lempäälän pääkirjaston hankesuunnitelma, liite

Lempäälän pääkirjaston hankesuunnitelma
vapa 7.5.2015
tekla 12.5.2015
kh 18.5.2015
kv 27.5.2015
Sisällys
1.
Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot ................................................................... 3
1.1
2.
Hanketta koskevat yleiset tiedot ............................................................................. 3
Hanketta koskevat tiedot .............................................................................................. 4
2.1. Hankkeen laajuus, tilaohjelma ja varustaminen ...................................................... 4
2.1.1
Tilaohjelma ....................................................................................................... 4
2.1.2
Tilojen esteettömyyden huomioiminen ............................................................. 5
2.1.3
Vanhojen kirjastotilojen tuleva käyttö ............................................................... 5
2.2
Rakennus- ja sijaintipaikka ..................................................................................... 5
2.3. Hankkeen rahoitus .................................................................................................. 6
3.
2.3.1
Ylläpitäjän taloussuunnitelma ........................................................................... 6
2.3.2
Ylläpitäjän valtionavustus ................................................................................. 6
Hankkeen toteuttamisen tarpeellisuus .......................................................................... 7
3.1
Toiminnan kehitys ................................................................................................... 7
3.2. Hankkeen tarpeellisuus .......................................................................................... 7
3.2.1
Asukasluku ja väestöennuste ........................................................................... 8
3.2.2
Selvitys vaihtoehtoisista tilanhankintamahdollisuuksista .................................. 8
3.2.3
Tilamitoituksen perustelut................................................................................. 8
3.2.4
Tilojen mahdollinen yhteiskäyttö .................................................................... 11
3.3
4.
5.
Hankkeen toteuttamisajankohta............................................................................ 11
Hankkeen kustannusarvio .......................................................................................... 11
4.1
Tilojen rakentamis- / hankintakustannukset .......................................................... 11
4.2
Varustamisen kustannukset .................................................................................. 11
4.3
Hankkeen kokonaiskustannukset ......................................................................... 11
Kirjaston kehittämissuunnitelma tilojen valmistuttua ................................................... 12
5.1
Toimintamuotojen kehittäminen ............................................................................ 12
5.2
Aineiston hankinta ................................................................................................ 12
5.3
Henkilöstösuunnitelma .......................................................................................... 13
2
1.
Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot
Hankkeen toteuttaja:
Lempäälän kunta
Tekninen toimi ja sivistystoimi
37500 Lempäälä
Hankkeen osoite:
Manttaalintie
37500 Lempäälä
Yhteyshenkilöt:
Tekninen johtaja
Jaakko Hupanen
050 383 9284
[email protected]
Kirjasto- ja kulttuurijohtaja
Sarri Nykänen
050 383 9643
[email protected]
1.1
Hanketta koskevat yleiset tiedot
Lempäälän kunnan uuden pääkirjaston hankesuunnitelma on laadittu Lempäälän Silta
Tulevaisuuteen -keskusta-alueen kehityshankkeen vision mukaisesti. Kunnanhallitus on
päättänyt asiasta kokouksessaan 9.2.2015 ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt ehdotuksen 18.2.2015 Lempäälän keskustan kehittämisen toteutuksen perusratkaisut -käsittelyn
yhteydessä.
Vision mukaan kirjasto tulee sijoittumaan kunnan ydinkeskustaan pääradan itäpuolelle
uuden radanylityksen yhteyteen sijoitettavaan uudisrakennukseen. Toteutustapa on kiinteistöosakeyhtiö. Samaan rakennuskokonaisuuteen, ns. Lempäälä-taloon, sijoittuvat mm.
kunnanviraston ja seurakunnan tilat.
Kirjastohanke sisältyy kunnan taloussuunnitelmaan vuosille 2015–2017. Kirjaston hankesuunnitelma on käsitelty vapaa-aikalautakunnassa 7.5.2015 sekä teknisessä lautakunnassa 12.5.2015. Kunnanhallitus on hyväksynyt hankesuunnitelman 18.5.2015 ja
kunnanvaltuusto edelleen hyväksynyt hankesuunnitelman 27.5.2015.
3
2.
Hanketta koskevat tiedot
2.1.
Hankkeen laajuus, tilaohjelma ja varustaminen
Hankkeen laajuus on suunniteltu seuraavasti: kirjasto 2 000 hyöty-m2 sekä kulttuuritilat
ja niiden oheistilat noin 200 hyöty-m2. Näiden lisäksi määrittyy rakennussuunnitteluvaiheessa laajuus muille oheistiloille, jotka eivät ole valtionavun piirissä.
2.1.1
Tilaohjelma
LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJASTO
13.4.2015/SN
HUONETILAOHJELMA Kirjasto + kulttuuri
huonealat m
Palvelutila - asiakaspalvelu - automaatit
Kirjastosali - aikuisten alue
Kirjastosali - lehtialue
Kirjastosali - lasten alue
Kirjastosali - nuorten alue
Kirjastosali - musiikki ja AV
Kirjastosali - hiljainen lukutila
Lisäksi kotiseutukokoelma, Sakkola-kokoelma
Kirjastosali - monitoimisia asiakastiloja
Työtila, medialaboratorio, info, tauko
Kirjastotila 1 - pienempi monitoimitila:
tapahtumat, luennot, kirjailijavierailut, esitykset,
elokuvat, kirjastoaineiston esittely
Kirjastotila - iso monitoimitila:
näyttelytila / tapahtumatila
Toimistotilat, henkilökunnan tilat, sosiaalitilat
Varastotila
90
630
70
230
315
70
40
45
70
yht.
Muut tilat
Kirjastoauton lastaustila
Sisääntuloaula / tuulikaapit
Yleisö-wc (N + M + inva)
Siivoushuone
Käytävä, portaikko, hissi
Lämmönjakohuone
Ilmanvaihtokonehuone
Sähköpääkeskus
Väestönsuoja
2
90
280
70
2000
50
90
40
10
tilaratkaisujen vaatimat
koko tekniikan vaatimusten mukaan
koko tekniikan vaatimusten mukaan
koko tekniikan vaatimusten mukaan
koko vaatimusten mukaan
yht.
Kulttuuripalveluiden tilat (toimisto, näyttely, varasto)
yht.
4
190
160
350
2.1.2
Tilojen esteettömyyden huomioiminen
Kirjasto sijoittuu uuden kuntakeskuksen alueelle, jonka liikennöinti suunnitellaan esteettömäksi osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen ja esteettömyyden luominen ovat tärkeitä toimenpiteitä, joihin osayleiskaava antaa
lähtökohdat. Lisäksi kaavakartalla on osoitettu esteettömän kevyenliikenteen yhteystarpeet omalla merkinnällään (est). Parantamalla fyysistä ympäristöä, mm. esteettömyyden
rakentamisella ja viihtyisyyden lisäämisellä, voidaan ehkäistä turvattomuutta. Esteettömyys huomioidaan myös rakennussuunnittelussa määräysten mukaan. Kunnan vammaisneuvosto ja seniorineuvosto ovat mukana jo hankesuunnittelussa. Lisäksi vammaisneuvostolta pyydetään lausunto hankkeeseen rakennussuunnitteluvaiheessa kunnan
normaalien käytänteiden mukaan.
2.1.3
Vanhojen kirjastotilojen tuleva käyttö
Nykyiset tilat sijaitsevat osana liikekiinteistökokonaisuutta keskeisellä paikalla kunnan
keskustassa kiinteistöosakeyhtiössä, jonka osakkeet kunta omistaa. Kunta saneeraa yhteistyössä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa vapautuviin tiloihin liikehuoneistoja paikallisille yrittäjille.
2.2
Rakennus- ja sijaintipaikka
Asemakaavan laatiminen on käynnistetty heti maaliskuussa 2015, helmikuussa hyväksytyn keskustan yleissuunnitelman mukaan ja se valmistuu hyväksyttäväksi kesäkuussa
2016. Keskustan alueelle laadittu osayleiskaava nro 12015 on hyväksytty 7.9.2011 ja tullut voimaan 28.1.2013. Kaavan C-merkintä (keskustatoimintojen alue) tukee asemakaavoitustyön etenemistä. Uudisrakennushanke edellyttää asemakaavallista tarkastelua, nykyinen asemakaava (LRp, rautatiealue (pysäköinti) sekä katualue) ei mahdollista suoraan rakentamista.
Lempäälän kunta omistaa kiinteistön 418-431-0017-0002, jonka pinta-ala on 6 400 m2.
Lisäksi kunta omistaa em. kiinteistöön rajautuvan nykyisen Makasiinitien katualueen 418431-0001-0001.
Kunta on käynnistänyt Lempäälä-talon hankesuunnittelun maaliskuussa 2015 ja rakennussuunnittelu käynnistetään toukokuussa 2015. Asemakaavoitus etenee yhtä aikaa rakennussuunnittelun kanssa ns. hankekaavana. Rakennusoikeus tullaan määrittämään
hankkeen tarpeen mukaan.
Lempäälän kunta on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta kirjastohankkeelle vuodesta 2009 alkaen. Tällöin kirjastoa suunniteltiin Piippo-keskukseen. Lempäälä on
päässyt rahoitussuunnitelmalistalle vuonna 2013. Keskustan kehittämishankkeen myötä
kirjastolle on mahdollistunut keskeisempi sijoituspaikka.
5
2.3.
Hankkeen rahoitus
2.3.1
Ylläpitäjän taloussuunnitelma
Kirjastohankkeelle on varattu kunnan taloussuunnitelman 2015–2017 investointiosassa
vuodelle 2016 100 000 € määräraha suunnitteluun ja vuodelle 2017 1 M€ määräraha
hankintaan. Vuonna 2018 varaudutaan hankkeen loppurahoitukseen n. 4 M€ määrärahalla. Varustaminen (kalusteet, varusteet ja laitteet, mm. automatosointi) järjestetään erillisrahoituksella vuonna 2019. Kirjaston automatisointiin tullaan hakemaan erillisavustusta
opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman kokouksessaan 26.11.2014.
Kunta teettää rakennussuunnittelun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämän jälkeen
perustettava keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö toteuttaa hankkeen. Kunta lunastaa kirjaston käyttöön tulevat osakkeet. Hankinta rahoitetaan osittain lainapääomalla.
2.3.2
Ylläpitäjän valtionavustus
Lempäälän kunta hakee nyt valtionavustusta 2 000 hyöty-m2 uudisrakennushankkeeseen. Tilaohjelman mitoitus poikkeaa teoreettisesta valtionosuuden perusteeksi hyväksyttävästä mitoitusperusteesta (100 hym2/ 1 000 as).
Uuden kirjaston mitoituksessa on huomioitu kaksi sivukirjastoa, Kulju (n. 120 m2) ja
Sääksjärvi (n. 350 m2) sekä Valkeakosken kanssa yhteinen kirjastoauto. Lisäksi Tampereen seutukunnalla on kattava kirjastoverkko.
Rahoitusta on haettu vuonna 2013 1 700 hyöty-m2 peruskorjaushankkeeseen, jonka
kustannusarvio on ollut 5 070 000 €. Hanke sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2017. Suunnitelman mukainen valtionosuus on 1 426 000 euroa.
Lempäälän kunta suostuu valtionavustuksen myöntämiseen jälkirahoituksena.
6
3.
Hankkeen toteuttamisen tarpeellisuus
3.1
Toiminnan kehitys
Lempäälän asukaskehitys ja lainausmäärän kasvu 2003–2013
Lähde: kirjastotilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/)
Vuosi
AsukasmääräKävijämäärä Lainausmäärä
Kokoelmat
2003
17 098
159 417
289 171
117 661
2004
17 397
177 365
301 920
115 457
2005
17 733
170 767
304 142
118 221
2006
18 248
161 815
338 618
115 330
2007
18 702
154 619
354 057
117 460
2008
19 271
157 809
377 652
119 688
2009
19 753
166 896
397 517
119 339
2010
20 178
153 063
381 800
122 055
2011
20 588
163 059
421 051
126 332
2012
20 888
161 794
419 474
127 895
2013
21 440
164 303
428 450
131 029
2014
22 222*
166 479
435 426
132 456
+5124
+7062
+146 255
+14 795
*Lempäälän kunta - kuntainfo
3.2.
Hankkeen tarpeellisuus
Uudisrakennus kuntakeskuksen helmeksi
Lempäälän uusi pääkirjasto tulee olemaan moderni kuntalaisten tietokeskus sekä yhteisöllinen, matalan kynnyksen tila yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Tilojen on tarkoitus
olla ennakkoluulottomasti suunnitellut ja monikäyttöiset. Uusien tilojen myötä kirjasto
pystyy vastaamaan nykypäivän tiedonvälityksen vaatimuksiin samoin kuin perinteisempään tiedon ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja tietopalveluun. Palveluja voidaan tuottaa suuremmalle asiakasmäärälle kerrallaan ja lasten- ja nuorten palveluihin voidaan panostaa uuden tilan myötä entistä paremmin. Asiakaspalvelua kehitetään kirjastotilojen
muutos huomioiden ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Erityisesti henkilökohtaiseen
asiakas- ja tietopalveluun ja sen sijoittamiseen kiinnitetään huomiota uusissa tiloissa. Kirjasto voi myös laajentaa tarjontaansa muihin palveluihin, jotka tarvitsevat tilaa, kuten
7
esimerkiksi konsolipelaamiseen turvallisessa ympäristössä. Suunnittelun ydintä on monikäyttöisen tilan luominen niin, että sitä voidaan muuntaa tulevien vuosien tarpeiden mukaan, eikä toimintoja ole sementoitu paikoilleen kiinteiden rakenteiden vuoksi.
Muuttuneet olosuhteet
Lempäälän pääkirjasto on sijainnut vuodesta 1980 ns. virastotalon toisessa kerroksessa
n. 650 m2:n tiloissa. Tänä aikana Lempäälä on kasvanut 12 660 asukkaasta yli 22 000
asukkaan kunnaksi ja asukasluku on edelleen voimakkaasti kasvussa. Ennusteen mukaan lähivuosien asukaslisäyksestä 50 % tulee lähelle pääkirjastoa, keskustaan tai Moision alueelle. Nykyisin kirjastotila toimii lähinnä kirjavarastona, jonka puitteissa järjestetään tietyin rajoittein opetus-, kirjavinkkaus, näyttely-, vierailija- ja esitystoimintaa. Ajanmukaiseen, kuntalaisten yhteisölliseen toimintaan kannustavana tilana, tai poikkihallinnolliseen yhteistoimintaan ei nykyinen tila anna mahdollisuuksia.
Suurimmat puutteet pääkirjaston tiloissa ovat asiakastilojen ahtaus, hiljaisen tilan ja
muun tilan puute, puutteet esteettömyydessä, liian matala huonekorkeus sekä epäkäytännölliset ja ahtaat työhuoneet. Lisäksi pääkirjasto on vaikeasti saavutettavissa sekä
asiakkaiden että päivittäisen kirjankuljetuslogistiikan kannalta.
3.2.1
Asukasluku ja väestöennuste
Lempäälä on kasvava kunta, jonka asukasmäärä joulukuussa 2014 oli 22 222 asukasta.
Voimakkaasta muuttoliikkeestä ja syntyvyydestä johtuen väestörakenne on kunnassa
edullinen. Alle 15-vuotiaita on väestöstä noin 25 %, työikäisiä noin 53 % ja yli 65vuotiaita noin 13 %.
Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan kunnan väkiluku jatkaa tasaista kasvuaan
myös tulevina vuosikymmeninä. Väestöennuste 2012, ennustetut väestönmuutokset alueittain 2012–2040 antaa Lempäälän osalta väestömäärän ennusteiksi vuonna 2020 yhteensä 24 799 asukasta, vuonna 2030 yhteensä 27 823 asukasta ja vuonna 2040 yhteensä 29 624 asukasta.
3.2.2
Selvitys vaihtoehtoisista tilanhankintamahdollisuuksista
Olemassa olevaa pääkirjastoa ei ole mahdollista laajentaa. Piippokeskuksen saneeraushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että rakennuksen huonekorkeudet eivät
riitä nykytekniikan asentamiseen. Lisäksi hanke osoittautui energiateknisesti epätaloudelliseksi. Muita tarkoituksenmukaisia vapaita tiloja ei ole.
Lempäälän Silta Tulevaisuuteen -keskusta-alueen kehityshankkeen myötä kirjastolle on
mahdollistunut keskeisempi sijoituspaikka.
3.2.3
Tilamitoituksen perustelut
Kirjaston hyötypinta-ala 2000 m2, kun kunnan väkiluvun arvioidaan olevan tulevaisuudessa 30 000. Kirjaston rakentamisessa on otettava huomioon tulevaisuuden tarpeita, koska kirjasto on todennäköisesti samoissa tiloissa seuraavat 30-40 vuotta. Vaikka
8
oletettaisiin että kirjaston tilatarpeet pienenisivät esim. elektronisen kehityksen myötä,
toisaalta tilatarvetta lisää kirjastotoiminnalle nykyisin asetettavat vaatimukset: kohtaamisja harrastustila, yhteisöllisyyttä vahvistava kokoontumistila sekä entistä enemmän aineiston esittelyyn aineiston varastoinnin sijaan kohdentuva tila. Tilojen on oltava muokattavia
ja monikäyttöisiä sekä erillisiä tiloja ja tilaa oleskeluun on oltava riittävästi. Kirjaston tilat
ovat samassa rakennuksessa, jotta lisähenkilökunnan tarve pysyy kohtuullisena. Kirjaston tiloissa järjestetään kirjaston toimintoja ja tapahtumia, jolloin kokoelmien on järkevää
sijaita lähellä ja tilaisuuksien tuomat asiakasvirrat hyötyvät samalla muistakin kirjaston
palveluista.
Asiakaspalvelu 90 m2 (lainaus, palautus, tietopalvelu, lainaus- ja palautusautomaatit,
piki-verkkokoneet, seutukuljetettava aineisto). Palautusautomaattien kera tilantarve saattaa olla tosin suurempi ja automaatteja tarvitaan vaikka panostamme henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Asiakkailla tulee olla erilaisia vaihtoehtoja kirjastossa asioimiseen. Automaattien käyttäminen säästää henkilökuntaa fyysisesti ja lyhentää jonotusta
ruuhka-aikoina. Automaatit mahdollistavat kiireisimpinä päivystysaikoina enemmän henkilökohtaista palvelua, tietopalvelua, aineiston esittelyä, kirjaston opetusta, tapahtumatoimintaa jne.
Aikuisten alue 630 m2 (aineisto, tietokoneet, luku- ja oleskelupaikat, asiakaskopiokone,
tulostus ja työskentely) Kirjahyllyille tarvitaan nykyistä enemmän tilaa, koska hyllyt tulevat olemaan nykyistä matalammat ja niissä on vähemmän hyllytasoja ergonomian takia.
Samalla hyllyköiden välit tulevat isommiksi, jotta vaadittava esteettömyys myös pyörätuoleille saavutetaan. Aineiston esittelyyn tulee olla nykyistä paljon enemmän tilaa, koska
aineiston esillepano lisää aineiston kiertoa: enemmän esittelytelineitä sekä ilmoitustaulumaista tilaa julisteille, kuville tai esim. kartoille. Istuma- ja lukupaikkoja tarvitaan kaikille
osastoille, useimpien hyllyjen viereen lisäämään viihtyvyyttä ja aineistoon tutustumisen
mahdollisuuksia. Asiakastietokoneiden ympärille tarvitaan äänieristysratkaisu, jotta asiakkaat voivat hoitaa asioitaan ja puhua puhelimessa muita häiritsemättä. Uusien kansalaistaitojen kuten tietokonetaitojen ja internetpalveluiden opettaminen senioreille korostuu
entisestään.
Lehtialue 70 m2 (lehtikaapit ja lukupaikat). Lehtivarastointi tulee olemaan lehtitilan yhteydessä. Mahdollisuus omatoimiseen käyttöön huomioidaan suunnittelussa.
Lasten alue 230 m2 (aineisto, tietokoneet, satuhuone ja opetustila, luku- ja oleskelupaikat). Vuoden aikana järjestetään vähintään 20 satutuokiota, ja n. 50 alakoululaisten kirjastokäyntiä kirjastonkäytön opetuksen, tiedonhaun opetuksen, kirjavinkkauksen tai mediakasvatuksen merkeissä. Tämän lisäksi tarvitaan tilaa muidenkin tapahtumien järjestämiseen, kuten vierailevien esiintyjien esitykset (nukketeatteri, satutunnit jne.), kirjaston
omat tapahtumat (Halloween, ystävänpäivä, syys- ja talviloma-ajan tempaukset) sekä
erilaiset työpajat (sarjakuva, animaatio, mediakasvatus jne.).
Nuorten alue 315 m2 (aineisto, tietokoneet, luku- ja oleskelupaikat, pelitila ym. av-tila,
hiljainen
lukutila
läksyjen
tekoon
tai
ryhmätyöskentelyyn,
kirjallisuushuone/opetustila). Pelitilan pitää mahdollistaa konsolipelipelaaminen myös tilaa vievillä
peleillä. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös rauhallisen läksyjen- tai ryhmätyöntekopaikan,
jossa voi keskustella muita häiritsemättä.
9
Musiikki- ja av-alue 70 m2 (aineisto + kuuntelutila + oleskelu). Musiikissa nuotti- ja kirjaaineiston käyttö ei ole laskemassa ja vaikka musiikkia saa jo paljon verkosta, ei kaikkia
CD-levyjä saa verkosta. CD-muotoista musiikkia hankitaan vielä, vaikkei samassa mittakaavassa kuin esim. 10 vuotta sitten. Musiikkiaineisto tarvitsee myös esittelytilaa ja kuuntelutilaa.
Työtilat 280 m2 (työhuoneet, maisemakonttori, kopiointi ja tulostus, pukuhuoneet, suihku + wc:t, kahvihuone/ kokoustila). Hiljaisemmat työtilat voivat avautua suurempaan ja
äänekkäämpään aineistonkäsittelytilaan. Esim. liukuoven avulla voisi sulkeutua työskentelemään itsekseen hiljaa tai puhumaan puhelimessa. Kirjastotyössä on paljon keskittymistä vaativia toimistotöitä, joita ei voi tehdä asiakastiloissa. Kirjavinkkareiden työhuoneessa tai muualla henkilökunnan tiloissa, tarvitaan paikka lukutuolille.
Hiljainen lukutila 40 m2 asiakkaille. Hiljaista tilaa on toivottu, koska sellaista ei kirjastoilla ole ollut tarjota koko kunnan alueella. Lisäksi tilaan voidaan sijoittaa kotiseutukokoelma.
Asiakaskäyttöön työtila/tutkijantila (voidaan käyttää myös lukukoiratoimintaan), interaktiivinen medialaboratorio/digitointitila/mikrofilmien luku sekä välipalapiste yht. 45 m2. Erilliset työskentelytilat voidaan varata esim. 2 tuntia kerrallaan. Tämä tukee niin opiskelijoita, kuin pienyrittäjiä ja muita asiakkaita, joilla on tarvetta yksityisempään työtilaan. Kirjastossa on harkittu myös lukukoiratoiminnan aloittamista lasten lukutaidon edistämiseksi. Lukukoiratoimintaan tarvitaan myös rauhallinen ja erillinen tila, jotta
lapsi voi rauhassa keskittyä lukemiseen. Välipalapiste on asiakkaille tärkeä, jotta kirjastossa voi viipyä pitempään esim. lasten kanssa.
Pieni monitoimitila kirjasto-opetukseen sekä kuntalaistoimintaan 70 m2. Tila toimii
luokkatilana, ryhmätyötilana, tapahtumatilana tai vaikka yhdistysten ym. kokoontumistilana, jota asiakkaat voivat varata esim. kirjastokortilla. Tilan on tarkoitus soveltua myös
elokuvien esittämiseen, luentojen pitämiseen, pienimuotoisiin teatteriesityksiin ja muihin
vastaaviin.
Iso näyttelytila/monitoimitila/opetustila/tila tilaisuuksia varten 90 m2. Toimii myös
esittelytilana uutuuskirjallisuudelle, näyttelytilana, tapahtumatilana sekä muunneltavissa
olevana tilana eri tarkoituksiin. Kirjastossa on tärkeää olla erilaisia monitoimitiloja, jotta
kirjasto voi järjestää palveluita nykypäivän vaatimusten mukaan. Erillisissä tiloissa voi järjestää tapahtumia aukioloaikoina kirjaston muiden käyttäjien häiriintymättä. Tällaisia tiloja
ei ole saatavilla Sääksjärven tai Kuljun kirjaston tiloissa.
Varastotilat 70 m2 (kirjat, kalusto jne.)
Kirjastoauton tilat rakennuksen ulkona sijaitsevaan takaosaan 50 m2. Kirjastoauto
tarvitsee lastaustilan ja pysäköintitilan kirjaston yhteyteen. Mieluiten tila voisi olla puolilämmin autotallimainen ja suoralla sisäänkäynnillä kirjastotiloihin, koska aineisto kestää
huonosti erilaisia sääolosuhteita. Kirjastoauto tuo ja vie noin 10 laatikollista kirjoja jokaisella käyntikerralla, joten siihen on todellista tarvetta. Valkeakoski hallinnoi Lempäälän ja
Valkeakosken yhteistä autoa ja sen työtiloja. Kirjastoauton talli on myös sijoitettu Valkeakoskelle.
10
Sisääntuloaula + yleisö-wc:t ja tekniset tilat suunnitellaan tilaratkaisujen vaatimusten
mukaan huomioiden esteettömyysvaatimukset.
3.2.4
Tilojen mahdollinen yhteiskäyttö
Kirjastoa varten suunniteltu tila on ensisijaisesti tarkoitettu kirjastokäyttöön. Uusien, väljempien tilojen sekä erillisten asiakastiloissa sijaitsevien monitoimitilojen myötä kirjasto
voi kuitenkin laajentaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja tuoda muita kunnan palveluita lähemmäksi asukkaita. Kirjastohankkeeseen sisältyy myös kulttuuritilojen suunnittelu. Lisäksi Lempäälä-taloon, johon kirjasto sijoittuu, on tarkoitus suunnitella yhteiskäyttöisiä tiloja kunnan eri toiminnoille.
3.3
Hankkeen toteuttamisajankohta
Rakennussuunnittelu käynnistetään toukokuussa 2015. Suunnittelun arvioidaan kestävän noin puoli vuotta ja rakentamisen noin puolitoista vuotta. Rakentaminen on tarkoitus
aloittaa vuoden 2017 aikana valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Lempäälä-talo ja uusi
pääkirjasto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019.
4.
Hankkeen kustannusarvio
4.1
Tilojen rakentamis- / hankintakustannukset
Lempäälän uusi pääkirjasto toteutetaan perustettavan kiinteistöosakeyhtiön nimiin. Kunta
sitoutuu lunastamaan kirjaston käyttöön tulevat kaikki osakkeet.
Kirjaston tiloihin kohdistuva lunastushinta-arvio on 5 300 000, alv 0% (2 000 m2 x 2 650
€/m2). Lunastushintaan sisältyvät kirjaston käyttöön tulevat autopaikat 15 kpl, jotka sijoittuvat rakenteelliseen paikoitustilaan.
4.2
Varustamisen kustannukset
Varustamisen (kalusteet, varusteet ja laitteet) hankintasuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.
Tilat varustetaan kokonaan uudelleen. Varustamisen kustannuksiksi on arvioitu 495 000
€ (alv 0%).
4.3
Hankkeen kokonaiskustannukset
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5,8 milj. €, alv 0 %.
11
5.
Kirjaston kehittämissuunnitelma tilojen valmistuttua
Lempäälän kunnassa tehtiin edellinen palveluverkkoselvitys vuonna 2010. Kirjastotoimen
osalta tavoitteena oli palveluverkon nykytason ja rakenteen säilyttäminen seutuyhteistyön avulla. Selvityksessä on linjattu, että palveluverkkoa kehitetään talous ja laatu huomioiden. Seuraava palveluverkkoselvitys on tarkoitus tehdä vuonna 2016, jolloin kirjastoverkon toimintalinjaukset tarkentuvat ja uusi pääkirjasto toimintoineen huomioidaan uutena tekijänä. Lempäälän kirjastotoiminnan kokonaisuuteen kuuluu pääkirjaston lisäksi
kaksi sivukirjastoa, Kulju (n. 120 m2) ja Sääksjärvi (n. 350 m2) sekä kirjastoauto yhdessä
Valkeakosken kanssa. Erityisesti koululaiset ja päiväkodit ovat lähikirjastopalveluiden
ahkerimpia käyttäjiä. Yleisellä tasolla nykypäivän kirjastotoimintaan liittyvää automatisointia tarkastellaan rakennussuunnittelun yhteydessä, jolloin sen vaatimat toiminnot ja
tilat tarkentuvat.
5.1
Toimintamuotojen kehittäminen
Lempäälän kirjasto on osallistunut yhä syventyneeseen seutuyhteistyöhön, kirjastojärjestelmä on uusittu ja kirjasto on kehittänyt palveluitaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Kuntalaisten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, mikä on vaikuttanut suoraan
kirjastopalveluiden kysyntään. Kirjaston toiminta on vilkastunut samassa suhteessa ja tilat ovat jääneet ahtaiksi. Uudet kirjastotilat antavat kaivattuja mahdollisuuksia palvelun
nykyaikaistamiseen. Rakennussuunnittelun avulla voidaan tarkastella uuden kirjaston ja
Lempäälä-talon toimintaa ja yhteiskäyttöisten tilojen synergiaetuja.
5.2
Aineiston hankinta
Vaikka e-aineistot ovat tulleet myös kirjastoihin lainattaviksi, ei fyysisen aineiston lainaus
ole laskenut tilastopoikkeamaa enempää. Myös kansainväliset trendit ovat antaneet ymmärtää, että paperisen kirjan suosio ei ole edelleenkään erityisesti laskussa. Kirjaston
hankinnat painottuvat edelleen fyysiseen aineistoon. Aktiivisella seutuyhteistyöllä asiakkaat voivat hyödyntää seutukunnallisia kokoelmia ja yhteishankinnoilla voimme tarjota
laajalti erilaisia verkkopalveluita. Seutukuljetukset vaativat oman tilansa kirjastossa. Kokoelmaa kartutetaan niin, että tiedon ajantasaisuus ja kokoelman laaja-alaisuus palvelevat mahdollisimman hyvin kuntalaisia.
Seutuyhteistyön voimin e-aineistojen hankintaa on jatkuvasti kehitetty ja kirjastossa tehdään myös tätä aineistomuotoa asiakkaillemme tutuksi. Lisäksi kirjasto kehittää jatkuvasti myös esteetöntä kokoelmaa, eli selkotekstikirjojen ja äänikirjojen hankintaa.
12
5.3
Henkilöstösuunnitelma
Lempäälän pääkirjastossa työskentelee tällä hetkellä 8 vakituista työntekijää kokopäiväisesti. Lisäksi tiloissa työskentelee kirjastoautovirkailija satunnaisesti sekä ajoittain työllistetty, alan harjoittelija, työkokeilija tai muu vastaava. Pääkirjaston työtilat ovat erittäin ahtaat.
Lempäälässä henkilöstömäärän suhde asukaslukuun tuhatta asukasta kohden oli 0,65
vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen mukaan kirjastohenkilökuntaa tulisi olla yksi työntekijä tuhatta asukasta kohden. Pirkanmaan maakuntakirjastossa vuoden 2013 suhdeluku oli 0,95. Kirjastohenkilökunnan mitoitus nykyiseen työmäärään nähden ei ole kasvanut samassa suhteessa palvelutarpeen kasvaessa. Henkilöstön määrää ei ole lisätty ja osa johtajan työajasta on jaettu myös kulttuuripalveluihin.
Realistinen tavoite henkilöstölle Lempäälässä on tavoitella maakuntakirjaston tasoa 0,95
henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi kirjaston henkilökuntaan
maksimissaan seitsemän henkilötyövuoden lisäystä. Lisäystä tarvitaan uuden kirjaston
avautuessa, jotta kirjastoa voidaan pitää auki normaalisti. Henkilökuntalisäystä puoltaa
myös se, että uusi kirjasto tulee olemaan useassa kerroksessa, eikä tilaa ja palveluita
voida hallita enää yhdellä tai kahdella työntekijällä. Yhteistyöhön koulujen kanssa tarvitaan myös lisähenkilökuntaa lapsimäärän lisääntyessä. Uudessa opetussuunnitelmassa
kirjastojen ja koulujen yhteistyötä korostetaan entisestään ja opintoihin kuuluu kiinteästi
kirjaston käyttö.
Kirjastopalveluihin on tarkoitus hankkia uutta automaatiota, jolla voidaan helpottaa työn
fyysistä raskautta. Asiakkaita kannustetaan itsepalveluun silloin, kun heillä ei ole tarvetta
henkilökohtaiseen palveluun. Näin jonotusajat lyhenevät ja kirjastotoimintaa ja aukioloaikoja voidaan kehittää asiakasvirtojen mukaan. Sivistystoimen palveluverkkoselvityksessä
vuonna 2016 arvioidaan kirjastoverkon toimintaa uudelleen myös Sääksjärven ja Kuljun
kirjastojen osalta.
13