Maakuntakaavaluonnos 5.3.2015 - Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Sisältö Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan maakuntakaava 2040: • • Laaditaan yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa • Vastaa valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen maankäyttö- ja rakennuslakiin Toteuttaa maakuntavaltuuston linjaamat maankäytön perusratkaisut Pirkanmaan maakuntakaava 2040 • on Pirkanmaan 2. kokonaismaakuntakaava, joka vahvistuessaan korvaa nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä Liikenteen ja logistiikan ja Turvetuotannon vaihemaakuntakaavat. • on strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan koko maakunnan alueelle. • kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen keskeisimmät osaalueet. • osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät maankäytölliset ratkaisut. MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2012 Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) Internetsivu ja GIS-pohjainen palautesovellus Taustaselvitysten käynnistäminen ALOITUSVAIHE 2013 Viranomaisneuvottelu 28.5.2012 Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen laadinta VALMISTELUVAIHE 20142015 VALMISTELUVAIHE 2015 EHDOTUSVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista, MKV perusratkaisut Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineistosta (kaavaluonnos) kuuleminen Palautteen käsittely Lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu 2016 HYVÄKSYMISVAIHE OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus Kaavaehdotuksesta kuuleminen Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu Vuorovaikutus maakuntakaavan laadinnassa Kaavan valmistelussa on ollut keskeistä laaja vuorovaikutus • • Maakuntavaltuusto ja -hallitus ovat linjanneet kaavan sisältöä sekä valmisteluprosessia Maakuntakaavatyön aikana on toiminut maakuntakaavan ohjausryhmä sekä lukuisia asiantuntijoista koostuvia hanke- ja työryhmiä Kaavatyössä ovat olleet mukana erilaisten vuorovaikutusmenetelmien kautta: MAAKUNTAKAAVA 2040 • • • • • • • Kuntien edustajat Valtion viranomaiset Päättäjät Asiantuntijat Yhdistykset Yritykset Asukkaat Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet • Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä • Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta • Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta • Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta MAAKUNTAKAAVA 2040 Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV 28.4.2014 Johtopäätelmistä maakuntakaavan perusratkaisuihin, MKV 04/2014 • Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportin tulokset sekä saatu palaute linjattiin maakuntavaltuustossa seutukohtaisiksi johtopäätelmiksi eli maakuntakaavaluonnoksen perusratkaisuiksi. • Näillä tähdätään koko Pirkanmaan kehittämiseen turvaamalla sekä taajamien että maaseudun kehittämismahdollisuudet. • Maakuntakaavan perustan muodostavat pääosin maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina. • Muun Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Tähdet että Planeetat -vaihtoehdoissa esitetyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä. MAAKUNTAKAAVA 2040 Maankäytölliset ja liikenteelliset perusratkaisut Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset • • • • • • • Väestö- ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (työpaikka-alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat • 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema-analyysit) • POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet • Turvetuotannon alueet • Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa) • Puuterminaalit • Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet • Ekologiset yhteydet • Virkistysalueiden tarvetarkastelu • Ekosysteemipalvelut MAAKUNTAKAAVA 2040 12 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Liikenne ja logistiikka • Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3 Puskiainen • Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut • Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma • Porin radan kehittämissuunnitelmat • Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) • Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköinti, kehittämissuunnitelma Maisema ja kulttuuriympäristö • Maisema-alueet • Rakennetut kulttuuriympäristöt • Maaseudun kulttuuriympäristöt • Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt • Lentoliikennevisio ja lentomelualueet • Ampumarata- ja moottoriurheilualueet MAAKUNTAKAAVA 2040 13 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi • Mm. Natura 2000 -alueiden vaikutusten arviointi, TALLI-ajot, MRL:n mukainen arviointi, tarvittaessa LSL:n mukainen Natura-alueiden arviointi Vuonna 2015 loppuun saatettavat selvitykset • Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin viimeistely kaavaehdotukseen • POSKI: maa-ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla • Lisäraiteet Lielahti-Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma • Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja-alueiden läpikäynti • Ekosysteemipalvelut-hanke • Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle) • Kasvualueen maaseuturakentaminen • Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin). Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu. MAAKUNTAKAAVA 2040 14 MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3. - 10.4.2015 Lausuntoaika 5.5. saakka Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö • • • • • • • • • • • Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Kehittämisalueet ja -vyöhykkeet Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoituksena on osoittaa ja ohjata maakunnallisten tavoitteiden sekä maankäytön perusratkaisujen mukaista maankäyttöä priorisoiduissa kohteissa. Kehittämisperiaatemerkinnät Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun pohjois-eteläsuuntainen kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sääksjärven alakeskuksen kautta Lempäälän keskustaan. Kehittämisvyöhykkeen keskukset toimivat merkittävinä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittyminä sekä seudullisesti merkittävinä liikenteellisinä solmukohtina. Valtatien 3 kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Vyöhyke ulottuu Ylöjärven Elovainiosta Kolmenkulman, Pitkäniemen, lentokentän ja kehäteiden palvelu- ja yritysalueiden kautta Lempäälän Marjamäkeen. Marjamäestä vyöhyke jatkuu edelleen tien 130 suunnassa Valkeakoskelle. 2-kehän kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan 2-kehään tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke, joka ulottuu lentokentältä Sääksjärven, Hervannan, Saarenmaan ja Lentolan kautta Tarastenjärvelle. Vyöhyke kytkee lentokenttää ja itäistä kaupunkiseutua toisiinsa, keskusvyöhykkeelle sekä kaupunkiseudun muihin yritysvyöhykkeisiin. MAAKUNTAKAAVA 2040 Kehittämisperiaatemerkinnät Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan ydinkaupunkiseudulla Rajasalmen siltaan rajautuva Pyhäjärven kiertävä kaupunkimaisen asumisen ja virkistyksen laatuvyöhyke. Taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Vilppulan aseman ja Mäntän keskustan muodostama yhtenäinen eheytyvän taajamarakenteen alue, jolla vahvistetaan kaupungin kulttuuri- ja matkailupalveluiden saavutettavuutta, Parkanon keskustan ja asemanseudun välinen vyöhyke, jota kehitetään merkittävänä logistiikan, varastoinnin sekä luonnonvaratalouden työpaikka- ja tutkimustoimintojen keskittymänä, sekä Sastamalan Pehulassa alue, jolla on edellytyksiä kehittyä energiaintensiivisen yritystoiminnan ja biotalouden alueena. Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeiset mahdolliset taajamaalueet ja väyläverkoston laajenemissuunnat, joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kasvuvyöhykkeen kriteerit täyttävät alueet. MAAKUNTAKAAVA 2040 Kehittämisperiaatemerkinnät Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Tiivistettävä asemanseutu. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Kangasalan Saarioisten tehtaan sekä Pakkalan kylän ympäristön muodostama aluekokonaisuus, jossa sijaitsee merkittävää eläintuotantoa ja siihen liittyvää jalostustoimintaa. Alueella on edellytyksiä myös muuhun lähiruokatuotantoon. Merkinnällä osoitetaan Punkalaitumen Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Isosuon tuulivoima- ja turvetuotantoalueen muodostama vyöhyke. Alueella on edellytyksiä kehittyä energiaomavaraisuuden ja biotalouden elinkeinojen vyöhykkeenä. Merkinnällä osoitetaan Jumesniemen alue Hämeenkyrössä ja Nokialla, jossa sijaitsee maakunnallisesti merkittävä maitotuotannon aluekokonaisuus. Alueella on edellytyksiä kehittyä eläintuotannon ja biotalouden vyöhykkeenä. MAAKUNTAKAAVA 2040 Kehittämisperiaatemerkinnät Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja liikenteellisesti vetovoimaiset alueet, joihin on tarkoituksenmukaista sijoittaa yritystoimintoja ja joiden maankäytön yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan eheyttää yhdyskuntarakennetta. Merkinnällä on osoitettu Orivedellä valtatien 9 ja kantatien 59 risteysalue Oripohjan ympäristössä sekä Akaan Yritys-Konhon alue. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät, pääosin taajamien ulkopuolelle sijoittuvat matkailuelinkeinojen, kulttuuri- ja maisemamatkailun sekä ulkoilun ja virkistyskäytön kehittämisalueet. Merkinnällä on osoitettu Sastamalan Ellivuoren ja golfkentän alue, Kangasalan Keisarinharjun, Kaivannon ja Vehoniemenharjun ympäristö, Hämeenkyrön ja Ylöjärven ympäristötaiteen alueet Pinsiössä sekä Valkeakosken Visavuoren, Sääksmäen sillanseudun ja Rapolanharjun alue. Luontomatkailun kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Hämeenkankaan Pirkanmaan puoleinen osa, joka ulottuu Ikaalisten kylpylän ja Teikankaan alueelle sekä Hämeenkyrön keskustaajamaan. MAAKUNTAKAAVA 2040 Alue- ja yhdyskuntarakenne • Alue- ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset • Keskusverkko • Kyläverkko • Vähittäiskauppa maakuntakaavassa Alue- ja yhdyskuntarakenne Selvitykset: Pirkanmaan palveluverkko 2040, 2015 Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle, Työpaikka-alueet 2040, 2014 Alue- ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset - Tiivistelmä A MAAKUNTAKAAVA 2040 Taajamatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää näihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, pienet ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Taajamatoimintojen reservialue -merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä toteutettavat taajamatoimintojen alueet tai sellaiset, joiden toteuttaminen edellyttää jonkin suunnittelumääräyksessä esitetyn ehdon täyttymistä esim. liikennejärjestelyihin liittyen. C Keskustatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. P Palvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset julkisen tai yksityisen palvelu- ja tutkimustoiminnan keskittymät. Alue voi sisältää myös sen ydintoimintaan liittyvää asumista ja muita tukitoimintoja. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaisia merkittäviä palvelujen alueita, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. KM Kaupallisten palvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Alueelle voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle tiivistettävälle joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle asemanseudulle. Alue- ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset - tiivistelmä TP Työpaikka-alue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Työpaikkojen reservialue -merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien ja toimialarakenteeltaan monipuolisten liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantokäyttöön varattujen alueiden reservialueet. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä toteutettavat työpaikka-alueet tai sellaiset työpaikka-alueet, joiden toteuttaminen edellyttää jonkin suunnittelumääräyksessä esitetyn ehdon täyttymistä esim. liikennejärjestelyihin liittyen. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan alueiksi. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen reservialue -merkinnällä osoitetaan valtatien 3 oikaisun ja 2-kehän risteysalueelle sijoittuvat keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikkatoimintojen reservialueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan alueiksi. T Teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät tai muuten laajat teollisuus-, logistiikka- ja varastotoimintojen alueet. Tarastejärven ja Kyynijärvi-Juhansuon teollisuus- ja varastoalueilla ovat lisäksi materiaalivirtojen hyötykäyttöön liittyvät toiminnot mahdollisia. Teollisuus- ja varastotoimintojen reservialue -merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä toteutettavat teollisuus- ja varastoalueet tai sellaiset teollisuus- ja varastoalueet, joiden toteuttaminen edellyttää jonkin suunnittelumääräyksessä esitetyn ehdon täyttymistä esim. liikennejärjestelyihin liittyen. MAAKUNTAKAAVA 2040 Alue- ja yhdyskuntarakenne; keskusverkko • Kaupunkitasoiset keskustat osoitetaan aluevarauksina, paikallistasoiset kohdemerkinnöin. • Keskusta-alueet ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti monipuolisia, tiiviitä eri toimintojen ja väestön keskittymiä, joissa kevyen- ja joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvä. • Keskusta-alueet ovat ensisijaisia keskustahakuisen vähittäiskaupan sijaintipaikkoja. Alue- ja yhdyskuntarakenne; kyläverkko • Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät kylät. Tällaisia ovat alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta merkittävät, vahvan väestöpohjan tai merkittäviä kasvupaineita omaavat kylät. • Mukana myös uusia kyliä • Suunnittelukriteereinä – – – – Väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta (min 150 as.) Toteutunut väestönkehitys Lähipalveluiden (koulu, päivähoito tai kauppa) saatavuus Myös esim. joukkoliikennekytkentä ja asemakaavoitustilanne vaikuttanut Vähittäiskauppa maakuntakaavassa • Kaupan palveluverkko • Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat • Keskusta-alueiden enimmäismitoitus • Kaupallisten palvelujen alueiden enimmäismitoitus • Työpaikka- ja kaupallisten alueiden enimmäismitoitus Kaupan sijainninohjaus • Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319 / 2011) Myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin • Laissa vähittäiskaupan suuryksikkö yhä >2000 k-m2 (71 a §) • Maakuntakaavassa tulee esittää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b §). Velvoitus koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa maakuntakaavan keskusta-alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolisille alueille, jotka on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen (MRL 71 c §). Seudullisesti ei-merkittävää kauppaa ohjataan kuntatason suunnittelussa. Myös kuntakaavoissa tiva-kauppa tulee nykyään erikseen huomioida. MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaupan palveluverkko • Maakuntakaavassa määritetään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja ja vähittäiskaupan riittävä enimmäismitoitus. • Alaraja vaihtelee seuduittain ja aluetyypeittäin (esim. taajama, työpaikkaalue). • Suuryksikön alaraja on taajama-alueilla määritelty siten, että se sallii nykyistä laajempia ja monipuolisempia kaupan yksiköitä taajama-alueiden sisällä, edistäen lähipalveluiden saavutettavuutta ja kaupan kilpailun mahdollisuuksia. • Enimmäismitoitus on osoitettu C-aluelle ja KM-alueille. Poikkeuksena Tampereen ja Valkeakosken keskustat. Kaupan palveluverkko • Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa (ei tukkukauppaa) • Pirkanmaalla nyt 1 665 000 kerrosneliömetriä (k-m2) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta keskustahakuisesta kaupasta 53% keskustoissa. Tavoitteena on nosto 64%:iin. • Keskustojen osuus kaupan kerrosalasta vaihtelee kunnittain: 5–92% • Vuodelle 2040 on laskettu vähittäiskaupan kokonaismitoitus, johon kaavan alueiden enimmäismitoitukset pohjautuvat. • Liiketilan lisätarve vuoteen 2040 on 1 388 000 k-m2. Jos kaikki tämä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 yhteensä 3 053 000 k-m2. • Keskustojen vahvistamiseksi 80% päivittäis- ja erikoistavarakaupan lisäyksestä ohjattu keskustoihin. Kaavaluonnokseen – kaupan palveluverkko osana alueja yhdyskuntarakennetta Suunnitteluperiaatteet • Mitoitukset pohjautuvat laskennalliseen kokonaismitoitukseen vuodelle 2040, jossa on huomioitu nykyinen liiketila, väestö- ja ostovoiman kasvu, verkkokaupan vaikutus (-10% erikoiskaupan aloilla), myyntitehokkuuden kasvu (vaikutus -20%) sekä kaavallinen ylimitoitus (1,3). • Ostovoiman negatiivisia siirtymiä ei ole huomioita, jotta pienempien paikkakuntien vähittäiskauppaa voitaisiin paremmin tukea. MAAKUNTAKAAVA 2040 Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat (k-m2) Keskustahakuinen kauppa = päivittäis- ja erikoistavarakauppa TIVA = paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ja autokauppa Ydinkaupunkiseudulla (Tampere, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Kangasala) keskustaajamissa sekä Valkeakoskella A-alueilla ja TIVAn osalta myös TPalueilla: Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, MänttäVilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa A-alueilla ja TIVAn osalta myös TP-alueilla: Muualla A-alueilla ja TIVAn osalta myös TP-alueilla: MAAKUNTAKAAVA 2040 Keskustahakuinen TIVA 10 000 15 000 Keskustahakuinen TIVA 5 000 7 000 Keskustahakuinen TIVA 3 000 3 000 Keskustahakuisesta ptkauppaa 5 000 k-m2 Keskustahakuisesta ptkauppaa 3 000 k-m2 Keskusta-alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (k-m2) MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaupallisten palvelujen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (k-m2) MAAKUNTAKAAVA 2040 Työpaikka- ja kaupallisten alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (k-m2) MAAKUNTAKAAVA 2040 Liikenne ja logistiikka • Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat • Uudet eritasoliittymät • Uudet ja parannettavat tieyhteydet • Uudet ja parannettavat ratayhteydet • Asemat ja ratapihat • Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat • Veneväylät ja satamat • Puuterminaalit • Läntiset hankkeet Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat Uudet eritasoliittymät Uudet ja parannettavat tieyhteydet Uusia tieyhteyksiä varten osoitetaan seuraavat merkinnät: Merkittävästi parannettavat tieosuudet: • • • • • • • • Valtatie 3 Puskiainen–Pirkkala Valtatie 3 Elovainio –Sasi Valtatie 3 Hämeenkyrön ohitus 2-kehä (seututie 309) Sääksjärvi–lentoasema Seututien 338 uusi linjaus Tampereella Seututien 276 uusi linjaus Hämeenkyrössä Seututien 261 uusi linjaus Kilvakkalassa Yhdystien 2594 uusi linjaus Kilvakkalassa • 2-kehä (seututie 309) Hervanta–Lentola, ohjeellinen tielinjaus Vammalan ohikulku (Kilpinokan silta), ohjeellinen tielinjaus • • • • • • • • • • • • • 2-kehä (seututie 309) Vatiala–Tarastenjärvi, tieliikenteen yhteystarve Nokianvirran ylittävä yhteys KahtalammiHarjuniitty, tieliikenteen yhteystarve MAAKUNTAKAAVA 2040 • • Valtatie 2 Punkalaidun Valtatie 3 Marjamäki–Kulju Valtatie 3 Sarankulma–Lakalaiva Valtatie 3 Pirkkalan haarautuma–Pirkkala Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen Valtatie 3 Sasi–Hanhijärvi (Hämeenkyrö) Valtatie 9 Akaa–Urjala (maakunnan raja) Valtatie 9 Alasjärvi–Ruutana Valtatie 9 Ruutana–Orivesi Tampereen rantaväylä (Lielahti-Santalahti ja Naistenlahti-Kaleva) Valtatie 12 Alasjärvi–Huutijärvi Valtatie 12 Maatiala–Kahtalammi (Nokia) • Kantatie 65 Kyrönlahti–Virrat • • Seututie 301 Keihonen–Kilpala (Vesilahti) Seututie 310 Valkeakosken keskusta Uudet ja parannettavat ratayhteydet Merkittävästi parannettavan radan merkinnällä osoitetaan lisäraidetarve rataosuuksille: • • • • • • Tampere–Sääksjärvi, lisäraide (yht. 4 raidetta) Sääksjärvi–eteläinen maakunnan raja, 2 lisäraidetta (yht. 4 raidetta) Tampella–Lielahti, lisäraide (yht. 3 raidetta) Lielahti–pohjoinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) Lielahti–Nokia, lisäraide (yht. 2 raidetta) – Nokia–maakunnan raja, parannettava, ei yhtenäistä lisäraidetta Orivesi–itäinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) MAAKUNTAKAAVA 2040 Uudet rataosuudet: • • Toijalan kolmioraide Tampereen läntinen ratayhteys ja yhdysrata Asemat ja ratapihat Asema-merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä rautatieliikenteen asemia: Ratapihat: • • • • • • • • • • • • • • • • • • Merkinnällä osoitetaan nykyiset vähintään seudullisesti merkittävät ratapiha-alueet. Harjuniitty (uusi) Juupajoki Karkku Kulju (uusi) Lempäälä Nokia Orivesi, asema Orivesi, keskusta Parkano Rautaharkko (uusi) Sääksjärvi (uusi) Tampere Tesoma (uusi) Toijala Vammala Viiala Vilppula Ylöjärvi (uusi) MAAKUNTAKAAVA 2040 Maaliikenteen alue. Maaliikenteen alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen tai keskustatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan Tampereen järjestelyratapihan alue ja Toijalan aseman yhteydessä sijaitseva puunlastausalue, jotka toimivat liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka on ratkaistu. Maaliikenteen alue, vaihtoehtoinen sijainti. Merkinnällä osoitetaan Lempäälän uuden järjestelyratapihan sijaintivaihtoehdot. Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Kaavakartalla esitetään vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat. Tiivistettävä asemanseutu Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke Selvitys: Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Veneväylät ja satamat Maakuntakaavassa osoitettavat satamat: 1. Herranen 2. Laivaranta 3. Visuvesi 4. Pohjaslahti 5. Ruovesi 6. Vilppulankoski 7. Mänttä 8. Kuru 9. Murole 10. Ikaalinen 11. Läykkälänlahti 12. Kyröskoski 13. Haveri 14. Pimeesalmi 15. Maisansalo 16. Orivesi 17. Rönni 18. Vammala 19. Ellivuori 20. Siuro 21. Eden 22. Pirkkala 23. Viikinsaari 24. Lielahti 25. Mustalahti 26. Laukontori 27. Mobilia 28. Laukon kartano 29. Lempäälä 30. Viiala 31. Toijala 32. Visavuori 33. Viidennumero 34. Valkeakoski 35. Pälkäne 36. Kankahuvenlahti (Uudet maakuntakaavaan merkittävät satamat punaisella) Puuterminaalit Selvitys: Pirkanmaan puuterminaalit, 2014 Tavoitteet Ainespuuterminaalit • Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, esim. Äänekosken biotuotetehdas ja sen kaltaiset mahdolliset uudet investoinnit, jotka edellyttävät sujuvia logistisia ketjuja ja kattavaa terminaaliverkostoa valtakunnan tasolla • Selvittää rataverkolta korvaavia sijoituspaikkoja erityisesti Toijalan aseman kuormauspaikalle, jonka sijainti nykytilassa hankala Energiapuuterminaalit • Selvittää isoja terminaalialueita maakunnan suurimmille energiapuun käyttökohteille Tampereen kaupunkiseudulla Fossiilisia polttoaineita tullaan lähivuosina korvaamaan merkittävästi energiapuulla, joten tarve yhdelle suurelle tai muutamalle pienemmälle terminaalille laitosten läheisyydessä on akuutti! MAAKUNTAKAAVA 2040 Läntiset hankkeet Tampereen läntiset hankkeet Kaikki radan ja 2-kehän vaihtoehtoiset linjaukset osoitetaan luonnosvaiheen kaavakartalla. MAAKUNTAKAAVA 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 Läntinen ratayhteys Vaihtoehtojen vertailussa keskeiset kysymykset • Eteläosissa vaihtoehdon valinnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat: – Järjestelyratapihan sijainti – Radan linjaaminen mahdollisimman läheltä lentoasemaa – Puolustusvoimien tarpeet • Eteläisellä järjestelyratapihalla pienemmät kallioleikkaukset, toisaalta rata ja järjestelyratapiha jääväät täällä erilleen muusta maankäytöstä. • Keskiosassa ratkaisevaa on pinnalla kulkevan radan korkeusasema – suhteessa maanteihin – hyväksyttävyys mm. Pitkäniemen kulttuuriympäristön kannalta • Keskiosassa keskeisessä roolissa ovat myös pohjavesikysymykset. • Pohjoisosassa läntisin vaihtoehto halkaisee Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualueen, Elovainion kohdalla puolestaan maisemassa korkeat siltaratkaisut. Myös pohjoisosassa on punnittava eri vaihtoehtoja pohjavesien näkökulmasta. • MAAKUNTAKAAVA 2040 Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt • • • • Tavoitteet ja määräykset Maisema-alueet Kulttuurimaisemat Rakennetut kulttuuriympäristöt Tavoitteet: • Tunnistetaan arvokkaimmat maisemat ja rakennetut ympäristöt, jotka ilmentävät edustavasti Pirkanmaan kulttuurihistoriaa. • Turvataan ja edistetään arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä: • • • • • Luonnonmaisema Kulttuurimaisema Kaupunkikuva Rakennusperintö Kiinteät muinaisjäännökset Kaavamerkinnät: • Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä (alue)kohteita • Päämaankäyttöä tukevia merkintöjä • Sovitetaan yhteen muiden maankäytön tarpeiden kanssa MAAKUNTAKAAVA 2040 Maisema-alueet Selvitys: Maisema-alueselvitykset 2013 Kulttuurimaisemat Kulttuurimaisemien arvot perustuvat rakennusperinnön ja luonnonarvojen ohella erityisesti peltomaisemiin. Selvitys: Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 Rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt täydentävät valtakunnallisia RKY-alueita korostaen pirkanmaalaisen rakennuskulttuurin erityispiirteitä. Selvitys: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 Muinaismuistoalueet Muinaismuistoista osoitetaan maakuntakaavassa noin 10 hehtaarin kokoiset ja sitä suuremmat alueet. Lähde: Museoviraston rekisteri elokuu 2014 Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet • Luonnonsuojelualueet • Luonnon ydinalueet • Arvokkaat geologiset muodostumat Luonnonsuojelualueet • • • • • • • Luonnonsuojeluohjelmien alueet Valtion ja yksityisen maalle perustetut luonnonsuojelualueet Koskiensuojelulailla suojellut kosket Ne Natura 2000 -alueet, joiden suojelun toteutustapana on luonnonsuojelulaki Metsähallituksen suojelumetsät Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan sisältyvät luonnonsuojelulailla rauhoitettavat alueet Pirkanmaan 1. maakuntakaavalla suojellut alueet Natura 2000 -verkoston alueet Luonnon ydinalueet • Ovat eliöstölle tärkeitä, laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä maa- ja metsätalouden, suojelun ja/tai virkistyksen piirissä olevia alueita. • Taajamien sisällä olevat virkistysalueet ja viheryhteydet palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhteyksinä. • Tavoitteena tasapaino: Kaavassa on luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita runsaasti, luonnonvarojen käytön vuoksi myös luo- ja MK-alueita, joilla turvataan maa- ja metsätalousalueiden säilyminen nykykäytössä sekä kehitetään retkeilyä ja ulkoilua. • Retkeilyn kehittäminen erityisen tärkeää kansallispuistojen välisellä vyöhykkeellä. Selvitys: Pirkanmaan ekologinen verkosto, Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Luonnon ydinalueet Maakuntakaavassa osoitettavat luonnon ydinalueet (luo, MK) kytkeytyvät verkostoksi oheisen mallinnuksen mukaisesti. Tavoitteena on tämän ekologisesti hyvin kytkeytyvän verkoston ylläpitäminen ja vahvistaminen. Keskustaajamalle on laadittu oma tarkastelunsa suurempien maankäyttöpaineiden vuoksi. Arvokkaat geologiset muodostumat • Arvokkaat harjualueet • Arvokkaat kallioalueet • Arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat Arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan tavoitteena on jäljellä olevien arvokkaiden geologisten muodostumien säilyttäminen. 8 kpl 34 kpl 89 kpl Lähde: Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014, Pirkanmaan ELY-keskus, 2014. Arvokkaat kallioalueet Kohteiden seurantatietojen kartoitus käynnissä. 154 kpl 151 kpl Lähteet: Heikkinen, R. & Husa, J. (1995). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 321 s. Painos loppu. Heikkinen, R. & Husa, J. (1995). Turun ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet, yleiskuvaukset ja karttarajaukset, OSA I ja OSA II. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö. Suomen ympäristökeskus (1998). Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen vuosina 1993-1995 inventoidut kallio-alueet: arvoluokkien 5 ja 6 kuvaukset ja karttarajaukset, OSA I ja OSA II. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö. Arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat 21 kpl 33 kpl 8 kpl 4 kpl Lähteet: Ympäristöministeriö. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö. 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Virkistys, retkeily ja ulkoilu MAAKUNTAKAAVA 2040 Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Sisällytetään seuraaviin kaavamerkintöihin: • • • • • • • • • • • Virkistysalueet Retkeily- ja ulkoilualueet Melontareitit Ulkoilureitit Viheryhteystarve Ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä maa- ja metsätalousalue Matkailupalvelujen alue Urheilupalvelujen alue Luontomatkailun kehittämisalue Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Yleismääräys taajamien rannoista MAAKUNTAKAAVA 2040 Matkailu, retkeily, virkistys ja urheilu Maaseutu • Maaseutua koskevat määräykset • Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet • Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet Maaseutua koskevat määräykset • Yleismääräys: - Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet turvattava tuotantokäyttöön • Maaseutualueet ( M ) - Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön - Voidaan osoittaa paikallisesti merkittävää maankäyttöä • Tutkimusmetsät ( Mtm) - Turvataan tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus MAAKUNTAKAAVA 2040 Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tulee hyvät ja yhtenäiset pelto- ja metsäalueet säilyttää pirstoutumattomina maa- ja metsätalouskäytössä. Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet Maakuntakaavan tavoitteena on turvata tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus. Nämä osoitetaan MTmaluevarausmerkinnällä. Hiljaiset alueet pyritään turvaamaan osana ekologista verkostoa luonnon ydinalueina (luo- ja MK-alueet). Energia ja luonnonvarat • Tuulivoima • Turvetuotanto • Kiviainesten ottaminen ja kaivokset Tuulivoima • Tavoitteena haitallisten vaikutusten vähentäminen keskittämällä tuotantoa • Suuria tuulivoimapuistoja ei sijoiteta maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolelle • Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän tv-puiston kriteerinä voimaloiden lukumäärä • • • • • Taajamatoimintojen läheisyydessä ≥ 5 voimalaa (7 kpl) Muilla alueilla ≥ 10 voimalaa (22 kpl) Alueita yhteensä 29 Yht. 1 000 MW Vastaa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin Selvitys: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla – tuulivoimaselvitykset 2012 - 2014 MAAKUNTAKAAVA 2040 Turvetuotanto • Lähtökohtana Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM vahv. 13.1.2013) • 3 uutta turpeenottoaluetta palautettiin kaavaan • 7 vahvistamatta jätettyä aluetta rajattiin turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle • Myös muita supistuksia turvetuotannon kannalta tärkeisiin alueisiin (pohjavesialueiden ja puolustusvoimien alueiden osalta) • 2 uutta vesistöaluetta vesiensuojelumääräyksen piiriin Kaavan varaukset täyttävät energia- ja ilmastostrategian mukaisen turpeen tavoitetason MAAKUNTAKAAVA 2040 Kunta Parkano Parkano Virrat Virrat Virrat Virrat Parkano Parkano Parkano Virrat Yhteensä Nimi Niittyneva Virkaneva Luodesneva Rahkaneva V Paloneva II Pökkelistönneva Murronneva Kotkansalo Liesineva A Nimetönneva Ko hdenro EO-3/3 EO-3/5 EO-5/9 EO-5/33 EO-6/11 EO-6/12 EO-9/15 EO-14/19 EO/14-37 EO-22/14 Muutokset Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan turvetuotannon varauksiin Tuo tanto -pinta-ala 49 25 56 42 48 vesistöaluetta tu2 uutta 73 määräyksen piiriin 40 Em5: 45 määräys kuivatusvesien 43 johtamisesta Ylinen lammen 60 ja Markkolanlammen ohi 481 Kiviainesten ottaminen ja kaivokset • Kiviaineshuollon lähtökohdat • Kiviainesten otto- ja kaivosalueet • Suojelunäkökulma pv- ja ge-alueiden osalta Kiviaineshuollon lähtökohdat • VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. • VAT: Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. • Kokonaiskäsitys kiviaineshuollosta koko maakunnan osalta on saatu vv. 1997-2001 ja 2012-2015 toteutettujen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) – hankkeiden perusteella. MAAKUNTAKAAVA 2040 Kiviainesten otto- ja kaivosalueet • Tavoitteena varautua kasvavan rakennustoiminnan tarpeisiin luontoja maisema-arvot huomioiden • Kiviainesten ottoalueiden lähtökohtana POSKI-hankkeet vv. 1997-2001 ja 20122015 • Olemassa olevien kaivosten (Oriveden Seri/kultakaivos, Vammalan Stormi/rikastamo, Valkeakosken Kaapelinkulma/kaivosprosessi kesken) lisäksi osoitetaan selvitettävät kaivoskohteet osa-aluemerkinnällä (1 kpl) • Lisäksi maanvastaanotto- ja kierrätysalueita 16 kpl 147 kpl 6 kpl 3 kpl Maanvastaanotto- ja kierrätystoiminnan selvitysalueet 16 kpl teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto- ja kierrätystoiminta: • kierrätettävät maa-ainekset • jätemateriaalit (=maarakentamisessa hyödynnettävät kierrätysmateriaalit) • pilaantuneet maa-ainekset ja ylijäämämaat, loppusijoitus Kevään aikana selvitetään yksityiskohtaisemmin alueiden soveltuvuutta ko. toimintaan sekä arvioidaan toiminnan vaikutuksia. Selvityksessä mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat. MAAKUNTAKAAVA 2040 Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöt • Pohjavesialueet • Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot Luokka I = vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Luokka II = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Luokka III = vedenhankinnan kannalta soveltuvuudeltaan selvittämätön pohjavesialue) Pohjavesialueet • Maakuntakaavaan I ja II luokan alueet • Nykyiset III luokan alueet tutkittu POSKI-hankkeessa, jonka perusteella näistä osa siirretty II luokkaan ja loput poistettu pohjavesiluokituksesta • Vesienhoitolain muutos v. 2015 edellyttää huomioimaan erikseen sellaiset pv-alueet, joita hyödyntävät niistä suoraan riippuvaiset pinta- ja maaekosysteemit (luokka E) • Pohjavesialueisiin tullee vielä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen • Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua mahdolliseen seudulliseen vedenhankintaan. Alueen suunnittelussa voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista. Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d) 47 % Lähde: Suomen ympäristökeskus Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot • Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi, Roine, Mallasvesi, Vihnusjärvi ja Kokemäenjoki • Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma; tulevaisuuden vedenhankintaratkaisut => pintavesi vähintään varavesilähteenä Vedenhankintavesistöistä yleismääräys, jonka nojalla ei näiden laatua saa heikentää tai käyttöä vaarantaa Pintavedenottamot osoitetaan kaavakartalla MAAKUNTAKAAVA 2040 Tekninen huolto • Vesi- ja jätehuolto • Tuulivoima, maakaasu- ja voimalinjat sekä sähköasemat • Energian siirtoverkot Vedenhankinta Nykytilanne/ pintavesi Tekopohjavesi MAAKUNTAKAAVA 2040 Pohjavesi Pääasiallisena vesilähteenä pintavesi Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen (2015), Pirkanmaan ELY-keskus MAAKUNTAKAAVA 2040 Vesilähteenä pinta- ja pohjavesi Vesilähteenä pohjavesi MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaratkaisu • Vedenhankinnan nk. hybridimalli; • Varaudutaan pohjavedenoton lisäämiseen ja • tekopohjaveden muodostamiseen. • Lisäksi pintavesilaitokset toimivat vähintään varavesilähteinä. Kaavassa osoitetaan pohjavesialueet sekä erikseen seudullista vedenhankintaa palvelevat pohjavesialueet. Vedenhankintavesistöistä yleismääräys. MAAKUNTAKAAVA 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 • Seudullisen vedenhankinnan kannalta tärkeät alueet, ET-v • Kangasala ja Pälkäne: VehoniemiIsokankaan alue • Hämeenkyrö-Ikaalinen: UlvaanharjuVatulanharju • Seudulliseen vedenhankintaan selvitettävät alueet, tk-v • Ylöjärvi-Hämeenkyrö: JulkujärviPinsiönkankaan alue • Ikaalinen: Hämeenkangas • Ruovesi: Siikakangas, Nuottiharju, Särkikangas-Välikangas, Jakamakangas Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen (2015), Pirkanmaan ELY-keskus Jätevesien 2040 johtaminen ja käsittely MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen (2015), Pirkanmaan ELY-keskus Nokialla vaihtoehtoja kaavaluonnoksessa 2040 Kaavaratkaisu MAAKUNTAKAAVA • Varaudutaan jätevesien käsittelyn keskittämiseen Tampereen seudulla • Nokian vesihuoltoratkaisun osalta esitetään selvitettävät vaihtoehdot • Kaavassa osoitetaan yli 20 000 avl:n puhdistamot • Seudullisen kokoluokan puhdistamot, ET-j – Valkeakosken keskuspuhdistamo – Mänttä-Vilppulan puhdistamo – Paperitehtaiden puhdistamot: Nokian, Kyröskoski, Valkeakoski – Tampereen seudun keskuspuhdistamo, Sulkavuori (suunniteltu) • Selvitettävät puhdistamot, tk-j – Nokialla selvitysten alla oleva uusi puhdistamo Kyynijärvi-Juhansuon alueella Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen (2015), Pirkanmaan ELY-keskus MAAKUNTAKAAVA 2040 Jätehuolto • Tampereen hyötyvoimalaitos • Maanvastaanotto- ja kierrätysalueet 16 kpl (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi) • Nokian ja Tampereen jätteenkäsittelyalueet MAAKUNTAKAAVA 2040 Tuulivoima, maakaasu- ja voimalinjat sekä sähköasemat MAAKUNTAKAAVA 2040 Energian siirtoverkot MAAKUNTAKAAVA 2040 Ympäristöhäiriöt • • • • Lentomelu VAK-ratapiha Puolustusvoimien alueet Ampuma- ja moottoriurheiluradat Lentoliikenteen visio ja melutilanne vuodelle 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 Visio lentoliikenteen aiheuttamasta melusta on laadittu Pirkanmaan liiton, Finavian ja puolustusvoimien yhteistyönä. Ennusteen taustaoletukset: • Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta arvioidaan vuonna 2040 matkustavan noin 5 miljoonaa matkustajaa. • Kaupallisen siviili-ilmailun operaatioita arvioidaan olevan noin 60 000. • F18 Hornet -torjuntahävittäjä on ko. hetkeen mennessä korvattu seuraavan sukupolven torjuntahävittäjällä, jonka oletetaan olevan Hornetia raskaampi ja kovaäänisempi. Sotilasilmailun kuljetus-, yhteys- ja koelentotoimintaa keskitetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. • Lentoasemalle on rakennettu toinen nykyisen suuntainen rinnakkainen kiitotie, joka sijoittuu luoteeseen nykyisestä. Kiitoteitä voidaan operoida toisistaan riippumattomasti. Nykyistä kiitotietä jatketaan 600 m. MAAKUNTAKAAVA 2040 MAAKUNTAKAAVA - Siviili- ja sotilaslentoliikenteen verhokäyrän päivä-ilta-yö melutaso Lden 55 dB ja 60 dB - Lentoliikenteen alue (LL) 2040 Selvitys: Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040, 2014 MAAKUNTAKAAVA 2040 Ote maakuntakaavayhdistelmästä MAAKUNTAKAAVA 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 VAK-ratapihan huomiointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuva suuronnettomuusriskin huomiointivyöhyke. Suunnittelumääräys: Tarve yksityiskohtaiselle riskiselvitykselle tai riskinhallintatoimenpiteille tulee erikseen arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Perustuu Gaia Consulting Oy:n selvitykseen Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi MAAKUNTAKAAVA 2040 Puolustusvoimien alueet • Puolustusvoimien alueet ja niiden varoalueet • Suoja- ja Seveso-vyöhykkeet sekä melualueet Puolustusvoimien alueet ja niiden varoalueet - Pirkkalan lentotukikohta Sääksjärven Vuoresvuori Lempäälän Lehtivuori Tampereen Aitovuori Siuron Linnavuori Ylöjärven Lakiala Orivesi Kankaanpään Hämeenkangas Parkanon varikko Virrat Ruoveden Siikakangas Juupajoen Lyly Suoja- ja Seveso-vyöhykkeet sekä melualueet Ampuma- ja moottoriurheiluradat • • • • • Tavoitteena osoittaa seudullisesti merkittävät radat ja turvata niiden toiminta sekä keskittää näitä toimintoja samoille alueille. Ampumaradoista osoitetaan ympäristöluvalliset radat, joilla ammutaan vähintään 30 000 laukausta / v. ja jotka eivät ole ristiriidassa muuhun maankäyttöön nähden. Näitä on Pirkanmaalla 10 kpl, joista Lempäälän Kokkovuoren haulikkoammuntakeskus ja Puolustusvoimien Lennoston rata sisällytetään EP-aluevaraukseen. Tämän lisäksi noteerataan Kangasalan Kuohenmaalle suunnitteilla oleva ratahanke. Moottoriradoista osoitetaan radat, jotka eivät ole ristiriidassa muuhun maankäyttöön nähden eikä toiminnalle ole muita esteitä. Selvitys: Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 MAAKUNTAKAAVA 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 1. Liedenpohjan moottorikelkkailu- ja motocrossrata 2. Jäähdysrata ja Virtain Ampujien ampumarata 3. Pollarin ampuma-, enduro- ja motocrossradat 4. Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus 5. Poikeluksen endurorata 6. Vatulan ampumaurheilukeskus 7. Tappikankaan ampumarata 8. Nokian ajoharjoittelu-, testi ja motocrossradat 9. Mustakorven ampumarata 10. Nokian ampumarata 11. MotorSpace-tapahtumakeskus 12. Kuohenmaan ampumaratahanke 13. Matinsuon ampumarata 14. Monakon moottoriurheilurata 15. Akaan moottorikerhon motocrossrata, Toijalan maastorata ja Vauhtipuisto Karting 16. Toijalan Seudun Erämiesten ampumarata MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ja esittely MAAKUNTAKAAVA Aikataulu • Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015, • Paikka: Pirkanmaan liiton toimisto ja Pirkanmaan kunnat • Lausuntoaika 5.5. saakka • Tilaisuudet: • Pirkanmaan päättäjät 5.3. Vapriikki • Lausunnonantajat 10.3. klo 10 - 12, Technopolis 2040 Yleisötilaisuudet to 19.3. klo 13-19 Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo, Keskustori 4 ti 24.3. klo 18-20 Akaa, Toijalan yhteiskoulu, Kurisjärventie 18 to 26.3. klo 18-20 Ikaalinen, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA, Eino Salmelaisen katu 20 ti 31.3. klo 18-20 Ruovesi, Palvelutalo Honkala, Honkalantie 7 ke 1.4. klo 18-20 Sastamala, Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8 MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo 19.3.2015 klo 13–19 klo 13 Tilaisuuden avaus Maakuntajohtaja Esa Halme klo 13:15 Mitä maakuntakaava 2040 pitää sisällään? Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys klo 14 Rinnakkaissessiot kahdessa salissa: klo 14-15 15-16 16-17 Sali 1 pj. pormestari Helena Rissanen Läntiset hankkeet: uusi rata ja järjestelyratapiha, vt 3, 2-kehä Energia ja luonnonvarat Vesihuoltoratkaisut pj. aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Sali 2 pj. kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto Luonto, retkeily ja virkistys Maisemat ja kulttuuriympäristöt Liikenne ja logistiikka klo 17 Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenne klo 17:15 Paneeli: Onko 620 000 asukkaan Pirkanmaalla hyvä asua vuonna 2040? Missä olemme työssä? Mistä haemme palvelumme? Miten asumme? Puheenjohtajana Aller Median tj., Pauli Aalto-Setälä Mukana Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen, Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja, TTY tutkimusjohtaja Anssi Joutsiniemi, maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina LaakkonenPöntys sekä Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen MAAKUNTAKAAVA 2040 maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi
© Copyright 2024