Soidinniemen asemakaavan muutos
ENONKOSKI SOIDINNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 23.3.2015 SOIDINNIEMI Soidinniemen sijainti Maankäytönsuunnittelu KAAVAHARJU Leväsentie 23 H 142 70780 KUOPIO Yhteyshenkilö: Jorma Harju Puh: 044 5963 111 S-posti: [email protected] Maanmittauslaitos ortokuva 2013 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT..................................................................................................................... 1 1.1 1.2 Kaavan nimi ja tavoite .......................................................................................................................................... 1 Alueen sijainti....................................................................................................................................................... 1 2 LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................................. 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 Alueen yleiskuvaus............................................................................................................................................... 2 Luonnonympäristö................................................................................................................................................ 2 Yhdyskuntarakenne .............................................................................................................................................. 4 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut .............................................................................................................. 4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset .......................................................................................... 4 Liikenne ................................................................................................................................................................ 4 Tekninen huolto .................................................................................................................................................... 4 Erityisalueet ja erityiskohteet ............................................................................................................................... 5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ................................................................................................................ 5 Maanomistus ........................................................................................................................................................ 5 3 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................... 5 4 KAAVASUUNNITTELUN TAVOITTEET .................................................................................................. 10 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) ................................................... 10 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET............................................................................................ 11 6.1 6.2 6.2.1 6.2.2 6.2.3 6.2.4 6.2.5 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet .................................................................................................... 11 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................................................ 11 Osalliset .............................................................................................................................................................. 11 Vireilletulo.......................................................................................................................................................... 11 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................................................... 11 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen .......................................................................................................... 12 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset ......................................................................................................... 13 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS ................................................................................................... 13 7.1 7.2 7.3 7.3.1 7.3.2 7.3.3 7.3.4 7.3.5 7.4 Kaavan rakenne .................................................................................................................................................. 13 Aluevaraukset ..................................................................................................................................................... 14 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................................................ 16 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .............................................................................................................. 16 Vaikutukset luontoon ......................................................................................................................................... 16 Vaikutukset talouteen ......................................................................................................................................... 17 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun..................................................................................................... 17 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveys ja turvallisuus .................................................................................... 17 Ympäristön häiriötekijät ..................................................................................................................................... 17 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................................................... 17 Liitteet • • • • • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta 1:2000 Havainnekuva Vesihuollon yleissuunnitelmakartta Asemakaavan seurantalomake (lisätään lopulliseen kaava-aineistoon) ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite Soidinniemen asemakaavamuutos. Soidinniemen voimassa oleva (toistaiseksi toteutumaton) asuinalueen asemakaava muutetaan lomakyläpainotteiseksi. 1.2 Alueen sijainti Enonkosken kirkonkylä taajama sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa noin 30 km Savonlinnan pohjoispuolella. Soidinniemi sijaitsee kirkonkylän itäpuolella Ylä-Enonveden rannalla. KUVA 1: Enonkosken kirkonkylän sijainti Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 1 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS 2 Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Enonkosken kunta on perustettu vuonna 1882, mutta asutusta on alueella ollut jo kivikauden ajalla. Enonkosken ominaispiirteenä ovat kauniit luonnonmaisemat ja runsaat vesistöt. Enonkoski lukeutuu saaristokuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on noin 452 km², josta maapinta-alaa on n. 323 km² ja vesipinta-alaa n. 129 km². Kunnassa on rantaviivaa n. 840 km, josta suojeltua on runsaat 26 %. Suojeltua rantaviivaa ei sijoitu kaavoitettavalle alueelle tai sen lähituntumaan. Suunnittelualue on Soidinniemen niemi, joka sijaitsee Ylä-Enonveden rannalla. Maitse alueelta kertyy matkaa n. 2,5 kilometriä Enonkosken keskustaajamaan ja vesitse n. 600 metrin matka Pirttiniemen pientaloalueelle. Kaava-alueen laajuus on noin 20 hehtaaria. Soidinniemi on maastoltaan kohtuullisen tasaista. Alueen luonnonympäristö on kohtuullisen tavanomaista havupuuvaltaista kuivaa kangasmetsää, paikoin on myös tuoreen kankaan sekametsää. Kulkua ja rakentamista vaikeuttavaa louhikkoa tai kivikkoa alueella ei juuri ole. Niemen sisämaassa on yksittäinen soistunut alue, jonka koko on laajimmillaan n. 150 x 50 metriä. Soidinniemen rannalta on näköyhteys vesistön yli Pirttiniemen pientalovaltaiselle alueelle, joka sijaitsee noin kilometrin päässä. 2.2 Luonnonympäristö Enonkosken taajama sijaitsee Ylä-Enonvesi - järven pohjoispohjukan rannalla. Ylä-Enonvesi on Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva järvi, josta vesi virtaa Enonkosken kautta Saimaahan Ala-Enonveteen. Ylä-Enonveden vedenkorkeutta säännöstellään padolla kalanviljelyn tarpeisiin. Enonkoski kuuluu kasvimaantieteellisessä jaossa Järvi-Suomeen, jolle tavanomaisin metsätyyppi on mustikkatyyppi (MT), toisiksi yleisimpänä on puolukkatyyppi (VT). Runsaimmat puulajit ovat mänty, kuusi, koivu ja harmaaleppä. Harjumaita peittävät kanervaiset männiköt. Maasto on mäkistä, ja soita on verrattain vähän (alle 20 % maa-alasta).1 Enonkosken luonnolle tyypillisiä ovat jyrkät kalliomaisemat ja tiheät havupuuvaltaiset metsät. Koloveden jylhäpiirteinen kansallispuisto sijaitsee melko lähellä suunnittelualuetta, sillä Enonkosken taajamasta sinne on matkaa n. 15 km pohjoiseen. Soidinniemen noin 20 ha kaavoitettavalla alueella toteutettiin v. 2008 luontoselvitys, jonka tarkoituksena oli löytää kaava-alueen luontoarvoja omaavat kohteet, eli mahdolliset metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain tarkoittamat erityisen arvokkaat elinympäristöt sekä mahdolliset uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Luontoselvityksestä vastasi FM, luonnonmaantieteilijä Mika Welling Pöyry Environment Oy:stä. Luonnon yleispiirteet Selvitysalue sijaitsee noin 2 km itään Enonkosken taajamasta Ylä-Enonveden pohjoisrannalla. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2008). Alue kuuluu metsäkasvillisuutensa puolesta eteläboreaalisen vyöhykkeen Järvi-Suomen alueeseen ja suokasvillisuutensa puolesta eksentristen ja Sphagnum fuscum keidassoiden vyöhykkeeseen (Eurola ym. 1995, Eurola 1999). Etelä-Savon ympäristökeskuksen seurantatutkimusten mukaan Ylä-Enonveden vesi on kirkasta ja väriltään hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happitilanne järvessä on ollut hyvä, tosin pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on ajoittain ollut vähäinen. Rehevyystasoltaan järvi on lievästi rehevä. Viimeisimmän, valtakunnallisen pintavesien laatuluokituksen mukaan, vuosilta 2000–2003, järvi on luokiteltu käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa huomioon (ympäristöhallinnon www-sivut 2008). Ylä- Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty, vesistöalueensa alin allas. Alueen uhanalaistiedot tarkistettiin Etelä-Savon ympäristökeskukselta. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymätietoja. Maastotyön tulokset Maastotyön kohteet on esitetty alueina A-D. 1 Kalliola, Reino 1979: Suomen kasvimaantiede. Sivu 2 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU Kuva 2. Luontokartta Kohde A Kaava-alueen kaakkoiskulman rantametsä on tuoreen kankaan uudistuskypsää mänty-kuusi-koivuista sekametsää. Puustossa on mukana järeitä kuusia siellä tällä sekä järeitä Ø 30 cm koivua. Metsä on kuusettumassa, 1-2 m aliskasvuskuusta on yleisesti. Rantapuustona jonkin verran Ø15–30 cm haapaa sekä Ø 10–15 cm tervaleppää. Kohde B Soidinniemen kärjessä avonaisella ja osin jopa kuivahkolla kankaalla pääpuulajina on varttunut mänty. Niemen pohjoisranta on puustoltaan männikköä, aliskasvukuusta ja koivua. Kangas on paikoin melko kivinen. Rannan läheisyydessä kasvillisuus on melko ryteikköistä lehtomaista kangasta, pohjakerroksen lajistona mm. metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), käenkaali (Oxalis acetosella), lillukka (Rubus saxatilis), orvokkeja (Viola sp.), oravanmarja (Maianthemym bifolium), metsätähti (Trientalis europea), kielo (Convallaria majalis), metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja kultapiisku (Solidago virgaurea). Puusto on tiheähköä harmaaleppää (Alnus incana), pihlajaa, koivua ja nuorta mäntyä. Kuvio rajautuu hakkuuaukkoon. Kohde C Lahden pohjukassa on Ø 18–30 cm haapaa puuryhmänä, järeitä koivuja ja vanhoja raitoja. Hakkuuaukko ulottuu noin 30 m päähän rantapuustosta. Suositus: Tämä rantapuusto tulisi säästää rakentamisen yhteydessä. Alue D Eteläisemmän hakkuuaukon itäpuolella oleva kumpare on uudistuskypsää kuusi-mänty-sekametsää. Kuviolla on pieni kalliojyrkänne, jonka eteläpuolinen metsä on uudistuskypsää tuoreen kankaan kuusikkoa. Hakkuun reunaan rajoittuva rinnekangas on alaosastaan uudistuskypsää mäntykangasta ja yläosastaan varttunutta kuusikkoa. Metsäkuviot eivät puustonsa perusteella ole liito-oravan potentiaalisia elinympäristöjä. Pinta-alaltaan pienet kuusikot rajoittuvat ympäröiviin hakkuuaukeisiin. Luontoselvityksen lähteet: Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. (1995). Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, Seppo (1999). Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Kalliola, Reino (1973). Suomen kasvimaantiede. 308 s. WSOY, Porvoo. Ympäristöhallinnon www-sivut (2008): http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20598&lan=fi Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 3 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS 2.3 Yhdyskuntarakenne Enonkosken taajama on rakentunut järven rannalle, Ylä-Enonveden pohjoispohjukkaan. Vesi on taajamakuvassa keskeinen elementti. Suunnittelualue on rakentamaton maa- ja metsätalousvaltainen alue taajaman itäpuolella. Alueen yleinen luonnonläheisyys ja sijainti Ylä-Enonveden rannalla ovat merkittäviä viihtyisyystekijöitä, ja ne tarjoavat myös runsaasti virkistysmahdollisuuksia. Aluetta ympäröivät metsät, joissa liikkuminen tapahtuu jokamiehenoikeuden nojalla. Järven ansiosta alueella on niin uinti-, veneily-, luistelu, hiihto-, kuin moottorikelkkailumahdollisuuksiakin. Kirkonkylän keskustasta löytyy niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluja eli kauppoja, posti, terveysasema, vanhainkoti, koulu, kunnantalo ja urheilutalo. Ne sijoittuvat taajaman halkaisevan seututien 471 (Enonkoskentie) ja siitä erkaantuvien Kirkkotien, Urheilukentäntien, Tervarannantien, Säästötien ja Rinnetien varsille. Teollisuudelle varatut alueet sijaitsevat taajaman koillis- ja lounaislaidoilla. Taajaman uusin asuinalue on kaavan mukaisesti rakentunut Pirttiniemen pientaloalue, joka sijoittuu vesiteitse noin 0.5 kilometrin päähän suunnittelualueesta. Pirttiniemessä on muutama rakentamaton tontti ja koko keskusta-alueella on vapaita tontteja yhteensä n. 30 kpl (mukaan lukien uusi Leirimajan asuinalue). Kunnassa on todettu tarve lisätä vapaata tonttimaata asuin- ja loma-asumiseen (matkailuun) taajama-asumisen houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Kaavoitettava alue sijoittuu Ylä-Enonveden rannalle, taajaman itäpuolelle seututiestä 471 itään. Suunnittelualueen pohjoispuolitse noin kilometrin päässä siitä kulkee Tiaismäen kautta kulkeva Venetaipaleentie, joka vie Venetaipaleen ja Järvitaipaleen harvaan rakennetuille loma-asutusalueille. Kaavoitettavalla alueella ei ole rakennuksia. 2.4 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse palveluja tai työpaikkoja. Palvelut sijaitsevat Enonkosken kirkonkylällä reilun kahden kilometrin päässä. Merkittävin elinkeino kunnassa on alkutuotanto. Suurimpana yksittäisenä työllistäjänä on Enonkosken kunta, jonka palveluksessa on noin 75 henkilöä. Kunnan ohella suuri työllistäjä on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Lisäksi kunnassa on pienempiä yksityisiä yrityksiä. Enonkoskelta pendelöidään paljon mm. Savonlinnaan töihin. Potentiaalisin uusi elinkeino kunnassa ja kuntakeskuksessa on matkailu, sillä alueen luonnonolosuhteista johtuen mahdollisuuksia mm. veneilyyn, retkeilyyn, kalastukseen ja patikointiin on runsaasti. Läheinen Koloveden kansallispuisto on suosittu matkailukohde niin koti- kuin ulkomaalaistenkin kävijöiden keskuudessa, ja luonnonläheisiä oloja voisi hyödyntää nykyistä paremmin myös Enonkosken kuntakeskuksessa. Esimerkiksi Sahalammen rannalla ja Hyypiänniemessä on nykyisellään loma-asutusta, samoin kuin kaavoitettavan alueen itäpuolisilla Venetaipaleen ja Järvitaipaleen alueilla. 2.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä ei ole kulttuuriympäristö- tai rakennusperintökohteita. Alueella ei ole myöskään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. 2.6 Liikenne Taajaman halki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva seututie 471 eli Enonkoskentie on kunnan tärkein liikenneväylä. Seututie 471 johtaa etelässä Savonlinnaan, joka on tärkeä työssäkäyntialue ja palvelukeskittymä myös enonkoskelaisille. Pohjoisessa tie 471 yhtyy seututielle 476 (Heinävesi – Joensuu). Suunnittelualueen pohjoispuolitse siitä noin kilometrin päässä kulkee Tiaismäen kautta Venetaipaleentie, joka vie Venetaipaleen ja Järvitaipaleen harvaan rakennetuille loma-asutusalueille. Suunnittelualueen tieyhteys on mahdollista järjestää esimerkiksi Venetaipaleentien kautta, tai alueelle voidaan rakentaa kokonaan uusi tieyhteys seututieltä 471. 2.7 Tekninen huolto Enonkosken taajama kuuluu kunnan vesi- ja viemärihuollon piiriin. Suunnittelualuetta lähin vesi- ja viemäriverkkoon liittynyt asuinalue on Pirttiniemi, joka sijaitsee noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Kunnallistekniikka on mahdollista rakentaa esim. Pirttiniemestä Soidinniemeen. Sivu 4 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU 2.8 Erityisalueet ja erityiskohteet Suunnittelualueella ei ole erityisalueita tai -kohteita. 2.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja, eikä niitä ole asemakaavan myötä suunnitteilla. Jätevesien ja jätteiden käsittely tullaan hoitamaan lakien, yleisten määräysten ja kunnan rakennusjärjestyksen ohjeiden mukaisesti. Ylä-Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty järvi. Etelä-Savon ympäristökeskus on määrittänyt Ylä-Enonveden rannoille alimman suositellun rakentamiskorkeuden tulvakartoituksen pohjalta, joka on +81,52 (N60). 2.10 Maanomistus Suunnittelualue on Enonkosken kunnan omistuksessa. 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Enonkoski sisältyy Etelä-Savon maakuntakaavaan, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014. Kaava on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntahallitus on käynnistänyt kokouksessaan 20.8.2014 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan. Siinä voimassa olevaa maakuntakaavaa on tarkoitus päivittää mm. maa-aineisten ottoon sekä kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvoihin liittyvien merkintöjen osalta. Seuraavilla sivuilla on otteet em. maakuntakaavoista ja niihin sisältyvät merkinnät Enonkosken kirkonkylän osalta. KUVA 3: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Enonkosken kirkonkylän kohdalta Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 5 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat merkinnät Enonkosken kirkonkylän taajaman osalta. a 1.1 ENONKOSKEN PAIKALLISKESKUKSEN ALUE (KOHDEMERKINTÄ) Kaavamerkinnän osalta todetaan mm. seuraavaa: Alueen maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät (maakuntakaavaa) yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. st 1.150 SAVONLINNA - ENONKOSKI - SAPPU, seututie 471 maV 550 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA/TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ ALUE ENONKOSKEN KIRKONKYLÄN ALUE rky 2, sk, V, R Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Kirkonkylän alueella olevat kohteet: SR 618 Kirkko rky 2, kirkkolaki, sk V R, Museo (ent. viljamakasiini) rky 2, sk V R SR 619 kivisilta, Enonkoski rky 2, tiemuseokohde, sk V R, Koskela sk M R, Enonkosken sahan jäänteet rky 2 V mlr 66 MELONTAREITTI, ohjeellinen, Ulpukkareitti z 1.375 VOIMALINJA, YHTEYSTARVE, Laukunkangas - Enonkoski (110kV) KUVA 4: Ote Etelä-Savon maakuntakaavan kulttuuriperintökartasta Sivu 6 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU KUVA 5: Ote Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavasta kirkonkylän läheisyydestä tv 1.900 Enonkosken kk; TUULIVOIMALOIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Enonkosken kohdetta koskeva erityismääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava erityisesti huomioon valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden läheisyys siten, että maisemalliset erityisarvot turvataan. Yleiskaava Enonkosken kirkonkylän alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 2013 hyväksymä strateginen yleiskaava. KUVA 6: Ote Enonkosken kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 7 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS Yleiskaavassa on esitetty asemakaavassa huomioon otettavaksi mm. seuraavaa: Asemakaava Kirkonkylän alueelle on laadittu ensimmäinen asemakaava vuonna 1978. Asemakaavaa on tehty useita pienialaisia muutoksia 1980 -luvulla. Viimeisin toteutunut laaja-alainen asuinalueen asemakaava on laadittu vuonna 1993 Pirttiniemen alueelle. Aivan viime vuosina on laadittu asuinalueiden asemakaavat Soidinniemen (v. 2009) ja Leirimajan alueille (v. 2012). Leirimajan asemakaava-alue on kaavateiden ja kunnallistekniikan osalta juuri valmistunut. Soidinniemen asemakaavaa ei ole ryhdytty toistaiseksi toteuttamaan. KUVA 7. Soidinniemen voimassa oleva asemakaava vuodelta 2009 Sivu 8 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU KUVA 8. Voimassa olevan asemakaavan yhteydessä tehty rakenteellinen tarkastelu Voimassa olevan Soidinniemen asemakaavan laadinnan yhteydessä tarkasteltiin yleiskaavallisesti alueen liittymismahdollisuuksia olevaan taajamarakenteeseen. Soidinniemi on teoriassa kytkettävissä olevaan taajamaan rakentamattoman ranta-alueen kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin sopimuksia alueen maanomistajan kanssa. Tässä vaiheessa kulkuyhteydet Soidinniemen alueelle tullaan järjestämään taustalla Tiaismäen kautta kulkevan Venetaipaleentien kautta. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään v. 2008 laadittua Soidinniemen alueen asemakaavan pohjakarttaa. Rakennusjärjestys Enonkosken kunnan rakennusjärjestys, 2001. Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 9 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS 4 Kaavasuunnittelun tavoitteet Soidinniemen voimassa oleva (toistaiseksi toteutumaton) asuinalueen asemakaava muutetaan loma-asunto(matkailu) painotteiseksi. Alla olevalla kartalla on esitetty kokonaisuudessaan kirkonkylän asemakaavaan liittyviä päivitystarpeita. Soidinniemen asemakaavamuutos laaditaan omana erillisenä kaavaprosessina. KUVA 9: Nykyinen asemakaava-alue, laajennusalueet ja muutostarpeita 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 §). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 §). Sivu 10 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU 6 Asemakaavan suunnitteluvaiheet 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Voimassa olevaa Soidinniemen asuinalueen asemakaavaa ei ole toistaiseksi ryhdytty toteuttamaan. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä Soidinniemen yhdeksi mahdollisuudeksi todettiin myös matkailuun liittyvä rakentaminen. Yleiskaavan mukaisesti asemakaava-alueelle on tavoitteena osoittaa asuinrakentamisen ohella matkailua tukevaa loma-asuntorakentamista. Yleiskaavan matkailupalveluiden (RM) merkintä mahdollistaa mm. matkailua palvelevan lomakylän suunnittelun. 6.2 6.2.1 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: • Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö -vastuualue • Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue • Etelä-Savon maakuntaliitto • Savonlinnan maakuntamuseo / Museovirasto • Enonkosken kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat • Maanomistajat • Alueen rajanaapurit 6.2.2 Vireilletulo Enonkosken kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 10.12.2013/§ 307 laatia kaavamuutoksen koskien Soidinniemen alueen voimassaolevaa asemakaavaa. 6.2.3 Viranomaisyhteistyö Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Enonkosken kunnan edustajien ja kaavasuunnittelijan kanssa käytiin viranomaisneuvottelu 23.4.2014. Neuvottelu koski osaltaan myös kirkonkylän asemakaavan päivittämistarpeita. Asemakaavan valmisteluvaiheen lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa Soidinniemen asemakaavamuutoksen suhteen. Etelä-Savon ELY-keskus esitti lausunnossaan tiivistettynä seuraavaa; osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulisi lisätä miten, milloin ja minne osallinen voi esittää mielipiteitään. Kuopion hallinto-oikeus on nykyään Itä-Suomen hallinto-oikeus. ELY katsoo, että asemakaavaluonnos ei ole yleiskaavan mukainen; yleiskaavassa alue on osoitettu yksiselitteisesti matkailulle. Valtaosa rakentamisesta on osoitettu edelleen asumiselle ja omarantaiset lomarakennuspaikat ovat loma-asumista eivätkä matkailua. Kaavan toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja tulot on syytä esittää vaikutusten arvioinnissa. Aineistoon tulee liittää vesihuollon yleissuunnitelma. Kaavakarttaan on merkittävä verkostojen edellyttämät aluevaraukset ja kaavamääräykset. Omarantaisten tonttien ranta-alueille tulee lisätä osa-aluemerkintä, jolla ohjeistetaan kasvillisuuden säilymistä. Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 11 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS Esitetyt täsmennykset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään. OAS:n aikataulun osallistumisosioiden yhteydessä on mainittu osallistumismahdollisuudet. Sen sijaan asemakaavan todetaan pääsääntöisesti noudattelevan yleiskaavaa. Yleiskaavamääräyksessä (RM) ei ole yksityiskohtaisemmin eritelty minkälaista matkailua palvelevan rakentamisen tai toiminnan tulisi olla. Nyt esitetty asemakaavaratkaisu on tonttien määrän suhteen pääsääntöisesti lomakylämäistä aluetta; matkailupalvelujen yleismerkintään RM sisältyy myös lomakylätyyppinen rakentaminen. Loma-asuntojen rakentaminen kylämäisesti on matkailua palvelevaa ja toisaalta se tukee Enonkosken taajaman palvelurakennetta. Se miten lomakylä teknisesti rakentuu, ei ratkaise onko alue matkailua palvelevaa vai ei. Ko. alueella ei ole odotettavissa, että lomakylä rakentuisi esim. yhden toteuttajan toimesta. Sen sijaan on todennäköisempää, että lomakylä rakentuu nyt esitetyn mukaisesti pienempinä toteuttamisyksikköinä (tontteina), jolloin myös omistuspohjasta muodostuu laajempi. On myös varsin yleinen tapa, että ns. matkailupalvelujen alueita on yleiskaavassa osoitettu mm. RM-merkinnöillä ja edelleen näitä on asemakaavoitettu mökkikylämäisesti osin RA-alueina ja osin RM-alueina. Asemakaavaa muutetaan siten, että keskeisellä paikalla venevalkaman ja ”rantapuistojen” läheisyydessä sijaitseva kortteli 119 muutetaan RA-alueesta RM-alueeksi. Tälle RM-alueelle mahdollistetaan myös asemakaava-aluetta sisäisesti palveleva pienimuotoinen liike-/yritystoiminta. Asemakaavan liitteiksi lisätään vesihuollon yleissuunnitelmakartta. Suunnitelmassa on esitetty Soidinniemen kytkeytyminen taajaman olevaan verkostoon sekä Soidinniemen sisäinen vesihuoltoverkosto. Suunnitelmassa esitetylle linjapumppaamolle osoitetaan aluevaraus asemakaavaan. Sen sijaan katualueille sijoittuville johdoille ei ole tarvetta merkitä omia aluevarauksiaan. Kaavaselostukseen liitetään arviot katujen ja vesihuoltoverkostojen toteuttamiskustannuksista. Sen sijaan tonttien myyntituloja ei tässä yhteydessä ole vielä perusteltua esittää. Kaavaan sisältyy jo yleinen kaavamääräys: Ranta-alueilla suositellaan kasvillisuuden säilyttämistä luonnonmukaisena. Erityisesti tulee huomioida maisemallisesti merkittävien puuryhmien tai yksittäisten puiden säilyttäminen. Tätä ei ole enää tarve toistaa tonttikohtaisella merkinnällä ja suosituksella. Asemakaavan ehdotusvaiheen lausunnot Etelä-Savon ELY-keskus toistaa luonnoksesta lausumansa yleiskaavan ohjeena olemisesta sekä kasvillisuuden säilyttämistä koskevasta kaavamääräyksestä. Todetaan myös, että vesihuollon yleissuunnitelmaa ei ollut ehdotuksen liitteenä. Vastineena em. lausuntoon todetaan seuraavaa: Asemakaavan laadinnan aikana näkemykset alueen kehittämiseksi ovat jalostuneet ja tarkentuneet suhteessa yleiskaavaan. Asemakaavan voidaan todeta vähäisesti poikkeavan yleiskaavasta. Mutta poikkeaminen ei ole erityisen merkityksellistä varsinkin, kun otetaan huomioon, että asemakaava lähtökohtaisesti tarkentaa yleiskaavaa, tässä tapauksessa ns. strategista (ei siis aluevaraustyyppistä) yleiskaavaa. Myöhemmissä vaiheissa, jos yleiskaavan lähtökohdista tarpeelliseksi nähdään, yleiskaavaakin on mahdollisuus muuttaa. Asemakaavaan lisätään seuraavan sisältöinen kaavamääräys: Rakennusalan ulkopuolisilla ranta-alueilla ja muillakin ranta-alueilla tulee kasvillisuus säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Erityisesti tulee ottaa huomioon maisemallisesti merkittävien puuryhmien tai yksittäisten puiden säilyttäminen. Vesihuollon yleissuunnitelman mukainen linjastokartta lisätään kaava-aineiston liitteeksi. Yleissuunnitelma on siten muuttunut, että viemäriverkoston linjapumppaamolle ei ole tarvetta osoittaa kaavakartalla erillistä merkintää. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että vaikutustarkastelussa tulee huomioida kevyenliikenteen tarpeet ja olosuhteet. Tältä osin vastineena todetaan seuraavaa: Kaavaselostuksen kuvassa 8 on esitetty voimassa olevan asemakaavan yhteydessä tehty rakenteellinen tarkastelu; mahdollisissa myöhemmissä taajaman maankäytön kehittämisvaiheissa, varsinkin kevyenliikenteen, kulkuyhteyksiä Soidinniemen ja nykyisen taajaman välillä on mahdollista parantaa. Tässä vaiheessa näihin ei ole maankäytöllisiä ja maanomistuksellisia edellytyksiä. 6.2.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta ei jätetty yhtään mielipidettä tai muistutusta. Sivu 12 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU 6.2.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Enonkosken kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 10.12.2013/§ 307 laatia kaavamuutoksen koskien Soidinniemen alueen voimassaolevaa asemakaavaa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.4.2014. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 25.11.2014 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville. Valmisteluvaiheen aineisto pidettiin yleisesti nähtävillä 2.12.2014 - 5.1.2015. Ehdotusvaiheen aineisto pidettiin yleisesti nähtävillä 19.2. - 18.3.2015. Täydennetään prosessin edetessä. 7 Asemakaavamuutoksen kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Tiestön ja rakentamisalueiden osalta asemakaavamuutos noudattelee voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen rakentamisen määrää suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan on jossakin määrin vähennetty. Itään pistävät pistokadut ja niihin tukeutuvat rakentamisalueet on poistettu. Rakentaminen tukeutuu pohjoisesta etelään Soidinniemeen rakennettavan Soidinniementie -nimisen kadun varsialueille. Rakentamiseen osoitettavien alueiden osalta varsinaisia vaihtoehtoisia kaavaratkaisua ei ole nähty tarpeelliseksi laatia. Rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet määräytyvät (voimassa olevan asemakaavan mukaisesti) maastonpiirteiden määrittelemillä reunaehdoilla. Sisäisinä vaihtoehtoina tarkasteltiin loma-asutuksen ja ympärivuotisen asutuksen välistä suhdetta. Valmistelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa matkailua tukevan lomarakentamisen ohella on mahdollisuus myös ympärivuotiseen asumiseen. Keskeisin muutos voimassa olevaan asemakaavaan nähden on em. mukaisesti se, että Soidinniemen eteläinen alue on asuinrakentamisen sijaan osoitettu loma-asuntojen (RA) rakentamisalueeksi. Asuinrakentamisen (AO) mahdollisuuksia on kuitenkin jätetty kaava-alueen pohjoiselle osalle. Esitetyllä ratkaisulla pyritään varmistamaan toiminnan ympärivuotisuus ainakin osittain. Toisaalta rakenteellisesti alue jakaantuu luontevasti kahteen osaan. Jakavana tekijänä toimivat loma-asutuksen (RA) ja ympärivuotisen asutuksen (AO) väliin sijoittuvat venevalkama ja sitä ympäröivät viheralueet. Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 13 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS KUVA 10: Soidinniemen maankäytön periaatetarkastelu 7.2 Aluevaraukset Soidinniemen alueelle on osoitettu aluevarauksia seuraaville maankäytöille: Asuinrakentaminen (AO), loma-asuntorakentaminen (RA), matkailupalvelujen alue (RM), lähivirkistys (VL), metsätalous (MU), vesiliikenne (LV) ja tiealueet (kadut). Aluevaraukset ja niihin liittyvät kaavamerkinnät on esitetty kaavakartalla. Sivu 14 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU KUVA 11: Asemakaava-alueiden pinta-alat (m2) Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 15 / 17 Maankäytönsuunnittelu ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos KAAVAHARJU KAAVASELOSTUS 7.3 7.3.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Soidinniemen alue on toistaiseksi rakentamatonta metsätalousaluetta. Rakentamisen myötä kirkonkylän taajamarakenne laajenee yleiskaavassa esitetyllä tavalla. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen avulla kehitetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ulottaen sitä sormimaisesti taajamasta Soidinniemeen alueelle, jolla on edullisista luonnonoloistaan johtuen kysyntää loma- ja omakotitonteille. Taajamarakenne laajenee idän suuntaan ja Enonkosken taajama tulee kaavamuutoksen myötä ympäröimään Ylä-Enonveden pohjoispohjukkaa. Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueelle on mahdollisuus rakentaa kunnan vesi- ja viemäriverkosto. Lähimmät kunnallistekniset verkostot sijaitsevat tällä hetkellä noin 600 metrin päässä Pirttiniemen asuinalueella. Jätteiden käsittelyssä ja keräyksessä noudatetaan Enonkosken kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Suunnittelualueen pohjoispuolitse noin kilometrin päässä kulkee Tiaismäen kautta Venetaipaleentie, joka vie Venetaipaleen ja Järvitaipaleen harvaan rakennetuille loma-asutusalueille. Suunnittelualueen tieyhteys on tässä vaiheessa mahdollista järjestää Venetaipaleentien kautta. Kaavaselostuksen kuvassa 8 on esitetty voimassa olevan asemakaavan yhteydessä tehty rakenteellinen tarkastelu; mahdollisissa myöhemmissä taajaman maankäytön kehittämisvaiheissa, varsinkin kevyenliikenteen, kulkuyhteyksiä Soidinniemen ja nykyisen taajaman välillä on mahdollista parantaa. Tässä vaiheessa näihin ei ole maankäytöllisiä ja maanomistuksellisia edellytyksiä. Uuden kunnallistekniikan sekä tieyhteyden rakentaminen aiheuttaa kuluja ja liikenteen lisääntymistä Soidinniemessä. Kuitenkin liikenne on tavanomaista taajamaliikennettä. Taajamakuva/maisema Kaava-alue sijaitsee rakentamattomalla maa- ja metsätalousalueella, Ylä-Enonveden rannalla. Alueen rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia Enonkosken kirkonkylän taajamakuvaan. Soidinniemen rantamaisema tulee luonnollisesti muuttumaan. Rakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ympäristöön sopeuttamiseen. Nykyisinkin osa Enonkosken kirkonkylän rakentamisesta sijoittuu Ylä-Enonveden rannalle. Esimerkiksi Pirttiniemi on pientalovaltainen asuinalue Ylä-Enonveteen pistävällä niemellä. Soidinniemen rakentaminen ei juuri muuta taajama-alueen yleiskuvaa, ainoastaan laajentaa sitä, kun rakennetut alueet tulevat ulottumaan Pirttiniemestä katsoen järven vastakkaiselle puolelle. Kulttuuriperintö/rakennuskanta Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata, eikä alueella ole kulttuuriympäristö- tai rakennusperintökohteita tai muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen rakentaminen ei vaikuta Enonkosken kirkonkylän rakennuskantaan tai kulttuuriympäristökohteisiin. Virkistys-/ulkoilualueet Kaavoitettavan alueen yleinen luonnonläheisyys takaa lomailijoiden ja asukkaiden viihtyvyyden ja ulkoilualueiden helpon saavutettavuuden. Aluetta ympäröivillä metsäalueilla on mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen ja retkeilyyn jokamiehenoikeuden nojalla ja vesistö tarjoaa mm. uinti- ja veneilymahdollisuuksia, talvisin jää sopii esimerkiksi luisteluun, hiihtoon ja mahdollisesti moottorikelkkailuun. Koloveden kansallispuisto sijaitsee n. 15 kilometrin päässä Enonkosken taajamasta tarjoten runsaasti erilaisia luontoaktiviteettimahdollisuuksia. 7.3.2 Vaikutukset luontoon Suunnittelualuetta ympäröivä laaja maa- ja metsätalousalue säilyy ennallaan. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai luonnonympäristöä, jolla olisi erityisiä, rakentamisen myötä heikentyviä luonnonarvoja. Enonkosken taajama ja Pirttiniemen asuinalue sijaitsevat Ylä-Enonveden rannalla, eikä uuden rakentaminen vaikuta merkittävällä tai aiemmasta poikkeavalla tavalla alueen maisemakuvaan tai luon- Sivu 16 / 17 Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx ENONKOSKI Soidinniemen asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu KAAVASELOSTUS KAAVAHARJU nonympäristöön. Suunnittelualue on verrattain pieni alue (n. 20 ha), eikä alueelle tule sijoittumaan ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Tavanomaisella rakentamisella ei ole erityisiä haitallisia vaikutuksia kaava-aluetta ympäröivälle luonnonympäristölle. 7.3.3 Vaikutukset talouteen Enonkosken kunnan tavoitteena on hyödyntää Soidinniemen asemakaavan myötä monipuolistuvaa tonttitarjontaa kilpailuvalttina. Enonkosken kunnalle on tarkoituksenmukaista hyödyntää olemassa olevaa maavarantoa. Asukasluvun kasvu vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen suoraan verotulojen muodossa, mutta myös mahdollistamalla palvelujen säilymistä ja kasvua. Myös matkailua tukevan loma-asutusrakentamisen myötä alueen matkailutulot lisääntyvät. Soidinniemen asemakaava-alueen toteuttaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia kuntataloudelle tiejärjestelyjen ja vesihuoltoverkostojen toteuttamisen osalta. Soidinniemeen on jo valmistunut tiepohja Venetaipaleentiestä, myös rannan suuntainen tiepohja on valmiina. Teiden lopulliseen muotoon rakentamisen kustannukset tulevat arviolta olemaan noin 40 000 €. Kustannusarvio kunnallistekniikan vesi -ja viemärilinjojen rakentamisen osalta (yhteydet Pirttinimen olevien verkostojen kautta) vedenalituksineen on noin 200 000 €. Kulkuyhteyksien järjestämisessä voi myöhemmin tulla myös huomioitavaksi seututien ja taajamaliikenteen yhteensovittaminen kevyenliikenteen osalta. Liikenne- ja muut kunnallistekniset ratkaisut tullaan suunnittelemaan erillishankkeina, joissa myös kustannukset yksilöityvät yksityiskohtaisemmin. 7.3.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun Matkailu- ja vapaa-ajan rakentaminen monipuolistaa alueellista majoitustarjontaa sekä edistää alueellisten palvelujen käyttöä. Matkailun edistäminen on Enonkosken kunnan yksi keskeinen voimavara. Matkailijat ja loma-asukkaat tukevat osaltaan Enonkosken taajamapalveluja ja niiden säilymistä. 7.3.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveys ja turvallisuus Matkailijoiden lisääntyminen monipuolistaa kylämäisten alueiden sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin lomarakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä asuttuina. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. 7.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueille uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 8 Asemakaavan toteutus Asemakaava tullaan hyväksymään Enonkosken kunnanvaltuustossa. Rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamiselle kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen riippuu kunnan erikseen määrittelemistä aikatauluista. Kuopiossa 23.3.2015 Ma ankäytönsuunnit telu KAAVAHARJU Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Enonkoski_Soidinniemi_AKmuutos_selostus_23032015.docx sivu 17 / 17
© Copyright 2024