1. No category

TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION
OPETUSSUUNNITELMA
Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus
TAMPEREEN LYSEON LUKIO
Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 §
Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa 19.3.2009, 18 § ja
hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 8.4.2009, 49 §
Hyväksytty Tampereen lyseon lukiossa 31.7.2005, 114 §
Muutokset hyväksytty 15.9.2009, 43 §
Muutokset hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 18.3.2010
Koulukohtaiset muutokset hyväksytty Tampereen lyseon lukiossa 10.9.2010, 63 §
Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja 26.9.2011, 65§
Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja 15.8.2012, 61§
Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja 14.8.2015, 35§
3
SISÄLLYS
1 OPETUSSUUNNITELMA ................................................................................................ 6
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen ................................................................................ 6
1.2 Opetussuunnitelman sisältö ...................................................................................... 8
2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA .............................................. 9
2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä.......................................................................................... 9
TOIMINTA-AJATUS .................................................................................................... 9
2.2 Arvoperusta............................................................................................................. 10
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ................................................................................. 12
3.1 Oppimiskäsitys ........................................................................................................ 12
3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät .......................................................................... 12
3.2.1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ........................................... 14
3.3 Toimintakulttuuri ...................................................................................................... 15
3.4 Opintojen rakenne ................................................................................................... 18
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN ................................................................... 19
4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö .............................................................................. 19
4.2 Ohjauksen järjestäminen......................................................................................... 20
4.3.2 Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa ............................................................... 29
4.3.3 Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa ............................................ 29
4.4 Opiskelun erityinen tuki ........................................................................................... 30
4.4.1 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen tavoitteet ........................ 31
4.4.2 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus .............................................. 31
4.4.3 Opetusjärjestelyt ............................................................................................... 32
4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus .............................................................................. 32
5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ............................. 36
5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet .................................................................................... 36
5.2 Aihekokonaisuudet .................................................................................................. 37
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus............................................................................................. 45
5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä ....................................................... 45
5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä ....................................................... 55
5.3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä ..................................................... 61
5.3.4 Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä ............................................... 68
5.3.5 Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä .............................................. 73
5.3.6 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä.................................................. 75
5.3.7 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä .................................................. 83
5.3.8 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille ................................................ 87
5.3.9 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille ................................................. 92
4
5.4 Toinen kotimainen kieli.......................................................................................... 94
5.4.1 Ruotsi ............................................................................................................... 94
5.4.2 Suomi (finska) ................................................................................................ 109
5.5 Vieraat kielet ......................................................................................................... 116
5.6 Matematiikka ......................................................................................................... 152
Koulukohtaiset soveltavat kurssit ................................................................................. 160
5.7 Biologia ................................................................................................................. 166
5.8 Maantiede ............................................................................................................. 174
5.9 Fysiikka ................................................................................................................. 182
5.10 Kemia .................................................................................................................. 191
5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto ...................................................................... 200
5.11.2 Ortodoksinen uskonto................................................................................... 206
5.11.3 Katolinen uskonto ......................................................................................... 209
5.11.4 Islamin uskonto ............................................................................................ 216
5.11.5 Muut uskonnot .............................................................................................. 218
5.12 Elämänkatsomustieto .......................................................................................... 218
5.13 Filosofia............................................................................................................... 222
5.14 Historia ................................................................................................................ 228
Koulukohtaiset soveltavat kurssit................................................................................. 237
5.15 Yhteiskuntaoppi .................................................................................................. 239
5.16 Psykologia........................................................................................................... 249
5.17 Musiikki ............................................................................................................... 257
5.18 Kuvataide ............................................................................................................ 263
5.19 Liikunta................................................................................................................ 273
5.20 Terveystieto ........................................................................................................ 280
5.21 Opinto-ohjaus...................................................................................................... 285
5.22 Koulukohtaiset oppiaineet ................................................................................... 291
5.22.1 Tieto- ja viestintätekniikka ............................................................................. 291
5.22.2 Kulttuurit ja kansainvälisyys .......................................................................... 291
5.3 Koulukohtainen Eurooppa-linja ............................................................................. 292
a) Kaikille Eurooppa-linjan opiskelijoille yhteiset opinnot: ............................................. 293
c) kieliopinnot ........................................................................................................... 294
Yliopisto-opinnot ....................................................................................................... 294
6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ................................................................... 294
6.1 Arvioinnin tavoitteet ............................................................................................... 294
6.2 Kurssisuorituksen arviointi .................................................................................... 295
6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi .......................................................................... 302
6.4 Lukion oppimäärän suoritus .................................................................................. 303
5
6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot .................................................................. 305
7. IB-OPINNOT .............................................................................................................. 307
GROUP I
Studies in language and literature Finnish A literature HL or SL English
A language and literature HL or SL ......................................................................... 318
GROUP II Language acquisition (another group I subject can be chosen instead of
group II subject)....................................................................................................... 318
GROUP VI
The arts and electives Visual Arts HL or SL or one subject either from
GROUP II, GROUP III or GROUP IV .......................................................................... 318
REQUIREMENTS FOR IB STUDIES ...................................................................... 319
EXTERNAL ASSESSMENT .................................................................................... 322
INTERNAL ASSESSMENT ..................................................................................... 323
School supported self-taught option ........................................................................ 327
Syllabus overview ....................................................................................................... 328
Part one: Works in translation ................................................................................. 328
Part two: Detailed study........................................................................................... 328
Part 3: Literary genres ............................................................................................. 329
Part 4: Options ........................................................................................................ 329
Paper 1: Guided literary analysis ............................................................................. 330
Internal assessment in mathematics SL is an individual exploration. This is a piece of
written work that involves investigating an area of mathematics. ................................ 349
LIITE 3 ..................................................................................................................... 382
Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta 14.11.2002/955 ...................................................................................... 382
1 luku ...................................................................................................................................382
Yleistä ..................................................................................................................................382
2 luku ...................................................................................................................................382
Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnallisettavoitteet............................................................382
3 luku ...................................................................................................................................384
Lukio-opetuksen tuntijako ...................................................................................................384
4 luku ...................................................................................................................................387
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset .....................................................................................387
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: .................................................................388
6
1 OPETUSSUUNNITELMA
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen
Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat
 lukiolaki ja -asetus
 valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta
 Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista
 koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
 lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Tampereen kaupungin strategia ja siitä johdetut tai erikseen laaditut strategia-asiakirjat
ja muut koulutuksen järjestäjän päätökset, jotka tukevat ja ohjaavat paikallista lukiokoulutuksen järjestämistä sekä paikallista opetussuunnitelman laatimista valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tällaisia asiakirjoja ovat
o Kaikem paree Tampere –kaupunkistrategia
o Tampereen kaupungin toimintamalli, joka perustuu tilaaja – tuottaja -ajatteluun
o Kaupungin muut strategia-asiakirjat, kuten ympäristöstrategia ja kestävän
kehityksen strategia sekä kaupungin sitoutuminen Aalborgin julistukseen
o Toisen asteen koulutuspalveluiden strategia
o Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
o PARAS -hankkeessa sekä Tampereen seudun kuntayhtymässä määritellyt
kehittämistavoitteet
o Uudet pedagogiset ratkaisut ja niiden soveltaminen koko koulutustoimialalla,
erityisesti informaatiotekniikassa
Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä.
Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion
opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen
luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös
ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita.
Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen
suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai
7
lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia.
Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta
hyväksi käyttäen.
Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta.
Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan
lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa
laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat
resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan.
Opetussuunnitelma on laadittu sekä kunta- että lukiokohtaisena ja se sisältää myös alueellisia osia. Varsinaisessa opetussuunnitelmatekstissä voidaan erottaa normin sisältävät
opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen osuus toisistaan. Kuntakohtainen osuus
on Tampere-logolla varustettuna perustetekstin jälkeen. Tämän tekstin perään koulut laativat oman opetussuunnitelmallisen osuutensa omalla tunnisteellaan erotettuna. Näin valtakunnallinen normi ja sen perusteella tehty kuntakohtainen ja koulukohtainen opetussuunnitelma ovat erotettavissa toisistaan.
Tampereella kunta- ja koulukohtainen opetussuunnitelma on laadittu moniammatillisessa
yhteistyössä. Kommentteja ja kannanottoja on pyydetty eri sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Näin opetussuunnitelmaprosessiin ovat eri tavoin voineet vaikuttaa opiskelijat, vanhemmat, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan eri toimijat, muut toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä keskeiset yhteistyökumppanit.
Opetussuunnitelman laatimisessa on korostettu prosessin avoimuutta. Suunnitelman eri
vaiheet ja pulmakohdat ovat olleet nähtävissä Internetissä, ja niitä on pyydetty myös
kommentoimaan siellä. Opetussuunnitelma ja sen perusteella laadittavat koulukohtaiset
opetussuunnitelmat ovat julkisesti saatavissa ja yleisesti nähtävissä Internetissä.
Opetussuunnitelmaa päätettiin päivittää lukuvuoden 2008 – 2009 aikana, koska
toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia ja ensimmäiset uuden opetussuunnitelman
mukaan opintonsa aloittaneet olivat kirjoittaneet ylioppilaiksi keväällä 2008.
Tarkasteluhetki oli sopiva, sillä opetussuunnitelma lienee elinkaarensa puolivälissä.
Päivitystyö on painottunut opetussuunnitelman yleiseen osaan lukuihin 1-4 ja
arviointiosaan luku 6. Päivitystyötä on tehnyt lähes sama työryhmä, joka laati
kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman 2003 – 2004. Työn tarkoituksena on ollut poistaa
havaitut epäselvyydet sekä saattaa tekstit ajan tasalle. Työssä on päivitetty täysin tieto- ja
8
viestintätekniikan osio, päivitetty ja tarkennettu ”Opiskelijan ohjaus ja tukeminen” -lukua
sekä pyritty edelleen selkiyttämään ”Opiskelijan oppimisen arviointi” –lukua. Ainekohtaista
osuutta on täydennetty katolisen uskonnon opetussuunnitelmalla.
Lukuohje
Tampereen kaupungin lisäykset on merkitty kursiivilla ja tällä logolla:
Koulukohtaiset lisäykset on merkitty sinisellä värillä ja tällä logolla:
TAMPEREEN LYSEO
1.2 Opetussuunnitelman sisältö
Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat:
 toiminta-ajatus ja arvopainotukset
 toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat
 ohjaustyön suunnitelma
 eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
 tuntijako
 kieliohjelma
 tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain
 itsenäisen opiskelun periaatteet
 tietostrategia
 yhteistyö huoltajien kanssa
 yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa
 yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa
 erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus
 kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
 opiskelijahuolto
 opiskelijan oppimisen arviointi
 toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee
määritellä opetussuunnitelmassa.
9
2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä
Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on
antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään
perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.
Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa
tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena
ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen
myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja
itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
Tampereella lukiokoulutuksen tehtävää täsmentävät seuraavat päämäärät:
 lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi
 lukiokoulutus antaa jokaiselle opiskelijalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halun
jatkuvaan itsensä kehittämiseen
 opetus ja oppimistulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia
 jokainen opiskelija sisäistää kestävän kehityksen periaatteet
 koulu tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön
sekä edistää yhteisöllisyyttä alueellaan.
 lukiokoulutus edistää osaltaan opiskelijan informaatioteknologiavalmiuksia ja
mediaosaamista sekä tiedon kriittistä arviointia
TAMPEREEN LYSEO
TOIMINTA-AJATUS
TAMPEREEN LYSEON LUKIO on yleissivistävä nuorisoasteen koulu, joka johtaa ylioppilastutkintoon ja valmentaa erityisesti korkeakouluopintoihin ja ylioppilaspohjaisiin ammatillisiin opintoihin. Nuorten hyvän jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi koulu asettaa omassa toiminnassaan
keskeiseksi korkeat oppimistavoitteet ja työn arvostamisen.
Laaja-alainen yleissivistys tavoitteenaan opiskelijat perehtyvät eri aineiden näkökulmasta tieteen ja
taiteen olemukseen sekä omaksuvat yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä tarvitsemiaan taitoja. Oleellisia yleissivistyksen piirteitä ovat kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisukyky, jatkuva halu oppia ja joustavuus toimia ja tehdä päätöksiä sekä itsenäisesti että erilaisten ryhmien jäsenenä. Terveesti itseensä luottava, vastuuntuntoinen ja terveydestään huolehtiva nuori kykenee vastaamaan
haasteisiin.
10
Koulumme kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja vahvistamaan
kykyä toimia oman kulttuurin tulkkina. Kulttuuri-identiteetin perustana on suomalaisuus ja
yhteytemme muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen
tarvitaan oma-aloitteista yrittäjyyttä ja aktiivista kansalaisuutta, johon kuuluu nykyaikainen
viestintä- ja mediaosaaminen. Kansainvälistyminen edellyttää monipuolista kansainvälisyyskasvatusta ja mahdollisuutta useiden vieraiden kielten opiskeluun.
Koulumme tukee teknologista osaamista tarjoamalla mahdollisuuden laajoihin matemaattisluonnontieteellisiin opintoihin ja kehittämällä opiskelijoiden kykyä arvioida teknologian merkitystä
ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Opetuksen ja koulun yleisten käytäntöjen avulla luodaan
asenteita, joiden varassa on mahdollista edistää kulttuurin ja ympäristön kestävää kehitystä.
2.2 Arvoperusta
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa
tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa
kautta.
Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa
aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.
Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden
välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen
kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt
käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata
muuttuvan maailman haasteet.
Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat
arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa
asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.
11
Tampereella lukiokoulutuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa löytämään paikalliset ja
kansalliset juurensa, sekä ymmärtämään ja sisäistämään niiden merkitys kansainvälisyyden perustana. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa hyvät edellytykset kasvaa
aktiiviseksi jäseneksi kansalaisyhteiskuntaan. Tavoitteena on kasvattaa opiskelijasta
kriittinen yksilö, joka kykenee tekemään yksilöllisiä, mutta ei itsekkäitä, ratkaisuja ja
kompromisseja.
Lukio kasvattaa työntekoon ja vastuullisuuteen. Opiskelija kasvaa ottamaan vastuun itsestään ja toisista sekä ympäristöstä. Oman itsen ja toisen kunnioittaminen edistää erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta.
Lukiokoulutuksen tavoitteena on taata riittävä yleissivistys ja luoda edellytykset jatkoopinnoille, auttaa opiskelijaa ymmärtämään roolinsa vastuullisena toimijana
moniosaamisen yhteiskunnassa. Tampereen kaupunki pyrkii turvaamaan lukioopetuksessa sen, että kaikilla lukion suorittaneilla opiskelijoilla on sellaiset tieto- ja
viestintätekniikan taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla.
Tietoverkkojen sujuva ja monimuotoinen hyödyntäminen jo lukioaikana antaa opiskelijalle
valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Tavoitteena on, että opiskelija
sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen - itsensä kehittämisen ja oppimisen – hyvän
elämän perustana.
TAMPEREEN LYSEO
ARVOPERUSTA
Tampereen lyseon lukio tukee opiskelijoiden kasvua aikuisiksi, jotka elämässään pystyvät
käyttämään voimavarojaan itsensä, yhteisönsä, kulttuurinsa ja koko ihmiskunnan hyväksi. Tässä
tarkoituksessa Tampereen lyseon lukio muodostaa vuorovaikutuksellisen oppimisyhteisön, jossa
arvostuksiltaan erilaiset ihmiset pystyvät keskustelemaan ja sopimaan yhteisen arvoperustan
mukaisista toimintatavoista.
Arvoperustaamme sisältyy yleissivistykseen kuuluvien tietojen ja taitojen lisäksi totuudellisuus,
oikeudenmukaisuus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen sekä vastuullisuus. Välittömin
vastuu opiskelijalla on omista opinnoista ja opiskeluympäristön yhteisistä pyrkimyksistä.
Vastuullisuus ulottuu demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi kasvamiseen, kestävään kehitykseen
sekä globaaliin, monikulttuuriseen yhteistyöhön. Vastuun ottaminen edellyttää joustavuutta,
erilaisuuden ja muutoksen sietoa, elämän ja terveyden vaalimista sekä halua uuden oppimiseen ja
itseohjautuvaan opiskeluun.
Toimintakulttuurissamme ilmenee pitkäjänteinen tiedollisen, taidollisen, sosiaalisen, eettisen ja
esteettisen kasvun arvostus. Toimintakulttuurimme antaa mahdollisuuden kehittää sekä
itsetuntemusta että sosiaalista kasvua, kun siinä voidaan avoimesti tunnistaa arvostusristiriitoja sekä
toimintaperiaatteiden ja käytänteiden välisiä jännitteitä.
12
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen
on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla
samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään
strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa
se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi
toisenlaisissa tilanteissa.
Opiskelijan kulloisetkin tiedot, käsitykset, odotukset, tavoitteet ja tunteet ohjaavat paitsi
uuden informaation havaitsemista myös sen tulkintaa. Opitun käyttö uusissa tilanteissa
taas on yhteydessä siihen, miten tieto on mieleen ja muistiin tallentunut. Jäsentymätön ja
sirpaleinen tieto, jossa keskeiset käsitteet ja ilmiöiden väliset suhteet eivät hahmotu, ei ole
käyttökelpoista. Pyrkiminen kohti jäsentyneitä tietorakenteita on siten käytännön opetustyön ja opiskelijan oman toiminnan kannalta keskeistä. Tätä konstruktivistista
oppimiskäsitystä on esitelty lisää liitteessä 5.
Oppimista edistävät aidosti toimiva luokattomuus ja opiskelijan mahdollisuus itse tehdä
opintoja koskevia valintoja sekä asettaa tavoitteitaan. Näin opiskelijalla on mahdollisuus
toteuttaa omiin edellytyksiinsä sopivia opiskelustrategioita.
3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä
seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja
tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi
opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia.
Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.
13
Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa
myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.
Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa.
Fyysinen opiskeluympäristö ja käytettävät monipuoliset opetusmenetelmät luovat perustan
yksilölliselle oppimiselle. Keskeistä on näiden osatekijöiden kehittäminen sekä aidon valintatilanteen tarjoaminen opiskelijalle hänen etsiessään itselleen sopivaa oppimis- ja
opiskelutyyliä. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita monipuolisesti opintoja paitsi omasta
koulusta, myös muista oppilaitoksista ja mahdollisuutta suorittaa kursseja itsenäisesti sekä
etä- ja monimuoto-opiskeluna (esim. seututarjottimen verkkokurssit).
Tampereen kaupungin lukioissa käytettävien opetusmenetelmien tulee tukea opiskelijan
opiskelutaitoja ja itsearviointitaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää
elinikäisen oppimisen merkityksen.
Yhteiskunta tarvitsee uudenlaisia osaajia. Pyrkimyksenä on luoda opiskelijalähtöisiä oppimismahdollisuuksia sekä joustavoittaa koulutusaikoja tinkimättä teoreettisen tutkinnon
laajuudesta. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, pyritään edistämään opiskelijan oman oppimishalun viriämistä ja säilyttämistä sekä lisätä koululakien mahdollistamaa muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista.
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää opiskelemansa sisällöt ja pystyy
soveltamaan hankkimaansa informaatiota. Tällöin informaatio on jalostunut tiedoksi.
Tiedonhallintataidot
ja
medialukutaito
ovat
tärkeitä
osa-alueita
nykyisessä
mediayhteiskunnassa. Tiedonhallintataidot ovat osa kaikkien oppiaineiden ja
aihekokonaisuuksien opetusta ja kuuluvat siten kaikille opettajille. Uudet
opetusmenetelmät korostavat itsenäistä tiedonhankintaa, kriittistä ajattelua ja
itseohjautuvuutta, jolloin myös tiedonhallintataitojen merkitys korostuu ja vahvistuu
entisestään.
Tavoitteena on, että opiskelija pystyy löytämään haluamansa tiedon, oppii tulkitsemaan ja
arvioimaan kriittisesti eri tiedonlähteitä ja käyttämään informaatiota tehokkaasti ja
tarkoituksenmukaisesti. Hän on samoin motivoitunut etsimään verkosta materiaaleja ja
menetelmiä omaehtoisen opiskelun tueksi. Eri viestintävälineiden vastuullinen käyttö on
myös otettava huomioon. Opetuksessa hyödynnetään lukioiden kirjasto- ja tietopalveluita
nykyaikaisina oppimis- ja toimintaympäristöinä niin opettajien kuin opiskelijoidenkin
tiedonhallinta- ja mediataitojen kehittämisessä. Kirjasto on osa oppilaitosten
oppimisympäristöä, ja sen palveluita kehitetään opettajien ja kirjastoalan ammattilaisten
yhteistyönä.
Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija mieltää lukion sähköisen toimintaympäristön
kokonaisuutena osana työprosesseja ja jokapäiväistä toimintaa. Opiskelija hyödyntää
14
lukioiden sähköisiä palveluja kurssivalinnoissa sekä oman opiskelunsa suunnittelussa,
seurannassa sekä viestinnässä. Opiskelija oppii sähköisen toimintakulttuurin vaatimat
taidot, pelisäännöt ja tavat. Sähköistä toimintaympäristöä hyödynnetään ryhmäytymisen
tukena. Esiintyminen ja esittäminen tietotekniikkaa hyödyntäen ovat arkipäiväisiä
työskentelytapoja.
Oppilaitoksen toimintakulttuuri, tiedottaminen, sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus,
henkilöstön ja oppilaiden aloitteellisuuden ja aktiivisuuden huomioiminen rakentuvat tietoja viestintätekniikan monipuoliselle hyödyntämiselle. Opiskelijan oppimistavoitteiden
toteutumista tukee myös yhteisöllisyys verkossa. Oppilaitoskohtaisia, lukiokoulutuksen ja
koko toisen asteen intranet-ratkaisuja kehitetään palvelemaan opiskelijoiden ja opettajien
sekä hallinnon tiedonvälitystä. Lukiokoulutuksen intranet-tiedotuskanavaa käytetään
lukioiden sisäisessä ja koko lukiokoulutuksen tiedotuksessa ja dokumenttien hallinnassa.
3.2.1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
VISIO: ”Tampereen lukioista valmistuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien sisällöllisten
mahdollisuuksien innovatiivisia ja kriittisiä käyttäjiä.”
Tampereen kaupungin lukiot laativat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat
ensimmäisen kerran vuonna 2001. Lukiokoulutuksen tvt-strategia uudistettiin vuonna 2007
ja nivellettiin perusopetuksen tvt-strategiaan. Jokainen lukio on laatinut oman
opetussuunnitelmaansa tukevan kolmen vuoden tvt-opetuskäytön suunnitelman, jota
toteutetaan osana koulun vuosisuunnittelua.
Tietotekniikka ja media ovat kasvava osa nuorten toimintaympäristöä. Tampereen
lukioissa ovat käytössä mukautuvat ja sallivat opetusmenetelmät ja asenteet. Opiskelijoita
kannustetaan käyttämään ja löytämään omat sähköiset tapansa työskennellä. Lukion
tietopääoma koostuu opettajien, mutta myös opiskelijoiden osaamisesta. Opiskelijoille
kehittyy vahva sähköinen identiteetti jo lukioaikana. Lukio kasvattaa keskustelevia,
aktiivisia, uudistumiskykyisiä ja luovia oppijoita. TVT-osaamisen kehittyminen rakentuu
perusopetuksen päättövaiheen osaamistason pohjalle.
Tieto- ja viestintätekniikka on sekä opiskelun kohde että väline. Opetuksessa otetaan
huomioon se, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta eri aistien kautta.
Tietotekniikkataitojen kehittäminen merkitsee teknisten, yhteiskunnallisten sekä
opiskelutaitojen kehittämistä. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten
kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja
kehitetään yhteisöllisen opiskelun avulla, mm. etä- ja monimuoto-opetuksessa.
Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön hyödyntämällä verkko- ja oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja
vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tuetaan tarjoamalla mm. monimuoto- ja
etäopiskelukursseja.
Tietotekniikan ja sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntämisen on arkipäiväinen osa
opetusta, oppimista ja viestintää. Lukioissa käytetään laadukkaita sähköisiä materiaaleja,
joita hankitaan ja joiden käyttöä kehitetään yhteistyössä kirjaston kanssa. Tietotekniikka
mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt ja tekee opetuksesta monimuotoisempaa. Tieto-
15
ja viestintätekniikan avulla luodaan edellytyksiä ja tuetaan seudullista, valtakunnallista ja
kansainvälistä opetusyhteistyötä.
Tieto- ja viestintätekniikkataitojen hallinta mahdollistaa myös nuorille ajankohtaisten
asioiden seuraamiseen ja osallistumisen päätöksentekoon monella tasolla. Osallistuminen
yhteisten asioiden hoitoon ehkäisee syrjäytymistä ja tukee elinikäisen oppimisen
tavoitteita.
Sähköinen viestintä on osa lukioiden jokapäiväistä toimintaa, ja sähköisiä
toimintaympäristöjä kehitetään aktiivisesti. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytön koulutus ja tuki on asianmukaisesti mitoitettu ja järjestetty. Kaikessa
toiminnassa noudatetaan tieto- ja viestintätekniikan käytön eettisiä sääntöjä sekä hyviä
tietosuoja- ja tietoturvakäytänteitä.
Lukioiden teknisen toimintaympäristön rakentamisessa käytetään langatonta ja mobiilia
tietotekniikkaa. Opiskelijoille tarjotaan tietotekniikan käyttömahdollisuuksia myös
oppituntien ulkopuolella. Oppilaitoksen toimintaympäristö mahdollistaa opiskelijoiden ja
opettajien käyttää päivän aikana myös omia tietoteknisiä työvälineitään. Tampereen
lukioissa on turvalliset, toimivat ja joustavat tietotekniset toimintaympäristöt. Tavoitteena
on ubiikkiin sähköiseen toimintaympäristöön siirtyminen vaiheittain niin teknisesti kuin
toiminnallisestikin.
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä.
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja
käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.
Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa
koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan
kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus
osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta.
Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion
kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle
asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua
lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden
arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet
tulee kuvata opetussuunnitelmassa.
16
TAMPEREEN LYSEO
TOIMINTAKULTTUURI
TAMPEREEN LYSEON LUKION toimintakulttuuri pohjaa opetussuunnitelmassa esitettyyn arvoperustaan. Sen mukaisesti kouluyhteisö yhdessä neuvotellen sopii koulutyön toteuttamisesta. Yhteisissä säännöissä korostuvat vastuun ottaminen sekä toisten ihmisten ja ympäristön kunnioitus.
Koulutyössä noudatetaan yleisiä ja lukiokoulua koskevia valtakunnallisia lakeja ja asetuksia sekä
koulun omia järjestyssääntöjä. Opetusjärjestelyjen tehtävänä on mahdollistaa opiskelijan itsenäinen,
vastuullinen ja pitkäjänteinen omien opintojen suunnittelu ja toteuttaminen. Koulunkäyntiin
liittyvät toistuvat tapahtumat, opintoretket, opiskeluprojektit ja juhlat ovat myös merkittävä osa
koulun kulttuuria. Itseään kehittävänä yhteisönä koulu arvioi jatkuvasti tavoitteiden ja toteutuneen
toiminnan suhdetta.
Tampereen lyseon lukio on perustettu vuonna 1884. Se on luokaton lukio, jossa yhteensä noin 500
opiskelijaa opiskelee suorittaakseen kansallisen ylioppilastutkinnon tai kansainvälisen International
Baccalaureate -diplomin. Koulu tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin kielivalintoihin ja laajoihin
matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin, sekä Eurooppa-linjan yhteiskunnallisesti painotettuun
ohjelmaan. Opiskelijat voivat myös suorittaa lukiodiplomin taito- ja taideaineissa.
Koulutyötä koskevaa päätöksentekoa johtaa ja siitä vastaa rehtori. Opettajainkokoukset, työpaikkakokoukset, oppilaskunnan kokoukset ja huoltajien vanhempainillat sekä näissä kokouksissa asetettujen työryhmien kokoukset valmistelevat yhdessä päätöksiä. Tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta
edistävät opettajien viikkopalaverit, opiskelijoiden ryhmänohjaustuokiot sekä huoltajien mahdollisuus opettajien ja ryhmänohjaajien tapaamiseen vanhempainilloissa.
Vastuullista ja pitkäjänteistä opiskelua edistää luokattoman lukion suuri valinnaisuus. Vuosittain
valittavina olevat eri oppiaineiden kurssit ovat esillä kurssitarjottimella, josta opiskelija valitsee
opintosuunnitelmansa mukaisesti itselleen soveltuvat kurssit ja laatii lukujärjestyksensä lukuvuoden
opintojaksoja varten. Jakso alkaa suunnittelulla, jossa sovitaan kurssin tehtävistä, arvioinnista ja
arvostelusta. Jokaisen jakson jälkeen on koeviikko, jolloin aamupäivisin pidetään koe ja iltapäivisin
valmistelutunnit. Palautuspäivänä opiskelijat saavat suorituksistaan palautteen ja arvostelun. Jos
kurssisuoritus on hylätty tai opiskelijalla on hyväksytty syy poissaoloon koepäivänä, hänellä on
oikeus uusintakuulusteluun, joka pidetään aina seuraavan jakson alkupuolella. Uusintakokeeseen
ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliaan määräaikaan mennessä.
Lukiolaki velvoittaa opiskelijat säännölliseen läsnäoloon oppitunneilla. Pitkistä sairauspoissaoloista
17
ilmoitetaan koulun kansliaan tai ryhmänohjaajalle. Kaikki poissaolot oppitunneilta selvitetään kurssien opettajille näyttämällä huoltajan tai terveydenhuoltoviranomaisen varmentamaa poissaoloselvitystä. Ennalta tiedossa olevaan enintään kolmen päivän poissaoloon haetaan lupa ryhmänohjaajalta ja yli kolmen päivän poissaoloon rehtorilta. Jos opiskelija on ollut poissa huomattavan
osan kurssin tunneista, hänen tulee sopia opettajan kanssa korvaavista lisätehtävistä. Jos opiskelija
ei selvitä poissaolojaan, hän saa kurssista T-merkinnän eikä hänellä ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen.
Osan kursseista voi suorittaa itsenäisesti, osallistumatta kurssin oppitunneille. Itsenäisestä suorituksesta
neuvotellaan aineenopettajan kanssa, ja suoritusoikeus anotaan rehtorilta. Tampereen kaupungin
opetussuunnitelmassa on kaupungin lukioita koskevat yhtenäiset ohjeet kurssien itsenäisestä
opiskelusta.
Päivittäisen opiskelun paikkana koulurakennus tarjoaa opiskelijoille tiloja tietotekniikan käyttöön
multimedialuokassa ja kirjastossa, jossa on lainattavien kirjojen osaston lisäksi käsikirjasto. Kahviossa
on lisäksi sanomalehtien lukumahdollisuus. Toiminnan sujuvuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden
vuoksi on tärkeää, että näissä tiloissa noudatetaan niitä varten kirjoitettuja toimintasääntöjä. Eri
oppiaineiden kursseilla ja aineluokissa tarvittavaa materiaalia ja välineistöä käsitellään vastuullisesti
ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet. (Katso koulun ympäristöohjelma.)
Kouluyhteisön hyvinvointia edistävät omalta osaltaan ruokala, terveydenhoitajan ja lääkärin
vastaanotto, mahdollisuus koulukuraattorin ja koulupsykologin sekä erityisopettajan palveluihin, kanslia
ja vahtimestari, opinto-ohjaajat sekä IB- ja Eurooppa-linjan koordinaattorit. Kouluuntulovuoden
mukaiset ohjausryhmät ovat tärkeitä pienyhteisöjä sekä opiskelijoiden keskinäisen että ryhmänohjaajan
ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen kannalta. Ohjausryhmä tapaa ohjaajan viikoittain
ryhmänohjaustuokiossa ja pysyy yhdessä lukio-opiskelun ajan.
Oppitunneilla tapahtuvan opiskelun lisäksi koulunkäyntiin liittyy määräajoin muuta toimintaa, joka
tukee sekä lukion yleissivistäviä yleistavoitteita että yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä. Opiskelijoiden
osallistuminen tämän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen edistää lukion aihekokonaisuuksien
mukaista kasvua. Vuosittain sovitaan erilaisten tapahtumien ja tempausten järjestämisestä. Niitä voivat
olla esimerkiksi syyslukukaudella uusien opiskelijoiden tutustumisiltapäivä, IB-opiskelijoiden
valmistumisjuhla, valtakunnallinen koululaisten taksvärkkipäivä, toisen vuoden opiskelijoiden TETjakso, itsenäisyysjuhla ja syksyn ylioppilasjuhla, Lucia-juhla ja joulujuhla. Oppilaskunta voi järjestää
uusien lukiolaisten tervetulojuhlan ja puurojuhlan. Kevätlukukaudella ylioppilaskokelailla on perinteiset
penkinpainajaiset, ja liikunnan kurssilla valmistaudutaan toisen vuoden opiskelijoiden vanhojen päivään
opettelemalla vanhoja tansseja ja käytöstapoja. Kevätlukukauden loppupuolen tilaisuuksia ovat
pääsiäisjuhla, kevätjuhla ja ylioppilasjuhla. Oppilaskunta voi järjestää ennen vappua vappujuhlan.
18
Näiden tapahtumien lisäksi opiskelijat tekevät eri kursseilla elokuva- ja teatterikäyntejä, opintoretkiä ja
tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Ammatinvalinnan kannalta tärkeitä ovat vuotuiset jatkoopintomessut, vierailut lukion jälkeisiin oppilaitoksiin sekä näistä tulevat vierailijat. Koulussa vierailijoita
voivat olla myös eri alojen asiantuntijat ja esiintyvät taiteilijat. Oppiaineiden kautta toteutuvat tai koulun
omat kilpailut antavat opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esiin osaamistaan ja lisätä yhteenkuuluvuutta.
Koulu tarkistaa jatkuvasti toimintansa yksityiskohtien toimivuutta yhteisön päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Sen lisäksi vuosittain arvioidaan yhdessä sovittuja kehittämiskohteita ja etsitään avoimella
arvioinnilla ongelmakohtia. Tämän arvioinnin perusteella sovitaan kehittämisen painopisteistä. Koulun
toimintakulttuuri on joustavaa ja tarpeellisiin muutoksiin mukautuvaa, ja se tukee yhteisön kehitystä.
3.4 Opintojen rakenne
Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista,
syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia,
oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opintoohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti
määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa
5.
Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa
voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja.
Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista,
menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä
ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin
voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit.
Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit
tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa.
Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.
Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin
pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
Koulukohtaiset
puolikursseja.
syventävät
ja
soveltavat kurssit
voivat
olla laajuudeltaan
myös
Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden
antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa.
Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion
19
päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on
vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja
todistuksen
muodon.
Lukiodiplomit
kuuluvat
lukioiden
koulukohtaisissa
opetussuunnitelmissa soveltaviin kursseihin.
Kurssien kuvaukset, tavoitteet ja sisällöt määritellään oppiainekohtaisissa osuuksissa,
joihin on oppiaineittain sisällytetty aihekokonaisuudet, arviointi ja mahdollinen
suoritusjärjestys kuntatasolla.
TAMPEREEN LYSEO
Itsenäisen opiskelun ohjeet ovat luvussa 6.2.
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien
kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin.
Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä
erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa.
TAMPEREEN LYSEO
Opiskelijan ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä. Huoltajia
rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun tarpeen vaatiessa ja jokainen koulun henkilökunnasta
opastaa asiaa parhaiten tuntevalle, ellei asia ole hänen vastuualuettaan. Kunkin vuosikurssin ja IBryhmien huoltajat kutsutaan vuosittain koululle iltatilaisuuteen. Opiskelijat selvittävät poissaolonsa
esittämällä huoltajan tai terveysviranomaisen allekirjoittaman poissaoloselvityksen. Ne ovat osa
kodin ja koulun välistä tiedonvälitystä.
Katso liite 3: Tampereen lyseon lukion yhteistyökumppaneita.
20
4.2 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään
kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on
edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien
osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä
on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään
oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi
siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.
Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen
päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukioopiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä
kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.
Opetussuunnitelmaan on laadittava kuvaus ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta ja joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta
henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten
kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
on kuvattava opetussuunnitelmassa.
Ohjaukseen osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Opintoohjausta toteutetaan mm. kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja ryhmänohjaustuokioina. Ohjauksen tueksi voidaan lukioissa järjestää tutortoimintaa. Ohjaukseen osallistuvien tehtäväjako määritellään tarkemmin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.
21
Ryhmänohjaus
Ryhmänohjaus on osa lukion ohjaustoimintaa. Ro-tuokiot/tunnit järjestetään säännöllisesti
ja niihin osallistuminen on opiskelijalle pakollista. Ne voidaan kytkeä osaksi ohjauksen
pakollista tai syventävää kurssia.
Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja tiedottaa tilanteesta jaksoittain opinto-ohjaajalle. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja
opiskeluvaikeuksiin.
Aineenopettajat opastavat oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa.
Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus
Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus keskittyvät opintoohjelman, uranvalinnan- ja jatko-opiskelun ohjaamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen aiheita ovat mm. opinto-ohjelman muutokset, opiskeluvaikeudet, muualla suoritettavat kurssit, yo-tutkinnon hajauttaminen ja yksilökohtaiset opintosuunnitelmat. Koulukohtaisessa
ohjauksen järjestämissuunnitelmassa on opinto-ohjaajalle varattava riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Yhteydenpito ja tiedottaminen
Koulu pitää yhteyttä vanhempiin/huoltajiin järjestämällä mm. vanhempainiltoja ja infotilaisuuksia. Opiskelijoiden henkilökohtaisissa asioissa yhteydenpitoa kotiin hoitavat mm.
ryhmänohjaaja, rehtori ja opinto-ohjaaja. Lähin yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä on
kuitenkin ryhmänohjaaja.
Täysi-ikäinen opiskelija on juridisesti itsensä huoltaja ja holhooja.
Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille jatko-opintoihin liittyvistä asioista ja huolehtii yhteydenpidosta eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm. työvoimahallinto, lääninhallitus,
elinkeinoelämä, muut oppilaitokset ja peruskoulut.
TAMPEREEN LYSEO
Ohjaukseen osallistuvat sovitun työnjaon mukaisesti rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja,
ryhmänohjaajat, IB-koordinaattori, Eurooppa-linjan koordinaattori ja aineenopettajat. Jokainen
opiskelija on velvollinen osallistumaan ryhmänohjaustuokioihin. Niitä järjestetään lähes joka
viikko, ja ne ovat osa koulun tiedotusta ja ohjausta. Niistä ei kerry kurssisuorituksia. Opiskelija voi
kehittää omaa yhteisöään osallistumalla oppilaskunnan toimintaan tai tekemällä aloitteita
esimerkiksi ryhmänohjaajalleen, joka vie ideat eteenpäin.
22
4.3 Opiskeluhuolto
Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja
hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön
terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että
yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 §)
Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän
opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat
psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden
järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta
sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli
18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9
§)
Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja
terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä
tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa
työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä.
Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla.
(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 §)
4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä
periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen
opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla
edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi
edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön
terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §)
Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja
kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren
itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen
kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia,
terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa .
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 § (1268/2013)].
Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen
lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa
tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee
hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se
otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.
23
Yksilökohtainen opiskeluhuolto
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon
palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto.
(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää
hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan
elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa
vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.
Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen
suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään
kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon
opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja
hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa
sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen
käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §)
Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä
Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on
osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon
ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti
koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 §)
Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen
opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti
koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden
perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä
tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä
psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia
edellyttää.
Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon
yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät
voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai
useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman
koulutusmuodon yhteinen
Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen
opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää
johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja
opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä
ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän
keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden
edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen.
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon
tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se
opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien
perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano
perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen.
Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei
24
hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa
suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.
4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen
Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri
suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon
sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä
kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.
[Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13 §, Lastensuojelulaki 12 § (1292/2013), Lukiolaki
10 § (478/2003)]
Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan
yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten
hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se
hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä
vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 § (1292/2013)]
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia,
terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen
opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia
opiskeluhuoltosuunnitelmia.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman
perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen
opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi.
Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja
terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 § (478/2003)].
Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden
viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on
tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän
oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti
Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja
kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.
Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen.
Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän
huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 §)
Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27
§ (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden
viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
25
Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:
1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja
käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden
varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon
kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen
mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden
muuttuessa tarkistaa.
Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä
opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään
monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa
muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa.
Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja
kuraattoripalvelut.
Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
- ja vastuunjako sekä
palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen
ja seurantaan.
2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat
Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon
järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen
seuraamiseksi ja edistämiseksi.
Suunnitelmassa kuvataan:
edistämiseksi,
ksi,
kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa,
n yhteistyö,
hoitoonohjaus oppilaitoksessa,
26
päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön
puuttuminen sekä
hyvin voinnin tarkastuksissa,
innältä sekä
- ja vaaratilanteissa
Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:
Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan
suunnitelma. [(Lukiolaki 21 § (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 §]
Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että
opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.
Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:
-, ryhmä- ja yksilötasolla,
sen kohteena olevan osalta,
huoltajille ja yhteistyötahoille sekä
seuranta ja arviointi.
Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja
vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten
kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten
pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus
pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §)].
Suunnitelmassa kuvataan
- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja
niihin varautumisessa,
n ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen
ja viestinnän periaatteet,
huoltajille ja yhteistyötahoille,
toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
27
3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat
ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja
seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi:
- ja vastuunjako sekä
palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö
asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien
järjestämisen periaatteet,
-opintojen suunnittelussa,
airauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä
yhteistyö oppilaitoksessa
hakeutumiseksi sekä
kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.)
4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.
Suunnitelmassa kuvataan
kehittämisessä ja arvioimisessa,
isen opiskelijan asioiden
käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä,
opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa,
ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä,
uhuollon
henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta,
asiantuntijaryhmässä.
5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä
sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan
toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §)
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja
seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen
kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho.
Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon
kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja
tarvittaville yhteistyökumppaneille.
28
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
1287/2013, 3§). Tämä tarkoittaa arjessa opettajien ja oppilaitoksen henkilökunnan
kasvatusvastuun uudelleenajattelua ja haltuun ottamista.
Opiskeluhuollon tulee olla luonteeltaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, josta
ovat vastuussa kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää
opiskeluhuollon palvelut (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut), ja ne
toteutetaan yhdessä toisen asteen koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen
monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä
tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.
Opiskeluhuoltoa järjestetään kahdella tasolla. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla
tarkoitetaan sellaista toimintakulttuuria ja sellaisia toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä
edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta,
vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja
esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle
annettavia opiskeluhuollon palveluita.
Lain mukaan opiskeluhuollon toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu Tampereen
seudulla eri koulutuksenjärjestäjien toisen asteen koulutuksen yhteisenä ohjausryhmänä.
Ohjausryhmä vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja metaarvioinnista. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa ja kerätyn
palautteen perusteella asettaa seutukunnan opiskeluhuollon toiminnalle vuosittaiset
kehittämiskohteet.
Kullakin oppilaitoksella on oma opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa oppilaitoksen tasolla
opiskeluhuollon suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista
ohjausryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kirjataan mm. ne
toimenpiteet, joilla opiskelijoiden hyvinvointia edistetään ennakoivasti ja pitkäjänteisesti.
Tähän suunnitelmaan kirjataan myös opintojen eri vaiheisiin liittyvät toimet mm.
ryhmäytymisen ja opintoihin liittyvien taitojen ja valmiuksien vahvistaminen.
Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten opiskelijat otetaan mukaan
oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaitoksen johdon tulee
tavata opiskelijoita myös muuten kuin edustajiensa (oppilaskunta) välityksellä. Kysely- ja
keskustelutilaisuudet johdon ja opiskelijoiden välillä vahvistavat avointa ja osallistavaa
vuorovaikutusta. Opiskelijoille tulee antaa tietoa erilaisista mahdollisuuksista ottaa yhteyttä
myös nimettömästi.
Yksittäisen opiskelijan tukena toimii myös hyvin toimiva ryhmä. Opintoihin kiinnittyminen
ensimmäisenä vuonna tukee määräajassa valmistumista. Opiskelijoiden ryhmäyttäminen
ja ryhmän tukeminen opintojen aikana ehkäisevät yksinäisyyden kokemusta ja
syrjäytymistä. Tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on opettaa ja tukea opiskelijan
29
vastuuta omasta ja yhteisön hyvinvoinnista.
Oppilaitoksen ja kotien yhteisenä tehtävänä on tukea opiskelijaa opintojen aikana.
Kaikkien opettajien tehtävänä on huomata, ottaa puheeksi ja tarvittaessa ohjata
opiskelijaa eteenpäin. Ryhmänohjaajalla on ensisijainen vastuu toimia yhdyshenkilönä
kodin ja koulun välillä. Ryhmänohjaajan tulee olla yhteydessä uusien opiskelijoiden
huoltajiin heti opintojen alussa. Tässä yhteydessä kannattaa nostaa esiin huoltajan
keskeinen rooli opintojen tukemisessa. Varhainen yhteydenotto huoltajiin helpottaa
molemminpuolista yhteydenpitoa opintojen aikana. Sujuvaa yhteistyötä helpottaa, kun
ryhmänohjaaja on kotiin yhteydessä myös positiivisissa merkeissä. Sähköinen
opiskelijahallintajärjestelmä helpottaa yhteydenpitoa. Yli 18-vuotiaalla opiskelijalla on
mahdollisuus kieltää oppilaitoksen yhteydenotot kotiin. Tavoitteena kuitenkin on, että
opiskelija täysikäisyydestään huolimatta antaisi kodin ja koulun väliselle keskustelulle
mahdollisuudet.
Mahdolliset oppilaitoksissa toimivat vanhempainyhdistykset ovat yksi kodin ja koulun
välisen yhteistyön voimavara. Myös muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin sekä
oppilaitoksen yhteistoimintaa tulee vahvistaa.
4.3.2 Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa
Erityisopetuksen tavoitteena lukiossa on ennalta ehkäistä opintojen keskeytymistä oppimisvaikeuksien vuoksi ja tukea erityisissä oppimisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa opinnoissa koko lukion ajan niin, että hän oppimisvaikeuksistaan huolimatta pystyy jatkamaan
opiskeluaan ja saavuttamaan tavoitteensa. Lukion erityisopetus niveltyy osaksi koulun
muuta opetustyötä ja osaltaan täydentää koulun opetus– ja opiskelijahuoltopalveluita.
Ks. luku 4.4.2 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus
4.3.3 Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa
Lukiolaiset kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin ja saavat tämän perusteella myös
opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat sairaanhoitopalvelut. Pääosan lukiolaisten
opiskeluterveydenhuollosta tekevät koulukohtaiset terveydenhoitajat. Lääkäripalvelut
tarjotaan joko omalla koululla tai opiskeluterveydenhuollon keskitetyssä toimipisteessä
Tullinkulmassa, osoite: Hammareninkatu 7, 4 krs. Ohjaaminen lääkärin vastaanotolle,
myös keskitettyyn toimipisteeseen, tapahtuu pääsääntöisesti koulun oman
terveydenhoitajan arvion perusteella.
Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa toimii yhteistyössä koulun henkilöstön,
opiskelijoiden ja kotien kanssa tavoitteenaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja opiskelijoiden terveyden ja nuoruusiän kehityksen tukeminen. Opiskeluterveydenhuolto tuo opiskelijahuoltotyöhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen.
30
Opiskeluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Määräajoin tehtävät koulun
työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivat tarkastukset kuuluvat toimintaan.
Opiskelijoiden henkilökohtaiset terveystarkastukset kouluterveydenhoitajalla ja lääkärillä
kartoittavat ja tukevat oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä kannustavat terveyttä edistäviin valintoihin. Toiminta on sekä ehkäisevää, ennakoivaa että
auttavaa. Terveystarkastuksissa laaditaan opiskelijalle yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, jossa on suunniteltu opiskelijan tarvitsema tuki ja seuranta ja hänen terveydentilansa edellyttämät tutkimukset ja hoito. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien
ja kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden sekä muiden nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen kanssa.
Henkilökohtaisten terveystarkastusten lisäksi opiskelijat voivat hakeutua terveydenhoitajan
vastaanotolle, kun kokevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata opiskelijoita opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijoiden fyysisten,
sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia.
Yhteistyö opiskelijan, opiskeluterveydenhuollon ja koulun ja kodin välillä on usein tarpeen,
jos opiskelijalla on
 oppimisvaikeuksia
 toistuvia poissaoloja
 pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana tai vaikuttaa
opiskelijan uravalintaan
 psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on huomioitava opiskelussa.
Fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, esim. kiusaamisen, väkivallan,
mielenterveyskysymysten, onnettomuuksien ja kuolemantapausten yhteydessä,
opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on paitsi yksilön myös kouluyhteisön toimintakyvyn
säilyttäminen.
4.4 Opiskelun erityinen tuki
Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset
ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen
tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n
(muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa
ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen
opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon
kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa.
31
Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja
toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi.
Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevat
opiskelijat tunnistetaan ja millaisin toimenpitein voidaan tukea heidän koulunkäyntiään.
4.4.1 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen tavoitteet
Lukioiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus järjestetään osittain opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin. Se korostaa vuorovaikutusta, jota tarvitaan opiskelijan, koulun ja huoltajien kesken. Siksi opetuksen tulee erityisesti:
 jäsentyä opiskelijan lähtökohdista käsin ja tukea opiskelijan omien resurssien käyttöön
ottamista ja itsetuntoa
 seuloa opiskelijat, joilla on kielellisiä vaikeuksia, ja ohjata heitä erityisen tuen piiriin ja
antaa tukea myös muiden aineiden oppimisen vaikeuksiin
 turvata opintojen loppuun saattaminen valitussa koulumuodossa ja näin osaltaan ehkäistä syrjäytymistä
 tukea opiskelijan valmiutta suorittaa ylioppilastutkinto ja edetä jatko-opintoihin
 toimia osana koulun muuta opetusta mm. kurssitarjonnan kautta sekä niveltyä osaksi
kunkin koulun arkea muun moniammatillisen opiskelijahuollon kanssa.
4.4.2 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus toimii osana lukioiden opiskelijahuoltotyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä ja tukiverkossa ovat mukana koulun opiskelijahuoltoryhmän lisäksi tarvittaessa koulun ulkopuoliset nuorille suunnatut asiantuntijapalvelut.
Lukioiden erityisopettaja toimii yhdessä koulun muiden opettajien kanssa ja antaa opiskelijoille sekä ryhmämuotoista että yksilöllistä opetusta ja ohjausta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen alaan kuuluvat mm.
 erilaiset oppimiseen vaikuttavat tekijät
 puheen ja kielenkehityksen ongelmat
 tarkkaavaisuuden pulmat ja sopeutumisvaikeudet
 opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt
 koulun tukitoimet
 oppimisympäristö
 koulunkäynnin nivelvaiheet ja
 eri kieli- tai kulttuuritaustaa olevien opetus.
32
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetusta käytetään apuna oppilaan yksilöllisyyden huomioon ottamisessa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa perehdytään yksilöllisesti opiskelijan ongelmiin ja tuetaan yksittäisten oppiaineiden opiskelua ja
oppimaan oppimista tai harjoitellaan eri opiskelumenetelmiä. Erityisopettaja osallistuu
myös opiskelijan tukitoimien suunnitteluun.
Erityisopettaja toimii myös erityispedagogisena asiantuntijana koulun toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä kouluyhteisön ja koulun toimintakulttuurin kehittämisessä.
Ks. luku 4.3.1 Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa
4.4.3 Opetusjärjestelyt
Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen ongelmissa.
Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus.
Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille
tarjotaan kurssimuotoista ja yksilöllistä erityisopetusta.
Kaikissa lukioissa tarjotaan LUE1–kurssi, jonka tavoitteena on opiskelijan oppimisen
tehostaminen ja tarvittaessa lausunto- ja erityisjärjestelyohjaus. Lisäksi voidaan järjestää
eriytyneempiin teemoihin liittyviä kursseja - kielelliset vaikeudet, matemaattiset vaikeudet,
rentoutuminen tms.
Ks. Opinto-ohjaus lukioissa
TAMPEREEN LYSEO
Aineenopettajat havainnoivat, onko jollakin opiskelijalla erityisiä oppimisvaikeuksia (esimerkiksi
LUKI-ongelma). Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan – paitsi opiskelijalle itselleen – myös
ryhmänohjaajalle tai suoraan oppimisongelmia tutkivalle erityisopettajalle. Mahdollisuus oppimisvaikeustutkimuksiin ja testeihin tarjotaan kulloinkin käytettävissä olevien mahdollisuuksien
mukaan.
Opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja ryhmäohjaajat tiedottavat opiskelijan opintojen sujumiseen
liittyvistä erityistarpeista, opiskelijan luvalla, hänen opettajilleen.
Ryhmänohjauksessa kartoitetaan mm. tarve järjestää opetusta suomi toisena kielenä ja elämänkatsomustiedon opetusta tai eri uskontojen omaa uskonnonopetusta. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä muiden lukioiden kanssa.
4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Yleistä
33
Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta.
Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan
opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa
mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä
opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus
ei vaaranna oppimista.
Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 §:n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla
suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa
äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen
kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen
saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden
oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa
oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 §:n 2 momentin mukaan
opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.
Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi
toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan.
Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta
järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.
Suomi toisena kielenä (S2)-opetussuunnitelma on luvussa 5.3.6. Opetusta järjestetään
oppilaitosten välisenä yhteistyönä siten, että ainakin yhdessä lukiossa tarjotaan kaikki
suomi toisena kielenä -oppiaineen pakolliset kurssit. Lisäksi osassa lukioista tarjotaan osa
S2-kursseista. Lisäksi kukin lukio voi järjestää itse S2 –opetusta. Opetus resursoidaan
vuosittain tilanteen mukaan.
Omakielistä opetusta voidaan järjestää tarpeen mukaan 1- 3 kurssia vuodessa kieltä kohden. Opetus resursoidaan vuosittain tilanteen mukaan. Opetuksen järjestävä koulu sisällyttää kurssit opetussuunnitelmaansa. Opetus voidaan järjestää oppilaitosten välisenä
yhteistyönä.
34
Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä
Saamelaiset
Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot
ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen
tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien
opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet
saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan.
Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet
oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista.
Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan,
kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion
tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat
säilyttää saamelaisen identiteettinsä.
Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen
kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä.
Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa
noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä − kuitenkin siten, että saamelaisen
kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä
musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta.
Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta.
Romanit
Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa
romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta
saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen
opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten
kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä
tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.
35
Viittomakieliset
Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli.
Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on
suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia lukuja kirjoituskielenä.
Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin
rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa
eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja.
Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että
joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista.
Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää
kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön
luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää,
joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.
Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset
Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan
opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri,
maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena
kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan
mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden
oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä.
36
Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja
muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että
he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja
muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.
5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002)
määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on
mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan
muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja
kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.
Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-,
tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee
kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin.
Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä
ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa
muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa.
Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten
muotojen avulla.
Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää.
Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen,
että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.
Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen
erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.
Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään
sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan
joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen
elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
37
5.2 Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita.
Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat
lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta
eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa
 havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä,
 esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,
 arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta
sekä
 tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 hyvinvointi ja turvallisuus
 kestävä kehitys
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 teknologia ja yhteiskunta
 viestintä- ja mediaosaaminen.
Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia.
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen
luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan
ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Aihekokonaisuudet ovat osa opetuksen eheyttämistä, jossa sisällöllisesti toisiinsa liittyviä
ja ajallisesti lähekkäisiä opetuskokonaisuuksia, aihealueita ja oppimistehtäviä integroidaan oppiainerajojen yli.
Aihekokonaisuudet jakautuvat monesti useisiin oppiaineisiin ja niiden hyvä toteuttaminen
edellyttää aitoa yhteistyötä oppiaineiden välillä ja koko lukion pyrkimystä edistää aihekokonaisuuksien toteuttamista opetuksessa.
Aihekokonaisuuksien pohdinta on myös aikalaisanalyysin tekemistä. Se on pohdintaa
siitä, mikä tässä ajassa on hyvän tulevaisuuden kannalta erityistä ja erityisen tärkeää.
Mitkä tiedot ja valmiudet ovat merkittäviä nuoren tulevaisuuden kannalta ja millainen
osaaminen ylläpitää ja edistää yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti arvokasta kehitystä (ks.
Lukion opetussuunnitelmaopas 2003, s. 41). Aihekokonaisuuksilla on siis yhtäältä opetusta eheyttävä tehtävä, kun ne toisaalta vahvistavat opetuksen tulevaisuusnäkökulmaa.
38
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon Tampereella kaupunkitasolla ainekohtaisesti ja
koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Ainekohtaisissa ja lukioiden omissa
opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon Tampereen kaupungin monipuolinen
yrittäjyyteen, koulutukseen, viestintään, mediaosaamiseen, kulttuuriin liittyvä tarjonta sekä
Tampereen oma erityislaatuinen historia teollisuuskaupunkina. Koulujen omissa
opetussuunnitelmissa aihekokonaisuudet näkyvät konkreettisesti siten, että yleisessä
osassa ja oppiainekohtaisessa suunnitelmassa määritellään ne toimintatavat, jotka
tukevat eri aihekokonaisuuksien oppimista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi eri
yhteistyötahojen mainintaa, kuten yritysten, kulttuurilaitosten, oppilaitosten ym., joiden
kanssa lukio on yhteistyössä. Tampereella luontevia painotuksia voivat olla mm. yhteistyö
teknologiayritysten, yliopistojen, viestinnän ja mediaosaamisen alalla sekä kaupungin
vahva teollisuushistoria. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon jokaisen koulun
toimintakulttuurissa aivan konkreettisesti.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen
toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen,
eurooppalainen sekä globaali.
Tavoitteena on, että opiskelija
 syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan
 osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
 tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja
 haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
 omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen
 tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita
 ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
 tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.
Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä
omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden
yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.
Koulun toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla kansalaisyhteiskunnan jäseneksi kasvaminen. Tavoitteena on herättää opiskelijoiden kiinnostusta vapaaehtoisjärjestöjä ja muuta vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Opiskelijoiden kiinnostusta omia vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan voidaan tukea tutustumalla erilaisiin päätöksentekoprosesseihin paikallisesti Tampereella, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Hyvän mahdolli-
39
suuden tähän tarjoaa esim. osallistuminen Nuorisofoorumin toimintaan ja yhteistyö erilaisten nuorisojärjestöjen kanssa. Tässä auttaa myös koulujen oppilaskuntatoiminta.
Aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden oppimisessa voidaan käyttää esimerkiksi ongelmakeskeisiä opetusmenetelmiä ja projektioppimista. Yrittäjyys tulee nähdä sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden kautta.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen
lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija
ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.
Tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa
kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
 rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja
yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
 osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset
tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
 toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja
turvallisuuteen
 tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää
hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
 osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena
osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.
Koulun toiminnan yhtenä tavoitteena on kasvattaa opiskelijat ottamaan vastuuta omasta ja
lähipiirinsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja muiden tahojen tarjoamien hyvinvointipalvelujen tunteminen edistää tätä. Myös oppilaskuntatoiminta kouluissa auttaa opiskelijoita näkemään verkostojen, esimerkiksi järjestötoiminnan, merkityksen yksilön hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen kannalta.
40
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon
ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään
elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.
Tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja
kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
 osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja
sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
 pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja
yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
 osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena,
kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
 osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja
kansainvälisesti.
Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata
ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia
ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian
kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja
raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja.
Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan
käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen
tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.
Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja
ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda
yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain
laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen
lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen
toimintakulttuuri.
Tampereen lukioiden opetussuunnitelmissa tulee painottaa kestävän kehityksen käsitteen
eri ulottuvuuksia: perinteisen ekologis-taloudellisen ulottuvuuden ohella opiskelijan tulisi
41
ymmärtää että kestävään kehitykseen kuuluvat myös sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Lukioiden tulee käytännön tasolla toteuttaa kestävää kehitystä erilaisin projektein ja
teemoin. Opiskelijoille tulisi lisäksi tarjota mahdollisuus osallistua oman koulun kestävän
kehityksen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen esim. koulun oman ympäristöryhmän
tai oppilaskunnan toiminnan puitteissa. Opiskelijoille tulee selvittää koulun kestävän kehityksen suunnitelma esim. lukuvuosioppaassa sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua kestävän kehityksen arkikäytäntöihin koulussaan esim. kierrätyksen, sähkön ja veden säästämisen ja ympäristöystävällisten hankintojen kautta. Kestävän kehityksen sosiaalisessa ja kulttuurisessa ulottuvuudessa korostetaan oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja tapakasvatusta, joita lukiot voivat tuoda arvoina esille esim. hyvien
tapojen kampanjan, vapaaehtoistyön, ystäväkoulutoiminnan ja erilaisten tempauksien
avulla.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä
muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset
pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota
opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.
Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja
menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä
 tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
 on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän
tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina,
 arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä
sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
 osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten
ihmisten kanssa
 pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Lukioiden tulee säilyttää ja kehittää vuosittaisia ja muita juhlaperinteitään. Tämä tarkoittaa
esim. kansallisten juhlapäivien (mm. liputuspäivien) huomioimista päivänavauksissa tai
juhlissa. Koulujen tulisi käyttää hyväkseen mahdollisuuksia, joita Tampere kulttuurikau-
42
punkina tarjoaa. Myös kaupungin omaleimaisen ja vahvan teollisuuskaupunkiperinteen
tunteminen on tärkeää. Kansainvälinen yhteistyö edistää muiden kulttuurien tuntemusta ja
erilaisten kansainvälisyysprojektien, esim. ystävyyskoulutoiminnan, jatkuvuudesta on pyrittävä huolehtimaan. Kouluissa opiskelevat maahanmuuttajat tulisi nähdä monikulttuurisen vuorovaikutuksen luontevana osana.
Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja
helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.
Tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian
kehittämismahdollisuuksia
 ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida
teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
 osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja
tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
 ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten
vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
 oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.
Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa
yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.
Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on
opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja
vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan
ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.
Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.
Aihekokonaisuuden tulisi herättää opiskelijassa ajatuksia siitä, mikä merkitys teknologian
eri osa-alueilla on nykypäivän yhteiskunnassa. Voidaan esimerkiksi tarkastella jonkin teollisuuden alan kehittymistä Tampereella pohtien kehittymisen mukanaan tuomia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden heijastumista yksilön elämään. Tampereen monipuolista teknologiayrityskenttää on hyvä käyttää väylänä käytännön työelämään tutustumisessa.
43
Viestintä- ja mediaosaaminen
Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän
syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme.
Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon
välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja
erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii
huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan
mediaympäristöissä.
Tavoitteena on, että opiskelija
 saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja
ja taitoja
 osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median
sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
 saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
 pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan
tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
 tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu
käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
 tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
 saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.
Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten
ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden
välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa
toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa
mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.
Yhteistyö erilaisten tamperelaisten viestimien kanssa tarjoaa hyvän lähestymistavan tähän
aihekokonaisuuteen. Tutustuminen viestimien toimintaan auttaa opiskelijaa näkemään
median toimintaan vaikuttavia taustatekijöitä. Opiskelijan tulee oppia suhtautumaan kriittisesti median välittämään tietoon. Mediakäyttäytymistä ja median käyttöä opiskelun välineenä voidaan harjoitella esimerkiksi koulujen yhteisprojekteissa, joissa osa materiaalista
tuotetaan verkkomateriaalina.
Koulujen tulee tarjota riittävä määrä tieto- ja viestintätekniikan kursseja opiskelijoiden
viestintä- ja mediakasvatuksen tueksi.
44
TAMPEREEN LYSEO
Tampereen lyseon lukiossa aihekokonaisuuksia käsitellään kaikissa oppiaineissa oheisen taulukon
mukaan. Vuotuisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan, pidetäänkö joitakin aihekokonaisuuksia
erityisesti esillä lukuvuoden aikana.
Oppiaine
Aktiivinen
kansalaisuus,
yrittäjyys
Äidinkieli
Ruotsi
Englanti
Saksa
ÄI15
Ranska
RAA1,
RAB2.1,
RAB3.1
EAB3.6
EAB3.5,6
MAA1,6,15,1 MAB7
6 ja MAB1,
5,7,10
BI3,5
BI19
GE15
GE15
FY110U
KE3,4,6,7,10 KE1,6,8,10
Espanja
Matematiikka
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
ENA4,6
SAA3
Hyvinvointi Kestävä
ja turvallisuus kehitys
RUB2,4
ENA4
Uskonto
Filosofia
Historia
Yhteiskuntaoppi
UE2,5
FI4
HI2,3,4,7
UE3
FI4
HI3,4,7
YH18
YH18
Psykologia
Musiikki
PS1,6
MU59
PS18
MU19
Kuvataide
KU2,3,58,
10
LI2,413
KU24,6,7,
10
LI15,713
TE13
OP2
TE13
OP1,3
Liikunta
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Tietotekniikka
TVT13
RUB6
ENA7
SAA7,
SAB2.8
RAA7,
RAB2.6
MAA6,8
ja
MAB3,5
BI19
GE15
FY2,8
KE1,3,4,
5,6,7,8,
10
UE3
FI2,5
HI1,6
YH1,2,4,
7,8
PS3,6
MU13,
59
KU2,3,5,
7,9,10
LI12,
1013
TE12
Kulttuuriidentiteetti,
kulttuurien
tuntemus
ÄI5,6,9,10,14
RUB4
ENA5
SAA5,
SAB2.5
Teknologia Viestintä- ja
ja yhteis- mediakunta
osaaminen
ÄI15
RUB5
ENA6
SAA6,
SAB2.7
ÄI4,7,14,15
RUB2.4
ENA6
SAA2
RAA5,10,
RAB2.2,5,10,
RAB3.4,7,11,
EAB3.68
MAA3,4,17 ja
MAB2
RAA6,
RAB2.7,
RAB3.9
EAB3.7
MAA12,17
RAA9,
RAB2.9,
RAB3.10
EAB3.8,10
MAA6,11,1
7 ja MAB5
BI13,8,9
GE25
BI19
GE15
FY110
KE4,6,7,10
BI3,58
GE4
FY9
KE 7,8
UE1,2,4,5
FI1,4
HI111
YH1,4,5,7,8
UE2,3
FI2,3,4,5
HI1,3,4
YH2
UE3
FI3
HI3,4,7,8
PS2,6
MU4,6
PS3
MU6,4,
PS1,6
MU4,5,7,8,
9
KU1,3,5,8,
9,10
LI5,6,13
KU1,5,7,9,10 KU1,5,7,9,
10
LI.12,4,79, LI.5
12
TE2
TE1
OP2
TVT2
TVT13
YH16
TE13
OP1
TVT13
45
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus
5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä,
jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä
ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja
taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia
henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin,
jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle
kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen
vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen,
tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat
toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa yhdentyvät viestintätaitojen varmistaminen sekä
oman tietämyksen ja kokemuksen soveltaminen. Siksi opiskelu kehittää lukio-opiskelun
aihekokonaisuuksista erityisesti viestintä- ja mediaosaamista sekä kulttuuri-identiteettiä ja
kulttuurien tuntemusta. Myös muut aihekokonaisuudet tulevat esille kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä sekä kirjallisuudessa.
Tampereen kaupunki tarjoaa runsaasti paikallisia oppimisympäristöjä mediaosaamisen,
kirjallisuuden, teatterin ja elokuvataiteen alueilta.
46
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin
liittyviä käsitteitä
 syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy
tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
 oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
 oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
 oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä
soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista
yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
 hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
 osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen
opiskelussa
 nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Tavoitteiden toteuttamiseksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta toteutetaan yhteistyössä
seuraavien tahojen kanssa:
 Pirkanmaan maakuntakirjasto-Tampereen kaupunginkirjasto, jonka kanssa noudatetaan Tampereen kaupungin kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelmaa, joka mahdollistaa kirjastonkäytön opastuksen ja tiedonhallintataitojen opiskelun, tuen lukudiplomien
suorittamiseen, Oppimateriaalitoimiston kirja- ja materiaalipalvelut sekä osallistumisen
kirjaston järjestämiin koulutus- ja kulttuuritilaisuuksiin
 Tampereen kaupungin tietoverkko-opetuksen yhteistyö ja Etäopetuskeskus mm.
kirjallisuuden ja teatterin verkkokurssit ja verkkopedagogiikka
 paikalliset viestimet, joita ovat sanoma- ja ilmaisjakelulehdet, radio- ja televisiokanavat
 teatterit: laitosteatterit, teatteriryhmät, Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitos
(Näty) ja Tampereen Teatterikesä
 Tampereen yliopiston ainelaitokset ja muu korkeakouluyhteistyö
 museot: esimerkiksi Vapriikki, Rupriikki, Tampereen taidemuseo, Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Haiharan nukkemuseo
 Tampereen lyhytelokuvajuhlat, Pirkanmaan Elokuvakeskus: elokuvanäytökset, Koulukino-sarja, Videotivoli
 muut yhteistyötahot: Pirkkalaiskirjailijat, Viita-akatemia, Suomen Nuorisokirjallisuuden
Instituutti, Sanataideyhdistys Yöstäjä
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen
eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin,
47
että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset
ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja
palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään
puhujana, lukijana ja kirjoittajana.
Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1–6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit
7–9 ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai hylätty H. Päättöarvostelussa otetaan huomioon opiskelijan
suorittamien koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien tuoma lisänäyttö.
Äidinkieleltään muun kuin suomenkielisen opiskelijan suorittamat kurssit voidaan arvioida
suomi toisena kielenä -opetuksen arviointikriteerein (ks. luku 5.3.6). Samoin opiskelija voi
täydentää S2-kurssien suorituksia vastaamaan äidinkielen ja kirjallisuuden kurssisisältöjä.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit
Suositeltava suoritusjärjestys on kurssien numeroiden mukainen, mutta järjestyksestä voi
poiketa seuraavin ehdoin: 1. kurssi on suoritettava ensin. Kurssi 3 on suoritettava ennen
5. ja 6. kurssia.
Syventävät kurssit
Suositellaan, että kurssit 8 ja 9 suoritetaan opintojen loppuvaiheessa.
TAMPEREEN LYSEO
Pakolliset kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Valtakunnallisista syventävistä
kursseista kurssi 7 soveltuu toisena tai kolmantena vuonna suoritettavaksi sekä kurssit 8 ja 9
samana vuonna kuin äidinkielen ylioppilaskoe. Soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
Kurssien itsenäinen suorittaminen
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, joten kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa. Kukin koulu nimeää ne kurssit, joita ei
voi kokonaan tai osittainkaan suorittaa itsenäisesti.
48
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten,
että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla
kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja
puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin
kurssin näkökulmasta.
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen
viestijäkuvansa tarkentuu.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tekstikäsitystään
 oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
 ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintä- tilanteen ja -välineen kannalta
 oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä
tietoisemmin
 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
 syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia
osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja,
tekstilaji ja tekstityyppi
 viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
 tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,
sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
 erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,
havainnollisuus ja eheys
 tekstien referointi ja kommentointi
 omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun
näkökulmasta
 vuorovaikutustaidot ryhmässä
Kurssin monipuoliset työtavat edistävät ryhmäviestintätaitoja. Opiskelija harjaantuu aktiiviseksi tiedon hankkijaksi, arvioijaksi ja välittäjäksi.
Tekstien ja tutkimusaiheiden valinnassa otetaan huomioon opiskelijan omat lähtökohdat ja
paikallisuus. Kurssin luonteen vuoksi aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti aktiivinen
kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
Sopivia yhteistyötahoja ovat kirjasto, viestimet ja museot.
49
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään
tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista
koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy
soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
 tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
 oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee
välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
 oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää
käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
 informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
 kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja
siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun
hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
Keskeistä kurssin sisällössä on oman tekstin tuottaminen, jossa käytetään hyväksi prosessityöskentelyä. Sisällöllisesti voidaan tukeutua paikallisiin teksteihin ja niiden konteksteihin.
Kurssin sisältöjen ja kurssilla käytettävien työtapojen vuoksi kaikkia aihekokonaisuuksia
on mahdollista integroida opetuksessa.
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
 syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
 kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä
tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
 oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
 harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti
omassa ilmaisussaan.
50
KESKEISET SISÄLLÖT
 kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
 proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma,
aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
 lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi,
mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
 draama kirjallisuudenlajina
 novellien, runojen ja draaman erittelyä
 kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
Opiskelija monipuolistaa suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitojaan. Hän voi laajentaa tulkintataitojaan myös esittävän taiteen keinoin.
Kirjallisuuden kautta kurssilla on yhtymäkohtia kaikkiin aihekokonaisuuksiin, mutta erityisesti hyvinvointiin ja turvallisuuteen, kestävään kehitykseen sekä kulttuuri-identiteettiin ja
kulttuurien tuntemukseen.
Analyysin peruskäsitteitä voidaan opiskella käyttämällä apuna esimerkiksi tamperelaisten
kirjailijoiden tekstejä. Kurssiin sopivat hyvin kirjailijavierailut.
Sopivia yhteistyötahoja ovat kirjastot, paikalliset teatterit, elokuvateatterit ja Pirkanmaan
Elokuvakeskus.
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia
mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
 osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä
arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
 osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
 oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä
lähtökohdista.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
51






vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
argumentointitavat ja retoriset keinot
kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
Aihekokonaisuuksista painottuvat viestintä- ja mediaosaaminen, aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, teknologia ja yhteiskunta sekä kestävä kehitys. Ne integroituvat kurssin esiintymis-, ryhmäviestintä-, kirjoitus- ja media-analyysitehtävissä. Opiskelija syventää tietämystään mediasta yhteiskunnallisena vaikuttajana, oppii tarkastelemaan omaa rooliaan yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä ja ottaa toiminnassaan huomioon eettiset näkökohdat.
Opiskeluaineistot ovat niin perinteisen median kuin verkkomediankin maailmasta.
Kurssin aiheiden käsittelyssä luontevia yhteistyökumppaneita ovat paikalliset viestimet,
kansalaisjärjestöt ja museot, esimerkiksi mediamuseo Rupriikki. Kunnallispoliittinen päätöksenteko eri elimineen antaa mahdollisuuksia tutustua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
 oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
 pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
 kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
KESKEISET SISÄLLÖT
 eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
 tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä
sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
 tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja
lauserakenteen vaikutus tekstiin
 oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu
pohdiskeleva teksti
 oman tyylin hiontaa ja huoltoa.
52
Kirjallisuus mahdollistaa kaikkien aihekokonaisuuksien tarkastelun, mutta erityisesti korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävän kehityksen kulttuurinen
näkökulma. Tiedonhankkimisessa ja tekstintuottamisessa vahvistuu opiskelijan viestintäja mediaosaaminen.
Tekstilähteitä ja yhteistyötahoja ovat tietoverkot, kirjasto, teatterit ja elokuvateatterit.
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin
merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kielija kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan
muutokseen
 arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen
merkityksen jokaiselle ihmiselle
 tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin
rakentajana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
 suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan
 kielenkäytön näkökulmasta
 kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
 suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja
teemoja
 kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista.
Kansallisen kulttuurin tuntemuksen kautta vahvistuu opiskelijan oma kulttuuri-identiteetti.
Kulttuurin jatkuvuuden ja uudistumisen periaatteet liittävät opiskelun hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen aihekokonaisuuksiin.
Suomalaisen kirjallisuuden historiaa voidaan tutkia myös kulkemalla Tampereella vaikuttaneiden tai Tampereesta kirjoittaneiden kirjailijoiden jalanjälkiä esimerkiksi kirjaston kirjailijahakemistojen tai kirjallisuuden verkkokurssin avulla.
53
Kurssin tavoitteita tukevat yhteydet kirjastoon, muihin kirjallisuusinstituution toimijoihin, teattereihin ja museoihin.
Syventävät kurssit
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä
oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
 kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
 tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia
tekijöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja
menettelytavat
 esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
 puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
Tampereella on mahdollista tutustua julkiseen puhumiseen esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksissa ja kirjaston, yliopistojen tai muiden tahojen järjestämissä
keskustelutilaisuuksissa ja studia generalia -luennoilla. Opiskelijat voivat käyttää puheharjoitustensa aineistoina ajankohtaisia paikallisia aiheita sekä harjoitella vaikuttamista
paikallisissa tapahtumissa.
8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
 varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja
johdonmukaista tekstiä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
 tekstityypit ja tekstilajit
 tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
 tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 kielenhuoltoa.
54
Tekstitaitojen syventämisessä painottuvat viestintä- ja mediaosaaminen sekä teknologia ja
yhteiskunta. Kirjallisen viestinnän opiskelussa voidaan käyttää myös paikallisen median
tekstiaineistoa.
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja
viestinnän teemoja
 oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein
ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
 löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään
keskusteluun
 osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
 ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
 osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön.
Ajankohtaista kulttuurista keskustelua käydään mediassa ja erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, joten opiskelijoita ohjataan käyttämään kirjastojen lehtikokoelmia ja hakuohjelmia,
käymään ajankohtaisissa väittely-, paneeli, luento- ja keskustelutilaisuuksissa sekä seuraamaan uutuuskirjojen esittelyä mediassa ja kirjakaupoissa. Myös elokuva ja teatteri
sekä taidemuseot voivat tarjota ainesta nykykulttuurin tuntemukseen.
Tampereen kaupungin koulutustoimialan äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit
 Lukion kirjallisuuspiiri
 Lukion teatteritieto.
55
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
10. Kirjallisuuskurssi (ÄI10)
Syvennetään kaunokirjallisuuden tuntemusta kurssilla sovittavan lukuohjelman mukaisesti.
Tutustutaan kirjallisuuteen tuotannon ja yhteiskunnallisen merkityksen kannalta. Harjoitellaan
kirjallisuudesta puhumisen ja kirjoittamisen taitoja. Tehdään vierailu, opintoretki tai teatterikäynti.
11 Luova kirjoittaminen (ÄI11)
Tutustutaan fiktiivisen kirjoittamisen eri tekstilajeihin, tyyliin ja kieleen. Sovelletaan tietoa omaan
fiktiiviseen kirjoittamiseen. Kootaan omista teksteistä portfolio.
12 Näyttämöilmaisun kurssi (ÄI12)
Valmistellaan ja esitetään yleisölle näyttämöesitys. Harjoitellaan ja vahvistetaan ilmaisu- ja
ryhmätyötaitoja. Esitys voi olla näytelmä, musikaali, musiikkinäytelmä tai muu kokonaisuus, jossa
käytetään ilmaisutaitoja. Projektissa voi olla mukana myös muiden oppiaineiden kursseja.
13 Peruskielioppi ja kielenhuolto (ÄI13)
Kurssilla vahvistetaan suomen peruskieliopin hallintaa sekä kerrataan kielenhuollon ohjeita.
Tavoitteena on saada tukea ja taitoja tekstien tuottamiseen. Kaikki opiskelijat voivat valita kurssin,
mutta ensimmäisellä äidinkielen kurssilla tehtävän alkukokeen perusteella äidinkielen opettaja
suosittelee tarvittaessa kurssin suorittamista. Puolet kurssista suoritetaan lähiopetuksessa ja puolet
etäopiskeluna Moodlessa.
Kurssi suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana tai opettajan suosituksesta myöhemmin.
14 Asiatekstien kirjoittaminen (ÄI14)
Tutustutaan työelämän ja julkisten yhteisöjen kirjalliseen viestintään. Perehdytään asiakirjan
vakioasemointiin ja tuottamisen vaiheisiin sekä sovelletaan tietoa omaan kirjoittamiseen.
Vahvistetaan testinkäsittelytaitoja ja asiatyylin hallintaa. Kootaan kurssilla tuotetuista teksteistä
portfolio.
15. Verkkojulkaisukurssi (ÄI15)
Perehdytään verkkojulkaisun tuottamisen vaiheisiin. Toimitetaan Verkkotoveri-lehteä. Kurssin voi
suorittaa usean jakson aikana. Opettaja ohjaa kurssin osanottajia etupäässä sähköpostin välityksellä.
Opiskelija pitää päiväkirjaa osallistumisestaan verkkolehden toimittamisen eri vaiheisiin. Päiväkirja
ja tuotokset kootaan portfolioon.
5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä
56
Äidinkieli toimii oppimisen perustana ja sen kautta ihminen jäsentää todellisuuttaan ja
kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Äidinkieli vahvistaa yksilöllistä ja kulttuurista identiteettiä sekä kehittää ajattelua, luovuutta ja eettistä tietoisuutta.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on elämänhallinta-aine sekä keskeinen taito-, tieto- ja
kulttuuriaine. Oppiaine pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, mikä sisältää kirjoitetun ja puhutun kielen lisäksi myös mediatekstejä ja erilaisia kuvia. Oppiaine saa sisältöjä lähinnä
kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän avulla omaksutaan uusia käsitteitä ja opitaan näkemään asioiden
välisiä yhteyksiä, ajattelemaan loogisesti, pohtimaan sekä tarkastelemaan, tulkitsemaan ja
arvioimaan tietoa kriittisesti. Kirjallisuuden ja kuvallisten viestintävälineiden avulla opitaan
uusia asioita länsimaisen kulttuuriperinteen ohella myös muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetus edistää myös persoonallisuuden kehitystä. Oppiminen ja yhteiskunnallinen
vuorovaikutus perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden
opetuksessa pyritään eri tieto- ja taitoalueiden toiminnalliseen integroimiseen. Näin toimitaan myös yhteistyössä muiden
oppiaineiden kanssa.
Äidinkielen hallitseminen sekä suullisesti että kirjallisesti on oppimisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. Siksi on tärkeää, että koulu tarjoaa monipuolisia
mahdollisuuksia kielen kehittämiseksi niin oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus kuin myös
muissa lukion oppiaineissa.
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä
 oivaltaa kielen, kirjallisuuden ja oppimisen välisen yhteyden ja osaa hyödyntää niihin
liittyviä käsitteitä lukiessaan, kirjoittaessaan, puhuessaan ja kuunnellessaan
 käyttää kirjallisuutta ja kuvallisia viestintävälineitä hyödykseen ilon ja tiedon lähteinä
sekä pohtii niitä
 kehittää mielikuvitustaan ja oppimishaluaan omaksumalla kaunokirjallisuutta eri muodoissa, eri aikakausilta ja eri kulttuureista
 syventää tietojaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti; osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä
 oppii kirjallisuus- ja viestintätaitojensa avulla ymmärtämään tekstin ja kontekstin välistä
suhdetta ja perehtyy erilaisten tekstien ja viestintävälineiden avulla demokraattisiin,
humanistisiin ja eettisiin arvoihin, mutta tulee myös tietoiseksi tuhoavista voimista, joihin on reagoitava
 syventää sekä suullisia että kirjallisia viestintävalmiuksiaan
 syventää ja tarkentaa kielenkäyttöään, jolloin kielestä tulee monipuolisempaa ja
viestinnän tavoitteet saavutetaan
 sopeuttaa kielensä eri tilanteiden vaatimuksiin, sekä yksityisesti että julkisesti
 tulee yhä varmemmaksi kirjoitetun ja puhutun kielen sääntöjen hallitsemisessa ja ymmärtää kielenhuollon yhteiskunnallisen ja yksilöllisen merkityksen
 tiedostaa tekstin muotokieltä ja retorisia keinoja ja kykenee analysoimaan ja arvioimaan tekstin argumentaatiota sekä hyödyntämään kieltä vaikuttamiskeinona
 osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti opinnoissaan sekä etsiä tietoa eri lähteistä, muokata, pohtia ja arvioida saamaansa tietoa
 osallistuu kulttuurin eri muotoihin, kykenee nauttimaan siitä, hyödyntää sen
57
mahdollisuuksia sekä luoda sitä itse, ymmärtää muita kulttuureja ja ihmisiä erilaisissa
elinolosuhteissa.
Arviointi
Äidinkieli ja kirjallisuuden -kurssien arvioinnin tulee kohdistua oppiaineen kaikkiin osa-alueisiin. Kurssiarvosanaan sisältyvät kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Palautteen saaminen sekä opettajalta että koko ryhmältä on tärkeää opiskelijan
puhe- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymisessä. Opiskelijalle tulee myös tarjota tilaisuuksia itsearviointiin, joka voi tukea opiskelijan positiivista ja realistista kuvaa itsestään puhujana,
lukijana tai kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan saama tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä, jolloin hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään.
Pakolliset kurssit
Kurssit rakentuvat aineen sisäistä integraatiota noudattaen ja ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikilla kursseilla syvennetään kieli- ja kirjallisuustietoutta, kehitetään
suullisia ja kirjallisia viestintävalmiuksia sekä luetaan runsaasti mielikuvitus- ja asiatekstejä. Opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit, hänelle on kehittynyt syvällinen tietoisuus kielestä ja hyvä kielitaito. Opiskelija on myös saanut paljon tietoa kirjallisista perinteistä ja eri tyylilajeista tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä sekä syventänyt taitojaan
analysoida ja tuottaa eri tekstityylejä sekä pohtia niiden sisältöä ja tehtävää yhteiskunnassa.
1. Tekstien maailma (MO1)
Kurssi esittelee äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, jossa kieli, viestintä, kaunokirjalliset tekstit sekä asiatekstit sijoitetaan teoreettiseen viitekehykseen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa
 syventää tietoisuuttaan eri tekstilajeista
 tietää eri tapoja lukea, analysoida, tulkita ja tuottaa tekstejä
 oppii valitsemaan kielenkäyttönsä tyylin tilanteen edellyttämällä tavalla
 oppii tulkitsemaan kertovia tekstejä
 oppii perusteet omien tuotosten suhteuttamisesta muiden kirjoittamiin teksteihin
 osallistuu rakentavasti ryhmäkeskusteluun.
KESKEISET SISÄLLÖT
 puhe- ja kirjakielen erot sekä eri tyylitasot
 eri tekstilajeja ja niiden tehtävä yhteiskunnassa
 oman lukemisen pohdintaa
 kirjallisten tyylilajien historiaan tutustumista, etenkin novelli ja muunlainen lyhytproosa
 kaunokirjallisen tekstin analysointitapoja
 aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet
 ryhmäviestinnän perusteet
2. Kertomakirjallisuus ja mediatekstit (MO2)
58
Kurssin painopiste on erilaisten tekstien laatimisessa tavoitteellisen viestinnän apukeinona.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii hyödyntämään retoriikan pääperiaatteita
 tuottaa erilaisia mediatekstejä
 oppii muokkaamaan ja analysoimaan pitkähköjä kertovia tekstejä
 suunnittelee, esittää ja arvioi suullisen esityksen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 retoriikan pääperiaatteita suullisten ja kirjallisten tekstien jäsentelyn tukemiseksi
 sanomalehtitekstejä sekä muita mediatekstejä
 kuva- ja elokuva-analyysi
 lähdekritiikki
 kielen rakenteiden erittelyä
 romaani kirjallisuuden tyylilajina
 faktan ja fiktion erojen tarkastelua dokumenttiromaanin ja populaarikulttuurin pohjalta
 kirjallisuusarvosteluja
3. Tekstit, kulttuuri ja identiteetti (MO3)
Kurssilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Kurssilla keskustellaan myös suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta suhteessa ympäröivään maailmaan.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ilmaisemaan omaa identiteettiä koskevia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä sekä
suullisesti että kirjallisesti
 ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen
 kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisuutta käsittelevistä aiheista erilaisten
painettujen ja digitaalisten lähteiden pohjalta
 kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamista teksteistä eri
aikakausilta ja analysoimaan niitä
 tuntee suomenruotsalaiselle kielenkäytölle ominaiset piirteet
 oppii parantamaan tekstejään ja analysoimaan kielen muotoa käsiteltävästä
kielenhuoltoteoriasta käsin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 ruotsin kielen alkuperä ja nykytila Suomessa
 kaksikielisyys, murteet, slangi ja muita kielisosiologisia ilmiöitä
 kielenhuollon käsite sekä yhteiskunnallisesta että opiskelijoiden omien tuotosten näkökulmasta
 teksti-, lause- ja sanarakenteiden erittelyä
 suomenruotsalainen kirjallisuus ja kirjallisuushistoria
 valmisteltuja keskusteluja, esimerkiksi kurssin sisältöön liittyviä paneelikeskusteluja
4. Pohjoismaisia tekstejä (MO4)
59
Kurssilla käsitellään pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden historiaa, pohjoismaisia tekstejä, tekstejä kirjoitettuna pohjoismaisilla kielillä sekä pohjoismaista kulttuuria. Kirjallisuuden opetuksessa painotetaan näytelmäkirjallisuutta.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tunnistaa pohjoismaiset kielet sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa
 omaa perusstrategiat tullakseen ymmärretyksi Pohjoismaissa
 kykenee lukemaan ja tematisoimaan pohjoismaisilla kielillä, lähinnä tanskan ja norjan
kielellä kirjoitettua mediatekstiä
 hallitsee näytelmäkirjallisuuden keskeisen sanaston
 oppii keskustelemaan näytelmäkirjallisuudesta sekä kirjoitetuista teksteistä käsin että
esitettyjen näytelmien pohjalta
 tuntee lausunnan periaatteet.
KESKEISET SISÄLLÖT
 pohjoismaisten kielten yhteinen tausta
 pohjoismaisten kielten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia
 pohjoismaista kanssakäyntiä helpottavia keskustelustrategioita
 käsitellyistä teemoista Pohjoismaita koskevien omien tekstien tuottamista
 pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuotantoa
 näytelmien analysointia ja teatterissakäyntejä
 tekstien lukemista, dramatisointia ja jäsentämistä
5. Moderneja tekstejä (MO5)
Kurssilla käsitellään kirjallisuusanalyysia ja esitellään runo-, kuva- ja elokuva-analyysin
peruskäsitteet. Etupäässä tarkastellaan modernia kirjallisuutta.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee eri tyylikeinoja ja osaa kommentoida tekstien, erityisesti lyyristen tekstien kuvakieltä
 oppii tulkitsemaan, analysoimaan ja hahmottelemaan tekstejä
 ymmärtää kirjallisuuden arvon ja tehtävän eri aikakausina sekä kirjallisuusvirtauksia
modernin kirjallisuushistorian aikana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 lyriikan analysointia: tyyli, rakenne, tulkinta
 pohdiskelevien ja analysoivien tekstien tuottaminen
 1900- ja 2000-lukujen kirjallisuus ja ismit
 kirjallisuuskeskusteluja yleisön edessä
6. Tekstin valta (MO6)
Kurssilla käsitellään kielen välityksellä tapahtuvaa vallankäyttöä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii sekä suullisesti että kirjallisesti analysoimaan tekstin argumentointia ja arvioimaan kriittisesti mediatekstejä ja muunlaisia asiatekstejä
60





tuottaa sekä suullisia että kirjallisia tehokkaasti argumentoivia tekstejä
kehittää kykyään analysoida kaunokirjallista tekstiä lukijalähtöisesti
oppii keskustelemaan, kuinka kirjailija käyttää kieltä, kirjoituksensa tyyliä ja sisältöä
vaikuttamiskeinona
osaa ja rohkenee ilmaista ja perustella mielipiteitään keskustelussa
lisää tietoisuuttaan kuva- ja tekstitulvan yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä vaikutuksista.
KESKEISET SISÄLLÖT
 argumentointianalyysi
 mediatekstien analysointia ja tekstien sisällön, kielen, tyylin ja muotoilun eri suuntien
analysointia
 mainosanalyysi
 lähdekritiikki
 naisten ja miesten kielen erot
 vanhempaa ja uudempaa tendenssikirjallisuutta
 sekä käytännön tietoa että teoriatietoa suullisen keskustelun toteuttamisesta
Syventävät kurssit
7. Suullinen viestintä (MO7)
Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää suullisen viestinnän tietojaan ja taitojaan sekä tietoa suullisen viestinnän tärkeydestä kaikissa yhteiskunnallisissa vuorovaikutustilanteissa.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä
 kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan
 tuntee ja osaa analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestin uskottavuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 viestintätilanteiden tyypillisiä piirteitä
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
 käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiin keskustelutilanteisiin
 suullisen viestinnän kulttuurisidonnaisia, erityisesti suomenruotsalaisia erityispiirteitä
8. Kirjoitus- ja tekstitaitojen syventäminen (MO8)
Kurssilla syvennetään ja kehitetään valmiuksia analysoida, tulkita, pohtia sekä tuottaa
erilaisia tekstejä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää analysoivan ja kriittisen lukemisen taitojaan
 sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäisen ja loogisen tekstin laatiminen.
61
KESKEISET SISÄLLÖT
Seuraavia teemoja kerrataan ja syvennetään:
 tekstilajit
 tekstianalyysi ja tekstianalyyttisia käsitteitä
 tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,
 otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 kielen rakenne ja oikeakielisyys
9. Kirjallisuus ilon ja tiedon lähteenä (MO9)
Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tietojaan, mielikuvitustaan ja oppimishaluaan monenmuotoisen kaunokirjallisuuden omaksumisen avulla.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää luovan ajattelun taitojaan lukemisen avulla
 vertaa eri aikojen ja eri kulttuurien tapaa käsitellä teemoja ja aiheita sekä suhteuttaa ne
omaan aikaansa ja elämäntilanteeseensa
 ymmärtää, että kirjallisuus havainnollistaa ihmiselämän ikuisia kysymyksiä
 kehittää taitojaan käyttää erilaisia kirjallisuustieteellisiä näkökulmia tekstejä tutkiessaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 eri aikoja ja/tai eri kulttuureja käsittelevän kirjallisuuden temaattinen lukeminen
 intertekstuaalisuus
 analyyttinen ote kirjallisuudesta kirjoitettaessa
 kirjallisuuden jäsentely ja muokkaus dramatisoinnin ja luovan kirjoittamisen avulla
5.3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä
Äidinkielenä voidaan opettaa Suomessa puhuttuja saamen kieliä, joita ovat inarinsaame,
koltansaame ja pohjoissaame. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus korostaa ja vahvistaa
kielen asemaa keskeisenä ja perustavaa laatua olevana tieto-, viestintä- ja kulttuuriaineena, joihin saamelaiskulttuuri antaa oman erityispiirteensä. Kielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa tietoaineena yleissivistävää tietämystä ja näkemystä äidinkielen kaikkien
osa-alueiden kokonaisuudesta. Viestinnän välineenä äidinkieli vahvistaa kommunikointitaitoja suullisen, kirjallisen ja esittävän taidon osalta. Kulttuuriaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa yksilöidentiteettiä ja tietämystä saamelaiskulttuurista korostaen
sen erityispiirteitä ja ottaen huomioon sen yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja historiallisen
kehityksen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä,
jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta: äidinkielen myötä
opiskelija omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa saamelaista identiteettiään.
Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus mahdollistaa vuorovaikutuksen myös eri maissa asuvien
saamelaisten kesken sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- sekä kulttuuri- ja taideaine. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin
62
tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja
puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kieltä, kulttuuria ja historiaa. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetuksessa on otettava huomioon oppilaiden
monikulttuurinen tausta sekä kaksi- ja monikielisyys.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on sanataiteen ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri tulkintanäkökulmista. Kaunokirjallisuutta lukemalla saadaan
aineksia eettiseen kasvuun, saamelaisen kulttuuri-identiteetin muodostumiseen, kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen sekä omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden saame äidinkielenä -opetus lisää tietoisuutta omasta kielestä
ja kulttuurista. Se tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät
edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle.
Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja
luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja
tulkintaan sekä erilaisten viestinten käyttöön. Opetuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle menevään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä aktiivisesti merkityksiä hakevana ja tuottavana viestijänä.
Saamen kieltä tulee käyttää rikastuttajana myös niissä oppiaineissa, joita opiskelijalle
opetetaan suomen kielellä. Saamen kielen ja suomen kielen läheinen sukulaisuus antaa
mahdollisuuksia monenlaisiin opiskelijoita hyödyttäviin vertailuihin. Saamen kielen merkitystä tulee korostaa ja sitä tulee käyttää sellaisten aihekokonaisuuksien opetuksessa,
jotka liittyvät saamelaiskulttuuriin, saamelaisten historiaan, luontoon, elinkeinoihin, uskontoon ja taiteisiin. Kirjallisuuden ja kielen opetuksessa tulee korostaa saamelaisen kulttuurin erityisasemaa. Opetuksessa tulee painottaa perinteistietämyksen ja suullisen tiedon
asemaa ja sitä kautta saavutettavaa taitotietoa, koska kirjoitettu tieto on suhteellisen
nuorta.
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja lisää saamelaiskulttuurin tuntemustaan
 syventää tietojaan kielestä, saamenkielisestä kirjallisuudesta, muusta saamelaistaiteesta, kulttuurista ja viestinnästä sekä osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukijana
ja kirjoittajana, puhujana ja kuuntelijana sekä median käyttäjänä
 syventää, täsmentää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän
 pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
 oppii ymmärtämään, mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa
 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida ja tuottaa erilaisia
 tekstejä entistä tietoisempana tekstien tavoitteista ja konteksteista
 oppii arvioimaan kriittisesti tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja
argumentaatiota sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottajana ja tuottajana
 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista
yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
63







oppii käyttämään entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puhuttua että kirjoitettua kielimuotoa ja ymmärtää niiden eron
hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää kirjakielen merkityksen
osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,
käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa
oppiaineen opiskelussa
osaa nauttia kulttuurista, arvostaa kulttuuritarjonnan monipuolisuutta ja kehittyy
parhaimmillaan itsekin kulttuurin tekijäksi
saa valmiuksia edistää saamelaisten keskinäistä vuorovaikutusta yli valtakuntien rajojen
saa valmiuksia saamen kielen jatko-opiskeluun
kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen
eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Henkilökohtainen palaute sekä vertaisryhmältä että opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla voi rakentaa myönteistä mutta realistista
käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan
tietoisuus kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan saavuttama kypsyys lukijana
ja kielenkäyttäjänä.
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten,
että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikkien
kurssien sisältöihin kuuluu kirjallisuutta, puheviestintää ja kirjoittamista ja kielentuntemusta
ja -huoltoa. Opiskelijaa ohjataan vaalimaan kielen puhtautta.
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1)
Opiskelijan tekstikäsitys syvenee, ja hänen taitonsa lukea yhä moninaisempia tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana,
kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa
tarkentuu.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tekstikäsitystään
 oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä
tietoisemmin
 perehtyy puhutun ja kirjoitetun kielimuodon tehtäviin ja ominaispiirteisiin, tulee tietoiseksi kielestä ja oppii arvioimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä kirjallisen ilmaisunsa
tueksi oppii käsittelemään omaa tekstiään kielioppaiden avulla
 tunnistaa tekstien havaitsemista ja tulkintaa ohjaavia tekijöitä
 ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,
viestintätilanteen ja -välineen kannalta
64





oppii tunnistamaan keskeisiä tekstityyppejä ja -lajeja
tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
oppii tarkastelemaan kaunokirjallisia tekstejä lukijalähtöisesti ja kommentoimaan niitä
pohtii kaksi- ja monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta sekä ymmärtää äidinkielen
merkityksen jokaiselle ihmiselle
syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia
osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation tarkkailu ja erittely
 erilaisia tapoja luokitella tekstejä
 kirjakieli, puhekieli, oman kielen päämurteet, monikielisyys ja kielellinen identiteetti
 kielen varioivat piirteet
 media- ja verkkotekstit puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastossa
 puheen ja kirjoituksen luonteenomaiset keinot
 viestintätavoitteen, -tilanteen ja -välineen vaikutus puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen
 tekstien tulkintaa ohjaavia perustekijöitä, esimerkiksi tavoite, tekijä, tekstilaji, tekstityyppi
 viestinnän tehtävät ja vuorovaikutuksen periaatteet
 vuorovaikutustaidot ryhmässä
 kaunokirjallisuuden, median ja tosielämän kertomuksia
 erilaisten lukijapositioiden kokeilua
 oman lukukokemuksen kuvaaminen ja jakaminen
 referointi ja kommentointi
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään erityisesti asiatekstien rakenteita ja merkityksiä ja oppii
tekemään havaintoja tekstin suhteesta kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää
erityisesti tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää
käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi
 oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista
merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstin erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
 harjaantuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvioiden pohjalta
 osaa arvioida tekstien sisältöön, näkökulmaan, tyyliin ja muotoon liittyviä valintoja
 perehtyy puhe-esitysten ja kirjoitettujen tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen; oppii
suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja tai kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteidensa mukaisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tiedonhankinta
 tekstuaaliset keinot: lausetyypit ja rakenteet, sanavalinnat, näkökulman valinta,
nimeäminen, lauserakenteet
 teksti rakenteellisena kokonaisuutena: sidoksisuus, kytkennät ja muut viittaussuhteet
65






kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja
siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
kirjoitelmien ja puhe-esitysten analyysi ja palautteenanto
informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esiintymistaidot
novellin erittelyä rakenteellisena kokonaisuutena ja kaunokirjallisuuden lajina
kaunokirjallisen tekstin analysointiin liittyviä käsitteitä: kerronta, kertoja, näkökulma,
aihe, teema, motiivi
tekstinhuollon periaatteet
3. Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3)
Opiskelijoiden käsitys sanataiteesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta
merkityksestä syvenee.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
 kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia tulkintalähtökohtia ja tarpeellisia
kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen siten, että hän pystyy tuottamaan myös kirjallisen tai suullisen tulkinnan tekstistä ja osallistuu kirjallisuudesta käytävään keskusteluun
 ymmärtää fiktion luonnetta ja osaa eritellä sen tapaa rakentaa kielen keinoin oma
maailmansa sekä oppii vertailemaan fiktiivistä ja muuta kerrontaa
 rohkaistuu kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä
 harjaantuu sanoman kohdentamisen ja kontaktin taidoissa
 syventää ilmaisukeinojensa hallintaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kaunokirjallisen proosan erittelyä ja tulkintaa tarvittavaa käsitteistöä hyödyntäen
 lyriikka kirjallisuudenlajina käsitteineen
 novelli- ja runoanalyysi
 omaa fiktiivistä ilmaisua eri lajeja kokeillen
 kielen kuvallisuus
 teatteri ja draama
 esityksen kielellinen ja äänellinen havainnollisuus
 kohdentamisen ja kontaktin taitojen harjoittelemista
4. Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamiseen ja argumentointiin ja syventää niihin liittyviä tietoja.
Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä
arvioida kriittisesti toisten näkemyksiä
 syventää medialukutaitoaan ja pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia
mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja sen vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan
 osaa tarkastella saamelaisen kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
66

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä
lähtökohdista.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suora ja epäsuora vaikuttaminen
 vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä
 argumentointitavat, retoriikka ja vaikuttamisen keinot
 argumentoivien tekstien rakenne ja kielenkäyttö
 vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja, keskusteluja, väittelyitä tai neuvotteluja
 tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
 viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
 tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
 kirjallisuuden merkitys yhteiskuntakehitykselle
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIS5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa, vastaanottamisessa ja myös omien tekstiensä
tuottamisessa.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja hahmottamaan siten saamelaisen kirjallisuuden ja muun viestinnän ja yhteiskunnan ilmiöiden vuorovaikutusta suhteessa muihin teksteihin
 oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
 pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
 kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
KESKEISET SISÄLLÖT
 eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
 saamelaisen kirjallisuuden klassikkoteksteihin tutustumista
 kontekstuaalisuus, muun muassa ihmiskuva, maailmankuva ja arvomaailma tekstien
määrittäjinä
 intertekstuaalisuus eli tekstien suhteet ja kytkökset muihin teksteihin
 tyylin ainekset; sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin, lausemuodon
vaikutus
 kirjoitusprosessi sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen sen eri vaiheissa
 essee tekstilajina
 oman tyylin hiontaa ja huoltoa
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6)
Opiskelija muodostaa kokonaiskuvaa saamen kielen, saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja saamelaiselle yhteiskunnalle.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
67




oppii tuntemaan saamen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää kieli- ja
kulttuurikontaktien vaikutuksen
oppii hyväksymään saamelaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden
ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
harjaantuu tarkastelemaan kielen ja viestinnän muutoksia, tunnistaa niihin vaikuttavia
tekijöitä ja tiedostuu entistä paremmin omien kielenkäyttö- ja viestintätapojensa valintojen merkityksestä
tuntee saamelaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden
merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 saamen kielen muotoutuminen ja nykyinen asema
 kielen ja kirjallisuuden merkitys kansalle
 saamelaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja
teemoja kirjallisuudesta
 kieli heterogeenisena ja monikulttuurisena ilmiönä
 saamelaisten monikielinen identiteetti
 teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: suullisesta kertomaperinteestä kirjoitettuun
kirjallisuuteen
 saamen kielen asema nykyään
 kieliaiheinen kirjoitelma
 saamen kielen kielenhuollon tavoitteita ja ongelmia
 saamelaisen viestintäkulttuurin piirteitä.
Syventävät kurssit
7. Puheviestintä (ÄIS7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä
oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
 kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan
 tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia
tekijöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja
menettelytavat
 esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
 puheviestinnän kulttuuristen piirteiden ja puhekulttuurin tarkastelu
8. Tekstitaidot (ÄIS8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
68
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
 parantaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
 tekstityypit ja tekstilajit
 tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
 tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 oikeinkirjoituksen normit
9. Ajankohtaiset tekstit (ÄIS9)
Opiskelija perehtyy saamelaisen yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja
viestinnän teemoja
 oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein
ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
 pystyy löytämään nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistumaan
niistä käytävään keskusteluun
 osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
 suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kielen ja kulttuurin aiheista
 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
 lukija- ja kirjoittajayhteisöön osallistumista nykytekniikkaa hyödyntäen
5.3.4 Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä
Romanikieli äidinkielenä -opetuksen tulee rakentaa romaniopiskelijan kieli- ja kulttuuriidentiteettiä sekä edistää romaniväestön kansainvälistä yhteydenpitoa ja yhteenkuuluvuutta.
Opetuksen tavoitteet
Romanikieli äidinkielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
69










laajentaa ja syventää peruskoulussa aloitettua romanikielen oppimista tai muualla saavutettua romaanikielen osaamista
saavuttaa toimivan kaksikielisyyden niin, että romanikielen käyttöalue laajenee arjen
tutuista puhetilanteista julkisemman kielenkäytön alueelle
etenee puhutun kielimuodon käyttämisestä kirjoitettuun kielimuotoon ja harjaantuu
erityisesti puhuttuun ja kirjoitettuun asiatyyliin
pystyy käyttämään romanikieltä entistä vivahteikkaammin myös tunteidensa ja ajatustensa ilmaisussa
tuntee romanikielen historiaa, taustaa, kehitystä ja rakennetta ja ymmärtää sen
kehittämiseen ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja haluaa itsekin vaikuttaa romanikielen elvyttämiseen
syventää tietojaan romanikulttuurista sekä aineellisesta että henkisestä kulttuuriperinnöstä
ymmärtää vähemmistökielien ja -kulttuurien suhdetta valtakieliin ja -kulttuureihin ja niiden välisiä lainalaisuuksia
vahvistuu kieli- ja kulttuuri-identiteetiltään ja kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi
jäseneksi
saa avaimet eri puolilla maailmaa puhuttavien romanimurteiden ymmärtämiseen ja
näin valmiuksia edistää romanien keskinäistä kansainvälistä yhteydenpitoa
saa valmiuksia jatkaa opintojaan, myös romanikielen opintoja, ulkomailla.
Arviointi
Romanikieli äidinkielenä -kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri
alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, aktiivisuus ja romanikulttuurin harrastuneisuus. Henkilökohtainen palaute sekä toisilta opiskelijoilta että
opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää.
Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa, jonka avulla hän voi rakentaa
myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään romanikielen puhujana, lukijana ja kirjoittajana.
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: puheviestintä, lukeminen, kirjoittaminen, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten,
että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla
kursseilla kehitetään puheviestinnän ja kirjoitetun kielen hallintaa, luetaan tekstejä ja syvennetään tietoja romanikulttuurista.
1. Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1)
Romanikielen lukiotasoisten opintojen alussa tulee tarkkailla ja eritellä opiskelijan romanikielen osaamista sekä hänen aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan romanikulttuurista.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 laajentaa lähipiirissä ja peruskoulussa opittua arkielämän sanastoa ja ilmaisuja
 perehtyy romanikielen äännerakenteeseen ja oppii kielen aitoa (normatiivista) ääntämistä
 harjoittelee kielen perusrakenteita kiinnittämällä huomiota myös vanhoihin omaperäi-
70

siin piirteisiin
kehittää romanikielen taitojaan sekä suullisesti että kirjallisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
 romanikielen arkisanasto ja siihen liittyvä kulttuuri, esimerkiksi perhe-elämä, suku, kodin sisustus, esineet, vaatetus
 sanojen suku ja rektiojärjestelmä
 sijamuotojen rakentaminen vartalomuodon (akkusatiivin) pohjalta ja sen käyttö yksin ja
prepositioiden kanssa
 pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia tuotoksia
 keskusteluja
2. Kielitaidon laajeneminen lähipiirin ulkopuolelle (ÄIR2)
Opiskelijan sanavarastoa ja romanikielen rakenteiden tuntemusta laajennetaan niin, että
hän harjaantuu käyttämään romanikieltä myös kotipiirin ulkopuolella olevissa tilanteissa.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tottuu asioimaan romanikielellä kodin ulkopuolisissa tilanteissa
 laajentaa sanavarastoaan ja ilmaisukeinojaan
 syventää kielen rakenteeseen liittyviä tietojaan ja taitojaanlukee romanikieltä ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tekstejä ja puhetilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi ostoksilla käyntiin, kaupankäyntiin,
työhön, harrastuksiin ja matkustamiseen
 romanikielen lukusanoja, lukusanailmauksia (esimerkiksi hinnoista puhuttaessa),
kalenteri- ja muita ajan ilmauksia
 verbioppia ja verbilausekkeita
 akkusatiivin käyttö omistusrakenteissa
 romanien liikkumista ja elinkeinoja käsitteleviin teksteihin tutustumista
3. Romanien suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3)
Opiskelija syventää tietojaan romanikielestä sekä suullisesta ja kirjallisesta kulttuuriperinteestä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan romanien suullisesta perinteestä
 tutustuu romaniksi kirjoitettuun tai käännettyyn kirjallisuuteen
 vahvistaa identiteettiään kertomisen ja tunteiden ilmaisun avulla
 syventää tietojaan kielen sanastosta ja ilmaisukeinoista
 laajentaa tietojaan romanikielen rakenteesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 romanikielisiä kertomuksia, tarinoita, satuja sekä lauluja ja runoja
 romaniksi kirjoitetun ja käännetyn kirjallisuuden, esimerkiksi Raamatun tekstien, erittelyä ja tulkintaa
 romanin abstraktia sanastoa ja kielikuvia
 adjektiivit
71



sijamuotojen käyttö
lauseoppia
kertomista ja dramatisointia romanikielellä
4. Romanikielen ja -kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4)
Opiskelija syventää romanien elämän ja taustan tuntemustaan.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy sekä oma- että muunkielisiin romanien alkuperää, levinneisyyttä, kielellisiä
ryhmittymiä ja murteita käsitteleviin teksteihin
 harjaantuu ylläpitämään kansainvälisiä yhteyksiä romaneihin
 syventää sanastontuntemustaan ja tutustuu sanojen historiaan ja etymologiaan
 laatii kirjallisia ja suullisia esityksiä kurssin teemaan liittyvistä asioista
 tutustuu romanikielen elvyttämiseen ja kehittämiseen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kurssin aihepiiriin liittyviin artikkeleihin, esitelmiin ja tutkimuksiin perehtymistä
 romanien kansainvälisiä kokoontumisia ja matkoja käsittelevään esine-, kuva- ja kirjaym. materiaaliin tutustumista
 yhteydenpitoa kirjeitse, sähköpostitse tai muun sähköisen viestinnän avulla
 romanimurteisiin tutustumista
 sanaston muotoutuminen ja kehittyminen (omaperäiset sanat, laina- ja vierassanat)
 romaniperinteeseen liittyvää aluetta tai henkilöä käsittelevä kirjoitelma
 keskustelua romanikielen kehittämistarpeista, kielenhuollosta ja romanikielen lautakunnan työstä
5. Romanien kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5)
Opiskelija tutustuu romanikieliseen kirjallisuuteen ja muuhun romanikulttuuriin liittyvään
taiteeseen. Kurssi voidaan integroida taitoaineisiin tai jonkin muun kielen kirjallisuusopintoihin.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu romanikielellä julkaistuun tai romanikulttuuria käsittelevään kirjallisuuteen
 oppii referoimaan, erittelemään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä, elokuvia ja
näytelmiä ja tarkastelee niitä myös romanikielen ja -kulttuurin näkökulmasta
 kehittää taitojaan erilaisten romanikielisten tekstien tuottajana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 erilaisten
romanikielisten
ja
romanikulttuuria
käsittelevien
Suomen
ja
maailmankirjallisuuden kaunokirjallisten tekstien, myös elokuvien ja näytelmien, analyysia, tulkintaa ja vertailua
 kotimaiseen ja ulkomaiseen romanitaiteeseen tutustumista
 kurssin sisältöön liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva
teksti
 romanikielinen fiktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä, videofilmi
6. Romanikieli ja -kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6)
72
Kurssilla laajennetaan opiskelijan romanikielen käyttöä yhdistys-, seurakunta- ja muun
yhteiskuntaelämän aihepiireihin ja tilanteisiin.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoaan romanikielessä
 kehittää vuorovaikutustaitojaan
 syventää tietojaan romanikielen rakenteesta
 syventää tietojaan romanikielten ja -kulttuurien nykytilanteesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 puheenvuoroja, lyhyitä puheita ja selostuksia kurssin aihepiiristä
 erilaisiin romanikielisiin teksteihin, kuten esimerkiksi uutisiin, dokumentteihin,
romanijärjestöjen verkkosivuihin tutustumista ja niistä keskustelemista
 virallisten asiatekstien kieleen ja terminologiaan tutustumista
 monimutkaisia romanikielen rakenteita, esimerkiksi infinitiivi- ja partisiippirakenteet
 romaniperinteen erityislaatuun syventymistä, kuten esimerkiksi romanimusiikki, -puvut,
juhlatavat
7. Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri (ÄIR7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa romanikielen puhetaitoon ja romanikieliseen puhekulttuuriin liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä
ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan romanien puhekulttuurista sekä romanikielisen vuorovaikutuksen
luonteesta ja ominaispiirteistä
 kehittää romanikielellä puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja
ryhmäviestintätaitojaan
 tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia
tekijöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 romanikielisten vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä romanien näkökulmasta
 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja
menettelytavat romanikulttuurin näkökulmasta
 esiintymisja
ryhmäviestintätaitojen
harjoittelua
romanikielellä
erilaisissa
vuorovaikutustilanteissa
 romanien puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja romanien puhekulttuuria
8. Kirjoittamisen ja tekstitaitojen kurssi (ÄIR8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa erilaisia romanikielisiä
tekstejä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja erilaisia romanikielisiä tekstejä
73

varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja
johdonmukaista tekstiä romanikielellä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tyypiltään ja lajiltaan erilaisten romanikielisten tekstien erittelyä
 romanikielisen tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 romanikielen omaperäisten rakenteiden ja sanaston elvyttäminen
 romanikielen huoltoa
9. Ajankohtaista romanikielessä ja -kulttuurissa (ÄIR9)
Opiskelija syventää tietojaan romanikulttuurista ja perehtyy nyky-yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen romanien näkökulmasta. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja
kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 käsittelee romanikielellä keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia romanikielen,
romanikirjallisuuden, romaniksi käännetyn ja romaneja käsittelevän kirjallisuuden sekä
viestinnän teemoja
 oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia romanikielisiä tekstejä eettisin ja
esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen romaanikulttuurissa ja osana
yhteiskunnallista keskustelua
 löytää romanikielisestä ja romaneja käsittelevästä kirjallisuudesta itseään kiinnostavia
tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
 osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 romanikielistä kirjallisuutta ja romaniksi käännettyä kirjallisuutta
 suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja romanikielellä ajankohtaisista kielen ja kulttuurin,
erityisesti romanikielen ja -kulttuurin, aiheista
 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua romanien näkökulmasta
 osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön nykytekniikkaa hyödyntäen
5.3.5 Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä
Lukiossa viittomakieli äidinkielenä -oppimäärä noudattaa soveltuvin osin äidinkielen ja
kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän rakennetta, tavoitteita ja sisältöjä. Viittomakieli äidinkielenä -opetuksen yleistavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä ja minäkuvaa viittomakielisenä ihmisenä sekä viittomakielisen yhteisön jäsenenä puhuttua kieltä
käyttävässä ympäristössä. Tavoitteena on hyvä viittomakielen taito, jonka varaan rakennetaan suomen kielen ja muiden puhuttujen kielien sekä monipuolisten viestintä- ja opiskelutaitojen oppiminen. Lisäksi tavoitteena on viittomakielisen kulttuurin ja perinteiden
tunteminen, joka on perustana identiteetin muodostumiselle, hyvän itsetunnon kehittymi-
74
selle, sosiaalisten suhteiden rakentamiselle, ajatusten ja tunteiden ilmaisemiselle sekä
ajattelun, metakielellisten ja viestintätaitojen kehittymiselle.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija
 osaa reagoida toisten viittomiseen, kysyä ja keskustella viittomakielellä sekä perustella
oman mielipiteensä
 oppii käyttämään hyvää ja loogisesti selkeää viittomakielistä ilmaisua vivahteineen
erilaisissa viestintä- ja yhteistyötilanteissa
 oppii kertomaan ja kuvaamaan kokemuksiaan sekä spontaanisti että suunnitellusti
 oppii ottamaan huomioon keskustelukumppanin kielelliset tarpeet ja rajoitukset ja osaa
valita tilanteeseen sopivan esitysmuodon
 tuntee viittomakielen käsitteet ja olennaiset sisällöt
 oppii erottamaan pää- ja sivuasiat toisistaan, purkamaan syy- ja seuraussuhteita ja
tekemään johtopäätöksiä näkemästään viittomakielisestä esityksestä
 kykenee luomaan ja tuottamaan luovia taiteellisia viittomakielisiä esityksiä
 oppii hankkimaan tietoa eri lähteistä hyödyntäen viittomakielistä viestintäteknologiaa
 oppii suhtautumaan tietoon kriittisesti sekä valikoimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa eri näkökulmista ja välittämään sitä viittoen eteenpäin
 oppii vertailemaan viitottujen kielten erityispiirteitä puhuttuihin kieliin yleisesti sekä
vertailemaan viittomakielisen kulttuurin ja suomalaisen viittomakielen piirteitä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen syventäen metakielellisiä ja -kulttuurisia taitojaan
 tuntee suomalaisen viittomakielen ominaislaadun muiden maiden kansallisten viittomakielten rinnalla
 oppii toimimaan vieraskielisen kuuron kanssa ja käyttämään kansainvälistä viittomista
hänen kanssaan
 oppii käyttämään tulkkipalveluja ja tekemään yhteistyötä viittomakielen tulkin kanssa
 tuntee viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä
kehittymiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.
Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia ÄIV sekä kurssin numeroa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Viittomakielen kurssien sisällöt noudattavat soveltuvin osin suomi äidinkielenä –kurssien
keskeisiä sisältöjä siten, että niissä painottuu viittomakielen ominaispiirteet.
Viestintä
 monipuolista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa; osallistumista pari-, pienryhmä- ja
ryhmätyöskentelyyn
 erilaisten viittomakielisten kuvaamisten käyttämistä ja käytettyjen tapojen ilmaisemista
 suomalaisen viittomakielen äänne- ja viittomien perusrakenteen, muoto-, lause- ja
tekstirakenteiden sekä viittomanmuodostuksen ja viittomasanaston ja viittomiston sekä
viittomanmuodostuksen keskeisten piirteiden analysoimista ja niiden vertaamista suomen kielen vastaaviin rakenteisiin
 viittomakielen ymmärtämistä kehittävien strategioiden käytön harjoittelemista
 viittomakielisten tekstien tekstitason valitsemista ja kirjallisuusanalyysien tekemistä
 esiintymisviittomakielen harjoittelemista yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajan
kanssa
75







erilaisissa käytännön viestintätilanteisissa kulttuurien välisen viestinnän perusteiden
soveltamista
erittelevien, pohtivien ja raportoivien viittomakielisten esitysten tuottamista
medialukutaidon harjoittamista ja syventämistä
viittomakielisen viestintäteknologian käyttämistä
muiden maiden viittomakieliin tutustumista
kansainvälisen viittomisen käyttöön perehtymistä
tulkattujen keskustelu- ja esiintymistilanteiden harjoittelemista
Kielitietous
 viittomien rakenteen ja viittomakielen kieliopillisiin prosesseihin liittyvien käsitteiden ja
ilmiöiden analysoimista
 viittomanmuodostusprosessien ja taivutusprosessien sekä viittomakielen lauseopin tarkastelemista
 kiinteiden ja produktiivisten viittomien sekä viittomakielisten idiomien merkitysten tutkimista
 viittomiston tyylierojen tutkimista
 viittomakielen sanakirjojen, eri viestintämedioissa ja verkoissa olevista oppimisalustoista ja lähteistä saatavien tietojen hankkimista ja käyttämistä
 suomalaisen viittomakielen viittomiston, rakenteen ja kieliopin vertaamista muiden maiden viittomakieliin
 viittomakielen rakenteen vertaamista suomen kieleen ja muihin puhuttuihin kieliin
Kulttuuritietoisuus
 kuurosokeiden ryhmän erityispiirteisiin ja kommunikointitapaan tutustumista
 muiden maiden kuurojen ryhmien erityispiirteisiin ja heidän käyttämäänsä viittomakieleen tutustumista
 suomenkielisten kanssa tulkin välityksellä ja ilman tulkkia kommunikoimista
 viittomakielisen ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien erojen ja yhtäläisyyksien
tarkastelemista kulttuurien välisen viestinnän perusteiden ja kulttuurintutkimuksen peruskäsitteiden avulla
Kirjallisuus
 erilaisten viittomakielisten teksti- ja tyylilajien vertailemista sekä niiden tuottamista
 viittomakielisen kertoma- ja kulttuuriperinteen laajentamista ja syventämistä
 oman sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin tarkastelun syventämistä oman maan ja
eri maiden viittomakielisen kirjallisuuden avulla.
5.3.6 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja
kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä
ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat
perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.
76
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen
suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja
että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä.
Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa
opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Opetuksen tavoitteet
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun,
oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä
 osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun
viestintätilanteissa
 hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten
 kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa
 parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
 tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita
 perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)
 havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan
puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta
 oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa
kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti
että yhdessä muiden kanssa
 oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä
identiteetille syvenee.
Arviointi
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat
kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.
Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen
oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista.
Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit
luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana
siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin
kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten
kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.
77
Pakolliset kurssit
1. Perusteet hallintaan (S21)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että
suullisesti
 tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa
 pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen
käyttäjänä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 opiskelijan kielitaidon kartoitus
 opiskelijan tausta ja kokemukset
 kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen
 lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka
 parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot
 suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet
 aineistopohjainen kirjoitelma
2. Kieli käyttöön (S22)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa
 oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä
 oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston
muodostumiskeinoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio
 erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä
 eri asiointitilanteita
 hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia
 kielen lausetason perusrakenteet
peruslauseen rakentaminen
peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti
suomen kielelle ominaiset lausetyypit
 sananmuodostuskeinot
3. Kielellä vaikutetaan (S23)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä,
sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin
 rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen
 oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan
78


tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja
rektioita.
KESKEISET SISÄLLÖT
 mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia
 asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia
 perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti
 ryhmäkeskustelutehtäviä
 kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana
 nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua
 vertailumuotoja ja rektioseikkoja
4. Syvemmät tekstitaidot (S24)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen
tuottamiseen
 harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin
ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä
 tekstin tuottamista erilaisista aineistoista
 luovaa kirjoittamista
 referointia
5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin
 hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman
identiteettinsä rakentamiseen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kirjallisuuden keskeisiä lajeja
 suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa,
romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos
 opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti
 yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely
runoja,
6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä
 syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä
tuottaessaan
 vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla.
79
KESKEISET SISÄLLÖT
 vaativien kielen rakenteiden kertaamista
 kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä
 sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta
 rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia
 suomalainen kaunokirjallinen teos
Syventävät kurssit
7. Puhekieli tarkasteluun (S27)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin
 oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan
puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suomen puhekielen kielioppia
 suomen puhekielen erityispiirteitä
 yleispuhekieli, murre, slangi
 puhekielen erityispiirteitä
 itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle,
kirjallinen raportointi
8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan
 varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asiaasioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys
 kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu
 pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia
 ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan
 kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet
 jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa
 kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan
ja
9. Tekstien maailmassa (S29)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi
 parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden
tuntemustaan.
80
KESKEISET SISÄLLÖT
 erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista
 vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin
rakentumisen kannalta tärkeä teos
 kirjailija- tai teosesittely
 kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista
 käännösharjoitus
Aihekokonaisuudet ja strategiatavoitteiden integroiminen
Tampereen tasapainoisessa kaupunkistrategiassa voimavarana nähty monikulttuurisuus
konkretisoituu erityisesti S2-opetuksen yhteydessä. Kurssien aiheisiin ja materiaaleihin sisällytetään tarpeiden ja opetuksen mielekkyyden kannalta perusteltuja sisältöjä, jotka nopeuttavat ja vahvistavat maahanmuuttajien integroitumista ja osallistumismahdollisuuksia.
Kaupunkistrategian ajatus aktiivisesta vaikuttamisesta ”niin sanotun kantaväestön suhtautumiseen” maahanmuuttajia kohtaan täydentyy maahanmuuttajien osalta S2-opinnoissa, joissa vastavuoroisesti ohjataan opiskelijoita tiedostamaan sekä oikeutensa että
velvollisuutensa suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Näin pyritään kaupunkistrategian tavoitteessa esitettyyn tasavertaiseen kohteluun ja asenteiden molemminpuoliseen avoimuuteen.
Tampereen kaupungin koulutustoimen strategia Oppiva Tampere mainitsee koulujen jokapäiväisen kansainvälisen toiminnan. S2-opetus on tämän linjauksen näkyvä ja konkreettinen ilmentymä. Monikulttuurisen yhteisön kehittäminen lähtee kaikkien jäsenten kielellisten ja tiedollisten valmiuksien varmistamisesta. S2-opetuksen osaksi jäsentyy nimenomaan kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen opettaminen. Aktiivinen kansalaisuus näkyy
toiminnassa kieli- ja kulttuuriyhteisön jäsenenä.
S2-opetussuunnitelmassa näkyy arvoperustana suomalainen sivistyshistoria, jonka tuntemuksen kautta opiskelijalle avautuu mahdollisuus ymmärtää suomalaista kulttuuria ja
integroitua yhteiskuntaamme kadottamatta silti omia juuriaan. Suomalaisen kulttuurin
tuntemus mahdollistaa paitsi vertailevan tarkastelun suhteessa omaan kulttuuriin myös
pohjan rakentaa monikulttuurinen identiteetti.
Vastuu kulttuurien välisen yhteistyön, rinnakkaiselon ja kunnioituksen edistämisestä toteutuu S2-kurssien kulloiseenkin sisältöön ja oppimistavoitteeseen luontevasti niveltyvinä
aihevalintoina. Vuorovaikutuksen lähtökohta on molemminpuolinen ymmärtäminen ja
joustaminen. S2-opetuksen lähtökohtana on opiskelijoiden taitotasojen heterogeenisyys,
jonka ulottuvuuksia on kuvattu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa. Tampereen alueella S2-opiskelijoissa toteutuvat kaikki erityispiirteet, mikä asettaa toisaalta
haasteita opetukselle mutta luo myös mahdollisuuksia opiskelijoiden aidolle monikulttuuriselle vuorovaikutukselle.
Suomi toisena kielenä -kurssit toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisina
täydentäen niitä Tampereen tarjoamilla erityismahdollisuuksilla ja kaupunkikohtaisilla
81
koulutusstrategioiden perusteilla. Kurssien tavoitteet ovat sovellettavissa kulloisenkin
opetusryhmän taitoihin ja tavoitteisiin.
Opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin
kursseihin, mutta niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat sen mukaan, millaiset henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja edellytykset yksittäisillä opiskelijoilla kulloisessakin ryhmässä on. Oppiaineen luonteen ja heterogeenisen (mm. erilaiset valmiudet,
taidot, maassaoloaika ja kulttuuritausta) opiskelijaryhmän vuoksi voidaan osoittaa vain
yleisiä periaatteita aihealueiden toteuttamisesta yksittäisten kurssien sisällä.
Tampereen alueellisia valmiuksia ja vahvuuksia S2-opetuksen kannalta ovat erityisesti
 monipuoliset ja joustavat koulutuspalvelut, jotka mahdollistavat S2-opetuksessa välttämättömän oppijakeskeisen opetuksen, suunnittelun ja toteutuksen
 sujuvat kulkuyhteydet luovat pohjan koulutusyksiköiden yhteistyölle, joka mahdollistaa
S2-opetuksen mielekkään ja kulloisenkin tarpeen mukaisen keskittämisen
 S2-opetukselle varattava riittävä tuntikehys ja tukiopetuskiintiö, joka on tarpeen mukaan saatavilla ja kohdennettavissa
 aktiiviset ja kehittyvät yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan mahdollistavat opiskelijoiden kasvun kohti aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä
 maahanmuuttajien kasvava väestöpohja tarjoaa jatkuvuutta S2-opetukselle ja sen
kehittämiselle muuttuvien tarpeiden mukaan.
Näillä keinoilla varmistetaan Tampereen tasapainoisen kaupunkistrategian mukainen
maahanmuuttajien mahdollisuus osallistua suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin koulutukseen.
Oppimäärän suorittaminen
Lukio-opintojen alussa kartoitetaan opiskelijan lähtötaso ja kielitaitoprofiili tai käytetään perusopetuksen päättövaiheessa tehtyjä kielitaitokokeita, esim. KIKE-arviointipakettia.
Näiden pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jota noudatetaan ja tarkennetaan opintojen edetessä. Opiskelijalta edellytetään sitoutumista opetussuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Opetuksen suunnittelun tukena ja opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteuttamisen apuvälineenä käytetään Tampereen kaupungin oppimissuunnitelma-lomaketta. Tästä lomakkeesta tulee käydä ilmi opiskelijan
taitotason kehittyminen, hänen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukainen etenemisensä sekä mahdolliset soveltamisen perusteet.
Kurssien suoritusjärjestys on kurssien opetussuunnitelmassa mainittu kurssijärjestys.
Tästä poikkeaminen tai itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erikseen sovittavissa
yksittäistapauksissa. Valtakunnallisessa ja kaupunkikohtaisessa opetussuunnitelmassa
mainittujen tavoitteiden saavuttamista mitataan ja niiden hallintaa edellytetään ennen etenemistä vaativammalle tasolle tai seuraavalle kurssille.
Opinnoissa hyväksi luettavat kurssit on suoritettava lukio-opiskelun alkamisen jälkeen. Aiemmat kurssit tai opinnot rinnastuvat perusopetuksessa tai muualla saatuun S2-opetukseen (vrt. valtakunnallinen ops). Ennen lukio-opiskelun alkua suoritettuja kursseja ei siis
voi lukea hyväkseen eikä korvata niillä lukion S2-kursseja. Suomi toisena kielenä
-opetuksen tarjonta lukiokoulutuksen ulkopuolella on sisällöiltään ja tavoitteiltaan niin vä-
82
häistä ja vaihtelevaa, että suora muualla suoritettujen kurssien hyväksiluettavuus on aina
harkittava erikseen. Kurssien hyväksymiseksi tarvitaan taitojen osoittamista kokein ja/tai
niitä täydentäviä opintoja.
Aktiivinen oppijuus näkyy motivoituneena itseohjautuvana tiedonhankintana ja omaehtoisena kielitaidon harjaannuttamisena. Opiskelijoiden heterogeeniset lähtötasot johtavat
vaihtelevaan määrään itsenäistä työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijan
työtä tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla, mutta opiskelijalta edellytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti myös omaa vastuuta opinnoista ja
niiden suorittamisesta. Opiskelijoiden heterogeenisyys tuottaa jatkuvasti keskenään erilaisia opetusryhmiä (taito, tavoitteet ym.), minkä vuoksi tilanteenmukainen ja opetusryhmäsidonnainen suunnittelu ja toteutus korostuvat. Suunnittelua ohjaavana ja jäsentävänä
kriteerinä ovat valtakunnalliset ja alueelliset painotukset.
Opiskelija, joka on suorittanut S2-kursseja tai äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja S2-oppimäärän mukaan, suorittaa ensisijaisesti suomi toisena kielenä -päättökokeen. S2-ylioppilastutkintoon valmistautuminen edellyttää äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisia kursseja
laajempaa syventymistä S2-ylioppilastutkinnon tehtävätyyppeihin.
Opiskelijalla on oikeus osallistua suomi toisena kielenä -päättökokeeseen, kun ylioppilastutkinnon suorittamisesta säädetyt edellytykset toteutuvat.
Arviointi
Kaikki suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaiset kurssit arvioidaan numeerisesti. Mikäli
opiskelija haluaa vaihtaa S2-oppimäärän äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääräksi, hänen
täytyy osin täydentää kurssisisältöjä laajempaa oppimäärää vastaaviksi. Tällöin äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä S2-opettaja määrittävät tarvittavat täydennettävät suoritukset (esim. kielitaidon, sisältöjen ja työskentelytapojen osalta).
Myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän kursseilla voidaan opiskelija arvioida S2-oppimäärän kriteerein sekä eriyttää opetusta opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisiksi.
Lisäksi opiskelija voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja, jotka arvioidaan kyseisen oppimäärän kriteerein. Kurssit luetaan hyväksi opiskelijan lukion kokonaiskurssimäärään.
Opiskelijan lukion päättöarvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja syventävien
kurssien arvosanojen pohjalta. Muut suoritetut kurssit ja näytöt voivat vaikuttaa arvosanaan korottavasti.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän päättöarvioinnissa käytetään myös yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa ja siitä johdettavaa arviointikäytäntöä. Tätä voidaan käyttää myös yksittäisten kurssien arvioinnin osana. Tarvittaessa kielitaidosta voidaan antaa erillisen kuvausasteikon mukainen arviointi. Jos kuvausasteikon periaatteita on sovellettu, erillisestä arvioinnista käy ilmi, miltä osin ja miten
soveltaminen on toteutettu. Sovellustarve on erityisesti tarpeen silloin, kun aikuisten kielenopiskeluun tarkoitettu viitekehys ei ole suoraan siirrettävissä lukio-opiskelijoiden kielitaitotasoon.
83
5.3.7 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä
Opetuksen tavoitteet
Suomen ruotsinkielisten lukioiden ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että
opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame,
 kehittää ruotsin kielen tietonsa ja taitonsa niin hyväksi, että hän kykenee opiskelemaan
ruotsiksi, hyödyntämään ruotsinkielistä kirjallisuutta ja tiedotusvälineiden tarjoamaa
tietoa sekä luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia kontakteja ruotsin kielellä
 oppii ilmaisemaan itseään, rohkenee keskustella ja argumentoida ruotsin kielellä niin
koulussa, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin
 tiedostaa tärkeimmät suomenruotsalaisen arkikielen, jopa murteellisen puhekielen ja
yleiskielen erot, sekä oppii ymmärtämään selkeää ruotsinruotsia televisiossa ja radiossa
 omaksuu ruotsin äänne-, muoto-, lause- ja virkerakenteen, oppii analysoimaan kieltä
sanakirjojen, kielioppien, oikeakielisyysoppaiden tai yksilöllisen ohjauksen avulla niin,
että hänen kielitaitonsa paranee ja kehittyy
 oppii lukemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä eri oppiaineiden opinnoissa,
ainekirjoituksessa ja erilaisissa opetukseen liittyvissä keskustelutilanteissa
 oppii lukemaan ja kuuntelemaan ruotsinkielistä kirjallisuutta teatterin, elokuvan ja tiedotusvälineiden avulla; tutustuu lähemmin vähintään yhden tunnetun ruotsinruotsalaisen
tai suomenruotsalaisen kirjailijan tuotantoon
 perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, erityisesti Suomen ruotsinkieliseen ja kaksikieliseen kulttuuriin
 havainnoi ja arvioi omien taitojensa etenemistä sekä omaksuu positiivisen asenteen
kieliä ja kielten oppimista kohtaan
 tulee yhä tietoisemmaksi omasta ja perheensä kaksi- tai monikielisyydestä ja kielen
merkityksestä kulttuurille ja identiteetille.
Arviointi
Saadakseen hyvää osaamista vastaavan arvosanan vieraskielisen opiskelijan tulee saavuttaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen
taso B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) ruotsin kielen kuullun ymmärtämisessä ja luetun
ymmärtämisessä ja taso B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Suullinen kielitaito saattaa kuitenkin vaihdella riippuen opiskelijan kielikontakteista koulun ulkopuolella.
Mikäli opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä -oppimäärän, tulee hänet myös arvioida
kyseisen oppimäärän vaatimusten mukaisesti riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty
erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei. Ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti
suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti ruotsi toisena kielenä -kursseihin.
Ruotsi toisena kielenä -kurssit korvaavat ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä
määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen
niiden yhteydessä.
Pakolliset kurssit
1. Perusteet hallintaan (R21)
84
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tyydyttävästi käyttämään opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä
suullisesti että kirjallisesti
 tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielen erityispiirteistä verrattaessa opiskelijan
omaan äidinkieleen ja mahdollisiin aiempiin koulukieliin
 rohkenee osallistua sekä opetus- että ryhmäkeskusteluihin luokassa
 oppii kirjoittamaan ja kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 opiskelijan kielitaidon kartoitus
 opiskelijan tausta ja kokemukset
 kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen
 lukion opiskelukulttuuri, luku- ja opiskelutekniikka
 haastatteluja ja suullisia esityksiä arkipäivän asioista ja tilanteista
 ruotsin kielen tärkeimpien äänne- ja lauserakenteiden erityispiirteiden tarkastelua
opiskelijoiden puheen ja kirjallisten tuotosten perusteella
 keskustelua sosiaalisista ja kulttuurisista eroista
2. Teksti ja dialogi (R22)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 alkaa lukea enemmän ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta
 ymmärtää ainakin selkeää ruotsinruotsia tiedotusvälineissä
 kykenee seuraamaan nopeatempoistakin keskustelua ja väittelyä
 tuntee eri tyylilajeja
 osaa hyödyntää kirjaston ja Internetin tarjoamia palveluja
 ymmärtää jossakin muodossa eri puhetyylejä ja murteita.
KESKEISET SISÄLLÖT
 esimerkkejä kaunokirjallisuuden eri lajeista, myös runoutta, näytelmäkirjallisuutta ja
elokuvia
 maailmankirjallisuuden tunnetuimpia kirjailijoita mielellään opiskelijan kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen
 dialogeja ja muuta tilannesidonnaista puhetta
 ääneen lukeminen ja sujuva lukeminen
 teatteri
3. Kieli ympärillämme (R23)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee ottamaan huomioon tilanteen asettamat vaatimukset omassa kielenkäytössään ja tiedostaa kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet
 kykenee tekemään eron kielen eri rekisterien ja muodollisuusasteen välillä niin puheessa kuin kirjoituksessa
 hallitsee myös pitkähköjä virkkeitä ja huomaa, kuinka sanastoa voi rikastuttaa ja
laajentaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
85







erilaisia kielenkäyttötilanteita
asiatekstejä verrattuna kaunokirjallisiin teksteihin
erilaisten palvelutilanteiden kieli
kaunokirjallisia arkielämän kuvauksia, mielellään suomenruotsalaisia
kirjallinen ja suullinen raportointi
ruotsin aikamuodot ja tapaluokat, vaikeahkoja verbi- ja prepositiofraaseja
adjektiivi ja adverbi
4. Suomenruotsalainen, suomalainen ja pohjoismainen kulttuuri ja identiteetti (R24)
Kurssilla keskitytään Suomen ruotsinkielisyyteen, suomenkielisyyteen ja kaksikielisyyteen
maahanmuuttajan näkökulmasta opiskelijoiden aiemmat opinnot, kokemukset ja muiden
oppiaineiden sisällöt huomioon ottaen. Tiedotusvälineiden tarjoamien ohjelmien ja artikkelien avulla käsitellään myös muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja monikielisyyttä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietämystään paikallisyhteiskunnasta, sen historiasta ja kulttuurista lukemisen
ja haastattelujen avulla
 saa yleiskäsityksen Suomesta, Suomen ruotsalaisalueista, maan vähemmistöistä ja
Pohjoismaissa tapahtuvista muuttoliikkeistä ajankohtaisten asioiden, tiedotusvälineiden, karttojen, oppaiden sekä hakuteosten kautta
 oppii ottamaan selvää asioista, pohtimaan kielen merkitystä identiteetille sekä kykenee
osallistumaan yhteiskuntaelämään ja yhdistystoimintaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 artikkeleita, esitteitä, kotisivuja sekä kirjallisuutta paikallisyhteiskunnasta
 artikkeleita, ohjelmia ja faktatietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta sekä
myös muista Pohjoismaista
 kuvauksia maan eri osista
 suomenruotsalaisia kirjailijoita ja heidän tuotantoonsa tutustumista, erityisesti kuvauksia elämästä ja kiinnostavista ihmisistä eri aikoina eri puolilla Suomea
 kaunokirjallinen työ ja sen jonkinmuotoinen esitys
5. Tekstien tulkinta ja tuottaminen (R25)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee analysoimaan erilaisia tekstejä, kommentoimaan ja tulkitsemaan niiden sisältöä
 oppii etsimään tietoa ja arvioimaan sitä sekä kykenee kohtaamaan erilaisia mielipiteitä
 oppii jäsentelemään ja tarkastelemaan kriittisesti omia tekstejään
 kiinnittää huomiota oikeakielisyyteen, viittauksiin, kielikuviin sekä kuvamateriaaliin
 oppii jossain määrin analysoimaan ja arvioimaan taidetta, runoja sekä proosatekstejä
kirjoitelmien ja arvostelujen pohjana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 ruotsin kielen erityispiirteitä sekä oikeakielisyyskysymyksiä opiskelijoiden omien tuotosten pohjalta
 tekstianalyysin ja argumentoinnin menettelytapaan tutustumista
 kuvataide, runot ja kaunokirjalliset otteet kirjoitelmien laatimisen pohjana
86


lainaus sekä viittaaminen teksteihin, lähteisiin ja lausumiin
tekstin asu ja toimittaminen; painotuote ja kirjallisuushaku
6. Kieli ja vaikuttaminen (R26)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii lukemaan asiatekstejä ja seuraamaan erityisesti tiedotusvälineissä käytäviä julkisia keskusteluja, ymmärtää tekstin keskeisen sisällön ja erottaa tosiasiat mielipiteistä
 ymmärtää tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen vaikutusvallan, pystyy ottamaan kantaa
niiden välittämään viestiin ja rohkenee ilmaista omia mielipiteitään
 ymmärtää kaunokirjallisten tekstien päähenkilöiden maailmaa, ajatuksia ja mielipiteitä
 tulee varmemmaksi ruotsin kielen lukijaksi ja kykenee lukemaan myös pitkähköjä virkkeitä ja kappaleita sekä aikaisempia tietoja vaativia ja abstrakteja tekstejä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 ajankohtaisohjelmia ja niiden synty
 asiatekstin ja kaunokirjallisuuden analysointia
 mainonta ja ilmoituksia
 ohjelma- ja tekstitarjonnan kriittistä valitsemista, seuraamista ja arviointia
 omien mielipiteiden ilmaisua ja ajankohtaisista asioista keskustelua mielipidetekstin
pohjalta pareittain ja pienryhmässä
 vaikeampia lause- ja virkerakenteita; erilaisia sivulauseita
 numeraalit, pronominit, lyhenteet ja vierassanat
Syventävät kurssit
7. Syvempi tekstinhallinta (R27)
Kurssilla pyritään parantamaan opiskelijoiden oikeakielisyyttä heidän kirjallisissa tuotoksissaan ja vahvistamaan heidän taitoaan lukea, tulkita, analysoida ja hyödyntää erilaisia
materiaaleja kirjoitelmia laatiessaan.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää analyyttisen ja kriittisen lukemisen taitojaan
 oppii varioimaan ja kehittämään ilmaisuaan
 oppii jäsentämään, korjaamaan ja viimeistelemään kirjoittamiaan tekstejä
 pohtii tekstin sisältöä omista kokemuksistaan ja mielipiteistään käsin sekä ilmaisee ajatuksensa selkeästi.
KESKEISET SISÄLLÖT
 erilaisia tekstejä useammilta aihealueilta kuin kurssilla 6
 sisältökysymyksiä ja tiivistelmiä
 oikeakielisyysharjoituksia, esimerkiksi muunnos- ja täydennystehtäviä sekä ilmaisun
toistamista toisin sanoin
 tyyli- ja muunteluharjoituksia
 kirjallisia kypsyyskokeita ja eritasoisia testejä
8. Suullinen viestintä (R28)
87
Kurssin ensisijaisena tavoitteena on kehittää vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan opiskelijan
ruotsin kielen suullista viestintätaitoa niin, että hänestä tulee entistä taitavampi ja rohkeampi viestijä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee osallistumaan esitelmiin, luentoihin sekä keskusteluihin ruotsin kielellä myös
silloin, kun ne toteutetaan akustisesti vaativissa olosuhteissa ja kun puhe etenee nopeasti tai aihe käsittelee vaikeahkoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia asioita
 rohkenee osallistua keskusteluihin ja väittelyihin ruotsin kielellä sekä ilmaista näkökantansa
 kykenee valmistelemaan ja pitämään lyhyitä esityksiä ruotsin kielellä
 rohkenee ajaa kieliryhmänsä asiaa ja puolustaa kieliryhmänsä kieltä ja kulttuuria sekä
muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa
 tietää tulkkauspalveluista sekä siitä, miten ja milloin tulkkia ja kielenkääntäjää voi käyttää apuna.
KESKEISET SISÄLLÖT
 esitelmiä ja keskusteluja luokkahuoneessa, viestimien välityksellä, sähköisten
keskustelufoorumien välityksellä tai opintokäynneillä
 muistiinpano- ja kokoustekniikka
 ruotsin- ja suomenkielisten kokous-, puhe- ja keskustelutapojen vertailua muiden maiden ja kulttuurien tapoihin
 erilaisia teknisiä apuvälineitä
 virallisten kielikokeiden ja diplomien vaatimustasot ja sisältö
9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (R29)
Kurssilla on sama päätavoite kuin ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssilla 9, mutta sitä
sovelletaan opiskelijoiden kielitaitoa, lukukokemuksia ja heidän alkuperämaansa edustaman kulttuuripiirin kirjallisuutta vastaavaksi. Kurssi voi pohjautua teemoihin, jolloin etsitään
ja luetaan kirjallisuutta, joka käsittelee tiettyä aihepiiriä ja edustaa tiettyä lajia. Se voi perustua kirjallisuuden dramatisointiin tai lähitaiteiden opiskeluun, kuten kuvataiteeseen,
musiikkiin, arkkitehtuuriin ja tanssiin jonkin teeman ympärille rakentuneena.
5.3.8 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille
Saamelaisten kotiseutualueen lukioissa voidaan opettaa saamen kieltä äidinkielenä ja
myös muiden aineiden opetus ja opiskelu voi kokonaan tai osittain tapahtua saamen kielellä. Opiskelija voi silloin valita, opiskeleeko hän suomea tavallisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan vai tämän, erityisesti saamenkielisille laaditun oppimäärän
mukaan. Tämän oppimäärän tehtävänä on yhdessä eri aineiden suomenkielisen opetuksen ja opiskelun sekä myös saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kanssa varmistaa opiskelijan kielellinen kehitys kaksikieliseksi kansalaiseksi, jolla on valmiudet toimia
sekä saameksi että suomeksi monikielisissä ja -kulttuurisissa yhteisöissä sekä menestyä
jatko-opinnoissa.
88
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 saavuttaa erityisesti saamelaisalueilla tarvittavan kaksikielisyyden ja toimivan kulttuuriidentiteetin
 saa opinnoissaan ja yhteiskunnassa tarpeelliset suomen kielen ja viestinnän tiedot ja
taidot niin, että hänellä on kielelliset edellytykset hoitaa henkilökohtaisia yhteyksiään ja
kansalaisen tehtäviä
 saa taidot ja rohkeuden ilmaista itseään selkeästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä
suullisesti ja kirjallisesti erilaisten viestintätilanteiden edellyttämällä tavalla
 laajentaa suomen kielen sana- ja ilmaisuvarastoaan arkikielen sanastosta koulun eri
oppiaineiden sanaston hallintaan sekä erilaisten tekstien lukemiseen, tulkintaan ja
käyttöön
 tottuu seuraamaan myös suomenkielistä lehdistöä ja sähköistä viestintää
 perehtyy Suomen kirjallisuuteen ja kulttuuriin saamen kielen ja kulttuurin näkökulmasta
sekä tutustuu suomen kielen avulla myös maailmankirjallisuuteen
 saa aineksia vertailla saamen ja suomen kielen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia
sukukielinä ja oppii ymmärtämään kielen ja kulttuurin yhteyksiä
 oppii arvostamaan ja ymmärtämään sekä suomen kielen että saamen kielen merkitystä kaksikielisissä yhteisöissä sekä näkemään omat mahdollisuutensa toimia ja vaikuttaa niissä kaksikielisenä jäsenenä.
Arviointi
Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan saamenkielinen tai kaksikielinen tausta, varsinkin siinä tapauksessa, että myös muiden aineiden opetus ja opiskelu perusopinnoissa on
tapahtunut tai edelleen tapahtuu pääasiallisesti saameksi. Suomi saamenkielisille -oppimäärän tavoitteiden saavuttamista ei arvioida opetussuunnitelman perusteiden liitteenä
olevaa kielitaidon kuvausasteikkoa käyttäen. Kielitaidon eri osa-alueiden lisäksi otetaan
huomioon opiskelijan taito käyttää suomen kieltä välineenä opinnoissaan ja muihin oppimäärässä mainittuihin viestinnällisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin. Siihen kuuluu myös opiskelijan pystyvyys itse arvioida kielitaitoansa ja kehittymistarpeitaan.
Pakolliset kurssit
1. Perustaitojen varmentaminen (SUS1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tunnistaa suomen kielelle tyypillisiä, varsinkin saamen kielestä poikkeavia rakenteita ja
ilmaisutapoja sekä parantaa niiden hallintaa suomenkielisessä vuorovaikutuksessa ja
kirjallisissa tuotteissaan
 varmentaa perussanaston hallintaa varsinkin niissä oppiaineissa, joita hän lukiossa
kokonaan tai osittain opiskelee suomeksi sekä oppii hakemaan tietoa ja käyttämään
sitä hyväkseen opinnoissaan
 tottuu kuuntelemaan suomen yleiskieltä koulussa ja tiedotusvälineissä, tarkkailemaan
kielenkäyttöään, havaitsemaan omassa ja muiden puheessa interferenssiä ja murteellisia piirteitä sekä ymmärtää tilanteen ja aiheen merkityksen ilmaisutapojen ja puhetyylin valinnalle
 tutustuu alustavasti vapaavalintaisin esimerkein suomalaiseen ja suomeksi käännet-
89
tyyn kirjallisuuteen sekä kiinnostuu lukemaan ja käyttämään kirjastopalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suomen kielelle tyypillisiä rakenteita ja ilmaisutapoja, jotka saamenkielisyyden tai
puuttuvan harjoittelun vuoksi osoittautuvat vaikeiksi, ainakin äänne- ja muototasolla
sekä puheessa että kirjoituksessa
 esimerkkejä suomenkielisistä asiateksteistä ja käsitteistöstä, joita tarvitaan muissa
oppiaineissa ja tiedonhaussa
 yleiskielisiä äänitteitä ja ohjelmia radiosta ja televisiosta sekä niiden vertailua omaan ja
ympäristössä esiintyvään puheeseen
 nuoria kiinnostavia kaunokirjallisia otteita, kirjaston kokoelmat ja niiden käyttö
2. Kieli käyttöön (SUS2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ilmaisemaan itseään entistä monipuolisemmin ja täsmällisemmin eri tarkoituksiin
sekä löytämään omia ilmaisutapoja
 oppii käyttämään luettua, kuultua ja nähtyä kirjoittamisen ja muun ilmaisun pohjana
 ymmärtää, tiedostaa ja tarpeen tulleen osaa myös itse käyttää suomen kielelle tyypillisiä vaativia syntaktisia rakenteita, kuten infinitiivejä, partisiippeja ja lauseenvastikkeita
sivulauseiden rinnalla
 oppii tarkkailemaan suomen ja saamen kielen rinnakkaiskäyttöä yhteisössään ja Pohjois-Suomen medioissa sekä tiedostaa oman roolinsa molempien kielten lukijana, kuulijana ja käyttäjänä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suomenkielisiä tekstikatkelmia, kirjeitä, viestejä, ilmoituksia, mainontaa, kuvia ja äänitteitä, jotka liittyvät lähiympäristöön, luontoon tai muissa oppiaineissa ajankohtaisiin
asioihin
 erityyppistä kirjoittamista, puhetta ja keskustelua edellä mainittujen tekstien, kuvien ja
havaintojen perusteella
 suomen kielen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden rakenne ja sopiva käyttö
sivulauseiden rinnalla
 kielenkäyttötilanteita, ohjelmaesimerkkejä ja roolipelejä
 kielen käyttö taiteellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi runoudessa, teatterissa ja musiikissa
3. Tekstitaitoa (SUS3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 laajentaa sanavarastoaan sekä merkitysten ja ilmaisutapojen hallintaa lukemalla erilaisia ja eri alojen tekstejä
 oppii referoimaan, pohtimaan ja arvioimaan tilanteita, tapahtumia ja ihmissuhteita sekä
luomaan omia sekä kuvailevia että pohdiskelevia kertomuksia ajankohtaisista aiheista,
luonnosta ja ihmisistä
 oppii suunnittelemaan, muokkaamaan, syventämään ja viimeistelemään tekstejään
 perehtyy kielenhuollon periaatteisiin ja oppii itse huoltamaan ja parantamaan kieltään
sanakirjojen ja oppaiden avulla tai saamansa palautteen perusteella.
KESKEISET SISÄLLÖT
90





eri aiheita käsitteleviä artikkeleita ja kaunokirjallisia tekstejä
kuvattuja tai kerrottuja tilanteita, ajankohtaisia aiheita kertomusten tai pohdinnan
perusteeksi
tekstin rakentamisen, viittaamisen ja koossapitämisen periaatteita
kielenhuollon keskeisiä periaatteita sekä oikeakielisyysseikkoja opiskelijoiden tuotosten perusteella
sanakirjojen, kielioppaiden ja kielineuvonnan haku ja käyttö
4. Kielellä vaikutetaan (SUS4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 entistä paremmin selviää suomalaisen yhteiskunnan palvelutilanteista ja julkisista
toiminnoista
 oppii argumentoivaa kirjoittamista ja keskustelua mielipidekirjoitusten ja haastattelujen
avulla
 tutustuu median toimintaan myös kirjoittajan ja toimittajan näkökulmasta; oppii
asiaviestintää ja kokoustekniikkaa
 tiedostaa tele- ja tekstiviestinnän mahdollisuudet, velvoitteet ja rajoitukset, myös oikeudelliselta ja eettiseltä kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 virallista kielenkäyttöä epämuodolliseen ja fiktiiviseen verrattuna
 julkisia palvelutilanteita lähiyhteisössä ja muulla Suomessa sekä kaksikielisyyden
vaatimukset niissä
 informatiivisia ja argumentoivia mediatekstejä sekä sanomalehdistä että radiosta ja
televisiosta
 erityyppisten kokousten kulkua asialistojen ja pöytäkirjojen perusteella
 esimerkkejä hyvistä ja huonoista tele- ja tekstiviestitavoista
5. Suomen kieli ja kirjallisuus (SUS5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy pääpiirteittäin suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykseen niin, että hän on
selvillä suomen yleiskielen suhteesta murteisiin, sukukieliin ja muihin eurooppalaisiin
kieliin
 havaitsee erot ja erilaiset käyttötarkoitukset murteissa ja yleiskielessä sekä tiedostaa
muista kielistä tulevia vaikutteita
 tutustuu maailmankirjallisuuden tärkeimpiin tyylisuuntiin ja suomalaisen kirjallisuuden
klassikoihin näytteiden avulla sekä osaa jonkin verran analysoida ja hyödyntää niitä
kirjoittamisessaan ja keskusteluissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tärkeimmät piirteet tai kaudet suomen kielen ja kirjallisuuden kehityksestä
 perustietoutta Suomen sukukielistä, murteista ja muiden kielten vaikutuksesta suomen
kieleen
 joitakin maailmankirjallisuuden tyylisuuntia ja niiden heijastuminen suomalaiseen
kirjallisuuteen ja kulttuuriin
 omavalintainen klassikko ja sen esittely referaattina tai arvosteluna
91
6. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SUS6)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee suomen, saamen, ruotsin ja norjan kielten pitkän rinnakkaiselon, kielikiistat ja
kielilainsäädännön Pohjois-Suomessa ja Skandinaviassa sekä oppii asennoitumaan
myönteisesti kaksi- ja monikielisyyden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin
 tutustuu sekä saamen- että suomenkielisiin kulttuuri-ilmiöihin ja perinteistietämykseen,
oppii suomeksi kertomaan niistä ja analysoimaan niitä
 tiedostaa kielen, sivistyksen, taiteiden ja identiteetin yhteydet sekä osaa pohdiskella
kaksi- ja monikielisyyteen liittyviä seikkoja sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta
 tutustuu naapurikieliin ja kulttuureihin ja niiden vuorovaikutukseen suomen ja saamen
kielten kanssa erityisesti Pohjoiskalotilla.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tekstissä, puheessa, tavoissa ja kulttuurissa sekä taiteissa esiintyviä kielellisiä ja muita
ilmiöitä, jotka valaisevat suomen kielen ja saamen kielten tilaa ja perinteitä, vuorovaikutusta ja rinnakkaiseloa
 suomen kielen ja kulttuurin kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä oman kulttuurin ilmiöitä
 suomen kieli ja kulttuuri taiteissa, kuten runoudessa, musiikissa, teatterissa ja elokuvassa
 rakennetun ympäristön ja matkailun suhde luontoon ja kestävään kehitykseen
 muuttoliikkeiden ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia kieleen ja kulttuuriin
Syventävät kurssit
7. Puheviestintää (SUS7)
Kurssi on tavoitteiltaan ja sisällöltään samanlainen kuin äidinkielen ja kirjallisuuden vastaava syventävä kurssi ja se voidaan tarvittaessa integroida siihen saamenkielisten lähtökohdat ja tarpeet huomioon ottaen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja argumentoimaan suomeksi vaativissakin tilanteissa
ja yhteiskunnallisistakin asioista niin, että hän voi osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä ikäistensä että muiden kanssa
 osaa pitää puheenvuoroja ja lyhyitä esitelmiä ajankohtaisista yhteiskunnallisista tai
opintoihinsa ja harrastuksiinsa liittyvistä asioista
 tiedostaa puhumiseen ja esiintymiseen liittyviä vaatimuksia sekä uskaltaa ja osaa esittää ja perustella mielipiteitään vakuuttavasti ryhmässä ja yleisön edessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 puhumisen taitoa ja taidetta sekä esiintymiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja
 ajankohtaisia, kannanottoja ja mielipiteitä kirvoittavia asioita ja tapahtumia lähiyhteisössä tai medioissa
 lukio-opiskeluun, esimerkiksi opetussuunnitelman yleisiin aihealueisiin tai valinnaisiin
opintoihin liittyviä teemoja
 opiskelijoiden harrastuksiin liittyviä tapahtumia tai heidän opintojaan ja tulevaisuuttaan
koskevia keskustelunaiheita
8. Kirjoittamisen taitoa ja taidetta (SUS8)
92
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu argumentoimaan ja kirjoittamaan tekstilähtöisesti ajankohtaisista tai kirjallisista teemoista, erityisesti saamenkielisen alueen ja kulttuurin näkökulmasta
 tottuu jäsentämään ja hiomaan esitystään ja tarkkailemaan kieltään sekä oikeakielisyyden että tyylin ja vaikuttavuuden kannalta
 saa käsityksen suomalaisen nykykirjallisuuden aiheista ja edustajista sekä ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista teatterissa, runoudessa ja muissa kieleen liittyvissä taidelajeissa ja
 pystyy jonkin verran myös analysoimaan ja tulkitsemaan niitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 mielipidetekstejä, kuvia, henkilöitä ja tapahtumia kirjoittamisen pohjana
 kuvailu-, argumentointi-, tyylittely- ja viittauskeinoja
 kielioppi-, tyyli- ja oikeakielisyysseikkoja tarpeen mukaan
 katkelmia nykykirjallisuudesta, näytteitä novellistiikasta, runoudesta, kuunnelmista ja
näytelmistä
9. Moninaisessa ja monikulttuurisessa maailmassa (SUS9)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy lukemaan vaikeahkojakin maailmanpolitiikkaan, talouteen, johonkin tieteenalaan tai ympäristöön liittyviä tekstejä sekä tulkitsemaan niihin liittyvää tilastomateriaalia ja kuvitusta
 kiinnostuu medioiden, kirjallisuuden tai tapahtumien kautta muista vähemmistökulttuureista, Euroopan monikulttuurisuudesta ja identiteettikysymyksistä
 uskaltaa ottaa kantaa ajankohtaisiin ongelmiin omista lähtökohdistaan sekä sanan ja
ehkä taiteenkin avulla esittää ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja tunteitaan maailman tapahtumista
 tietää jotakin kääntämiseen ja tulkitsemiseen liittyvistä ongelmista ja välineistä sekä on
jonkin verran itsekin kokeillut kääntämistä tai tulkkausta saamen kielestä suomeksi tai
päinvastoin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 maailmanmenoon liittyviä ajankohtaisia artikkeleita, ohjelmia ja tapahtumia
 tekstejä, televisio-ohjelmia tai tutkimuksia muista vähemmistökansoista ja kulttuureista
 vähemmistöt ja vähemmistökulttuurit politiikassa, talouselämässä ja taiteissa
 apuneuvoin helpohko käännös- tai tulkkaustehtävä ajankohtaisesta tekstistä,
kertomuksesta, puheesta, ilmoituksesta tai tapahtumasta yksilöllisenä projektina tai parityönä
5.3.9 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille
Opetuksen yleisenä tavoitteena on opiskelijan kielellisen kehityksen tukeminen siten, että
 hän saavuttaa korkeatasoisen kaksikielisyyden
 hän voi toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä.
93
Suomi viittomakielisille -oppiaineessa opetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat
samat kuin suomea äidinkielenään opiskeleville opiskelijoille ottaen huomioon viittomakielisen opiskelijan kuulovamman aste, viittomakielen merkitys ensikielenä sekä viittomakielen ja suomen kielen kehityksen vaiheet ja häiriöt.
Suomen kielen tavoitteet perustuvat suomi äidinkielenä -oppimäärään. Tekstit ja kirjallisuus tulee valita siten, että ne tuovat esille myös viittomakielisen yhteisön, sen historian,
kulttuurin ja perinteet.
Suomi viittomakielisille -oppimäärä tulee laatia suomi äidinkielenä -oppimäärän pohjalta
painottaen viittomakielisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti myös suomen kielellä
 oppii ottamaan vastaan suomenkielellä esitettyjä ajatuksia, muodostamaan omia
mielipiteitä ja perustelemaan niitä eri viestintätilanteiden vaatimalla tavalla
 tuntee erot suomen kielen ja viittomakielen rakenteiden välillä
 oppii tuottamaan selkeää suomen kieltä sekoittamatta siihen viittomakielen rakenteita
 kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa aktiiviseksi viestijäksi suomea äidinkielenään
puhuvan henkilön kanssa
 suunnittelee ja kehittää kirjallista esitystään
 tuntee viittomakielisen yhteisön eri kielenkäyttäjäryhmät ja ottaa huomioon
vastaanottajan omassa viestinnässään
 oppii käyttämään erilaisia teksti- ja verkkoympäristöjä hyväkseen ja on vuorovaikutuksessa vastaanottajien kanssa
 syventää suomenkielisen kirjallisuuden tuntemustaan ja kykenee laatimaan kirjallisuusanalyyseja lukemastaan
 kehittää metakielisiä taitojaan sekä laajentaa ja täsmentää käsite- ja sanavarastoaan
 kykenee selostamaan suomen kielen ja viittomakielen samanlaisuutta ja eroavaisuutta
tekstilajien ja rakenteiden välillä
 kehittyy monipuolisena ja omintakeisena tekstien tekijänä, joka osaa hyödyntää oppimaansa kieli- ja kulttuuritietoa kirjoittaessaan
 tuntee Suomen kielitilanteen, on oppinut perustiedot Suomen kansallisista kielistä sekä
suomen murteista ja ymmärtää suomen kielen hallinnan merkityksen viittomakielen
rinnalla
 oppii tuottamaan monivivahteista suomenkielistä tekstiä ja esityksiä kertoessaan
omasta kulttuuristaan, yhteisöstään ja sen jäsenten elämästä ja asemasta sekä yhteisön perinteistä ja historiasta ottaen huomioon kohderyhmän kulttuurin ja sen ominaispiirteet
 kykenee tietojensa varassa ymmärtämään ja pohtimaan suomen kielen muuttumista
muiden kielten joukossa ja monikulttuurisissa kieliyhteisöissä.
Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia V2 ja kurssin numeroa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suomen kielen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä viestinnän perustekijöiden
kehittämistä ja vahvistamista
 kysymistä, asioista kertomista ja niistä selostamista, oman mielipiteen esittämistä,
94









asioimista suomen kielellä sekä lukemisen ja kirjoittamisen vahvistamista ja prosessoimista
erilaisten tekstien runsasta lukemista sekä niistä kertomista ja kirjoittamista sekä tekstien draamantamista ja arvioimista
erittelevän, päättelevän, analyyttisen sekä eläytyvän lukemisen kehittämistä
metakielellisten ja -kulttuuristen taitojen syventämistä kielten ja kulttuurien vertailun ja
niitä koskevan pohdinnan ja tutkimisen kautta
suomen kielen, kieliopin ja rakenteen tuntemuksen ja käytön vahvistamista
oman suomen kielen taidon arvioimista ja viestintää koskevien päätelmien tekemistä
puhutun ja kirjoitetun kielimuodon vertailemista
lauserakenteiden kehittämistä, kirjoitusten laatimista ja esitystaitojen harjoittamista
sekä tottumista ennakoimaan sitä, millaista lukemisen ja tiedonhankinnan tapaa ja
tekstilajia kirjoittaminen edellyttää
monipuolista informaatio- ja viestintäteknologisten viestintävälineiden ja –ympäristöjen
hyväksi käyttämistä
kontaktin ottamista puhuvaan yleisöön, esitysten jaksottamista ja havainnollistamista
erilaisten tekstilajien tuottamisen ja niissä kohderyhmän kulttuurin ja näkökulman
huomioonottamisen harjoittelemista
5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4.1 Ruotsi
Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen
edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite)
tasot seuraavasti:
Oppimäärä
Kuullun
ym- Puhuminen
märtäminen
Luetun
ym- Kirjoittaminen
märtäminen
A-oppimäärä
B2.1
B1.2
B2.1
B1.2
B1-oppimäärä
B1.2
B1.1
B1.2
B1.1
Tavoitteena on myös, että opiskelija
 osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
 osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
95


tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Opiskelijaa totutetaan kuulemaan ja ymmärtämään ruotsin kielen eri variantteja. Kuullun
ymmärtämisen oppimista ja kommunikointia helpottaa, että opiskelijoille opetetaan alusta
alkaen oikea ääntäminen.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja
äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen arviointi perustuu
Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja
muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10.
Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–
10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä
Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetunymmärtäminen sekä suullinen ja kirjallinen
viestintä. Taitotasoasteikkoja käytetään opiskelijoiden arvioinnin ja itsearvioinnin välineinä.
Opiskelijoita ohjataan arvioimaan erityisesti taitojaan kurssin painopistealueilla.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen
kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.
Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja
toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa
erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja
sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.
Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin
kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
96
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan
tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina.
Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Muiden kurssien osalta suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Lukion
ulkopuolella suoritetuista kursseista opiskelijan on toimitettava mahdollisuuksien mukaan
jo etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja tutkii, vastaako ko.
kurssi jotain lukion kurssia. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija toimittaa kurssitodistukset ja arvioidut kurssityöt opettajalle, joka määrittää lopullisen kurssivastaavuuden ja arvosanan tarvittaessa lisänäyttöjen avulla.
Opettajia kannustetaan käyttämään hyväkseen kaupungin tarjoamia ja muita yhteistyötahoja, joita ovat esim. Pohjola-Norden, NIFIN, SUKOL, Suomen ruotsinopettajat ry, Pohjoismaiden lähetystöt, ystävyyskaupunkitoiminta ja yliopiston pohjoismaisten kielten laitos.
Opetusmenetelmien tulisi pohjautua konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, joka korostaa
joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Opiskelijaa ohjataan tavoitteellisuuteen ja omatoimisuuteen opettajan toimiessa oppimaan ohjaajana. Oleellisena apuna
tavoitteiden saavuttamisessa on itsearvioinnin riittävä käyttö. Menetelmien tulisi olla mahdollisimman oppilaskeskeisiä, kommunikatiivisia, ja niiden tulisi ohjata opiskelija hakemaan itsenäisesti tietoa ja välittämään sitä. Mm. erilaiset pari- ja ryhmätyöt ohjaavat opiskelijaa ottamaan vastuuta koko ryhmän oppimisesta. Tällöin olennaista on turvallinen ja
positiivinen oppimisympäristö. Ryhmässä opiskelijat saavat tukea toisiltaan ja huomaavat
esim. omat kehittämistarpeensa ja vahvuutensa. Tällöin opiskelijat toimivat luontevasti
myös toistensa oppimaan ohjaajina. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan ja verkkooppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.
Jos opiskelija suorittaa kurssin itsenäisesti, hän on velvollinen itsearviointiin ja hänen pitää
raportoida suoritustensa etenemisestä opettajalle sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija
laatii yksityiskohtaisen opiskelusuunnitelman, josta näkyy, että hän on sisäistänyt kurssin
tavoitteet ja ymmärtää vastuunsa suorittaessaan kurssia itsenäisesti. Opettaja ja opiskelija
sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim. suullinen näyttö ja kuuntelukoe tms.
Erityistukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä erityisopetuksen kanssa
(esim. tukikurssit, tukiopetus).
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut A-oppimäärä
TAMPEREEN LYSEO
Tampereen lyseon lukiossa ei tarjota A-ruotsia. B-ruotsin opiskelija voi halutessaan valita A-
97
tason ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Tämä otetaan opetuksessa huomioon ohjaamalla opiskelijoita
A-tason tehtävien harjoittelussa.
Pakolliset kurssit
1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Opiskelijaa ohjataan alusta lähtien ottamaan vastuu ruotsin kielen opinnoistaan ja arvioimaan itse kurssin tavoitteiden saavuttamista. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle kielitaidon eri osa-alueet ja niiden arviointiperusteet. Parhaiten tämä käy esittelemällä opiskelijalle peruskoulussa tavoitteena ollut taitotaso sekä tutustuttamalla hänet taitotasoon, joka
on lukio-opintojen tavoitteena. Opiskelijoille esitellään erilaisia keinoja opiskella kielen
monia osa-alueita, jotta kukin löytäisi itselleen sopivimmat ja tehokkaimmat opiskelutavat.
Opettaja ohjaa opiskelijoita huomaamaan ruotsin kielen esiintymisen erilaisissa viestimissä (esim. nuorten- ja urheiluohjelmissa) ja heidän arkiympäristössään. Tällä tavalla
huomioidaan viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuus.
Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja henkilökohtaisia kirjeitä. Suositellaan, että opiskelijoita totutetaan jo suullisen kielitaidon arviointiin. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään
huomiota fraseologiaan, jota hän tarvitsee kuunnellessaan aktiivisesti.
2. Ihmiset ympärillämme (RUA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin
liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja
turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja
kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Kurssin aihepiireihin liittyy läheisesti terveen elämän edellytysten ja oman elämän hallinnan pohdiskelu suullisissa ja kirjallisissa harjoituksissa. Opiskelijoita ohjataan erityisesti
kantamaan vastuuta myös opiskelutovereidensa oppimisesta. Työtavoissa suositellaan
tämän vuoksi käytettäväksi yhteistoiminnallisia menetelmiä.
Sekä arvioinnissa että kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista
vuorovaikutusta ja suullista tuottamista ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen
98
avulla. Kirjallisissa tuotoksissa painottuu perusrakenteiden oikeakielisyys.
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri
näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti
”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti kotiseudustaan (Tampereen ja Pirkanmaan erityispiirteistä) ja kotimaastaan. Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot. Aihekokonaisuuteen kytkeytyy kiinteästi suomenruotsalaisuus ja siihen liittyvät osa-alueet, esim. historia ja kulttuuri.
Opiskelijaa voisi ohjata tekemään kurssin aikana pienen tutkielman tai suullisen esityksen,
jota tehdessään hän hyödyntää tietoverkkoja, kirjasto- ja matkailupalveluja yms. Tämä kehittää ymmärtävää lukemista ja tavoitteellista ja tiivistävää kirjoittamista.
Arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä suullinen ja kirjallinen tuottaminen.
4. Elinympäristömme (RUA4)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen
avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen
strategioita.
Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttisia materiaaleja, jotka liittyvät kurssin aiheisiin. Samalla harjoitetaan kykyä etsiä olennaista tietoa ja tiivistää sekä
lukemaansa että kuulemaansa. Tekstien tuottamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota
kielen tyyliin ja sopivuuteen eri tilanteissa. Opiskelijat tuottavat tekstejä (pakina, raportti,
puhe, yleisönosastokirjoitus) kohderyhmän ja viestintäkanavan huomioon ottaen.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen.
5. Opiskelu ja työ (RUA5)
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista
kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.
99
Kurssi kytkeytyy aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuteen, sillä siinä
voidaan korostaa aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden merkitystä omalla tulevaisuudelle.
Suullisissa harjoituksissa kurssin teema tulee esille esim. työpaikkahaastatteluissa ja palvelutilanteissa. Kirjallisessa tuottamisessa harjoitellaan mm. muodollisen kirjeen laatimista
ja oman opiskelu- ja työhistorian kertomista.
Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista kirjallista tuottamista ja sen itsearviointia taitotasoasteikon avulla.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja
esittelevät sen.
Opiskelijat valitsevat jonkun pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tms. tai tietyn
tyylisuunnan pohjoismaisia edustajia, joihin he perehtyvät. He laativat kirjallisen tuotoksen,
kuunnelman tai videon. Tehtävää annettaessa varmistetaan, että opiskelijat tietävät tutkielman laatimiseen liittyvät periaatteet (esim. muoto ja lähdeviitteet). Tuotoksen laatiminen syventää opiskelijan taitoja etsiä ja käsitellä eri lähteistä, kuten sähköisistä viestimistä
ja kirjastosta, saatua tietoa. Opiskelija opettelee tiivistämään ja yhdistämään eri lähteistä
poimittuja tietoja itse tuotettuun tekstiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa lukemaan kaunokirjallisen ruotsinkielisen teoksen.
Tärkeä osa kurssin arviointia on oman työskentelyn reflektointi. Opiskelijoiden tehtävänä
on myös arvioida rakentavasti opiskelijatovereiden töitä. Omaa työtään opiskelija tarkastelee oletetun oman taitotasonsa valossa tehdessään itsearviointia. Opettaja antaa loppuarvosanan tuotosten, työprosessin ja mahdollisen kokeen perusteella.
Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon. Opiskelija voi todeta taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaidon eri
osa-alueensa ovat tässä vaiheessa opintoja.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA 7)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
100
avulla.
Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä
eri tilanteissa.
Kurssin teemat liittyvät ajankohtaisiin aiheisiin ja muiden A-kielen pakollisten ja
valtakunnallisten
syventävien
kurssien
sisältöihin.
Kaikki
valtakunnallisen
opetussuunnitelman aihekokonaisuudet näkyvät kurssin moninaisissa yhteiskuntaan ja
kansainvälisyyteen liittyvissä aiheissa.
Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten
monipuolisten ja vaativien tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien
kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten avulla. Kurssilla pyritään järjestämään
tilanteita, joissa opiskelijat voisivat puhua ruotsia sitä äidinkielenään puhuvien kanssa.
Mahdollisuuksien mukaan käytetään hyväksi yliopiston kielten laitosten ja ruotsinkielisen
koulun tarjoamia mahdollisuuksia ja muita yhteistyötahoja. Mm. kunnallista
asiantuntijaverkostoa tulisi kehittää ja käyttää hyväksi.
Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen
suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe
arvioidaan asteikolla 4-10. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle
annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kokeessa arvioidaan opiskelijan
ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa.
Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden
varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan
mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi.
Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä
pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen
kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla
lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.
Koska kurssin aihepiireinä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä, on tärkeää
pohdiskella ihmisen moraalia ja vastuuta kestävästä kehityksestä. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään hyväkseen aihepiiriin liittyvää yleistietouttaan esim. lukiessaan lehtiartikkeleita tai kuunnellessaan uutisia.
Opettaja varmistaa, että opiskelijalla on tilaisuus tutustua ylioppilaskirjoitusten eri tehtä-
101
vätyyppeihin.
Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielitaidon osa-aluetta.
Opiskelija voi todeta taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaitonsa eri osa-alueet ovat opintojen päättövaiheessa.
102
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1)
Pakolliset kurssit
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten
harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua,
mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Opettaja ohjaa opiskelijoita huomaamaan ruotsin kielen esiintymisen erilaisissa
viestintävälineissä (esim. nuorten- ja urheiluohjelmat) ja arkiympäristössä. Opiskelijat
totutetaan harjoittelemaan erilaisia pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Opiskelijaa ohjataan kiinnittämään huomiota erilaisissa viestintätilanteissa käytettäviin
fraaseihin, joiden tunteminen auttaa myös kuullun- ja luetunymmärtämisessä.
Kotiseutunäkökulmaa voi ottaa esille esimerkiksi käsittelemällä seudun tarjoamia
harrastusmahdollisuuksia.
TAMPEREEN LYSEO
Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän
harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua.
Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat
näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Yllä mainitut aihekokonaisuudet tulevat huomioiduiksi, kun käsitellään harrastuksia ja
muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kotiseutunäkökulma huomioon ottaen. Samalla
pohditaan terveen elämän edellytyksiä ja oman elämän hallintaa.
Opiskelijoita ohjataan erityisesti kantamaan vastuuta myös opiskelutovereidensa oppimisesta. Työskentelyssä suositellaan tämän vuoksi käytettäväksi yhteistoiminnallisia menetelmiä.
103
Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja lyhyitä kirjeitä.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä
Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti kotiseudustaan, Tampereen ja Pirkanmaan erityispiirteistä, ja kotimaastaan. Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot. Aihekokonaisuuteen kytkeytyy kiinteästi suomenruotsalaisuus ja siihen liittyvät osa-alueet, esim. historia ja kulttuuri.
Kurssin aihepiiriin sopii pieni kirjallinen tai suullinen esitys (esim. matkailumainos), jota
tehdessään opiskelija hyödyntää tietoverkkoja, kirjasto- ja matkailupalveluja yms. Tämä
kehittää ymmärtävää lukemista sekä tavoitteellista ja tiivistävää kirjoittamista.
Arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä kirjallinen ja suullinen tuottaminen.
TAMPEREEN LYSEO
Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen
opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista
korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asioista sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sopii kurssin aihepiireihin. Lisäksi opiskelijan tulisi pystyä ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja mielialojaan sekä reagoimaan itse
asianmukaisesti keskustelukumppanin viestiin.
Tämän kurssin työtavoissa korostuvat oppilaskeskeiset työtavat. Aihepiirejä pyritään tuomaan lähelle opiskelijoiden omaa elämää.
104
Tämän kurssin itsearvioinnissa olisi hyvä hyödyntää taitotasokuvausten kriteerejä.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn tuottaa sekä kirjallisia että suullisia
tilanteeseen sopivia mielipiteen ilmaisuja.
TAMPEREEN LYSEO
Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia
tekstejä.
Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia, joka liittyy
kurssin aiheisiin. Samalla harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä
luetun että kuullun osalta. Tekstien tuottamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota kielen
sopivuuteen eri tilanteissa. Opiskelijat tuottavat tekstejä, esim. raportin, puheen, yleisönosastokirjoituksen, kohderyhmän ja viestintäkanavan huomioon ottaen. Opiskelijaa
ohjataan tiedostamaan kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen ja viestinnällisyyteen sekä
luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen.
TAMPEREEN LYSEO
Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa
myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa.
Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä
harjoittavien materiaalien avulla.
105
Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä
eri tilanteissa.
Kurssin aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin pohjoismaisiin tapahtumiin ja pakollisten kurssien
aihepiireihin. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten
tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien kommunikatiivisten ja interaktiivisten
harjoitusten avulla. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa
tarvittavaa suullista kielitaitoa.
Kurssilla pyritään järjestämään tilanteita, joissa opiskelijat voisivat puhua ruotsia sitä
äidinkielenään puhuvien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään hyväksi yliopiston
kielten laitosten ja ruotsinkielisen koulun tarjoamia mahdollisuuksia ja muita
yhteistyötahoja. Mm. kunnallista ja valtakunnallista asiantuntijaverkostoa tulisi kehittää ja
käyttää hyväksi.
Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen
suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe
arvioidaan asteikolla 4-10. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle
annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden
varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan
mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi.
Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä
pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen
kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
TAMPEREEN LYSEO
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)
Suullisen viestinnän ohella harjoitellaan myös kuullun- ja tekstinymmärtämisentaitoja.
Kurssin aihepiirit liittyvät pohjoismaiseen kulttuuriin ja ajankohtaisiin pohjoismaisiin
tapahtumiin. Kurssi kertaa myös aiempien kurssien aihepiirejä. Tätä kurssia ei voi
suorittaa itsenäisesti.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä
vaativamman kieliaineksen avulla.
106
Aihekokonaisuuksista mm. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys soveltuu hyvin tähän kurssiin. Sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja argumentointia. Opiskelijoita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita eri
viestimistä. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee ymmärtämään keskeisen sisällön
esim. uutislähetyksestä tai lehtiartikkelista. Tässä yhteydessä opettaja ohjaa opiskelijaa
käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Opettaja varmistaa, että opiskelijalla on tilaisuus tutustua ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin.
Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielen eri osa-aluetta.
Opiskelija toteaa taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaitonsa eri osa-alueet
ovat opintojen tässä vaiheessa. (Ks. opetuksen tavoitteet, 5.4.1.)
TAMPEREEN LYSEO
Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
Ruotsin soveltavia kursseja suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.
8. Ruotsinkielisen kirjallisuuden kurssi (RUB8)
Tavoitteet ja sisältö: Kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen ruotsalaisen kirjallisuuden harrastukseen. Opiskelijan on luettava valintansa mukaan opettajan hyväksymä kokoelma ruotsinkielistä
kirjallisuutta: romaani, näytelmä, novelleja ja runoja ja Ruotsin kirjallisuushistoriaa.
Suoritustapa: Opiskelija kirjoittaa itsenäisesti analyysin lukemistaan teoksista ja tekee
kirjallisuushistoriasta suullisen tai kirjallisen kokeen. Kurssia suositellaan opiskelijoille, joilla on
hyvä tai erittäin hyvä kielitaito.
Arviointi: Kurssi arvioidaan kirjoitettujen analyysien ja kokeen perusteella suoritusmerkinnällä S
(hyväksytty) / H (hylätty).
9. Kertauskurssi (RUB9)
Tavoitteet ja sisältö: Kerrataan keskeisiä asioita ylioppilaskirjoituksia varten. Monipuolista
kieliopin, sanaston, kirjoittamisen ja kuuntelun harjoittelua. Kesto 1/2 kurssia.
Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty / hylätty jatkuvan näytön perusteella.
107
Äidinkielenomainen oppimäärä
Äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen tarkoitus on antaa suomenkielisten lukioiden kaksikielisille opiskelijoille mahdollisuus parantaa ja syventää ruotsin kielen taitojaan ja valmiuksiaan sekä tehdä heidät tietoisiksi kaksikielisyydestään ja kulttuuriperinnöstään. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärä harjoituttaa valmiuksia, joita opiskelija tarvitsee halutessaan osoittaa A-oppimäärää vaativampaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Kurssit on
suunniteltu samoista aihepiireistä kuin A-ruotsin kurssit niin, että opinnot voidaan järjestää
sekä erillisinä kursseina että yksilöllisenä opiskeluna. Äidinkielenomaisessa opiskelussa
painotetaan erityisesti kielenkäyttöä, kielitietoutta, oikeakielisyyttä ja kirjallisuutta.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija, joka opiskelee tämän oppimäärän mukaan,
 tulee tietoiseksi ruotsin kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna suomen kieleen niin,
että hän osaa vaihdella ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistä interferenssiä
 syventää ja vaihtelee sanavarastoaan ja kehittää kykyään lukea, tulkita ja käyttää
hyväkseen tekstejä jokapäiväisen elämän aihepiirien lisäksi aihepiireistä, joiden voidaan katsoa kuuluvan yleissivistykseen ja jotka sivuavat hänen opintojaan
 kehittää kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida ruotsiksi tilanteen mukaan
 kehittää kykyään kirjoittaa hyvää ruotsia eri tarkoituksiin niin, että hän osaa laatia erilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia sekä tarvittaessa kääntää sekä
ruotsin kielestä että ruotsintaa tekstejä
 osoittaa edellä mainituissa yhteyksissä hyvää ruotsinkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden
tuntemusta
 on lukenut ja osaa kommentoida ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ja erilaisia muita
tekstejä.
Tavoitteet vastaavat kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasoja B2.2 kaikilla kielitaidon osaalueilla.
Arviointi
Opiskelijalle, joka suorittaa ruotsin lukio-opintonsa kokonaan tai osittain äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseen erillinen merkintä.
Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaan enemmistö kursseista on suoritettu. Yksittäisistä kursseista merkitään myös, minkä oppimäärän mukaan
ne on opiskeltu ja suoritettu.
Pakolliset kurssit
1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUÄO1)
Kurssi syventää opiskelijan taitoja ilmaista itseään ruotsiksi arkielämän aiheista eri tilanteissa. Opiskelija tutustuu jokapäiväisen kielen lisäksi myös kielen eri rekistereihin, kuten
puhekieleen, slangiin ja murteisiin tutkimalla ympäristönsä kieltä ja lukemalla otteita nuorisokirjallisuudesta. Kieliopin perusrakenteiden ja sanaston hallintaa syvennetään. Kurssilla
korostuu myös puheviestinnän harjoittelu ja jokapäiväinen kielenkäyttö radion ja television
välityksellä. Kurssin aihepiiri antaa myös mahdollisuuden tutustua muiden pohjoismaiden
elämään ja kielenkäyttötilanteisiin autenttisen materiaalin avulla.
108
2. Ihmiset ympärillämme (RUÄO2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan sanaston ja rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen
hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ja elintapoja Suomessa ja Pohjoismaissa ennen ja nyt. Aihekokonaisuus "hyvinvointi ja turvallisuus" tarjoaa näkökulmia
kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUÄO3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, kielemme ja kulttuuri, erityisesti ruotsin kielen asema ja suomenruotsalainen kansanosa sekä olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Aihepiiriä Suomi kaksikielisenä ja monikulttuurisena maana käsitellään kurssilla. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus". Kurssin aihepiiristä seuraa, että tekstin ymmärtäminen korostuu kurssilla. Opiskelijat
laativat selvityksiä ja raportteja kurssin aiheista.
4. Elinympäristömme (RUÄO4)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen
avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Teksteinä käytetään niin
kaunokirjallisia tekstejä kuin matka- ja luontokuvauksia. Opiskelijat kirjoittavat näkemyksiään ja kokemuksiaan luonnosta. Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "viestintä- ja mediaosaaminen" sekä "teknologia ja yhteiskunta" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
5. Opiskelu ja työ (RUÄO5)
Aihepiireinä ovat opiskelu, työ, elinkeinot sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Artikkelein ja haastatteluin opiskelijat tutustuvat erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja joihinkin
ammattialoihin. Kurssilla harjoitellaan työelämälle tyypillisiä kielenkäyttötilanteita ja funktioita suullisesti ja kirjallisesti. Kurssilla harjoitellaan myös kääntämistä.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUÄO6)
Viimeisellä pakollisella kurssilla opiskelijat tutustuvat johonkin suomenruotsalaiseen tai
ruotsinruotsalaiseen kirjailijaan, runoilijaan, kansanrunouteen ja taiteeseen. Jokainen
opiskelija lukee ainakin yhden kaunokirjallisen teoksen ja arvioi sitä myös kirjallisesti.
Kaunokirjallisuus liitetään myös kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin, mutta myös erikseen tutustutaan jonkun suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen tai pohjoismaisen taiteilijan
tuotantoon. Oppiaines ja työtavat valitaan opiskelijoiden kiinnostuksen ja mieltymysten
mukaan. Kurssilla tehdään myös teatterivierailu tai opintokäynti.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Esitä ja keskustele (RUÄO7)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat, yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus,
yleismaailmalliset kehityslinjaukset, elinympäristö, opiskelu ja työ sekä kulttuuri.
109
Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen
ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUÄO8)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla
lähtökohtana eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Opiskelijat lukevat aiheista populaaritieteellisiä artikkeleita ja laativat niistä yhteenvetoja ja esittävät aiheista
myös omia kannanottojaan sekä suullisesti että kirjallisesti.
5.4.2 Suomi (finska)
Arviointi
Lukion A-oppimäärän mukaisen suomen kieli -oppiaineen arvioinnissa huomioidaan sekä
suullista että kirjallista kielitaitoa oppimäärän aihealueiden mukaisesti. Yksikielisten
ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla kiinnitetään huomiota erityisesti kuullun- ja
luetunymmärtämisen taitoihin sekä kielen perusrakenteiden ja perussanaston hallintaan,
kaksikielisten opiskelijoiden kohdalla keskitytään kielellisen tietoisuuden ja kirjoitustaidon
arvioimiseen. Sekä kurssitodistuksessa että päättötodistuksessa tulee mainita se
oppimäärä, jonka mukaan opiskelija on suurimman osan opinnoistaan suorittanut.
A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja
äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen arviointi perustuu
Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja
muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10.
Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–
10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)
Opetuksen tavoitteet
A-oppimäärän mukaisen suomen kielen opetuksen ja opintojen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ja kykenee itse osallistumaan arkipäivän asioita käsitteleviin keskusteluihin
myös silloin, kun puhe on nopeatempoista ja kun se käsittelee muitakin kuin jokapäiväisiä aiheita
 kykenee hyödyntämään suomenkielistä teksti- ja ohjelmatarjontaa tiedotusvälineissä,
seuraamaan suomenkielisiä suullisia esityksiä, esitelmiä ja luentoja niin, että hän kykenee selostamaan niiden sisällön, vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja keskustelemaan niistä suomeksi tai ruotsiksi
 osaa kirjoittaa yhteenvetoja, selostuksia, kirjoitelmia ja lyhyitä puheita sekä kykenee
tarvittaessa apuvälineitä käyttäen kääntämään helpon tekstin suomesta ruotsiin tai
ruotsista suomeen
 kykenee osoittamaan perustietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista
ja kirjallisuudesta edellä mainituissa yhteyksissä sekä kansainvälisessä kanssakäymisessä.
110
A-oppimäärän tavoitteet vastaavat pääpiirteissään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito) puhumisessa ja kirjoittamisessa.
Arviointi
Lukion A-oppimäärän mukaisen suomen kieli -oppiaineen arvioinnissa huomioidaan sekä
suullista että kirjallista kielitaitoa oppimäärän aihealueiden mukaisesti. Yksikielisten ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla kiinnitetään huomiota erityisesti kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoihin sekä kielen perusrakenteiden ja perussanaston hallintaan, kaksikielisten opiskelijoiden kohdalla keskitytään kielellisen tietoisuuden ja kirjoitustaidon arvioimiseen. Sekä kurssitodistuksessa että päättötodistuksessa tulee mainita se oppimäärä,
jonka mukaan opiskelija on suurimman osan opinnoistaan suorittanut.
Pakolliset kurssit
1. Arkielämä ja vapaa-aika (FINA1)
Kurssilla painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista arkipäivän kanssakäynti- ja palvelutilanteissa. Kurssin aikana tutustutaan eri toimialoihin, virkoihin ja arkipäivän tilanteisiin lähiympäristössä sekä luetaan jokin arkielämän kuvaus kaunokirjallisuudesta. Kurssin
päättyessä opiskelijan tulee kyetä ilmaisemaan tarpeitaan, toiveitaan ja mielipiteitään
suullisesti sekä kertomaan koulu- ja työpäivästään, ruokailutottumuksistaan, elämästään,
terveydestään, lähipiiristään, vapaa-ajan harrastuksistaan ja kiinnostavista tapahtumista.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kerrataan ja syvennetään myös verbien taivutusta ja
objektin perussääntöjä.
2. Luonto ja ympäristö (FINA2)
Kurssilla tutkiskellaan luontoa ja erilaisia elinympäristöjä elinkeinoelämän, turismin ja virkistäytymisen näkökulmasta. Luetaan luontoa ja elinympäristöjä käsitteleviä asiatekstejä
virkistäytymisnäkökulmasta sekä keskustellaan niihin liittyvistä ilmiöistä ja kysymyksistä.
Näiden lisäksi kurssin aikana luetaan ja referoidaan otteita jostakin matka- tai luontokuvauksesta. Kieliopista kerrataan ja syvennetään nominien taivutusta, subjektin käyttöä ja yksipersoonaisia ilmauksia. Kurssin päättyessä opiskelija osaa esitellä kotipaikkakuntansa
nähtävyyksiä, kertoa jostain matkasta tai luontoelämyksestä ja kykenee osallistumaan
luontoa käsitteleviin keskusteluihin suomen kielellä.
3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FINA3)
Tällä kurssilla opiskelijat tutustuvat kaupankäyntiin, tekniikkaan ja ihmisen palveluksessa
oleviin teknisiin keksintöihin. Erityisesti keskitytään ajoneuvoihin, liikennesääntöihin ja tietotekniikkaan. Näihin sisältöihin tutustutaan suomenkielisten artikkelien, selostusten ja
käyttöohjeiden avulla. Tekstien yhteydessä käsitellään kieliopista partisiippia, partisiippirakenteita sekä ainakin partisiippirakenteisiin perustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelija kykenee kuvailemaan eri kulutustottumuksia ja keskustelemaan kulkuvälineistä ja arkielämän tekniikasta.
4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4)
Kurssilla käsitellään politiikan ja yhteiskunnan peruskäsitteitä ja pääpiirteitä jonkin Suomen yhteiskuntamuotoa ja lähiyhteiskuntaa käsittelevän pohjatekstin kautta. Suomenkielisistä lehdistä luetaan uutisselostuksia tai pääkirjoituksia huomion kohdistuessa niiden
111
keskeiseen sisältöön ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kurssin aikana opiskelijoita
kehotetaan seuraamaan uutis- ja ajankohtaislähetyksiä televisiosta, jotta he kykenevät
selostamaan niiden sisällön tai keskustelemaan niistä. Kieliopista käsitellään suomen infinitiiviä sekä niihin perustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelijan tulee
kyetä keskustelemaan suomenkielisen päivälehden sisällöstä, selostamaan jonkin ajankohtaisen asian, tekemään muistiinpanoja ja kirjoittamaan lyhyitä selostuksia edellä mainituista asioista suomeksi.
5. Koulutus, ammatti- ja talouselämä (FINA5)
Tällä kurssilla keskustellaan suomeksi eri koulutusmahdollisuuksista, ammatinvalinnoista
ja Suomen elinkeinoelämästä sekä erilaisista palvelumuodoista. Opiskelijoiden tulee tutustua jonkin alan koulutukseen ja opintoihin sekä lukea tekstejä, ilmoituksia ja esitteitä
yhdestä tai useammasta ammatista oman valintansa mukaan. Suomen elinkeinoelämää,
kaupankäyntiä ja tuotantoelämää käsitellään perusteellisemmin kuin kurssilla 2. Kieliopista
käsitellään objektia ja tärkeimpiä adverbiaaleja. Kurssin päättyessä opiskelijoiden tulee
sekä suullisesti että kirjallisesti suomen kieltä käyttäen kyetä kertomaan opiskelu- ja ammatinvalintasuunnitelmistaan, pyytämään tietoa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä
sekä vastaamaan itseä koskeviin kysymyksiin ja toivomuksiin, esimerkiksi valintakokeessa
tai työpaikkahaastattelussa.
6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6)
Kurssilla tutustutaan Suomen tärkeisiin kulttuurialueisiin ja taidealoihin sekä käsitellään
kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Näihin tutustutaan perustekstien, taiteellisten tuotteiden tai opintokäyntien avulla. Kurssin aikana opiskelijat lukevat
ainakin yhden omavalintaisen suomenkielisen teoksen ja esittävät sen joko kirjallisesti tai
suullisesti ja keskustelevat sen sisällöstä. Kurssin päättyessä opiskelijat pystyvät nimeämään muutamia tunnettuja suomalaisia taiteilijoita, säveltäjiä ja kirjailijoita, kertomaan lyhyesti heistä sekä mainitsemaan jotakin heidän pääteoksestaan. Kieliopista käsitellään
attribuutteja ja pohditaan teksteihin liittyviä tyyli- ja variaatiokysymyksiä.
Syventävät kurssit
7. Esitä ja keskustele! (FINA7)
Aikaisempien kurssien sisällön perusteella harjoitetaan suullisen kielitaidon käyttöä eri
tilanteissa. Aiheina voivat olla opiskelu- ja työelämä, yhteiskunta jossa elämme, politiikka
ja aktiivinen kansalaisuus, populaaritiede ja –tekniikka, kulttuuri, ihmissuhteet, kestävä
kehitys ja yleismaailmalliset kehitysnäkymät. Harjoituksiin tulee sisältyä sekä yksinpuhelua
että keskusteluja ja väittelyä. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisten tekstien ja puheen
ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
8. Maailma ja me (FINA8)
Kurssilla luetaan populaaritieteellisiä tekstejä eri alojen ajankohtaisista aiheista, erityisesti
niiltä yhteisiltä aihealueilta, jotka mainitaan kohdassa 5.2. sekä syvennetään tekstien sisällön ja sanaston tarkastelua. Kurssin aikana tutkiskellaan kaunokirjallisia tekstiotteita syvällisemmin kuin kurssilla 6 ottaen huomioon kirjailijoiden pyrkimykset ja tekstien yhteiskunnalliset ja kulttuuriset taustat. Opiskelijat harjoittelevat tekemään tiivistelmiä, kommentoimaan tekstien sisältöä ja keskustelemaan siitä. Myös merkitys- ja tyylikysymyksiä
pohditaan.
112
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
Opetuksen tavoitteet
B1-oppimäärän mukaisten suomen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ja kykenee osallistumaan arkipäiväisiä asioita käsittelevään keskusteluun
puheen ollessa selkeää ja normaalitempoista ja mikäli puhuttelu tarvittaessa voidaan
toistaa
 kykenee seuraamaan yleisiä asioita käsitteleviä televisio- ja radio-ohjelmia, lukemaan
yleisiä asioita käsittelevää suomenkielistä asiatekstiä sekä helpohkoa fiktiivistä tekstiä
niin, että hän pystyy tekemään muistiinpanoja, vastaamaan tekstin sisältöä koskeviin
kysymyksiin ja tekemään tiivistelmiä sisällöstä ainakin ruotsin kielellä
 osaa kirjoittaa yksinkertaisia, tietyiltä osin yksityiskohtaisia kirjeitä, selostuksia ja kertomuksia, jotka käsittelevät arkipäiväisiä ja opetuksesta tuttuja aiheita; opiskelija hallitsee
tyydyttävästi suomen kielen keskeisen sanaston sekä kieliopin perusrakenteet
 ilmaisee edellä mainituissa yhteyksissä perustietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, pystyy nimeämään muutamia tunnettuja suomalaisia kirjailijoita ja
on tutustunut hieman heidän tuotantoonsa.
Oppimäärän tavoitteet vastaavat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito) kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.1 (toimiva peruskielitaito) puhumisessa ja kirjoittamisessa.
Pakolliset kurssit
1. Arkipäivän suomi (FINB1)
Ensimmäisellä kurssilla opiskelijat oppivat ymmärtämään ja käyttämään suomen kieltä niin
puheessa kuin kirjoituksessa jokapäiväisissä palvelutilanteissa, kuten kaupassa, pankissa,
postissa, puhelimessa ja matkalla. Opiskelijan tulee myös perusopetuksen oppisisältöjä
perusteellisemmin kertoa itsestään ja lähiympäristöstään sekä kirjoittaa henkilökohtaisia
viestejä ja lyhyitä kertomuksia. Kieliopista kerrataan ja laajennetaan tietoutta suomen verbiopista aktiivissa ja passiivissa sekä käsitellään niiden lisäksi tärkeimpiä objektisääntöjä,
pronomineja ja yksipersoonaisia ilmauksia.
2. Suomen ihmiset, luonto ja nähtävyydet (FINB2)
Kurssilla luetaan tekstejä ja soveltuvia esitteitä Suomen eri paikoista, luonnosta ja nähtävyyksistä sekä otteita suomalaista elämää ja ihmisiä kuvaavasta kaunokirjallisuudesta.
Opiskelijat oppivat myös esittelemään lyhyesti oman kotipaikkakuntansa, kertovat kotipaikkakunnallaan ja matkustellessaan tekemistään havainnoista ja saamistaan kokemuksista sekä etsivät esimerkiksi ilmoitusten, oppaiden ja Internetin avulla tietoa, selvittävät
aikatauluja, tapahtumia jne. Kieliopin osalta kerrataan sijataivutus sekä monikon taivutus
ja kiinnitetään erityistä huomiota konsonantti- ja vokaalivaihteluihin.
3. Koulutus, harrastukset ja vapaa-aika (FINB3)
Kolmannella kurssilla opiskelijat harjoittelevat keskustelemaan ja kertomaan koulunkäynnistään, vapaa-ajastaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Painettujen oppaiden, kotisivujen tai artikkelien avulla opiskelijat tutustuvat lähemmin johonkin koulutusalaan ja lukevat, katsovat tai kuuntelevat reportaaseja heitä kiinnostavista ajanvietteistä. Kurssin aikana tehdään pieni selostus tai esitys jostakin toimialasta tai harrastuksesta. Kieliopista
käsitellään lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti ja predikatiivi) sekä I ja III infinitiivi.
113
4. Liike- ja ammattielämä (FINB4)
Tällä kurssilla opiskelijat harjoittelevat lukemaan ja tulkitsemaan mainostekstejä ja esitteitä, lukevat ammattielämää käsittelevän artikkelin sekä lukevat myös itselleen soveltuvista ja mielenkiintoisista ammateista. Kurssilla keskustellaan kulutustottumuksista ja
työskentelytottumuksista ottaen huomioon myös terveysnäkökulma ja lähipiirin odotukset.
Opiskelijat osaavat vastata tekstien sisältökysymyksiin ja selostaa sisältö yksinkertaisin
sanoin myös suomen kielellä. Kieliopista käsitellään suomen numeraalit ja niiden käyttö
hinnan ja ajan ilmauksissa sekä adjektiivi ja adverbi.
5. Liikenne, tekniikka ja ympäristö (FINB5)
Viimeisellä pakollisella kurssilla luetaan muutamia helpohkoja liikennettä, kulkuneuvoja ja
tavallisia teknisiä apuvälineitä käsitteleviä tekstejä sekä esimerkkejä käyttöohjeista. Kurssilla keskustellaan edellä mainittujen välineiden eduista ja haitoista sekä käytön että ympäristön näkökulmasta. Teksteissä tarkastellaan myös suomen partisiippien ja keskeisimpien nominaaliilmausten käyttöä ja tutustutaan malliesimerkkien avulla suomen kielen sanastolle tyypillisiin yhdyssanoihin ja johdoksiin. Kurssin päättyessä opiskelija osaa kuvailla
suomen kieltä käyttäen jonkin kulkuneuvon tai muun teknisen apuvälineen ja ilmaista kokemuksiaan siitä.
Syventävät kurssit
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (FINB6)
Opiskelijat harjoittelevat puhutun kielen ymmärtämistä eri tilanteissa ja tarvittaessa siihen
reagoimista ja vastaamista esimerkiksi jokapäiväisessä kanssakäymisessä, opastuksissa
ja esittelyissä. Opiskelijoiden tulee osata kertoa hieman itsestään ja
harrastuksistaan sekä oppia kyselemään ja vastaamaan kyselyihin palvelutilanteissa.
Heidän tulee myös harjoitella uutisten, ajankohtaisohjelmien, reportaasien ja elokuvien
pääsisällön ymmärtämistä, keskustelujen seuraamista televisiosta tai kokouksissa sekä
osattava vastata yksinkertaisiin kysymyksiin tai ottaa niihin kantaa.
7. Suomi tänään (FINB7)
Kurssilla opiskelijat tutustuvat viestintävälineiden ja soveltuvien asiatekstien avulla tämänhetkiseen suomalaiseen yhteiskunta- ja kulttuurielämään. Opiskelija syventyy yhteen alueeseen tai tyylilajiin artikkeleiden, televisio- tai radio-ohjelmien välityksellä ja tutustuu yhteen kuuluisaan henkilöön tai alan tunnettuihin tuotteisiin. Tekstien sisällön tarkastelun
ohella tutkiskellaan kielen omaperäisiä ilmauksia, nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita.
Opiskelijan tulee sanakirjan avulla kyetä ymmärtämään vaativaakin asiaproosaa, kuten
uutisartikkeleita ja pääkirjoituksia ja häntä rohkaistaan lukemaan suomenkielistä kaunokirjallisuutta tai ottamaan osaa muihin taidemuotoihin suomen kielellä.
Äidinkielenomainen oppimäärä
Äidinkielenomaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on tarjota kaksikielisille suomenruotsalaista lukiota käyville opiskelijoille mahdollisuus parantaa ja syventää suomen
kielen taitojaan ja valmiuksiaan sekä tehdä heidät yhä tietoisemmaksi kaksikielisyydestään ja kaksinaisesta kulttuuriperinnöstään. Kurssit on jäsennetty samojen teemojen alle
kuin A-oppimäärän mukaisessa opetuksessa, jotta opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä
kursseina että yksilöllisenä opiskeluna. Äidinkielenomaisessa oppimäärässä painotetaan
erityisesti kielellistä tietoisuutta, oikeakielisyyttä ja kirjallisuutta.
114
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että kaksikieliset opiskelijat, joka opiskelevat tämän oppimäärän mukaan,
 tulevat tietoiseksi suomen kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna ruotsin kieleen
niin, että he osaavat värittää ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistä interferenssiä
 syventävät ja rikastuttavat sanavarastoaan niin, että he osaavat lukea, tulkita ja
hyödyntää tekstejä ja lähteitä sellaisilta aihealueilta, jotka voidaan katsoa kuuluvaksi
yleissivistykseen tai jotka sivuavat heidän opintojaan
 kehittävät kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida suomeksi tilanteen edellyttämän kielellisen vaihtelun ja tarkkuuden mukaisesti
 kehittävät kykyään kirjoittaa hyvää suomen kieltä eri tarkoituksiin niin, että he osaavat
laatia erilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia, sekä tarvittaessa
kääntää tekstejä suomen kielestä ruotsin kielelle ja suomentaa tekstejä
 osoittavat edellä mainituissa yhteyksissä suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden perustuntemusta sekä ovat lukeneet ja kommentoineet suomenkielistä kaunokirjallisuutta
ja muita tekstejä.
Tavoitteet vastaavat vähintään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Arviointi
Opiskelijalle, joka suorittaa suomen kielen lukio-opintonsa kokonaan tai osittain äidinkielenomaisen oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseen erillinen merkintä.
Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaan suurin osa kursseista
on suoritettu. Yksittäisistä kursseista merkitään samoin minkä oppimäärän mukaan ne on
opiskeltu ja suoritettu.
Pakolliset kurssit
1. Arkielämä ja vapaa-aika (FIM1)
Ensimmäisellä kurssilla syvennetään opiskelijoiden taitoa ilmaista itseään vivahteikkaasti
ja oikein erilaisissa yhteyksissä. Lähiympäristön kieltä tarkkailemalla ja kirjallisuuden
avulla opiskelija tutustuu spontaaniin puhekieleen, slangiin, murteisiin ja yleiskieleen sekä
näiden eroihin. Kieliopillisia peruskäsitteitä kerrataan ja ne vahvistuvat. Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota suomen verbi- ja lauseopin sellaisiin piirteisiin, jotka eroavat
puhe- ja kirjakielessä.
2. Luonto ja ympäristö (FIM2)
Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden luontoa koskevaa sanavarastoa sekä keskustella ja herättää opiskelijoiden mielenkiinto luonnon- ja ympäristönsuojelukysymyksistä. Kurssin aikana luetaan erilaisia Suomen luontoa ja ympäristöä käsitteleviä
tekstejä. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus keskustella tekstien sisällöstä ja omista havainnoistaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstivalikoimaa laajennetaan kaunokirjallisilla teksteillä, esimerkiksi matka- ja luontokuvauksilla, ja opiskelijat oppivat myös itse kuvailemaan luontoa ja kokemiaan luontoelämyksiä. Kieliopista käsitellään substantiivitaivutuksen idiomaattisia piirteitä ja sanastoa niiltä osin, jotka ovat olennaisia kielen rikastuttamiseksi, elävöittämiseksi ja täsmentämiseksi.
115
3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FIM3)
Kurssilla syvennetään ja käsitellään aiheita, jotka koskevat kulutusta, tekniikkaa ja informaatiotekniikkaa. Näiden pohjaksi luetaan aiheita käsitteleviä artikkeleita ja käyttöohjeita
sekä mainoksia ja ilmoituksia. Opiskelijoiden tulee esimerkiksi osata esitellä jokin tavaralaji, keksintö tai erilaisia viestintävälineitä. Lisäksi luetaan fiktiivisiä tekstejä, esimerkiksi
otteita salapoliisiromaaneista. Kieliopissa syvennetään opiskelijoiden tietämystä suomen
kielen lauserakenteen erityispiirteistä.
4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FIM4)
Kurssilla tarkastellaan suomalaista yhteiskuntaa viestintävälineiden avulla ja viestintävälineiden roolia tapahtumien, ilmiöiden ja mielipiteiden välittäjänä, tarkastelijana ja pohtijana.
Opiskelijat lukevat ja analysoivat jonkin lehden, lehtiosaston tai radio- ja televisio-ohjelman. Heille tarjotaan mahdollisuus tehdä itse suomenkielinen reportaasi tai artikkeli tapahtumien tai haastattelujen pohjalta sekä oppia laatimaan ilmoituksia ja vastauksia niihin.
Kieliopista käsitellään erilaisten tekstien tyyliä ja rakennetta. Jäsentelyä, kappalejakoa ja
erityisesti suomen kielen välimerkkien käyttöä käsitellään opiskelijoiden omien tuotosten ja
äidinkielen ruotsin opinnoissa esiin tulleiden asioiden pohjalta. Kurssilla käsitellään myös
eri tapoja tuottaa yhtenäinen teksti ja saada aikaan vaihtelua.
5. Koulutus, ammatti- ja elinkeinoelämä (FIM5)
Kurssilla opiskelijat tutustuvat koulutusalan sanastoon sekä eri koulutusmahdollisuuksiin
Suomessa. Näiden pohjaksi luetaan samoin kuin A-oppimäärän kohdalla erilaisia dokumentteja, joita tarvitaan koulutuksen saralla ja ammattielämässä. Kurssilla keskustellaan
eri koulutusmahdollisuuksista, opiskelutavoista, sisäänpääsyvaatimuksista ja työllisyysmahdollisuuksista. Suomenkielisiä artikkeleita lukemalla tai haastatteluja tekemällä opiskelijoilla on mahdollisuus syventää jonkin ammattialan tietämystään ja harjoitella tutkielmien laatimista. Työpaikkahaastatteluja harjoitellaan. Kurssilla käsiteltävien tekstien yhteydessä tarkastellaan erityisesti attribuuttia ja adverbiaalia, rektiokysymyksiä sekä suomen kielen vastineita ruotsin prepositioattribuutille. Näitä asioita valaistaan ja harjoitellaan
käännöstehtävien, sekä ruotsinnosten että suomennosten, avulla.
6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FIM6)
Viimeisellä pakollisella kurssilla opiskelijat tutustuvat lähemmin joihinkin suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin, runoihin, kansanrunouteen, näytelmiin sekä muihin taidemuotoihin
niin, että opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan kiinnostuneisuus ja kyseessä olevan
taideaineen opetus. Jokainen opiskelija lukee vähintään yhden kaunokirjallisen teoksen ja
arvostelee tai analysoi sen kirjallisesti joko koulussa tai kotitehtävänä. Kurssin aikana käsitellään yhteisesti muutamia tunnettuja suomalaisia kirjailijoita. Sopivan tilaisuuden tullen
kaunokirjallisuus liitetään kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin. Kurssilla voidaan käydä
myös teatterissa tai tehdä muunlainen opintokäynti.
Syventävät kurssit
7. Esitä ja keskustele! (FIM7)
Opiskelijoiden tulee edistyä suomen kielen puhumisessa ja suomen kielellä
esiintymisessä, oppia tarkkailemaan ilmaisuaan ja kieltään kriittisesti sekä tottua
antamaan ja saamaan palautetta. He voivat myös tutustua suullisen kielenkäytön
kulttuurisiin erikoispiirteisiin sekä harjoitella erityyppistä vuorovaikutusta, esimerkiksi
esittelemistä ja vakuuttamista, perustelemista, neuvottelemista, väittelemistä ja
116
sovittelemista. Kurssissa käsitellään virallisen ja epävirallisen kommunikaation eri
sääntöjä.
8. Kirjoittamisen taito (FIM8)
Kurssilla opiskelijat analysoivat erilaisia suomenkielisiä tekstejä sekä oppivat kirjoittamaan
aineiston pohjalta selostuksia, pöytäkirjoja, selvityksiä, kommentaareja, analyyseja, kirjoitelmia jne. Tietotekniikkaa ja erilaisia ohjelmia käytetään hyödyksi koko kirjoitusprosessin
ajan; alun suunnittelusta aina tekstin toimittamiseen ja oikolukuun saakka. Tavoitteena on
oppia tarkastelemaan tekstiä kriittisesti ja muokkaamaan sitä niin sisällöllisesti kuin kielellisestikin sekä käyttämään sanakirjoja, oikeakielisyysoppaita ja muita lähteitä. Kurssilla
huomioidaan myös kuvat, kuvatekstit ja diagrammit. Tarvittaessa harjoitellaan ja ohjataan
myös fiktiivisen tekstin kirjoittamista.
5.5 Vieraat kielet
Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se
antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan,
ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen
identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että
viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite)
tasot seuraavasti:
Kieli ja oppimäärä Kuullun
ymmärtäminen
Englanti A
B2.1
Muut kielet A
B1.1–B1.2
Englanti B1
B1.2
Englanti B2
B1.1
Muut kielet B2
A2.2
Englanti B3
B1.1
Muut kielet B3
A2.1–A2.2
Puhuminen
B2.1
B1.1
B1.2
B1.1
A2.1–A2.2
A2.2
A2.1
Luetun
ymmärtäminen
B2.1
B1.2
B1.2
B1.1
A2.2–B1.1
B1.1
A2.1–A2.2
Kirjoittaminen
B2.1
B1.1–B1.2
B1.2
B1.1
A2.1–A2.2
B1.1
A1.3–A2.1
Tavoitteena on myös, että opiskelija
 osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla
 osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
 tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
 osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
117
Tampereen kaupungin lukioissa huomioidaan monipuolisesti kielitaidon eri osa-alueiden
tehokas opettaminen, harjoittelu ja arviointi. Taitotasoasteikko tulee ottaa huomioon opetuksen tavoitteissa ja arvioinnissa. Kielitaitotasoasteikko auttaa opetuksen tavoitteiden
asettamista ja arviointia, erityisesti opiskelijan itse arvioidessa kielitaitotasoansa. Opiskelijaa tulee kannustaa solmimaan kansainvälisiä suhteita esim. ystäväkoulutoiminnan ja
kansainvälisten projektien kautta. Opiskelijan tulee kyetä toimimaan oman kulttuurinsa
paikallisena lähettiläänä.
Opetusmenetelmien tulee olla monipuolisia ja systemaattiseen viestinnälliseen harjoitteluun ohjaavia. Niiden pitäisi ottaa huomioon erilaiset oppijat ja kannustaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivia ja tarkoituksenmukaisia strategioita.
Tarkoituksenmukaiset strategiat tarkoittavat mm. tehokkaita viestintä- sekä tekstin- ja
kuullunymmärtämisenstrategioita (esim. etenemistä kokonaisvaltaisesta yksityiskohtaiseen ymmärtämiseen). Ääntämiseen kiinnitetään alusta asti huomiota, koska se tukee
suullista viestintää ja kuullunymmärtämistä.
Tärkeää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja kyky soveltaa tietoa opiskelutilanteiden ulkopuolella.
Opettajia kannustetaan käyttämään hyväkseen kaupungin tarjoamia yhteistyötahoja, joita
voivat olla mm. muut lukiot, eri oppilaitokset, julkinen sektori, kulttuurilaitokset sekä elinkeinoelämä (ks. liitteet).
Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan ja verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen
arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun
arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen
asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin
käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus
päättötodistuksen liitteenä.
Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä jatkuva näyttö. Taitotasoasteikot ovat opettajan arvioinnin ja opiskelijan
itsearvioinnin välineitä, ja niitä käytetään kunkin kurssin sisältöjen ja painopistealueiden
mukaisesti.
118
Pakolliset sekä syventävät kurssit (sekä valtakunnalliset että koulukohtaiset) arvioidaan
numeroin. Soveltavat kurssit suositellaan arvioitaviksi merkinnällä suoritettu (S) tai hylätty
(H).
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijan päättöarvosanaan voivat
vaikuttaa korottavasti koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Koulut täsmentävät
arviointikäytänteet soveltavien kurssien osalta. Latinan kielen arviointi on tarkennettu
latinan kielen opetussuunnitelmassa.
A-oppimäärästä B-oppimäärään siirtymisestä on todettu otsikon opintojen hyväksi lukeminen alla (luku 6.2), että opiskelijan sitä pyytäessä on järjestettävä lisäkuulustelu
osaamistason toteamiseksi. Lisäkuulustelu voisi kohdentua kyseessä olevan B-kielen
kurssin aihepiireihin ja rakenteisiin, sikäli kun ne olennaisesti eroavat vastaavasta A-kielen
kurssista. Näin ollen esim. A-kielen 1-kurssin arvosana siirtyy B-kielen 1-kurssin arvosanaksi, ellei oppilas halua lisäkuulustelua.
Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Muiden kurssien osalta suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti.
Vaihto-oppilasvuodesta suositellaan korvattavaksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia
kursseja, esim. keskustelukurssi, kansainvälisyyskurssi, kulttuurientuntemuskurssi. Koulut
määrittävät tapauskohtaisesti korvaavuudet tarkemmin.
Lukion ulkopuolella suoritetuista kursseista (esim. kesäyliopistojen kielikurssit) opiskelijan
on toimitettava mahdollisuuksien mukaan etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja vertaa, vastaako ko. kurssi jotain lukion kurssia. Kurssin suorittamisen
jälkeen opiskelija toimittaa arvioidut kurssityöt ja -todistukset opettajalle, joka määrää lopullisen kurssivastaavuuden ja -arvosanan tarvittaessa lisänäyttöjen avulla.
Kurssin itsenäistä suoritusta koskevat samat kriteerit, jotka on mainittu yleisessä osassa
luvussa 6.2 Itsenäinen opiskelu. Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, kuuluuko
kurssin arviointikriteereihin esim. suullinen näyttö ja kuuntelukoe tms. Itsenäiseen
suoritukseen kuuluu luontevasti myös opiskelijan itsearviointi taitotasoasteikkojen avulla.
Erityistukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä erityisopetuksen kanssa
(esim. tukikurssit, tukiopetus).
Kurssit
Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta
riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus
vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin
tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden
harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa
erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja
tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mu-
119
kaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän
eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan
tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina.
Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:
EN = englannin kieli
LA = latinan kieli
RA = ranskan kieli
SM = saamen kieli
SA = saksan kieli
VE = venäjän kieli
IA = italian kieli
EA = espanjan kieli
PO = portugalin kieli
KX = muu kieli
Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja
keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tulee konkreettisesti esille käsiteltäessä opiskelijan lähipiiriä: perhettä, ihmissuhteita ja elämänasennetta.
Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista vuorovaikutusta ja kuullun ymmärtämistä ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla.
120
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden
yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä
”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Aihekokonaisuuden viestintä ja mediaosaaminen sisältöjä voidaan käsitellä harjoittelemalla esim. viestinnän vastaanotto-, tulkinta ja vuorovaikutustaitoja sekä tutkimalla median
roolia viihdyttäjänä ja tiedon välittäjänä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään harkitusti
erilaisia viestimiä kielitaidon kartuttamiseksi.
Kurssilla on luontevaa painottaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista vuorovaikutusta ja suullista tuottamista ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla.
3. Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan
niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden
vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Aihekokonaisuuden aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sisältöjä voidaan lähestyä pohtimalla työn merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle, sosiaalista vastuuta esim. vapaaehtoistyössä sekä aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden merkitystä omalle tulevaisuudelle. Kurssilla
on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista kirjallista tuottamista ja sen itsearviointia
esim. taitotasoasteikon avulla.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla
harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan
kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Aihekokonaisuutta aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys voidaan lähestyä harjoittelemalla
mielipiteen ilmaisua ja tutustumalla siihen, kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka ympäröivä
maailma muodostaa kokonaisuuden, jossa yksilön on itse tehtävä valintoja. Myös aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa aihepiirejä yhteiskunnan ongelmien käsittelyyn.
121
Ymmärtävän lukemisen strategioita voivat olla esimerkiksi pääasioiden etsiminen tekstistä
eri tavoin ja tiivistelmän laatiminen. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osaalueista lukemista ja sen itsearviointia esim. taitotasoasteikon avulla.
5. Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja
esittelevät sen.
Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee konkreettisesti esille,
kun kurssilla käsitellään tekstejä, jotka kattavat eri taiteenaloja. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta, on tietoinen omasta kulttuuristaan
ja osaa toimia sen tulkkina sekä tarkastella omaa kulttuuriaan vieraiden kulttuurien avulla.
Aihekokonaisuutta viestintä- ja mediaosaaminen voidaan lähestyä tutustumalla kriittisesti
mediaan ihmisten käyttäytymismallien muokkaajana, maailman- ja minäkuvan rakentajana
sekä elämysten antajana.
Opiskelijaa ohjataan mediakriittisyyteen myös tekijänoikeuksien huomioonottamisessa
sekä lähteiden käyttämisessä ja merkitsemisessä.
Kurssilla voidaan tehdä erilaisia arvosteluja, suullisia esityksiä, luovia tuotoksia jne. Opettaja voi myös ohjata opiskelijaa lukemaan kaunokirjallisen kohdekielisen teoksen.
Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista erityisesti lukemista ja puhumista
ja niiden itsearviointia sekä toisten tuotosten arviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla.
6. Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia
ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden
harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Aihekokonaisuutta teknologia ja yhteiskunta voidaan käsitellä pohtimalla teknologian ja
yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa otetaan esille näkökulmia teknologian kehittämiseen ja sen vaihtoehtoihin ja ihmisen vastuuseen. Esille tulee myös aihekokonaisuus
viestintä- ja mediaosaaminen esimerkiksi mediaa, taloutta ja yhteiskuntaa käsittelevissä
teksteissä. Tässä yhteydessä voidaan myös pohtia yksityisyyden suojaa ja tietoturva-asioita. Kurssilla vahvistetaan vaativien tekstien avaamisessa ja tiivistämisessä tarvittavia
strategioita. Opiskelijan aikaisempia tietoja ja taitoja aktivoidaan, hyödynnetään ja syvennetään. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista lukemista ja kirjoittamista
sekä niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan oma kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon.
122
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Aihekokonaisuutta kestävä kehitys voidaan käsitellä tarjoamalla näkökulmia maapallon
kestokyvyn rajoihin, omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja tätä kautta maapallon tulevaisuuteen. Yhteiskunta nähdään ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen ilmiöiden toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena.
Syvennetään sanastoa ja kielellisiä ilmauksia monipuolisen viestinnällisen harjoittelun
avulla. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilastutkintoon suuntautuen.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.
Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen viestinnän eri
tilanteita.
Kurssin aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin aiheisiin ja muiden A-kielen pakollisten kurssien ja
valtakunnallisen
syventävän
kurssin
7
teemoihin.
Kaikki
valtakunnallisen
opetussuunnitelman aihekokonaisuudet näkyvät kurssin moninaisissa yhteiskuntaan ja
kansainvälisyyteen liittyvissä aiheissa.
Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten
monipuolisten ja vaativien tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien
kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten avulla.
Kurssilla pyritään harjoittelemaan puheen tuottamista ja ymmärtämistä myös autenttisissa
kielenkäyttötilanteissa, vuorovaikutuksessa syntyperäisten kielenpuhujien, esimerkiksi
kaupungin eri yritysten, yliopiston kielten laitosten ja muiden yhteistyötahojen edustajien
kanssa. Kunnallisten ja valtakunnallisten asiantuntijaverkostojen luominen ja ylläpitäminen
on tärkeää kurssin tavoitteiden saavuttamiseksi.
123
Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen
suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe
arvioidaan asteikolla 4-10. Valtakunnallisessa suullisen kielitaidon kokeessa arvioidaan
erityisesti opiskelijan oikeakielisyyttä, opiskelijan käyttämän aihepiirisanaston laajuutta ja
monipuolisuutta, intonaatiota, ääntämistä ja ilmaisun sujuvuutta. Valtakunnallisesta
suullisesta kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan erillinen todistus päättötodistuksen
liitteenä.
Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden
varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan
mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi.
Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä
pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen
kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
TAMPEREEN LYSEO
A-RANSKAN koulukohtainen syventävä kurssi
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA8)
Kurssilla saatetaan tehdä myös jonkin verran kirjallisia töitä.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
A-ENGLANNIN koulukohtaiset soveltavat kurssit
9. Tukea tulokkaille (ENA9)
Tavoitteet: Luoda kestävä pohja lukio-opiskelulle.
Sisältö: Kerrataan peruskoulussa ja lukion alkuvaiheessa opittua. Ei sovellu itsenäisesti
suoritettavaksi. Laajuus 0,5 kurssia.
Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritussuositus: Lukio-opiskelun alussa.
10. Abikurssi (ENA10)
Tavoitteet: Vankennetaan abiturienttien englannin taitoja ylioppilaskoetta varten.
Sisältö: Kerrataan monipuolisesti oppimäärän keskeistä sanastoa ja kielioppia ja harjoitellaan
lukion erilaisia testimuotoja.
Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: numeroarvionti 4-10.
Suoritusajankohta: lukion päättövaiheessa.
124
11. Kirjoita englanniksi (ENA11)
Tällä ylioppilaskokeeseen valmentavalla kurssilla harjoitellaan erilaisten englanninkielisten tekstien
laatimista: kirjoitelma, artikkeli, lehden yleisönosastokirjoitus, kirje eri muodoissaan, blogi,
sähköpostiviesti, puhe jne. Laajuus 0,5 kurssia.
Kurssi arvioidaan jatkuvan näytön perusteella suoritetuksi (S) tai hylätyksi (H) ja se suositellaan
suoritettavaksi lukion päättövaiheessa.
12. Debating and Presentation (ENA12)
This course will focus on the spoken English needed to argue, persuade and express opinions. The
aim is to develop the confidence to speak English in front of an audience and to communicate
without detailed notes. Body language and presentation techniques will be covered, as well as how
to keep going when your mind goes blank. Taught by a native speaker. Assessed pass/fail.
Väittely- ja esiintymiskurssi (ENA12)
Keskitytään puhuttuun kieleen ja harjoitellaan argumentointia, suostuttelua ja mielipiteiden
ilmaisemista..Tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden itseluottamusta yleisölle esiintyjinä ilman
yksityiskohtaisia muistiinpanoja. Kiinnitetään huomiota myös kehonkieleen, esiintymistekniikoihin
ja opetetaan selviytymään tilanteissa, joissa ajatus karkaa. Kurssin opettaa englantia äidinkielenään
puhuva. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty.
13. Active English (ENA13)
The course will include activities such as role play, pair discussion, group work and language
games to activate spoken English. Taught by a native speaker. Assessed pass/fail.
Puhetaito aktiivisemmaksi (ENA13)
Opiskelijoiden puhetaitoa aktivoidaan roolileikein, parikeskusteluin, ryhmätöin ja kielipelein.
Kurssin opettaa englantia äidinkielenään puhuva. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty.
14. Business English (ENA14)
15. History in English (HI9/ENA15)
Kurssilla käsitellään Yhdysvaltain historiaa englanniksi. Kurssi toteutetaan sekä luennoilla että
itsenäisillä kirjallisilla ja suullisilla harjoituksilla. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla
hyödynnetään vierailijoita ja tehdään vierailuja. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty.
16. English in the UK
Viikon mittainen kielimatkakurssi Brittein saarille. Aamupäivä englannin opiskelua paikallisten
opettajien johdolla, iltapäivällä ja illalla vapaa-ajan aktiviteetteja, retkiä ja tutustumiskäyntejä.
Isäntäperhemajoitus. Tutustuminen Lontooseen.
125
TAMPEREEN LYSEO
A-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
9. Actualité et révision (RAA9)
Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen
ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen.
Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden
välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä.
Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
10. Parlons français! (RAA10)
Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius.
Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia
esityksiä.
Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus.
Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
TAMPEREEN LYSEO
A-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
9. Aktuelles (SAA9)
Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja
kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen
suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa pitkän saksan ylioppilaskirjoitukseen.
Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen
harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan
aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAA8 jälkeen.
Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Sprachdiplom (SAA10)
Kurssin suorittamiseen kuuluu osallistuminen saksan kielen kielidiplomi (Sprachdiplom) –
valmennukseen ja Sprachdiplom tason I tai II suorittaminen. Kurssi suoritetaan yhteistyössä Saksan
suurlähetystön ja Tampereen klassillisen lukion kanssa.
126
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollistaa. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” liittyy kiinteästi
kurssin aiheisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden
yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä
”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia käsitellä kurssin aiheita monipuolisesti. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu, työ ja yhteiskunta
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan
niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden
vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän
lukemisen strategioita. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
4. Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät
sen.
5. Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativahkon kieliaineksen ymmärtämistä. Lähtökohtana ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus
”teknologia ja yhteiskunta” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
6. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
7. Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
127
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
Syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi
vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta.
2. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri
näkökulmista.
3. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 teknologia ja yhteiskunta
128


hyvinvointi ja turvallisuus
kestävä kehitys.
Em. aihekokonaisuudet nivoutuvat yhteen ja käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän (ensimmäisessä) suuressa taitekohdassa.
5. Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja vieraan
ilmenemismuotojen laaja-alaisempi tuntemus (esim. taiteet)
 viestintä- ja mediaosaaminen: esim. lehdistö ja sähköinen viestintä
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: urheilu- ja muu järjestötoiminta.
kulttuurin
eri
6. Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan
tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja
kirjallisesti.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kestävä kehitys: ympäristön tila, oman toimintamme ja nykyteknologian vaikutus siihen
 viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka.
7. Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
129
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 teknologia ja yhteiskunta: ajankohtaisia tekstejä, eri tieteenalojen ja uusimman teknologian vaikutukset elämäämme ja yhteiskuntaamme
 viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisia uutisia ja keskustelunaiheita.
8. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kestävä kehitys: monipuolinen luonnonilmiöiden tarkastelu
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt
 hyvinvointi ja turvallisuus: luonnon ja oman hyvinvointimme riippuvuussuhteiden
pohdintaa.
TAMPEREEN LYSEO
B-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
9. Actualité et révision (RAB2.9 / RAB3.11)
Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen
ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen.
Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden
välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä.
Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
10. Parlons français! (RAB2.10 / RAB3.12)
Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius.
Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia
esityksiä.
Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus.
Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
B-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
130
9. Aktuelles (SAB2.9 / SAB3.11)
Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja
kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen
suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa lyhyen saksan ylioppilaskirjoitukseen.
Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen
harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan
aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAB2.8/SAB3.10 jälkeen.
Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Auf die Zunge – fertig – los! (SAB2.10 / SAB3.12)
Tavoitteet: Luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään harjaannuttaminen. Puhevalmiuden ja
esiintymisrohkeuden kehittäminen. Myös suullisen kielitaidon kokeeseen valmentaminen.
Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia,
pienimuotoisia suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet ”viestintä- ja mediaosaaminen” sekä
”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.
Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
11. Sprachdiplom (SAB2.11 / SAB3.13)
Kurssilla valmentaudutaan suorittamaan Saksan suurlähetystön järjestämän kielidiplomin taso I tai
II. Kurssi järjestetään yhdessä muiden lukioiden kanssa. Kielidiplomin taso I on hyödyksi
haettaessa työ- tai harjoittelupaikkaa saksankielisissä maissa ja taso II korvaa saksankielisten
maiden yliopistojen vaatiman todistuksen kielitaidosta. Kielidiplomissa on kirjallinen osuus
(kirjoitelma, sanasto- ja rakenneosio) ja suullinen osuus (keskustelua ja esitelmä). Suoritusjärjestys
vapaa. Suoritusmerkintä.
B2- ja B3-ryhmien mahdollinen yhdistäminen
Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3-ryhmien yhdistämisen B3-kielen 3. kurssin alusta (joka on tällöin B2-kielen 1. kurssi). Yhdistäminen voidaan suorittaa myös muussa sopivassa vaiheessa, esim. vasta viimeisillä kursseilla ennen
ylioppilastutkintoa. Mikäli yhdistäminen ei ole koulun toiminnan kannalta aivan välttämätöntä, B2- ja B3-kielten ryhmät suositellaan edelleen pidettäväksi kokonaan erillään.
TAMPEREEN LYSEO
Tampereen lyseon lukiossa B2- ja B3-ryhmien yhdistämisestä on tarkemmat tiedot opintooppaassa.
Saksan perusrakenteet (hallittava B2-saksan 3. kurssin jälkeen)
Verbit
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti
 modaaliapuverbien käyttö
 kohteliaat pyynnöt ja kehotukset
131
 man-rakenne
 haben ja sein -verbien imperfekti
 tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit
Substantiivit
 substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi
Pronominit
 persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi
 kein-pronomini
Prepositiot
 akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot
 vaihtoprepositiot
Lukusanat
 perusluvut
Sanajärjestys
 päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys; keskeisimmät kysymyssanat ja
rinnastuskonjunktiot
 sivulauseen sanajärjestys; keskeisimmät alistuskonjunktiot
Ranskan perusrakenteet (hallittava B2-ranskan 3. kurssin jälkeen)
Verbit
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja yhdistetty perfekti
 refleksiiviverbit
 kohteliaat pyynnöt ja kehotukset
 on-rakenne
 lähifutuuri
Substantiivit ja adjektiivit
 substantiivin suku ja luku sekä epämääräisen ja määräisen artikkelin käyttö
 partitiivi
 adjektiivien taipuminen ja paikka
 adjektiivien vertailu
Pronominit
 persoonapronominien painottomat ja painolliset muodot
 possessiivipronominit
 demonstratiivipronominit ce, cet, cette, ces
Prepositiot
 à ja de sekä niiden sulautuminen määräisiin artikkeleihin
 muut yleisimmät prepositiot
Lukusanat
 perus- ja järjestysluvut
Lauseoppi
 sanajärjestys kieltolauseissa
 intonaatiokysymys, est-ce que -kysymys
Venäjän perusrakenteet (hallittava B3-venäjän 5. kurssin jälkeen)
Verbit
 verbin I ja II konjugaatio
132
 preesens
 preteriti
 liittofutuuri
 refleksiiviverbejä
 perusliikeverbit
 omistamisen ilmaiseminen
 aspektit
Substantiivit
 suku ja luku
 sijataivutus yksikössä
Adjektiivit
 adjektiivin taivutus yksikössä
 vertailuasteet
Pronominit
 persoonapronominit
 omistuspronominit
 relatiivipronomini
Prepositiot
 tavallisimmat eri sijoja vaativat prepositiot
Lukusanat
 perusluvut
 järjestysluvut
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia
asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet,
ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla
painotetaan puheviestintää.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 viestintäosaaminen: tutustumiseen liittyvät perusviestintätilanteet.
 hyvinvointi ja turvallisuus: perhe, kotipaikka, oma opiskeluympäristö.
2. Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
133
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 viestintäosaaminen: arkipäivään ja matkailuun liittyvät tilanteet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: palveluammatit
 hyvinvointi ja turvallisuus: läheiset ihmissuhteet, oma terveys.
3. Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista
ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta.
4. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri
näkökulmista.
5. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet
 teknologia ja yhteiskunta
 hyvinvointi ja turvallisuus
134
 kestävä kehitys.
Em. aihekokonaisuudet nivoutuvat yhteen ja käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän (ensimmäisessä) suuressa taitekohdassa.
7. Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja vieraan
ilmenemismuotojen laaja-alaisempi tuntemus (esim. taiteet)
 viestintä- ja mediaosaaminen: esim. lehdistö ja sähköinen viestintä
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: urheilu- ja muu järjestötoiminta.
kulttuurin
eri
8. Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä
maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:
 kestävä kehitys: ympäristön tila, oman toimintamme ja nykyteknologian vaikutus siihen
 viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka.
TAMPEREEN LYSEO
135
Koulukohtaiset kurssit  B3-kielet
B3-ESPANJAN koulukohtaiset syventävät kurssit
Yleistä
Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Jos opiskelijalla on muualla hankittua espanjan
taitoa, hän voi opettajan kanssa laatia henkilökohtaisen suoritusohjelman. Lisäksi espanjan kielen
opiskelijoille pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua joka kolmas vuosi kahden viikon
pituiseen leirikouluun Espanjassa. Leirikouluun voidaan ottaa 25 opiskelijaa kerralla. Majoitus on
espanjalaisissa perheissä. Vastaavasti espanjalaiset saapuvat Suomeen joka kolmas vuosi.
9. Hablamos Espanol! (EAB3.9)
Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Valmentaa puhekokeeseen.
10. Espanjan opintomatka(EAB 3.10)
Kurssin tarkoitus on perehtyä espanjalaiseen kulttuuriin. Lisäksi perehdytään syventäen muutamaan
teemaan tekemällä niistä esitelmiä. Oppilailta edellytetään espanjan kielen alkeiden hallintaa.
Vapaa suoritusjärjestys. Suoritusmerkintä.
B3-RANSKAN koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Tiede ja tekniikka (RAB3.9)
Tavoitteet: monipuolinen valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin, kurssin aihepiirin teksteihin
tutustuminen ja sanaston laajennus
Sisältö: Lähtökohtana eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Harjoitellaan
ylioppilaskirjoituksia varten tekemällä vanhoja yo-kokeita ja -kuunteluja. Kerrataan kieliopista
erityisesti verbioppia.
Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa: Soveltuu vain osittain itsenäisesti suoritettavaksi.
Arviointi: Arvosanalla 410.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan RAB3.7-kurssin jälkeen.
10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB3.10)
Tavoitteet: Monipuolinen valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin, kurssin aihepiirin teksteihin
tutustuminen ja sanaston laajennus.
Sisältö: Aihepiireinä luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen
kulttuurissa. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Harjoitellaan ylioppilaskirjoituksia
varten tekemällä vanhoja yo-kokeita ja -kuunteluja. Kerrataan kielioppia.
Aihekokonaisuudet: Kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja
turvallisuus.
Suoritustapa: Soveltuu vain osittain itsenäisesti suoritettavaksi.
Arviointi: Arvosanalla 410.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan RAB3.7-kurssin jälkeen.
B3-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
136
11. Actualité et révision (RAB2.9 / RAB3.11)
Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen
ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen.
Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden
välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä.
Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
12. Parlons français! (RAB2.10 / RAB3.12)
Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius.
Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia
esityksiä.
Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus.
Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna.
B3-SAKSAN koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Tiede ja tekniikka (SAB3.9)
Tavoitteet ja sisältö: Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin
liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta: ajankohtaisia tekstejä, eri tieteenalojen ja uusimman
teknologian vaikutukset elämäämme ja yhteiskuntaamme. Viestintä- ja mediaosaaminen:
ajankohtaisia uutisia ja keskustelunaiheita.
10. Luonto ja kestävä kehitys (SAB3.10)
Tavoitteet ja sisältö: Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen
omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Aihekokonaisuudet: Kestävä kehitys: monipuolinen luonnonilmiöiden tarkastelu. Aktiivinen
kansalaisuus ja yrittäjyys: ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt. Hyvinvointi ja turvallisuus:
luonnon ja oman hyvinvointimme riippuvuussuhteiden pohdintaa.
B3-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit
9. Aktuelles (SAB2.9 / SAB3.11)
Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja
kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen
suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa lyhyen saksan ylioppilaskirjoitukseen.
Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen
harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan
aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAB2.8/SAB3.10 jälkeen.
Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Auf die Zunge – fertig  los! (SAB2.10 / SAB3.12)
Tavoitteet: Luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään harjaannuttaminen. Puhevalmiuden ja
137
esiintymisrohkeuden kehittäminen. Myös suullisen kielitaidon kokeeseen valmentaminen.
Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia,
pienimuotoisia suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet ”viestintä- ja mediaosaaminen” sekä
”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä.
Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.
Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
11. Sprachdiplom (SAB2.11 / SAB3.13)
Kurssilla valmentaudutaan suorittamaan Saksan suurlähetystön järjestämän kielidiplomin taso I tai
II. Kurssi järjestetään yhdessä muiden lukioiden kanssa. Kielidiplomin taso I on hyödyksi
haettaessa työ- tai harjoittelupaikkaa saksankielisissä maissa ja taso II korvaa saksankielisten
maiden yliopistojen vaatiman todistuksen kielitaidosta. Kielidiplomissa on kirjallinen osuus
(kirjoitelma, sanasto- ja rakenneosio) ja suullinen osuus (keskustelua ja esitelmä). Suoritusjärjestys
vapaa. Suoritusmerkintä.
B2- ja B3 -ryhmien mahdollinen yhdistäminen
Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3- ryhmien yhdistämisen B3-kielen 3. kurssin alusta (joka on tällöin B2-kielen 1. kurssi). Yhdistäminen
voidaan suorittaa myös muussa sopivassa vaiheessa, esim. vasta viimeisillä kursseilla
ennen ylioppilastutkintoa. Mikäli yhdistäminen ei ole koulun toiminnan kannalta aivan
välttämätöntä, B2- ja B3-kielten ryhmät suositellaan edelleen pidettäviksi kokonaan erillään.
Saksan perusrakenteet (hallittava B3-saksan 5. kurssin jälkeen)
Verbit
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti
 modaaliapuverbien käyttö
 kohteliaat pyynnöt ja kehotukset
 man-rakenne
 haben ja sein -verbien imperfekti
 tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit
Substantiivit
 substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi
Pronominit
 persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi
 kein-pronomini
Prepositiot
 akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot
 vaihtoprepositiot
Lukusanat
 perusluvut
Sanajärjestys
 päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys, keskeisimmät kysymyssanat ja
rinnastuskonjunktiot
 sivulauseen sanajärjestys, keskeisimmät alistuskonjunktiot
138
Saksanopetuksen yhteistyötahoja
Tampere
 saksalainen kulttuurikeskus
 Tampereen saksalais-suomalainen yhdistys
 Sveitsin ystävät
 Itävallan ystävät
 Tampereen yliopiston saksan kielen ja kulttuurin laitos sekä käännöstieteen laitos
 Pirkanmaan maakuntakirjaston saksankielinen materiaali
 Pirkanmaan kieltenopettajat ry
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
 Tampereen kaupungin saksankielisiin maihin suunnattu ystävyyskaupunkitoiminta
Valtakunnan taso
 Saksan, Itävallan ja Sveitsin suurlähetystöt
 Goethe-Institut
 Opetushallituksen Fachberatung Deutsch
 Suomen saksanopettajat ry
 SUKOL ry
 Suomi-Saksa yhdistysten liitto
 Helsingin saksalainen kirjasto
 Dafnord: Das virtuelle Deutschlernernetzwerk
Ranskan perusrakenteet (hallittava B3-ranskan 5. kurssin jälkeen)
Verbit
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja yhdistetty perfekti
 refleksiiviverbit
 kohteliaat pyynnöt ja kehotukset
 on-rakenne
 lähifutuuri
Substantiivit ja adjektiivit
 substantiivin suku ja luku sekä epämääräisen ja määräisen artikkelin käyttö
 partitiivi
 adjektiivien taipuminen ja paikka
 adjektiivien vertailu
Pronominit
 persoonapronominien painottomat ja painolliset muodot
 possessiivipronominit
 demonstratiivipronominit ce, cet, cette, ces
Prepositiot
 à ja de sekä niiden sulautuminen määräisiin artikkeleihin
 muut yleisimmät prepositiot
Lukusanat
 perus- ja järjestysluvut
Lauseoppi
 sanajärjestys kieltolauseissa
 intonaatiokysymys, est-ce que -kysymys
139
Ranskanopetuksen yhteistyötahoja
Tampere
 Cercle franco-finlandais de Tampere
 Pirkanmaan kieltenopettajat ry
 Tampereen yliopiston ranskan kielen ja kulttuurin laitos
 Tampereen ranskankielisiin maihin suunnattu ystävyyskaupunkitoiminta
 Pirkanmaan maakuntakirjaston ranskankielinen materiaali
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
Valtakunnan taso
 Ranskan kulttuurikeskus
 Suomen Ranskan suurlähetystö
 Suomi-Ranska yhdistysten liitto
 SUKOL ry
 Suomen ranskanopettajain yhdistys ry
Espanjan perusrakenteet (hallittava B3-espanjan 5. kurssin jälkeen)
Verbit
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perusaikamuodot eli indikatiivin preesens,
imperfekti, yksinkertainen perfekti, perfekti ja pluskvamperfekti
 säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien subjunktiivin preesens ja perfekti
 gerundi, käsky-/kieltomuodot ja refleksiivipassiivi
 ser-, estar-, tener- ja haber-verbien käyttö
 refleksiiviverbien käyttö
Substantiivit
 substantiivien suku ja niiden kanssa käytettävät artikkelit
Adjektiivit
 adjektiivien positiivi
 komparointi
Pronominit
 persoonapronominien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja refleksiivi
 possessiivipronominit
 relatiivipronominit
 demonstratiivipronominit
 indefiniittipronominit
 interrogatiivipronominit
Lukusanat
 perusluvut
 järjestysluvut 1-10
Sanajärjestys
 kieltosanan paikka
 objektipronominien keskinäinen järjestys
Espanjanopetuksen yhteistyötahot
Tampere
140




Espanjan konsulaatti Tampereella
Pirkanmaan maakuntakirjaston espanjankielinen materiaali
Tampereen yliopiston espanjan kielen laitos
Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
Valtakunnan taso
 Suomi-Espanja Seura ja muiden espanjankielisten maiden ystävyysseurat
 Latinalaisen Amerikan Kulttuurikeskus
 Suomen Latinalaisamerikkalainen Yhdistys
 Espanjan suurlähetystö
 SUKOL ry
 Suomen espanjanopettajat ry
SAAMEN KIELI
Saame vieraana kielenä -opetusta voidaan antaa jossakin kolmesta Suomessa puhutusta
saamen kielestä, jotka ovat pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saame vieraana
kielenä opetus kehittää opiskelijoiden saamen kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemusta sekä antaa kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Saamen kielen opetus
antaa valmiuksia kielen omaehtoiseen opiskeluun ja sen ymmärtämiseen, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.
Saame vieraana kielenä on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine antaa valmiuksia maidenväliseen yhteistyöhön ja saamen kielen opiskelun jatkamiseen.
Opetuksen tavoitteet
Saame vieraana kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa viestiä saamen kielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla
 osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
 tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
 osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin
 oppii tuntemaan ja arvostamaan saamen kieltä ja kulttuuria.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Kurssit
Aiheita käsitellään saamelaisten asuma-alueen, saamen kielen ja kulttuurin näkökulmasta.
Aiheita voidaan käsitellä myös laajemmasta näkökulmasta aiheen mukaan niin, että opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita
aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijalla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa
erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja
sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiin-
141
nitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Opetuksessa on otettava huomioon, että kaikille opiskelijoille saamen kieli ei ole
varsinainen vieras kieli. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja arvostuksien kulttuurisidonnaisuuksia.
Opiskelijan opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Häntä ohjataan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ja käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hänen oman kehittymistarpeensa ja
kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 vapaaehtoisena alkanut oppimäärä
(A)
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia puheesta ja kirjoitetusta tekstistä,
joka käsittelee tuttuja ja yleisiä asioita
 pystyy ymmärtämään hänelle osoitettua puhetta tai ympärillä käytävän keskustelun
pääkohtia ja pystyy ottamaan kantaa keskusteluun ja ilmaisemaan mielipiteitään
 ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista, myös hieman vaativammissa tilanteissa
 osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen
 osaa kertoa ja kirjoittaa tutuista asioista, myös yksityiskohtia, osaa selostaa, kuvailla,
vertailla ja tiivistää
 osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan
 osaa käyttää useita erilaisia kielen rakenteita esityksissään
 pystyy lukemaan muutaman sivun pituisia tekstejä, pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää
tekstiä, jossa on jonkin verran yksityiskohtia
 pystyy tuottamaan vapaamuotoista tekstiä eri aihepiireistä
 osaa kirjoittaa yhteenvetoja, tiivistelmiä ja selostuksia
 tuntee saamen kielen rakenteen
 tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja
 tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria
 tutustuu saamelaisyhteisöihin
 tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet
 tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella
 osaa tehdä havaintoja saamen kielen vaikutuksesta ympäristöön
 tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen.
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kerrataan kieliopista verbien ja nominien taivutusta. Aihepiirit ja tilan-
142
teet liittyvät jokapäiväiseen elämään, henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä niiden
yhteydessä käytettäviin palveluihin.
3. Opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun, työelämään ja opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan näihin tilanteisiin tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Tutustutaan esimerkiksi saamelaisyhteisöön työllistäjänä. Lisäksi opiskelija voi esitellä jonkin
ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja ansioluettelon tai perehtyä saamen kielen jatkoopintomahdollisuuksiin.
4. Sápmi – Saamenmaa
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Aihepiireinä
ovat saamelaisten asuma-alue, historia, kieli- ja kulttuurialueet, paikannimet ja elinkeinot.
Lähtökohtana ovat saamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, kuten ennakointia, sanapäättelyä tekstiyhteyden perusteella ja merkityskartan tekemistä. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten.
5. Kulttuuri ja taide
Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset,
joiku/leu´dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö tai elokuva. Opiskelija valitsee aihepiirinsä ja työskentelytapansa oman kiinnostuksensa mukaan. Valitusta teemasta laaditaan esimerkiksi laajahko kirjallinen tuotos, joka esitetään suullisesti.
6. Saamelainen luontotieto
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon
suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi ja saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten.
Syventävät kurssit
7. Laajeneva maailmankuva
Kurssilla painotetaan aiempaa vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat
saamelainen yhteiskunta, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat, arktinen alue ja sen
asukkaat sekä ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan.
8. Saamelainen kansanperinne
Kurssin aihepiireinä ovat joiku/leu´dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli, ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana ovat
saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja.
143
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää pääkohdat puhutusta ja kirjoitetusta tekstistä, joka liittyy tuttuihin asioihin tai
yleistietoon
 pystyy ymmärtämään keskeisen tiedon hänelle osoitetusta puheesta tai ympärillä
käytävästä keskustelusta
 ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkipäivän asiointi- ja vuorovaikutustilanteista
 osaa kirjoittaa ja kertoa tutuista ja tavanomaisista arkitilanteista ja asioista pääkohdittain
 pystyy kertomaan itsestään, perheestään ja asuinpaikastaan sekä ruokailuun ja asumiseen liittyvistä asioista
 osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen
 osaa käyttää jokapäiväistä perussanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan
 pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä
 pystyy kirjoittamaan muutaman kappaleen verran ymmärrettävää tekstiä
 osaa saamen kielen verbien ja nominien taivutuksen preesensissä, preteritissä, perfektissä, pluskvamperfektissä ja tutustuu subjektiin ja objektiin
 tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja
 tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria
 tutustuu saamelaisyhteisöihin
 tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet
 tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella
 tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen.
Syventävät kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kerrataan kieliopista verbien ja nominien taivutusta. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen
elämään, kiinnostuksen kohteisiin sekä henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, kuten mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. Aihepiirit
ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
3. Opiskelu, työ ja tulevaisuuden suunnitelmat
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, työelämään ja opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää, kuten
omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssilla voidaan tutustua myös saamelaisyh-
144
teisöön työllistäjänä tai opiskelija voi esitellä jonkin ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja
ansioluettelon tai perehtyä saamen kielen jatko-opintomahdollisuuksiin.
4. Sápmi – Saamenmaa
Kurssin aihepiireinä ovat muun muassa saamelaiset järjestöt, saamelaisten asuma-alue,
historia, kieli- ja kulttuurialueet, paikannimet sekä elinkeinoalueet. Lähtökohtana ovat
saamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin liittyvät tekstit. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita.
5. Kulttuuri ja taide
Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset,
joiku/leu´dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö tai elokuva. Kurssilla painotetaan
tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja
kirjallisesti.
6. Saamelainen luontotieto
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon
suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi, saamelaiset elinkeinot, kuten
poronhoito, metsästys ja kalastus. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
7. Laajeneva maailmankuva
Kurssin aihepiireinä ovat saamelainen yhteiskunta, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat,
arktinen alue ja sen asukkaat sekä ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan.
8. Saamelainen kansanperinne
Kurssilla aihepiireinä ovat joiku/leu´dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli,
ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana
ovat saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita
tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää pääkohdat puhutusta ja kirjoitetusta tekstistä, joka liittyy tuttuihin asioihin tai
yleistietoon
 pystyy ymmärtämään keskeisen tiedon hänelle osoitetusta puheesta tai ympärillä
käytävästä keskustelusta
 ymmärtää hitaasti ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkipäivän asiointi- ja vuorovaikutustilanteista
 pystyy kertomaan lyhyesti itsestään, perheestään ja asuinpaikastaan sekä muun muassa ruokailuun ja asumiseen liittyviä asioita
 osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen
 osaa saamen kielen verbien ja nominien taivutuksen preesensissä, preteritissä, perfektissä, pluskvamperfektissä ja tutustuu subjektiin ja objektiin
145








tuottaa lyhyttä yhtenäistä tekstiä arkipäiväisistä asioista, osaa kertoa kirjallisesti itsestään sekä kodistaan ja perheestään
pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä
pystyy kirjoittamaan lyhyen ymmärrettävän tekstin
osaa käyttää jokapäiväistä perussanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan
tutustuu saamelaisyhteisöihin
tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria sekä tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet
tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella
tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen.
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia
asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet.
Kurssilla painotetaan puheviestintää ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista.
2. Jokapäiväinen elämä
Kurssin aihepiireinä ovat koti, suku, ystävät ja muut ihmissuhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset sekä nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvät kiinnostuksen kohteet, rutiinit ja
sanasto. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Opetellaan kuukaudet, vuoden- ja vuorokaudenajat sekä kellonajat. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin saamelaisalueella ja muualla. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin
aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esimerkiksi tutustutaan saamelaisyhteisöön työllistäjänä, tai opiskelija esittelee jonkin ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja
ansioluettelon tai perehtyy saamen kielen jatko-opintomahdollisuuksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, kuten mielipiteen ilmaisemista, sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
4. Sápmi – Saamenmaa
Kurssin aihepiireinä ovat saamelaiset, saamelaisten asuma-alue, historia ja Saamenmaa.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Kulttuuri ja taide
Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset,
joiku/leu´dd, musiikki, käsityöt, ruokaperinne, katrilli, elokuva, elinkeinot, saamelaisalue,
kansanperinne tai mytologia. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Laajeneva maailmankuva
146
Aihepiireinä kurssilla ovat saamelainen yhteiskunta, saamelaiset järjestöt, yhteistyö yli rajojen, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat, arktinen alue ja sen asukkaat sekä joukkotiedotusvälineet ajankohtaistiedon välittäjänä. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää.
7. Saamelainen luontotieto
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon
suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi sekä saamelaiset elinkeinot,
kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
8. Saamelainen kansanperinne
Kurssin aihepiireinä ovat joiku/leu´dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli, ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana ovat
saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja.
LATINAN KIELI
Latinan kielen opetus antaa opiskelijalle sellaisia välineitä, että hän pystyy tutustumaan
Rooman kirjallisuuteen ja kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin sekä oppii tiedostamaan ja
ymmärtämään antiikista periytyviä aineksia eurooppalaisissa kielissä ja Euroopan kulttuureissa. Opetus antaa opiskelijoille latinan kielen jatko-opintoihin tarvittavat valmiudet.
Opetuksen tavoitteet
Perusopetuksessa alkanut oppimäärä (B2) ja lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään muokattua/helppoa autenttista tekstiä (B3)
 pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään helpohkoa autenttista tekstiä (B2)
 pystyy käyttämään kieltä opiskelemansa kieliaineksen rajoissa
 tuntee kreikkalais-roomalaisen maailman historiaa, kulttuuria ja mytologiaa,
 tiedostaa latinan kielen merkityksen eurooppalaisten kielten kehitykselle
 osaa tehdä havaintoja latinan kielen vaikutuksesta osaamiinsa tai opiskelemiinsa kieliin
 tiedostaa kreikkalais-roomalaisen kulttuuriperinnön merkityksen eurooppalaiselle
kulttuurille
 osaa tehdä huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista eurooppalaiseen
ja suomalaiseen kulttuuriin.
Opiskelija ymmärtää Tampereen pitkän perinteen latinan opetuksessa ja tiedostaa itsensä
yhdeksi lenkiksi tässä latinistien ketjussa. Opiskelija tuntee Tampereen tarjoamat mahdollisuudet jatkaa latinan opiskelua yliopistossa. Hän ymmärtää myös latinan osuuden humanististen aineiden ja lääketieteen opinnoissa.
Kurssien suorittaminen
147
Latinan kieltä voi opiskella B2- tai B3-oppimäärän mukaisesti. B2-latina alkaa vuosiluokalla 7 ja jatkuu lukiossa. B3-latina on lukiossa alkava latina. Koska B2- ja B3- latinaa on
mahdollista opettaa osittain samoissa ryhmissä ryhmäkoon sen salliessa B3-latinan neljännen kurssin alusta lähtien, on lukioiden syytä järjestää peruskoulusta siirtyville B -latinisteille niveltävä kurssi lukio-opintojen alkuun ennen ryhmien yhdistämistä. Hyvin perustein ja opettajan kanssa neuvoteltuaan opiskelija voi lukiossa vaihtaa aiemmin valitsemansa linjan. Erityistapauksissa kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti sopimuksen mukaan. Kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa.
Arviointi
Opiskelijan osaamista arvioidaan oppiaineen tavoitteiden mukaan.
Opiskelija arvioidaan sekä jatkuvan näytön että kielitaitoa mittaavien kokeiden perusteella.
Jatkuvalla näytöllä tarkoitetaan kirjallisten kotitöiden tekemistä, mahdollisten suullisten tai
kirjallisten esitysten tekemistä kurssin aihepiiristä ja aktiivista tuntiosallistumista. Kurssikoe
koostuu muoto- ja lauseopin tehtävistä sekä latina-suomi- käännöksestä sisältökysymyksineen. Osasta koetekstiä tehtävä suomenkielinen tiivistelmä voi korvata sisältökysymykset. Kokeeseen voi myös sisältyä kulttuurihistoriallisia osioita. Kurssikoe voidaan suorittaa
osissa siten, että kurssin kielioppi–ja sanasto-osio tehdään ilman sanakirjaa ja laajempi
tekstinymmärtämistehtävä sanakirjan avulla. Latinan kielen arviointiin ei sovelleta taitotasoasteikkoja.
Syventävät kurssit
B3-oppimäärässä keskeinen muoto-oppi opiskellaan neljän ensimmäisen kurssin aikana
ja muoto-opin tuntemusta syvennetään seuraavilla kursseilla. Neljän ensimmäisen kurssin
aikana opiskellaan myös pääpiirteet sijamuotojen, aikamuotojen ja modusten käytöstä ja
lauseenvastikkeista. Lauseopin tuntemusta syvennetään seuraavilla kursseilla. Ensimmäisillä kursseilla harjoitellaan sanakirjan käyttöä.
Muoto- ja lauseopin tuntemusta laajennetaan opiskelun edetessä siten, että opiskelija
saavuttaa niissä sellaisen hallinnan, että hän pystyy ymmärtämään latinankielistä tekstiä
tavoitteiden mukaisesti.
Kaikilla kursseilla opiskelijoita ohjataan vertaamaan antiikin ajan erilaisia ilmiöitä nykyajan
vastaaviin sekä tekemään huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista nykyisiin kulttuureihin ja latinan vaikutuksesta nykykieliin.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
1. Rooman historian vaiheita
148
Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman
historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.
Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja hyvinvointi ja turvallisuus soveltuvat Rooman historian vaiheiden opiskeluun.
2. Roomalaisia suurmiehiä
Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.
Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä ja mediaosaaminen
näkyvät kuuluisien historian henkilöiden elämästä ja toiminnasta puhuttaessa.
3. Kulttuuriperintömme
Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.
Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee käsitellyksi tunnistettaessa antiikin kulttuurin elementtejä nykykulttuurissamme.
4. Viestejä menneisyydestä
Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan,
mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.
Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
sekä viestintä ja mediaosaaminen soveltuvat elämän suurten kysymysten pohdintaan antiikissa. Puheet ja kirjeet viestin lähteinä.
5. Latinaa kautta vuosisatojen
Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti.
Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteis-
149
kunta tulevat esiin tutkittaessa kielen ja kulttuurin muutoksia, kuten teknologian ja yhteiskunnan muutoksista johtuvia kielen ja sanaston muutoksia, antiikista meidän aikaamme
asti.
6. Epiikkaa ja lyriikkaa
Tutustutaan eeppiseen ja/tai lyyriseen runouteen ja runoilijoihin.
Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, valitun runoilijan tekstien puitteissa, ovat
esim. viestintä ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
7. Retoriikkaa ja filosofiaa
Tutustutaan antiikin puhetaitoon ja filosofiaan lähinnä henkilöhistorian ja kirjallisen tuotannon näkökulmasta.
Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, valittujen puhujien ja filosofien tekstien puitteissa, ovat esim. viestintä ja mediaosaaminen, hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen
kansalaisuus ja yrittäjyys.
8. Latina keskiajalla ja nykyaikana
Tutustutaan keskiajan latinan erityispiirteisiin keskiaikaisten tekstien välityksellä. Tutustutaan myös nykyajan yleismaailmalliseen latiniteettiin, esimerkiksi lääketieteen sekä eläinja kasvitieteen latinaan.
Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, ovat teknologia ja yhteiskunta sekä kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus.
Latinan perusrakenteet (hallittava B2-latinan 2. kurssin jälkeen)
Ks. latinan opetussuunnitelma, syventävät kurssit.
Latinanopetuksen yhteistyötahot
Latinanopetuksessa pyritään hyödyntämään yhteistyötä Tampereen yliopiston historian
laitoksen sekä latinan kieli ja antiikin traditio -oppiaineen kanssa.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
1. Ikkunat auki antiikkiin
150
Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinan kielen vaiheisiin.
Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus tulevat esiin vertailtaessa Italiaa ja Suomea turistin näkökulmasta sekä kerrottaessa
omasta perheestä.
2. Antiikin elämää
Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa.
Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus voidaan huomioida tutustuttaessa antiikin ihmisten koti- ja julkiseen elämään sekä virkauraan.
3. Tietoa, taitoa ja taruperintöä
Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyntiin
sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon.
Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sisältyvät luontevasti antiikin taruston, harrastusten ja kouluelämän käsittelyyn.
4. Rooman historian vaiheita
Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman
historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.
Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja hyvinvointi ja turvallisuus soveltuvat Rooman historian vaiheiden opiskeluun.
5. Roomalaisia suurmiehiä
Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.
151
Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä ja mediaosaaminen
näkyvät kuuluisien historian henkilöiden elämästä ja toiminnasta puhuttaessa.
6. Kulttuuriperintömme
Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.
Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee käsitellyiksi tunnistettaessa antiikin kulttuurin elementtejä nykykulttuurissamme.
7. Viestejä menneisyydestä
Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan,
mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.
Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
sekä viestintä ja mediaosaaminen soveltuvat elämän suurten kysymysten pohdintaan, kun
tarkastellaan esimerkiksi roomalaisten puheita ja kirjeitä.
8. Latinaa kautta vuosisatojen
Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti.
Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta tulevat esiin tutkittaessa kielen ja kulttuurin muutoksia antiikista meidän aikaamme
asti; teknologian kehityksestä ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuvat kielen ja sanaston muutokset.
Latinan perusrakenteet (hallittava B3-latinan 4. kurssin jälkeen)
Ks. latinan opetussuunnitelma, syventävät kurssit.
Latinanopetuksen yhteistyötahot
Latinanopetuksessa pyritään hyödyntämään yhteistyötä Tampereen yliopiston historian
laitoksen sekä latinan kieli ja antiikin traditio -oppiaineen kanssa.
152
5.6 Matematiikka
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja
tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa
opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää
laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään
havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.
Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.
Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä
tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista
sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.
Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
Arviointi
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja,
tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa
kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja
johdonmukaiseen perustelemiseen.
Matematiikan kursseista pakolliset, valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit
arvioidaan numeroarvioinnilla, koulukohtaiset soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä.
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1  MAB1, MAA3  MAB2, MAA6  MAB5, MAA7
 MAB4 ja MAA8  MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä
etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.
Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien ar-
153
vosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan, hänellä
on mahdollisuus osallistua kerran lisäkuulusteluun osoittaakseen osaamistasonsa kyseisessä kurssissa. Muut pitkän oppimäärän kurssit merkitään lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä.
Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään oppimäärään opiskeltujen kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien pitkän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Tällöin
voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Matematiikan opetuksessa tärkeänä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä lukea ja tulkita kriittisesti tilastoja. Erityisesti suuri osa lyhyen matematiikan tehtävistä liittyy käytännön ongelmatilanteisiin, joihin löytyviä erilaisia ratkaisukeinoja vertaillaan ja pohditaan. Myös pitkässä matematiikassa tärkeänä osana on matemaattisten menetelmien soveltaminen käytäntöön. Matematiikan opiskelu vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työntekoa, mikä kasvattaa yritteliäisyyteen. Aihekokonaisuuteen
liittyviä käytännön sovelluksia ovat esim. prosenttilaskenta, talousmatematiikka, geometria, differentiaalilaskenta ja tilastotiede, erityisesti kursseissa MAA1 ja MAA6 sekä MAB5
ja MAB7.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tukemaan ja edistämään
myös muiden opiskelijoiden ja ryhmän oppimista. Opiskelija perehtyy oman taloutensa
hallintaan matemaattisten tehtävien avulla soveltavissa tilanteissa erityisesti kurssissa
MAB7.
Kestävä kehitys
Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla voidaan havainnollistaa ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että matematiikka auttaa opiskelijaa
tekemään valintoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Tämä saavutetaan parhaiten kursseilla MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Matematiikkaa on käytetty ja kehitetty jo tuhansia vuosia. Esimerkkejä matemaattisista
ongelmista löytää kaikista kulttuureista eri aikakausilta. Tavoitteena on, että opiskelija
ymmärtää matematiikan osana kulttuurien kehitystä: taide, rakennustaide jne. Opiskelija
oppii matematiikan kieltä, joka on kaikkialla maailmassa sama kulttuuritaustasta riippumatta. Kulttuurien tuntemus tulee parhaiten esille kursseilla MAA3 ja MAA4 sekä MAB2.
Teknologia ja yhteiskunta
Opiskelija totutetaan hahmottamaan yhteiskuntaa teknisten apuvälineiden kuten laskimien, tietokoneohjelmien ja tietoverkkojen avulla sekä suhtautumaan näiden antaman tiedon oikeellisuuteen ja tarpeellisuuteen kriittisesti. Opiskelija ymmärtää matematiikan merkityksen nykyisen huipputeknologian saavuttamisessa ja kehittämisessä. Teknisiä apuvälineitä käytetään tietysti kaikilla matematiikan kursseilla, mutta erityisesti kurssilla MAA12
niiden käyttö korostuu.
Viestintä- ja mediaosaaminen
154
Opiskelija harjaantuu hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa sekä esittämään
sitä taulukoiden ja diagrammien muodossa. Opiskelija oppii täsmällistä ja loogista matemaattista kieltä. Parhaiten viestintä- ja mediaosaaminen tulee esille kursseilla MAA6 ja
MAA11 sekä MAB5.
Eheyttäminen
Matematiikan ja muiden oppiaineiden eheyttämistä voidaan lukiossa toteuttaa mm.
sisällöllisesti toisiinsa liittyvien kurssien samanaikaisella opiskelulla. Matematiikan kurssit
sisältävät moniin muihin oppiaineisiin liittyviä tehtäviä: talousmatematiikka ja taloustieto
liittyvät toisiinsa, samoin vektorilaskenta ja mekaniikka sekä todennäköisyyslaskenta ja
perinnöllisyys.
Matematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän
matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja
menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii
myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan
kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
 rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden
kriittiseen arviointiin
 ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja
oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
 oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
 kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
 harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään
otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan
perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.
 harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia
ratkaisustrategioita
 osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja
tietolähteitä.
Pakolliset kurssit
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
 syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
155



tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 potenssifunktio
 potenssiyhtälön ratkaiseminen
 juuret ja murtopotenssi
 eksponenttifunktio
2. Polynomifunktiot (MAA2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
 oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
 oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
 oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 polynomien tulo ja binomikaavat
 polynomifunktio
 toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
 toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
 toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
 polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
3. Geometria (MAA3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä
kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
 harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä
lauseita
 ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion
trigonometriaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
 sini- ja kosinilause
 ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
 kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien
laskeminen
4. Analyyttinen geometria (MAA4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten
156



käsitteiden välille
ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä,
suoria, ympyröitä ja paraabeleja
syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvo- yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = |
g(x) |
vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 pistejoukon yhtälö
 suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
 itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
 yhtälöryhmän ratkaiseminen
 pisteen etäisyys suorasta
5. Vektorit (MAA5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
 oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
 tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
KESKEISET SISÄLLÖT
 vektoreiden perusominaisuudet
 vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
 koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
 suorat ja tasot avaruudessa
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
 perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
 perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
 ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
 perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan
normaalijakaumaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
 jakauman tunnusluvut
 klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
 kombinatoriikka
 todennäköisyyksien laskusäännöt
 diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
 diskreetin jakauman odotusarvo
157

normaalijakauma
7. Derivaatta (MAA7)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia
rationaaliepäyhtälöitä
 omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
 määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
 osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
 osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien
yhteydessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
 funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
 polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
 polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin
liittyviä yhtälöitä
 tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
 oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
 tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.
KESKEISET SISÄLLÖT
 juurifunktiot ja -yhtälöt
 eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
 logaritmifunktiot ja -yhtälöt
 yhdistetyn funktion derivaatta
 käänteisfunktio
 juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
 oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai
sin f(x) = sin g(x)
 osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x
 tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
 ymmärtää lukujonon käsitteen
 oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
 osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä
muodostettujen summien avulla.
KESKEISET SISÄLLÖT
158








suunnattu kulma ja radiaani
trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
trigonometristen funktioiden derivaatat
lukujono
rekursiivinen lukujono
aritmeettinen jono ja summa
geometrinen jono ja summa
10. Integraalilaskenta (MAA10)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden
integraalifunktioita
 ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
 oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
 perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 integraalifunktio
 alkeisfunktioiden integraalifunktiot
 määrätty integraali
 pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
Syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen
avulla
 ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita
 oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista
 oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
 osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin
avulla
 osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.
KESKEISET SISÄLLÖT
 lauseen formalisoiminen
 lauseen totuusarvot
 avoin lause
 kvanttorit
 suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
 kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
 Eukleideen algoritmi
 alkuluvut
 aritmetiikan peruslause
159

kokonaislukujen kongruenssi
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla
 likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa
 ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti
 oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät
 oppii algoritmista ajattelua
 harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
 oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 absoluuttinen ja suhteellinen virhe
 Newtonin menetelmä ja iterointi
 polynomien jakoalgoritmi
 polynomien jakoyhtälö
 muutosnopeus ja pinta-ala
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
 täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien
todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
 tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
KESKEISET SISÄLLÖT
 funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
 jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
 funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
 epäoleelliset integraalit
.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset syventävät kurssit
14. Kertauskurssi (MAA14)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
Keskeiset sisällöt:
 kurssien MAA1–MAA10 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia.
160
15. Talousmatematiikka (MAA15)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
 saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
 saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
 soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn
Keskeiset sisällöt:
 indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin
soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
16. Tilastot päättelyn välineenä (MAA16)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa itsenäisesti kerätä ja käsitellä tilastollista informaatiota
 osaa tehdä tilastollisten tunnuslukujen perusteella päätelmiä ja arvioida niiden luotettavuutta.
Keskeiset sisällöt:
 kerrataan ja täydennetään kurssilla MAA6 opittua
 todennäköisyysjakaumia
 otoksista tehtyjen päätelmien luotettavuuden tutkimista, esimerkiksi vaaligallupien tulkintaa.
17. Kulttuurimatka matematiikkaan (MAA17)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää klassisen Euklidisen geometrian tuntemustaan
 tutustuu kokonaislukujen ominaisuuksiin
 tutustuu joukko-opin alkeisiin
 oppii perustelemaan täsmällisesti matemaattisia tuloksia.
Keskeiset sisällöt:
 geometrian kertausta ja täydennystä
 yhtenevyyslauseet sini- ja kosinilauseiden avulla
 Diofantoksen yhtälöt ja salakirjoituksen alkeita
 joukko-oppia, relaatio ja funktio.
18. Kokonaisluvuista kompleksilukuihin (MAA18)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kokonaislukujen induktio-ominaisuuteen
161


laajentaa lukujoukkojen tuntemusta rationaali- ja reaalilukujen kautta kompleksilukuihin.
kertaa ja täydentää polynomien, analyyttisen geometrian, vektorien ja eksponenttifunktioiden
ominaisuuksia.
Keskeiset sisällöt:
 lukujonoja ja -summia sekä Σ-merkinnän käyttö
 induktioperiaate ja sen sovelluksia
 kompleksilukujen ominaisuuksia sekä kompleksitaso
 polynomiyhtälöiden juuret kompleksilukujen joukossa
 vakiokertoimiset ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt.
19. Harjoittelu vahvistaa -kurssi (MAA19)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa ja täydentää aikaisempien kurssien asioita muodostuvan ryhmän toiveiden mukaan
 oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön
 pyrkii laskuvalmiuksiensa harjaannuttamiseen.
Keskeiset sisällöt:
 sovitaan kurssin alussa kurssien MAA1 ja MAA2 pohjalta.
21. MAA21 = MAA1 IB:n SL-tasolle muokattuna
22. MAA22 = MAA2 IB:n SL-tasolle muokattuna
23. MAA23 = MAA3 IB:n SL-tasolle muokattuna
24. MAA24 = MAA 4 IB:n SL-tasolle muokattuna
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssi
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
2. Polynomifunktiot (MAA2)
3. Geometria (MAA3)
4. Analyyttinen geometria (MAA4)
5. Vektorit (MAA5)
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
7. Derivaatta (MAA7)
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
10. Integraalilaskenta (MAA10)
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Vaadittavat aiemmat kurssit
1
1
1,2,3
1,2,3,4,
1,2
1,2,3,4
1,2,3,4,7
1,2,3,4,7
1,2,3,4,7,8,9
1,2
1,2,3,4,7
1,2,3,4,7,8,9,10
162
TAMPEREEN LYSEO
14. Kertauskurssi (MAA 14)
15. Talousmatematiikka (MAA 15)
16. Tilastot päättelyn välineenä (MAA16)
17. Kulttuurimatka matematiikkaan (MAA 17)
18. Kokonaisluvuista kompleksilukuihin (MAA 18)
opintojen loppuvaiheessa
1,2
1,2,3,6
1,2,3
1,2,3,4,5,7
Matematiikan lyhyt oppimäärä
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja
jatko-opinnoissa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan
apuvälineenä
 saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii
luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
 hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
 sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja
mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
 saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
 harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa
tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
 tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
 oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.
Pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
 ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
 vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
 ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
 yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
163


ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
2. Geometria (MAB2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista
ominaisuuksista
 vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
 osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kuvioiden yhdenmuotoisuus
 suorakulmaisen kolmion trigonometria
 Pythagoraan lause
 kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
 geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
3. Matemaattisia malleja I (MAB3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä
matemaattisilla malleilla
 tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
 potenssiyhtälön ratkaiseminen
 eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
 ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
 osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
 oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän
arvon.
KESKEISET SISÄLLÖT
 polynomifunktion derivaatta
 polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
 polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
 graafisia ja numeerisia menetelmiä
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
164


tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
 normaalijakauma ja jakauman normittaminen
 kombinatoriikkaa
 todennäköisyyden käsite
 todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
6. Matemaattisia malleja II (MAB6)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
 osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
 ymmärtää lukujonon käsitteen
 ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
 lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
 kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
 lineaarinen optimointi
 lukujono
 aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
Syventävät kurssit
7. Talousmatematiikka (MAB7)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
 saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
 saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
 soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
KESKEISET SISÄLLÖT
 indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
 taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
 saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.
KESKEISET SISÄLLÖT
 trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
 radiaani
165





tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden
avulla
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Kertauskurssi (MAB9)
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
Keskeiset sisällöt:
 kurssien MAB1MAB6 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
10. Tilastot päättelyn välineenä (MAB10)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa itsenäisesti kerätä ja käsitellä tilastollista informaatiota
 osaa tehdä tilastollisten tunnuslukujen perusteella päätelmiä ja arvioida niiden luotettavuutta.
Keskeiset sisällöt:
 kerrataan ja täydennetään kurssilla MAB5 opittua
 todennäköisyysjakaumia
 otoksista tehtyjen päätelmien luotettavuuden tutkimista, esimerkiksi vaaligallupien tulkintaa.
11. Analyysin jatkokurssi (MAB11)
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää MAB4-kurssilla hankkimaansa analyysin tuntemustaan
 osaa käyttää tangentin kulmakerrointa muutosnopeuden tutkimiseen
 kertaa ja täydentää ääriarvosovelluksia esimerkiksi pinta-aloja ja tilavuuksia tutkittaessa
166
Keskeiset sisällöt:
 funktio, summafunktio ja tulofunktio
 derivaattafunktio ja sen käyttö
 tangentti ja muutosnopeus
 ääriarvosovellukset
 pinta-alan laskeminen integraalin avulla
12. Harjoittelu vahvistaa -kurssi (MAB12)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa ja täydentää aikaisempien kurssien asioita muodostuvan ryhmän toiveiden mukaan
 oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön
 pyrkii laskuvalmiuksiensa harjaannuttamiseen.
Keskeiset sisällöt: Sovitaan kurssin alussa.
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssi
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
2. Geometria (MAB2)
3. Matemaattisia malleja 1 (MAB3)
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
6. Matemaattisia malleja 2 (MAB6)
7. Talousmatematiikka (MAB7)
8. Matemaattisia malleja 3 (MAB8)
TAMPEREEN LYSEO
9. Kertauskurssi (MAB9)
10. Tilastot päättelyn välineenä (MAB10)
11. Analyysin jatkokurssi (MAB 11)
Vaadittavat aiemmat kurssit
1
1
1
1
1,3
1,3,6
1,2,3,6
Opintojen loppuvaiheessa
1,2,5
1,2,4
5.7 Biologia
Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo
esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.
167
Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen
ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia
mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.
Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin
sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista
käyttäytymistä.
Opetuksen tavoitteet
Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee biologian keskeiset käsitteet
 tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin
 oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin
 ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä
 perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida
kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa
 osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia
 tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia
 tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet
 ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön
että ihmiskunnan kannalta
 tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa
ekosysteemien tulevaisuudesta.
Kestävän kehityksen aihekokonaisuus on keskeisenä teemana kaikessa biologian opetuksessa:
”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnan muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja
tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet."
Kestävän kehityksen periaatteita pyritään toteuttamaan kaikessa toiminnassa, myös lukion oman ympäristöohjelman tai kestävän kehityksen ohjelman avulla.
Teknologia ja yhteiskunta on keskeisenä aihekokonaisuutena kaikessa biologian opetuksessa.
Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisen perustarpeiden näkökulmasta hyödylliseen ja hyödyttömään teknologiaan ja niiden ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat pohtivat omien elintapojensa ja valintojensa ympäristövaikutuksia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.
Muut opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin kursseihin. Niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat kurssisisältöjen
168
ja käytettävien opetusmenetelmien mukaan.
Opiskelijoita innostetaan tieteelliseen harrastamiseen. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, mm. tiedon haku ja lähteiden merkitseminen, ovat opiskelun perustaitoja.
Paikallisuutta korostetaan kaikissa kursseissa nostamalla eri aihealueista esiin tamperelaisia ja pirkanmaalaisia esimerkkejä.
Pirkanmaan ja Tampereen vilkas elinkeinoelämä ja laaja koulutustarjonta mahdollistavat
monipuolisen verkostoitumisen. Yhteistyötahot päätetään koulukohtaisesti.
Arviointi
Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä
sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten
lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden
merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa
painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä
käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.
Biologian pakolliset kurssit (BI1, BI2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (BI3, BI4, BI5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen.
Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta,
joka otetaan huomioon arvioinnissa.
Kurssin itsenäinen suoritus päätetään koulukohtaisesti, ja sen tulee sisältää kurssikokeen
lisäksi tutkielman laatimisen tai vastaavan määrän muita kirjallisia töitä.
TAMPEREEN LYSEO
Tavoitteet ja arviointi noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaista
opetussuunnitelmaa. Koulukohtainen syventävä kurssi ja koulukohtaiset soveltavat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä. Niitä ei voi suorittaa itsenäisesti.
Pakolliset kurssit
1. Eliömaailma (BI1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
169






tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä
tutkitaan
ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän
kehitykselle
osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.
KESKEISET SISÄLLÖT
Biologia tieteenä
 elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
 biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät
Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
 ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
 eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
 geneettinen monimuotoisuus
Evoluutio – elämän kehittyminen
 elämän syntyvaiheet
 lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
 lajien syntyminen ja häviäminen
 nykyinen eliökunta
Miten luonto toimii?
 elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
 ekosysteemien rakenne ja toiminta
 populaatioiden ominaisuudet
 lajien väliset suhteet
 eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
Nostetaan esiin Tampereen merkitys bioalan suomalaisena ja kansainvälisenä tutkimiskeskuksena.
Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää Tampereen kaupunkiluonnon muutoksen
keskeisiä syitä ja oppii havaitsemaan näitä muutoksia ympäristössään. Pohditaan monimuotoisuuden ilmenemistä ja lajien suojelua kaupunkiekosysteemissä ja eliöiden sopeutumista kaupunkiympäristöön.
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita
 ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden
170






osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan
hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle
tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa
osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Solu elämän perusyksikkönä
 miten soluja tutkitaan
 erilaisia soluja
 solun rakenne ja toiminta
Solun energiatalous
 energian sitominen
 energian vapauttaminen
Solujen toiminnan ohjaaminen
 DNA:n rakenne ja toiminta
 proteiinisynteesi
Solujen lisääntyminen
 mitoosi ja sen merkitys
 solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
Periytymisen perusteet
 geenit ja alleelit
 sukusolut ja niiden synty meioosissa
 periytymismekanismit
Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää evoluution jatkuvuuden geenisuhteiden
jatkuvana muuttumisena populaatioissa ja ekosysteemeissä
Kokeellisen työskentelyn taitojen harjoittelu mahdollistetaan tasapuolisesti kaikille opiskelijoille tarjoamalla yhteistoiminta-aikoina erikoiskursseja joissakin lukioissa.
Syventävät kurssit
3. Ympäristöekologia (BI3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
 ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
 hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
 tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös
ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
171



tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista
syntyneitä ongelmia
osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ekologinen tutkimus
 ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
 ekologisen tutkimuksen tehtävä
 ympäristön laadun indikaattorit
 oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
Biodiversiteetti ja sen merkitys
 biodiversiteetti luonnonvarana
 eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
 biodiversiteetin väheneminen
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
 aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
 paikalliset ympäristöongelmat
Suomen luonnon haavoittuvuus
 pohjoiset metsät
 suot
 järvet ja virtavedet
 Itämeri
Kestävä tulevaisuus
 ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
 rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
 ekologisesti kestävä tuotanto
 ympäristötekniikan mahdollisuudet
Tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa muuttuvassa maailmassa.
Opiskelija ymmärtää maapallon kantokyvyn rajat ja osaa toimia kestävän tulevaisuuden
puolesta paikallisesti.
Suomalaisista ekosysteemeistä tutustutaan erityisesti pirkanmaalaisiin. Paneudutaan joihinkin Tampereen ympäristöongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Pohditaan
Tampereen viher- ja suojelualueiden merkitystä ihmisen ja luonnon kannalta.
Tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja ihmisen toiminnan vaikutuksista oman ympäristön
tilaan. Tutkimuksellinen opiskelu on painotetusti esillä.
4. Ihmisen biologia (BI4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
172







osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja
toimintaperiaatteet
ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja
sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön
toimintojen ohjaajana
ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä
ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia
vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
 solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
 solujen vanheneminen ja kuolema
 syöpä
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
 ruoansulatus ja ravitsemus
 hengityselimistö ja hengityksen säätely
 veri ja verenkierto
 erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
 tuki- ja liikuntaelimistö
Elintoimintojen säätely
 umpirauhaset ja hormonit
 hermosto ja aistit
 lämmönsäätely
Ihmisen lisääntyminen
 sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
 hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
 ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
 perinnöllisyys ja terveys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
 elimistön puolustusjärjestelmät
 ihminen ja mikrobit
 myrkylliset aineet ja mutageenit
Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää omien valintojensa vaikutukset terveyteen
ja yhteisönsä hyvinvointiin.
173
5. Bioteknologia (BI5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
 ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa
 hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan
ja lisääntymisen periaatteet
 tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
 tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
 tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa
 pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja
eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
Solut proteiinien valmistajina
 DNA:n, geenien ja genomien rakenne
 entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
Geenien toiminta
 geenin toiminta ja sen säätely
 mutaatiot
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
 geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
 geenitutkimus lääketieteessä
 geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
Mikrobit ja niiden merkitys
 bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
 bakteerien viljely ja käsittely
 mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
Kurssilla nostetaan esiin Tampereen merkitystä bioalan suomalaisena ja kansainvälisenä
tutkimiskeskuksena.
Kokeellisen työskentelyn taitojen harjoittelu mahdollistetaan tasapuolisesti kaikille opiskelijoille tarjoamalla erikoiskursseja (joissakin lukioissa) yhteistoiminta-aikoina.
174
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
6. Kokeellinen biologia (BI6)
Tavoitteena on perehtyä biologisen tutkimuksen menetelmiin, harjoittaa tiedonhankintaa, tiedon
tulkintaa ja kriittistä käsittelyä sekä herättää kiinnostusta kokeelliseen biologiaan.
Kurssilla tutkitaan biologisia ilmiöitä mikroskopoiden, preparoiden ja erilaisin koejärjestelyin..
Kurssin voi suorittaa pakollisten kurssien jälkeen.
7. Lääketieteellinen biologia (BI7)
Tavoitteena on syventää ja laajentaa kurssilla BI4 opittuja tietoja ihmiskehon anatomiasta ja
fysiologiasta. Kurssi auttaa sisäistämään asiakokonaisuuksia, jotka hyödyntävät mm. lääketieteen ja
muun terveysalan, farmasian sekä liikuntatieteen jatko-opintoja.
9. Molekyylibiologian perusteet (BI9)
10. Johdanto laboratoriotyöhön (BI10)
Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä
laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri
tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko
fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille.
Koulukohtainen syventävä kurssi
8. Biologia kokonaisuutena (BI8)
Tavoitteena on syventää ja kerrata valtakunnallisten kurssien (BI1-5) sisältöjä. Tavoitteena on
ymmärtää biologisten vuorovaikutusjärjestelmien monimutkaisia syitä ja seurauksia sekä
harjaantua biologian ainereaalitehtäviin vastaamisessa. Opiskelijat voivat vaikuttaa kurssin
sisältöön. Laajuus 0,5 kurssia.
5.8 Maantiede
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa
muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa
175
integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on,
että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia,
alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan
maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa
lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon
ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opetuksen tavoitteet
Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti
tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
 ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
 osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia
 osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön
tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
 ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia
ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia
 tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta
 tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman
ympäristönsä kehitykseen
 osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen
puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.
Kestävän kehityksen aihekokonaisuus on keskeisenä teemana kaikessa maantieteen
opetuksessa:
"Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnan muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja
tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet."
Maantieteessä tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa alueellisesti. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää maapallon kantokyvyn rajat ja saa kokemuksia
siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja oikeudenmukaisilla päätöksillä.
Kestävän kehityksen periaatteita pyritään toteuttamaan kaikessa toiminnassa, myös lukion
oman ympäristöohjelman tai kestävän kehityksen ohjelman avulla.
176
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus on keskeisenä teemana kaikessa maantieteen
opetuksessa. Kulttuuri-identiteetti muodostuu opiskelijalle erityisesti hänen lähiympäristönsä antamista kokemuksista.
Teknologia ja yhteiskunta on keskeisenä aihekokonaisuutena kaikessa maantieteen opetuksessa.
Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisen perustarpeiden näkökulmasta hyödylliseen ja hyödyttömään teknologiaan ja niiden ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat pohtivat omien elintapojensa ja valintojensa vaikutuksia lähiympäristönsä ja maailman tilaan.
Muut opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin kursseihin. Niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat kurssisisältöjen
ja käytettävien opetusmenetelmien mukaan. Hyvinvointi-käsitettä tarkastellaan myös laajasta, kulttuurirajat ylittävästä näkökulmasta käsin.
Paikallisuutta korostetaan kaikissa kursseissa nostamalla eri aihealueista esiin tamperelaisia ja pirkanmaalaisia esimerkkejä.
Pirkanmaan ja Tampereen vilkas elinkeinoelämä ja laaja koulutustarjonta mahdollistavat
monipuolisen verkostoitumisen. Yhteistyötahot päätetään koulukohtaisesti.
Arviointi
Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä
väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan
huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-,
käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.
Maantieteen pakolliset kurssit (GE1, GE2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät
kurssit (GE3, GE4) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen.
Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta,
joka otetaan huomioon arvioinnissa.
Kurssin itsenäinen suoritus päätetään koulukohtaisesti, ja sen tulee sisältää kurssikokeen
lisäksi tutkielman laatimisen tai vastaavan määrän muita kirjallisia töitä.
TAMPEREEN LYSEO
Tavoitteet ja arviointi noudattavat valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaista
177
opetussuunnitelmaa. `Maantiede kokonaisuutena` on koulukohtainen syventävä kurssi.
`Kaupunkimaantieteen perusteita` on koulukohtainen soveltava kurssi. Molemmat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
Pakolliset kurssit
1. Sininen planeetta (GE1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
 ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
 osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
 ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta
luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
 ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
 osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että
maailmanlaajuisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Maantieteellinen ajattelu
 Mitä on maantiede?
 maantiede luonnontieteenä
 maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
 maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
Maan planetaarinen luonne
 aurinkokunnan synty ja perusrakenne
 Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
 Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä liikkeessä
 ilmakehän rakenne ja merkitys
 tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
Vesikehä liikkeessä
 veden kiertokulku luonnossa
 sateiden synty ja jakautuminen
 meriveden liikkeet ja merkitys
Sää ja ilmasto
 sää ja sen ennustaminen
 lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
 ilmastonmuutos
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
 Maan rakenne
 endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
 kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
 ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
178
Opiskelija saa tietoa Pirkanmaasta luonnonmaantieteellisenä alueena ja oppii havaitsemaan siinä tapahtuvia muutoksia. Opiskelijan maantieteellinen ajattelu kehittyy maapallosta ja lähiympäristöstä saadun lisääntyvän tiedon avulla.
TAMPEREEN LYSEO
Ei itsenäisesti suoritettavaksi.
2. Yhteinen maailma (GE2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen
 tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
 osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä
kaupungistumisen syitä ja seurauksia
 osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta
ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän
kehityksen merkityksen
 tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
 tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
 osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti
kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
 lähestymistavat ja näkökulmat
 maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
 paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
Väestö ja asutus
 väestönkehitys ja väestönkasvu
 asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
 kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
Luonnonvarat
 luokittelu ja riittävyys
Alkutuotanto ja ympäristö
 ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
 maatalouden muodot
 metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
Teollisuus ja energia
 raaka-aineet ja energialähteet
179
 teollisuuden sijainti
 kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
Liikkuminen ja vuorovaikutus
 liikennejärjestelmät
 matkailu ja sen merkitys eri alueilla
 maailmankauppa
 alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
 ytimet ja periferiat
 maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
 keskukset ja vaikutusalueet
 kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
 aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
 kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
 kansainvälinen yhteistyö
 globalisaatio
Opiskelija saa tietoa monikulttuurisesta Tampereesta ja oppii havaitsemaan kulttuurimaiseman muutoksia lähiympäristössään.
Opiskelija ymmärtää alueellisia kehityseroja sekä paikallisen ja kansainvälisen yhteistyön
merkityksen.
TAMPEREEN LYSEO
Ei itsenäisesti suoritettavaksi.
Syventävät kurssit
3. Riskien maailma (GE3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
 tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri
alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
 osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta
 osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa
soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
180



tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää
ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen
sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia
kestävän kehityksen mukaisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
 avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset
riskit
 luonnonriskeihin varautuminen
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
 luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,
puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja
biodiversiteetin heikkeneminen
 mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
 väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit,
yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
 ristiriitojen säätelymahdollisuudet
Tekniset riskit
Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa vertailla ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntyviä paikallisia riskejä ja mahdollisuuksia maapallon muiden alueiden vastaaviin.
Tutkimuksellinen opiskelu ja median käyttö ovat painotetusti esillä.
TAMPEREEN LYSEO
Eurooppa-linjan opiskelijoiden kanssa kurssin painopistealueeksi
suuntautumisvaihtoehtoaan parhaiten täydentävä kokonaisuus.
voidaan
valita
heidän
4. Aluetutkimus (GE4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kartografian perusteet
 tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia
 osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin,
181




kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä
osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä
ja tulosten julkaisemisessa
osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen
alueesta
osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja
viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
 kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
 kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
 numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
 painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROMtallenteina olevat lähteet
Paikkatietojärjestelmät
 paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
 esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista
 eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla
Oma aluetutkimus
 tutkimusalueen valinta
 aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden
tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen
raportointi
 aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,
luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen
Kurssilla tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta alueellisesti. Liikkeelle lähdetään omasta
pirkanmaalaisesta näkökulmasta ja edetään suurempiin aluekokonaisuuksiin.
Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja arkielämässä.
TAMPEREEN LYSEO
Eurooppa-linjan opiskelijoiden kanssa kurssin painopistealueeksi
suuntautumisvaihtoehtoaan parhaiten täydentävä kokonaisuus.
voidaan
valita
heidän
182
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen syventävä kurssi
5. Maantiede kokonaisuutena (GE5)
Tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva maantieteestä tieteenä.
Kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten kurssien (GE1-4) sisältöjä. Tutustutaan maantieteen
tutkimusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen harjoitustöiden avulla. Harjoitellaan erilaisten
tietolähteiden, erityisesti karttojen, diagrammien ja tilastojen käyttöä, tulkintaa ja laatimista sekä
ainereaalikokeeseen vastaamista.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen soveltava kurssi
6. Kaupunkimaantieteen perusteet
Toiminnallinen aluemaantieteen kurssi.
Tavoitteena on konkretisoida valtakunnallisilla kursseilla opittuja aiheita paikallisesta,
pirkanmaalaisesta ja tamperelaisesta, näkökulmasta. Tutustutaan kaupunkiin luonnon- ja
kulttuurimaantieteellisenä alueena. Havainnoidaan ja tutkitaan kaupunkiympäristöjä ja ihmisen
toimintaa kaupungin eri alueilla. Tehdään kenttätyötä keskustassa ja kurssilaisten toiveiden
mukaisesti lähiöissä tai esikaupunkialueella. Harjoitellaan maisema-analyysien laatimista.
Tehdään humanistisen maantieteen harjoitustöitä: Pelon maantiedettä. Onnen paikat. Minun
Tampereeni.
7. Maantiede kokonaisuutena (GE7) kertauskurssi, laajuus 0,5/1,0
Rakennetaan kokonaiskuvaa maantieteestä tieteenä. Kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten
kurssien (GE1-4) sisältöjä. Harjoitellaan erilaisten tietolähteiden, erityisesti karttojen, diagrammien
ja tilastojen käyttöä ja tulkintaa sekä ainereaalikokeeseen vastaamista.
5.9 Fysiikka
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään
ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.
Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina
malleina.
Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja
välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä de-
183
monstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta
ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.
Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella.
Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden
arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään.
Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat.
Opetuksen tavoitteet
Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden
mallintamisessa
 ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen
luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
 hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja
elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä
 vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi
 jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
 pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan
lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
 hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön
tapaan
 suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan
tuloksia sekä soveltamaan niitä
 hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja
julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen
 tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan
tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa
valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.
Arviointi
Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja
käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn
taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.
184
Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Suoritusjärjestys
Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta.
Kurssi
Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Lämpö (FY2)
Aallot (FY3)
Liikkeen lait (FY4)
Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Sähkö (FY6)
Sähkömagnetismi (FY7)
Aine ja säteily (FY8)
Edeltävät kurssit
FY1
FY1
FY1
FY1 ja FY4
FY1 ja FY4
FY1, FY4 ja FY 6
FY1 ja FY4
Fysiikankurssien opiskeluaikataulu (suositus)
1. vuosi; fysiikka 1-3, 2. vuosi fysiikka 4-7 ja 3. vuosi fysiikka 8 ja 10
Itsenäinen suoritus
Pakollista kurssia (FY1) ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Loput valtakunnalliset syventävät kurssit voidaan suorittaa itsenäisesti.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys –aihekokonaisuus näkyy kurssilla niin, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus oppilastöissä työskennellä vastuullisesti ja osallistuen.
Viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuus näkyy fysiikassa niin, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua eri fysiikan oppimisen viestintäkanaviin sekä fysiikan erilaisiin mittauslaitteisiin (tietokoneavusteinen mittaus, graafiseen laskimeen liitettävät anturit).
Yrittäjyyttä opiskelija oppii esimerkiksi yritys- ja teollisuusvierailujen kautta, jolloin voidaan
myös pohtia paikallista teollisuuden ja teknologian kehittymistä.
Aihekokonaisuuksia on mahdollista toteuttaa normaalien kurssisisältöjen lisäksi
 yritysvierailuina
 oppilaitosvierailuina
 verkostoitumalla
 vierailevien luennoitsijoiden avulla
185




oppilasprojekteina
teknologisiin sovelluksiin / keksintöihin tutustumalla
kansainvälisenä toimintana
oppiaineiden välisinä integraatioprojekteina.
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
 tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa
jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
 ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen
kytkeytyvän mallintamisen kautta
 suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
 tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
 käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
 aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
 energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
 kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
 voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
 liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuudet
esiintyvät kurssilla esimerkiksi säteilyn ja liikenneturvallisuuden opintokokonaisuuksissa.
Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuutta voidaan tarkastella fysiikan historian ja maailmankaikkeuden opintokokonaisuuksissa.
Työskentelytapoja ovat esimerkiksi
 yksilö-, pari- tai ryhmätyöt
 opiskelijaesitykset ja -tutkielmat
 videoiden ja tietoverkkojen käyttö.
Syventävät kurssit
186
Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija
 saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla
 tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla
 rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
 tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla
 tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
 tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
 tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
 tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
2. Lämpö (FY2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
 tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
 saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun
ja päätöksentekoon.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
 paine, hydrostaattinen paine
 kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
 mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
 lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
 energiavarat
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuuksia voidaan tarkastella energiavarojen hyödyntämisessä energiantuotannon eri vaiheissa.
Työskentelytapoja ovat esimerkiksi
 väittely
 posteri.
3. Aallot (FY3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin
 perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä,
ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 harmoninen voima ja värähdysliike
187





aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
valo, peilit ja linssit
ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuus voidaan huomioida äänen ja optisten laitteiden sovelluksissa.
4. Liikkeen lait (FY4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
 tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
 ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 liikkeen mallit ja Newtonin lait
 etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
 liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
 liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
 värähdysliikkeen energia
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuuksia
voidaan korostaa liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa.
Työskentelytapoja ovat esimerkiksi
 väittely/paneeli.
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien
ilmiöidenlaskennallista hallintaa
 syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
 pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
 pyörimisen liikeyhtälö
 pyörimismäärän säilyminen
 pyörimisliikkeen energia
188




ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
gravitaatio ja gravitaation alainen liike
heittoliike ja planeettojen liike
satelliitit ja niiden käyttö
Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus voidaan ottaa esille esimerkiksi rakennustekniikassa ja satelliittien käytössä.
6. Sähkö (FY6)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan
 osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
 jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
 Ohmin laki
 Joulen laki
 vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
 Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
 kondensaattori, kytkennät ja energia
 sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet voidaan ottaa
esille sähkölaitteiden tekniikassa ja käyttöturvallisuudessa.
Kestävää kehitystä voidaan tarkastella esimerkiksi akkujen ja paristojen sekä muiden
komponenttien kehittymisen ja kierrätyksen näkökulmasta.
7. Sähkömagnetismi (FY7)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
 perehtyy sähköturvallisuuteen
 syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
 varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
 induktiolaki ja Lenzin laki
189






induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
energian siirto sähkövirran avulla
tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
sähköturvallisuus
energiateollisuus
Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet voidaan liittää
sähköenergiantuotannon ja sähkömagneettisen viestinnän opintokokonaisuuksiin.
8. Aine ja säteily (FY8)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen
rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
 syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 sähkömagneettinen säteily
 röntgensäteily
 mustan kappaleen säteily
 valosähköilmiö
 säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
 atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
 kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
 atomiytimen rakenne
 radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
 massan ja energian ekvivalenssi
 ydinreaktiot ja ydinenergia
 aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
Ydinenergian opintokokonaisuuteen voidaan liittää aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta.
Lisäksi hyvinvointi ja turvallisuus voidaan huomioida radioaktiivisuuden ja röntgensäteilyn
kohdalla.
Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan ryhmälle opiskelijoita tilaisuutta vierailla Euroopan
190
hiukkastutkimuskeskus CERNissä, Sveitsissä.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Edeltävät opinnot
Kurssi
Kokeellinen fysiikka (FY9)
Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10)
Edeltävät kurssit
FY1 ja FY2
FY1–FY6
9. Kokeellinen fysiikka (FY9)
Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan tehty
koe ja kokeen tulokset. Kurssi voi sisältää mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja ekskursioita
erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin.
10. Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10)
Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva. Syvennetään eri
osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
11. Suhteellisuusteoria ja astrofysiikka (FY11)
Kurssilla on mahdollista tutustua astrofysiikkaan, avaruustekniikkaan ja/tai
suhteellisuusteoriaan. Kurssin sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.
suppeaan
12. Elektroniikka (FY12)
Kurssilla opitaan ymmärtämään puolijohdekomponenttien toimintaperiaatteet sekä tutustutaan
teoriassa ja oppilastöiden avulla komponenteista valmistettujen yksinkertaisten laitteiden toimintaan.
13. Fysiikan sovellukset (FY13)
Kurssilla tutustutaan opintosuunnitelman ulkopuolella oleviin fysiikan aiheisiin tai syvennetään
tietämystä jollakin fysiikan alalla. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti korvaamaan muualla
suoritettuja opintoja. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
15. Johdanto laboratoriotyöhön (FY15)
Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä
laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri
tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko
191
fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille.
5.10 Kemia
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää
kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa
ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä
aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien
havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja
rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden
kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Opetuksen tavoitteet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen
elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
 osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden
ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
 osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa
huomioon työturvallisuusnäkökohdat
 osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella
siitä sekä esittää sitä muille
 perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen
välineinä
 perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
 osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
 saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen
taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja –käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat
 havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
 työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
192
 tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
 tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
 johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
Arviointi
Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Suoritusjärjestys
Pakollinen ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys päätetään
koulukohtaisesti.
Kurssi
KE1
KE2
KE3
KE4
KE5
Edeltävät kurssit
KE1
KE1 ja KE2
KE1, KE2 ja KE3 tai KE1 ja KE2
KE1, KE2, KE3 ja KE4 tai KE1, KE2 ja KE3 tai KE1, KE2 ja
KE4
Itsenäinen suoritus
Pakollista kurssia (KE1) ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Loput valtakunnalliset syventävät kurssit voidaan suorittaa itsenäisesti.
Aihekokonaisuudet
Kestävän kehityksen periaate sekä hyvinvointi ja turvallisuus ovat kemian opiskelun perustana. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja tekemään oikeita valintoja niin
opiskelutilanteissa kuin arkielämässäkin.
Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuuden tulisi ohjata oppijaa pohtimaan teknologian
kehittymistä ja kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista niin, että otetaan huomioon kestävän kehityksen
periaatteet. Opiskelijan tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia niin omassa elämässään kuin globaalistikin. Tällöin opiskelijoita voidaan
ohjata tarkastelemaan myös oman kulttuurimme ja vieraiden kulttuurien yhtäläisyyksiä ja
eroavaisuuksia.
193
Opetuksessa korostetaan teknologian kehittämistyöhön liittyvää innovatiivisuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Yrittäjyyttä opiskelija oppii esim. yritys- ja tehdasvierailujen kautta, joilla voidaan myös
pohtia paikallista teollisuuden ja teknologian kehittymistä ja merkitystä Tampereella. Lisäksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistovierailujen kautta oppilaan tietämys paikallisesta
erityisosaamisesta laajenee.
Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään tiedonhankinnan ja mallintamisen välineenä viestintäja mediatekniikkaa ohjaten häntä samalla kriittiseen tarkasteluun tiedon
totuudellisuudesta.
Yritys- ja oppilaitosvierailut sekä koulujen välinen verkostoituminen syventää kaikkia aihekokonaisuuksia.
Aihekokonaisuuksia on mahdollista toteuttaa normaalien kurssisisältöjen lisäksi
 yritysvierailuina
 oppilaitosvierailuina
 verkostoitumalla
 vierailevien luennoitsijoiden avulla
 opiskelijaprojekteina
 kilpailuina
 teknologisiin keksintöihin/sovelluksiin tutustumalla
 oppiaineiden välisinä integraatioprojekteina
 kansainvälisenä toimintana
 teemapäivien tai teemaviikkojen avulla.
Pakollinen kurssi
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
 syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien
asioiden yhteydessä
 osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä
ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
 tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
 kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
 oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
 osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee
erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
KESKEISET SISÄLLÖT
 orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia
typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
 orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
 erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
 orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreakti-
194
oita
Kurssilla korostuvat aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus esim. työturvallisuuden ja aineiden ominaisuuksien opiskelun yhteydessä. Teknologiaa ja sen sovelluksia tarkastellaan ja käytetään hyödyksi huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelijaa
ohjataan heti kemian opintojen alussa aktiivisesti hankkimaan tietoa sekä empiirisesti että
erilaisten viestimien avulla.
Työskentelytapoina voidaan käyttää esim.
 laborointia ja demonstraatiota
 yksilö-, pari- ja ryhmätöitä
 esityksiä ja tutkielmia
 yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä
 vierailevien asiantuntijoiden, esim. alaa opiskelevien entisten oppilaiden, luentoja
 yritys- tai oppilaitosvierailuja
 videoiden ja tietoverkkojen hyödyntämistä
 integraatiota eri oppiaineisiin esim. biologiaan
 opiskelijoiden pitämiä opetustuokioita.
Opiskelijoita kannustetaan opiskelussaan itsearviointiin.
TAMPEREEN LYSEO
KE1 voidaan opettaa myös englanniksi joko kokonaan tai osittain.
Syventävät kurssit
2. Kemian mikromaailma (KE2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
 osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja
järjestelmiä
 ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä
käytettäviä menetelmiä
 osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen,
ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
 elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
 hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
 kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
195


atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
isomeria
Aihekokonaisuuksista korostuvat viestintä- ja mediataidot. Opiskelijoita kannustetaan
aktiivisesti tutkimaan kokeellisesti ja erilaisia malleja (atomi- ja molekyylimallinnus)
käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
Jaksollisen järjestelmän opiskelussa voidaan hyödyntää esim. projektitöitä ja ryhmätöitä.
3. Reaktiot ja energia (KE3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden
merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
 ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden
merkityksen yhteiskunnassa
 osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
 osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
 epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
 stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
 energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
 reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys ja teknologia ja yhteiskunta. Koska
kurssiin sisältyy kemian stoikiometrinen laskuosuus, on tehtävien tarkkaan käsittelyyn,
esittämismuotoihin ja perusteluihin kiinnitettävä erityistä huomiota.
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
 tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa
hapettumispelkistymisreaktioita
 osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia
sovelluksia
 tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
 osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.
196
KESKEISET SISÄLLÖT
 sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
 hapettumis-pelkistymisreaktiot
 metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
 bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit
Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta. Erilaisten raaka-aineiden jalostuksen ja erilaisten materiaalien koostumuksen, ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien opetuksen yhteydessä kiinnitetään
huomiota ko. materiaalien elinkaareen ja ympäristövaikutuksiin.
Kurssia opiskeltaessa voidaan ottaa myös huomioon Tampereen erityispiirteet kemian teollisuuden osalta.
Työskentelytapoina voisivat olla edellä esitettyjen lisäksi erilaiset väittelytilaisuudet ja paneelit sekä tietenkin teollisuusvierailut. Kurssin yhteydessä tulisi ottaa esille myös uusimpia keksintöjä ja kehitteillä olevia tuotteita sekä tulevaisuuden ammatteja esim. korkeakouluvierailujen kautta.
Kurssia voidaan joiltakin osin integroida fysiikan kanssa.
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia
tasapainosovelluksia
 ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa
ja luonnon ilmiöissä
 osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 reaktiotasapaino
 happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
 liukoisuus ja liukoisuustasapaino
 tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävän kehityksen, turvallisuuden ja teknologian lisäksi viestintä- ja mediaosaaminen.
Opiskelijan tulisi ymmärtää tasapainon merkitys niin teollisuudenprosesseissa kuin
197
luonnon ilmiöissä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oppilaan kokeellisiin tutkimustaitoihin
ja mallintamistaitoihin.
Opiskelijan tulisi hallita kurssin suoritettuaan graafisen esityksen tekeminen ja
tulkitseminen myös TVT:tä hyödyntäen.
Opetuksessa voidaan myös ottaa huomioon mahdollinen integraatio esim. biologiaan ja
matematiikkaan.
.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Edeltävät opinnot
Kurssi
Edeltävät kurssit
Kokeellinen kemia (KE6)
KE1
Lukion kemian kokonaiskuva (KE7)
KE1–KE5
Ihmisen biokemia (KE8) (soveltava)
KE1
7. Lukion kemian kokonaiskuva (KE7)
Tavoitteet: Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista.
Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitellaan
reaalikokeeseen vastaamista.
Suoritustapa: Keskusteluja, harjoitustöitä, nettitiedonhakuja ja mallintamista, teollisuusvierailuja.
Arviointi: Kurssista annetaan arvosana (410) loppukokeen ja tuntityöskentelyn perusteella.
Suoritusjärjestys: KE4- ja KE5-kurssien jälkeen.
Aihekokonaisuudet:
 Yrittäjyys  vierailut
 Hyvinvointi  teknisen kehityksen tuomana
 Kestävä kehitys – ympäristöseikat, mm. metallien kierrätys
 Teknologia ja yhteiskunta  koko kurssin keskeisimpiä asioita.
 Viestintä- ja mediaosaaminen  Internetin käyttö tiedonhakua varten.
8. Ihmisen biokemia (KE8)
Tavoitteet: Tutustumme bioyhdisteiden kemiaan (esim. proteiinit, hiilihydraatit ja lääkkeet).
Autamme opiskelijoita valmistautumaan pääsykokeisiin (esim. lääketiede ja farmasia).
Keskeiset sisällöt: Hiilihydraatit, lipidit, proteiinit, vitamiinit, dieetit, metalli-ionit, lääkkeet,
huumeet, DNA/RNA, hormonit, entsyymit.
Suoritustapa: Opiskelijat pareittain valmistavat ja pitävät esitelmiä yllä mainituista aiheista.
Esitelmän jälkeisen tunnin alussa esittelijät pitävät pienkokeen omasta aiheesta.
Arviointi: Kurssista annetaan arvosana (410) loppukokeen ja tuntityöskentelyn perusteella.
Suoritusjärjestys: Edellyttää KE1:n ja KE3:n tietoja.
Aihekokonaisuudet:
 Hyvinvointi ja turvallisuus  dieetti ja terveet elämäntavat
 Kestävä kehitys  lääkkeet ja huumeet
198
 Kulttuuri-identiteetti  dieetit, lääkkeet ja huumeet eri yhteiskunnissa
Viestintä- ja mediaosaaminen  Internet yhtenä lähteenä esitelmien valmistamisissa.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
6. Laboratoriotyöt vasta-alkajille (KE6)
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat keskeisimpiin perinteisiin laboratoriomenetelmiin, kuten tislaus,
titraus ja kalorimetria. Syvennetään taitoja kokeellisen tiedonhankinnan menetelmistä suorittamalla
erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä. Tehdään erilaisia synteesejä ja analyyseja
kemian eri osa-alueilla, tutustutaan erilaisiin tutkimusraportteihin ja laaditaan johdonmukaisia
työselostuksia. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan yliopiston, teollisuus- tai tutkimuslaitosten
laboratorioihin.
Keskeiset sisällöt: Stoikiometria, lämpöoppi, sähkökemia, orgaanisten aineiden reaktiot, kinetiikka.
Suoritustapa: Opiskelijat tekevät laboratoriotöitä, joista pitävät työpäiväkirjaa. He laativat yhdestä
tai useammasta työstä työselostuksen arvosteltavaksi. Kurssilla vieraillaan jossain koulun
ulkopuolisessa laboratoriossa ja/tai teollisuusyrityksessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: Kurssi arvioidaan työpäiväkirjan ja työselostusten perusteella. Suoritusmerkintä.
Suoritusjärjestys: KE2 minimi, KE3 suositus ennen KE6:ta.
Aihekokonaisuudet:





Yrittäjyys  vierailut
Turvallisuus  työmenetelmät, työvälineet, mm. suojatakit ja suojalasit
Kestävä kehitys  käytetään mahdollisimman pienet määrät kaikkia kemikaaleja; kerätään pois
kaikki ympäristön kannalta kyseenalaiset tuotteet ja reagenssit
Teknologia ja yhteiskunta  laboratoriotyöt ja -välineet ovat esimerkkejä. Lisää tulee
vierailuista
Mediaosaaminen  Internetistä voi hakea tiettyihin töihin oikeat arvot, joihin tulee verrata omat
tulokset.
9. Johdanto laboratoriotyöhön (KE9)
Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä
laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri
tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko
fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin.
Arviointi: Suoritusmerkintä.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille.
10. Laboratoriotyöt edistyneille (KE10)
Tutkitaan kemiallisia ilmiöitä kokeellisesti. Perehdytään keskeisimpiin perinteisiin
laboratoriomenetelmiin (esim. titraus, tislaus, kalorimetria jne.). Kurssi voi sisältää myös
laboratoriovierailuja. Kokeen sijasta kurssi suoritetaan laboratoriotyöselostusten avulla.
Arviointi: Kurssi arvioidaan työpäiväkirjan ja työselostusten perusteella. Suoritusmerkintä.
Suoritusjärjestys: Edellyttää kurssien KE1-KE4 tietoja
199
5.11 Uskonto
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa,
sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen
ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön
ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta
kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa
oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien
välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä,
tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat
aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan
asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Tampereen lukioissa oman uskonnon opetusta annetaan evankelis-luterilaisen, ortodoksisen ja islamilaisen uskonnon ryhmissä. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjä toteuttaa uskonnonvapauslain ja lukiolain mukaisesti muidenkin uskontokuntien mukaista oman uskonnon opetusta.
Opetuksen tavoitteet
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon
 merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin
yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
 hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia
uskontoihin liittyviä kysymyksiä
 kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja
kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
 kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri
kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
 ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
200

hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja
sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.
Arviointi
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan,
joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä
uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan
asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan
työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.
5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto
Pakolliset kurssit
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
 ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen
 tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen
osana uskonnon tutkimusta
 oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.
KESKEISET SISÄLLÖT
 uskonnon määrittely ja tutkiminen
 uskonnon ydinkysymykset
 uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
 Raamattu pyhänä kirjallisuutena
 yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
 Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
 Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
201
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 oman katsomuksen tunnistaminen ja rakentaminen sekä toisten katsomusten tunteminen ja arvostaminen
 uskonto yhteiskuntaa luovana, uudistavana tai säilyttävänä tekijänä
 kansalaisuskonnon käsite
Hyvinvointi ja turvallisuus
 uskonto yhteyttä ja turvaa luovana tekijänä
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 Raamatun ja uskonnon vaikutus suomalaisiin, eurooppalaisiin ja yleisinhimillisiin arvoihin
 Raamatun ja uskonnon ilmeneminen suomalaisessa kulttuurissa, esimerkiksi taiteessa, nimistössä, juhlaperinteessä, kielessä, mainonnassa
Viestintä- ja mediaosaaminen
 uskonnon vaikutusten havaitseminen mediassa
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
 tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen,
sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa
 ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa
 osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää
näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kristillisen kirkon synty
 alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
 lännen kirkko keskiajalla
 idän kirkon kehitys
 reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
 nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
 kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
202

kirkkohistoriallisten kehityslinjojen havaitseminen Tampereella.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 työn etiikka eri kirkkokunnissa
Hyvinvointi ja turvallisuus
 sosiaalisen auttamisen historia ja nykypäivä, esim: lähimmäisen auttaminen ja sairaanhoito kirkon historian vaiheissa, kirkollinen diakoniatyö
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 kristillisen kirkon historia ja kulttuurinen vaikutus eurooppalaisen,
tamperelaisen kulttuurin yhtenä keskeisenä juonteena
 oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen ja vahvistuminen
suomalaisen ja
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen
pohdinnan merkityksen
 saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
 ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan
 saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa
kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
 ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
 ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen
sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.
KESKEISET SISÄLLÖT
 ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
 kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
 hyvän ja pahan käsitteet
 kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
 yksilöeettisiä kysymyksiä
 yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä
Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska sen sisältö ja tavoitteet liittyvät
olennaisesti luvussa 3.1 mainittuun aktiivista vuorovaikutuksellista prosessia edellyttävään
oppimiseen, joka toteutuu parhaiten lähiopetuksessa.
203
Aihekokonaisuudet
Etiikan kurssilla UE3 käsitellään luontevasti kaikkien aihealueiden kysymyksiä, kuten
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 ihmisoikeudet ja niiden soveltaminen käytännön arkielämään
 oman perustellun ja kriittisen mielipiteen muodostaminen, sen esittäminen ja siitä keskustelu toisten mielipiteitä kunnioittaen
 työn merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle
Hyvinvointi ja turvallisuus
 omien näkemysten ja tunteiden ilmaisu vuorovaikutustilanteessa
 ristiriitaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely turvallisesti
Kestävä kehitys
 ihmisen elämäntapojen ja luonnon välisen suhteen ongelmien käsittely
 kulutuksen ja markkinoinnin etiikka
 Suomen ev.lut. kirkon ympäristöohjelman tarjoamat näkökulmat
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 eri kulttuurien edustajien välisten suhteiden problematiikka
 monikulttuurisen yhteiskunnan tuomat haasteet
Teknologia ja yhteiskunta
 tiedon, teknologian ja luonnon käyttämiseen liittyvät kysymykset
 ihmisarvon ja tekniikan sovellusten välinen suhde (esim. biotieteiden tai informaatioteknologian sovellusten alueella)
Viestintä- ja mediaosaaminen
 tiedonvälityksen ja kaupallisen median eettiset kysymykset
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UE4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
 ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen
ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
 uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
 uskontojen pyhät kirjat ja oppi
204




uskontojen eettiset ohjeet
uskontojen kultit ja rituaalit
uskontojen suuntaukset
uskonnot ja yhteiskunta

maailmanuskontojen näkeminen osana tamperelaista elämänpiiriä.
Aihekokonaisuudet
Hyvinvointi ja turvallisuus
 uskontojen tarjoama turva ihmisen ja hänen lähiympäristönsä arjessa ja juhlassa
Kestävä kehitys
 uskontojen näkemykset ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 muiden uskontojen tuntemus osana kulttuurista lukutaitoa
 monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen
 valmiuksien saaminen kulttuurien väliseen toimintaan
Viestintä- ja mediaosaaminen
 tiedotusvälineiden antama kuva uskonnoista
TAMPEREEN LYSEO
Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä, koska vierailut ja vierailijat ovat olennainen osa
opetusta.
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta
nykypäivän uskonnollisuuteen
 ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä
keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
 osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten
näkökulmasta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 muinaissuomalainen uskonto
 Suomen kirkkohistorian yleislinjat
 luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
 ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
 kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
205
Kurssi antaa mahdollisuuden tutustua uskontojen ilmenemismuotoihin Tampereella.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset
vaikuttamiskanavina
yhteisöt
osallistumisjärjestelminä
ja
Hyvinvointi ja turvallisuus
 seurakunnan tarjoamat tukiverkostot elämän kriisitilanteissa, esim. kirkolliset toimitukset, diakonia ja sielunhoito
 uskonnollinen yhteisö osallisuuden ja elämänilon tuojana
 uskontoon liittyvien lieveilmiöiden tarkastelu
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 suomalaisen yhteiskunnan uskonnollinen ja katsomuksellinen moni-ilmeisyys
 oman identiteetin jäsentäminen osana suomalaista katsomusperinnettä
 uskonto suomalaisessa taiteessa, esim. kirkkoarkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, musiikissa
Viestintä- ja mediaosaaminen
 Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen näkyminen mediassa
Oppiaineen luonne, yhteistyötahot ja menetelmät
Monipuoliset konstruktiivista oppimista tukevat työtavat soveltuvat hyvin evankelis-luterilaisen uskonnon oppiainekseen ja tavoitteisiin. Oppilasta aktivoivista työtavoista erityisesti
keskustelu tukee mm. sosiaalisuutta, erilaisten näkemysten hyväksymistä ja oman katsomuksen rakentumista.
Opiskeluun liittyy yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelu ja ymmärtäminen. Tampereella yhteistyötahoja ovat esimerkiksi ev.lut seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, erilaiset oppi- ja kulttuurilaitokset sekä eri alojen yritykset.
Kurssien suoritusjärjestys ja arviointi
 Kurssilla UE1 perehdytään uskonnon peruskäsitteisiin ja uskontoon ilmiönä, joten se
on suositeltavaa suorittaa ennen muita uskonnon pakollisia tai syventäviä kursseja.
 Kurssi FI1 suositellaan suoritettavaksi ennen kurssia UE3. Etiikan peruskäsitteet
opiskellaan FI1:ssä, joten UE3:n etiikan opiskelu voidaan tältä osin rakentaa aiemmin
opitun varaan.
 Kurssit UE1 – UE5 arvostellaan numeroilla. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla ja soveltavat suoritusmerkinnällä. Ne voidaan ottaa korottavina huomioon päättöarvioinnissa.
206
Kurssin itsenäinen suorittaminen
Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen
opettajan kanssa. Itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden tai useamman kirjallisen tai
vastaavan tuotoksen hyväksyttyä laatimista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa tuotoksessaan arvioitava käyttämiään lähteitä ja
opiskeluprosessiaan.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen syventävä kurssi
6. Raamatuntutkimus (UE6)
Sisältö: Kurssilla syvennetään Raamatun tuntemusta, sen merkitystä maailmankatsomuksen ja
länsimaisen kulttuurin perusaineksena sekä perehdytään tieteelliseen raamatuntutkimuksen
viimeisimpiin tuloksiin ja erilaisiin Raamatun tulkintatapoihin sekä niiden synnyttämään
keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tavoite: Raamatun sisällön, tutkimuksen ja kulttuurivaikutusten ymmärtäminen sekä yksilö- että
yhteisötasolla.
Suoritustapa: Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arvostelu: Suoritusmerkintä/arvosana.
Menetelmät: Kurssilla voidaan tehdä opintomatka (oma kustannus).
5.11.2 Ortodoksinen uskonto
Keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija ortodoksiseen uskontoon, sen kulttuuriperintöön sekä tästä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa ortodoksisuutta tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetuksessa käytetään hyväksi kirkon omia lähteitä, ajankohtaista materiaalia
sekä viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, opetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
Opetuksen tavoitteet
Opiskelija
 kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailman katsomustaan ja
kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa uskonnollista perinnettä
 ottaa huomioon ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus, sekä pystyy elämään ja toimi-
207




maan eri kulttuureista tulevien sekä eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa
monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että ymmärtää uskonnon
merkityksen ja vaikutuksen niin yhteisön ja yksityisen ihmisen elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
hallitsee käsitteitä, joiden avulla osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä
kysymyksiä
ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
osaa pohtia uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä ja keskustella niistä sekä osaa etsiä itsenäisesti uskontoihin liittyvää tietoa ja arvioida sitä kriittisesti.
Arviointi
Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arviointi kohdistuu katsomuksellisten aineiden hallintaan, joka tarkoittaa kykyä
yhdistellä, eritellä ja arvioida oman uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusta
sekä muita uskontoja. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä
opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.
Pakolliset kurssit
1. Ortodoksinen maailma (UO1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
 ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
 tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä
 näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.
KESKEISET SISÄLLÖT
 varhaiskirkko
 Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
 idän ja lännen kirkon ero
 Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
 orientaaliset kirkot
 lännen kirkot
2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
 hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
 tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden
pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
 ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.
208
KESKEISET SISÄLLÖT
 ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
 Pyhä Kolminaisuus
 Jumalansynnyttäjä
 pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
 ortodoksinen ihmiskuva
 yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Raamattutieto (UO3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
 hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
 tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
 ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti
ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa
 osaa omatoimisen Raamatun käytön.
KESKEISET SISÄLLÖT
 Jumala ja ihminen Pentateukissa
 viisauskirjallisuus
 profeetat ja messiasodotus
 evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
 Jeesuksen henkilö
 Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
 Paavali ja hänen kirjeensä
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UO4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
 ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen
ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä
uskontoja ja uususkontoja.
 uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
 uskontojen pyhät kirjat ja oppi
 uskontojen eettiset ohjeet
 uskontojen kultit, rituaalit ja taide
 uskontojen suuntaukset
 uskonnot ja yhteiskunta
209
Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
5. Ortodoksinen Suomi (UO5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
 ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä
 hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
 tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
 osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 suomalainen muinaisusko
 ortodoksit idän ja lännen välissä
 katolisuudesta luterilaisuuteen
 itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
 maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
 uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
5.11.3 Katolinen uskonto
M
uiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen
uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita,
erityisesti kaikille uskontokuntasidonnaisille ryhmille
laadittuja tavoitteita.
Katolisen uskonnonopetuksen tehtävä on antaa katoliselle oppilaalle tiedollisia ja
taidollisia aineksia katolisen kirkon rakenteen ja elämän sekä katolisen elämäntavan
hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskontojen
maailmaa ja merkitystä historian ja yhteiskunnan muovaajana.
Pakolliset kurssit
1. Katolinen maailma (UK1)
210
Tavoitteet
Opiskelija





tuntee kirkon synnyn ja kehityksen päälinjat sekä kirkon nykyisyyttä muovanneita
tekijöitä
ymmärtää katolisen kirkon muotoutumisen historiaa eri vaiheissa
tuntee katolista maailmankirkkoa eri maanosissa ja osakirkkojen
suhdetta ympäröivään yhteiskuntaa ja kulttuuriin
tuntee ekumeniaa, katolisen kirkon käymää oppikeskustelua muiden kristittyjen
kanssa ja dialogia muiden uskontojen kanssa
Keskeiset sisällöt
Kirkon synty vanhalla ajalla
 juutalaisuus ja kristinusko
 kristinusko kohtaa Rooman valtakunnan uskonnollisuuden
 kirkon kehitys ja leviäminen
 kirkkoisät
Kirkon kehitys keskiajalla
 leviäminen
 jakamattoman kirkon aika
 lännen yhtenäiskulttuurin aika
 keskiajan kirkolliskokouksia
 kirkollinen elämä Pohjoismaissa
 kirkkorakennustaidetta ( mahdollinen tutustumiskäynti keskiaikaiseen kirkkoon,
esim. Messukylän vanhaan kirkkoon )
 maallisen ja hengellisen vallan suhde
 Ritarikunnan edustajan vierailu oppilasryhmään
Reformaatio ja katolisen kirkon reformi
 myöhäiskeskiajan reformatorisia liikkeitä
 Lutherin toiminta ja evankelis-luterilaisen kirkon synty
 muita protestanttisia kirkkoja ja liikkeitä
 Tridentin kirkolliskokous
 reformaatio Pohjoismaissa
 1500-luvun kirkollisia vaikuttajia
Katolisen kirkon kehitys uudella ajalla
 kirkon ja yhteiskunnan suhteiden kehitystä
 katolisen kirkon ja muiden kirkkojen suhteita
 kirkko ja ajan filosofisia ja luonnontieteellisiä kysymyksiä
 katolisen kirkon laajeneminen maailmankirkoksi ( oppilaiden omien kotimaiden
kirkkotraditioon tutustuminen esitelmien kautta)
 Vatikaanin 1. kirkolliskokous ja opillinen kehitys
 1900-luvun kirkollisia kysymyksiä
 katolinen kirkko Pohjoismaissa
211
Vatikaanin 2. kirkolliskokous ja sen jälkeinen kirkko
 paavi Johannes XXIII
 kirkolliskokouksen kokoonpano ja tehtävät
 istuntokaudet ja niiden asiakirjat
 paavi Paavali VI
 kirkollisen elämän kehitys kirkolliskokouksen jälkeen
 paavi Johannes Paavali II
2. Raamattu, Traditio ja opetusvirka (UK2)
Tavoitteet
Opiskelija
 tuntee Raamatun synnyn ja taustalla vaikuttanutta kulttuurihistoriaa
 tuntee Raamatun sisällön
 hahmottaa Vanhan ja Uuden testamentin keskinäistä suhdetta
 tuntee Tradition sisältöä ja suhteen Raamattuun
 ymmärtää, että Raamatun ja Tradition autenttinen tulkinta on uskottu opetusviralle
 tuntee dogminmuodostusta
 tuntee liturgian kehityshistoriaa
Keskeiset sisällöt
Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjoitukset ja niiden käyttö liturgiassa
 Vanhan ja Uuden testamentin synty, rakenne ja kaanonit
 Raamatun käyttö
Pelastushistoria
 Jumalan ilmoitus itsestään Vanhassa testamentissa
 Jumalan ilmoitus Jeesuksessa Kristuksessa
 Pyhän Hengen toiminta
Kirkon apostolinen traditio
 ylösnousemususko
 depositum fidei
 sakramenttien ja liturgian vietto
Jakamattoman kirkon kirkolliskokousten opillisia kysymyksiä
 pyhä Kolminaisuus
 Jeesus Kristus, ihmiseksi tullut Jumalan Poika
 Jumalan äiti
 Credo
Piispat opetusviran haltijoina
 apostolinen suksessio
212



kirkon erehtymättömyys: paavi piispainkollegion päänä (ex cathedra ) ja kaikki
piispat paavin kanssa
kirkolliset virat
opetusviran tehtävät
Dogmien määrittely ja sisältö
 Pyhän Hengen ohjaus kirkossa
 dogmaattiset ja moraaliset totuudet välttämättömiä uskon kokonaisuudelle
3. Etiikka ja moraali ( UK3 )
Tavoitteet
Opiskelija
 tuntee katolista ihmiskäsitystä ja moraalin perusteita sekä ymmärtää, kuinka kirkko
voi niiden pohjalta muodostaa eettisiä kannanottoja
 tuntee katolista opetusta seksuaalisuudesta ja seksuaalimoraalista
 tuntee katolista sosiaaliopetusta
 hahmottaa erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä eettisiä näkemyksiä
Keskeiset sisällöt
Katolinen ihmiskäsitys Raamatun ja kirkon opetuksen perustalta
 Raamatun ihmiskäsitys
 ihmisen kutsumus
 kirkon opetusta ihmisestä
 hyveet elämänvoimana
Kirkon eettisen ja moraalisen opetuksen muotoutuminen
 etiikan ja moraalin peruskäsitteistöä
 yleiset moraaliohjeet uskon totuuksina
 kristityn velvollisuus kehittää omaatuntoaan
Ihmisen seksuaalisuus, kirkon seksuaaliopetus, avioliitto ja selibaatti
 seksuaalisuus ihmisen persoonaan kuuluvana
 rakkaus tahdon ja kiintymyksen asiana
 avioliiton ominaisuudet ja vastuullinen vanhemmuus
 puhtaus avioliitossa
 perhe Jumalan suunnitelmassa
 selibaatti elämänmuotona
Kirkon kannanottoja yhteiskunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksistä
 1800-luvun yhteiskunnallinen muutos
 oikeudenmukaisuuden kysymyksiä 1900-luvun maailmassa
 paavien sosiaaliopetus
 kirkko rauhan rakentajana ja sovittelijana
213
Yhteiskunnallisia kannanottoja eettisiin kysymyksiin
 Suomessa käytävää sosiaalieettistä keskustelua
 Suomessa käytävää seksuaalipoliittista keskustelua
214
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UK4)
Tavoitteet
Opiskelija
 tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
 ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen
ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista
perinnettä.
Keskeiset sisällöt
Uskontojenlevinneisyys ja kannattajamäärät
 yleiskuva uskontojen vaikutusalueista
Uskontojen pyhät kirjat ja oppi
 mitä ovat pyhät kirjat
 kirjauskonnot
 eri uskontojen pyhiä kirjoja
Uskontojen eettiset ohjeet
 yleisinhimilliset eettiset käsitykset
 uskontojen omat normistot
Uskontojen kultit, rituaalit ja taide
 jumalanpalvelusten, palvonnan ja kunnioituksen muotoja
 taide uskonnon sisältönä ja kuvaajana
Uskontojen suuntaukset
 uskontojen ilmenemisen monimuotoisuus
 uskontojen sisäinen kehitys ja jännitteet
Uskonnot ja yhteiskunta
 uskonnot yhteiskunnallisessa kontekstissa
 uskontojen ja yhteiskuntien keskinäinen vaikutus
5. Katolinen elämäntapa (UK5)
Tavoitteet
Opiskelija
 hahmottaa kristillisen elämän ominaispiirteitä
 tuntee maallikon kutsumuksen ja apostolaatteja
215




tuntee luostarien ja sääntökuntien kehitystä ja spiritualiteettia
tuntee katolisen hurskauden ilmenemismuotoja
tuntee katolisen kirkon rakenteen ja hierarkian
tuntee katolisen kirkon elämää Suomessa
Keskeiset sisällöt
Kristillinen elämä
 tuntee ensimmäisten kristillisten sukupolvien elämää
 hahmottaa kristinuskon ja kirkon yhteisöllistä luonnetta
 hahmottaa yksilön vapauden ja vastuun suhdetta
 näkee hengellisyyden ja arkielämän yhteenkuuluvuuden
Spiritualiteetin eri muotoja
 spiritualiteetin määrittelyä ja pyrkimyksiä
 maallikkojen osallistumista eri spiritualiteetin muotoihin
Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen määrittelemiä apostolaatteja ja niiden kehitystä
 apostolaatin määrittelyä
 erilaisia apostolaatteja
Luostarilaitoksen ja sääntökuntien kehitystä ja karisma
 luostarilaitos ja sen kehitystä
 sääntökuntia ja niiden karismaan tutustumista
 Suomessa toimineet ja toimivat luostarit
 Suomessa toimivat sääntökunnat
 opintoretki jonkun sääntökunnan edustajien luo tai sääntökuntalaisen vierailu
oppilasryhmässä
Perinteisiä ja liturgisia rukouksia ja hartauksia ja niiden kehitystä
 katolisia hartauksia, litanioita, rukouksia ja sakramentaaleja
 ruusukko-rukouksen ja ristintien hartauden kehitys ja käyttö
Pyhiinvaellusperinnettä
 pyhiinvaelluksen määrittely
 pyhiinvaelluskohteita Euroopassa
 pyhiinvaelluskohteita muualla maailmassa
 pyhiinvaelluksia Suomessa
Katolisen kirkon rakenne
 paavius: kirkon ykseyttä palveleva virka
 kirkon keskushallinto
 piispainkokoukset ja hiippakunnat
 seurakuntien hallinto
216
Katolinen paikalliskirkko Suomessa
 katolisen kirkon kehityslinjoja Suomessa 1900-luvun alusta
 nykyiset seurakunnat
 katolinen kirkko suomalaisen yhteiskunnan osana
Muiden kristittyjen ja uskontojen kohtaaminen Suomessa
 ekumeeninen toiminta Suomessa
 kirkkojen välisiä oppikeskusteluja
 dialogia muiden uskontojen kanssa
5.11.4 Islamin uskonto
1. Islam, yhteiskunta ja kulttuuri (UI1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee islamin synnyn, kehityksen, leviämisen sekä islamin nykyaikana
• ymmärtää islamin opin perusteet sekä Jumalan palvelemisen (Ibada) merkityksen
• tuntee islamin pääsuunnat sekä niiden historiallista ja kulttuurista vaikutusta
• ymmärtää, miten islam vaikuttaa eri puolilla maailmaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
• maailma islamin syntyaikana
• profeetta Muhammedin elämänkerta
• islamin synty ja alkuvaiheet Mekassa ja Medinassa
• kalifien aika
• islamin leviäminen ja pääsuunnat
• islam nykyajan maailmassa
• islamin ja muiden uskontojen välinen vuoropuhelu
2. Islamin oppi ja etiikka (UI2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee islamin opin perusteet
• ymmärtää Koraanin yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa
ratkaisuistaan
• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa
kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
• islamin käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta
• uskon pilarit (Arkan Al-Iman)
• elämän tarkoitus
217
• kuoleman jälkeinen elämä
• hyvän ja pahan käsitteet
• islamin pilarit (Arkan Al-Islam)
• islamilainen etiikka
• yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Koraanitieto (UI3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee Koraanin synnyn ja rakenteen
• tuntee Koraanin käytön islamin opetuksen mukaan
• ymmärtää Koraanin merkityksen tämän päivän islamille sekä Koraanin merkityksen
etiikan muotoutumisessa
• osaa omatoimisen Koraanin käytön.
KESKEISET SISÄLLÖT
• Koraani Jumalan ilmoitus (Al-Risala)
• Koraanin ilmoitusten välittäminen (Al-Wahi)
• Koraanin ilmoitusten tilannekohtaisuus (Asbaabu Al-Nuzuul)
• Koraani käsikirjoituksena ja valmiina painoksena
• Koraanin rakenne ja sisällön aihealueet
• Koraanin muoto, kieli ja tyyli
• Koraanin tekstin tulkinta (Tafsir Al-Qur’an)
• Koraanin lukeminen
4. Uskontojen maailmat (UI4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen
ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
•
ymmärtää
eri
uskonnoissa
ilmenevien
ihmiselämän
peruskysymysten
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä
perinnettä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kurssilla käsitellään kristinuskoa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin
uskontoja ja juutalaisuutta seuraavien teemojen Lukion muiden uskontojen
opetussuunnitelmien perusteet 2006 näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen
uskontojen yhteisiä piirteitä.
• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
• uskontojen eettiset ohjeet
• uskontojen kultit, rituaalit ja taide
• uskontojen suuntaukset
• uskonnot ja yhteiskunta
218
5. Islam meillä ja muualla (UI5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee islamilaisen sivilisaation olemassaolon ja merkityksen länsimaissa
• ymmärtää islamin suhtautumisen tieteisiin ja tuntee islamin ja lännen tieteiden
vuorovaikutusta
• ymmärtää islamin suhtautumisen taiteisiin, tuntee islamilaisen taiteen lajeja sekä tuntee
islamilaisen ja länsimaisen taiteen vuorovaikutusta
• tuntee islamilaista moskeijanrakennustaidetta ja arkkitehtuuria
• ymmärtää uskontojen merkityksen tieteiden ja taiteiden muokkaajana
• ymmärtää tieteiden ja taiteiden merkityksen eri uskontoja, kulttuureja ja ihmisiä
yhdistävänä tekijänä myös nykypäivänä
• ymmärtää islamin yleismaailmallisen luonteen sekä islamin nivoutumisen yhteiskuntaan
ja kulttuuriin.
KESKEISET SISÄLLÖT
• islamilainen sivilisaatio länsimaissa
• islamin tieteiden vaikutus lännessä
• islamin käsitys taiteesta ja muotoilusta
• lännen vaikutus islamilaiseen taiteeseen
• moskeijoiden kehitys ja islamilainen arkkitehtuuri
• sivilisaatioiden silta tämän päivän maailmassa – islam ja länsi
• islamin ajankohtainen tilanne maailmassa
5.11.5 Muut uskonnot
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja
tavoitteita. Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan
erillisillä päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.
5.12 Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se
hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset
ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena
syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä.
Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin
muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä
hahmottumista.
219
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista
ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että
yhteisöllisesti.
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen
 rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
 laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään
 kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään
 sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja
globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Arviointi
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset
ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset
hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten,
arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri
näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.
Pakolliset kurssit
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen
elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti
 kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
 kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
 oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
 kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä
näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
KESKEISET SISÄLLÖT
 peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
 hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
 ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä
220




ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän
ja ympäristön merkitys
identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin
ja tottumuksiin
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia
sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä
 oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
 kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja
välittäjinä
 jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle
keskustelulle.
KESKEISET SISÄLLÖT
 maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden
keskinäinen suhde
 maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
 maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
 koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
 länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
 kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
 maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
221
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
 oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
 oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana
yhteiskunnallista vallankäyttöä
 oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
 ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän
yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja
julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
 teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
 hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
 ihmisoikeudet ja niiden historia
 poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
 oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
Syventävät kurssit
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana
sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä
maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana
 tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin
 kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin
arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä
 oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan
 perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin
 ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
 identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
 saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
 kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
 etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
 elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
 etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
222
TAMPEREEN LYSEO
Voi suorittaa UE4-kurssin yhteydessä.
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja
ja yhtäläisyyksiä
 oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
 tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja
elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä
niiden välittymisestä nykyajassa
 ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
 oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
 uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
 uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
 ateismi ja agnostismi
 sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
 humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
5.13 Filosofia
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä
ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden
yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan
muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muo-
223
dostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan
runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat
paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat
muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Opetuksen tavoitteet
Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
 osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden
perusteluja
 ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan
niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
 hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja
osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.
Filosofia oppiaineena tukee tavoitteiltaan ja sisällöltään Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategisia päämääriä.
Filosofian kurssikohtaisissa sisällöissä otetaan huomioon valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa esitetyt aihekokonaisuudet.
Suositellaan, että kouluissa tehdään yhteistyötä erityisesti muiden humanistis-yhteiskunnallisten oppiaineiden kanssa. Yhteistyössä on otettava huomioon ainereaalin asettamat
vaatimukset.
”Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä voidaan filosofian käsitteitä ja teorioita käyttää
muiden tieteenalojen kysymysten hahmottamisessa. Vastaajaa voidaan pyytää myös
antamaan esimerkkejä muilta tieteen- ja elämänalueilta.” (YTL 26.9.2003, Ainereaalin toimeenpano kevään 2006 tutkinnosta alkaen.)
Suositellaan, että koulujen tasolla filosofian opetuksessa hyödynnetään tietoverkkojen
tuomia mahdollisuuksia, etenkin Moodle-oppimisympäristöä. Lisäksi opiskelijoita on
informoitava seututarjottimessa olevista filosofian kursseista.
Arviointi
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa
filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysy-
224
mysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,
ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.
Arviointiperusteet
Koulukohtaisten syventävien kurssien kohdalla noudatetaan numeroarviointia. Soveltavat
kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Syventävät ja soveltavat kurssit
Koulukohtaiset kurssit ovat pääsääntöisesti syventäviä. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa voidaan kuitenkin määrittää kurssi soveltavaksi, jos kurssin oppisisällöt sitä
edellyttävät.
Kurssien suoritusjärjestys
Ensimmäiseksi filosofian kurssiksi suositellaan pakollista kurssia Johdatus filosofiseen
ajatteluun (FI1). Muiden kurssien suoritusjärjestyksestä voidaan koulukohtaisesti antaa
tarkempia suosituksia.
Kurssien hyväksilukeminen
Koulussa harkitaan tapauskohtaisesti, mitkä kurssit tai muut opintosuoritukset ovat hyväksiluettavissa filosofian oppimäärään.
Itsenäinen suoritus
Suorittaessaan kurssin itsenäisesti opiskelijan tulee perehtyä monipuolisesti kurssin oppisisältöihin. Suositeltavia oppimismenetelmiä ovat erilaiset kirjalliset tuotokset, kuten tutkielmat, referaatit ja esseet sekä kurssikokeen suorittaminen.
Yhteistyötahot
Luonnollisia yhteistyötahoja lukion filosofian opiskelun tueksi Tampereen seudulla ovat
esimerkiksi:
 Tampereen yliopisto
 Kesäyliopisto
 filosofinen aikakauslehti Niin & Näin sekä Tampereen kaupungin kirjasto (Metson
filosofiaillat)
 Tampere-talo, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto (Suuri filosofiatapahtuma)
 Skepsis ry
 Tampereen Vapaa-ajattelijat ry
 uskonnolliset yhteisöt
 teatterit ja museot
 muut toisen asteen oppilaitokset.
225
Pakollinen kurssi
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
 tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen
tietämisestä ja siinä toimimisesta
 hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä
hyvästä ja oikeasta.


hankkii käsitteellisiä valmiuksia maailmankatsomukselliselle pohdinnalle, joka tukee
katsomusaineiden opiskelua.
saa välineitä kriittisen ajattelun kehittämiseen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
 todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde,
vapaus ja välttämättömyys
 tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja
arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde
tiedon muodostumisessa
 yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
 hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde
tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta
koskevia filosofisia näkemyksiä
Syventävät kurssit
2. Filosofinen etiikka (FI2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
 osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan
etiikan käsittein
 kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan
välinein
 oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
226

perehtyy ympäristöetiikan suuntauksiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
 moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
 moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde
oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
 moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten
perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
 klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
 filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

ympäristöetiikan perusteet.
Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen
opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta.
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
 osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa,
tieteessä ja katsomuksissa
 oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
 oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan
luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
 totuuden luonne ja totuusteoriat
 tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
 tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja
yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
 tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
 argumentoinnin ja päättelyn perusteita
227
Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen
opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: teknologia ja yhteiskunta sekä
viestintä- ja mediaosaaminen.
4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
 oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
 osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
 osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
 yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
 yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
 yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
 poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden
yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
 nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja
identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen
opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys,
hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja
yhteiskunta.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat
5. Ympäristöfilosofia (FI5)
Tavoitteet: Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten filosofia lähestyy ympäristöön liittyviä
kysymyksiä. Toisena tavoitteena on itsenäisen tiedonhaun ja raportoinnin taitojen kehittäminen.
Keskeiset sisällöt: Ympäristöfilosofian peruskysymykset ja -suuntaukset, keskeiset käsitteet sekä
ympäristöfilosofit.
Suoritustapa: Kurssilla opiskelijat selvittävät itsenäisesti tai erikokoisissa ryhmissä, millaisia
228
kysymyksiä, suuntauksia, ym. ympäristöfilosofian alaan kuuluu. Kurssin on projektiluontoinen. Se
voidaan toteuttaa myös pienryhmäopetuksena, jolloin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan
aktiivista osallistumista projektin läpi viemiseen.
Suoritusjärjestys: Kurssin voi suorittaa filosofian 1. kurssin jälkeen.
6. Filosofian historia (FI6)
Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua eri aikakausien filosofiseen ajatteluun ja filosofeihin. Kurssilla
voidaan myös keskittyä jonkin tietyn aikakauden filosofiaan.
Keskeiset sisällöt: Eri aikakausien keskeiset filosofiset ongelmat ja niihin esitetyt ratkaisut.
Suoritustapa: Itsenäinen suoritus tai kurssille osallistuminen. Kurssin jokainen osallistuja pitää
alustuksen. Kurssi voidaan toteuttaa myös pienryhmäopetuksena, jolloin osa kurssista suoritetaan
itsenäisesti.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty.
Suoritusjärjestys: Kurssin voi suorittaa filosofian 1. kurssin jälkeen.
7. Introduction to TOK (FI 7)
Description:
Course FI 7 serves as an introduction to the IB subject Theory of Knowledge (TOK) which is a
compulsory 100 hour course in the IB diploma programme. The main question in TOK is “How do
you know?” The aim of the course is to help students to think critically about the nature of
knowledge and about how the various areas of knowledge are related to one another. TOK builds
on the critical thinking skills that students should naturally be acquiring across the range of subjects
that they study.
The course is meant for IB preparatory year students. Possible grades are S (passed) or H (failed).
5.14 Historia
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta,
oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova
oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen
perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan
sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.
Historian opetuksessa tarkastellaan erityisesti Tampereen teollisuuskaupungin historian
keskeisiä tapahtumia Suomen historian taustaa vasten. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia
muun muassa yhteistyö museoiden, julkisyhteisöjen ja yritysmaailman kanssa.
229
Opetuksen tavoitteet
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan Suomen historian ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät
historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
 näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,
kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
 osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää
sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
 osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan
omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
 ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
 saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen
sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
Opetuksessa tuetaan opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi antamalla hänelle
hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on,
että opiskelija saa monipuolisen yleissivistyksen sekä hyvät tiedot ja taidot myös kotiseutunsa historiasta ja talouselämän kehityksestä.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja
epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian
ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia
arviointikeinoja.
Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Historian koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja,
menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja.
Suoritusjärjestys
230
Pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on 1–2–3–4.
Itsenäinen suoritus
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja
mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa.
Soveltavien kurssien suorittamisesta päätetään koulukohtaisesti.
TAMPEREEN LYSEO
Historian pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Vaihtoehtoisena suoritustapana
suositellaan seututarjottimen verkkokurssia.
Aihekokonaisuudet
Historia oppiaineena nostaa esiin eri aihekokonaisuuksien historian ja auttaa opiskelijaa
ymmärtämään niiden merkitystä. Aihekokonaisuuksien tavoitteita voidaan lähestyä yhteyksillä paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Aihekokonaisuuksien
tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Seuraavassa
esitetään painopisteitä, joihin historian opetuksessa voidaan kiinnittää huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aatehistorian taustaa vasten tarkastellaan erityisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia
(HI2). Aktiivinen kansalaistoiminta, demokratian kehitys ja merkitys nostetaan esille 1900luvun historiaa opiskeltaessa (HI3, HI4). Asioita voidaan lähestyä museotoimen ja kansalaisjärjestöjen avulla.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Historiassa pohditaan erityisesti hyvinvointivaltion, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspolitiikan
kehitystä (HI3, HI4). Yhteistyötä on mahdollista tehdä julkisyhteisöjen ja tutkimuslaitosten
kanssa.
Kestävä kehitys
Oppiaineessa pohditaan, miten ihminen on muokannut ympäristöään. Historia oppiai-
231
neena auttaa oppilasta ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen kansallisella ja
globaalilla tasolla (HI1, HI3, HI6). Historia esittää ihmisen ja ympäristön yhteisen menneisyyden. Yhteistyötä voidaan tehdä eri ympäristöjärjestöjen, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Kulttuurihistoria auttaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään ja ymmärtämään eri kulttuureja (HI2, HI5, HI6). Yhteistyötä on mahdollista tehdä esimerkiksi eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Teknologia ja yhteiskunta
Historia käsittelee teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä (HI1, HI3, HI4).
Asiaan voidaan perehtyä tutustumalla Tampereen teollisuuskaupungin historiaan museoiden ja paikallisten verkkomateriaalien avulla.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Historiassa käytetään monipuolisia lähteitä. Historia oppiaineena korostaa lähdekritiikkiä,
ja siinä opiskellaan mediakriittisyyttä ja annetaan mahdollisuuksia muodostaa eri historiantulkintoja. Kursseilla voidaan tutkia esimerkiksi uutisten totuusarvoa lähdekriittisin menetelmin ja tehdä yhteistyötä viestimien kanssa (HI3, HI4).
Verkostoituminen
Lisäksi historian opetuksessa aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita
syventää esimerkiksi verkostoitumalla seuraavien sidosryhmien kanssa:
 muut oppilaitokset (esimerkiksi yliopistot ja toisen asteen oppilaitokset)
 taidelaitokset, museot, kirjastot (esimerkiksi Tampereen kirjastot ja museot, kuten Vapriikki ja Werstas)
 tutkimuslaitokset (esimerkiksi Rauhan ja konfliktin tutkimuslaitos)
 alueelliset ympäristökeskukset
 viestimet (esimerkiksi lehdistö)
 kansalaisjärjestöt (esimerkiksi nuorisojärjestöt)
 kansainväliset yhteistyöjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International)
 Eurooppa-tiedotus.
Pakolliset kurssit
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta
kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
232



ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
KESKEISET SISÄLLÖT
Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
 ihmisen kehitysvaiheet
 keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
 työnjako ja kulttuurin synty
 suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue antiikin aikana
 Kreikan talouselämä
 Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
 orjuus ja antiikin ajan tekniikka
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
 feodaaliyhteiskunta
 keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Löytöretket
 löytöretkien edellytykset ja seuraukset
 maailmantalouden syntyminen
Teollistuva maailma
 tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
 muutokset sukupuolten työnjaossa
 yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
 muutokset kaupunkirakenteessa
Globaali kulutusyhteiskunta
 raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
 massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
 sosialistinen suunnitelmatalous
 kolmannen maailman muotoutuminen
 kasvun rajat ja uudet haasteet
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta.
2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen
ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
233
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu, tutustumalla Euroopan keskeiseen
kulttuuriperintöön
 ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
 osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
 tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
 tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Antiikin aika
 demokratian synty
 antiikin kulttuuri
Keskiajan yhtenäiskulttuuri
 keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
 uskonnon merkitys kulttuurissa
Uuden ajan murros
 renessanssi ja tiedon vallankumous
 uskonpuhdistus
 barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
 luonnontieteellisen maailmankuvan synty
Valistuksen aikakausi
 valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
 Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö
Aatteiden vuosisata
 keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
 tiede uskonnon haastajana
 porvariston vuosisata
Nykyaika
 kulttuurin pirstoutuminen
 populaarikulttuuri massaviihteeksi
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia
1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
234
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
 ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
 ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
 kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
 imperialismin teoria ja käytännöt
 ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
 eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
 toinen maailmansota seurausilmiöineen
Kylmä sota
 kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
 kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
 kylmän sodan kriisien luonne
 Saksa kylmän sodan näyttämönä
 Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
 Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
 kansainväliset rauhanpyrkimykset
 kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
 Lähi-idän ongelmakenttä
 Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
 uudet kansainväliset rakenteet
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
235


tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja
maailmanpoliittiseen taustaan
 ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ruotsin ajan perintö
Vallanvaihdos
 Suomen liittäminen Venäjään
 autonomian synty
Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
 aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
 elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
 sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
 sortokaudet ja kansanvallan synty
Suomen itsenäistymisprosessi
 Suomen itsenäistyminen
 sisällissota
 hallitusmuoto
Kahtiajaosta eheytymiseen
 oikeistoradikalismin nousu
 elintason nousu
 kulttuurista kulutustavaraa
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
 sodat ja jälleenrakentaminen
 ulkopolitiikan muutos
Hyvinvointivaltion rakentaminen
 rakennemuutos
 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
Suomen uusi kansainvälinen asema
 kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti
 suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Syventävät kurssit
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä
suomalaista kulttuuriperintöä.
236
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
 tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
 ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
 oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
 oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee
kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
Esihistoria
 esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
 asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
 Suomi idän ja lännen välimaastossa
 sääty-yhteiskunnan synty
 asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
Uuden ajan uudet tuulet
 uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
Suurvaltakausi
 suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
 talous, väestö, koulutus
Vapauden ja hyödyn aika
 kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
 kustavilaiset uudistukset
 kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuutta kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja
nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
 ymmärtää
henkisen
kulttuurin,
yhteiskuntarakenteen,
talouselämän
ja
luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
237

tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen
muiden kulttuurien kanssa
 oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
 osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
 Afrikka
 arktiset kulttuurit
 Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
 Intia
 islamin maailma
 Japani
 Kiina
 Korea
 Latinalainen Amerikka
 Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia kestävä kehitys sekä kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
7. Maailmantilanne nyt (HI7)
Tavoitteet: Ymmärtää ajankohtaisten maailmanpoliittisten aiheiden historiallista taustaa, analysoida
ajankohtaisia tapahtumia sekä kehittää medialukutaitoa.
Keskeiset sisällöt: Kunkin kurssin alkaessa sovitaan erikseen ajankohtaiset maailmanpolitiikan
kohdealueet. Lähdeaineistona käytetään median välittämää tietoa sekä tutkimuskirjallisuutta.
Suoritustapa: Tunneilla pidetään yksilö- ja ryhmäesitelmiä, tilannekatsauksia, raportteja yms.
kurssin alussa sovittavia tehtäviä. Kurssiin ei sisälly loppukoetta.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan HI3:n jälkeen.
8. Suomi toisen maailmansodan jälkeen (HI8)
238
Tavoitteet: Taito ymmärtää ja analysoida Suomen historian kehityslinjoja toisesta maailmansodasta
nykypäivään.
Keskeiset sisällöt: Kurssilla perehdytään Suomen historian keskeisiin sisä- ja ulkopolitiikan
tapahtumiin, talouden kehitykseen sekä suomalaisen hyvinvointivaltion muodostumiseen ja
haasteisiin.
Suoritustapa: Kurssin alussa sovitaan erilaiset tehtävät, joita voivat olla esim. esseet, raportit,
kirjalliset ja suulliset yksilö- ja ryhmätehtävät. Kurssiin kuuluu ylioppilaskokeisiin valmentava
loppukoe.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan HI4:n jälkeen.
9. American History (HI9 / ENA15)
10. Historian tiedot ja taidot (HI10)
Kurssilla kerrataan historian pakollisten kurssien sisältöjä ja harjoitellaan historian eri
tehtävätyyppien vastaamista . Kurssia suositellaan erityisesti historian ylioppilaskirjoituksiin
valmistautuville.
Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H.
11. Ihmisoikeudet (HI 11)
Koulukohtainen oppiainerajat (HI, UE, FI ja PS) ylittävä soveltava kurssi
Tavoitteet: Opiskelija
- oppii pohtimaan ja analysoimaan ihmisoikeuskysymyksiä
- tutustuu muutamiin merkittäviin ihmisoikeusloukkauksiin ja tarkastelee niitä eri
näkökulmista
- ymmärtää juutalaisvainojen taustoja
- osaa tarkastella holokaustia eri näkökulmista Euroopan historiassa
- ymmärtää Etelä-Afrikan apartheidin taustan, ilmenemisen ja vaikutuksen
- ymmärtää psykologisia näkökulmia rasismiin ja stereotypioihin sekä tutustuu
pahuuden ja sankaruuden psykologiaan
Sisältö:
- juutalaisvainojen historialliset taustat
- holokausti yksilön, yhteiskunnan ja uskonnon näkökulmista
- Etelä-Afrikan apartheid -tausta, ilmeneminen ja vaikutus
- sosiaalipsykologian näkökulmia arkipäivän rasismiin ja stereotypioihin sekä
pahuuden ja sankaruuden psykologia
239
- vapaaehtoinen opintomatka Krakovaan ja Auschwitsiin, jossa tutustutaan
puolalaiseen kulttuuriin ja holokaustin historiaan
Aihekokonaisuudet: Kurssilla sovelletaan aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä
viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa
itsenäisesti. Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen oppiainerajat (HI, MU, KU) ylittävä soveltava kurssi
Kulttuurien tuntemus (KT1)
Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen
integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia.
Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä,
tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia
työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus
edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista.
Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
5.15 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.
Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi
rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen
toimintaan.
Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja
tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.
240
Tampereella yhteiskuntaopin opetuksessa otetaan erityisesti huomioon kaupungin tulevaisuusstrategian mukainen näkemys Tampereesta korkean teknologian osaamiskeskuksena. Yhteiskuntaopin opetuksessa tuodaan esiin paikalliseen poliittiseen ja taloudelliseen
päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä sekä Tampereen asemaa alueyhteisönä Euroopan
unionissa.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
 tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja
osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
 hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
 on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa
myös käyttää niitä
 pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
 kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja
arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
 saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.
Yhteiskuntaopin opetus rohkaisee opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisvaikuttajiksi Tampereella, Suomessa ja Euroopan unionissa. Opiskelijoille annetaan tietoja työelämästä ja
sen kehitysnäkymistä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuluttajan, yrittäjyyden ja valtion merkityksen talouden toimijana. Opetuksessa korostetaan kriittistä tiedonhankintaa ja
hyödynnetään viestimiä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa.
Arviointi
Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja
keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti
sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä
monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
Jokaisen kurssin alussa selvitetään opiskelijoille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan
tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syven
tävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
241
Yhteiskuntaopin koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään
valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esim. eheyttäviä kursseja,
menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja.
Suoritusjärjestys
Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssia 1 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä.
Itsenäinen suoritus
Mikäli oppilas haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa.
Soveltavien kurssien suorittamisesta päätetään koulukohtaisesti.
TAMPEREEN LYSEO
Yhteiskuntaopin pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Vaihtoehtoisena suoritustapana
suositellaan seututarjottimen verkkokurssia.
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia sekä taloudellisesta, sosiaalisesta, poliittisesta että oikeudellisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia lähestytään yhteyksillä eri
sidosryhmiin. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin yhteiskuntaopin opetuksessa
kiinnitetään huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien sisältöä ja merkitystä. Aktiivisen kansalaistoiminnan merkitystä tarkastellaan paikalliselta tasolta globaalille tasolle
(YH1, YH4). Opiskelijoille esitellään omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi eri kansalaisjärjestöissä ja Euroopan unionin projekteissa. Sisäisen ja
ulkoisen yrittäjyyden merkitys avautuu esimerkiksi yhteistyöllä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH2).
Hyvinvointi ja turvallisuus
Hyvinvointipalvelujen, oikeuslaitoksen ja turvallisuusjärjestelmän merkitystä (YH1, YH2,
YH3, YH4) tarkastellaan myös käytännössä tutustumalla esimerkiksi sosiaalitoimen, po-
242
liisin, oikeuslaitoksen ja armeijan toimintaan.
Kestävä kehitys
Kestävä elämäntapa eli ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys korostuu yhteiskuntaopin opetuksessa. Opiskelija oppii myös vaikuttamiskeinoja paikalliselta tasolta globaalille tasolle saakka. Aihekokonaisuutta voidaan toteuttaa yhteistyöllä esimerkiksi eri
kansalaisjärjestöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, ja yliopistojen tulevaisuuden tutkimuksen yksikköjen kanssa (YH1, YH2, YH4).
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Yhteiskuntaoppi lisää opiskelijan tietoisuutta siitä, miten erilaiset arvot vaikuttavat omassa
arjessa, yhteiskunnassa ja maailmassa, sekä tukee opiskelijan kulttuuri-identiteetin muodostumista (YH1, YH4). Yhteistyötä voidaan tehdä eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen
kanssa.
Teknologia ja yhteiskunta
Yhteiskuntaopin kursseilla tarkastellaan teknologian vaikutusta elämäntapaan ja talouteen
kuten työllisyyteen ja työn sisältöön. Aihekokonaisuutta voidaan syventää yhteistyöllä
esimerkiksi yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH1, YH2).
Viestintä- ja mediaosaaminen
Opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan vahvistetaan. Opiskelija saa tietoa median toimintaan vaikuttavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä sekä yksityisyydensuojasta, turvallisuudesta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista (YH1, YH2, YH3, YH4). Kursseilla tutkitaan esimerkiksi poliittisten ja talousuutisten sisältöä lähdekriittisin menetelmin
sekä tehdään yhteistyötä viestimien kanssa.
Verkostoituminen
Lisäksi aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi
verkostoitumalla seuraavien sidosryhmien kanssa:
 julkisyhteisöt (esimerkiksi kaupungin hallintoelimet)
 muut oppi- ja tutkimuslaitokset (esimerkiksi toisen asteen oppilaitokset ja yliopistot)
 sosiaali- ja terveystoimi
 tutkimuslaitokset
 alueelliset ympäristökeskukset
 viestimet (esimerkiksi lehdistö)
 yrittäjät (esimerkiksi Pirkanmaan yrittäjät, Uusyrityskeskus Ensimetri)
 kansalaisjärjestöt (esimerkiksi poliittisten puolueiden vaalipaneelit)
 kansainväliset yhteistyöjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International)
 Eurooppa-tiedotus.
Pakolliset kurssit
1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalai-
243
sen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys,
valta ja vaikuttaminen
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
 tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
 omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
 tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.
KESKEISET SISÄLLÖT
Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
 Suomen väestörakenne
 hyvinvointivaltion rakentuminen
 hyvinvointivaltion mahdollisuudet
Valta
 valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
 poliittiset järjestelmät
Vaikuttaminen
 demokratia ja kansalaisyhteiskunta
 globaali vaikuttaminen
 vaikuttamisen haasteet
Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
 perusoikeudet
 tuomio- ja järjestysvalta
 turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat
Sosiaalipolitiikka
 tarkoitus, tehtävä ja muodot
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki aihekokonaisuudet, mutta niistä erityisesti painottuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden
lähteiden avulla.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
244



tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin
saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia
kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.
KESKEISET SISÄLLÖT
Suomalaisten elinkeinot
 alkutuotanto
 teknologia ja teollistuminen
 palveluyhteiskunta
Taloudellinen toiminta ja yritykset
 talouden peruskäsitteet
 kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
 kilpailu ja sen muodot
 yritystoiminta ja kuluttaja
Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
 taloudellinen kasvu
 keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina
Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
 markkinoiden vapautuminen
 rahoitusmarkkinoiden rakenne
 rahapolitiikka ja korko
Julkinen talous ja talouspolitiikka
 verotus ja finanssipolitiikka
 politiikka ja markkinavoimat
 tulopolitiikka
Suomi kansainvälisessä kaupassa
 kansainvälistyvä talous ja Suomi
 globalisaation vaikutuksia
Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
 uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Syventävät kurssit
245
3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan
omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
 saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä
kansainvälisistä tuomioistuimista
 oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
 tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana
 kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
 haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Lakitiedon perusteet
 Suomen oikeushistoria
 oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
 peruskäsitteet
 oikeudellisen tiedon hankkiminen
Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
 perheoikeus
 työoikeus
 kuluttajansuoja
 velka, takaus ja maksukyvyttömyys
 asuminen
 muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
Rikos- ja prosessioikeus
 oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
 rangaistukset
 kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan
unionista käytävään keskusteluun.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
246




oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia
osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen
järjestelmän kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
Eurooppalainen identiteetti
 yhteiset eurooppalaiset arvot
 Euroopan unionin kansalaisuus
Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
 Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
 suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
 erilaiset jäsenet
Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
 nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
 alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta
Euroopan unionin haasteet
 EU:n laajeneminen
 yhteinen turvallisuuspolitiikka
 EU ja globaalit järjestelmät
Aihekokonaisuudet
Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Soveltavat kurssit
5. Oppilaskuntatoiminta (YH5)
Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta
kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se tarkoittaa osallistumista koulun oppilaskunnan
toimintaan ja vaikuttamista siinä sekä mahdollisesti sen kautta osallistumista yhteiskunnan
eri alueiden vaikuttamiseen.
Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on, että opiskelija


syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien
tuntemustaan
osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen
muiden mielipiteitä
247


tuntee koulun ja ympäröivän yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden
toimintatapoja
haluaa osallistua oman koulun, lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja
elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Oppilaskuntatoiminnasta voidaan myöntää yksi kurssi lukioaikana, kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä ja sen hyväksymisestä päättää koulun rehtori oppilaskunnan ohjaajan
esityksestä. Kurssimerkintä edellyttää aktiivista toimimista vähintään lukuvuoden ajan
oppilaskunnan hallituksessa tai muissa keskeisissä oppilaskuntatehtävissä.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
6. Kansainvälinen talous (YH6)
Tavoitteet: Tavoitteena on taloustiedon kurssilla (YH2) käsiteltyjen asioiden syvempi
ymmärtäminen sekä taloustieteen teorioiden ja käsitteiden soveltamisen oppiminen. Tavoitteena on
myös kansainvälisen talouden perusperiaatteiden oppiminen.
Keskeiset sisällöt: Kurssilla tarkastellaan talouselämän keskeisiä ilmiöitä sekä niitä käsitteitä ja
malleja, joita käytetään niiden ilmiöiden selittämisessä. Painopistealueena ovat kansainvälisen
talouden kysymykset.
Suoritustapa: Kurssin aikana opiskelijat valmistelevat portfolion, joka sisältää talouteen liittyviä
lehtiartikkeleita ja artikkeleiden analyyseja. Muista suoritustavoista sovitaan kurssin alussa. Muita
suoritustapoja voivat olla esimerkiksi kurssikoe, erilaiset harjoitukset ja opiskelijoiden esitykset.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
portfoliosuoritus, jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan taloustiedon kurssin (YH2) jälkeen.
7. Yrittäjyys (YH7)
Tavoitteet: Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehtyminen.
Keskeiset sisällöt: Yrityksen perustaminen, toiminta käytännössä ja yrittäjyys yhteiskunnassa.
Mukana erilaisia yritys- ja asiantuntijavierailuita.
Suoritustapa: Suoritustavoista sovitaan kurssin alussa. Mahdollisia suoritustapoja voivat olla
esimerkiksi kurssikoe, pienet tutkielmat, esitykset ja erilaiset harjoitukset.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan taloustiedon kurssin (YH2) jälkeen.
8. Vaikuttamisen peruskurssi (YH8)
Kurssi on tarkoitettu vain Eurooppa-linjan opiskelijoille.
Tavoitteet: Kunnan toimintaan perehtyminen käytännön esimerkkien avulla.
Keskeiset
sisällöt:
Kurssilla
tutustutaan
kunnan
tehtäviin
ja
kunnalliseen
päätöksentekojärjestelmään sekä verrataan paikallishallinnon toimivuutta ja erityispiirteitä
Tampereella ja joka vuosi vaihtuvassa kotimaisessa vierailukohteessa.
Suoritustapa: Kurssilla tehtävän projektityön yhteydessä opiskelijat tutustuvat eri hallinnonalojen
248
virastojen tehtäviin ja toimintaan tarkemmin sekä haastattelevat eri alojen asiantuntijoita. Kurssilla
vieraillaan myös valtuuston kokouksessa ja koulussa käy luottamushenkilöitä kertomassa
kunnallisesta demokratiasta.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö ja kirjallinen projektityö.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena.
9. Suomen naapurina (YH9)
Kurssi on tarkoitettu vain Eurooppa-linjan opiskelijoille.
Tavoitteet: Kartoitetaan Suomen tekemää kansainvälistä yhteistyötä erityisesti siinä aihepiirissä,
johon perehdyttiin kurssilla YH7.
Keskeiset sisällöt: Kurssilla tutustutaan erilaisiin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Tarkemmin
perehdytään yhteen aihepiiriin ja verrataan hallinnon yhtäläisyyksiä ja eroja yhteistyötä tekevien
maiden välillä. Tutkittava aihepiiri vaihtelee vuosittain.
Suoritustapa: Opiskelijat valmistelevat kirjallisen projektityön syventäen kurssin YH7 aihetta
Suomen tekemään kansainväliseen yhteistyöhön. Työ perustuu kirjalliseen materiaaliin ja
asiantuntijoiden haastatteluihin. Suomen lähialueelle suuntautuvan vierailun yhteydessä hankitaan
tietoja kohdemaan hallinnon käytänteistä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö ja kirjallinen projektityö.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuotena.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen syventävä kurssi
10. Introduction to Economics (YH10)
Kurssi on tarkoitettu IB:n valmistavan luokan opiskelijoille. Kurssille voivat osallistua myös
vaihto-oppilaat.
Tavoitteet: Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se käsittelee mikroja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla
tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
Keskeiset sisällöt: Kurssilla tutustutaan kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin.
Erityisesti perehdytään markkinoiden toimintaan ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin.
Suoritustapa ja arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla 4-10. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon
jatkuva näyttö, koe ja muut mahdolliset kirjalliset tai suulliset työt.
Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
11. Makrotalous (YH11)
249
12. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja (YH12)
13. Global me (YH13)
14. Projektikurssi (YH14)
15. Yhteiskuntaopin tiedot ja taidot (YH15)
Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä ja harjoitellaan
yhteiskuntaopin erilaisten tehtävätyyppien vastaamista. Kurssia suositellaan erityisesti
yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H.
16. INTRODUCTION TO FINNISH SOCIETY (YH 16)
Kurssilla tarkastellaan englanniksi Suomen valtiollista ja yhteiskunnallista järjestelmää. Keskeisinä
näkökulmina ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Kurssilla
käytetään lisämateriaalina esim. mediaa ja erilaisia tilastoja. Asiantuntijat ja vierailut kuuluvat
myös kurssin ohjelmaan.
Suoritusjärjestys ja arviointi:
Kurssi on tarkoitettu IB:n valmistavan luokan opiskelijoille. Kurssille voivat osallistua myös
vaihto-oppilaat. Kurssin suorittaminen edellyttää annettujen kurssitehtävien hyväksyttyä
suorittamista. Kurssi arvioidaan hyväksytty S / hylätty H.
17. CAS-kurssi
Luovuus, liikunta, lähimmäisyys – projektikurssi.
Kurssin tarkoitus on toimia johdatuksena CAS-ohjelmaan. Harjoittelemme yhdessä luovaa
tekemistä ja toisten auttamista sekä tutustumme kurssitarjottimen tarjoamiin mahdollisuuksiin
CAS-ohjelman toteuttamisessa. Perehdymme myös CAS-aktiviteettien raportointiin ja
itsearviointiin.
CAS project course
Creativity, action, service.
The purpose of the course is to practise creativity and different ways of helping others. The students
will be presented with the possibilities provided by the school (courses in art, music and physical
education). The students will be taught how to report their activities and carry out self-reflection.
5.16 Psykologia
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida
ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.
250
Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen
soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,
kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja
sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa
käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen
ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.
Opetusmenetelmät
Psykologia tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen opetusmenetelmien käyttöön. Esimerkiksi keskustelut, ryhmätyöt, testit, oppilasesitykset, omat tutkimukset ja kontrolloidut kokeet antavat mahdollisuuksia aktivoida oppilasta ja ohjata häntä psykologisen tiedon soveltamiseen. Vierailut mm. päiväkodeissa, erityiskouluissa, vanhainkodeissa tai vapaaehtoistyön järjestöissä tarjoavat mahdollisuuden käytännön kokemuksiin ja jopa pienimuotoiseen työharjoitteluun. Tämä tukee aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista.
Yhteistyötahoja
Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimusalueita ovat mm. emootiot, kognitiot,
neuropsykologia, mielenterveys, kehityspsykologia, liikennepsykologia ja ympäristöpsykologia. Niihin liittyen tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä: opiskelijat voivat
pyydettäessä olla koehenkilöitä, ja yliopistolta voidaan toisinaan saada vierailijoita. Lisäksi
psykologian kursseilla voidaan käyttää esimerkkeinä tamperelaisen psykologian tutkimuksen tuloksia. Tampereen alueella on runsaasti psykologisia palveluja (esimerkiksi psykologista testausta) tarjoavia yrityksiä, joiden kanssa voidaan koulukohtaisesti tehdä yhteistyötä. Psykologian opetuksen kannalta muita hyödyllisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi
ystävyyskoulut ja muut sopivat oppilaitokset, seurakunnat, poliisi, erilaiset järjestöt, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä Tampereen elinkeinoelämä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.
Opetuksen tavoitteet
Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu
psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
 hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia
 ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
 osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon
luotettavuutta
 kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten
ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja koh-
251
taamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.


”Syrjäytymisvaarassa olevan oppilaan tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota”
(Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategia). Psykologian lukio-opinnoissa jaetaan tietoa psyykkisestä terveydestä ja psyykkisistä sairauksista. Näin voidaan auttaa oppilasta tunnistamaan psyykkisen avun tarve ja varhaisen puuttumisen
hyödyllisyys. Lisäksi voidaan jakaa tietoa siitä, mistä apua on saatavissa. Psykologian
opetuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja suvaitsevaa asennoitumista psyykkisiin
ongelmiin.
Psykologian lukio-opinnoissa pyritään jäsentämään ja monipuolistamaan opiskelijoiden
käsitystä psyykkisestä itsesäätelystä ja sosiaalisesta taitavuudesta. Tämä tukee opiskelijan psyykkistä terveyttä.
Arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa,
että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa
tietoa.
Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numerolla. Koulukohtaiset
syventävät kurssit ovat teoriapainotteisia ja tukevat ylioppilaskirjoituksissa menestymistä.
Ne arvioidaan numerolla, ja ne voivat vaikuttaa päättöarvosteluun korottavasti. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat luonteeltaan käytännöllisiä. Niissä sovelletaan psykologista
tietoa arjen ilmiöihin. Ne arvioidaan suoristusmerkinnällä.
Opettaja arvioi mitkä muualla suoritetut kurssit on sisällöltään ja tavoitteeltaan mahdollista
lukea psykologian kursseja kokonaan tai osittain korvaaviksi.
Suorittamisjärjestys
Kurssien suorittamisjärjestys päätetään koulukohtaisesti. Loogista kuitenkin on, että pakollinen kurssi suoritettaisiin ensin.
Itsenäinen suorittaminen
Itsenäisestä suorittamisesta ja siihen liittyvistä lisätehtävistä sovitaan koulukohtaisesti.
Psykologian pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavia
perusteita.
Pakollinen kurssi
252
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla
 ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa
 tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset
toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla
 ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan
 osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa
ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
 psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
 oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
 sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit
Kurssilla käsitellään aktiivista kansalaisuutta roolien (esimerkiksi johtajuuden), normien ja
sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Ryhmädynamiikan yhteydessä voidaan käsitellä
myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien kohtaamista. Samalla korostuvat yhteisöllisyys ja
yhteisvastuu. Viestinnän ja mediaosaamisen sekä teknologian aihekokonaisuudet tulevat
huomioiduiksi esiteltäessä psykologian sovelluksia yhteiskunnan eri osa-alueilla (esim.
suostuttelussa ja mainonnassa). Kurssilla käsitellään psykologisen tutkimuksen tekemistä,
mikä kehittää opiskelijan kriittisyyttä. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuutta käsitellään psyykkisen itsesäätelyn kautta.
TAMPEREEN LYSEO
Kurssilla tutustutaan psykologiaan ammattina ja tieteenä. Erityisesti käsitellään itsetuntemusta ja
itsetuntoa, oppimisen psykologiaa, ryhmiä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen.
Suorittamisjärjestys: Suoritetaan ennen muita psykologian kursseja. Suositellaan suoritettavaksi
ensimmäisenä lukuvuotena.
Syventävät kurssit
253
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja
sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
 tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä
 ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan
 ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa
 ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
 psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
 psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja
hermoston kehitykseen
 sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
 psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
 psyykkisen kehityksen tutkiminen
Hyvinvoinnin aihekokonaisuutta edustaa terveen kehityksen edellytysten kuvaaminen.
Kestävän kehityksen ja turvallisuuden aihekokonaisia käsitellään kurssilla moraalin kehitystä ja kasvuympäristön vaikutusta tarkasteltaessa. Kasvuympäristön yhteydessä on
luontevaa huomioida myös teknologian kehittymisen vaikutukset, eEsimerkiksi median
(TV ja Internet) vaikutus maailmankuvan ja minäkuvan rakentajana, käyttäytymismallien
muokkaajana ja elämysten antajana. Lisäksi kurssilla voidaan käsitellä kulttuuri-identiteetin ja siihen vaikuttavien arvojen kehittymistä.
TAMPEREEN LYSEO
Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaareen sikiövaiheesta vanhuuteen.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa.
Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukuvuotena.
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja
muistin toiminnan periaatteita
 ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta
 ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden
254

kognitiivisiin perustoimintoihin
tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kognitiiviset perusprosessit
 vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
 hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
 kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
 kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
Ihmisen tiedonkäsittely ja sen sovellukset liittyvät viestinnän- ja mediaosaaminen ja teknologian aihekokonaisuuksiin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuutta käsitellään stressin käsitteen ja psykologian sovellusten kautta, esimerkiksi riittävän unen tai liikennepsykologian tarkastelun yhteydessä.
TAMPEREEN LYSEO
Kurssilla perehdytään hermoston ja hormonien toimintaan ja tiedonkäsittelyn perusteisiin:
havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin. Aiheina ovat myös vireys, uni sekä tietoisuus ja
tiedostamaton.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen.
Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena.
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien
tekijöiden vaikutuksen alaista
 tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
 ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden
 ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin
 ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa
 ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja
kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
KESKEISET SISÄLLÖT
255







eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja
merkitys
motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen
toiminnassa
motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation
ja tunteiden biopsykologinen perusta
korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko.
Motiivien ja tunteiden käsittely liittyy psyykkisen hyvinvointiin. Itseohjautuvuus ja sisäsyntyinen motivaatio sekä omatoimisuus, osallistuminen ja aloitteellisuus ovat myös aktiivista
kansalaisuutta. Älykkyys, luovuus ja asiantuntijuus sivuavat teknologian ja viestinnän aihekokonaisuuksia.
TAMPEREEN LYSEO
Kurssilla perehdytään motivaatioon, tunteisiin
psykologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.
ja
älykkääseen
toimintaan
biologisesta,
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen.
Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuotena riippuen siitä,
kirjoittaako syksyllä vai keväällä.
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää
persoonallisuuskäsitteen
laaja-alaisuuden
ja
tietää,
millaisin
tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
 ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
 ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
 tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
 tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
 persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
 persoonallisuuden tutkiminen
256



mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
Persoonallisuuspsykologian ja mielenterveyden teemat tukevat psyykkisen hyvinvoinnin
aihekokonaisuutta. Mielenterveyteen kuuluu myös sitä tukeva fyysinen ympäristö ja kestävän kehityksen kautta syntyvä puhdas luonto. Mielenterveyttä ja persoonallisuutta käsitellään kulttuurin kautta, ja otetaan huomioon esimerkiksi mielenterveyden käsitteen kulttuurisidonnaisuus ja kulttuurin tärkeys psyykkiselle hyvinvoinnille. Työssä jaksaminen, työuupumus ja stressi liittyvät paitsi psyykkisen hyvinvoinnin myös yhteiskunnan ja
yrittäjyyden aihekokonaisuuteen.
TAMPEREEN LYSEO
Kurssilla esitellään keskeiset psykologiset persoonallisuusteoriat sekä käsitellään mielenterveyteen
ja sen häiriöihin liittyviä asioita. Tutustutaan myös mielenterveyden hoitomenetelmiin ja yleisiin
psyykkistä hyvinvointia edistäviin asioihin.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa.
Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavasi kolmantena lukuvuotena.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset syventävät kurssit
6. Sosiaalipsykologia (PS6)
Perehdytään laajasti siihen, miten ryhmä vaikuttaa jäseniinsä, miten vuorovaikutus ymmärretään,
miten viestitään sekä miten yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat yksilöön.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaa
 tuetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi, joka ymmärtää sosiaalisten ja yhteiskunnallisten
tekijöiden merkitystä ihmisen toimintaan
 tuetaan opiskelijan kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja tulkita ryhmäilmiöitä.



Keskeiset sisällöt
yhteiskunnan, kulttuurin ja ryhmien vaikutus yksilöön
viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio
sosiaalinen kognitio, esimerkiksi ennakkoluulot, ensivaikutelma.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa.
Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena.
257
7. Psykologian tutkimuskurssi (PS7)
Käydään läpi psykologian tutkimusmenetelmiä, niihin liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia.
Samalla kerrataan psykologian opintojen pääkohtia syventävien tutkimusesimerkkien avulla.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, miten psykologista tutkimusta tehdään
 ymmärtää, millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia tutkimuksentekoon
 syventää näkemystään aiemmin opitusta.



Keskeiset sisällöt
Käydään läpi psykologian tutkimusmenetelmiä.
Kerrataan psykologian opintojen pääkohtia syventävien tutkimusesimerkkien avulla.
Perehdytään tutkimuksen teon ongelmiin. Voidaan tehdä tutustumiskäynti esimerkiksi Tampereen
yliopiston psykologian laitokselle.
Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa.
Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi kolmantena vuotena.
TAMPEREEN LYSEO
KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA
8. Lähimmäispalvelun kurssi (PS8)
Kurssin tavoitteet ja sisältö: Tutustua auttamistyöhön ja itseensä auttajana.
Suorittamistapa: Kurssin alussa käydään teoriajakso, joka orientoi työtehtäviin. Pääosa kurssia
suoritetaan sosiaalisena työpalveluna esimerkiksi lasten tai vanhusten parissa. Kurssin lopussa
annetaan suullinen ja/tai kirjallinen raportti suoritetusta työstä. Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä. Numeroarvosana voidaan antaa sitä erikseen pyydettäessä.
Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena.
TAMPEREEN LYSEO
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI
9. Kulttuurierot (PS9)
5.17 Musiikki
Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hy-
258
vinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.
Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja
myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.
Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa
koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien
tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla
ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.
Musiikintunneilla korostuu oppiaineen erityisluonne yhteistoiminnallisena, tunteita koskettavana taideaineena. Toiminnan lähtökohtana on toisten kunnioittaminen ja ehdoton hyväksyminen.
Toiminnan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia, onnistumisen elämyksiä sekä luottamuksen rakentumista toisiin ihmisiin.
Musiikin opetuksessa tuetaan erityisesti opiskelijan omia musiikillisia ideoita ja tuotosten
tekemistä. Tällä pyritään tukemaan aktiiviseksi ja yritteliääksi kansalaiseksi kasvamista.
Musiikin avulla myös rikastutetaan koko koulun toimintakulttuuria sekä pyritään lisäämään
yhteisön hyvinvointia, yhteishenkeä ja tarjotaan esteettisiä elämyksiä.
Musiikkivälineistä huolehtimiseen, niiden asianmukaiseen käyttöön ja huoltoon kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Näin osaltaan tuetaan kestävää kehitystä. Myös kuuloaistin hyvinvoinnista ja herkkyyden säilyttämisestä tulee huolehtia. Näin ollen ei pidä unohtaa
akustista musisointia. Kestävää kehitystä tukee mm. myös se, että opiskelija oppii valmistamaan jonkin soittimen itse (esim. kurssilla 2 tai 3).
Opiskelijan tietoisuutta omasta kulttuuri-identiteetistä tuetaan tutustumalla musiikin historiaan ja eri musiikkikulttuureihin. Tämä toteutetaan mieluiten elävinä taidekokemuksina
koulussa tai koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa.
Musiikkiteknologiassa pyritään siihen, että opiskelijat oppivat käyttämään sitä musiikinluokassa olevaa välineistöä, mitä he musisoinnissa tarvitsevat. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan opiskellaan musiikin tietotekniikkaa (esim. kurssilla 4). Musiikin tietotekniikan opiskelu edellyttää sitä, että käytettävissä on ajanmukaiset laitteet sekä ohjelmistot ja että
259
opettajalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan tietojensa ja taitojensa päivitykseen. Teknologian käytön tulee palvella musiikinopetuksen tavoitteita, eikä se saa olla itsetarkoitus.
Opiskelijoille pyritään myös välittämään kriittistä ja analyyttistä suhtautumista musiikin
käyttöön mediassa (esim. kurssilla 4). Voidaan tarkastella esim. erilaisia musiikkia käsitteleviä artikkeleita, musiikkivideoita tai musiikkia mainoksissa. Tutustutaan musiikin käyttöön liittyviin tekijänoikeuksiin. Musiikinopetuksella pyritään vahvistamaan opiskelijan omia
viestintä-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Musiikki on itsessään jo viestintää.
Opetuksen tavoitteet
Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
 oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen
 kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan
 syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta
 tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien
monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
 oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa
 osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän
kanssa
 osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tarpeeksi pieniä opetusryhmiä ja asianmukaista varustetasoa. Suositeltava ryhmäkoko on n. 20 opiskelijaa. Toivottavaa olisi, että opiskelija
suorittaisi molemmat pakolliset kurssit jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Näin opiskelijan
alkuun saatettu kehitysprosessi ei katkea.
Arviointi
Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta
ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät
jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin
kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.
Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa
otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä
millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia.
Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.
260
Koska opettajan on arvioinnissa otettava huomioon kunkin opiskelijan lähtötaso sekä arvioitava ensisijaisesti havainnoiden kurssin aikana tapahtunut oppimisprosessi, tulee opetusryhmän koon olla riittävän pieni.
Soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä, ei numeroarviointia. Lopullista musiikin
arvosanaa annettaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan työskentely soveltavilla kursseilla. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Pakolliset kurssit
1. Musiikki ja minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän
pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle
vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana,
kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden
omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.
Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä.
Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin
avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa
omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä,
kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.
Syventävät kurssit
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja
musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri
musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään,
miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi
261
elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä
tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu
monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse
tuotettua materiaalia.
5. Musiikkiprojekti (MU5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai
itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja
taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin,
äänite tai taiteidenvälinen projekti. Syksyllä 2010 jaksossa 2 toteutetaan äidinkielen,
kuvataiteen ja musiikin yhteistyönä musiikkinäytelmä. Projektia työstetään kursseilla AI12,
KU10 ja MU5.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
6. Yhteismusisointi (MU6)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä valmiuksia yhteismusisoinnissa ja soittimien hallinnassa.
Kurssilla pyritään lisäämään musiikin peruskäsitteiden oppimista ja eri musiikinlajien tuntemusta.
Sisältö: Kurssilla opetellaan bändisoittimien, akustisen kitaran ja mikkilaulun perusteita.
Musisoinnin avulla opitaan musiikin peruskäsitteitä. Kurssilla valmistetaan joitakin erityylisiä
kappaleita, jotka mahdollisuuksien mukaan esitetään.
7. Laulukurssi (MU7)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden yhteistoiminnallisuutta ja perehtyä kuoroja/tai yhtyelaulun, äänenkäytön, esiintymisen ja ilmaisun perusteisiin.
Sisältö: Kurssilla tehdään äänenkäyttö- ja ilmaisuharjoituksia sekä harjoitellaan erityylisiä
moniäänisiä lauluja. Kurssilla valmistetut kappaleet pyritään esittämään yleisölle.
8. Vanhojenpäivänbändi (MU8)
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan esitettävä ohjelmisto tanssimusiikkia. Esiintyminen on
vanhojenpäivän iltatilaisuudessa, jossa bändi soittaa yleiset tanssit. Bändi koostuu sekä soittajista
että laulajista. Mukaan voi tulla bändisoittimien ja orkesterisoittimien soittajia.
9. Musiikin lukiodiplomi (MU9)
Musiikin lukiodiplomi perustuu koko lukionaikaiseen musiikinopiskeluun, sen tavoitteisiin ja
sisältöihin ja edellyttää vähintään neljän lukiokurssin suorittamista. Lukiodiplomin suorituksessa
noudatetaan valtakunnallisia ohjeita ja arviointikriteerejä. Arvioinnin suorittaa lukion
262
musiikinopettaja ja toinen arvioitsija, joka on alan asiantuntija. Arvosana annetaan asteikolla 15.
Tämän lisäksi annetaan suullinen arviointi. Lukiodiplomitodistus tulee lukion päättötodistuksen
teeksi.
Diplomin voi suorittaa kahdella eri tavalla:
A. Näytesalkku lukionaikaisista töistä
Näytesalkun tulee sisältää 35 opiskelijan valitsemaa työtä lukionaikaisista musiikkiopinnoista ja
-toiminnasta. Työt voivat edustaa seuraavia osa-alueita:
1. Esittäminen, laulaminen, soittaminen
2. Säveltäminen, sovittaminen, improvisointi
3. Kuuntelu, kuullun analysointi, musiikkikritiikki
4. Kirjoitelma
B. Näytesalkku projektityöstä
Aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittava projektityö, jossa kokonaisuus muodostuu edellä
luetelluista osa-alueista tai joistakin niistä.
10. Juhlaohjelmakurssi (MU10)
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on valmistaa musiikkia koulun vuotuisiin juhliin mm.
itsenäisyys/ ylioppilasjuhla, joulujuhla, ja kevätjuhla.
Sisältö: Kurssin sisältö muodostuu valittavien kappaleiden harjoittelusta ja esittämisestä.
Ohjelmistossa on bändimusiikkia ja lauluyhtye- ja kuoromusiikkia.
11. Orkesteri (MU 11)
Orkesterissa soitetaan erityylisiä sävellyksiä ja sovituksia klassisen ja viihteellisen musiikin
alueilta. Kurssille osallistuminen edellyttää jonkin instrumentin aikaisempaa soittamista.
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen oppiainerajat (MU, HI, KU) ylittävä soveltava kurssi
Kulttuurien tuntemus (KT1)
Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen
integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia.
Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä,
tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia
työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus
edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista.
263
Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Musiikkioppilaitoksissa suoritettujen musiikinkurssien hyväksiluettavuus lukioissa
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään soveltaviksi kursseiksi musiikkioppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Opiskelija tuo lukioon todistuksen suoritetuista
opinnoista. Siitä otetaan kopio koulun arkistoon.
Hyväksi lukeminen






Peruskurssitasoisia suorituksia voidaan hyväksi lukea vain, jos ne on suoritettu lukioaikana.
Peruskurssitasoa ylempiä suorituksia voidaan hyväksi lukea, jos ne on suoritettu
lukioaikana tai sitä aiemmin.
Peruskurssitasoiset suoritukset: 1 kurssi / suoritus
Peruskurssitasoa ylemmät suoritukset: 2 kurssia / suoritus
Soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksi lukea myös muita musiikkioppilaitosten opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia: 1
kurssi / lukuvuoden opinnot.
Vastaavasti lukiossa suoritettuja kursseja, jotka vastaavat tavoitteiltaan ja sisällöiltään
musiikkioppilaitosten opintoja, opiskelija voi mahdollisesti lukea hyväksi musiikkioppilaitosten opinnoissa. Hyväksilukemisesta päättää ao musiikkioppilaitos.
5.18 Kuvataide
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan
omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta
nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen.
Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen
keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen
perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.
Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset
264
tekstit.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja
opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Oppiaineessa tulee tarjota valtakunnallisten pakollisten ja syventävien lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Lisäksi opiskelijalle tulee taata mahdollisuus kuvataiteen lukiodiplomin suorittamiseen.
Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetussuunnitelmassa
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Lukion kuvataiteen opiskelijat tutustuvat ajankohtaiseen taiteen kenttään ja erilaisiin visuaalisiin ammatteihin työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä vieraillessaan eri taidealan organisaatioissa. Kuvataiteilijat ovat usein PKT-sektorin toimijoita.
Eettisten ja esteettisten arvovalintojen pohdinta kuten myös visuaalisten merkkien vaikutusten oivaltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Taide kasvattaa opiskelijaa psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Taidekasvatus sallii tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn. Se tuo elämäniloa, edistää mielenterveyttä ja auttaa jaksamisessa.
Kestävä kehitys
Ympäristökasvatus on yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide opettaa havainnoimaan ja tutkimaan eri ympäristöjä; lisäksi opitaan ymmärtämään syitä ympäristössä tapahtuviin
muutoksiin. Muotoilu ja arkkitehtuurin tuntemus opettaa arvottamaan ympäristön historiallisia kerrostumia. Kuvataiteen opetuksessa painotetaan vastuuta ympäristöstä ja ohjataan
opiskelijaa omilla valinnoillaan kestävään elämäntapaan.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Taide kulttuurin tulkkina on keskeinen lukion kuvataideopetuksen sisältö kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa. Kulttuuri muotoutuu myös merkityksellistäessämme arkipäiväisiä prosesseja, kuten television katselua tai esineiden käyttämistä. Lukion kuvataide opettaa ympäristö- ja mediakasvatuksen puitteissa jäsentämään myös kaupallistunutta ja medioitunutta kulttuuri-identiteettiämme.
Teknologia ja yhteiskunta
Kuvataideopetuksessa kannustetaan ennakkoluulottomiin luoviin ratkaisuihin, jotka ovat
innovatiivisuuden perusta. Teknologista kehitystä ei tapahdu ilman olemassa olevien mallien kyseenalaistamista.
Viestintä- ja mediaosaaminen
265
Kokemuksemme todellisuudesta on nykyisin usein visuaalisen median välittämää. Lukion
kuvataide opettaa tulkitsemaan, tuottamaan ja analysoimaan median visuaalisia viestejä.
Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion kuvataiteen opetussuunnitelmassa
Persoonallisen itseilmaisun syventäminen, visuaalisen maailman ymmärrys, tulkinta ja arvottaminen sekä luovan ongelmanratkaisun soveltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Niillä syvennetään opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteeseen ja
kulttuuriin sekä tuetaan henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi.
Kuvataiteen sisäinen integraatio ja monipuoliset työskentelymenetelmät syventävät sekä
yksilöllistä että yhteisöllistä tilannesidonnaista oppimista.
Kuvataideopetuksessa syvennetään opiskelijan kulttuurisuhdetta tutustumalla kaupungin
kuvataidetarjontaan sekä hyödyntämällä opetuksessa valtakunnallisesti keskeisiä kuvataidekohteita.
Laaja-alainen visuaalisen mediakulttuurin ymmärrys ja arkipäiväinen käyttö edellyttävät
tasavertaisesti korkeatasoisia opetusvälineitä, koulutuspalveluita sekä innostavaa työympäristöä.
Turvallinen, innostava ja sosiaalisia taitoja kehittävä taidekasvatus edellyttää asianmukaisia opetustiloja ja pieniä ryhmäkokoja.
Opetuksen tavoitteet
Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista
kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa
 tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa
ja työskentelyprosessin kuvailussa
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön
 oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja
välineitä kuvallisessa ilmaisussaan
 tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
 ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
 oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä
arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään
 tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
 tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun
ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
 osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.
Arviointi
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa
opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan it-
266
searviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset,
ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät,
luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.
Lukion kurssien suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Valtakunnalliset pakolliset
kurssit tulisi kuitenkin suorittaa ensimmäisen opintovuoden aikana. Valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit, kuten myös koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan
numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päättötodistukseen tulevaa aritmeettisesti määräytyvää keskiarvoa. Koulukohtaisesti päätetään kurssien itsenäisestä suorittamisesta, mutta kuvataiteen pakolliset kurssit voi kuitenkin suorittaa itsenäisesti vain erityistapauksessa.
Pakolliset kurssit
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
 oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja
 oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden
opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
 oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden
sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan
oppimaansa omassa työskentelyssään
 ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään
ja yhteiskunnassa.

oppii käyttämään paikkakunnan tarjoamia tiedonhankinta- ja kulttuuripalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
 kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
 taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan
ulkopuolisia kulttuureita
 oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely,
digitaalisen kuvan käyttö
 kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
 kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten
formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutus-
267
tuminen

vierailu joko kaupungin tai valtakunnan keskeiseen kuvataidekohteeseen
Aihekokonaisuudet
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta,
estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
 oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista,
kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen
kannalta
 oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja
psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
 ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa

tutustuu esim. Tampereen jugend-arkkitehtuuriin ja tehdasrakentamiseen.
KESKEISET SISÄLLÖT
 tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
 arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
 maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja
oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
 arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
 mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

vierailu muotoilu- tai kulttuurihistoriallisessa museossa tai näyttelyssä.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-
268
identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta
Syventävät kurssit
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja
todellisuuteen
 ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
 oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä
 oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.


tutustuu erilaisiin tamperelaisiin mediatahoihin
kykenee jäsentämään median informaation, mielihyvän, unelmien ja yhteisöllisyyden
kokemisen paikkana.
KESKEISET SISÄLLÖT
 kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
 graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
 mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
 valokuva mediassa
 elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
 visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa

paikalliset mediaympäristöt ja organisaatiot – katuympäristö, sanomalehdet, televisio,
Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos, Tampereen lyhytfilmifestivaalit, tamperelaiset museot ja galleriat.
Aihekokonaisuudet
Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja
turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
269



ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen
itsearviointiin.

harjaantuu näkemään visuaalisia merkityksiä persoonallisessa kuvailmaisussaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
 taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
 eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
 aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
 kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo,
varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

luova itseilmaisu.
Aihekokonaisuudet
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys
5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
 oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
 oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten
ilmiöiden parissa
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.
KESKEISET SISÄLLÖT
 mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
 nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
 taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
 oman produktion toteuttaminen
 visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

ajankohtaiset paikalliset tai valtakunnalliset tapahtumat ja näyttelyt.
270
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
tuntemus, viestintä ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
Arviointi: Kurssit arvioidaan näytön perusteella maininnalla hyväksytty/hylätty. Lukiodiplomista
opiskelija saa lisäksi erillisen kahden arvioitsijan laatiman todistuksen.
6. Öljyvärimaalaus (KU6)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii öljyvärimaalauksen perusteet
 syventää omaa personallista ilmaisuaan
 ymmärtää kuvataiteen merkityksen omassa elämässään
 kehittää omaa maalaamistekniikkaansa
KESKEISET SISÄLLÖT
 öljyvärimaalauksen teoriaa ja käytäntöä
 värioppia ja kuvasommittelua
 luonnostelua eri aiheista
 eri materiaalien pohjustamista
Aihekokonaisuudet: Hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen
kansalainen ja yrittäjyys
7. Arkkitehtuuri ja muotoilu (KU7)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietämystään arkkitehtuurista ja muotoilusta
 harjaantuu niiden visuaalisessa esittämisessä
 kehittää kolmiulotteista hahmottamiskykyään
 oppii lisää saven käsittelytekniikoita
KESKEISET SISÄLLÖT
 merkittäviä kotimaisia ja ulkomaisia rakennuksia ja arkkitehteja
 pohjapiirroksia ja perspektiivipiirtämistä
271



arkkitehtuuriosaston vanhoja pääsykoetehtäviä
muotoilua mm. savesta ja pahvista
rakentelua eri materiaaleista
Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen
kansalainen ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys
8. Grafiikka ja tekstaus (KU8)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa tietoa graafisen suunnittelun eri osa-alueista
 tutustuu taidegrafiikan ja tekstauksen eri menetelmiin
 oppii suunnittelemaan visuaalisia kokonaisuuksia
 syventää kuvataiteen mediakerronnan taitojaan
KESKEISET SISÄLLÖT
 suunnitellaan ja toteutetaan mm. julisteita, kortteja, mainoksia, sarjakuvia, levynkansia
 taidegrafiikan menetelmiä esim. pleksikaiverrus, kankaanpaino, monotypia, garborundum
 tekstataan musteella ja huopakynällä
Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus,
aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys
9. Valokuva ja elokuva (KU9)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa perustiedot valokuvauksesta ja elokuvan tekemisestä
 tutustuu mustavalkovalokuvauksen pimiötyöskentelyyn
 oppii kuvaamaan järjestelmä- ja digitaalikameroilla
 tutustuu digitaalisiin kuvankäsittely- ja editointiohjelmiin
KESKEISET SISÄLLÖT
 havainnollistaminen, kokeilu, harjoittelu, oma ilmaisu
 kuvasommittelu ja -kerronta
 kuvaamista, pimiötyöskentelyä, kuvien käsittelyä, tulostusta ja editointia
 opiskelija voi valita, syventyykö kurssin johonkin osa-alueeseen vai kokeileeko useita
tekniikoita
Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen
kansalainen ja yrittäjyys, kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen
272
10. Kuvataiteen projektikurssi (KU10)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osallistuu johonkin kuvataiteeseen liittyvään projektiin esim. näytelmä- tai musikaaliprojektiin.
 voi suorittaa kurssin itsenäisesti yksilö- tai ryhmätyöskentelynä projektin sisällön mukaisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
 kuvataiteellisen projektin itsenäinen toteutus
 projektissa voi olla mukana myös eri oppiaineita
 yhteistoiminnallisuus
 itsenäinen työskentely
Syksyllä 2010 jaksossa 2 toteutetaan äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin yhteistyönä
musiikkinäytelmä. Projektia työstetään kursseilla AI12, KU10 ja MU5.
11. Kuvataiteen (tai median) lukiodiplomikurssi (KU11)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 suorittaa valtakunnallisen kuvataiteen (tai median) lukiodiplomin
 hyödyntää aiemmin opittuja kuvataiteen tietoja ja taitoja
 opettelee asettamaan itselleen työskentelynsä päämäärät ja tavoitteet sekä arvioimaan niiden
toteutumista
KESKEISET SISÄLLÖT
 Opetushallituksen määräämät vuosittain vaihtuvat valtakunnalliset lukiodiplomitehtävät
 itsenäinen työskentely
Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen
kansalainen ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta.
12. Piirustus (KU12)
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtainen oppiainerajat (KU, MU, HI) ylittävä soveltava kurssi
Kulttuurien tuntemus (KT1)
Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen
273
integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia.
Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä,
tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia
työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus
edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista.
Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
5.19 Liikunta
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle
hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on
toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia
sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan
sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen
ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen
arvopohjaan.
Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään
hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella
luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.
Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.
Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.
Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Omasta toimintakyvystä huolehtiminen vaatii aina aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa.
Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan vastuullisesti ja ottamaan aktiivinen ote omasta liikuntakäyttäytymisestään. Liikuntakursseilla opiskelijat käyttävät tamperelaisia liikuntapaikkoja ja liikuntapalveluita. Seuratoimintaan tutustuminen avaa opiskelijoille yhden tärkeän aktiivisen kansalaisuuden toimintaväylän.
274
Hyvinvointi ja turvallisuus
Lukion liikunnan keskeisenä sisältönä on liikunnan merkityksen oivaltaminen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Liikuntatunnit tarjoavat runsaasti aitoja vuorovaikutustilanteita ja tunne-elämyksiä erilaisissa ja erikokoisissa
ryhmissä. Liikunnalla on oma tärkeä merkityksensä myös itseilmaisun kanavana. Lukion
liikunnassa ohjataan oppilaita itse huomaamaan sääntöjen noudattamisen ja turvallisuusnäkökulmien merkitys turvallisessa liikuntaharjoituksessa. Liikunnan sisältöihin kuuluu
myös opetusta siitä, miten toimia hätätilanteissa (esim. uinninopetuksessa vesipelastusta).
Kestävä kehitys
Luontoliikunnassa harjoitellaan luonnon ehdoilla liikkumista ja arvioidaan liikuntapaikoille
siirtymistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Liikuntakursseilla painotetaan hyötyliikunnan merkitystä oleellisena osana terveysliikuntaa ja ympäristöystävällistä liikuntaa
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Suomalaisten liikuntamuotojen harjoittaminen on osa lukion liikuntakursseja. Kursseilla
välitetään myös lukion omaa kulttuuri- ja juhlaperinnettä ja vahvistetaan opiskelijoiden ja
lähiympäristön yhteisöllisyyttä (esim. vanhojen päivän tanssit). Tanssi eri muodoissaan on
osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuuria. Lukion liikunnan tanssiosiot auttavat opiskelijoita ymmärtämään tanssia itseilmaisun ja kommunikaation välineenä. Liikunnan ja urheilun kieli on väylä myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Kursseilla voidaan tutustua
muiden kulttuurien liikuntamuotoihin, ja näin opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää myös
erilaisten kulttuurien liikuntaperinnettä ja liikuntafilosofiaa.
Teknologia ja yhteiskunta
Liikuntaan liittyvä teknologia on osa suomalaista huippuosaamista. Lukion liikunnanopetuksessa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sykemittarien käyttöön. Opiskelijaa kannustetaan teknologian käyttöön terveysliikunnan optimaalisen harjoitusvasteen
saavuttamiseksi.
Viestintä ja mediaosaaminen
Monipuolinen lukion liikunta sääntöineen ja rajoituksineen auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja tulkitsemaan median liikunta- ja urheilukulttuurin näkyviä ja näkymättömiä viestejä.
Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion liikunnan
opetussuunnitelmassa
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kehitystään ja kasvuaan. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia opiskelijan jatkuvalle omaehtoiselle liikunnan harrastamiselle ja työkyvyn ylläpidolle. Vastuullisuuden, sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden korostaminen auttavat nuoren henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi.
Opetuksen tavoitteet
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
275




saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita
toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen
osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.
Lukion liikunnan kurssien suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti.
Opetushallituksen ohjeen mukaan liikunnan pakollisia kursseja LI1 ja LI2 ei voi suorittaa
saman lukuvuoden aikana. Lyseon lukiossa liikunnan kurssien suorittaminen aloitetaan
pakollisista kursseista. Muuten suoritusjärjestys on vapaa.
Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päästötodistukseen tulevaa aritmeettisen keskiarvon mukaista arvosanaa.
Oppilaalla on oikeus valita päättötodistukseen liikunnan oppimäärän arvioinniksi aritmeettisen keskiarvon sijaan merkintä suoritettu.
TAMPEREEN LYSEO
Tampereen lyseon lukiossa LI1 tulee suorittaa ennen muita kursseja, muuten
suoritusjärjestys on vapaa.
Pakolliset kurssit
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan
mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.
Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa
tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan
turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
276
Liikuntakursseilla ryhmäkoot on muodostettava sellaisiksi, että opetussuunnitelman mukaiset keskeiset sisällöt voivat toteutua. Liikuntakursseilla käytetään monipuolisesti Tampereen kaupungin liikuntapaikkoja ja retkeilyreittejä. Uusiin lajeihin tutustuttaessa voidaan
hyödyntää Tampereen seudun liikuntapalveluita.
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
 saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
 saa myönteisiä liikuntakokemuksia
 tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
 ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,
hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
KESKEISET SISÄLLÖT
 fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
 lihashuolto ja rentoutus
 sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
 voimistelu eri muodoissaan
 tanssi eri muodoissaan
 talviliikunta
 uinti ja vesipelastus
 yleisurheilu
 suunnistus ja luontoliikunta
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan
 saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen
 saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen
 oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
 oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
 kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
 fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
 sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
 voimistelu eri muodoissaan
 tanssi eri muodoissaan
 talviliikunta
 kuntouinti ja vesiliikunta
 luontoliikunta
 jokin uusi liikuntalaji
277
Arviointi
Liikunnan pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin hyväksytyn suorittamisen
perusteena on aktiivinen osallistuminen kaikkiin opetussuunnitelman KESKEISET
SISÄLLÖT -kappaleessa mainittuihin lajiryhmiin.
Syventävät kurssit
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden
edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
TAMPEREEN LYSEO
Liikunnan valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien
ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
4. Yhdessä liikkuen (LI4)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin
muu yhdessä toteutettava liikunta. Lyseon lukiossa vanhat tanssit toteutetaan omana
soveltavana kurssina LI11.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.
Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä
itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
Syventävät kurssit (koulukohtaiset)
Kurssien tavoitteena on lisätä lukioliikunnan lajivalikoimaa ja monipuolisuutta, sekä tarjota
opiskelijalle mahdollisuus jatkuvaan liikunnan harrastamiseen lukion aikana. Liikunnan syventäviä
kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventävillä kursseilla käytetään numeroarvostelua.
6. Tanssiliikunta ja kehonhuolto (LI 6)
278
Kurssin tavoitteena on tutustua tanssiin taiteena ja ilmaisukeinona sekä kehittää
kehonhallintaa. Kurssi sisältää tanssin eri tyylejä kuten taidetanssi (esim. jazztanssi,
nykytanssi, aikuisbaletti), afrotanssi, hip-hop, latinalaiset tanssit (esim. salsa, merengue,
cha-cha ), flamenco, kansantanssit, rivitanssi ym. Lisäksi harjoitetaan kehonhallintaa ja
lihaskuntoa sekä venytellään ja rentoudutaan. Kurssille osallistuminen ei edellytä
aikaisempaa tanssiharrastusta. Kurssin aikana vieraillaan tarpeen mukaan myös
paikallisissa tanssi- ja liikuntakouluissa.
Opettaja suunnittelee kurssin sisällön opiskelijaryhmän kanssa painottaen sitä ryhmän
haluamaan suuntaan.
7. Joukkuepallopelit (LI 7)
Kurssilla syvennetään osaamista isoissa pallopeleissä kuten jalkapallo, pesäpallo, rugby,
jääkiekko, koripallo ja lentopallo. Keskeisenä tavoitteena on pelitaidon kehittäminen
joukkuepelaamisen, taktisen ajattelun ja yhteistyökyvyn kautta. Lajivalikoima valitaan
vuodenaika huomioiden ja yhdessä opiskelijoiden kanssa
8. Mailapelit (LI 8)
taitoa, taktiikkaa ja sääntöjä opiskellen. Lajivalikoima valitaan yhdessä opiskelijoiden
kanssa. Kurssin lajeja ovat verkon yli pelattavat pallottelupelit, kuten sulkapallo, squash,
pöytätennis ja tennis. Kurssilla tutustutaan näihin lajeihin laajasti pelaten sekä
9. Lukiodiplomi (LI 9)
Liikunnan lukiodiplomin suoritus tapahtuu omana kurssinaan. Kurssin suoritus perustuu
valtakunnallisiin liikunnan lukiodiplomin suoritusohjeisiin ja hyväksytty suoritus
arvostellaan asteikolla 1-5. Liikuntadiplomiin sisältyy 1) liikuntakykyisyystestit, 2) tutkielma,
3) portfolio, 4) erityisosaamisen arviointi ja 5) koululiikunnassa osoitetut sosiaaliset taidot.
Diplomin suorittajan tulee olla suorittanut yhteensä 4 muuta liikunnan kurssia ennen
diplomikurssin hyväksymistä. Ennen kurssille ilmoittautumista opiskelija tutustuu
kurssiohjeisiin netissä osoitteessa http://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,1313,5860
TAMPEREEN LYSEO
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
Kurssien tavoitteena on lisätä lukioliikunnan monipuolisuutta ja oppilaslähtöisyyttä, sekä tarjota
opiskelijalle mahdollisuus jatkuvaan liikunnan harrastamiseen lukion aikana. Liikunnan soveltavia
kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti lukuun ottamatta kurssia LI 10. Soveltavat kurssit arvioidaan
arvosanoin hyväksytty / hylätty.
10. Liiku itsenäisesti (LI 10)
Kurssin tavoitteena on sekä arki- että kuntoliikuntaa sisältävä aktiivinen ja terveellinen elämäntapa.
Kurssin aikana pyritään säännölliseen, monipuoliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään
279
liikkumiseen ja soveltamaan käytäntöön fyysisen kunnon ylläpitämisen ja kehittämisen periaatteita.
Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omaa liikuntaohjelmaansa pyrkien toimintakyvyn kannalta
riittävään peruskestävyys- ja lihaskuntoharjoitteluun sekä lihashuoltoon. Opiskelija liikkuu
vähintään 5 tuntia viikossa (n. 260 tuntia vuodessa) ja tekee toiminnastaan suunnitelman ja pitää
liikuntapäiväkirjaa, jotka opettaja tarkistaa n. kahden viikon välein. Liikunta toteutetaan
itsenäisesti, pienryhmässä, liikuntakouluissa tai liikuntaseuroissa harjoitellen ajalla 1.9.–31.8.
Kurssin voi suorittaa vain kerran opintojen aikana ja sitä ei voi aloittaa viimeisenä opiskeluvuotena.
11. Vanhat tanssit (LI 11)
Kurssin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vanhojen päivä, harjaannuttaa tanssitaitoa ja opetella
hyviä käytöstapoja. Kurssilla opetellaan salonki- ja juhlatansseja sekä harjoitellaan käyttäytymistä
juhlatilanteissa. Vanhojen päivän tilaisuudet ovat osa kurssia ja niihin osallistuminen edellyttää
tämän kurssin suorittamista.
12. Uudet lajit (LI 12)
Sisältönä on tutustua sekä liikuntalajien uusimpiin tulokkaisiin että opiskelijaryhmälle uusiin
lajeihin (esim. trampoliini, kiipeily, lacrosse, tai-chi, budolajit). Kurssin tavoitteena on lisätä
opiskeluvireyttä yhteistoiminnan, uusien liikuntakokemusten ja -elämysten kautta. Ryhmä valitsee
kurssin lajit opettajan avustuksella.
13. Retkeilykurssi (LI 13)
Kurssilla opetellaan retkeilyn perustaitoja: luonnossa liikkumista, suunnistusta, maastossa
tapahtuvaa ruokailua ja majoittumista. Opiskelija saa myös tietoa retkeilyvarustuksesta ja
vaatetuksesta, tulenteosta, jokamiehen oikeuksista ja ensiavusta. Kurssilla toteutettavaa muutaman
vuorokauden retkeä valmistellaan ja taitoja harjoitellaan yhdessä ryhmän kanssa ennen retkeä.
Kurssiin voi sisältyä myös seikkailullisia elementtejä. Retken jälkeen järjestetään tapaaminen
kokemusten yhteiselle purkamiselle. Kurssi sijoittuu 1- tai 5 -jaksoon
14. Talviliikuntakurssi (LI 14)
Kurssilla sisältönä on laskettelumatka, hiihtovaellus, retkiluistelu tai laajempi tutustuminen
johonkin muuhun ryhmän valitsemaan talviliikuntamuotoon. Kurssilla laajennetaan
talviliikuntataitoja valittujen liikuntalajien lajitaitojen osalta sekä erityisesti talven vaatiman
pukeutumisen ja luonnossa liikkumisen suhteen. Kurssi sijoittuu tammi-helmikuuhun.
15. Liikunnan projektikurssi (LI 15)
Kurssilla toteutetaan koulun liikuntakulttuuria tukeva projekti ja projektiin käytetystä
työpanoksesta oppilas saa kurssisuorituksen. Projekti voidaan toteuttaa useamman aineen
yhteistyönä. Kurssia ei sijoiteta kurssitarjottimeen eikä se ole yleisesti valittavissa, vaan se
toteutetaan tarpeen mukaan koulun toimintaa palvellen.
16. Retkeilyn jatkokurssi (LI16)
Kurssilla toteutetaan erävaellus, jolla syvennetään LI13 -kurssin osaamista. Retkeilyn jatkokurssille
osallistumisen ehtona on LI13 -kurssin tietojen ja taitojen hyvä hallitseminen. Kurssin aikana on
mahdollista suorittaa myös biologian tai maantiedon opintoja. Ryhmä suunnittelee vaelluksen
yhdessä opettajien kanssa. Liikuntakurssin puitteissa voidaan myös tutustua kalliokiipeilyyn,
melontaan ja seikkailu-urheiluun. Kurssi sijoittuu 1- tai 5 -jaksoon.
17. Talviliikunnan jatkokurssi (LI17)
280
Kurssilla toteutetaan talvivaellus, joka sisältää esimerkiksi laskettelua, lumikenkäilyä,
tunturihiihtoa sekä erätaitoja kuten autiotupakulttuuriin tutustuminen. Kurssilla syvennetään
liikuntakurssien LI13 ja LI14 taitoja ja näiden kurssien sisältöjen hyvä osaaminen on edellytys
talviliikunnan jatkokurssille osallistumiselle. Kurssi sijoittuu kevättalveen.
5.20 Terveystieto
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on
edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä
tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja
toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta
sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.
Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja
yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen. Terveystiedon kursseissa painotetaan opiskelijan omien valintojen merkitystä terveyden rakentumisen peruspilareina. Keskeisiin sisältöihin kuuluu myös terveydenhuollon alueella toimivien yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan perehtyminen. Opiskelijalle esitellään näin väyliä itse
osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta ja eettisyyttä arvioitaessa mietitään opiskelijan omia oikeuksia ja velvollisuuksia terveydenhuollon kentässä. Aktiivinen
kansalaisuus edellyttää yhteiskunnan jäseniltä kykyä ottaa kantaa itseä koskeviin asioihin
sekä kykyä perustella ja puolustaa omia näkökantoja. Keskustelu- ja argumentointitaitoja
harjoittavat opetusmenetelmät tukevat tähän tavoitteeseen pyrkimistä.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus on lukion terveystiedon keskeinen sisältöalue.
281
Kestävä kehitys
Ihmisen ja ympäristön terveys edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa arkikäyttäytymisessä. Terveystiedossa tutkitaan ihmisen käyttäytymisen vaikutuksia paitsi
omaan itseen myös lähiympäristöön ja koko maapallon tilaan. Opiskelija arvioi myös omia
elintapojaan ja tottumuksiaan kestävän kehityksen periaatteiden näkökulmasta.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Kulttuuri-identiteetti voi muodostua vasta, kun tuntee sekä omaa että muiden kulttuureja.
Lukion terveystiedossa pohditaan suomalaisten terveydentilaan vaikuttavia suomalaisille
ominaisia kulttuurisia tekijöitä sekä alakulttuurien vaikutusta terveystottumusten syntyyn.
Laajempaa perspektiiviä opiskelijat saavat tutustumalla kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyserojen syntyyn eri valtioiden ja maanosien välillä.
Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian nopea kehitys on vaikuttanut yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Lukion terveystiedossa pohditaan terveyteen kohdistuvia teknologian seurannaisvaikutuksia.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Terveyttä koskevissa asioissa nuori tarvitsee hyvää medialukutaitoa. Lukion terveystiedon
kaikissa kursseissa keskeisenä sisältönä on terveysinformaation kriittinen ja aktiivinen
seuraaminen ja tulkinta.
Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen
Terveystiedon oppisisältö tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi. Oppiaineessa opiskelija arvioi terveyskäyttäytymisensä vaikutusta itseensä, lähiympäristöönsä,
yhteiskuntaan sekä maailmanlaajuisen ympäristöön. Opiskelija pohtii kestävän kehityksen
periaatteiden toteutumista omassa terveyskäyttäytymisessään. Terveystiedon kursseilla
rakennetaan turvallinen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävä oppimisympäristö. Oppilaslähtöisten toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö edistää yhteisöllisyyttä.
Opetuksen tavoitteet
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden
edistämisen merkityksen
 osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
 ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan
näkökulmasta
 pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii
arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä
 tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen
syntyyn vaikuttavia tekijöitä
 tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää
kansalaistoimintaa
 perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida
ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.
282
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta
koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia
kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä.
Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.
Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päästötodistukseen tulevaa aritmeettisen keskiarvon mukaista arvosanaa.
Jos opiskelija opiskelee terveystietoa vain yhden kurssin, hänellä on oikeus valita päästötodistukseen oppimäärän arvosanaksi merkintä ”suoritettu”.
Terveystiedon kurssit suositellaan suoritettaviksi osallistumalla lähiopetukseen.
Pakollinen kurssi
1. Terveyden perusteet (TE1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa
elämäntavassaan ja ympäristössään
 tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja
yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja
yhteiskunnassa
 tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
 osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia
terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
 tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.
KESKEISET SISÄLLÖT
 työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja
kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
283







seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät
sekä niihin vaikuttaminen
sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä
nuorille suunnatut terveydenhuoltopalvelut Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin nuoriso-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimialojen palveluiden tuottajien kanssa.
Syventävät kurssit
2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja.
Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella
tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen
harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
 osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
 osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja
ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
 osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia
tulkintoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
 itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
 vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
 elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
 ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,
terveysliikunta, syömishäiriöt
 fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
 seksuaaliterveys
 terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja
niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
284

tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta
näkökulmasta


paikallisen kouluterveystutkimuksen tulosten käyttö opetuksessa
yhteistyö koulun terveydenhoitajan, ravitsemustyöntekijöiden ja opiskelijakunnan
kanssa.
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen
tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
 osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
 toteuttaa
pienimuotoisia
terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia
omassa
opiskeluympäristössään
 osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
 osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden
näkökulmasta.
KESKEISET SISÄLLÖT
 terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä
 terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja
toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat
tekijät
 terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
 tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,
medikalisaatio
 terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen


kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden käytänteisiin
perehtyminen
tutustuminen paikallisiin terveydenhuollon eri alueilla toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin, joita ovat esim. AIDS-tukikeskus, YAD, Syöpäyhdistys, SPR, Sydänyhdistys
285

yhteistyö esimerkiksi seuraavien tahojen kanssa: UKK-instituutti, Tampereen yliopiston
terveystieteiden laitos, Varalan urheiluopiston testausasema, terveydenhuoltoalan oppilaitokset.
Soveltavat kurssit
4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)
Kurssilla kerrataan terveystiedon pakollisen kurssin (TE1) sekä syventävien kurssien (TE2
ja TE3) sisältöjä ja harjoitellaan terveystiedon ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin.
5.21 Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä,
että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään
jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot
ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta.
Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä
asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita
myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa,
tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko
lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian
tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutusja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.
Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan
tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä
on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan.
286
Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen
etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon
jatko-opintosuunnitelmansa.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä
opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.
Opinto-ohjaus Tampereen kaupungin lukioissa
Lukion alkuvaiheessa opinto-ohjaus painottuu opiskelun ohjaukseen ja suunnitteluun ja
loppuvaiheessa lukion päättymiseen liittyviin kysymyksiin, jatko-opintoihin ja uran suunnitteluun. Opiskelu-, koulutus- ja työelämätietämyksen syventämisen ohella tavoitteena
on itsetuntemuksen, itsearviointitaitojen ja hyvän itsetunnon kehittyminen. Ohjauksessa
huomioidaan Tampereen alueen elinkeino- ja koulutustarjonta ja opiskelijalle järjestetään
mahdollisuuksia tutustua työelämään. Jotta opiskelijoille voidaan tarjota luotettavaa ja
ajantasaista koulutus- ja työelämätietoutta, on ohjaajille varattava mahdollisuus jatkuvaan
kouluttautumiseen.
Luokattomuus ja tuntijaon mahdollistama valinnaisuus sekä elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa ohjaaminen edellyttävät henkilökohtaista ohjausta. Riittävän henkilökohtaisen ohjauksen saaminen on jokaisen opiskelijan oikeus, ja sille on turvattava edellytykset.
Aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Ohjauksen tärkeä lähtökohta on tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yrittävää asennetta
opiskelussa ja jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Yrittäjyys uravaihtoehtona tulee tuoda
esiin sekä luokkatunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opiskelijoille järjestetään
mahdollisuus tutustua yritystoimintaan.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Opinto-ohjaus ja oppilaitoksen ohjausjärjestelmä pyrkivät osaltaan turvaamaan jokaisen
opiskelijan hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä ja eri elämäntilanteissa. Yksityiskohtaiset toimenpiteet määritellään koulukohtaisessa hyvinvointisuunnitelmassa.
Kestävä kehitys
Ura- ja elämänsuunnitelmia laadittaessa arvioidaan myös erilaisten valintojen eettisiä seurauksia ja vaikutusta kestävän kehityksen kannalta.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Oman kulttuuri-identiteetin tunnistaminen luo myönteistä pohjaa itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymiselle. Lisäksi kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen liittyvät
287
kysymykset tulevat ohjauksessa esille mm. maahanmuuttajien opinto- ja urasuunnitelmia
tehtäessä ja toisaalta ulkomaille suuntaavien suomalaisten ohjauksessa. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan kulttuurien välisen rakentavan vuorovaikutuksen kehittymiseen.
Teknologia ja yhteiskunta
Opinto-ohjauksessa tuodaan esille teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämisessä ja työllistymisessä. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa teknologia-aloille hakeutumisessa (kuten myös hoito- ja opetusaloille hakeutumisessa) pyritään lisäämään.
Teknologia-aloille tutustuttamisessa hyödynnetään yhteistyösopimuksia alan oppilaitosten
kanssa. Teknologia-alalle suuntautuminen huomioidaan jo ainevalintoja tehtäessä.
Viestintä – ja mediaosaaminen
Ohjauksessa perehdytään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin koulutusja ammattitiedon hankkimisen ja urasuunnittelun sekä koulutukseen hakeutumisen välineenä. Opiskelijat tutustutetaan valtakunnallisiin ja Tampereen alueen verkko-ohjauspalveluihin. Ohjauksessa on tärkeää opastaa opiskelijoita tarkastelemaan kriittisesti uranvalintaan liittyvää informaatiota.
Pakollinen kurssi
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen
aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkeaasteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä
kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
KESKEISET SISÄLLÖT
 opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
 itsetuntemus
 omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
 työelämätietous
 ylioppilastutkinto
 ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
 jatko-opintoihin hakeutuminen
 työelämään siirtyminen
Kurssi suositellaan toteutettavaksi hajautetusti useamman vuoden aikana ja sen toteutustapa määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Pakollisen kurssin osalta
opinto-ohjauksen luokkatunnit sijoitetaan koulun kurssitarjottimeen.
TAMPEREEN LYSEO
288
Suoritustapa: Kurssi suoritetaan hajautetusti kolmen lukiovuoden aikana.
Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S).
Syventävä kurssi
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa
ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.
Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja
keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen
alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai
ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä.
Päävastuu ohjauksen kurssien toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla, mutta ne voidaan toteuttaa yhteistyössä ryhmänohjaajien, muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten tahojen
kanssa. Toteutuksessa voidaan hyödyntää kaupungin lukioiden yhteistyösopimuksia korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Koulukohtaisesti voidaan tarjota muita
syventäviä ja soveltavia kursseja.
TAMPEREEN LYSEO
Suoritustapa: Työelämäjaksolta jokainen osallistuja laatii palauteraportit annettujen ohjeiden
mukaisesti (työpaikka-/yrityskuvaus ja työammatin selostus haastatteluna) sekä osallistuu
aktiivisesti palautekeskusteluun pienryhmässä. Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuotena.
Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S).
TAMPEREEN LYSEO
Opinto-ohjauksessa autetaan opiskelijaa aine- ja kurssivalinnoissa, tuetaan häntä lukio-opintojen aikana
sekä pyritään kehittämään hänen valmiuksiaan tehdä jatkokoulutusta koskevia valintoja ja päätöksiä.
Pääpaino lukion opinto-ohjauksessa on henkilökohtaisilla ohjauskeskusteluilla. Opinto-ohjaukseen
kuuluu myös luokkaohjaustunteja. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinaattorina ja ohjaukseen
osallistuvat opinto-ohjaaja, rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö.
289
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
3. Tutor-kurssi (OP3)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia uusien opiskelijoiden ohjaajana
ja lukion esittelijänä erilaisissa tilaisuuksissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kurssi toteutetaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, joka järjestää
teoriajakson. Sen jälkeen käytännön työt koostuvat tutorina toimimisesta koulussa ja
koulun toimintaan liittyvissä tapahtumissa. Tutorit opastavat kouluun pyrkiviä ja opintonsa
aloittavia, osallistuvat vanhempainiltoihin ja tiedotustilaisuuksiin sekä järjestävät uusille
opiskelijoille tutustumistapahtumia.
TAMPEREEN LYSEO
Suoritustapa: Kurssiin kuuluu teoriajakso ja käytännön työskentelyä tutorina. Teoriajakso
suoritetaan ensimmäisen vuoden keväällä ja käytännön osuus lähinnä toisena opiskeluvuotena.
Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S).
4. Opiskelutaitojen kurssi (OP4)
Keskeiset sisällöt: lukiotyöskentelyyn ja uuteen opiskeluympäristöön tutustuminen, tietokonelaitteistoon ja käytössä oleviin tietokoneohjelmiin tutustuminen, tietotekniikkataitojen kertaus ja
itsenäinen harjoitustyö
Kurssi suoritetaan 1. opiskeluvuotena. Laajuus 0,5 kurssia. Suoritusmerkintä.
5. LUE1 -kurssi (OP 5)
Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla voidaan myös
arvioida opiskelijan lukivaikeutta ja laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten.
Kurssi suoritetaan ensisijaisesti 1. opiskeluvuotena. Suoritusmerkintä.
6. MAAILMALLE-kurssi (OP 6)
Kurssilla tutustutaan kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. Työtapoina ovat
verkkotehtävät, vierailuluennot ja opintokäynnit. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää
tehtävien tekemistä ja opintokäynteihin osallistumista. Kurssilla opiskelijat laativat oman koulutusja urasuunnitelman.
Kurssi suoritetaan 2. tai 3. opiskeluvuoden aikana. Laajuus 0,5 kurssia. Suoritusmerkintä.
9. Tunnetaidot (9A)
Kurssi on suunnattu lukiolaisille, jotka ovat huolissaan kuormittuneisuudesta jaksamattomuudesta,
mielialan laskusta tai joilla on todettu masennus. Kurssin tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti
omaan jaksamiseen ja mielialaan sekä ennaltaehkäistä masennuksen pahenemista. Kurssilla
opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan
omien ajatusten ja toiminnan vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan
290
omia voimavaroja mm. itsearviointitehtävien avulla. Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10
opiskelijaa. Laajuus 0,5 kurssia.
.
Jännittäminen haltuun(9B)
Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää
jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallintakeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan taitoja
tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla.
Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa. Laajuus 0,5 kurssia.
5.21.1 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen sisällöt
a) Tiedonvälitys ja konsultointi
Erityisopettaja toimii koulussa erityispedagogiikan asiantuntijana. Erityisopettaja välittää
tietoa opiskelijoille, opettajille ja vanhemmille muun muassa oppimisvaikeuksista, koulun
tarjoamasta
tuesta
ja
mahdollisista
erityisjärjestelyistä
lukioaikana
ja
ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelijan tukeminen edellyttää erityisopettajan yhteistyötä
rehtorin, opinto-ohjaajan, aineenopettajien, vanhempien ja tarvittaessa muiden
yhteistyötahojen kanssa. Erityisopettaja toimii myös lukion opiskelijahuoltoryhmän
jäsenenä.
b) Yksilöllinen erityisopetus
Opiskelijalle annetaan yksilöllistä ohjausta ja opetusta oppimisen ongelmissa ja
tarvittaessa opiskelija ohjataan muiden asiantuntijoiden luokse.
c) Erityisopetuskurssit
Erityisopetuskurssit on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia kuten
lukivaikeuksia. Lukivaikeus voi näkyä esimerkiksi teknisen lukemisen vaikeutena,
lukemisen hitautena, luetun ymmärtämisen vaikeutena tai kirjoitusvirheinä sekä
äidinkielessä että vieraissa kielissä. Erityisopetuskurssin laajuus on yksi kurssi.
LUE1
Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla
voidaan
myös
arvioida
opiskelijan
lukivaikeutta
ja
laatia
lausunto
ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Suunnataan ensisijaisesti 1. vuoden opiskelijoille.
LUE2
Kurssin tavoitteena on oman oppimisen tehostaminen lukitaidoissa ja vieraissa kielissä.
Suunnataan ensisijaisesti 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.
LUE3 (RENTO- kurssi )
Kurssin tavoitteena on saada valmiuksia rentoutumiseen ja stressinhallintaan.
Suunnataan ensisijaisesti 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.
291
TAMPEREEN LYSEO
5.22 Koulukohtaiset oppiaineet
5.22.1 Tieto- ja viestintätekniikka
1. Tietotekniikan peruskurssi (TVT1)
Tavoitteet: Tutustutaan tietokoneen käyttöjärjestelmään. Opitaan käyttämään tietokonetta sekä
tietokoneohjelmia muiden aineiden opiskelussa tarvittavien harjoitustöiden tekemiseen. Opitaan
käyttämään tietokonetta kurssivalintojen rekisteröimiseen sekä opitaan käyttämään sähköpostia.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan erilaisiin tietokoneohjelmiin ja käyttöjärjestelmiin. Pääpaino on
tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien opiskelussa.
2. Tietoverkkojen hallinnan peruskurssi (TVT2)
Tavoitteet: Opitaan käyttämään tietoverkkoja (Internet) opiskelussa tarvittavien materiaalien
hankkimiseen sekä pienimuotoiseen tuottamiseen.
Sisältö: Kurssilla opetellaan käyttämään sähköpostia sekä hakemaan eri tavoin tietoa Internetistä.
Opetellaan myös kotisivun teon perusteet ja tutustutaan koulun verkkolehden julkaisemiseen sekä
näihin liittyen kuvankäsittelyn perusteisiin.
3. Ohjelmointi (TVT3)
Tavoitteet: Opitaan ymmärtämään
ohjelmoinnin
perusrakenteet.
Opitaan
ohjelmoimaan
yksinkertaisia ohjelmia sekä grafiikkaa.
Sisältö: C-ohjelmointikieli.
5.22.2 Kulttuurit ja kansainvälisyys
Koulukohtainen oppiainerajat (HI, MU, KU) ylittävä soveltava kurssi
1. Kulttuurien tuntemus (KT1)
Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen
integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia.
Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä,
tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia
työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus
edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista.
Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.
Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Soveltavat kurssit
292
1. Eurooppalaiset kulttuurit (KT2)
Tavoitteet ja sisältö: Eurooppalaisten kulttuurien piirteiden ja erojen opiskelu sekä niiden taustojen
ymmärtäminen.
2. Ulkoeurooppalaiset kulttuurit
Tavoitteet ja sisältö: Ulkoeurooppalaisten kulttuurien piirteiden ja erojen opiskelu sekä niiden
taustojen ymmärtäminen.
3. Kansainväliset projektit
Tavoitteet ja sisältö: Ystävyyskoulu- ja muiden kansainvälisten projektien suunnittelu ja toteutus.
Kurssilla voidaan perehtyä myös Suomen sisäisiin kulttuureihin.
TAMPEREEN LYSEO
5.3 Koulukohtainen Eurooppa-linja
EUROOPPA-LINJAN OPETUSSUUNNITELMA
Eurooppa-linjan tavoitteet
 vuorovaikutustaitojen, kuten eri kulttuurien ymmärtämisen, neuvottelu-, väittely- ja
esiintymistaitojen, kehittäminen

yleisiä lukiokursseja syvempi näkemys Suomen ja Euroopan historiasta ja kulttuurista

englannin ja ainakin yhden seuraavan kielen hallintaa: ranska, saksa, espanja, venäjä

julkisen hallinnon toiminnan tehtävien merkityksen ja Euroopan unionin toiminnan
ymmärtäminen

yhteisten asioiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin tutustuminen

päättäjien ja yritysten yhteistyöhön tutustuminen
Opiskelijavalinta
Eurooppa-linjalle otetaan vuosittain 25 opiskelijaa. Linjalle haetaan sähköisessä yhteishaussa
keskiarvolla, jossa painotetaan yhteiskuntaopin, historian, äidinkielen ja englannin arvosanoja.
Linja on erinomainen vaihtoehto kaikille vaikuttamisesta sekä ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista
asioista kiinnostuneille opiskelijoille. Tutkiva oppiminen, vierailevat asiantuntijat ja opintomatkat
luovat kokonaiskuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja Euroopan
unionin toiminnasta. Tiiviisti toimivassa ryhmässä oppii yhdessä työskentelyä ja kompromissien
tekotaitoa.
Opintoihin sisältyy myös työharjoittelujakso. Lukioaikana suoritettavat yliopisto-opinnot auttavat
tulevaisuuden suunnittelussa ja madaltavat kynnystä jatko-opintoihin.
293
Lukio-opinnot
a) Kaikille Eurooppa-linjan opiskelijoille yhteiset opinnot:





ÄI7 Puheviestintä
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
YH8 Vaikuttamisen peruskurssi
OP2E Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
YH14 Projektikurssi
OP2E ja YH14 ovat hajautettuja kursseja, joiden tunteja pidetään lukuvuoden aikana
erikseen ilmoitettavina ajankohtina.
b) Omavalintaiset Eurooppa-linjan kurssit:
Seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista on valittava 1 kokonaisuus, josta on suoritettava
vähintään 5 kurssia. Lisäksi on valittava vähintään 4 muuta kurssia, joista kaikki tai osa ovat
muista suuntautumisvaihtoehdoista. Omavalintaisia kursseja opiskellaan siis yhteensä
vähintään 9.
TALOUS:







ENA14 Basic Business English
MAA15/MAB7 Talousmatematiikka
MAA16/MAB10 Tilastot päättelyn välineenä
YH 6 Kansainvälinen talous
YH11 Makrotalous
YH7 Yrittäjyys
GE3 Riskien maailma
AKTIIVINEN KANSALAISUUS:







ÄI14 Asiakirjatekstin kirjoittaminen
YH3 Kansalaisen lakitieto
YH9 Suomen naapurina
YH12 Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja
PS6 Sosiaalipsykologia
ENA13 Active English
suullisen kielitaidon kurssi: ruotsi/ranska/espanja/venäjä
MONIKULTTUURISUUS:







UE 4 Uskontojen maailmat
HI6 Kulttuurien kohtaaminen
HI7 Maailmantilanne nyt
PS9 Kulttuurierot
YH9 Suomen naapurina
YH13 Global me
GE6 Kaupunkimaantieteen perusteet
294
c) kieliopinnot
Englannin lisäksi yhden vieraan kielen opinnoista kursseja tulee suorittaa seuraavasti: toinen Akieli 6 kurssia, B2-kieli 7 kurssia tai B3-kieli 8 kurssia.
Yliopisto-opinnot
Eurooppa-linjan opiskelija osallistuu varsinaisten yliopisto-opiskelijoiden perusopintojen
opetukseen ja suorittaa vähintään viiden (5) opintopisteen opinnot. Laajemmatkin
opintokokonaisuudet ovat mahdollisia. Opinnot luetaan lukiossa hyväksi kurssisuorituksina. Kurssit
eivät yleensä korvaa lukiokursseja, vaan ne luetaan hyväksi lukion oppimäärään. Opiskelija voi
lukea kurssisuoritukset hyväkseen ainakin mennessään opiskelemaan Tampereen yliopistoon.
Kesällä suoritettavat opinnot
Yhteistyössä kesäyliopiston kanssa pyritään tarjoamaan Eurooppa-linjan opintoihin soveltuvia
kursseja. Lisäksi opiskelija voi osallistua kesälukion kursseille.
Opintomatkat ja työharjoittelu
Ensimmäisen vuoden opiskelijat keskittyvät Suomen paikallishallinnon ja alueellisten erojen
ymmärtämiseen. Kurssi YH9:n ohjelmaan kuuluu asiantuntijavierailuja ja opintokäyntejä. Toisena
vuonna tehdään opintomatka Suomen lähialueelle. Kolmantena vuotena tehtävään Brysselinmatkaan voivat osallistua vain ne opiskelijat, joiden opinnot Eurooppa-linjalla ovat lähes valmiit.
Matkan tarkoituksena on tutustua Euroopan unionin hallintoon. Ulkomaanmatkojen kustannuksia
kattaakseen opiskelijat tekevät joitakin yhteisiä varainkeruuprojekteja.
Eurooppa-linjan opiskelijat tutustuvat työelämään toisena tai kolmantena opiskeluvuotenaan.
Vähintään viikon pituinen työharjoittelu suoritetaan koulun loma-aikana opiskelijan itse
hankkimassa harjoittelupaikassa. Harjoittelun voi suorittaa esimerkiksi valtion- tai
kaupunginhallinnossa, Tampereen ja ympäristökuntien EU-yhteystoimistossa Brysselissä, jossakin
kansalaisjärjestössä tai vaikkapa sanomalehdessä.
6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
6.1 Arvioinnin tavoitteet
"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida
monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008 17 § 1 mom)
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen
edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä.
Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa
myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
295
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
6.2 Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa
palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä
päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana
on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan.
Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:
 läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen
 kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen
 kurssikoe.
Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten
täyttämiseksi. Mikäli arvioinnin edellytykset täyttyvät vain osittain (esim. poissaolojen ja
tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana
eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Myös arvosana 4 edellyttää
aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Mikäli oppiaineen kurssin suorittaminen
edellyttää tiettyjen tehtävien tekoa, jotta arvioinnin edellytykset täyttyvät hylättyyn
arvosanaan 4, ne on kirjattava koulun opetussuunnitelmaan.
”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL
25 §). Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa
voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen
järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun
ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.” Koulun tulee määritellä
opetussuunnitelmassaan menettelytavoistaan poissaolojen ja myöhästymisten suhteen.
Erityisesti poissaolojen vaikutus arvioinnin edellytyksien täyttymiseen hylätyn arvosanan 4
osalta on kirjattava.
TAMPEREEN LYSEO
296
Kurssin arvioimiseksi opiskelijan on annettava jatkuvaa näyttöä opiskelemisestaan kurssin aikana.
Näyttöinä voivat olla myös kurssikoe ja / tai muita kurssiin oleellisesti liittyviä suoritteita, jotka
kurssin alussa on määritelty.
Kurssisuoritusten arvioinnin merkitsemisen tulee olla yhtenäistä Tampereen kaupungin lukioissa.
Numeroarviointi
 keskeytetty kurssi = K
o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan.
 täydennettävä kurssi = T
o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei
koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.
Sanallinen arviointi:
 keskeytetty kurssi = K
o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.
 hylätty kurssi = H
 suoritettu kurssi = S
 täydennettävä kurssi = T
o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei
koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.
Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä (4)
suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi.
Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit ovat
luonteeltaan eheyttäviä, tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen. Soveltavat kurssit
arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa
Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika,
osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on
kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja
osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään
Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväksytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssi-
297
kertymään.
Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Itsenäisesti suoritettu kurssi
“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4
§ 1 mom)
"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista.
Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin
osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden
suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
Itsenäinen opiskelu
Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.
Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta
opetukseen. Koulun opetussuunnitelmassa voidaan määritellä ne kurssit, joita ei voi itsenäisesti suorittaa.
Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin
suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa.
Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin
opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija ymmärtää oman vastuunsa merkityksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta.
Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin.
Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä.
Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna.
Aikuislukioissa suoritetut opinnot
298
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen aikuisten lukio-opetuksen opetussuunnitelman
mukaan suoritetut kurssit sellaisenaan, milloin niiden sisältö on sama kuin nuorille tarkoitetussa lukion opetussuunnitelmassa. Muulloin menetellään LL 23§:n mukaisesti.
Tietojen antaminen
"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa
opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin
opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon
opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan
allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät
"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla
opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10.
Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10
erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4… "
(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt
valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä
soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla
numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen
arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa
annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan
kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja
kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka
vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että
opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön.
Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärn syventävän
kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten
A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi
Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän
kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten
A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin suorituksen
arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun
arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan
numeroin käyttäen asteikkoa 4–10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa
määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon
299
koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10.
”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi
suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta
vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston
asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 3 mom)
”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä,
joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan
numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin
arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin
näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 §
4 mom)
Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt
arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman
perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun
opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan
suullisen kielitaidon kokeen.
Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos
opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan
opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17a §)
"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen."
(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 2 mom)
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja
motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on
selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä jokaisen opiskellun jakson jälkeen jaksotodistuksessa. Alaikäiseltä opiskelijalta voidaan edellyttää jaksotodistukseen huoltajan allekirjoitusta.
Opinnoissa eteneminen
"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden
suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän
opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja
hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot,
jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom.)
Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi
mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
300
Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan
kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa
syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan aiheuta etenemisestettä.
Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua. Jokainen lukio päättää opetussuunnitelmassaan, miten etenemisestettä valvotaan ja miten
opiskelijaa ohjataan etenemisesteen poistamiseksi.
Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa suorittamalla kurssin uudestaan
opetukseen osallistumalla. Tällöin kurssiarvosanaksi tulee parempi arvosana.
Opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa, joiden järjestämisestä päätetään koulujen opetussuunnitelmassa ja vuotuisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa
yhden kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koulun ilmoittamalla tavalla.
Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi.
TAMPEREEN LYSEO
Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat etenemisesteiden syntyä. Opinto-ohjaajat keskustelevat
opiskelijan ja aineenopettajan kanssa niiden purkamisesta. Ohjeet ja tiedot uusintakuulustelujen
järjestämisestä ja niihin ilmoittautumisesta löytyvät opinto-oppaasta.
Arvosanan korottaminen
Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää
korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin
kyseisistä suorituksista parempi.
Osaamisen tunnustaminen
"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä
vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi
ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata
lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan
osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan
arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen
järjestäjän päättämällä tavalla.”
( Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § 1 mom)
301
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen
opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.”
(Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § 2 mom)
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § )
on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen
tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.
Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa
osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai
osaamisestaan.
Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman
perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty.
Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään
suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa
numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan
vastaavuusasteikon mukaisesti:
asteikko 1–5 lukioasteikko
asteikko 1–3
1 (tyydyttävä) 5 (välttävä)
2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen)
3 (hyvä) 7 (tyydyttävä)
4 (hyvä) 8 (hyvä)
5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)
1
1
2
2
3
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa
oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä
opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi,
syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa
numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää
lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa
pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin
niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty
tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien
arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän
mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja
opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää
lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä
pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin
voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -
302
oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä,
onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio
voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen
ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti
suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi
toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain
joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena
kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista.
Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan
opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja
valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan
määrittämiseksi. Hyväksiluettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihtooppilasvuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin.
Suullisen kielitaidon kurssien hyväksiluku edellyttää, että opiskelija suorittaa hyväksytysti
ko. kurssin suullisen kielitaidon kokeen.
Ohjeet siirtymisestä A-oppimäärästä (pitkä) B-oppimäärään (lyhyt) ovat oppiaineiden
opetussuunnitelmien yhteydessä, Siellä on myös selvitetty suoritettujen kurssien
hyväksilukeminen ja vastaavuudet.
6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi
"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin."
(Valtioneuvoston asetus 955/2002)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana.
Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla
hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja, joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,
1–2 kurssia
3–5 kurssia
6–8 kurssia
0
1
2
303
9 kurssia tai enemmän
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä
voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa
saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan
korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun
erillisen kuulustelun lisäksi
 koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
 opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden
oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin
sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää
vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan
siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Tampereen kaupungin lukioissa oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan arvioinnista päättävät voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja
soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
6.4 Lukion oppimäärän suoritus
"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä
kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhy-
304
empiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. - - - " (Lukioasetus
810/1998, 1 § 1 mom)
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus
955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden
oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä
kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun
rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)
"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen
virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi
taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2
mom)
Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
Koulut tiedottavat arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta opetussuunnitelmissaan ja lukuvuosittaisissa opinto-oppaissaan
305
TAMPEREEN LYSEO
Uusinnasta ja oikaisusta tiedotetaan tarkemmin opinto-oppaasta.
6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken
lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon
merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän
suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.” (Lukioasetus 810/1998, 8 §
1 mom)
”Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan
todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen
suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.”
(Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 § 2 mom)
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko
oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen
suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai
useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta
ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
todistuksen nimi
koulutuksen järjestäjän nimi
oppilaitoksen nimi
opiskelijan nimi ja henkilötunnus
suoritetut opinnot
todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
arvosana-asteikko
selvitys kielten oppimääristä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä
(ruotsi/suomi)
S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
A
= perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä
B1
= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen kielen oppimäärä
B2
= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen
oppimäärä
B3
= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
306
Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa
äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.
Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan
soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla ”Muu opiskelijan äidinkieli”.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään
opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin
oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä
oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta
lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä
täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit,
suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion
oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien
yhteydessä.
Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan
todistukseen merkitään seuraavat tiedot:
todistuksen nimi
koulutuksen järjestäjän nimi
oppilaitoksen nimi
opiskelijan nimi ja henkilötunnus
kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana
todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
arvosana-asteikko
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin
koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin
kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja
niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden
arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.
Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
307
TAMPEREEN LYSEO
7. IB-OPINNOT
IB MISSION STATEMENT
The International Baccalaureate aims to develop inquiring, knowledgeable and
caring young people who help to create a better and more peaceful world through
intercultural understanding and respect.
To this end the organization works with schools, governments and international
organizations to develop challenging programmes of international education and
rigorous assessment.
These programmes encourage students across the world to become active,
compassionate and lifelong learners who understand that other people, with their
differences, can also be right.
IB CURRICULUM
The International Baccalaureate (IB) Diploma Programme is a challenging two-year
curriculum, primarily aimed at students aged 16 to 19. It leads to a qualification that is
widely recognized by the world’s leading universities.
Students learn more than a collection of facts. The Diploma Programme prepares
students for university and encourages them to:




ask challenging questions
learn how to learn
develop a strong sense of their own identity and culture
develop the ability to communicate with and understand people from other
countries and cultures.
© International Baccalaureate Organization, http://www.ibo.org/
308
THE DIPLOMA CURRICULUM MODEL
The curriculum is modelled by a hexagon with six academic areas surrounding the three
core requirements.
Diploma Programme (DP) students study six subjects selected from the subject groups.
Normally three subjects are studied at higher level (courses representing 240 teaching
hours), and the remaining three subjects are studied at standard level (courses
representing 150 teaching hours).
All three parts of the core—extended essay, theory of knowledge and creativity, action,
service—are compulsory and are central to the philosophy of the Diploma Programme.
© International Baccalaureate Organization
http://www.ibo.org/
309
CORE OF THE DIPLOMA PROGRAMME
EXTENDED ESSAY
The extended essay is an in-depth study of a focused topic chosen from the list of
approved Diploma Programme subjects—normally one of the student’s six chosen
subjects for the IB diploma. It is intended to promote high-level research and writing skills,
intellectual discovery and creativity. It provides students with an opportunity to engage in
personal research in a topic of their own choice, under the guidance of a supervisor (a
teacher in the school). This leads to a major piece of formally presented, structured
writing, in which ideas and findings are communicated in a reasoned and coherent
manner, appropriate to the subject chosen. It is recommended that completion of the
written essay is followed by a short, concluding interview, or viva voce, with the
supervisor.
The extended essay is assessed against common criteria, interpreted in ways appropriate
to each subject.
The extended essay is:







compulsory for all Diploma Programme students
externally assessed and, in combination with the grade for theory of knowledge,
contributes up to three points to the total score for the IB diploma
a piece of independent research/investigation on a topic chosen by the student in
cooperation with a supervisor in the school
chosen from the list of approved Diploma Programme subjects, published in the
Vade Mecum
presented as a formal piece of scholarship containing no more than 4,000 words
the result of approximately 40 hours of work by the student
concluded with a short interview, or viva voce, with the supervising teacher
(recommended).
In the Diploma Programme, the extended essay is the prime example of a piece of work
where the student has the opportunity to show knowledge, understanding and enthusiasm
about a topic of his or her choice. In those countries where it is the norm for interviews to
be required prior to acceptance for employment or for a place at university, the extended
essay has often proved to be a valuable stimulus for discussion.
AIMS
The aims of the extended essay are to provide students with the opportunity to:





pursue independent research on a focused topic
develop research and communication skills
develop the skills of creative and critical thinking
engage in a systematic process of research appropriate to the subject
experience the excitement of intellectual discovery.
310
OBJECTIVES
In working on the extended essay, students are expected to:
1.
2.
3.
4.
plan and pursue a research project with intellectual initiative and insight
formulate a precise research question
gather and interpret material from sources appropriate to the research question
structure a reasoned argument in response to the research question on the basis of
the material gathered
5. present their extended essay in a format appropriate to the subject, acknowledging
sources in one of the established academic ways
6. use the terminology and language appropriate to the subject with skill and
understanding
7. apply analytical and evaluative skills appropriate to the subject, with an
understanding of the implications and the context of their research.
Extended essay guide, IBO 2007
THEORY OF KNOWLEDGE
AIMS
The aims of the Theory of Knowledge (TOK) programme are to:
 Make connections between a critical approach to the construction of knowledge,
the academic disciplines and the wider world
 Develop an awareness of how individuals and communities construct knowledge,
and how this is critically examined.
 Develop an interest in the diversity and richness of cultural perspectives and
awareness of personal and ideological assumptions.
 Critically reflect on their own beliefs and assumptions, leading to more thoughtful,
responsible and purposeful lives.
 Understand that knowledge brings responsibility which leads to commitment and
action.
OBJECTIVES
Having followed the TOK course, students should be able to:
1. Identify and analyse the various kinds of justifications used to support knowledge
claims.
2. Formulate, evaluate and attempt to answer knowledge questions.
3. Examine how academic disciplines/areas of knowledge generate and shape
knowledge.
4. Understand the roles played by ways of knowing in the construction of shared and
personal knowledge.
5. Explore links between knowledge claims, knowledge questions, ways of knowing
and areas of knowledge.
6. Demonstrate an awareness and understanding of different perpectives and be able
to relate these to one’s own perspective.
7. Explore real-life/contemporary issueas from a TOK perspective.
311
THE TOK DIAGRAM and KNOWLEDGE QUESTIONS
In TOK students assess the validity of a knowledge claim by asking good quality inquiry
questions. In TOK, these inquiry questions are called knowledge questions. The guide
refers to these questions as second-order questions. By this we mean that they are not
simply questions of knowledge, but questions about knowledge. They focus on how we
produce the knowledge required to explore the question, and are more open and
contentious than the type of question that students typically explore in their subject
lessons.
Students will need assistance in understanding how to identify and construct a knowledge
question. Our approach is to start with more basic knowledge questions, and then build up
to more sophisticated knowledge questions.
Figure 1…
Both the TOK essay and presentation require clear and explicit identification and
evaluation of knowledge questions. Class discussions around good quality knowledge
questions are also essential. Such discussions provide students with the opportunity to
demonstrate their TOK knowledge and skills far more effectively and can be used to then
develop implications, show a personal perspective and integrate ways of knowing
© International Baccalaureate Organization,
TOK Diploma Programme Guide, March 2006
CAS
The nature of creativity, action, service
...if you believe in something, you must not just think or talk or write, but must act.
Peterson (2003)
Creativity, action, service (CAS) is at the heart of the Diploma Programme. It is one of the
three essential elements in every student’s Diploma Programme experience. It involves
students in a range of activities alongside their academic studies throughout the Diploma
Programme. The three strands of CAS, which are often interwoven with particular
activities, are characterized as follows.
Creativity: arts, and other experiences that involve creative thinking.
312
Action: physical exertion contributing to a healthy lifestyle, complementing academic work
elsewhere in the Diploma Programme.
Service: an unpaid and voluntary exchange that has a learning benefit for the student.
The rights, dignity and autonomy of all those involved are respected.
CAS enables students to enhance their personal and interpersonal development through
experiential learning. At the same time, it provides an important counterbalance to the
academic pressures of the rest of the Diploma Programme.
A good CAS programme should be both challenging and enjoyable, a personal journey of
self-discovery. Each individual student has a different starting point, and therefore different
goals and needs, but for many their CAS activities include experiences that are profound
and life-changing.
For student development to occur, CAS should involve:
•
•
•
•
real, purposeful activities, with significant outcomes
personal challenge—tasks must extend the student and be achievable in scope
thoughtful consideration, such as planning, reviewing progress, reporting
reflection on outcomes and personal learning.
All proposed CAS activities need to meet these four criteria. It is also essential that they
do not replicate other parts of the student’s Diploma Programme work.
Concurrency of learning is important in the Diploma Programme. Therefore, CAS activities
should continue on a regular basis for as long as possible throughout the programme, and
certainly for at least 18 months.
Successful completion of CAS is a requirement for the award of the IB diploma. CAS is
not formally assessed but students need to document their activities and provide evidence
that they have achieved eight key learning outcomes. A school’s CAS programme is
regularly monitored by the relevant regional office.
Aims
Within the Diploma Programme, CAS provides the main opportunity to develop many of
the attributes described in the IB learner profile. For this reason, the aims of CAS have
been written in a form that highlights their connections with the IB learner profile.
The CAS programme aims to develop students who are:
• reflective thinkers—they understand their own strengths and limitations, identify goals
and devise strategies for personal growth
• willing to accept new challenges and new roles
• aware of themselves as members of communities with responsibilities towards each
other and the environment
• active participants in sustained, collaborative projects
• balanced—they enjoy and find significance in a range of activities involving intellectual,
physical, creative and emotional experiences.
Learning outcomes
Learning outcomes are differentiated from assessment objectives because they are not
rated on a scale. The completion decision for the school in relation to each student is,
simply, “Have these outcomes been achieved?”
As a result of their CAS experience as a whole, including their reflections, there should be
evidence that students have:
313
• increased their awareness of their own strengths and areas for growth
They are able to see themselves as individuals with various skills and abilities,
some more developed than others, and understand that they can make choices
about how they wish to move forward.
• undertaken new challenges
A new challenge may be an unfamiliar activity, or an extension to an existing one.
• planned and initiated activities
Planning and initiation will often be in collaboration with others. It can be shown in
activities that are part of larger projects, for example, ongoing school activities in
the local community, as well as in small student-led activities.
• worked collaboratively with others
Collaboration can be shown in many different activities, such as team sports,
playing music in a band, or helping in a kindergarten. At least one project, involving
collaboration and the integration of at least two of creativity, action and service, is
required.
• shown perseverance and commitment in their activities
At a minimum, this implies attending regularly and accepting a share of the
responsibility for dealing with problems that arise in the course of activities.
• engaged with issues of global importance
Students may be involved in international projects but there are many global issues
that can be acted upon locally or nationally (for example, environmental concerns,
caring for the elderly).
• considered the ethical implications of their actions
Ethical decisions arise in almost any CAS activity (for example, on the sports field,
in musical composition, in relationships with others involved in service activities).
Evidence of thinking about ethical issues can be shown in various ways, including
journal entries and conversations with CAS advisers.
• developed new skills
As with new challenges, new skills may be shown in activities that the student has
not previously undertaken, or in increased expertise in an established area.
All eight outcomes must be present for a student to complete the CAS requirement. Some
may be demonstrated many times, in a variety of activities, but completion requires only
that there is some evidence for every outcome.
This focus on learning outcomes emphasizes that it is the quality of a CAS activity (its
contribution to the student’s development) that is of most importance. The guideline for the
minimum amount of CAS activity is approximately the equivalent of half a day per school
week (three to four hours per week), or approximately 150 hours in total, with a
reasonable balance between creativity, action and service. “Hour counting”, however, is
not encouraged.
© International Baccalaureate Organization
314
GUIDE TO STUDENTS IN THE IB SECTION
STUDYING IN THE IB PROGRAMME
The IB section in Tampereen lyseon lukio is a three-year programme. It consists of a oneyear preparatory programme (called the preparatory year) and the two-year international
IB Diploma programme proper. The first year of the IB proper is called IB1 and the second
IB2. In May IB2 students take the international IB Diploma examination, which is
recognised in institutions of higher education all over the world. In Finland it is considered
equivalent to the Finnish matriculation examination.
During the preparatory year students follow the national curriculum. However, most of
their courses are taught in English. Preparatory year students can also take other courses
with national curriculum students. To a certain extent this is also possible during IB1.
The IB Diploma programme proper is clearly different. The students have fewer subjects
(usually six) than those in the national programme, and teaching is not course-bound,
which means that teaching in each subject continues uninterrupted throughout the
academic year.
Each year IB students will take part in mock-exams, where all the material studied up to
that point is examined. The idea of the mock-exams is to get students used to studying
larger entities and to familiarise them with the form and procedures of the Diploma
examination. The mock-periods take place at the end of the fifth period in IB1 and in the
middle of the fourth period in IB2.
The IB Diploma programme involves studying in groups and also a lot of independent
work with strict deadlines. This method of study requires initiative, self-discipline and
punctuality from the students. In most of the IB subjects the Diploma grade is not only
based on the examination results, but also on independent work such as laboratory work
and essays. During IB2 the school is required to send this material to the IB Assessment
Centre in Cardiff for assessment according to a strict timetable. Therefore complying with
the deadlines set by the school is absolutely necessary; it not only helps students to
organise their work more effectively, but also reduces stress by preventing work from
piling up. Following the school’s deadlines is one of the prerequisites of transferring from
IB1 to IB2.
IB students are required to participate actively in the daily tasks of the study group. If
students are absent from lessons, they are required to produce a note from parents or a
315
doctor stating the reason for the absence. If students are frequently absent without any
explanation, there will be discussions first with the student and, if necessary, with the
parents. If students are having problems with deadlines, they should contact the subject
teacher, the IB coordinator or any member of the staff immediately, rather than wait until
the problem has become overwhelming.
THE PREPARATORY YEAR
The school feels that it is necessary to ensure that the preparatory year students are
ready for IB proper and therefore there is less room for selection in this programme than in
the national programme. Courses that are compulsory for IB-students are often taught in
English. However, there is still room for the student's own interests and it is advisable to
make the most of this opportunity.
The chart below lists the obligatory courses for preparatory year students. They are
marked with a “K” in the set of courses offered to students (kurssitarjotin). Students should
make sure that they plan their studies in such a way that they will be able to take all these
courses. The students cannot continue their studies in the IB Programme Proper if they
have unfinished courses (T) in obligatory subjects for the preparatory year.
Otherwise students may choose the courses they want. The required minimum is 30
courses. If the student has applied for exemption from Swedish language, the required
minimum is 28. Students should keep a record of their studies on this form.
316
SUBJECT
COURSES
MINIMUM
Finnish OR
ÄI 1
ÄI 2
ÄI 3
3
Finnish as second language OR
S2 1
S2 2
S2 3
3
Finnish as foreign language
in this case
talk to OPO
English
ENA 1
ENA 2
Swedish
RUB 1
RUB 2
Mathematics (advanced) OR
MAA 1
MAA 2
MAA 3
MAA 4
4
Mathematics (intermediate)
MAA21
MAA22
MAA23
MAA24
4
Physics
FY 1
1
Chemistry
KE 1
1
Biology
BI 1
1
Lab course
SCI
1
Geography
GE 2
1
Psychology
PS1
1
History
HI 3
1
Economics
YH 10
1
Social studies
YH16
1
Religion
UE 4
1
Philosophy
FI 7
1
Physical Ed.
LI 2
Art
KU 1
1
Music
MU 1
1
GC (OPO)
OP 1
0,5
IT (Information Technology)
OP 4
0,5
Introduction to CAS
YH17
0,5
TE 1
2
ENA 5
3
2
2
Depending on the future level of Mathematics student focuses on either route of the
Mathematics courses. For a HL Mathematics choice, the student should choose courses
MAA1, MAA2, MAA3 and MAA4 and also course MAA 6.
If the student wishes to take as an IB subject:
 IB Physics he/she has to take in addition to FY 1 also course FY 4.
 IB HL Biology or IB Chemistry he/she has to take also course KE 8. Course KE 8 is
strongly recommended to those who are planning to take SL Biology, too.
 IB History he/she has to take also course HI4 from the set of courses.
 IB Visual Arts he/she is recommended to take at least one extra art course from the
set of courses, depending on which course fits his/her schedule.
317
In cases where students wish to continue studying Swedish during their IB years, they
should at least take course RUB 3 during the preparatory year. The school will try to offer
an opportunity to take courses in Swedish during IB1 so that students can complete the
five obligatory courses needed for the matriculation exam. The school would like to remind
that Finnish higher education institutions still require Swedish skills from their Finnish
students.
Preparatory year students may continue to study one B2-language during IB1 and IB2 if it
fits their timetables. If students begin with a B3-language in the preparatory year and wish
to take it during IB1 and IB2, they will have to be able to join the B2-group during IB1
(except in Spanish B3).
Guidance counselling course will be spread over three years of studies in Tampereen
lyseon lukio.
PREPARATORY YEAR SCHOOL REPORTS
The grades of the students can be followed in the Wilma system.
SUBJECT SELECTION IN THE IB PROGRAMME PROPER
Preparatory year students will make their IB subject selection in two phases. The
preliminary selection is done during January. The final choices are made by the end of
March. When making IB subject choices at the end of the preparatory year, the students
should have a grade point average (GPA) of above 7,5. This GPA is based on the
average grade of the subjects. When choosing the IB subjects the student should have
GPA of 8 in each HL subject and GPA of 7 in each SL subject. In addition, the students’
motivation will be taken into account in the subject selection an in the admission to the
actual IB Diploma Programme.
Students have to choose one subject from each IB subject group (with the exception that
instead of taking a language from group 2 student may take another language from group
1). A Higher Level subject equals 8.5 courses and a Standard Level subject 5.2 courses.
Students must have no less than three and no more than four Higher Level subjects. In
some cases the students can take an extra subject i.e. a seventh subject in the study
programme. Also, some exceptions are allowed in special cases, but these should be
discussed with the coordinator. IB subjects are chosen during the spring term of the
318
preparatory year.
The timetables are made on the basis of the students’ selections. Therefore, after the
preliminary subject selection, the students may have to alter their choices because of a
potential overlap of subjects.
IB SUBJECT GROUPS
GROUP I Studies in language and literature
Finnish A literature HL or SL
English A language and literature HL or SL
GROUP II Language acquisition (another group I subject can be chosen
instead of group II subject)
Finnish B HL or SL
French B SL
Spanish B SL
GROUP III Individuals and Societies
Economics HL or SL
History HL or SL
Psychology SL
GROUP IV Experimental Sciences
Biology HL or SL
Chemistry HL or SL
Physics HL or SL
GROUP V Mathematics
Mathematics HL
Mathematics SL
Mathematical Studies SL
GROUP VI The arts and electives
Visual Arts HL or SL
or one subject either from GROUP II, GROUP III or GROUP IV
319
IB SCHOOL REPORTS
IB1 and IB2 students are given grades at the end of each period in Wilma. The purpose of
this is to give feedback to students and their parents. The grades given after the mockexams give the best overall indication of the achievement levels of the students. The IB1
mock-exams are at the end of the fifth period and the IB2 mock-exam period is in the
middle of the fourth period. The students’ work is assessed on a scale from 1 (low) to 7
(high). For TOK (Theory of Knowledge), the students receive a grade S if the course has
been completed and a grade T if it is incomplete (eg because of too many absences). IB2
students will receive their school-leaving certificate during the matriculation ceremony if
the
IB
programme
is
successfully
completed.
REQUIREMENTS FOR IB STUDIES
I TRANSFER FROM IB1 TO IB2
1. Students have met the requirements of the IB diploma. The most important
requirements are:
i. The sum of the grades of the six IB subjects must be at least 24
ii. The sum of the (highest) HL grades must be at least 12
iii. The sum of the SL grades must be at least 9 (or 5 for two SL
subjects)
iv. There are no grade 1s in any subject
v. There no more than two grade 2s all IB subjects.
vi. There are no more than three grades 3 or below.
2. All the IB work assigned by the school for IB1 has been completed.
3. IB requires regular attendance. Failure to attend classes may prevent students
from continuing their studies in IB2.
4. They have not been found guilty of malpractice.
II CANDIDATES AUTHORISED TO TAKE THE FINAL EXAMINATION
1.
2.
3.
4.
5.
Students do not have a grade 1 in their school leaving certificate.
Students have less than three grades 2 in their school leaving certificate.
Students have less than four grades 3 or below in their school leaving certificate.
The sum of the grades of the six IB subjects must be at least 24.
.All the IB work (including TOK, CAS and mock-exams) assigned by school for
IB1 and IB2 is completed and there are no grade Ts in the school course reports.
6. Students have attended the classes regularly.
7. They have not been found guilty of malpractice.
320
III CANDIDATES AUTHORISED TO RECEIVE A SCHOOL LEAVING CERTIFICATE
1. Students do not have a grade T (incomplete), a grade 1 or more than two grade
2s in their subjects.
2. All the IB work (including TOK, CAS and Mock-exams) assigned by school for IB1
and IB2 is completed.
3. Students have attended the classes regularly.
GRADING OF THE IB DIPLOMA
The subject grade is usually the result of both internal assessment (work done and
assessed within the school and moderated by external examiners) and external
assessment (the final exam and other work assessed by external examiners). Based on
this work, the students receive a grade from 1 to 7. All six diploma subject grades add up
to a maximum of 42 points. In addition to this, students may get up to 3 bonus points from
Theory of Knowledge and the Extended Essay combined. In this case the maximum
number of points is 45. The required minimum for the Diploma is 24 points. Students also
have to complete the CAS (Creativity, Action and Service) programme. The results of the
IB final examinations are sent to schools during the second week of July. The official
Diplomas arrive at the end of August.
IB TERMINOLOGY
AWARD OF THE IB DIPLOMA (article 13 of the IB Diploma general regulations)
13.1 All assessment components for each of the six subjects and the additional Diploma
requirements must be completed in order to qualify for the award of the IB Diploma,
except under the conditions stipulated in articles 18 and 19 of these regulations.
13.2 The IB Diploma will be awarded to a candidate provided all the following
requirements have been met.
a. CAS requirements have been met.
b. The candidate’s total points are 24 or more.
c. There is no “N” awarded for theory of knowledge, the extended essay or for a
contributing subject.
d. There is no grade E awarded for theory of knowledge and/or the extended essay.
e. There is no grade 1 awarded in a subject/level.
321
f. There are no more than two grade 2s awarded (HL or SL).
g. There are no more than three grade 3s or below awarded (HL or SL).
h. The candidate has gained 12 points or more on HL subjects (for candidates who
register for four HL subjects, the three highest grades count).
i. The candidate has gained 9 points or more on SL subjects (candidates who register
for two SL subjects must gain at least 5 points at SL).
13.3 A maximum of three examination sessions is allowed in which to satisfy the
requirements for the award of the IB Diploma. The examination sessions need not be
consecutive. BONUS POINTS MATRIX (EE/TOK)
Based on the grades received from EE and TOK the student gets 0-3 extra points in
addition to his/her IB diploma subject results. The matrix is the following:
EXCELLENT
GOOD
SATISFACTORY
MEDIOCRE
ELEMENTARY
A
B
C
D
E
3
3
2
2
3
2
2
1
TOK/EE
EXCELLENT
A
GOOD
B
SATISFACTOR
Failing
2
2
1
0
2
1
0
0
condition
YC
MEDIOCRE
D
ELEMENTARY
Failing condition
E
CAS
CAS is an abbreviation of the words Creativity, Action and Service. It is an essential part
of the IB Diploma programme and is completed outside the regular school work.
Participation in the school’s CAS programme encourages students to be involved in
artistic pursuits, sports and community service work, thus fostering students’ awareness
and appreciation of life outside the academic arena.
322
DEADLINE
Students are given deadlines for the main assessment work at the beginning of the term.
In addition to this the teacher may assign smaller tasks for the students. The intention is to
divide the work load throughout the whole school year in order to avoid the work piling up.
Students should contact the subject teacher and, if necessary, the IB coordinator if they
are not able to keep up with the deadlines. It is required that the student completes all
work assigned for year IB1 in order to be transferred to year IB2. Also, in order to be in
good standing for the final examination, the student must also complete all the work
assigned for year IB2.
EXAMINER
Examiners outside the school will grade the final exams and also some of the work done
for the completion of the IB programme such as the Extended Essay.
EXTENDED ESSAY
The extended essay has a prescribed limit of 4,000 words. It offers the opportunity to
investigate a topic of individual interest, and acquaints students with the independent
research and writing skills expected at university. During the IB1 year students choose
their EE subjects and begin working on the essay. The work is supervised by an IB
teacher of that particular subject. The EE is assessed by an external examiner and it is
graded on a scale from A (excellent) to E (unacceptable). Together with the TOK grade
the EE may provide students with a maximum of 3 extra points for their IB Diploma score.
EXTERNAL ASSESSMENT
Some assessment tasks are conducted and overseen by teachers without the restrictions
of examination conditions, but are then marked externally by examiners. Examples include
written tasks for language A, essays for theory of knowledge and extended essays.
Because of the greater degree of objectivity and reliability provided by the standard
examination environment, externally marked examinations form the greatest share of the
assessment for each subject.
323
FINAL EXAM
The IB final exams take place during May of the IB2 year. Students are given specific
exam schedules before the beginning of the study break (at the end of fourth period). Final
exams are usually divided into two of three different papers. The questions are in English
except in language exams. In most of the subjects the exams are divided across two
different days. Therefore the student may have, for example, Biology Paper 3 in the
morning and Finnish Paper 1 in the afternoon. Usually the time allocated for each exam
paper is fairly short and it requires the student to have good concentration and answer
technique. These skills are practised especially during the MOCK exam periods.
GROUP IV PROJECT
In group IV subjects (Biology, Chemistry and Physics) a Group IV Project is, together with
laboratory work, an internal assessment requirement. The aim is to complete a combined
unit of group work of these subjects. In this project the students study a chosen topic from
the point of view of each subject and they write a report on this research.
IB
Tampereen lyseon lukio is a member school of International Baccalaureate Organization
(IB) which is a non-profit educational foundation based in Switzerland. It is a private, nongovernmental organization recognized by the Council of Europe and has consultative
status with UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization).
IBO is led by the director general who is the chief executive officer overseeing the
organization's work from Geneva. A network of regional offices in New York, Geneva,
Buenos Aires and Singapore provides services to member schools. There are more than
2300 IB schools all over the world offering the IB Diploma programme and following its
educational philosophy. The official teaching and examination languages are English,
French and Spanish.
INTERNAL ASSESSMENT
In nearly all subjects at least some of the assessment is carried out internally by teachers,
who mark individual pieces of work produced as part of a course of study. Examples
include individual oral commentaries in language subjects, projects, student portfolios,
class presentations, practical laboratory work and mathematical explorations.
324
LEVELS: HIGHER AND STANDARD
A Higher Level subject comprises 8.5 courses and a Standard Level subject 5.2 courses.
Students must have no less than three and no more than four Higher Level subjects as
their IB Diploma subjects. The school cannot always offer both levels in each subject.
MALPRACTICE
Malpractice most commonly involves collusion or plagiarism. However, there are other
ways in which a candidate may be in breach of regulations. For example, a candidate
may:





duplicate work to meet the requirements of more than one assessment component
fabricate data for an assignment
take unauthorized material into an examination room
disrupt an examination by an act of misconduct, such as distracting another
candidate
exchange, support, or attempt to support, the passing on of information that is or
could be related to the examination.
MOCK EXAMINATIONS
Each year IB students will take part in mock-exams, where all the material studied up to
that
point is examined. The idea of the mock-exams is to get students used to studying larger
entities and to familiarise them with the form and procedures of the Diploma examination.
NON-REGULAR DIPLOMA
In certain special circumstances, for example, if a student wishes to study Medicine in the
future and wishes to have only six subjects and all group IV subjects, it is possible to apply
for a Non-regular diploma. In this case the student may leave out a group III subject and
replace it with a group IV subject. This process requires sending a written application to
the IB and it is carried out by the IB coordinator together with the student.
ORAL EXAM
IB languages (A and B) have individual oral commentaries and HL also a discussion as
part of their internal assessment component. During these exams the student completes
the task required by the curriculum of that subject. The teacher evaluates the exam and
then sends samples to outside examiner who monitors the teacher’s assessment.
325
SCHOOL SUPPORTED SELF-TAUGHT LANGUAGE A SL
A language A, at standard level only, may be studied as a school supported self-taught
language in the following circumstances.
 Where no teacher of the language is available.
 Where an external teacher is unable to see the candidate(s) on a frequent and
regular basis and is therefore unable to meet the internal assessment requirements
of the language A course.
THEORY OF KNOWLEDGE (TOK)
Theory of Knowledge is 3.6 courses in length and it is divided throughout the two IB years.
The interdisciplinary TOK course is designed to provide coherence by exploring the nature
of knowledge across disciplines and encouraging an appreciation of other cultural
perspectives. TOK course assessment is based on an essay and oral presentation.
IB SUBJECTS IN TAMPEREEN LYSEON LUKIO
GROUP 1:
A LANGUAGES
FINNISH A, LITERATURE
NATURE OF IB LITERATURE
Group 1 courses are designed to support future academic study by developing a high
social, aesthetic and cultural literacy, as well as effective communication skills.
In the language A: literature course, focus is directed towards developing an
understanding of the techniques involved in literary criticism and promoting the ability to
form independent literary judgments.
AIMS
The aims of language A: literature at both higher and standard level are to
1. introduce students to a range of texts from different periods, styles and genres
2. develop in students the ability to engage in close, detailed analysis of individual
326
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
texts and make relevant connections
develop the students´ powers of expression, both in oral and written communication
encourage students to recognize the importance of the contexts in which texts are
written and received
encourage, through the study of texts, an appreciation of the different perspectives
of people from other cultures, and how these perspectives construct meaning
encourage students to appreciate the formal, stylistic and aesthetic qualities of
texts
promote in students an enjoyment of, and lifelong interest in, language and
literature
develop in students anunderstanding of the techiques involved in literary criticism
develop the students´ ability to form independent literary judgments and to support
those ideas.
ASSESSMENT OBJECTIVES IN PRACTICE
There are three assessment objectives at SL and HL for the language A: literature course:
1. Knowledge and understanding
 Demonstrate knowledge and understanding of individual literary works as
representatives of their genre and period, and the relationships between them
 Demonstrate an understanding of the ways in which cultural values are expressed
in literature
 Demonstarte awareness of the significance of the context in which a work is written
and received
 Substantiate and justify ideas with relevant examples
2. Analysis, synthesis and evaluation
 Demonstrate an ability to analyse language, structure, technique ansd style, and
evaluate their effects on the reader
 Demonstrate an ability to engage in independent literary criticism on both familiar
and unfamiliar texts
 Show an ability to examine and discuss in depth the effects of literary techniques
and the connections between style and meaning (HL only)
3. Selection and use of appropriate presentation and language skills
 Demonstrate an ability to express ideas clearly and fluently in both written and oral
communication, with an effective choice of register and style
 Demonstrate a command of terminology and concepts appropriate to the sudy of
literature
 Demonstrate an ability to express well-organized oral and written arguments
 Demonstrate an ability to write a sustained and detailed literary commentary (HL
only)
327
SYLLABUS OUTLINE
Part
Works
Assignment
Part 1:
Works in
translation
SL: 2, HL: 3 works
1) written assignment on one work,
from the prescribed literature in
1200–1500 words
translation list (PLT)
2) on each work
 interactive oral
 reflective statement
 supervised writing
Part 2:
Detailed
Study
SL: 2, HL: 3 works of different genre SL: individual oral commentary
from the prescribed list of authors HL: individual oral commentary and
(PLA)
discussion
Part 3:
Literary
SL:3, HL: 4 works of the same Paper 2: an essay on at least two
genre from the PLA
works
genres
Part 4:
Options
SL, HL: 3 freely chosen works
Individual oral presentation
Paper 1, SL: guided literary analysis
HL: literary commentary
© International Baccalaureate.Diploma Programme.
Language A: literature guide. First examinations 2015.
SCHOOL SUPPORTED SELF-TAUGHT LANGUAGE A
Support for additive bilingualism
In situations where students are learning in a language other than their mother tongue, the
mother-tongue entitlement provision in the IB Diploma Programme aims to help schools
follow a policy of additive bilingualism. Additive bilingualism results when students add a
second language to their intellectual repertoire while continuing to develop conceptually
and academically in their first language.
School supported self-taught option
Where a student’s mother tongue cannot be supported through a taught language A class,
the school supported self-taught option is available at language A: literature SL.
The term “school supported self-taught student” is used to stress the vital role the school
plays in supporting students who undertake the study of language A: literature at SL
328
without the assistance of a teacher of that language. Even when a student is referred to as
“self-taught”, the school will provide support and assistance if needed.
The programme of study for self-taught students is almost identical to that of the language
A: literature SL syllabus but with the requirement that all the works studied must be taken
from the prescribed list of authors (PLA) and the prescribed literature in translation list
(PLT) or, for special request languages, from the approved book list and the PLT. There
are also differences in procedures for carrying out assessment tasks.
Syllabus overview
This standard level course invites students to read ten works of literature - two written in a
language other than your language of study (which you can read in translation) and eight
written originally in your language of study. The course is divided into four parts.
Part one: Works in translation
You need to choose these two works from the prescribed literature in translation (PLT) list,
which you can get from your SSST supervisor. Please be sure that these two works are by
different authors and were originally written in a language other than your language of
study.
Here are the four stages of the assessment for part 1.




Stage 1: keep a literary journal for a set of written responses to four prescribed
prompts on both works—these are informal pieces of writing.
Stage 2: write a reflective statement (300–400 words) on a prescribed question
based on one of the two works.
Stage 3: develop an essay title on one of the works in response to one question
from a set of eight prescribed by the IB.
Stage 4: write a literary analysis essay (1,200–1,500 words) on one of the works in
response to one of the eight prescribed questions.
The reflective statement and literary analysis essay will be sent to your examiner (via the
Diploma Programme coordinator of your school) for assessment in March of your second
year if your school is sitting for the May session and in September of the second year if
your school is sitting for the November session.
Part two: Detailed study
You need to choose two works, each from a different genre and each by a different
author, from the PLA for your language; you can ask your supervisor for this list. You can
329
choose any work written by the author listed within the genre category you have chosen;
the list divides the authors according to the various genres.
The assessment for this part of the course is as follows. Towards the beginning of the
course, your supervisor will give you a list of questions from the International
Baccalaureate pertaining to the individual oral commentary.
In March (May session) your supervisor will conduct a 10-minute recording in which you
will be invited to respond orally to one of the 10 prescribed questions using the passage
you have already selected; you will have the passage and bulleted notes in front of you.
Your supervisor will submit both the passage and page of bulleted notes to the examiner.
This recording will be followed immediately (in the same recording session) by a tenminute individual oral presentation; this is described in part 4 below. Your supervisor will
submit your recordings to the examiner.
Part 3: Literary genres
This part of the course pertains to the second of the two exams that you will take in May or
November. Using the PLA corresponding to your mother tongue, choose three works by
different authors from the same genre category, again these genre categories are listed
clearly.
Your exam in May or November will require you to write a comparative essay, which you
will have 90 minutes to plan and write in exam conditions, in response to one of three
prescribed questions pertaining to the genre represented by the works you have chosen.
Your essay will need to be based on at least two of these three works.
Part 4: Options
Part 4 involves choosing three works by authors listed in the PLA for your mother tongue.
Here you can choose works of any genre. You might think of works that appeal to you
because they address intriguing themes, questions, ideas, or historical moments in the
history of your mother country.
In March you will need to speak for 10 minutes in a recorded individual oral presentation
on two of these works; this recording will immediately follow the 10-minute individual oral
commentary described above (as the second half of the continuous 20-minute recording
session). You can determine the exact nature of this presentation beforehand—its content
and structure—and you can pre-prepare a single-sided page of bulleted notes, which your
330
supervisor will submit to the examiner.
Paper 1: Guided literary analysis
Paper 1 is the first of the two exams you will take in May. This exam presents you with a
prose passage or poem written in your mother tongue that you will probably not have seen
before. In paper 1 you will have 90 minutes to write a guided literary analysis in your
mother . The goal is to write about the passage or poem with attention to the writer’s
choices and their effects on your interpretation. There are two guiding questions to help
you as you plan your writing; you are obliged to work your response to these questions
into your answer.
ENGLISH A: LANGUAGE AND LITERATURE
AIMS
The aims of the language A: language and literature course at standard level and higher
level are to
1. introduce students to a range of texts from different periods, styles and genres
2. develop in students the ability to engage in close, detailed analysis of individual texts
and make relevant connections
3. develop the students’ powers of expression, both in oral and written communication
4. encourage students to recognize the importance of the contexts in which texts are
written and received
5. encourage, through the study of texts, an appreciation of the different perspectives of
people from other cultures, and how these perspectives construct meaning
6. encourage students to appreciate the formal, stylistic and aesthetic qualities of texts
7. promote in students an enjoyment of, and lifelong interest in, language and literature
8. develop in students an understanding of how language, culture and context determine
the ways in which meaning is constructed in texts
9. encourage students to think critically about the different interactions between text,
audience and purpose.
ASSESSMENT OBJECTIVES
There are four assessment objectives at SL and at HL for the language A: language and
literature course.
1. Knowledge and understanding
– Demonstrate knowledge and understanding of a range of texts
– Demonstrate an understanding of the use of language, structure, technique and style
331
– Demonstrate a critical understanding of the various ways in which the reader constructs
meaning and of how context influences this constructed meaning
– Demonstrate an understanding of how different perspectives influence the reading of a
text
2. Application and analysis
– Demonstrate an ability to choose a text type appropriate to the purpose required
– Demonstrate an ability to use terminology relevant to the various text types studied
– Demonstrate an ability to analyse the effects of language, structure, technique and style
on the reader
– Demonstrate an awareness of the ways in which the production and reception of texts
contribute to their meanings
– Demonstrate an ability to substantiate and justify ideas with relevant examples
3. Synthesis and evaluation
– Demonstrate an ability to compare and contrast the formal elements, content and
context of texts
– Discuss the different ways in which language and image may be used in a range of texts
– Demonstrate an ability to evaluate conflicting viewpoints within and about a text
– At HL only: Produce a critical response evaluating some aspects of text, context and
meaning
4. Selection and use of appropriate presentation and language skills
– Demonstrate an ability to express ideas clearly and with fluency in both written and oral
communication
– Demonstrate an ability to use the oral and written forms of the language, in a range of
styles, registers and situations
– Demonstrate an ability to discuss and analyse texts in a focused and logical manner
– At HL only: Demonstrate an ability to write a balanced, comparative analysis.
NATURE OF LANGUAGE A: LANGUAGE AND LITERATURE
Language A: language and literature comprises four parts—two relate to the study of
language and two to the study of literature.
The study of the texts produced in a language is central to an active engagement with
language and culture and, by extension, to how we see and understand the world in which
we live. A key aim of the language A: language and literature course is to encourage
students to question the meaning generated by language and texts, which, it can be
argued, is rarely straightforward and unambiguous. Helping students to focus closely on
the language of the texts they study and to become aware of the role of each text’s wider
contextin shaping its meaning is central to the course.
332
The language A: language and literature course aims to develop in students skills of
textual analysis and the understanding that texts, both literary and non-literary, can be
seen as autonomous yet simultaneously related to culturally determined reading practices.
The course is designed to be flexible—teachers have the opportunity to construct it in a
way that reflects the interests and concerns that are relevant to their students while
developing in students a range of transferable skills. An understanding of the ways in
which formal elements are used to create meaning in a text is combined with an
exploration of how that meaning is affected by reading practices that are culturally defined
and by the circumstances of production and reception.
In view of the international nature of the IB and its commitment to intercultural
understanding, the language A: language and literature course does not limit the study of
texts to the products of one culture or of the cultures covered by any one language. The
study of literature in translation from other cultures is especially important to IB Diploma
Programme students because it contributes to a global perspective, thereby promoting an
insight into, and understanding of, the different ways in which cultures influence and
shape the experiences of life common to all humanity.
© International Baccalaureate Organization,
Language A: language and literature guide, 2013
SYLLABUS OUTLINE
Higher level and standard level
Part 1: Language in cultural context
Areas of study
Audience and purpose: political speeches, SMS messages
Language change: words and slang, loan words, PC, taboos
Culture and context: jargon, identity, non-standard forms, disappearing languages
Part 2: Language and mass communication
Areas of study
Forms of media communication: advertising, news coverage, blogs, mobile media
Influence of the media: campaigns, censorship, satire, propaganda, stereotypes
Use of language and image: audience, style and register, bias, manipulation
Part 3: Literature—texts and contexts
Ibsen, A Doll’s House
Steinbeck, Of Mice and Men
Adiga, White Tiger (HL Only)
Translated text
Authorised text
School’s choice
333
Part 4: Literature—critical study
Shakespeare, Macbeth
Bronte, Jane Eyre
Blake, Songs of Innocence and Experience (HL Only)
Authorised text
Authorised text
Authorised text
B LANGUAGES:
FINNISH B – FRENCH B – SPANISH B
NATURE OF LANGUAGE B
All DP students are examined in a second language. Language B is a language-learning
course designed for students with previous learning of that language. Several options
accommodate bilingual students with a very high level of fluency as well as genuine
second language learners with previous experience of learning the language. The
principal aim for the subjects in group 2 is to enable students to use the language in a
range of contexts and for many purposes; the courses focus on written and spoken
communication.
The main focus of the language B course is on language acquisition and development of
language skills. These language skills should be developed through the study and use of
a range of written and spoken material. Such material will extend from everyday oral
exchanges, and should be related to the culture(s) concerned.
The language B course achieves a reflection on cultural values and behaviours in different
ways. The course is organized through a core and options. The language B course seeks
to develop international understanding and raise a concern for global issues, as well as to
raise students’ awareness at the local level. The aim is also to develop students’
intercultural awareness.
SYLLABUS OUTLINE
The language B syllabus approaches the learning of language through meaning. Through
the study of the core and the options at SL students build the necessary skills to reach the
assessment objectives of the language B course through the expansion of their receptive,
productive and interactive skills.
The core is divided into three areas and is a required area of study.
• Communication and media
• Global issues
334
• Social relationships
In addition, teachers select two from the following five options.
• Cultural diversity
• Customs and traditions
• Health
• Leisure
• Science and technology
ASSESSMENT
Two examination papers are set and marked externally—paper 1 and paper 2. They are
designed to allow students to demonstrate their competencies in relation to the language
B assessment objectives. Paper 1 assesses receptive skills and paper 2 assesses
productive skills.
During the second year of their studies, the students produce a written assignment. The
content must be linked to one or more of the core topics and based on the information
gathered from the three (minimum) or four (maximum) sources such as articles, blogs,
audio/visual materials and interviews selected by the student. Students are required to
produce a task of 300–400 words and rationale of 150–200 words maximum. The IB
assesses the written assignment.
The individual oral consists of two parts: a presentation (3-4 minutes) and a discussion
part (5-6 minutes) with the teacher. It is based on a picture prepared by the teacher. It is
internally assessed by the teacher and externally moderated by the IB.
The interactive oral activity consists of three classroom activities assessed by the teacher.
GROUP 3: INDIVIDUALS AND SOCIETIES
AIMS


encourage the systematic and critical study of: human experience and behaviour;
physical, economic and social environments; and the history and development of
social and cultural institutions
develop in the student the capacity to identify, to analyse critically and to evaluate
theories, concepts and arguments about the nature and activities of the individual
and society
335




enable the student to collect, describe and analyse data used in studies of society,
to test hypotheses, and to interpret complex data and source material
promote the appreciation of the way in which learning is relevant both to the culture
in which the student lives, and to the culture of other societies
develop an awareness in the student that human attitudes and beliefs are widely
diverse and that the study of society requires an appreciation of such diversity
enable the student to recognize that the content and methodologies of the subjects
in group 3 are contestable and that their study requires the tolerance of uncertainty.
ECONOMICS
AIMS
The aims of the economics course at higher level and standard level are to:



develop an understanding of microeconomic and macroeconomic theories and
concepts and their real-world application
develop an appreciation of the impact on individuals and societies of economic
interactions between nations
develop an awareness of development issues facing nations as they undergo the
process of change.
OBJECTIVES
Having followed the Diploma Programme course in economics, candidates will be
expected to:
1. Demonstrate knowledge and understanding of specified content
 Demonstrate knowledge and understanding of the common SL/HL syllabus
 Demonstrate knowledge and understanding of current economic issues and data
 At HL only: Demonstrate knowledge and understanding of the higher level
extension topics
2. Demonstrate application and analysis of knowledge and understanding
 Apply economic concepts and theories to real-world situations
 Identify and interpret economic data
 Demonstrate the extent to which economic information is used effectively in
particular contexts
 At HL only: Demonstrate application and analysis of the extension topics
3. Demonstrate synthesis and evaluation
 Examine economic concepts and theories
 Use economic concepts and examples to construct and present an argument
 Discuss and evaluate economic information and theories
 At HL only: Demonstrate economic synthesis and evaluation of the extension
topics
4. Select, use and apply a variety of appropriate skills and techniques
 Produce well-structured written material, using appropriate economic terminology,
within
 specified time limits
336



Use correctly labelled diagrams to help explain economic concepts and theories
Select, interpret and analyse appropriate extracts from the news media
Interpret appropriate data sets

At HL only: Use quantitative techniques to identify, explain and analyse economic
relationships
NATURE OF IB ECONOMICS
Economics is a dynamic social science, forming part of group 3—individuals and societies.
The study of economics is essentially about dealing with scarcity, resource allocation and
the methods and processes by which choices are made in the satisfaction of human
wants. As a social science, economics uses scientific methodologies that include
quantitative and qualitative elements.
The IB Diploma Programme economics course emphasizes the economic theories of
microeconomics, which deal with economic variables affecting individuals, firms and
markets, and the economic theories of macroeconomics, which deal with economic
variables affecting countries, governments and societies. These economic theories are not
to be studied in a vacuum—rather, they are to be applied to real-world issues. Prominent
among these issues are fluctuations in economic activity, international trade, economic
development and environmental sustainability.
The ethical dimensions involved in the application of economic theories and policies
permeate throughout the economics course as students are required to consider and
reflect on human end-goals and values.
The economics course encourages students to develop international perspectives, fosters
a concern for global issues, and raises students’ awareness of their own responsibilities at
a local, national and international level. The course also seeks to develop values and
attitudes that will enable students to achieve a degree of personal commitment in trying to
resolve these issues, appreciating our shared responsibility as citizens of an increasingly
interdependent world.
ECONOMICS SYLLABUS OUTLINE
Higher level and standard level
Section 1: Microeconomics
1.1 Competitive markets: demand and supply (some topics HL only)
1.2 Elasticity
1.3 Government intervention (some topics HL extension, plus one topic HL only)
1.4 Market failure (some topics HL only)
1.5 Theory of the firm and market structures (HL only)
Section 2: Macroeconomics
2.1 The level of overall economic activity (one topic HL extension)
2.2 Aggregate demand and aggregate supply (one topic HL only)
2.3 Macroeconomic objectives (some topics HL extension, plus one topic HL only)
2.4 Fiscal policy
2.5 Monetary policy
337
2.6 Supply-side policies
Section 3: International economics
3.1 International trade (one topic HL extension, plus one topic HL only)
3.2 Exchange rates (some topics HL extension)
3.3 The balance of payments (one topic HL extension, plus some topics HL only)
3.4 Economic integration (one topic HL extension)
3.5 Terms of trade (HL only)
Section 4: Development economics
4.1 Economic development
4.2 Measuring development
4.3 The role of domestic factors
4.4 The role of international trade (one topic HL extension)
4.5 The role of foreign direct investment (FDI)
4.6 The roles of foreign aid and multilateral development assistance
4.7 The role of international debt
4.8 The balance between markets and intervention
Internal assessment
Portfolio of three commentaries
© International Baccalaureate Organization,
Diploma Programme Guide, November 2010
HISTORY
Course description and aims
The IB Diploma Programme higher level history course aims to promote an understanding
of history as a discipline, including the nature and diversity of sources, methods and
interpretations. Students are encouraged to comprehend the present by reflecting critically
on the past. They are further expected to understand historical developments at national,
regional and international levels and learn about their own historical identity through the
study of the historical experiences of different cultures. In addition, the course is designed
to:
• encourage the systematic and critical study of human experience and behaviour;
physical, economic and social environments; and the history and development of social
and cultural institutions
• develop the capacity to identify, analyse critically and evaluate theories, concepts and
arguments about the nature and activities of the individual and society
• enable students to collect, describe and analyse data used in studies of society; test
hypotheses; and interpret complex data and source material
• promote an appreciation of the way learning is relevant to both the culture in which the
student lives and the culture of other societies
• develop an awareness that human attitudes and beliefs are widely diverse and that the
study of society requires an appreciation of such diversity
• enable the student to recognize that the content and methodologies of the subjects in
group 3 are contestable and that their study requires the toleration of uncertainty.
338
Assessment
The IB assesses student work as direct evidence of achievement against the stated goals
of the Diploma Programme courses, which are to provide students with:
• a broad and balanced, yet academically demanding, programme of study
• the development of critical-thinking and reflective
skills
• the development of research skills
• the development of independent learning skills
• the development of intercultural understanding
• a globally recognized university entrance qualification.
The assessments aim to test all students’ knowledge and understanding of key concepts
through various activities that demonstrate:
• knowledge and comprehension of specified content, such as an ability to recall and
select relevant historical knowledge
• application and analysis, including the ability to apply historical knowledge as evidence
• synthesis and evaluation abilities
• the selection and use of historical skills.
Students’ success in the history higher and standard level courses is measured by
combining their grades on external and internal assessment. On external assessments,
students must be able to demonstrate an understanding of both basic facts and complex
concepts related to the historical periods studied. The internal assessment measures
students’ ability to use their own initiative to take on a historical inquiry. Students should
be able to develop and apply the skills of a historian by selecting and analysing a good
range of source material and managing diverse interpretations. The activity demands that
students search for, select, evaluate and use evidence to reach a relevant conclusion.
source: IB History programme brief, International Baccalaureate, 2011
IB HISTORY SYLLABUS OUTLINE
The model for Diploma Programme history is a core curriculum for SL and HL students,
consisting of prescribed subjects and topics. Students opt either for route 1, history of
Europe and the Islamic world, or route 2, 20th century world history. HL students are
required, in addition, to undertake an in-depth study of a period of history (Europe).
Students following the route 1 core must study option 1 while students following the route
2 core must select one option from options 2–5. (The underlined sections are the focus of
Tampereen lyseon lukio’s IB history programme)
I 20th century world history—prescribed subjects
1. Peacemaking, peacekeeping—international relations 1918–36
2. The Arab–Israeli conflict 1945–79
3. Communism in crisis 1976–89
339
II 20th century world history topics (HL and SL)
Topic 1 Causes, practises and effects of war
Topic 2 Democratic states—challenges and responses
Topic 3 The rise and rule of single-party states
Topic 4 Nationalist and independence movements in Africa and Asia and post-1945
Central and Eastern European states
Topic 5 The Cold War
III Regional options (HL)
Aspects of the history of Africa
Aspects of the history of the Americas
Aspects of the history of Asia and Oceania
Aspects of the history of Europe and the Middle East
IV Historical investigation (HL and SL)
PSYCHOLOGY
AIMS
The IB Diploma Programme standard level psychology course aims to develop an
awareness of how research findings can be applied to better understand human
behaviour and how ethical practices are upheld in psychological inquiry. Students learn to
understand the biological, cognitive and sociocultural influences on human behaviour and
explore alternative explanations of behaviour. They also understand and use diverse
methods of psychological inquiry.
In addition, the course is designed to:
• encourage the systematic and critical study of human experience and behaviour and
environments
• develop the capacity to identify, analyse critically and evaluate theories, concepts and
arguments about the nature and activities of the individual and society
• enable students to collect, describe and analyse data used in studies of behaviour ; test
hypotheses; and interpret complex data and source material
• enable students to recognize that the content and methodologies are contestable and
that their study requires the toleration of uncertainty
• develop an awareness of how psychological research can be applied for better
understanding of human behaviour
• ensure that ethical practices are upheld in psychological inquiry
• develop an understanding of the biological, cognitive and sociocultural influences on
human behaviour
• develop an understanding of alternative explanations of behaviour
• understand and use diverse methods of psychological inquiry
340
Core: 90 hours of standard level instruction on 3 topics
• The biological level of analysis
• The cognitive level of analysis
• The sociocultural level of analysis
Options: 30 hours of instruction on one additional topic
• Abnormal psychology
• Developmental psychology
• Health psychology
• Psychology of human relationships
• Sport psychology
Experimental Study
Introduction to experimental research methodology (30 hours)
Total teaching hours 150 hours
III. Assessment model
Assessment for psychology standard level
The IB assesses student work as direct evidence of achievement against the stated goals
of the Diploma Programme courses, which are to provide students with:
• a broad and balanced, yet academically demanding, programme of study
• the development of critical-thinking and reflective skills
• the development of research skills
• the development of independent learning skills
• the development of intercultural understanding
• a globally recognized university entrance qualification.
The assessments aim to test all students’ knowledge and understanding of key concepts
through:
• knowledge and comprehension of specified content, research methods and theories,
such as key concepts, biological, cognitive and sociocultural levels
of analysis
• application and analysis, including using psychological research and psychological
concepts to formulate an argument in response to a specific question
• synthesis and evaluation of psychological theories, empirical studies, and research
methods used to investigate behaviour
• selection and use of skills appropriate to psychology,the acquisition of knowledge, skills
required for experimental design, data collection and presentation, data analysis and
interpretation
• data analysis using an appropriate statistical test and write an organized response.
Students’ success in the psychology standard level course is measured by combining their
grades on an external and internal assessment. On external assessments, students must
be able to demonstrate an understanding of both basic facts and complex concepts
related to the biological, cognitive and sociocultural levels of analysis. For their internal
assessment, standard level psychology students plan, undertake and report on a
replication of a simple experimental study
© International Baccalaureate Organization, 2012
341
GROUP 4: EXPERIMENTAL SCIENCES
Through studying any of the group 4 subjects, students should become aware of how
scientists work and communicate with each other. While the "scientific method" may take
on a wide variety of forms, it will generally involve the formation, testing and modification
of hypotheses through observation and measurement, under the controlled conditions of
an experiment. It is in this context that all the Diploma Programme experimental science
courses should aim to:
1. appreciate scientific study and creativity within a global context through
stimulating and challenging opportunities
2. acquire a body of knowledge, methods and techniques that characterize
science and technology
3. apply and use a body of knowledge, methods and techniques that
characterize science and technology
4. develop an ability to analyse, evaluate and synthesize scientific
information
5. develop a critical awareness of the need for, and the value of, effective
collaboration and communication during scientific activities
6. develop experimental and investigative scientific skills in the study of
science
7. develop and apply 21st century communication skills in the study of
science
8. become critically aware, as global citizens, of the ethical implications of
using science and technology
9. develop an appreciation of the possibilities and limitations of science and
technology
10. develop an understanding of the relationships between scientific
disciplines and their influence on other areas of knowledge.
OBJECTIVES
It is the intention of all the Diploma Programme experimental science courses that
students should achieve the following objectives.
1. Demonstrate knowledge and understanding of:
a. facts, concepts and terminology
b. methodologies and techniques
c. communicating scientific information
2. Apply
a. facts, concepts and terminology
b. methodologies and techniques
c. methods of communicating scientific information
3. Formulate, analyse and evaluate
a. hypotheses, research questions and predictions
b. methodologies and techniques
c. primary and secondary data
d. scientific explanations
342
4. Demonstrate the appropriate research, experimental, and personal skills necessary
to carry out insightful and ethical investigations
NATURE OF SCIENCE
The Nature of science (NOS) is an overarching theme in the biology, chemistry and
physics courses. It is this approach, along with the falsifiability of scientific hypotheses,
that distinguishes the experimental sciences from other disciplines and characterizes each
of the subjects within group 4. The nature of science can be summarized by the following:
1.
2.
3.
4.
5.
What is science and what is the scientific endeavour?
The understanding of science
The objectivity of science
The human face of science
Scientific literacy and the public understanding of science
IB BIOLOGY
NATURE OF BIOLOGY
Biology is the study of life. The first organisms appeared on the planet over 3 billion years
ago and, through reproduction and natural selection, have given rise to the 8 million or so
different species alive today. Estimates vary, but over the course of evolution 4 billion
species could have been produced. Most of these flourished for a period of time and then
became extinct as new, better adapted species took their place. There have been at least
five periods when very large numbers of species became extinct and biologists are
concerned that another mass extinction is under way, caused this time by human activity.
Nonetheless, there are more species alive on Earth today than ever before. This diversity
makes biology both an endless source of fascination and a considerable challenge.
An interest in life is natural for humans; not only are we living organisms ourselves, but we
depend on many species for our survival, are threatened by some and co-exist with many
more. From the earliest cave paintings to the modern wildlife documentary, this interest is
as obvious as it is ubiquitous, as biology continues to fascinate young and old all over the
world.
Core
95
1. Cell biology
15
2. Molecular biology
21
3. Genetics
15
4. Ecology
12
5. Evolution and biodiversity
12
343
6. Human physiology
20
Additional higher level (AHL)
60
7. Nucleic acids
8.
Metabolism,
photosynthesis
9
cell
respiration
and
14
9. Plant biology
13
10. Genetics and evolution
8
11. Animal physiology
16
Option
15
25
A. Neurobiology and behaviour
15
25
B. Biotechnology and bioinformatics
15
25
C. Ecology and conservation
15
25
D. Human physiology
15
25
Practical scheme of work
Practical activities
40
60
20
40
Individual investigation (internal assessment– 10
IA)
10
Group 4 project
10
Total teaching hours
10
150
240
Biologists attempt to understand the living world at all levels using many different
approaches and techniques. At one end of the scale is the cell, its molecular construction
and complex metabolic reactions. At the other end of the scale biologists investigate the
interactions that make whole ecosystems function.
Many areas of research in biology are extremely challenging and many discoveries remain
to be made. Biology is still a young science and great progress is expected in the 21st
century. This progress is sorely needed at a time when the growing human population is
placing ever greater pressure on food supplies and on the habitats of other species, and is
threatening the very planet we occupy.
The recommended teaching time is 240 hours to complete HL and 150 hours to complete
SL courses as stated in the document General regulations: Diploma Programme for
students and their legal guardians (2011) (page 4, Article 8.2).
© International Baccalaureate Organization
344
IB CHEMISTRY
NATURE OF IB CHEMISTRY
Chemistry is an experimental science that combines academic study with the acquisition
of practical and investigational skills. It is called the central science as chemical principles
underpin both the physical environment in which we live and all biological systems. Apart
from being a subject worthy of study in its own right, chemistry is a prerequisite for many
other courses in higher education, such as medicine, biological science and environmental
science, and serves as useful preparation for employment.
The Diploma Programme chemistry course includes the essential principles of the subject
but also through selection of options, allows teacher some flexibility to tailor the course to
meet the needs of their students. The course is available at both higher level and standard
level, and therefore accommodates students who wish to study science in higher
education and those who do not.
Teaching Approach
There are a variety of approaches to the teaching of chemistry. By its very nature
chemistry lends itself to an experimental approach and it is expected that this will be
reflected throughout the course.
The order in which the syllabus is arranged is not the order in which it should be taught
and it is up to individual teachers to decide on an arrangement which suits their
circumstances. Option material may be taught within the core or the additional high level
(AHL) material if desired.
SYLLABUS OVERVIEW
The syllabus for the Diploma Programme chemistry course is divided into three parts: the
core, the AHL material and the options. The Chemistry data booklet is an integral part of
the syllabus and should be used in conjunction with the syllabus. Students should use the
data booklet during the course, and they should be issued with clean copies of it for the
paper 2 and paper 3 examinations.
Core 95
Syllabus component
Topic 1: Stoichiometric relationships
Topic 2: Atomic structure
Recommended teaching hours
13.5
6
345
Topic 3: Periodicity
Topic 4: Bonding and structure
Topic 5: Energetics/thermochemistry
Topic 6: Chemical kinetics
Topic 7: Equilibrium
Topic 8: Acids and bases
Topic 9: Redox processes
Topic 10: Organic chemistry
Topic 11: Measurement and data processing
6
13.5
9
7
4.5
6.5
8
11
10
AHL 60
Topic 12: Atomic structure
Topic 13: The periodic table - the transition metals
Topic 14: Chemical bonding and structure
Topic 15: Energetics/thermochemistry
Topic 16: Chemical kinetics
Topic 17: Equilibrium
Topic 18: Acids and bases
Topic 19: Redox processes
Topic 20: Organic chemistry
Topic 21: Measurement and analysis
2
4
7
7
6
4
10
6
12
2
Options
Options SL (15 hours) and HL (25 hours)
Option A: Materials
Option B: Biochemistry
Option C: Energy
Option D: Medicinal chemistry
Students at SL and at HL are required to study any option from A–D.
IB PHYSICS
Physics is the most fundamental of the experimental sciences as it seeks to explain the
universe itself, from the very smallest particles—quarks (perhaps 10-17 m in size) which
may be truly fundamental— to the vast distances between galaxies (1024 m).
The scientific processes carried out by the most eminent scientists in the past are the
same ones followed by working physicists today and, crucially, are also accessible to
students in schools. Early in the development of science, physicists were both
theoreticians and experimenters (natural philosophers). The body of scientific knowledge
has grown in size and complexity, and the tools and skills of theoretical and experimental
346
physicists have become so specialized that it is difficult (if not impossible) to be highly
proficient in both areas. While students should be aware of this, they should also know
that the free and rapid interplay of theoretical ideas and experimental results in the public
scientific literature maintains the crucial links between these fields.
At the school level both theory and experiments should be undertaken by all students.
They should complement one another naturally, as they do in the wider scientific
community. The Diploma Programme physics course allows students to develop
traditional practical skills and techniques and increase facility in the use of mathematics,
which is the language of physics. It also allows students to develop interpersonal skills,
and information and communication technology skills which are essential in modern
scientific endeavour and are important life-enhancing, transferable skills in their own right.
SYLLABUS OVERVIEW
The syllabus for the Diploma Programme physics course is divided into three parts: the
core, the AHL material and the options.
Teaching hours
Core
95
Topic 1: Measurements and uncertainties
5
Topic 2: Mechanics
22
Topic 3: Thermal physics
11
Topic 4: Waves
15
Topic 5: Electricity and magnetism
15
Topic 6: Circular motion and gravitation
5
Topic 7: Atomic, nuclear and particle physics 14
Topic 8: Energy production
8
AHL
60
Topic 9: Wave phenomena
17
Topic 10: Fields
11
Topic 11: Electromagnetic induction
16
Topic 12: Quantum and nuclear physics
16
Options
Option A: Relativity
Option B: Engineering physics
Option C: Imaging
Option D: Astrophysics
15/25
15/25
15/25
15/25
15/25
Students at SL and at HL are required to study any option from A–D.
347
GROUP 5: MATHEMATICS
AIMS
The aims of all mathematics courses in group 5 are to enable students to:










enjoy mathematics, and develop an appreciation of the elegance and power of
mathematics
develop an understanding of the principles and nature of mathematics
communicate clearly and confidently in a variety of contexts
develop logical, critical and creative thinking, and patience and persistence in
problem-solving
employ and refine their powers of abstraction and generalization
apply and transfer skills to alternative situations, to other areas of knowledge and
to future developments
appreciate how developments in technology and mathematics have influenced
each other
appreciate the moral, social and ethical implications arising from the work of
mathematicians and the applications of mathematics
appreciate the international dimension in mathematics through an awareness of the
universality of mathematics and its multicultural and historical perspectives
appreciate the contribution of mathematics to other disciplines, and as a particular
“area of knowledge” in the TOK course.
INTERNATIONALISM
One of the aims of this course is to enable students to appreciate the multiplicity
of cultural and historical perspectives of mathematics. This includes the
international dimension of mathematics. Teachers can exploit opportunities to
achieve this aim by discussing relevant issues as they arise and making
reference to appropriate background information. For example, it may be
appropriate to encourage students to discuss:

differences in notation

the lives of mathematicians set in a historical and/or social
context

the cultural context of mathematical discoveries

the ways in which specific mathematical discoveries were made
and the techniques used to make them

how the attitudes of different societies towards specific areas of
mathematics are demonstrated

the universality of mathematics as a means of communication.
348
OBJECTIVES
Problem-solving is central to learning mathematics and involves the acquisition of
mathematical skills and concepts in a wide range of situations, including non-routine,
open-ended and real-world problems. Having followed any mathematics course, students
will be expected to demonstrate the following.






Knowledge and understanding: recall, select and use their knowledge of
mathematical facts, concepts and techniques in a variety of familiar and unfamiliar
contexts.
Problem-solving: recall, select and use their knowledge of mathematical skills,
results and models in both real and abstract contexts to solve problems.
Communication and interpretation: transform common realistic contexts into
mathematics; comment on the context; sketch or draw mathematical diagrams,
graphs or constructions both on paper and using technology; record methods,
solutions and conclusions using standardized notation.
Technology: use technology, accurately, appropriately and efficiently both to
explore new ideas and to solve problems.
Reasoning: construct mathematical arguments through use of precise statements,
logical deduction and inference, and by the manipulation of mathematical
expressions.
Inquiry approaches: investigate unfamiliar situations, both abstract and real-world,
involving organizing and analysing information, making conjectures, drawing
conclusions and testing their validity.
SYLLABUS OUTLINE
MATHEMATICAL STUDIES SL
Requirements
All topics are compulsory. Students must study all the sub-topics in each of the topics
in the syllabus as listed in this guide. Students are also required to be familiar with the
topics listed as prior learning.
Topic 1
Number and algebra
Topic 2
Descriptive statistics
Topic 3
Logic, sets and probability
Topic 4
Statistical applications
Topic 5
Geometry and trigonometry
20
12
20
17
18
349
Topic 6
20
Mathematical models
Topic 7
18
Introduction to differential calculus
Project
The project is an individual piece of work involving the collection of information or the
25
generation of measurements, and the analysis and evaluation of the information or
measurements.
Total teaching hours
150
MATHEMATICS SL
The course consists of the study of six topics.
150 hrs
Requirements
All topics are compulsory. Students must study all the sub-topics in each of the
topics in the syllabus as listed in this guide. Students are also required to be
familiar with the topics listed as prior learning.
Core syllabus content
Topic 1–Algebra
Topic 2–Functions and equations
Topic 3–Circular functions and trigonometry
Topic 4–Vectors
Topic 5–Statistics and probability
Topic 6–Calculus
140 hrs
9 hrs
24 hrs
16 hrs
16 hrs
35 hrs
40 hrs
Mathematical exploration
10 hrs
Internal assessment in mathematics SL is an individual exploration. This is
a piece of written work that involves investigating an area of mathematics.
MATHEMATICS HL
The course consists of the study of seven core topics and one
option topic.
240 hrs
Requirements
All topics in the core are compulsory. Students must study all the sub-topics in
each of the topics in the syllabus as listed in this guide. Students are also
required to be familiar with the topics listed as presumed knowledge (PK).
350
Core syllabus content
190 hrs
Topic 1–Algebra
Topic 2–Functions and equations
Topic 3–Circular functions and trigonometry
Topic 4–Vectors
Topic 5–Statistics and probability
Topic 6–Calculus
30 hrs
22 hrs
22 hrs
24 hrs
36 hrs
48 hrs
Option syllabus content
Students must study all the sub-topics in one of the
following options as listed in the syllabus details.
48 hrs
Topic 7–Statistics and probability
Topic 8–Sets, relations and groups
Topic 9–Calculus
Topic 10–Discrete mathematics
Mathematical expolartion
10 hrs
Internal assessment in mathematics HL is an individual exploration. This is a piece
of written work that involves investigating an area of mathematics.
GROUP 6: VISUAL ARTS
THE ARTS AIMS
The aims of the arts subjects are to enable students to:
1.
enjoy lifelong engagement with the arts
2.
become informed, reflective and critical practitioners in the arts
3.
understand the dynamic and changing nature of the arts
4.
explore and value the diversity of the arts across time, place and cultures
5.
express ideas with confidence and competence
6.
develop perceptual and analytical skills.
VISUAL ARTS AIMS
In addition, the aims of the visual arts course at SL and HL are to enable students to:
7. make artwork that is influenced by personal and cultural contexts
351
8. become informed and critical observers and makers of visual culture and media
9. develop skills, techniques and processes in order to communicate concepts and ideas.
ASSESSMENT OBJECTIVES
Having followed the visual arts course at SL or HL, students will be expected to:
Assessment objective 1: demonstrate knowledge and understanding of specified
content
a. Identify various contexts in which the visual arts can be created and presented
b. Describe artwork from differing contexts, and identify the ideas, conventions and
techniques employed by the art-makers
c.
Recognize the skills, techniques, media, forms and processes associated with the
visual arts
d. Present work, using appropriate visual arts language, as appropriate to intentions
Assessment objective 2: demonstrate application and analysis of knowledge and
understanding
a. Express concepts, ideas and meaning through visual communication
b. Analyse artworks from a variety of different contexts
c.
Apply knowledge and understanding of skills, techniques, media, forms and
processes related to art- making
Assessment objective 3: demonstrate synthesis and evaluation
a. Critically analyse and discuss artworks created by themselves and others and
articulate an informed personal response
b. Formulate personal intentions for the planning, development and making of artworks
that consider how meaning can be conveyed to an audience
c.
Demonstrate the use of critical reflection to highlight success and failure in order to
progress work
d. Evaluate how and why art-making evolves and justify the choices made in their own
visual practice
Assessment objective 4: select, use and apply a variety of appropriate skills and
techniques
a. Experiment with different media, materials and techniques in art-making
b. Make appropriate choices in the selection of images, media, materials and
techniques in art-making
c.
Demonstrate technical proficiency in the use and application of skills, techniques,
media, images, forms and processes
d.
Produce a body of resolved and unresolved artworks as appropriate to intentions
http://occ.ibo.org
352
CORE AREAS
1. The Comparative Study 20% (External Assessment)
2. The Process Portfolio 40 % (External Assessment)
3. The Exhibition 40% (Internal assessment by teacher, external moderation by examiner)
Part 1: Comparative Study
An independent critical and contextual investigation that explores artworks, objects and
artifacts from differing cultural contexts.
The pages submitted examine and compare at least three artworks at least two of which
need to be by different artists. The work selected for comparison should come from
contrasting contexts (local, national, international and/or intercultural).
This is assessed on screen and should be presented accordingly.
SL 10-15 pages, HL 10-15 Pages + 3-5 Pages which analyze the extent to which their
work has been influenced by the art and artists examined.
Part 2: The Process Portfolio
A documentation of the students artistic experience during the course, both visual and
written. Students submit carefully selected materials which show their experimentation,
exploration, manipulation and refinement of a variety of visual arts activities during the
two-year course. Pages from the Visual Journal can be included here, as can unresolved
pieces, documenting the development of ideas and artwork.
SL students submit 9–18 pages
HL students submit 13–25 pages
Part 3: The Exhibition
Students present a body of work accompanied by reflection showing critical understanding
and awareness of context. Students submit for assessment a selection of resolved
artworks from their final exhibition. The selected pieces should show evidence of their
technical accomplishment during the visual arts course and an understanding of the use of
materials, ideas and practices appropriate to visual communication.
http://www.thinkib.net
353
APPENDIX 1:
POLICY PAPERS – Tampereen lyseon lukio IB
A. LANGUAGE POLICY
The school recognizes that, since learning is communicated through language, in practice
all teachers play a part in students’ language development.
The availability of languages in the diploma programme
Finnish A literature: higher level, standard level
English A language and literature: higher level, standard level
Finnish B: higher level, standard level
French B: standard level
Spanish B: standard level
Mother tongue languages, school supported self-taught: standard level
Current practices
The working languages of the school are English and Finnish. Consequently
all IB-specific information, including official forms and notices are provided in
English.
In the pre-IB year most of the teaching is delivered in English, and in the IB
years all teaching is done in English.
The curriculum allows each student to learn 1 - 2 other languages in addition
to their mother tongue, Finnish or English.
Mother tongue other than Finnish or English is supported by a self-taught
course in a language A literature. Students are assigned a supervisor with
whom they are able to consult on syllabus matters. The supervisor’s job
includes explaining the structure, content and the nature of the programme,
drawing up a two-year study plan in association with students and ensuring
they adhere to the schedule, organizing mock exams, and offering face-to
face tutoring. If students wish to have a native speaker as their teacher, the
supervisor helps them to find one. The language of communication is English
354
and the time spent individually with each student is about 5-10 hours per year.
The self-taught guidance begins in the autumn of the first IB year, and the aim
is to complete part 1 during the first year, the WA in the autumn of the second
year, the first mocks in May, the second in February and the oral
commentaries in March.
Students whose first language is not Finnish are encouraged to study Finnish
as language B. They have the opportunity to study Finnish as a second
language during the pre-IB year.
It has been a practice that administrators, teachers, librarians and other
school staff have been able to attend courses in English in order to improve
their language competence and thus to assist students in their studies.
IB teachers are regularly made aware of training courses offered by the IB
and encouraged to attend them. This serves not only to develop the language
skills of participating teachers but, in the case of language teachers, to
provide up-to-date information on course aims, content, requirements and
assessment procedures.
IB teachers have access to a network of other IB teachers both in Finland and
abroad through which they can seek assistance and share resources.
Student achievements in languages are discussed in IB meetings both before
and after their final examinations. All language teachers receive a breakdown
of final exam grades and feedback from examiners as a basis for improving
the quality and focus of their teaching.
Parents are informed about the school’s language policy in parents’ evenings
and through the school´s internet pages.
The school community (including the non-IB programme), the city of Tampere,
and Tampere institutes of higher education provide a range of opportunities
for students to maintain and improve their language learning by attending
lectures, courses, debates and excursions where the spoken language is
Finnish, English or another language. In addition exchange visits and
excursions are made to Great Britain, France and Spain.
355
Finland is officially a bilingual country (Finnish and Swedish being the two
official languages), so all students are encouraged to study Swedish in their
pre-IB year. If they wish to continue their Swedish studies, they can join
lessons on the national side.
A flexible IB programme allows students to undertake an exchange year
abroad, as well as allowing foreign exchange students to attend IB classes. In
this way IB students are able to develop their knowledge of other languages
and cultures.
Support teaching is available to students who require additional assistance in
English or in Finnish. This is delivered flexibly on a one-to-one basis or in
small groups. Special needs teaching is delivered by specialist teachers who
are also able to diagnose learning difficulties and request additional support
for students during examinations such as extra time or the use of a computer.
All students and teachers have students have access to a school library
equipped with up-to-date resources in both Finnish and English.
The school has recruited two native speakers to teach the English A
Language and Literature programme.
The school admits students from a variety of non-Finnish backgrounds and
seeks to accommodate varying religious and cultural practices. For this
reason parents’ evenings and other events involving parents are conducted in
both English and Finnish. Meetings with parents to discuss student matters
are conducted either in English or in Finnish.
Future development
1
A language policy steering committee should be established. Members might
include teachers, administrators, IB programme coordinators, parents,
students and other members of the school community.
2
Based on the work of the steering committee, a school language philosophy
should be written.
3
A review of the current language practices and the school profile considering
language learning should be written.
The language profile should include the following:
356




4
the diversity of language needs: the languages of teaching,
learning and communicating in the school outside the classroom
current practices relating to language learning
assessment policies
keeping a language profile for each learner.
The language policy should be reviewed each year.
357
B. ACADEMIC HONESTY POLICY
The IB programme provides a consistent framework for students to get understanding of the world
and appreciate the fact that there are different points of views to issues studied. Also the students
should appreciate the idea that in the academic context it is a norm to give credit to the person
who has produced the information or the product of work. It is therefore the responsibility of the
school not only to help the students to acquire a body of knowledge but also teach them the
methods of how to use this information in an academically honest manner.
IB LEARNER PROFILE
The aim of all IB programmes is to develop internationally minded people who, recognizing their
common humanity and shared guardianship of the planet, help to create a better and more
peaceful world.
IB learners strive to be:
Inquirers
They develop their natural curiosity. They acquire the skills necessary to conduct
inquiry and research and show independence in learning. They actively enjoy
learning and this love of learning will be sustained throughout their lives.
Knowledgeable
They explore concepts, ideas and issues that have local and global significance. In
so doing, they acquire in-depth knowledge and develop understanding across a
broad and balanced range of disciplines.
Thinkers
They exercise initiative in applying thinking skills critically and creatively to recognize
and approach complex problems, and make reasoned, ethical decisions.
Communicators
They understand and express ideas and information confidently and creatively in
more than one language and in a variety of modes of communication. They work
effectively and willingly in collaboration with others.
Principled
They act with integrity and honesty, with a strong sense of fairness, justice and
respect for the dignity of the individual, groups and communities. They take
responsibility for their own actions and the consequences that accompany them.
Open-minded
They understand and appreciate their own cultures and personal histories, and are
open to the perspectives, values and traditions of other individuals and communities.
358
They are accustomed to seeking and evaluating a range of points of view, and are
willing to grow from the experience.
Caring
They show empathy, compassion and respect towards the needs and feelings of
others. They have a personal commitment to service, and act to make a positive
difference to the lives of others and to the environment.
Risk-takers
They approach unfamiliar situations and uncertainty with courage and forethought,
and have the independence of spirit to explore new roles, ideas and strategies. They
are brave and articulate in defending their beliefs.
Balanced
They understand the importance of intellectual, physical and emotional balance to
achieve personal well-being for themselves and others.
Reflective
They give thoughtful consideration to their own learning and experience. They are
able to assess and understand their strengths and limitations in order to support their
learning and personal development.
source: The IB learner profile in review: Resources for reflection, March 2012
ACADEMIC HONESTY
“Definition of academic integrity and plagiarism
The American-based Centre of Academic Integrity defines plagiarism as occurring when someone:
• uses words, ideas, or work products
• attributable to another identifiable person or source
• without attributing the work to the source from which it was obtained
• in a situation in which there is a legitimate expectation of original authorship
• in order to obtain some benefit, credit, or gain. (Fishman 2010)
Collusion is usually defined as occurring when the unattributed source is one or more
fellow learners. “
Being able to define the different kinds of work and ideas that need to be acknowledged and how
this should be done is a matter of learning for the students.
“For DP students, academic honesty is strengthened when they:
• make the effort to learn academic writing, research and citation skills
• seek clarification when unsure, including in situations where they may be using the
work of other IB students inappropriately, leading to collusion
359
• use guidance on referencing techniques: Consistency and traceability are important
in assessing how students use the agreed citation system, whereas conformity with
the minutiae of rules on formatting citations and bibliographies is not, especially at
DP level; however, it is often helpful to inform writers that inconsistency in citation
practices might lead readers to wonder if the work is the result of cut-and-paste
construction—software to keep track of and record sources often helps.
• use time-management and self-management strategies to avoid procrastination
which is often referred to by learners as explanation for their plagiarism. “
source: Carroll, Jude, Academic honesty in the IB, IB Position Paper, International Baccalaureate
Organization 2012
DEFINITION OF MALPRACTISE
The Regulations define malpractice as behaviour that results in, or may result in, the candidate or
any other candidate gaining an unfair advantage in one or more assessment component.
Malpractice includes:
• plagiarism: this is defined as the representation of the ideas or work of another
person as the candidate’s own
• collusion: this is defined as supporting malpractice by another candidate, as in
allowing one’s work to be copied or submitted for assessment by another
• duplication of work: this is defined as the presentation of the same work for different
assessment components and/or diploma requirements
• any other behaviour that gains an unfair advantage for a candidate or that affects
the results of another candidate (for example, taking unauthorized material into an
examination room, misconduct during an examination, falsifying a CAS record).
source: Academic honesty, Diploma Programme, First published August 2009, Updated July 2011
THE METHODS OF IMPLEMENTING ACADEMIC HONESTY POLICY IN TAMPEREEN
LYSEON LUKIO ARE AS FOLLOWS:
A INFORMATION GIVEN BY THE SCHOOL IN GENERAL


The information relating to academic honesty should be discussed in the IB guide. Issues
like quoting, summarising, use of visual material and internet sources, referencing,
plagiarism and collusion should be discussed there. (appendix 1)
When IB coordinator presents the Extended Essay to IB students during the first half of the
IB1 year the main issues concerning academic honesty relating to EE and also other work
to be completed by the IB students will be explained to them. Students should be
360



encouraged to respect the value of properly conducted academic research and integrity in
completing their work, but also be told that suspicion of malpractise would have serious
implications, in the worst case scenario it could mean failing the IB diploma. (appendix 2)
Also the students should be told that one of the requirements for being transferred from IB1
to IB2 is that the student has not been found quilty of malpractise. (Tampereen lyseon lukio
IB Guide)
Whenever possible the school librarian will help the students to access variety of
information
The academic honesty poster should be posted in the coordinator’s notice board for
students.
B ROLE OF THE SUBJECT TEACHERS





It is the responsibility of the subject teachers to explain the requirements of academic work
from the point of view of their own subject. They are also required to explain the practical
skills in how to do that. When students return their work the teachers will for example
practise with them appropriate referencing techniques.
When necessary such definitions as for example collaboration and collusion must be
defined clearly for the students. (“Collaboration may be loosely defined as working together on a
common aim with shared information, which is an open and cooperative behaviour that does not result in
“allowing one’s work to be copied or submitted for assessment by another”.” Academic honesty, Diploma
Programme, First published August 2009, Updated July 2011)
Especially with more extensive work the students are required to return draft versions in
order for the teacher to be able to monitor student’s own input in the process and also
his/her use of source material.
Teachers are expected to encourage the students to keep the school’s internal deadlines in
order to prevent the work from piling up and therefore increasing the likelihood of
malpractise due to the lack of time for checking the candidate’s work.
It is recommended that teachers should use external aids such as Turnitin to check the
originality of student’s work whenever possible.
C ROLE OF THE STUDENT


It is the responsibility of the student to comply to these regulations and also with the
school’s internal deadlines in order for the teachers to be able to monitor the progress of
their work.
When student’s work is submitted to the examiners it is his/her ultimate responsibility to
ensure that the work is his/her own and that it has been correctly referenced.
D COOPERATION WITH OTHER INSTITUTIONS

It is recommended that the teachers in Tampereen lyseon lukio should cooperate with
other institutions that can provide students with skills in finding information and using it
appropriately in their IB work. These could include for example the City Library of Tampere,
University of Tampere and also information specialists who could cooperate with teachers
in these matters.
361
APPENDIX 1
TEXT FROM TAMPEREEN LYSEON LUKIO IB GUIDE 2014-2015 RELATING TO COPYRIGHT ISSUES
COPYRIGHT ISSUES
Using source material in written tasks
High school students undertake many kinds of written tasks including essays, summaries, reviews of books and films,
portfolios and presentations. Sometimes these assignments make use of reference materials, and sometimes they rely
entirely on the student’s own ideas. The approach required for a task should be clarified by the teacher. Copyright law
regulates the use of source materials (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404).
Quoting
According to copyright law, a text may be borrowed word for word from a published book. A quote must be clearly
marked in inverted commas and the source must be also mentioned. There should be a good reason for quoting and the
quote should be closely related to the subject.
Summarising
Source materials are often used in summary form. Here the original text is condensed and explained in the student’s
own words. This use of a source must also be indicated to the reader through a reference. This is also the case with
internet sources.
Visual material
Copyright law also regulates the use of all types of images, such as photographs, drawings, tables and charts. The
rights of usage are case-specific and must be checked separately from the source material. The easiest way to use
materials is with the Creative Commons license, which gives an outline of the relevant rights (see
http://creativecommons.org).
Plagiarism
Plagiarism means that another person’s thoughts or conclusions are used as one’s own without mentioning the source
when quoting or summarising. This kind of usage is dishonest; the sources must be mentioned in the way previously
outlined. A student’s work which is partly or completely copied will be failed.
The internet
The same principles of copyright apply when using internet materials. Do not copy or use anything without giving the
source. Some materials cannot be used at all.
362
Resources and further information
Toikkanen, T. & Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas.
Finn Lectura. Porvoo.
http://creativecommons.fi
http://creativecommons.org
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APPENDIX 2
EXAMPLES OF DIFFERENT FORMS OF MALPRACTISE AS MENTIONED IN THE IB REGULATIONS AND
QUOTED IN PUBLICATION “ACADEMIC HONESTY, DIPLOMA PROGRAMME” First published August 2009,
Updated July 2011
2.3 The issue of plagiarism is not confined to subjects in groups 1 to 5 of the Diploma Programme.
Copying works of art, whether music, film, dance, theatre arts or visual arts, without proper
acknowledgment, may also constitute plagiarism. There are circumstances where the creative use of
the work of another artist is acceptable, but the original source must always be acknowledged.
Candidates must understand that passing off the work of another person as their own is not acceptable
and constitutes malpractice, regardless of whether the act was intentional.
2.4 Copying text, or other material, is not always a deliberate attempt by a candidate to present the
ideas or work of another person as their own. In fact, in the experience of the final award committee it is
apparent that many candidates are not aware of when or how to acknowledge sources. It is essential
that candidates are taught this important academic skill. For example, a candidate may copy one or two
sentences from a book, journal or website without showing it as a quotation, but indicating its source in
a footnote or the bibliography. Although each case requires a separate judgment, in general such cases
are the result of negligence or a lack of awareness on the part of the candidate and do not warrant an
allegation of malpractice. These cases may attract the penalty applied to an academic infringement, and
not malpractice. For further details, see sections 11.4 and 11.5.
2.5 For most assessment components candidates are expected to work independently but with support
from their subject teacher (or supervisor in the case of extended essays). However, there are occasions
when collaboration with other candidates is permitted or even actively encouraged, for example, in the
requirements for some internal assessment. Nevertheless, the final work must be produced
independently, despite the fact that it may be based on the same or similar data as other candidates in
the group. This means that the abstract, introduction, content and conclusion/summary of a piece of
363
work must be written in each candidate’s own words and cannot therefore be the same as another
candidate’s. For example, if two or more candidates have exactly the same introduction to an
assignment, the final award committee will interpret this as collusion (or plagiarism), and not
collaboration. It is essential that both teachers and candidates are aware of the distinction between
collaboration and collusion. Teachers must pay particular attention to this important distinction to
prevent allegations of collusion against their candidates. Whether or not candidates are allowed to work
together on the requirements for internal assessment varies between groups and subjects.
• Group 3: In geography, for example, candidates might be presented with a research question by the
teacher and then be required to work as part of a group to collect data together in the field. However,
each candidate must write up their report of the fieldwork individually. The reports will have a similar
research question and may have the same information collection in the appendices, but the way the
information collection is described, analysed and evaluated must be different from the work of other
candidates with whom they collected the information and must be entirely their own work.
Group 4: In group 4 subjects, including design technology, no collaboration is allowed in assessment
tasks except in the area of data collection. Although there are different requirements depending on the
subject, candidates ideally should work on their own when collecting data. When data collection is
carried out in groups, the actual recording and processing of data must be undertaken independently if
this criterion is to be assessed. For more subject-specific details, refer to the appropriate subject guide.
(This does not apply to the group 4 project, which by its very nature is a collaborative project and is
assessed for personal skills only.)
• Group 5: Candidates must be aware that the written work they submit must be entirely their own.
When completing a piece of work outside the classroom, candidates must work independently. Although
group work can be educationally desirable in some situations, it is not appropriate for the mathematics
HL or mathematics SL portfolio. For mathematical studies SL, group work must not be used for projects.
Each project must be based on different data collected or measurements generated.
2.6 The presentation of the same work for different assessment components and/or diploma
requirements is a duplication of work and therefore constitutes malpractice. For example, if a candidate
submits the same or a very similar piece of work for history internal assessment and for an extended
essay in history, this would be viewed as malpractice. However, it is perfectly acceptable for a candidate
to study one aspect of a topic for internal assessment and another aspect of the same topic for an
extended essay.
2.7 Fabrication of data is a further example of malpractice. If a candidate manufactures data for a table,
survey or other such requirement, this will be interpreted as an attempt to gain an unfair advantage in an
364
assessment component. Consequently, the final award committee will find the candidate guilty of
malpractice. Using authentic data is a matter of academic honesty.
2.8 Many candidates for the Diploma Programme are fluent in two or more languages and are therefore
able to conduct their research in more than one language, perhaps with the aid of the internet. Such
candidates must be aware that copying a passage of text, translating this passage into another
language, then using the translated text in their work without acknowledging its source still constitutes
plagiarism.
2.9 Malpractice most commonly involves plagiarism or collusion. However, there are other ways in
which a candidate may commit malpractice and in so doing be in breach of the Regulations. The
following examples of malpractice do not constitute an exhaustive list and refer only to the written
examinations:
• taking unauthorized material into an examination room (such as cell/mobile phone, written notes).
• leaving and/or accessing unauthorized material in a bathroom/restroom that may be visited during an
examination
• misconduct during an examination, including any attempt to disrupt the examination or distract another
candidate
• exchanging information or in any way supporting the passing on of information to another candidate
about the content of an examination
• failing to comply with the instructions of the invigilator or other member of the school’s staff responsible
for the conduct of the examination
• impersonating another candidate
• stealing examination papers
• using an unauthorized calculator during an examination, or using a calculator when one is not
permitted for the examination paper
• disclosing or discussing the content of an examination paper with a person outside the immediate
school community within 24 hours after the examination.
2.10 Taking unauthorized material (for example, own rough paper, notes, a mobile/cell phone or an
electronic device other than a permitted calculator) into an examination is the most common type of
malpractice after plagiarism and collusion. At the start of an examination candidates must be given the
opportunity to declare any unauthorized material in their possession. However, even if this opportunity is
not given by the invigilator, a candidate will still be found guilty of malpractice by the final award
committee if unauthorized material is in their possession. “In their possession” may be taken to mean on
the person of the candidate, in the candidate’s immediate proximity (such as on the floor or desk) or
placed somewhere (such as a bathroom/restroom) for access during the examination. It is very
365
important to note that guilt will be confirmed by the committee regardless of whether this material is
used, was or was not intended for use or contains information relevant or potentially relevant to the
examination. The actual possession of unauthorized material constitutes malpractice; the final award
committee is not required to establish whether the candidate used or intended to use the material.
No leniency is shown to a candidate who claims that they were unaware the material was in their
possession.
2.11 Cases of possible malpractice during an examination are normally identified by the coordinator/
invigilator. If a candidate is suspected of malpractice in an examination the coordinator must send a
report to the IB information desk (not to the regional office). The report must reach the IB within ten days
after the examination in which the incident occurred. It is expected that a report will include:
• a seating plan for the examination
• a statement from each invigilator
• a statement from the candidate
• the unauthorized material (depending on the nature of the material).
2.12 Breaches of regulations are not confined to candidates; inappropriate conduct by a coordinator or
teacher may be brought to the attention of the final award committee. The following are examples of
unacceptable actions that will be investigated by the IB:
• the unauthorized rescheduling of an examination
• failing to keep the examination papers secure prior to an examination
• opening examination paper packets prior to an examination
• providing a candidate with undue assistance in the production of any work (whether written or oral) that
contributes to the assessment requirements of the Diploma Programme
• leaving candidates unsupervised during an examination
• releasing an examination paper, or otherwise disclosing information about the content of a paper,
within 24 hours after the examination.
In consultation with the head of school, and with the utmost discretion, the IB will conduct an
investigation into an alleged breach of regulations by a coordinator or teacher. The purpose of an
investigation will be to establish whether:
• the coordinator or teacher is in breach of IB regulations
• the security or integrity of assessment has been compromised
• the results of any candidate (or candidates) have been affected.
366
C. INCLUSIVE ARRANGEMENTS POLICY
The inclusive arrangements policy at Tampereen lyseon lukio is rooted in the
understanding that all people are different yet equal also when it comes to learning.
Therefore we do not see a need for a separate system for students with special
educational needs, as that would, according to our understanding, have to encompass
every student. Rather, we believe in considering the diverse approaches to learning as
enriching elements that will benefit the whole student body. The policy aims at helping
each of our students to reach their full potential academically and as whole persons within
an intrinsically intercultural learning community.
Responding to the special educational needs of student is in essence the task of every
teacher individually and of all the teachers as they collaboratively plan the students’
educational paths through the IB Diploma Program. It is the teachers’ responsibility to,
based on their pedagogical expertise and the urge to develop it, identify and implement
the most effective strategies for achieving the individual goals and assessment of different
learners. This process of differentiation is the key to successful learning outcomes.
The inclusive arrangements policy at Tampereen lyseon lukio seeks to embrace the four
principles of good practice as outlined by the IBO. We strive to affirm each learner’s
identity and self-esteem. That is done on the general level by upholding the value of
cultural diversity within the school community and extending to the families of the
students. More specifically, in their approach to the contents of the curriculum the
teachers will present and appreciate the different viewpoints and values connected to the
subject matter at hand. In teaching and in developing their professional expertise further
our teachers are committed to accumulating the subject matter on prior knowledge,
scaffolding, and extending learning. When needed, the teachers will also provide support
teaching to the students, who need special support.
In addition to the basic role of the the IB Diploma Program teachers, our inclusive
arrangements policy includes other resources that can be used, when the necessary.
These resources are referred to as the student care. The aim of the student care system
is to support the teachers in improving the students’ learning and well-being, as well as to
take care of the health and safety of the students and the learning environment. Student
care is carried out at a group and an individual level. School staff, school health care staff
and others involved in student support may pass information to one another and to the
authorities responsible for education without breaching professional confidentiality, as long
as this is for the purposes of organising appropriate education.
367
The following actors make up the student care at Tampereen lyseon lukio. The guidance
counsellor helps the students in planning the course of studies and reflecting the
repercussions of their choices on future educational and occupational opportunities. The
IB coordinator is responsible for contacting the IB organization in matters relating to
special arrangements in final examinations.
The school social worker and psychologist will offer student receptions which support
students’ well-being. The social worker helps students with matters connected to their
studies (e.g. motivation problems, absences), relationships, social problems (e.g.
problems in the family, drug misuse), as well as matters connected to becoming
independent (economical issues, accommodation advice). The social worker can also
provide crisis support when needed. The school psychologist gives guidance and advice
to high school students regarding psychological well-being, studying and matters
connected to life situations. The reasons for seeking the school psychologist’s help might
include study stress, depression, anxiety, tension or an acute crisis.
The school social worker and psychologist will map out the student’s life situation, and
offer support and guidance. When required, the student will be guided towards further
tests, treatment and to other services. The social worker and the psychologist can act as
links between the student, home and school, as well as between other cooperation
partners. The students can contact the school social worker or psychologist themselves or
with the help of their parents, the school nurse, the form teacher, the subject teacher, the
student counsellor, the principal, or the special needs teacher. Visits are confidential,
voluntary and free of charge.
The school social worker organises a small support group for students living on their own.
The group addresses issues that face young people, who have to get by the challenges of
daily life independently. The school psychologist organises courses on emotional skills
and controlling one’s nerves in school and social situations. Moreover a website
(www.tukiverkko.fi) provides information, a venue for questions, and a chance for personal
contact for students seeking help with social or mental problems.
The special needs teacher will guide, teach and give information when there is the need
for additional special needs expertise in addition to that provided by the teachers. The
special needs teacher works in close relation to the teachers and the students’ parents.
The special needs teacher will map out the linguistic skills of all first grade students.
368
According to this survey, the students’ wishes and the teachers’ recommendations, the
students will be offered both individual and group (course OP 5) special needs tuition. The
aim of course OP 5 is to increase students’ self-knowledge as learners as well as to
strengthen study skills. Dyslexia can also be evaluated during the course.
The school nurse will carry out health check-ups on all the students starting high school.
The school nurse will arrange an appointment with a doctor, physiotherapist, psychologist,
curator, or other special needs worker when needed. In cases of accidents at school
students should contact the school nurse.
The whole of the inclusive arrangements policy in Tampereen lyseon lukio, therefore,
consists of a community of dedicated students, professionals, and parents, whose main
desire is to support the knowledge creation within the intercultural corporate body.
369
D. ASSESSMENT POLICY
The aim of assessment at Tampereen lyseon lukio is not only to give feedback about
studies to students, but also to provide them an opportunity to grow as learners. Through
the process of assessment we help students develop skills for inquiry and research,
independent learning as well as critical and creative thinking skills. All these are described
in the IB learner profile.
To ensure the assessment policy is uniform and fair we encourage collaboration between
teachers in the assessment process. We also have a specific group of teachers that have
meetings regularly. The aim of this group is to evaluate and review the assessment policy
of the school.
SCHOOL REPORTS
It is the policy of Tampereen lyseon lukio that the students must be made aware of the
criteria against which each course is assessed. More specific criteria should be explained
to students at the start of each course assignment.
IB1 and IB2 students are given grades at the end of each period in Wilma. The purpose of
this is to give feedback to students and their parents. The grades given after the mockexams give the best overall indication of the achievement levels of the students. The IB1
mock-exams are at the end of the fifth period and the IB2 mock-exam period is in the
middle of the fourth period. The students’ work is assessed on a scale from 1 (low) to 7
(high). For TOK (Theory of Knowledge), the students receive a grade S if the course has
been completed and a grade T if it is incomplete (eg. because of too many absences).
IB2 students will receive their school-leaving certificate during the matriculation ceremony
if the IB programme is successfully completed.
REQUIREMENTS FOR IB STUDIES
I TRANSFER FROM IB1 TO IB2
5. Students have met the requirements of the IB diploma. The most important
requirements are:
i. The sum of the grades of the six IB subjects must be at least 24
ii. The sum of the (highest) HL grades must be at least 12
iii. The sum of the SL grades must be at least 9 (or 5 for two SL
subjects)
iv. There are no grade 1s in any subject
v. There no more than two grade 2s all IB subjects.
vi. There are no more than three grades 3 or below.
6. All the IB work assigned by the school for IB1 has been completed.
7. IB requires regular attendance. Failure to attend classes may prevent students
from continuing their studies in IB2.
8. They have not been found guilty of malpractice.
370
II CANDIDATES AUTHORISED TO TAKE THE FINAL EXAMINATION
8. Students do not have a grade 1 in their school leaving certificate.
9. Students have less than three grades 2 in their school leaving certificate.
10. Students have less than four grades 3 or below in their school leaving certificate.
11. The sum of the grades of the six IB subjects must be at least 24.
12. .All the IB work (including TOK, CAS and mock-exams) assigned by school for
IB1 and IB2 is completed and there are no grade Ts in the school course reports.
13. Students have attended the classes regularly.
14. They have not been found guilty of malpractice.
III CANDIDATES AUTHORISED TO RECEIVE A SCHOOL LEAVING CERTIFICATE
4. Students do not have a grade T (incomplete), a grade 1 or more than two grade
2s in their subjects.
5. All the IB work (including TOK, CAS and Mock-exams) assigned by school for IB1
and IB2 is completed.
6. Students have attended the classes regularly.
GRADING OF THE IB DIPLOMA
The subject grade is usually the result of both internal assessment (work done and
assessed within the school and moderated by external examiners) and external
assessment (the final
exam and other work assessed by external examiners). Based on this work, the students
receive a grade from 1 to 7. All six diploma subject grades add up to a maximum of 42
points. In addition to this, students may get up to 3 bonus points from Theory of
Knowledge and the Extended Essay combined. In this case the maximum number of
points is 45. The required minimum for the Diploma is 24 points. Students also have to
complete the CAS (Creativity, Action and Service) programme. The results of the IB final
examinations are sent to schools during the second week of July. The official Diplomas
arrive at the end of August.
If teachers or students feel that the grades awarded by the IBO are not an accurate
reflection of a candidate’s skills an enquiry may be regarding specific subjects.
371
LIITTEET
Liite 1 Kielten opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio
Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko
Liite 3 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta (955/2002)
Liite 4 Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi
Liite 5 Konstruktivistinen oppimiskäsitys
Liite 6 Mahdollisia kieltenopetuksen yhteistyötahoja
Liite 7 Tampereen kaupungin lukiokoulutusta antavat oppilaitokset ja niiden painotukset
372
373
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen,
opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
Taitotaso A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
A1.1 Kielitaidon * Ymmärtää erittäin rajallisen
alkeiden
määrän tavallisimpia sanoja ja
hallinta
fraaseja (tervehdyksiä, nimiä,
lukuja, kehotuksia) arkisissa
yhteyksissä.
* Ei edes ponnistellen ymmärrä
kuin
kaikkein
alkeellisinta
kieliainesta.
*Tarvitsee erittäin paljon apua:
toistoa, osoittamista, käännöstä.
A1.2 Kehittyvä *Ymmärtää rajallisen määrän
alkeiskieli- sanoja,
lyhyitä
lauseita,
taito
kysymyksiä ja kehotuksia, jotka
liittyvät
henkilökohtaisiin
asioihin
tai
välittömään
tilanteeseen.
*
Joutuu
ponnistelemaan
ymmärtääkseen yksinkertaisiakin
lausumia
ilman
selviä
tilannevihjeitä.
*Tarvitsee paljon apua: puheen
hidastamista, toistoa, näyttämistä
ja käännöstä.
*Osaa vastata häntä koskeviin
yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin
lausein.
Vuorovaikutus
on
puhekumppanin varassa, ja puhuja
turvautuu ehkä äidinkieleen tai
eleisiin.
* Puheessa voi olla paljon pitkiä
taukoja, toistoja ja katkoksia.
* Ääntäminen voi aiheuttaa suuria
ymmärtämisongelmia.
* Osaa hyvin suppean perussanaston
ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.
* Puhuja ei kykene vapaaseen
tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa
harvat kaavamaiset ilmaisut voivat
olla melko virheettömiä.
*Osaa viestiä suppeasti joitakin
välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata
henkilökohtaisia
perustietoja
käsittelevissä
vuoropuheluissa.
Tarvitsee usein puhekumppanin apua.
*Puheessa on taukoja ja muita
katkoksia.
*Ääntäminen voi aiheuttaa usein
ymmärtämisongelmia.
* Osaa hyvin suppean perussanaston,
joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja
ja peruskieliopin aineksia.
* Alkeellisessakin vapaassa puheessa
esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia
virheitä.
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Tuntee
kirjainjärjestelmän,
mutta ymmärtää tekstistä vain
hyvin vähän.
*Tunnistaa vähäisen määrän
tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja
osaa yhdistää niitä kuviin.
* Kyky ymmärtää entuudestaan
tuntematon sana edes hyvin
ennakoitavassa yhteydessä on
erittäin rajallinen.
*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin
lyhyin ilmaisuin.
*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja
numerot kirjaimin, merkitä muistiin
henkilökohtaiset
perustietonsa
ja
kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja
fraaseja.
*Osaa joukon erillisiä sanoja ja
sanontoja.
* Ei kykene vapaaseen tuotokseen,
mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja
ja ilmauksia.
*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja
muita
hyvin
lyhyitä
ja
yksinkertaisia tekstejä, jotka
liittyvät välittömiin tarpeisiin.
*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin
lausein.
*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja
fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim.
vastauksia
kysymyksiin
tai
* Tunnistaa yksinkertaisesta muistilappuja).
tekstistä yksittäisen tiedon, jos * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja
voi lukea tarvittaessa uudelleen
ja
pystyy
kirjoittamaan
hyvin
yksinkertaisia päälauseita.
* Kyky ymmärtää entuudestaan
tuntematon sana edes hyvin
ennustettavassa yhteydessä on * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla
rajallinen.
oikein
kirjoitettuja,
mutta
alkeellisimmassakin
vapaassa
tuotoksessa esiintyy hyvin paljon
kaikenlaisia virheitä.
374
Taitotaso A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
A1.3 Toimiva
* Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein
alkeiskieli- lausumia
(henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. tutuimmissa, helposti ennakoitavissa
taito
kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista
Ymmärtää
hyvin
lyhyitä arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin
ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja)
rutiinimaisissa keskusteluissa
tilanneyhteyden tukemana.
*
Pystyy
seuraamaan
yksinkertaisia,
välittömiin
tilanteisiin
tai
omaan
kokemukseensa
liittyviä
keskusteluja.
* Yksinkertaisenkin viestin
ymmärtäminen
edellyttää
normaalia
hitaampaa
ja
kuulijalle
kohdennettua
yleiskielistä puhetta.
vuoropuheluista
ja
palvelutilanteista. Tarvitsee joskus
puhekumppanin apua.
* Kaikkein tutuimmat jaksot
sujuvat, muualla tauot ja katkokset
ovat hyvin ilmeisiä.
*Ääntäminen voi joskus tuottaa
ymmärtämisongelmia.
*Osaa rajallisen joukon lyhyitä,
ulkoa
opeteltuja
ilmauksia,
keskeisintä sanastoa ja perustason
lauserakenteita.
*
Alkeellisessakin
puheessa
esiintyy
paljon
peruskielioppivirheitä.
viestejä, joissa käsitellään
arkielämää
ja
rutiinitapahtumia tai annetaan
yksinkertaisia ohjeita.
*
Pystyy
löytämään
tarvitsemansa
yksittäisen
tiedon
lyhyestä
tekstistä
(postikortit, säätiedotukset).
liittyvissä tilanteissa.
*Osaa
kirjoittaa
yksinkertaisia
viestejä (yksinkertaisen postikortin,
henkilötiedot,
yksinkertainen
sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja
ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan
elämään
tai
konkreetteihin
tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia
* Lyhyenkin tekstipätkän yksilauseisia virkkeitä.
lukeminen ja ymmärtäminen
on hyvin hidasta.
*
Alkeellisessakin
vapaassa
tuotoksessa esiintyy
monenlaisia
virheitä.
375
Taitotaso A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
A2.1 Peruskieli- *
Pystyy
ymmärtämään * Osaa
taidon
yksinkertaista puhetta tai muutamin
alkuvaihe seuraamaan
keskustelua Selviytyy
aiheista, jotka ovat hänelle
välittömän tärkeitä.
*
Pystyy
ymmärtämään
lyhyiden,
yksinkertaisten,
itseään
kiinnostavien
keskustelujen ja viestien
(ohjeet,
kuulutukset)
ydinsisällön
sekä
havaitsemaan
aihepiirin
vaihdokset tv-uutisissa.
* Yksinkertaisenkin viestin
ymmärtäminen
edellyttää
normaalilla nopeudella ja
selkeästi
puhuttua
yleiskielistä puhetta, joka
usein täytyy lisäksi toistaa.
kuvata lähipiiriään
lyhyin
lausein.
yksinkertaisista
sosiaalisista
kohtaamisista
ja
tavallisimmista palvelutilanteista.
Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen
vuoropuhelun, mutta kykenee
harvoin ylläpitämään pitempää
keskustelua.
*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja
jaksoja, mutta puheessa on paljon
hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä
aloituksia.
* Ääntäminen on ymmärrettävää,
vaikka vieras korostus on hyvin
ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi
koitua
satunnaisia
ymmärtämisongelmia.
*Osaa helposti ennakoitavan
perussanaston
ja
monia
keskeisimpiä rakenteita (kuten
menneen
ajan
muotoja
ja
konjunktioita).
*
Hallitsee
kaikkein
yksinkertaisimman
kieliopin
alkeellisessa vapaassa puheessa,
mutta virheitä esiintyy yhä paljon
perusrakenteissakin.
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Ymmärtää yksinkertaisia ja
kaikkein
tavanomaisinta
sanastoa sisältäviä tekstejä
(yksityiskirjeitä, pikku-uutisia,
arkisimpia käyttöohjeita).
* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein
rutiininomaisimmista arkitilanteista.
*
Osaa
kirjoittaa
lyhyitä,
yksinkertaisia
viestejä
(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset),
jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä
yksinkertaisia,
luettelomaisia
kuvauksia hyvin tutuista aiheista
(todellisista
tai
kuvitteellisista
henkilöistä, tapahtumista, omista ja
perheen suunnitelmista).
*
Ymmärtää
tekstin
pääajatukset
ja
joitakin
yksityiskohtia parin kappaleen
pituisesta
tekstistä.
Osaa
paikantaa ja verrata yksittäisiä
tietoja ja pystyy hyvin
yksinkertaiseen
päättelyyn
kontekstin avulla.
*Osaa
käyttää perustarpeisiin
liittyvää konkreettia sanastoa ja
* Lyhyenkin tekstipätkän perusaikamuotoja
sekä
lukeminen ja ymmärtäminen yksinkertaisin
sidossanoin
(ja,
on hidasta.
mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.
*Kirjoittaa
kaikkein
yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet
melko oikein, mutta tekee toistuvasti
virheitä perusasioissa (aikamuodot,
taivutus)
ja
tuottaa
paljon
kömpelöitä
ilmaisuja
vapaassa
tuotoksessa.
376
Taitotaso A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
A2.2 Kehittyvä *
Ymmärtää
tarpeeksi *
Osaa
esittää
pienen, *Ymmärtää
pääasiat
ja *
Selviytyy
kirjoittamalla
peruskieli- kyetäkseen
tyydyttämään luettelomaisen
kuvauksen joitakin
yksityiskohtia tavanomaisissa arkitilanteissa.
taito
konkreetit tarpeensa. Pystyy lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä muutaman kappaleen pituisista
seuraamaan
hyvin puolista. Pystyy
osallistumaan
summittaisesti selväpiirteisen rutiininomaisiin
keskusteluihin
asiapuheen pääkohtia.
omista tai itselleen tärkeistä
asioista.
Voi
tarvita
apua
*Pystyy yleensä tunnistamaan keskustelussa ja vältellä joitakin
ympärillään
käytävän aihepiirejä.
keskustelun
aiheen.
Ymmärtää tavallista sanastoa *Puhe on välillä sujuvaa, mutta
ja hyvin rajallisen joukon erilaiset katkokset ovat hyvin
idiomeja tuttuja aiheita tai ilmeisiä.
yleistietoa
käsittelevässä *Ääntäminen on ymmärrettävää,
tilannesidonnaisessa
vaikka vieras korostus on ilmeistä
puheessa.
ja ääntämisvirheitä esiintyy.
* Yksinkertaisenkin viestin *Osaa
kohtalaisen
hyvin
ymmärtäminen
edellyttää tavallisen, jokapäiväisen sanaston
yleispuhekieltä,
joka ja jonkin verran idiomaattisia
äännetään hitaasti ja selvästi. ilmaisuja.
Osaa
useita
Toistoa tarvitaan melko usein. yksinkertaisia ja myös joitakin
vaativampia rakenteita.
* Laajemmassa vapaassa puheessa
esiintyy
paljon
virheitä
perusasioissa
(esim.
verbien
aikamuodoissa) ja ne voivat joskus
haitata ymmärrettävyyttä.
viesteistä
jonkin verran
vaativissa
arkisissa
yhteyksissä
(mainokset,
kirjeet, ruokalistat, aikataulut)
sekä
faktatekstejä
(käyttöohjeet, pikku-uutiset).
* Pystyy hankkimaan helposti
ennakoitavaa uutta tietoa
tutuista
aiheista
selkeästi
jäsennellystä
muutaman
kappaleen pituisesta tekstistä.
Osaa päätellä tuntemattomien
sanojen merkityksiä niiden
kieliasusta ja kontekstista.
* Tarvitsee usein uudelleen
lukemista ja apuvälineitä
tekstikappaleen
ymmärtämiseksi.
*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,
yksinkertaisen
kuvauksen
tapahtumista, menneistä toimista ja
henkilökohtaisista kokemuksista tai
elinympäristönsä
arkipäiväisistä
puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput,
hakemukset, puhelinviestit).
*Osaa
arkisen
perussanaston,
rakenteet
ja
tavallisimmat
sidoskeinot.
* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja
rakenteet oikein, mutta tekee virheitä
harvinaisemmissa rakenteissa ja
muodoissa ja tuottaa kömpelöitä
ilmaisuja.
377
Taitotaso B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B1.1 Toimiva
*Osaa kertoa tutuista asioista *Pystyy
lukemaan *
Pystyy
kirjoittamaan
peruskieli- *Ymmärtää pääajatukset ja myös
joitakin yksityiskohtia. monenlaisia, muutaman sivun ymmärrettävän,
jonkin verran
taito
keskeisiä
yksityiskohtia Selviytyy
kielialueella pituisia
tekstejä (taulukot, yksityiskohtaistakin
arkitietoa
puheesta, joka käsittelee
koulussa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia
teemoja mukaan lukien lyhyt
kerronta.
Tavoittaa
radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien
ja
selkeiden
puhelinviestien pääkohdat.
*
Pystyy
seuraamaan
yhteiseen kokemukseen tai
yleistietoon
perustuvaa
puhetta. Ymmärtää tavallista
sanastoa ja rajallisen joukon
idiomeja.
*
Pitemmän
viestin
ymmärtäminen
edellyttää
normaalia
hitaampaa
ja
selkeämpää
yleiskielistä
puhetta. Toistoa tarvitaan
silloin tällöin.
tavallisimmista arkitilanteista ja
epävirallisista keskusteluista. Osaa
viestiä itselleen tärkeistä asioista
myös
hieman
vaativammissa
tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys
tai käsitteelliset aiheet tuottavat
ilmeisiä vaikeuksia.
*Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,
vaikka pitemmissä puhejaksoissa
esiintyy taukoja ja epäröintiä.
*Ääntäminen
on
selvästi
ymmärrettävää, vaikka vieras
korostus on joskus ilmeistä ja
ääntämisvirheitä esiintyy jonkin
verran.
*Osaa käyttää melko laajaa
jokapäiväistä sanastoa ja joitakin
yleisiä fraaseja ja idiomeja.
Käyttää useita erilaisia rakenteita.
* Laajemmassa vapaassa puheessa
kielioppivirheet ovat tavallisia
(esim. artikkeleita ja päätteitä
puuttuu), mutta ne haittaavat
harvoin ymmärrettävyyttä.
kalenterit,
kurssiohjelmat,
keittokirjat) tutuista aiheista ja
seuraamaan
tekstin
pääajatuksia, avainsanoja ja
tärkeitä yksityiskohtia myös
valmistautumatta.
* Pystyy seuraamaan tuttua
aihetta
käsittelevän
parisivuisen
tekstin
pääajatuksia, avainsanoja ja
tärkeitä yksityiskohtia.
*
Arkikokemuksesta
poikkeavien aiheiden ja tekstin
yksityiskohtien ymmärtäminen
voi olla puutteellista.
välittävän tekstin tutuista, itseään
kiinnostavista
todellisista
tai
kuvitelluista aiheista.
*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen
sidosteisen tekstin liittämällä erilliset
ilmaukset
peräkkäin
jaksoiksi
(kirjeet,
kuvaukset,
tarinat,
puhelinviestit). Pystyy välittämään
tehokkaasti
tuttua
tietoa
tavallisimmissa kirjallisen viestinnän
muodoissa.
*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa
tarvittavien
tekstien
laadintaan
riittävän sanaston ja rakenteet,
vaikka
teksteissä
esiintyy
interferenssiä
ja
ilmeisiä
kiertoilmaisuja.
* Rutiininomainen kieliaines ja
perusrakenteet ovat jo suhteellisen
virheettömiä,
mutta
jotkut
vaativammat rakenteet ja sanaliitot
tuottavat ongelmia.
378
Taitotaso B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B1.2 Sujuva
* Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa
kertoa
tavallisista, * Pystyy lukemaan muutaman *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja
peruskieli- asiatietoa,
joka
liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, kappaleen pituisia tekstejä julkisempiakin viestejä, kertoa niissä
taito
tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa monenlaisista
aiheista uutisia ja ilmaista ajatuksiaan
aiheisiin
jonkin
verran
vaativissa
yhteyksissä
(epäsuora
tiedustelu,
työkeskustelut,
ennakoitavissa
olevat
puhelinviestit).
* Ymmärtää pääkohdat ja
tärkeimmät
yksityiskohdat
ympärillään
käytävästä
laajemmasta muodollisesta ja
epämuodollisesta
keskustelusta.
* Ymmärtäminen edellyttää
yleiskieltä tai melko tuttua
aksenttia sekä satunnaisia
toistoja
ja
uudelleenmuotoiluja. Nopea
syntyperäisten
välinen
keskustelu
ja
vieraiden
aiheiden
tuntemattomat
yksityiskohdat
tuottavat
vaikeuksia.
myös muita aiheita,
kuten
elokuvia, kirjoja tai musiikkia.
Osaa viestiä varmasti useimmissa
tavallisissa tilanteissa. Kielellinen
ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa.
*Osaa ilmaista itseään suhteellisen
vaivattomasti. Vaikka taukoja ja
katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja
viesti välittyy.
*Ääntäminen
on
hyvin
ymmärrettävää, vaikka intonaatio
ja painotus eivät ole aivan
kohdekielen mukaisia.
*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa
sanastoa ja tavallisia idiomeja.
Käyttää
myös
monenlaisia
rakenteita
ja
mutkikkaitakin
lauseita.
* Kielioppivirheitä esiintyy jonkin
verran, mutta ne haittaavat harvoin
laajempaakaan viestintää.
(lehtiartikkelit,
esitteet,
käyttöohjeet, yksinkertainen
kaunokirjallisuus) ja selviää
myös jonkin verran päättelyä
vaativista
teksteistä
käytännönläheisissä
ja
itselleen tärkeissä tilanteissa.
*
Pystyy
etsimään
ja
yhdistelemään
tietoja
useammasta muutaman sivun
pituisesta
tekstistä
suorittaakseen jonkin tehtävän.
* Pitkien tekstien jotkin
yksityiskohdat
ja
sävyt
saattavat jäädä epäselviksi.
tutuista
abstrakteista
ja
kulttuuriaiheista, kuten musiikista
tai elokuvista.
*
Osaa
kirjoittaa
muutaman
kappaleen pituisen jäsentyneen
tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä
yhteenvetoja
ja
selostuksia
selväpiirteisen
keskustelun
tai
esityksen pohjalta).
Osaa esittää jonkin verran tukitietoa
pääajatuksille ja ottaa lukijan
huomioon.
* Hallitsee melko monenlaiseen
kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa
ja lauserakenteita. Osaa ilmaista
rinnasteisuutta ja alisteisuutta.
*Pystyy
kirjoittamaan
ymmärrettävää
ja
kohtuullisen
virheetöntä kieltä, vaikka virheitä
esiintyy
vaativissa
rakenteissa,
tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja
vaikka äidinkielen tai jonkin muun
kielen vaikutus on ilmeinen.
379
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B2.1 Itsenäisen * Ymmärtää asiallisesti ja *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä *Pystyy lukemaan itsenäisesti * Osaa kirjoittaa selkeitä ja
kielitaidon kielellisesti
kompleksisen kuvauksia
monista muutaman
sivun
pituisia yksityiskohtaisia tekstejä monista
perustaso puheen pääajatukset, kun se kokemuspiiriinsä
liittyvistä tekstejä
(lehtiartikkeleita, itseään kiinnostavista aihepiireistä,
käsittelee konkreetteja tai
abstrakteja aiheita. Pystyy
seuraamaan
yleisesti
kiinnostavaa yksityiskohtaista
kerrontaa
(uutiset,
haastattelut,
elokuvat,
luennot).
*
Ymmärtää
puheen
pääkohdat,
puhujan
tarkoituksen,
asenteita,
muodollisuusastetta ja tyyliä.
Pystyy seuraamaan laajaa
puhetta ja monimutkaista
argumentointia, jos puheen
kulku on selvästi merkitty
erilaisin jäsentimin (sidesanat,
rytmitys). Pystyy tiivistämään
tai ilmaisemaan kuulemastaan
avainkohdat
ja
tärkeät
yksityiskohdat.
* Ymmärtää suuren osan
ympärillään
käytävästä
keskustelusta,
mutta voi
kokea vaikeaksi ymmärtää
useamman
syntyperäisen
välistä keskustelua, jos nämä
eivät
mitenkään
helpota
sanottavaansa.
asioista, kertoa tuntemuksista sekä
tuoda esiin tapahtumien ja
kokemusten
henkilökohtaisen
merkityksen. Pystyy osallistumaan
aktiivisesti
useimpiin
käytännöllisiin ja sosiaalisiin
tilanteisiin
sekä
melko
muodollisiin
keskusteluihin.
Pystyy
säännölliseen
vuorovaikutukseen syntyperäisten
kanssa vaikuttamatta tahattomasti
huvittavalta
tai
ärsyttävältä.
Kielellinen ilmaisu ei aina ole
täysin tyylikästä.
*Pystyy tuottamaan puhejaksoja
melko tasaiseen tahtiin,
ja
puheessa on vain harvoin pitempiä
taukoja.
*Ääntäminen ja intonaatio ovat
selkeitä ja luontevia.
*Osaa käyttää monipuolisesti
kielen rakenteita ja laajahkoa
sanastoa
mukaan
lukien
idiomaattinen ja käsitteellinen
sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa
reagoida
sopivasti
tilanteen
asettamiin muotovaatimuksiin.
* Kieliopin hallinta on melko
hyvää, eivätkä satunnaiset virheet
yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.
novelleja,
viihdeja
tietokirjallisuutta, raportteja ja
yksityiskohtaisia
ohjeita)
oman alan tai yleisistä
aiheista.
Tekstit
voivat
käsitellä
abstrakteja,
käsitteellisiä tai ammatillisia
aiheita,
ja niissä on
tosiasioita,
asenteita
ja
mielipiteitä.
*Pystyy
tunnistamaan
kirjoittajan
ja
tekstin
tarkoituksen,
paikantamaan
useita
eri
yksityiskohtia
pitkästä
tekstistä.
Pystyy
nopeasti tunnistamaan tekstin
sisällön ja uusien tietojen
käyttöarvon
päättääkseen,
kannattaako tekstiin tutustua
tarkemmin.
* Vaikeuksia tuottavat vain
pitkien tekstien idiomit ja
kulttuuriviittaukset.
tutuista
abstrakteista
aiheista,
rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä
muodollisempia sosiaalisia viestejä
(arvostelut,
liikekirjeet,
ohjeet,
hakemukset, yhteenvedot).
*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja
ja näkemyksiä tehokkaasti ja
kommentoida muiden näkemyksiä.
Osaa yhdistellä tai tiivistää eri
lähteistä poimittuja tietoja omaan
tekstiin.
* Osaa laajan sanaston ja vaativia
lauserakenteita
sekä
kielelliset
keinot selkeän, sidosteisen tekstin
laatimiseksi. Sävyn ja tyylin
joustavuus on rajallinen, ja pitkässä
esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä
asiasta toiseen.
*
Hallitsee
melko
hyvin
oikeinkirjoituksen,
kieliopin
ja
välimerkkien
käytön,
eivätkä
virheet johda väärinkäsityksiin.
Tuotoksessa
saattaa
näkyä
äidinkielen
vaikutus.
Vaativat
rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin
joustavuus tuottavat ongelmia.
380
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B2. Toimiva * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esityksen *Pystyy lukemaan itsenäisesti
selkeästi monenlaisista yleisistäkin aiheista. usean sivun pituisia, eri *Osaa
kirjoittaa
selkeitä,
2
itsenäinen tallennettua,
yleiskielistä Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen tarkoituksiin
laadittuja yksityiskohtaisia, muodollisia ja
kielitaito jäsentynyttä
puhetta kaikissa sosiaalisen
elämän, koulutuksen ja
työelämän tilanteissa (myös
muodollinen keskustelu ja
syntyperäisten välinen vilkas
keskustelu).
*
Pystyy
yhdistämään
vaativia tehtäviä varten
kompleksista
ja
yksityiskohtaista
tietoa
kuulemistaan
laajoista
keskusteluista tai esityksistä.
Osaa
päätellä
ääneen
lausumattomia asenteita ja
sosiokulttuurisia
viitteitä
sekä arvioida kriittisesti
kuulemaansa.
* Ymmärtää vieraita puhujia
ja kielimuotoja. Huomattava
taustamelu,
kielellinen
huumori ja harvinaisemmat
idiomit
ja
kulttuuriviittaukset saattavat
yhä tuottaa vaikeuksia.
vuorovaikutukseen syntyperäisten
kanssa. Osaa keskustella ja
neuvotella monista asioista, esittää
ja
kommentoida
vaativia
ajatuskulkuja
ja
kytkeä
sanottavansa
toisten
puheenvuoroihin. Osaa ilmaista
itseään varmasti, selkeästi ja
kohteliaasti tilanteen vaatimalla
tavalla.
Esitys
voi
olla
kaavamaista, ja puhuja turvautuu
toisinaan kiertoilmauksiin.
*Osaa viestiä spontaanisti, usein
hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti
satunnaisista
epäröinneistä
huolimatta.
*Ääntäminen ja intonaatio ovat
hyvin selkeitä ja luontevia.
* Hallitsee laajasti kielelliset
keinot ilmaista konkreetteja ja
käsitteellisiä,
tuttuja
ja
tuntemattomia aiheita varmasti,
selkeästi ja tilanteen vaatimaa
muodollisuusastetta
noudattaen.
Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua
erittäin harvoin.
*Kieliopin hallinta on hyvää.
Usein puhuja korjaa virheensä itse,
eivätkä
virheet
haittaa
ymmärrettävyyttä.
kompleksisia
tekstejä
(päivälehtiä,
novelleja,
kaunokirjallisuutta).
Jotkin
näistä voivat olla vain osittain
tuttuja tai tuntemattomia,
mutta
henkilön
itsensä
kannalta merkityksellisiä.
epämuodollisia
tekstejä
monimutkaisista todellisista tai
kuvitelluista
tapahtumista
ja
kokemuksista enimmäkseen tutuille
ja
toisinaan
tuntemattomille
lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen,
muodollisen tai epämuodollisen
selostuksen,
muistiinpanoja
*
Pystyy
tunnistamaan jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.
kirjoittajan asennoitumisen ja
*Osaa
kirjoittaa
selkeän
ja
tekstin tarkoituksen. Pystyy
jäsentyneen
tekstin,
ilmaista
paikantamaan ja yhdistämään
kantansa, kehitellä argumentteja
useita käsitteellisiä tietoja
systemaattisesti, analysoida, pohtia
monimutkaisista
teksteistä.
ja tiivistää tietoa ja ajatuksia.
Ymmärtää
riittävästi
* Kielellinen ilmaisuvarasto ei
tiivistääkseen pääkohdat tai
rajoita havaittavasti kirjoittamista.
ilmaistakseen ne toisin sanoin.
* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston
* Vaikeuksia tuottavat vain
ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi
pitkien
tekstien
esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja
harvinaisemmat idiomit ja
idiomaattisissa ilmauksissa sekä
kulttuuriviittaukset.
tyyliseikoissa.
381
Taitotasot
C2
C1.1
C1- Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
Taitavan
kielitaidon
perustaso
Kuullun ymmärtäminen
*Ymmärtää suhteellisen
vaivattomasti pitempääkin
puhetta
tai
esitystä
(elokuvia,
luentoja,
keskusteluja,
väittelyjä)
erilaisista
tutuista
ja
yleisistä aiheista myös
silloin, kun puhe ei ole
selkeästi jäsenneltyä ja
sisältää
idiomaattisia
ilmauksia
ja
rekisterinvaihdoksia.
*Ymmärtää hyvin erilaisia
äänitemateriaaleja
yksityiskohtaisesti
ja
puhujien välisiä suhteita ja
tarkoituksia tunnistaen.
*Vieras aksentti tai hyvin
murteellinen
puhekieli
tuottavat vaikeuksia.
Puhuminen
*Osaa
pitää
pitkähkön,
valmistellun
muodollisenkin
esityksen.
Pystyy
ottamaan
aktiivisesti osaa monimutkaisiin
käsitteellisiä ja yksityiskohtia
sisältäviin tilanteisiin ja johtaa
rutiiniluonteisia kokouksia ja
pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä
monenlaiseen
sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja
kielimuotojen vaihtelu tuottaa
vaikeuksia.
*Osaa
viestiä
sujuvasti,
spontaanisti ja lähes vaivattomasti.
*Osaa vaihdella intonaatiota ja
sijoittaa
lausepainot
oikein
ilmaistakseen
kaikkein
hienoimpiakin merkitysvivahteita.
*Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin
laajat ja rajoittavat ilmaisua
erittäin harvoin. Osaa ilmaista
itseään varmasti, selkeästi ja
kohteliaasti tilanteen vaatimalla
tavalla.
*Kieliopin hallinta on hyvää.
Satunnaiset
virheet
eivät
hankaloita
ymmärtämistä,
ja
puhuja osaa korjata ne itse.
Luetun ymmärtäminen
*Ymmärtää yksityiskohtaisesti
pitkähköjä,
kompleksisia
tekstejä eri aloilta.
*Pystyy
vaihtelemaan
lukutapaansa tarpeen mukaan.
Osaa lukea kriittisesti ja
tyylillisiä vivahteita arvioiden
sekä
tunnistaa kirjoittajan
asennoitumisen ja tekstin
piilomerkityksiä.
Pystyy
paikantamaan ja yhdistämään
useita käsitteellisiä tietoja
monimutkaisista
teksteistä,
tiivistämään ne ja tekemään
niistä vaativia johtopäätöksiä.
*Vaativimmat yksityiskohdat
ja idiomaattiset tekstikohdat
saattavat vaatia
useamman
lukukerran tai apuvälineiden
käyttöä.
Kirjoittaminen
*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin
jäsentyneitä
tekstejä
monimutkaisista
aiheista,
ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja
ottamaan huomioon vastaanottajan.
Osaa kirjoittaa todellisista ja
kuvitteellisista aiheista varmalla,
persoonallisella tyylillä käyttäen
kieltä joustavasti ja monitasoisesti.
Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja
laajoja selostuksia vaativistakin
aiheista.
*Osoittaa, että hallitsee monia
keinoja tekstin jäsentämiseksi ja
sidosteisuuden edistämiseksi.
*Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin
laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset
ilmaukset ja tavalliset sanonnat.
* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,
sanaston ja tekstin jäsennyksen.
Virheitä voi esiintyä satunnaisesti
idiomaattisissa ilmauksissa sekä
tyyliseikoissa.
382
LIITE 3
Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen
tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955
yleisistä
valtakunnallisista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21
päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39 §:n nojalla, sellaisena
kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998:
1 luku
Yleistä
1§
Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden
ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).
2 luku
Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnallisettavoitteet
2§
Lukio opiskeluympäristönä
Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen
mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta
sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön.
Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa
osana opiskeluyhteisöä.
3§
Opetuksen tavoitteet
Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että
opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta.
Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten
hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa
perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien
tuntemusta syvennetään.
383
Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa
paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään
yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä.
Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä
että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa.
4§
Tarpeelliset tiedot ja taidot
Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta
hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä,
yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät
tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään,
hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan
yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä.
Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa
ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään
yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri
taidemuodoista.
5§
Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen
Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida
opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja
käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen
suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan.
Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan
luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava
valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä.
6§
Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet
Aikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistävänä opetuksena. Opetuksen tulee tarjota
monipuoliset edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä opiskelijan elinikäiseen
itsensä kehittämiseen osana aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassa opetuksessa tulee antaa
tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritustavoitteisesti opiskelevien aineopiskelijoiden sekä
muiden erityisryhmien opetusta, joissa otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet.
Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-, kieli- ja
viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja
384
työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä
tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.
3 luku
Lukio-opetuksen tuntijako
7§
Nuorille annettavien opintojen rakenne
Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita
opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.
Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista,
menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja
tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja
taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia.
Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä
tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja.
8§
Nuorille annettavan opetuksen tuntijako
Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset
kurssit
Syventävinä
opintoina
tarjottavien
valtakunnallisten kurssien määrä
Äidinkieli ja kirjallisuus
6
3
Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6
6
alkava kieli (A-kieli)
2
perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava
5
kieli (B-kieli)
2
muut kielet
16
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
6
2
pitkä oppimäärä
10
3
Biologia
2
3
Maantiede
2
2
Ympäristö ja luonnontieteet
385
Fysiikka
1
7
Kemia
1
4
Uskonto tai elämänkatsomustieto
3
2
Filosofia
1
3
Psykologia
1
4
Historia
4
2
Yhteiskuntaoppi
2
2
Taito- ja taideaineet
5
Liikunta
2
3
Musiikki
1-2
3
Kuvataide
1-2
3
Terveystieto
1
2
Opinto-ohjaus
1
1
Pakolliset kurssit
47-51
Syventävät kurssit vähintään
10
Soveltavat
vähintään
kurssit
Kurssit
yhteensä
75
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän
päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle
annetaan muuta ohjausta.
Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan Aoppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.
Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja
kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa
äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien
yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa
säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.
Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan
jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.
Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle.
(15.2.2007/183)
386
9§
Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako
Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaineet
Pakolliset
kurssit
Syventävinä
opintoina
tarjottavien
valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä
Äidinkieli ja kirjallisuus
5
1
A-oppimäärä
6
2
B1-oppimäärä
5
2
Kielet
Muut oppimäärät (B2, B3)
6
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
6
2
pitkä oppimäärä
10
3
Katsomukselliset ja
yhteiskunnalliset aineet
6
Uskonto tai
elämänkatsomustieto
1
Historia
3
Yhteiskuntaoppi
1
Filosofia
1
Luonnontieteelliset aineet
7
Fysiikka
1
Kemia
1
Biologia
2
Maantiede
1
Psykologia
2
Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita
ja aihekokonaisuuksia
Yhteensä vähintään
44
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän
päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia.
387
Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko Akielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus
opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä.
Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin
opetussuunnitelmassa määrätään.
Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1 momentissa
tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi
kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.
Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen
osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista.
Mitä 8 §:n 4–6 momentissa säädetään koskee myös aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa.
10 §
Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa opetustakoskeva
erityissäännös
Lukiolain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän
antamassa opetuksessa voidaan poiketa 7 tai 8 §:stä sen mukaan kuin koulutuksen järjestämistä
koskevassa luvassa määrätään.
4 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
11 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston
päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annettu opetusministeriön
päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
12 §
Siirtymäsäännökset
Edellä 11 §:n 2 momentissa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan
noudattaa, kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien
perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen
tulee hyväksyä opetussuunnitelmien perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset
opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005.
388
Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 11 §:n 2 momentissa mainittujen
päätösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
15.2.2007/183:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
LIITE 4
Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi
Äidinkieli ja kirjallisuus, muu opiskelijan äidinkieli -opetuksen perustehtävänä on tukea
opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja
kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yhdessä suomi/ruotsi toisena
kielenä -opetuksen tai suomi/ruotsi äidinkielenä -opetuksen kanssa opiskelijan oman äidinkielen opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa
toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Äidinkielen opetuksessa luodaan perusta, jonka varassa opiskelija voi ymmärtää eri
oppiaineissa tarpeellisia käsitteitä. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään, opiskelijoiden kielitaitoprofiiliin, opetusryhmän kokoon ja opetettavan
kielen ominaisuuksiin.
Opetus lähtee opiskelijoiden kielellisistä ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessa
otetaan huomioon se, että opiskelijat ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja että ympäristön tuki
vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen oppimiselle on vähäinen. Opetuksessa hyödynnetään paljon vertaisryhmää, ja opiskelijalle tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan sekä ajattelun
kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön. Tavoitteellista äidinkielen opetusta
tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä.
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että äidinkielen hallinnan tavoitteita
ei voida asettaa samalle tasolle kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla.
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tulee tietoiseksi äidinkielensä rakenteesta ja käytöstä
 laajentaa sanavarastoaan ja parantaa tekstinlukutaitoaan
 osaa hyödyntää monipuolisesti omakielisiä puhuttuja tai kirjoitettuja tekstejä
 pystyy ilmaisemaan itseänsä äidinkielellään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa
puhetilanteissa
389



pystyy kirjoittamaan erilaisia tarkoituksia varten
syventää oman kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemustaan
osoittaa oman kielen ja kulttuurin arvostusta ja on motivoitunut kehittämään
äidinkielen taitoaan edelleen.
Arviointi
Arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja -tiedon eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuus ja harrastuneisuus.
Kurssit
Puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja kielen havainnointi kytkeytyvät jokaisen kurssin
tavoitteisiin ja sisältöihin.
1. Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion äidinkielen opetusta ja vahvistaa sanavaraston ja
perusrakenteiden hallintaa. Kurssin aluksi eritellään opiskelijoiden äidinkielen osaamista
sekä heidän aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan omasta äidinkielestään ja kulttuuristaan. Tutustutaan oman äidinkielen käyttöön ja kielen vaihteluun asianomaisella kielialueella. Kuunnellaan äidinkieltä eri tilanteissa sekä keskustellaan opiskelijan perinteistä, lukio-opinnoista ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Kartutetaan sanastoa ja
määritellään eri alojen peruskäsitteitä omalla äidinkielellä.
2. Kielitieto ja oikeakielisyys (ÄIM2)
Perehdytään tarkemmin oman kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen/ruotsin kieleen verrattuna. Harjoitellaan oman kielen kirjallista käyttöä. Edetään ensin henkilökohtaisista tarkoituksista vaativampiin viestintätehtäviin. Muissa kuin latinalaista kirjaimistoa
käyttävissä kielissä varmistetaan kunkin kielen kirjoitustekniikka, mahdollisesti myös tietokoneen avulla.
3. Kielialueen kulttuuri (ÄIM3)
Tutustutaan asianomaisen kieli- ja kulttuurialueen kulttuuriperinteisiin, myös suulliseen
kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sen mukaan, mikä merkitys niillä on kyseisessä kulttuurissa. Verrataan oman kulttuurin piirteitä suomalaiseen kulttuuriin. Aihealueisiin tutustutaan monipuolisesti niistä lukien, puhuen ja kirjoittaen.
4. Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4)
Perehdytään mahdollisuuksien mukaan asianomaisen kielialueen ajankohtaisiin mediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin sekä keskustellaan
ja kirjoitetaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista. Syvennytään oman kielialueen nykyisiin
oloihin. Opiskelija voi suullisesti tai kirjallisesti esitellä ja eritellä valitsemaansa lehtiartikkelia, radio- tai televisio-ohjelmaa.
5. Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (ÄIM5)
Tutustutaan oman kielen tai kielialueen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin.
Luetaan yhdessä jotakin kaunokirjallista teosta ja pohditaan sen sisältöä ja kieltä. Opiskelijat voivat lukea ja referoida haluamansa teoksen tai syventyä johonkin taidelajiin ja kertoa
siitä. Opiskelijat voivat esitellä sopivissa tilaisuuksissa oman kielialueensa kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta.
390
6. Tiedon maailma (ÄIM6)
Perehdytään koulun muihin oppiaineisiin liittyviin eri tieteenalojen teksteihin sanavaraston
laajentamiseksi ja eri tieteenalojen nykykäsitteiden oppimiseksi. Keskustellaan eri alojen
ajankohtaisista asioista. Kirjoitetaan ja esitellään oma artikkeli tai asiateksti. Voidaan toteuttaa myös laajempi yhtä alaa käsittelevä projekti.
391
LIITE 5 Konstruktivistinen oppimiskäsitys
Tieteelliseen nykynäkemykseen perustuva konstruktivistinen oppimisprosessi johtaa
joustavaan ja oppijan valmiuksia painottavan opetuksen korostamiseen. Tämän käsityksen mukaan Rauste von Wright & Wright (1992, 1994) kuvaavat oppimiselle ominaisia
piirteitä seuraavasti:
1. Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Opetuksen
lähtökohtana tulisi olla oppijan tapa hahmottaa maailmaa ja sen tulkintaan
käytettyjä käsitteitä. Tärkeää on tuntea ne oppimisen strategiat, joita oppija
käyttää välineinä omaksuessaan uutta tietoa. Tie noviisista eksperttiyteen
vaihtelee oppijan valmiuksien mukaan.
2. Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Omilla tulkinnoilla on
oppimisessa oleellinen rooli. Uusien toimintastrategioiden oppiminen ei ole
niinkään ongelmallista, mutta niiden käyttöönotto on. Oleellista on tällöin,
onko oppija itse vastuussa oppimisestaan. Oppijan ottama rooli
vastuunkantajana riippuu puolestaan paljolti hänen itsetunnostaan.
Toimintaa ohjaa tavoite, mutta oppimista säätelee se, mitä oppija tekee. Oppimisen kannalta keinot, joilla tavoitteeseen pyritään, voivat olla yhtä tärkeitä kuin tavoite sinällään.
Edellisen perusteella on todettavissa, että oppimista ei voi arvioida "sinänsä".
Oppimista voidaan toki mitata eri tavoin ja kriteerejä käyttäen.
3. Ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon konstruointia.
Asian ymmärtäminen perustuu sen tulkitsemiseen laajan tietorakenteen
pohjalta. Ymmärtämisen kriteereiksi on esitetty sitä, että tulkinta siirtyy uusiin konteksteihin. Oleellista oppijan kannalta on, että hän tulisi itse tietoiseksi, mitä hän opittavasta asiasta ymmärtää.
4. Sama asia voidaan tulkita monella eri tavalla. Kun samaa tekstiä luetaan
eri strategiaa käyttäen, siitä opitaan eri asioita. Oppimisen kannalta on
usein tärkeämpää selvittää millaisia tulkintoja on opittu kuin miten paljon
on opittu.
5. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista. Oppimista ei voi tutkia erillään
sen sisällöistä ja oppimistilanteesta, sillä erilaiset sisällöt voivat edellyttää
osittain erilaisia konstruktioprosesseja.
6. Opitun siirtovaikutus uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen
organisoinnista. Jos oppimistilanteessa kiinnitetään monipuolisesti huomiota tiedon tulevaan käyttöön oppijan omassa elämässä, myöhempi
käyttö helpottuu. Uusissa tilanteissa siirtovaikutusta edistää puolestaan
pyrkimys etsiä yhteyksiä aiemmin opitun ja nykytilanteen välillä.
7. Oppimisessa sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Sosiaalisessa kontekstissa yksilön ajattelumaailma tulee näkyviin sekä hänelle
392
itselleen että muillekin. Näin hänelle avautuu mahdollisuus reflektoida sitä
joko itsekseen tai ryhmän jäsenten kanssa.
8. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia. Yleistä oppimaan
oppimisen taitoa kutsutaan usein metataidoksi, jossa itsereflektiivisen
ajattelun taidolla on merkittävä osuus.
9. Oppimisen arvioinnin tulisi olla monipuolista. Konstruktivismin näkökulmasta oppimisen arvioinnin ongelmana on se, että oppimistulos riippuu
oppimisprosessin luonteesta. Näin ollen tärkeää ei ole selvittää, kuinka
paljon, vaan mitä on opittu.
(Pedagoginen työryhmä)
393
LIITE 6 Mahdollisia kieltenopetuksen yhteistyötahoja
ENGLANNINOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA
Tampere
 Pirkanmaan kieltenopettajat ry
 Tampereen yliopiston englannin kielen ja kulttuurin laitos sekä käännöstieteen laitos
 Pirkanmaan maakuntakirjaston englanninkielinen materiaali
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
Valtakunnan taso
 Englanninkielisten valtioiden suurlähetystöt
 Suomen englanninopettajat ry
 SUKOL ry
 Suomi-Amerikka seura
 British Council
 Finn-Brit Society
SAKSANOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA
Tampere
 Saksalainen Kulttuurikeskus
 Tampereen Suomalais-Saksalainen Yhdistys
 Sveitsin Ystävät
 Itävallan Ystävät
 Tampereen yliopiston saksan kielen ja kulttuurin laitos sekä käännöstieteen laitos
 Pirkanmaan maakuntakirjaston saksankielinen materiaali
 Pirkanmaan kieltenopettajat ry
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
 Tampereen kaupungin saksankielisiin maihin sunnatttu ystävyyskaupunkitoiminta
Valtakunnan taso
 Saksan, Itävallan ja Sveitsin suurlähetystöt
 Goethe-Institut
 Opetushallituksen Fachberatung Deutsch
 Suomen saksanopettajat ry
 SUKOL ry
 Suomi-Saksa yhdistysten liitto
 Helsingin saksalainen kirjasto
 Dafnord: Das virtuelle Deutchlernernetzwerk
394
RANSKANOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA
Tampere
 Cercle franco-finlandais de Tampere
 Pirkanmaan kieltenopettajat ry
 Tampereen yliopiston ranskan kielen ja kulttuurin laitos
 Tampereen ranskankielisiin maihin suunnattu ystävyyskaupunkitoiminta
 Pirkanmaan maakuntakirjaston ranskankielinen materiaali
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeke) Tampereen toimipiste
Valtakunnan taso
 Ranskan kulttuurikeskus
 Suomen Ranskan suurlähetystö
 Suomi-Ranska Yhdistysten liitto
 SUKOL ry
 Suomen ranskanopettajain yhdistys ry
ESPANJANOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOT
Tampere
 Espanjan konsulaatti Tampereella
 Pirkanmaan maakuntakirjaston espanjankielinen materiaali
 Tampereen yliopiston espanjan kielen laitos
 Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste
Valtakunnan taso
 Suomi-Espanja Seura ja muiden espanjankielisten maiden ystävyysseurat
 Latinalaisen Amerikan kulttuurikeskus
 Suomen Latinalaisamerikkalainen Yhdistys
 Espanjan suurlähetystö
 SUKOL ry
 Suomen espanjanopettajat ry
RUOTSINOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOT
 Pohjola-Norden
 NIFIN
 SUKOL
 Suomen ruotsinopettajat ry
 Pohjoismaiden suurlähetystöt
 Yliopiston pohjoismaisen filologian laitos ja käännöstieteen laitos
 Kirjastojen ruotsinkieliset osastot
 Ystävyyskunnat
395
Liite 7
TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKIOKOULUTUSTA ANTAVAT OPPILAITOKSET JA NIIDEN PAINOTUKSET
Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus
Oppilaitos
Painotus
Hatanpään lukio
Musiikki (koulutuksen järjestäjän päätös)
Hervannan lukio
Matematiikka ja tietotekniikka
(koulutuksen järjestäjän päätös)
Kaarilan lukio
Sammon lukio
Urheilu (Opm:n päätös, valtakunnallinen erityistehtävä)
Viestintä (Opm:n päätös, valtakunnallinen erityistehtävä)
Tammerkosken lukio
Kuvataide (Opm:n päätös, valtakunnallinen
erityistehtävä)
Klassillinen lukio
Tampereen lyseon lukio
IB (Opm:n päätös),
Eurooppa-linja (koulutuksen järjestäjän päätös)
Aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta annetaan Tampereen aikuislukiossa.
Tampereen aikuislukio järjestää Tampereen ammattiopiston eri toimipisteissä aikuisille tarkoitetun ops:n mukaista lukiokoulutusta. Yhdistelmäopinnot aloittaa vuosittain
noin 200 opiskelijaa.