opastus........................................................................................................................................................58
6.8 Taide ............................................................................................................................................................60
6.9 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset ..............................................................................................61
6.10 Eroosio-ongelmien torjunta ......................................................................................................................65
6.11 Melun torjuntatoimenpiteet .....................................................................................................................67
6.12 Hulevesien hallinta ....................................................................................................................................67
6.13 Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi ...........................................................................68
7 Kehittämissuunnitelman yhteenveto ja toteuttaminen ........................................................................... 69
7.1 Yhteenveto ja toimenpiteiden alustava toteuttamisaikataulu ...................................................................69
7.2 Jatkosuunnittelu ..........................................................................................................................................71
Lähteet ..................................................................................................................................................... 74
2
Liite 1. Luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana 2.-19.12.2014 saatujen kirjallisten palautteiden kooste ...........75
Liite 2. Kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa tutkittujen vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu ...................77
3
1 JOHDANTO
Tourujoen kehittämissuunnitelman laadinta on lähtenyt käyntiin erityisesti Kankaan hankkeen myötä, minkä
yhteydessä on pohdittu itse joen kunnostusmahdollisuuksia sekä vesivoimalaitoksen kohtaloa. Kankaan alueen
kaavoituksessa on määritelty muitakin maankäytöllisiä lähtökohtia, jotka ovat vaikuttaneet tämän suunnitelman sisältöön. Kankaan vuonna 2014 valmistuneessa yleissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, kuten Kankaan puistoja tai Tourujoen yli kulkevaa uutta kevyen liikenteen siltaa, ei ole sisällytetty tämän kehittämissuunnitelman kustannuksiin, koska ne sisältyvät jo kyseiseen aiempaan suunnitelmaan ja sen kokonaiskustannuksiin.
Tourujoki on osa ydinkeskustaa kiertävää Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän kaupungin vuonna 2012 hyväksytyssä viherpolitiikassa määritelty periaate. Periaatteen kärkihankkeeksi on nostettu kehittämissuunnitelman
laatiminen koko Kehä Vihreälle. Tämä kehittämissuunnitelma on päätetty toteuttaa osissa, ja tämä Tourujoen
aluetta koskeva kehittämissuunnitelma on ensimmäinen alueellinen osa tätä kokonaissuunnitelmaa.
Samanaikaisesti Tourujoen kehittämissuunnitelman kanssa on käynnistetty koko Kehä Vihreää koskevan konseptisuunnitelman laatiminen, jonka yhteydessä luodaan periaatteita mm. opastuksen, valaistuksen sekä reittien kehittämisen osalta. Konseptisuunnitelman laadinnan yhteydessä pohdittuja ratkaisuja on hyödynnetty
myös tämän kehittämissuunnitelman viimeistelyssä. Kehä Vihreän kehittämisestä saa lisätietoa internetistä
osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kehavihrea.
Tourujoen kehittämissuunnitelmassa suurimman huomion on prosessin aikana saanut itse joen kunnostusvaihtoehdot. Keväällä 2014 toteutettiin kehittämissuunnitelman ensimmäisenä vaiheena erityinen monitavoitearviointi uomavaihtoehdoista Kankaan kohdalla. Arvioinnista valmistui erillinen raportti maaliskuussa 2014. Siksi
tätä vaihetta ei ole enää tässä kehittämissuunnitelmaraportissa syvällisemmin kuvattu. Monitavoitearvioinnin
loppuraporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa:
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf.
Kankaan osalta kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2014 päätöksen, jonka mukaan jokea ei toteuteta ns.
pitkänä uomana Kankaan viherkehällä, vaan jokea kehitetään nykyisellä paikallaan. Syksyn 2014 aikana tätä
vaihtoehtoa selvitettiin eri tekijöiden suhteen – vaihtoehtoasetelmana oli vesivoimalaitoksen säilyminen tai
lakkauttaminen. Nämä eri vaihtoehdot merkitsevät hyvin erilaista lopputilannetta niin virkistyksen, maiseman
kuin jokiluonnonkin kannalta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatujen palautteiden perusteella kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on päätynyt esittämään kehittämissuunnitelmassa esitettäväksi ratkaisuksi
ns. koskivaihtoehtoa, jossa vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa.
Kehittämissuunnitelmassa joen kunnostuksen lisäksi on lukuisia muita tarkasteltavia kysymyksiä: virkistyskäytön ja reittiverkoston kehittäminen, osa-alueiden hoitotaso, näkymien avaaminen, eroosionsuojaustoimenpiteet, valaistus, opastus, rakenteet ja taide.
Kehittämissuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Se tulee ohjaamaan alueen tulevaa maankäytön
suunnittelua sekä muuta suunnittelua ja alueiden ylläpidon ohjelmointia. Esitetyt toimenpiteet ja niiden toteutuminen määritetään sitovasti vuosittaisissa eri vastuualueiden investointiohjelmissa.
Kehittämissuunnitelman ovat laatineet Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluissa maisema-arkkitehti
Mervi Vallinkoski sekä kaavoitusbiologi Anne Laita.
4
2 YLEISTÄ
2.1 Suunnittelualueen sijainti
Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Suunnitelmassa tarkastellaan Tourujokea koko matkaltaan
Palokkajärveltä Jyväsjärvelle. Lisäksi tutkitaan yhteyksiä lähiympäristöön tarkoituksenmukaiselta alueelta.
Kuva 1. Suunnittelualue ja keskeisimmät yhteydet ympäristöön.
5
2.2 Suunnitteluprosessi
2.2.1 Suunnittelun vaiheet
Tourujoen kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on ollut kaksivaiheinen:
-
keväällä 2014 laadittiin Kankaan uuden uoman vaihtoehtoihin liittyvä monitavoitearviointi
syksyllä 2014 laadittiin luonnos kehittämissuunnitelmaksi koskien koko suunnittelualuetta ja selvitettiin joen kunnostusmahdollisuuksia uoman nykypaikalla.
Monitavoitearvioinnin päävaiheet olivat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
monitavoitearvioinnin ohjausryhmän 1. kokous 10.1.2014 (aloituskokous)
ohjausryhmän 2. kokous 21.2.2014 (arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset)
kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 25.2.2014 (esittely)
asukaskysely 3.-23.3.2014 (internet-pohjainen)
ohjausryhmän 3. kokous 4.3.2014 (vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely)
kaupunkirakennelautakunnan ylimääräinen kokous 4.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista)
sidosryhmätyöpaja 12.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista)
valtuustoseminaari 24.3.2014 (uomavaihtoehtojen ja vaikutusten esittely)
ohjausryhmän 4. kokous 26.3.2014 (raporttiluonnos ja johtopäätökset)
tulosten esittelytilaisuus 27.3.2014 (kaupunkirakennelautakunta ja sidosryhmät)
Tourujoen kehittämissuunnitelman ohjausryhmä 31.3.2014
kaupunkirakennelautakunnan käsittely 8.4./22.4.2014
kaupunginhallituksen käsittely 28.4.2014
Kaupunginvaltuuston päätös uomavaihtoehdoista 19.5.2014
Monitavoitearvioinnin kulku ja tulokset on kuvattu tarkemmin erillisessä maaliskuussa 2014 valmistuneessa
raportissa, joka löytyy internetistä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf.
Kankaan padon patoturvallisuudesta pidettiin neuvottelu Hämeen ELY-keskuksen kanssa 8.4.2014. Tällöin ELYkeskus vaati erityisen vahingonvaaraselvityksen laatimista, joka käynnistettiin neuvottelun jälkeen. Vahingonvaaraselvitys valmistui marraskuussa 2014.
Kesän ja syksyn 2014 aikana tarkennettiin maastoinventointeja mm. kasvillisuuden, luontoarvojen, vieraslajien,
hulevesien, reittien ja valaistuksen osalta.
Asukkaille järjestettiin kaksi asukaskävelyä elo-syyskuun vaihteessa (27.9. ja 10.9.2014). Näistä tiedotettiin
Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä projektin internet-sivuilla (http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki).
Asukaskävelyihin osallistui n. 30 henkeä.
Kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on käsitellyt suunnittelua syksyllä kahdessa kokouksessa (30.9. sekä
11.11.2014) sekä kerran vielä tammikuussa 2015 (23.1.2015).
Kaupunkirakennelautakunnalle kehittämissuunnitelman luonnosta esiteltiin kokouksessa 2.12.2014 ja kaupunginhallitukselle kokouksessa 15.12.2014.
Asukastilaisuus kehittämissuunnitelman luonnoksesta järjestettiin 9.12.2014. Siihen osallistui n. 25 henkeä.
6
2.2.2 Projektin organisoituminen
Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen. Muut ohjausryhmän jäsenet
ovat: Erja Saarivaara (kaupungingeodeetti), Leena Rossi (yleiskaavapäällikkö), Veli-Jussi Koskinen (kaupungininsinööri), Anne Sandelin (hankejohtaja), Pekka Sihvonen (liikuntajohtaja), Jari Salomaa (viestintäpäällikkö), Tero
Saarno (toimitusjohtaja, kevään 2014 ajan), Sami Kettunen (kunnossapitopäällikkö, syksystä 2014 alkaen) ja
Heli-Maija Voutilainen (Keski-Suomen museon museonjohtaja).
Projektipäällikkönä on toiminut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Projektiryhmään ovat kuuluneet kaavoitusbiologi Anne Laita, geotekninen asiantuntija Kari Seuranen, ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva sekä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Myös muita asiantuntijoita on
kuultu suunnitelmaa laadittaessa.
Kuva 2. Palokkajärven luusua.
7
3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN
3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet
3.1.1 Kaupungin viherpolitiikka - Tourujoki osana Kehä Vihreää
Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus. Sen
osalta tavoitteeksi on asetettu, että sitä pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan viheralueille sijoittuvia virkistysreittejä pitkin. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. Reitistön kehittämiseen liittyy keskeisesti myös reittien opastus ja valaistus. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa esitetään periaatteita koskien esim. valaistusta tai opastusta, joita on samalla
pohdittu myös koko Kehä Vihreän kannalta.
Kuva 3. Kehä Vihreä.
3.1.2 Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi
Tourujoen kehittämissuunnitelman tarve on noussut erityisesti esille Kankaan hankkeen yhteydessä. Kankaalla
erityiskysymyksenä on ollut mahdollinen uuden uoman rakentaminen alueen halki. Kehittämissuunnitelman
laadinnan alkuvaiheessa, keväällä 2014, painopiste projektissa oli Kankaan uuden uoman rakentamiskysymyksessä.
Kevään 2014 aikana toteutettiin erityinen monitavoitearviointi uuden uoman rakentamista koskeneen uomapäätöksen pohjaksi. Uoman sijaintivaihtoehdot olivat kaupunginvaltuuston päätettävänä 19.5.2014, ja valtuusto päätti esittää etenemistä vaihtoehdon VE0+ pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Kankaan
osayleiskaavan mukainen uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomion asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista
kaupunginhallitus antaa Jyväskylän Energialle erillisen konserniohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua.
Monitavoitearvioinnin loppuraportti on luettavissa internetissä:
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. Monitavoitearvioinnin laati Suomen
Ympäristökeskuksen Vesikeskus. Monitavoitearvioinnissa on kyse erityisen analyysimenetelmän soveltamisesta päätöksenteon läpinäkyvyyden ja systemaattisuuden varmistamiseksi. Monitavoitearviointiin osallistuivat
8
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet, kutsutut sidosryhmät sekä asiantuntijoita kaupunkirakennepalveluista
ja muista viranomaistahoista. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisille.
3.1.3 Työn tavoitteet
Tourujoen kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden visio Tourujoen ja sen lähiympäristön
kehittämisestä pitkällä tähtäimellä.
Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää. Kehä Vihreä on osoitettu myös kaupungin yleiskaavassa
strategisena viheralueiden kehittämismerkintänä.
Kehittämissuunnitelman laadinnan tavoitteena on ollut ratkaista itse joen kunnostusperiaatteet. Keväällä käydyn monitavoitearvioinnin tavoitteena oli ratkaista erityisesti uoman sijaintivaihtoehto. Kaupunginvaltuusto
päätti 19.5.2014 kokouksessaan, että Tourujokea kehitetään uomavaihtoehdon VE0+ mukaisesti nykypaikallaan. Syksyn aikana tehtyjen lisäselvitysten ja –suunnittelun tavoitteena on ollut selvittää, mitä vesivoimalaitoksen mahdollinen lakkauttaminen tarkoittaa joen kunnostuksen kannalta. Edelleen on selvitetty myös kalatien rakentamisen mahdollisuuksia sekä säännöstelyehtojen modernisoinnin mahdollisuuksia.
Muita kehittämissuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ovat olleet:
• määritellä joen lähialueiden virkistyskäytön periaatteet, lähtökohtana on ollut alueen käyttömahdollisuuksien parantaminen
• joen ja sen varsialueiden luontoarvojen huomioon ottaminen,
• mahdollisten itse luonnonsuojelualuetta koskevien kehittämistoimenpiteiden määrittely (joiden pitää
olla alueen rauhoituspäätöksen mukaisia),
• alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen,
• virkistysreitistön kehittäminen. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä
katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään.
• eroosio-ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen esittäminen,
• Tourujoen varren kasvillisuuden ja metsien hoidon periaatteiden määrittely,
• vieraslajien torjuminen,
• alueen valaistusperiaatteiden sekä kalusteita, varusteita sekä taidetta koskevien yleisperiaatteiden
määrittely sekä
• opastusperiaatteiden pohdinta.
3.2 Asukkaiden kuuleminen
3.2.1 Internet-kysely keväällä 2014
Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearvioinnin yhteydessä järjestettiin internet-pohjainen asukaskysely
maaliskuussa 2014. Se järjestettiin sekä satunnaisotantana että avoimena kyselynä. Yhteensä vastauksia saatiin 933 henkilöltä. Uomavaihtoehtojen lisäksi kyselyssä kysyttiin avoimena kysymyksenä yleisiä kehittämisehdotuksia Tourujoelle. Vastauksia tähänkin kysymykseen saatiin satoja. Seuraavaan on koottu poimintoja tehdyistä ehdotuksista. Osin ehdotukset ovat keskenään myös ristiriitaisia, eli toisaalta esim. toivottiin uusia laitureita tai yleistä saunaa, ja toisaalta niitä vastustettiin.
Hyvin monissa kommenteissa esitettiin toiveena, että veden äärelle päästäisiin oleskelemaan ja kulkemaan.
Veden tuntumaan toivottiin usein ulkoilureittejä, piknik-paikkaa ja kahvilaa. Yleisesti toivottiin lisää aktiviteettejä, jotta alueesta kehittyisi osa elävää kaupunkia.
Hyvin monissa kommenteissa tuotiin esille, että alue on tärkeä nimenomaan luonnon tarkkailun ja rauhoittumisen paikkana ja että jotkin alueet on säilytettävä tulevaisuudessakin luonnontilaisina. Toisaalta rantojen
siistimistä ja kasvillisuuden raivausta toivottiin myös monessa kommentissa. Näitä ei välttämättä kuitenkaan
9
nähty keskenään ristiriitaisina tavoitteina, vaan tärkeää on tunnistaa alueet, jotka säilyvät luonnontilaisina, ja
alueet, joita voidaan kunnostaa enemmän.
Tourujoelle toivottiin mahdollisuutta melomiseen ja uintiin. Uoman siistimistä, laitureita, luontopolun kunnostusta, nuotiopaikkaa ja koirien ulkoilutusmahdollisuuksia toivottiin. Ylipäätään alue koettiin tärkeäksi virkistymispaikaksi.
3.2.2 Asukaskävelyt elo-syyskuussa 2014
Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin kaksi asukaskävelyä, joihin osallistui yhteensä n. 30 henkeä. Kävelyillä
esiteltiin alustavia kehittämisajatuksia sekä Tourujokeen liittyviä erilaisia haasteita ja arvoja. Kävelyn lopuksi
keskustelua jatkettiin vielä tovi kansalaistoiminnankeskus Matarassa.
Kävelyillä esille nousseita toiveita olivat mm:
- mahdollisimman yhtenäinen kävelyreitti joen varrella
- veden äärelle pääsyn mahdollistaminen
- rantojen siistiminen
- ympäristötaide
- kunnon opasteet
- enemmän penkkejä ja roskiksia
- meluntorjunta teiden kohdalla
- valaistuksen lisääminen
- monimuotoisempaa kasvillisuutta
- melontamahdollisuus
- laitureita
3.2.3 Luonnosvaiheen asukastilaisuus ja nähtävilläoloaikana saadut palautteet
Kehittämissuunnitelman luonnos oli nähtävillä 2.-19.12.2014.
Kehittämissuunnitelman luonnosta esiteltiin 9.12.2014 asukastilaisuudessa Tietotalon Vouti-salissa. Tilaisuudessa oli n. 25 henkeä. Keskustelu tilaisuudessa keskittyi joen kunnostusmahdollisuuksiin. Kommentit olivat
hyvin yksituumaisesti ns. koskivaihtoehtoa kannattavia. Se nähtiin hienona mahdollisuutena niin maisemallisesti, virkistyksellisesti, kalataloudellisesti ja ekologisesti. Tilaisuudessa myös keskusteltiin mm. joen kunnostuksen rahoittamismahdollisuuksista, joen sedimenteistä, melonnan olosuhteiden kehittämisestä, henkilöturvallisuudesta, eroosionsuojausratkaisuista, alueen opastuksesta sekä kiinteistöjen hulevesien johtamisesta.
Tourujoen yli Kankaan osayleiskaavassa osoitettua uutta kevyen liikenteen siltaa vastustettiin.
Nähtävilläoloaikana saatiin kehittämissuunnitelmasta neljä kirjallista palautetta. Niissä kaikissa kannatettiin ns.
koskivaihtoehtoa. Useissa palautteissa tuotiin esille mahdollisuutta kehittää Tourujoesta myös koskimelonnan
kannalta mielenkiintoinen kohde. Melontaseurojen kommenteissa esitettiin seikkaperäisiä kommentteja ja
esimerkkejä kosken suunnitteluun sekä tarjouduttiin olemaan apuna jatkosuunnittelussa. Luonnonsuojeluyhdistys esitti lisäksi palautteessaan vastustavansa uutta kevyen liikenteen siltaa. Luonnosvaiheen palautteista
laadittu laajempi kooste on esitetty raportin liitteenä 1.
3.2.4. Muu saatu palaute
Suunnitteluprosessin kuluessa on ollut auki OtaKantaa.fi –keskustelupalsta (https://www.otakantaa.fi/fiFI/Selaa_hankkeita/Tourujoen_kehittamissuunnitelma/Tourujoen_kehittaminen(27787). Siellä on ollut kaksi
eri keskusteluaihetta, toinen keväällä koskien Kankaan uomavaihtoehtoja sekä toinen koskien yleensä Tourujoen kehittämistä.
10
Tourujoen kehittämisen osalta OtaKantaa-sivuilla on keskusteltu mm. seuraavista aiheista:
- on esitetty joen rantojen siistimistä puistomaisiksi, vastakommenttina kuitenkin esitetty, että nykyiset
”ryteiköt” ovat elintärkeitä monille eläinlajeille
- on esitetty vihersuojavyöhykkeen jättämistä uhanalaiselle saukolle joen varteen
- otettu kantaa siihen, että joki olisi arvokkaampi vapaana
- esitetty, että Tourujokea voisi hyödyntää matkailuvalttina
Lisäksi sähköpostilla on saatu muutamia palautteita jo ennen luonnosvaihetta. Kommenteissa on esitetty esim.
uutta siltaa Tourujoen yli, esteettömiä reittejä, valaistuksen ja opastuksen parantamista, lisää roska-astioita,
sorsien ruokinnan sallimista, keinoja vieraslajien torjuntaan ja ympäristötaidetta.
Kuvat 4-5. Kuvia luonnonsuojelualueelta.
11
4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA
Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Alun
perin Tourujoesta lähes 60 % oli koskea. Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730luvulta alkaen. Tuolloin alueen nimenä on ollut karttalähteiden mukaan Myllykoski.
Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837. Tuolloin nykyinen tehdasalue oli käytössä pienialaisena viljelyalueena. Kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin
juuri Tourujoen koskiin. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.
Alueen ympärillä on ollut laajoja peltoalueita Jyväsjärven rantaan saakka. Laukaaseen vievä päätie on kulkenut
alueen pohjoispuolelta. Vaajakoskelle vievä tie on kulkenut tehdasalueen poikki. Nykyiset pääväylät noudattavat suurin piirtein vanhaa tieverkkoa.
Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee voimalaitokselle tehtyä
uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on
padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Tällöin Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Myös asutuksen laajentuminen, teiden, katujen ja siltojen rakentaminen
ovat vaikuttaneet Tourujoen uomaan ja lähiympäristöön.
Kuva 6. Vanha kartta Tourujoesta vuodelta 1849. (Lähde: Heikki Rantatupa,
Historialliset kartat –palvelu)
12
Kuva 7. Kartta Tourujoen vaiheista (VSU maisema-arkkitehdit Oy).
Kuva 8. Tourujoen vartta Taulumäellä, kuvausaika-arvio 1895-1915. (Kuvaaja: G.A.Stoore, lähde: Keski-Suomen
museo).
13
Kuva 9. Myllysaari Makkaramutkan kohdalla, kuva n. vuodelta 1930 (Lähde: Keski-Suomen museo).
Kuva 10. Työläisasuntoja Tourujoen eteläpäästä, kuva mahdollisesti vuodelta 1920 tai 1928. (Kuvaaja: Valokuvaamo Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo).
14
5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE
5.1 Kaavoitustilanne
5.1.1 Yleiskaavatilanne
Osin alue on mukana Kankaan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Kankaan osayleiskaavassa on esitetty
mm. ohjeellinen varaus uuden uoman rakentamisen mahdollistamiseksi Kankaan viherkehälle sekä uusi kevyen
liikenteen silta Tourujoen yli. Osayleiskaavan pohjana on ollut alueelle laadittu kaavarunkosuunnitelma. Kaavarungon laatija on ollut Kankaan arkkitehtikilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.
Kuva 11. Ote Kankaan kaavarungosta, joka on päivitetty vastaamaan asemakaavojen suunnittelutilannetta
marraskuussa 2014.
Muun suunnittelualueen osalta on voimassa 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Jyväskylän yleiskaava (yleiskaava on valituskäsittelyssä hallinto-oikeudessa eikä ole vielä saanut lainvoimaa). Yleiskaavassa
alue on osin strategista keskustatoimintojen aluetta, osin kestävän liikkumisen taajamaa ja osin viheraluetta.
Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on osa strategista viheralueiden kehittämismerkintää Kehä Vihreää.
15
Kuvat 12-13. Otteet Jyväskylän yleiskaavasta, kartoista 1 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) sekä 2 (Luontoarvojen
verkottuminen).
5.1.2 Asemakaavatilanne
Alue on asemakaavoitettu. Tourujoen varsialueet ovat pääosin viher- ja virkistysaluetta (VP, PI, VL, PL). Alasuistolla joki rajoittuu KL-2 –alueeseen (Schaumanin linna) sekä liikenne- ja rautatiealueisiin (LT, LR). Samoin pohjoispäässä liikenne- (LT) ja katualueet kulkevat joen yli. Lisäksi Tourulassa sekä aivan pohjoisosassa jokea sen
itäpuolella on suojaviheraluetta (EV). Luonnonsuojelualue on asemakaavassa SL-aluetta, ja sen länsipuolella on
hautausmaa-aluetta (EH). Kankaan kohdalla asemakaava on pääosin vielä teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialuetta (T) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueitta (KT). Kankaan alueelle on hyväksytty jo yksi
asemakaavan muutos (koskien vanhaa paperitehdasta). Kankaankadun kohdalla on myös vastikään hyväksytty
uusi asemakaava, joka mahdollistaa sinne uusien kerrostalojen rakentamisen. Lohikoskentien ja Vapaaherrantien risteyksen tuntumassa ulottuvat asuinkorttelit (AO, AL-1) jokeen saakka sen itärannalla.
Alueella on kaavoja vuosilta 1951, 1971, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1994, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja
2004. Vireillä olevia asemakaavoja on Kankaan Piippurannassa, Heikinkadun varressa sekä Kivääritehtaan alueella.
Kuva 14. Ote vireillä olevasta Kankaan Piippurannan asemakaavasta.
16
5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset
5.2.1 Kankaan yleissuunnitelma
Kankaan alueen kunnallistekniikkaa koskeva yleissuunnitelmaraportti on valmistunut tammikuussa 2014. Se
pitää sisällään yleispiirteiset suunnitelmat koskien liikenteen järjestämistä, katuja, kevyen liikenteen väyliä,
Tourujoen ylittävää uutta siltaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja kaukokylmän rakentamista, hulevesien hallintaa,
rakennettavuutta ja valaistusta. Yleissuunnitelmassa on myös otettu huomioon uuden uoman rakentamisen
mahdollistaminen. Yleissuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan Piippurannan asemakaavan suunnittelutilannetta. Kankaan 1. toteutumisalueen kunnallistekniikan rakennussuunnittelu on käynnistynyt myös syksyllä
2014. Kankaan oleskelurannan rakennussuunnittelu on myös käynnistynyt helmikuussa 2015.
Kuva 15. Ote Kankaan elokuussa 2014 valmistuneesta päivitetystä yleissuunnitelmasta.
5.2.2 Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma
Tourujokeen liittyy myös Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma vuodelta 2012. Suunnittelualue
käsittää alueen luoteesta Rajakadulta itään Tourujoelle sekä lounaassa Sepänkadulle saakka. Suunnitelmassa
on esitetty toimenpiteitä nykyisen sekaviemäröinnin purkamiseksi sekä hulevesitulvien tilanteen helpottamiseksi ydinkeskustassa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.12.1.
17
5.2.3 Baanan aluevaraussuunnitelma
Ns. Baanasta eli nopeasta pyöräilyreitistä keskustasta Seppälänkankaalle on valmistunut aluevaraussuunnitelma kesäkuussa 2014. Baanaa varten esitetään uutta Tourujoen yli kulkevaa siltaa Haavepuiston kohdalle.
Kuva 16. Ote Baanan aluevaraussuunnitelmasta Kankaan ja Tourujoen kohdalta.
5.2.4 Vesienhoitosuunnitelmat
Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmissa ja
niihin liittyvissä toimenpideohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toimista,
joilla pinta- ja pohjavesien hyvä tila aiotaan saavuttaa alueelle vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vuoteen 2021 ulottuvien suunnitelmien
valmistelu, ja suunnitelmat ovat kuultavana 1.10.2014 – 31.3.2015 välisen ajan. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyy myös yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat.
Jyväskylä ja Tourujoki kuuluu Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tourujoki on luokiteltu siinä
voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sen hydrologis-morfologinen tila on huono ja ekologinen tila
suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nähden on luokiteltu tyydyttäväksi.
Nähtävillä olevassa Keski-Suomen toimenpideohjelmassa esitetään, että Tourujoelle tehtäisiin joen elinympäristökunnostus joen alaosaan sekä suunniteltaisiin kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Lisäksi esitetään
selvitettävän säännöstelykäytännön kehittämistä.
Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunta on käsittelemässä kaupungin lausuntoa vesienhoitosuunnitelmasta kokouksessaan helmikuussa 2015.
5.2.5 Tehdyt selvitykset
Alueelta on tehty lukuisia luontoselvityksiä. Tourujoen jokivarren luontotyyppi- ja liito-oravan esiintymätiedot
on täydennetty koko Tourujokivarren kattavaksi kesällä 2014. Tässä yhteydessä myös aluetta koskevat luontotiedot on koostettu yhdeksi raportiksi (Laita 2014a). Kesällä 2014 on selvitetty myös Tourujoen jokivarren vieraslajitilanne (Laita 2014b). Tourujokivarressa on tehty myös lajiryhmäkohtaisia selvityksiä: lepakot (Erkinaro
2013), putkikasvit ja sammalet (Pykälä 2012), kalat ja pohjaeläimet (Tolonen ja Alaja 2012), linnut (Pylvänäinen
2011) sekä saukot (Sulkava 2011). Nämä lajiryhmäkohtaiset selvitykset eivät kuitenkaan kata koko Tourujoki18
varren aluetta, vaan keskittyvät lähinnä luonnonsuojelualueen ja Kankaan alueen läheisyyteen. Jyväskylän
yleiskaavan pohjaksi on laadittu ekoverkkoselvitys, jossa Tourujoki on esitetty ekologisesti merkittävänä viheryhteytenä.
Kankaan uuden uoman osalta on kaavarunkovaiheen uomatarkasteluista laadittu raportti 2012. Vuonna 2011
laadittiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys.
Kankaalle on laadittu maisema- ja viheralueselvitys 2011.
Kankaan alueelta on tehty rakennushistoriaselvitys vuonna 2011, joka koskettaa myös nykyisiä vesivoimalaitoksen rakenteita.
Vesivoimalaitoksen kuntokartoitus on tehty vuonna 2012.
Patoturvallisuuteen liittyvä vahingonvaaraselvitys on valmistunut marraskuussa 2014. Myös ns. koskivaihtoehdosta on tehty arvio patoturvallisuuden kannalta marraskuussa 2014.
Joen pohjasedimenttejä on selvitetty tammikuussa 2015.
Kaikki suunnitelmassa käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kohdassa Lähteet.
5.3 Maanomistus
Tourujoen varsialueet ovat kaavoitettujen puistojen osalta suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa.
Itse vesialueen omistus on pirstaleinen. Koko vesialueen käsittävästä yhteensä 34 tilasta/yhteisalueesta suurimman osan omistaa Jyväskylä kaupunki. Muu omistajajoukko on varsin monitahoinen (mm. valtio, Jyväskylän
Energia Oy ja kiinteistöyhtiöitä).
5.4 Maisema
Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan
alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Tourujoki sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä-Suomen
reunamuodostuma kulkee alueen keskeltä Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka
yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa.
Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko
pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen
Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla.
19
Kuva 17. Suunnittelualueen ja keskustan sijainti maisemarakenteessa.
Kuva 18. Leikkaus A-A Kankaan kohdalta, laserleikkauksesta muokattu poikkileikkauskuva tilanteesta vuonna
2011 Kankaan alueella (leikkauksessa näkyvä lämpövoimala on purettu vuonna 2014).
Tourujoen maisemakuva on pääosin sulkeutunut ja rehevä. Joen pohjoispäässä ja keskivaiheilla reitit kulkevat
joen tuntumassa, mutta silti niilläkin osuuksilla näkymät ovat päässeet paikoin pahasti pusikoitumaan. Varsinaisia avoimia alueita ei joen varrella ole juurikaan.
Tourujoen yli kulkevat sillat toimivat toisaalta maamerkkeinä, mutta toisaalta ne ovat massiivisia ja hallitsevia
elementtejä jokimaisemassa. Siltojen ilme ja lähiympäristöt kaipaisivat kohentamista.
20
Kuva 19. Kasvillisuus joen varrella peittää näkymiä joelle monin paikoin.
Kuva 20. Tourulantien ja Nahkurinkujan sillat.
Kuva 21. Asukkaiden ylläpitämää, avointa rantamaisemaa Tourujoen pohjoispäässä.
21
5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet
Kankaankadun tuntumassa Tourujoen rannan tuntumassa on muinaismuistolailla suojeltu kivikautinen asuinpaikka (Kankaankatu 16, mj 179010002).
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita on koko Tourujoen alueella. Taulumäen kirkko ympäristöineen sekä vanha hautausmaa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä
(RKY2009).
Kankaan paperitehdasalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus, jolla
on merkitystä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemallisesti. Myös kivetyillä kanavauomilla sekä muilla vesivoimarakenteilla on todettu olevan rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. KeskiSuomen museo katsoo, että vesivoimaan liittyvien rakenteiden tai niiden osien säilyttäminen osana Kankaan
alueen historiallista kokonaisuutta on tärkeää myös mahdollisen vesivoimatuotannon päätyttyä.
Lisäksi alueella on lukuisia paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia esim. Tourukadun varrella.
Kuva 22. Ote 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan kartasta ”Kulttuuriympäristön vaaliminen” (sm=muinaismuisto, rky=valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, m=maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö). Kankaan alueen kohteet eivät näy kartassa, koska tältä osin jää voimaan Kankaan
osayleiskaava. Yleiskaavassa ei esitetty paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä.
22
5.6 Luonnonolosuhteet
5.6.1 Tourujoki
Tourujoki on Tuomiojärven-Palokkajärven vesistöalueen purkureitti, joka johtaa vedet Jyväsjärven kautta Päijänteeseen. Vesistöalueen pinta-ala on 334 km².
Kuva 23. Tourujoen valuma-alue (vesistöalue 14.29). (kuva Jyväskylän valuma-alueselvityksestä, Ramboll 2009)
Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km. Tourujoen vuosikeskivirtaamaksi on arvioitu jaksolla 1970-2010 noin 3,1 m³/s. Ylin havaittu virtaama on ollut 30,5
m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta
virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Tourujoen keväinen keskiylivirtaama jaksolla
1967 – 1990 oli 16,2 m³/s. Tourujoen putouskorkeus on noin 16 metriä. Tourujoen veden laatu on pitkälti sama kuin Palokkajärven, jonka yleisluokitus on tyydyttävä.
Jokiluonnolle turmiollisinta on ollut voimataloudellinen vuorokausisäännöstely sekä 140-vuotinen historia jätevesiviemärinä. 1960 – 1970 –luvuilla Tourujoki ja Jyväsjärvi olivat maamme pahimmin likaantuneita vesialueita. Tourujoen luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet ovat kutistuneet murto-osaan, erityisesti
vesieliöstön monimuotoisuus on kaikissa lajiryhmissä alainen. Lohikosken säännöstelypato estää tällä hetkellä
täydellisesti kalojen läpivaelluksen ja säännöstely vesieliöstön normaalin elämänkierron.
5.6.2 Maaperä ja pohjasedimentit
Tourujoki kiemurtelee läpi Keski-Suomen reunamuodostelman. Keski-Suomen reunamuodostelman murtumisen yhteydessä sekä reunamuodostuman synnyn yhteydessä Tourujoen murroslaakso täyttyi moreenista sekä
sora- ja hiekkapitoisista maa-aineksista. Joen syntytapaan liittyy jyrkät jokitörmäseinämät, joita joki on kuluttanut voimakkaasti vuosien saatossa. Nykyiset eroosio-ongelmat liittyvät erityisesti joen vesimäärien voimakkaisiin vaihteluihin. Vaihtelut alistavat rantapenkereet syöpymiselle, koska ne ovat maaperältään hienojakoisia
23
aineksia sisältävää hiekkaa ja hietaa. Yksi eroosiota lisäävä vaikutus on rinteiden lähteisyys, joka altistaa maaperän liikkeelle lähtemisen yhdessä voimakkaiden sateiden ja jokieroosion kansa.
Tourujoen länsireunalla, hautausmaan kohdalla tapahtui sortuma v. 2010, jonka vuoksi rinnettä tuettiin mittavin toimenpitein kesällä 2011. Törmän sortumia on aika ajoin tapahtunut ennenkin. Kankaan suunnittelun
pohjaksi on laadittu maaperäselvityksiä joen itärannoilta ja niiden perusteella on mm. määritelty alue, jolle ei
tulisi rakennuksia sijoittaa, jotta vältyttäisiin rantapenkereen voimakkailta luiskaamisilta ja tukemiselta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei rakennuksia tälle alueelle sijoiteta. Itäranta säilyttää, eroosionsuojaukseen
tai maisemanhoitoon liittyviä toimenpiteitä tai kevyen liikenteen reittien ym kevyempien rakenteiden rakentamista lukuun ottamatta, nykyisen luonteensa.
Tourujoen pohjasedimenttien haitta-aineista on teetetty tutkimus, jonka raporttiluonnos valmistui tammikuussa 2015. Tutkimuksessa kerättiin pohjanäytteitä yhteensä kahdeksan kappaletta, näytteenottopisteet
sijoittuivat tasaisesti tutkitun joenuoman matkalle. Tutkituissa näytteissä havaittiin yhtä näytettä lukuun ottamatta, pääasiallisesti vain vähäisiä määriä öljyhiilivetyjä. Yhden näytteen kohdalla öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus ylitti Valtioneuvoston antaman alemman ohjearvopitoisuuden (600 mg/kg). Näytteistä tutkitut raskasmetallien kokonaispitoisuudet olivat myös vähäisiä, ne eivät ylittäneet kynnysarvopitoisuuksia. Haitta-aineista
tulee tehdä vielä lisäselvityksiä, ja mahdollinen kunnostustarve ja –tavoitteet tulee myös määrittää erillisen
riskitarkastelun perusteella.
5.6.3 Luonnon yleiskuvaus
Tourujokivarren ranta-alueiden luonnonympäristö vaihtelee luonnonsuojelualueen luonnontilaisesta jokikanjonista avoimeen ja hoidettuun rantavyöhykkeeseen. Joen yläjuoksulla, Kankaan alueen pohjoispuolella kevyen
liikenteen väylän rajaama rantavyöhyke on kapea ja paikoin harvapuustoinen (puustona mm. hopeapaju, tervaleppä ja rauduskoivu). Yläjuoksulla joen itäranta on laajasti yksityispihoina (vaikkakin myös näiden alueiden
osalta kaupungin omistuksessa on noin 10 metrin levyinen rantakaistale). Joen alajuoksulla on varsin hoitamattomia rantametsiä, joissa kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa. Osa näistä metsistä on vanhoja pihapiirejä ja
aivan alajuoksun osalla myös entisiä peltoalueita. Hoitamattomilla rantavyöhykkeillä esiintyy myös huomattavia määriä lahopuustoa.
Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Tourujoen varret ovat lajistoltaan kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin
suurruohoisia. Erityisesti Tourujoen alajuoksun ranta-alueiden metsiköt (Kankaan alueelta joen alajuoksulle)
ovat suurelta osin kasvupaikkatyypiltään lehtoja.
Tourujoen luonnonsuojelualue edustaa Tourujokivarren luontoarvoiltaan monipuolisinta aluetta. Luonnonsuojelualue sijaitsee jokilaaksossa, ja rajautuu länsiosassa jyrkkään rinteeseen. Aluetta luonnehtii maapohjan rehevyys, lähteisyys ja kostea pienilmasto.
5.6.4 Alueen putkilokasvi- ja sammalarvot
Tourujokivarren putkilokasvit ja sammallajit on inventoitu Kankaan ja Kinakujan sillan väliseltä alueelta (Kypärä
2012). Alueelta tehdyt merkittävät putkilokasvi- ja sammalhavainnot Tourujokivarressa sekä tehtaan ja Ailakinkadun välisessä metsikössä:
Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): isonauhasammal
Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): rantanukkasammal, kellotalvikki
Alueellisesti uhanalainen (RT): kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka
Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö
Suomen vastuulaji: katvesammal
Isonauhasammal- ja katvesammalesiintymät sijoittuvat luonnonsuojelualueelle. Rantanukkasammal kasvaa
jokirinteessä paljaalla maalla. Keski-Suomen edellinen havainto lajista on tehty ennen vuotta 1940. Puistohiippa- ja pikkuhiippasammalet kasvavat lehtipuiden rungoilla. Kummastakin on vain kaksi esiintymää Keski24
Suomessa, ja molemmat lajit kasvavat täällä esiintymisalueidensa äärirajoillaan. Kantohohtosammal kasvaa
Tourujoen tuntumassa irrallisella mäntypölkyllä.
Kellotalvikki esiintyy Kankaan tehdasalueen metsittyneellä kulmalla. Laji on hiekkaisten ja harjumaisten kangasmetsien laji, jolle tehdasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka.
Keltanokitkeröllä on Keski-Suomessa parikymmentä kasvupaikkaa. Laji on perinneympäristöjen laji, jonka nykyisiä kasvupaikkoja ovat avoimet pihat ja pientareet. Myös kyläkellukka on kulttuurinsuosija. Kasvillisuusselvityksessä havaitut esiintymät ovat pieniä ja huonokuntoisia polunvarsikasvustoja.
5.6.5 Vieraslajit
Tourujoen vieraslajitilanne selvitettiin koko jokivarren osalta elokuussa 2014 (Laita 2014b). Tourujokilaakson
vieraslajeista laajimmin levinneet ovat jättipalsami ja viitapihlaja-angervo. Selvityksessä tuotettiin kartta alueen vieraslajiesiintymistä, mikä helpottaa tulevien vuosien vieraslajitorjunnan suunnittelua.
Kuva 24. Tourujokivarren vieraslajitilanne elokuussa 2014.
25
5.6.6 Linnusto ja arvokkaat lintukohteet
Tourujoen alue on linnustoltaan hyvin tunnettu. Tourujokivarsi on linnustoltaan monipuolinen. Tourujoen linnustossa esiintyy sekä vesi- ja rantalintuja sekä pensaikkojen ja lehtimetsien lajeja. Tourujoen linnustoarvot on
selvitetty Tiira – havaintotietojärjestelmään perustuen vuonna 2011 (Pylvänäinen 2011). Lisäksi uusimmat
havainnot uhanalaisten lintujen osalta päivitettiin vuonna 2014 (Laita 2014a).
Tourujokivarressa havaittuja uhanalaisia lintulajeja ovat virtavästäräkki (vaarantuneet, VU), koskikara (VU),
kivitasku (VU), sinirinta, (silmälläpidettävä, NT), rantasipi (NT)sirittäjä (NT), käenpiika (NT), mustaleppälintu
(NT), punavarpunen (NT) ja sinirinta (NT). Tourujokilaaksossa on havaintoja myös muista huomionarvoisista
lintulajista (mm. idänuunilintu, pikkusieppo ja pikkutikka). Uhanalaisten lintujen havainnot keskittyvät luonnonsuojelualueen tuntumaan joen kummankin puolin.
5.6.7 Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet
Tourujoki on tunnetusti hyvää lepakkoaluetta. Tourujoen lepakkojen esiintymistä maastossa ja rakennuksissa
on selvitetty Kankaan alueen kohdalla (Erkinaro 2013). Selvitysalue ulottuu Tourujokivarrressa voimalaitoksen
padolta Kinakujan sillalle. Selvityksessä tehtiin runsaasti lepakkohavaintoja Tourujokivarressa. Alueelta havaittiin pohjanlepakkoja, vesisiippoja ja määrittelemättömän siippalajin yksilöitä. Osoitteesta Kankaankatu 1 löydettiin pitkäaikainen lepakkopiilo. Lepakkojen erityistarpeet on tärkeää huomioida alueen valaistuksen suunnittelussa, jotta lepakkojen elinympäristön laatua (mm. kulkureittien käytettävyyttä) ei heikennetä valaistusratkaisuilla.
5.6.8 Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät
Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus on selvittänyt Tourujoen kalaston ja pohjaeläimistön vuonna
2012 (Alaja & Tolonen 2012). Sähkökoekalastuksella tuotettiin yleiskuva Tourujoen kalastosta, erityisesti rantavyöhykkeen kalaston osalta. Tourujoen sähkökoekalastusten saalis koostui viidestä kalalajista (ahven, kiiski,
hauki, särki ja salakka). Saaliista puuttuivat kaikki virtaavien vesien tyyppilajit, ja kalasto koostuu pääasiassa
ympäröivien järvien lajistosta. Joessa saattaa esiintyä yksittäisiä, istutusperäisiä taimenia ja kirjolohia. Joessa ei
kuitenkaan ole selvityksen perusteella merkittävää lohikalojen poikastuotantoa. Yliopiston tekemien radiolähetintutkimusten perusteella on myös viitteitä, että kuhat saattavat nousta kesäaikana Jyväsjärvestä Tourujokeen. Selvityksen mukaan Tourujoen pohjaeläinlajistosta puuttuvat koskien kivikkopohjille tyypilliset pohjaeläinlajit (mm. koskikorennot), ja lajisto vastaa lähinnä järvien rantavyöhykkeen tai hidasvirtaisten jokiosuuksien lajistoa. Padon yläpuolisten ja alapuolisten paikkojen pohjaeläinlajiston koostumus ja runsaus poikkesi toisistaan.
Tourujoen hyönteislajistoa ei ole systemaattisesti inventoitu. Tourujokivarressa ei ole tehty havaintoja uhanalaisista hyönteislajeista.
Tourujokilaakso on liito-oravan vahvaa esiintymisaluetta. Liito-oravaselvityksiä on tehty kaavoituksen yhteydessä Kankaan alueen ja Tourujoen alajuoksun välisellä alueella (Pylvänäinen 2011), Kivääritehtaan alueella
(Heikkinen 2010), Kankaankadun ja Tourujoen välisellä alueella (Pylvänäinen 2013), Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisellä metsäalueella (Pylvänäinen 2014) sekä Tourujoen yläjuoksulla Kankaan alueesta pohjoiseen
(Laita 2014a). Systemaattiset liito-oravainventoinnit kattavat koko Tourujokivarren alueen (kaupungin omistuksessa olevan maa-alueen osalta). Systemaattisten inventointien lisäksi liito-oravasta on pitkin Tourujokivartta satunnaisia havaintoja (ELY-keskuksen liito-oravarekisteri). Liito-oravan esiintyminen painottuu Tourujoen alajuoksulle (Kankaan alueen seuduille ja siitä joen alajuoksulle). Kankaan alueen pohjoispuolella ei ole
tehty havaintoja liito-oravista Tourujoen rantavyöhykkeellä. Liito-oravahavainnot painottuvat kuvioille, jossa
on järeämpiä kuusia ja/tai kolopuita. Lisäksi liito-orava pesii alueella sille tarkoitetuissa pesäpöntöissä.
Tourujoella on tehty saukkoselvitys talvella 2011 (Sulkava 2011). Saukkoselvityksessä on todettu, että Tourujoen alue on melko suurelta osin erinomaista saukkoympäristöä, ja alue on saukon satunnaisesti käyttämä elinpiirin osa. Tourujoen alue ei ole välttämättä elinpiirin keskeinen alue, mutta sillä saattaa olla merkitystä yksilön
26
tai sen poikueen talviselviämiselle joinakin vuosina. Runsasliikkeiset tiet, tehtaan verkkoaidat, pato ja muut
rakennelmat haittaavat saukkojen liikkumista alueella. Jokivarren suojaisuuden ja luonnontilaisten kohtien
säilyttäminen on saukkojen kannalta tärkeää, sillä saukko hyötyy ennen kaikkea kaatuneiden runkojen ja rantakasvillisuuden tarjoamista piilopaikoista.
5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu
Tourujoen varsialueilla tärkein virkistyskäytön muoto on kävely, lenkkeily ja pyöräily joko koiran kanssa tai
ilman. Luontopolku on tärkeä luonnon tarkkailun paikka.
Varsinaisia viherpalveluita (kuten leikkipuistoja tai kenttiä ym) ei nykyisellään juuri ole. Kankaan alueelle niitä
tulevaisuudessa rakentuu. Kankaalla on toiminut jo pari kesää aktiivinen kaupunkiviljelyalue. Sen sijainti Kankaan maankäytön kehittyessä muuttuu, mutta toiminnolle on tarkoitus jatkossakin löytää alueelta paikka.
Kuva 25. Kankaan puutarha eli kaupunkiviljelyalue.
Tourujoen alaosassa Jyväsjärven rannalla on koirien uittopaikka.
Oleskelulle tarjoutuu joen varrella varsin vähän mahdollisuuksia. Penkkejä ei joen rannalla ole kuin Haavepuistossa. Pari olemassa olevaa laituria ovat epävirallisia rakennelmia, joita kaupunki ei ylläpidä. Erityisesti yläpäässä Tourujokea veneillään ja melotaan.
27
Kuva 26. Veneilijöitä Tourujoen yläpäässä.
Kuva 27. Koskenharjun kentän rakennuksia ja rakennelmia.
Joen tuntumassa, sen pohjoispäässä sijaitsee Koskenharjun kenttä, joka on pesäpalloilijoiden käytössä. Siellä
järjestetään myös pesäpallo-otteluita, ja otteluiden aikainen pysäköinti on koettu hankalaksi. Kentän sosiaalija huoltotilat ovat puutteelliset, ja ympäristön ilme kaipaisi kohennusta.
5.8 Reittiyhteydet
Tourujoen varrella on hyvä reitistö joen yläjuoksulla sekä keskivaiheilla. Tosin talvikunnossapidettyjä reitit ovat
lähinnä pohjoispäässä. Oheisessa kuvassa 28 näkyvät Tourujoen alueen rakennetut reitit (ruskean sävyiset)
sekä luontopolku (vihreä katkoviiva). Lisäksi alueella risteilee maastoon tamppautuneita, paljon käytettyjä
reittejä myös muualla.
Pohjoisosan reiteillä on tärkeä merkitys myös työmatka-, koulu- ja asiointireitteinä. Erityisesti pohjoispäässä joen vartta kulkeva reitti ja siitä yhteys Kankaankatua pitkin keskustan suuntaan on paljon käytetty.
Eteläpäässä tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä
Tourujoen yli ovat Kinakujan ja Ramoninkadun siltojen kautta kulkevat reitit sekä tietenkin Jyväsjärven
rantaraitti. Myös pohjoisessa Palokkajärven ympäri
kulkeva reitti kiertää joen pohjoispään luusuan.
Kuva 28. Tourujoen alueen nykyinen reitistö.
28
5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus
Joen varren reiteistä valaistuja reittejä on vain reittiosuus Kankaankadulta pohjoiseen Lahjaharjuntielle. Valaistus alueella on monin paikoin riittämätön. Erityinen valaistu kohde alueella on Kinakujan silta.
Joen varren varustus ja kalustus on vähäistä. Yksi penkki sijaitsee Haavepuistossa. Siellä on myös roska-astia.
Muutoin roska-astiat sijaitsevat Tourujokea sivuavilla katualueilla, itse joen varren viheralueilla niitä ei ole ollenkaan.
Joen varren reittien opastus on myös olematonta. Ainoa selkeästi opastettu kohde on Tourujoen luontopolku.
5.10 Viheralueiden hoito
Kaupunkirakennepalvelujen Liikenne ja viheralueet –vastuualueen hoidon piirissä Tourujoen tuntumassa on
alueita lähinnä vanhalta hautausmaalta etelään. Hoito reittien varsilla joen tuntumassa on lähinnä kerran vuodessa tehtävää niittoa. Haavepuisto vanhan hautausmaan eteläpäässä on ainoa A2-hoitoluokassa (käyttöviheralueet) hoidettava alue Tourujoen varrella jokea sivuavien katuviheralueiden lisäksi. Lisäksi alueella on metsäsuunnitelmassa lähimetsiksi luokiteltuja alueita, mutta lähimetsien hoitotöitä ei alueella ole tehty pitkiin aikoihin. Vaarallisiksi katsottuja puita on poistettu tarpeen mukaan, hieman reilummin näin tehtiin muutama vuosi
sitten joen rantaraitin varrella.
Tourujoen yläpäässä asukkaat hoitavat jossain määrin rannan tuntumassa olevia viheralueita, sillä jotkut kiinteistöt ovat hakeneet viherhoitoluvan kaupungilta.
5.11 Melu
Melu aiheuttaa häiriötä Tourujoen
varressa erityisesti pohjoispäässä sekä
eteläpäässä jokea. Melumallinnustiedot yleisten teiden osalta on saatu
Liikenneviraston maanteiden meluselvityksestä. Kyseisessä melumallinnuksessa ei siis näy katujen meluvaikutuksia (esim. Lohikoskentie tai Tourulantie
joen kohdalla).
Kuva 29. Liikenneviraston melumallinnuksen mukaiset päivä-iltayömelutasot Lden Tourujoen alueella
(yleisten teiden osalta).
29
Suurimmat melunaiheuttajat ovat pohjoispäässä valtatien ramppi Lohikoskentielle sekä Lohikoskentien sillalla
kulkeva liikenne. Näillä kohdin ei ole toteutettuna melua torjuvia rakenteita. Itse valtatien varrella mm. yläpään suiston kohdalla melusuojaukset toimivat tehokkaasti joen suuntaan.
Kuva 30. Tourujoen yläpään kohdalla on valtatielle toteutettu meluesteitä, jotka torjuvat hyvin valtatien melua. (Lähde: GoogleMaps).
Kuva 31.Valtatieltä 4 pohjoisesta Lohikoskentielle nousevalla rampilla ei ole meluesteitä, ja melu aiheuttaakin
tällä kohdin häiriöitä Tourujoen varrella.(Lähde: GoogleMaps)
30
Kuva 32. Lohikoskentien sillalta melu pääsee esteettömästi ympäristöönsä. (© Blom, kuvan kopiointi kielletty)
Myös Tourujoen eteläpäässä on meluongelmia Rantaväylän, Vaajakosken moottoritien sekä Tourulantien kohdilla.
Kuva 33. Tourulantien sillalla kulkeva liikenne aiheuttaa meluhaittoja Tourujoen laaksoon. (© Blom, kuvan
kopiointi kielletty)
31
5.12 Hulevesien hallinta
5.12.1 Rajakadun hulevedet
Rajakadun vesiä johtuu nykyisin erillisviemäröidyltä osuudelta Puutarhakadun hulevesilinjaan, joka purkaa
vetensä Tourujokeen. Tourujokeen johdettavan huleveden määrä on noin 1300 l/s (laskettuna kerran viidessä
vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella). Puutarhakadun linjan valuma-alueen koko on noin 27 ha.
Rajakadun hulevesien yleissuunnitelmassa on esitetty, että alueen hulevesiä johdettaisiin nykyistä enemmän
Tourujokeen. Suunnitelman tavoitteena on vähentää kaupungin ydinkeskustan suuntaan johtuvia vesimääriä
putkiverkossa ja tulvareiteillä. Tätä varten suunnitelmassa on esitetty, että hulevesiä johdettaisiin nykyistä ja
uutta rakennettavaa putkea pitkin Tourujokeen 2800 l/s (laskettuna kerran viidessä vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella).
Lisäksi suunnitelmassa esitetään tulvareitin rakentamista Tourukadulta Haavepuiston läpi Tourujokeen. Tulvareitti olisi vähintään 20 cm syvä ja sen pohjan leveys olisi 1 m.
5.12.2 Tourukadun varren kiinteistöt
Tourukadun varrella on muutamia kiinteistöjä, joilla on hulevesiliittymä, mutta maastossa on huomattu kyseisiltä tonteilta kuitenkin johtuvan hulevesiä Tourujoen penkkaan. Lisäksi kadun varrella on muutamia kiinteistöjä, joilla ei ole hulevesiliittymää.
Näiden liittymättömien kiinteistöjen osalta on erityisesti
tehty maastoinventointeja eli tarkistettu, onko hulevesien johtamisesta havaittavissa jälkiä jyrkissä luiskissa.
Kuvassa 34 näkyy esimerkki syöpyneestä kohdasta Tourujoen penkassa Tourukadun 28 kohdalla.
Kuva 34. Tourujoen hulevesien uurtamaa rinnettä Tourukadun varrella.
32
5.13 Vesivoimalaitos ja Kankaan pato
Kankaan vesivoimalaitos on rakennettu vuonna 1941. Voimalaitoksen teho on 620 kW, ja se tuottaa sähköä 1,5
– 3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata 2% Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksen tehoa ohjataan käsikäytöllä. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 100 vuorokauden
ajan. Sähköntuotannossa voimalaitos on erityisesti kevätaikaan huhti-toukokuussa sekä loppusyksystä, vähiten
käyttöpäiviä on alkuvuodesta. Kesäaikana se on käytössä n. puolet ajasta (vuoden 2011 tietojen mukaan).
Säännöstelypato sijaitsee runsaan kilometrin Palokkajärven luusuasta alavirtaan. Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella Tourujoen vesi on ohjattu betonoituun kanavaan. Voimalaitoksen toiminta perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen vuodelta 1972. Lupapäätösten mukaan Palokkajärven, Alvajärven ja Korttajärven muodostamasta säännöstelyaltaasta saadaan johtaa vettä yhteensä 57 000 m³ vuorokaudessa Kankaan voimalaitokseen. Vettä johdattaessa on noudatettava padotus- ja juoksutussäännön määräyksiä. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa ylittää 1.7. -30.9. välisenä aikana korkeutta 94.30 m eikä muuna aikana korkeutta 94.40 m. Ennen kevättulvan alkua on vedenpinta alennettava korkeuteen 94.00 m tai sen alapuolelle. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa alittaa korkeutta 93.50 m.
Itä-Suomen lupapäätöksen mukaan juoksutus Tourujokeen ja muutokset juoksutuksissa on suoritettava tarpeellista varovaisuutta noudattaen, jotta ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja Tourujoessa ja sen varsilla.
Lohikosken padolta on juoksutettava voimalaitoksen tai tulva-aukon kautta 17 000 m³ vuorokaudessa, mikäli
se on mahdollista alittamatta säännöstelyn alarajaa Palokkajärvessä.
Vesivoimalaitoksen kuntoa on selvitetty viime vuosina sekä erityisin selvityksin että Jyväskylän Energia Oy:n
omana asiantuntijatyönä. Laitos on ikääntynyt ja sille tulisi JE:n arvion mukaan tehdä mittava peruskorjaus
lähivuosina, mikäli sen toimintaa haluttaisiin pitkällä aikavälillä jatkaa. Laitoksen kunto on niin huono, että
nykyisellään sen vuotuinen tuotto kuluu lähes kokonaan akuutteihin korjauksiin ja korjaustarpeiden takia laitosta joudutaan usein pitämään pois tuotannosta. Lisäksi patoturvallisuusluokitus ja erityisesti sen nouseminen Kankaan suunnitellun maankäytön vuoksi edellyttäisi mittavia patoturvallisuustoimenpiteitä, jotta vesivoimatuotanto voisi jatkua laitoksessa. Näitä on kuvattu tarkemmin syksyllä 2014 kuvatussa selvitysvaiheessa,
joka on raportin liitteessä 2.
33
6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA
6.1 Joen kunnostaminen ja Kankaan vesivoimalaitos
6.1.1 Yleistä
Kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa syksyllä 2014 arvioitiin Tourujoen kehittämis- ja kunnostusmahdollisuuksia nykyisellä paikalla kahden eri vaihtoehdon mukaisesti:
• vaihtoehto 1 – vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu
• vaihtoehto 2 – vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa (ns. koskivaihtoehto)
Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta Tourujoen kehittämissuunnitelman ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.1.2015, että lopulliseen suunnitelmaan valitaan joen kunnostuksen osalta ratkaisuksi vaihtoehto 2,
jossa vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa.
Luonnosvaiheessa tutkittujen vaihtoehtojen arviointi ja vertailu on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vaihtoehtoja arvioitiin talouden, patoturvallisuuden sekä vesienhoito- ja ympäristökysymysten kannalta. Seuraavassa on
kuvattu vain koskivaihtoehdon ratkaisu.
6.1.2 Kunnostusratkaisun lähtökohdat ja vaikutukset
Kunnostusratkaisun lähtökohtana on, että Kankaan kohdalla olevien, nykyisten betonisten yläkanavan sekä
alemman tulvakanavan paikalle kunnostetaan uusi, luonnonmukaisempi uoma koskineen. Kyseinen ratkaisu on
kuvattu tarkemmin kappaleessa 6.1.3. Kunnostustoimenpiteitä tehtäisiin myös muualla Tourujoessa, ja näiltä
osin toimet tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Kulttuuriympäristön kannalta luonnonmukaisen uoman rakentaminen johtaisi osittain rakenteiden purkamiseen, mutta muistumia vanhoista padoista sekä
kanavarakenteista jää alustavan suunnitelman mukaan jäljelle melko paljon. Myös itse voimalaitosrakennus säilyy, mutta sen käyttötarkoitus muuttuu.
Yksi uusi käyttötapa voisi olla yleisen saunan sijoittaminen voimalaitokseen. Sen yhteyteen olisi järjestettävissä myös turvallinen pulahdusmahdollisuus. Voimalaitosrakennuksen vanha ”muoto” on tarkoitus
paljastaa peltikuoren alta.
Kuva 35. Vesivoimalaitoksen peltikuori on tarkoitus
poistaa, jotta kuvassa näkyvä vanha voimalaitosrakennus saadaan näkyviin. (Kuvaaja: Valokuvaamo
Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo)
34
Maisemallisesti ja virkistyksellisesti uusi koskimaisema tarjoaa mahdollisuuden luoda todella vetovoimainen
ympäristö Kankaan oleskelurantaan. Tourujoen tuleva jokiraitti kulkisi kosken vierellä, ja sillä kulkijat voisivat
ihailla koskea raitilta koko kosken pituudelta.
Tourujoen kunnostaminen koskeksi tekee erityiset patoturvallisuustoimenpiteet tarpeettomiksi (patoturvallisuudesta enemmän kappaleessa 6.1.4) ja pienentää tulvariskiä. Se mahdollistaa myös nykyisten reunojen madaltamisen ja muotoilemisen paremmin ympäristöön sopeutuviksi.
Joen ekologian kannalta kunnostamisen vaikutukset ovat positiiviset ja tällä keinoin olisi Tourujoella saavutettavissa hyvä ekologinen tila. Tourujoen kunnostamisella on suuri merkitys laajemmankin ekologisen verkoston
jatkuvuuden ja eheyden paranemisen kannalta.
Kankaan vesivoimalaitoksen padolla on nykytilanteessa rooli Tuomiojärven vesiensuojeluun liittyvässä riskitilanteessa. Tuomiojärvi on raakaveden ottoalue, minkä vuoksi onnettomuustilanteessa tulee varautua turvaamaan sen veden laadun häiriintymättömyys. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi öljyvuoto Palokkajärveen
valtatiellä 4 kaatuneesta rekasta. Palokka- ja Tuomiojärveä yhdistävän Löylyjoen virtaussuuntaa voidaan säädellä Kankaan padon avulla ja siten esimerkkitilanteessa varmistaa veden, ja öljyn, virtaus poispäin Tuomiojärvestä. Vesivoimalaitoksen lakkaamisen jälkeen tulee turvata riskitilanteen hoito muulla tavoin. Tälle on olemassa vaihtoehtoja, joista yksi mahdollinen ja varsin realistinen ratkaisu on varmistaa, että Löylyjoki voidaan
sulkea padolla riskitilanteessa. Toinen mahdollisuus on toteuttaa Palokkajärven luusuan pohjapato siten, että
sen rakenne mahdollistaa voimakkaamman vedenjuoksutuksen onnettomuustilanteissa ja keväisin tulvaaikana ja jonka seurauksena virtaussuunta Löylyjoessa on Palokkajärveen päin.
6.1.3 Kunnostusratkaisun kuvaus
Suunnitelmassa on lähtökohtana, että nykyistä vedenpintaa lasketaan jo ennen Kankaan yläkanavaa. Tämä
tehdään siten, että Tourujoen yläpäähän, Palokkajärven luusuaan rakennetaan pohjapato. Tästä tulee seuraamaan vedenkorkeuden lasku itse jokiosuudella sekä vaihteleva koski-suvanto –vuorottelu (vrt. vanha kartta
kuvassa 36), jota kunnostustoimin voitaisiin vahvistaa. Samalla voidaan jokirantoja muuttaa maisemallisesti ja
virkistyksellisesti nykyistä vaihtelevammiksi. Alueella voisi edelleen myös meloa. Aikoinaan Tourujoen vedenpinta on Kankaan nykyisen pohjoisen maapadon kohdalla ollut jopa viisi metriä nykyistä alempana (ennen nykyisen padon ja sulun rakentamista).
Kuva 36. Ote katselmuskartasta vuodelta 1905 Tourujoen yläpäästä. Kuvassa näkyy vanhoja koskiosuuksia
joessa.
35
Kuva 37. Periaatteellinen suunnitelma uuden kosken sijainnista Kankaan kohdalla (VSU maisema-arkkitehdit
Oy).
Voimalatoiminnan loppuminen merkitsee myös yläpuolisten järvien säännöstelyn loppumista. Pohjapadolla
vedenkorkeudet voidaan pitää halutulla tasolla eli ylimmät tulvakorkeudet eivät nouse, eivätkä alimmat vedenkorkeudet laske tähän saakka vallinneista. Palokkajärven vedenkorkeuksien osalta siirrytään voimalarytmistä luonnon-rytmiin, ts. epänormaalin tasaisista vedenkorkeuksista suurempaan vaihteluun. Haitalliset
kevätkauden jään painumat ja savikkorantojen liettymät tulevat jäämään pois. Tarkemmassa suunnittelussa
tutkitaan se vaihteluväli, mikä on eri käyttömuotojen kannalta paras ja erilaisissa vesitilanteissa toimiva.
Kankaan yläkanavan sulun kohdalla uoma tulee kulkemaan nykyisen sulun kautta ja myös nykyinen maapato
voidaan säilyttää nykyisellään tai mahdollisesti hieman alentaa sen korkeutta. Yläkanavan kohdalla on mahdollista toteuttaa Kankaan puoleisella rannalla joen uudelleen muotoilua, tehden siitä osin loivarantaisempi. Tällöin sen tuntumaan saataisiin myös oleskeluun ja virkistykseen sopivaa puistoaluetta (Valkoisen talon tuntumassa). Yläkanavan länsipuolella on lähdetty siitä, että kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi arvioitu kanavarakenne voisi säilyä muistumana vanhasta. Betonisen kanavan pohjalle kunnostettaisiin luonnonpuroa muistuttava profiili kivineen ja kasvillisuuksineen.
36
Nykyisestä betonipadosta voidaan myös säilyttää historiallisena muistumana osia rakenteesta. Patoa kuitenkin
avarretaan ja vesi johdatetaan myös mahdollisesti padon yläpuolelta ja itäpuolelta uuteen koskiosuuteen.
Koskiosuus muodostuu padosta alajuoksulle n. 200 metrin matkalle. Koski rakennetaan 20-50 metriä leveänä,
luonnonmukaista koskea jäljitellen. Alapäässä koski jatkuu vesivoimalaitosrakennuksen ja luonnonsuojelualueen rajan kohdille, ja tällä kohdin joen nykyistä pohjaa nostettaisiin, ja osin koski voi leventyä tällä kohdin
myös oikealle, joen länsirannalle.
Nousukorkeus uudella koskiosuudella on n. 14 metriä. Nykyisellään alakanava on kaltevuudeltaan keskimäärin
20 % / 1:5. Suunnitelman tavoitteena on saada kaltevuus nykyistä loivemmaksi, mikä mahdollistaisi kalojen
nousun. Vedenpinnan laskeminen joen yläpäässä ja joen pohjan nosto kosken alapäässä on esitetty tästä syystä. Näillä toimilla koskiosuuden pituuskaltevuudeksi voitaisiin saada keskimäärin 7 % / 1:14, mutta pituuskaltevuus kuitenkin vaihtelisi eri kohdissa. Jokeen voidaan muotoilla allastuksia, joita voi olla tarpeen tukea myös
betonilla. Paikoitellen koskeen voidaan muodostaa putousmaisiakin, visuaalisesti hyvin näyttäviä kohtia kuitenkin ottaen huomioon aina kalojen nousumahdollisuudet jostain kohtaa uomaa.
Koskiosuudesta saadaan myös kalojen, erityisesti uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen, kuljettavissa oleva
reitti. Tourujoki on ollut aiemmin Pohjois-Päijänteen taimenen tärkeä lisääntymisalue. Joen kunnostaminen
erityisesti Kankaalta ylöspäin mahdollistaisi myös luontaisten lisääntymisalueiden ennallistamisen. Yläjuoksulla
uoma rakennettaisiin siten, että sinne syntyy kutusoraikkoja sekä suojapaikkoja erikokoisesta kiviaineksesta.
Koskiosuuden alapää päätyy nykyisen maapadon kohdalle. Tälle kohdalle voidaan haluttaessa maisemallisista
syistä muodostaa hieman jyrkempi vesiputous. Kankaan oleskelupuisto istuskeluportaineen sijaitsee putouksen tuntumassa, joten kohiseva vesi voisi muodostaa houkuttelevan vetovoimatekijän oleskelurantaan. Tarvittaessa tälle kohdin voidaan rakentaa putouksen ohittava lyhyt tekninen kalatiekin, mutta kalojen kulku saataneen turvattua tälläkin kohdin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin.
Uuden kosken kohdalla pohjamaa ei luontaisesti kestä eroosiota. Sen tähden kosken pohja pitää suojata
eroosiota kestävällä maarakenteella. Tarvittaessa kosken pohjalle joudutaan rakentamaan myös veden imeytymisen estävä rakenne, jos jatkoselvityksessä käy ilmi, että pohjamaan vedenjohtokyky ja pohjaolosuhteet
ovat sellaiset, että imeytyvä vesi voi pohjavesikerroksessa päätyä uoman vieressä rakennusten kellareihin.
Tällainen rakenne voidaan toteuttaa esimerkiksi bentoniittimattoa käyttäen.
Kuva 38. Tourujokea 1900-luvun alkupuolelta (Lähde: Keski-Suomen museo)
37
Kuva 39. Näkymä nykytilanteessa Kankaan vesivoimalaitokselta yläjuoksulle.
Kuva 40. Havainnekuva joesta kunnostettuna koskeksi katsottuna vesivoimalaitoksen kohdalta yläjuoksulle
(VSU maisema-arkkitehdit Oy).
38
6.1.4 Patoturvallisuus ja henkilöturvallisuus
Patoturvallisuus on kysymys, joka nousi keskeiseen rooliin kehittämissuunnitelman laadinnan aikana, kun eri
uomavaihtoehtoja vertailtiin. Jyväskylän Energia Oy teetti vuonna 2014 vahingonvaaraselvityksen Kankaan
padosta. Selvityksessä todettiin, että patoa tulee parantaa, jotta se täyttäisi patoturvallisuusluokitukselle asetetut tavoitteet. Tämän seurauksena nykyiseen patoon esitettiin toimenpiteitä, joiden kustannusarvio olisi n.
700 000 euroa. Tämä koskisi siis ainoastaan tilannetta, jossa vesivoimalaitos säilyisi toiminnassa.
Nykyisen padon patoturvallisuusluokituksen nouseminen aiheuttaa sen, että vesivoimalaitos voi toimia ilman
vaadittavia patoturvallisuutta parantavia lisätoimenpiteitä korkeintaan 3-4 –vuotta. Vesivoimalaitoksen toiminnan lakkauttaminen sekä joen kunnostuksen aloitus tulee siis tapahtua viimeistään n. vuonna 2018. Aikataulu tarkentuu vielä patoturvallisuutta valvovan Hämeen ELY-keskuksen kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Koskivaihtoehdon osalta teetettiin Ramboll Oy:llä arvio kunnostetun kosken patoturvallisuudesta vahingonvaaratarkasteluineen. Arviossa todettiin, että jos vesivoimalaitos lakkautetaan, poistuu veden padotustarve
voimalaitoksen yläjuoksulta ja tällöin vedenpintaa voidaan laskea. Kun vedenpintaa kunnostusratkaisussa kuvatulla tavalla lasketaan, niin se ei suurtulvankaan aikana nouse viereisen maanpinnan yläpuolelle, eikä padotuksen aiheuttamaa vahingonvaaraa enää ole. Arviossa on todettu, että vedenpinnan lasku voidaan toteuttaa
esimerkiksi tässä esitetyn kaltaisella pohjapadolla, joka rakennetaan Tourujoen Palokkajärven luusuan ja nykyisen maapadon väliselle osuudelle. Jatkosuunnittelussa huolehditaan, että yläkanavan juoksutuskapasiteetti on
riittävä, eikä vedenpinta pääse nousemaan.
Ratkaiseva kohta nykyisissä kanava- ja patorakennelmissa sijoittuu Kankaan yläkanavan alapäähän, jossa sijaitsevat voimalaitoksen ja tulvaluukun vedenottorakenteet. Kun nämä rakenteet kosken kunnostuksen yhteydessä puretaan ja korvataan leveällä, matalalla kynnyksellä, saavutetaan tilanne, jossa padotuksesta aiheutuvaa
vahingonvaaraa ei enää jää. Yläkanavan vedenpinnan alentaminen vaatii padon alapuolisen vedenottoputken
ja kanavarakenteiden osittaisen purkamisen.
Kosken kunnostuksen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee myös pohtia ihmisten henkilöturvallisuutta. Luonnonmukaisen uoman halutaan houkuttelevan ihmisiä veden äärelle. Siten rantojen käyttö ja rakenteet tulee
suunnitella niin, että veden virtausnopeus ja vedensyvyys rannan tuntumassa pysyvät vaarattomana tai että
rannat varustetaan riittävillä suojakaiteilla. Henkilöturvallisuuden kannalta on sitä parempi, mitä leveämpänä
uusi uoma voidaan rakentaa, sillä tällöin vedensyvyys ja virtausnopeus eivät kasva liian suuriksi.
6.1.5 Kunnostuksen kustannusarvio
Arvio sähköntuotantoliiketoiminnan nykyarvosta
Joen kunnostustoimenpiteet
Kustannukset/ euroa
300 000
800 000 - 1 000 000
Vesivoiman rakenteiden ja kanavien tarvittavat purut
Vesivoimalaitosrakennuksen kunnostus
300 000 – 700 000
YHTEENSÄ
1 600 000 – 2 300 000
200 000 – 300 000
Huomioita
Jyväskylän Energia Oy:n arvio nykyisestä tasearvosta
ulkopuolisen kuoren poisto ym
minimitoimenpiteet, jotta saadaan
säilymään (kustannusarvio ei pidä
sisällään tilannetta, jossa rakennus
otetaan esim. saunakäyttöön)
39
Rakentamiskustannuksiin on laskettu mukaan tilaajatehtävät. Kustannukset ovat alustavia, ja niihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tämä johtuu mm. siitä, että kunnostustoimenpiteiden suunnittelu on hyvin alustavaa, purettavien betonirakenteiden määrää tai mahdollisten tarvittavien pohjaeroosiota suojaavien rakenteiden tarvetta ei voi tarkasti tietää tässä vaiheessa. Kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Mahdollisesti voi tulla tarpeeseen myös kunnostaa yläkanavan liuskekiveykset, joiden osalta museon vaatimus
on, että kiveys kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tämän kustannuksia ei ole vielä laskettu, koska kunnostettavan liuskekiveyksen määrää ei voida tässä vaiheessa vielä arvioida.
6.1.6 Kunnostuksen suunnittelun eteneminen
Tourujoen kunnostuksen suunnittelu edennee kehittämissuunnitelman hyväksynnän jälkeen seuraavasti:
- vuonna 2015 käynnistetään tavoitteiden ja lähtötietojen tarkentamisen jälkeen koko jokea koskeva
yleissuunnittelu
- yleissuunnitelmassa esitetään ratkaisuja sekä jokiuoman kehittämisestä ja virtavesikunnostuksen toteuttamisesta että muista Tourujokeen läheisesti kytkeytyvistä kysymyksistä kuten virkistyskäytön
huomioon ottamisesta, säännöstelyn kehittämisestä ja hyvän vesientilan saavuttamiseksi tarvittavista
toimenpiteistä koko vesistöalueella
- yleissuunnittelun pohjalta rakentamisen toteuttaminen jaetaan osavaiheisiin, jotka aikataulutetaan
- rakennussuunnittelu kilpailutetaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisissa osissa
- rakennussuunnittelua ennen tai sen aikana haetaan tarvittavat luvat koskien mm. säännöstelyn purkamista tai mahdollisia vesilain mukaisia luvituksia
- joen kunnostuksen toteuttaminen on tavoite käynnistyä vuonna 2018, itse rakentamiseen eri vaiheineen voi kulua parisen vuotta
6.1.7 Joen kunnostukseen haettavissa olevat tuet
Joen kalataloudelliseen, maisemalliseen ja virkistykselliseen kehittämiseen tullaan hakemaan tukea mm. valtiolta. Erilaisia tukikanavia löytyy sekä Maa- ja metsätalousministeriöltä että Ympäristöministeriöltä. Myös EUohjelmien tukimahdollisuuksia tullaan jatkossa selvittämään.
Maa- ja metsätalousministeriön (ELY-keskuksen kautta) myöntämää tukea vesistötoimenpiteille voidaan hakea hankkeen ollessa toteutusvalmis eli näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2017. Alustavien
tiedustelujen mukaan tämänkaltaisten hankkeiden valtion rahoitusosuus voi olla n. 20–30 % varsinaisten vesistötoimenpiteiden kustannuksista. Tämä tarkoittaisi enimmillään 510 000 € rahoitusosuutta, mikäli varsinaisiksi vesistötoimenpiteiksi lasketaan joen kunnostus sekä vesivoimalan käyttämien kanavien ja muiden rakenteiden purkamiset.
Ympäristöministeriön rahoitusten suhteen tilanne on vielä avoin. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä esitettiin pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseen tarkoitettuja harkinnanvaraisia avustuksia yhteensä 1,29 M €, joista 450 000 € vesienhoitosuunnitelman toteutusta edistäviin laajamittaisiin
hankkeisiin. Tourujoki-hanke voisi täyttää tällaisen laajamittaisen hankkeen kriteerit. Valtion rahoitusosuus on enintään puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Todennäköisimpiä rahoituskohteita
ovat ne hankkeet, joissa avustuksilla saadaan tehokkaimmin ja vaikuttavimmin edistettyä vesienhoitosuunnitelmien toteuttamista. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä tilanne on tulevina vuosina, kun
hankkeen rahoitus tulee ajankohtaiseksi. On myös todennäköistä, että mahdollinen valtion rahoitus
hankkeelle voi tulla vain yhden ministeriön kautta. ELY-keskus voi myöntää lisäksi harkinnanvaraista
avustusta vesienhoidon toteutusta tukeviin paikallisesti tai alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin. Näiden
avustusten summat ovat kuitenkin melko pieniä tämän hankkeen kustannuksiin nähden.
40
EU-rahoitusten osalta tilanne on se, että tämänkaltainen hanke ei sovi EAKR- ja ESR- rakennerahastojen nykyisen (2014 - 2020) ohjelmakauden toimintalinjoihin, eikä Maaseuturahasto myönnä rahoitusta kaupunkialueen hankkeille. EU-rahoituksista kyseeseen tulisikin lähinnä ympäristöalan LIFE–
rahoitusjärjestelmä, jolloin hankkeen kuitenkin tulisi olla osana suurempaa kansallista ympäristönsuojeluhanketta. Tällaisen kansallisen hankkeen päävetäjäksi kaupunki ei todennäköisesti halua itse
ryhtyä, mutta mikäli sopivia yhteistyökumppaneita löytyy, EU-tuenkin hakemista tullaan harkitsemaan.
Muiden mahdollisten rahoituskanavien (esim. Keski-Suomen kehittämisrahasto) tarjoamat hankeavustukset ovat summiltaan hyvin pieniä hankkeen kokonaiskustannuksiin nähden.
6.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen
6.2.1 Oleskelu ja uudet puistot
Koko suunnitelman tavoitteena on parantaa Tourujoen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskeisimpiä toimenpiteitä tähän liittyen on reitistön kehittäminen, niin nykyisten reittien parantaminen kuin uusien reittien toteuttaminen (näistä on enemmän seuraavassa kappaleessa 6.3). Reittien varsien kehittämisessä on tärkeää myös
niiden varustetason parantaminen eli mm. penkkien ja roska-astioiden lisääminen, hyvä opastus sekä valaistus.
Penkkejä on ehdotettu Kankaalle, uuteen Kansalaispuistoon sekä Tourujoen kehitettävän jokiraitin varrelle
useampaan kohtaan, ja ne näkyvät kuvassa 70 (kappaleen 6.6 yhteydessä). Myös uudet laiturit tms. rakenteet
sijoittuvat reittien varsille, ja tarjoavat toivottua veden äärelle pääsyä.
Joen kunnostusmahdollisuudet vaikuttavat jossain määrin virkistyskäytön kehittämisen mahdollisuuksiin erityisesti joen yläpäässä. Uuden, kunnostettavan jokiuoman varrelle saataneen nykyistä enemmän uusia rantaanpääsymahdollisuuksia ja pienempiä rantapolkuja joen äärelle. Nämä tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana.
Koko Kehä Vihreän varrelle on esitetty erityisiä teemapuistoja, joita olisivat esim. aistipuisto, syötävä puisto
sekä kasvitieteelliset kohteet. Näiden yhteyteen on järkevää myös sijoittaa pientä oleskelua, vähintään penkkejä. Myös riippumatot ym. varusteet sopisivat näille alueille.
Kuvat 41 ja 42. Ideakuvia uuden tyyppisistä oleskelurakenteista Tourujoen varrelle.
Erityinen näköalapaikka toteutetaan vanhan hautausmaan pohjoispään tuntumaan, Kankaankadun varrelle.
Kohdasta avautuu hienot näkymät yli Tourujoen laakson kohden Kangasta. Näköalapaikalle toteutetaan esim.
hieman korotettu pieni lava, joka voi olla esim. teräsritilikkö-rakenteinen. Tällöin se olisi ylläpidollisesti helppo
hoitaa. Ympäristöä raivataan ja kunnostetaan pienimuotoisesti, ja paikkaa korostetaan hillityllä valaistuksella.
Sen yhteyteen sijoitetaan myös yksi Tourujoen alueopastaulu (ks. opastus, kappale 6.7).
41
Kuvat 43 ja 44. Kankaankadun varrelle sijoitettavan, uuden näköalapaikan sijainti ilmakuvassa sekä kuva nykytilasta.
Syötävää puistoa kehitetään mm. Koskenharjun kentän ympäristössä, missä on jo tällä hetkellä joitakuita vanhoja, säilyneitä omenapuita. Aistipuisto-ajatusta kehitetään erityisesti Kinakujan, Kansalaispuiston sekä Haavepuiston ympäristössä – alueelle kehitetään pieni opastettu aisti-teemareitti. Aistipuistossa on tärkeää äänimaailma ja myös hiljaisuus, siten luonnonsuojelualue, luontopolku ja uusi reitti itärannalla voidaan ottaa mukaan teemaan luonnon rauhaa tarjoavana paikkana.
Kansalaistoiminnankeskus Mataran kohdalle toteutetaan uusi oleskelupuisto, jossa aistipuiston lisäksi yhtensä
teemana voi olla syötävä puisto. Kansalaispuistossa käytetään tuoksuvia, värikkäitä ja syötäviä lajeja. Alueelle
tulevan taiteen ja muiden rakenteiden tulee olla kosketeltavia, ja tarjota elämyksiä myös näkövammaisille.
Alueelle sijoitetaan myös kiinteitä penkkejä ja pöytiä sekä muita rakenteita, jotka palvelevat esim. piknikkäyttöä, pienimuotoisia tapahtumia ja kokoontumisia. Alueelle voidaan ajatella haluttaessa myös kaupunkiviljelyä. Kansalaispuiston osalta käynnistetään kehittämissuunnitelman valmistuttua erillinen suunnitteluprosessi, jossa on tarkoitus erityisesti ideoida tulevaa puistoa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kansalaispuiston suunnittelussa tulee ottaa huomioon liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen (ks. enemmän kappaleessa 6.9.5).
Kuva 45. Uuden, ehdotetun Kansalaispuiston alue.
42
Uutta oleskelupuistoa rakentuu erityisesti Kankaan vanhan paperitehtaan kohdalle sekä Valkoisen talon ympäristöön. Vanhan paperitehtaan eli Piippurannan kohdan rakennussuunnittelu on jo käynnissä, yleissuunnitelmien mukaan on tavoitteena mm. mahdollistaa helppo veden äärelle pääsy portaikkojen ja puisten laiturien
kautta.
Kehä Vihreän varrelle sijoittuu Jyväskylän kasvitieteellinen puutarha (kampusalueilla) sekä havulajipuisto Sepänpuistossa. Kasvitieteellisten puistojen ideaa on tarkoitus kehittää jatkossa juuri Kehä Vihreän varrella. Tourujoen varrella kasvitieteellisen puiston ideaa on tarkoitus kehittää erityisesti Lohikoskentiestä pohjoiseen
olevilla alueilla, Kansalaispuistossa sekä tulevaisuudessa myös Ramoninkadun seutuvilla. Kansalaispuistossa
lajisto valitaan mm. aistipuistoteeman mukaan, muilla alueilla on tarkoitus istuttaa erityisesti jokiympäristöön
soveltuvia puuvartisia kasveja (puista esim. pihlajia, haapoja, leppiä, vaahteroita tai saarnia ja pensaista esim.
seljoja, korpipaatsamaa, heisipensaita, näsiää tai kuusamia).
6.2.2 Koskenharjun kentän ympäristö
Koskenharjun kentän toiminnot säilyvät nykyisellään, eli pesäpallotoiminta siellä jatkuu. Kentän käyttöä voitaisiin myös monipuolistaa, esim. päivällä kenttä toimisi lähialueen lähikenttänä ja talvella siihen voisi jäädyttää
luistinradan.
Kentän ympäristön ilmettä tulisi kehittää nykyisestä. Kentän sosiaalitilat, katsomorakenteet ja varustus kaipaisivat uudistamista. Alue tulisi liittää kunnallistekniikan piiriin, infrastruktuuri on alueella valmiina, mutta liittymiä ei vielä ole. Tällöin mm. häiritsevät bajamajat joen varrelta saataisiin pois. Kentän uudelle huoltorakennukselle (pukutilat, WC-tilat, varasto) soveltuva paikka olisi kentän länsilaita, jossa se saataisiin vesijohtoverkostoon ja käyttö helpottuisi. Myös huoltoajot kevyen liikenteen väylillä vähenisivät.
6.2.3 Melonta ja veneily
Melonnan ja veneilyn olosuhteita on tarkoitus myös kehittää. Joen kunnostustoimenpiteet (ks. enemmän kappaleessa 6.1.3) vaikuttavat näihin ratkaisuihin. Joen kunnostuksen toteutuessa voi veneily jossain määrin hankaloitua, mutta melonta on edelleen mahdollista. Kankaan kohdalla joudutaan kulkemaan kanootin kanssa
maitse jyrkimmän osuuden ohitse. Tämä tullaan huomioimaan mm. Kankaan oleskelurannan suunnittelussa,
jotta siihen saadaan hyvä rantautumispaikka eli kanoottilaituri. Kanoottien kuljetukseen ja säilytykseen tulee
varata välineitä ja paikka (esim. maitokärryt ja kanoottiteline).
Kankaan kohdalle sijoittuvasta koskiosuudesta voidaan kehittää erityisesti koskimelonnan näkökulmasta uusi
virkistäytymis- ja liikkumisympäristö. Koskessa voitaisiin tulevaisuudessa järjestää jopa valtakunnallisia melontakilpailuja esim. Vanhankaupunginkoskessa Helsingissä järjestettävän Icebreak-tapahtuman tapaisesti. Koskimelonnan ja kosken kalataloudellisen kunnostuksen tavoitteet on mahdollista sovittaa yhteen.
Veneilyn ja melonnan kannalta haastava paikka on nykyisen luonnonsuojelualueen kohdalla, missä veteen
kaatuu jatkuvasti puita. Myös muualla veteen kaatuneet puut hankaloittavat vesitse kulkua. Luonnonsuojelualueen kohdalla tilanne helpottunee tulevaisuudessa, sillä joen itärannalle suunnitellulta penkereellä kulkevalta reitiltä voitaisiin kaatunutta puustoa nykyistä helpommin raivata pois (ks. penkereestä enemmän eroosionsuojaussuunnitelman kohdalta kappaleesta 6.10). Toisaalta luonnon monimuotoisuusarvojen säilyttämiseksi
on tärkeää, että vesirajassa on paikoin kaatuneita puunrunkoja, jotka ovat tärkeitä sekä pohjaeliöstölle että
jokivarressa satunnaisesti liikkuville saukoille. Kaatuneiden puiden raivausperiaatteet tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
43
6.2.4 Muut uudet toiminnot
Joen kunnostamisen myötä joen kalasto monipuolistuu, mutta aluksi joki tulee todennäköisesti pitää kalastukselta rauhoitettuna. Kalaston elvyttyä kalastus alueella voi olla todennäköisesti korkeintaan varovaista ja
uhanalaisia vaelluskaloja säästävää.
Varsinaisia uusia uimarantoja ei Tourujoen varrelle ole esitetty. Koirien uittopaikka säilyy Tourujoen alapäässä,
Jyväsjärven rannalla.
Kankaan kohdalla tutkitaan yleisen saunan sijoittumismahdollisuuksia. Yksi on saunan sijoittaminen voimalaitosrakennukseen voimalatoiminnan lakattua. Sen yhteyteen olisi mahdollista saada myös turvallinen pulahduspaikka saunasta, voimalaitoksen betonisten rakenteiden väliin jäävään ”altaaseen”.
Kankaan kohdalla Tourujoen varrelle sijoittuu tulevaisuudessa myös erilaisia palveluita vanhan paperitehtaan
ympäristöön. Tavoitteena on mm. Piippurannan aukion yhteyteen sijoittuva kahvila terasseineen. Myös Kansalaispuiston yhteyteen voidaan mahdollistaa esim. kahvila- tai jäätelökioskityyppistä toimintaa.
6.3 Reittiyhteyksien parantaminen
6.3.1 Kaupungin virkistysreittiverkosto
Tourujoen varren reitistöt – nykyiset sekä uudet suunnitellut yhteydet – parantavat virkistysreittiverkostoa
merkittävästi koko kaupungin tasolla. Uudet visiot esim. pyöräilyn laatukäytävistä sekä virkistystä palvelevista
ranta- ja jokiraiteista on esitetty myös kaupungin yleiskaavassa.
Kuva 46. Ote 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan kartasta 6 Täydennysrakentaminen ja
kestävä liikkuminen (punaiset pyöräilyn pääreittejä, siniset pyöräilyn aluereittejä, vihreä vinoviivarasteri Kehä
Vihreä ja turkoosi katkoviiva Kehä Siniset).
44
6.3.2 Tourujoen jokiraitti
Tärkein tavoite suunnittelualueen reittien osalta on yhtenäisen virkistysreitin rakentaminen joen vartta seuraillen Jyväsjärven rantaraitilta Palokkajärven ja Tuomiojärven rantaraiteille. Niiltä osin, missä jokiraitti on jo olemassa, tarvitaan raitin palvelutason nostamista nykyisestä. Valaistusta ei ole mm. aivan jokiraitin pohjoispäässä eikä myöskään välillä vanha hautausmaa – Tourulantie. Jokiraitti tulee olemaan pääasiassa sorapintainen,
kauttaaltaan valaistu sekä talvikunnossapidetty.
Kuva 47. Tourujoen jokiraitin alustava tavoitteellinen sijainti.
Raitti vaihtaa joen puolta ainakin kahdesti tai kolmesti. Palokkajärveltä Kankaalle jokiraitti kulkee joen länsipuolta. Kankaankadun kohdalla se pujahtaa itäpuolelle, ja kulkee Kankaan alueen puolella. Uuden kevyen liikenteen sillan, Baanan sillan kohdalla jokiraitti vaihtanee taas puolta. Tosin Kansalaispuiston suunnittelun yhteydessä voidaan tutkia myös mahdollisuutta, että reitti kulkisi tästä eteläänkin edelleen joen itäpuolella.
Jokiraitti jatkuu länsirannalla Nahkurinsillalle saakka, missä se vaihtaa puolta ja kulkee tästä etelään taas joen
itäpuolella. Ramoninkadusta etelään jokiraitin linjaukselle on edelleen vaihtoehtoja, jotka on kuvattu seuraavissa kappaleissa.
45
Jokiraitin eteläosassa oli kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa esillä useita vaihtoehtoja, jotka on esitetty
kuvassa 48. Luonnosvaiheen jälkeen on käynnistetty erityinen selvitys, joka valmistuu helmikuun 2015 loppuun
mennessä. Alustavien tarkastelujen perusteella on kuitenkin jo voitu osa aiemmin esitetyistä vaihtoehdoista
karsia pois. Selvityksen pohjalta on myös vahvistunut käsitys, että joen alaosassa tulee jokiraitti hyvin pitkään
kiertämään Ramoninkadun ja Heikinkadun sillan kautta Jyväsjärven rantaraitille.
Kuvassa 48 esitetyistä vaihtoehdoista on selvityksen pohjalta rajattu teknisten, maisemallisten ja taloudellisten
syiden perusteella pois vaihtoehdot 1 ja 2b. Jokiraittia ei ole järkevää sijoittaa tällä kohdin ylipäätään joen länsirannalle. Jokiraitin linjaus tulee hyvin pitkään olemaan siis vaihtoehdon 3a (ja Ramoninkadusta etelään vaihtoehdon 2a) mukainen.
Pitkällä tähtäimellä jokiraitti on todennäköisesti mahdollista toteuttaa joen itäpuolelle. Ramoninkadusta etelään suurimman haasteen jokiraitin sijoittamiselle asettaa rautatien alittaminen tai ylittäminen. Tekeillä olevan
selvityksen perusteella on hyvin epätodennäköistä, että jokiraitti kulkisi rautatien ylitse. Kyseinen vaihtoehto
olisi kallis ja massiivinen rakenne.
Rautatien alitusmahdollisuus jää vielä tässä vaiheessa auki. Sen tutkiminen tarkemmin on aikaisintaan mahdollista, kun Kivääritehtaan Yrityspuistoalueen suunnittelu ja toteutus aktivoituu. Alikulun toteutus tulee olemaan
joka tapauksessa hyvin kallista. Haasteelliseksi sen tekee mm. nykyisen rautatiesillan mataluus, alikäytävän
alempi korkeustaso suhteessa joen pintaan, varautuminen pohjavesi- ja tulvimisongelmiin ja maaston korkeuserot.
Kuva 48. Kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa tutkittiin Tourujoen alajuoksulla jokiraitin linjauksen osalta
useita vaihtoehtoja, joista osa on karsiutunut jatkoselvityksessä jo ulkopuolelle.
46
Kuva 49. Rautatien silta, joka on niin matala, että jokiraitin mahduttaminen sen alitse on teknisesti hyvin haastavaa.
Välillä Tourulantie-Ramoninkatu on joen itärannan reittiä esitetty aiemmissa suunnitelmissa toteutettavaksi
paaluilla seisovana teräsritiläratkaisuna, jonka avulla reitti saataisiin sovitettua ahtaaseen ja jyrkkään joenrantaan aiheuttamatta siihen suuria pengerryksiä ja muokkauksia. Reitin luonne ratkeaa jatkosuunnittelussa.
Kuva 50. Kivääritehtaan kaavoituksen yhteydessä tutkittiin joen rannassa kulkevan reitin toteuttamista paaluilla kulkevana teräsritilärakenteena. Havainnekuva viheryleissuunnitelmasta (VSU maisema-arkkitehdit Oy).
6.3.3 Baana ja Tourujoen uusi kevyen liikenteen silta
Kankaan suunnittelun yhteydessä on suunniteltu uutta ”baanaa” eli nopean pyöräilyn väylää keskustasta Kankaan kautta Seppälään. Baanasta on laadittu aluevaraussuunnitelma koko matkalle (ks. kuva 16). Baana kulkisi
Kankaalta keskustaan uuden, Tourujoen yli kulkevan sillan kautta. Baana on osa laajempaa Jyväskylän kaupungin pyöräilyverkoston tavoiteverkkoa, ja se parantaa huomattavasti koillisen suunnan pyöräilyolosuhteita.
Baanalta pääsee jatkossa sujuvasti myös Tourujoen jokiraitille Kankaan kohdalta, siten se muodostaa myös
tärkeän virkistysreittiyhteyden.
47
Baanan on tavoitteena olla varsin leveä (poikkileikkaus jopa 7 m), ja siinä on kaistat eri suuntiin kulkeville pyöräilijöille, sekä oma kävelijöille varattu kaista. Baana on asfaltoitu, valaistu ja talvikunnossapidettävä väylä.
Kuva 51. Periaatepoikkileikkauskuva Baanasta.
Kuva 52.Tourujoen uuden kevyen liikenteen sillan periaatteellinen sivukuva (Kankaan yleissuunnitelma).
6.3.4 Lähireitit
Tourujoen varren reitistön kehittämiseksi on esitetty myös muita uusia reittiyhteyksiä. Nämä ovat tyypiltään
ns. lähireittejä. Osa niistä on yhteyksiä isompien reittien välillä ja siten talvikunnossapidettyjä ja valaistuja.
Pääosa lähireiteistä on laatutasoltaan vaatimattomampia, ja ne on tarkoituskin toteuttaa kevyempirakenteisina, jotta ne sopeutuvat herkkään ympäristöön. Reittien luonnehdinnat, talvikunnossapito- ja valaistustavoitteet on esitetty kuvissa 53 ja 61.
48
Kuva 53. Virkistys- ja pyöräilyreittien tavoitteellinen
luokitus Tourujoen alueella (mustat aluereittejä sekä
pyöräilyn pääreittejä, ruskeat lähireittejä, vihreä luontopolku)
Merkittävimpiä uusia lähireittejä ovat Kankaanrannan ja
Ailakinkadun kohdalle, joen itärannalle esitetyt uudet
lähireittiyhteydet, jotka yhdistyvät etelässä edelleen
Kansalaispuiston alueelle kulkeville reiteille. Kankaanrannan ja Ailakinkadun uudet reitit liittyvät kiinteästi
Ailakinkadun kohdalle, joen mutkaan suunniteltuihin
eroosionsuojaustoimenpiteisiin (ks. kappale 6.10). Joen
vesirajaan suunnitellun penkereen päälle voidaan toteuttaa kevyt polku. Sieltä se nousee Ailakinkadun kohdalla uuden sillan alta Baanalle, ja toisaalta reittiä voi
jatkaa sillalta myös Kinakujalle sekä Kinakujan sillan alta
uuteen Kansalaispuistoon saakka. Reitin toteutuminen
penkereen päälle vaatii vielä asemakaavan muuttamisen.
Kuvat 54. Nykytilan kuva Ailakinkadun kohdalta joen itärannalla kulkevasta polusta. Olemassa olevia reittejä
pyritään hyödyntämään reittien sijoittelussa mahdollisimman paljon.
Luonnonsuojelualueen halki kulkeva luontopolku säilyy, mutta pitkällä tähtäimellä sen kunnostamiseksi tulisi
miettiä esim. mahdollisia teräsritilöistä toteutettuja osuuksia niille kohdille, missä polku kulkee nykyisin ”puusilloilla”. Näitä osuuksia joudutaan melko usein korjaamaan, koska maaperän ominaisuuksista ja eroosiosta
johtuva maan paine ja liikkuminen aiheuttaa rakenteiden rikkoutumista.
49
Kuva 55. Luontopolun puurakenteisia ”siltaosuuksia” voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti toteuttaa kuvan
kaltaisina teräsritilärakenteina.
Luontopolun rakentamista säätelee luonnonsuojelualueen rauhoitusehdot, joiden mukaan alueelle saa mm.
rakentaa kevyen polun, jonka leveys voi olla maksimissaan 1,5 metriä leveä. Luontopolun muita rakenteita ja
opastauluja uusitaan myös tarpeen mukaan.
Kansalaispuiston osalta on yhtenä ajatuksena toteuttaa sinne lyhyt ”aistireitti”. Se tarjoaisi lyhyen ja mahdollisimman esteettömän reitin, jonka varrella tarjoutuisi esim. kasvillisuuden ominaisuuksien (värit, tuoksut), taiteen, rakenteiden ja kalusteiden sekä itse joen kautta erilaisia aistielämyksiä. Tavoitteena on reitti, joka tarjoaa
elämyksiä myös esim. näkövammaisille. Aistireitti tullaan ideoimaan ja suunnittelemaan Kansalaispuiston
suunnittelun yhteydessä (ks. Kansalaispuistosta enemmän kappaleessa 6.2.1).
6.3.5 Sisääntulo- ja solmukohdat
Suunnittelussa on tunnistettu erityisiä solmukohtia, jotka ovat tärkeitä alueen orientoitavuuden sekä tunnistettavuuden kannalta. Solmukohdat on esitetty kuvassa 82 (yhteenvetokartta). Osin nämä solmukohdat sijaitsevat myös itse suunnittelualueen ulkopuolella, eli ne ovat paikkoja, joista lähtee reitti kohden Tourujokea.
Näitä paikkoja ja niiden opastusta on syytä korostaa. Myös muilla ympäristöön kohdistuvilla kehittämistoimilla,
kuten rakenteilla, materiaaleilla, istutuksilla, valaistuksella ja taiteella voidaan näitä kohteita kehittää. Solmukohtien osalta tulee teettää jatkossa tarkempaa kohdekohtaista suunnittelua.
Tärkeä solmukohtien sarja on Tourujoen pohjoispäässä. Tourujoelle pääsyä tulisi korostaa niin Saarijärventien
varrella, Tuomiojärven ja Palokkajärven rantaraittien varrella kuin itse Tourujoen jokiraitilla Koskenharjun kentän tuntumassa.
50
Kuva 56. Kuvassa näkyvä solmukohta (reittien risteyskohta Tourujoen rannassa Koskenharjun kentän pohjoispäässä) on nykyisellään epämääräinen, huonosti opastettu eikä jokikaan juuri näy Saarijärventien suunnasta
lähestyttäessä.
Toinen tärkeä solmukohta on Kankaankatu, sekä sen risteysalueet Puistokadulla ja Lohikoskentiellä, sekä Kankaalle johtavan sillan seutu. Teiden ja katujen risteysalueille sijoitetaan vähintään opasteet Tourujoelle ja Kankaalle. Kankaan sillan ympäristön tarkempi suunnittelu tapahtuu Kankaankadun asemakaavan toteuttamiseen
liittyen.
Kuva 57. Kankaankadun asemakaavan yhteydessä ideoitiin yhtä tärkeää Tourujoen ja Kankaalle saapumisen
solmukohtaa.
Merkittävä uusi solmukohta syntyy uuden Tourujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan kohdalle. Siihen liittyy
myös tarve tarkastella hieman laajemmalta saapumista keskustasta Kankaalle, eli tulevan baanan linjausta,
luonnetta ja siihen liittyen ympäristön käsittelyä. Tältä alueelta on käynnistymässä erillinen jatkosuunnittelu
keväällä 2015.
Solmukohtana kehitettävä on myös Kinakujan sillan ympäristö, jonka yhteydessä tulee erityisesti kehittää joen
itärannalla uusien reittien ja tulevan Kansalaispuiston liittymistä sillan kautta kulkevaan reittiin. Myös sisääntulo Tourulantieltä Kansalaispuistoon vaatii tarkempaa ideointia. Nämä tulee liittää osaksi Kansalaispuiston
suunnittelua. Nahkurinkujan sillan suunnalta Kansalaispuiston ja Tourujoen sisääntuloa voidaan korostaa myös
erityisesti ympäristön rakennusten valaisemisella (ks. kappale 6.5).
Merkittävä solmukohta on myös Veturitalleilta tuleva alikulku, joka liittyy Ramoninkatuun. Tulevaisuudessa
myös Kivääritehtaan puolella, joen itärannalla tulee maankäyttö muuttumaan, ja tässä yhteydessä tulee ottaa
huomioon myös kyseinen tältä suunnalta Tourujoelle saavuttaessa tärkeä solmukohta.
51
Ongelmallisin solmukohta on Tourujoen ja Jyväsjärven rantaraitin risteäminen. Koska reitistöä ei ole mahdollista vielä pitkään aikaan saada kulkemaan Tourujoen vartta aivan sen alajuoksulla siten, että rantaraitilta olisi
suora yhteys jokiraitille, tulee Tourujoen havaittavuutta ja jokiraitille opastusta kehittää tätä ennen Heikinkadun kautta.
6.4 Maisemakuva ja näkymät
Tourujoen varren alueet ovat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi varsin sulkeutuneita, ja jopa pusikkoisia. Yleisenä tavoitteena erityisesti Tourujoen pohjoispäässä (Kankaalta pohjoiseen) sekä luonnonsuojelualueesta etelään on näkymien avaaminen siellä, missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista (esim. reittien varsilta).
Pohjoispäässä joen näkyvyyttä nykyiseltä jokiraitilta joen länsirannalla parannetaan raivaamalla pusikkoa sekä
poistamalla puustoa. Kuitenkin valtatien sekä Lohikoskentien tuntumassa säästetään puustoa, joka on tärkeä
mm. ilman epäpuhtauksien suodattajana. Alueen hoitotasoa pyritään parantamaan yhteistyössä asukkaiden
kanssa. Hoitoluokituskarttaan (ks. kappaleessa 6.9.2) merkityistä hoitoluokista näkymiä avataan erityisesti
avoimet alueet ja näkymät –luokan alueilla (B4) sekä puustoisella rantavyöhykkeellä (E1).
Kuva 58. Ailakinkadun kohdalla, joen itärannalla on tulevan uuden lähireitin varressa vielä suhteellisen avoimena säilyneitä alueita, joita on tarkoitus jatkossa hoitaa avoimina niittyinä.
Tarkemmin kasvillisuuteen kohdistuvat raivaus- ym. toimenpiteet on esitetty kappaleessa 6.9 (luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset).
6.5 Valaistus
6.5.1 Yleistä Tourujoen varren valaistuksen kehittämisestä
Tourujoen alueella on valaistuksellisesti erilaisia tavoitteita eri osa-alueilla. Tärkeää on myös määritellä alueet,
joilla valaistusta ei ole tai se on hyvin vähäistä. Tourujoen luonnonsuojelualue sekä siellä kulkeva luontopolku
ovat kokonaisuutena osa-alue, jolle ei esitetä minkäänlaista valaistusta. Valaistuksen kannalta erityinen huomioon otettava laji on lepakko (ks. enemmän kappaleessa 6.9.5).
52
Valaistuksen kehittämisen periaatteet voidaan jakaa yleisvalaistuksen parantamiseen (erityisesti reittien valaistus), kohdevalaistukseen (esim. puiden valaistus) sekä erikoisvalaistukseen (esim. pysyvät valoinstallaatiot).
Tourujoki, osana Kehä Vihreää, on erityiskohde, jolle halutaan luoda myös valaistuksellisesti tunnistettava ilme. Tourujoen alueella valaistuksen tavoitteena on luoda tunnelmallinen, viihtyisä, esteetön ja turvallisen
tuntuinen pimeän ajan tila. Tilasarjat muodostuvat valaistusta väylästä, valaistuista horisonttipisteistä, valotaiteesta ja valaistuskohteista. Yksi valaistuksellinen ulottuvuus on myös väliaikainen valaistus, mm. joka vuosi
järjestettävissä Tourujoen yö ja Valo virtaa –tapahtumissa toteutettavat valoinstallaatiot.
Kuva 59. Valoinstallaatioteos Valo virtaa –tapahtumasta Tourujoelta 2013 (Kuva: Jiri Halttunen).
Erityisiä uusia valaistavia aluekohteita ovat Kankaan alueen lisäksi Kansalaispuisto Matara sekä Koskenharjun
kentän valaistuksen kehittäminen. Kankaan alueelle on laadittu valaistuksen yleissuunnitteluperiaatteet, ja
myös alueen asemakaavoissa on esitetty erityisiä valaistusmääräyksiä. Uutena kaavakohteena myös Kankaankadun kaavassa on esitetty mm. julkisivuvalaistuksia. Kansalaispuisto Mataran valaistusperiaatteet tarkentuvat
jatkosuunnittelussa, samassa yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös Mataran alueen valaisemisen parantamiseen laajemminkin.
Erityisiä valaistavia kohteita alueella ovat myös ns. solmukohdat eli erilaiset tärkeät reittien risteämiskohdat
sekä kohdat, joista ”saavutaan” alueelle. Näissä sijaitsee usein myös alue- ja reittiopasteita, joiden osalta on
tärkeää myös hyvä valaistus. Solmukohdista on kerrottu enemmän kappaleessa 6.3.5.
53
6.5.2 Kevyen liikenteen reittien ja puistokäytävien valaistus
Nykyinen sekä tulevaisuuden tavoitteellinen, reittien ja kevyen
liikenteen väylien valaistustilanne (Tourujoen alueelta) on esitetty
kuvissa 60 ja 61.
Kuva 60. Tourujoen alueen nykyinen reittien ja katujen valaistustilanne (keltaiset valaistuja, vaaleanpunaiset ei-valaistuja). uusi
Kuva 61. Tourujoen alueen tavoitteellinen reittien ja katujen valaistustilanne (keltaiset valaistuja nykyisiä ja uusia reittejä, punaiset uusia valaisemattomia reittejä).Valaistut reitit ovat myös talvikunnossapidettyjä reittejä.
Tourujoen varrelle on tavoitteena kehittää ns. Tourujoen raitti. Sen on tavoitteena olla valaistu ja talvikunnossapidettävä. Alaosassa jokea, missä jokiraitti saatetaan toteuttaa ritilärakenteisena, sen valaistuskin voi olla
erilainen kuin muualla. Kyseisellä osuudella jokiraitilla ei myöskään olisi talvikunnossapitoa.
Baanalla tulee olemaan oma tunnistettava valaistusilme, joka tarkentuu Baanan jatkosuunnittelussa.
Muista lähireiteistä valaistuja ovat lähinnä ne yhteydet, jotka toimivat yhteysreitteinä kaduilta ja lähialueilta
jokiraitille ja baanalle.
54
6.5.3 Siltojen ja katujen valaistus
Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan sijoittuvat kadut ovat kaikki jo valaistuja. Joen ylittävien siltojen osalta
esitetään niiden korostamista valaistuksellisin keinoin. Erityisesti Lohikoskentien sekä Tourulantien sillat valaistaan näyttävämmin, pysyvin valoinstallaation keinoin. Muita siltoja voidaan myös tuoda hienovaraisen valaistuksen keinoin esille.
Kuva 62. Kinakujan sillan nykyinen valaistus.
Kuvat 63-64. Ideakuvia siltojen valaistukseksi (kuvat Annukka Larsen).
6.5.4 Rakennusten valaistus
Kehittämissuunnitelmassa esitetään joidenkin Tourujoen ja erityisesti sen solmukohtien (ks. enemmän kappaleessa 6.3.5) tuntumaan sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien valaisemista.
Suunnittelualueella on joitakuita teknisiä rakennuksia, pumppaamo ja muuntamoita, joita esitetään korostettava valaistuksellisesti (pohjoisosan pumppaamo, Kankaankadun vanha muuntamorakennus sekä muuntamo
Nahkurinsillan vieressä).
Myös Mataran alueen valaistusta olisi syytä kehittää, sen suunnittelu voidaan kytkeä osaksi tulevan Kansalaispuiston valaistusta.
55
Kuva 65. Tourukadun ja Tourulantien liittymiskohdassa
sijaitsevan kerrostalon seinään voisi projisoida jotain
kuvioita, mikä toisi yhtä tärkeää Tourujoen sisääntulokohtaa esille myös pimeään aikaan. (© Blom, kuvan kopiointi kielletty).
6.5.5 Muita valolla korostettavia kohteita
Muita korostettavia kohteita ovat jokiraitin varrella valolla esiin nostettava puut tai puuryhmät. Jokiraitin pimeän ajan orientoituvuuden kannalta esitetään, että reitin horisontaalipisteistä (eli esim. reitin mutkan kohdalla) näkyviä puita tai puuryhmiä valaistaan. Näitä ei ole vielä tarkemmin suunnitelmassa esitetty, koska vasta
alueen suunniteltujen raivausten jälkeen voidaan sanoa, mitä puita voidaan ja kannattaa esittää valaistaviksi.
Oheisessa kuvassa 66 on Kankaalta pohjoiseen jokiraitin varrelta esimerkinomaisesti esitetty keltaisin nuolin
näitä tutkittavia näkymäsuuntia.
Kuva 66. Puiden tai puuryhmien valaistusmahdollisuuksia tutkitaan jatkosuunnittelussa siten, että
ne tukisivat reitillä kulkijan orientoituvuutta. Kuvassa on esitetty esimerkinomaisesti näkymäsuuntia Koskenharjun kentän ja Kankaan väliseltä jokiraitin osuudelta.
56
Kuvat 67-68. Ideakuvia puiden ja muun ympäristön valaisemisesta (kuvat Annukka Larsen).
6.5.6 Valaistustekniikka
Alueen reiteillä käytetään yhtenäistä valaisinmallistoa, johon kuuluu pylväsvalaisin, matalampi pollarivalaisin ja
erikoisvalaistuskalusteita, kuten valopenkkejä. Mallistoa sitoo yhteneväinen väritys.
Teknisesti valaisinlaitteet ovat kestäviä ja optiikaltaan häikäisemättömiä. Valoa ei suunnata taivaalle vaan kohdistetaan kohteeseensa. Valon väri on valkoinen. Valaistusluokka on K4 – K5.
6.6 Kalusteet ja varusteet
Tourujoen alueelle esitetään lisättäväksi erityisesti jokiraitin varrelle penkkejä sekä roskakoreja (ks. kuva 69). Kankaan lisäksi niitä esitetään
yläpäähän kolmeen kohtaan sekä Kankaasta
etelään kahteen kohtaan. Myös Kansalaispuistoon tulee istuskelupaikkoja.
Penkkien ja roskakorien lopullinen sijainti ja tyyli
tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Muita erityisiä rakenteita ovat ainakin kolme
uutta, oleskeluun ja esim. kalastukseen tarkoitettua laituria. Yksi niistä sijoittuu Kankaasta
pohjoiseen n. Koskenharjun kentän tienoille,
yksi Kankaan oleskelupuistoon sekä yksi Kansalaispuistoon. Ajatuksena on, että ne voisivat olla
rannan suuntaisia, pitkittäisiä rakenteita. Nykyiset epäviralliset laiturirakennelmat poistetaan.
Kuva 69. Tourujoen jokiraitin varrelle ehdotetut,
alustavat uudet penkkien ja roskakorien paikat
(punaiset pisteet).
57
Kuva 70. Ideakuva puisesta laiturirakenteesta Tukholmasta, jonka kaltainen voitaisiin toteuttaa Kankaan oleskelurantaan.
Kansalaispuistoon ja Kankaalle on tavoitteena saada monipuolisempia oleskelurakenteita, niiden määrä, luonne ja tyyli tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
6.7 Opastus
Tourujoen alueen opastusta tulee kehittää määrätietoisesti ja osana laajempaa kokonaisuutta. Parhaillaan on
käynnissä selvitystyö koko Kehä Vihreän kehittämisen periaatteista, jotka tullaan ottamaan huomioon opastuksen jatkosuunnittelussa. Mahdollisesti käynnistetään vielä erillinen opastuskonseptin laadinta vuonna 2015.
Opastuksen kehittämisessä on tarve pohtia opastusta käyttäjä- ja palvelulähtöisesti. Minkälaisia opasteita tarvitsee esim. osin jokiraittia työmatkallaan tai asiointimatkallaan hyödyntävä asukas, mitä kaipaa virkistyskäyttäjä vapaa-ajallaan tai minkälainen opastuksen tulisi olla harvoin alueella käyvän matkailijan kannalta? Opastuksen jatkosuunnittelun kannalta on olennaista tunnistaa kaikki ne kohteet niin Tourujoella kuin muuallakin
kaupungissa, joita tulisi opastuksessa ottaa huomioon mm. eri käyttäjien kannalta. Erityisesti on tunnistettava
ne välttämättömät kohteet, jotka on ainakin opasteissa otettava huomioon.
Opastus jaetaan alueopasteisiin, kohdeopasteisiin ja suuntaopasteisiin. Alueopasteet ovat suurempia opastetauluja, joissa voidaan kertoa esim. koko Tourujoesta tai sen osa-alueesta. Ne sijoitetaan esim. solmukohtiin,
joiden kautta alueelle saapuu suurin osa käyttäjistä (ks. solmukohdista enemmän kappaleessa 6.3.5).
Alueopaste sisältää tyypillisimmillään esim. alueen tai osa-alueen kartan, tietoa historiasta ja nykytilasta sekä
alueelta löytyvien reittien ja kohteiden esittelyä. Mahdollisesti esim. Kankaalle on syytä harkita vielä mittavampaa koontiopastetta, jossa Tourujoki olisi osa laajempaa opastuspalvelua.
58
Kohdeopasteet ovat esim. reitin varrella sijaitsevia pienempiä opastetauluja, jotka kertovat juuri sen kohteen
tai alueen historiasta tai nykytilasta. Kohdeopasteet voivat olla perinteisiä opastekylttejä, mutta ne voivat olla
myös esim. tolppiin sijoitettuja QR-koodeja. Luontopolun lisäksi erityisiä kohdeopasteita on tarkoitus tulla
myös jokiraitin ja mahdollisen aistireitin varrelle. Sopivia aiheita opasteisiin ovat Tourujoen vaiheet ja kunnostus, alueen kulttuurihistoria ja rakennusperintö sekä Kankaalla mm. alueen tehdashistoria.
Kuva 71. QR-koodia voitaisiin hyödyntää Tourujoen kohdeopastuksessa. Kokeile tätä!
(Tietoa QR-koodista: http://www.qr-koodit.fi/qr-koodi)
Suuntaopasteet ovat tienviittamaisia opasteita, joiden tavoite on kertoa kulkijalle, mihin suuntaan esim. risteyskohdissa tulee kääntyä, jotta pääsee haluamaansa paikkaan. Suuntaopasteiden tulee muodostaa palveluiden ja kohteiden välille katkeamaton verkosto, jotta reitillä tai kohteeseen kulkija ei pääse missään vaiheessa
eksymään reitiltään. Suuntaopasteet voidaan myös jakaa kahteen tasoon:
- isompiin suuntaopasteisiin, joissa on useamman kohteen nimet, suunnat ja etäisyydet sekä
- pienempiin ohjaaviin opasteisiin, joissa opastetaan vain yhteen kohteeseen.
Opasteissa voisi olla oma persoonallinen ilme, logo tai väritys esim. jokiraitin, baanan tai luontopolun opastuksen osalta. Opasteiden ei myöskään tarvitse olla aina välttämättä perinteisiä kylttejä.
Opasteissa tulee ottaa huomioon myös esteettömyys, joka voidaan toteuttaa äänen tai kohokuvioiden avulla.
Kuvat 72-75. Ideakuvia erilaisista opasteista.
59
6.8 Taide
Tourujoki osana Kehä Vihreää on tunnistettu yhdeksi aluekokonaisuudeksi, jonne sijoitetaan suunnitellusti
taidetta tai jossa toteutetaan väliaikaisia taideprojekteja.
Erityisiä taiteen sijoituspaikkoja Tourujoen alueella ovat ainakin:
- Kankaan alue
- solmukohdat (esim. reittien risteyskohdissa, ks. enemmän kappale 6.3.5)
- Kansalaispuisto Matara
- siltojen alusalueet ja mahdolliset muut ”epäpaikat”
Taide voidaan integroida myös alueen kalusteisiin ja varusteisiin, kuten penkkeihin, opasteisiin ym.
Edellä luetellut kohteet sopivat erityisesti pysyvän taiteen sijoittumiseen. ”Epäpaikkoja” tosin voitaisiin nimenomaan käyttää myös väliaikaisen taiteen paikkoina, niiden mahdollisen väliaikaisen luonteenkin vuoksi (esim.
Kivääritehtaan tulevat tonttialueet).
Väliaikaista (ympäristö)taidetta voidaan sijoittaa hienovaraisesti myös niille alueille, joille muutoin ei luonnonarvojen takia voida osoittaa juuri ympäristöä muuttavia toimenpiteitä. Tällöin taiteen tulee kunnioittaa
alueen luonnon arvoja, ja olla jättämättä ympäristöön pysyviä jälkiä. Mallina voi käyttää esim. Kuokkalan kartanon lähistölle vuonna 2014 toteutettua väliaikaista Lumoava metsä –ympäristötaideteoskokonaisuutta, jossa
taideteoksia toteutettiin puihin esim. virkkaamalla, alueen rikkakasveja hyödyntäen tai ripustaen puiden oksiin
kevyitä kehyksiä ja valokuvia.
Pysyvät taideteokset alueella valaistaan. Joku tai jotkut teoksista ovat valotaideteoksia. Alueen valaistavien
kohteiden eli rakennusten, puiden ja siltojen valaistuksessa ja kalusteissa voi myös olla valotaiteen elementtejä kuten rakenteellisia valokuvioita, projisointeja tai erityisiä värisävyjä.
Kuvat 76-78. Kuokkalan kartanon lähelle ympäristöluotsien kanssa v. 2014 toteutettuja Lumottu metsä –
ympäristötaideteoksia (Kuvat: Hannemari Laitinen ja Hanna Veander).
60
6.9 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset
6.9.1 Yleisperiaatteet
Luonnonhoidollisilla toimenpiteillä Tourujoen varressa tavoitellaan jokinäkymien avauksia sekä suurruohoisten
alueiden hoitamista niittotoimenpitein. Paikoin on tarkoitus myös edistää aktiivisesti avointen alueiden lajistollista monimuotoisuutta luomalla edellytyksiä niittykasvillisuudelle. Tourujokivarresta löytyy sekä kuiville ja
tuoreille/kosteille niityille soveltuvia aloja.
Tourujoen rantavyöhykkeistä on tarkoitus muodostaa hoitointensiteetiltään vaihtelevia alueita niin, että jokivarressa on sekä luonnontilaisia, monimuotoisuutta turvaavia alueita ja nykytilaan nähden hoidetumpia alueita.
Tourujoen eroosioherkät rinnealueet muodostavat reunaehdon puuston käsittelylle alueella. Luonnonhoidollisia toimenpide-ehdotuksia ei esitetä lainkaan rinnealueille, jossa puusto ja pensaat sitovat juuristollaan maaainesta. Maisemaraivaukset kohdistuvat alueille, joissa ei ole eroosioriskiä.
6.9.2 Hoitoluokitus
Tourujokivarren viheralueet luokiteltiin hoitoluokkiin, jotka kuvaavat alueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon
laatutasoa. Hoitoluokat on esitetty hoitoluokituskartalla (kuva 79).
Muiden kuin suojelualueiden (S) sisällä voi olla pienialaisia, intensiivisemmin tai muusta hoitoluokasta poikkeavasti hoidettuja alueita esim. solmukohtien ympäristössä tai oleskelupaikkojen yhteydessä. Puustoinen
rantavyöhyke (E1) käsittää nykyluonteeltaan vaihtelevia alueita. Puustoisen rantavyöhykkeen osalta on mahdollista avata näkymiä joelle. Rantavyöhykkeen hoidossa huomioidaan maisema-arvojen lisäksi myös monimuotoisuusarvojen turvaaminen (ks. enemmän kappaleessa 6.8.7 Toimenpide 2). C3 – suojametsiin sisältyy
niin liikenneväylien varrella sijaitsevat metsiköt että eroosioherkät rinnemetsät. Eroosioherkissä rinnemetsissä
ei tehdä metsänhoidollisia toimenpiteitä. Lähivirkistysmetsissä voidaan tehdä harkittuja ja pienialaisia
näkymänavauksia virkistysreittien varrella. Lähivirkistysmetsissä pyritään turvaamaan pysty- ja maalahopuuston jatkumo ja puuston eri-ikäisrakenne, sekä tarjoamaan tiheikköjä linnuille ja eläimille.
Arvometsä on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde, joka on kokonaisuudessaan metsänhoitotoimien ulkopuolella. Metsäisille alueille (luokat C1.2., C3, C5 ja E1) ei kohdisteta taloudellisia tuotto-odotuksia.
61
Kuva 79. Tourujokivarren hoitoluokituskartta.
6.9.3 Luonnonsuojelualue
Tourujoen luonnonsuojelualue on perustettu kahdessa osassa: pohjoisosa 15.5.1981 (noin 1 ha) ja eteleläosa
23.5.1991 (noin 2,2 ha). Luonnonsuojelualue on maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä jokivarren ja lehtometsän luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkeva luontopolku on suosittu lähivirkistysreitti. Luonnonsuojelualueella on kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen, mm. koirien ulkoiluttaminen ja liikkuminen luontopolun ulkopuolella. Luonnonhoitotöitä voidaan suorittaa hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tourujoen länsireuna
62
suojelualueen kohdalla on eroosioherkkää rinnettä, jota jouduttiin tukemaan mittavin toimenpitein kesällä
2011 (ELY-keskuksen päätös 9.2.2011) yläpuolisen hautausmaan sortumavaaran takia.
6.9.4 Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet
Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Tourujoen luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet sijaitsevat suojelualuetta vastapäätä joen vastarannalla. Tälle alueelle keskittyy erityisesti arvokkaita lintu- ja sammallajihavaintoja.
Metsä on kasvupaikkatyypiltään lehtoa, ja sen jyrkillä jokirinteillä esiintyy monipuolinen, varttunut lehtisekametsä. Paikoin rinteessä esiintyy myös hiirenporrasvaltaisen saniaislehdon osuuksia. Alueella on suhteellisen
runsaasti sekä pysty- että maalahopuuta. Alueen hoitaminen monimuotoisuusarvoja turvaten tukee myös
luonnonsuojelualueen suojelutavoitteita.
Alueen kehittämisessä ja metsänhoidossa tulee turvata monimuotoisuusarvot. Lahopuustoa tulee jättää metsään, mutta sitä voidaan sijoitella kauemmas poluilta. Metsänhoidollisina toimenpiteinä voidaan tapauskohtaisesti harkita huonokuntoisten puuyksilöiden korjuuta ulkoilureitistön varrella sekä yksittäisten maisemanavauksien toteuttamista eroosioherkkien rinnealueiden ulkopuolella.
6.9.5 Erityisten lajien huomioon ottaminen
Tourujoen valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida lepakoiden erityisvaatimukset valaistukselle. Vettä,
vesirajaa ja luonnonsuojelualuetta ei valaista. Lisäksi valonlähteiden, valon määrän ja valo-ohjauksen suunnittelussa huomioidaan lepakoiden tiedossa olevat erityistarpeet.
Liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen jokivarressa tulee turvata. Tämä vaatimus korostuu Kansalaistoiminnankeskus Mataran edustalle ehdotetun kansalaispuiston suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikkumiseen soveltuvien korkeiden puiden etäisyys toisistaan ei saa ylittää 20-25 metriä puistoalueella.
Jokivarressa satunnaisesti liikkuvien saukkojen kannalta on tärkeää, että vesirajassa löytyy paikoin kaatuneita
puunrunkoja ja suojaa tarjoavaa rantakasvillisuutta. Veteen kaatuneet puut ovat tärkeitä myös pohjaeliöstön
monimuotoisuuden kannalta, joten niiden korjuun määrä tulee minimoida.
Luonnonsuojelualueen ulkopuolisista uhanalaisista sammallajeista Tourujoen varressa on rantanukkasammalen, puistohiippasammalen ja kantohohtosammalen tiedossa olevan esiintymät. Nämä esiintymät sijaitsevat
alueella, jota on ehdotettu hoidettavan monimuotoisuusarvojen näkökulmasta hoidettavana lähivirkistysmetsäalueena (ks. kohta 6.9.4). Luonnonsuojelualueen ulkopuolella uhanalaisista putkilokasveista on havaittu kyläkellukan ja kellotalvikin esiintymät. Nämä esiintymät ovat pienialaisia ja erityisesti kyläkellukan osalta huonokuntoisia. Kasvustot sijaitsevat lähivirkistysmetsäksi osoitetulla alueella.
6.9.6 Vieraslajien torjunta
Vieraslajien torjunta Tourujokivarressa on tulevien vuosien tärkeä toimenpide. Vieraslajit ovat tällä hetkellä
uhka myös luonnonsuojelualueen luontoarvoille, sillä niiden esiintymät rajoittuvat tällä hetkellä aivan luonnonsuojelualueen rajalle.
Erityisesti jättipalsamin ja karhunköynnöksen torjunnassa koordinoitu talkootoiminta olisi tehokas torjuntakeino. Talkootoimintaa olisi mahdollista järjestää esimerkiksi yhteistyössä asukkaiden, luonnonsuojeluyhdistysten
ja Jyväskylän kestävä kehitys ry JAPAn kanssa.
Erityisen ongelmallinen vieraslaji torjunnan kannalta on viitapihlaja-angervo, joka on muodostanut laajoja kasvustoja rinteisiin. Maa-ainesvaluman takia rinne pitää saada nopeasti peitteiseksi pihlaja-angervokasvuston
myrkyttämisen tai kaivamisen jälkeen. Viitapihlaja-angervon torjuntaa tulee kokeilla ensin koeluontoisesti
pienemmällä alueella, jotta saadaan lisätietoa torjunnan onnistumisesta ja pihlaja-angervon korvaavan kasvilajin valinnassa.
63
Palsamipoppeli ei ole luokiteltu virallisesti vieraslajiksi, mutta sen torjunta on kuitenkin kokemusten perusteella suositeltavaa.
6.9.7 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset
Luonnonhoidollisina toimenpiteinä ehdotetaan:
Toimenpide 1. Hopeapajurivistön vähittäinen uusiminen
Jokivarren hopeapajujen rivistössä (erityisesti Kankaalta pohjoiseen) on joitakin huonokuntoisia puuyksilöitä. Hopeapajurivistön uudistamista edistetään oksapistokkain, jolloin varsin tasaikäiseen hopeapajurivistöön saadaan luotua myös nuorempaa puustoa. Varttuneiden hopeapajujen korjuu kohdistetaan vain selkeästi huonokuntoiseksi arvioituihin yksilöihin.
Kuva 80. Joen varren iäkkäitä hopeapajuja.
Toimenpide 2. Jokinäkymien avaus.
Jokinäkymien avaus jokiraitin suuntaan raivaamalla erityisesti nuorempaa puustoa. Toimenpide kohdistetaan hoitoluokituksen E1- alueelle, ja erityisesti Kankaan alueen pohjoispuolisille, puustoisille rantavyöhykkeille. Raivauksessa huomioidaan liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen jokivartta pitkin. Puustoa jätetään myös kasvamaan paikoitellen puuryhmiksi rantaan. Tervaleppä jätetään raivaamatta ja raivaamisessa
tähdätään mahdollisimman sekapuustoiseen lopputulokseen. Maisemaraivauksien tarvetta täsmennetään
Tourujoen uoman kunnostussuunnitelmien tarkennuttua.
Myös lähivirkistysmetsissä voidaan tehdä harkittuja ja pienialaisia jokinäkymänavauksia virkistysreittien
varrella.
Toimenpide 3. Niittyalojen perustaminen
Koskenharjun kentän edustalla (rannan ja kevyen liikenteen väylän välissä) on ala, jossa on jo nyt niittykasvillisuutta. Tälle alalle ehdotetaan kylvettäväksi niittykasvisiemeniä (lajistona mm. harakankello, käenkukka,
purtojuuri, ruusuruoho, ahomatara ja nurmikaunokki). Maan pinta rikotaan siemenkylvövaiheessa. Hoitona
niitto kerran kesässä, niittykasvien kukittua (elokuussa). Etenkin alkuvuosina niittotähteen korjuuta suositellaan käytössä olevien resurssien puitteissa.
64
Tuoreen/kostean niityn alaa ehdotetaan perustettavaksi Tourujoen itärannalle Ailakinkadun kohdalla. Niityn perustamisen yhteydessä olemassa olevaa nuorempaa puustoa ja pensaikkoa voidaan raivata avoimien
kasvupaikkojen luomiseksi. Raivauksen yhteydessä on hyvä rikkoa myös maanpintaa, jotta niittykasveille
saadaan hyviä itämispaikkoja ja avointa kasvutilaa. Mahdollista kylvettävää lajistoa on mm. ojakellukka,
rantatädyke, aitovirna, kultapiisku, rätvänä, peurankello ja metsäkurjenpolvi. Hoitona niitto kerran kesässä
kasvien kukkimisen jälkeen. Etenkin alkuvuosina niittotähteen korjuuta suositellaan.
Toimenpide 4. Vieraslajien torjunta.
Vieraslajien torjunta kohdan 6.9.6. mukaisesti.
6.9.8 Yhteistyö asukkaiden kanssa sekä hoitosopimukset
Erityisesti Tourujoen pohjoispäässä tavoitteena on länsirannalta avautuvien näkymien pitäminen avoinna joelle sen varrella kulkevalta jokiraitilta. Tämä vaatii jatkuvaa niittoa sekä vesakon raivausta. Kaupunki pyrkii siihen, että esim. joen varren kiinteistöjen ja taloyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia siitä, että asukkaat voisivat
huolehtia tarvittavasta, jatkuvasta ylläpidosta. Tätä varten kiinteistöt voivat hakea kaupungilta erityistä viherhoitolupaa. Kiinteistöjen omistajien kanssa on tarkoitus järjestää tästä koskien neuvottelu keväällä 2015.
Tällä hetkellä alueella on jo joitakin taloyhtiöitä, joille kaupunki on myöntänyt luvan hoitoon. Tarvittaessa voidaan sopia, että kaupunki hoitaa järeämpien (ranteen paksuisten tai sitä vahvempien) puiden poiston, mutta
puu- ja risujätteen pois kuljetuksesta tulee asukkaiden itse vastata.
Erityisesti asukkaita halutaan mukaan myös vieraslajitalkoisiin, joista on kerrottu aiemmin kappaleessa 6.9.6.
6.10 Eroosio-ongelmien torjunta
Maaperä Tourujoen kohdalla on ollut paksulti eroosioherkkää karkeaa silttiä. Joen luonnolliseen elämään kuuluu se, että se on muokannut omaa kulkureittiään, syönyt reittinsä silttikerrosten läpi alla olevaan kantavampaan moreenipohjaan, muuttanut paikkaansa tai leventänyt uomaansa rantoja kuluttamalla. Jokiuoma on hakeutunut nykyiseen paikkaansa tuhansien vuosien kuluessa ja ympäristön muokkaus jatkuu yhä edelleen. Esimerkiksi Ailakinkadun kohdalla, luonnonsuojelualueen eteläpään kohdilla, on aivan viime vuosina tapahtunut
joen itärannalla useiden metrien muutoksia joen rantaviivassa.
Joen rantojen erosioituminen johtuu virtaavasta vedestä. Virtaava vesi syö rantaluiskista erityisesti hienoainesta, saa luiskan jyrkkenemään ja lopulta luiskan sortumaan. Virtauksen vaihtelut omalta osaltaan kiihdyttävät
erosioitumista. Eroosion torjunnan kannalta tärkeää olisi, että virtaava vesimäärä ei vaihtelisi kovin voimakkaasti. Joen vesimäärät vaihtelevat osaksi vuodenaikojen mukaan. Keväällä lumien sulettua joen virtaus on
moninkertainen muihin vuodenaikoihin verrattuna. Vesimääriin ja niiden vaihteluun vaikuttaa myös paljon
vesivoimalaitos Kankaan tehtaan kohdalla. Uittoa ja voimalaitossäätelyä varten tehdyt uomaperkaukset ovat
vielä voimistaneet maanvyörymä- ja huuhtoutumisalttiutta. Tasaisempi virtaus vähentäisi eroosio-ongelmia ja
eroosiosuojauksen tarvetta.
Tehokkaimmin eroosiota voidaan torjua suojaamalla joen rantaluiskia louhe- ja kiviverhouksin niin ettei virtaava vesi pääse syömään hienoainesta luiskista. Maisemallisista ja luonnon monimuotoisuusarvojen kannalta
tämä ei välttämättä ole suositeltavin vaihtoehto.
Parhaillaan Ailakinkadun mutkan kohdalla joen itärannan eroosio-ongelmat ovat niin suuret, että kaupungilla
on käynnissä tarkempi eroosionsuojaussuunnittelu. Täällä eroosionsuojaus on toteutettava joen vesirajaan
rakennettavalla louhepenkereellä, joka ehkäisee virtaavan veden kuluttavan vaikutuksen ja pysäyttää eroosion. Eroosio-ongelma on kyseisessä kohdassa niin mittava ja koska eroosio-ongelmaisen luiskan yläreunan tuntumassa sijaitsee asutusta, ei muita kohtuuhintaisia mahdollisuuksia ongelman ratkaisemiseksi ole.
65
Penger on tarkoitus muotoilla vaihtelevanmuotoiseksi, jotta se ajan kanssa muodostaisi mahdollisimman luonnollisen näköisen rantaviivan. Louhepenger kiilataan pienemmällä louheella ja murskeella. Penkereen pinta
verhoillaan penkereen upottamisesta saaduilla silttisillä kaivumailla, johon alueen luontainen kasvillisuus nopeasti siementää ja alue maisemoituu ajan kanssa. Louhepenkereen päälle on tarkoitus osoittaa myös kevyt
polku, joka kulkee Kankaan kohdilta uudelle Baanan sillalle (ks. enemmän kappaleessa 6.3.4).
Tarvittaessa puututaan myös muilla kohdin eroosion aiheuttamiin ongelmiin esim. vahvistamalla ranta-alueita
kivetyksillä tai muilla eroosionsuojausratkaisuilla. Näillä näkymin ei ole tarvetta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin
muualla kuin edellä kerrotun Kankaanrannan ja Ailakinkadun mutkan kohdalla. Tavoitteena on myös etsiä ratkaisuja itse joen uomaa kiveämällä tai jokiluontoa monipuolistavilla rantasuojauksilla, missä se katsotaan teknisesti riittäväksi ratkaisuksi.
Joen rantojen eroosiota voidaan vähentää myös jokipaineen avulla, joka edellyttäisi pohjapatojen rakentamista Kankaan alapuolisille jokialueille. Pohjapadot hidastaisivat veden virtausta ja nostaisivat hieman veden pintaa, mikä puolestaan parantaisi rantojen stabiliteettia.
Itse joen eroosion lisäksi jokilaaksossa on erityisen ongelmallisia jyrkät korkeat luiskat mm. Kankaankadun,
Vanhan hautausmaan, Tourukadun ja em. Ailakinkadun mutkan kohdalla. Luiskat ovat erittäin eroosioherkkää
karkeaa silttiä. Paikoin pohjavesi purkautuu luiskista. Luiskien stabiliteetti on lähellä kriittistä kaltevuutta siten,
että paikallisia murtumia saattaa esiintyä aika ajoin. Luiskien vakavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että
luiskien kasvillisuus ja ennen kaikkea puusto säilyy. Kaatuneiden puiden tilalle tulisi istuttaa uusia. Kasvillisuus
sitoo pintakerroksia ja ylläpitää ns. negatiivistä huokosvedenpainetta luiskissa ja siten parantaa luiskien vakavuutta. Lisäksi luiskien säilymisen kannalta on tärkeää, ettei luiskiin ohjata pintavesiä tai rakennusten kuivatusvesiä. Kaikki laaksoa kohti tulevat hulevedet tulee viedä putkella tai muulla vastaavalla eroosiota estävällä
rakenteella alas jokeen saakka. Hulevesien johtamisesta on kerrottu enemmän kappaleessa 6.12.
Eroosiontorjunnan kannalta on suuri merkitys sillä, säilyykö vesivoimalaitos Kankaalla vai lakkautetaanko se.
Kun vesivoimalaitoksen toiminta alueella lakkaa, se tarkoittaa myös nykyisen kaltaisen säännöstelyn lopettamista ja tasaisemman, luonnollisemman virtauksen palauttamista.
Tourujoen nykyisiin eroosio-ongelmiin pohditaan ratkaisuja edelleen tarkentuvassa jatkosuunnittelussa.
Kuva 81. Tourujoen pahoin eroosion vaivaamaa luiskaa Ailakinkadun kohdalla olevassa mutkassa.
66
6.11 Melun torjuntatoimenpiteet
Melua torjuvia rakenteita tarvittaisiin pohjoispäässä Tourujokea valtatien ramppiin Lohikoskentielle sekä Lohikoskentien sillalle. Myös Tourulantien sillalle tulisi pohtia meluntorjuntatoimenpiteitä. Siltojen nykyisiin kaiteisiin, niiden taakse, voidaan todennäköisesti integroida meluntorjuntarakenteita. Ne toteutettaisiin läpinäkyvänä rakenteena, jotta näkymiä silloilta ei suljeta eikä tehdä silloista turhan massiivisen näköisiä. Rantaväylän ja
Vaajakoskentien melua tulisi myös torjua joen kohdalla. Jossain määrin meluongelmat voivat lieventyä Tourujoen alaosissa myös täydennysrakentamisen toteuduttua Kivääritehtaan kohdilla.
6.12 Hulevesien hallinta
6.12.1 Yleistä hulevesien hallinnasta
Hulevesiä johdetaan Tourujokeen useasta kohdin. On myös esitetty Tourujokeen johdettavien hulevesien määrän kasvattamista, merkittävimmät muutokset kohdistuvat Kankaan alueeseen sekä Haavepuiston kohdalle.
Kankaan alueen hulevesien hallintaa suunnitellaan Kankaan hankkeen yhteydessä, tavoitteena on myös hulevesien laadullinen viivyttäminen sekä rakennusaikaisten hulevesien mahdollisimman hyvä hallinta, jotta jokeen
päätyisi mahdollisimman vähän haitallisia aineita. Mm. Kankaan valmistumassa olevassa Laatuaapisessa on
hulevesien viivyttämistä erilaisin mm. tonteilla tapahtuvin ratkaisuin nostettu esille.
6.12.2 Rajakadun hulevesisuunnitelman kehittäminen
Rajakadun ja Puistokadun väliselle alueelle esitetyssä hulevesisuunnitelmassa on esitetty uusien hulevesiputkien rakentamista sekä Puutarhakadulle että Yrjönkadulle. Kyseiset putket purkaisivat vedet suoraan Tourujokeen Haavepuiston kohdalta. Kyseistä hulevesien yleissuunnitelmaa on tavoite tarkistella uudelleen siitä näkökulmasta, miten hulevesiä voitaisiin alueella esitettyä enemmän viivyttää ja jopa imeyttää. Tavoitteena on,
että suoraan jokeen päätyvien hulevesien määrää voitaisiin pienentää ja toisaalta veden laatua parantaa ennen sen päätymistä jokeen.
6.12.3 Tourukadun kiinteistöjen hulevesien hallinta
Tourukadun varrella on muutamia kiinteistöjä, joilla on hulevesiliittymä, mutta maastossa on huomattu kyseisiltä tonteilta kuitenkin johtuvan hulevesiä Tourujoen penkkaan. Lisäksi kadun varrella on muutamia kiinteistöjä, joilla ei ole hulevesiliittymää, ja näiden kiinteistöjen osalta on havaittavissa jossain määrin merkkejä hulevesien kuluttavasta vaikutuksesta Tourujoen penkassa.
Tourukadun osalta esitettävät toimenpiteet tarkentuvat vielä jatkosuunnittelun aikana. Todennäköisesti Tourukadun varren kiinteistöjen osalta tulee tehdä tarkempi hulevesitarkastelu yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Siinä tulee määritellä ne toimenpiteet, miten hulevesien johdattaminen Tourujoen penkkaan saadaan lopetettua, ja se, kuka toimenpiteiden toteuttamisesta sekä kustannuksista on vastuussa.
67
6.13 Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi
Kehittämissuunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä luontovaikutuksiltaan yksittäisenä merkittävin on kansalaispuiston perustaminen. Alueella on nykyhetkellä n. 50-60 – vuotias eri-ikäisrakenteinen sekametsikkö
(puustona mm. harmaaleppä, tuomi, kuusi, vaahtera, raita, rauduskoivu ja lehmus). Metsikön koko on n. 0,6
ha. Alueella on sijainnut aikaisemmin asutusta pihapiireineen, ja kenttäkerros on voimakkaasti kulttuurivaikutteinen. Metsikkö on ollut vain kevyiden metsänhoitotoimenpiteiden piirissä. Tällä hetkellä metsäkuviolla esiintyy suhteellisen runsaasti maalahopuuta. Alueelta on kolme yksittäistä jätöspuuhavaintoa (vuosilta 20092012), joten alue toimii liito-oravan käyttämänä kulkuyhteytenä joen alajuoksulla ja yläjuoksulla sijaitsevien
reviirin ydinalueiden välillä. Alueelta itsessään ei ole havaittu liito-oravan pesäpuita. Puiston suunnittelussa ja
toteuttamisessa on tärkeää huomioida liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen alueen lävitse.
Tourujoen kehittämistoimenpiteissä on pyritty yhteensovittamaan asukkaiden eriävät näkemykset jokivarren
kasvillisuuden ja puuston hoidosta. Osa asukkaista toivoo jokivarren hoitotason nostoa ja jokinäkymien avaamista jokiraitin suunnalta. Toisaalta taas osa asukkaista toivoo, että rantavyöhykkeet jätetään luonnontilaisiksi.
Esitetyt toimenpiteet ovat kompromissi eriävistä näkemyksistä. Esitettyinä toimenpiteinä ehdotetaan puuston
maisemaraivauksia erityisesti Kankaan alueen pohjoispuolella. Maisemaraivaukset ovat jokivarren luonnonarvoja vähentäviä. Niiden vaikutuksia pyritään vähentämään jättämällä myös raivattavilla alueille puustoisia vyöhykkeitä. Jokivarsi säilytetään kokonaisuudessaan liito-oravan kulkuyhteytenä, jolloin myös raivauksissa kiinnitetään huomiota liikkumiseen soveltuvien kookkaiden puiden etäisyyteen toisistaan. Myös lepakot ja saukko
hyötyvät jokivarren suojaisista kohdista, joten maisemaraivaukset ovat niiden kannalta haitallisia.
Tourujoen luonnonsuojelualueen vastarannalla sijaitseva suoja- ja lähivirkistysmetsä on tunnistettu tässä selvityksessä monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena, jossa pyritään tietoisesti säilyttämään jokivarren monimuotoisuusarvoja tulevaisuudessa. Suuri osa tästä alueesta on jo muutenkin, eroosioherkkänä rinteenä,
metsänkäytön ulkopuolella. Tärkeätä tällä alueella on pyrkiä säilyttämään lahopuujatkumo tulevaisuudessa.
Kehittämisalueen (luonnonsuojelualueen ulkopuoliset) uhanalaiset sammallajit sijaitsevat kaikki tällä. Myös
alueen muiden lähivirkistysmetsien hoidossa painotetaan virkistysmetsien edellytysten ohella luonnonarvojen
turvaamista, millä on positiivisia vaikutuksia erityisesti alueen linnustoon ja lahopuuhun sidoksissa olevaan
lajistoon.
Tourujokivarren kupeeseen rakentuva Kankaan alue tulee suunnitelmien mukaan olemaan asuin- ja työssäkäyntialue yli 5000 ihmiselle. Kehittämissuunnitelmassa on varauduttu Kankaan alueen rakentumisen aiheuttamaan virkistyskäyttöpaineen lisääntymiseen alueella. Virkistyskäyttöä on tässä suunnitelmassa ohjattu luontoarvoiltaan vähäisemmille alueille.
Kehittämissuunnitelman positiivissa luontovaikutuksia on vieraslajien ehdotetut torjuntatoimenpiteet. Vieraslajit muodostavat paikoitellen Tourujoen varressa suuria kasvustoja, ja ne uhkaavat tulevaisuudessa myös
luonnonsuojelualueen luontoarvoja. Niiden pitkäjänteinen torjuntatyö tulevina vuosina on tärkeä toimenpide
koko jokivarren luontoarvojen turvaamiseksi. Positiivisia luontovaikutuksia saavat onnistuessaan aikaiseksi
myös ehdotetut niittyalat, sillä niiden avulla alueen niittylajistoa voidaan saada monipuolisemmaksi. Myös
hulevesiaiheilla voi olla myönteisiä monimuotoisuusvaikutuksia, sillä niillä voidaan rikastuttaa alueen lajistoa.
Hulevesien hallinnalla vähennetään myös Tourujoen haitta-ainekuormitusta.
68
7 Kehittämissuunnitelman yhteenveto ja toteuttaminen
7.1 Yhteenveto ja toimenpiteiden alustava toteuttamisaikataulu
7.1.1 Yleistä
Tähän kappaleeseen on kerätty kooste Tourujoelle esitetyistä toimenpiteistä vastuutahoineen ja alustavine
kustannusarvioineen. Lisäksi on esitetty alustavasti, milloin toimenpiteet toteutuvat. Toteuttamisesta päätetään kuitenkin lopullisesti vasta vuosittaisissa investointiohjelmissa ja budjetissa.
Oheisessa kartassa on esitetty kooste tärkeimmistä toimenpiteistä koko joen alueella.
Kuva 82. Yhteenvetokartta kehittämissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä.
69
Kankaan alueen uusia puistoja, reittejä, uutta Tourujoen ylittävää kevyen liikenteen siltaa tai muita toimintoja
ei ole esitetty tässä yhteenvedossa, koska ne sisältyvät Kankaan vuonna 2014 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan ja sen kokonaiskustannuksiin. Osin Kankaan reittien ja puistojen osalta on jo käynnissä niiden jatkosuunnittelu. Myöskään Nahkurinkujan tai Ramoninkadun siltojen kunnostuksia ei ole tämän suunnitelman kustannuksissa esitetty, koska niiden osalta ei ole vielä tehty tarkempaa arviota. Kyseisten siltojen kunnostaminen
tulee kuitenkin lähivuosina ajankohtaiseksi.
Kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on jaoteltu alustavasti toteuttamisajankohtansa mukaan neljään eri ajankohtaan: vuonna 2016, vuonna 2017, vuosina 2018-2020 sekä vuoden 2020 jälkeen toteutettavat
toimenpiteet.
Suurin osa toimenpiteistä on Kaupunkirakenteen toimialan Liikenne- ja viheralueet –palveluyksikön vastuulla.
Liikuntapalvelut ovat vastuutaho Koskenharjun kentän ja melonnan vaatimien rakenteiden toteuttamiseksi.
Osa meluntorjunnan toimenpiteistä ovat myös Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla, niiden osalta kustannuksia ei ole esitetty seuraavassa esitetyissä alustavissa kustannusarvioissa.
7.1.2 Vuonna 2016 toteutettavat toimenpiteet
Vuonna 2016 toteutetaan yhteensä toimenpiteitä n. 300 000 – 400 000 eurolla.
Toimenpiteitä ovat alustavan arvion mukaan:
- eroosionsuojaustoimenpiteet Ailakinkadun mutkan kohdalla (murskepenger)
- Lohikoskentien sillan melunsuojaustoimenpiteet
- Lohikoskentien sillan valaiseminen
- toteutetaan jokiraitin pohjoisosan puuttuva valaistus (500 metrin matkalta)
- kohennetaan 1-2 solmukohtaa
- toteutetaan 1-2 oleskelupaikkaa
- toteutetaan yksi uusi laituri
- aloitetaan kasvillisuuden kehittämistoimenpiteet, puiden tai muiden kohteiden erityisvalaistukset sekä
opastuksen parantaminen
7.1.3 Vuonna 2017 toteutettavat toimenpiteet
Vuonna 2017 toteutetaan yhteensä toimenpiteitä n. 600 000 – 800 000 eurolla.
Toimenpiteitä ovat alustavan arvion mukaan:
- rakennetaan uusi Kansalaispuisto Matara
- toteutetaan jokiraitin parannustoimenpiteet välillä Haavepuisto-Nahkurinsilta
- toteutetaan lähireitit välillä Kangas – Kansalaispuisto
- toteutetaan Tourulantien sillan melunsuojaustoimenpiteet
- toteutetaan näköalapaikka Kankaankadun varrelle
- kohennetaan 1-2 solmukohtaa
- jatketaan kasvillisuuden kehittämistoimenpiteitä, erityisvalaistuskohteiden sekä opastuksen toteuttamista
7.1.4 Vuosina 2018-2020 toteutettavat toimenpiteet
Vuosina 2018-2020 toteutetaan yhteensä toimenpiteitä n. 1,7 – 2,5 miljoonalla eurolla.
Suurin kustannuserä kyseisellä ajanjaksolla on Tourujoen kunnostus (ks. kustannukset tarkemmin kappaleessa
6.1.5), jonka kokonaiskustannukset ovat 1,6 – 2,3 miljoonaa euroa. Kunnostuksen yhteydessä toteutetaan
myös melonnan vaatimat rakenteet kosken ohittamiseksi Kankaalla.
70
Muita toimenpiteitä kyseisellä ajanjaksolla ovat alustavan arvion mukaan:
- Tourulantien sillan valaiseminen
- kohennetaan 1-2 solmukohtaa
- jatketaan kasvillisuuden kehittämistoimenpiteitä, erityisvalaistuskohteiden sekä opastuksen toteuttamista
- toteutetaan 1-2 oleskelupaikkaa
- toteutetaan yksi uusi laituri
7.1.5 Vuoden 2020 jälkeen toteutettavat toimenpiteet
Vuoden 2020 jälkeen toteutetaan yhteensä toimenpiteitä n. 0,8 – 1,0 miljoonalla eurolla.
Toimenpiteitä ovat alustavan arvion mukaan:
- kunnostetaan Koskenharjun kenttä rakennuksineen ja rakenteineen
- toteutetaan jokiraitin alaosa välillä Nahkurinsilta – Ramoninkatu
- toteutetaan 1-2 solmukohtaa
- toteutetaan yksi laituri
- kunnostetaan luontopolku
- jatketaan kasvillisuuden kehittämistoimenpiteitä sekä erityisvalaistuskohteiden toteuttamista
Tourujoen jokiraitin alaosan toteuttaminen pitkällä tähtäimellä joen itärannalle (välillä Ramoninkatu – Jyväsjärven rantaraitti) ei sisälly kustannusarvioon. Kyseinen osuus vaatii rautatien alittamisen, ja sen toteutuminen
voi olla vuosikymmenien päässä.
7.2 Jatkosuunnittelu
7.2.1 Tourujoen kunnostuksen suunnittelu
Tourujoen kunnostuksen pohjaksi laaditaan yleissuunnitelma koko joelle, jonka pohjalta määritetään joen
kunnostuksen vaatimat toimenpiteet, kunnostuksen etenemisen osa-alueet ja vaiheet, aikataulutetaan toteutus ja arvioidaan kustannukset tarkemmin.
Suunnittelu- ja toteutusaikataulu:
- yleissuunnittelu (suunnitteluhankinta, suunnittelutyö) 10/2015 – 06/2016
- tarkemmat osa-alueittaiset suunnitelmat 08/2016 – 10/2017
- toteutus 2018-2020
Joen kunnostukseen tullaan hakemaan tukea esim. ympäristöhallinnon tukikanavista, näitä on selvitetty
enemmän kappaleessa 6.1.7.
7.2.2 Uudet puistot, toiminnot ja rakenteet
Kansalaispuisto Matara
Kansalaispuisto Mataran suunnittelu on tarkoitus aloittaa vuonna 2016. Tavoitteena on osallistaa eri tahoja
erityisen monipuolisesti jo suunnittelutavoitteiden asettamisvaiheessa. Itse rakentamisen on tarkoitus alkaa
vuonna 2017.
71
Oleskelupaikat, laiturit, solmukohdat ja näköalapaikka
Suunnitelma sisältää useita oleskelupaikkoja, laitureita ja solmukohtien kehittämistä. Näitä on alueella useita.
Yksittäinen oleskelupaikka voi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan penkkiä ja roskakoria. Toisaalta oleskelupaikka
– riippuen sen sijainnista ja ympäristön luonteesta – voi olla monipuolisempi oleskelun alue, johon sijoitetaan
penkkien lisäksi taidetta, opasteita tai muita rakenteita. Myös solmukohtien kohentaminen riippuu samalla
tavoin tapauskohtaisesti kohteesta.
Solmukohtia, oleskelupaikkoja, laitureita ja näköalapaikka toteutetaan vaiheittain. Todennäköisesti solmukohdista otetaan tarkasteluun ensimmäisenä Tourujoen pohjoispään solmukohdat, joiden tarkempi suunnittelu
käynnistyy vuoden 2015 aikana.
Koskenharjun kentän ympäristön kehittäminen
Koskenharjun kentän ympäristön kehittäminen pitää sisällään sosiaalitilojen, katsomorakenteiden sekä varustuksen kohentamista. Nämä tavoitteet tarkentuvat jatkosuunnittelun käynnistyessä, alustavasti on arvioitu,
että alueen kunnostaminen voi nousta investointiohjelmiin vasta vuoden 2020 jälkeen.
7.2.3 Reitit ja sillat
Tourujoen jokiraitilla tehdään sekä nykyisten osuuksien laatutason parantamista että uusien osuuksien rakentamista. Pohjoispäässä jokiraitille rakennetaan valaistus n. 500 metrin matkalle, tähän on tarkoitus ryhtyä
vuonna 2016, joten sen suunnittelu on käynnistettävä viimeistään keväällä 2016.
Muita reittien parannuksia ja uudisreittejä toteutetaan erityisesti vuonna 2017. Näiden suunnittelu käynnistyy
vuonna 2016. Ne liitettäneen osaksi Kansalaispuisto Mataran suunnittelua.
Jokiraitin uusi linjaus Tourulantieltä etelään vaatii uuden raittiosuuden rakentamista n. 450 metrin matkalle.
Kuitenkin eteläisin osa tästä, n. 250 metriä (Ramoninkadusta etelään), tullaan toteuttamaan vasta hyvin pitkän
ajan kuluttua, koska rautatiesillan alittaminen on niin haastavaa ja kallista. Kyseinen alikulku yksin tulisi maksamaan alustavien arvioiden mukaan 1,3 – 1,5 miljoonaan euroa. Sitä ja eteläisimmän raittiosuuden kustannuksia (200 000 – 300 000 e) ei ole sisällytetty kehittämissuunnitelman kokonaiskustannuksiin. Sen sijaan välin
Nahkurinsilta – Ramoninkatu (n. 200 m) toteutus on ajoitettu vuoden 2020 jälkeen. Kyseisen osuuden toteutuminen vaatii kuitenkin maankäytön suunnitelmien etenemistä Yrityspuiston alueella. Kyseinen alue ei ole
tällä hetkellä kaavoitusohjelmassa.
Luontopolun kunnostamisen suunnittelu ja toteutus on ajoitettu vuoden 2020 jälkeen. Kunnostuksen periaatteista tulee vielä käydä keskusteluja mm. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Mm. ritilärakenteisen rakenteen sopivuudesta luonnonsuojelualueelle on jo nyt esitetty eriäviä mielipiteitä.
7.2.4 Kasvillisuuden kehittäminen ja luonnonhoidolliset toimenpiteet
Kustannusarvioon on sisällytetty kasvillisuuden kehittämistoimenpiteitä n. 20 000 – 30 000 euron edestä. Tällä
tehdään lisäistutuksia (mm. syötävien ja kasvitieteellisten lajien lisääminen pitkin joen vartta) sekä perustetaan
niittyjä.
Kasvillisuuden raivaukset ja muu viheralueiden hoito on tavoite sisällyttää kaupungin ylläpitotoimiin. Ylläpitoon, mm. avoimien näkymien säilyttämiseksi, on tarkoitus aktivoida myös asukkaiden talkoita sekä viherhoitolupien myöntämistä.
Vieraslajien torjunnan osalta on tarkoitus suunnata kaupungin vuosittain järjestämä vieraslajien nyhtötalkoot
Tourujoen alueelle mahdollisesti alkaen jo vuonna 2015.
72
7.2.5 Valaistus, opastus ja taide
Valaistuksen kustannusarvio on hyvin alustava, koska esim. erityisvalaistuskohteiden määrää ei tarkemmin
vielä tiedetä. Kehittämissuunnitelman kustannusarvio on määritelty sen perusteella, että alueella toteutettaisiin seuraavat toimenpiteet:
- yleisvalaistuksen parantaminen nykyisillä reiteillä (jokiraitin pohjoisin osuus) 500 m
- siltojen valaistus (Lohikoskentie ja Tourulantie)
- rakennusten valaistus (kaupungin vastuulla olevien), 3 kpl teknisiä rakennuksia
- puiden ja muiden mahdollisten elementtien kohdevalaistus, n. 30 kpl
Väliaikaiset valoinstallaatiot toteutetaan esim. Valon Kaupunki –hankkeen puitteissa.
Myös opastuksen osalta toteutustapa sekä opasteiden sijainti ja määrä tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Toisaalta pohditaan myös sitä, kuinka paljon esim. mobiiliopastus voi korvata perinteistä opastusta. Opastuksen
osalta on tarkoitus käynnistää erityinen selvitys opastuksesta koko Kehä Vihreän osalta vuonna 2015.
Tourujoen varrelle sijoittuvaan taiteeseen (pysyvään ja väliaikaiseen) ehdotetaan varattavan vuositasolla 5000
e. Jonain vuonna ei välttämättä toteuteta yhtään teosta, jolloin toisena vuonna voidaan panostaa taiteeseen
enemmän. Lisäksi alueelle arvioidaan sijoitettava esim. solmukohtiin ja Kansalaispuistoon taidetta, joiden kustannukset on sisällytetty niiden hinta-arvioon.
7.2.6 Eroosiontorjunta ja meluntorjuntatoimenpiteet
Ailakinkadun kohdalle Tourujoen itärannan mutkaan suunniteltujen eroosionsuojauksen toimenpiteiden tarkempi suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Suunnitelmat vaativat Vesilain mukaisen luvan Aluehallintoviranomaiselta, ja kyseinen lupahakemus on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2015.
Kaupungin vastuulla olevien Tourulantien sillan sekä Lohikoskentien sillan meluntorjuntatoimenpiteiden toteutuminen vaatii vielä tarkempaa selvitystä toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja toteutustavasta. Myös KeskiSuomen ELY-keskus olisi hyvä saada mukaan toteuttamaan meluntorjuntatoimenpiteitä omalta osaltaan, sillä
esim. Lohikoskentiellä ei meluntorjuntaan riitä pelkästään kaupungin katualueella toteutettavat toimenpiteet.
73
Lähteet
Alaja, H. & Tolonen, K. T. 2012. Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto,
Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012.
Baanan aluevaraussuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Destia. 2014.
Erkinaro, M. 2012. Jyväskylän kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulokset. Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti.
Heikkinen, T. 2010. Kivääritehtaan liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus.
Jyväskylän Energia Oy:n kustannuslaskelma Tourujoen vesivoimalaitoksen investointitarpeista sekä arvio laitoksen nykyisestä tasearvosta. 2015.
Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010. Jyväskylän kaupunki. WSP Finland Oy.
Kangas. Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki. 2013.
Kankaa n 1. vaiheen yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. A-insinöörit. WSP Finland Oy. 2014.
Kankaankatu. Yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Destia. 2014.
Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmaluonnos vuoteen 2021. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2014
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B993CB57A-6E67-4BBC-8415-AF2E76CD7F4B%7D/103718
Kivääritehtaan viheryleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy.
2010.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan
vesienhoitoon. Uudenmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. 2009.http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B77DAB50C-0FEC4F36-AB8A-3CA0D9197509%7D/94760
Kypärä, T. 2012. Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys.
Laita, A. 2014a. Tourujoen jokivarren kasvillisuuden ja luontoarvojen nykytilan kartoitus. Jyväskylän kaupunki,
Kaupunkirakennepalvelut.
Laita, A. 2014b. Tourujokilaakson vieraslajitilanne 2014. Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut.
Liikenneviraston maanteiden meluselvitys. EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys. 2012.
Luonnonmukaiseksi rakennetun uoman patoturvallisuus ja vahingonvaaratarkastelu. Ramboll Oy. 27.11.2014.
Pylvänäinen, T. 2014. Kankaankadun ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus.
Pylvänäinen, T. 2013. Kankaankadun ja Tourujoen välisen alueen liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus.
Pylvänäinen, T. 2011. Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus.
Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Ramboll. 2012.
Silén, Saija. Kankaan paperitehdas. Rakennusinventointiraportti. Keski-Suomen museo. 2011.
Sulkava, R. 2011. Jyväskylä, Tourujoki. Saukkoselvitys maaliskuu 2011.
Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. Jyväskylän kaupunki. VSU arkkitehtuuri ja viheraluesuunnittelu Oy.
2011.
Tourujoen jokiraitin reittivaihtoehtoselvitys välillä Nahkurin silta – Rantaraitti. Raporttiluonnos 5.2.2015. Ramboll Oy.
Tourujoen kehittämisen ja Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus, vesivarat ja ympäristöarvioinnit. 2014.
Tourujoen Lohikosken voimalaitospadon vahingonvaaratarkastelut. Jyväskylän Energia Oy. Ramboll. 2014.
Tourujoen sedimentin haitta-ainetutkimukset. Raporttiluonnos 27.1.2015. Ramboll Oy.
Valuma-alueselvitys. Jyväskylän kaupunki. Ramboll. 2009.
Veijola, Heikki. Tourujoen vesistöalueen järvien seurantatutkimus vuonna 2006 ja 2007. Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto. Tutkimusraportti 126/2007.
Vesien tila hyväksi yhdessä. Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi
vuosiksi 2016-2021. Uudenmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. 2014.http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B26D3DF8E756A-4AAC-8D0F-838B84E7A111%7D/103506
74
Liite 1. Luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana 2.-19.12.2014 saatujen kirjallisten palautteiden kooste
Melanvilauttajat ry
Yhdistys tuo kommenteissaan esille seuraavia asioita:
- kannattaa Tourujoen kehittämishanketta, samalla kun Tourujoki palautetaan koskeksi, voidaan rakenteet toteuttaa niin, että joesta voidaan kehittää erityisesti koskimelonnan näkökulmasta uusi virkistäytymis- ja liikkumisympäristö
- koskea ei pysty melomaan retkikajakeilla, joten kosken ohi tulisi mahdollistaa kajakkien/kanootin kantaminen
- oikein kivettynä Tourujoen koskesta saisi sopivan harjoituspaikan koskimelojille, kosken ylä- ja alapäässä olisi hyvä olla esim. laiturirakenteita, joiden avulla melojat pääsevät rantautumaan, koskimelontakausi Tourujoella kestäisi keväällä todennäköisesti muutamia viikkoja
- vanhat betonirakenteet tulisi purkaa niin, ettei koskeen jää vaarallisia rakenteita, kosken suunnittelussa tulee ottaa huomioon melontareitin mielenkiintoisuus sekä kalojen nousumahdollisuudet, esittävät
näkemyksiä uoman muotoiluun näistä näkökulmista ja tarjoavat apuaan suunnitteluun
- Tourujoessa voisi olla mahdollista järjestää jopa valtakunnallisia melontakilpailuja, esim. Vanhankaupunginkoskessa Helsingissä järjestettävän Icebreakin kaltaisia
- Tourujoen koski sijainniltaan parantaisi koskimelonnan harrastusmahdollisuuksia
- koskikohde olisi hieno nähtävyys
- suurimmat arvot koskessa liittyvät maisemallisiin ja ekologisiin parannuksiin, nämä intressit eivät ole
ristiriidassa melonnan intressien kanssa
- kommentissa oli myös kuvia esimerkkikoskesta, jonka tapaisesti kosken elementtejä voitaisiin toteuttaa Tourujoellakin http://vimeo.com/22397409
Kauko Saarinen
Tuo esille seuraavia asioita kommentissaan:
- kannattaa suunnitelmaa vapaana virtaavasta Tourujoesta
- keväisin koski tarjoaa mahdollisuuden koskimelontaan
- ei kannata uuden kevyen liikenteen sillan rakentamista Tourujoen yli, nykyiset vaihtoehdot Laukaantien ja Kinakujan kautta riittävät, siltaan varatut rahat käytettävä esim. keskustan yhteyksien kehittämiseen
- luonnonsuojelualue, luontopolku ja vapaana virtaava Tourujoki on harvinainen kokonaisuus kaupunkiolosuhteissa
Béla Pavelka / Tavinsulka Oy
Tuo esille kommenteissaan seuraavia asioita:
- joen kunnostus vaikuttaa suoraan myös Jyväsjärven veden laadun parantumiseen
- Jyväskylän Energia Oy:tä ei tulisi käsitellä kaupungista erillisenä omistajatahona
- luonnonsuojelualueen raja ei tarkoita, ettei joesta voisi poistaa sinne kaatuneita puita
- joen alajuoksun virkistyskäyttö estää virkistyskäyttömahdollisuudet vesialueella
- kaupungin liikuntasuunnitelmassa Tourujoki on olennainen osa Jyväskylän sisävesistöjen melontareittiä
- melusaaste ongelma valtateiden varrella kaupungissa kaikkialla
- hulevesien yleissuunnitelma tuottaa 1,5 kuutiota vettä lisää Tourujokeen – tämä mahdollistaa jo kilpaurheilukäytönkin
75
-
-
-
-
kyselee, mitä tarkoittaa Tuomio-Palokka-Alva-Korttajärvien vedenpinnan nosto ”hieman ylemmäksi”,
vaatii säännöstelyn kehittämisen kustannusten arviointia
esittää kommentteja vaihtoehdon 1 (vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu) kustannusarvioin täydentämiseksi (mm. liuskekiveyksen kustannusten arvioimista)
esittää kommentteja vaihtoehdon 2 (vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa) kehittämiseksi, koskien mm.
pohjoisosan vedenpinnan laskemisen tarvetta, koskiosuuden leveyttä Kankaan kohdalla)
epäilee aistipuiston hiljaisuustekijän toteutumismahdollisuuksia keskellä kaupunkia
esittää, että joen virkistyskäyttöä hankaloittavat puut tulisi ja on helppo raivata ja ettei kaatuilevien
puiden lähelle voi lisätä esim. istuskelupenkkejä
rautatiesillan ali pääsee helposti vesikulkuvälineillä
ei kannata luonnonsuojelualueelle suunniteltua teräsritilärakennetta
esittää, etteivät esitetyt laiturien paikat ole harmoniassa Kankaan kohdalla esitetyn kanoottien siirtämistarpeen kanssa
toteaa, että Kankaan oleskelurannan ideakuva laiturisa ei sovellu kanootilla tms liikkujalle, laituri ei saa
olla korkeampi kuin 15-30 cm vedenpinnasta
tuo esille, että Tourujoen kunnostussuunnitelmaa tulisi kehittää siten, että se sallii mahdollisimman
monipuolisen käytön ja että tulisi varmistaa veneiden ja kajakkien ym läpipääsy molemman suuntaisesti Jyväsjärveltä Palokkajärvelle
esittää kuvien kera esimerkkejä siitä, millaiset ratkaisut parhaiten ottaisivat huomioon koskimelontamahdollisuudet, tuo esille esimerkkejä mm. Sydneyhyn rakennetusta koskimelontakeskuksesta, jolloin
koskeksi kunnostettu Tourujoki edistäisi hänen mielestään myös liiketaloudellisesti kannattavaa virkistys-, urheilu- ja matkailutoimintaa
tuo esille, ettei suunnitelmassa ole arvioitu kaikkia kustannuksia molemmista vaihtoehdoista, ja tuo
esille muitakin puutoksia kustannusarvioissa (esim. jokiraitin tai Baanan sillan kustannuksia ei ole esitetty)
tuo esille, että Jyväskylässä avovesiliikunnan olosuhteet ovat heikot, toteaa, että Tourujoen kunnostaminen avovesiliikuntaystävälliseksi joeksi ei tulisi kalliiksi
Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry / Heikki Susiluoma (pj)
Yhdistys tuo kommentissaan esille seuraavaa:
- suunnitelma on pääosin onnistunut, vaikka yhdistys kannattikin pitkän uoman rakentamista.
- Oikein rakennettuna jokiuoma voi olla luonnonmukaisen kaltainen ja mahdollistaa taimenen nousun.
Se edistää myös alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.
- Kosken rakentamisessa on syytä huomioida mahdollinen eroosiovaikutus.
- Luonnonsuojeluyhdistys vastustaa uutta kevyen liikenteen sillan rakentamista, joka häiritsisi luonnonsuojelualuetta ja aiheuttaa turhia kustannuksia.
- Kummeksuu Tourujoen suunnitteluprosessin vaihtelevia ja ristiriitaisia kustannuslaskelmia. Laskentaperusteita ja niihin liittyvien muutosten taustoja olisi hyvä esitellä kuntalaisille.
76
Liite 2. Kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa tutkittujen vaihtoehtojen kuvaus
ja vertailu
Seuraavassa on kokonaisuudessaan kehittämissuunnitelman luonnosvaiheen raportin tekstiosuus muuttamattomana, mutta kuitenkin ilman kuvia (jotka löytyvät edelleen tämän raportin kappaleesta 6) koskien joen kehittämisen vaihtoehtoja ja niiden vertailua.
Vaihtoehto 1 – vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu
Vaihtoehdossa 1 vesivoimalaitos säilyy ja sitä modernisoidaan Jyväskylän Energia Oy:n esittämällä tavalla. Modernisoinnissa voimalaitos automatisoidaan ja juoksutuskoneistoa uusitaan. Tämä nostaisi Jyväskylän Energia
Oy:n arvioiden mukaan voimalan tehoa 10-25 %, lisäksi voimalaitosta voitaisiin ajaa yhtäjaksoisemmin.
Jyväskylän Energia Oy on teettänyt marraskuussa 2014 valmistuneen vahingonvaaraselvityksen koskien patoturvallisuutta. Pato noussee tulevaisuudessa luokkaan I (nykyisen luokan II sijaan), mikä vaatii toimenpiteitä
padon turvallisuuden parantamiseksi. Nykyiselläänkään patorakennelmat eivät täytä edes luokan II vaatimuksia. Patoturvallisuuden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet tarkoittavat padon korottamista sekä Valkoisen
talon kohdalla olevan padon osalta että alempana olevan betonisen tulvakanavan reunojen osalta, korotuksen
tarve on n. 1 metri.
Kuva 36.Vahingonvaaraselvityksessä esitetty ratkaisu patoturvallisuustoimenpiteiksi vaihtoehdossa, jossa vesivoimalaitos säilyy (Ramboll Oy).
Patoturvallisuuden vaatimat korotukset kanavien laitoihin tarkoittavat sitä, että vesi piiloutuisi entistä enemmän teknisten reunarakennelmien taakse. Vesi näkyisi lähinnä Kankaankadun kohdalla olevalta sillalta sekä
alajuoksulta Kankaan rannasta. Tällöinkin näkymiä hallitsisi betoniset, nykyistä massiivisemmat rakennelmat.
Tulevalta jokiraitilta tällä kohdin ei vettä betonireunojen takia näkyisi.
Kulttuuriympäristön kannalta Keski-Suomen museo katsoo, että patoturvallisuustoimenpiteiden toteutuessa
vesivoimarakenteiden perusominaisuudet säilyvät ja niiden vaikutus olemassa olevaan kulttuuriympäristöön
on hallittu, osa vesivoimarakenteiden teknisen kehityksen historiallista jatkumoa.
Kuva 34. Näkymä Kankaankadulta yläkanavan yli valkoiselle talolle(kuvasta puuttuu syksyllä 2014 toteutettu
muuntamorakennus).
Kuva 35. Havainnekuva padon korotuksesta vaihtoehdossa 1.
Joen ekologisen tilan parantamisen osalta vaihtoehto 1 antaa hyvin vähän mahdollisuuksia. Kalojen nousun
mahdollistava tekninen kalatie olisi todennäköisesti mahdollista rakentaa nykyisen kanavan itäpuolelle. Se olisi
kuitenkin teknisesti hyvin haasteellinen ja kallis rakenne.
Vesivoimalaitoksen säilyminen alueella edellyttää säännöstelyn modernisointia, jotta voimalan käyttöaste saataisiin mahdollisimman tasaiseksi. Yhtenä esityksenä on, että yläpuolisten vesistöjen osalta nostettaisiin luvan
mukaista vedenpinnan ylärajaa hieman ylemmäksi, jolloin vettä voitaisiin juoksuttaa voimalaan tasaisemmin.
Tällä olisi myönteinen vaikutus myös Tourujoen alaosien osalta, kun virtausmäärä sielläkin saataisiin jakaantumaan tasaisemmin eri vuodenaikoina ja siten voitaisiin vähentää joen varren eroosio-ongelmia (ks. enemmän kpl 6.10). Palokkajärven, Alvajärven ja Tuomiojärven pinnan nostolla voisi olla myös vähäinen vedenlaa77
tua kohentava vaikutus. Em. järvialueet on luokiteltu tulvariskialueiksi, josta johtuen ko. järvialueilla joudutaan tekemään selvitys, miten tulvariskejä voidaan vähentää.
Vaihtoehto 1, alustava kustannusarvio
Voimalaitoksen modernisointi
Patoturvallisuustoimenpiteet
Patojen ja muun ympäristön maisemointi (istutukset, aidat,
ympäristörakentaminen), voimalaitosrakennuksen peltikuoren
poisto
Mahdollinen koskimaiseman pienimuotoinen kunnostus, tulvakanavan alapäässä
Tourujoen alajuoksun pohjapadot
Yhteensä
YHTEENSÄ
JE:n kustannukset/ euroa
1 200 000 –
1400 000
700 000 – 800
000
Kaupungin kustannukset /
euroa
200 000 – 300 000
100 000 – 200 000
50 000
1 950 000 –
2 250 000
300 000 - 500 000
2 250 000 – 2 750 000
Kustannuksiin on laskettu mukaan tilaajatehtävät. Kustannukset on jaoteltu Jyväskylän Energia Oy:n ja kaupungin vastuulla oleviin kustannuksiin. Maisemointia ja koskimaiseman kunnostusta koskevat kustannusarviot
ovat hyvin alustavia, koska niitä ei ole vielä suunniteltu. Voimalaitoksen modernisoinnin hinta perustuu urakkatarjouksiin, ja patoturvallisuustoimenpiteiden kustannusarvio marraskuussa 2014 valmistuneeseen vahingonvaaraselvitykseen. Säännöstelyn kehittämisen vaatimia kustannuksia ei ole vielä arvioitu.
Voimalaitoksen modernisointiin on ELY-keskus myöntänyt energiatukea 20 % eli 200 000 euroa.
Vuosittainen sähköntuotannon määrä vastaisi modernisoinnin jälkeen 144 000 e/vuosi.
Mahdollisesti voi tulla tarpeeseen myös kunnostaa yläkanavan liuskekiveykset, joiden osalta museon vaatimus
on, että kiveys kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tämän kustannuksia ei ole otettu huomioon yllä olevassa
taulukossa esitetyissä kustannuksissa, koska kustannukset on otettava huomioon molemmissa tarkastelluissa
vaihtoehdoissa.
Yllä esitettyihin kustannuksiin ei ole laskettu mukaan teknisen kalatien kustannuksia, jotka on arvioitu alustavasti 3,0 – 3,5 miljoonaksi. Teknisen kalatien toteuttaminen vaatisi todennäköisesti muutoksia myös juuri rakenteilla olevaan kaukolämpöputkeen, mikä lisää hieman kustannuksia aiemmin arvioidusta (arvio maaliskuussa 2014 2,8 miljoonaa euroa). Kalatien teknistä toteutettavuutta, sijoittumista ym. ei ole arvioitu tarkemmin,
joten kustannusarvioon sisältyy paljon epävarmuustekijöitä.
Vaihtoehto 2 – vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa
Vaihtoehdossa 2 voimalaitostoiminta lakkaa. Itse voimalaitosrakennusta ei pureta, mutta sen käyttötarkoitus
muuttuu. Yksi uusi käyttötapa voisi olla yleisen saunan sijoittaminen voimalaitokseen, sen yhteyteen olisi järjestettävissä myös turvallinen pulahdusmahdollisuus. Voimalaitosrakennuksen vanha ”muoto” on tarkoitus
paljastaa peltikuoren alta molemmissa vaihtoehdoissa.
Kuva 37. Vesivoimalaitoksen peltikuori on tarkoitus poistaa, jotta vanha voimalaitosrakennus saadaan näkyviin. (Kuvaaja: Valokuvaamo Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo)
78
Vaihtoehdossa 2 Kankaan kohdalla olevien, nykyisten betonisten yläkanavan sekä alemman tulvakanavan sijalle olisi mahdollista kunnostaa uusi uoma. Kyseinen ratkaisu on esitetty kuvissa 38 ja 41 näkyvissä alustavissa
tarkasteluissa. Kunnostustoimenpiteitä tehtäisiin myös muualla Tourujoessa.
Vaihtoehdossa 2 ei tarvita erityisiä patoturvallisuustoimenpiteitä, sillä vedenpintaa lasketaan yläkanavan yläpuolella niin paljon, että se ei suurtulvankaan aikana nouse viereisen maanpinnan yläpuolelle. Uoman kunnostaminen pienentää tulvariskiä. Se mahdollistaa myös nykyisen reunojen madaltamisen ja muotoilemisen paremmin ympäristöön sopeutuviksi. Patoturvallisuuden ja myös muun turvallisuuden kannalta olisi hyvä, jos
uomaa voitaisiin leventää nykyisestä, tällöin uomaan saadaan lisää tilavuutta ja virtaaman nopeus ei isoillakaan vesimäärillä kasvaisi kovin suureksi.
Maisemallisesti ja virkistyksellisesti vaihtoehdon mahdollistama uusi koskimaisema tarjoaa mahdollisuuden
luoda todella vetovoimainen ympäristö Kankaan oleskelurantaan. Tourujoen tuleva jokiraitti kulkisi kosken
vierellä, ja sillä kulkijat voisivat ihailla koskea raitin koko matkalta.
Kulttuuriympäristön kannalta luonnonmukaisen uoman rakentaminen johtaisi osittain rakenteiden purkamiseen, mutta muistumia vanhoista padoista sekä kanavarakenteista jää alustavan suunnitelman mukaan jäljelle
melko paljon. Myös itse voimalaitosrakennus säilyy.
Joen ekologian kannalta vaihtoehdon vaikutukset ovat positiiviset ja tällä keinoin olisi saavutettavissa hyvä
ekologinen tila.
Kuva 38. Periaatteellinen suunnitelma vaihtoehdon 2 mukaisen uuden kosken sijainnista Kankaan kohdalla
(VSU maisema-arkkitehdit Oy).
Suunnitelmassa on lähtökohtana, että nykyistä vedenpintaa lasketaan jo ennen Kankaan yläkanavaa. Tämä
tehdään siten, että Tourujoen yläpäähän, Palokkajärven luusuaan rakennetaan pohjapato. Tästä seuraisi vedenkorkeuden lasku itse jokiosuudella sekä vaihteleva koski-suvanto –vuorottelu (vrt. vanha kartta kuvassa
39), jota kunnostustoimin voitaisiin vahvistaa. Samalla voitaisiin jokirantoja muuttaa maisemallisesti ja virkistyksellisesti nykyistä vaihtelevammiksi. Alueella voisi edelleen myös meloa. Aikoinaan Tourujoen vedenpinta
on Kankaan nykyisen pohjoisen maapadon kohdalla ollut jopa viisi metriä nykyistä alempana (ennen nykyisen
padon ja sulun rakentamista).
Kuva 39. Ote katselmuskartasta vuodelta 1905 Tourujoen yläpäästä. Kuvassa näkyy vanhoja koskiosuuksia
joessa.
Mikäli voimalatoiminta lopetetaan, silloin yläpuolisten järvien säännöstely loppuu, mutta pohjapadolla vedenkorkeudet pidettäisiin halutulla tasolla eli ylimmät tulvakorkeudet eivät nouse, eivätkä alimmat vedenkorkeudet laske tähän saakka vallinneista. Palokkajärven vedenkorkeuksien osalta siirryttäisiin niissä voimala-rytmistä
luonnon-rytmiin, ts. epänormaalin tasaisista vedenkorkeuksista suurempaan vaihteluun. Haitalliset kevätkauden jäänpainumat ja savikkorantojen liettymät jäisivät samalla pois. Tarkemmassa suunnittelussa tutkitaan se
vaihteluväli, mikä on eri käyttömuotojen kannalta paras ja erilaisissa vesitilanteissa toimiva.
Kankaan yläkanavan sulun kohdalla uoma kulkisi nykyisen sulun kautta ja myös nykyinen maapato voidaan
säilyttää nykyisellään tai mahdollisesti myös hieman alentaa sen korkeutta. Yläkanavan kohdalla on mahdollista toteuttaa vasemmalla, Kankaan puoleisella rannalla joen uudelleen muotoilua, tehden siitä suurimmalta
osin tai osin loivarantaisempi, jolloin sen tuntumaan saataisiin myös oleskeluun ja virkistykseen sopivaa puistoaluetta (Valkoisen talon tuntumassa). Yläkanavan länsipuolella on lähdetty siitä, että kulttuurihistoriallisesti
merkittäväksi arvioitu kanavarakenne voisi säilyä muistumana vanhasta. Betonisen kanavan pohjalle kunnostettaisiin luonnonpuroa muistuttava profiili kivineen ja kasvillisuuksineen.
79
Nykyisestä betonipadosta voidaan myös säilyttää historiallisina muistumana osia rakenteesta. Patoa kuitenkin
avarretaan ja vesi johdatetaan myös mahdollisesti padon yläpuolelta ja itäpuolelta uuteen koskiosuuteen.
Koskiosuus muodostuu padosta alajuoksulle n. 200 metrin matkalle. Koski rakennetaan 20-50 metriä leveänä,
luonnonmukaista koskea jäljitellen. Alapäässä koski jatkuu vesivoimalaitosrakennuksen ja luonnonsuojelualueen rajan kohdille, ja tällä kohdin joen nykyistä pohjaa nostettaisiin, ja osin koski voi leventyä tällä kohdin
myös oikealle, joen länsirannalle.
Nousukorkeus kyseisellä välillä on n. 14 metriä. Nykyisellään alakanava on kaltevuudeltaan keskimäärin 20 % /
1:5. Suunnitelman tavoitteena on tältä osin ollut saada kaltevuus nykyistä loivemmaksi, että kalojen nousu on
mahdollista. Yläpäässä vedenpinnan laskeminen ja alapäässä joen pohjan nosto on esitetty tästä syystä. Koskiosuuden pituuskaltevuudeksi voitaisiin saada keskimäärin 7 % / 1:14, mutta pituuskaltevuus kuitenkin vaihtelisi eri kohdissa. Jokeen voidaan muotoilla allastuksia, joita voi olla tarpeen tukea myös betonilla. Paikoitellen
koskeen voidaan muodostaa putousmaisiakin, visuaalisesti hyvin näyttäviä kohtia kuitenkin ottaen huomioon
aina kalojen nousumahdollisuudet jostain kohtaa uomaa.
Koskiosuudesta saadaan myös kalojen, erityisesti uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen, kuljettavissa oleva
reitti. Tourujoki on ollut aiemmin Pohjois-Päijänteen taimenen tärkeä lisääntymisalue, joen kunnostaminen
erityisesti Kankaalta ylöspäin mahdollistaisi myös luontaisten lisääntymisalueiden ennallistamisen. Yläjuoksulla
uoma rakennettaisiin siten, että sinne syntyy kutusoraikkoja sekä suojapaikkoja erikokoisesta kiviaineksesta.
Koskiosuuden alapää päätyy nykyisen maapadon kohdalle. Tälle kohdalle voidaan haluttaessa muodostaa hieman jyrkempi vesiputous, jos niin halutaan maisemallisista syistä. Kankaan oleskelupuisto istuskeluportaineen
sijaitsee putouksen tuntumassa, joten kohiseva vesiputous voisi muodostaa houkuttelevan vetovoimatekijän
oleskelurantaan. Tarvittaessa tälle kohdin voidaan rakentaa putouksen ohittava lyhyt tekninen kalatiekin, mutta kalojen kulku saataneen turvattua tälläkin kohdin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin.
Kuva 40. Tourujokea 1900-luvun alkupuolelta (Lähde: Keski-Suomen museo)
Kuva 41. Näkymä nykytilanteessa Kankaan vesivoimalaitokselta yläjuoksulle.
Kuva 42. Havainnekuva joen kunnostusvaihtoehdosta (VE 2) katsottuna vesivoimalaitoksen kohdalta yläjuoksulle (VSU maisema-arkkitehdit Oy).
Vaihtoehto 2, kustannusarvio
Arvio sähköntuotantoliiketoiminnan nykyarvosta
Joen kunnostustoimenpiteet
Kustannukset/ euroa
300 000
800 000 - 1 000 000
Vesivoiman rakenteiden ja kanavien tarvittavat purut
Vesivoimalaitosrakennuksen kunnostus
300 000 – 700 000
YHTEENSÄ
1 600 000 – 2 300 000
200 000 – 300 000
Huomioita
Jyväskylän Energia Oy:n arvio nykyisestä tasearvosta 28.11.2014
ulkopuolisen kuoren poisto ym
minimitoimenpiteet, jotta saadaan
säilymään (kustannusarvio ei pidä
sisällään tilannetta, jossa rakennus
otetaan esim. saunakäyttöön)
80
Rakentamiskustannuksiin on laskettu mukaan tilaajatehtävät. Kustannukset ovat tässä vaihtoehdossa kaikki
kaupungille koituvia kustannuksia. Kustannukset ovat alustavia, ja niihin liittyy epävarmuustekijöitä, kunnostustoimenpiteiden suunnittelu on hyvin alustavaa, ja esim. purettavien betonirakenteiden määrää ei voi tarkasti tietää tässä vaiheessa. Kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Joen kunnostukseen voitaneen saada tukea ELY-keskuksen vesistökunnostusrahoista 200 000 – 300 000 euroa.
Tuen saamisen ehtona on, että toimenpiteillä saadaan joen vesienhoidollinen tila paranemaan. Keski-Suomen
ELY-keskus on todennut, että mikäli alue saadaan suunniteltavilla toimenpiteillä hyvään ekologiseen tilaan,
hankkeelle pyritään saamaan merkittävä valtion tuki toteutusajankohdan raamien puitteissa.
Mahdollisesti voi tulla tarpeeseen myös kunnostaa yläkanavan liuskekiveykset, joiden osalta museon vaatimus
on, että kiveys kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tämän kustannuksia ei ole otettu huomioon kustannuksissa, koska toimenpide koskettaa molempia vaihtoehtoja.
Vaihtoehtojen vertailutaulukko
Arviointitekijä
Kustannusarvio / VE 1
Vaihtoehto 1 - voimalaitos säilyy
Vaihtoehto 2 - voimalaitos lakkautetaan
2 250 000 – 2 750 000 e
Kustannusarvio / VE 2
- josta joen kunnostus
1,3 -2,0 milj e ja
- vesivoimalaitoksen
tasearvo 300 000 milj
e
1 600 000 – 2 300 000 e
Saatavilla olevat tuet
VE 1 – energia-avustus voimalaitoksen modernisointiin
200 000 e
VE 2 – vesistökunnostusavustus (ELY-keskukselta)
200 000 e
Patoturvallisuus
Toimenpiteitä tarvitaan (patoluokka
I), nykyisten reunavallien ja betonireunojen korotus 1 metrillä
Erityisiä patoturvallisuustoimenpiteitä
ei tarvita, patoturvallisuus hoituu uoman kunnostuksen yhteydessä
Maisema
Nykyisen kaltaiset rakennelmat säilyvät, patoturvallisuustoimenpiteet
vaikuttavat voimakkaasti näkymiin,
kanavien ja putkien lähiympäristö
säilyy nykyisen kaltaisena
Saadaan uusi koskimaisema, joka näkyy
mm. Kankaan tulevalle oleskelurannalle
sekä viereiselle Tourujoen jokiraitille.
Kankaan alueen lisäksi jokimaisema
monipuolistuu ja elävöityy myös muilla
jokiosuuksilla.
Virkistyskäyttö ja toiminnat
Voimalaitostoiminta jatkuu nykyisellään ja joen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät nykyisellään
Jokiraitti sijoittuisi koskimaiseman viereen, voimalaitosrakennuksen uusi
käyttö (esim. sauna pulahdusmahdollisuuksineen), yläjuoksulla rantojen kehit81
tämisessä uusia mahdollisuuksia
Kulttuuriympäristö
Patoturvallisuustoimenpiteet muuttavat rakenteita, niiden vaikutus
hallittu ja osa vesivoimarakenteiden
teknisen kehityksen historiallista
jatkumoa
Muistumia patorakenteista ja kanavista
voidaan säilyttää melko paljon, voimalaitosrakennus säilyy.
Joen ekologinen tila
Mikäli kalatie rakennetaan, ekologinen tila saattaa parantua kalojen
nousun kannalta. Kalojen lisääntymis- ja levähdysalueita ei jokeen
kuitenkaan saada. Lisäkustannukset
alustavien arvioiden mukaan 3,0 –
3,5 miljoonaa euroa.
Joen hyvä ekologinen tila saavutetaan,
kalojen ja muiden vesieliöiden kulkeminen mahdollistuu, jokiuoma muodostaa
uuden, ennallistetun jokiympäristön
kasvillisuuksineen. Kalaston tilaa on
mahdollista parantaa.
Eroosio-ongelmat
Alapuolisen joen eroosio-ongelmiin
tuo helpotusta voimalaitoksen modernisointi, jonka ansiosta virtaaman
vaihtelut pienenevät.
Alapuolisen joen eroosio-ongelmat helpottuvat luonnollisen virtaaman mahdollistuessa.
Säännöstely
Säännöstely jatkuu, sen ehtoja voidaan modernisoida.
Säännöstely loppuu, pohjapadolla määritellään veden taso yläpuolisissa vesistöissä. Se voidaan toteuttaa niin, että
ylimmät tulvakorkeudet eivät nykyisestä
muutu, ja alimmat vedenkorkeudet
eivät laske.
82