haminan kaupunki haminan öljysataman lng
Vastaanottaja Haminan kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotusvaihe) Päivämäärä 2.6.2015 Työnumero 1510019024 HAMINAN KAUPUNKI HAMINAN ÖLJYSATAMAN LNG-TERMINAALIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS Laatija 2.6.2015 Tiina Heikkilä, Anna Laksio, Pirjo Pellikka Tarkastaja Annu Tulonen Hyväksyjä Matti Kautto Kuvaus Haminan öljysataman LNG-terminaalin asemakaavamuutoksen selostus Viite 1510019024 Päivämäärä Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä kesäkuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Haminan öljysataman LNG -terminaalin asemakaavan muutos 15. Syväsataman kaupunginosa - Koskee osaa satama-alueesta (LS). Asemakaavan muutoksen on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh. 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Alueen asemakaavamuutoksen vireille tulosta on tehty viranhaltijapäätös 23.4.2015 § 1 ja kuulutettu kunnan internetsivuilla, ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.5. – 1.6.2015. Ehdotuksen nähtävillä olo Kaavaehdotus oli nähtävillä __.__.-__.__.2015. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haminan kaupungissa HaminaKotka Satama Oy:n Haminan öljy- ja kaasusataman alueella. Alue sijoittuu kaupungin keskustasta noin 5,5 kilometrin etäisyydelle lounaaseen. Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on luoda edellytykset LNG – terminaalin rakentamiselle Haminan Öljysatamassa. Voimassa olevan asemakaavan t/kem –merkintä ei kata kokonaan suunnitellun LNG –terminaalin hankealuetta. Asemakaavan muutos laaditaan hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA –menettelyä (KASELY/3/907.04/2014). HaminaKotka Satama Oy on suunnitellut öljysataman kenttäalueen laajentamista etelään. Hankkeen tavoitteena on kehittää sataman toimintaa satamaalueella toimivien yritysten tarpeisiin. Alueelle on suunnitteilla nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali, jolloin on tarpeen laajentaa kenttäaluetta öljysatamassa. Uusi kenttäalue palvelee myös öljysataman muuta liikennettä. Alueen täytölle on saatu vesilain mukainen lupa. Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti. SISÄLTÖ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ....................................................................................... 3 1. TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 1 1.1 1.2 1.3 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................. 1 Asemakaavan muutos ................................................................................................ 1 Toteuttaminen............................................................................................................... 1 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 2 1.4 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 2 1.5 Luonnonympäristö ....................................................................................................... 2 1.5.1 Maa- ja kallioperä sekä pohjasedimentit .................................................... 2 1.5.2 Vesistöt ja vesitalous .......................................................................................... 3 1.5.3 Kalasto, kalastus ja pohjaeläimistö............................................................... 4 1.5.4 Kasvillisuus ja luontotyypit............................................................................... 4 1.5.5 Luonnonsuojelu..................................................................................................... 5 1.6 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö ................................................... 5 1.6.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus ......................................................................... 5 1.6.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut ..................................................... 6 1.6.3 Virkistys ................................................................................................................... 6 1.6.4 Liikenne ................................................................................................................... 6 1.6.4.1 Tieliikenne ..........................................................................................................................6 1.6.4.2 Rautatieliikenne ................................................................................................................7 1.6.4.3 Vesiliikenne ........................................................................................................................7 1.6.5 Tekninen huolto .................................................................................................... 7 1.6.6 Erityistoiminnat..................................................................................................... 7 1.6.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ........................................................ 7 1.6.8 Sosiaalinen ympäristö ........................................................................................ 8 1.6.9 Maanomistus .......................................................................................................... 8 1.7 Maisema ja kulttuuriympäristö ............................................................................... 8 1.7.1 Maisemarakenne ja maisemakuva ................................................................ 8 1.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä –kohteet ...... 8 1.7.2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet .....................................................8 1.7.2.2 Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet .......................................................9 1.7.3 Muinaisjäännökset ja meriarkeologiset kohteet ....................................... 9 2. SUUNNITTELUTILANNE ......................................................................................... 10 2.1 Maakuntakaava........................................................................................................... 10 2.2 Yleiskaava ..................................................................................................................... 12 2.3 Asemakaavat ............................................................................................................... 13 2.4 Rakennusjärjestys ..................................................................................................... 14 2.5 Tonttijako ja –rekisteri ............................................................................................ 14 2.6 Pohjakartta ................................................................................................................... 14 2.7 Rakennuskiellot .......................................................................................................... 14 2.8 Suojelupäätökset ....................................................................................................... 14 2.9 LNG –terminaalihanke.............................................................................................. 14 2.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat .................... 14 2.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ................................................ 15 2.12 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit .............................................................................................................................. 15 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET .............................................................................. 16 3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ....................................................... 16 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................... 16 3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ................................. 16 3.3 Hakijan tavoitteet ...................................................................................................... 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................... 17 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................ 17 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .......................... 17 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................... 17 Kaavaluonnos .............................................................................................................. 17 Kaavaehdotus.............................................................................................................. 17 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................. 17 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS ........................................................... 18 5.1 Kaavan rakenne ......................................................................................................... 18 5.1.1 Mitoitus .................................................................................................................. 18 5.1.2 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät ............................................................... 18 5.1.3 Yleiset määräykset ............................................................................................ 18 6. KAAVAN VAIKUTUKSET ......................................................................................... 19 6.1 Vaikutusalue ................................................................................................................ 19 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ............................ 19 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................ 19 6.2 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön ....... 19 6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön................................................. 20 6.4 Vaikutukset vesistöön .............................................................................................. 21 6.4.1 Käytönaikaiset vaikutukset ............................................................................ 21 6.5 Vaikutukset liikenteeseen ....................................................................................... 21 6.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, virkistykseen ....... 21 6.6.1 Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen ....................................... 22 6.7 Vaikutukset turvallisuuteen ................................................................................... 22 6.7.1 Riskit ja häiriötilanteet ..................................................................................... 22 6.7.2 Tulviin varautuminen ........................................................................................ 23 6.8 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 23 6.9 Kaavamerkinnät ja määräykset ........................................................................... 25 6.10 Nimistö ........................................................................................................................... 25 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS................................................................................... 26 7.1 7.2 7.3 Kaavoitustusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ...................... 26 Toteuttaminen ja ajoitus ......................................................................................... 26 Toteutuksen seuranta .............................................................................................. 26 8. YHTEYSTIEDOT .......................................................................................................... 27 SELOSTUKSEN LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Valmisteluvaiheen kuulemisen lausunnot, mielipiteet ja vastineet Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA: - Alustava hankesuunnitelma. Haminan Energia Oy 4/2015. - Alustava meluselvitys. Wärtsilä Finland Oy 5/2015. - Hamina, Haminan sataman arkeologinen vedenalaisinventointi 28.5. – 1.6.2007. Salminen, M. 2007. Museovirasto, Meriarkeologian yksikkö. - Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan selvitykset. - Haminan sataman laajentaminen, ympäristövaikutusten arviointi. Skoy Suunnittelukeskus Oy, 2006. - Kymenlaakson maakuntakaavan selvitykset. - Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 241/2014. - Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vv. 20102013 ja vertailua aikaisempiin tuloksiin nro231/2013. - Pohjatutkimukset. Ramboll 4/2015. - Pyhtää-Kotka-Hamina –merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 nro 238/2014. - Sedimenttitutkimus Haminan sataman edustalla syksyllä 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 241/2014 - Vesilupahakemus Öljysataman laiturin rakentaminen ja tausta-alueen täyttäminen ja ruoppaus. HaminaKotka Satama Oy, Ramboll 11/2014. 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireille tulosta on päätetty viranhaltijapäätöksellä 23.4.2015 § 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnoskartta ovat olleet nähtävillä 19.5. 1.6.2015. Kaavoituksesta on käyty työneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY –keskuksen kanssa 30.4.2015. Asemakaavan muutosehdotus on käsitelty teknisessä lautakunnassa __.__.201_ §__. Asemakaavan muutosehdotus asetettiin nähtäville __.__.-__.__.20__. Asemakaavan muutosta on käsitelty kaupunginhallituksessa __.__.20__ §__. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen __.__.20__ § __. 1.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan noin 5,6 ha. Rakennusoikeus on e=0,60. Suunnittelualue on osoitettu osaksi satama-aluetta (LS). Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaan liittyviä rakennuksia ja laitteita. Kaavamuutoksella muodostetaan alueen osa (t/kem-lng), jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja mm. nesteytettyä maakaasua. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoitusta varten säiliöitä, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja soihtu –piipun. Asemakaavan sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 5. Asemakaavan kuvaus. 1.3 Toteuttaminen Asemakaavan muutoksen toteuttaminen riippuu Haminan kaupungin sekä HaminaKotka Satama Oy:n toimista. Kaava on toteuttamiskelpoinen sen saatua lainvoiman. 1 LÄHTÖKOHDAT 1.4 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijoittuu Hamina Kotka sataman eteläosaan Terminaalirannan eteläpuolelle. Alue on pääosin vesialuetta ja siihen kuuluu pohjoisosan Ö2 laituri ja eteläosan Ö3 laituri. Haminan satamaosa on palveluiltaan Suomen monipuolisin satama-alue. Haminassa käsitellään nestebulk-, kuivabulk-, kontti-, RoRo-, kaasu-, projekti- ja konventionaalisia lasteja. Satamaosan neste- ja kaasuterminaali on Suomen merkittävin kemikaalikäsittelyn keskittymä monipuolisine tuotantolaitoksineen. Terminaalin 15 eri kemikaalioperaattoria pystyvät kerralla varastoimaan yli puoli miljoonaa kuutiota kemikaaleja. Satama-alue on kooltaan lähes 500 hehtaaria. 1.5 Luonnonympäristö 1.5.1 Maa- ja kallioperä sekä pohjasedimentit Satama sijoittuu entisille saarille ja niemekkeille. Rannoilla on ollut luonnontilassa avokalliota ja lohkareita. Satamaa vaiheittain rakennettaessa on tehty mittavia täyttöjä mereen. Täyttöön on käytetty louhetta ja merihiekkaa. Alueen merenpohja on savea ja liejuista savea, jonka alla on hiekkaa, moreenia tai kallio. Savikerroksen vahvuus vaihtelee nollasta useihin metreihin. Suunnittelualueella ei sijaitse ympäristöhallinnon paikkatietopalveluiden (OIVA) mukaan valtakunnallisesti arvokkaita geologisia kohteita. Kakkuvuoren valtakunnallisesti arvokas kallioalue (KAO050241) sijoittuu vajaan 2 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta itään. Suunnittelualueelle tehtiin sedimenttitutkimuksia lokakuussa 2014. Tutkimusten näytepiste A sijoittui kaavamuutoksen alueelle sekä B ja C sijoittuivat öljysataman täytettävälle ja mahdollisesti ruopattavalle alueelle. Näytepisteistä tutkittiin haitta-ainepitoisuudet ja arvioitiin niiden läjityskelpoisuus satamarakenteisiin. Kuva 2. Sedimenttitutkimuspisteiden sijainnit öljysataman edustalla. Öljysataman edustalla tutkimuspisteissä A-C sedimentti sisälsi suhteellisen runsaasti minerogeenista ainesta eli soraa ja savea. Minerogeenisen aineksen osuus oli suurimmillaan näytepisteessä C. Näytteiden orgaanisen aineen pitoisuus oli vähäinen keskimäärin vain 3 – 4 % kuivaaineesta. Näytepisteet A ja B sijoittuivat täytettäväksi suunnitellulle alueelle ja näytepiste C mahdolliselle ruoppausalueelle. 2 Sedimenttinäytteistä tutkittiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 2004) esitetyt haitta-aineet: orgaaniset tinayhdisteet, raskasmetallit (Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja As), PAH –yhdisteet, öljyhiilivedyt, tarvittavat PCB:t ja dioksiini/furaaniyhdisteet. Normalisoituja tuloksia verrattiin Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisiin tasoihin 1 ja 2. Tason 1 ylittyessä näyte on pitoisuuden suhteen mahdollisesti likaantunut eli ns. harmaalla vyöhykkeellä. Tason 2 rajaarvon ylittyessä ruoppausmassa luokitellaan pilaantuneeksi. Pitoisuustasoja 1 ja 2 sovelletaan meriläjityskelpoisuuden arviointiin, mutta niitä on käytetty tässä kuvaamaan haittaainepitoisuuksien tasoa täytettävällä alueella. Alueen sedimenttejä ei läjitetä merelle. Tutkittujen raskasmetallien osalta yhden näytteen (näytepiste A) normalisoitu arseenipitoisuus 18 mg/kg ka ylitti niukasti tason 1 raja-arvon (15 mg/kg ka). Kaikkien näytteiden normalisoidut TBT –pitoisuudet (14-39 µg/kg ka) ylittivät tason 1 raja-arvon (5µg/kg ka). Näytepisteen C osalta absoluuttinen pitoisuus oli tason 1 rajan tuntumassa. Pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna pilaantuneeksi luokiteltavan massan rajaan (150 µg/kg ka). Kaikkien näytepisteiden todetut PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia ollen alle laboratorion määritysrajan tai sen tuntumassa. Pitoisuudet alittivat selvästi tason 1 raja-arvot. Doiksiini- ja furaaniyhdisteiden normalisoidut WHO TEQ –pitoisuudet (29-32 ng/kg ka) ylittivät näytepisteellä B tason 1 raja-arvon (4 ng/kg ka), mutta absoluuttiset pitoisuudet jäivät alle tason 1 pitoisuusrajan. Todetut pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna pilaantuneeksi luokiteltavan massan rajaan (60 ng/kg ka). Polyklooratut bifenyylit ja mineraaliöljyt jäivät kaikissa näytteissä alle määritysrajojen. Tulosten perusteella öljysataman edustan mahdollisesti ruopattavia massoja edustavan näytealueen C massat ovat läjityskelpoisia satamarakenteisiin. Pisteessä C todettiin ainoastaan lievästi tason 1 ylittävä TBT –pitoisuus (14 µg/kg ka), muiden haitta-aineiden pitoisuudet alittivat tason 1. Myös täytettävällä alueella (näytepisteet A ja B) todetut haitta-ainepitoisuudet olivat pieniä ja kaukana tasosta 2. Alueelta mahdollisesti ruopattavat massat voidaan läjittää satamarakenteisiin Etelä-Suomen Ympäristölupaviraston myöntämän vesiluvan mukaisesti. 1.5.2 Vesistöt ja vesitalous Valtaosa suunnittelualueesta sijoittuu Haminanlahden merialueeseen, jolla ei harjoiteta kalastusta ja jolla on vähäinen virkistyskäyttöarvo, koska se on satama-alueella. Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue (Ruissalon vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijoittuu vajaan kolmen kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen. Haminan sataman alue kuuluu Haminan rannikkoalueeseen (91.112). Öljysatama sijoittuu Haminanlahden vesimuodostumaan, joka rajoittuu etelässä Kotkan-Haminan sisäsaaristoon ja lännessä Summan edustaan. Haminan merialuetta kuormittavat nykyään lähinnä alueelle laskevat Summanjoki ja Vehkajoki. Kuivina aikoina jokien virtaamat ovat pieniä, mutta tulva-aikoina ne ovat merkittäviä ravinteiden ja kiintoaineen tuojia. Alueen muita kuormittajia ovat Haminan satama ja satama-alueen muiden toimijoiden aiheuttama hulevesikuormitus (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2013). Haminanlahden (A= 11,45 km2) ekologisen tilan luokittelu on välttävä ja se perustuu suppeaan aineistoon. Myös vesimuodostuman fysikaalis-kemiallisen tilan luokitus on välttävä (lähde: Oivatietokanta, vuoden 2013 luokitus). Suunnittelualueen edustalla kulkee 9 ja 12 m syvävesiväylät, mutta Pieni-Musta -saari ja sen edustalla sijaitseva matalikko muodostaa veden vaihtuvuutta hidastavan kynnyksen. Meriveden korkeus on ollut Haminassa korkeimmillaan tammikuussa 2005, jolloin se oli +197 cm, ja matalimmillaan maaliskuussa 2013, jolloin se oli – 116 cm (Itämeriportaali). Merenpinnan vaihtelut kuluneen vuoden aikana on esitetty kuvassa 3. Merenpinnan vaihtelut ovat olleet ajanjaksolla 05/14 – 05/15 välillä noin -0,6…+1,2 m. Suomenlahden Suomen puoleisen rannikon meriveden perusvirtaussuunta on länteen. Paikallisella tasolla vedenkorkeuden vaihtelut ja tuulet vaikuttavat virtaussuuntiin, varsinkin kesällä lämpötilakerrostuneisuuden aikana. 3 Kuva 3. Meriveden korkeus Haminassa kuluneen vuoden aikana (Lähde: Ilmatieteenlaitos 5/2015). 1.5.3 Kalasto, kalastus ja pohjaeläimistö Murtoveden alhainen suolapitoisuus rajoittaa usean lajin esiintymistä itäisellä Suomenlahdella. Sinisimpukat ovat pieniä ja rakkolevä esiintyy äärirajoillaan. Hillonlahti on Haminan edusta merialueista likaantuneimpia runsaan teollisen toiminnan johdosta, kiintoaines-, fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet kauttaaltaan korkealla tasolla. Satama-alueella kalastus on kielletty, mutta muutoin alueella harjoitetaan yhä kalastusta. Vedet ovat etenkin entisaikoina olleet erittäin kalaisia. Hyljekantaa on aikoinaan hyödynnetty pyynnissä. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalastustiedustelussa (Kuisma 2013) lähinnä Haminan sataman aluetta oli alue 3 Summanlahti ja Summanlahden edusta. Alueella kalastustiedustelun perusteella arvioituna yleisin kalastusmuoto oli verkkokalastus ja yleisimmät saalislajit olivat silakka, ahven, kuha, hauki, särki ja lahna. Keskeisimmät kalastushaitat olivat erilaisia rehevyyteen liittyviä ilmiöitä kuten verkkojen likaantuminen, levähaitat ja vähempiarvoisten kalojen runsaus. Merialueen kuormittajia ei tässä kyselyssä pidetty merkittävinä haittatekijöinä kalastukselle. Tärkeimpien lajien kuten kuhan ja ahvenen kantojen tilan on osittain nähty heikentyneen, mutta pääosin kalakantojen tilan on katsottu pysyneen ennallaan tai lisääntyneen. Ainoastaan lohen ja taimenen kantojen on katsottu enimmäkseen heikentyneen (Kuisma 2013). Kymijoen edustan merialueen kalastoa on selvitetty kalataloudellisen yhteistarkkailun osana verkkokoekalastuksin (Raunio ja Pönkä 2013). Haminan edusta ei ole ollut mukana tarkkailussa, mutta tarkkailutulosten voidaan arvioida jossain määrin vastaavan myös Haminan edustan kalastoa. Merialueen verkkokoekalastuksissa Pyhtään ja Kotkan edustalla kalojen yksilömäärät olivat suuria ja valtalajeina esiintyivät ahven ja särki. Vuosien 2009 - 2010 aikana toteutettuun ruoppaushankkeeseen liittyen on tarkkailtu myös pohjaeliöstön tilaa Pyhtää-Kotka-Hamina –merialueen pehmeillä liejupohjilla (Anttila-Huhtinen 2013). Laajassa tarkkailussa vuonna 2012 Paksuniemen edustalla pohjaeläimistön valtalajit olivat aiempien vuosien tapaan makean veden rehevien pohjien tyyppilajeja harvasukasmatoja (Potamothrix) ja surviaissääsken (Chironomus) toukkia. Biomassaltaan merkittävin pohjaeläinryhmä olivat surviaissääsket. Pohjaeläintaksoneja on havaittu vuodesta riippuen 5-11 kappaletta. Kuhan matalissa lahtivesissä tapahtuvasta poikastuotannosta kohdealueella ei tehty kattavia tutkimuksia. Kuhan tulisi kutea vähintään kerran, mieluiten 2-3 kertaa elämässään, jotta kuhakanta pysyisi elinvoimaisena (Kauppinen 2011). Lisäksi kalastuksen on oltava maltillista ja muun muassa pyyntirajoituksia on noudatettava. 1.5.4 Kasvillisuus ja luontotyypit Satama-allas on ruopattua aluetta, eikä sillä sijaitse arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä. 4 1.5.5 Luonnonsuojelu Lähin luonnonsuojelualue on Suvirannan Natura-2000 alue (FI0425006), joka sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen. Suvirannan alue on edustava, luonnontilainen, kasvillisuudeltaan monipuolinen suojeltu ranta-alue, jossa esiintyy poikkeuksellisen hyvin säilynyttä, paikoin kulttuurivaikutteista rantalehtoa ja rehevää kuusivaltaista vanhaa metsää. Yksi merkittävimmistä lintujen pesimä- ja muutonaikaisista levähdysalueista koko KaakkoisSuomen alueella on Lupinlahti (FI0425001), joka sijaitsee lähimmillään yli 4,3 kilometriä koilliseen suunnittelualueesta. Arvokas kallioalue Kakkuvuori (KAO050241) sijaitsee suunnittelualueesta koilliseen noin 1,8 kilometriä. Kuva 4. Luonnonsuojelualueet. 1.6 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö 1.6.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus Satama on sijainnut nykyisellä paikallaan 1930-luvulta lähtien. Satama sijoittuu entisille saarille ja niemekkeille, joista aluetta on vähitellen laajennettu ottamalla käyttöön uusia alueita ja tekemällä mittavia täyttöjä mereen. Lähin asuinalue sijoittuu Hillonlahden pohjoispuolelle noin 2 kilometriä suunnittelualueesta luoteeseen. 5 Kuva 5. Sataman edustalla Kaurakarissa sijaitsee vanha vähällä käytöllä oleva rakennus noin 800 metrin päässä terminaalista. 1.6.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama, josta on säännölliset yhteydet kaikkiin merkittäviin eurooppalaisiin satamiin ja sitä kautta muualle maailmaan. Haminan satamanosa on palveluiltaan Suomen monipuolisin satama-alue. Haminassa käsitellään nestebulk-, kuivabulk-, kontti-, RoRO-, kaasu-, projekti- ja konventionaalisia lasteja. Tavaravirrat lähes 500 hehtaarin satama-alueelle kulkevat 12 metriä syvää laivaväylää sekä maantie- ja rautatieyhteyksiä pitkin. Porttialueella sijaitsevasta toimistokeskus Kuorsalosta löytyvät tullin lisäksi kaikki logistiikkapalvelut. Satamanosan neste- ja kaasuterminaali on Suomen merkittävin kemikaalikäsittelyn keskittymä monipuolisine tuotantolaitoksineen. Terminaalin 15 eri kemikaalioperaattoria pystyvät kerralla varastoimana yli puoli miljoonaa kuutiota kemikaaleja. Satama-alueella toimii yli 60 eri yritystä. Satama-alueella työskentelevien eri työnantajien palveluksessa on noin 1900 työntekijää. Välillisesti Haminan satama työllistää yli 5 000 ihmistä (Haminan sataman laajentaminen, Ympäristövaikutusten arviointi, 2006). 1.6.3 Virkistys Meriväylä Haminan satamaan kulkee Haminan itäisen saaristoalueen halki. Alusliikenteen lisäksi aluetta käytetään lähinnä kalastukseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön. Satama-alueen ja satamaan johtavan väylän läheisyydessä sijaitsee Majasaaren-Nuokkojen ulkoilualue, johon kuuluu noin 30 Haminan kaupungin omistamaa saarta. Näistä saarista suurimmat ovat Majasaari, Riisiö, Ulko-Nuokko, Sisä-Nuokko, Rullouri ja Pikku-Musta. Lähin yleinen uimaranta (Pitkät hiekat Vilniemi) sijaitsee yli 5 kilometrin etäisyydellä. 1.6.4 Liikenne 1.6.4.1 Tieliikenne Haminan satamaan on tieyhteys pohjoissuunnasta valtatieltä 7 (E18), Satamatien kautta. Valtatie 7 keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä lännestä Haminan keskustaan saavuttaessa vuonna 2011 oli 14 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä määrästä raskaan liikenteen osuus oli 2 500. Satamaan johtavan Satamatien keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä oli 3 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli 740 ajoneuvo. Sataman portista kulki vuonna 6 2004 yhteensä noin 1 209 000 ajoneuvoa. Vuoden 2004 liikennemäärä vastasi keskimäärin noin 3 310 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 140 ajoneuvoa tunnissa. Kuva 6. Ote Kaakkois-Suomen liikennemääräkartasta sekä raskaan liikenteen liikennemääräkartasta 2011 (Liikennevirasto) Satamaan tuleva ja satamasta lähteä ajoneuvoliikenne kulkee sataman pääportin kautta. Satama-alueen sisällä on liikennettä eri alueiden ja terminaalien välillä. 1.6.4.2 Rautatieliikenne Maantieyhteyksien lisäksi satamaan kulkee pohjoisesta rautatieyhteys, jossa on vain tavaraliikennettä. Juurikorpi-Hamina -rata on 18,7 kilometrin pituinen sähköistetty yksiraiteinen rataosa, joka on valmistunut vuonna 1984. 1.6.4.3 Vesiliikenne HaminaKotka Satamassa kävi vuoden 2014 aikana 2634 alusta. Satamaliikennettä tammijoulukuussa 2014 oli yhteensä 13,4 miljoonaa tonnia. 1.6.5 Tekninen huolto Satama-alue kuuluu Haminan kaupungin vesijohtoverkon piiriin. Satamassa on oma vesitorni. Laituri- ja kenttäalueiden valumavedet johdetaan sadevesiviemärien kautta mereen. Vaarallisten aineiden varastointikentällä on määräysten mukainen suljettava viemärijärjestelmä. Öljysataman laiturialueiden sadevedet kerätään suljetun sadevesiviemäristön avulla keräyssäiliöön, josta vedet pumpataan öljynkeräyslaitteistolla käsiteltäväksi ennen niiden johtamista mereen. 1.6.6 Erityistoiminnat Haminan satamaa koskee SEVESO II-direktiivin mukainen konsultointivyöhyke. SEVESO IIdirektiivi koskee vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjuntaa. 1.6.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Nykytilanteessa satamatoiminnasta aiheutuu melua lastinkäsittelystä sekä maa- ja meriliikenteestä. Ahtaustoiminnassa käytetään lastauskoneita ja nostureita. Meriväylän läheisyydessä melua aiheutuu alusliikenteestä. Vuonna 2003 tehdyn Haminan meluselvityksen yhteydessä suoritettujen mittausten ja laskennallisten arvioiden perusteella todettiin, että yli 55 dB:n teollisuusmelualueella ei asu yhtään asukasta. 7 1.6.8 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on satama-aluetta, eikä se muodosta työpaikka-alueen lisäksi erityistä sosiaalista ympäristöä. 1.6.9 Maanomistus Suunnittelualue sijoittuu Haminan kaupungin omistamalle kiinteistölle 75-402-1-10. Kaupunki on vuokrannut kiinteistön HaminaKotka Satama Oy:lle satamatoimintaa varten. HaminaKotka Satama Oy:llä on hallintaoikeus rantaan, jonka edustalla rakennetaan. Vesialueen omistaa Haminan kaupunki. 1.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 1.7.1 Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualueen ja sen ympäristön alueelliset korkeuserot ovat vähäisiä. Haminan maisemakuvaan kuuluvat maatuvat lahdet ja mantereeseen liittyneet tai aikanaan liittyvät saaret. Satama ja siihen liittyvät toiminnot ulottuvat laajalle alueelle ja muodostavat massiivisuudessaan voimakkaan kontrastin ympäröiville metsäisille alueille, pienipiirteisille rannoille ja saarille. Lähimerialueen saaret ovat metsäisiä ja kallio- tai kivikkorantaisia. Suunnittelualue sijoittuu eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun, jossa paljaiden ja metsäisten kalliomaiden osuus on huomattavan suuri. Erilaiset saaristoalueet ovat seudun ehkä tärkein erityispiirre. Suomenlahden rannikkoseudun maisemat ovat monivivahteisia, mikä johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien aiheuttamasta rikkonaisuudesta sekä perinteisten elinkeinojen monipuolisuudesta. 1.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä –kohteet Suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä sijaitse arvokkaita maisema- tai kulttuuriympäristöalueita tai –kohteita. 1.7.2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Lähin valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema Pappilansaari sijaitsee yli 4,7 kilometriä koilliseen. Haminan Tammion Valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee suunnittelualueelta on yli 18 kilometriä kaakkoon. Tammio on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun perinteisestä saariston kulttuurimaisemasta. Tammion ja Kuorsalon saaristokylät ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä lähinnä satama-aluetta sijaitsevat luoteispuolella Alvar Aallon suunnittelemat Petkeleen asuinalueet Summan paperitehtaan johtajistolle ja työväestölle yli 2,6 kilometrin päässä. 8 Kuva 1. 1.7.2.2 Lähiympäristön arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä –kohteet. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat Ourinniemen kallioketo ja Kuorsalon kallioketo sijaitsevat yli 12, 7 kilometrin päässä ja Klaavun rantaniitty yli 8 kilometrin päässä. 1.7.3 Muinaisjäännökset ja meriarkeologiset kohteet Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä meriarkeologisia kohteita. Lähin vedenalainen muinaisjäännös on Ravaholman hylky, joka sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Muinaijäännös on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella puisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 16 metriä. Hylky sijaitsee Haminan sataman edustalla, Pieni-Mustan ja Ravaholman välillä alle kolmen metrin syvyydessä. Museoviraston meriarkeologian yksikkö suoritti sataman laajennusalueella vedenalaisen inventoinnin keväällä 2006, jolloin kartoitettiin alueen mahdollisia muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä (Salminen 2007). Kartoitus ulottui myös Öljysataman edustalle, josta ko. kartoituksessa ei havaittu vedenalaisia muinaismuistokohteita. 9 2. SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu satama-alueeksi (LS). Alue kuuluu konsultointivyöhykkeeseen (sev). Kuva 2. Ote Taajamat ja niiden ympäristöt –maakuntakaavasta. Kymenlaakson Maaseutu ja luonto –maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2010. Maaseutu ja luonto -maakuntakaavassa alueen eteläpuolella kulkee kaksi laivaväylää. Pieni-Musta –saari on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). 10 Kuva 3. Ote Maaseutu ja luonto –maakuntakaavasta. Kymenlaakson kauppa ja merialue –maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kauppa ja merialue-maakuntakaavassa suunnittelualueen eteläpuolella kulkee ylimaakunnallinen melontareitti. Kuva 4. Ote Kauppa ja merialue –maakuntakaavasta. Kymenlaakson Energiamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.4.2014. Energiamaakuntakaavassa ei ole suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Kymenlaakson maakuntakaavassa alueelle osoitetut merkinnät: 11 SATAMA-ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät satamien liikennealueet. Liikennealueisii sisältyy niiden pääkäyttötarkoitusta tukevaa varastointi-, tuotanto-, palvelu- ja hallintotoimintaa. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. Ennen uusiin vesialueisiin kohdistuvia toimenpiteitä tulee selvittää alueiden vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin tarve. KONSULTOINTIVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan Seveso II-direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Kymenlaakson maakuntakaavassa alueen lähiympäristöön osoitetut merkinnät: RETKEILY- JA ULKOILUALUE Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan ja luontomatkailun alueita. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin sekä ekologisen verkosto että virkistys- ja ulkoilualueverkoston osana. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että virkistystoiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtionneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niiden keskinäinen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitus sekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus. LAIVAVÄYLÄ Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät kauppamerenkulun väylät. 2.2 Yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 5.11.2008. Keskeisten alueiden yleiskaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LS), joka on kaavamääräyksellä varattu satamatoiminnoille ja niihin liittyville teollisuus-, logistiikka- ja terminaali- ja varastotoiminnoille. Tonttitehokkuuden et=0,05 ylittävän rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Satama-alueen ulkopuolinen alue on osoitettu kaa12 vassa vesialueeksi (W). Öljysatamasta noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pieni-Musta –saari on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kuva 5. 2.3 Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta. Asemakaavat Alueella on voimassa Sataman II-vaiheen asemakaava, (nro 446), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.11.2007 ja on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 23.9.2009. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LS), jolle saa sijoittaa satamatoimintaan liittyviä rakennuksia ja laitteita. Rakennusoikeus on e=0,60. Satama-alueelle on osoitettu (t/kem) -merkinnällä alueen osa, jolle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Alue sijaitsee Seveso - direktiivivyöhykkeellä (va). 13 Kuva 6. 2.4 Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Haminan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2003. Voimassa oleva Haminan kaupungin rakennusjärjestys huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. 2.5 Tonttijako ja –rekisteri Alue kuuluu kaupungin kiinteistörekisteriin. 2.6 Pohjakartta Alueesta on laadittu pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset (11.5.2015 Hamina). 2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.8 Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole suojelupäätöksiä. Suvirannan luonnonsuojelualue ja Natura 2000 – alueet sijoittuvat noin kolmen kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen. 2.9 LNG –terminaalihanke Nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas, LNG) otettaisiin vastaan ja varastoitaisiin 30 000 kuutiometrin säiliöterminaaliin, josta se höyrystettäisiin suoraan maakaasun jakeluverkkoon yritysten ja yksityisten käyttöön. LNG voidaan bunkrata suoraan aluksiin tai toimittaa säiliöautoilla teollisuuden ja liikenteen käyttöön. Haminan LNG –terminaali palvelisi Itämeren liikennettä, tieliikennettä, teollisuutta niin siirtoverkon varressa kuin nykyisen verkon ulkopuolisilla alueilla. Terminaali on mahdollista ottaa käyttöön vuonna 2018. 2.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Haminan satamalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2005 (Päätös nro 16/05/2, 9.2.2005, Itä-Suomen ympäristölupavirasto). Lupahakemus määräysten tarkastamiseksi on vireillä EteläSuomen Aluehallintovirastossa. Satamassa tehdyille laajennus- ja muutostöille on haettu tapauskohtaisesti omat vesi- ja ympäristölupansa. Kaakkois-Suomen ELY –keskus on lausunnossaan 14 ympäristölupatarpeesta 18.5.2015 (KASELY/330/07.00/2010) lausunut, ettei suunnitelman mukainen LNG –terminaali vaadi erillistä ympäristölupaa. Öljysataman alueella toimii useita itsenäisiä lupavelvollisia yrityksiä. Sataman luvat eivät sisällä alueella toimivia itsenäisiä toiminnanharjoittajia, vaan kyseiset yritykset vastaavat itse omista ympäristölupa-asioistaan. Öljysataman satamakentän laajentamisen ja uuden laiturin rakentamisen vesilupa sekä valmistelulupa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 9.3.2015, päätös nro 30/2015/2) on lainvoimainen. Terminaalille tullaan hakemaan tarvittavat muut luvat kuten Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) luvat. Terminaalin sijoituksen yhteydessä on tehty alustavia seuraus-, sijoitus- ja paloriskianalyysejä, joilla ja jatkossa tehtävillä tarkemmilla analyyseillä varmistetaan, että laitteistojen sijoitus on turvallinen ja keskinäiset etäisyydet ovat riittävät. 2.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa Sataman II-vaiheen asemakaava (nro 446), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.11.2007 ja saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 23.9.2009. Kaavassa lähiympäristö on osoitettu satama-alueeksi (LS). 2.12 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Suunnittelualueelle on laadittu seuraavia selvityksiä kaavaratkaisun pohjaksi: 1. Kymenlaakson maakuntakaavan selvitykset 2. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan selvitykset 3. Haminan sataman laajentaminen, ympäristövaikutusten arviointi. Skoy Suunnittelukeskus Oy, 2006. 4. Vesilupahakemus Öljysataman laiturin rakentaminen ja tausta-alueen täyttäminen ja ruoppaus. HaminaKotka Satama Oy, Ramboll 11/2014. 5. Sedimenttitutkimus Haminan sataman edustalla syksyllä 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 241/2014 6. Hamina, Haminan sataman arkeologinen vedenalaisinventointi 28.5. – 1.6.2007. Salminen, M. 2007. Museovirasto, Meriarkeologian yksikkö. 7. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 241/2014. 8. Pyhtää-Kotka-Hamina –merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 nro 238/2014. 9. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vv. 2010-2013 ja vertailua aikaisempiin tuloksiin nro231/2013. 10. Alustava hankesuunnitelma. Haminan Energia Oy 4/2015. 11. Pohjatutkimukset. Ramboll 4/2015. 12. Alustava meluselvitys. Wärtsilä Finland Oy 5/2015. 15 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tarkistettu 13.11.2008. Tätä aluetta koskevat toimivan aluerakenteen, elinympäristön laadun tavoitteet, virkistyskäytön sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon tavoitteet. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäisessä maakuntakaavassa, Taajamat ja niiden ympäristöt, alue on osoitettu satama-alueeksi (LS). Alue kuuluu konsultointivyöhykkeeseen (sev). Kymenlaakson maakuntakaavassa, Maaseutu ja luonto, alueen eteläpuolelle on osoitettu kaksi laivaväylää ja Pieni Musta –saari on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Kymenlaakson maakuntakaavassa, Kauppa ja merialue, alueen eteläpuolelle on osoitettu ylimaakunnallinen melontareitti. Yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LS) ja kuuluu vaara-alueeseen (va), jolla osoitetaan Seveso –direktiivivyöhyke. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on satamatoimintojen aluetta (LS). Tehtävänä on asemakaavan muutoksen laatiminen LNG –terminaalin alueelle Haminan Öljysatamassa. Voimassa olevan asemakaavan t/kem merkintä ei kata kokonaan suunnitellun LNG -terminaalin hankealuetta. T/kem –rajausta laajennetaan LNG -terminaalin tarvitsemalle alueelle. Asemakaavan muutos laaditaan hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA – menettelyä (KASELY/3/907.04/2014). 3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee HaminaKotka Satama Oy:n Haminan öljy- ja kaasusataman alueella. Terminaalin sijoituksen yhteydessä on tehty alustavia seuraus-, sijoitus- ja paloriskianalyysejä sekä jatkossa tehdään tarkempia analyysejä, joilla pyritään varmistamaan laitteistojen sijoituksen turvallisuus ja riittävät keskinäiset etäisyydet. 3.3 Hakijan tavoitteet HaminaKotka Satama Oy on suunnitellut öljysataman kenttäalueen laajentamista etelään. Hankkeen tavoitteena on kehittää sataman toimintaa satama-alueella toimivien yritysten tarpeisiin. Alueelle on suunnitteilla nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali, jolloin on tarpeen laajentaa kenttäaluetta öljysatamassa. Uusi kenttäalue palvelee myös öljysataman muuta liikennettä. Alueen täytölle on saatu vesilain mukainen lupa. 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevan asemakaavan t/kem merkintä ei kata kokonaan suunnitellun LNG -terminaalin hankealuetta. T/kem –rajausta on tarpeen laajentaa LNG -terminaalin tarvitsemalle alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on tullut vireille viranhaltijapäätöksellä 23.4.2015 § 1. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on kerrottu osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavoituksesta, selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. 4.4 Kaavaluonnos Asemakaavan muutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 vuorokauden ajaksi samaan aikaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 19.5. – 1.6.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeillä, kaupungin internetsivuilla sekä kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla (Puistokatu 2). Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnot ja vastineet ovat tämän kaavaselostuksen liitteessä 2. 4.5 Kaavaehdotus Kaavaluonnos tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana on osallisella mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Ulkopaikkakunnalla asuvia kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Kunnan asukkaat ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen (MRA 27 §) ennen nähtävillä olon päättymistä. Saaduista palautteista laaditaan tiivistelmä ja jokaiseen muistutukseen ja lausuntoon laaditaan perusteltu vastine. Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18 §), kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 4.6 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaupungin johtosäännön mukaan muista kuin laaja-alaisista tai muutoin merkittävistä kaavoista lausunnon voivat antaa lautakuntien esittelevät viranhaltijat. Kaavatyöstä on järjestetty työneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY –keskuksen kanssa 30.4.2015 ja lisäksi käydään mahdollinen työneuvottelu palo- ja pelastusviranomaisen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kanssa. Kaavatyöstä ei ole tarpeen järjestää MRL:n 66 §:n mukaista aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. Muista viranomaisneuvotteluista sovitaan erikseen. 17 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualue on kooltaan noin 5,6 ha. Kaava-alueen pinta-alat maankäyttömuodoittain ovat seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Pinta-ala ha Rakennusoikeus LS Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaan liittyviä rakennuksia ja laitteita. 5,5746 33 447 5,5746 33 447 Yhteensä 5.1.2 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät Suunnittelualue on osoitettu osaksi satama-aluetta (LS). Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaan liittyviä rakennuksia ja laitteita. Kaavamuutoksella muodostetaan alueen osa (t/kem-lng), jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja mm. nesteytettyä maakaasua. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoitusta varten säiliöitä, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja soihtu –piipun. Rakennusoikeus osoitetaan tonttitehokkuusluvulla eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 5.1.3 Yleiset määräykset LS –alueelle saa rakentaa tarvittavien laituri- ja kuormaustilojen, raiteiden kulkuteiden sekä autopaikkojen lisäksi sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia tai satamatoimintaan liittyvää teollisuus- tai varastotoimintaa sekä polttoaineiden jakeluasemia. LS -alueelle saa sijoittaa tiloja vain tilapäistä asumista varten ainoastaan sitä henkilökuntaa varten, jonka läsnäolo alueen hoidon tai toiminnan kannalta on välttämätöntä. LS -alueella ajoyhteydet tulee järjestää satamajärjestyksen mukaisesti. LS -alueella autopaikkojen lukumäärästä ja sijoittamisesta päätetään rakennuslupien käsittelyn yhteydessä. LS -alueella maaperän puhtaus tulee varmistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Alueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee kunnostaa ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Ennen LS -alueella tehtäviä kaavan mahdollistamia vesirakennustöitä on neuvoteltava Museoviraston kanssa, jotta inventointi vedenalaisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi voidaan tarvittaessa toteuttaa. LS -alueen suunnittelussa tulee varata riittävät suojaetäisyydet kemikaalilaivoihin ja kaasulaivoihin sekä alueen sisäisten suuronnettomuusvaarallisten varastojen ja tehtaiden välille. LS -alueen suunnittelussa tulee varautua mahdollisten suuronnettomuuksien sammutusvesien hallintaan yhteiskäyttöön soveltuvien viemärijärjestelmien ja allastilojen rakentamisella. LS -alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon raaka- ja polttoöljyjen varastojen edellyttämä noin 250 metrin evakuointi- ja suojaustarve. LS –alueen suunnittelussa ja tulevien toimintojen sijoittelussa tulee ottaa huomioon läheisille asuinalueille mahdollisesti kohdistuvat ympäristöhaitat ja niiden torjuntamahdollisuudet. Alue sijaitsee Seveso II direktiivin mukaisella ympäristöriskejä aiheuttavan laitoksen konsultointivyöhykkeellä. Asemakaavan mukaiselle laitokselle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) perustaa oman Seveso II direktiiviin perustuvan konsultointivyöhykkeen. 18 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa MRL 9 § ja MRA 1 §. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. ”Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” (MRL 9 §). Vaikutusten arvioinnin perustana on käytetty kaavoitusprosessin aikana laadittuja selvityksiä sekä aluetta koskevia aiempia selvityksiä, kuten LNG –hankkeen ja sataman laajennuksen YVA menettelyn selvityksiä. 6.1 Vaikutusalue LNG -hankkeen vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Pääosa ympäristövaikutuksista rajoittuu rakennusalueen läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Tästä johtuen tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Alueen toteuttamisen vaikutukset ovat vähäiset ja ne kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueelle. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Kaavamuutoksella ei laajenneta yhdyskuntarakennetta. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen jää vähäiseksi, koska kyseessä on alueen osan laajennus satama-alueeksi kaavoitetun alueen sisällä laituri- ja satama-allasalueella. Kaavamuutoksen mahdollistama maankäyttö tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, eikä edellytä uusien tie-, raide- tai maakaasuverkkojen rakentamista. Kaasun jakelua varten rakennetaan maakaasuputkisto, joka yhdistyy nykyiseen maakaasuverkostoon Haminan satamassa. Kaavamuutoksessa esitetty maankäyttö ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tai yleiskaavan kanssa. Kaavamuutos on voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksella ei heikennetä lähialueen nykyistä maankäyttöä tai muissa maankäytön suunnitelmissa esitettyjä maankäytön tavoitteita. 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella laajennetaan t/kem -aluetta rakentuneen satama-alueen sisällä. Kaavamuutoksessa ei muuteta voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta, vaan rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Kaavamuutos mahdollistaa satamatoimintaan liittyvien rakennusten ja laitteiden lisäksi vaarallisten kemikaalien mm. maakaasun käsittelyn ja varastoinnin alueella. Hankesuunnitelman mukaisesti alueelle olisi mahdollista sijoittaa LNG –laivojen vastaanottoasema, joka sijoitetaan olemassa olevaan kaasulaituriin, purku- ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot sekä tilavuudeltaan 30 000 m3 varastosäiliö sekä soihtu häiriötilanteita varten. Suunnittelualue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Terminaali hyödyntää satamaalueen olemassa olevaa infraa, nykyistä laituria, tie- ja raideyhteyksiä sekä alueen maakaasuverkkoa. Laivojen lastauksessa ja purkauksessa käytetään sataman nykyistä Ö3 laturia. Laiturin käyttö ei edellytä merkittäviä muutoksia, laiturille rakennetaan uusi putkilinja. Kaavamuutoksessa laaditaan voimassa olevien kaavojen satama-alueen (LS) sisällä, eikä satama-aluetta liikennealueena ole tarpeen laajentaa tai muuttaa. 6.2 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Terminaalisäiliö sijoittuu alueelle, jossa on jo muita varastosäiliöitä lähiympäristössä. Näin ollen se ei tule erottumaan huomattavasti maisemasta. Kenttäalueen laajennus sijoittuu öljylaiturien väliselle alueelle ja rakennetun alueen jatkoksi. Kaurakarin vanhalta, vähällä käytöllä olevalla ra19 kennukselta sekä Pieni-Musta -saaren retkeily- ja ulkoilualueen rannoilta luoteeseen avautuvassa maisemassa kaavan muutoksen mahdollistama maankäyttö ja säiliö on havaittavissa, mutta nykyiset säilöt ja satamarakenteet muodostavat taustan uudelle rakentamiselle. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei laajenna sataman näkyvyyssektoria sataman edustan merialueelta tarkasteltuna maiseman suuntautuneisuuden vuoksi. Suunnittelualueelle avautuu saarista ja itäpuolen niemistä näkymiä, mutta etäisyydestä johtuen vaikutukset maisemaan jäävät vähäisiksi. Suunnittelualueella tai lähiympäristössä ei sijaitse tunnettuja muinaismuistoja tai maisemallisesti arvokkaita tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita, joten niihin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia ei muodostu. Vedenalaisten muinaisjäännösten kartoituksessa keväällä 2006 ei havaittu vedenalaisia muinaismuistokohteita alueella. Havainnekuva suunnittelualueelle etelästä. LNG -terminaalin kenttäalue ja säiliö sijoittuvat nykyisen öljylaiturin Ö3 viereen. Kuva 7. 6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suvirannan luonnonsuojelualue ja Natura-2000 -alueet (Fi0425006) sijoittuvat noin kolmen kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen. Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei vähennä Natura–alueen luontotyyppien levinneisyyttä. Terminaali ei varastoi tai käsittele öljyä, joten terminaalin rakentaminen ei lisää öljyvahingon riskiä. Kaavamuutos mahdollistaa kuitenkin myös muiden vaarallisten kemikaalien kuin LNG:n käsittelyn ja varastoinnin, mutta lisäys ei ole merkittävä suhteessa öljysatamassa jo nyt varastoitaviin ja käsiteltäviin kemikaaleihin. Öljyvahingon sattuessa alueen rannat voivat öljyyntyä ilman suojatoimia. Suvirannan rantaosassa esiintyy Suomenlahden rannikolle tyypillistä, mutta luonnontilaista ja edustavaa kivikkojen, rantahietikkojen ja rantaniittyjen kasvillisuutta. Lupinlahden (FI0425001) Natura-alue sijaitsee lähimmillään yli 4,3 kilometriä koilliseen suunnittelualueesta. Lupinlahden (FI0425001) Natura alueeseen lisääntyvä alusliikenne ja satamatoiminnasta aiheutuva eläimistöä häiritsevä melu ei ulotu. Öljyvuodon sattuessa öljy ei tule leviämään Natura-alueelle, koska Natura-alueen kautta tai edustalla ei tapahdu laivaliikennettä. Satama-allas on ruopattua aluetta, eikä sillä sijaitse arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä, näin ollen kaavamuutoksella ei ole vaikutusta arvokkaisiin vedenalaisiin luontotyyppeihin. Hanke toteutetaan siten, että pysyviä haittoja vesiluonnolle ei aiheudu. Vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset ajoittuvat täyttöalueen rakentamisaikaan ja ovat kestoltaan lyhytaikaisia, kuten reunapenkereiden rakentamisen mahdollisesti aiheuttama vedensamentuma. 20 6.4 Vaikutukset vesistöön Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan satamajärjestyksen mukaiselle satama-alueelle. Täytettävällä alueella pohjasedimentin pintakerros sisältää tutkimusten perusteella hieman kohonneita pitoisuuksia TBT -yhdisteitä sekä dioksiineja ja furaaneja. Pitoisuudet ovat pieniä ja ylittävät ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 vain lievästi. Mahdollisesti ruopattavalta alueelta otetussa näytteessä C ainoastaan TBT -yhdisteiden pitoisuus ylitti lievästi tason 1, muiden haitta-aineiden osalta pitoisuudet pisteessä C alittivat tason 1 selvästi. Sedimentin sisältämistä haitta-aineista ei siten arvioida aiheutuvan vaikutuksia veden laadulle tai kalastolle läjitysten tai mahdollisten ruoppausten aikana. Kenttäalueen rakentamisessa reunapenger rakennetaan työn aluksi täytettävälle alueelle, jolloin läjitys tapahtuu penkereen sisäpuolelle. Läjitys penkereen sisäpuolelle toteutetaan ensisijaisesti normaalina pengerrystyönä maalta käsin. Reunapenger estää samentuman leviämistä merialueelle. Jos on tarpeen tuoda alueelle täyttömassoja proomuläjityksenä, jätetään täytettävän kennon reunapenkereeseen kynnyksellinen kulkuaukko, joka varustetaan suojaverholla. Suojaverhorakenne estää samentuman leviämistä merialueelle. Alueelle keväällä 2015 tehtyjen pohjatutkimusten perusteella ei täyttötöiden yhteydessä tarvitse tehdä ruoppauksia tai louhintaa. Kaavan mahdollistamalla rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta veden laatuun satama-alueen ulkopuolella. Suunnitteilla oleva LNG -terminaalihanke ei vaikuta vedenkorkeuteen tai virtauksiin muutoin kuin paikallisesti suunnittelualueella. 6.4.1 Käytönaikaiset vaikutukset Käytön aikana alusliikenne aiheuttaa potkurivirtauksia. Suunnittelualueen edustalla kulkee jo nyt laivaväylä öljy- ja kaasulaitureille. Laivaliikenteen määrä satamassa riippuu voimakkaasti talouden suhdanteista. 6.5 Vaikutukset liikenteeseen LNG kuljetetaan Haminaan LNG –aluksilla ja kuljetettavan määrän arvioidaan alkuvaiheessa olevan 8 000 – 20 000 m3 kerrallaan 1-2 kertaa kuussa. Alus käy terminaalissa arviolta 1-2 kertaa kuukaudessa ja laivan purku varastosäiliöön kestää noin 12 – 18 h. Terminaalin säilöalusliikenteen osuus Haminan neste- ja kaasusataman nykyisistä alusliikennemääristä olisi noin 5 – 10 prosenttia. Terminaalista LNG syötetään höyrystinyksikköön, jossa se höyrystyy kaasumaiseksi maakaasuksi. Höyrystetty LNG voidaan kaasumaisena johtaa jakeluverkkoon alueen teollisuuden ja yksityisasiakkaiden käyttöön. Tarvittaessa maakaasua voidaan siirtää myös valtakunnan siirtoverkkoon. Suhteutettuna Haminan sataman liikennemääriin (vuonna 2014) LNG -kuljetusten osuus on enintään 1 %. LNG –kuljetusten aiheuttama liikennemäärä on näin ollen vähäinen. Kaavamuutos ei edellytä liikennealueen (satama-alue LS) laajentamista tai siihen liittyvien katutai tiealueiden muutoksia. Vaikutukset alueen liikenneturvallisuuteen ovat vähäiset. 6.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, virkistykseen Kokonaisuutena Haminan saariston virkistyskäyttöarvo on haminalaisille suuri ja saaristolla on myös matkailun kannalta suuri merkitys. Satama-alueen ja satamaan johtavan väylän läheisyydessä sijaitsee Majasaaren-Nuokkojen ulkoilualue, johon kuuluu noin 30 Haminan kaupungin omistamaa saarta, kuten Majasaari, Pikku-Musta ja Riisiö. Pikku Musta sijaitsee kaavan suunnittelualueesta yli 900 metriä kaakkoon. Kiinteistö, jota asemakaavan muutos koskee, rajoittuu merialueeseen satama-alueella, jolla on vähäinen virkistyskäyttöarvo. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Haminan saariston virkistyskäyttöön. Pieni-Mustasaaren retkeily- ja ulkoilualueen rannoilta koilliseen paikoin avautuvassa maisemassa kaavan muutoksen mahdollistama maankäyttö ja säiliö on havaittavissa, mutta nykyiset säilöt ja satamarakenteet muodostavat taustan uudelle rakentamiselle. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkevaan ylimaakunnalliseen melontareittiin kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei laajenna sataman näkyvyyssektoria sataman edustan merialueelta tarkasteltuna maiseman suuntautuneisuuden vuoksi. Kaavamuutoksen vaikutukset virkistykseen ovat vähäiset. 21 Kaavamuutoksen mahdollistamalla maankäytöllä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kalastoon tai kalastukseen. Satama-alueella kalastus on satamajärjestyksen mukaisesti kielletty. 6.6.1 Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen Haminan LNG –terminaali luo maakaasumarkkinoille kilpailukykyä sekä toimitusvarmuutta ja parantaa siten alueen teollisuuden kilpailukykyä. LNG terminaali luo myös mahdollisuuden toimittaa LNG:ta Keski- ja Itä-Suomeen kaasuverkon ulkopuolisille alueille. HaminaKotka satamassa toimiville kemianteollisuuden kansainvälisille yrityksille energian hinta on merkittävä tekijä, kun katsotaan minne toimintoja sijoitetaan ja missä kehitetään toimintoja edelleen. Yhdistettynä Haminan satamasidonnaisen teollisuuden muihin projekteihin LNG:n tuontiterminaali lisää alueen kilpailukykyä ja teollisuuden työpaikkoja. Terminaalihanke työllistäisi rakennusvaiheessa noin 100 ihmistä ympärivuotisesti. Terminaalin käynnistyessä vakituisia työpaikkoja suoraan terminaalitoimintoihin arvioidaan syntyvän 6-10 kappaletta. Välillisesti vakituisia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 10-20 kappaletta logistiikkaketjuun LNG -tankkausasemiin ja bunkrauspalveluihin. LNG:n bunkrausmahdollisuus HaminaKotka satamassa pitää myös sataman kilpailukykyisenä tulevaisuudessa, jolloin linjaliikennettä harjoittavat varustamot edellyttävät LNG:n saatavuutta kohdesatamissaan ja toisaalta edesauttaa varustamoita siirtymään LNG:n käyttöön, kun terminaaliverkosto on kattava. 6.7 Vaikutukset turvallisuuteen 6.7.1 Riskit ja häiriötilanteet Satamatoiminnan merkittävimmät ympäristöön vaikuttavat riskit liittyvät yleensä kemikaalien varastoinnin ja kuljetusten onnettomuustilanteisiin kuten vaarallisten aineiden vuotoihin, tulipaloihin ja räjähdyksiin. LNG -terminaalin osalta riskit liittyvät pääasiassa nesteytettyyn maakaasuun. LNG -terminaalitoiminnasta vastaava tulee tekemään tarvittavat turvallisuusselvitykset ja paloym. mallinnukset sekä hakemaan tarvittavat luvat Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). Terminaalin suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö sekä alan ohjeet ja standardit. Toiminnanharjoittaja tulee myös laatimaan tarvittavat toiminta- ja pelastussuunnitelmat. Yleisiä LNG:n varastointiin ja käsittelyyn liittyviä riskejä on kuvattu alla. LNG -terminaalin toimintaan liittyen mahdollinen riski on nestemäisen tai kaasumaisen maakaasun pääsy ympäristöön. Vuodon syynä voisi olla esimerkiksi laitteistojen tai putkistojen rikkoutuminen tai säiliöauton onnettomuus. Vuodon yhteydessä nesteytetty maakaasu haihtuu nopeasti ilmaan normaalissa ilmanpaineessa ja lämpötilassa. Maakaasu on myrkytöntä. Suljetuissa tiloissa suuret kaasupitoisuudet voivat syrjäyttää ilman happea, mutta avoimissa tiloissa pienet vuodot eivät nopean höyrystymisen ja ilmaan sekoittumisen vuoksi aiheuta tukehtumisvaaraa. Maakaasu koostuu lähinnä metaanista, joka on vaikeammin syttyvä ja hitaammin palava kuin nestekaasu. Maakaasun syttymisalue on kapea 5-15 tilavuus-% normaalissa ilman paineessa ja lämpötilassa. Varastosäiliön räjähdys on erittäin epätodennäköistä. Kaasujen syttymisen edellytyksenä on palamiskelpoisen seoksen aikaansaaminen. Nyrkkisääntönä maakaasulle on, että sitä pitää olla ilmassa vähintään 5 tilavuus-%, mutta alle 15 tilavuus-%. Tarkat arvot riippuvat palamisilman lämpötilasta ja happipitoisuudesta. Kapeahkon syttymisalueen lisäksi kaasumaisille polttoaineille on tunnusomaista korkeahko syttymislämpötila. Maakaasulla syttymislämpötila on 600-650 °C. Nesteytetty maakaasu on kylmää (-162 °C) ja mahdollisessa vuototilanteessa välittömän vaaran aiheuttaa altistuminen kylmälle. Riskeihin ja onnettomuustilanteisiin voidaan varautua mm. toimintojen sijoittelulla, riittävillä suojaetäisyyksillä sekä prosessiautomatiikalla. Mahdollisiin vuotoihin voidaan varautua esimerkiksi kaasunilmaisimien avulla. Terminaali varustetaan asianmukaisilla paloilmaisin- ja sammutusjärjestelmillä (vaahdotusjärjestelmä). LNG-paloa ei sammuteta vedellä, mutta vettä voidaan käyttää säiliöiden tai prosessilaitteiden ja putkistojen jäähdytykseen. Terminaali tulee hyödyntämään sataman olemassa olevaa palovesiverkostoa, johon tehdään tarvittaessa muutoksia. Hankealueella on voimassa sataman kulkulupakäytäntö. 22 6.7.2 Tulviin varautuminen Tulvavedenkorkeuksien on arvioitu nousevan toistuvalla 1/1000 (todennäköisyys 0,1 %) vähintään tasolle N2000 +3,0 m (Tulviin varautuminen rakentamisessa 2014 Ympäristöopas Antti Parjanne ja Mikko Huokuna toim.). Laiturin ja taustakentän korkeus tulee olemaan noin +3,0 m (MW2010). Alin suositeltava rakentamiskorkeus ilman aaltoiluvaraa N2000 –järjestelmässä on 320 cm ja maanpinnankohoaminen 4,1 mm / vuosi Haminan mareografilla. Tulvaveden korkeus on huomioitava rakentamisessa turvallisuuden kannalta. 6.8 Ympäristön häiriötekijät Meluvaikutukset LNG -terminaalin toiminnot eivät aiheuta merkittävää melua normaalitilanteessa. Huoltotoimista voi aiheutua tilapäistä meluhaittaa. Soihdun käyttö poikkeustilanteissa on mahdollinen melun lähde. Soihdun käyttö tulisi olemaan vähäistä, koska LNG pystytään höyrystämään maakaasun jakeluverkkoon ja tilanne, jossa siihen ei kyetä, on erittäin poikkeuksellinen. LNG -alusten tulo laituriin ja nesteytetyn kaasun pumppaaminen laivasta terminaalin putkistoon aiheuttavat ajoittaista melua, joka ei poikkea satamassa jo olemassa olevasta laivaliikenteen melusta. LNG -terminaalihankkeeseen on laadittu melumallinnus sijoituspaikkaan. Meluvyöhykkeiden mallinnuksessa on käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Mallinnuksen mukaan terminaalitoiminnan aiheuttama melu ei ylitä 45 dB:n meluohjearvoa normaalitilanteessa noin 200 metrin ja purkutilanteessa noin 400 m:n etäisyydellä terminaalialueesta. Terminaalitoiminnan aiheuttama melu jää lähimmillä luonnonsuojelu-, virkistys-, asuin- ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla alle valtioneuvoston VNp 993/92 mukaisten melutason ohjearvojen. Taulukko 1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeqenintään LAeq Päiväajalle (07–22) LAeq Yöajalle (22–07) Asumiseen käytettävillä alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 45-50 dB1)2) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB3) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - ULKONA SISÄLLÄ Liike- ja toimistohuoneet 45 dB 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 23 Kuva 8. LNG –terminaalin normaalitilanteen melumallinnus. Kuva 9. LNG –terminaalin laivan purkutilanteen melumallinnus. Ilmapäästöt LNG on käytännössä rikitön fossiilinen polttoaine, jonka energiantuotannossa ei synny hiukkaspäästöjä. LNG:llä on pienemmät hiilidioksidipäästöt verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. LNG ei ole myrkyllinen eikä sekoitu veteen tai imeydy maaperään. Soihdutuksessa päästöt jäävät vähäisiksi. Maakaasun käyttäminen energialähteenä alentaa teollisuuden ja liikenteen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nykyisestä korvatessaan öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä. Laivalii24 kenteessä LNG:n käyttö on yksi mahdollisuus toteuttaa rikkidirektiivin ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätösten edellyttämiä päästörajoja. Euroopan Unionin rikkidirektiivin (2012/33/EU) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätösten toteuttaminen edellyttää Itämeren laivaliikenteessä siirtymistä matalarikkisen polttoaineen, LNG:n, biopolttoaineiden tai rikkipesureiden käyttöön vuodesta 2015 alkaen. Euroopan Unionin rikkidirektiivi vaatii myös, että LNG –infrastruktuuri on valmis Itämeren satamissa vuoteen 2020 mennessä. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä paikoista, joissa direktiivin mukaisen laivojen bunkrauksen eli tankkauksen tulee olla mahdollista. 6.9 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamuutoksen merkinnät ja –määräykset on esitetty asemakaavakartan yhteydessä sekä kohdassa 5.1 Kaavan rakenne. 6.10 Nimistö Kaavamuutoksessa ei anneta uutta nimistöä. 25 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Kaavoitustusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Maankäyttö- ja rakennuslain ja sitä täydentävän asetuksen (895/1999, MRA) kaava- ja lupajärjestelmä asettaa puitteet alueenrakentamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä koostuu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä yleispiirteisistä ja yksityiskohtaisista kaavoista. Kaavamuutoksen toteutusta ohjataan erillissuunnitelmien, kaavoituksen sekä tarvittavien lupien mm. vesi-, tutkimus- ja rakennuslupien kautta. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa sen tultua voimaan. Vesilupa alueen täytölle on lainvoimainen ja täyttö aloitetaan kesällä 2015. Alustavien suunnitelmien mukaan LNG – terminaali valmistuisi vuoden 2017 lopussa ja otettaisiin käyttöön vuoden 2018 alussa. 7.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan alueen toimijoiden lupaehtojen mukaisesti. Lahdessa 2. päivänä kesäkuuta 2015. Ramboll Kaavoitusyksikkö Matti Kautto Pirjo Pellikka Johtava asiantuntija Projektipäällikkö, YKS-424 26 8. YHTEYSTIEDOT Haminan kaupunki www.hamina.fi Lisätietoja antavat: Kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola (040) 556 4260 Haminan kaupunki Tekninen toimi Puistokatu 2, PL 70 Telefax: (050) 749 2645 49401 Hamina Sähköposti: [email protected] Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta (0400) 485 531 Haminan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Puistokatu 2, PL 70 Telefax: (05) 749 2645 49401 Hamina Sähköposti: [email protected] Kaavakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73 15140 Lahti sähköposti: [email protected] Matti Kautto Johtava asiantuntija Niemenkatu 73 15140 LAHTI p. 0400 493 709 Pirjo Pellikka Projektipäällikkö, YKS-424 Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO p. 040 532 2380 27
© Copyright 2024