Kaupunkitutkimus Suomessa, kaupunkipolitiikka, klassikot
Kaupunkitutkimus Suomessa, kaupunkipolitiikka, klassikot, kaupunkisuunnittelu & kansainvälinen kaupunkitutkimus Timo Kopomaa, dos. Avoin yliopisto 2015 Kaupunkitutkijan työkenttä • Kaupunkitutkimus: tieteellisyys, omat käsitteet ja teoriat à tiukka määritelmä • Urbaanit ilmiöt kiinnostuksen kohteena à laaja määrittely Kaupunkitutkimus, oppiaine • Yliopistollinen kaupunkitutkimus tyypillisesti yhden oppiaineen näkökulmasta (disciplinary-based urban research) • Kaupunkitutkimukseen suunnatut professuurit (2000-l. à) monitieteinen kaupunkitutkimus • Urban studies -näkökulma meillä 1980-l:lta Prof. Anne Hailan top 10+1 klassikkolista: • Manuel Castells, David Harvey, Henri Lefebvre, Saskia Sassen, Neil Brenner, Harvey Molotch, Löic Wacquant, Edward Soja, Allen J. Scott, Michael Storper, Sharon Zukin. Kaupunkitutkimus, kohteena kaupunki • Monialainen tutkimus, kehittäminen & vaikuttaminen: • ajatushautomot, konsulttitoimistot, vapaat tutkijat, kaupunkikolumnistit & • vaihtoehtoista kaupunkia etsivät ja tuottavat ryhmittymät (esim. Lisää kaupunkia Helsinkiin, Pro Helsinki 2.0, Kallio Liike, Itä-Pasila iskuun!, sissiviljely) Kaupunkitutkimus-luento: • • • • • • Johdanto: kaupunkitutkimus Kaupunkipolitiikka Kaupunkitutkimuksen klassikot Urbaanin elämäntavan tutkimus Kaupunkisuunnittelu ja -tutkimus Kotimainen ’sosio-maantieteellinen’ kaupunkitutkimus • Kansainvälinen kaupunkikehitys ja -tutkimus Kausijulkaisut, kotim. • Alue ja ympäristö, Arkkitehti, Kunnallistieteellinen aikakauskirja, Liiketaloudellinen aikakauskirja, Rakennettu ympäristö RY, Sosiologia, Terra ja Yhdyskuntasuunnittelu Kausijulkaisut, kv. • Urban Studies • International Journal of Urban and Regional Research, • Cities, City, • Environment and Planning A,B,C ja D, • European Planning Studies, Regional Studies, European urban and Regional Studies, • Urban Affairs Quaterly, Urban Geography, Journal of Urban History, Landscape and Urban Planning • Built Environment, Journal of Urban Technology Kaupunkitutkimus Suomessa 2000-luvulla (Jauhiainen & Harvio 2008) • • • • Helsinkiin kohdistuvaa (Hki 7x >Tre) Paikalliset ja kansalliset kysymykset Kulttuurinen näkökulma Vahvimmin esillä kaupunki sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, myös kaupunki poliittisena ja talouteen liittyvänä ilmiökenttänä (yht. parituhatta julkaisua.) Taustalla: • ”Muutokset liittyvät kansallisvaltioiden merkityksen vähenemiseen ja suurten kaupunkiseutujen merkityksen korostumiseen (entä viime aikainen kehitys?), IC-teknologian nousuun ja kansainvälistyneeseen talouskehitykseen. • Kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden käsitteet hyvinvointiproblematiikan rinnalle.” • Kestävä kehitys (kohtuutalous?) • Kaupunkimääritelmät? Kaupunkipolitiikan määritelmä • Politiikkaßà(soveltava) kaupunkitutkimus • = julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan kaupunkikehitykseen • Ideaali: ei edun ajoa, vaan kokonaishyvinvoinnin tavoittelua • Kaupunkiongelmien hoito vs. kaupungit kasvun luojina • Disurbanisation-haaste (esim. Kuokkanen 2005; Aronen 2005; Berg ym. 1982) Kaupunkipolitiikan näkökulmat: (Bradley & Tunström 2004) 1. Luova kaupunki: luova luokka, kulttuuri, urbaani tempo/syke, kylämäisyys 2. Oikeudenmukainen kaupunki 3. Ekologisesti kestävä kaupunki 4. ”Myyvä”, markkinoilla toimiva kilpailukykyinen ”yrittäjäkaupunki” à • Kaupungit yritysten kotipaikkoina • Kaupungin perustehtäviä yksityistetty; monikansalliset palveluyritykset Kansainvälistyvä kaupunki (Haila 1994) kaupunkipolitiikan suosittu vaihtoehto, • • • • teesit: Kaupunkien välinen • Markkinointia ja kilpailu kiristynyt imago Uutta hierarkiaa • Strateginen ohjelma, liittolaiset Houkuttelupolitiikkaa, erityisesti ulkomaisia, • Gateway-asema investointeja • Sisäiset ongelmat ratkaistava Aktiivista kehittämispolitiikkaa • Kaupungin johdon merkitys Metropolipolitiikka ja kaupunkitutkimus • Metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelman lähtökohtia: kansallista metropolitiikkaa tukevan tutkimus- ja kehittämistyön, osapuolten välisen kumppanuuden ja vuorovaikutuksen sekä kaupunkitutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja pitkäjänteinen kehittäminen. Kansallisen metropolipolitiikan painopisteet ja periaatteet (ehdotus, 2010-2014) • A. Maankäyttö, asuminen ja liikenne • B. kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen • C. Monikulttuurisuus, maahanmuutto ja kaksikielisyys • D. Sosiaalinen eheys Kaupunkitutkimuksen klassikoista • Georg Simmel (1858-1918): Metropolis-essee • Ferdinand Tönnies (1855-1936): gemeinschaft, gesellschaftin • Louis Wirth (1897-1952): Urbanism as a Way of Life -artikkeli • Chicagon koulukunta: Kaupunkiekologinen tutkimus Kaupunkiekologia • Kukin alue ryhtyi suorittamaan omaa tehtäväänsä, ja yksityiset ihmiset ikään kuin seuloutuivat ajan mittaan asumaan sellaisille alueille kaupungissa, joiden toimintaan ja erityispiirteisiin he olivat soveliaimpia. • Luonnollisten alueiden olemassaoloa tarkasteltiin yleistysten perusteella, joista tunnetuimpia kaupunkiekologisia teorioita oli Burgessin vyöhyketeoria (1927). Urbaani elämäntapa • Elämäntapatutkimuksessa esiin: naapurikontaktit, piha- ja kortteliyhteisö, perhekeskeinen ystävyysverkosto • Kulutuskeskeinen elämäntapa • Kohti moninaisuutta (elämyksiä, heimoistumista, etninen kirjavoituminen, kohtuukulutus) … • Polarisoitumiskehitystä, kasautuva huonoosaisuus, marginaaliryhmät, nimby-ilmiö; • asuntomarkkinoilla: • ”eliitti-enklaaveja”, gated communities, retro-arkkitehtuuria à form follows fear, form follows finesse (edustav.) • (Gentrifikoitua) urbaania romantiikkaa työläiskaupunginosissa • Naapuruussuvaitsevuus koetuksella, asukasliikkeet (Vuolteenaho 2006; Kopomaa 2005; 2008) • David Harvey: kaupunki ei ollut vain sosiaalinen muodostelma, elämäntapa, kappale kulttuuriperintöä tai taloudellinen yksikkö ß à yhdistelmänä jotakin uutta ja suhteellisen itsenäistä • Manuel Castells: tilan merkitys, paikallisen ja yleismaailmallisen ristiriita, julkisen ja yksityisen tuotannon ja kulutuksen välinen ristiriita • Castells (1990-l.): • Virtojen tila (space of flows), paikkojen toiminnot organisoituvat ja tulevat ymmärrettäväksi yhä enemmän muualta tulevien impulssien summana. • Paikkojen tila (space of places), paikan fyysisyyteen pohjaava sosiaalisen organisoitumisen muoto Henri Lefebvre (1901-1991) • Link between classical urban theory and the new urban studies • Towards a more universal formulation of structures and systems common to metropolitan life in general • Genuinely interdisciplinary writer • Commited Marxist • Philosophy as urban praxis, to change rather than merely observe society … • Special place to culture, values and rhythyms in the city • Critical engagement with phenomenology and with philosophies of Nietzsche and Heidegger • Urban imagination tends towards a metalevel analysis • Everyday dynamics of urban processes • The Production of Space (1974/1991) Lefebvre’s categories of the production of space • Conceived space, space as an instrument, e.g. Developers, planners, scientists • Perceived space, space as a platform, e.g. Consumers, everyday routines • Lived space, space as the condition and product; activists, artists, everyday life Right to the City (1968) • City is a location where use value and exchange value meet and are combined in a formal system or as relations of production • Capitalist city is ”bureaucratic society of controlled consumption” > consumer society. • ”The right to the city is not only a right to consume, since human beings also have a need for creative activity, for the oeuvre, of the need for information, symbolism, the imaginary and play.” Right to the City • Oeuvre – the monumental, the aesthetic, the incidental – the city beyond the realm of commodified space • The city as a social text or as an urban narrative • Fragmented city that is constantly being rearranged • Call for a holistic approach to the study and production of urban society Yleisimpiä kaupunkisuunnittelun (ja arkkitehtuurin) tutkimusaiheita, kotim. (Jauhiainen & Harvio 2008): • Kaupunkisuunnittelun käytännöt • Vuorovaikutteinen / osallistava suunnittelu • Kaupunkialueiden, keskustan ja lähiöiden kehittäminen • Eheyttävä kaupunkisuunnittelu • Yleis- ja asemakaavoitus • Viheralueiden ja kaupunkimetsien suunnittelu • Kaupunkirakentaminen ja arkkitehtuuri • Kestävä rakentaminen • liikennesuunnittelu • Maankäytön konfliktit • NIMBY-ilmiö à Nimby-liike, puhetavat (Sihvola 2008; Kopomaa ym. 2008) • Käänteistä empatiaa, luottamuspulaa, lainmukaisuuteen vetoamista • Me-henki ja yhteisöllisyys (huoliliike & ”kodinturvajoukot”) • Poikkeavien niputtaminen Kotimaisen yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen painopisteitä vuosituhannen vaihteessa: 1. Eriytyvät urbaanit saarekkeet 2. Julkiset tilat: käyttö, kontrolli ja kamppailut 3. Marginaali marginaalissa – ongelmatilat ja tilattomuudet 4. Kohennusta ja kehitystä, verkottunut uusi kaupunki • Kotimaista sosiaali-maantieteellistä tutkimusta kaupunkirakenteen kehityksestä vuosituhannen vaihteessa • vrt. Taulukko: à Tilastotietoon: Laadullisiin aineistoihin: perustuvaa tarkastelua Sosiaalinen erilaistuminen: • Karisto & Montén (1996) • Lankinen (1997) • Vaattovaara (1998) • Kortteinen & Vaattovaara (1999) • Vaattovaara ym. Tilallinen segregaatio ja urbaanit kamppailut: • Piirainen (1993) • Kopomaa (1997) • Koskela (1999) Kaupunki tulkintoina: • Stadipiiri (Urbs, 2000) • Vuolteenaho (2001) • Mäenpää (2005) • Koskela (2009) (1.) Eriytyvät urbaanit saarekkeet • Asuinalueiden erilaistuminen, ”köyhyys ja rikkaustaskut”? • Hyväksytäänkö ”positiivinen segregaatio”: suhteellinen asema paranee, hyviä veronmaksajia? • Uusia luokka- ja ryhmäjakoja: ammattiryhmäjaot, varallisuusluokat, (korkea)koulutus • Gentrifikaatio-kehitystä • Asumispreferenssit (omistus vs. vuokra) • Sekatalo-mallin arviointi ja sovellutukset • Asukastalot paikallisena resurssina (1.) Eriytyvät urbaanit saarekkeet Aktiiviset seniorit asukkaina • 58 omistusasuntoa Arabian rannassa kerrostalossa, sis. yhteistiloja • myötäsuunnittelua • taustaa: kolmas ikä (”Loppukiri”), väestön ikääntyminen, urbaani sosiaalipolitiikka (tasapainottaa alueen ikärakennetta), yhteisöllisyys trendinä (elämäntilanne, media, pakko, ”välittävät verkostot”…) (3.) Asunnottomuus • Suomessa: asunnottomuuspolitiikassa reaktiivisesta proaktiiviseen; asuntojen puutteesta asumiskykyjen puutteeseen; asumisneuvontatoiminta. • Kulttuuriset erot: esim. Portugalissa tilastoitu vähän asunnottomia. Ihmiset asuvat asuntovaunuissa ja teltoissa. Kv. kaupunkikehitys ja -tutkimus • • • • IC-teknologiat & kaupunkikehitys Urbaani kauhu & ”riskikaupunki” Uusia painopisteitä ”kaupunkitieteessä” Eurooppalainen kaupunki vs. Los Angeles & mega-kaupungit • Kestävän kehityksen kaupunki Helsinki kännykkäkulttuurin laboratoriona vuosituhannen vaihteessa • Manuel Castells: Internet Galaxy (2001) • Howard Rheingold: Smart Mobs (2002) • Stephen Graham: Cybercities Reader (ed., 2004) • Ordinary Consumption (2001) • Perpetual Contact (2002) (Mitchell 1999, e-topia) - verkottunut liikkuvuus! Vuorovaikutus jaettu tila / paikka etäyhteys samantahtisena eritahtisena Urbaani kauhu – 3 tutkimuksellista näkökulmaa: • Kauhun muuttuva luonne • Taloudelliset kustannukset ja seuraukset • Vaikutukset kaupunkitilan käyttöön à näiden väliset yhteydet myös esiin. (Savitch 2003) Eurooppalainen kaupunki • Vertaileva eurooppalainen kaupunkitutkimus, www.urbanaudit.org • à tilastoja kaupunkirakenteesta, -vertailusta, -profiileista, -järjestyksestä • Vertailussa: menestys, sosiaalinen järjestyminen, kaupunkipolitiikka, -suunnittelu • Eurooppalaisuus esimerkkinä: tyypillisestä, ainutlaatuisesta, ennakoivasta • ”Tyypillistä”: Amsterdam/Berliini = kulttuurin eurocity Lontoo = talouden eurocity Brussels = politiikan eurocity Helsinki = suvaitsevaisuuden eurocity (?) … kirjallisuutta • Y. Kazepov; H. Häussermann & A. Haila • W. Siebel • P. Le Galés à Onko ns. eurooppalainen kaupunki yhä löydettävissä? … à Kehittyvien maiden väestön liikkuminen saattaa määritellä kaupungistumisen suunnan (!) Eurooppalainen näkökulma • Taustalla sosiologian klassikot: Max Weber, Georg Simmel, Emile Durkheim • Haastajina: Kiina (vahva valtion rooli), Afrikka (ruraali-urbaani yhteys), entiset Itä-blokin alueen kaupungit (tausta, siirtymä, globaali kehitys) …Eurooppalainen kaupunki • Uusweberiläinen tutkimus vs. Los Angelesin koulukunta • Keskisuuret kaupungit vs. mega-kaupungit • Eurooppalainen kaupunkikehitys: voimaistaa ja edistää paikallista kulttuurista aktiivisuutta kaupungeissa; kadun ylistys; inhimillisen mittakaavan suosiminen à Kulttuurikaupunki-hankket (vrt. myös Slow city) • Eurooppalainen kehittynyt kaupunki & sosiaaliturvajärjestelmät, esim. köyhyyden vähentäminen ikääntyvien ryhmässä • Kestävä kehitys; elinvoimainen kaupunki (robust city, LeGales) Los Angeles, nykyisten kaupunkien prototyyppi, suburbanisaatio • Mike Davis: julkisen kaupunkitilan häviäminen • Edward Soja: emansipatorinen tila • Allen Scott, Michael Storper, Michael Dear • Hank Savitch: urbaani kauhu • Saskia Sassen: globaalikaupunki on verkoston funktio • Sassen: globalisaatio, talous, uudet teknologiat ja kaupunkikehitys • Brenner: kiihtyvä kaupungistuminen • Molotch: kaupunki kasvukoneena • Wacquant: kaupunkiköyhyys ja perhepolitiikka • Soja: postmetropoli • Allen: kaupunkisuunnittelun teoria • Storper: kaupunkien globaalijärjestys tulosta kapitalistisesta kehityksestä • Zukin: kaupunkien kulttuurit Painopisteitä kv. kaupunkitutkimuksessa: • Lähtökohtina: monialaisuus, kaupunki prosessina • Eurooppalainen (’Europeanisation’) ja ei-eurooppalainen kaupunkitutkimus • ”Happy & Good City”, Urban health & comfort • Kaupunkien verkostot (esim. City Belt) • Urban cultures, pyhät paikat, paikkojen merkitykset • Flows of people, ideas & practices • Kaupungissa käyvät, vierailijat • Urban ecology: urban metabolism, ecological footprints, ilmastonmuutos • Smart cities Sustainable city (Sieverts 2003) ß 1. The city must necessarily, by its very essence, stand opposed to nature. 2. The city can be a component of a man-made nature. • ”The drive for sustainable cities seeks some sort of equilibrium between urban needs and the resources available in the city and its hinterlands, and seeks to attain this through the participation of as many citizens as possible.” (Clark, N. 2003, Urban Futures)
© Copyright 2024