Mediainfon aineisto

Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Maakuntakaavaluonnos
Media-info 10.2.2015
Tavoitteet
1. Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä
2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta
vastuullista yhdyskuntarakennetta
3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja
yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta
Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Suunnitteluvaiheet
MAAKUNTAKAAVA
2040
Maakuntakaava 2040
Taustaselvitykset ja suunnitelmat
Strategiset
•
•
•
•
•
•
•
Väestö- ja työpaikkasuunnite
Maankäyttövaihtoehdot
Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot
Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne
Suunnat kasvulle ja työlle (Työpaikka-alueselvitys)
MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät
Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys
Energia ja luonnonvarat
• 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat,
maisema-analyysit jne.)
• POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet,
uusiomateriaalit, III pohjavesialueet
• Turvetuotannon alueet
• Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa)
• Puuterminaalit
• Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet
• Ekologiset yhteydet
• Virkistysalueiden tarvetarkastelu
• Ekosysteemipalvelut
4
Taustaselvitykset ja suunnitelmat, valmistuneet
Liikenne ja logistiikka
• Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3
Puskiainen
• Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut
• Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma
• Porin radan kehittämissuunnitelmat
• Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten
kanssa)
• Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköintiselvitys
Maisema ja kulttuuriympäristö
– Maisema-alueet
– Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
– Maaseudun kulttuuriympäristöt
– Historialliset kylätontit
Ympäristöhäiriöt
– Lentoliikennevisio ja lentomelualueet
– Ampumarata-alueet ja moottoriurheilualueet
5
Taustaselvitykset ja suunnitelmat, 2015
Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi
– Mm. Natura 2000 alueiden vaikutusten arviointi, TALLI ajot, MRL:n mukainen arviointi,
tarvittaessa LSL mukainen Naruta-alueiden arviointi
Uudet / loppuun saatettavat taustaselvitykset
• Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja
vaikutusten arvioinnin jatkaminen loppuun kaavaehdotukseen
• POSKI: maa-ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla
• Lisäraiteet Lielahti-Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma
• Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
• Maaseudun kulttuuriympäristöt
• Ampumarata-alueet ja moottoriurheilualueet
• Nykyisten kaavojen toteutuneisuusselvitys
• Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman loppuun saattaminen (ELY:n kanssa yhdessä)
• Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja-alueiden läpikäynti
• Ekosysteemipalvelut-hanke
• Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle)
• Kasvualueen maaseuturakentaminen
• Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin).
Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu.
6
Maankäyttövaihtoehdot,
johtopäätelmät ja
perusratkaisut MKV 28.4.2014
MAAKUNTAKAAVA
2040
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kehittämisen kohdealueet
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kehittämisperiaatemerkinnät
Kehittämisperiaatemerkintöjen
tarkoituksena on osoittaa ja ohjata
maakunnallisten tavoitteiden sekä
maankäytön perusratkaisujen mukaista
maankäyttöä priorisoiduissa kohteissa
Kehittämisperiaatemerkinnät / kaupunkiseutu,
taajamat
kk-1 Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke
Tampereen ydinkaupunkiseudun pohjois-eteläsuuntainen kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta
Tampereen eteläisen alakeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sääksjärven alakeskuksen kautta Lempäälän
keskustaan. Kehittämisvyöhykkeen keskukset toimivat merkittävinä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen
keskittyminä sekä seudullisesti merkittävinä liikenteellisinä solmukohtina.
kk-2 Valtatien 3 kehittämisvyöhyke
Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Vyöhyke ulottuu Ylöjärven Elovainiosta
Kolmenkulman, Pitkäniemen, lentokentän ja kehäteiden palvelu- ja yritysalueiden kautta Lempäälän Marjamäkeen.
Marjamäestä vyöhyke jatkuu edelleen tien 130 suunnassa Valkeakoskelle.
kk-3 2-kehän kehittämisvyöhyke
2-kehään tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke, joka ulottuu lentokentältä Sääksjärven,
Hervannan, Saarenmaan ja Lentolan kautta Tarastenjärvelle. Vyöhyke kytkee lentokenttää ja itäistä kaupunkiseutua
toisiinsa, keskusvyöhykkeelle sekä kaupunkiseudun muihin yritysvyöhykkeisiin.
kk-4 Urbaanin asumisen kehittämisvyöhyke
Rajasalmen siltaan rajautuva Pyhäjärven kiertävä kaupunkimaisen asumisen ja virkistyksen laatuvyöhyke.
kk-5 Keskustojen ja taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhykkeet
Vilppulan aseman ja Mäntän keskustan muodostama yhtenäinen eheytyvän taajamarakenteen alue, jolla
vahvistetaan kaupungin kulttuuri- ja matkailupalveluiden saavutettavuutta, Parkanon keskustan ja asemanseudun
välinen vyöhyke, jota kehitetään merkittävänä logistiikan, varastoinnin sekä luonnonvaratalouden työpaikka- ja
tutkimustoimintojen keskittymänä, sekä Sastamalan Pehulassa alue, jolla on edellytyksiä kehittyä
energiaintensiivisen yritystoiminnan ja biotalouden alueena.
Kehittämisperiaatemerkinnät / maaseutu
mk-1 Maaseudun elinkeinojen kehittämisalue.
•
•
•
Kangasalan Saarioisten tehtaan sekä Pakkalan kylän ympäristön muodostama aluekokonaisuus
Punkalaitumen Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Isosuon tuulivoima- ja
turvetuotantoalueen muodostama vyöhyke.
Jumesniemen alue Hämeenkyrössä ja Nokialla
Kehittämissuositus:
Alueen suunnittelussa ja käytössä edistetään alueelle luonteenomaisten elinkeinojen toimintaedellytysten
kehittymistä. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota uusien toimintojen ja alueen
luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiseen.
mk-2 Maaseutuasumisen kehittämisalue.
•
Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen
asumisen alueena.
Kehittämissuositus:
Alueelle ennen toteuttamista tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon
maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö.
Kehittämisperiaatemerkinnät /matkailu
(4 kpl: Ellivuori, Keisarinharju-Vehoniemenharju, Visavuori-Rapolanharju,
Pinsiön ympäristötaidekohteet)
Luontomatkailun kehittämisalue.
(1 kpl: Hämeenkangas/Ulvaanharju)
Kehittämisperiaatemerkinnät,
joukkoliikenne
Tiivistettävä
joukkoliikennevyöhyke.
Merkinnällä osoitetaan
yhdyskuntarakenteeltaan
tiivistettävät alueet, jotka
tukeutuvat tehokkaaseen
joukkoliikennejärjestelmään
Tiivistettävä asemanseutu.
Merkinnällä osoitetaan
yhdyskuntarakenteeltaan
tiivistettävät alueet, jotka
tukeutuvat ensisijaisesti
raideliikenteeseen.
Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet
MAAKUNTAKAAVA
2040
Maaseutu-kaupunkiseutuluokitus YKR
Kaupungin kehysalueen rajaus (YKRaineisto)
• Laskenta on tehty pääosin 250 x 250
metrin ruudukossa.
• Kehysalueen rajaus perustuu
ydinkaupunkialueen ulkorajalta ja
lähitaajamien ytimistä laskettuihin
aika- ja matkaetäisyyksiin.
Perussääntönä kehysalueen laajuus on
viisi kilometriä ydinkaupunkialueen
reunasta ja kolme kilometriä lähitaajaman
ytimestä. Lisäksi tieyhteyksiä on
painotettu matka-aikaetäisyyteen
perustuvalla kriteerillä
(Ydinkaupunkialueen ulkoreunasta 6
minuuttia ja kaupunkiseudun
lähitaajamien ytimien reunasta 4,5
minuuttia. )
• Kehysalue kattaa kaupungin
välittömässä läheisyydessä
sekoittuneet alueet. Sieltä löytyvät
myös kaupungin tulevat kasvualueet.
MAAKUNTAKAAVA
Palveluverkko
MAAKUNTAKAAVA
2040
2040
Kaavaluonnokseen –
keskus- ja palveluverkko
MAAKUNTAKAAVA
2040
Suunnitteluperiaatteet:
• Tavoitteellisen keskusverkon muodostamisen lähtökohtina alue-,
yhdyskunta-, keskus-, väestö- ja palvelurakenteen toteutunut
kehitys, nykytila sekä näihin vaikuttavat trendit ja suunnitteet.
• Keskusverkon määrittely pohjautuu
• yleisimpien lähi- ja seudullisten palveluiden saavutettavuuteen,
• vaikutusalueisiin,
• joukkoliikenteen palvelutasoon sekä
• väestö- ja työpaikkasuunnitteeseen
MAAKUNTAKAAVA
2040
MAAKUNTAKAAVA
2040
MAAKUNTAKAAVA
2040
MAAKUNTAKAAVA
2040
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavaluonnokseen –
keskus- ja palveluverkko
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavamerkinnät
• Maakuntakaavassa kaikki kaupunkitasoiset keskusta-alueet on tarkoitus
osoittaa aluevarauksina. Paikallistasoiset keskukset voidaan osoittaa kohteina.
• Keskusta-alueita kehitetään omaleimaisina, toiminnoiltaan monipuolisina ja
tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä.
• Maakuntakaavaan tunnistettu myös keskusta-alueiden ulkopuoliset,
maakunnallisesti merkittävät palvelu- ja tutkimustoiminnan osaamiskeskittymät
-> palvelutoimintojen alueet.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Keskusta-alueet
kaavaluonnokseen
(osoitetaan
aluevarauksina)
Paikallistasoiset
kuntakeskukset
(osoitetaan
kohdemerkinnöin)
!
Huom! Ei kaavakartta.
MAAKUNTAKAAVA
Kaavaluonnokseen – kylät
2040
Suunnitteluperiaatteet
• Maakuntakaavan kyläverkosto on tarkistettu kokonaisuudessaan.
• Tarkasteluun on otettu myös uusia kyliä tai kylämäisiä asumisen keskittymisiä,
jolla on jokin kylille tyypillisistä lähipalveluista (koulu, kauppa tai päivähoito).
• Osa väestömäärältään pienimmistä taajamista on muutettu kyliksi, osa
suurimmista kylistä on puolestaan taajama-alueiksi, mikäli tämän on
yhdyskuntarakenteen ohjaamisen kannalta nähty tarpeelliseksi.
• Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät, eli ne kylät,
jotka ovat merkittäviä maakunnan alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen
kannalta, ja joilla on riittävän vahva väestöpohja tai merkittäviä kasvupaineita.
• Maaseudun väestön kasvuodote rajallinen -> kylärakentamisen osalta voitu
osoittaa vain selkeimmät painopistealueet.
MAAKUNTAKAAVA
Kaavaluonnokseen – kylät
2040
Suunnitteluperiaatteet
Kylän kriteereinä ovat olleet
• vähintään 150 asukkaan väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta,
• jonkin tyypillisen kyläpalvelun (päivähoito, koulu, kauppa) saatavuus kylässä,
• toteutunut väestönkehitys,
• joukkoliikennepalvelujen taso,
• asemakaavoitustilanne
• muita laadullisia kriteereitä
• Kriteerit ovat olleet suuntaa-antavia reunaehtoja, jotka eivät kuitenkaan ohjaa
alueiden jatkosuunnittelua.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kyläverkko
kaavaluonnokseen
(kohdemerkinnät)
sekä aluevarauslaajuisina
kaavaan osoitettavat
erilliset taajamat ja
suurimmat kylät
Huom! Ei kaavakartta.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavaluonnokseen – kaupan palveluverkko osana
alue- ja yhdyskuntarakennetta
Lähtökohdat
• Pirkanmaalla nyt 1 665 000 kerrosneliömetriä (k-m2) vähittäiskaupan
kerrosalaa, josta 44% keskusta-alueilla. Päivittäis- erikoistavara- ja
tavaratalokaupasta 53%, tilaa vaativasta erikoiskaupasta (tiva) 22%. Keskustojen
osuus vähittäiskaupan kerrosalasta vaihtelee huomattavasti kunnittain: 5–92%.
• Maakunnassa nyk. n. 280 päivittäistavara- ja 1 900 erikoiskaupan myymälää.
Kävelyetäisyydellä näistä asuu keskimäärin 69 % ja 28 % maakunnan väestöstä.
• Suuri osa vähittäiskaupasta keskittynyt kaupunkiseudulle. Tampereen
ulkopuolisesta asiointiliikenteestä 43 % suuntautuu maakuntakeskukseen, jossa
korkein positiivinen ostovoiman siirtymä.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavaluonnokseen – kaupan palveluverkko osana
alue- ja yhdyskuntarakennetta
Suunnitteluperiaatteet
• Maakuntakaavassa osoitetaan vähittäiskaupan enimmäismitoitukset kaupan
ohjausta koskeville aluevarauksille.
• Mitoitukset pohjautuvat laskennalliseen kokonaismitoitukseen vuodelle 2040,
jossa on huomioitu nykyinen liiketila, väestö- ja ostovoiman kasvu,
verkkokaupan vaikutus (-10% erikoiskaupan aloilla), myyntitehokkuuden kasvu
(vaikutus -20%) sekä kaavallinen ylimitoitus (1,3).
• Ostovoiman negatiivisia siirtymiä ei ole huomioita, jotta pienempien
paikkakuntien vähittäiskauppaa voitaisiin paremmin tukea.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavaluonnokseen – kaupan palveluverkko osana
alue- ja yhdyskuntarakennetta
Suunnitteluperiaatteet
• Liiketilan laskennallinen lisätarve vuoteen 2040 on n. 1 388 000 k-m2, jos kaikki
tästä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040
maakunnassa 3 053 000 k-m2.
• Keskusta-alueiden vahvistamiseksi 80% keskustahakuisesta kaupasta on ohjattu
keskusta-alueille, tiva-kaupasta nykyisenkaltainen osuus. Suurin osa muusta
kaupan lisäyksestä kohdistuu jo olemassa oleville keskustan ulkopuolisille
kaupan alueille, uusille tiva-kaupan alueille, sekä taajamiin paikallisesti
merkittäviin kaupan yksiköihin.
• Tavoitteen toteutuessa vuonna 2040 maakunnan vähittäiskaupan kerrosalasta
sijaitsisi yhteensä 50 % keskustoissa – päivittäistavara- ja erikoiskaupasta 64%
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaavaluonnokseen – kaupan palveluverkko osana
alue- ja yhdyskuntarakennetta
Suunnitteluperiaatteet
• Kauppaa koskevat merkinnät maakuntakaavassa aluevarauksina
kohdemerkintöjen sijaan.
• Kaupan alueet jaoteltu kahteen ryhmään kaupan laadun perusteella: kaupan
alueet, joilla usein pt- ja erikoiskauppaa ja myös muita palveluita. Paljon tilaa
vaativan erikoistavaran kaupan alueet, jotka luonteeltaan ja
sijoittumislogiikaltaan muistuttavat enenevästi työpaikka-alueita.
• MRL:n mukaisesti keskusta-alueille osoitetaan kaupan suuryksiköiden
enimmäismitoitus. Mitoitus voidaan jättää osoittamatta käytännössä
suurimpien kaupunkiseutujen pääkeskuksissa. Tällaisina on tarkoitus esittää
Tampereen ja Valkeakosken keskustoja.
MAAKUNTAKAAVA
Mitoitettavat keskustat (luonnos)
• Kaupunkitason keskukset
2040
• Alakeskukset + muut seudullisesti
merkittävät paikalliskeskukset
•
Akaa, Toijala
•
Hämeenkyrö
•
Lielahti
•
Ikaalinen
•
Linnainmaa
•
Kangasala
•
•
Lempäälä
Tesoma
kaupan alue
•
Rautaharkko/Härmälä/Lakalaiva (uusi alakeskus)
•
Mänttä
•
Sääksjärvi, Lempäälä (uusi alakeskus)
•
Nokia
Orivesi
•
Viiala
•
•
Parkano
•
Pirkkala
•
Pälkäne
•
Sastamala, Vammala
•
Ruovesi
•
Tampere
•
Valkeakoski
•
Virrat
•
Ylöjärvi
•
Hervanta
MAAKUNTAKAAVA
2040
Mitoitettavat kaupan alueet (luonnos)
• Kaupan alueet
• Paljon tilaa vaativan erikoistavaran
kaupan alueet
•
Hämeenkyrö, Tippavaara (pt-, erikois- ja tiva)
•
Ikaalinen, Nummenrinne (pt- ja erikois)
•
Lempäälä, Marjamäki (pohjoisosat, tiva)
•
Kangasala, Lentola (pt- ja erikois)
•
Nokia, Kolmenkulma (tiva)
•
Lempäälä, Marjamäki (Ideapark)
•
Pirkkala, Linnakallio
(tiva)
kaupan alue
•
Nokia, Vihola (pt- ja erikois)
•
Valkeakoski, Juusonkeskus (erikois- ja tiva)
•
Parkano, Kolmoskeskus (pt-, erikois- ja tiva)
•
Tampere, Lahdesjärvi (erikois- ja tiva)
•
Pirkkala, Partola (pt-, erikois- ja tiva)
•
Tampere, Lielahti (erikois - ja tiva)
•
Sastamala, Roismala (pt-, erikois- ja tiva)
•
Tampere, Hankkio
•
Tampere, Kaleva (pt- ja erikois)
•
Lentolan pohjoispuoli, Kangasala (tiva)
•
Tampere, Turtola (pt- ja erikois)
•
Vt3 oikaisu / 2-kehä risteys-alue (tiva)
•
Ylöjärvi, Elovainio (pt-, erikois- ja tiva)
MAAKUNTAKAAVA
2040
Keskusta-alueiden
ulkopuoliset kaupan alueet
ja paljon tilaa vaativan
!
erikoistavaran kaupan
alueet kaavaluonnokseen
(osoitetaan aluevarauksin)
sekä keskustojen
ulkopuoliset palvelujen
alueet / osaamiskeskittymät
(osoitetaan alue- ja
!
kohdemerkinnöin)
Huom! Ei kaavakartta.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Yhteenvetokartta keskustoista, kylistä,
palveluiden ja kaupan alueista.
Keskusta-alueet kaavaluonnokseen
(osoitetaan aluevarauksina)
Paikallistasoiset kuntakeskukset
(osoitetaan kohdemerkinnöin)
!
Kyläverkko kaavaluonnokseen
(kohdemerkinnät)
sekä aluevarauslaajuisina kaavaan
osoitettavat erilliset taajamat ja
suurimmat kylät
Keskusta-alueiden ulkopuoliset
kaupan alueet ja paljon tilaa vaativan
erikoistavaran kaupan alueet
kaavaluonnokseen (osoitetaan
aluevarauksin)
!
sekä keskustojen ulkopuoliset
palvelujen alueet /
!
osaamiskeskittymät (osoitetaan alueja kohdemerkinnöin)
Huom! Ei kaavakartta.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Yleismääräys
Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 2 000 km2, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta ja ellei tämän kaavan
suunnittelumääräyksissä muuta määrätä.
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Taajamatoimintojen alue
Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä
sisältää kaupan, muiden palvelujen ja työpaikkatoimintojen alueita, näihin liittyviä
pääväyliä pienempiä liikennealueita sekä pieniä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia
teollisuustoimintoja. Merkintä sisältää myös paikallisesti merkittävät virkistyksen ja
ulkoilun alueet ja reitit.
Suunnittelumääräys:
Aluetta suunnitellaan asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen sekoittuneen alueena,
yhdyskuntarakenteen eheyttäminen huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on
edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja
pyöräilyn avulla.
Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa
taajaman omaleimaisuutta. Kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilyttäminen tulee
ottaa huomioon. Alueen kytkeytyvyys seudulliseen ulkoilu- ja virkistysverkkoon tulee huomioida.
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Taajamatoimintojen alue
Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat:
• Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven,
Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella 15 000 k-m2, Akaassa,
Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa
ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa 7 000 k-m2.
• Päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan,
Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella 10 000 k-m2,
Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan
keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa 5 000 k-m2, kuitenkin
siten että pelkän päivittäistavarakaupan osuuden vastaavat luvut ovat 5 000 k-m2 ja 3 000 k-m2.
• Muilla taajama-alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on kaikkien kaupan laatujen
osalta 3 000 k-m2.
Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä
koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen
vähittäiskaupan suuryksikköön.
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Keskustatoimintojen alue
Merkinnällä osoitetaan valtakunnankeskus/maakuntakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja
kaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen
asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine
liikennealueineen ja julkisine tiloineen.
Suunnittelumääräys:
Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen eheys, kaupunkikuvan
omaleimaisuus, viihtyisyys, laatu ja monipuolisuus, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn
toimintaedellytykset sekä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kehittäminen.
Alueen suunnittelussa on turvattava valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden
rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen.
Keskusta-alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Vähittäiskaupan suuryksiköt on suunniteltava erityisesti sekä mittakaavaltaan että
kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä soveltuviksi. Niiden mitoitus ja toteutus on ajoitettava
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien
taajama-alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan
palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle.
Keskusta-alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen
taulukon mukainen:
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Työpaikka-alue.
Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat:
• Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereella, Nokialla,
Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Lempäälässä, Kangasalla sekä Valkeakoskella 15 000 k-m2,
Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa,
Sastamalassa ja Virroilla 7 000 k-m2.
• Muilla työpaikka-alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on paljon
tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta 3 000 k-m2.
MAAKUNTAKAAVA
Tampereen ja Valkeakosken ydinkeskustojen vähittäiskaupan suuryksiköiden
kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla.
2040
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Kaupallisten palvelujen alue
Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät,
jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän
vähittäiskaupan alueiksi. Alueelle voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli
alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle
asemanseudulle.
Suunnittelumääräys:
Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ne on mitoitettava ja
niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne
aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle
kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan
myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan
verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Enimmäismitoituksessa (k-m2) on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila, myös
merkitykseltään paikallinen liiketila. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran mitoitus sisältää
auto- ja huoltamokaupan. Luvut on esitetty tuhannen kerrosneliömetrin tarkkuudella.
MAAKUNTAKAAVA
Aluevaraus- ja kohdemerkinnät
2040
Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue.
Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi
seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan alueiksi.
Suunnittelumääräys:
Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu
huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden
ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa.
Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien
työpaikka- tai taajamatoimintojen alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä
haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään
seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä
koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään
seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.
MAAKUNTAKAAVA
2040
Enimmäismitoituksessa (k-m2) on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila, myös
merkitykseltään paikallinen liiketila. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran mitoitus sisältää
auto- ja huoltamokaupan. Luvut on esitetty tuhannen kerrosneliömetrin tarkkuudella.
Puolustusvoimien alueet
ja niiden varoalueet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Liikenne
Pirkanmaa osana
kansainvälisiä
liikennekäytäviä
Strategiset kuljetusverkon solmupisteet ja yhteydet Itämeren alueella
TEN-T ydinverkon solmupiste
Strateginen solmupiste
Rajanylityspaikka
Rata, TEN-T-ydinverkko
Rata, strateginen yhteys
Tie, TEN-T-ydinverkko
Tie, strateginen yhteys
Uudet ja parannettavat tieyhteydet
Uusia tieyhteyksiä varten osoitetaan seuraavat
merkinnät:
•
•
•
•
•
•
•
•
Valtatie 3 Puskiainen–Pirkkala
Valtatie 3 Elovainio –Sasi
Valtatie 3 Hämeenkyrön ohitus
2-kehä (seututie 309) Sääksjärvi–lentoasema
Seututien 338 uusi linjaus Tampereella
Seututien 276 uusi linjaus Hämeenkyrössä
Seututien 261 uusi linjaus Kilvakkalassa
Yhdystien 2594 uusi linjaus Kilvakkalassa
•
2-kehä (seututie 309) Hervanta–Lentola,
ohjeellinen tielinjaus
Vammalan ohikulku (Kilpinokan silta),
ohjeellinen tielinjaus
•
•
•
2-kehä (seututie 309) Vatiala–Tarastenjärvi,
tieliikenteen yhteystarve
Nokianvirran ylittävä yhteys KahtalammiHarjuniitty, tieliikenteen yhteystarve
Merkittävästi parannettavia tieosuuksia ovat:
• Valtatie 2 Punkalaidun
• Valtatie 3 Marjamäki–Kulju
• Valtatie 3 Sarankulma–Lakalaiva
• Valtatie 3 Pirkkalan haarautuma–Pirkkala
• Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen
• Valtatie 3 Sasi–Hanhijärvi (Hämeenkyrö)
• Valtatie 9 Akaa–Urjala (maakunnan raja)
• Valtatie 9 Alasjärvi–Ruutana
• Valtatie 9 Ruutana–Orivesi
• Tampereen rantaväylä (Lielahti-Santalahti ja
Naistenlahti-Kaleva)
• Valtatie 12 Alasjärvi–Huutijärvi
• Valtatie 12 Maatiala–Kahtalammi (Nokia)
•
Kantatie 65 Kyrönlahti–Virrat
•
•
Seututie 301 Keihonen–Kilpala (Vesilahti)
Seututie 310 Valkeakosken keskusta
Uudet ja parannettavat ratayhteydet
Merkittävästi parannettavan radan
merkinnällä osoitetaan lisäraidetarve
seuraaville rataosuuksille:
•
•
•
•
•
•
Tampere-Sääksjärvi, lisäraide (yht. 4
raidetta)
Sääksjärvi–eteläinen maakunnan raja,
2 lisäraidetta (yht. 4 raidetta)
Tampella– Lielahti, lisäraide (yht. 3
raidetta)
Lielahti–pohjoinen maakunnan raja,
lisäraide (yht. 2 raidetta)
Lielahti–Nokia, lisäraide (yht. 2 raidetta)
Orivesi–itäinen maakunnan raja, lisäraide
(yht. 2 raidetta)
Uudet rataosuudet:
•
•
Toijalan kolmioraide
Tampereen läntinen ratayhteys
Asemat:
• Tampere
• Rautaharkko/Lakalaiva (uusi)
• Sääksjärvi (uusi)
• Kulju (uusi)
• Lempäälä
• Viiala
• Toijala
• Tesoma (uusi)
• Nokia
• Harjuniitty (uusi)
• Karkku
• Vammala
• Ylöjärvi (uusi)
• Parkano
• Orivesi, asema
• Orivesi, keskusta
• Juupajoki
• Vilppula
Kehittämisperiaatemerkinnät,
joukkoliikenne ja asemat
Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke.
Merkinnällä osoitetaan
yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät
alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen
joukkoliikennejärjestelmään.
Tiivistettävä asemanseutu.
Merkinnällä osoitetaan
yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät
alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti
raideliikenteeseen.
Suunnittelumääräys:
Alueen tulee tukeutua tehokkaaseen
joukkoliikennejärjestelmään sekä
laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn
yhteyksiin. Alueen suunnittelussa ja
toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen
rakenteeseen, joka mahdollistaa
tehokkaan joukkoliikenteen
järjestämisen.
Suunnittelumääräys:
Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa
on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen.
Alueen tulee tukeutua
tehokkaaseen raideliikenteeseen sekä
laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn
yhteyksiin.
Joukkoliikenne, terminaalit
Joukkoliikenteen vaihtopaikka
Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat, jotka
eivät sijaitse keskustatoimintojen alueilla tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien yhteydessä.
Suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen
sujuviin pysäkkijärjestelyihin sekä vaihtoreittien liikenneturvallisuuteen.
Liityntäpysäköinti
Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät liityntäpysäköintipaikat, jotka eivät
sijaitse keskustatoimintojen alueilla tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien yhteydessä.
Suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varata riittävä tila liityntäpysäköinnin tarpeisiin ja
varmistaa kulkureittien liikenneturvallisuus. Alueella tulee tarpeen mukaan kiinnittää huomiota
myös saattoliikenteen järjestelyihin.
Asema.
Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä rautatieliikenteen asemia.
Suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet,
saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus.
Toijala
Viiala
Kyröskoski
Ikaalinen
Ikaalinen, etelä
Mobilia
Lempäälä
Mänttä
Pohjaslahti
Vilppulankoski
Eden
Siuro
Orivesi
Rönni
Pirkkala
Pälkäne
Kankahuvenlahti
Murole
Ruovesi
Visuvesi
Vammala
Ellivuori
Mustalahti
Laukontori
Maisansalo
Viikinsaari
Viidennumero
Valkeakoski
Visavuori
Laukon kartano
Laivaranta
Herranen
Pimeesalmi
Kuru
Haveri
TEN-verkko kaavassa
TEN-T
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus suuntaviivoista Euroopan
laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi
• Päätös asetuksesta sekä CEF (Connecting Europe Facility) -rahoitusvälineen
perustamisesta annettiin joulukuussa 2013
• TEN-T -suuntaviivat määrittävät Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon
lukeutuvat projektit sekä yhteisen edun projektit
• Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset,
kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut
• TEN-T -verkko on kaksitasoinen:
• ydinverkko, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä
• kattava verkko, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä
Läntiset hankkeet
MAAKUNTAKAAVA
2040
Tampereen läntiset
hankkeet
Vaikutusten arviointi
Ratojen ja teiden
vaihtoehdot
Vaihtoehdot voivat mennä
ristiin lentoaseman
eteläpuolella, Pirkkalassa
ennen Pyhäjärveä sekä
Ylöjärven ja Tampereen välillä
23.1.2015
64
23.1.2015
65
Vesihuolto
• veden hankinta
• jätevesien johtaminen ja
käsittely
MAAKUNTAKAAVA
2040
Nykytilanne/
pintavesi
Vedenhankinta
Tekopohjavesi
Pääasiallisena vesilähteenä pintavesi
Vesilähteenä pinta- ja pohjavesi
Vesilähteenä pohjavesi
Pohjavesi
Maakuntakaavan ratkaisu
• vedenhankinnan nk. hybridimalli;
– Varaudutaan pohjavedenoton lisäämiseen ja
– tekopohjaveden muodostamiseen.
– Lisäksi pintavesilaitokset toimivat vähintään
varavesilähteinä.
Kaavassa osoitetaan pohjavesialueet sekä
erikseen seudullista vedenhankintaa
palvelevat pohjavesialueet.
Vedenhankintavesistöistä yleismääräys.
Pohjavesialueet
• Maakuntakaavaan I ja II
luokan alueet (92+68 kpl)
• III luokan alueet tutkittu
POSKI hankkeessa.
• Vesienhoitolain muutos v.
2015; pohjavedestä
riippuvat pinta- ja
maaekosysteemit mukaan
=> luokka E
47 %
Pirkanmaan
vedenhankinta 2011
(m3/d)
Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon
toimenpideohjelmaksi 2016-2021:
• 23 riskialuetta, joista 5 alueella
pohjaveden tila huono
Riskialueilla on pohjavettä
vaarantavaa toimintaa
Pohjaveden tilaa uhkaavat mm.
liikenne ja tiesuolaus, maaainesten ottaminen ja pilaantuneet
maa-alueet
MKK2040:
Pohjavesialueiden
maankäyttöä pyritään
keventämään
Tärkeä vedenhankintaan soveltuva
pohjavesialue
Merkinnällä osoitetaan vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan
soveltuvia pohjavesialueita.
Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei
maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää
aluevarausmerkintää.
Suunnittelumääräys:
Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna
pohjaveden määrää, laatua tai käyttökelpoisuutta vedenhankintaan.
Vesienhoidossa riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön
suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma ja pyrkiä
pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen.
Seudullista vedenhankintaa palvelevat
pohjavesialueet
• Kangasala ja Pälkäne: Vehoniemi-Isokankaan alue
• Hämeenkyrö-Ikaalinen: Ulvaanharju-Vatulanharju
ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue, vedenhankinta.
Merkinnällä osoitetaan seudullisen vedenhankinnan kannalta tärkeät alueet.
Suunnittelumääräys:
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata
vedenhankinnalle tärkeiden alueiden säilyminen. Alueelle tai sen
lähiympäristöön ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa
pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä.
Vehoniemi-Isokankaan aluetta koskee erityismääräys em 6.
Suunnittelusuositus:
Vehoniemi-Isokankaan alueella tulee varautua tekopohjaveden
muodostamiseen.
em 6 ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava
siitä, etteivät Kaisarinharju-Vehoniemenharjun
(FI0316001) ja Keiniänrannan (FI0338005) Naturaalueiden läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin
tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa
merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden
suojelemiseksi alueen on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Naturaalueen osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää suppaalueen (Punamultalukko) vesitalouden säilymiseen.
Keiniänrannan Natura-alueen osalta erityistä huomiota
tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen.
Seudullista vedenhankintaa palvelevat
pohjavesialueet
•
•
Ylöjärvi-Hämeenkyrö: Julkujärvi-Pinsiönkankaan alue Ikaalinen: Hämeenkangas
Ruovesi: Siikakangas, Nuottiharju, Särkikangas-Välikangas, Jakamakangas
tk-v Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, vedenhankinta/
pohjavesialue.
Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee tutkia mahdollisuudet
seudulliseen vedenhankintaan.
Kehittämissuositus:
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata vedenhankinnalle
tärkeiden alueiden säilyminen. Alueelle tai sen lähiympäristöön ei saa sijoittaa
sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden
laatua tai riittävyyttä.
Vedenhankintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueiden luontoarvot ja niihin
kohdistuvat vaikutukset.
Alueen suunnittelussa voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista.
•
•
•
•
Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi,
Roine, Mallasvesi, Vihnusjärvi ja
Kokemäenjoki
Tampereen ja Valkeakosken
seuduilla vedenhankinnassa
turvaudutaan pintaveden käyttöön
Kokemäenjoesta Huittisissa otetaan
vettä Virttaankankaan
tekopohjavesilaitokselle Turun
tarpeisiin
Pirkanmaan vesihuollon
kehittämissuunnitelma;
tulevaisuuden
vedenhankintaratkaisut => pintavesi
vähintään varavesilähteenä
Vedenhankintavesistöt, yleismääräys
Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pintavesialueita ovat Näsijärvi,
Vihnusjärvi, Mallasvesi, Roine ja Kokemäenjoki. Yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei näiden
vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta.
Pintavedenottamot
•
•
•
•
Tampere/ Kaupinoja ja Rusko
Valkeakoski/ Tyrynlahti
Nokia/ Maatiala
Vehoniemi-Isokankaan raakavedenottamo Roineessa
ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue,
vedenhankinta/ pintavedenottamot.
Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan
kannalta tärkeät pintavedenottamot.
• (Julkujärvi-Pinsiönkankaan tekopohjavesilaitoksen)
raakavedenottamo Näsijärvessä
Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, vedenhankinta/
pintavedenottamot.
tk-v
Merkinnällä osoitetaan pintavedenottamot, joilla tulee tutkia
mahdollisuudet seudulliseen vedenhankintaan.
Suunnittelumääräys:
Alueelle tai sen lähiympäristöön ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä,
joka voi vaarantaa raakaveden käyttömahdollisuudet.
Yhdysvesijohdot
• Yhdysvesijohto
v
Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen kannalta tärkeimmät
seudulliset verkostoyhteydet.
• Yhdysvesijohto, ohjeellinen linjaus
v
Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät
uudet seudulliset yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin tai
toteuttamiseen liittyy epävarmuutta.
Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava
verkostoyhteyden toteuttamismahdollisuus.
• Yhdysvesijohdon yhteystarve
v
Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät
yhteystarpeet, joiden linjaukseen ja toteuttamiseen liittyy niin
suurta epävarmuutta, että ohjeellisen linjauksen osoittaminen ei
ole mahdollista.
Jätevesien
johtaminen ja
käsittely
Kaavaratkaisu
• varaudutaan jätevesien käsittelyn
keskittämiseen Tampereen seudulla
• Nokian vesihuoltoratkaisun osalta esitetään
selvitettävät vaihtoehdot.
• Kaavassa osoitetaan yli 20 000 avl:n
puhdistamot.
Seudullisen kokoluokan puhdistamot
•
•
•
•
Valkeakosken keskuspuhdistamo
Mänttä-Vilppulan puhdistamo
Paperitehtaiden puhdistamot: Nokian, Kyröskoski, Valkeakoski
Tampereen seudun keskuspuhdistamo, Sulkavuori (suunniteltu)
ET-j
Yhdyskuntateknisen huollon alue, ET-j
Merkinnällä osoitetaan jätevedenpuhdistamot, joiden
asukasvastineluku on vähintään 20 000, sekä seudulliset
jätteenpolttolaitokset. Puhdistamotoimintaan voi liittyä lietteiden
käsittely.
Suunnittelumääräys: Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä
teknisin ratkaisuin. Tampereen seudun Sulkavuoren puhdistamon
suunnittelussa tulee turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen.
Suunnitellut seudullisen kokoluokan
puhdistamot (avl väh. 20000)
• Nokialla selvitysten alla oleva uusi puhdistamo KyynijärviJuhansuon alueella
Teknisen huollon kehittämisen kohdealue,
jätevesien ja lietteiden käsittely
Merkinnällä osoitetaan Nokialla Kyynijärven-Juhansuon alue,
jolla tulee tutkia mahdollisuudet seudullisen kokoluokan
jätevesien ja lietteiden käsittelyyn.
Suunnittelumääräys:
Toimintojen tarkka sijainti ja laajuus määritellään
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkittävät
ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin.
tk-j
Kulttuuriympäristö
MAAKUNTAKAAVA
2040
Kaikki kulttuuriympäristöt
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat maatalousalueet 2014
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat maatalousalueet 2014
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat maatalousalueet 2014
• Miksi juuri nämä?
– nykyiset (1. maakuntakaava)
– kriteerit
Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt
Miksi?
kertovuus
• Miten?
– Hankeryhmä
– Laatijan ehdotuksia
Arvokkaat kulttuuriympäristöt:
Selvitykset
•
•
•
•
•
Maisema-alueet 2013
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014
Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015
(rky.fi)
Kylätontit 2014
kaavaan
• Arvokas maisema-alue MAv, MAm
• Arvokas kulttuurimaisema mkm
• Arvokas historiallinen tie vkt (rky 2009)
• arvokas rakennettu kulttuuriympäristö vrk, mrk
• Muinaisjäännösalue sm
merkinnät:
vrk / mrk
(tie)
MAv / MAm
mkm
sm
ominaisuusmerkintöjä
• Nykykaavan MY-aluevaraus poistuu
• Kaupunkikeskustat esitetään vain omilla kartoilla (7 kpl)
Aluevarausmerkintä ensisijainen
• Määrittelee maankäyttömuodon esim C, A, V
• Yhteensovittamista
määräykset:
Ei eroteltu valtakunnallisia – maakunnallisia
Rakennetut ympäristöt
• Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää
kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä.
Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen
kerroksellisuuteen.
Maisema-alueet
• Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää
luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä.
kulttuurimaisemat
• Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää
maiseman ja rakennusperinnön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen
säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
Kaavaluonnoksen esittelytilaisuudet
Pirkanmaan kunnanvaltuutetut ja kunnanjohtajat
to 5.3. klo 17-20, Museokeskus Vapriikki
Yleisö- /keskustelutilaisuudet
to 19.3. klo 13-19
Tampere, Vanha kirjastotalo
ti 24.3. klo 18
Akaa, Toijalan yhteiskoulun auditorio
to 26.3. klo 18
Ikaalinen, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA
ti 31.3. klo 18
Ruovesi, Palvelutalo Honkala
ke 1.4. klo 18
Sastamala, Sylvään koulu
MAAKUNTAKAAVA
2040