Opetussuunnitelman yhteinen osa_ 25 9 2015
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 2015 Savon koulutuskuntayhtymä SISÄLTÖ JOHDANTO .............................................................................................................................. 3 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ .................... 4 Koulutuksen järjestäminen ....................................................................... 4 Toiminnallinen organisoituminen .............................................................. 4 Koulutuspalvelut .................................................................................................. 4 Työelämäpalvelut ................................................................................................ 5 Toimielimet ............................................................................................... 5 Ammattiosaamisen toimielin ................................................................................ 5 SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin) . 6 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA....... 6 Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen .............................. 8 Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ........ 9 Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista ................ 9 Urheilijoiden ammatillinen koulutus ................................................................... 10 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ............................................ 10 Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ............................................................... 11 Opiskeluhuolto ........................................................................................ 11 Erityisopetuksen järjestäminen ............................................................... 12 Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ....................................................................... 12 VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET .................................................. 13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ......... 13 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) ............. 13 Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus ...................... 14 OPISKELIJA-ARVIOINTI ............................................................................................... 14 Arvioinnista tiedottaminen ...................................................................... 15 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .......................................... 16 Oppimisen ja osaamisen arviointi ........................................................... 17 Oppimisen arviointi ................................................................................. 17 Osaamisen arviointi ................................................................................ 17 Ammattiosaamisen näytöt ...................................................................... 18 Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen .............................................. 19 Arviointiaineiston säilyttäminen .............................................................. 19 Arvioinnin uusiminen ja korottaminen ..................................................... 19 Arvioinnin oikaiseminen .......................................................................... 20 Todistukset ............................................................................................. 20 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA ..... 21 Näyttötutkinnot ....................................................................................... 21 Henkilökohtaistaminen ........................................................................... 21 Hakeutumisvaihe .................................................................................... 21 Tutkinnon suorittaminen ......................................................................... 21 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ................................................. 22 Valmistavan koulutuksen järjestäminen.................................................. 22 Näyttötutkintojen järjestäminen ja suorittaminen .................................... 22 Arviointi................................................................................................... 23 Arvioinnista tiedottaminen ...................................................................... 23 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet ............................................................... 23 Todistukset ............................................................................................. 24 Arvioinnin oikaisu valmistavasta koulutuksesta ...................................... 24 Arvioinnin oikaisu tutkintotilaisuudesta ................................................... 24 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA ..................... 25 LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN .................................................................. 26 Lukiokoulutuksen tehtävä ....................................................................... 26 Lukio-opiskelu ........................................................................................ 27 Opinto-ohjaus ......................................................................................... 27 Opiskelijahuolto ...................................................................................... 28 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ............................................................. 28 Opiskelun erityinen tuki .......................................................................... 28 Oppimiskäsitys ....................................................................................... 29 Arviointi................................................................................................... 29 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ ................................................................... 30 OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA ....................................................... 30 LAADUN HALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ ................................................................................. 31 Tekstissä viitataan opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa ohjaaviin malliin, suunnitelmiin ja ohjeisiin. Näistä on luettelo lopussa. 3 JOHDANTO Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan koulutusten toteutus Savon koulutuskuntayhtymässä. Opetussuunnitelman yhteinen osa on sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen väline, jossa linjataan Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion ja aikuislinjan toiminnan yhteiset periaatteet ja menettelytavat. Opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä, perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä ammatillisiin perustutkintoihin ja lukiokoulutukseen. Opetussuunnitelma muodostuu yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista ja henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista. Se ohjaa opetusta ja pedagogista toimintaa. Sen toteutumista seurataan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa perustuu Valtioneuvoston asetukseen (799/2014). Yhteistä osaa täydentävät liitteenä olevat pedagogista toimintaa ohjaavat suunnitelmat. Opetussuunnitelman yhteistä osaa sekä tutkintokohtaista osaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Opetussuunnitelman yhteistä osaa noudatetaan 28.9.2015 alkaen. Ammatillisen koulutuksen laki, asetus ja määräykset muuttuivat 1.8.2015 alkaen. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin, joissa keskeinen on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training). Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaami-sen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Savon koulutuskuntayhtymän vuosien 2014–2015 strategisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opintopolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen läpäisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä tavoitteet on huomioitava myös uudistuvien opetussuunnitelmien sisällöissä. 4 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Koulutuksen järjestäminen Savon koulutuskuntayhtymän perustehtävä on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista, vastata alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehittää alueen työelämää. Lisäksi edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Savon koulutuskuntayhtymä järjestää: - ammatillista peruskoulutusta ammatillista aikuiskoulutusta oppisopimuskoulutusta valmistavaa ja valmentavaa koulutusta lukiokoulutusta. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja Savon oppisopimuskeskusta. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjistä. Toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Varkaudessa sekä Siilinjärven Rissalassa ja Toivalassa, Juankosken Muuruvedellä ja Kuopiossa. Toiminnallinen organisoituminen Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015 alkaen 5 Työelämäpalvelut Työelämäpalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen Toimielimet Ammattiosaamisen toimielin Savon ammatti- ja aikuisopistossa on ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetyn lain (630/1998, 787/2014) mukaan nimetty ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, jossa on työnantaja- ja työntekijä edustus sekä oppilaitoksen ja opiskelijaedustus. Jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla. Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammattiosaamisen toimielin: 1) hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, 2) valvoo ammattiosaamisen näyttö toimintaa, 3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista, 4) käsittelee osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset, 5) puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. 6 SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin) SORA -toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998, 787/2014). Kuntayhtymän hallituksen nimeämä monialainen SORA -toimielin päättää 1) 2) 3) 4) opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta opiskelijan asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. SORA -toimielimen jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän vaatiman osaamisen yhdessä tutkinnon osa-alueessa. Ammatilliset tutkinnon perusteet ovat koulutuksen järjestäjälle perusta koulutuksen ja opetuksen järjestämiselle osaamisperusteisesti. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ohjaavat opetuksen toteuttamista työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Savon ammatti- ja aikuisopistossa ammatilliset tutkinnon osat on jaettu työelämälähtöisiin teemoihin. Opettajan ja opinto-ohjaajan pedagoginen johtajuus tarkoittaa työelämälähtöisten oppimiskokonaisuuksien hallintaa ja taitoa ohjata opiskelijaa hankkimaan osaamistaan juuri hänelle tarkoituksenmukaisin tavoittein ja mahdollisuuksin. Opettajan työn suunnittelussa ja toiminnassa osaamisperusteinen didaktiikka ja opiskelijan yksilöllisen opintopolun mahdollistaminen ja toteutuminen mahdollistavat ammatillisen tutkinnon perusteiden toimeenpanoa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman avulla. Kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osaamisperusteisuutta ja siirtyä tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Näillä tuetaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen ja tutkintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) tai henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (näyttötutkinnoissa). 7 Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. (Osp=osaamispiste) Opinnot Ammatilliset osat Laajuus tutkinnon 135 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisalat pakolliset tutkinnon osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Viestintä11 osp ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp Vapaasti valittavat tutkin- 10 osp non osat Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa Tutkintoa yksilöllisesti laa- yli jentavat tutkinnon osat 180 osp Yhteensä Yksilölliset valinnat työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisten kannalta tarpeelliset ammatilliset tutkinnonosat 180 osp Taulukko 1. Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 8 Koulutuksen järjestäjän perustutkintojen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on ammatillisissa tutkinnonosissa kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, teemat, oppiminen ja osaamisen arviointi. Yhteisissä tutkinnonosissa on kuvattu osa-alueet ja niiden osaamistavoitteet. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät oppilaitoksen www-sivuilta: www.sakky.fi. Ammatilliset perustutkinnon perusteet määräävät tutkinnon muodostumisen ja ammattitaitovaatimukset. Yksittäisen opiskelijan tutkinto rakentuu yksilöllisistä tutkinnon osien valinnoista. Valintoihin voivat vaikuttaa opintojen aikataulutus ja oppilaitoksen tarjonta. Tutkinnon osissa aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Valintojen tekeminen tapahtuu jatkuvassa prosessissa hops-keskusteluissa ryhmänohjaajan ja / tai opinto-ohjaajan kanssa. Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen Opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sekä ohjaus- ja tukitoimia kehitetään siten, että jokainen oppija voi edetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään oppimis- ja arviointitaitojaan sekä suhtautumaan myönteisesti opiskeluun. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opetus ja ohjaus järjestetään siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännön mukaisessa ajassa. Ammatillisesta peruskoulutuksesta toteutetaan 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Opintoaloilla siirrytään päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Kesälukukausi otetaan käyttöön. Savon ammatti- ja aikuisopistossa lisätään koulutuksen järjestäjien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä koulutuksen järjestäjän tulosalueiden välistä yhteistyötä. Vapaasti valittavat opinnot tarjotaan työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina, lukioopintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Ammatillisten ja yhteisten opintojen toteuttamisessa pyritään yhdistämään (integraatio) sisältöjä mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi erilaisin menetelmin. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin on kirjattu tieto ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opintojen integroinnista. Opintojen suorittamiseksi tutkintoihin rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia malleja. Yksilöllisten polkujen lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia syventää ja laajentaa osaamistaan ammatillisten polkujen avulla mm. kansainvälisyys-, yrittäjyys-, jatko-opinto-, huippuosaaja- sekä urheilija polut. Opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista on lisätietoa oppilaitoksen ohjaussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa. 9 Savon ammatti- ja aikuisopistossa on määritelty koulutuksen toteuttamistavat seuraavasti: Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla esim. luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua, ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä, verkko-opiskelua ja oppilaitoksen erilaisiin tapahtumiin ja messuihin liittyvää toimintaa. Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen voi olla myös oppilaitoksen tiloissa ja välineillä tehtäviä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asiakastöitä ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla esim. työssäoppimista, työskentelyä oppilaitoksen työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai työskentelyä työelämän erilaisissa projekteissa / työtehtävissä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on myös oppilaitoksen ja työpaikan yhdessä suunnittelemaa tutkinnon osan tavoitteiden mukaisiin työelämän toimintakokonaisuuksiin tutustumista ja havainnointia. Työssäoppiminen on keskeinen oppimismenetelmä ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppiminen on yksilöllistä ja suunniteltua. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (osp). Työssäoppiminen on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät opiskelijakohtaisen työssäoppimissopimuksen. Sopimukseen kirjataan työssäoppimista ja/tai näyttöä/ tutkintotilaisuutta koskevat yksityiskohdat. Yhteistyössä varmistetaan työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Työssäoppimisen ohjauksella huolehditaan sovittujen tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavuttaminen opintojakson aikana. Ohjaajina toimivat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Koulutuksen järjestäjä kouluttaa työpaikkaohjaajia. Ammattiosaamisen toimielimen tekemän linjauksen mukaisesti kaikissa perustutkinnoissa tarjotaan opiskelijoille valinnainen tutkinnon osa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimispaikoilla työssäoppimisen yhteydessä. Koska osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä, työssäoppimisesta ei anneta erillistä arvosanaa. Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Näyttötutkintojärjestelmässä suoritetusta tutkinnon osasta todistuksen antaa tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Suoritetut tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan ammatilliseen perustutkintoon. 10 Opiskelija voi valita lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukio-opintojen korvaavuudet on määritelty ammatillisten perustutkintojen perusteissa. Lukio-opintoja voi valita oppilaitoksen omasta tarjonnasta tai alueen yhteistyölukioista. Ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin (L 629/21.8.1988, 18 a § (766/2004)). Ylioppilastutkinto koostuu neljästä kirjoitettavasta aineesta, joista pakollinen aine on äidinkieli. Sen lisäksi valitaan kolme ainetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe. Yhdessä kokeessa on suoritettava A-tason koe. Jatko-opintoihin siirtymistä tuetaan tarjoamalla valinnaisina opintoina jatko-opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja sekä tekemällä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja alueen lukioiden kanssa. Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Urheilijoiden ammatillinen koulutus Urheiluvalmentautumisen tavoitteena on mahdollistaa opiskelevan urheilijan kehittyminen kansainvälisen huipputason aikuisurheilijaksi. Urheiluvalmentautuminen tukee urheilijan yksilöllistä kasvua, yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelun (mukaan lukien työssäoppiminen) ja urheilu-uran yhteensovittamiseen sekä kokonaiskuormitukseen. Oppilaitoksen valmentajat, opinto-ohjaajat ja urheiluvalmennuksen vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä urheilevan opiskelijan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Oppilaitoksen valmennustoiminta on suunniteltu osa urheilijan kokonaisharjoittelua ja voi olla toteutettu yhteistyössä muiden urheiluakatemian valmennusta järjestävien tahojen kanssa. Ammatillisen oppilaitoksen urheiluvalmennustoiminnan vastuuhenkilö vastaa toiminnan koordinoinnista ja arvioinnista. Oppilaitoksen valmennustoiminta noudattaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ja lajiliittojen linjauksia ja siitä muodostettua opetussuunnitelman perustetta. Opiskelijan urheiluvalmentautuminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi hänen tutkintoaan. Urheiluvalmennettaviksi valinta tapahtuu kansallisesti hyväksytyn hakumenettelyn avulla. Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osista vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat sekä muut erityisalojen koulutetut osaajat. Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Peruskoulun oppilaanohjaajien kanssa tehdään yhteistyötä ja kehitetään siirtymävaiheita joustavimmiksi. Yläkoulujen oppilaat voivat osallistua heitä kiinnostavaan opetukseen. Yläkoulujen oppilaiden vanhemmille tiedotetaan 11 ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista huoltajien illoissa, koulutusmessuilla, avointen ovien päivissä ja kohdennetuilla tiedotteilla. Yhteistyöverkostojen kautta tarjotaan opintoja yhteistyössä mm. muiden ammatillisten oppilaitosten, lukioiden, kansalaisopiston, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa (Opintoja yli oppilaitosrajojen). Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta ja annetun lain muuttamisesta (630/1998, 787/2014) ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta ja oikeudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin, opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta sekä osaamisen tunnustamisesta. Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämän suunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Opintojen alussa laaditaan opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen säännöllisesti päivitettävä opiskelusuunnitelma (HOPS), jolla tuetaan opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua. HOPS:ssa sovitaan siitä, miten opiskelija saavuttaa ja osoittaa tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvatut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Opiskelijat perehdytetään opiskeltavaan tutkinnon osaan, sen sisältöihin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä oppimismenetelmiin. Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja käynnistetään tukitoimet tarvittaessa. Oppilaitoksella on opintojen ohjausta koskeva suunnitelma sekä ryhmänohjaajan kansio. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.(L 1287/2013 3§) Opiskeluhuollon järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä ammatillista koulutusta, sosiaali - ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta ohjaa Savon koulutuskuntayhtymän arvo: luottamus. Opiskeluhuolto tukee kuntayhtymän perustehtävää työllisyyden, yrittäjyyden ja hyvän elämän edistäjänä. 12 Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavien koulutusten käytänteet. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaohjeet ovat Opiskeluhuollon suunnitelmassa. Erityisopetuksen järjestäminen Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan HOJKS, joka samalla toimii päätöksenä erityisopiskelijaksi ottamisesta. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos tutkinnon tavoitteita mukautetaan, mukautuksesta on tehtävä erillinen päätös ja siinä on otettava huomioon kunkin tutkinnon perusteiden mahdolliset rajaukset mukauttamisen suhteen. Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa on kuultava ennen HOJKSin vahvistamista ja ennen mukauttamispäätöstä. HOJKSin avulla turvataan opiskelijalle tarkoituksenmukaiset opetukselliset ratkaisut ja tarvittavat tuki- ja kuntoutustoimet. HOJKS laaditaan mahdollisimman pian opetuksen alussa ja sitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti koulutuksen aikana. Oppilaitoksessa on vahvistettu opetussuunnitelman liitteeksi erityisopetuksen suunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin erityisopetuksen ohjeistus ja käytännöt. Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta Opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetusta, jos opiskelu ei etene tavanomaisen opetuksen ja tukiopetuksen keinoin sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Tällöin laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS (L 630/98 § 20 ja § 21, A 811/98 8 §). HOJKS turvaa opiskelijalle tarkoituksenmukaiset opetusratkaisut, tarvittavat tuki- ja kuntoutumistoimenpiteet sekä varmistaa moniammatillisen yhteistyön onnistumisen. Aloittaville opiskelijoille tehdään lähtötasotestit matematiikassa, kielissä ja äidinkielessä. Testien ja henkilökohtaisten keskustelujen perusteella ilmenneet tukitarpeet huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opiskelijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan suomen kielen osaaminen. Opiskelijan tuen tarve tunnistetaan ja tukitoimet suunnitel- 13 laan opintojen alussa. Hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, tulee joko todistuksin tai kielitestissä osoittaa kaikissa neljässä osa-alueessa vähintään perustason osaamista (Yleinen Kielitutkinto arvosana 3). Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/2005,10 § ja Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille mukaan lukien maahanmuuttajat, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Koulutuksen aikana perehdytään ammatillisen koulutuksen koulutusvaihto-ehtoihin, saadaan tietoa erilaisten ammattien ja työtehtävien ominaisuuksista sekä selkiytetään yksilöllisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Koulutus lisää opiskelijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen, pärjätä opinnoissa ja suorittaa tutkinto. Koulutuksesta voi joustavasti hakeutua tutkintotavoitteeseen koulutukseen missä tahansa valmentavan koulutuksen vaiheessa, mikäli opiskelija täyttää alan hakukriteerit ja alalla on vapaita koulutuspaikkoja. Koulutuksen aikana voi myös valmentautua oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen lähtökohtana ovat yksilölliset, osaamiseen perustuvat oppimispolut ja työelämälähtöisyys. Koulutus rakentuu yhdestä pakollisesta koulutusosiosta ja neljästä valinnaisesta koulutuksen osasta sekä vapaasti valittavista osista. Koulutuksen laajuus on enimmillään yksi lukuvuosi eli 60 osaamispistettä. Koulutus antaa 6 lisäpistettä yhteishaussa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) toteutetaan aina erityisopetuksena. Koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille ja sen tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan valmiudet itsenäiseen elämään vahvistuvat. Pääpaino on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Koulutuksen laajuus on 60 osp. Koulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOJKS, jossa arvioidaan myös koulutuksen kesto eli se aika, jossa opiskelijan arvioidaan saavuttavan koulutuksen tavoitteet. Koulutuksen yksilöllinen kesto on 1–3 vuotta. 14 HOJKSia päivitetään koulutuksen aikana ja myös arvio koulutuksen kestosta voidaan silloin tarvittaessa muuttaa. Koulutuksessa on kolme pakollista ja yksi valinnainen osa, joiden laajuus vaihtelee yksilöllisesti. Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan OPSin pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Osaaminen arvioidaan sanallisesti, jonka ohella käytetään tarvittaessa kuvallista arviointia. Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoille laaditaan valmistavissa koulutuksissa opetussuunnitelmaan pohjaava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijan opintosuunnitelma räätälöidään henkilökohtaisen kielitaidon sekä opiskelutaitojen ja -valmiuksien pohjalta. Opiskelijan etenemistä arvioidaan henkilökohtaisen lähtötason suhteen. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samoin kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaamisen arviointi tehdään monipuolisin menetelmin, jotta mahdollinen kielitaidon puutteellisuus ei vaikuta arviointiin. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. OPISKELIJA-ARVIOINTI Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja laki sen muuttamisesta (601/2005, 25 §) määräävät, miten opiskelijan arviointi toteutetaan. Arvioinnilla ohjataan oppimista sekä kehitetään opiskelijoiden itsearviointia ja itseohjautuvuutta. Arvioinnin tehtävänä on myös opiskelijan minäkuvan ja opiskelumotivaation vahvistaminen ammatti-ihmisenä. Arvioinnilla tuotetaan tietoa osaamisesta. Opiskelijan arviointi on laadullista. Opiskelijan osaamista ei siis verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen vaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteena ei ole pelkästään irrallisen tiedon toistaminen, vaan opiskelijan kyky soveltaa tietoa. Saman tutkinnon osan opettajat tekevät tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat arvioinnin sekä arvioivat yhdessä, jotta vältetään moninkertaista osaamisen arviointia. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit saadaan ammatillisen perustutkinnon perusteista tutkinnonosittain. Arvioinnin kohteena on osaaminen laajasti. Kriteeriperusteisesti opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia, ennen kuin osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. 15 Arviointiasteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 §) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, jossa hän kulloinkin suorittaa opintoja. Suorittaessaan sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion oppimäärän opiskelija saa kaksi erillistä todistusta. Osa lukio-opinnoista tunnustetaan ammatilliseen tutkintoon ja osa ammatillisista opinnoista lukiotutkintoon. Tutkintokohtaiset arviointisuunnitelmat sisältyvät tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin jotka hyväksyy rehtori. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat hyväksyy ammattiosaamisen toimielin. Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijoille selvitetään arvioinnin keskeiset periaatteet: - arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan arvioinnin kohteet eli mitä asioita arvioidaan arviointikriteerit eli minkä mukaisesti arviointi tehdään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arviointi arviointimenetelmät oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa osaamisen arvioinnin pohjalta arvioinnista päättäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen arvioinnin dokumentointi osaamisen arvioinnin oikaiseminen opintorekisteriotteen ja tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö muut todistukset. Lisäksi työelämän edustajille, muille arviointiin osallistuville ja huoltajille tiedotetaan heille tarpeellinen tieto keskeisistä periaatteista. Tiedottamisesta vastaavat opettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja koulutuspalvelujen johto. Ryhmänohjaaja vastaa koko tutkinnon arvioinnin tiedottamisesta tutkinnon opetussuunnitelmaan sisältyvän arviointisuunnitelman mukaisesti. Opettaja vastaa opettamansa tutkinnon osan arvioinnin tiedottamisesta opintojen alkaessa. Tiedottamisen välineinä ovat mm. - tutkintokohtainen opetussuunnitelma opiskelijan opas ohjaustunnit ja keskustelut sekä oppilaitoksen www-sivut, Wilma ja Moodle. 16 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamista voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri aikoina ja eri paikoissa. Oppimista tapahtuu virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa (formaali oppiminen), epäviralliseen koulutukseen osallistumisessa (nonformaali oppiminen) sekä arkioppimisena (informaali oppiminen). Osaamisen tunnustamisesta säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998, 787/2014 30 §:ssä. Pykälän mukaan opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan tulee hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen järjestäjältä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan säännöksiä osaamisen arvioinnista, arvioinnista päättämisestä ja arvioinnin oikaisemisesta. Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain sen mukaan, miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja pyritään lyhentämään opiskeluaikaa. (L 601/2005, 30§, A 603/2005, 12 a §). Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen osaamista koskevan tutkinnon osan alkamista. Opiskelija hakee kirjallisesti itse osaamisen tunnustamista. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25§, 25 a§, 25 c§). Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrälle ei ole ylärajaa. Myöskään aiemmin hankitulle osaamiselle ei ole yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus varmistetaan tarvittaessa. Tunnustettujen opintojen arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Tutkinnon suorittaneen henkilön on mahdollista korottaa arvosanoja yksityisopiskelijana. Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan alkamista tai niiden aikana. Uuden tutkinnon osan alkaessa opiskelijoille selvitetään tutkinnon osan sisällöt ja tavoitteet tutkintokohtaisen opetussuunnitelman avulla. Tämän pohjalta opiskelija voi hakea tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävä selvitys osaamisestaan. Savon ammatti- ja aikuisopistossa selvitykseksi vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työtehtävän suorittaminen, haastattelu ja/tai muu oman osaamisen kuvaaminen. Opiskelija voi myös opiskelun aikana hankkia osaamista, joka voidaan tunnistaa edellä mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistaminen voi johtaa osaamisen tunnustamiseen tai opiskelijan opintojen tukemiseen. 17 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa koostuu osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, oppimisen arvioinnista sekä osaamisen arvioinnista. Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto oppimisensa etenemisestä ja oppimistarpeestaan. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen arvioidaan (L 630/1998, luku 4). Arviointipäätös kirjataan opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon aikana arviointipäätöksen tekemisestä. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa tutkinnon osat on jaettu teemoihin ja joissakin tutkinnoissa teeman osiin tai teeman sisällä oppimisen aiheisiin. Jos koko tutkinnon osaa ei ole vielä suoritettu, osaaminen tunnistetaan teemoihin. Jos koko teemaa ei ole suoritettu, oppimista voidaan tunnistaa teeman osiin tai oppimisen aiheisiin. Kun arviointipäätös koskee osaamisen arviointia (tutkinnon osa, ammattiosaamisen näyttö, muu osaamisen arviointi) on arviointipäätöksen tekijän tiedotettava opiskelijalle arvioinnin oikaisukäytännöstä. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä esimerkiksi sähköistä oppimispäiväkirjaa. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan opiskelun ajan suullisen tai kirjallisen palautteen avulla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppimisprosessia, ja se ei vaikuta tutkintotodistuksen arvosanaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opiskelijan opetukseen ja varmistetaan opiskelijan eteneminen opinnoissaan. Osaamisen arviointi Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Yhteisistä tutkinnon osista annetaan jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Tutkinnon osan 18 arvosanaa määritettäessä on otettava huomioon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija on osaamisellaan hankkinut kullekin tutkinnon osan osa-alueelle. Mikäli ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on sisällytetty esimerkiksi kielitaidon hallintaa, se arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksena. Osaamisen arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden määrittämän osaamisen saavuttamista. Arviointimenetelmien on sovelluttava käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tuettava opiskelijan oppimista. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen tehtävänä on koulutuksen laadun varmistaminen sekä koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantaminen. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opettajien ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman pohjalta ja toteutetaan työssäoppimisjaksojen ai-kana työpaikalla tai oppilaitoksessa. Ensisijaisena näyttöpaikkana on aito työympäristö. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset määräysten mukaisesti. Näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista - myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Yhteisissä tutkinnon osissa ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa; mikäli ne eivät ole ammatillisia, osaamista ei arvioida ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen, arviointi ja arvioijat. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät (L 630/1998) 25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. 19 Ammattiosaamisen näytön arvosana perustellaan arviointiaineistoissa. Osanäyttöjen aineisto tallennetaan, jotta tutkinnon osasta on mahdollisuus antaa ammattiosaamisen näytön arvosana sitten, kun kaikki osanäytöt on tehty. Ammattiosaamisen näytön suunnittelu, toteutus ja arviointi ja eri osapuolten tehtävät on kuvattu Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammatillisen tutkinnon osan arvosana annetaan ja päätetään ammattiosaamisen näytön arvosanan ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Muu osaamisen arviointi täydentää tarvittaessa ammattiosaamisen näytössä osoitetun osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskusteluissa. Yhteisissä tutkinnon osissa arvosanasta päättävät ne opettajat, jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat. Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin perusteena oleva aineisto säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Ohjeet tallennettavasta arviointiaineistosta ovat arkistointimuodostussuunnitelmassa. Arvioinnin uusiminen ja korottaminen Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös (L 630/1998) 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään mahdollisuus uusintaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa uusimis- ja korottamismahdollisuudet opiskelijoille. Ennen arvosanan uusimista varmistetaan lisäohjauksella, että opiskelija todennäköisesti selviää ammattiosaamisen näytöstä ja opinnoista. Opiskelija voi omasta aloitteestaan korottaa hyväksyttyä arvosanaa; tämä oikeus opiskelijalla on koko opiskelun ajan. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voidaan ottaa yksityisopiskelijana korottamaan arvosanojaan. Arvosanojen korottaminen järjestetään aloille sovituin käytäntein. Arvosanan uusimis- ja korottamismenettelyt on kuvattu opiskelijaoppaassa. 20 Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö(myös osanäyttö) ja tutkintosuoritukseensa. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä tai toimialajohtajalta. Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arvioinnin perusteet tietoon. Oikaisupyynnön saanut henkilö dokumentoi oikaisupyynnön Savon ammattija aikuisopiston hyväksymälle lomakkeelle. Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on 14 päivää aikaa toimittaa kirjallinen toisen vaiheen oikaisuvaatimuspyyntö käsiteltäväksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielimelle. Jos päätös on virheellinen, velvoittaa toimielin toimittamaan uuden arvioinnin. Kirjalliset oikaisupyyntölomakkeet täyttöohjeineen ovat Wilmassa. Todistukset Tutkintotodistus muodostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta (A 799/2014). Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan tutkinnon perusteita Opetushallituksen vahvistamien todistusmallien mukaisesti. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnonosissa voidaan osaaminen arvioida koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvosanallahyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa (OPH ohje 11.5.2015 Dnro3/012/2015). Näyttötodistus sisältää suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain. Todistus on suunniteltu ennen kaikkea työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinä annetaan tietoa opiskelijan käytännön osaamisesta. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä. Kun opiskelija siirtyy työelämään tutkinnon osan tai osia suoritettuaan, liitetään todistukseen tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. 21 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Näyttötutkinnot Näyttötutkinto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille ja sen voi suorittaa osaamisen hankintatavasta riippumatta näyttämällä osaamisensa erillisissä, työelämän ja oppilaitoksen yhdessä järjestämissä tutkintotilaisuuksissa.. Ammatillisena aikuiskoulutuksena suoritettavasta tutkinnosta määrätään laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 788/2014) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa asetuksessa (812/1998). Uuden lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on määrä tulla voimaan 1.8.2016. Osaamispisteet eivät koske näyttötutkintona suoritettua tutkintoa. Henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnossa henkilökohtaistaminen jaetaan kolmeen vaiheeseen: hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheisiin. Toimenpiteet dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Asiakirjaa päivitetään tutkinnon suorittamisen edetessä tai muutoin tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. Hakeutumisvaihe Hakeutumisvaiheen tavoitteena on selvittää hakijan lähtökohdat oikean tutkintotason ja tutkinnon valintaan. Selvitetään aiotun tutkinnon sopivuus hakijalle, hakijan tutkinnon suorittamiseen jo hankitut valmiudet sekä opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat seikat (esim. oppimisvalmiudet ja elämäntilanne yleensä). Tarvittaessa hakeutuja ohjataan muuhun hänelle paremmin soveltuvaan tutkintoon tai toiselle koulutusalalle. Tässä yhteydessä sovitaan myös rahoitus- ja muut järjestelyt. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ja ohjaus tehdään ammattiaineen opettajien, ohjaavien opettajien, opinto-ohjaajien ja tarvittaessa kuraattorien sekä muiden tahojen, esim. työelämän edustajien kanssa yhteistyönä. Tutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti alan aidoissa työelämän tilanteissa. Silloin kun tutkinto suoritetaan työpaikalla järjestettynä tutkintotilaisuutena, järjestelyistä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen edustajien kanssa. Sovitaan tutkintotilaisuuksien sisällöistä, aikatauluista, arvioijista ja mahdollisista muista järjestelyihin liittyvistä toimista. Tutkinnon suorittaja tekee 22 suunnitelman siitä, miten hän osaamisensa tutkintotilaisuudessa osoittaa. Suunnitelman hyväksyvät tutkintotilaisuuden arvioijat ennen tutkintotilaisuuden alkamista. Tutkintotilaisuus voidaan järjestää myös oppilaitoksessa, jolloin olosuhteiden on vastattava mahdollisimman hyvin todellisia työtilanteita. Jokaisella koulutusalalla on työnantajaedustajan, työntekijäedustajan ja oppilaitosedustajan muodostama kolmikanta-arvioijaryhmä tai -ryhmiä, jotka voivat tehdä tutkintotoimikunnalle esityksen hankitun ja osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tutkinnon suorittaja perehtyy valitun tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Hän tekee OPH:n osaan.fi- kartoituksen ja tunnistaa omaa jo hankittua osaamistaan, jonka päälle hänen opiskelunsa rakennetaan aiemman osaamisen tunnustamisen jälkeen. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvän ohjauksen tavoitteena on selvittää tutkinnon suorittajan osaamistarpeet ja niihin liittyvät järjestelyt. Ammattitaidon hankkimistavasta (valmistava koulutus, työssä oppiminen, harrastustoiminta, muu) riippuen ohjaus järjestetään yhteistyössä oppilaitoksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Valmistavan koulutuksen järjestäminen Valmistavassa koulutuksessa hankitaan ammatissa toimimiseen tarvittavaa osaamista. Jos henkilö on saavuttanut esimerkiksi työelämässä tutkinnossa vaadittavan ammattitaidon, voidaan hänet ohjata suoraan tutkintotilaisuuteen. Poikkeuksena ovat tietyt erillislainsäädännön säätelemät alat (esim. logistiikan perustutkinnossa). Tutkintotilaisuudet järjestetään yleensä valmistavan koulutuksen jälkeen / yhteydessä. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta toteutetaan omaehtoisena koulutuksena, henkilöstökoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimakoulutuksena. Näyttötutkintojen järjestäminen ja suorittaminen Opetushallitus asettaa aloille tutkintotoimikunnan, jossa ovat edustettuina alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja tarvittaessa itsenäiset ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikunnat valvovat näyttötutkintotoimintaa ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat solmivat oppilaitosten kanssa järjestämissopimukset kustakin tutkinnosta ja tutkinnon osista. Ennen järjestämissopimuksen solmimista oppilaitos selvittää tutkintotoimikunnalle valmiutensa tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Toimikunta päättää, minkä oppilaitosten kanssa se järjestämissopimuksen solmii. 23 Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa hyväksytysti. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut hyväksytysti hallitsevansa vaaditut tutkinnon osat, tutkinnon järjestäjä toimittaa arvioijien arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, joka antaa tutkinnon suorittajalle tutkintotodistuksen. Osatutkinnon suorittamisesta saa pyydettäessä todistuksen. Aloilla, joissa itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, itsenäiset ammatinharjoittajat osallistuvat arviointiin. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuville järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa tutkintoon kuuluvat tutkintotilaisuudet. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan tutkintoon sisältyvät ammattitaitoa täydentävät opinnot eivät ole pakollisia näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Niiden tavoitteet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon valmistavan koulutuksen suunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. Arviointi Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen arviointia koskevat seuraavat lait ja asetukset: - Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, L 788/2014, A 812/1998) Laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, L 787/2014, A 811/1998, A 799/2014) Opetushallituksen määräykset Tutkintotoimikuntien määräykset ja ohjeet Näyttötutkintojen järjestämissopimukset. Arvioinnista tiedottaminen Opintojen alussa tutkinnon suorittajille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä, arvosana-asteikosta sekä arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä tutkintotodistuksen ja valmistavan koulutuksen todistuksen sisällöstä. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arviointi tukee tutkinnon suorittajan myönteisen minäkuvan kehittymistä, itsearviointia ja kasvua ammatti-ihmisenä sekä antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. 24 Todistukset Todistuksen valmistavasta koulutuksesta antaa oppilaitos. Valmistavassa koulutuksessa arvioidaan tutkinnon suorittajan oppimista suhteessa tutkinnon perusteiden pohjalta laaditun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kaikki oppiminen arvioidaan merkinnällä S. Opintosuorituksia koskevat tiedot merkitään opintorekisteriin. Todistuksen suoritetusta tutkinnosta tai tutkinnon osasta antaa kyseisen alan tutkintotoimikunta. Tutkintotodistuksen tai tutkinnon osan todistuksen arvosana perustuu tutkintosuoritusten arviointiin tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Perustutkinnoissa tutkinnon suorittajan hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla T1 - H2 - K3. Arvioinnin oikaisu valmistavasta koulutuksesta 1. vaihe: Valmistavan koulutuksen opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön tutkinnon suorittaja voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä tai toimialajohtajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteet tietoonsa. Oikaisupyynnön saanut henkilö kirjaa pyynnön päiväyksineen hyväksytylle lomakkeelle ja antaa vastauksensa kirjallisena tutkinnon suorittajalle. 2. vaihe: Mikäli tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, hänellä on saatuaan päätöksen tiedokseen 14 päivää aikaa toimittaa kirjallinen tai suullinen oikaisuvaatimus ammattiosaamisen näyttöjen toimielimelle. Toimielimen tehtävänä on antaa päätös asiasta ilman aiheetonta viivytystä. Jos päätös on virheellinen, velvoittaa toimielin toimittamaan uuden arvioinnin. Arvioinnin oikaisu tutkintotilaisuudesta Näyttötutkinnosta tai sen osasta saatuun arviointiin haetaan muutosta kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut arviointipäätöksestä tiedon. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle, joka voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei voi valittamalla hakea muutosta. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman virallista oikaisumenettelyä (itseoikaisu). 25 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella toisen asteen ammatillisia tutkintoja (noin 370 erilaista tutkintoa, www.oph.fi/nayttotutkinnot). Oppisopimuskoulutus soveltuu sekä nuorille että aikuisille. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15 vuotta täyttäneen opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös tutkinnon osia. Myös yrittäjät voivat kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään. Oppisopimuskoulutus kestää yleensä vuodesta kolmeen vuoteen. Opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus otetaan huomioon henkilökohtaistamisen yhteydessä. Noin 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat pääosin ammatilliset oppilaitokset. Opiskelija hankkii itse oppisopimustyöpaikan. Oppisopimustyöpaikassa tulee olla tarjolla tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä. Työpaikalta nimetään opiskelijalle työpaikkakouluttaja. Työpaikalla ohjataan opiskelijaa sekä ammattitaitoista henkilökuntaa opiskelijan työssä oppimisen ohjaukseen (työpaikkakouluttaja). Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta tulee käydä ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan palkkauksen perusteet (alaa koskeva työehtosopimus). Näiden lisäksi oppisopimuksessa/ henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa tulee ilmetä: - keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle vastuulliset työpaikkakouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä. Oppisopimuksen hyväksyy koulutuksen järjestäjä. Tutkinnot suoritetaan yleensä näyttötutkintoina, ja tutkintotoimikunta hyväksyy tutkinnot. Oppisopimuskoulutus on maksutonta työnantajalle ja opiskelijalle, lukuun ottamatta tutkintomaksua, jonka maksaa opiskelija tai työnantaja. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkattoman tietopuolisen koulutuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa/ perheavustusta sekä majoitus- ja matkakorvausta. Opintososiaalisia etuja ei myönnetä, jos opiskelija saa palkkaa tai muita etuja teoriaopintojen aikana. 26 Oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajalle joustavan mahdollisuuden rekrytoida uusia työntekijöitä ja kouluttaa henkilöstöään yrityksen tarpeiden mukaisesti. Oppisopimuskeskus tai oppisopimustoimisto maksaa yritykselle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä. Oppisopimuskeskus hankkii tietopuolisen koulutuksen ja näytöt/ tutkintotilaisuudet. TE-toimisto voi myöntää yritykselle palkkatukea työttömän henkilön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Suurin osa oppimistavoitteista saavutetaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutusta voidaan järjestää myös oman työpaikan ulkopuolella. Työtehtävien on oltava monipuolisia ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen koulutus rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opiskelijalle nimetään oppisopimuksen ajaksi työpaikkakouluttaja, ja hän osallistuu opintojen suunnitteluun opiskelijan, koulutuksen järjestäjän edustajan ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Työpaikkakouluttaja perehdyttää opiskelijan työympäristöön ja työtehtäviin, ohjaa opiskelijaa ja vastaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnista. Hän toimii työpaikan ja oppilaitoksen yhdyshenkilönä ja opiskelijan tukena opinnoissa. Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava ammattiin valmentava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista. Koulutukseen voi kuulua myös tietopuolista koulutusta kohdemaan oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan kotimaassa suorittamaa tutkintoa. Kun opiskelija on suorittanut tutkinnon (tutkintotodistus), voi hän hakea koulutusrahastolta ammattitutkintostipendiä tietyin edellytyksin. Oppisopimuskoulutuksesta lisää: www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus www.oppisopimusopas.fi LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lukiokoulutuksen tehtävä Savon koulutuskuntayhtymä järjestää lukiokoulutusta Varkauden lukiossa ja sen aikuislinjalla. Varkauden lukio tarjoaa mahdollisuuden opiskelijan monipuolisiin valintoihin. Kouluyhteisö asettaa tavoitteet yhdessä, ja tavoitteisiin sitoudutaan niin, että opiskelun ilo ja luovuus voivat säilyä. Opiskelijaa ohjataan arvostamaan yleissivistystä ja kantamaan vastuuta omasta työstään. Opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintaan kannustetaan. Sisäinen yrittäjyys opiskelussa valmentaa ja rohkaisee kohtaamaan uusia haasteita. 27 Lukio-opiskelu Arvoperusta Lukion opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa kerrottujen arvojen tulee ilmetä koulun arjessa, toimintakulttuurissa ja oppisisällöissä sekä opiskelutavoissa. Arvo-osaaminen on valmiutta ymmärtää omia tarpeitaan ja kykyä asettaa omia arvojaan ja arvostuksiaan tärkeysjärjestykseen. Muiden intressit on otettava huomioon, sillä kansalaisyhteiskunnassa kehityksen suunta määräytyy ihmisten itse esiin nostamista tarpeista ja tavoitteista. Samalla ihmisiltä edellytetään aktiivisuutta. Valmius näissä taidoissa on keskeinen tasa-arvotekijä. Lukiossa toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa, omaa ja toisten työtä arvostaen ja kunnioittaen. Yhteistyö, neuvottelutahto, johdonmukaisuus ja sitoutuminen pitävät yllä avointa ja suvaitsevaista ilmapiiriä, jossa erilaisuus yhdessä sovittujen normien puitteissa on hyväksyttyä. Demokraattisessa ilmapiirissä on mahdollista siirtyä asteittain itsekontrolliin. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa. Ohjauksen tehtävänä on myös edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään niihin ratkaisuja. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään oppimisen taitojaan sekä löytämään omat tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistua lukion ohjaustoimintaan. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta ja käytännön järjestämisestä. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen avulla opiskelijaa tuetaan ja kannustetaan löytämään itselleen mieluisa jatko-opiskelupaikka ja myös hakemaan jatko-opintoihin. 28 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sen tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Merkittävä osa yhteistyötä on Wilma-nettiliittymä. Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa (= erityisen tuen suunnitelma). 29 Oppimiskäsitys Nopeasti kehittyvä tietoyhteiskunta asettaa koululle paineita ja haasteita tietoon liittyvän pedagogiikan suhteen. Kehittyvään tiedonkäsitykseen kuuluu dynaaminen muutosten lainalaisuuksia koskeva tieto, joka kehittyy tiedon teorioita luotaessa ja sovellettaessa, sekä tiedon ja sosiaalisen toiminnan yhdistävä aktiivisuus, joka pohjaa omaan kokemukseen ja ajatteluun. Käsitteenmuodostus vaikuttaa siihen, miten maailma koetaan ja hahmotetaan. Kriittisyys, joka liittyy sekä tiedon käsittelyyn että sen lähteisiin, on keino tiedon totuuden varmistamiseen. Tarvitaan perustelujen huolellista arvioimista, kriittistä keskustelua. Sekä moraalin että tiedon alueella arvioidaan asioita yleisten periaatteiden pohjalta ja käsitellään perusteluja tasapuolisesti. On tärkeää opettaa kokonaisuuksia ja huomata tiedon ja taidon välinen suhde. Tiedolliset arvostelmat edellyttävät järkiperäisiä periaatteita, oivallusta ja näkemystä. Luokassa pyritään luomaan sellainen ilmapiiri ja valitsemaan menetelmät, jotka auttavat oppimisen kannalta myönteisen tunnetilan syntymistä. Motivaatio, tuntemukset ja mielikuvat sitoutuvat osaksi opittavaa tietoa. Arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä tietoja jatkoopiskelun järjestäjien ja työelämän tarpeisiin. Opiskelijan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti opetukseen osallistumalla. Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista, jos opiskelijalta puuttuu kursseja eikä hän voi niitä muuten suorittaa, tai jos opiskelijalla on kyseisen aineen edeltävissä opinnoissa vähintään hyvät tiedot. Hylätyn kurssin voi suorittaa osallistumalla kerran uusintakuulusteluun tai käymällä kurssin uudelleen. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran lukuvuodessa järjestettävässä korotustentissä tai käymällä kurssin uudelleen. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärän muualla suoritetut opinnot. Päätökset hyväksiluvusta tekee lukiokoulutuksen toimialajohtaja Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi kahden kuukauden kuluessa anoa toimialuejohtajalta uudelleen arviointia. Jos opiskelija on tyytymätön ratkaisuun, hän voi pyytää aluehallintovirastolta oikaisua arviointiin. 30 Lukion oppimäärä on 75 kurssia, joista vähintään 10:n tulee olla syventäviä kursseja. Oppimäärä tulee suorittaa vähintään neljässä vuodessa, ellei rehtori myönnä opiskeluoikeutta viidenneksi vuodeksi. Oppiaineen oppimäärä arvioidaan, kun opiskelija on suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ja valitsemansa syventävät ja soveltavat kurssit. Pakollisista ja valituista syventävistä kursseista vähintään 2/3 on suoritettava hyväksyttävästi. Kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin (Lukiolaki 629/1998 ja lukioasetus 810/1998). Suoritettuaan vähintään 75 kurssia opiskelija voi kerran yrittää korottaa minkä tahansa oppimäärän arvosanaa osallistumalla suullisiin kuulusteluihin. Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa voidaan korottaa myös lisänäytön tai opiskelijan arvioinnista päättävän harkinnan perusteella. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohta on opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön toteuttaminen on kirjattu oppilaitoksen ohjaussuunnitelmaan. (OPH määräys 94, 101/011/2904). OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA Savon ammatti- ja aikuisopistossa toimii opiskelijakunta Salkku. Salkku on opiskelijayhteisö, joka toimii lakisääteisenä oppilaskuntana ja oppilasyhdistyksiä yhdistävänä katto-organisaationa. Opiskelijakunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston varsinaiset opiskelijat. Varkauden lukiossa on oma oppilaskunta. Opiskelijakuntien tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisen peruskoulutuksen (630/1998, § 36) ja lukiolain (629/1998 § 27) mukaisesti. Lisäksi opiskelijakuntien tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toiminnallaan tukea yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa. Oppilaitoksella on päätoiminen työntekijä vastaamassa opiskelijakunnan toiminnasta. 31 LAADUN HALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ Koulutuksen järjestäjien antaman koulutuksen arviointivelvoite on sisällytetty lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiolakiin, joiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Myös kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä arvioimaan omaa toimintaansa. Lainsäädännön velvoitteiden toteuttaminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on tarkoituksenmukaiset ja toimivat laadunhallinnan menettelyt sisältävä toiminnanohjausjärjestelmä. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta toiminnan ja tulosten arvioinnin tavoitteena on kokonaisuudessaan tuottaa tietoa kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Arvioinnin suunnitelmallisuus edistää tietoon ja näyttöön perustuvan johtamisen toteutumista. Savon koulutuskuntayhtymässä laadunhallinta on kiinteä osa toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Järjestelminä laadunhallinta, johtaminen ja toiminnanohjaus käsitetään samoina asioina. Toiminnanohjaukseen sisältyy opetushallituksen suositus laadunhallinnasta ja laatuympyrä. Toiminnanohjaus rakentuu neljästä osasta: 1. johtaminen ja viestintä, 2.prosessit ja menettelytavat, 3. mittaaminen, arviointi ja kehittämistoiminta sekä 4. resurssien hallinta. Tavoitteiden toteutumista seurataan ajantasaisesti päivittyvällä tuloskortilla. Vastuu toiminnan ja tulosten laadusta koskee kaikkia. Laadunhallinnan tavoitteena on tukea vision ”Huippukouluttaja 2020” saavuttamista. Laadunhallinnalla varmistetaan asiakkaiden/opiskelijoiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen sekä tuetaan toiminnan jatkuvaa parantamista. Laadunhallinta tarkoittaa koulutuksen ja muun toiminnan laadun ylläpitämistä ja kehittämistä suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen -laatusyklin (PDCA) mukaisesti. Suunnittelussa asetetaan mitattavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka liittyvät toimintaperiaatteisiin, menettelyihin, tehtäviin ja resursseihin. Lisäksi siinä määritellään tavoitteiden seurantaan indikaattoreita (tuloskortti). Toteutuksessa määritellään toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi sekä tukea opiskelijoiden oppimista ja henkilöstön työtä. Arvioinnin arvo näkyy siinä miten arvioinnin tuottamaa tietoa käytetään hyödyksi. Arviointi koostuu tietojen keräämisestä ja käsittelystä sekä sen pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. Parantamistoimien avulla suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tarkoituksena on oppia eri tavoin hankitusta tiedosta, esim. tuloksista, keskustelemalla niistä ja analysoimalla niitä yhdessä, myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä ja sen keskeiset menettelyt on kuvattu alla olevassa kuvassa. 32 . Kuva: Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä 2015 Kuntayhtymässä käytetään monipuolisia arviointi ja palautemenetelmiä, joita ovat opiskelija-, sidosryhmä-, työelämä- ja henkilöstöpalautteet, johdon katselmukset, hanketoiminnan arviointi, itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit sekä kansallisiin arviointeihin ja laatupalkintokilpailuun osallistumiseen liittyvät arvioinnit. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Opiskelijapalautteisiin vastaaminen on osa opiskelijan opintoja. Kyselyiden ja palautteiden tuloksia ja toimintaa tarkastellaan erilaisten yhteenvetojen pohjalta: ryhmäkohtaisista koko kuntayhtymäkohtaisiin tuloksiin, tulokset verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin, tulosten kehittymissuunta, vahvuudet ja kehittämiskohteet. Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä on kuvattu ”Toiminnan arviointi ja kehittäminen 2016 - 2018” -asiakirjassa, jonka arviointi-osio kokoaa arviointi- ja palautemenetelmät ja toiminnan kehittäminen -osiossa kuvataan tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä sekä hyödyntämistä ja julkaisemista. 33 Opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa ohjaavat mallit, suunnitelmat ja ohjeet: Hyväksilukemisen yhteiset linjaukset Häirinnän estämisen toimintamalli Kestävän kehityksen ohjelma Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma Ohjaussuunnitelma, yhteinen osa Opintoja yli oppilaitosrajojen, Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö. Lukio-opintoja ammattiin opiskeleville, Ammatillisia opintoja lukiolaisille Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen toimintatavat lukiossa, 2009–2012 Opiskeluhuollon suunnitelma Oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma, Savon ammatti- ja aikuisopisto Oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma, Varkauden lukio Ryhmänohjaajan opas Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Sosiaalisen median käyttöä koskeva toimintaohje Strategiset toimenpiteet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma Lakeihin liittyvät linkit Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (787/2014) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (488/2008) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (603/2005) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (799/2004) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Lukiolaki (629/1998), Laki lukiolain muuttamisesta (478/2003), Laki lukiolain muuttamisesta (766/ 2004) Lukioasetus (810/1998) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Opetushallituksen määräys 93/011/2014 Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma IISALMI • Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi KUOPIO • • • • • • Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio Savon oppisopimuskeskus, Microkatu 1, 70200 Kuopio MUURUVESI • Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi SIILINJÄRVI • Siltasalmentie 450, 70900 Toivala • Haapamäentie 1, 70900 Toivala VARKAUS • Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus • Osmajoentie 28, 78210 Varkaus VARKAUDEN LUKIO • Osmajoentie 30, 78210 Varkaus Savon koulutuskuntayhtymä PL 87, 70101 Kuopio • Puh. 017 214 3000 [email protected] www.sakky.fi
© Copyright 2024