Opetussuunnitelman yhteinen osa_ 25 9 2015

Koulutuksen järjestäjän
opetussuunnitelma
2015
Savon koulutuskuntayhtymä
SISÄLTÖ
JOHDANTO .............................................................................................................................. 3
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ .................... 4
Koulutuksen järjestäminen ....................................................................... 4
Toiminnallinen organisoituminen .............................................................. 4
Koulutuspalvelut .................................................................................................. 4
Työelämäpalvelut ................................................................................................ 5
Toimielimet ............................................................................................... 5
Ammattiosaamisen toimielin ................................................................................ 5
SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin) . 6
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA....... 6
Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen .............................. 8
Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien
järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ........ 9
Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista ................ 9
Urheilijoiden ammatillinen koulutus ................................................................... 10
Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ............................................ 10
Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman laadinta ............................................................... 11
Opiskeluhuolto ........................................................................................ 11
Erityisopetuksen järjestäminen ............................................................... 12
Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä
koskevan suunnitelman laadinta ....................................................................... 12
VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET .................................................. 13
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ......... 13
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) ............. 13
Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus ...................... 14
OPISKELIJA-ARVIOINTI ............................................................................................... 14
Arvioinnista tiedottaminen ...................................................................... 15
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .......................................... 16
Oppimisen ja osaamisen arviointi ........................................................... 17
Oppimisen arviointi ................................................................................. 17
Osaamisen arviointi ................................................................................ 17
Ammattiosaamisen näytöt ...................................................................... 18
Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen .............................................. 19
Arviointiaineiston säilyttäminen .............................................................. 19
Arvioinnin uusiminen ja korottaminen ..................................................... 19
Arvioinnin oikaiseminen .......................................................................... 20
Todistukset ............................................................................................. 20
AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA ..... 21
Näyttötutkinnot ....................................................................................... 21
Henkilökohtaistaminen ........................................................................... 21
Hakeutumisvaihe .................................................................................... 21
Tutkinnon suorittaminen ......................................................................... 21
Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ................................................. 22
Valmistavan koulutuksen järjestäminen.................................................. 22
Näyttötutkintojen järjestäminen ja suorittaminen .................................... 22
Arviointi................................................................................................... 23
Arvioinnista tiedottaminen ...................................................................... 23
Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet ............................................................... 23
Todistukset ............................................................................................. 24
Arvioinnin oikaisu valmistavasta koulutuksesta ...................................... 24
Arvioinnin oikaisu tutkintotilaisuudesta ................................................... 24
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA ..................... 25
LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN .................................................................. 26
Lukiokoulutuksen tehtävä ....................................................................... 26
Lukio-opiskelu ........................................................................................ 27
Opinto-ohjaus ......................................................................................... 27
Opiskelijahuolto ...................................................................................... 28
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ............................................................. 28
Opiskelun erityinen tuki .......................................................................... 28
Oppimiskäsitys ....................................................................................... 29
Arviointi................................................................................................... 29
KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ ................................................................... 30
OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA ....................................................... 30
LAADUN HALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON
KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ ................................................................................. 31
Tekstissä viitataan opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa
ohjaaviin malliin, suunnitelmiin ja ohjeisiin. Näistä on luettelo lopussa.
3
JOHDANTO
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan koulutusten toteutus Savon koulutuskuntayhtymässä. Opetussuunnitelman yhteinen osa on sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen väline, jossa linjataan Savon ammatti- ja aikuisopiston ja
Varkauden lukion ja aikuislinjan toiminnan yhteiset periaatteet ja menettelytavat. Opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä, perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä ammatillisiin perustutkintoihin ja
lukiokoulutukseen.
Opetussuunnitelma muodostuu yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista ja henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista. Se ohjaa opetusta ja pedagogista toimintaa. Sen
toteutumista seurataan ja sitä kehitetään jatkuvasti.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa perustuu Valtioneuvoston
asetukseen (799/2014). Yhteistä osaa täydentävät liitteenä olevat pedagogista toimintaa ohjaavat suunnitelmat.
Opetussuunnitelman yhteistä osaa sekä tutkintokohtaista osaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Opetussuunnitelman yhteistä osaa noudatetaan 28.9.2015 alkaen.
Ammatillisen koulutuksen laki, asetus ja määräykset muuttuivat 1.8.2015 alkaen. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin,
joissa keskeinen on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training).
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Ammatillinen perustutkinto on
mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen
hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaami-sen näytöt. Ammatillinen perustutkinto
voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona.
Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden
joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Savon koulutuskuntayhtymän
vuosien 2014–2015 strategisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä
ovat mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opintopolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen läpäisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä
tavoitteet on huomioitava myös uudistuvien opetussuunnitelmien sisällöissä.
4
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ
Koulutuksen järjestäminen
Savon koulutuskuntayhtymän perustehtävä on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista,
vastata alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehittää alueen työelämää. Lisäksi edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää.
Savon koulutuskuntayhtymä järjestää:
-
ammatillista peruskoulutusta
ammatillista aikuiskoulutusta
oppisopimuskoulutusta
valmistavaa ja valmentavaa koulutusta
lukiokoulutusta.
Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja
Savon oppisopimuskeskusta. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjistä. Toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa,
Varkaudessa sekä Siilinjärven Rissalassa ja Toivalassa, Juankosken Muuruvedellä ja
Kuopiossa.
Toiminnallinen organisoituminen
Koulutuspalvelut
Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015 alkaen
5
Työelämäpalvelut
Työelämäpalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen
Toimielimet
Ammattiosaamisen toimielin
Savon ammatti- ja aikuisopistossa on ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetyn lain
(630/1998, 787/2014) mukaan nimetty ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja
toteuttamisesta vastaava toimielin, jossa on työnantaja- ja työntekijä edustus sekä oppilaitoksen ja opiskelijaedustus. Jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla.
Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammattiosaamisen toimielin:
1) hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta ja arvioinnista,
2) valvoo ammattiosaamisen näyttö toimintaa,
3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista,
4) käsittelee osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset,
5) puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset.
6
SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin)
SORA -toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta
(630/1998, 787/2014).
Kuntayhtymän hallituksen nimeämä monialainen SORA -toimielin päättää
1)
2)
3)
4)
opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta
opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta
opiskelijan asuntolasta erottamisesta sekä
opiskelusta pidättämisestä.
SORA -toimielimen jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla.
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA
Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille
ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen
ammatinharjoittamiseen. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän vaatiman osaamisen yhdessä
tutkinnon osa-alueessa.
Ammatilliset tutkinnon perusteet ovat koulutuksen järjestäjälle perusta koulutuksen ja
opetuksen järjestämiselle osaamisperusteisesti. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat
ohjaavat opetuksen toteuttamista työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Savon ammatti- ja aikuisopistossa ammatilliset tutkinnon osat on jaettu työelämälähtöisiin teemoihin. Opettajan ja opinto-ohjaajan pedagoginen johtajuus tarkoittaa työelämälähtöisten oppimiskokonaisuuksien hallintaa ja taitoa ohjata opiskelijaa hankkimaan osaamistaan juuri hänelle tarkoituksenmukaisin tavoittein ja mahdollisuuksin. Opettajan työn
suunnittelussa ja toiminnassa osaamisperusteinen didaktiikka ja opiskelijan yksilöllisen
opintopolun mahdollistaminen ja toteutuminen mahdollistavat ammatillisen tutkinnon
perusteiden toimeenpanoa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman avulla.
Kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa keskeisenä tavoitteena
on vahvistaa osaamisperusteisuutta ja siirtyä tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Näillä tuetaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen ja tutkintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista
osaksi tutkintoa. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) tai henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (näyttötutkinnoissa).
7
Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat
olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. (Osp=osaamispiste)
Opinnot
Ammatilliset
osat
Laajuus
tutkinnon 135 osp
Kaikille pakolliset tutkinnon osat
Osaamisalat pakolliset tutkinnon osat
Kaikille valinnaiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat
35 osp
Viestintä11 osp
ja
vuorovaikutusosaaminen
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
9 osp
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava
osaaminen 8 osp
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp
Vapaasti valittavat tutkin- 10 osp
non osat
Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai
osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon
osia
Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja
Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa
Tutkintoa yksilöllisesti laa- yli
jentavat tutkinnon osat
180 osp
Yhteensä
Yksilölliset valinnat työelämän alakohtaisten
tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai
opiskelijan ammattitaidon syventämisten
kannalta tarpeelliset ammatilliset tutkinnonosat
180 osp
Taulukko 1. Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
8
Koulutuksen järjestäjän perustutkintojen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on
ammatillisissa tutkinnonosissa kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, teemat, oppiminen ja osaamisen arviointi. Yhteisissä tutkinnonosissa on kuvattu osa-alueet ja niiden osaamistavoitteet. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset
opetussuunnitelmat löytyvät oppilaitoksen www-sivuilta: www.sakky.fi.
Ammatilliset perustutkinnon perusteet määräävät tutkinnon muodostumisen ja ammattitaitovaatimukset. Yksittäisen opiskelijan tutkinto rakentuu yksilöllisistä tutkinnon osien
valinnoista. Valintoihin voivat vaikuttaa opintojen aikataulutus ja oppilaitoksen tarjonta.
Tutkinnon osissa aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Valintojen tekeminen tapahtuu jatkuvassa prosessissa hops-keskusteluissa ryhmänohjaajan ja / tai
opinto-ohjaajan kanssa.
Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen
Opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sekä ohjaus- ja tukitoimia kehitetään siten, että jokainen oppija voi edetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Opiskelijoita kannustetaan
kehittämään oppimis- ja arviointitaitojaan sekä suhtautumaan myönteisesti opiskeluun.
Savon ammatti- ja aikuisopistossa opetus ja ohjaus järjestetään siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännön mukaisessa ajassa. Ammatillisesta peruskoulutuksesta toteutetaan 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Opintoaloilla siirrytään
päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen
opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Kesälukukausi otetaan käyttöön.
Savon ammatti- ja aikuisopistossa lisätään koulutuksen järjestäjien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä koulutuksen järjestäjän tulosalueiden välistä yhteistyötä. Vapaasti valittavat opinnot tarjotaan työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina, lukioopintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena. Aiemmin hankitun osaamisen
tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Ammatillisten ja yhteisten opintojen toteuttamisessa pyritään yhdistämään (integraatio) sisältöjä mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi erilaisin menetelmin. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin on kirjattu tieto
ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opintojen integroinnista.
Opintojen suorittamiseksi tutkintoihin rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia malleja. Yksilöllisten polkujen lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia syventää ja laajentaa osaamistaan ammatillisten polkujen avulla mm. kansainvälisyys-,
yrittäjyys-, jatko-opinto-, huippuosaaja- sekä urheilija polut.
Opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista on lisätietoa oppilaitoksen ohjaussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa.
9
Savon ammatti- ja aikuisopistossa on määritelty koulutuksen toteuttamistavat seuraavasti:
Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla
esim. luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua, ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä,
verkko-opiskelua ja oppilaitoksen erilaisiin tapahtumiin ja messuihin liittyvää toimintaa.
Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen voi olla myös oppilaitoksen tiloissa ja välineillä
tehtäviä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asiakastöitä ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla esim.
työssäoppimista, työskentelyä oppilaitoksen työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai työskentelyä työelämän erilaisissa projekteissa / työtehtävissä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on myös oppilaitoksen ja työpaikan yhdessä suunnittelemaa tutkinnon osan tavoitteiden mukaisiin työelämän toimintakokonaisuuksiin tutustumista ja havainnointia.
Työssäoppiminen on keskeinen oppimismenetelmä ammatillisessa koulutuksessa.
Työssäoppiminen on yksilöllistä ja suunniteltua. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (osp). Työssäoppiminen on mahdollista
suorittaa myös ulkomailla.
Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät opiskelijakohtaisen työssäoppimissopimuksen. Sopimukseen kirjataan työssäoppimista ja/tai näyttöä/ tutkintotilaisuutta koskevat yksityiskohdat. Yhteistyössä varmistetaan työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus.
Työssäoppimisen ohjauksella huolehditaan sovittujen tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavuttaminen opintojakson aikana. Ohjaajina toimivat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Koulutuksen järjestäjä kouluttaa työpaikkaohjaajia. Ammattiosaamisen toimielimen tekemän linjauksen mukaisesti kaikissa perustutkinnoissa tarjotaan opiskelijoille valinnainen tutkinnon osa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
5 osp.
Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimispaikoilla työssäoppimisen yhteydessä. Koska osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä, työssäoppimisesta ei anneta erillistä arvosanaa.
Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien
järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista
Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Näyttötutkintojärjestelmässä suoritetusta tutkinnon osasta todistuksen antaa tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Suoritetut tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan ammatilliseen perustutkintoon.
10
Opiskelija voi valita lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Valintojen tekemisen
ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukio-opintojen korvaavuudet on määritelty ammatillisten perustutkintojen perusteissa. Lukio-opintoja voi valita oppilaitoksen
omasta tarjonnasta tai alueen yhteistyölukioista. Ammatillisen perustutkinnon opiskelija
voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin (L 629/21.8.1988, 18 a §
(766/2004)). Ylioppilastutkinto koostuu neljästä kirjoitettavasta aineesta, joista pakollinen aine on äidinkieli. Sen lisäksi valitaan kolme ainetta seuraavista: toinen kotimainen
kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe. Yhdessä kokeessa on suoritettava
A-tason koe.
Jatko-opintoihin siirtymistä tuetaan tarjoamalla valinnaisina opintoina jatko-opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja sekä tekemällä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja alueen
lukioiden kanssa.
Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.
Urheilijoiden ammatillinen koulutus
Urheiluvalmentautumisen tavoitteena on mahdollistaa opiskelevan urheilijan kehittyminen kansainvälisen huipputason aikuisurheilijaksi. Urheiluvalmentautuminen tukee urheilijan yksilöllistä kasvua, yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelun (mukaan lukien työssäoppiminen) ja urheilu-uran yhteensovittamiseen sekä kokonaiskuormitukseen.
Oppilaitoksen valmentajat, opinto-ohjaajat ja urheiluvalmennuksen vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä urheilevan opiskelijan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Oppilaitoksen valmennustoiminta on suunniteltu osa urheilijan kokonaisharjoittelua ja voi olla toteutettu
yhteistyössä muiden urheiluakatemian valmennusta järjestävien tahojen kanssa. Ammatillisen oppilaitoksen urheiluvalmennustoiminnan vastuuhenkilö vastaa toiminnan
koordinoinnista ja arvioinnista. Oppilaitoksen valmennustoiminta noudattaa Suomen
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ja lajiliittojen linjauksia ja siitä muodostettua
opetussuunnitelman perustetta.
Opiskelijan urheiluvalmentautuminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi hänen tutkintoaan. Urheiluvalmennettaviksi valinta tapahtuu kansallisesti hyväksytyn hakumenettelyn avulla. Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osista vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat sekä muut erityisalojen koulutetut osaajat.
Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu
johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Peruskoulun oppilaanohjaajien kanssa tehdään yhteistyötä ja kehitetään siirtymävaiheita joustavimmiksi. Yläkoulujen oppilaat voivat osallistua heitä kiinnostavaan opetukseen. Yläkoulujen oppilaiden vanhemmille tiedotetaan
11
ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista huoltajien illoissa, koulutusmessuilla,
avointen ovien päivissä ja kohdennetuilla tiedotteilla.
Yhteistyöverkostojen kautta tarjotaan opintoja yhteistyössä mm. muiden ammatillisten
oppilaitosten, lukioiden, kansalaisopiston, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa
(Opintoja yli oppilaitosrajojen).
Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta
Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta ja annetun lain muuttamisesta (630/1998,
787/2014) ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty opiskelijan
mahdollisuudesta ja oikeudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin, opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta sekä osaamisen tunnustamisesta.
Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa
sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämän suunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle.
Opintojen alussa laaditaan opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva
henkilökohtainen säännöllisesti päivitettävä opiskelusuunnitelma (HOPS), jolla tuetaan
opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua. HOPS:ssa sovitaan siitä, miten
opiskelija saavuttaa ja osoittaa tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvatut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Opiskelijat
perehdytetään opiskeltavaan tutkinnon osaan, sen sisältöihin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä oppimismenetelmiin. Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja
käynnistetään tukitoimet tarvittaessa. Oppilaitoksella on opintojen ohjausta koskeva
suunnitelma sekä ryhmänohjaajan kansio.
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.(L 1287/2013 3§) Opiskeluhuollon
järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä ammatillista koulutusta, sosiaali - ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta ohjaa
Savon koulutuskuntayhtymän arvo: luottamus. Opiskeluhuolto tukee kuntayhtymän perustehtävää työllisyyden, yrittäjyyden ja hyvän elämän edistäjänä.
12
Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavien koulutusten käytänteet. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen
opiskeluhuollon keinoin.
Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaohjeet ovat Opiskeluhuollon
suunnitelmassa.
Erityisopetuksen järjestäminen
Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan HOJKS, joka samalla
toimii päätöksenä erityisopiskelijaksi ottamisesta.
Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen
perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos tutkinnon tavoitteita mukautetaan, mukautuksesta on tehtävä erillinen päätös ja siinä on otettava
huomioon kunkin tutkinnon perusteiden mahdolliset rajaukset mukauttamisen suhteen.
Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa on kuultava ennen HOJKSin vahvistamista ja ennen
mukauttamispäätöstä.
HOJKSin avulla turvataan opiskelijalle tarkoituksenmukaiset opetukselliset ratkaisut ja
tarvittavat tuki- ja kuntoutustoimet. HOJKS laaditaan mahdollisimman pian opetuksen
alussa ja sitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti koulutuksen aikana. Oppilaitoksessa on vahvistettu opetussuunnitelman liitteeksi erityisopetuksen suunnitelma, jossa
kuvataan tarkemmin erityisopetuksen ohjeistus ja käytännöt.
Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta
Opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetusta, jos opiskelu ei etene tavanomaisen opetuksen ja tukiopetuksen keinoin sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Tällöin laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS
(L 630/98 § 20 ja § 21, A 811/98 8 §). HOJKS turvaa opiskelijalle tarkoituksenmukaiset
opetusratkaisut, tarvittavat tuki- ja kuntoutumistoimenpiteet sekä varmistaa moniammatillisen yhteistyön onnistumisen.
Aloittaville opiskelijoille tehdään lähtötasotestit matematiikassa, kielissä ja äidinkielessä. Testien ja henkilökohtaisten keskustelujen perusteella ilmenneet tukitarpeet
huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Opiskelijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan
suomen kielen osaaminen. Opiskelijan tuen tarve tunnistetaan ja tukitoimet suunnitel-
13
laan opintojen alussa. Hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, tulee joko todistuksin tai kielitestissä osoittaa kaikissa neljässä osa-alueessa vähintään perustason osaamista (Yleinen Kielitutkinto arvosana 3).
Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta
osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt
voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/2005,10 § ja Savon ammatti- ja aikuisopiston
ja Varkauden lukion erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).
VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille mukaan lukien maahanmuuttajat, joilla ei ole
toisen asteen koulutusta. Koulutuksen aikana perehdytään ammatillisen koulutuksen
koulutusvaihto-ehtoihin, saadaan tietoa erilaisten ammattien ja työtehtävien ominaisuuksista sekä selkiytetään yksilöllisiä tulevaisuudensuunnitelmia.
Koulutus lisää opiskelijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen, pärjätä opinnoissa ja suorittaa tutkinto. Koulutuksesta voi joustavasti hakeutua tutkintotavoitteeseen koulutukseen missä tahansa valmentavan koulutuksen vaiheessa, mikäli
opiskelija täyttää alan hakukriteerit ja alalla on vapaita koulutuspaikkoja.
Koulutuksen aikana voi myös valmentautua oppisopimuskoulutukseen.
Koulutuksen lähtökohtana ovat yksilölliset, osaamiseen perustuvat oppimispolut ja työelämälähtöisyys. Koulutus rakentuu yhdestä pakollisesta koulutusosiosta ja neljästä
valinnaisesta koulutuksen osasta sekä vapaasti valittavista osista. Koulutuksen laajuus
on enimmillään yksi lukuvuosi eli 60 osaamispistettä. Koulutus antaa 6 lisäpistettä yhteishaussa.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) toteutetaan aina erityisopetuksena. Koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille ja
sen tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan valmiudet itsenäiseen elämään vahvistuvat.
Pääpaino on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella.
Koulutuksen laajuus on 60 osp. Koulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan
HOJKS, jossa arvioidaan myös koulutuksen kesto eli se aika, jossa opiskelijan arvioidaan saavuttavan koulutuksen tavoitteet. Koulutuksen yksilöllinen kesto on 1–3 vuotta.
14
HOJKSia päivitetään koulutuksen aikana ja myös arvio koulutuksen kestosta voidaan
silloin tarvittaessa muuttaa.
Koulutuksessa on kolme pakollista ja yksi valinnainen osa, joiden laajuus vaihtelee yksilöllisesti. Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan OPSin pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Osaaminen arvioidaan sanallisesti, jonka ohella käytetään tarvittaessa kuvallista arviointia.
Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoille laaditaan valmistavissa koulutuksissa opetussuunnitelmaan pohjaava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijan
opintosuunnitelma räätälöidään henkilökohtaisen kielitaidon sekä opiskelutaitojen
ja -valmiuksien pohjalta. Opiskelijan etenemistä arvioidaan henkilökohtaisen lähtötason suhteen.
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samoin kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaamisen arviointi tehdään monipuolisin menetelmin, jotta mahdollinen kielitaidon puutteellisuus ei vaikuta arviointiin. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on
muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset.
OPISKELIJA-ARVIOINTI
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja laki sen muuttamisesta
(601/2005, 25 §) määräävät, miten opiskelijan arviointi toteutetaan. Arvioinnilla ohjataan oppimista sekä kehitetään opiskelijoiden itsearviointia ja itseohjautuvuutta. Arvioinnin tehtävänä on myös opiskelijan minäkuvan ja opiskelumotivaation vahvistaminen
ammatti-ihmisenä. Arvioinnilla tuotetaan tietoa osaamisesta.
Opiskelijan arviointi on laadullista. Opiskelijan osaamista ei siis verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen vaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta
laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteena ei ole pelkästään irrallisen tiedon toistaminen, vaan opiskelijan kyky soveltaa tietoa. Saman tutkinnon osan opettajat tekevät tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat arvioinnin sekä arvioivat yhdessä, jotta vältetään moninkertaista osaamisen arviointia.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit saadaan ammatillisen perustutkinnon perusteista
tutkinnonosittain. Arvioinnin kohteena on osaaminen laajasti. Kriteeriperusteisesti opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin
arviointikriteereihin.
Opiskelijalla on oikeus oppia, ennen kuin osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen
tulevan arvosanan saamiseksi.
15
Arviointiasteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta
annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 §) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, jossa hän kulloinkin suorittaa opintoja.
Suorittaessaan sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion oppimäärän opiskelija saa
kaksi erillistä todistusta. Osa lukio-opinnoista tunnustetaan ammatilliseen tutkintoon ja
osa ammatillisista opinnoista lukiotutkintoon.
Tutkintokohtaiset arviointisuunnitelmat sisältyvät tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin
jotka hyväksyy rehtori. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat
hyväksyy ammattiosaamisen toimielin.
Arvioinnista tiedottaminen
Opiskelijoille selvitetään arvioinnin keskeiset periaatteet:
-
arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan
arvioinnin kohteet eli mitä asioita arvioidaan
arviointikriteerit eli minkä mukaisesti arviointi tehdään
aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arviointi
arviointimenetelmät
oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys
arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa osaamisen arvioinnin pohjalta
arvioinnista päättäminen
ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen osoittamisen uusiminen ja
arvosanan korottaminen
arvioinnin dokumentointi
osaamisen arvioinnin oikaiseminen
opintorekisteriotteen ja tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö
muut todistukset.
Lisäksi työelämän edustajille, muille arviointiin osallistuville ja huoltajille tiedotetaan
heille tarpeellinen tieto keskeisistä periaatteista.
Tiedottamisesta vastaavat opettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja koulutuspalvelujen johto. Ryhmänohjaaja vastaa koko tutkinnon arvioinnin tiedottamisesta tutkinnon
opetussuunnitelmaan sisältyvän arviointisuunnitelman mukaisesti. Opettaja vastaa
opettamansa tutkinnon osan arvioinnin tiedottamisesta opintojen alkaessa. Tiedottamisen välineinä ovat mm.
-
tutkintokohtainen opetussuunnitelma
opiskelijan opas
ohjaustunnit ja keskustelut sekä
oppilaitoksen www-sivut, Wilma ja Moodle.
16
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamista voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri aikoina ja eri paikoissa. Oppimista
tapahtuu virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa (formaali oppiminen), epäviralliseen koulutukseen osallistumisessa (nonformaali oppiminen) sekä arkioppimisena (informaali oppiminen).
Osaamisen tunnustamisesta säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
lain 630/1998, 787/2014 30 §:ssä. Pykälän mukaan opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan tulee hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen järjestäjältä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan
säännöksiä osaamisen arvioinnista, arvioinnista päättämisestä ja arvioinnin oikaisemisesta.
Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan
tai osittain sen mukaan, miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on. Osaamisen tunnustamisella vältetään
opintojen päällekkäisyyttä ja pyritään lyhentämään opiskeluaikaa. (L 601/2005, 30§,
A 603/2005, 12 a §).
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen osaamista
koskevan tutkinnon osan alkamista. Opiskelija hakee kirjallisesti itse osaamisen tunnustamista. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat
samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25§, 25 a§, 25 c§).
Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrälle ei ole ylärajaa.
Myöskään aiemmin hankitulle osaamiselle ei ole yleistä aikarajaa, mutta osaamisen
ajantasaisuus varmistetaan tarvittaessa. Tunnustettujen opintojen arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Tutkinnon suorittaneen henkilön on mahdollista korottaa arvosanoja yksityisopiskelijana.
Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja
osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä opintojen alussa, ennen
uuden tutkinnon osan alkamista tai niiden aikana.
Uuden tutkinnon osan alkaessa opiskelijoille selvitetään tutkinnon osan sisällöt ja tavoitteet tutkintokohtaisen opetussuunnitelman avulla. Tämän pohjalta opiskelija voi hakea tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävä selvitys osaamisestaan. Savon ammatti- ja aikuisopistossa selvitykseksi vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti,
käytännön työtehtävän suorittaminen, haastattelu ja/tai muu oman osaamisen kuvaaminen.
Opiskelija voi myös opiskelun aikana hankkia osaamista, joka voidaan tunnistaa edellä
mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistaminen voi johtaa osaamisen tunnustamiseen tai opiskelijan opintojen tukemiseen.
17
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa koostuu osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, oppimisen arvioinnista sekä osaamisen arvioinnista.
Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto oppimisensa etenemisestä ja oppimistarpeestaan. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen arvioidaan (L 630/1998, luku 4).
Arviointipäätös kirjataan opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon aikana arviointipäätöksen tekemisestä. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa tutkinnon osat on jaettu teemoihin ja joissakin tutkinnoissa teeman osiin tai teeman sisällä oppimisen aiheisiin. Jos koko tutkinnon osaa ei ole vielä suoritettu, osaaminen tunnistetaan teemoihin.
Jos koko teemaa ei ole suoritettu, oppimista voidaan tunnistaa teeman osiin tai oppimisen aiheisiin.
Kun arviointipäätös koskee osaamisen arviointia (tutkinnon osa, ammattiosaamisen
näyttö, muu osaamisen arviointi) on arviointipäätöksen tekijän tiedotettava opiskelijalle
arvioinnin oikaisukäytännöstä.
Oppimisen arviointi
Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on
vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää
opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä esimerkiksi sähköistä oppimispäiväkirjaa. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi
oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.
Oppimista arvioidaan opiskelun ajan suullisen tai kirjallisen palautteen avulla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppimisprosessia, ja se ei vaikuta tutkintotodistuksen arvosanaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opiskelijan
opetukseen ja varmistetaan opiskelijan eteneminen opinnoissaan.
Osaamisen arviointi
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä ja
muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman
laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Yhteisistä tutkinnon osista annetaan
jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Tutkinnon osan
18
arvosanaa määritettäessä on otettava huomioon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija on osaamisellaan hankkinut kullekin tutkinnon osan osa-alueelle. Mikäli ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on sisällytetty esimerkiksi kielitaidon hallintaa, se arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksena.
Osaamisen arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden määrittämän osaamisen saavuttamista. Arviointimenetelmien on sovelluttava käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tuettava opiskelijan oppimista. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus
osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Osaaminen
arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.
Ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näyttöjen tehtävänä on koulutuksen laadun varmistaminen sekä
koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantaminen. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opettajien ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman pohjalta
ja toteutetaan työssäoppimisjaksojen ai-kana työpaikalla tai oppilaitoksessa. Ensisijaisena näyttöpaikkana on aito työympäristö.
Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset määräysten mukaisesti. Näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon
osista - myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Yhteisissä tutkinnon osissa ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa; mikäli ne eivät ole ammatillisia,
osaamista ei arvioida ammattiosaamisen näytöllä.
Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta
kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon
osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu.
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen, arviointi ja arvioijat. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät (L 630/1998) 25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön
arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.
19
Ammattiosaamisen näytön arvosana perustellaan arviointiaineistoissa. Osanäyttöjen
aineisto tallennetaan, jotta tutkinnon osasta on mahdollisuus antaa ammattiosaamisen
näytön arvosana sitten, kun kaikki osanäytöt on tehty.
Ammattiosaamisen näytön suunnittelu, toteutus ja arviointi ja eri osapuolten tehtävät
on kuvattu Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa.
Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen
Ammatillisen tutkinnon osan arvosana annetaan ja päätetään ammattiosaamisen näytön arvosanan ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Muu osaamisen arviointi täydentää tarvittaessa ammattiosaamisen näytössä osoitetun osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään
arviointikeskusteluissa. Yhteisissä tutkinnon osissa arvosanasta päättävät ne opettajat,
jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat.
Arviointiaineiston säilyttäminen
Arvioinnin perusteena oleva aineisto säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Ohjeet tallennettavasta arviointiaineistosta ovat arkistointimuodostussuunnitelmassa.
Arvioinnin uusiminen ja korottaminen
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös (L 630/1998) 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen
arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.
Opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään mahdollisuus uusintaan. Koulutuksen
järjestäjän tulee ilmoittaa uusimis- ja korottamismahdollisuudet opiskelijoille. Ennen arvosanan uusimista varmistetaan lisäohjauksella, että opiskelija todennäköisesti selviää
ammattiosaamisen näytöstä ja opinnoista.
Opiskelija voi omasta aloitteestaan korottaa hyväksyttyä arvosanaa; tämä oikeus opiskelijalla on koko opiskelun ajan. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voidaan ottaa yksityisopiskelijana korottamaan arvosanojaan. Arvosanojen korottaminen
järjestetään aloille sovituin käytäntein.
Arvosanan uusimis- ja korottamismenettelyt on kuvattu opiskelijaoppaassa.
20
Arvioinnin oikaiseminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö(myös osanäyttö) ja tutkintosuoritukseensa. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin,
hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä tai toimialajohtajalta.
Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa
siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arvioinnin perusteet
tietoon. Oikaisupyynnön saanut henkilö dokumentoi oikaisupyynnön Savon ammattija aikuisopiston hyväksymälle lomakkeelle.
Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on 14 päivää aikaa toimittaa kirjallinen toisen vaiheen oikaisuvaatimuspyyntö käsiteltäväksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielimelle. Jos päätös on virheellinen, velvoittaa toimielin toimittamaan uuden arvioinnin. Kirjalliset oikaisupyyntölomakkeet täyttöohjeineen ovat Wilmassa.
Todistukset
Tutkintotodistus muodostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta (A 799/2014).
Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan tutkinnon perusteita Opetushallituksen vahvistamien todistusmallien mukaisesti.
Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja
laajuudet sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat
ovat ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnonosissa voidaan osaaminen arvioida koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvosanallahyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös
muualla suoritettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa (OPH ohje 11.5.2015 Dnro3/012/2015).
Näyttötodistus sisältää suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain. Todistus
on suunniteltu ennen kaikkea työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinä annetaan tietoa
opiskelijan käytännön osaamisesta.
Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä.
Kun opiskelija siirtyy työelämään tutkinnon osan tai osia suoritettuaan, liitetään todistukseen tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella.
21
AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA
Näyttötutkinnot
Näyttötutkinto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille ja sen voi suorittaa osaamisen hankintatavasta riippumatta näyttämällä osaamisensa erillisissä, työelämän ja oppilaitoksen yhdessä järjestämissä tutkintotilaisuuksissa..
Ammatillisena aikuiskoulutuksena suoritettavasta tutkinnosta määrätään laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 788/2014) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa asetuksessa (812/1998). Uuden lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on määrä tulla voimaan 1.8.2016. Osaamispisteet eivät koske näyttötutkintona
suoritettua tutkintoa.
Henkilökohtaistaminen
Näyttötutkinnossa henkilökohtaistaminen jaetaan kolmeen vaiheeseen: hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheisiin.
Toimenpiteet dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Asiakirjaa päivitetään tutkinnon suorittamisen edetessä tai muutoin tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti.
Hakeutumisvaihe
Hakeutumisvaiheen tavoitteena on selvittää hakijan lähtökohdat oikean tutkintotason
ja tutkinnon valintaan. Selvitetään aiotun tutkinnon sopivuus hakijalle, hakijan tutkinnon
suorittamiseen jo hankitut valmiudet sekä opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat seikat (esim. oppimisvalmiudet ja elämäntilanne yleensä). Tarvittaessa hakeutuja ohjataan muuhun hänelle paremmin soveltuvaan tutkintoon tai toiselle koulutusalalle. Tässä yhteydessä sovitaan myös rahoitus- ja muut järjestelyt.
Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ja ohjaus tehdään ammattiaineen opettajien, ohjaavien opettajien, opinto-ohjaajien ja tarvittaessa kuraattorien sekä muiden tahojen, esim. työelämän edustajien kanssa yhteistyönä.
Tutkinnon suorittaminen
Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito
ensisijaisesti alan aidoissa työelämän tilanteissa. Silloin kun tutkinto suoritetaan työpaikalla järjestettynä tutkintotilaisuutena, järjestelyistä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen edustajien kanssa. Sovitaan tutkintotilaisuuksien sisällöistä, aikatauluista, arvioijista ja mahdollisista muista järjestelyihin liittyvistä toimista. Tutkinnon suorittaja tekee
22
suunnitelman siitä, miten hän osaamisensa tutkintotilaisuudessa osoittaa. Suunnitelman hyväksyvät tutkintotilaisuuden arvioijat ennen tutkintotilaisuuden alkamista.
Tutkintotilaisuus voidaan järjestää myös oppilaitoksessa, jolloin olosuhteiden on vastattava mahdollisimman hyvin todellisia työtilanteita.
Jokaisella koulutusalalla on työnantajaedustajan, työntekijäedustajan ja oppilaitosedustajan muodostama kolmikanta-arvioijaryhmä tai -ryhmiä, jotka voivat tehdä tutkintotoimikunnalle esityksen hankitun ja osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Mikäli
tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden
vastaavuuden tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin.
Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Tutkinnon suorittaja perehtyy valitun tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin
kohteisiin ja kriteereihin. Hän tekee OPH:n osaan.fi- kartoituksen ja tunnistaa omaa jo
hankittua osaamistaan, jonka päälle hänen opiskelunsa rakennetaan aiemman osaamisen tunnustamisen jälkeen.
Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvän ohjauksen tavoitteena on selvittää
tutkinnon suorittajan osaamistarpeet ja niihin liittyvät järjestelyt. Ammattitaidon hankkimistavasta (valmistava koulutus, työssä oppiminen, harrastustoiminta, muu) riippuen
ohjaus järjestetään yhteistyössä oppilaitoksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Valmistavan koulutuksen järjestäminen
Valmistavassa koulutuksessa hankitaan ammatissa toimimiseen tarvittavaa osaamista. Jos henkilö on saavuttanut esimerkiksi työelämässä tutkinnossa vaadittavan
ammattitaidon, voidaan hänet ohjata suoraan tutkintotilaisuuteen. Poikkeuksena ovat
tietyt erillislainsäädännön säätelemät alat (esim. logistiikan perustutkinnossa).
Tutkintotilaisuudet järjestetään yleensä valmistavan koulutuksen jälkeen / yhteydessä.
Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta toteutetaan omaehtoisena koulutuksena,
henkilöstökoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimakoulutuksena.
Näyttötutkintojen järjestäminen ja suorittaminen
Opetushallitus asettaa aloille tutkintotoimikunnan, jossa ovat edustettuina alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja tarvittaessa itsenäiset ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikunnat valvovat näyttötutkintotoimintaa ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat solmivat oppilaitosten kanssa järjestämissopimukset kustakin tutkinnosta ja tutkinnon osista. Ennen järjestämissopimuksen solmimista oppilaitos selvittää tutkintotoimikunnalle valmiutensa tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Toimikunta päättää, minkä
oppilaitosten kanssa se järjestämissopimuksen solmii.
23
Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa hyväksytysti. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen.
Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut hyväksytysti hallitsevansa vaaditut tutkinnon
osat, tutkinnon järjestäjä toimittaa arvioijien arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle,
joka antaa tutkinnon suorittajalle tutkintotodistuksen. Osatutkinnon suorittamisesta saa
pyydettäessä todistuksen.
Aloilla, joissa itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, itsenäiset ammatinharjoittajat osallistuvat arviointiin.
Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuville järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa tutkintoon kuuluvat tutkintotilaisuudet. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan tutkintoon sisältyvät ammattitaitoa täydentävät opinnot eivät ole
pakollisia näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Niiden tavoitteet tulee ottaa
kuitenkin soveltuvin osin huomioon valmistavan koulutuksen suunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä.
Arviointi
Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen arviointia koskevat seuraavat lait ja asetukset:
-
Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, L 788/2014,
A 812/1998)
Laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, L 787/2014,
A 811/1998, A 799/2014)
Opetushallituksen määräykset
Tutkintotoimikuntien määräykset ja ohjeet
Näyttötutkintojen järjestämissopimukset.
Arvioinnista tiedottaminen
Opintojen alussa tutkinnon suorittajille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä, arvosana-asteikosta sekä
arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä tutkintotodistuksen ja valmistavan koulutuksen todistuksen sisällöstä.
Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
Arviointi tukee tutkinnon suorittajan myönteisen minäkuvan kehittymistä, itsearviointia
ja kasvua ammatti-ihmisenä sekä antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen.
24
Todistukset
Todistuksen valmistavasta koulutuksesta antaa oppilaitos. Valmistavassa koulutuksessa arvioidaan tutkinnon suorittajan oppimista suhteessa tutkinnon perusteiden pohjalta laaditun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kaikki oppiminen arvioidaan merkinnällä S. Opintosuorituksia koskevat tiedot merkitään opintorekisteriin.
Todistuksen suoritetusta tutkinnosta tai tutkinnon osasta antaa kyseisen alan tutkintotoimikunta.
Tutkintotodistuksen tai tutkinnon osan todistuksen arvosana perustuu tutkintosuoritusten arviointiin tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Perustutkinnoissa tutkinnon suorittajan hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla T1 - H2 - K3.
Arvioinnin oikaisu valmistavasta koulutuksesta
1. vaihe: Valmistavan koulutuksen opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön tutkinnon
suorittaja voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta
opettajalta, muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä tai toimialajohtajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on
ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteet tietoonsa. Oikaisupyynnön
saanut henkilö kirjaa pyynnön päiväyksineen hyväksytylle lomakkeelle ja antaa vastauksensa kirjallisena tutkinnon suorittajalle.
2. vaihe: Mikäli tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen,
hänellä on saatuaan päätöksen tiedokseen 14 päivää aikaa toimittaa kirjallinen tai suullinen oikaisuvaatimus ammattiosaamisen näyttöjen toimielimelle. Toimielimen tehtävänä on antaa päätös asiasta ilman aiheetonta viivytystä. Jos päätös on virheellinen,
velvoittaa toimielin toimittamaan uuden arvioinnin.
Arvioinnin oikaisu tutkintotilaisuudesta
Näyttötutkinnosta tai sen osasta saatuun arviointiin haetaan muutosta kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut
arviointipäätöksestä tiedon. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle,
joka voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei voi valittamalla hakea muutosta.
Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin
ilman virallista oikaisumenettelyä (itseoikaisu).
25
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA
Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella toisen asteen ammatillisia tutkintoja (noin 370
erilaista tutkintoa, www.oph.fi/nayttotutkinnot). Oppisopimuskoulutus soveltuu sekä
nuorille että aikuisille. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15 vuotta täyttäneen opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin
kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta.
Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, sekä ammatti- ja
erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös tutkinnon osia.
Myös yrittäjät voivat kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään. Oppisopimuskoulutus kestää yleensä vuodesta kolmeen vuoteen. Opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus otetaan huomioon henkilökohtaistamisen yhteydessä.
Noin 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikalla tapahtuvaa
koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat pääosin ammatilliset
oppilaitokset.
Opiskelija hankkii itse oppisopimustyöpaikan. Oppisopimustyöpaikassa tulee olla tarjolla tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä. Työpaikalta
nimetään opiskelijalle työpaikkakouluttaja. Työpaikalla ohjataan opiskelijaa sekä ammattitaitoista henkilökuntaa opiskelijan työssä oppimisen ohjaukseen (työpaikkakouluttaja).
Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta tulee käydä ilmi sopimuksen
voimassaoloaika, koeajan pituus, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan palkkauksen
perusteet (alaa koskeva työehtosopimus). Näiden lisäksi oppisopimuksessa/ henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa tulee ilmetä:
-
keskeiset työtehtävät
koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä
tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle
vastuulliset työpaikkakouluttajat
muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat
työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä.
Oppisopimuksen hyväksyy koulutuksen järjestäjä. Tutkinnot suoritetaan yleensä näyttötutkintoina, ja tutkintotoimikunta hyväksyy tutkinnot.
Oppisopimuskoulutus on maksutonta työnantajalle ja opiskelijalle, lukuun ottamatta tutkintomaksua, jonka maksaa opiskelija tai työnantaja. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkattoman tietopuolisen koulutuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa/ perheavustusta sekä majoitus- ja
matkakorvausta. Opintososiaalisia etuja ei myönnetä, jos opiskelija saa palkkaa tai
muita etuja teoriaopintojen aikana.
26
Oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajalle joustavan mahdollisuuden rekrytoida uusia
työntekijöitä ja kouluttaa henkilöstöään yrityksen tarpeiden mukaisesti. Oppisopimuskeskus tai oppisopimustoimisto maksaa yritykselle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä. Oppisopimuskeskus hankkii tietopuolisen koulutuksen ja näytöt/ tutkintotilaisuudet. TE-toimisto voi myöntää yritykselle palkkatukea
työttömän henkilön oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutus perustuu työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Suurin osa oppimistavoitteista saavutetaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutusta voidaan
järjestää myös oman työpaikan ulkopuolella. Työtehtävien on oltava monipuolisia ja
niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen koulutus rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.
Opiskelijalle nimetään oppisopimuksen ajaksi työpaikkakouluttaja, ja hän osallistuu
opintojen suunnitteluun opiskelijan, koulutuksen järjestäjän edustajan ja tietopuolisen
koulutuksen järjestäjän kanssa. Työpaikkakouluttaja perehdyttää opiskelijan työympäristöön ja työtehtäviin, ohjaa opiskelijaa ja vastaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnista. Hän toimii työpaikan ja oppilaitoksen yhdyshenkilönä ja opiskelijan tukena
opinnoissa.
Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava ammattiin valmentava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista. Koulutukseen voi kuulua myös tietopuolista koulutusta kohdemaan oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan kotimaassa suorittamaa tutkintoa.
Kun opiskelija on suorittanut tutkinnon (tutkintotodistus), voi hän hakea koulutusrahastolta ammattitutkintostipendiä tietyin edellytyksin.
Oppisopimuskoulutuksesta lisää:
www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus
www.oppisopimusopas.fi
LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Lukiokoulutuksen tehtävä
Savon koulutuskuntayhtymä järjestää lukiokoulutusta Varkauden lukiossa ja sen aikuislinjalla. Varkauden lukio tarjoaa mahdollisuuden opiskelijan monipuolisiin valintoihin. Kouluyhteisö asettaa tavoitteet yhdessä, ja tavoitteisiin sitoudutaan niin, että opiskelun ilo ja luovuus voivat säilyä.
Opiskelijaa ohjataan arvostamaan yleissivistystä ja kantamaan vastuuta omasta työstään. Opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintaan kannustetaan. Sisäinen yrittäjyys
opiskelussa valmentaa ja rohkaisee kohtaamaan uusia haasteita.
27
Lukio-opiskelu
Arvoperusta
Lukion opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa kerrottujen arvojen tulee ilmetä koulun arjessa, toimintakulttuurissa ja oppisisällöissä sekä opiskelutavoissa.
Arvo-osaaminen on valmiutta ymmärtää omia tarpeitaan ja kykyä asettaa omia arvojaan ja arvostuksiaan tärkeysjärjestykseen. Muiden intressit on otettava huomioon, sillä
kansalaisyhteiskunnassa kehityksen suunta määräytyy ihmisten itse esiin nostamista
tarpeista ja tavoitteista. Samalla ihmisiltä edellytetään aktiivisuutta. Valmius näissä taidoissa on keskeinen tasa-arvotekijä.
Lukiossa toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa, omaa ja toisten työtä arvostaen ja kunnioittaen. Yhteistyö, neuvottelutahto, johdonmukaisuus ja sitoutuminen
pitävät yllä avointa ja suvaitsevaista ilmapiiriä, jossa erilaisuus yhdessä sovittujen normien puitteissa on hyväksyttyä. Demokraattisessa ilmapiirissä on mahdollista siirtyä
asteittain itsekontrolliin.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen
siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa.
Ohjauksen tehtävänä on myös edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä
tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena.
Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään niihin
ratkaisuja. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään oppimisen taitojaan sekä löytämään omat tapansa ja vahvuutensa
opiskelijana.
Kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistua lukion ohjaustoimintaan. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta ja käytännön järjestämisestä. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opiskelussa sekä
auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti
sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.
Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena.
Ohjauksen avulla opiskelijaa tuetaan ja kannustetaan löytämään itselleen mieluisa
jatko-opiskelupaikka ja myös hakemaan jatko-opintoihin.
28
Opiskelijahuolto
Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sen tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin
edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja
niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville.
Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien
kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa
tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.
Merkittävä osa yhteistyötä on Wilma-nettiliittymä.
Opiskelun erityinen tuki
Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset
opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun
edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista
tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen
sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n
(muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin
oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty
kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa (= erityisen tuen suunnitelma).
29
Oppimiskäsitys
Nopeasti kehittyvä tietoyhteiskunta asettaa koululle paineita ja haasteita tietoon liittyvän pedagogiikan suhteen. Kehittyvään tiedonkäsitykseen kuuluu dynaaminen muutosten lainalaisuuksia koskeva tieto, joka kehittyy tiedon teorioita luotaessa ja sovellettaessa, sekä tiedon ja sosiaalisen toiminnan yhdistävä aktiivisuus, joka pohjaa omaan
kokemukseen ja ajatteluun. Käsitteenmuodostus vaikuttaa siihen, miten maailma koetaan ja hahmotetaan.
Kriittisyys, joka liittyy sekä tiedon käsittelyyn että sen lähteisiin, on keino tiedon totuuden varmistamiseen. Tarvitaan perustelujen huolellista arvioimista, kriittistä keskustelua. Sekä moraalin että tiedon alueella arvioidaan asioita yleisten periaatteiden pohjalta
ja käsitellään perusteluja tasapuolisesti. On tärkeää opettaa kokonaisuuksia ja huomata tiedon ja taidon välinen suhde. Tiedolliset arvostelmat edellyttävät järkiperäisiä
periaatteita, oivallusta ja näkemystä. Luokassa pyritään luomaan sellainen ilmapiiri ja
valitsemaan menetelmät, jotka auttavat oppimisen kannalta myönteisen tunnetilan syntymistä. Motivaatio, tuntemukset ja mielikuvat sitoutuvat osaksi opittavaa tietoa.
Arviointi
Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa
myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä tietoja jatkoopiskelun järjestäjien ja työelämän tarpeisiin. Opiskelijan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja
opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi
suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta
vastaa Opetushallitus.
Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti opetukseen osallistumalla. Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista, jos opiskelijalta puuttuu kursseja eikä hän voi niitä muuten
suorittaa, tai jos opiskelijalla on kyseisen aineen edeltävissä opinnoissa vähintään hyvät tiedot.
Hylätyn kurssin voi suorittaa osallistumalla kerran uusintakuulusteluun tai käymällä
kurssin uudelleen. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran lukuvuodessa järjestettävässä korotustentissä tai käymällä kurssin uudelleen.
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärän muualla suoritetut opinnot.
Päätökset hyväksiluvusta tekee lukiokoulutuksen toimialajohtaja
Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi kahden kuukauden kuluessa
anoa toimialuejohtajalta uudelleen arviointia. Jos opiskelija on tyytymätön ratkaisuun,
hän voi pyytää aluehallintovirastolta oikaisua arviointiin.
30
Lukion oppimäärä on 75 kurssia, joista vähintään 10:n tulee olla syventäviä kursseja.
Oppimäärä tulee suorittaa vähintään neljässä vuodessa, ellei rehtori myönnä opiskeluoikeutta viidenneksi vuodeksi. Oppiaineen oppimäärä arvioidaan, kun opiskelija on
suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ja valitsemansa syventävät ja soveltavat kurssit. Pakollisista ja valituista syventävistä kursseista vähintään 2/3 on suoritettava hyväksyttävästi. Kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet
arvioidaan numeroin (Lukiolaki 629/1998 ja lukioasetus 810/1998).
Suoritettuaan vähintään 75 kurssia opiskelija voi kerran yrittää korottaa minkä tahansa
oppimäärän arvosanaa osallistumalla suullisiin kuulusteluihin. Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa voidaan korottaa myös lisänäytön tai
opiskelijan arvioinnista päättävän harkinnan perusteella.
KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ
Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohta on opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön toteuttaminen on kirjattu oppilaitoksen ohjaussuunnitelmaan. (OPH
määräys 94, 101/011/2904).
OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA
Savon ammatti- ja aikuisopistossa toimii opiskelijakunta Salkku. Salkku on opiskelijayhteisö, joka toimii lakisääteisenä oppilaskuntana ja oppilasyhdistyksiä yhdistävänä
katto-organisaationa. Opiskelijakunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston varsinaiset opiskelijat. Varkauden lukiossa on oma oppilaskunta.
Opiskelijakuntien tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden
edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon. Opiskelijakunta
käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisen peruskoulutuksen (630/1998, § 36)
ja lukiolain (629/1998 § 27) mukaisesti. Lisäksi opiskelijakuntien tehtävänä on edistää
opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri
yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toiminnallaan tukea yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa. Oppilaitoksella on päätoiminen työntekijä vastaamassa opiskelijakunnan toiminnasta.
31
LAADUN HALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON
KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ
Koulutuksen järjestäjien antaman koulutuksen arviointivelvoite on sisällytetty lakiin
ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiolakiin, joiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Myös kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä arvioimaan omaa toimintaansa. Lainsäädännön velvoitteiden toteuttaminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on tarkoituksenmukaiset ja toimivat laadunhallinnan menettelyt sisältävä toiminnanohjausjärjestelmä. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta toiminnan ja tulosten arvioinnin tavoitteena on kokonaisuudessaan tuottaa tietoa kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Arvioinnin suunnitelmallisuus edistää tietoon ja näyttöön perustuvan johtamisen toteutumista.
Savon koulutuskuntayhtymässä laadunhallinta on kiinteä osa toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Järjestelminä laadunhallinta, johtaminen ja toiminnanohjaus käsitetään
samoina asioina. Toiminnanohjaukseen sisältyy opetushallituksen suositus laadunhallinnasta ja laatuympyrä. Toiminnanohjaus rakentuu neljästä osasta: 1. johtaminen
ja viestintä, 2.prosessit ja menettelytavat, 3. mittaaminen, arviointi ja kehittämistoiminta sekä 4. resurssien hallinta. Tavoitteiden toteutumista seurataan ajantasaisesti
päivittyvällä tuloskortilla.
Vastuu toiminnan ja tulosten laadusta koskee kaikkia. Laadunhallinnan tavoitteena
on tukea vision ”Huippukouluttaja 2020” saavuttamista. Laadunhallinnalla varmistetaan asiakkaiden/opiskelijoiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen sekä tuetaan toiminnan jatkuvaa parantamista. Laadunhallinta tarkoittaa koulutuksen ja muun toiminnan laadun ylläpitämistä ja kehittämistä suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen -laatusyklin (PDCA) mukaisesti. Suunnittelussa asetetaan mitattavia, selkeitä ja
tarkoituksenmukaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka liittyvät toimintaperiaatteisiin, menettelyihin, tehtäviin ja resursseihin. Lisäksi siinä määritellään tavoitteiden seurantaan indikaattoreita (tuloskortti). Toteutuksessa määritellään toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa
tietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi sekä tukea opiskelijoiden
oppimista ja henkilöstön työtä. Arvioinnin arvo näkyy siinä miten arvioinnin tuottamaa
tietoa käytetään hyödyksi. Arviointi koostuu tietojen keräämisestä ja käsittelystä sekä
sen pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. Parantamistoimien avulla
suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi
ja uusien asettamiseksi. Tarkoituksena on oppia eri tavoin hankitusta tiedosta, esim.
tuloksista, keskustelemalla niistä ja analysoimalla niitä yhdessä, myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä ja sen
keskeiset menettelyt on kuvattu alla olevassa kuvassa.
32
.
Kuva: Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä 2015
Kuntayhtymässä käytetään monipuolisia arviointi ja palautemenetelmiä, joita ovat opiskelija-, sidosryhmä-, työelämä- ja henkilöstöpalautteet, johdon katselmukset, hanketoiminnan arviointi, itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit sekä kansallisiin arviointeihin ja laatupalkintokilpailuun osallistumiseen liittyvät arvioinnit. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista.
Opiskelijapalautteisiin vastaaminen on osa opiskelijan opintoja. Kyselyiden ja palautteiden tuloksia ja toimintaa tarkastellaan erilaisten yhteenvetojen pohjalta: ryhmäkohtaisista koko kuntayhtymäkohtaisiin tuloksiin, tulokset verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin, tulosten kehittymissuunta, vahvuudet ja kehittämiskohteet.
Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä on kuvattu ”Toiminnan arviointi
ja kehittäminen 2016 - 2018” -asiakirjassa, jonka arviointi-osio kokoaa arviointi- ja palautemenetelmät ja toiminnan kehittäminen -osiossa kuvataan tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä sekä hyödyntämistä ja julkaisemista.
33
Opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa ohjaavat mallit, suunnitelmat ja ohjeet:
Hyväksilukemisen yhteiset linjaukset
Häirinnän estämisen toimintamalli
Kestävän kehityksen ohjelma
Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma
Ohjaussuunnitelma, yhteinen osa
Opintoja yli oppilaitosrajojen, Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö. Lukio-opintoja ammattiin
opiskeleville, Ammatillisia opintoja lukiolaisille
Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen toimintatavat lukiossa, 2009–2012
Opiskeluhuollon suunnitelma
Oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma, Savon ammatti- ja aikuisopisto
Oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma, Varkauden lukio
Ryhmänohjaajan opas
Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion erityisopetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma
Sosiaalisen median käyttöä koskeva toimintaohje
Strategiset toimenpiteet
Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma
Työsuojelun toimintaohjelma
Lakeihin liittyvät linkit
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998)
Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (787/2014)
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005)
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
(488/2008)
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
(603/2005)
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
(799/2004)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Lukiolaki (629/1998), Laki lukiolain muuttamisesta (478/2003), Laki lukiolain muuttamisesta
(766/ 2004)
Lukioasetus (810/1998)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Opetushallituksen määräys 93/011/2014 Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
Koulutuksen järjestäjän
opetussuunnitelma
IISALMI
• Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi
KUOPIO
•
•
•
•
•
•
Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio
Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio
Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio
Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio
Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio
Savon oppisopimuskeskus, Microkatu 1, 70200 Kuopio
MUURUVESI
• Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi
SIILINJÄRVI
• Siltasalmentie 450, 70900 Toivala
• Haapamäentie 1, 70900 Toivala
VARKAUS
• Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus
• Osmajoentie 28, 78210 Varkaus
VARKAUDEN LUKIO
• Osmajoentie 30, 78210 Varkaus
Savon koulutuskuntayhtymä
PL 87, 70101 Kuopio • Puh. 017 214 3000
[email protected]
www.sakky.fi