VNS 7/2010 vp
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010 : 8
Valtioneuvoston selonteko
NAISTEN JA MIESTEN
VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA
Sisältää tausta-aineiston
Helsinki 2010
Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:8
ISBN 978-952-00-3044-5 (painettu)
ISBN 978-952-00-3045-2 (PDF)
ISSN-L 1236-2050
ISSN 1236-2050 (painettu)
ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu)
URN:ISBN:978-952-00-3045-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2
www.stm.fi/Julkaisut
Kustantaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Kannen kuva: Plugi
Taitto ja paino: Yliopistopaino, Helsinki 2010
TIIVISTELMÄ
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA
Hallituslinjaaselonteossatulevaisuudentasa-arvopolitiikkaavuoteen
2020.Selonteontavoitteenaonvahvistaapitkäjänteistäjasuunnitelmallista
sukupuoltentasa-arvonedistämistä,jasiinäpainotetaansitoutumistatasaarvopolitiikantoimeenpanoonkaikillatasoilla.Lisäksiselonteossatarkastellaan
harjoitetuntasa-arvopolitiikantavoitteita,toimenpiteitäjaniidenvaikuttavuuttasekäsukupuoltentasa-arvonkehitystäviimeisenrunsaankymmenen
vuodenaikana.Valtioneuvostontasa-arvoselontekoonensimmäinenlajissaan.
Siksisekattaapaitsinykyisenhallituksenmyösedeltävienhallitustentasaarvopolitiikan1990-luvunloppupuoleltaalkaen.
Selontekoonvalitutteematpohjautuvathallitusohjelmienjahallituksen
tasa-arvo-ohjelmientasa-arvoakoskeviintavoitteisiin1990-luvunlopussaja
2000-luvulla.Pääteematovatpäätöksenteko,koulutusjatutkimus,työelämä,
työ-japerhe-elämänyhteensovittaminen,miehetjatasa-arvo,naisiinkohdistuvaväkivalta,lähisuhdeväkivaltajaihmiskauppasekätasa-arvoviranomaisten
asemajasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen.Selonteossakäsitellään
myöstasa-arvolainsäädännönkehitystäjaSuomentoimintaaEU:ntasa-arvopolitiikassasekäkansainvälisentasa-arvopolitiikaneriareenoilla.Lisäksitasaarvopolitiikankysymyksiätarkastellaanläpileikkaavastimaahanmuuttajien
javähemmistöryhmiennäkökulmasta.
Julkaisu jakautuu kahteen osaan. Valtioneuvoston hyväksymä selontekosisältäätasa-arvopolitiikanarvionjatulevaisuudenlinjaukset.Taustaaineistossatarkastellaanyksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisia
tavoitteitajatoimenpiteitäsekätasa-arvoakoskeviamuutoksiaviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana.Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenut
javienyteteenpäinprofessoriHelenaRannanjohtamaasiantuntijatyöryhmä.
Asiasanat: sukupuolten välinen tasa-arvo, tasa-arvopolitiikka
3
SAMMANDRAG
STATSRÅDETS REDOGÖRELSE OM JÄMSTÄLLDHETEN MELLAN KVINNOR OCH MÄN
Regeringen utstakar i redogörelsen riktlinjerna för framtidens
jämställdhetspolitik till år 2020. Målet är att stärka ett långsiktigt och
systematisktfrämjandeavjämställdheten,ochredogörelsenunderstryker
enförbindelsetillverkställandetavjämställdhetspolitikenpåallanivåer.
Därutövergranskasmålenochåtgärdernaidenbedrivnajämställdhetspolitiken
ochderaseffektivitetsamthurjämställdhetenutvecklatsunderdesenaste
drygttioåren.Statsrådetsjämställdhetsredogörelseärdenförstaisittslag.
Därföromfattardenförutomdennuvaranderegeringensävendeföregående
regeringarnasjämställdhetspolitiksedanslutetav1990-talet.
Detemansomvaltsförredogörelsenbaserarsigpåjämställdhetsmålen
enligtregeringsprogrammenochregeringensjämställdhetsprogramislutet
av1990-taletochpå2000-talet.Dehuvudsakligatemanaärbeslutsfattande,
utbildningochforskning,arbetsliv,förenandeavarbeteochfamiljeliv,mänoch
jämställdhet,våldmotkvinnor,våldinärarelationerochmänniskohandelsamt
jämställdhetsmyndigheternasställningochintegreringavkönsperspektivet.
Iredogörelsenbehandlasocksåjämställdhetslagstiftningensutvecklingoch
FinlandsverksamhetinomEU:sjämställdhetspolitiksamtpådeninternationella
jämställdhetspolitikensolikaarenor.Därtillbehandlasjämställdhetspolitiska
frågorgenomgåendefråninvandrarnasochminoritetsgruppernassynpunkt.
Publikationenärindeladitvådelar.Iredogörelsensomstatsrådetgodkänt
ingår en utvärdering av jämställdhetspolitiken och framtida riktlinjer
för denna. I bakgrundsdokumentet betraktas mer i detalj regeringarnas
jämställdhetspolitiska mål och åtgärder samt ändringar som gäller
jämställdhetenunderdesenastedrygttioåren.Arbetetmedattbereda
jämställdhetsredogörelsenharstöttsochförtsvidareavensakkunniggrupp
lettavprofessorHelenaRanta.
Nyckelord: jämställdhet, jämställdhetspolitik
4
SUMMARY
GOVERNMENT REPORT ON GENDER EQUALITY
InitsReportonGenderEqualitytheGovernmentoutlinesthefuture
genderequalitypolicyinFinlanduntiltheyear2020.Theaimofthereport
istoreinforcethelong-termandsystematicpromotionofgenderequality,
anditlaysemphasisonthecommitmenttotheimplementationofgender
equalitypolicyatalllevels.Furthermore,thereportlooksintotheobjectives
andmeasuresofthepolicythathasbeenpursuedandtheireffectivenessas
wellasintothedevelopmentsingenderequalityoverthepasttenyears.The
GovernmentReportonGenderEqualityisthefirstofitskind.Therefore,
itcoversthegenderequalitypolicyofnotonlythepresentGovernmentbut
alsoofthepreviousgovernmentssincetheendofthe1990s.
Thethematicareaschosenforthereportarederivedfromthegender
equalityobjectivesofthegovernmentprogrammesandgovernmentaction
plansongenderequalityintheendofthe1990sandthiscentury.Themain
thematicareasaredecision-making,educationandresearch,workinglife,
reconciliationofworkandfamilylife,menandgenderequality,violence
againstwomen,interpersonalviolenceandtraffickinginhumanbeings,and
thestatusofgenderequalityauthoritiesandgendermainstreaming.The
reportalsoaddressesdevelopmentsinthegenderequalitylegislationand
Finland’sactivitiesintheEUgenderequalitypolicyandonthevariousarenas
ofinternationalgenderequalitypolicy.Genderequalityissuesarealsodealt
withcross-cuttinglyfromtheperspectiveofimmigrantsandminoritygroups.
Thepublicationisdividedintotwoparts.TheReportapprovedbythe
Governmentincludesanevaluationofgenderequalitypolicyandpolicy
objectivesforthefuture.Thebackgrounddocumentdealsinmoredetail
withthegenderequalityobjectivesandmeasuresofthegovernmentsaswell
asreviewschangesingenderequalityoverthepasttenyears.Thepreparation
oftheReportonGenderEqualityhasbeenpromotedandsupportedbyan
expertgroupledbyProfessorHelenaRanta.
Key words: gender equality, gender equality policy
5
6
Valtioneuvoston selonteko
NAISTEN JA MIESTEN
VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA
7
8
SISÄLLYS
1. Johdanto ..................................................................................................... 11
2. Hallituksen tasa-arvopolitiikka ..............................................................14
2.1 Päätöksenteko ..............................................................................................14
2.2 Koulutus .........................................................................................................15
2.3 Korkeakoulutus ja tutkimus ......................................................................17
2.4 Työelämä ........................................................................................................18
2.5 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen .............................................19
2.6 Miehet ja tasa-arvo ..................................................................................... 20
2.7 Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja ihmiskauppa ........21
2.8 Suomen toiminta kansainvälisessä tasa-arvopolitiikassa ..................... 23
2.9 Tasa-arvopolitiikka ja yhdenvertaisuuspolitiikka ................................. 24
2.10 Sukupuolinäkökulma talouspolitiikkaan ................................................ 24
2.11 Sukupuolinäkökulma köyhyyden vähentämiseen .................................. 25
2.12 Tasa-arvopolitiikan tavoitteet ja seuranta ............................................. 25
2.13 Tasa-arvolainsäädäntö ................................................................................ 25
2.14 Tasa-arvoviranomaisten asema ja toimintaedellytykset ..................... 26
2.15 Vastuu tasa-arvon edistämisestä .............................................................. 27
2.16 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ............................................. 28
2.17 Tieto ja asiantuntemus tasa-arvopolitiikan tukena .............................. 28
3. Linjaukset ...................................................................................................30
9
10
1.
JOHDANTO
Hallitusantaaeduskunnalleselonteonnaistenjamiestenvälisestätasaarvostahallitusohjelmanmukaisesti.Tämäonensimmäineneduskunnalle
annettusukupuoltentasa-arvoakäsittelevävaltioneuvostonselonteko.Siksi
sekattaapaitsinykyisenhallituksenmyösedeltävienhallitustentasa-arvopolitiikan1990-luvunloppupuoleltaalkaen.Arviokoskeetasa-arvopolitiikan
tavoitteita,toimenpiteitäjatoimenpiteidenvaikuttavuutta.Hallitusantaa
samallaeduskunnallekatsauksensukupuoltentasa-arvonnykyiseentilaanja
tasa-arvokehitykseenviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana.
Selonteossahallituslinjaanäkemyksensätulevaisuudentasa-arvopolitiikasta
vuoteen2020.Hallituksentavoitteenaonvahvistaapitkäjänteistäjasuunnitelmallistatasa-arvopolitiikkaasekäpainottaasitoutumistatasa-arvopolitiikan
toimeenpanoonkaikillatasoilla. Lisäksiselonteontavoitteenaonantaavälineitätulevienhallitustentasa-arvo-ohjelmienlaatimiseen.Selontekotarjoaa
eduskunnalle,yhteiskunnallisilletoimijoillejakansalaisillemahdollisuuden
laaja-alaiseenkeskusteluunsukupuoltentasa-arvoakoskevistatavoitteistaja
tasa-arvopolitiikankeinoista.Hallitusonkäsitellytvaltioneuvostonselonteon
jasitoutunutsiihen.Valtioneuvostonselontekosisältäätasa-arvopolitiikan
arvionjalinjaukset.Selonteonliitteenäontausta-aineisto,jossaontarkasteltu
yksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisiatavoitteitajatoimenpiteitäsekätasa-arvoakoskeviamuutoksiaviimeisenrunsaankymmenenvuoden
aikana.Tausta-aineistoeioleollutvaltioneuvostonkäsittelyssä.
Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.
Poliittisillajataloudellisillapäätöksilläontasa-arvovaikutuksia,jotkailmenevätnaistenjamiestenkonkreettisissaelämäntilanteissa. Tasa-arvopolitiikan
laaja-alaisuusjapoikkihallinnollisuustekevätsiitäerityisenhaasteellista.
Tuloksellinentasa-arvopolitiikkaedellyttääkokohallituksenvastuunottoa
tasa-arvonedistämisestäjatiivistäeripolitiikka-alueidenvälistäyhteistyötä
niineduskunnassajaministeriöissäkuinalue-jakuntatasollakin.
Koskatasa-arvopolitiikkaonpoikkihallinnollistajakattaalaaja-alaisestieri
politiikka-alueet,selontekoontäytynytrajatatiettyihinteemoihin.Selonteon
temaattistenrajaustenlähtökohtanaovatolleetkuudenviimeisimmänhallitusohjelman1sukupuoltentasa-arvoakoskevattavoitteetsekä1990-luvun
lopussaja2000-luvullalaadituthallituksentasa-arvo-ohjelmat(1997–1999,
2004–2007,2008–2011).Selonteossaeisiiskäsitelläkaikkiayhteiskuntaelämänerialueisiinliittyviätasa-arvokysymyksiä.
1
Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma 19.6.2010, Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007; Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003; Pääministeri Anneli Jäätteenmäen ohjelma 17.4.2003;
Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma 15.4.1999; Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelma
13.4.1995.
11
Selonteonpääteematovat:
•Päätöksenteko:poliittinenpäätöksentekojayritystenjohtopaikat
•Koulutusjatutkimus
•Työelämä
•Työ-japerhe-elämänyhteensovittaminen
•Miehetjatasa-arvo
•Naisiinkohdistuvaväkivalta,lähisuhdeväkivaltajaihmiskauppa
•Tasa-arvopolitiikanorganisaatio
•Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
Tasa-arvoselonteossaonmyösomatosionsasukupuoltentasa-arvoakoskevanlainsäädännönkehityksestäjaSuomentoiminnastaEU:ntasa-arvopolitiikassajakansainvälisentasa-arvopolitiikaneriareenoilla.
Tasa-arvoselontekokäsitteleenaistenjamiestenvälistätasa-arvoajatarkasteleemolempiasukupuoliajaheidänasemaansaeriyhteiskuntaelämänalueilla.
Tämänlisäksimiestenjatasa-arvonvälistäsuhdettaonkäsiteltyerillisessäosiossa,jossanostetaanesiinerityisestimiehiinliittyviätasa-arvokysymyksiäsekä
tarkastellaanmiestenrooliatasa-arvonedistämisessä.Tasa-arvonedistäminen
onnaistenjamiestenyhteinentehtävä,janykyaikainentasa-arvopolitiikka
onkaikkiensukupuoltentasa-arvopolitiikkaa.
Onhuomattava,ettämoniatärkeitä,sukupuoltentasa-arvoonliittyviä
teemojaonselonteossajouduttukäsittelemäänvainlyhyestijaviitteenomaisesti.Tämäeikuitenkaantarkoitasitä,etteivätkökyseisetkysymyksetvaatisi
tasa-arvopoliittistahuomiotatulevaisuudessa.Vaikkaselontekokeskittyy
sukupuoltentasa-arvoakoskeviinkysymyksiin,sentavoitteenaonmyöskiinnittäähuomiotasukupuoltentasa-arvonnäkökulmastanaistenjamiesten
keskinäisiineroihinsekäsukupuoltentasa-arvonjamuunyhdenvertaisuuden
risteyskohtiin.Erityisestiesiinonnostettumaahanmuuttajienjavähemmistöryhmienasemaakoskeviakysymyksiäsilloin,kunneliittyvätsukupuolten
tasa-arvoontaimoniperusteiseensyrjintään.
Selonteonlähtökohtanaovatolleethallitusohjelmiensukupuoltentasaarvoakoskevattavoitteetsekähallituksentasa-arvo-ohjelmat.Huomion
kohteenaovatensisijaisestinetoiminta-alueet,joillatasa-arvotavoitteitaon
asetettu.Tässäyhteydessäonarvioitumyössitä,mihinsukupuoltentasa-arvon
kannaltatärkeisiinkysymyksiintaiteema-alueisiineioleriittävästikiinnitetty
huomiotahallituksentasa-arvopolitiikassa.
Tavoitteidenlisäksiselonteossatarkastellaantasa-arvopolitiikantoimeenpanoajaniitäkeinoja,joillatasa-arvoaonpyrittyedistämään.Keskeisiätasaarvonedistämisenvälineitäovatolleetmuunmuassavuonna1987voimaan
astunuttasa-arvolaki,poikkihallinnollinentasa-arvopolitiikkajavarsinkin
2000-luvullakaikkeapäätöksentekoakoskevasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen.Lisäksitasa-arvoaonpyrittyedistämäänerialueillatoteutetuilla
hankkeilla,joidenrahoitusmahdollisuudetovatlisääntyneeterityisestiSuomen
12
EU-jäsenyydenmyötä.Kysymyssiitä,millaisillatoimintatavoillaparhaiten
taataantasa-arvopolitiikanjatkuvuusjapitkäjänteisyys,ontässätärkeä.
Tasa-arvopolitiikantarkastelussahaasteellisinosuusontasa-arvopolitiikan
vaikutustenjavaikuttavuudenarviointi.Tämäedellyttäisimyöslaajaaarviota
siitä,mitenerialueidenpolitiikat,kutenesimerkiksityöllisyys-,talous-ja
koulutuspolitiikkaovatvaikuttaneetsukupuoltentasa-arvoonjamitensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminennäilläalueillaonedennyt.Tähänonollut
mahdollisuusvainrajoitetustiselonteontausta-aineistossa.Tasa-arvopolitiikan
vaikutustenarvioinnissaonkäytettyhyväksierityisestikuuttaasiantuntijoidentekemäätaustaselvitystä,jotkaonlaadittuselonteonvalmisteluavarten.
YK:nPekingintoimintaohjelmaonvaikuttanutmerkittävällätavallasuomalaiseentasa-arvopolitiikkaanjasenkeinovalikoimaan.Hallituksentasaarvo-ohjelma1997−99perustuipitkältiPekingintoimintaohjelmanteemoihin.Myöstasa-arvoselonteossatavoitteenaonollutkiinnittäähuomiota
laaja-alaisestiPekinginohjelmaan,jottatulevaisuudessaentistävahvemmin
nostettaisiintasa-arvopolitiikanagendallesellaisiateemojakuinesimerkiksi
köyhyysjatalouspolitiikka.
ErityisestiYK:nKaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamistakoskevaan
yleissopimukseen(CEDAW)liittyvämääräaikaisraportointiantaavälineitä
arvioidatasa-arvonetenemistäjaharjoitettuapolitiikkaaSuomessa.CEDAWkomiteanSuomelleantamiasuosituksiaonhyödynnettymyösselonteonlaadinnassa.LisäksihuomiotaonkiinnitettyEU-sääntelynvaikutuksiinsuomalaisessatasa-arvolainsäädännössäsekäSuomenjakansainvälistenjärjestöjen
väliseenvuorovaikutukseensukupuoltentasa-arvonalueella.
Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenutjavienyteteenpäinasiantuntijatyöryhmä,jonkapuheenjohtajanaontoiminutprofessoriHelenaRanta.
Työryhmässäonollutedustajiaministeriöistäjaasiantuntijoitaselonteon
eriteema-alueilta.Silläonollutkeskeinenrooliselonteontausta-aineiston
laadinnassa.
Tasa-arvoselonteostaonjärjestettykaksikansalaisjärjestöjen,työmarkkinajärjestöjenjamuidensidosryhmienkuulemistilaisuutta,19.5.2009ja
10.3.2010.Kuulemisenyhteydessäjärjestöillejamuilletahoilleonannettu
mahdollisuustoimittaamyöskirjallisetlausunnot.Ministeriöidenlausuntokierrosselonteostatoteutettiin15.6.−4.8.2010.
13
2.
HALLITUKSEN TASA-ARVOPOLITIIKKA
Suomionmonessasuhteessaollutsukupuoltentasa-arvonedelläkävijä.Meillä
naisetovatjopitkäänosallistuneetaktiivisestityöelämäänjapoliittiseen
päätöksentekoon.Hallitusonedistänytmuunmuassatyönjaperhe-elämän
yhteensovittamistajasukupuoltentasa-arvoapäätöksenteoneritasoillaaktiivisintoimenpitein.Viimevuosinaonentistäpainokkaamminnostettuesille
myösmiestenasemaanliittyviäyhteiskunnallisiaongelmia.
Sukupuoltentasa-arvoaedistetäänkaksoisstrategianavulla.Strategiapitää
sisälläänsekäerityistoimiatasa-arvonesteidenpoistamiseksiettäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkaikkeenpäätöksentekoonjasenvalmisteluun.
Suomionsitoutunutedistämääntasa-arvoaniinlainsäädännönkuintasaarvopolitiikankinkautta.MyösEuroopanunioni,kansainvälisetsopimukset
jakansainvälinentasa-arvopolitiikkaedellyttävätSuomenvaltioltaaktiivista
tasa-arvotyötä.Muidenmaidenhyvätkäytännötovatauttaneettasa-arvon
edistämiskeinojenlöytämisessä.Avoinkansainvälinenvuorovaikutusjamuidenmaidenparhaistakäytännöistäoppiminenovatjatkossakinkiinteäosa
tasa-arvopolitiikkaamme.
Viimeisen10−15vuodenaikanahallitusohjelmiinonkirjattuselkeitä
tasa-arvopoliittisiatavoitteita.Tasa-arvopolitiikanasialistaonpysynytpääosinsamana.Naistenosuudenkasvattaminenpäätöksenteossa,työelämän
tasa-arvokysymykset,ml.sukupuoltenvälistenpalkkaerojenkaventaminen,
perhevapaidentasaisempijakautuminenjanaisiinkohdistuvaväkivalta,ovat
olleetesillämonenhallituksenohjelmassa.Tasa-arvopoliittisiatavoitteitaon
konkretisoituhallitustentasa-arvo-ohjelmissa,joidentoimeenpanoonovat
osallistuneetkaikkiministeriöt.
Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonpoikkihallinnollistajaedellyttää
eritoimijoidenvälistäyhteistyötämuunmuassavaltioneuvostossa.Vaikka
hallituksellaonkeskeinenvastuutasa-arvonedistämisestä,alue-jakuntatason
toimijoiden,kansalais-jatyömarkkinajärjestöjensekätutkimuksenroolitasaarvotyössäonolennainen.Sekämiestenettänaistenosallistuminentasa-arvon
edistämiseenonensiarvoisentärkeää.
2.1
PÄÄTÖKSENTEKO
Hallitusonedistänytsukupuoltentasapuolistaedustustapoliittisessapäätöksenteossajayritystenhallituksissamoninerilaisintoimenpiteinviimeisen
kymmenenvuodenaikana.Monethallituksenasettamistapäätöksentekoa
koskevistatasa-arvotavoitteistaovattoteutuneethyvin.Naistenosuuttavaltionyhtiöidenhallituksissaononnistuttulisäämääntoivotullatavalla.Naisten
14
urakehitystävaltionhallinnossaontuettuaktiivisintoimenpitein,jamyönteistä
kehitystäontapahtunutmyöställäalueella.
Viimevuosikymmeninänaistenosuusonkasvanuterityisestivaaleilla
valittavissapoliittisenpäätöksenteonelimissäjahallituksenkokoonpanossa.
Hallituksessanaistenosuusonviimeisenkymmenenvuodenaikanaollut
jatkuvastiyli40prosentin,janykyisessähallituksessaylipuolet.2000-luvulla
naisetovattoimineetensimmäistäkertaamyöspääministerintehtävässä.
Työtehtäväthallituksensisälläjakautuvatkuitenkinedelleenjossainmäärin
sukupuolenmukaan:esimerkiksiensimmäisenvaltiovarainministerintehtäviä
onhoitanutainamiespuolinenministeri.
Vuonna1995hyväksyttytasa-arvolainkiintiösäännösonedistänytmerkittävästisukupuoltentasapuolistaedustustapäätöksenteonvalmistelussa.
Valtionhallinnontoimikuntienjatyöryhmienkokoonpanossanoudatetaan
kokonaisuudessaankiintiösäännöstä,vaikkakinministeriöidenvälilläon
edelleenerojanaistenjamiestenedustuksessavalmistelevissatoimielimissä.
Kuntatasollakiintiösäännösonedistänytnaistenjamiestentasapuolistaedustustaerityisestikunnanhallituksissajakunnallisissalautakunnissa.Naiset
ovatkuitenkinedelleenvähemmistönäkunnallisenpäätöksenteonylimmässä
johdossa,muunmuassatoimielintenpuheenjohtajinajakunnanjohtajina,
joihinkiintiösäännöstäeisovelleta.Myöskuntarakenteenpainottuminen
suurempiinyksiköihinnäyttäähidastaneennaistenosuudenkasvuaedellä
mainituissajohtotehtävissäainakinuudistuksenalkuvaiheessa.
Hallituksentoimetnaistenosuudenkasvattamiseksivaltionyhtiöidenja
valtionosakkuusyhtiöidenhallituksissaovattuottaneettuloksia.Sensijaan
yrityksissä,joissavaltionmääräysvaltaonpienempi,naistenosuusjohtavilla
paikoillaonedelleenmelkovähäinen.Pörssiyhtiöidenhallituksissanaisten
osuusonkasvanut,jaseonvuonna2010lähes17prosenttia.
Sukupuoltentasapuolisenedustuksenlisäksiontärkeääsisällyttääsukupuolinäkökulma demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen.
Sukupuoltentasa-arvoakäsiteltiinvuonna2010hyväksytyssävaltioneuvostonperiaatepäätöksessädemokratianedistämiseksi,jasukupuolinäkökulman
valtavirtaistamistajatketaantulevassaSuomendemokratia-arvioinnissaja
demokratiapoliittisessaselonteossa.Lisäksisukupuolinäkökulmaontärkeä
ottaahuomioon,kunmaahanmuuttajienjavähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksiaedistetäänjakunkäydäänvuoropuheluakyseisiäryhmiä
edustavienjärjestöjenkanssa.
2.2
KOULUTUS
Useissahallitusohjelmissajahallituksentasa-arvo-ohjelmissaonesitettytavoitteitasukupuoltentasa-arvonedistämiseksikasvatuksessajakoulutuksessa.
Tavoitteenaonollut,ettäkaikillaoppilaillaolisitasavertaisetmahdollisuudet
omientaipumustensajalahjakkuuksiensakehittämiseensukupuolestariippumatta.Lisäksitavoitteenaonollutedistääaktiivisestisukupuoltentasaarvoa,jottasukupuolenmukainenjakooppiainevalinnoissajamyöhemmin
15
ammatinvalinnoissalieventyisi.Koulutuksenaikainensukupuolenmukainen
jakoheijastuutyömarkkinoidenjakautumisessanaistenjamiestentöihin.
Opetustoimeakoskevissasäädöksissäjakoulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelmissaonollutviimeisenkymmenenvuodenaikananiukasti
sukupuoltentasa-arvoakoskeviatavoitteita.Sensijaantasa-arvonedistämiseen
liittyviäkokeilu-jakehittämishankkeitaonviimevuosinatoteutettuuseita.
Opetuskäytäntöjäkoskevatutkimusosoittaa,ettäkoulutuspolitiikansukupuolineutraalilähestymistapaeioleriittävästiohjannutkyseenalaistamaan
sukupuolenmukaistakahtiajakoajastereotyyppistäajattelua.Hankkeista
saatujatuloksiavoitaisiinjatkossahyödyntääsystemaattisemminesimerkiksi
oppilaitostentasa-arvosuunnittelussajaoppilaitostenohjaus-jaopetuskäytäntöjenkehittämisessä.
Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonparhaitenhuomioituperusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissa.Sensijaanlukio-opetustakoskevissa
opetussuunnitelmiensekäammatillistentutkintojenperusteissaviittaukset
tasa-arvoonovatvähäisiä.Oppilaan-jaopinto-ohjaukseensekäperusopetuksenlaadunkehittämiseenonkiinnitetty2000-luvullapaljonhuomiota.
Sukupuoltentasa-arvoeiolekuitenkaanolluterillisentarkastelunjaarvioinnin
kohteenatässätyössä.
Vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksessa tekninen ja tekstiilityöyhdistettiinyhdeksikäsityö-nimiseksioppiaineeksi.Käytännössäkäsityöoppiaineenopetusjakautuuedelleentekniseksijatekstiilityöksi,joka
ylläpitääperinteistäsukupuolenmukaistajakoatyttöjenjapoikienvälillä.
Opetushallitus on käynnistänyt käsityön oppimistulosten arvioinnin.
Käsityöoppiaineensisältöjäjatavoitteitakoskevatratkaisuttehdäänosana
2010-luvunopetussuunnitelmauudistusta.
Tasa-arvolakivelvoittaaperuskoulualukuunottamattaoppilaitoksiatekemääntoiminnallisentasa-arvosuunnitelman,jossaerityistähuomiotatulee
kiinnittäätasa-arvontoteutumiseenopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Opetushallitusontukenutoppilaitoksia
suunnitelmientekemisessälaatimallaoppaantasa-arvosuunnittelunkäytännön
toteuttamiseksijatasa-arvotyönedistämiseksioppilaitoksissa.Vuonna2009
tehdynselvityksenmukaantasa-arvosuunnitteluaonoppilaitoksissakuitenkin
toistaiseksitoimeenpantusuhteellisenvähän.Sukupuoltentasa-arvonaktiivinenedistäminenmyösperuskouluissaonarvioitutärkeäksi,esimerkiksilaajentamallatasa-arvosuunnitteluvelvoiteperusopetukseen.Tasa-arvosuunnittelun
nivominenosaksioppilaitostenopetustajakäytäntöjäontärkeää.
Opetusmateriaalilla on vaikutusta siihen, minkälainen kuva tytöistä
japojistasekämiehistäjanaisistanuorillemuodostuu.Erityisestiverkkomateriaalinjamedianvaikutusopetuksessajatiedonhankinnassaasettaa
haasteitatasa-arvonedistämiselle.Opetus-jakulttuuriministeriökehittää
keinojasukupuolitietoisuudenjamonimuotoisemmannais-jamieskuvan
edistämiseksioppimateriaaleissayhteistyössäoppimateriaalikustantajien
16
kanssa.Syyskuussa2010valmistuiopetushallituksenteettämäselvityssukupuolikuvastaperusopetuksenoppikirjoissa.
2.3
KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS
Korkeakouluissajatutkimuksenpiirissäontehtytasa-arvotyötäjousean
vuosikymmenenajan.SuomenAkatemiaonedistänytsukupuoltentasaarvoajanaistutkimustatoiminnassaanjo1980-luvultalähtien.Hallituksen
tasa-arvo-ohjelmissakorkeakoulutustajatutkimustakoskevattavoitteetja
toimenpiteetovatkohdistuneetmuunmuassasegregaationpurkamiseen,
sukupuoli-jatasa-arvotietoisuudenvahvistamiseenopettajankoulutuksessa,
naistentutkijanuranedistämiseensekänaistutkimuksenasemanvakiinnuttamiseen.Korkeakoulu-jatiedepolitiikankokonaisvaltainentarkastelusukupuolinäkökulmastaonkuitenkinvastaaluillaan.
Yliopistoissatasa-arvosuunnitelmienlaatiminenonedennythyvin.Opetus-
jakulttuuriministeriöntekemänselvityksenmukaankaikissayliopistoissaon
voimassaolevatasa-arvosuunnitelma,osastaammattikorkeakoulujasuunnitelmavieläpuuttuu.Sukupuolenmukaaneriteltyjätilastojaonjosaatavissa,muttaniitätarvitaanjatkossavieläkattavamminmyöskoulutus-ja
tieteenalakohtaisesti.
Hallitusonedistänytkorkeakoulutuksentasa-arvoamuunmuassasisällyttämälläyliopistojensopimuksiinlinjauksentasa-arvoisentutkijanuran
edistämisestä,minkälisäksiopetus-jakulttuuriministeriönkäyttämissä
seurantaindikaattoreissahenkilöitäkoskeviatietojatarkastellaansukupuolittain.Perheellistenopiskelijoidenasemaanonkiinnitettyerityistähuomiota.
Tavoitteenaonollutparantaanais-jamiesopiskelijoidenvälistätasa-arvoaja
antaaparemmattaloudellisetmahdollisuudethankkialapsiajoopiskeluaikana.
Hallituksentavoitteenaonollutsisällyttääsukupuolitietoistaopetusta
kaikkeenopettajankoulutukseen.OKMonrahoittanutvuosina2008–2010
tutkimus-jakehittämishanketta,jokatarjoaakonkreettisiavälineitätasa-arvo-
jasukupuolitietoisuudenedistämiseksikaikillaopettajankoulutuksenalueilla.
Naistentutkijanuranesteidenpoistaminenonollutkeskeinenosasukupuoltentasa-arvonedistämistätutkimuksessajatiedepolitiikassa.Tasa-arvon
kannaltaongelmallisinontohtorintutkinnonjälkeinenvaihejanaistenhidas
eteneminenerityisestiprofessuureihin.Naistentutkijanuranedistämiseksi
onesitettyuseitatoimenpiteitä2000-luvulla.Yleisenätavoitteenaonnaisten
tutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeentiede-jakorkeakoulupolitiikkaan.Konkreettisettoimenpide-ehdotuksetovatkoskeneetmm.virantäyttöjä,työnjaperhe-elämän
yhteensovittamistajatutkijanaistenasemanparantamistamentoriohjelmien
jajohtamiskoulutuksenavulla.Näidentavoitteidentoimeenpanoontärkeää.
Nais-,mies-jasukupuolentutkimuksenasemaeiolevielävakiintunut
yliopistoissa,jaoppiaineenasemavaihteleeyliopistostatoiseen.Erityisen
vaikeatilanneonniissäyliopistoissa,joissaopetusministeriönrahoittamia
professuurejaeiolejatkettu.Alantoimintaedellytystenkannaltaolennaisia
17
tekijöitäovaterityisestiopetusresurssienvakiinnuttaminensekäyliopistonjohdontukioppiaineenkehittämiselle.Lisäksisukupuolentutkimuksenparempi
integroiminenainelaitostentoimintaanjaerioppiaineisiinontärkeää.Tässäon
kysemyössukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisestayliopistojentutkintovaatimuksiinjasamallatasa-arvoakoskevanasiantuntemuksenedistämisestä
yliopistokoulutuksessa.Myössektoritutkimuksessaontähänastikäsitelty
vähänsukupuoltentasa-arvoonliittyviäkysymyksiä.
2.4
TYÖELÄMÄ
Maammevahvatasa-arvotilannenäkyyesimerkiksisiinä,ettänaisetjamiehet
osallistuvatmelkeinsamassamäärintyömarkkinoille.Laajempanatavoitteenatyöelämääkoskevientasa-arvotavoitteidentaustallaonkorkeatyöllisyys.
Molempiensukupuoltentyöllisyydenkasvattamiseksiontoteutettumerkittäviäyhteiskuntapoliittisiaratkaisuja,kutenpuolisoidenerillisverotus,perhevapaatjapäivähoito,jotkatukevatsekänaistenettämiestentyössäkäyntiä.
Tasa-arvopolitiikallaontavoiteltupaitsimiestenjanaistenyhtäläisiämahdollisuuksiaosallistuatyömarkkinoille,myössukupuolenmukaisentyönjaon
lieventämistätyömarkkinoilla.Myönteistäkehitystäontapahtunutnaisten
kouluttautuessaentistäuseamminmiesvaltaisillealoille.Sensijaanmiehet
eivätjuurikaanolehakeutuneetperinteisillenaisaloille,esimerkiksihoito-ja
hoivatehtäviin.Määräaikaisissatyösuhteissatyöskenteleeselvästienemmän
naisiakuinmiehiä.
Määräaikainentyösopiijoihinkinelämäntilanteisiinhyvin,muttasiihenvoi
liittyämyösongelmia.Määräaikaisessatyösuhteessatyöskentelevienpulmia
onnostettuesilletasa-arvopolitiikassa,jaheidänasemaansaonparannettu
useaanotteeseenlainsäädäntömuutoksin.Osa-aikatyöonsensijaanjäänyt
tasa-arvopolitiikassavähemmällehuomiolle.Työllisyydenkasvattamiseen
liittyvättasa-arvopoliittisettoimetovatolleetlähinnätyövoimapoliittisia.
Talouspolitiikanalueelleonasetettuvähemmäntasa-arvotavoitteita,jatalouspolitiikansukupuolivaikutustenarviointiaeiolekehitetty.
Sukupuoltenvälisetpalkkaerotovatedelleenkeskeinentasa-arvokysymys
suomalaisessayhteiskunnassa.Sukupuoltenpalkkaerojenkaventamiseksihallitusontoteuttanutvuodesta2006lähtienyhdessätyömarkkinajärjestöjen
kanssasamapalkkaisuusohjelmaa,jonkayleistavoitteenaonpalkkaeronpienentäminenenintään15prosenttiinvuoteen2015mennessä.Naisetansaitsivat
vuonna2009keskimäärin82prosenttiamiestenpalkoista.Viimevuosina
kehitysonollutoikeansuuntaista,joskinhidasta.VanhasenIIhallitustuki
viimesopimuskierroksellakuntasektoriakorjaamaannaisvaltaistenammattiryhmienpalkkojenjälkeenjääneisyyttäkorotetullavaltionosuudella.Korotus
kohdistettiinerityisestinaisvaltaisillekoulutetuilleammattiryhmille,joiden
palkkauseivastaatyönvaativuutta.
Tavoitteenaonollutmyösnaistenurakehityksentukeminenjanaisjohtajienmääränlisääminen.Naistenosuustyöelämänjohtajistaonkinkasvanut.
18
Näinontapahtunuterityisestilähiesimiehissä,muttamyöskorkeammilla
johtopaikoillaniinyksityiselläkuinjulkisellakinsektorilla.
Hallitusonkäynnistänyttyöelämänlaadunparantamiseksiuseitalaajoja
ohjelmia.Näissäohjelmissasukupuoltentasa-arvonedistämisennäkökulma
onollutmukana,joskaanseeiolenoussuthankkeissakovinvahvastiesille.
Työelämääkoskevatasa-arvopolitiikkaonpainottunuttasa-arvonedistämistoimiin.Kuitenkinmuunmuassapalkkaukseen,raskauteenjatyöhönottoon
liittyviäsyrjintätapauksiatuleeedelleenesillesekäyhteydenotoissatasaarvovaltuutettuunettätuomioistuimissa.
Etnistenjamuidenvähemmistöryhmienasemaanonkiinnitettyyhteiskunnassakasvavaahuomiota.Tasa-arvopolitiikanpiirissävähemmistöryhmiin
liittyviätoimiaonollutmelkovähän.Myöstilanteet,joissaheikompiasema
työelämässäjohtuuyhtäaikaisestimonestasyystä,esimerkiksisukupuolesta
jaetnisestätaustasta,taisukupuolestajavammaisuudesta,ovatjääneettasaarvopolitiikassatoistaiseksivähällehuomiolle.
2.5
TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN
Työnjaperheenyhdistäminenonollutpitkäänosatasa-arvopolitiikkaa.Työn
japerheenyhdistämisenhelpottamiseksiontehtypaljon,muunmuassaluotu
toimivapäivähoito,kehitettyperhevapaitajapientenkoululaistenaamu-ja
iltapäivähoitoa.Perhevapaidentasaisempijakaminenvanhempienvälilläon
olluttasa-arvopoliittisenatavoitteenapitkään.Taustallaonolluthalulisätä
vanhempienyhteistävastuutalapsistajavahvistaaisänjalastenvälistäsuhdetta.Perhevapaidentasaisempikäyttöisänjaäidinkeskentukeemyösäitien
asemaatyömarkkinoilla.Kehitysonollutviimeisenkymmenenvuodenajan
myönteistä,silläisätkäyttävätentistäenemmänvapaita,erityisestiisyysvapaata.Myösperhevapaidenkorvaustasojaonkorotettu,mikähelpottaa
lapsiperheidentaloudellistaasemaa.Haasteenajatkossakinonisienkannustaminenkäyttämäänenemmänperhevapaita,erityisestivanhempainvapaata,
jotaedelleenkäyttävätlähinnääidit.Kotimaisetjakansainvälisetkokemukset
osoittavat,ettäisätkäyttävätenitenheillekorvamerkittyjäperhevapaita.
Vanhempainvapaistatyönantajilleaiheutuvienkustannustenkorvaamista
onlisättyuseammankerran2000-luvullaniin,ettäsuurinosavapaidentyönantajakustannuksistaonjotasattu.Korvaustenrahoittamiseenosallistuvat
sairausvakuutuksenkauttaniinmies-kuinnaisvaltaistenkinalojentyönantajat
sekälisäksityöntekijätjavaltio.Perhevapaissaonkuitenkinvieläjoitakinkustannuksiatasaamatta,esimerkiksipieniosaäitiyslomapalkankustannuksista
jasairaanlapsenhoitamiseksikäytetyntilapäisenhoitovapaankustannukset.
Perheidenmoninaisuuslisääntyyjatkuvasti.Perheitäonmonenlaisia:yhden
vanhemmanperheitä,samaasukupuoltaolevienvanhempienperheitä,adoptioperheitä,sateenkaariperheitäym..Perhevapaajärjestelmäänontehtymoninaisuudenhuomioonottamiseksimuutoksiamuunmuassaadoptioperheiden
jaetävanhemmanasemaansekäluoturekisteröidyssäparisuhteessaoleville
perhevapaaoikeuksia.Jatkossakinperhevapaitakehitettäessäontarpeenottaa
19
huomioonperheidenmoninaisuus.Tavoitteenaon,ettäperhevapaajärjestelmä
kohteleekaikkialapsiayhdenvertaisestiriippumattasiitä,minkälaiseenperheeseenhesyntyvät.
Työnjaperheenyhteensovittamisenratkaisutovatrajautuneetlähinnä
pikkulapsivaiheeseenjapientenkoululaistenvanhempiin.Muillakinryhmillä
ontarpeitajoustaviinratkaisuihintyönjaperheenyhdistämisessä.Yhäuseampityöikäinenhuolehtiijatkossatyönohellamyösvanhenevistaomaisistaan.
Onkinsyytäharkita,minkälaisinjärjestelyintätävoitaisiintukea.
2.6
MIEHET JA TASA-ARVO
Hallituksentasa-arvopolitiikassakorostuulaaja-alainennäkökulmamiehiä
jatasa-arvoakoskeviinkysymyksiin:kyseonmiestensuhteestasukupuolten
väliseentasa-arvoon.Miehetjatasa-arvo-teemaavoidaantarkastellakolmesta
näkökulmasta.Ensinnäkin,miehiintuleekiinnittäähuomiotasekätasa-arvopolitiikantoimijoinaettätoimienkohteena.Toiseksi,sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminenvaatiisuunnitelluntoimenarvioimistasuhteessaniin
naistenkuinmiestenkintilanteeseen.Jakolmanneksi,osamiestenkokemista
ongelmistaedellyttäämyöstasa-arvopoliittistahuomiota.
Suomalaisessatasa-arvopolitiikassaerityisestimiehiinliittyviäkysymyksiä
onkäsiteltyjouseanvuosikymmenenajan.Merkittäväedistysaskelotettiin
vuonna1988,jollointasa-arvoasiainneuvottelukuntaperustiensimmäisen
miesjaoston.MyöskansainvälisellätasollaSuomionolluturanuurtajatuodessaanpuheenjohtajuuskaudellaanvuonna2006EU-keskusteluunteeman
miehetjatasa-arvo.
Viimeisen15vuodenaikanaisienasemajamiestenperhevapaidenkäytön
lisääminenonolluttoistuvastitavoitteena.Muitamiehiinjapoikiinliittyviä
toimiaovattarkasteluajanjaksollaolleetesimerkiksipedagogistenmenetelmien
kehittäminenoppimiserojenperusteellajakirjastotoiminnankehittäminen
poikienlukemisharrastuksentukemiseksi,segregaationlieventäminensekä
sukupuolinäkökulmansoveltaminensosiaali-jaterveyspalvelujenkehittämiseen.Lisäksimonettoimista,jotkaontehtynaistenasemanparantamiseksi,
vahvistavatmyösmiestenasemaa.Tällaisiaovatesimerkiksimääräaikaisten
työsuhteisiinliittyvätparannukset.
Miehiäjatasa-arvoakoskevaaosaamistajaasiantuntemustatarvitaan
päätöksenteontueksi.Lisäksionhavaittutärkeäksi,ettäjulkishallinnossa
japalveluissatätäasiantuntemustalisätään.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminensisältäämyösmiestenasemanjatilanteenhuomioonottamisen
asioidenvalmistelussajapäätöksenteossa.Seonkinolluttasa-arvopolitiikan
keskeinenkeinomiehiäkoskevienongelmienratkaisemisessaesimerkiksi
terveyspolitiikassa.Miestenterveydenjaterveyskäyttäytymisenedistämiseksi
tulisierihallinnonaloillatoteuttaanykyistäenemmänerityistoimia,joissaon
vahvasukupuolinäkökulma.Näidentoimienpohjaksitarvitaanmyöstutkimustietoajaanalyyttistanäkökulmaasyrjäytymistäsekäsyrjintääkoskeviin
kysymyksiin.
20
Isätkäyttävätedelleenvainpienenosanniistäperhevapaista,joihinheillä
olisioikeus.Siksiasenteisiinvaikuttaminenonedelleentärkeää.Lisäksitutkimustenmukaantyöpaikoillasuhtaudutaanjonkinverrankielteisemmin
isienkuinäitienjäämiseenperhevapaille.Neuvolatyössäjaesimerkiksieroja
jahuoltajuusasioitakoskevissaviranomaiskontakteissaontärkeätukeakummankinvanhemmansuhdettalapseen.
Stereotyyppisetkäsityksetsukupuolirooleistakaventavatmiestenjapoikienelämää.Erityisestivarhaiskasvatuksen,oppilaitosten,työpaikkojenja
medianrooliastereotyyppistenmieheydenmallienpurkamisessatulisikin
vahvistaa.Väkivallankäytönyhteyttämiehenäolemisenkulttuurisiinmalleihinonselvitettäväjaetsittäväkeinojaväkivallattomuudenvahvistamiseen
kaikissaelämänpiireissä.Samallaonsyytäottaahuomioonmiestenjapoikien
keskinäiseterotjaelämäntilanteidenmoninaisuus.Moninaisuusvoiliittyä
pysyväisluonteisiinominaisuuksiin,kutenetniseenalkuperäänjaseksuaaliseen
suuntautumiseentaipotentiaalisestimuuttuviintilanteisiinkutenperhesuhteisiinjaammattiin.Moninaisuuskeskustelussatuleeottaahuomioonmyös
miestenkeskinäisetvaltasuhteet.
Miestenosallistumistatasa-arvopoliittiseenkeskusteluunjatasa-arvon
edistämiseenontärkeäedelleenlisätä.Näinvahvistetaantasa-arvonedistämistämiestenjanaistenyhteisenätehtävänä.Jatkossakintarvitaanlaaja-alaista
jamoniäänistäkeskusteluamiehiäjatasa-arvoakoskevistatavoitteista.
2.7
NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA IHMISKAUPPA
SuomionYK:nCEDAW-sopimuksenosapuolenasitoutunutehkäisemään
kokonaisvaltaisestinaisiinkohdistuvaaväkivaltaa,jokaonvakavaihmisoikeusloukkausjayksinaisiinkohdistuvansyrjinnänmuoto.Hallituksentavoitteenaonuseimmitenollutlähisuhde-japerheväkivallanehkäiseminen,jota
onviimevuosikymmenenaikanapyrittytoteuttamaanpääasiassahankkein
jaohjelmin.Myösnaistentyöpaikallakohtaamaanväkivaltaanjanaiskauppaanonkiinnitettyhuomiota.Hallituksentoimenpiteetovatkohdistuneet
esimerkiksiväkivallanuhrienpalvelujenkehittämiseen,väkivaltaakoskevan
asiantuntemuksenkasvattamiseenjaasenteidenmuuttamiseen.Myöslainsäädäntöäonkehitettyerityisestilähisuhde-jatyöpaikkaväkivallanosalta.
Hallitusonesittänyt(HE78/2010vp)lähisuhdeväkivallanjahenkilöönhänen
työtehtäviensävuoksikohdistetunlievänpahoinpitelynsaattamistavirallisen
syytteenalaiseksi.Lisäksiseksuaalirikoksiakoskevaalainsäädäntöäarvioidaan
jauudistetaanparhaillaan.Kokonaisvaltainennaisiinkohdistuvanväkivallan
ehkäisyohjelmahyväksyttiinkesällä2010.Ohjelmakeskittyyparisuhdeväkivallanuusiutumisenehkäisemiseen,seksuaalisenväkivallanvähentämiseen
jahaavoittuvassaasemassaoleviennaistensuojelemiseen.
Naisiinkohdistuvaajalähisuhdeväkivaltaavoidaanonnistuneestiehkäistä
ainoastaantekemällätiivistäyhteistyötäviranomaisten,palvelujentarjoajien,järjestöjenjaerialojenasiantuntijoidenkanssa.Moniammatillistaja
21
poikkihallinnollistayhteistyötäonkehitettyhyvintuloksinväkivallanehkäisyhankkeissa.Lääninhallituksetjakunnatovatjärjestäneetalueellistajapaikallistakoulutustaammattihenkilöstölle.Poliisinjasosiaalitoimenyhteistyötä
onkehitettyjapoliisinkoulutustaväkivaltakysymyksistälisätty.Naisiinkohdistuvanjalähisuhdeväkivallanehkäisyntehokaskoordinointijakehittäminenedellyttävätjatkossapysyvientoimintatapojenjarakenteidenluomista
valtakunnallisesti.
Väkivallanuhrienjamuidenosapuoltenpalvelujenvarmistaminenvaltakunnallisestionedelleenkeskeinenhaaste.Palvelumallienja-rakenteiden
kehittämistyötäonjotehtykunta-jaaluetasollayhteistyössäpoliisin,sosiaali-
jaterveydenhuollonjajärjestöjenkanssa.Kuntiensosiaali-jaterveystoimelle
onluotusuosituksetpalveluidenkehittämiseksi.Suositustentoteutuminen
arvioidaanvuoden2011aikana.Palveluidenkehittämisessämaahanmuuttajienerityistilanneväkivallankohtaamisessaonotettuhuomioon.Sensijaan
sukupuoli-jaseksuaalivähemmistöihin,vammaisiinjavanhuksiinkohdistuva
väkivaltaonjäänytvähemmällehuomiolle.Miestenläheissuhteissaankokemaaväkivaltaajasiihenliittyviätoimenpiteitäeioletoistaiseksihuomioitu
erillisenäkysymyksenälähisuhdeväkivallanehkäisyssä.Onhuomioitava,että
kodinparisuhdeväkivaltalisäämyöslapsiinkohdistuvanväkivallanriskiä.
Naistenkohtaamaantyöpaikkaväkivaltaanonpuututtutehostetustiyhteistyössätyösuojelupiirienkanssa.Häirintäjamuuepäasiallinenkohtelukiellettiintyösuojelulainuudistuksessa2002.Tasa-arvolakivelvoittaaoppilaitoksia
ehkäisemäänjapoistamaanseksuaalistahäirintääjasukupuolenperusteella
tapahtuvaasyrjintää.
Väkivallastaaiheutuvatkustannuksetyhteiskunnalleovatmerkittäviä.
Naisiinkohdistuvanväkivallankustannuksiaonarvioitusosiaali-jaterveysministeriöntoimestakahdessaeriselvityksessä.Pelkästääntaloudellisten
menetystennäkökulmastaontärkeää,ettänaisiinkohdistuvanjalähisuhdeväkivallanvarhaiseenennaltaehkäisyynjaasennekasvatukseenkohdistuvia
toimenpiteitätehostetaantulevaisuudessa.
Naistenseksuaalistahyväksikäyttöäihmiskaupassaonehkäistymonin
tavoin.Vuosina1998−2002toteutettiinseksikaupanjaprostituutionehkäisyhanke.Suomensitoutumisestakansainvälisiinsopimuksiinonseurannutuseita
muutoksiakansalliseenlainsäädäntöönerityisestiihmiskaupantorjunnassa
jaihmiskaupanuhriensuojelussa.Seksipalvelujenostaminenseksikaupan
kohteenaolevaltahenkilöltäkiellettiinvuonna2006.Keskeisettavoitteetja
toimenpiteetihmiskaupanehkäisemiseksionkirjattukansalliseenihmiskaupanvastaiseentarkennettuuntoimintasuunnitelmaan.Uhrientunnistamiseen
liittyvättoimenpiteetovatsuunnitelmassakeskeiselläsijalla,jaalhainentunnistamiskynnysontärkeätavoitemyösjatkossa,jottakaikkiihmiskaupparikostenuhritsaataisiinavunpiiriin.
22
2.8
SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ
TASA-ARVOPOLITIIKASSA
Suomionollutaktiivinenkansainvälisessätasa-arvoyhteistyössäjaEU:ntasaarvopolitiikassajavaikuttanutsiihen,mitensukupuoltentasa-arvoakoskevaa
sääntelyäjamuitatoimenpiteitäonkehitetty.EuroopanunionissaSuomion
pyrkinytedistämäänpitkäjänteistäyhteistyötäkomissionjamuidenjäsenmaidenkanssasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiunioninpäätöksentekoprosesseihin.Suomionajanutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista
EU:nulko-jaturvallisuuspolitiikassasekäkehityspolitiikassa.LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenSuomenomassa
EU-valmistelussaja-päätöksenteossa.SuomiontukenutEU:ntasa-arvoon
liittyvänohjelmatyönjatasa-arvotoimielintenvahvistamistasekäedistänyt
YK:nPekingintoimintaohjelmantoimeenpanoajaseurantaaEU:ssayhteisten
indikaattorienpohjalta.
YK:ssasukupuoltenvälisentasa-arvonedistäminensekänaisiinjatyttöihin
kohdistuvansyrjinnänjaväkivallanvähentäminenovatolleetSuomenkeskeisiä
tavoitteita.Erityistähuomiotaonkiinnitettynaistenjatyttöjenseksuaali-ja
lisääntymisterveydenja-oikeuksienedistämiseen.Myösnaisiinkohdistuvanväkivallantorjuminenjanaistenasemanparantaminensekäaseellisten
konfliktienaikanaettähauraissajakonfliktinjälkeisissämaissaovatolleet
Suomenajamiatavoitteita.SuomionvaikuttanutaktiivisestiYK:nnaisten
asemaaedistävientoimintojenuudistamiseenjakesällä2010perustetuntasaarvokokonaisuuden(UNWomen)luomiseen.
EuroopanneuvostossaSuomionaktiivisestitukenuttoiminnantehostamistanaisiinkohdistuvanväkivallanjaperheväkivallanehkäisemiseksi,
mukaanlukienmahdollisimmankattavanjatehokkaastitoimivanjärjestelmänaikaansaamistaEN:nyleissopimusneuvotteluissa.KansallisestiSuomi
valmisteleetoimenpiteitäEN:nihmiskaupanvastaistatoimintaakoskevan
yleissopimuksenratifioimiseksi.ETYJ:ssäSuomiontukenutjärjestöntoimia
tasa-arvonsaavuttamiseksijanaistenasemanparantamiseksi.
Maamme on jo vuosia osallistunut aktiivisesti myös pohjoismaiseen tasa-arvotyöhön ja tasa-arvon edistämiseen OECD:n toiminnassa.
Kehityspolitiikassanaistenjatyttöjenoikeudetjaasemanparantaminensekä
sukupuoltenvälisenjayhteiskunnallisentasa-arvonvahvistaminenovatolleet
Suomenläpileikkaaviateemoja.Tasa-arvontoteutumistakehityspolitiikan
läpileikkaavanateemanaonmyösarvioitu.Suomionsitoutunutsukupuoltentasa-arvonedistämiseenosanaYK:nvuosituhattavoitteidentoteutusta.
Ilmastonmuutoksentorjunnassajakestävänkehityksenedistämisessäsukupuoltentasa-arvonjanaistenasemanhuomioiminenonnostettuyhdeksi
keskeiseksialueeksi.
23
2.9
TASA-ARVOPOLITIIKKA JA
YHDENVERTAISUUSPOLITIIKKA
Vähemmistöryhmiinkuuluviennaistenjamiestenasemasekänaistenjamiestenkeskinäiseterotovatolleettähänastivainvähänesillätasa-arvopolitiikassa.
Tasa-arvopolitiikkaakehitetäänjatkossakaikkiaihmisiäkoskevanmoninaisuudennäkökulmasta.Maahanmuuttajanaistenja-miestenasemaanliittyvät
kysymyksetovatosatasa-arvopoliittistaagendaa.Onmyöshuomattava,että
esimerkiksisaamelaistenjaromanienasemasta,elinoloistataipoliittisesta
osallistumisestaonhyvinvähänsukupuolenmukaaneriteltyätutkimustietoapäätöksenteontueksi.Samakoskeevammaistenhenkilöidenasemaa.
Sukupuoltentasa-arvoakoskevatkysymyksetvoivatvaihdellamyöseriikäkausina:esimerkiksityttöjäjapoikiataiikääntyviänaisiajamiehiäkoskettavat
tasa-arvo-ongelmattehdäänentistäenemmännäkyviksitasa-arvopolitiikassa.
Vastaavastiyhdenvertaisuuspolitiikassatarvitaanvahvempaasukupuolinäkökulmaa.Esimerkiksisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistamaahanmuuttopolitiikkaanvahvistetaanedelleen.Vammaistenhenkilöidenasemaa
jaoikeuksiatuleetarkastellasukupuolinäkökulmasta.Samoinromani-ja
saamelaispolitiikassatarvitaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaja
huomionkiinnittämistäromani-jasaamelaisnaistenkokemaanmoninkertaiseensyrjintäänsukupuolenjaetnisentaustanperusteella.Myösseksuaalivähemmistöjenasemaakoskeviakysymyksiäjatoimenpiteitäonsyytätarkastella
sukupuolinäkökulmasta.Tasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikallaonyhteisiä
tavoitteitajakonkreettisiavälineitänäidenkysymystenkäsittelyyn.Jatkossa
tarvitaankiinteämpääyhteistyötäsukupuoltentasa-arvoonjayhdenvertaisuuteenliittyvienkysymystenparissatyöskentelevienkesken.Ontärkeää
kiinnittääerityistähuomiotasukupuoleenjamuihinsyrjintäperusteisiinliittyväänristeäväänjamoniperusteiseensyrjintään.
2.10 SUKUPUOLINÄKÖKULMA TALOUSPOLITIIKKAAN
Työelämäntasa-arvokysymyksetovatolleetyksikeskeisiätasa-arvopolitiikan
kysymyksiäjopitkään.Työllisyyttäjalaajemmintyöelämääkoskevillatavoitteillajatoimenpiteilläonpuolestaanvahvakytkösvalittuihintalouspoliittisiin
ratkaisuihinjatoimenpiteisiin.Talouspolitiikassaontyöllisyyspolitiikkaa
vähemmänkiinnitettyhuomiotasukupuolinäkökulmaanjaetukäteisarviointiin
siitä,mitenerilaisettalouspoliittisetratkaisutvaikuttavatnaistenjamiesten
asemaanjatoimeentuloon.Hallituksentasa-arvo-ohjelmiineitoistaiseksi
olenostettutalouspolitiikkaanliittyviäkysymyksiä.Talouspolitiikassaja
erityisestisuunniteltaessatoimenpiteitätaloudenelvyttämiseksiontärkeää
arvioidaetukäteensukupuolivaikutukset.
24
2.11 SUKUPUOLINÄKÖKULMA KÖYHYYDEN
VÄHENTÄMISEEN
Kestävällätalous-,työllisyys-jasosiaalipolitiikallaonpyrittykaikkiensuomalaistenhyvinvoinninturvaamiseenmyöstaloudellisestivaikeinaaikoina.
Samallatavoitteenaonollutköyhyydenjasyrjäytymisenvähentäminen.Alan
tilastotuotantoaonkehitettyniin,ettätiedotovatsukupuolenmukaanjaoteltuja.Yksinhuoltajistaenemmistöonnaisia.Yksinhuoltajiensuhteellinen
taloudellinenasemaheikkeni1990-luvunlamanaikana,javaikkatilanneon
2000-luvullajonkinverranparantunut,onyksinhuoltajienköyhyysedelleen
vakavaongelma.Myöspelkänkansaneläkkeenvarassaelävienyli75-vuotiaidennaistenköyhyysriskionsuuri.Miehissäonsyrjäytyneitäenemmänkuin
naisissa.Asunnottomistaselkeäenemmistöonmiehiä,jaasunnottomuuteen
liittyyvakavasyrjäytymisriski.Yksinelävätmiehetovatyliedustettuinamyös
toimeentulotuensaajissa.Köyhyydenjasyrjäytymisenvähentämistoimien
vaikutuksetnaisiinjamiehiinontärkeääarvioidaetukäteen.
2.12 TASA-ARVOPOLITIIKAN TAVOITTEET JA
SEURANTA
Tasa-arvopolitiikanarviointihaastaakysymään,millaisillakeinoillajatyönjaollatasa-arvopolitiikassapäästäänparhaisiinjakestävimpiintuloksiin.
Viimeisenviidentoistavuodenaikanahallitusohjelmientasa-arvotavoitteet
ovatlisääntyneet.Näitätavoitteitajavälineitäonkonkretisoituhallituksen
tasa-arvo-ohjelmissa.Hallitusohjelmientasa-arvokirjauksetjahallituksen
tasa-arvo-ohjelmatovatasettaneetkeskeisettavoitteet,joidenavullapoikkihallinnollistatasa-arvopolitiikkaaonohjattu.
Tasa-arvopolitiikanasialistaonvuosienmittaanvakiintunutperustellusti
tiettyihinkysymyksiin.Valtioneuvostossatasa-arvopoliittisetpääteematovat
olleetkullakinnelivuotiskaudellane,jotkaonkirjattuhallitusohjelmaansekä
hallituksentasa-arvo-ohjelmaan.Lisäksitarvitaanylihallituskausienulottuviapitkänlinjantavoitteitajastrategistanäkemystäsiitä,mitentavoitteisiinpäästään.Pitkäjänteinentasa-arvopolitiikkaedellyttääsekäharjoitetun
tasa-arvopolitiikanettäyhteiskunnallistenmuutostentasa-arvovaikutusten
arviointia.
Tasa-arvopolitiikantavoitteidensaavuttamiseksitarvitaanseurannanvahvistamista muidenPohjoismaidenesimerkinmukaisesti.Tasa-arvopolitiikan
seurantaaonsyytäselkeyttää,jasitävartentarvitaansopiviamittareita.Muun
muassahallituksentasa-arvo-ohjelmaankirjatuttoimetonkonkretisoitavaniin
selkeästi,ettäniidentoteuttamistajatoimeenpanoonmyönnettyjäresursseja
erihallinnonaloillapystytäänseuraamaanyksityiskohtaisesti.
2.13 TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ
Naistenjamiestenvälisestätasa-arvostaannettulakionollutvoimassayli
kaksikymmentävuotta.Sensäätämiselläjasiihentehdyillämuutoksillaon
25
vahvastikansainvälinenjaEU-tausta.Lakionsoveltamisalaltaanyleinenja
sekattaakaksikeskeistänormistoa.Ensinnäkinlakisisältääsäännöksetsyrjinnänestämisestäläheskaikillaelämänaloillajakaikessayhteiskunnallisessa
toiminnassajatoiseksisäännöksettasa-arvonedistämisestäviranomaistoiminnassa,työpaikoillajaoppilaitoksissa.Lisäksisemääräälainrikkomisen
seuraamuksistajalainvalvonnasta.
Tasa-arvolakiaontäydennettyjauudistettuuseasti,merkittävimmin
vuosina1992,1995ja2005.EU-oikeussisällytettiinlakiinvuoden1995
uudistuksessasamalla,kunlakiinotettiinsäännöksetkiintiöistäjatasa-arvosuunnitelmista.Vuoden2005tasa-arvolainkokonaisuudistuksentärkeimpinä
tavoitteinaolivatEU:ntasa-arvodirektiivientäytäntöönpanosekätasa-arvosuunnitteluntehostaminenjasamapalkkaisuudenedistäminenpalkkakartoitusvelvoitteenavulla.Vuoden2005lainmuutoksenkäsittelynyhteydessä
eduskuntasisällyttilakiinmyösoppilaitoksille(poislukienperusopetusta
antavatoppilaitokset)velvoitteentehdäoppilaitoksentoimintaakoskevatasaarvosuunnitelma.Lisäksivaltavirtaistamisperiaatettavahvistettiinlisäämällä
siitälakiinnimenomainenmaininta.
Eduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaarvioilausunnossaan(TyVL
6/2010)keväällä2010,ettätasa-arvolakimuodostaahyvintoimivankokonaisuuden.Tästähuolimattasukupuoleenperustuvaasyrjintää,muunmuassa
raskaussyrjintääesiintyyyhä.Yhdenvertaisuuslainuudistustyönyhteydessä
nousiesiinmahdollisuusyhdistääsetasa-arvolainkanssa.Tämäajatustorjuttiinlaajaltilausuntokierroksella2008.
Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluakoskevattuoreettutkimuksetosoittivat,ettätasa-arvosuunnitteluonselvästilisääntynyt,muttasuunnitelmien
laadussaolisivieläparantamisenvaraa.Eduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaedellyttikeväällä2010muutoksiatasa-arvolakiin.Valiokuntaesitti
lausunnossaanmuunmuassa,ettälakiintarvitaantäsmällisetohjeetsiitä,
mitentöidensamanarvoisuuttatuleepalkkakartoituksessaarvioida.Tasaarvolakikaipaatäsmennyksiä,joistaosaonyhteydessäparhaillaanuudistettavaanyhdenvertaisuuslakiin.Täsmennystentarvetuleeharkittavaksitietyin
osinmuussakinlainsäädännössäkuintasa-arvolaissa,jottalainvelvoitteet
olisivatnykyistäparemminyleisessätiedossa.
2.14 TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA JA
TOIMINTAEDELLYTYKSET
Tasa-arvoasioitaonhoitanutsosiaali-jaterveysministeriönyhteydessävuoden
2001organisaatiouudistuksestalähtienkolmeeritoimielintä,joillajokaisella
onselkeäomatoimintakenttänsä.Tasa-arvovaltuutettuvalvootasa-arvolain
noudattamista,tasa-arvoyksikkövalmisteleejakoordinoihallituksentasaarvopolitiikkaajatasa-arvoasiainneuvottelukuntatoimiiparlamentaarisena
neuvoa-antavanaaloitteentekijänä.
Onarvioitu,ettätasa-arvoyksikönerihallinnonaloilleulottuvatohjauskeinot
kaipaavattäsmentämistä.Yksiköntehtävätovatpitkältitasa-arvopoliittisten
26
toimienkäynnistämistäjakoordinointiaeriministeriöissäjaerihallinnonaloilla.Koordinointityössäyksikeskeinenosaontasa-arvonvaltavirtaistamiseenliittyvätyö,jokaulottuukaikillehallinnonaloille.Vaikkatasa-arvoa
koskevathallitusohjelmakirjauksetonkonkretisoituhallituksentasa-arvoohjelmissayksilöidyiksitoimenpiteiksi,niidenseurantaanerihallinnonaloilla
eiainaoleollutvakiintuneitamenettelytapojaeikäniidentoteuttamiseen
ainaoleriittävästisitouduttu.
Tasa-arvoasioidenvalmistelussaEU15-maissayleisinorganisaatiomallion
osastotaso,jajoissainmaissaonomatasa-arvoministeriönsä.Yksikkötasolle
tasa-arvoasiatonsijoitettuSuomenlisäksiyhdessäjäsenmaassa.Yksikönsijoituspaikkaaja-hierarkiatasoaharkittaessaonnähtytärkeäksiottaahuomioon
yksiköntehtävienpoikkihallinnollisuussamoinkuinyhtymäkohdatyhdenvertaisuuspolitiikanvalmisteluun.Tasa-arvovaltuutettuonpitänyttärkeänä
valtuutetunriippumattomuudenvahvistamista.
Tasa-arvo-jayhdenvertaisuuskysymystensijoittamistasamaanministeriöön
onhyväselvittää.Nykyisinyhdenvertaisuuskysymyksetonhajautettuuseampaanministeriöön.Jostasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikanvalmistelu
sijoitettaisiinsamaanministeriöön,näidenalueidenvälinenyhteistyötiivistyisi.
VanhasenIIhallituksenohjelmaedellyttitasa-arvotoimijoidenresurssien
lisäämistä.Myöseduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaoneriyhteyksissäkiinnittänythuomiotaerityisestilainvalvontaresursseihin.Vanhasen
IIhallitusosoittinelivuotiskaudeksirahoituksenkolmikantaisensamapalkkaisuusohjelmantoimeenpanoonjaperustipysyvänMinnatasa-arvotiedon
keskuksen.Lisäksivuoden2011budjetissaosoitettiintasa-arvoviranomaisille
määrärahanlisäys.
2.15 VASTUU TASA-ARVON EDISTÄMISESTÄ
Hallitusonsitoutunutkokonaisuudessaantasa-arvonedistämiseen,jatasaarvoasiatkuuluvatkaikilleministereille.Tasa-arvoasioistavastaavallaministerilläontasa-arvopolitiikassakeskeinenohjaavajakannustavarooli.
Tasa-arvolaissaonsäädettyjokaiselleviranomaisellevelvollisuusedistää
tasa-arvoa.Tämäeikoskevainyksittäistävirkamiestä,vaansiinäonkyse
kokoorganisaationpäätöksentekoprosesseista,joissaonhuomioitavatasaarvonedistäminen.Tasa-arvopolitiikantoimeenpanonkannaltaonhavaittu
olennaiseksi,ettäniinministeriö-,alue-kuinkuntatasollakintasa-arvotyöhön
käytetäänriittävästityöpanostajavakiinnutetaanmenettelytavattasa-arvoasioidenvalmistelulle.
Viimevuosienkokemusonosoittanut,ettäeritoimijoidensitoutuminen
tasa-arvonedistämiseenedellyttäämyöskiinteämpääyhteyttähallituksen
tasa-arvo-ohjelmienjamuunpäätöksenteonvalmistelunjasuunnittelunvälillä.
Kaikkiahallituksentasa-arvo-ohjelmiinkirjattujatavoitteitajatoimenpiteitä
eioletoistaiseksisisällytettyvastaavaapolitiikka-aluettakoskevaansuunnitteluunjavalmisteluun.Edistyminentälläalueellaedellyttäänykyistätiiviimpää
poikkihallinnollistayhteistyötä.
27
Järjestöilläjamuillakansalaisyhteiskunnantoimijoillaonolluttärkeä
asematasa-arvonedistämisessäjatasa-arvokysymystenesiinnostamisessa.
Hedelmällistäyhteistyötäkansalaisyhteiskunnanjaviranomaistenvälillätasaarvonedistämiseksituleeedelleenjatkaa.
2.16 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN
VALTAVIRTAISTAMINEN
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenon2000-luvullaedennythuomattavastivaltioneuvostonpäätöksenteossajasenvalmistelussajasiihenon
käytettyentistäenemmänvoimavaroja.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonyksitasa-arvonedistämisenkeino.Setuoesiinsen,mitensuunniteltutoimivaikuttaanaistenjamiestentilanteeseen.Valtavirtaistaminen
muokkaahallinnonjapolitiikantoimintatapojasekäprosessejatasa-arvon
edistämiseksi.Viranomaisillaonvelvollisuushuomioidatasa-arvonäkökulma
asioidenvalmistelussajapäätöksenteossa.Viimeistenviidenvuodenaikana
valtioneuvostossaonedistyttyetenkinsäädösvalmisteluprosessinjatalousarvionlaadinnanvaltavirtaistamisessa.Kuitenkinedelleenesimerkiksilakiesitystenvaikutuksianaistenjamiestentilanteeseenarvioidaansuhteellisen
harvoin,eivätkämenettelytavatolevielävakiintuneet.Onmyöshavaittu,
ettävaltavirtaistamisentoimeenpanoaalue-jakuntatasollatuleetehostaa.
Tasa-arvonvahvistamiseksiontärkeää,ettämerkittävienyhteiskunnallisten
uudistustensuunnitteluunjatoimeenpanoonotetaansukupuolinäkökulma
mukaanjoalustalähtien.Tällaisiauudistuksiajamuutosprosessejaovatesim.
kunta-japalvelurakenteenuudistaminen,työurienpidentäminenjatyöelämän
muutoslaajemminkin,perheidentoimeentulojahyvinvointi,vähemmistöjen
asemasekäkasvunjakilpailukyvynlisääminen.Samallahallituspitäätärkeänä,
ettävaltavirtaistamisessamyösmiestentilanneotetaanhuomioon.
Kokemuksetovatosoittaneet,ettävaltavirtaistamisentehokastoteuttaminen edellyttää vahvan ja pysyvän ohjausrakenteen kehittämistä.
Valtavirtaistaminenontärkeänivoanykyistäkiinteämminyhteen hyvän hallinnonkehittämisenjapolitiikanparemmanvaikuttavuudenedistämisen
kanssa.Ministeriöissäjohdonsitoutuminenvaltavirtaistamiseenonhavaittu
keskeiseksi.Avainasemassaovatolleettoiminnallisettasa-arvotyöryhmät,
jotkaovatkoordinoineetvaltavirtaistamistyötäministeriöittäin.
2.17 TIETO JA ASIANTUNTEMUS TASA-ARVOPOLITIIKAN TUKENA
Tasa-arvoaedistäväterityistoimet,sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
jaruohonjuuritasontasa-arvotyötarvitsevattuekseentietoa,tutkimustaja
tasa-arvokysymyksiinliittyvääasiantuntemusta.Ilmansukupuolittaineriteltyä
tilastotietoajaanalyysejatasa-arvonkonkreettinenedistäminenjamahdollisen
muutoksenseuraaminenonvaikeaa.Myöstasa-arvolainvalvontaedellyttää
säännöllisestipäivitettyjätilastoja.Sukupuoltentasa-arvoonliittyväntutkimuksenjaasiantuntemuksenpuutenäkyvättasa-arvonedistämisenesteinä
28
useallaalueella.Esimerkiksiopettajankoulutuksenkehittämiseksitarvitaan
koulutustajatutkimustasiitä,mitensukupuolitietoisuuttaopettajantyössä
voidaantukea.
Tilastokeskusontehnytjopitkäänpioneerityötäsukupuolenmukaaneriteltyjentilastojentuottamisessa,jamyösministeriöissäsukupuolenhuomioonottavatilastointionedistynyt.Kuitenkaansuurinosatutkimuslaitoksista
eiedelleenkääntuotariittävästitietojasukupuolenmukaaneritellen,jamyös
alue-jakuntatasollaontässäsuhteessaselkeitäpuutteita.Työtäsukupuolen
mukaaneriteltyjentilastojenkehittämiseksilaajastiyhteiskunnanerialueilta
ontärkeäjatkaa.
SuomenEU-jäsenyydenmyötä1990-luvullalisääntyneidenjulkisrahoitteistentasa-arvohankkeidentuloksiaonsyytähyödyntääentistäparemminpäätöksenteossa,koulutuksessajatyöelämässä.Hankkeetovattuottaneettärkeää
tietoajakokemustatasa-arvonedistämisestäerityisestiruohonjuuritasolla,
muttaprojektienpäätyttyätietoonlevinnythuonostijasitäonkäytettyvain
vähänhyväksi.Vuoden2009lopullakäynnistynytTasa-arvotiedonkeskus
Minna(www.minna.fi)edistäämerkittävällätavallasukupuoltentasa-arvoon
liittyväntiedontuottamistajalevittämistä.Minnakokoaajavälittäätietoa
sukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksestajahanketyöstä,
jasepyrkiipalvelemaanlaajaakäyttäjäkuntaa.Minnankokoamaatietoaon
tärkeäaktiivisestihyödyntäätasa-arvotyössäjapäätöksenteonvalmistelussa.
29
3.
LINJAUKSET
TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ
1.
Tasa-arvolain tasa-arvosuunnitteluvelvoitteita koskevia säännöksiä parannetaan ja lakiin sisällytetään
säännökset sukupuolivähemmistöistä
Työmarkkinaosapuoltenkanssaselvitetään,millaisianykyistätäsmällisempiä
palkkakartoitustakoskeviasäännöksiätarvitaan,mitenluottamushenkilöiden
tiedonsaantioikeuksiapalkkatiedoistatarkistetaanjamitenturvataanlisätoiminhenkilöstönvaikutusmahdollisuuksiatasa-arvosuunnittelussa.Tasaarvolaissaontarpeentäsmentäätöidenvaativuudenarviointia,jottakunkin
työpaikankattavapalkkakartoitustukisiperusteettomienpalkkaerojenpoistamista.Sukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojasisällytetääntasa-arvolakiinja
laissaolevaoppilaitoksiakoskevatoiminnallinentasa-arvosuunnitteluvelvoite
laajennetaankoskemaanmyösperusopetusta.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluunliittyvälainvalmisteluvaatiikolmikantavalmistelua.
Jatkossaselvitetäänmahdollisuuttapalkkakartoitustietojenanalysointivelvoitteenkirjaamiseentasa-arvolakiin.Läpinäkyvyydenvahvistamiseksi
harkitaanvuoropuhelussaelinkeinoelämänkanssayrityksillesäädettyävelvoitettajulkistaapalkkakartoituksenanalyysitesimerkiksivuosikertomuksessa
taihenkilöstötilinpäätöksessä.Julkinensektorivoitässätoimiapäänavaajana.
2.
Syrjintään liittyvää suojaa tehostetaan
Kaikkiakiellettyjäsyrjintäperusteitakoskevatlaitsäädetäänmahdollisimmanyhdenmukaisensystematiikanpohjalta,kuitenkinhuolehtiensiitä,ettei
nykyisensuojantasoheikkene.Tässätyössätasa-arvolaistasyntynyttähyvää
tietotaitoasiirretäänmuidensyrjintäperusteidenkäsittelyyn.Lakejamuutettaessasäädetäänmyösmoniperusteisestasyrjinnästä.
3.
Tasa-arvoa edistetään myös muussa lainsäädännössä
kuin tasa-arvolaissa
Sukupuoltentasa-arvontoteutumiseenvaikuttaamyösmuukuintasa-arvolainsäädäntö.Valmisteltaessasellaistalainsäädäntöä,jonkavaikutuksetsukupuoltenasemaanjayhdenvertaisenkohteluntoteutumiseensekäraskaudenja
vanhemmuudenturvaanovatmerkittäviä,sukupuolivaikutuksetolisiotettava
erityisellätavallahuomioon.Tällaisiasäännöksiäovatmuunmuassapalvelussuhdelainsäädännönpalvelussuhteenkestoajasopimuksenpäättämistäsekä
perhevapaaoikeuksiajaniidenkäyttöäkoskevatsäännökset.
30
Kunkokemuksiavuonna2008muutetunkuluttajansuojalainsoveltamisestajaMainonnaneettisenneuvostonroolinuudelleenmuotoutumisesta
onsaatu,arvioidaantasa-arvoaloukkaavaamainontaakoskevansääntelynja
siihenliittyviensanktioidenvahvistamisentarve.
4.
Tasa-arvolain valvontajärjestelmää tehostetaan sekä
lain seurantaa ja arviointia lisätään
Tasa-arvovaltuutetunlainvalvontaakehitetäänniin,ettätyöelämänsyrjintäkysymystenohellamyöslainedistämisvelvoitteetovattehokkaanvalvonnan
piirissä.Tasa-arvovaltuutetulleluodaansovintomenettelynmahdollisuus.
Syrjityntueksitarvitaankevyempiäkeinojakuinsyrjintäkanteennosto
tuomioistuimessa.Siksisyrjintääkoskevienasioidenvireillepano-oikeutta
tasa-arvolautakunnassatuleelaajentaatasa-arvovaltuutetunjatyömarkkinakeskusjärjestöjenlisäksimuuhunjärjestökenttään.Hallituksentavoitteenaon
tasa-arvolautakunnanjasyrjintälautakunnanyhdistäminen.
Tasa-arvolainsäädännöntoimivuuttaseurataannykyistäkattavammin
tutkimustenjaselvitystenavulla,jottasaadaankokonaiskuvasyrjinnästäja
tasa-arvontilasta.Tietoatuleeollasekäsyrjintäkieltojenettätasa-arvon
edistämisvelvoitteidentoteutumisesta.
TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA
1.
Tasa-arvopolitiikan ohjauskeinoja täsmennetään
valtioneuvostossa
Kokohallitussitoutuumyösjatkossaedistämäännaistenjamiestenvälistä
tasa-arvoapäätöksenteossaan.Kukinministerivastaatasa-arvonedistämisestä
omallatoimialueellaan.Näkyvyydenjaselkeydenvuoksituleetasa-arvoasioista
vastaavanministerinvirallisessanimikkeessänäkyätasa-arvoministeriys.
Tasa-arvoasioidenkäsittelemiseksivakiinnutetaanmenettelytavateri
ministerityöryhmissäjakokovaltioneuvostonpiirissä.Tasa-arvonvaltavirtaistamistakäsitteleenykyisinhallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmä,
jahallituksentasa-arvo-ohjelmanetenemistäseurataanhallitukseniltakoulussa.Lisäksitasa-arvopolitiikkaanliittyvissäasioissatarvitaanmyösmuiden
ministerityöryhmienkeskustelujajapäätöksiä.
Tasa-arvoyksikönpoikkihallinnollisiaohjauskeinojatäsmennetään,sillä
ohjauskeinotovattoistaiseksivakiintumattomiajatoimieneteneminenhallinnossavaatiiuseinerikseenvarmistettuapoliittisentasontukea.
2.
Tasa-arvopolitiikan organisatorista asemaa
vahvistetaan
Ontarpeenlöytäätasa-arvoasioilleorganisaatiorakenne,jokapalveleeparhaiten
tasa-arvopolitiikanedistämistäkokovaltioneuvostossa.Tasa-arvoyksikkösijoitetaannykyistäkorkeampaanhierarkkiseenasemaanvastaamaanEU-maiden
yleistäkäytäntöä.Yksikönpoikkihallinnollinentehtävähuomioidaansopivaa
31
sijoitusorganisaatiotaharkittaessa.Tasa-arvoasiainneuvottelukunnantoiminnallaonläheisetyhteydettasa-arvoyksikköön,jotenseonsyytäpysyttää
hallinnollisestitasa-arvoyksikönyhteydessä.
3.
Tasa-arvoasioiden voimavaroja lisätään ja toimeenpanoa vahvistetaan kaikilla tasoilla
Tasa-arvoasioidenhoitamiseenvarataanvirkamiesresurssiajokaisessaministeriössä.Työ-jaelinkeinoministeriönomaksumamalli,jossaonerikseen
nimettynätasa-arvoasioistavastaavavirkamies,otetaankäyttöönjokaisessa
ministeriössä.
Kunnissajakuntienvälisessäyhteistyössävahvistetaantasa-arvonedistämisvelvoitteenjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisentäytäntöönpanoa
jatasa-arvo-osaamista.Tässähyödynnetäänmuutamissakunnissajoluotuja
hyviäkäytäntöjäjanaistenjamiestenvälisestätasa-arvostapaikallishallinnossa
laadituneurooppalaisenperuskirjanantamiavälineitä.Tasa-arvokysymykset
huomioidaanosanakuntienjamaakuntienstrategistasuunnittelua.Useiden
EU-maidenmallinmukaisestitasa-arvoasioidenhoitaminenorganisoidaan
alueellisestisiten,ettäaluehallintovirastotsekäelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskuksetvastaavattasa-arvonedistämisestäomallatoimialueellaan.
Tasa-arvoasiantuntemustaaluehallinnossalisätään.
4.
Tasa-arvovaltuutetun itsenäisyyttä ja toimintaedellytyksiä parannetaan
Tasa-arvovaltuutetunvalvontaanosoitettujaresurssejalisätäänpitkällätähtäimellä,jottatasa-arvolaintoimivuusvoidaanturvata.Tasa-arvovaltuutetun
itsenäisyyttävahvistetaanvähemmistövaltuutetunasemaavastaavaksi,koskien
muunmuassavaltuuksianimittäähenkilöstö.Jatkossahuomioidaanmyös
alueellisenvalvonnantarve.
SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN
1.
Valtavirtaistamista koskevaa sääntelyä vahvistetaan
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenlainsäädännöllistäpohjaatäsmennetääntasa-arvolaissa.
2.
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan valtionhallinnon toiminnan ja talouden suunnittelun
avainprosesseihin
Valtavirtaistamisentoimintatapojaselkiytetäänjavahvistetaanjajatkossa
valtavirtaistaminensisällytetäänkaikkeentoimintaan.Valtionhallinnossaon
pystyttyvaikuttamaanhallinnonavainprosesseihinjakehittämääneritoimijoidenvälistäyhteistyötävaltavirtaistamisenedistämiseksi.Selvääkehitystä
ontapahtunutetenkinsäädösvalmisteluprosessinjatalousarvionlaadinnan
osalta.Sukupuolivaikutustenarviointejatoteutetaanedelleenmelkovähänja
32
tätäonjatkossatehostettava.Säädösvalmistelunsukupuolivaikutustenarviointiinluodutkokovaltioneuvostoakoskevatohjeetovatselkeätjavelvoittavat.
Ministeriötjatkavattalousarvioehdotustenvaltavirtaistamista.Talousarvionlaadinnantueksikukinhallinnonalaselvittäänykyistätarkemmin
oman toimintansa ja määrärahojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriöllätuleeollakeskeinenroolikoordinoivanajavelvoittavanatahonatalousarvioehdotuksenlaatimismääräyksenvaltavirtaistamisvelvoitteentoteuttamiseksieriministeriöissä.Jatkossasukupuolinäkökulma
huomioidaanmyöstalousarvionseurannassa,muunmuassaosanavaltion
tilinpäätöskertomusta,javaltiontulo-jamenopolitiikankokonaisuuttaarvioidaansukupuolinäkökulmasta.
Tulosohjausprosessinvaltavirtaistamistakehitetäänvaltioneuvostotasolla.
Muutamatministeriötovatjoedenneettässätyössä.Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminensisällytetäänmukaantoiminnanjataloudensuunnitteluun,esimerkiksiministeriönstrategianlaadintaanjakonserniohjaukseen.
Ottamallasukupuolinäkökulmamukaanjotoiminnansuunnitteluvaiheessa
setuleemukaanmyöskaikkeentoimeenpanoon.
3.
Valtavirtaistamisvelvoitteen toimeenpanoon luodaan
vahva ohjausrakenne ja varmistetaan johdon tuki
valtavirtaistamiselle
Valtavirtaistamisentehokastoimeenpanoedellyttääpysyvänjanykyistävahvemmanohjausrakenteenkehittämistäsekäpoliittisenjaministeriöidenjohdonsitoutumistajatukeavaltavirtaistamiselle.Valtavirtaistaminennivotaan
nykyistäkiinteämminyhteen hallinnonmuunkehittämisenkanssa(esimerkiksi
valtiovarainministeriönhallinnonkehittämistoimetjaministerityöryhmien
kokoukset).Valtavirtaistamistyönsuunnitelmallinenedistäminenjavahvan
ohjausrakenteenluominenedellyttävätpysyvienresurssienluomistavaltavirtaistamistakoskevienvälineiden,käytäntöjenjakoulutuksenkehittämiseen.
Valtavirtaistamisentoimeenpanoajaseurantaasiirretääntulevaisuudessa enenevässä määrin tasa-arvoyksiköstä ministeriöiden vastuulle.
Valtavirtaistamisenkannaltaonelintärkeää,ettätoiminnallistentasa-arvotyöryhmienresurssit,vaikuttamismahdollisuudetjajatkuvuusvarmistetaan.
Työryhmienkokoonpanon,toimeksiannonjaasemanministeriössätuleeolla
selkeästimääritelty.Kunkinministeriöntasa-arvoasioihinliittyväänvalmisteluunjapäätöksentekoontarvitaanpysyvätmenettelytavat,jatyöryhmien
yhteysministeriönjohtoononvarmistettava.
4.
Valtavirtaistamista koskevaa koulutusta ja tietotaidon kehittämistä jatketaan
Sukupuolinäkökulmasisällytetäänkunkinministeriönomiinperuskoulutuksiinuusienvirkamiestenperehdyttämiskoulutuksestalähtiensiten,että
koulutuksissapaneudutaanhallinnonalanerityiskysymyksiin.Ministeriöiden
33
tasa-arvotyöryhmienvetäjätjatasa-arvokoordinaattoritpuolestaantarvitsevat
työnsätueksikonkreettisiavälineitäjamittareitavaltavirtaistamisenedistämiseksiministeriönprosesseissa.
Perusperiaatteenaonse,ettäkaikkiihmisiäkoskevattiedotjatilastoteritelläänjaanalysoidaansystemaattisestisukupuolenmukaan.Hallinnonalojen
omaatietotuotantoakehitetääntältäpohjalta.Valtavirtaistamistatukevat
osaltaanvalmiittasa-arvotiedonaineistot,joidenkokoamisestajavälittämisestäjatkossavastaaYhteiskuntatieteellisentietoarkiston(FSD)yhteyteen
perustettuTasa-arvotiedonkeskusMinna.
PÄÄTÖKSENTEKO
1.
Sukupuolten tasa-arvo kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa ja erityisesti demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä
Varmistetaanmäärällisten tasa-arvotavoitteiden lisäksi sukupuoltentasa-arvon
edistäminenpäätöksenteonkäytännöissäjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenkaikkeenpäätöksentekoonniinvaltakunnallisellakuinalue-ja
kuntatasollakin.Sukupuoltentasa-arvojasukupuolinäkökulmaonjatkossakin
kiinteäosademokratiapolitiikan(ml.Suomendemokratia-arviointijademokratiapoliittinenselonteko)suunnitteluajatoteutustasekädemokratianja
kansalaisyhteiskunnankehityksenseurantaa.
2.
Vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksia
parannetaan sukupuolinäkökulma huomioiden
Sukupuolinäkökulmaotetaanhuomioonlisättäessämaahanmuuttajienja
vähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksiapäätöksenteossajajärjestötoiminnassasekäedistettäessävuoropuheluakyseisiäryhmiäedustavien
järjestöjenkanssa.Kiinnitetäänerityistähuomiotamaahanmuuttajanaisten
jamuidenvähemmistöryhmiennaistenosallisuudenlisäämiseenjavähemmistöryhmiäkuultaessasekänaistenettämiestenäänenkuulumiseen.Lisäksi
ontuotettavatutkimustietoavähemmistöryhmienjaerityisestivähemmistöryhmiennaistenosallistumisestapäätöksentekoon.
3.
Sukupuolten tasa-arvo turvataan kuntien
rakenneuudistuksessa
Tasa-arvontoteutumistakunnallisessapäätöksenteossaonseurattavakuntarakenteenjakuntientoimintatapojenmuuttuessa.Vahvistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakunta-japalvelurakenneuudistuksen
toimeenpanossajatoimeenpanonarvioinnissa.Naisetovatedelleenvähemmistönäkunnallisenpäätöksenteonylimmässäjohdossa,vaikkatasa-arvolain
kiintiösäännösonedistänytmerkittävästisukupuoltentasapuolistaedustusta
kunnallisissatoimielimissä,erityisestikunnanhallituksissajakunnallisissa
lautakunnissa.Tavoitteenaonturvatasukupuoltentasapuolinenedustus
34
niintoimielintenpuheenjohtajistossakuinviimevuosikymmeninäyleistyneissäjohto-jaohjausryhmissäkin,jotkaovatmolemmatkiintiösäännöksen
ulkopuolella.
4.
Sukupuolten tasapuolista edustusta edistetään
sekä valtionhallinnon että yksityisen sektorin
johtopaikoilla
Hallitusedistääedelleensukupuoltentasapuolistaedustustavaltionhallinnonjohtopaikoillaaktiivisintoimenpitein.Hallitusonkiinnittänyterityistä
huomiotatasapuoliseenedustukseen2000-luvulla,janaistenosuusonkin
kasvanutvaltionhallinnonylimmässäjohdossa.Naistenurakehityksenedistämistävaltionhallinnossakoskevatsuosituksettuleetoimeenpannatehokkaasti.Lisäksipyritäänpurkamaanrakenteellisiaesteitä,joitavoiollanaisten
urakehityksenjajohtopaikoilleetenemisentiellä.
Hallitusjatkaavuoropuheluayksityissektorinkanssanaistenurakehityksen
tukemiseksijasukupuoltentasapuolisenedustuksenedistämiseksiyritysten
hallituksissa.Hallituksentavoitteenaonlisätänaistenosuuttayritystenhallituksissa.Hallituksentoimetnaistenosuudenkasvattamiseksivaltionyhtiöiden
javaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissaviimeisenkymmenenvuodenaikana
ovattuottaneettuloksia.Sensijaanyrityksissä,joissavaltionmääräysvaltaon
pienempi,naistenosuusjohtavillapaikoillaonedelleenpieni.Naistenosuus
pörssiyhtiöidenhallituksissaonkasvanuterityisestiviimevuosina,muttaon
edelleenalle20%.
5.
Sukupuolten tasa-arvo osaksi hallituksen kokoonpanoa ja työskentelyä
Hallituksentavoitteenaonturvatasukupuoltentasapuolinenedustushallituksentyöskentelyssä,niinministerienkuinvaltiosihteerienkinosalta.Naistenja
miestentasapuolinenedustuseriministeritehtävissäedistäätasa-arvoamyös
ministerivaliokunnissa.
KOULUTUS
1.
Koulutuspolitiikkaan sisällytetään sukupuolten tasaarvon edistäminen
Hallitusvarmistaa,ettätasa-arvonedistämistäkoskevattavoitteetjatoimenpiteetsisällytetäänkoulutuspoliittiseensuunnittelu-jakehittämistyöhön.Lisäksi
varmistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenosaksiopetustaja
kasvatustakoskevaapäätöksentekoajasenvalmistelua.Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistamisessahyödynnetäänolemassaolevaatutkimustietoasekä
kokeilu-jakehittämishankkeistasaatuahyvääkokemustatasa-arvotyöstä.
35
2.
Opetussuunnitelmatyöllä ja opetusmenetelmillä edistetään sukupuolten tasa-arvoa
Sukupuoltentasa-arvoaedistävättavoitteetjatoimetmääritelläännykyistä
kattavamminjaselkeämminopetussuunnitelmienjatutkintojenperusteissa
sekäopetussuunnitelmissa.Kaikillakouluasteillatuleeottaakäyttöönsukupuolitietoisetopetussuunnitelmatja-menetelmät.Kehitetäänkeinoja,joilla
voidaanseuratajaarvioidapaikallisiaopetussuunnitelmiasukupuolinäkökulmasta.Sekätyttöjenettäpoikienkeskinäiseterotonotettavahuomioon
opetuksenjärjestämisessä,opetussisällöissäjaopetusmenetelmissä.
KäsityöstäpyritäänjatkossakehittämäänmyöskäytännössäkaikilleoppilaillesamansisältöinenoppiaineottaenhuomioonOpetushallituksessavuonna
2011valmistuvankäsityönoppimistulostenarvioinninsekäperusopetuksen
yleisiätavoitteitajatuntijakoapohtivantyöryhmäntyöskentelyn.Lievennetään
liikuntakasvatuksensukupuoltenvälisiäerojakorostavialähtökohtiajapyritään
siirtymäänsukupuolijaostajoustavampiinryhmityksiin.
3.
Sukupuolitietoista oppilaan- ja opinto-ohjausta
kehitetään
Tyttöjäjapoikiatuetaanopetuksenjaoppilaanohjauksenavullatekemään
oppiaine-,koulutus-jauravalintoja,myösei-tyypillisiävalintoja,yksilöllisten
ominaisuuksiensa,vahvuuksiensajamotivaationsaperusteella.Tätätavoitetta
tukevahenkilökohtainenohjausjapienryhmäohjausvarmistetaankaikissa
koulumuodoissa.
Oppilaan-jaopinto-ohjauksenkehittäminenhuomioidaanmyösoppilaitostentasa-arvosuunnittelussa.Oppilaan-jaopinto-ohjaajienperus-jatäydennyskoulutukseenintegroidaansukupuoltentasa-arvoonliittyviäsisältöjä.
4.
Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan sukupuolten tasaarvoa koskevia tavoitteita ja toimia
Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiinsekäesiopetuksenopetussuunnitelmanperusteisiinsisällytetääntavoitteetsukupuoltentasa-arvonedistämiseksi
jasukupuolistereotypioidenpurkamiseksiseuraavantarkistuksenyhteydessä.
Lisäksiniihinsisällytetäänmainontaanjamediaanliittyviäsukupuolikysymyksiäkäsittelevämediakasvatus.Pientenlastenmediakasvatustakehitetään
varhaiskasvatuksessa,esiopetuksessasekäpientenkoululaistenaamu-jailtapäivätoiminnassajakerhotoiminnassa.
Lastenhoitajaksi,perhepäivähoitajaksijalastentarhanopettajaksiopiskelevillejavarhaiskasvatuksenammattilaisilletarjotaankoulutustasukupuolitietoisestapedagogiikasta.
36
5.
Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun toteutuminen
varmistetaan oppilaitoksissa ja suunnitteluvelvoite
laajennetaan koskemaan myös perusopetusta
Toiminnallisentasa-arvosuunnitteluntoteutuminenoppilaitoksissavarmistetaanjasuunnitteluvelvoitelaajennetaankoskemaanmyösperusopetusta.
Tasa-arvosuunnittelujakouluissatehtävätasa-arvotyönivotaanosaksimuuta
oppilaitostensuunnitteluajakehittämistä.Opetusviranomaisetpohtivatkeinoja,joillakannustetaanopetushenkilöstönjaoppilaitosjohdonosallistuminensukupuoltentasa-arvonedistämistäkoskevaankoulutukseen.Lisätään
opiskelijoidenosallistumistatasa-arvosuunnitteluun.
Tasa-arvosuunnittelunkehittämistäjaseurantaajatketaankohdistamalla
erityistähuomiotatasa-arvosuunnitelmienvaikutuksiinkoulujentoimintakulttuurissajaopetussuunnitelmissa.Tasa-arvosuunnitelmienkehittämisessä
otetaanhuomioonmyössukupuoleenjaseksuaalisuuteenliittyvämoninaisuus.Tasa-arvosuunnitteluntoteutumisenseurantasisällytetäänopetus-ja
kulttuuriministeriönjaOpetushallituksenväliseentulosohjaukseen.Lisäksi
tasa-arvosuunnitelmientoimeenpanonseuraamiseksikehitetäänyhteistyömenetelmiätasa-arvovaltuutetunjaOpetushallituksenkanssa.
6.
Oppimateriaaleilla edistetään sukupuolten
tasa-arvoa
Varmistetaanyhdessäoppikirjakustantajienkanssa,ettäoppikirjojenlaatijat
ovattietoisiatasa-arvonäkökulmastajaOpetushallituksessalaadittuopas
saavuttaakaikkioppikirjantekijät.Oppimateriaalejaarvioidaansäännöllisesti
sukupuoltentasa-arvonnäkökulmasta.Opettajille,koululaisillejaopiskelijoilletarjotaanvälineitäkriittisenjasukupuolitietoisenmedialukutaidon
vahvistamiseksimediakasvatusopetuksenyhteydessä.
KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS
1.
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista
Hallitusohjelmientasa-arvotavoitteetjahallituksentasa-arvo-ohjelmien
tavoitteetjatoimenpiteetintegroidaanparemminkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoonjasenvalmisteluun.Opetus-jakulttuuriministeriöarvioikaikkienkorkeakoulu-jatiedepoliittistenuudistusten,mukaan
lukienkorkeakoulujenopiskelijavalintojenuudistaminen,vaikutuksiaetukäteensukupuolinäkökulmasta.Myösuudenyliopistolainjakorkeakoulujen
rakenteellistenmuutostenvaikutuksiaseurataanjaarvioidaansukupuolinäkökulmasta.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisessahyödynnetään
olemassaolevaatilastotietoajaalantutkimustasekäkorkeakoulutuksenja
tieteenpiirissätehtyätasa-arvotyötä,jasukupuolenmukaistatilastointia
kehitetäänedelleen.Sukupuolinäkökulmajatasa-arvonaktiivinenedistäminen
integroidaankiinteäksiosaksiopetus-jakulttuuriministeriönjayliopistojen
37
jaammattikorkeakoulujenvälisiäsopimuksia.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistainnovaatiopolitiikkaanedistetäänjakiinnitetäänerityistä
huomiotanaistenosaamiseeninnovaatioidenkehittämisessä.
2.
Korkeakoulujen tasa-arvotyötä ja sukupuolinäkökulman integroimista korkeakoulujen opetukseen ja
tutkimukseen edistetään edelleen
Opetus-jakulttuuriministeriöjatkaakorkeakoulujentasa-arvosuunnitelmien
janiidentoimeenpanonseurantaasekäkorkeakoulujentasa-arvotyöntukemista.Hallituspitäätärkeänä,ettäyliopistotjaammattikorkeakouluttuottavat
säännöllisestitasa-arvotyönsätueksisukupuolenmukaaneriteltyjätilastoja
koulutus-ja/taitieteenalakohtaisesti.Korkeakoulujentasa-arvotyössäkehittämiähyviäkäytäntöjälevitetäänjahyödynnetäännykyistätehokkaammin.
Tasa-arvolaintavoitteidenmukaisestisukupuolinäkökulmanjatasa-arvoa
koskevanasiantuntemuksensisällyttämistäkorkeakoulujenopetukseenja
tutkimukseensekäoppiaineistoihinedistetään.
3.
Kaikkeen opettajankoulutukseen integroidaan tasaarvo- ja sukupuolitietoisuuden edistäminen
Hallituksentavoitteenaon,ettäopettajankoulutuksenjärjestäjätsisällyttävät
tasa-arvoajasukupuolitietoisuuttaedistävätsisältökokonaisuudetjanäkökulmatkaikkienopettajienjaoppilaan-jaopinto-ohjaajienperuskoulutukseen
jatäydennyskoulutukseen.Näidentavoitteidensaavuttamiseksitasa-arvo-ja
sukupuolitietoisuusopettajankoulutuksessa-hankkeentuloksetsisällytetään
opettajankoulutuksenerialueillejasukupuolitietoisuuttaopettajankoulutuksessajaopettajantyössätukevaatutkimustaedistetään.Opetus-jakulttuuriministeriötukeeyliopistojaerikeinoin,jottahankkeessatuotetuthyvät
käytännötotetaanosaksiopettajankoulutuksenkäytäntöjä.Lisäksilastentarhanopettajiksiopiskelevillejavarhaiskasvatuksenammattilaisilletarjotaan
koulutustasukupuolitietoisestapedagogiikasta.Opetushallituksessakeväällä
2011valmistuvankäsityönoppimistulostenarvioinninpohjaltapyritäänkäsityönopettajankoulutuksenuudistamiseenkaikilleoppilaillesamansisältöisen
oppiaineenpohjalta.
4.
Naisten tutkijanuraa edistetään konkreettisin
toimenpitein
Tasa-arvoisentutkijanuranedistäminenonedelleenajankohtaista,vaikkanaistenosuusylempienkorkeakoulututkintojensuorittajistaonyli60prosenttia.
Erityisestituleekiinnittäähuomiotatohtorintutkinnonjälkeiseenvaiheeseen
janaistenhitaaseenetenemiseenkorkeimpiinopetus-jatutkimusvirkoihin,
erityisestiprofessuureihin,laajastarekrytointipohjastahuolimatta.Naisten
tutkijanuranedistämiseksionesitettyuseitatoimenpiteitä2000-luvulla.
Opetus-jakulttuuriministeriö,yliopistot,tutkimuksenrahoittajaorganisaatiot
38
jatutkimuslaitoksetvarmistavatomantoimivaltansapuitteissa,ettänämä
konkreettisettoimenpiteettoteutetaanjaniitäseurataan.Tavoitteenaon
naistentutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeenkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoon.Suomen
Akatemiantuloksellistatasa-arvotyötäjatketaanjakertynyttätietotaitoa
hyödynnetäänmyöslaajemminsukupuoltentasa-arvonedistämisessätutkimuksenjatiedepolitiikanalueella.Tasa-arvonaktiiviseksiedistämiseksi
tarvitaantarkempaasukupuolenmukaistatietoamuunmuassatutkimuksen
rahoitus-jaarviointikäytännöistäsekätutkijanurallaetenemisestä.
5.
Nais-, mies- ja sukupuolentutkimuksen asemaa
vahvistetaan
Sukupuolentutkimuksen(ml.nais-jamiestutkimus)asemavaihteleeyliopistoittain,jaresurssienvakiinnuttamineneiolemoneltaosintoteutunut.
Sukupuolentutkimuksenasemavakiinnutetaanyliopistoissa.Lisäksihallituksentavoitteenaon,ettäyliopistotvahvistavatsukupuolentutkimuksenasemaa
ainelaitoksillajasenintegrointiaerioppiaineisiin.Samallatuleekiinnittää
erityistähuomiotasukupuolentutkimustakoskevanasiantuntemuksentunnistamiseenjatunnustamiseenmyösmuissakuinkyseistäalaakoskevissa
henkilöstönvalinnoissa.Opetus-jakulttuuriministeriökartoittaasukupuolentutkimuksentilanteenvaltakunnallisestijaseuraatilanteenkehittymistä
säännöllisesti.Tasa-arvokysymystenjasukupuolinäkökulmanintegrointia
vahvistetaanmyössektoritutkimuksessa.Tasa-arvonäkökulmaonsektoritutkimuslaitoksissaedelleenharvinaista,javainpieniosatutkimuslaitosten
resursseistakohdistuusukupuoltentasa-arvoatarkastelevaantutkimukseen.
TYÖELÄMÄ
1.
Korkeaan työllisyysasteeseen tasa-arvotietoisella
talous- ja työllisyyspolitiikalla
Miestenjanaistentyöllisyydenkasvattamiseksihallitusvahvistaatasa-arvonäkökulmaatalouspolitiikanjatyöllisyyspolitiikanalueella.Taloudellisestivaikeinaaikoinamiestentyöttömyysyleensäkasvaanopeasti,tämäkoskeemyös
nuoriamiehiä.Lisäksimiestentyöttömyyspitkittyyuseamminkuinnaisten
työttömyys.Naistentyöllisyydenkannaltajulkinensektoriontärkeä,koska
noin40prosenttianaisistatyöskenteleekunnissajavaltiolla.Perhevapaiden
vaikutustanaistentyöllisyyteenarvioidaanjahelpotetaantyömarkkinoille
palaamista.Yksinhuoltajaäitientyöllisyyteenkiinnitetäänentistäenemmän
huomiota,silläheidäntyöttömyytensäonsuurempaakuinmuidenäitien.
Tavoitteenaonmyösnaisyrittäjienmääränlisääminen.
39
2.
Tasa-arvonäkökulmaa vahvistetaan työurien
pidentämisessä
Työurienpidentäminenjatyössäjaksaminenovatsuuriahaasteitaväestön
ikääntyessä.Työuranalussakiinnitetäänhuomiotasekänuortenmiestenettä
naistentyömarkkinoillepääsyyn,japyritäänehkäisemäänsyrjäytyminen.
Työolojakehitetäänniin,ettätyö-jatoimintakykysäilyvätentistäpidempään.
Naistenjamiestentyöolotjaniidenongelmatpoikkeavatjossainmäärintoisistaan.Jottatyöurienpidentämisessäjatyöolojenparantamisessaonnistutaan,
valtiovaltahuolehtiisiitä,ettänaistenjamiestenosinerilaisettyöhönliittyvät
ongelmatotetaanhuomioonmuunmuassatyöelämänkehittämistoimissa.
3.
Sukupuolten palkkaeroja pienennetään
Hallitustyöskenteleejatkossakinmäärätietoisestipalkkaerojenpienentämiseksi.Jottasukupuoltenpalkkaerotpienenevät,työmarkkinaosapuoltentulee
tulevissakinsopimusratkaisuissamäärätietoisestiedistääsamapalkkaisuutta.
Naistenansiotovatolleetviimeistenkymmenenvuoden80–82prosenttia
miestenansioista.Naistenkeskimäärinmatalammatpalkatheijastuvatmyöhemminpienempinäeläkkeinä.Palkkaerotjohtuvatosinsiitä,ettätyömarkkinatjakoulutusovatjakautuneetmiestenjanaistenaloihinjatehtäviin.
Naistentekemätyöonuseinaliarvostettua.
Suomi on sitoutunut edistämään samapalkkaisuusperiaatetta, jonka
mukaansamastajasamanarvoisestatyöstäonmaksettavasamaapalkkaasukupuolestariippumatta.Työehdoistasovittaessatyömarkkinajärjestöjenroolion
keskeinen.Vuodesta2006lähtienhallitusonyhdessätyömarkkinajärjestöjen
kanssatoiminutpalkkaerojenpienentämiseksisamapalkkaisuusohjelmassa,
jonkatavoitteenaonpienentääpalkkaerojaenintään15prosenttiinvuoteen
2015mennessä.Tavoitteeseenpääseminenedellyttääjatkossakinkaikkien
osapuolientodellistasitoutumista.
Sukupuoltenvälistenkokonaispalkkaerojenpienentämisessäolennaistaon
nais-jamiesvaltaistenalojenvälistenpalkkaerojenkaventaminen.Tavoitteena
on,ettäsamanarvoisestatyöstämaksetaansamaapalkkaa,tehtiinpätyömillä
sektorillatahansa.Erityisestikuntasektorinnaisvaltaistenalojenpalkatovat
jääneetjälkeen.
4.
Työelämän segregaatiota lievennetään erityisesti
kannustamalla miehiä perinteisiin naisten ammatteihin ja vauhdittamalla naisten urakehitystä
Sukupuolenmukaisentyönjaonlieventämiseksijatkossapainotetaanmiesten
kannustamistanaisvaltaisillealoille,muunmuassahoivatyöhön.Segregaatiossa
ontapahtunutmuutostalähinnänaistenkouluttauduttuaperinteisiinmiesammatteihinkutenlääkäreiksijajuristeiksi.Työmarkkinoidenmitassasegregaatio
eiolekuitenkaanolennaisestimuuttunut.Erityisenvähäistäonollutmiesten
siirtyminennaisaloille.
40
Naisiaonentistäenemmänpäättävissäasemissayhteiskuntaelämäneri
alueilla.Hallituspyrkiijatkossakintunnistamaannaistenurakehityksenesteet
japuuttumaanniihinmäärätietoisesti,jottanaistenurakehitystävoidaanedelleenparantaa.Hallitusvarmistaamyönteisenkehityksenvaltionhallinnossa.
Hallituskannustaayrityksiäasettamaanselkeättavoitteetsekäpäättämään
konkreettisistatoimistajaaikatauluista,naistenurakehityksenvauhdittamiseksimyösyksityissektorilla.
5.
Vastentahtoista määräaikaista ja osa-aikaista työtä
vähennetään
Tavoitteenaon,ettämääräaikaisessajaosa-aikaisessatyössätyöskentelyperustuujatkossaennenmuutaomaanvalintaanjaettänäihintyönmuotoihin
liittyväthaitatminimoidaan.Tällaisissatyösuhteissatyöskentelevienasemaan
onjotehtymoniaparannuksia.Määräaikaistentyösuhteidenperusteitaon
täsmennettyjaniissätyöskentelevienasemaaonparannettulainsäädäntömuutoksin.Määräaikainentyöonvähentynytviimeistenkymmenenvuoden
aikana.Määräaikainenjaosa-aikainentyöovatnaisillaselvästiyleisempiä
kuinmiehillä.Suhteellisestienitenmääräaikaisiatyösuhteitaonvaltio-ja
kuntasektorilla.Tietyissäelämänjatyöuranvaiheissamääräaikainentyövoi
ollahaluttuvaihtoehto.
Tasa-arvopolitiikassaonsyytäjatkossakiinnittääentistäenemmänhuomiotaosa-aikatyönlaatuun.Osa-aikatyöonlisääntynytvähitellenviimeisen
kymmenenvuodenaikanasekämiehilläettänaisilla.Osa-aikatyövoiolla
joissainelämäntilanteissa,esimerkiksiosa-aikaeläkeläisilläjapientenlasten
vanhemmilla,työmarkkinoilletulovaiheessataityökyvyltäänrajoittuneilla,
haluttuvaihtoehto.Siihenliittyykuitenkinuseintoimeentulo-ongelmiaja
hankaliatyöaikoja.Kunnämähaitatkohdistuvatepätasaisestimiehiinjanaisiin,ontilannesukupuoltentasa-arvonkannaltapulmallinen.Osa-aikaisten
työntekijöidenasemaaonlainsäädännöllälähennettykokoaikaistenasemaan.
Haittojatuleeminimoidaniin,ettäisienjaäitienonmahdollistavalitaparemminmyösomanelämäntilanteensakannaltasopivaratkaisu.
6.
Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien
asemaa työelämässä parannetaan sukupuolinäkökulma huomioiden
Hallituspyrkiikehittämäänsuomalaistatyöelämääjakokoyhteiskuntaaniin,
ettäasenteetmaahanmuuttajiajamuitavähemmistöjä,muunmuassaromaneja,vammaisiahenkilöitä,saamelaisiasekäsukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjä,kohtaanmuuttuvatmyönteisemmiksijatosiasiallisettyönsaantimahdollisuudetparanevat.Tasa-arvopoliittisiatavoitteitaasettaessaontärkeää
tunnistaavähemmistöryhmiinkuuluvienmiestenjanaistenerityisongelmat
jaedistääheidäntasa-arvoistaasemaansatyöelämässä.Samoinontärkeää
entistäaktiivisemminpuuttuatilanteisiin,joissasyrjintätyöelämässäliittyy
41
useampaankuinyhteenperusteeseen,esimerkiksisekäsukupuoleenettä
etniseentaustaantaiseksuaalivähemmistöönkuulumiseen.
TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN
1.
Työn ja perheen yhteensovittamisratkaisut ulotetaan
eri elämänvaiheisiin
Tavoitteenaontyönjaperheenyhteensovittamisenhelpottaminenmuissakinelämänvaiheissakuinlastenollessapieniä.Tasa-arvopoliittisettavoitteet
ovattoistaiseksityönjaperheenyhdistämisenhelpottamisessarajautuneet
vaiheeseen,jossalapsetovatpieniä.Perhevastuutaonkuitenkinmonillamuillakinkuinpientenlastenvanhemmilla.Selvitetäänmahdollisuuttaulottaa
osittaisenhoitovapaankäyttönykyistäselvästimyöhempään,esimerkiksi
kattamaanmurrosikäistenvanhemmat.Lisätäänmahdollisuuksiatyöajan
joustoihin,osa-aikatyöhönjatilapäisiinvapaisiinmyösmuistakuinomista
lapsistahuolehtimiseksisilläväestönikääntyessäentistäuseampityössäkäyvä
kantaavastuutavanhenevistavanhemmistajaauttaaheitämonintavoin,
vaikkeikannakaanpäävastuutahoidosta.
2.
Isälle ja äidille tarvitaan oma vanhempainvapaajakso
Sosiaali-jaterveysministeriönhallitusohjelmanmukaisestiasettamavanhempainvapaatyöryhmäjättäävanhempainvapaanuudistamistakoskevat
ehdotuksensa vuoden 2010 loppuun mennessä. Hallitus linjaa kantansa
vanhempainvapaauudistukseensenjälkeen,kuntyöryhmäonjättänytesityksensä.Uudistuksenyhtenätavoitteenaonvanhemmuudentukeminenja
isienkannustaminenpitämäännykyistäenemmänperhevapaita.Sukupuolten
tasa-arvonkannaltaonolennaistalisätäisienvapaidenkäyttöä.Näinvahvistetaanlapsenjaisänvälistäsuhdettajaparannetaannaistentyömarkkinaasemaa.Isyysvapaankäyttöonlisääntynytselvästiviimeisenvuosikymmenen
aikana.Sensijaanvanhempainvapaatakäyttäähuomattavastiharvempiisä.
Kotimaistenjaulkomaistenkokemustenmukaanisätkäyttävätenitensellaisia
vapaita,jotkaonheillekorvamerkitty.Isienperhevapaidenkäyttölisääntyy
parhaitenluomallaisälleomavanhempainvapaajakso,jokaeiolevaihdettavissa.
Yhtenäesimerkkinätällaisestamallistaonmainittu6+6+6-malli,jollaon
merkittäviäkustannusvaikutuksiajamyönteisiätyöllisyysvaikutuksia.Yhden
huoltajanperheilletuleeturvataoikeusyhtäpitkäänvanhempainvapaaseen
kuinuseammanhuoltajanperheille.Tavoitteenaonmyösse,ettävanhempainvapaajaksojenkäyttöajankohtaajoustavoitetaannykyisestäsiihenasti
kunneslapsitäyttääkolmevuotta.
3.
Palkallisesta äitiysvapaasta työnantajalle aiheutuvia
kustannuksia kompensoidaan nykyistä enemmän
Hallitus pitää tärkeänä lisätä äitiysvapaan palkanmaksusta aiheutuvien
kustannusten kompensointia työnantajille. Selvitetään mahdollisuudet
42
siirtyäpidemmälläaikavälilläperhevapaakustannustenrahoituksessamalliin, jossa kaikki perhevapaakorvaukset maksettaisiin erityisestä vakuutuksestajavaratsiihenkoottaisiintyönantajilta,työntekijöiltäjavaltiolta.
Perhevapaakustannuksiaontasattujopitkäänmies-janaisvaltaistentyönantajienkesken sairasvakuutuksenkautta.Vaikkatyönantajilleperhevapaista
koituvienkustannustenkompensointiaonlisättyviimeisenkymmenenvuoden
aikanauseaanotteeseen, jäätyönantajillevieläjonkinverransuoriakustannuksia.Nämäkustannuksetkoskevattyönantajia,joidenalallaonsovittu
työehtosopimuksessapalkallisestaäitiysvapaasta.Tämänlisäksityönantajillaonmyösepäsuoriakustannuksia,jotkaliittyvätesimerkiksisijaisen
rekrytointiinjakoulutukseen.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuvien
kustannustenkorvaamisenparantamistaselvitetäänSTM:nasettamassa
vanhempainvapaatyöryhmässä.
4.
Perheiden moninaisuus otetaan entistä paremmin
huomioon perhevapaiden kehittämisessä
Tavoitteenaon,ettäperhevapaajärjestelmäkohteleekaikkialapsiayhdenvertaisesti riippumatta siitä, minkälaiseen perheeseen he syntyvät.
Perhevapaalainsäädäntöäonjomuutettumonimuotoistenperheidentarpeita paremmin huomioon ottavaksi. Edelleen perhevapaaoikeuksiin ja
niistämaksettaviinkorvauksiinliittyvätongelmatpyritäänkorjaamaanja
ottamaanperhevapaitakehitettäessähuomioonperheidenmoninaisuus.
Opiskelijaperheidentaloudellistaasemaaparannetaanniin,ettäannetaan
nuorilleparemmatmahdollisuudethankkialapsiajoopiskeluaikanajaedistetäänsukupuoltentasa-arvoa.Tässätarkoituksessatuetaanlastahuoltavien
opiskelijoidenopintojenloppuunsaattamista.Käytännönratkaisujakartoitetaanvanhempainvapaatyöryhmässä.
MIEHET JA TASA-ARVO
1.
Valtavirtaistamisessa on kyse myös miesten asemaan liittyvien näkökulmien huomioonottamisesta asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan ja
tehostetaan
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonkeskeinentasa-arvopolitiikan
keinomiestenkokemienongelmienratkaisemiseksi.Siksivaltavirtaistamisen
edistäminenontärkeäämyösmiestenasemankannalta.Onarvioitava,onko
valtavirtaistamisessasyytäpainottaajoitakinsisältöalueita.Muunmuassa
terveyspolitiikanvaltavirtaistaminenonerityisenkeskeistämiestenaseman
kannalta.
43
2.
Isän roolin vahvistamista perheessä jatketaan tehostetuin toimenpitein
Työtäisänroolinvahvistamiseksiperheessäjatketaanedelleen,tarvittaessa
tehokkaammillatoimenpiteillä.Miestenisyysvapaatovatlisääntyneet,mutta
pitkäjänteisestätyöstähuolimattaisätkäyttävätedelleenvainpienenosan
kaikistaperhevapaista.Tutkimustenmukaanvanhemmuudenvastuunja
arjenvelvollisuuksientasaisempijakaminenperheissäsaattaaollayhteydessäalentuneeseeneroriskiinjasuurempaantyytyväisyyteenparisuhteissa.
AiheestatarvitaanSuomessatarkempaatutkimusta,jateemaotetaanosaksi
ammattilaisille,kutenkuntiensosiaali-jaterveystoimenhenkilökunnalleja
vanhemmuuttatukevillejärjestöillesuunnattujatiedotustoimiajakoulutusta.
3.
Miesten vanhemmuutta tuetaan erotilanteissa
Erojajahuoltajuusasioitakoskevissaviranomaiskontakteissa,kutensosiaali-ja
terveystoimessa,tuleekiinnittäänykyistäenemmänhuomiotasiihen,ettei
kummankaanvanhemmanhoivasuhdekatkea.Ontärkeääturvata,ettäisien
vastuulapsistajaperheenarjestajatkuumyöseronsattuessajaettämyönteinen
isä-lapsi-suhdejatkuumyöseronjälkeen.Tälleonsitäparemmatedellytykset
mitäenemmänisäonosallistunutlastenhoitoonalustaalkaen.
4.
Miehiä ja tasa-arvoa koskevaa osaamista ja asiantuntemusta vahvistetaan
Miehiäjatasa-arvoakoskevaaosaamistajaasiantuntemustatuleerakentaa
kolmellatasolla:akateemisentutkimuksenjaopetuksen,julkishallinnon
asiantuntijaresurssiensekäerilaistenjulkistenpalveluiden,kutensosiaali-ja
terveyspalveluiden,tasolla.Akateemisentutkimuksenosaltakyseonerityisesti
miestutkimuksenjasukupuolentutkimuksensekäopetuksenedistämisestä
yliopistoissa.Julkishallinnossasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen
liittyvänosaamisenvahvistamineneripolitiikka-alueillakasvattaaasiantuntemustamyösmiestenkohtaamistaongelmista.Lisäksihuomiotakiinnitetäänmiehiäjatasa-arvoakoskevanosaamisenvahvistamiseensosiaali-ja
terveyspalveluissaniinvaltakunnallisestikuinkunnissakin.Myöserilaisten
miesjärjestöjenasiantuntemusotetaankäyttöön.
5.
Mieheyden malleja tulee monipuolistaa ja miesten
osallistumista tasa-arvokeskusteluun vahvistaa
Erityisestioppilaitosten,työpaikkojenjamedianrooliastereotyyppistenmieheydenmallienpurkamisessatuleevahvistaa.Samallavoidaanparemmin
kiinnittäähuomiotamiestenjaheidänelämäntilanteidensamoninaisuuteen.
Stereotypioidenrikkominenjamieheydenmallienlaajentaminenvaikuttavat
merkittävästikaikkiinelämänalueisiin,niinmiehenrooliinperheessäkuin
koulutuksenjatyöelämänsukupuolenmukaiseensegregaatioonkin.
44
Miestenosallistumistatasa-arvokeskusteluunjatasa-arvonedistämiseen
tuleeedelleenvahvistaa.Kyseonsekäasiantuntijatasonvaikuttamisestaettä
miestenlaajemmastaosallistumisestatasa-arvonedistämiseenyhteiskunnan
eritasoilla.Miestenosallistuminenontärkeää,koskasukupuoltenvälinen
tasa-arvokoskeemiehiä,jamiehettuovattasa-arvopoliittiseenkeskusteluun
uusianäkökulmiajateemoja.Samallavahvistetaantasa-arvonedistämistä
miestenjanaistenyhteisenätehtävänä.
NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA IHMISKAUPPA
1.
Varmistetaan väkivallan ehkäisyn, tiedonkeruun ja
tilastoinnin koordinointi ja kehittäminen
Tavoitteenaon,ettänaisiinkohdistuvanväkivallansekälähisuhde-japerheväkivallanehkäisytyöntehokkaaseentoteuttamiseenluodaanpysyvävaltakunnallinenorganisaatiorakenne,jokavastaaalankehittämisestäjatoiminnan
koordinoinnistakaikillaväkivallanehkäisynerialueilla.
Tiedonkeruutakehitetäänsystemaattisestisiten,ettätietoonvertailukelpoistajakaikkienviranomaistenjaväkivallanehkäisytyötätekevientahojen
hyödynnettävissä.Viranomaistenrekisteröinti-jatiedonkeruujärjestelmistä
tuleelöytyäseuraavatväkivallanosapuoliakoskevattiedot:väkivallanuhrin
jatekijänsukupuoli,väkivallanuhrinjatekijänikä,väkivallanmuotosekä
väkivallanuhrinjatekijänvälinensuhde.Tutkimustasukupuolistuneesta
väkivallastajaeriväkivaltamuotojenliittymisestätoisiinsatuleelisätämyös
miehiinkohdistuvalähisuhdeväkivaltajavähemmistönäkökulmathuomioiden.Onkiinnitettävähuomiotasiihen,ettämyösnaisetvoivatollaväkivallan
tekijöitä.
2.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöhön luodaan pitkän tähtäimen kehitystavoitteet
Hallitusvarmistaa,ettäkokonaisvaltaisenjaihmisoikeuslähtöisennäkökulman
pohjaltaluodaanpitkäntähtäimenkehitystavoitteettehokkaaseennaisiin
kohdistuvanväkivallanennaltaehkäisyyn,väkivallanuhriensuojelemiseen
jatekijöidenrankaisemiseen.Tavoitteetkattavatsamanaikaisestilainsäädännön,viranomaisohjeistuksen,palvelujenkehittämisensekätoimenpiteiden
seurannanjasystemaattisentiedonkeruuntarpeet.Lisäksitavoitteillatehostetaanväkivallanennaltaehkäisyäoppilaitoksissa,työpaikoillajamuualla
yhteiskunnassa.Pitkäntähtäimenkehitystavoitteidenlaatimisessaotetaan
huomioonNaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämisenohjelmantavoitteet
jatoimenpiteet.
45
3.
Vahvistetaan asennekasvatusta ja väkivallan ehkäisyä
oppilaitoksissa, työpaikoilla ja kansalaisyhteiskunnassa
Opetuksestavastaavienviranomaistenjaoppilaitostentuleehuolehtiasiitä,
ettäsukupuoleenkohdistuvanjaseksuaalisenväkivallanjahäirinnännollatoleranssisisällytetäänopetussuunnitelmiin,oppilaitostentasa-arvosuunnitelmiin
jakiusaamisenvastaisiintoimenpideohjelmiin.
Työpaikoillatapahtuvaansukupuoleenperustuvaanjaseksuaaliseenhäirintäänjaväkivaltaanpuututaanmyösjatkossatehokkaastiesimerkiksitasaarvosuunnittelunjatyösuojelutoimienavullasekäluomallaerillisiätoimintamallejaseksuaalisenjasukupuoleenperustuvanhäirinnänehkäisemiseksi.
Miesjärjestöilläontärkeärooliväkivallansallivankulttuurinjastereotyyppistensukupuoliroolienvastustajinasekämoninaisemmanmieheydenesiintuojina.Myöslastenjanuortenparissatyöskentelevienkansalais-jamuiden
järjestöjentuleevahvistaaasennekasvatuksentoimenpiteitä,joillapyritään
ehkäisemäänjavähentämäänsekätyttöjenettäpoikienkeskuudessaesiintyvää
väkivaltaistakäyttäytymistäjahäirintää.
4.
Turvataan väkivallan ehkäisytyötä tekevien ammattiryhmien asiantuntemuksen jatkuvuus
Väkivallanuhrejatyössäänkohtaavienjaväkivallanehkäisytyötätekevien
ammattiryhmienkoulutustalisätäänkaikkienväkivallanmuotojenosalta
mukaanlukienkunniaanperustuvajaseksuaalinenväkivalta.Naisiinkohdistuvanjalähisuhteessatapahtuvanväkivallanehkäisytuleeottaaosaksierityisestisosiaali-jaterveydenhuollonammattilaisten,tuomareiden,syyttäjienja
poliisienperus-jatäydennyskoulutusta.Väkivaltakysymystensisällyttäminen
myösoikeustieteelliseenkoulutukseenonsuositeltavaa.Moniammatillisesta
yhteistyöstäonsaatumyönteisiätuloksiajasiksisenkehittämistäjatketaan.
Erityistähuomiotatuleekiinnittääerotilanteisiin,jotkasaattavatlisätäväkivaltaisenkäyttäytymisenriskiä.
5.
Varmistetaan väkivallan uhrien ja muiden osapuolien
palvelut
Hallitusvarmistaaväkivallanehkäisyynliittyvienpalveluidensaatavuuden
valtakunnallisestiesimerkiksilainsäädännönkeinoin.Väkivallanuhreille
jamuilleosapuolilletarkoitetutpalvelutliitetäänkunnallisiinsosiaali-ja
terveyspalveluihin.Tätävartenluodaanpysyväohjaus-jatukirakennevaltakunnallisella,alueellisellajapaikallisellatasolla.Vastaisuudessahallitus
varmistaamyösprostituutiostairtaantumiseenjamuihintoimeentulokeinoihinsiirtymiseenliittyvienkunnallistenpalveluidensaatavuuden.Valtion,
kuntienjajärjestöjenvälinentyönjakonäidenpalveluidenjärjestämisessäja
tuottamisessaselvitetään.
Palveluidensuunnittelussajatoimeenpanossahuomioidaanväkivaltaaja
väkivallanuhkaakokeneidenvähemmistöryhmienkutenesimerkiksietnisten
46
vähemmistöjen,maahanmuuttajien,vammaisten,ikääntyviensekäsukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjenjalastenerityistarpeet.Myösväkivaltaa
lähisuhteissaankokeneidenmiestenerityistarpeethuomioidaan.
6.
Vahvistetaan lainsäädännöllisiä keinoja uhrin suojelemiseksi ja väkivallan uusiutumisen ehkäisemiseksi
Lainsäädännöllisiäkeinojanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyssäjauhrien
suojelussavahvistetaan.Laaditaanohjeistus,jollavarmistetaanviranomaistenjapalveluntarjoajienvälinenyhteistyölähestymiskiellonmääräämisen
yhteydessäuhrinsuojelunmaksimoimiseksi.Lievänpahoinpitelynsyyteoikeuttakoskevaasäännöstätuleemuuttaasiten,ettäläheiseenhenkilöön
jahenkilöönhänentyötehtäviensävuoksikohdistetutlievätpahoinpitelyt
olisivatvirallisensyytteenalaisia.Parisuhdeväkivaltatapaustensoveltuvuutta
sovitteluunharkitaanjatkossakintarkoinjakäytäntöjäarvioidaanjatkuvasti.
Seksuaalirikoksiakoskevalainsäädäntöarvioidaanottaenhuomioonkansainvälinenvertailu.Arvioinnintuleekoskeamyösraiskausrikokseenliittyvää
toimenpiteistäluopumissäännöstä.
7.
Ihmiskaupan vastaista toimintaa arvioidaan ja kehitetään sukupuolinäkökulmasta
Ihmiskaupan vastaista toimintaa, erityisesti ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelmantoimeenpanoajaihmiskauppaanliittyvälainsäädäntöä
arvioidaansekäkehitetäänsukupuolinäkökulmasta.Myösoikeuskäytäntöä
arvioidaan.Erityisenhuomionkohteenaarvioinnissaonoltavaihmiskaupan
vastaisentoiminnanvaikutuksetihmiskaupanjaihmiskaupankaltaistenrikostenuhreihinjaheidäntosiasiallisetmahdollisuutensasaadaheillekuuluvaa
tukeajasuojaa.
8.
Tehostetaan ihmiskaupan uhrien tunnistamista
ja auttamisjärjestelmään ohjautumista tutkittaessa prostituutiotarkoituksessa tapahtuvia
ihmiskaupparikoksia
Selvitetäänkeinojatehostaaihmiskaupanuhrientunnistamistajaauttamisjärjestelmäänohjautumistaprostituutiotarkoituksessatapahtuviaihmiskaupparikoksiatutkittaessa.Koulutetaanesitutkintaviranomaisiajaoikeushallinnon
viranomaisiaparituksenjaprostituutionjaihmiskaupanyhteydessätapahtuvastaväkivallastajaseksuaalisestahyväksikäytöstäsekämuistaoikeudenloukkauksista.Varmistetaan,ettämyösparituksenkohdeohjataantarvittaessa
palvelujärjestelmänjaauttamistoiminnanpiiriin,vaikkarikosoikeudellista
näyttöävarsinaisestaihmiskaupparikoksestaeiole.Hyväksikäytönuhriksi
joutumisenjapelkänepäilynihmiskaupassauhriutumisestatuleeriittää
perusteeksi.
47
9.
Seksin ostoa koskevan lain toimivuutta seurataan
Seksinostoakoskevanlaintoimivuuttaseurataanoikeusministeriönsyksyllä
2009antamanselvityksenpohjalta.Selvitysoneduskunnanlakivaliokunnan
käsiteltävänävuonna2010.Lakivaliokunnanvastaustenjälkeenlinjataan
mahdollisetjatkotoimet,joitavoivatollaesimerkiksijatkoselvitykset,lainsäädäntöhankkeetjapalveluidenkehittämistarpeet.
SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ
TASA-ARVOPOLITIIKASSA
1.
Suomi edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa
Euroopan unionissa
SuomitekeepitkäjänteistäyhteistyötämuidenEU-maidenjaEuroopan
komissionkanssasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiEU:npäätöksentekoprosesseihinjaprosessienuudistamiseksi.SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaSuomenomassaEU-valmistelussajatketaankehittämällä
konkreettisiavälineitävaltavirtaistamisenedistämiseksi.Suomiosallistuu
aktiivisestiEU:ntasa-arvoonliittyvänohjelmatyönjatkuvuudenvarmistamiseenjatasa-arvoelintenasemanjatoimintamahdollisuuksienvahvistamiseen.
LisäksiSuomentavoitteenaonvarmistaa,ettäEU:ntasa-arvoinstituuttisaa
riittävättoimintamahdollisuudetjatäyttääsilleasetetutodotuksetnaisten
asemanjasekätasa-arvonedistäjänäomienresurssiensapuitteissa.Suomi
jatkaaYK:nPekingintoimintaohjelmantoimeenpanonjaseurannanedistämistäEU:ssayhteistenindikaattorienpohjalta.
2.
Suomi jatkaa aktiivista tasa-arvon edistämistä
Yhdistyneissä kansakunnissa
SuomijatkaaaktiivistatyötäänYhdistyneidenkansakuntienyleiskokouksessa,
seneritoimielimissäjaerityisjärjestöissäsukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseksijavahvistamiseksisekänaisiinjatyttöihinkohdistuvansyrjinnän
javäkivallanvähentämiseksi.Suomitoimiinaistenjatyttöjenseksuaali-ja
lisääntymisterveydenja-oikeuksienedistämiseksijaetsiiratkaisuaEU:n
toimintakyvynpalauttamiseksiyhdessämuidensamanmielistenjäsenmaidenkanssa.LisäksiSuomiedistäänaisiinkohdistuvanväkivallantorjumista
aseellistenkonfliktienaikanajakiinnittääerityishuomiotanaistenjatyttöjen
asemaanjaoikeuksiinhauraissajakonfliktinjälkeisissämaissa.Suomitukee
YK:nkokonaisvaltaistauudistusprosessiajaerityisestiuudentasa-arvokokonaisuudentoimintaapoliittisestijamahdollisuuksienmukaanrahallisesti.
Ontärkeää,ettätasa-arvokokonaisuudellaonriittävätresurssitjaitsenäisyys
edistäätasa-arvontoteutumistakaikillatasoilla.
48
3.
Tasa-arvon edistäminen ja sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminen kehityspolitiikassa varmistetaan
Kehityspolitiikassavarmistetaanentistätehokkaamminse,ettätasa-arvoläpileikkaavanakehitysyhteistyöntavoitteenatoteutetaanlaadukkaasti.Tasa-arvon
toteutumistamitataanselkeillämittareilla,mukaanlukiensiihenkäytetyt
resurssit.Tämäntavoitteensaavuttamiseksiulkoministeriölaatiikehitysyhteistyöntasa-arvostrategian,jokaasettaaselkeättavoitteetjaresurssittoiminnalle.
SuomitukeeEU:nyhteisenkehitysyhteistyöntasa-arvotoimintasuunnitelmaa
jatoimeenpaneetehokkaastiEU:nyhteisiätasa-arvotavoitteita.Suomijatkaa
hyvinalkanuttatyötänaistenjatyttöjenroolinjaasemanhuomioimiseksija
tasa-arvonedistämiseksiilmastonmuutos-jamuissaympäristökysymyksissä
kehitysmaissa.Suomiarvioiomatsaavutuksensajatavoitteensatasa-arvoon
jaäitiyskuolleisuuteenliittyvissävuosituhattavoitteissajavarmistaakonkreettisillatoimilla,ettäkehitysyhteistyömmeedesauttaanäidentavoitteiden
toteutumistariittävällätasolla.
4.
Suomi edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa
pohjoismaisessa yhteistyössä sekä Euroopan neuvoston ja OECD:n toiminnassa
SuomiosallistuuPohjoismaiseenhallinnon,poliitikkojenjatutkijoidenväliseen
tasa-arvoyhteistyöhönaktiivisesti.Tuloksiahyödynnetääntasa-arvopolitiikan
kehittämisessäsekäkansallisestiettäkansainvälisilläfoorumeilla.
SuomitukeeEuroopanneuvostontoimintaanaistenoikeuksientoteutumiseksiosanajärjestönihmisoikeuksiakoskeviaydintehtäviä.Suomitukee
EU:njaEN:nvälistätasa-arvopolitiikkaakoskevaayhteistyötähuomioiden
erityisestiEuroopantasa-arvoinstituutintyöskentelyn.Suomiedistäämahdollisimmankattavanyleissopimuksensyntymistänaisiinkohdistuvanja
perheväkivallantorjumiseksi.
Suomiedistääsukupuoltentasa-arvoaOECD:ntoiminnassajatoimiiaktiivisestiOECD:nGENDERNETinjäsenenärahoittaensitämahdollisuuksien
mukaanjavaikuttaensiihen,ettäkansainvälisetkehitysyhteistyönstandardit
huomioivatsukupuoltentasa-arvon.SuomiosallistuuaktiivisestiOECD:n
kehityskeskuksentoimintaansukupuoltentasa-arvonedistämiseenliittyvien
työkalujenkehittämiseksi.
49
50
TAUSTA-AINEISTO
51
52
SISÄLLYS
1. Johdanto .....................................................................................................57
2. Tasa-arvolainsäädäntö .............................................................................58
2.1 Kansainvälisten sopimusten ja EU:n vaikutus Suomen
tasa-arvolainsäädäntöön ........................................................................... 58
2.2 Tasa-arvolain tausta ja sisältö ....................................................................61
2.3 Syrjintä .......................................................................................................... 63
2.4 Tasa-arvon edistämisvelvoitteet .............................................................. 69
2.5 Tasa-arvolain seuraamusjärjestelmä ja valvonta .................................. 73
3. Tasa-arvoviranomaisten asema ja toimintaedellytykset ....................75
3.1
3.2
3.3
3.4
Tasa-arvotoimielinten kansallinen ja kansainvälinen perusta ............ 75
Tasa-arvotoimielinten tehtävät ja toimivalta ..........................................76
Tasa-arvon edistäminen valtioneuvostossa ja kunnissa ...................... 77
Tasa-arvoviranomaisten aseman kehittäminen ..................................... 78
4. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ...........................................83
4.1 Valtavirtaistamistyön käynnistyminen Suomessa .................................. 83
4.2 Miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on Suomessa
ymmärretty .................................................................................................. 84
4.3 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen valtionhallinnon
avainprosesseissa ......................................................................................... 86
4.4 Sukupuolinäkökulman toteutuminen politiikan sisällöissä ................. 89
4.5 Valtavirtaistamisen rakenteet, toimijat ja resurssit
valtionhallinnossa ........................................................................................ 89
4.6 Valtavirtaistamisen seuranta ja toteutumisen arviointi ....................... 92
5. Päätöksenteko...........................................................................................94
5.1 Päätöksentekoa koskevat tasa-arvopoliittiset linjaukset ja
lainsäädäntö ................................................................................................ 94
5.2 Edustuksellinen poliittinen päätöksenteko ............................................ 95
5.3 Sukupuolten tasa-arvo valtionhallinnon päätöksenteossa ja
valmistelussa ................................................................................................ 97
5.4 Kunnallinen päätöksenteko ..................................................................... 101
5.5 Sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten johtopaikoilla ............. 104
5.6 Sukupuoli, demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ............................. 106
53
6. Koulutus ................................................................................................... 110
6.1
6.2.
6.3.
6.4
6.5
6.6.
Hallituksen toimet koulutuksen tasa-arvon lisäämiseksi ...................110
Opetusta ja koulutusta koskeva lainsäädäntö ja koulutuspolitiikka 111
Koulutuksen segregaatio .........................................................................113
Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa .....................................115
Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa ................................................116
Tasa-arvo liikunta-alalla ............................................................................121
7. Korkeakoulutus ja tutkimus .................................................................122
7.1
7.2
7.3
7.4
Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa ....... 123
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen korkeakoulutuksessa ............. 125
Opettajankoulutus .................................................................................... 128
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa ja
tiedepolitiikassa ......................................................................................... 129
7.5 Naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen edistäminen................ 132
8. Työelämä ..................................................................................................135
8.1 Hallitusten työelämää koskevat tasa-arvotavoitteet ........................ 135
8.2 Kansainväliset ja EU-velvoitteet ja niiden vaikutukset työelämää
koskevien tasa-arvotavoitteiden muodostumisessa ........................... 136
8.3 Sukupuolten palkkaerojen pienentäminen ........................................... 136
8.4 Työllisyys ja työttömyys........................................................................... 139
8.5 Naisyrittäjyyden edistäminen ..................................................................141
8.6 Määräaikainen ja osa-aikainen työ ......................................................... 142
8.7 Naisten urakehitys ................................................................................... 144
8.8 Työmarkkinoiden sukupuolenmukainen jakautuminen ...................... 145
9. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ........................................148
9.1 Hallitusten tavoitteet työn ja perheen yhteensovittamiseksi ......... 148
9.2 Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen isän ja äidin kesken........... 148
9.3 Perhevapaakustannusten tasaisempi jakaminen työnantajien
kesken...........................................................................................................151
9.4 Osa-aikatyön mahdollistaminen pienten lasten vanhemmille .......... 152
9.5 Päivähoito ja aamu- ja iltapäivähoito osana työn ja perheen
yhteensovittamista .................................................................................... 153
9.6 Hallitusten tavoitteiden ja niiden toteutumisen arviointia ............... 154
54
10. Miehet ja tasa-arvo ................................................................................157
10.1 Hallitusten miehiin ja tasa-arvoon keskittyvät tavoitteet ja
toimenpiteet ...................................................................................................... 158
10.2 Strateginen avaus: tasa-arvopoliittisten kysymysten arviointi
miesnäkökulmasta ..................................................................................... 159
10.3 Isien perhevapaiden käyttö ..................................................................... 160
10.4 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen terveyden edistämisessä
ja syrjäytymisen ehkäisyssä ..................................................................... 160
10.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja poikien asema
koulutuksessa ............................................................................................161
10.6 Segregaation purkaminen .........................................................................161
10.7 Naisiin kohdistuva väkivalta ja prostituution ehkäiseminen ............. 162
11. Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja ihmiskauppa ...163
11.1 Valtion velvollisuus estää naisiin kohdistuva väkivalta ....................... 163
11.2 Naisiin kohdistuva väkivalta hallitusohjelmien ja tasa-arvoohjelmien tavoitteissa .............................................................................. 164
11.3 Keskeiset toimenpiteet naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan
vähentämiseksi ......................................................................................... 165
11.4 Palvelut väkivallan uhreille ja muille osapuolille ...................................167
11.5 Moniammatillinen yhteistyö väkivallan ehkäisyssä ja uhrien
suojelussa .....................................................................................................170
11.6 Suomen lainsäädännön kehityksestä ......................................................171
11.7 Ammattiryhmien koulutus ...................................................................... 173
11.8 Asennekasvatus ja väkivallan ehkäisy oppilaitoksissa, työpaikoilla
ja kansalaisyhteiskunnassa ........................................................................174
11.9 Tiedonkeruu, tutkimus ja toimenpiteiden seuranta ........................... 175
11.10
Naisten seksuaalinen hyväksikäyttö ihmiskaupassa .................... 177
12. Suomen toiminta kansainvälisessä tasa-arvopolitiikassa .................183
12.1 Suomen toiminta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
Euroopan unionissa ................................................................................. 183
12.2 Suomen toiminta tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseksi
kansainvälisissä järjestöissä ..................................................................... 186
12.3 Suomen toiminta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
kehityspolitiikassa .................................................................................... 192
LIITTEET .....................................................................................................194
55
56
1.
JOHDANTO
Tässätausta-aineistossatarkastellaanvaltioneuvostonselontekoayksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisiatavoitteita,toimenpiteitäja
toimenpiteidenvaikuttavuuttaviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana.
Lisäksikäydäänläpisukupuoltentasa-arvoakoskeviamuutoksiasamallaajanjaksollajapyritääntunnistamaantulevaisuudentasa-arvopoliittisiahaasteita.
Tilastoliite(ks.liite1)antaalisätietoatasa-arvotilanteestajasenmuutoksista.
Valtioneuvostoonkäsitellytjahyväksynytvaltioneuvostonselonteon,eisen
tausta-aineistoa.
Tarkastelunlähtökohtanaovatolleethallitusohjelmiensukupuoltentasaarvoakoskevattavoitteetsekähallituksentasa-arvo-ohjelmat1990-luvun
lopussaja2000-luvulla.Tausta-aineistossakäsitelläänselonteonpääteemojen
lisäksilainsäädäntöäjaSuomentoimintaakansainvälisessätasa-arvopolitiikassa
sekäläpileikkaavastitasa-arvopolitiikankysymyksiämaahanmuuttajienja
vähemmistöryhmiennäkökulmasta.Tausta-aineistonlaatimisessaonhyödynnettytasa-arvoselontekoavartenteetettyjätaustaselvityksiä(ks.liite3).
Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenutjavienyteteenpäinselontekotyöryhmä(ks.liite2),jonkapuheenjohtajanaontoiminutprofessoriHelena
Ranta.Työryhmässäonollutministeriöidenedustajiajaeritasa-arvopolitiikan
alueidenasiantuntijoita.Työryhmänjäsenetolivat:pääsihteeriTanjaAuvinen,
professoriNiklasBruun,kehittämispäällikköHelenaEwalds,johtajaRitva
Jakku-Sihvonen,tutkijaArtoJokinen,kehittämispäällikköAnna-MaijaLehto,
tutkijaJukkaLehtonen,ylitarkastajaTimoMakkonen(23.102009alkaen
ylitarkastajaPanuArtemjeff),professoriKevätNousiainen,ylitarkastajaAntti
NärhinenjaneuvottelevavirkamiesRiittaSäntti.LisäksiasiantuntijoinatoimivatvaltiosihteeriCarlHaglund(6.8.2009alkaenvaltiosihteeriMarcus
Rantala),erityisavustajaMartinaHarms-Aalto(7.12.2009alkaenerityisavustajaSusannaKorpivaara),filosofianmaisteriLeilaMélart,tasa-arvovaltuutettu
PirkkoMäkinen,pääsihteeriHanneleVarsa,johtajaTarjaHeinilä-Hannikainen
jatasa-arvoneuvosRiittaMartikainen.Työryhmäontarjonnutasiantuntemusta
erityisestiselonteonpääteemojenalueilta.Työryhmäkokoontui12kertaatoimikautensa25.3.2009−15.9.2010aikana.Tasa-arvoselontekoavalmistelleella
työryhmälläonollutkeskeinenrooliselonteontausta-aineistonlaadinnassa
sosiaali-jaterveysministeriössätehdynvirkatyönohella.Tausta-aineistoon
toiminuttärkeänäpohjanavaltioneuvostontasa-arvoselonteolle.
57
2.
TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ
2.1
KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN JA EU:N VAIKUTUS SUOMEN TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖÖN
Suomentasa-arvolaillaonvahvastikansainvälinentausta.Lainsäätämiseen
vaikuttivatmerkittävästivarsinkinYK:nkaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamistakoskevayleissopimus(CEDAW)jaeräätKansainvälisentyöjärjestön
ILO:nsopimukset.LainmuuttamisenpääasiallisenasyynäovatolleetkansainvälisetsopimuksetjaoikeuskäytännötsekäEuroopanunionindirektiivit.
Syrjintäkieltojajatasa-arvolainsäädäntöäeivoikäsitelläottamattahuomioon
kansainvälisiävaikutteita.VarsinkinliittyminenEuroopanunioniintoisyrjintälainsäädännönuudellatavallaosaksiSuomenoikeusjärjestystä.
KansainvälistensopimustenjayhteistyönvaikutuksestaSuomentasaarvolainsäädäntöönonotettusekätasa-arvoiseenkohteluunvelvoittaviaettä
syrjinnänkieltäviäsäännöksiä.MuunmuassaILO:nyleissopimukset98ja111
vaikuttivatsiihen,ettävuoden1970työsopimuslakiinkirjattiintyösuhteisiin
rajoittuvasyrjintäkielto.Tasa-arvolainsäätämiselleantoilopullisenkimmokkeenYK:ssavuonna 1979hyväksyttyCEDAW–sopimus.Sopimustaeivoitu
Suomessaratifioidasäätämättätasa-arvolakia.MuissaPohjoismaissatasaarvolaitolisäädettyjoaiemmin,janeolivatjossainmäärinlakimmeesikuvia.
Euroopanunionionaktiivisestiedistänytsukupuoltenvälistätasa-arvoa.
Samapalkkaisuusperiaatekirjattiinjovuonna1958Euroopanyhteisönperustamissopimukseen,jaEU:ssaonhyväksyttyuseitatasa-arvodirektiivejä.
Jäsenvaltioidentuleesaattaadirektiivitkansallisestivoimaan.Euroopan
komissiovalvootäytäntöönpanoa.Tulkintaakoskevatriitaisuudetratkaisee
viimekädessäEuroopanunionintuomioistuin.Tuomioistuinonkinkattavasti
tulkinnutdirektiivejä,jasenratkaisutvaikuttavatSuomenlainsäädäntöönja
oikeuskäytäntöön.Jäsenvaltiovoipyrkiävaikuttamaantulkintaantuomalla
esiinomiaperusteltujanäkemyksiään.Kansallisettuomioistuimetvoivatmyös
pyytääunionintuomioistuimeltaennakkoratkaisujasäännöstentulkinnasta
taisovellettavuudesta.
YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW)
Suomiratifioivuonna1986YK:nhyväksymänkaikkinaisennaistensyrjinnän
poistamistakoskevanyleissopimuksen(SopS68/1986).Senmukaansopimusvaltiottuomitsevatnaistensyrjinnänkaikkimuodotjasitoutuvatryhtymään
kaikinasianmukaisinkeinoinviipymättäpoistamaannaisiinkohdistuvaa
syrjintää.Sopimuseirajoituvainsyrjinnänkieltämiseen,vaanvelvoittaamyös
aktiivisiinpositiivisiintoimiinnaistenasemanparantamiseksi.
58
Naistensyrjintätarkoittaasopimuksenmukaankaikkeasellaistasukupuoleenperustuvaasyrjintää,poissulkemistatairajoittamista,jonkavaikutus
taitarkoitusonheikentäänaisillekuuluvienyhtäläistenihmisoikeuksienja
perusvapauksientunnustamista,nauttimistajatoteuttamistapoliittisella,
taloudellisella,yhteiskunnallisella,sivistyksellisellä,kansalaisoikeuksiinliittyvällätaimuillaaloillataikkamitätöidänämäoikeudet.Työelämänosalta
sopimuskoskeemuunmuassaoikeuttatyöhön,oikeuttasamoihintyönsaantimahdollisuuksiinjasamojenvalintaperusteidensoveltamiseentyöhönotossa,
oikeuttatyösuhdeturvaanjakaikkiinpalvelussuhteeseenliittyviinetuuksiin
jaehtoihin.Estääkseennaistensyrjinnänavioliitontaiäitiydenperusteella
javarmistaakseenheidänoikeutensatyöhön,tuleeryhtyätoimenpiteisiin
muunmuassairtisanomisenkieltämiseksiseuraamuksenuhallaraskaudentai
äitiyslomanjohdostasekäsiviilisäätyynperustuvansyrjinnänkieltämiseksi
irtisanomisenyhteydessä.
Yleissopimuksen toteuttamista valvoo naisten syrjinnän poistamista
käsitteleväkomitea.Sopimusvaltiottoimittavatjokaneljäsvuosikomitealle
raportinniistälainsäädännöllisistä,oikeudellisista,hallinnollisistajamuista
toimenpiteistä,joihinneovatryhtyneetsopimuksenmääräystentoteuttamiseksi,sekätapahtuneestaedistyksestä.Raporttialaadittaessakuullaankansalaisjärjestöjä.Saatujentietojenpohjaltakomiteavoitehdäsopimusvaltiolle
ehdotuksiajayleisluontoisiasuosituksia,joidentäytäntöönpanostahallitus
raportoikomitealle.
Tasa-arvolaki(609/86)tulivoimaan1.1.1987.Suomessatulivuonna2001
voimaanmyösvuonna1999tehtyKaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamista
koskevanyleissopimuksenvalinnainenpöytäkirja(SopS21/2001),jokamahdollistaayksilövalitustentekemisenkomitealle.
Euroopan unioni
SuomensyrjintälainsäädäntöonsaanutvoimakkaitavaikutteitaEuroopan
unioninoikeudesta.Yhteisönperustamissopimuksessakielletäänsyrjintäja
annetaanEU:nlainsäädäntöelimilletoimivaltaryhtyälainsäädäntötoimiin
syrjinnänkieltämiseksi.Syrjinnänkiellonlisäksiperustamissopimuksessa
viitataantasa-arvoistenmahdollisuuksienvarmistamiseenjatasa-arvoisen
kohtelunperiaatteentoteuttamiseen.EU-oikeudessakehittyneitäkeskeisiä
peruskäsitteitä,jotkamuodostavatlähtökohdanmyöstasa-arvolainsäädännölle,
ovatmuunmuassavälitönjavälillinensyrjintä,ohjetaikäskysyrjiä,vastatoimienkielto,positiivinenerityiskohtelusekäjaettutodistustaakka.
Naistenjamiestentasa-arvoinenkohteluonyksiEuroopanunioninperusarvoista.Tasa-arvosääntelyalkoipalkkasyrjinnänkiellosta:joyhteisönperustamissopimukseensisältyisamapalkkaisuusartikla,jokakoskisamastatyöstä
maksettavaapalkkaa.Amsterdaminsopimuksessavuonna1997vahvistettiin
sukupuoltentasa-arvoakoskeviamääräyksiä.Miestenjanaistenvälisentasaarvonedistäminenmainittiinsopimuksenperiaatteitakoskevassaosassayhtenä
yhteisönpäämääristä.Sopimuksessatodettiinmyösyhteisönpyrkimyspoistaa
59
eriarvoisuuttamiestenjanaistenvälilläsekäedistääsukupuoltentasa-arvoa.
Sopimukseenkirjattiinperiaate,jonkamukaannaisillejamiehilletulimaksaa
samapalkkapaitsisamastamyössamanarvoisestatyöstä.Lissaboninsopimuksessavuonna2009vahvistettiinperusoikeuksienasemaasisällyttämällä
sopimuksenpiiriinEU:nperusoikeuskirja.Siinätodetaan,ettäsukupuolten
tasa-arvoonvarmistettavakaikillaaloillatyöelämäjapalkkausmukaanlukien,
jaetteitasa-arvonperiaatesaaestääpitämästävoimassataitoteuttamasta
toimenpiteitä,jotkatarjoavaterityisetujaaliedustettunaolevallesukupuolelle.
Perusoikeuskirjalaajentaanäinpositiivisiatoimiakoskevanperiaatteenkäyttöalanmyöstyöelämänulkopuolelle,kunseaiemminperustamissopimuksen
mukaansoveltuivaintyöelämään.
SuomenliittyessäEuroopanunioniinsenperussopimuksetjaunionissa
voimassaolleetkuusitasa-arvodirektiiviäsamoinkuinEuroopanyhteisöjen
tuomioistuimenoikeuskäytäntötulivatSuomeavelvoittaviksi.Neuvoston
direktiivitolivat:miestenjanaistensamapalkkaisuuttakoskevadirektiivi
(75/117/ETY);direktiivimiestenjanaistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteentoteuttamisestamahdollisuuksissatyöhön,ammatilliseenkoulutukseenjaurallaetenemiseensekätyöoloissa(76/207/ETY);direktiivimiesten
janaistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteenasteittaisestatoteuttamisesta
sosiaaliturvaakoskevissakysymyksissä(79/7/ETY);direktiivimiestenja
naistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteentoteuttamisestaammatillisissa
sosiaaliturvajärjestelmissä(86/378/ETY);direktiivimiestenjanaistentasaarvoisenkohtelunperiaatteensoveltamisestaitsenäisiinammatinharjoittajiin,
maatalousalallatoimivatammatinharjoittajatmukaanlukien,jaitsenäisinä
ammatinharjoittajinatoimiviennaistensuojeluunraskaudenjasynnytyksen
perusteella(86/613/ETY)sekäns.raskaussuojeludirektiivi(92/85/ETY).
Mainituistadirektiiveistämuissakuinsamapalkka-jaraskaussuojeludirektiivissäkiellettiinvälitönjavälillinensyrjintäetenkinperheasemanja
siviilisäädynperusteellasekäedellytettiintehokkaitaoikeussuojakeinoja
jaseuraamusjärjestelmää,jollaolisiennaltaehkäiseväävaikutusta.Lisäksi
edellytettiin,ettäoikeuksiinvetoavaahenkilöäsuojataanirtisanomiselta
vastatoimenpiteenäjakehotettiinjäsenvaltioitaharjoittamaanpositiivisia
lainsäädäntötoimiajapoistamaansyrjintäänviittaavatsäännöksetlaeistasekä
työehto-jatyösopimuksista.
PianSuomenEuroopanunioniinliittymisenjälkeenhyväksyttiindirektiivivanhempainvapaatakoskevastapuitesopimuksesta(96/34/EY)sekäns.
todistustaakkadirektiivi(97/80/EY),johonsisältyijaetuntodistustaakan
periaate.Setarkoittaa,ettäjoskantajaonensinesittänytriittäviätosiseikkoja
syrjintäkanteensatueksi,tuleevastaajanoikeudenkäynnissänäyttäätoteen,
ettähäneiolerikkonuttasa-arvoisenkohtelunperiaatetta.Periaateonsittemminsisällytettytasa-arvodirektiiveihinerillisinäartikloina.
Tärkeänperustantasa-arvonedistämiselletyöelämässäloityöelämäntasaarvodirektiivi(76/207/ETY),jotaonmuutettujalaajennettudirektiivillä
2002/73/EY(ns.muutettutyöelämäntasa-arvodirektiivi).Direktiivissä
60
korostetaanerityisestiennaltaehkäisevientoimienjatyönantajanroolinmerkitystätasa-arvonturvaamisessatyöpaikoilla.Uuttaolimyösmiestenjaisien
roolintunnustaminentasa-arvontoteutumisessa.Muutetulladirektiivilläoli
moniavaikutuksiatasa-arvolakiinjasensamoinkuintodistustaakka-javanhempainlomadirektiivinedellyttämätmuutoksettehtiintasa-arvolainkokonaisuudistuksenyhteydessävuonna2005.Tasa-arvolainuudistuksenyhtenä
keskeisenätavoitteenaolikinmuuttaajatäydentäälakiaEU-lainsäädännön
vaatimustenmukaiseksi.HuomioonotettiinmyössukupuoltenvälistätasaarvoakoskevatEuroopanyhteisöjentuomioistuimenratkaisut.
Euroopankomissiondirektiiviin2002/73/EYkohdistamanvalvontamenettelynjohdostatasa-arvolakiamuutettiinvuonna2009lisäämälläsiihen
sukupuolisenhäirinnänjaseksuaalisenhäirinnänmääritelmät.Myöslain
hyvityspykäläämuutettiinsiten,ettäaiemmintyöhönottotilanteitakoskenut
hyvityksenenimmäismäärärajattiinkoskemaanvainsellaisiatyöntekijöitä,
jotkaeivätolisitulleetvalituksitehtävään,vaikkavalintaolisitehtysyrjimättöminperustein.(Tasa-arvolainmuutos369/2009).
Vuonna2006hyväksyttiindirektiivimiestenjanaistenyhtäläistenmahdollisuuksienjayhdenvertaisenkohtelunperiaatteentäytäntöönpanostatyöhönja
ammattiinliittyvissäasioissa(direktiivi2006/54/EY).Direktiivissäkoottiin
yhteendirektiivien75/117/ETY,76/207/ETY,86/378/ETYja97/80/EY
muutetutsisällöttavoitteenaselkeyttäälainsäädäntöä.
TärkeäaskelEU:ntasa-arvolainsäädännössäotettiinvuonna2004,kun
ns.tavaroidenjapalveluidenvaihdantaakoskevassadirektiivissä(2004/113/
EY)sukupuoltentasa-arvoakoskevasääntelylaajennettiintyöelämänulkopuolelle.Myösdirektiiviävanhempainvapaatakoskevastapuitesopimuksesta
(96/34/EY)onäskettäinuudistettu.Työmarkkinaosapuoltenvanhempainvapaasopimusondirektiivinliitteenä.Siinävahvistetaanyleisetvanhempainvapaaperiaatteetjajätetäänjäsenvaltioillepäätösvaltatäytäntöönpanoa
koskevistasäännöistä.Uusisopimuspidentäävanhempainvapaankolmesta
neljäänkuukauteen.Yksikuukausieiolesiirrettävissätoisellevanhemmalle.
Tälläkannustetaanvanhempiakäyttämäänvanhempainvapaatanykyistä
tasapuolisemmin.Tämänkuukaudenkäyttämisestäpäätetäänkansallisessa
lainsäädännössäja/taityöehtosopimuksissaottaenhuomioonjäsenvaltioissa
voimassaolevatvapaajärjestelyt.Työ-jayksityiselämäntasapainonparantamiseenEU:ssapyritäänmyösns.raskaussuojeludirektiivin(92/85/ETY)ja
itsenäisiäammatinharjoittajiakoskevantasa-arvodirektiivin(86/613/ETY)
muuttamisella.
2.2
TASA-ARVOLAIN TAUSTA JA SISÄLTÖ
Lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvosta(tasa-arvolaki,609/1986)tuli
voimaan1.1.1987.Lainsäätämisprosessiolimonivaiheinenvuosiavaatinut
tapahtumasarja.Tasa-arvolainsäätämistävastustettiinsitkeästi.Suomiolikin
PohjoismaistaviimeinenjaLänsi-Euroopanmaistaviimeisiä,jossatasa-arvolaki
61
säädettiin.Suomenvuonna1980hyväksymääCEDAW-sopimustaeiolisi
voituratifioidailmantasa-arvolainsäätämistä.
Suomenperustuslain(731/1999)6§:nmukaanketääneisaailmanhyväksyttävääperustettaasettaaeriasemaanmuunmuassasukupuolenperusteella.Samassapykälässätodetaan,ettäsukupuoltentasa-arvoaedistetään
yhteiskunnallisessatoiminnassasekätyöelämässä,erityisestipalkkauksesta
jamuistapalvelussuhteenehdoistamäärättäessä,senmukaankuinlaillatarkemminsäädetään.
Tasa-arvolaintarkoituksenaonestääsukupuoleenperustuvasyrjintäja
edistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoasekäparantaanaistenasemaa
erityisestityöelämässä.Lakikieltääsyrjimästäniinnaisiakuinmiehiäkin
sukupuolenperusteella.Tasa-arvolainsoveltamisalaonyleinen.Lakikieltää
sukupuoleenperustuvansyrjinnänläheskaikillaelämänaloillajakaikessa
yhteiskunnallisessatoiminnassa.Tasa-arvontoteuttaminentyöelämässäja
työnantajanvelvollisuudetovatlaissakeskeisessäasemassa.Tasa-arvolakion
pakottavaaoikeutta:sensäännöksistäeisaapoiketasopimuksellasenosapuolen
vahingoksi,jotasyrjintäkielloillasuojataan.
Tasa-arvolakikoostuukolmestaosasta:syrjintäkielloista,tasa-arvonedistämisvelvoitteistasekävalvonta-jaseuraamusjärjestelmästä.Pohjoismaiseen
tapaanSuomentasa-arvolaissatasa-arvonedistäminenonkeskeisessäasemassa.
Tasa-arvolainsäädäntömerkitseesenperiaatteentunnustamista,etteimuodollisestiyhdenvertainenlainsäädäntöainajohdatosiasialliseentasa-arvoon.
Tästäsyystäpositiivinenerityiskohtelujatyöpaikkojentasa-arvosuunnittelu
sisällytettiinlakiin.Lisäksitasa-arvosäännöksilläpuututtiintyönantajanoikeuteenpäättäähenkilökunnanpalkkaamisestajaohjaamisestakoulutukseen.
Lainsäädännönvalvontaannettiinuusilleerityisviranomaisille,joistatasaarvolainnoudattamistavalvovattasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakunta.
Syrjinnästävoitietyissätapauksissavaatiahyvitystätuomioistuimessa.
Tasa-arvolakionollutvoimassayli20vuotta.Lakiaontäydennettyja
uudistettuuseasti,merkittävimminvuosina1992(624/92),1995(206/95)
ja2005(232/2005).EU-oikeussisällytettiinlakiinvuoden1995uudistuksessasamalla,kunlakiinotettiinsäännöksetkiintiöistäjatasa-arvosuunnitelmista.Lainperusperiaatteetovatkuitenkinpysyneetsamoina.Vuoden
2005tasa-arvolainkokonaisuudistuksentärkeimpinätavoitteinaolivatEU:n
tasa-arvodirektiivientäytäntöönpanojatasa-arvosuunnitteluntehostaminen
sekäsamapalkkaisuudenedistäminenpalkkakartoitusvelvoitteenavulla.
Vuoden2005lainmuutoksenkäsittelynyhteydessäeduskuntasisällytti
lakiinmyösoppilaitoksillevelvoitteentehdäoppilaitoksentoimintaakoskeva
tasa-arvosuunnitelma.Velvoitteenpiiriinkuuluvatmuunmuassaammatilliset
oppilaitokset,lukiot,yliopistot,ammattikorkeakoulutsekävapaansivistystyönoppilaitokset.Peruskouluilleeiasetettuvelvollisuuttatoiminnalliseen
tasa-arvosuunnitteluun.
Viranomaisenvelvollisuusedistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoaon
sisältynyttasa-arvolakiinlainsäätämisestälähtien.Valtavirtaistamisperiaatetta
62
vahvistettiinvuoden2005uudistuksessalisäämälläsiitälakiinnimenomainen
maininta.
Tasa-arvoaloukkaavanmainonnanrajoittamistajavalvontaaonpohdittu
kokotasa-arvolainvoimassaoloajan.Lopputuloksenaonpäädyttypitkälti
siihen,ettäelinkeinoelämäitsesääteleemainonnanhyväntavanmukaisuutta.
2.3
SYRJINTÄ
Syrjintämerkitseesellaistahenkilöntairyhmäneriarvoistakohtelua,joka
perustuukiellettyynsyrjintäperusteeseen,jajollaeiolehyväksyttävääoikeutusta.Syrjimättömyysonyhdenvertaisuudenolennainenosa.Syrjintäeiole
ainoastaanvähemmistökysymys.Naisetjatietytryhmät,mm.maahanmuuttajataustaiset,nuoretjaikääntyneettyöntekijätovathyvinalttiitasyrjinnälle.
Suuriosasukupuolisyrjinnänsääntelystäkoskeetyöelämää.Myösseksuaalinen
häirintäjahäirintäsukupuolenperusteellaovatsukupuolisyrjintää.
Yhdenvertaisuuslaki(21/2004)tulivoimaan1.2.2004.Sekoskeemuita
kiellettyjäsyrjintäperusteitakuinsukupuolta.Oikeusministeriöasettivuonna
2007toimikunnanpohtimaanyhdenvertaisuuslainsäädännönuudistusta.
Tavoitteenaolilaajentaasyrjintäsuojaakattamaankaikkisyrjintäperusteet
jayhdenmukaistaaerilaistensyrjintäperusteidensääntelyä.Toimikuntaantoi
mietintönsävuonna2009(KM2009:4).Mietinnössäehdotettiin,huomioon
ottaennaistenjamiestenvälisentasa-arvonerityispiirteet,ettäsukupuoleen
kohdistuvaasyrjintääsäädelläänjatkossakintasa-arvolaissa.
MuitakiellettyjäsyrjintäperusteitakuinsukupuoltakoskevaEU-oikeuson
tiukentunut.Onperusteltuapyrkiäsäätämäänkaikkiakiellettyjäsyrjintäperusteitakoskevatlaitmahdollisimmanyhdenmukaisensystematiikanpohjalta.
Tässätyössätasa-arvolaistasaatuakokemustatuleesiirtäämahdollisuuksien
mukaanmuidensyrjintäperusteidenkäsittelyyn.
Suomessasyrjintääkoskevaatietoakerätäänlähinnäoikeustapausten
jatoimivaltaisilleviranomaisilleilmoitettujensyrjintätapaustenmäärästä.
Tasa-arvovaltuutetunsaamatyhteydenototkoskevathyvinuseintyöelämään
liittyviäsyrjintäkysymyksiä.Yleisimminkysytääntyöhönottoonliittyvästä
syrjinnästä,muttamyöspalkkasyrjintäepäilytjaraskauteensekäperhevapaisiinliittyvätsyrjintäepäilytovatyleisiä.Oikeuskäytännössäesilläolleet
tasa-arvolainsukupuolisyrjinnänkieltoakoskevatriidatovatuseinliittyneet
työhönottoontaipalkkaukseen.Erilainenepäedullinenkohtelujatyö-tai
virkasuhteenjatkamattajättäminenraskaudentaiperhevapaidenvuoksion
myöstyypillinensukupuolisyrjintäänliittyväkysymys.Osassaonkysymys
moniperusteisestasyrjinnästä,jossasukupuolionyhtenätekijänä.
Syrjintäänvoisamanaikaisestisoveltuamontasäännöstä.Siihensaattavat
soveltuaesimerkiksiperustuslaki,rikoslaki,tasa-arvolakijatyösopimuslaki
sekävahingonkorvauslaki.Lähtökohtanaon,ettäsyrjintäänvoidaansoveltaa
useitasäännöksiäsamanaikaisesti.Syrjitylleonyleensäeduksi,jossyrjintään
soveltuutasa-arvolaki,koskasiinäonsäännöksethyvityksestäjatodistelua
helpottavastajaetustatodistustaakasta.
63
Työsopimuslainsyrjintäkieltoeikoskesukupuolisyrjintäämuttakylläkin
syrjintääperhesuhteidenvuoksi.Työnantajanonkorvattavatyösopimuslain
rikkomisestataityösuhteestajohtuvienvelvollisuuksienlaiminlyönnistäaiheutuvavahinko,kutenesimerkiksityösuhteenperusteettomastapäättämisestä
työntekijälleaiheutuvavahinko.Työsopimuslaissasäädettyvahingonkorvaus
voitullamäärättäväksimyöstasa-arvolainrikkomisesta.Rikoslainmukaan
syrjintäelinkeino-taijulkisessatoiminnassaonkiellettyämm.sukupuolen
perusteella.Rikoslakisisältäämyössäännöksettyösyrjinnästäjakiskonnantapaisestatyösyrjinnästä,jotkakattavatsukupuolisyrjinnän.Työntekijän
terveydellevaaraaaiheuttavahäirintäonkiellettytyöturvallisuuslaissa.
Tasa-arvolain yleinen sukupuolisyrjinnän kielto
Syrjintäkiellotovattasa-arvolainkeskeistäsisältöä.Syrjinnänyleiskiellon
lisäksionerikseenmääriteltyjakiellettysyrjintätyöelämässä,oppilaitoksissa,
etujärjestöissäsekätavaroidenjapalvelujensaatavuudessajatarjonnassa.
Syrjintäkieltojenrikkomisestaonerilaisiaseuraamuksia.
Syrjinnänyleiskiellostasäädetääntasa-arvolain7§:ssä.Säännöksenmukaan
välitönjavälillinensyrjintäsukupuolenperusteellaonkielletty.Säännöksessä
määritelläänmyösseksuaalinenhäirintäjahäirintäsukupuolenperusteella.
Niitäsamoinkuinkäskyätaiohjettaharjoittaasukupuoleenperustuvaasyrjintääonpidettäväsyrjintänä.Tasa-arvolakiajasensyrjintäkieltoasovelletaan
pääsääntöisestikaikillayhteiskuntaelämänalueillalukuunottamattauskonnollistenyhteisöjenuskonnonharjoitustajayksityiselämänsuhteita.
Syrjintänäeipidetäasianmukaisiaerityistoimiatasa-arvonedistämiseksi,
suojeluaraskaudentaisynnytyksenperusteella,pakollisenasevelvollisuuden
rajoittamistamiehiintaivainmiehilletainaisilletarkoitettujayhdistyksiä.
Hyvitystäeivoidatuomitapelkästääntasa-arvolainyleisensyrjintäkiellon
rikkomisesta.Syrjinnänuhrivoinostaakanteentyöelämän,opiskelun,etujärjestöntoiminnantaipalveluntarjonnanyhteydessätapahtuneestasyrjinnästä.
Sukupuoleen perustuva syrjintä työelämässä
Tasa-arvolaissaonsensäätämisestälähtienollutyleiskiellonlisäksiomatyöelämässätapahtuvaasukupuolisyrjintääkoskevaerityiskieltonsa,jonkarikkominenonkiellettyhyvitysseuraamuksenuhalla.Säännöskoskeesekäjulkistaettä
yksityistäsektoria.Siinäkielletäänsyrjintätyöhönotossa,tehtävääntaikoulutukseenvalinnassasekäpalkkauksessajamuissapalvelussuhteenehdoissa.
Myössyrjivätyönjohto,syrjintätyöoloissa,palvelussuhteenpäättämisessäja
työntekijänsiirroissaonkielletty.
Työhönottosyrjinnästävoinostaakanteenvastasiinävaiheessa,kuntyöhönottoakoskevapäätösontehty,eivieläpäätöstävalmisteltaessa.Tätätasaarvolainsyrjintäsäännöstäsovelletaansilloin,kunvähemmänansioitunut
hakijasyrjäyttääansioituneemman,vastakkaistasukupuoltaolevanhakijan.
Jatkossatulisihuolehtiasiitä,ettätasa-arvolainhyvityssanktiovoiulottua
myöstyöhönottopäätöstäedeltävääntyöhönottoprosessiin.
64
Työolojakoskevientutkimustenmukaansuuriosapalkansaajistaonsitä
mieltä,ettätasa-arvototeutuuhyvintaimelkohyvintyöpaikalla.Naiset
kokevatsiltiselvästienemmänsukupuoleenliittyvääsyrjintääjahaittaasukupuolestaantyössäkuinmiehet.Enitentämänäkyypalkkauksessa,ammattitaidonarvostuksessajatyössäetenemisessä.Syrjintäkokemuksiaonkertynytenitentyöpaikoilla,joillatoimiisekänaisiaettämiehiä.Nimenomaan
nuoriinkohdistuvasyrjintäonyleistynyt.Arvioissasukupuoltentasa-arvon
toteutumisestaeioletapahtunutmerkittäväämuutostaviimeisenkymmenen
vuodenaikana.Miestennäkemyksettasa-arvontoteutumisestaovatolleet
myönteisempiäkuinnaisten.
Tutkimustenperusteellaeihahmotuselkeääkokonaiskuvaasyrjinnästä
työelämässä.Erilaistentutkimustenjaselvitystenantamatietoviittaasiihen,
ettäsukupuoleenkohdistuvasyrjintäkoskeeerityisestityöhönottoa,palkkaa,
raskauttajavanhemmuutta,määräaikais-jaosa-aikatyötäsekäikääjaterveydentilaa.Varsinkinnuoriinnaisiinkohdistuvasukupuolinenhäirintäonyleistä.
Palkkasyrjintäsäännös
Tasa-arvolaissaonvahvistettusyrjintäkieltojentehokkuuttakeventämälläsyrjityntodistustaakkaa.Olettamapalkkasyrjinnästäsyntyysilloin,kuntyöntekijä
voiosoittaasamantyönantajanpalveluksessaolevan,samaataisamanarvoista
työtätekeväntyöntekijän,jokasaakorkeampaapalkkaa.Tällöintyönantajantuleeosoittaapalkkaeroillehyväksyttäväsyy.Tuoreessakorkeimman
oikeudenratkaisussa(KKO2009:78)näitäkriteereitäeipidettyriittävinä
syrjintäolettamansyntymiseksieikätyönantajaapidettyvelvollisenaosoittamaanpalkkaeroillehyväksyttävääsyytä.Ratkaisutiukentaakriteereitä,
joillasyrjintäolettamankatsotaanpalkkajutuissasyntyvänjatodistustaakan
kääntyväntyönantajalle.Todistustaakkasäännöksentoteutumistatuleeseurata
jatarvittaessaselkiyttäätasa-arvolakia.
Työntekijäeivoipäästäselvillemahdollisestapalkkasyrjinnästä,ellei
hänelläolekäytettävissäänmuutakuinomatpalkkatietonsa.Jottaonmahdollistaselvittää,onkopalkkaustasa-arvolainmukainen,syrjintääepäilevän
jaluottamusmiehentuleesaadatietääverrokinpalkkatiedot.Voimassaolevan
tasa-arvolainjärjestely,jossaluottamusmiessaapalkkatiedotverrokinsuostumuksellataitasa-arvovaltuutetunkautta,onhyvinhankala.
Raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä
Tasa-arvolain1990-luvunmuutoksillapyrittiinselkiyttämäänraskaussyrjinnän
suojaaerityisestimääräaikaisissatyösuhteissajasaattamaanseuraamukset
tällaisestasyrjinnästäsamaanasemaankuintyönantajanmuustakielletystä
menettelystäaiheutuvatseuraamukset.YK:nCEDAW-valvontakomiteaon
ilmaissuthuolensaraskaanaolevienjaperhevapaitakäyttävientyöntekijöiden
työsuhdeturvantoteutumisestaSuomessa.
Tasa-arvolainsoveltamistakoskevissaoikeusjutuissasyrjintäperusteenaon
useimmitenraskaus.Kunrikoslaintyösyrjintäkieltoasovelletaansukupuoleen
65
perustuvansyrjintäkiellonnojalla,kysymysonuseimmitenraskauteenperustuvastasyrjinnästä.Työmarkkinajärjestötkuvasivatvuonna2002tehdyssä
kyselyssätyypillisimmäksitasa-arvo-ongelmaksimääräaikaisentyösuhteen
uusimattajättämisensilloin,kuntyöntekijäonraskaana.Tilanneeiolemuuttunut.TampereenyliopistonTyöelämäntutkimuskeskuksenvuonna2009
tekemänselvityksenmukaanenitentyömarkkinajärjestöissäolikäsiteltyraskauteenjaperhevapaisiinliittyviätyösuhderiitoja.
Tasa-arvovaltuutettu teki vuonna 2005 työministeriölle ehdotuksen
työsopimuslaintäydentämisestäniin,ettälaissanimenomaisestikiellettäisiinmääräaikaistenpalvelussuhteidenuusimattajättäminenjaniidenkestonrajoittaminenraskaudentaikkaperhevapaankäyttämisenperusteella.
Määräaikaistentyöntekijöidenasemansääntelyssävoidaanpitääpuutteena
sitä,etteipalvelussuhdelaeissaoletällaisiasäännöksiä.Työsopimuslainmukaan
työnantajaeisaairtisanoatyöntekijääraskaudenvuoksi.Sensijaankieltojättää
määräaikainentyösopimusuusimattaraskaudentaiperhevapaanperusteella
sekäkieltorajoittaamääräaikainenpalvelussuhdekestämäänvainäitiys-,
isyys-taivanhempainlomansisältyyvaintasa-arvolakiin.
MääräaikaisetpalvelussuhteetovatSuomessamuuhunEurooppaanverrattunayleisiä,janiitäkäytetäänerityisestisynnytysikäisillänaisilla.Tuore
korkeimmanoikeudenratkaisuKKO2010:11pitäähyväksyttävänäsitä,että
kunnanulkoistamiapäivähoitopalveluitatarjoavayrityskäyttääjatkuvasti
peräkkäisiämääräaikaisiatyösopimuksia.Määräaikaistentyösopimusten
ketjuttamiskiellonmerkitysonjäänytvähäiseksi.Tasa-arvolainmukaanon
pidettäväsyrjintänäsitä,ettätyönantajapalvelussuhteenjatkumisestapäättäessäänasettaahenkilönepäedulliseenasemaanraskaudentaisynnytyksen
vuoksi.Tasa-arvolainrinnallaonpohdittavasukupuoleenjaraskauteenliittyvääsuojaamyösmuussalainsäädännössä,erityisestipalvelussuhdelaeissa.
Moniperusteinen syrjintä
Suomessakeskustelumoniperusteisestasyrjinnästävilkastuitasa-arvolain
kokonaisuudistuksenjälkeen.MyösCEDAW-valvontakomiteaottiesille
maahanmuuttaja-,romani-jasaamelaisnaistensekävammaistennaistenasemanarvioidessaanSuomenhallituksenmääräaikaisraporttejakesällä2008.
Hallituksentuleeseuraavassaraportissaanvuonna2011antaayksityiskohtaista
tietoanäidenryhmientilanteestatyöelämässä,koulutuksessajaterveyspalveluissa.Suomentuleemyösraportoidanäidenvähemmistöryhmiennaisten
kohtaamastaväkivallasta.
Moniperusteinensyrjintäliittyysiihen,ettäihmistämäärittääsamanaikaisestimontaeriseikkaakutensukupuoli,etninenalkuperä,terveydentila,ikä,seksuaalinensuuntautuminentaikuuluminensukupuolivähemmistöön.Toisinaaneritekijätyhdessäjohtavatsiihen,ettähenkilökohtaa
syrjintää.Sukupuolionyleensäyksitekijämoniperusteisessasyrjinnässä.
Moniperusteisensyrjinnänkiellostaontarpeensäätäälailla.
66
Sukupuoleen perustuva syrjintä oppilaitoksissa
Tasa-arvolakiinotettiinvuoden2005lainuudistuksenyhteydessäerillinen
säännössyrjinnästäoppilaitoksissa(8b§).Oppilaitoksensekämuidenkoulutustajaopetustajärjestävienyhteisöjenmenettelyäonpidettäväkiellettynä
syrjintänä,joshenkilöasetetaanopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessä,opintosuoritustenarvioinnissataioppilaitoksentaiyhteisönmuussa
varsinaisessatoiminnassasukupuolenperusteellamuitaepäedullisempaan
asemaan.Säännöstäsovelletaansekäjulkisellaettäyksityiselläsektorillaniin
ammatilliseenkuinyleissivistäväänkinkoulutukseenopetuksenjärjestäjästätai
opetuksenmuodostariippumatta.Säännöstäeisovelletaperusopetuslaissatarkoitettuihinopetuksenjärjestäjiinjakouluihin.Tasa-arvosuunnitteluvelvoite
onjatkossasyytäulottaamyösperusopetukseen.
Sukupuoleen perustuva syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa
EU:ntasa-arvolainsäädännössäotettiinuusiaskel,kuntavaroidenjapalveluidenvaihdantaakoskevassadirektiivissä(2004/113/EY)laajennettiin
sukupuoltentasa-arvoakoskevasääntelytyöelämänulkopuolelle.Direktiivi
kieltääsyrjinnänyleisestisaatavillaolevientavaroidenjapalvelujenvaihdannassa.Syrjintäkiellonulkopuolellejäävätyksityis-japerhe-elämäsekäniiden
yhteydessätehtävätliiketoimet.Direktiiviäeisovelletatiedotusvälineidenja
mainonnansisältööneikäkoulutukseen.Direktiivivelvoittaamyössäätämään
syrjivästätarjonnastatehokkaat,oikeasuhteisetjavaroittavatseuraamukset.
Direktiivinmyötätasa-arvolakiinlisättiinsäännöskielletystäsyrjinnästä
(8e§)jatasa-arvolainhyvitystäjavastatoimienkieltoakoskevatsäännökset
laajennettiintasa-arvolainmuutoksella(1023/2008)koskemaanmyöstavaroidenjapalveluidentarjoajaa.Syrjintäolitälläalueellatasa-arvolaissajo
aiemminkinkielletty,muttakiellollaeiollutsanktiota.
Direktiiviäsäädettäessäkeskusteltiinpaljonvakuutuspalvelujakoskevasta
artiklasta.Komissionalkuperäisenehdotuksenmukaansukupuoleenperustuvaterotvapaaehtoistenvakuutustentarjonnassaolivatkiellettyjä.Artiklan
sisällöksitulikuitenkinkompromissi,jonkamukaansukupuolenkäyttäminen
perusteenatällaisissavakuutuspalveluissajaniihinliittyvissärahoituspalveluissaonpääsääntöisestikielletty,muttasiitävoidaanpoiketa,jossukupuoli
onmääräävätekijävakuutusmatemaattisessariskinarvioinnissa.Tällöintarkat
tiedotsukupuolenkäyttämisestätuleekoota,julkaistajasaattaasäännöllisesti
ajantasallejajäsenvaltiontarkastellatällaistapäätöstäänuudelleenvuonna
2012.Suomitekisallitunpoikkeuksenjasukupuoltakäytetäänkinyleisesti
vapaaehtoistentapaturma-jaeläkevakuutustenmaksujenjavakuutuskorvauksienmääräänvaikuttavanatekijänä.Olisisuotavaa,ettäsukupuolen
käyttämisestävakuutusmatemaattisenatekijänäajanmyötäSuomessakin
luovuttaisiin.
Direktiiviedellyttääjäsenvaltioidenvarmistavan,ettäyhdistykset,järjestötjamuutoikeushenkilöt,joillaonoikeutettuaetuasenvarmistamisesta,
67
ettädirektiivinsäännöksiänoudatetaan,voivataloittaaoikeudellisenja/tai
hallinnollisenmenettelynkantajantaivalittajansuostumuksellahänenpuolestaantaihäntätukeakseen.Tasa-arvolainmukaansyrjintäasianvoiviedä
tasa-arvolautakuntaantasa-arvovaltuutettutaityömarkkinoidenkeskusjärjestö.Vireillepano-oikeuttalautakunnassaolisisyytälaajentaaerijärjestöihin.
Lakimuutosonollutvoimassaverrattainlyhyenaikaa,jotenoikeuskäytäntöäeioleehtinytmuodostualukuunottamattajoitakinyhteydenottoja
tasa-arvovaltuutetulle.
Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja
Tasa-arvolakirakentuujaottelullenaistenjamiestenvälillä.Kaikkieivätkuitenkaanoleidentiteetiltääntaifyysiseltäolemukseltaanyksiselitteisestimiehiä
tainaisia.Sukupuolivähemmistöillätarkoitetaantransihmisiäjaintersukupuolisiaihmisiä.Transihminenonkattokäsitetranssukupuolisille,transgendereille
jatransvestiiteille.2
Perustuslainyleinensyrjintäkieltokattaamyössukupuolivähemmistöt.
Muistavähemmistöryhmistäpoiketensukupuolivähemmistöjensyrjintää
eiolenimenomaisestikiellettytasa-arvo-eikäyhdenvertaisuuslaissa.Tasaarvovaltuutettuonlähtenytohjeistuksessaansiitä,ettäsukupuolivähemmistöihin tulee soveltaa tasa-arvolakia laajasti. Syrjintäkieltojen lisäksi
tasa-arvolaissaonsäännöksiäsukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisestä.
Näidensäännöstenvoidaansoveltuvinosinkatsoakoskevanmyössukupuolivähemmistöihinkuuluvienhenkilöidentasa-arvoisenasemanedistämistä.
Sukupuolivähemmistöihinkuuluvatovatottaneettasa-arvovaltuutettuun
yhteyttämuunmuassaasioissa,jotkakoskevattyö-jakoulutodistustenmuuttamista,avioliitonmuuttumistarekisteröidyksiparisuhteeksisukupuolen
korjausprosessinvuoksitaihormonihoitojenkorvauskäytäntöjä.
Sukupuolivähemmistöistäkäytettäväkäsitteistöonepäselväjasitäkäytetäänuseinasenteellisestijaepäkorrektisti.Sukupuolivähemmistötsekoitetaan
myösuseinseksuaalivähemmistöihin.Syrjinnänpoistamiseksitärkeintäon
saadasukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojastasäännöksettasa-arvolakiin.
Tasa-arvoa loukkaava mainonta
Tasa-arvolainyleinensyrjintäkieltokieltääjompaakumpaasukupuoltasuoranaisestisyrjivänmainonnan.Sensijaantasa-arvoaloukkaavaanmainontaantai
kuviinlakieiulotu.Loukkaavanamainontanavoidaanpitäämainontaa,joka
vähätteleetaihalventaajompaakumpaasukupuoltataiylläpitääkaavamaista
roolikäsitystäsukupuoltentyypillisistäominaisuuksista.
2
68
Sukupuolen käsitteitä: Transsukupuolinen: Transsukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolensa olevan ristiriidassa fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kanssa. Transgender: Henkilö voi kokea olevansa ihmisenä sukupuoleton, sukupuoleltaan määrittelemätön tai omanlaisensa yhdistelmä miehisenä ja naisellisena pidettyä
ruumiillisuutta, tyyliä ja persoonan piirteitä. Transvestiitti: Henkilö, jolla on tarve ilmaista myös persoonassaan
olevaa toista sukupuolta. Intersukupuolisuus: Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset
sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Sukupuoli-identiteetti:
Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Sukupuolen
ilmaisu ja tulkinta: Se, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan, sekä se, miten yhteisö tulkitsee yksilön sukupuolen
ja sukupuolen ilmaisun.
Sukupuolenperusteellasyrjivämainontavoiollakuluttajansuojalainvastaista.Hyväntavanmukaisuuttavalvookuluttajansuoja-asiamies.Lisäksi
mainonnantasa-arvokysymyksiävalvooelinkeinoelämänitsesääntelyelin
Mainonnaneettinenneuvosto.Rikoslaissaonseksiäjapornotuotteitakoskevasäännös(RL17:20§).Valvontajärjestelmätoimiipitkältikansalaisten
aktiivisuudenvarassa.Mainontaanpuuttuminenonkeskeistä,kunpohditaan
keinojapuuttuakaavamaisiinsukupuolirooleihin.Kunkokemuksiavuonna
2008muutetunkuluttajansuojalainsoveltamiskäytännöstäonsaatavissa,
onpohdittava,olisikotarpeenvahvistaatasa-arvoaloukkaavaamainontaa
koskevaasääntelyäjasiihenliittyviäsanktioita.
Tasa-arvolain ja rikoslain työsyrjintäsäännöksen soveltaminen
oikeuskäytännössä
Ihmisoikeusliitonselvityksenmukaanvuosina2005–2008käräjäoikeuksissa
käsiteltiinyhteensä101tasa-arvolakiinliittyväätapausta.Tuomioistuimen
langettavattuomiotkoskivatvirantäyttöä,palkkaustajaerilaisiaraskauteen
liittyviäsyrjintätapauksia(mm.työsuhteenkoeaikapurkuraskaudenperusteella,raskausjamääräaikaisenvirkasuhteenjatkaminen).Kantajillemäärätyt
hyvityksetvaihtelivat3500–12500euronvälillä.Tuomioistuimenvahvistamissasovinnoissahyvitysmääräoli5000–11000euroa.
Työsyrjintärikoksestasäädetäänrikoslain47luvun3§:ssä.Säännöskieltäätyönantajaataitämänedustajaatyöpaikastailmoittaessaan,työntekijää
valitessaantaipalvelussuhteenaikanailmanpainavaa,hyväksyttävääsyytä
asettamastatyönhakijaataityöntekijääepäedulliseenasemaanmm.sukupuolenperusteella.Työsyrjinnästäonrangaistuksenasakkotaienintäänkuuden
kuukaudenvankeusrangaistus.
Ihmisoikeusliitonselvityksenperusteellavuosina2005–2008käräjäoikeuksissaratkaistiinrikoslakiinperustuenyhteensä18sukupuoleenperustuvaan
työsyrjintäänliittyväätapausta.Läheskaikkituomiotliittyivättyöntekijän
raskaudenperusteellatapahtuneeseensyrjintään.Muutamassatapauksessa
olikyseyleisestityösyrjinnästäsukupuolenperusteellataiseksuaalisestatai
sukupuoleenperustuvastahäirinnästä.
Vastaajattuomittiinpääosin15–50euronsuuruisiinpäiväsakkoihin.
Asianomistajillekärsimyksestämaksettavatkorvauksetvaihtelivat350–3000
euronvälillä.Vainyhdessätapauksessaolituomittuhyvitystä3000euroa.
2.4
TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITTEET
Naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistäminenonkirjattuSuomenperustuslakiin(731/1999).Tasa-arvolaissaonsäännöksiä,jotkavelvoittavatviranomaisia,työnantajiajaoppilaitoksiatoimimaantasa-arvonedistämiseksi.
Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa
Tasa-arvolain4§:nmukaanviranomaistentuleekaikessatoiminnassaanedistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoatavoitteellisestijasuunnitelmallisesti
69
sekäluodajavakiinnuttaasellaisethallinto-jatoimintatavat,joillavarmistetaannaistenjamiestentasa-arvonedistäminenasioidenvalmistelussaja
päätöksenteossa.Erityisestituleemuuttaaniitäolosuhteita,jotkaestävät
tasa-arvontoteutumista.Naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistäminen
tuleeottaahuomioonmyöspalvelujensaatavuudessajatarjonnassa.
Vuonna2005valtavirtaistamissäännökseentehdyllälisäykselläkorostettiin
tasa-arvonhuomioonottamistakaikenlaisessaviranomaistoiminnassa.Säännös
kattaaesimerkiksijohtamisen,henkilöstökoulutuksen,ml.johtamiskoulutuksen,tulosohjauksenjatulossopimukset,taloussuunnittelun,tiedotuksen
jastrategisensuunnittelun.
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja siihen kuuluvat
toimenpiteet
Tasa-arvolakiinonainasisältynyttyönantajanyleinenvelvoiteedistäätasaarvoasuunnitelmallisestijatavoitteellisesti(6§).Säännösvelvoittaajokaista
yksityistäjajulkistatyönantajaatyöpaikankoostariippumatta.Työnantajan
tuleemuunmuassatoimiasiten,ettäavoinnaoleviintehtäviinhakeutuisi
sekänaisiaettämiehiä,edistäänaistenjamiestensijoittumistatasapuolisesti
erilaisiintehtäviin,edistääpalkkatasa-arvoajahelpottaatyö-japerhe-elämän
yhteensovittamista.Lisäksityönantajantuleetoimiasiten,ettäennakolta
ehkäistäänsukupuoleenperustuvasyrjintä.Tarkempiamuotovaatimuksia
edistämiselleeiaseteta.Laissaeimyöskäänolesäädettyseuraamuksiaedistämisvelvoitteennoudattamattajättämisestä.
Tasa-arvosuunnitteluakoskevavelvoite(6a§)lisättiintasa-arvolakiinalun
perinjovuonna1995.Velvoitettamuutettiinjatiukennettiinvuonna2005
lainmuutoksella,jollapyrittiinlisäämääntasa-arvosuunnitelmienmäärääja
annettiinsuunnitelmientekemistäjasisältöäkoskeviavähimmäismääräyksiä.
Jostyönantajanpalvelussuhteessaolevanhenkilöstönmääräonsäännöllisestivähintään30työntekijää,työnantajanontasa-arvolainmukaantoteutettavatasa-arvoaedistävättoimetvuosittainlaadittavan,erityisestipalkkausta
jamuitapalvelussuhteenehtojakoskevantasa-arvosuunnitelmanmukaisesti.
Suunnitelmavoidaansisällyttäähenkilöstö-jakoulutussuunnitelmaantai
työsuojeluntoimintaohjelmaan.Tasa-arvosuunnitelmaonlaadittavayhteistyössähenkilöstönedustajienkanssa,jasentuleesisältää1)selvitystyöpaikan
tasa-arvotilanteestajasenosanaerittelynaistenjamiestensijoittumisestaeri
tehtäviinsekäkartoitusnaistenjamiestentehtävienluokituksesta,palkoistaja
palkkaeroista;2)käynnistettäviksitaitoteutettaviksisuunnitelluttarpeelliset
toimenpiteettasa-arvonedistämiseksijapalkkauksellisentasa-arvonsaavuttamiseksi;ja3)arviotasa-arvosuunnitelmaansisältyneidenaikaisempien
toimenpiteidentoteuttamisestajaniidentuloksista.
Edelläkuvatullalainmuutoksellapyrittiinsiihen,ettätasa-arvosuunnittelu
yleistyyjasiitämuodostuuosatyöpaikanyhteistoimintamenettelyä.Lain
uudistustakoskevassahallituksenesityksessäkorostettiin,ettätasa-arvosuunnitteluvelvollisuudentäsmentämiselläjamuunmuassapalkkakartoituksella
70
onhuomattavamerkitysnaistenjamiestenvälisensamapalkkaisuudenedistämisessäjapalkkaerojenpoistamisessa.Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen
laiminlyöntisanktioitiinvuoden2005uudistuksessa.Jostyönantajaeitee
tasa-arvosuunnitelmaa,tasa-arvovaltuutettuvoiasettaasuunnitelmanteolle
määräajan.Tasa-arvolautakuntavoitasa-arvovaltuutetunesityksestävelvoittaa,
tarvittaessasakonuhalla,työnantajanlaatimaansuunnitelmanmääräajassa.
Toistaiseksitasa-arvovaltuutettuonasettanutjoillekintyönantajillemääräajan
suunnitelmalle.Tämäonjohtanutsuunnitelmanlaatimiseen.
Lainuudistuksenjälkeentasa-arvosuunnitelmienmääräonlisääntynytja
lainmuutoksentavoiteononnistunuttältäosin.Sensijaansuunnitteluprosessi,
suunnitelmienlaatu,toimenpiteetjaniidenseurantaeivätvälttämättävastaa
lainvaatimuksiajatarkoitusta.Suunnitelmienlaatuaonparannettavasekä
lainsäädäntöämuuttamallaettämuillakehittämistoimilla.
Yhteistoimintahenkilöstönkanssaeiainaoletoteutunuttasa-arvosuunnitelmanlaatimisprosessissalainedellyttämällätavalla.Lainsäännöksen
täsmennysolisitarpeen,jottaselkeytettäisiinsitä,kukavoitoimiahenkilöstönedustajanasuunnitteluprosessissajasitä,ettälakitarkoittaahenkilöstön
mukanaoloasuunnitteluprosessinkaikissavaiheissa.Lakiintulisilisätäsäännös
velvollisuudestatiedottaatasa-arvosuunnitelmastatyöntekijöille.
Tutkimuksetovatosoittaneet,ettäpienillätyöpaikoillatasa-arvosuunnitelmiaonlaadittuvähiten.Pieniintyöpaikkoihintuleekohdentaaerityishuomiotajakehittäätiedotustajaohjeistustasekäsuunnittelunapuvälineitä
niidenavuksi.
Palkkakartoitus
Tasa-arvolaissaeimääritelläyksityiskohtaisesti,kuinkatasa-arvosuunnitelmaankuuluvapalkkakartoitustuleetehdä.Palkkakartoituksenlähtökohtaon
laissakuitenkinselkeä.Suurellaosallatyöpaikkojapalkkakartoituseivastaa
lainlähtökohtaajatarkoitusta.Palkkakartoituksenlähtökohtanaonpalkkaerojenjaniidenhyväksyttävyydenselvittäminensekäperusteettomien
palkkaerojenkorjaaminen.Myöspalkkavertailujentekemisessäjasiihen
liittyvässäyhteistoiminnassasekähenkilöstönedustajientiedonsaantioikeuksissaonpuutteita.
Palkkakartoitustakoskevaatasa-arvolainsäännöstäontarpeellistauudistaa.Tasa-arvolakiintuleesaadanykyistätäsmällisemmätsäännöksetsiitä,
mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Jottapalkkakartoitusolisi
toimivavälinepalkkaerojenselvittämisessätulisikartoitustehdäkokotyöpaikkakattaen,ylityöehtosopimusrajojenjakaikkipalkanosateritellen.
Luottamusmiehelläjamuullahenkilöstönedustajallatulisiollaselkeäoikeus
palkkatietojensaantiinmyösmuidenkuinedustamiensatyöntekijöidenosalta.
NämälainmuutostarpeetonnostettuesilleTyöelämä-jatasa-arvovaliokunnan
tasa-arvolaintoimivuudestaantamassalausunnossa(TyVL6/2010vp.).
Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluvelvoitettajaerityisestipalkkakartoitustakoskeviasäännöksiätuleekehittäämyöspidemmällätähtäimellä.
71
Merkittäväongelmaonpalkkaerojensyitäkoskevantyöpaikallatehtävän
analyysinpuuttuminen.Jospalkkaerojensyitäeianalysoida,tasa-arvosuunnitelmaaneitulekirjatuksikonkreettisiatoimenpiteitä.Tähänvoitaisiinkehittää
erilaisialainsäädännöllisiäratkaisuja.Yksivoisiollase,ettätasa-arvolakiin
kirjataanpalkkakartoitustietojenanalysointivelvoite.Lisäksivoitaisiinharkitayrityksillesäädettyävelvoitettajulkistaapalkkakartoituksenanalyysit
esimerkiksivuosikertomuksessataihenkilöstötilinpäätöksessä,mikätoisi
läpinäkyvyyttä.Julkinensektorivoisitoimiapäänavaajana.
Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa
Vuoden2005tasa-arvolainkokonaisuudistustoiuudenvelvoitteenoppilaitoksille.Oppilaitoksillaonsuurimerkitystasa-arvonedistämisessäjatyömarkkinoidensukupuolenmukaisenjakautuneisuudenvähentämisessä.Velvoite
kattaakaikkioppilaitokset,muunmuassaammatillisetoppilaitokset,lukiot,
yliopistot,ammattikorkeakoulutjavapaansivistystyönoppilaitokset,lukuun
ottamattaperusopetuslaissatarkoitettujaopetuksenjärjestäjiäjakouluja.
Lain6b§:nmukaanoppilaitoksentuleevuosittainyhteistyössähenkilöstön
jaopiskelijoidenedustajienkanssalaatiatasa-arvosuunnitelma.Koulutuksen
järjestäjänyksinlaatimasuunnitelmaeiolelainmukaanriittävä.Suunnitelman
tuleesisältääoppilaitoksentasa-arvotilanteenjasiihenliittyvienongelmien
kartoitussekätoteutettaviksisuunnitelluttarpeellisettoimenpiteettasaarvonedistämiseksi.Erityistähuomiotatuleekiinnittääopiskelijavalintoihin,
opetuksenjärjestämiseenjaopintosuoritustenarviointiinsekäseksuaaliseen
häirintäänjasukupuolenperusteellatapahtuvaanhäirintään.Suunnitelma
voidaansisällyttääosaksiopetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa.Vuosittaisentarkastelunsijastaoppilaitoksessavoidaan
sopia,ettäsuunnitelmalaaditaanvähintäänkerrankolmessavuodessa.
Oppilaitoksentasa-arvosuunnitelmaontoiminnallinensuunnitelma,eikä
sitätuleyhdistääsiihentyöpaikantasa-arvosuunnitelmaan,jonkaoppilaitos
työnantajanalaatii.Sensijaanonmahdollista,ettäoppilaitoksetyhdistävät
tasa-arvosuunnitelmanjayhdenvertaisuuslainnojallatehtävänsuunnitelman.
Kumpikinlakivelvoittaakehittämäänoppilaitoksentoimintaasukupuolten
tasa-arvonjayhdenvertaisuudenkannalta.
Tasa-arvosuunnitelmientekoonlähtenytoppilaitoksissayliopistojalukuun
ottamattahitaastikäyntiin.Useimmissaoppilaitoksissaonvastahiljattain
valmistunutensimmäinentasa-arvosuunnitelma.Oppilaitostentasa-arvosuunnitelmissaonrunsaastilaadullisiapuutteitaeikäniitäoletehtyyhteistyössä
opiskelijoidenedustajienkanssa.
Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteenlaajentamisellaperusopetustaantaviin
kouluihinonmerkitystäsukupuoltentasa-arvonedistämisessäjasegregaation
vähentämisessä.Erityisestiperusopetuksenyläluokatovattärkeävaiheopinnoissamuunmuassasiksi,ettäsilloinnuoritekeejatkokoulutusvalintansa.
Juuritämänoppilaitoksentoiminnallisentasa-arvosuunnittelunkannalta
keskeisenvaiheenpoissulkemiseenlainsoveltamispiiristäeioleperusteita.
72
2.5
TASA-ARVOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ JA
VALVONTA
Tasa-arvolaissaperustettiinlainvalvontaavartenomatviranomaiset:tasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakunta.Niidentehtävistäsäädetääntasa-arvolaissa
jayksityiskohtaisemmintasa-arvovaltuutetustajatasa-arvolautakunnasta
annetussalaissa(610/1986).Tasa-arvolain16§:nmukaisestitasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakuntavalvovattasa-arvolainnoudattamistayksityisessätoiminnassasekäjulkisessahallinto-jaliiketoiminnassa.Tasa-arvolain
rikkomisestavoiseuratahallinnollisiajaoikeudellisiaseuraamuksia.Näitä
ovattasa-arvovaltuutetunantamatohjeetjaneuvot,syrjivänmenettelynkieltäminen,rangaistussyrjivästäilmoittelustajapalkkatietojenluvattomasta
ilmaisemisestasekähyvityksenmäärääminenloukatulle.
Tasa-arvovaltuutetullaonoikeussaadaviranomaisiltajamuiltavalvontansakohteiltalainnoudattamisenvalvontaavartentarpeellisettiedot.Tasaarvovaltuutetullaonoikeussuorittaatarpeellinentarkastustyöpaikalla,
oppilaitoksessajaetujärjestössäsekätavaroidentaipalvelujentarjoajanliiketiloissa,josonsyytäepäillä,ettäonmeneteltytasa-arvolainvastaisestitai
ettälaissasäädettyjätasa-arvovelvoitteitaeimuutoinolenoudatettu.Tasaarvovaltuutetullaonoikeussaadatarkastuksentoimittamistavartenmuilta
viranomaisiltavirka-apua.
Syrjintääepäilevävoipyytäätasa-arvovaltuutetultaohjeitajaneuvoja
asiassa.Tasa-arvovaltuutettuvalvookäytännössämyössukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojantoteutumista.Tasa-arvovaltuutettuvoiavustaasyrjinnän
kohteeksijoutunuttatämänoikeuksienturvaamisessajaoikeudenkäynnissä,
josvaltuutettuarvioi,ettäasiallaonlainsoveltamisenkannaltahuomattava
merkitys.
Tasa-arvolautakunnantoimivaltaankuuluvatkaikkitasa-arvolaissasäädetyt
syrjintätilanteet(mm.yleinensyrjinnänkielto,syrjintäjahäirintätyöpaikoilla,
syrjintäoppilaitoksissa)jasyrjiväilmoittelu.Näitäkoskevanasianvoivatlaittaa
vireilletasa-arvovaltuutetunlisäksimyöstyömarkkinoidenkeskusjärjestöt.
Näidentilanteidenlisäksitasa-arvovaltuutettuvoisaattaatasa-arvolautakunnankäsiteltäväksitapaukset,joissatasa-arvosuunnitteluvelvoitettaeiole
noudatettutyöpaikoillataioppilaitoksissa.Tasa-arvovaltuutettutaityömarkkinaosapuoleteivätolesaattaneetvireilleasioitatasa-arvolautakunnassa.Syrjitty
itseeivoisaattaaasiaavireilletasa-arvolautakunnassa.Muutjärjestötkuin
työmarkkinakeskusjärjestöteivätolelautakunnassaedustettuinaeikäniillä
oleoikeuttaviedäasioitalautakunnankäsittelyyn.
Tasa-arvolautakuntavoitarvittaessasakonuhallakieltääsyrjintäkiellontaivastatoimienkiellonvastaisenmenettelynjatkamisentaiuusimisen.
Tasa-arvolautakunnallaeioletoimivaltaasovitellakäsittelemiääntapauksia.
Muutostatasa-arvolautakunnanpäätökseenhaetaanvalittamallahallintooikeuteen.Tuomioistuinvoipyytäälautakunnaltalausunnontasa-arvolain
syrjintäkieltojakoskeviensäännöstensoveltamisestalaintavoitteidenkannalta
73
merkittävässäasiassa.Vuoden2005lainmuutoksenjälkeenlautakuntaon
antanutlausunnontuomioistuintenpyynnöstäseitsemänkertaa.
Tasa-arvolakiinonainasisältynytrahallinenkorvausseuraamuselihyvitys.
Syrjinnänuhrivoinostaasyrjintäkanteenkäräjäoikeudessavaintyöelämän,
opiskelun,etujärjestöntoiminnantaipalveluntarjonnanyhteydessätapahtuvastasyrjinnästäjavaatiahyvitystäsyrjintäkiellonrikkomisesta.Hyvitys
tuomitaansyrjinnänaiheuttamastaloukkauksestakutenkärsimyksenkokemisestajaitsetunnontaiihmisarvonloukkaamisesta.Hyvityksenäonsuoritettava
vähintään3240euroa.Enimmäismääräälaissaeiole,lukuunottamattatyöhönottosyrjinnästätietyssätapauksessasuoritettavaahyvitystä,jonkaenimmäisrajaon16210euroa.Hyvitysseuraamuksellapyritäänennaltaehkäiseväänvaikutukseen.Hyvitysonkorvaustahenkilövahinkoonliittymättömästä
aineettomastavahingosta.Jossyrjinnästäonaiheutunuttaloudellistavahinkoa
kutenansionmenetystä,senkorvaamistavoidaanvaatiavahingonkorvauslain
taisopimusoikeudellistensääntöjennojalla.Vakavimmiksikatsottujensyrjinnänmuotojenvaraltasyrjinnänyhteydessäkäytettävääseuraamusvalikoimaatäydentävätkriminalisoinnit.Rangaistussäännöksetonpääosinsijoitettu
rikoslakiin.
Tasa-arvovaltuutetunjalautakunnantoimivaltaaeikäytetätäysimääräisesti
hyväksi.Tasa-arvoasioitakäsitteleväänlautakuntaantulisiaktiivisemminviedä
tapauksia.Vuoden2005lainuudistuksenjälkeiselläajallatasa-arvolautakunta
onkäsitellytainoastaantuomioistuimienlausuntopyyntöjä.Syrjityntueksi
tarvitaankevyempiäkeinojakuinnykyinensyrjintäkanteennostotuomioistuimessa.EU-maissaonpyrkimystämatalankynnyksenoikeussuojakeinojen
lisäämiseen.Tasa-arvo-jasyrjintälautakuntaonjatkossatarkoituksenmukaistayhdistää.Tasa-arvoasioidenvireillepano-oikeuttatuleelautakunnassa
laajentaatasa-arvovaltuutetunjatyömarkkinakeskusjärjestöjenlisäksimuuhunjärjestökenttään.Tällaisiajärjestöjävoivatollamuunmuassaopiskelija-,
kuluttajansuoja-jatyömarkkinajärjestöt.
Resurssipulaonaiheuttanutsen,ettätasa-arvovaltuutetunvoimavarat
käytetäänennenkaikkeayksittäistensyrjintätapaustenkäsittelyyn,jatasaarvonedistämisvelvoitteidenvalvontaanjääkohtuuttomanvähänvoimavaroja.
Valvontaviranomaisenvalvontatoimintaaonkehitettäväniin,ettämyöstasaarvolainedistämisvelvoitteetovattehokkaanvalvonnanpiirissä.Valvonnan
tehostamisenedellytyksenäovatriittävätresurssit.
Tasa-arvovaltuutetuntoimivaltuuksiatulisikehittääyhdenmukaisiksi
yhdenvertaisuuslainvalvontaviranomaistenkanssamuunmuassalisäämällä
tasa-arvolakiinsovintomenettelyjärjestelmä.Sovintomenettelyssävoitaisiin
päättäämyösesimerkiksikorvauksenmaksamisestaloukatulleosapuolelle.
74
3.
TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA
JA TOIMINTAEDELLYTYKSET
Sukupuoltentasa-arvosaiomanvaltiollisentoimielimen,kunTasa-arvoasiain
neuvottelukunta (TANE) perustettiin valtioneuvoston kanslian yhteyteenvuonna1972.Tasa-arvovaltuutetuntoimistoaloittitoimintansa,kun
lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvostaastuivoimaanvuonna1987.
Samallatasa-arvopolitiikkaanliittyviätehtäviähoitanut TANE:nsihteeristö
siirrettiinsosiaali-jaterveysministeriöönperustettuunvaltuutetuntoimistoon.Tasa-arvovaltuutetuntoimistovastasinäinsekälainvalvonnastaettä
tasa-arvopolitiikasta.
Tasa-arvotoimielimetorganisoitiinhallinnollisestiuudelleenvuonna2001
erottamallalainvalvontapolitiikanvalmistelustajatoimeenpanosta.TANE
jatkoipysyvänäparlamentaarisenaneuvottelukuntana,jollaonneuvoaantava
asemavaltionhallinnossa.Tasa-arvovaltuutetuntoimistojäipuolestaanitsenäiseksilainvalvontaviranomaiseksihoitamaantasa-arvolainvalvontaa.Uusi
toimielin,tasa-arvoyksikkö(TASY),alkoivastatahallituksentasa-arvopolitiikanjalainsäädännönvalmistelustajatasa-arvopolitiikankoordinaatiosta.
TANE:nsihteeristöontoiminutuudistuksestalähtienhallinnollisestitasaarvoyksikönosana.Kaikkikansallisettasa-arvotoimielimettoimivatedelleen
sosiaali-jaterveysministeriössä.Vuoden2001organisaatiouudistuksentarkoituksenaoliselkeyttäätasa-arvotoimielintentehtäviäjatyönjakoa,vastata
tasa-arvopolitiikkaanliittyvientehtävienjatehtäväkentänlaajentumiseen
sekälisätätoimielintenriittämättömiähenkilöstöresursseja.
3.1
TASA-ARVOTOIMIELINTEN KANSALLINEN JA
KANSAINVÄLINEN PERUSTA
Tasa-arvotoimielintenasemajatehtävätperustuvatsekäkansalliseenlainsäädäntöönettäkansainvälisiinvelvoitteisiin.Suomenperustuslaissasäädetään
ihmistenyleisestäyhdenvertaisuudesta,jasesisältääkiellonsyrjiäketään
ilmanhyväksyttävääsyytämuunmuassasukupuolenperusteella.Tarkemmin
naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistämisestäsekäsukupuoleenperustuvansyrjinnänkiellostasäädetääntasa-arvolaissa.
Vuonna1995hyväksyttyYK:nPekingintoimintaohjelmajaerityisesti
ohjelmankohtaH.Institutionaalisetjärjestelytnaistenasemanedistämiseksi
luolähtökohdanjapuitteetkansallistentasa-arvoelintentoiminnantarkastelulle.Ohjelmasisältäästrategisiatavoitteitajatoimenpidevelvoitteitavaltiollistentasa-arvotoimielintentehokkaantoiminnanturvaamiseksijaedistämiseksi.
Nämäkoskevatmuunmuassatasa-arvotoimielintenasemaahallinnossaja
niidentoimintamahdollisuuksia,tilivelvollisuuttajamonialaisuutta.
75
SuomeasitovatEuroopanunioninjäsenenämyösEU:nperustamissopimuksenjauseidentasa-arvodirektiivienvelvoitteet.Vuonna2000uudistetussa
tasa-arvodirektiivissä(2002/73/EY)säädetäänerikseenjäsenvaltioidenvelvollisuudestanimetäitsenäisiäjariippumattomiasukupuoleenperustuvaan
syrjintäänpuuttuviaelimiäsekänäidentoimielintenasemastajatoimivallasta.
3.2
TASA-ARVOTOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA
TOIMIVALTA
Korkeinpoliittinenvastuutasa-arvopolitiikastajatasa-arvonedistämisestä
onhallituksentasa-arvoasioista vastaavalla ministerillä.Valtioneuvostossaon
1980-luvunalustalähtienollutministeri,jonkavastuualueeseensukupuolten
tasa-arvoonliittyvätasiatonmäärättymuidenministeritoimialueidenlisäksi,
kuitenkinilmanvarsinaistatasa-arvoministerinnimikettä.VanhasenIIhallituksessajaKiviniemenhallituksessatasa-arvoasioistavastaakulttuuri-jaurheiluministeriStefanWallin.Selkeydenjanäkyvyydenvuoksitasa-arvoministeri
-nimitystulisijatkossanäkyätasa-arvoasioitahoitavanministerinnimikkeessä.
Hallitusohjelmienlisäksihallituksentasa-arvo-ohjelmatovatmuodostaneetkeskeisentoimintakehyksentasa-arvoministerintyölle1990-luvun
lopultalähtien.Myöskansainvälinentasa-arvoyhteistyö,EU:ntasa-arvosäätely
jaunionintasa-arvopolitiikkasekäkotimaisensäätelynlaajentuminenovat
lisänneettasa-arvoministerintehtäviä.
Tasa-arvoasioistavastaavallaministerilläonaktiivinenroolihallituksen
tasa-arvo-ohjelmantoteutumisessa.Tasa-arvoministerilläeikuitenkaanole
varsinaistatoimivaltaatasa-arvoasioissamuidenministereidentoimialoilla.
Hänenkeinonsarajoittuvataloitteidentekemiseen,koordinaatioonjaseurantaan.Tasa-arvonedistäminenmuillatoimialoillakuuluukullekinsektoriministerille.Tämänvuoksipääministerinaktiivisellaroolillajatuellaon
poikkihallinnollisessatasa-arvopolitiikassajasenkoordinoinnissakeskeinen
merkitys.Tärkeäonmyösniidenministerienrooli,joidensektorillaonkulloinkintasa-arvopoliittisestimerkittäviätoimia.
Tasa-arvoyksiköntehtävänäonhallituksentasa-arvopolitiikanvalmisteluja
kehittäminenyhteistyössämuidenministeriöidenkanssasekäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkoordinointijakehittäminenvaltionhallinnossa.
Tasa-arvoyksikkövastaamyöstasa-arvolainsäädännönvalmistelustajaEU:n
tasa-arvopolitiikkaanja-sääntelyynsekäkansainvälisiintasa-arvoasioihin
liittyvistätehtävistä. Euroopanunionilla,YK:lla,Euroopanneuvostollaja
Pohjoismaidenministerineuvostollaonhallitustenvälistäyhteistyötävarten
omattasa-arvokomiteansa,joidentyöskentelyyntasa-arvoyksikköosallistuu.
Tasa-arvovaltuutetunlakisääteisiin tehtäviinkuuluvatmuunmuassatasaarvolainjasensyrjintäkiellonnoudattamisenvalvonta,laintarkoituksentoteuttamisenedistäminenaloittein,neuvoinjaohjein,tiedottaminentasa-arvolaista
jasensoveltamisestasekätasa-arvontoteutumisenseurantayhteiskunnaneri
alueilla.Tasa-arvolautakuntavalvootasa-arvovaltuutetunlisäksitasa-arvolain
noudattamista.
76
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnantehtävissäkorostuupuolestaanaloitteidenjakeskustelunavaustentekeminenajankohtaisistasukupuoltentasa-arvoon
liittyvistäkysymyksistäsekälausuntojenantaminentasa-arvoonvaikuttavasta
lainsäädännöstäjamuistatoimista.Neuvottelukuntaedistäätutkimustiedon
hyödyntämistäjavuoropuheluaeritoimijoidenvälilläjaseuraatasa-arvon
toteutumistayhteiskunnassa.
Naistenjamiestenvälinentasa-arvokuuluuvaltioneuvostonohjesäännön
mukaansosiaali-jaterveysministeriöntoimialaan.Valtioneuvostonasetuspuolestaanmääritteleenaistenjamiestenvälisentasa-arvonyhdeksiministeriön
tehtävistä.Kuitenkinvaintasa-arvoyksikköonvarsinainentoiminnallinenosa
ministeriötähallituksentasa-arvopolitiikkaavalmistelevanajakoordinoivana
yksikkönä.Tasa-arvoasiainneuvottelukuntaonkokoonpanoltaanparlamentaarinen,jasentoimintaonhallituksentasa-arvopolitiikastariippumatonta.
Tasa-arvovaltuutettuonpuolestaanitsenäinenlainvalvontaviranomainen.
3.3
TASA-ARVON EDISTÄMINEN VALTIONEUVOSTOSSA JA KUNNISSA
Tasa-arvolainmukaankaikillaviranomaisillaonvelvollisuusedistääsukupuoltentasa-arvoaomallatoimialueellaan.Vuoden2005tasa-arvolainuudistuksessalakiinlisättiinvielävelvoitesukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen.Lainmukaanviranomaistentuleevakiinnuttaasellaisethallinto-ja
toimintatavat,joillavarmistetaansukupuoltentasa-arvonedistäminenasioiden
valmistelussajapäätöksenteossa.
Tasa-arvon edistäminen ministeriöissä
Tasa-arvopolitiikanonnistuneentoimeenpanonedellytyksiä ovatpoliittisen
jahallinnollisenjohdontukitasa-arvonedistämiselle,tasa-arvotyönintegroiminenkunkinorganisaationinstitutionaalisiinrakenteisiinsekätasa-arvotyön
resurssit.Ministeriöidentasa-arvotyöonvahvistunut,muttatasa-arvopolitiikanankkuroitumisessaosaksiministeriöidenorganisaatiotaonedelleen
puutteita.
Tasa-arvon edistäminen kuntatasolla
Lakisääteisettasa-arvonedistämisvelvoitteetkoskevatkuntianiinviranomaisinakuintyönantajinakin.Kunnallisentasa-arvopolitiikanorganisoimisestaja
resursseistapäätetäänkunnallisenitsehallinnonpuitteissa.Toisinkuinmonessa
muussamaassaSuomessakansallisellatasa-arvopolitiikallaeiolealueellista
taikunnallistaorganisaatiota.Kunnallisiatasa-arvotoimikuntiaonnykyisin
noinkymmenessäkunnassa,joistasuurinosaonsuurempiakaupunkikuntia.
Tasa-arvopolitiikantoimeenpanonongelmientaustallakuntatasollaovat
samatkysymyksetkuinvaltioneuvostossa, erityisestipuutteettasa-arvoasioiden
organisoimisessakuntiensisällä.Kunnatkiinnittävätmyösriittämättömästi
huomiotatasa-arvonedistämiseenjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen.Kunnalliseentasa-arvotyöhönkohdennetaanvainvähänresursseja,
77
eikäsukupuoltentasa-arvonäyhenkilöstöntehtäväkuvissataiosanastrategistasuunnittelua.Kunnallinentasa-arvopolitiikkaonjäänytuseinmuiden
lakisääteistenvelvoitteidenjalkoihin.
Sukupuoltentasa-arvonedistämistäkunnissa,muunmuassaniidentarjoamissapalveluissa,voidaanvahvistaatekemällätoiminnallisiatasa-arvosuunnitelmia.Toiminnallistatasa-arvosuunnitteluavoiviedäeteenpäinEuroopan
kuntienjaalueidenliiton(CEMR)aloitteestalaadittuEurooppalainenperuskirjanaistenjamiestenvälisestätasa-arvostapaikallishallinnossa,jonkakautta
kunnatsitoutuvatedistämäänsukupuoltenvälistätasa-arvoatoiminnassaan.
Myöskunnallisentasa-arvopolitiikanohjausjakoordinointikeskushallinnontasollaonollutsuhteellisenvähäistä.Aiemminsisäasiainministeriössä
toiminutkuntaosastosiirtyivuonna2008valtionvarainministeriönalaisuuteen,javaltionkeskushallinnossakunta-asioitahoidetaanmonessaministeriössä.Kunnallisentasa-arvotyönkoordinointiaonkäytännössähoitanut
Kuntaliitto,jonkakoordinaatiotehtävätovatkuitenkinpitkältirajautuneet
tasa-arvolainsäädäntöäkoskevaanneuvontaanjatiedottamiseensekätutkimukseenjaseurantaan.
3.4
TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMAN
KEHITTÄMINEN
Vuonna2001toteutuneentasa-arvoviranomaisiakoskevanuudistuksenmyötä
tasa-arvolainsäädännönvalvontajahallituksentasa-arvopolitiikanvalmisteluerotettiintoisistaan,jaSuomeensyntyikolmeeritasa-arvotoimielintä.
Uudistusselkiyttitasa-arvoelintenkeskinäistätyönjakoa.Aiemminvaltuutetuntoimistonhenkilökuntatoimikeskenäänristiriitaisissarooleissasekä
hallituksenpolitiikanvalmistelijanajatoimeenpanijanaettätasa-arvolain
noudattamisenvalvojana.Tasa-arvovaltuutetunpuolueettomuudenkannalta
kyseenalainentilannepoistuiuudistuksenmyötä.Myöstasa-arvoasiainneuvottelukunnanhenkilökuntakohdennettiinvuonna2001neuvottelukunnan
omientehtävienhoitamiseen.
Tasa-arvoelintentoimintaedellytyksiäontukenutmyös2000-luvunalussa
toteutunutuudistus,jossaeduskunnantyöelämävaliokunnanmandaattiin
lisättiinsukupuoltentasa-arvoonliittyvätasiatjavaliokunnannimimuutettiintyöelämä-jatasa-arvovaliokunnaksi.Näintasa-arvoasioillesaatiinselkeä
vastuuvaliokuntaeduskunnassa.
Tasa-arvoasiainneuvottelukunnanTANE:nroolionsäilynytpitkältientisenkaltaisena,vaikkaneuvottelukunnansihteeristöontoiminutvuodesta
2001organisatorisestitasa-arvoyksikönosana.Organisaatiouudistuksellaoli
kuitenkinvälillisestimerkittävävaikutusTANE:nresursseihin,koskasekä
neuvottelukunnanhenkilöstöresurssejaettätoimintamäärärahojasupistettiin
huomattavasti.NämävähennyksetheikensivätolennaisellatavallaTANE:n
toimintaedellytyksiä.
TANE:ntehtävissäkorostuvatuusienkysymystennostaminentasa-arvopolitiikanasialistalle,viranomaistenjakansalaisyhteiskunnanvälinenyhteistyö
78
sekätutkimustiedonhyödyntäminentasa-arvoakoskevienuudistustenpohjana.TANE:nresurssienvähentäminenonsiirtänyttasa-arvopolitiikanpainopistettäpoisedellämainitustatoiminnasta.
Tasa-arvoelinten hallinnollinen asema ja sijainti
Tasa-arvotoimielintenhallinnollisenasemanselkiytymisestähuolimattaon
edelleenolemassajoitakinongelmallisiakohtia.Nepaikantuvaterityisesti
tasa-arvovaltuutetunriittämättömäänitsenäisyyteen,tasa-arvopolitiikan
poikkihallinnolliseenluonteeseenliittyviinhaasteisiinsekätasa-arvoyksikön
asemaanministeriönalimmallahierarkiatasolla.
Tasa-arvovaltuutetunriippumattomanasemanvahvistaminenjamahdollisuuskeskittyälainvalvontatehtäväänonolennaisentärkeää.Valtuutetun
itsenäinenasemaeiolekokonaantoteutunut.Tasa-arvovaltuutetunitsenäisestä
asemastasäädetäänsosiaali-jaterveysministeriötäkoskevassaasetuksessa,
jonkamukaanvaltuutettuonriippumatonhoitaessaansillesäädettyjätehtäviä.
Tasa-arvovaltuutetuntoimistoonkuitenkinosaministeriönlinjaorganisaatiota
jayksiministeriöntulosryhmistä,mikävähentäävaltuutetunitsenäisyyttä.
Tasa-arvotoimielintenasemaanliittyymyöskysymystasa-arvoasioidensijoituspaikastavaltioneuvostossa.Sijaintipaikkaonerityisestitasa-arvopolitiikan
vaikuttavuudenkannaltakeskeinenasia,koskatavoitteetjatoimintaovat
poikkihallinnollisia.Sukupuoltentasa-arvonedistäminenedellyttäämyös
laaja-alaistaeritoimijoidenvälistäyhteistyötä.Tasa-arvoasiatolivat1970-ja
1980-luvuillasijoitettuvaltioneuvostonkansliaan,muttanesiirrettiinvuonna
1986sosiaali-jaterveysministeriöön.
Harkittaessatasa-arvoasioidensijoituspaikkaavaltioneuvostossatulisi
kiinnittäähuomiotasiihen,millaisiapoliittisiakysymyksiätulevaisuudessa
halutaannostaatasa-arvopolitiikanagendalle,millaisiasynergiaetujainstitutionaalisillaratkaisuillahalutaansaavuttaajamillaisiakeinojatairesursseja
sijoituspaikkatarjoaatasa-arvopolitiikanedistämiseksi.Jottatasa-arvopolitiikallaolisiparemmattoimintamahdollisuudet,edellyttäisisetasa-arvoasioiden
parempaanäkyvyyttäjaorganisointiavaltioneuvostossa.
Voidaanmyöspohtia,tulisikotasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikan
valmistelu keskittää tulevaisuudessa yhteen ministeriöön. Nykyisellään
yhdenvertaisuusasioita on hajautettu eri ministeriöihin. Näiden kahden
politiikka-alueenhuomattavistaeroavaisuuksistahuolimattaniilläonmyös
paljonyhtymäkohtia,joidenosaltanykyistätiiviimpiyhteistyöontarpeen.
Samoinonhuomioitavatasa-arvopolitiikanasemasiinätapauksessa,josministeriörakenteitatulevaisuudessamuutetaan.
Myöstasa-arvovaltuutetunsijaintipaikkaatuleearvioida.Vuonna2010
vireillä on yhdenvertaisuuslain muutos, jota valmistelleessa toimikunnassa tasa-arvovaltuutetun eräänä sijoituspaikkavaihtoehtona pidettiin
oikeusministeriötä.
Sekäkansallinenlainsäädäntöettäkansainvälisetvelvoitteetasettavatvaatimuksiamyössuomalaistentasa-arvotoimielintenasemalle.EU-lainsäädännön
79
lisäksiYK:nPekingintoimintaohjelmassaonhyväksyttytavoitteettasa-arvopolitiikaninstitutionaalisellejärjestämisellejatasa-arvoelintentoimintaedellytyksille.Ohjelmassakorostetaanmuunmuassapoliittistavastuutatasa-arvopolitiikastasekäkansallisentasa-arvotoimielimensijoittamistakorkeimmalle
mahdollisellehallinnolliselletasolle.EUonlaatinutindikaattoritnäiden
tavoitteidenseuraamiseksi.EnsimmäinenEU:nlaatimistatasa-arvotoimielimiäkoskevistaindikaattoreistatarkasteleetoimielintenasemaahallinnossa.
Tasa-arvotoimielintenasemaaarvioidaanmuunmuassasenperusteella,onko
korkeinvastuutasa-arvopolitiikastahallituksenministerilläjamitenkorkealle
ministeriöhierarkiassasukupuoltentasa-arvoaedistävähallintoelinsijoittuu.
Huomiotakiinnitetäänmyöstoimielimenpysyvyyteenjatoimivaltuuksiin
sekähallituksentilivelvollisuuteentasa-arvonedistämisestä.
Joshallituksentasa-arvopolitiikanvalmistelustavastaavantasa-arvoyksikön
asemaaarvioidaanEU-indikaattorienperusteella,Suomieitäytäkriteeriä,jolla
mitataantasa-arvotoimielimenkorkeintamahdollistasijaintiaministeriössä.
Tasa-arvoyksikkösijaitseealimmallatasollasosiaali-jaterveysministeriön
hierarkiassa.
Ns.vanhoissaEU15-maissatasa-arvoasiatonorganisoitujokoitsenäiseksi
toimielimeksi,omaksitasa-arvoministeriökseen,ministeriönosastoksitai
ministeriönosastonyksiköksi.Yleisinorganisaatiotasotasa-arvoasioilleon
osasto,jajoissainmaissaonomatasa-arvoministeriönsä.
Sukupuolten tasa-arvo / organisaatiotaso ja sijainti EU 15 -maissa
Itävalta
Belgia UK
Kreikka
Espanja
Ruotsi Italia Luxemburg
Tanska Hollanti
Saksa Portugali
Irlanti Ranska
Suomi 80
Pääministerinkanslia(tasa-arvojaosto)
Itsenäinen tasa-arvoinstituutio tasa-arvoministerin
alaisuudessa
Itsenäinenhallituksentasa-arvotoimistotasa-arvoministerin
alaisuudessa
Erillinen tasa-arvon yleissihteeristö (Oikeus- ja
ihmisoikeusministeriö)
Omaministeriö(tasa-arvoasiat)
Omaministeriö(tasa-arvo-jaintegraatioasiat)
Oma ministeriö (tasa-arvoasioiden apulaisministerin
alaisuudessa)
Omaministeriö(tasa-arvoasiat)
Ministeriönosasto(Energia-jailmastoministeriö)
Ministeriönosasto(Opetus-jakulttuuriministeriö)
Ministeriön osasto (Perhe-, seniori-, tasa-arvo- ja
nuorisoministeriö)
Ministeriönosasto(kulttuuriministeriösisältäenerillisen
kansalaisuus-jatasa-arvokomission)
Ministeriönosasto(Kunta-,tasa-arvo-jakieliasiainministeriö)
Yksikköministeriönosastolla(Työministeriö)
Yksikköministeriönosastolla(Sosiaali-jaterveysministeriö)
Tasa-arvoelinten toimintaedellytykset ja ohjauskeinot
Keskeinenkysymysarvioitaessatasa-arvoelintentoimintamahdollisuuksia
onse,minkälaisiavälineitätoimielimilläonkäytössääntehtäviensähoitamiseksi.Tasa-arvoviranomaisiakoskevassataustaselvityksessäkiinnitetään
huomiotatasa-arvoelintenrajattuihintoimivaltuuksiinsekäelintenorganisoimiseenhallinnollisestisuhteellisenheikoiksiinstitutionaalisiksitoimijoiksi.
Erityisestiesiinnouseekysymys tasa-arvoyksikönkäytettävissäolevienohjauskeinojenvahvistamisestasuhteessamuuhunhallintoonjatasa-arvopolitiikan
toimeenpanoon.
Tasa-arvoyksiköntoimivaltuudetperustuvatlähinnäinformaatio-ohjaukseenelimuidentoimijoidenohjaamiseentasa-arvoonliittyvientehtävien
toteuttamisessa.Tasa-arvoyksiköntehtäväonkoordinoidahallituksentasaarvopolitiikkaasekäohjatajakouluttaamuidenpolitiikka-alueidentoimijoita,
erityisestisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenalueella.Tässäpoikkihallinnollisessakoordinoivassaroolissaantasa-arvoyksikönkeinovalikoima
onriittämätön.
Tasa-arvoyksikönohjauskeinojentäsmentäminen,samoinkuinpoliittisen
ohjauksenmekanismienvakiinnuttaminenontarpeen,jottakaikillehallinnonaloilleulottuvakoordinaatiojaohjausolisivattehokkaita.Tämäkoskee
myösEU:ntasa-arvolainsäädännönja-politiikanvalmisteluasekäkansainvälistätasa-arvoyhteistyötä.Hallituksentasa-arvo-ohjelmatoimiikeskeisenä
välineenäkaikkienministeriöidensitouttamisessatasa-arvotyöhön,jasen
etenemistäkäsitelläänhallitukseniltakoulussa.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakäsitteleehallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmä.
Lisäksiolisitarpeenvakiinnuttaatavatkäsitellätasa-arvoasioitamuissaministerityöryhmissäjakokovaltioneuvostonpiirissä.
Tasa-arvotoimielinten resurssit
Vuonna2001toteutuneenorganisaatiouudistuksenonnistumisenyhtenä
edellytyksenäpidettiintasa-arvoviranomaistenhenkilöresurssienlisäämistä.
Tasa-arvoasiainneuvottelukunnanhenkilöstöresurssejajatoimintamäärärahojavähennettiinmerkittävästiorganisaatiouudistuksenyhteydessä.Tasaarvovaltuutetunjatasa-arvoyksiköntehtävätovatlisääntyneetmerkittävästi
muunmuassakansainvälistenjavaltavirtaistamiseenliittyvientehtävien
lisääntymisensekätasa-arvolainvelvoitteidenjasamallavaltuutetuntehtävienlaajentumisenmyötä.Kansainvälisetvertailutovattuoneetesiin,että
suomalaisilletasa-arvoelimillesuunnatutresurssitovatkeskitasoa,pohjoismaisittainjopaniukimmastapäästä.
Tasa-arvotyötätekevienviranomaistentoiminnanedellytystenjaresurssien
vahvistaminenkirjattiintavoitteeksiVanhasenIIhallituksenohjelmaansekä
tasa-arvo-ohjelmaan(2008–2011).VanhasenIIhallitusosoittikinnelivuotiskaudeksirahoituksenkolmikantaisensamapalkkaisuusohjelmantoimeenpanoonjaperustipysyvänTasa-arvotiedonkeskusMinnan.Lisäksivuoden
2011budjetissaosoitettiintasa-arvoviranomaisillemäärärahanlisäys.
81
Tasa-arvoviranomaisten yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja tutkijoiden kanssa
Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistäminenedellyttäälaaja-alaistayhteistyötä
viranomaistenjakansalaisyhteiskunnanvälillä.Kansalaisjärjestöilläjamuilla
kansalaisyhteiskunnantoimijoillaontärkeäasematasa-arvonedistämisessäja
sukupuoleenperustuvansyrjinnänvastaisessatoiminnassa.Tasa-arvopolitiikan
pohjaksitarvitaanmyöstutkimustietoanaistenjamiestenasemasta.
Tasa-arvoviranomaisista erityisesti tasa-arvoasiain neuvottelukunnallaontiiviityhteydetsekäkansalaisjärjestöihinettätutkimuskenttään.
ValtakunnallisillanaisjärjestöilläonTANE:ssaedustuspysyvinäasiantuntijoina,jamiesjärjestötovatosallistuneetTANE:ntoimintaan1980-luvun
lopultalähtienmiesjaostonkautta.TANE:llaonollutperinteisestimyöstiivistä
yhteistyötäsukupuoli-jatasa-arvotutkijoidenkanssa;tätäonedistänyterityisestineuvottelukunnantutkimusjaosto.Vuoden2001organisaatiouudistuksen
jälkeenyhteistyötäkansalaisyhteiskunnantoimijoidenjatutkijoidenkanssa
onvaikeuttanutresurssienpuute.
Hallituksentasa-arvopolitiikanvalmistelussajatoimeenpanossatarvitaan
kansalaisjärjestöjennäkemyksiäjaasiantuntemusta.Muunmuassatasa-arvoohjelmienjatasa-arvoakoskevanlainsäädännönvalmistelussatasa-arvoyksikkö
kuuleekansalaisjärjestöjäjamuitakansalaisyhteiskunnantoimijoita.Samalla
tavointasa-arvovaltuutettukäykeskustelujatasa-arvolainvelvoittamientahojenkanssajapitääniihinyhteyttä:näitäovatmm.viranomaiset,työnantajat
jaoppilaitoksetsekätyömarkkina-jaopiskelijajärjestöt.
Vuonna2009toimintansaaloittanutTasa-arvotiedonkeskusMinnaedistää
omaltaosaltaantasa-arvoonliittyvänasiantuntemuksenjatutkimuksenkäyttöätasa-arvopolitiikanvalmistelussajalaajemmintasa-arvonedistämisessä.
KeskusonsijoitettuSuomenyhteiskuntatieteelliseentietoarkistoon(FSD),
jokatoimiiTampereenyliopistonyhteydessä.Minnantehtävänäonkootaja
välittäätietoasukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksestaja
hanketoiminnasta.Keskuspalveleelaajaakäyttäjäkuntaa,kutenviranomaisia,
politiikantoimijoita,järjestöjä,opiskelijoitajatutkijoitasekämediaajakaikkiatasa-arvoasioistakiinnostuneita.Kotimaistentoimijoidenlisäksisetekee
yhteistyötäerityisestiEU:ntasa-arvoinstituutin(EIGE)kanssa.
82
4.
SUKUPUOLINÄKÖKULMAN
VALTAVIRTAISTAMINEN
4.1
VALTAVIRTAISTAMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN
SUOMESSA
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonstrategia,jonkaavullasukupuolinäkökulmajatasa-arvonedistämisentavoitesisällytetäänkaikkeen
viranomaisvalmisteluunjapäätöksentekoon.Valtavirtaistaminenontullut
tärkeäksiosaksisuomalaistatasa-arvopolitiikkaaviimeisenkymmenenvuoden
aikana.Hallitusonohjelmassaanvuosille2007–2011sitoutunutedistämään
tasa-arvoamäärätietoisestikaikessapäätöksenteossajavarmistamaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenvaltionhallinnonkeskeisiinprosesseihin.
SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenperustuuSuomessasekäkansallisiinettäkansainvälisiinsitoumuksiin.ValtavirtaistamisenvarsinainenliikkeellelähtötapahtuiSuomessa1990-luvunpuolenvälinjälkeenYK:nPekingin
toimintaohjelmanjaEU-jäsenyydenmyötä.AllekirjoitettuaanYK:nPekingin
julistuksenjatoimintaohjelmanSuomisitoutuiarvioimaanpäätöstensukupuolivaikutuksiajatarkistamaantoimintapolitiikkansasukupuolinäkökulmasta.
ValtavirtaistamisestatulimerkittäväosaPekingintavoitteitatoteuttavaa
hallituksentasa-arvo-ohjelmaa1997–1999,jasekirjattiintavoitteeksimyös
seuraavan,LipposenIIhallituksenohjelmaan.Sittemminseonvakiintunut
yhdeksitasa-arvonedistämisenkeskeisistäkeinoista.
Valtavirtaistamisenperusajatus,viranomaistenyhteisvastuutasa-arvon
edistämisestä,onkuitenkinollutolemassajopitkään.Sesisältyymuunmuassa
CEDAW-sopimukseen,jonkaSuomiratifioivuonna1986.Valtavirtaistaminen
sisällytettiinmyöskansalliseentasa-arvolakiin(1986/609).Valtavirtaistamisen
periaateonkirjattuAmsterdaminsopimuksesta(1997)lähtienmyösEU:n
perustamissopimuksiin.Valtavirtaistaminenonollutkeskeinenosamyös
yhteisön toimintasuunnitelmia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
ValtavirtaistaminenonlisäksimukanaEU:nrakennerahastoasetuksissaohjelmiensuunnittelunjatäytäntöönpanonohjaavanaperiaatteena.
Suomessavaltavirtaistamisenideasisältyijokaikkienaikojenensimmäiseen
hallituksentasa-arvo-ohjelmaan1980-luvunalussa.Vuosina1991–1992oli
voimassaerillinenasetus,jonkamukaanjokaisenministeriöntuleelaatiatoiminnallinentasa-arvosuunnitelmatasa-arvolaintarkoituksentoteuttamiseksi.
Ministeriöidensystemaattistatasa-arvotyötäonsitenpyrittykäynnistämään
Suomessajosuhteellisenvarhain.Hallituksentasa-arvo-ohjelman(1997–1999)
päätöksenmukaisestikäynnistettiinensimmäisetvaltavirtaistamishankkeet
kuudessaministeriössä(UM,OPM,MMM,TM,YMjaSTM).
Tasa-arvolakiin perustuva valtavirtaistamisvelvoite koskee kaikkea päätöksentekoaniinvaltakunnallisellakuinalue-jakuntatasollakin.Valtavirtaistamisen
83
edistymisestäkunnissaeiolesystemaattistatietoa.Joitakinhyviäesimerkkejä
kuitenkinontiedossa.EsimerkiksiVantaallajaOulussaontehtystrategisen
tasonpäätösvaltavirtaistamisentoteuttamisesta.Helsingissäpuolestaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonmukanatalousarvionlaadinnassa,ja
monissakunnissasukupuolinäkökulmaaonsovellettuyksittäisillätoimialoilla
kutenliikuntatoimessa.KunnatovatedistäneetvaltavirtaistamisentoteutumistamyöshyväksymälläEurooppalaisenperuskirjannaistenjamiesten
välisestätasa-arvostapaikallishallinnossa.Peruskirjaonhyväksytty2.9.2009
päivätyntiedonmukaankymmenessäkunnassajamaakunnassasekäSuomen
Kuntaliitossa3.
Myöseduskunnallaonpäätöksentekijänäkeskeinenroolisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisessa.Valtavirtaistamisentulisiollaosaeduskunnan
valmistelutyötäkutenesimerkiksilakiesityksenvaliokuntakäsittelyynjaasiantuntijakuulemisiinliittyväävalmistelua.Eduskuntavoiesimerkiksikiinnittää
huomiotakuultavientahojenvalintaantaiasiantuntijoidensukupuolijakauman
tasapainoon.Tuoreentutkimuksenperusteellanäitäkysymyksiäeitällähetkelläeduskunnassaotetariittävästihuomioon.Kuitenkinonhuomattava,että
valmistelijantehtäväontarjotapäätöksentekijälleriittävästitietoaesityksen
keskeisistävaikutuksista.Tästäsyystälakiesitystensukupuolivaikutustenarviointityöonsyytätehdäjoministeriöissävarsinaisenvalmistelunyhteydessä,
jolloinsilläonmyösenemmänvaikutustaesityksensisältöön.
4.2
MITEN SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN ON SUOMESSA YMMÄRRETTY
Tasa-arvoaedistetäänSuomessakaksoisstrategianavulla.Strategianyksipuoli
onpoikkihallinnollinentasa-arvopolitiikka,jokasuunnitteleejatoteuttaa
erityistoimiatasa-arvonesteidenpoistamiseksi.Toinenpuolionsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen,jokapyrkiisamaantavoitteeseenpolitiikan
jahallinnontoimintatapojasekäprosessejamuuttamalla.Tavoitteenaon,
ettäsukupuolinäkökulmajatasa-arvonedistämisentavoitenivotaanmukaan
kaikkeenviranomaistoimintaan.Valtavirtaistaminenonhallinnollinenkeino
sukupuolinäkökulmantuomiseksipoliittiseenprosessiin.Sitensilläeitarkoitetaesimerkiksiyksittäisiätasa-arvohankkeitaeripolitiikkasektoreilla.
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkansallinentoiminta-ajatus
perustuuEuroopanneuvostonasiantuntijaryhmänmääritelmäänvuodelta
1998.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisellatarkoitetaanpoliittisten
jahallintoprosessienuudelleenorganisoimista,parantamista,kehittämistä
jaarviointia niin,ettäprosessientoimeenpanijatjatoteuttajatsisällyttävät
itsesukupuoltentasa-arvonnäkökulmankaikkeenpolitiikkaanjahallintotoimiinkaikillatasoillajakaikissavaiheissa.Tässävaltavirtaistamisenmäärittelyssäonnähtykeskeisenäprosessienmuuttaminen,tasa-arvonäkökulman
sisällyttäminenkaikkeentoimintaanjakaikillekuuluvatoteuttamisvastuu.
Valtavirtaistamisentoiminta-ajatusperustuumyössukupuoltentasa-arvoon
3
84
Espoo, Helsinki, Kaarina, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku, Vantaa, Pohjanmaa ja Uusimaa.
vaikuttavienasioidenhorisontaalisuuteen:tasa-arvonedistymisenedellytyksenäon,ettäkaikillapolitiikka-alueillaotetaansukupuolinäkökulma
huomioon.
Valtavirtaistaminenonymmärrettysukupuolineutraalien(jopasukupuolisokeiden)toimintatapojenmurtajana.Senkohteinaovatolleetvaltionhallinnonkeskeisetprosessit:lainsäädäntötyö,talousarvioesityksenlaatiminen,
tulosohjaus,henkilöstöpolitiikka,tilastointijamerkittävätvaltionhallinnon
hankkeetsekäohjelmat.
Vuosikymmenenmittaanvaltavirtaistamisentoimeenpanonvoikatsoa
kehittyneenperiaatteellisemmastapragmaattisempaansuuntaan.Yleisestä
tasa-arvonedistämisenvelvollisuudestajayksittäisistäministeriökohtaisista
tavoitteistaonsiirryttytarkempiinvastuumäärittelyihinjaprosessikohtaisiintoimenpiteisiin.Senvelvoittavuuttaonpyrittylisäämäänsisällyttämällä
sukupuolinäkökulmanhuomioonottamisenvelvoiteerilaisiinvaltionhallinnon
määräyksiinjaohjeistuksiin.
Myöskäytetyttermitovatmuuttuneet.Parivuosikymmentäsittenpuhuttiin(tasa-arvonedistämisen)läpäisyperiaatteesta.Termiäkäytettiinetenkin
opetuspuolella,jossapuhuttiinerilaistenkasvatusperiaatteiden(ml.tasaarvon)toteutumisestaopetuksessaläpäisyperiaatteella.Läpäisyperiaatejohti
kuitenkintoisinaansiihen,etteiasiaaotettukunnollahuomioonmissään.
Kansainvälinentermigender mainstreaminghaluttiin1990-luvunlopulla
suomentaauudelleen,jasiitäalettiinkäyttääsanaasukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminen.
Suomessavaltavirtaistamisessaonalustaastiollutkysekumpaankinsukupuoleenliittyviennäkökulmientietoisestahuomioonottamisestaasioiden
valmistelussajapäätöksenteossa.Onkorostettusitä,ettäsekänaistenettä
miestenelämässävoiollaerityisiäelämäntilanteita,tarpeitajaolosuhteita,
jotkatuleeottaahuomioon.Sukupuolinäkökulmatuonämäesillejatoimenpiteetvoidaanvalmistellaniin,ettänehyödyttävätsekämiehiäettänaisiaja
lisäävättasa-arvoa.Valtavirtaistamisessajoudutaanuseinkäyttämääntilastollisianaistenjamiestenkategorioita,jotkavoivatkätkeäalleensekäsukupuolen
moninaisuuttaettämuitatärkeitäihmisiämäärittäviätekijöitäjaeroja.Silti
ontärkeäätuodaesiinmahdollistensukupuoltenvälistenerojenlisäksimyös
ryhmiensisäisiäeroja,kutenikään,sosiaaliseenasemaanjaelämäntilanteeseenliittyväterotsekäottaahuomiooneritekijöidenristikkäisvaikutuksia.
Valtavirtaistaminenedistääomaltaosaltaanhyväähallintoajakansalaisiaparemminpalvelevaapäätöksentekoa.Tavoitteenaonasioidenparempi
valmistelujasellaistenpäätöstentekeminen,joillasaadaanaikaantoivottujavaikutuksiajavältetäänvälillinensukupuolisyrjintä.Tarkastelemalla
valmisteltaviaasioitasukupuolinäkökulmastanouseeuseinesiinmuitakin
asiaankeskeisestiliittyviäuusianäkökohtia.Kunsukupuolinostetaanesiin
valmisteluasiakirjoihin,tuleehallinnostanykyistäläpinäkyvämpää.
85
4.3
SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN VALTIONHALLINNON AVAINPROSESSEISSA
SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonkeskittynytSuomessahallinnon
keskeistenprosessienmuuttamiseenniin,ettäniissä otettaisiinsukupuolinäkökulmahuomioon.Pyrkimyksenäonollutsisällyttääsukupuolinäkökulma
osaksihallinnontoimintatapoja.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista
ontähänmennessäkehitettyerityisestilainsäädännössä,talousarviossa,hankkeissajaohjelmissa,tulosohjauksessasekätilastoinnissajatiedonkeruussa.
Sukupuolinäkökulmaaonpyrittyvahvistamaanmyöshenkilöstöpolitiikassa,
jokakuitenkinonenemmäntasa-arvosuunnittelunkuinvaltavirtaistamisen
ydinaluetta.
Valtioneuvostotasonprosesseistavaltavirtaistaminenonedennytparhaiten
lainsäädännönvalmistelussajatalousarvionlaadinnassa,joitavartenonlaadittu
valtioneuvostotasoistaohjeistusta.Muissaprosesseissaohjeistukset,käytännötjamenetelmätovatkehitteillä.Systemaattistaseurantaaontoistaiseksi
kehitettyjatoteutettuvainlainsäädännönjatalousarvionosalta.
Lainsäädännön sukupuolivaikutusten arviointi
Lainsäädännönsukupuolivaikutustenarviointionsisältynyttasa-arvo-jahallitusohjelmiinvuodesta2003lähtien.Valtioneuvostotasonsäädösvalmistelun
ohjeistuksiinsukupuolinäkökulmaonsisältynytvuodesta2004.Hallituksen
esityksenlaatimisohjeissa(2004)todetaan,ettäesityksissäonselostettava
myösvaikutukseterisukupuoltenkannalta.Ohjeenmukaansukupuolivaikutustenarviointilainvalmistelussamerkitseesitä,ettäpyritäänetukäteen
selvittämäänlainvaikutuksetnaisiinjamiehiin,jottalakiasovellettaessaei
aiheutettaisivälillisestisyrjiviäsukupuolivaikutuksia.Erikseenkehotetaan
kiinnittämäänhuomiotakotitalouksiinjasosiaaliturvaanliittyvienesitysten
sukupuolivaikutuksiin.
Sukupuolivaikutustenarviointionsisällytettymyöslaatimisohjettatäydentäviinsäädösehdotustenvaikutustenarvioinninohjeisiin(2007).Ohjeen
mukaanonarvioitava,mitenvalmisteltavasääntelyvaikuttaayhteiskunnassanaisiinjamiehiinsekäheidänasemaansa.Sosiaali-jaterveysministeriönlaatimassaoppaassa(2003)annetaanselkeitäjakonkreettisiaohjeita
sukupuolinäkökulmastatapahtuvanvaikutusarvioinnintoteuttamisestaja
arviointiperusteista.
Ensimmäinensukupuolivaikutustenarviointitehtiinvuonna2000työsopimuslainmuuttamisenyhteydessä.Jälkikäteentehdyssäarvioinnissakiinnitettiinhuomiotamuunmuassasiihen,etteilakituonutjuurikaanratkaisuja
työ-japerhe-elämänyhteensovittamisenongelmiineikämääräaikaistentyöntekijöidenasemaan.Hyväesimerkkilainsäädännönsukupuolivaikutusten
arvioinnistaontyöturvallisuuslainuudistus(2002),jonkavalmistelussasukupuolinäkökulmaotettiinalustaastihuomioon.Kolmikantaisentoimikunnan
valmistelussaperinteinenkäsitystyöturvallisuudestalaajentuimiesvaltaisten
alojenturvallisuusriskeistä(mm.työperäisettapaturmatjakuolleisuus)myös
86
sellaisiinriskeihin,jotkaovattyypillisiänaistyöntekijöillejanaisvaltaisille
aloille(mm.häirintäjauupumus).Varhaisessavaiheessatoteutettusukupuolivaikutustenarviointiparansiesityksensisältöä.
Sukupuolivaikutustenarviointientoteutuminenhallituksenesityksissä
eivielätoistaiseksiolekovinyleistä.Vuosien2007−2009seurantatietojen
mukaanvajaassakymmenesosassaesityksiäeriteltiinsukupuolivaikutuksia.
Mainintasukupuolivaikutuksistapuuttuukokonaannoin85prosentista
esityksiä.Oikeusministeriönparemmansääntelynohjelma,jokakiinnittää
huomiotasäädösvalmistelunvaikutusarviointienmääräänjalaatuun,saattaa
tulevaisuudessalisätäsukupuolivaikutustenarviointia.
Sukupuolinäkökulma talousarviossa
Talousarvionvaltavirtaistamiseenvelvoittavaohjeistusonsisällytettyvuodesta
2006lähtienvaltiovarainministeriönmääräykseentoiminta-jataloussuunnittelustasekäkehys-jatalousarvioehdotustenlaadinnasta.Määräyksessä
todetaan,ettätalousarvioehdotuksenpääluokkaperusteluissatuleeesittää
”yhteenvetotarkastelusukupuolivaikutuksiltaanmerkittävästätalousarvioesitykseenliittyvästätoiminnasta”.Tämäedellyttääkussakinministeriössä
toiminnanläpikäyntiäsukupuolinäkökulmasta.
Talousarvioesityksensukupuolinäkökulmallatarkoitetaanesimerkiksisitä,
ettähallinnonalanstrategiaa,tavoitteita,vaikuttavuuttajatoimenpiteitätarkastellaantalousarvionlaadinnanyhteydessämyössukupuolinäkökulmasta.
Työtehdäänministeriönerisisältöalueillavastuuvirkamiestentoimesta.
Talousarviostavastaavatvirkamiehetpuolestaanvarmistavat,ettäkeskeiset
havainnotkirjataantalousarvioehdotukseen.Varsinainensukupuolivaikutusten
arviointitehdääntalousarvioesitykseenliittyväätoimintaavalmisteltaessaja
erityisestivarojenkohdentamistamäärittelevänlainsäädännön(nk.budjettilakien)valmistelunyhteydessä.
Sukupuolinäkökulmanhuomioimisestatalousarvionlaadinnassaeitoistaiseksioleannettutarkempaakirjallistaohjeistusta.Ministeriötovatkin
soveltaneetkirjaustasopivaksikatsomallaantavalla.Talousarviostavastaavillevirkamiehilleonjärjestettyjajärjestetäänmyösjatkossaperehdytystä
aiheeseen.
Vuoden2009talousarvioesityksenlaatimisenyhteydessäarvioitiin,miten
sukupuolinäkökulma oli otettu huomioon ministeriöiden ehdotuksissa.
Vuosien2007–2009talousarvioesityksistäilmeni,ettäosaministeriöistä
toteuttilaatimismääräyksenkirjaustakattavamminkuinmuut.Tilanneon
parantunutvuosivuodelta,muttasiltivuoden2009esityksessäkinvainpuolet
ministeriöistänimesihallinnonalansasukupuolivaikutuksia,tasa-arvotavoitteitajaniidensaavuttamisenkeinoja.
Suomessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on keskittynyt
pikemminkinsukupuolinäkökulmansisällyttämiseentalousarvionlaatimisenprosessiinkuintalousarvionmäärärahapäätöstenvaikutustenarviointiin
sukupuoltenkannalta.Tähänmennessäainoabudjetinsukupuolivaikutusten
87
arviointiontehtysosiaali-jaterveysministeriönpääluokanosaltavuonna
2005.SelvityksessätarkasteltiinSTM:npääluokansuoriasukupuolivaikutuksia,muunmuassatulonsiirtojajaniidenrahoitusta.Tällaistenselvitysten
laatiminentoisimuillakinhallinnonaloillaarvokastalisätietoatalousarvion
laadinnantueksi.
Sukupuolinäkökulma hankkeissa ja ohjelmissa
Valtavirtaistamisensisällyttäminenvaltionhallinnonhanke-jaohjelmatyöhönolivaltavirtaistamisenpainopisteenäensimmäistäkertaaVanhasenII
hallituksenohjelmassa.Hankkeillajaohjelmillavaikutetaanuseinsuoraan
kansalaistenelämään,janiillävoiollamyösmerkittäviäsukupuolivaikutuksia.
Valtioneuvostosiirtyi2003–2007hallituskaudellaohjelmajohtamisen
toimintamalliin,jonkayhtenäkeskeisenäosanaovathallituksenpoliittisia tavoitteita toteuttavat laajat poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat.
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenedistämisessäpolitiikkaohjelmat
ovatolleethanketyönmerkittävinosa-alue,johononmyöskohdistettutoimenpiteitäkahdessaviimeisessätasa-arvo-ohjelmassa.
VanhasenIhallituksenpolitiikkaohjelmistasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminentoteutuiosittainKansalaisvaikuttamisenpolitiikkaohjelmassa.
Ohjelmateettiviidestähankkeestaanvaltavirtaistamisselvityksen,jonka
pohjaltalaadittiintyökirjahankkeidentoteuttajille.Tavoitteenaoliauttaa
toimijoitatunnistamaanhankkeidensamerkitystasa-arvonedistämisessä
jaantaaideoitatyöhön.Sukupuolinäkökulmaeialunperinollutselkeästi
mukanapolitiikkaohjelmissa,jasennivominenohjelmiinjälkikäteenosoittautuivaikeaksi.Prosessiosoitti,ettäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
onnistuuparhaiten,kunseotetaanhuomioonjosuunnitteluvaiheessa.
Käynnissäolevassahallituksentasa-arvo-ohjelmassaonpäätetty,ettäkukin
ministeriövaltavirtaistaasukupuolinäkökulmanpolitiikkaohjelmienlisäksi
vähintäänyhteenmerkittäväänhankkeeseensa.Tarkoituson,ettäministeriöt
käyttävättästätyöstäsaatujakokemuksiahanketyönkäytäntöjentarkasteluun
sukupuolinäkökulmasta.Ministeriöidenvalitsemienhankkeidenvaltavirtaistamistaseurataanosanatasa-arvo-ohjelmanseurantaa.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tulosohjauksessa
TulosohjaustaonSuomenvaltionhallinnossasovelletturunsaanvuosikymmenenajan.Tulosohjauksenavullasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
voidaanlaajentaaministeriöstähallinnonalantoimintaan.Tulosohjauksen
kehittäminensukupuolinäkökulmastaonollutyhtenävaltavirtaistamisen
painopisteenäkahdessaviimeisimmässätasa-arvo-ohjelmassa.
Sosiaali-jaterveysministeriöontoiminutpilottiministeriönätulosohjauskäytäntöjenkehittämisessä.STMonedellyttänythallinnonalanvirastoiltajalaitoksiltavaltavirtaistamissuunnitelmienlaatimista.Tämätavoiteei
vieläolekokonaantoteutunut,silläsuunnitelmapuuttuumoneltalaitokselta
jalaaditutsuunnitelmatvaihtelevatlaadultaanjakattavuudeltaan.Työ-ja
88
elinkeinoministeriöonpuolestaanvelvoittanutohjattaviatahojanimeämään
pilottihankkeita,joissasukupuolinäkökulmaotetaanhuomioon.Muiden
ministeriöidentulosohjauskäytännöissäsukupuolinäkökulmaanonkiinnitettyhuomiotalähinnävainhenkilöstöönliittyvässätilastoinnissa,johon
myösValtiokonttorintoimintakertomusohjevelvoittaatoimintakertomusten
osalta.Tulosohjauksenvaltavirtaistamistaonsyytäjatkossakehittäämuun
muassakeräämälläyhteenministeriöidenhyviäkäytäntöjäjajärjestämällä
koulutustilaisuuksia.
4.4
SUKUPUOLINÄKÖKULMAN TOTEUTUMINEN
POLITIIKAN SISÄLLÖISSÄ
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenvaikuttaatoteutuessaanmyös
politiikansisältöihin.Pyrkimyksenäonvalmistellajatoteuttaasukupuolisensitiivistäpolitiikkaakaikillahallinnonaloilla.Tulostennopeuttamiseksi
sukupuolinäkökulmaaonvietyprosessienjarakenteidenlisäksisuoraanmyös
politiikkasisältöihin,esimerkiksimuutamiinsukupuoltentasa-arvonkannalta
merkittävimpiinvaltionhallinnonhankkeisiin.Tällaisiahankkeitaovatmuun
muassakahdenviimeisimmänhallituksenkäynnistämätpolitiikkaohjelmat,
kunta-japalvelurakenneuudistussekämuutamatsosiaali-jaterveyspolitiikan
kehittämishankkeet.Tämätyöontoistaiseksiollutpistemäistäjareaktiivista,
muttasiitäsaadutkokemuksetovatosaltaanauttaneetprosessienvaltavirtaistamisenkehittämisessä.
Muutamatministeriötovatpyrkineetvahvistamaansukupuolinäkökulmaa
osanatiettyjenpolitiikka-alueidensatoteutusta.Tällainenonmuunmuassa
ulkoasiainministeriönkehityspolitiikka,jonkaerikäytännöissäjaeritasoilla
sukupuolinäkökulmaonollutpoikkileikkaavastijopitkäänmukana.
4.5
VALTAVIRTAISTAMISEN RAKENTEET, TOIMIJAT JA
RESURSSIT VALTIONHALLINNOSSA
Hallituksentasa-arvopolitiikanvaltavirtaistamistoimetovattoistaiseksikeskittyneetpääosinvaltioneuvostoon,vaikkatasa-arvolainvaltavirtaistamisvelvoitekoskeekaikkiaviranomaisia.Ministeriöidenvälistäyhteistyötäontehty
hallituksentasa-arvo-ohjelmaavalmistelevissajaseuraavissatyöryhmissä.
Sukupuolinäkökulmansoveltamistaeivieläolesaatupysyväksiosaksiministeriöidentoimintaa.Valtavirtaistamisenvaltioneuvostotasonkoordinoinnista
–suunnittelusta,ohjaamisesta,koulutuksestajaseurannasta–vastaasosiaali-
jaterveysministeriöönsijoitettutasa-arvoyksikkö.
Valtavirtaistamistyö ministeriöissä
Tasa-arvolakivelvoittaajokaistaviranomaista,myösyksittäistäviranhaltijaa,
edistämääntasa-arvoasuunnitelmallisestijatavoitteellisesti.Ministeriötovat
kukinvastuussatämäntavoitteentoteuttamisestavaltavirtaistamisenkeinoin.Rakenteetjaresurssitvaltavirtaistamiseenovatkuitenkinministeriöissä
89
niukat.Tasa-arvonedistämistäonharvoinkirjattutoimenkuviinmuuallakuin
henkilöstöhallinnontehtävissä.Virkamiehetovatpääasiassatoteuttaneetvaltavirtaistamistamuuntoimenohessa,jopahenkilökohtaiseenkiinnostukseen
perustuen.Tyypillistäonollutmyösse,ettätasa-arvonedistäminenonhankkeistettujasijoitettuhallinnonulkopuolelleelipoisministeriönvaltavirrasta.
Ministeriöidentasa-arvosuunnitelmatovatkeskittyneethenkilöstöpoliittiseen
tasa-arvoon,eikäniissäolekäsiteltyhallinto-jatoimintatapojenkehittämistä.
Ontärkeää,ettäjokaisenhallinnonalanasiantuntijavirkamiehetovat
tietoisiapäätöksentaivalmisteillaolevanasianvaikutuksestatasa-arvoon.
Yksittäinenviranhaltijataityöryhmäonavainasemassa,kunvaltavirtaistamista
toteutetaanesimerkiksiarvioimallasukupuolivaikutuksiaosanasäädösvalmisteluataiottamallasukupuolinäkökulmahuomioonmeneilläänolevassa
projektissa.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmavuosille2008–2011edellyttäätoiminnallistentasa-arvotyöryhmienperustamistaministeriöihin.Toiminnalliset
tasa-arvotyöryhmätvahvistavatvaltavirtaistamisentoimeenpanoajaseurantaa
ministeriöissä.NiidentehtävänäonsiirtääministeriöntoimintojenvaltavirtaistamisenkoordinointivastuutaSTM:ntasa-arvoyksiköltäjaministeriöiden
yksittäisiltävirkamiehiltäkokoorganisaatiolle.
Vuoden2010syksyynmennessäkymmenenministeriötäoliperustanut
tasa-arvotyöryhmäntaiuudistanutolemassaolevaatasa-arvotyöryhmääsiten,
ettäsentehtäväksiannettiintoiminnallisentasa-arvonedistäminenhallituksentasa-arvo-ohjelmakirjauksenmukaisesti.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenohellatyöryhmientehtäviinkuuluumonissaministeriöissä
yhdenvertaisuudenedistäminenjahenkilöstöpoliittisentasa-arvosuunnitelmantekeminentaipäivittäminen.Monettyöryhmättoimivataktiivisessa
vuorovaikutuksessaministeriönjohdonkanssa,mikäonkinedellytysniiden
työnonnistumiselle.Toiminnallisestatasa-arvotyöryhmästäonsaatuhyviä
kokemuksiaesimerkiksisosiaali-jaterveysministeriöstäjatyö-jaelinkeinoministeriöstä.Valtavirtaistamisenorganisoiminen,vastuidenselkiyttäminen
ministeriöissäjaministeriöidenvälisenyhteistyönrakentaminenvahvistavat
tasa-arvo-osaamista.
Poikkihallinnollinen yhteistyö
Valtavirtaistaminenkoskettaakaikkiaministeriöitäyhtäläisesti.Siksiministeriöidenyhteisillätyöryhmilläonmerkittäväasemakeskustelufooruminaja
vuorovaikutteisenatietokanavanaministeriöidenvälilläsekäministeriöiden
javaltavirtaistamistakoordinoivantasa-arvoyksikönvälillä.Hallituksentasaarvo-ohjelmanseurantatyöryhmäolikevääseen2010astiainoapoikkihallinnollinenvaltavirtaistamisentoimeenpanoaohjaavajaseuraavayhteistyöelin.
Lisäksihallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmäjakansliapäälliköttulevatkäsittelemäänvaltavirtaistamisenedistymistäsäännöllisesti.Tämäparantaamerkittävällätavallavaltavirtaistamisenpoikkihallinnollistaohjaustaja
vahvistaatoimeenpanoa.Ministeriöidentoiminnallistentasa-arvotyöryhmien
90
verkostoaloittitoimintansakeväällä2010.Verkostokokoaayhteenministeriöissätasa-arvotyötätekeviäjakamaanhyviäkäytäntöjäjakokemuksia.
Tasa-arvoyksikkö valtavirtaistamisen koordinoijana
Vastuusukupuolinäkökulmansisällyttämisestätoimintaanelivaltavirtaistamisestaonjokaisellaorganisaatiollaitsellään.Sosiaali-jaterveysministeriöön
sijoitettutasa-arvoyksikköeisiistoteutavaltavirtaistamistaministeriöissä,
kunnissa,tutkimuslaitoksissataimuuallayhteiskunnassa.Sentehtävänäon
suunnitella,koordinoidajatukeamuidenviranomaistentyötäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseksikeskittyenerityisestivaltioneuvostontoimintaan.
Hallitusohjelmat,hallituksentasa-arvo-ohjelmatjatasa-arvolakiasettavatvaltavirtaistamisenyleisentavoitteen.Tasa-arvoyksikkösuunnitteleeja
kehittääkeinojanäidentavoitteidensaavuttamiseksi.Sepyrkiivaikuttamaan
valtioneuvostonjaministeriöidenprosesseihinjakehittämäänniitäsukupuolinäkökulmanhuomioonottaviksi.Valtavirtaistamisentavoitteenaon
parantaakeskeisiäohjeistuksiajasääntöjä,eitoteuttaapoikkeusmenettelyjä
taiyksittäisiätasa-arvohankkeita.
Tasa-arvoyksikkötuottaavaltavirtaistamisentueksiministeriöillekoulutusta,oppaita,ohjeistustajaselvityksiä.Niidenavullapyritäänlisäämään
tietoa,muuttamaanasenteitamyönteisemmäksijakasvattamaanosaamista.
Yksikköantaamahdollisuuksienmukaantukeajaneuvontaamyösvaltioneuvostonulkopuolisilleorganisaatioille.
Tieto ja tilastot valtavirtaistamisen perustana
Tasa-arvonedistäminenjavaltavirtaistaminentarvitsevattuekseenperustietoa
yhteiskunnasta,hallinnonprosessientuntemista,tasa-arvotietoajasukupuolenmukaaneriteltyjätilastojasekäsukupuolisensitiivistätutkimustietoa.
Tilastojensukupuolineutraaliudestaluopuminenonollutyksiensimmäisistävaltavirtaistamisentavoitteista.Ilmansukupuolittaineriteltyätilastotietoajaanalyysejakehittämistyöntekeminenjamuutoksenseuraaminen
onmahdotonta.
Sukupuoltentasa-arvoakoskevantiedontarveonkasvanut,jakäytettävissäolevatietoonlisääntynytmuunmuassatutkimustenjaerihankkeiden
myötä.Hallituksentasa-arvo-ohjelmissa(1997–1999ja2003–2007)pyrittiintukemaansukupuolinäkökulmansisällyttämistätilastointiinjatiedon
tuottamiseen.
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkehittämistäjaseurantaavarten
tarvittavattiedotonkoottuerihallinnonalojenjatutkimuslaitostenselvityksistä,tilastoistajatutkimuksista.Viimevuosinatietoaonollutparemmin
saatavilla,kunsukupuolineutraalistatilastoinnistaonyhäuseamminsiirrytty
miehetjanaiseteritteleviintilastoihin.Suuriosaministeriöitäpalvelevista
tutkimuslaitoksistaeikuitenkaanedelleenkääntuotariittävästieriteltyätietoa.
Lisäksiongelmanaovatpuutteettilastotietojenanalysoinnissajajohtopäätös-
91
tentekemisessä.Näinollenmyöstoimenpiteetjäävätsukupuolineutraaleiksi,
eikäniitäkyetäkohdentamaanriittävästi.
Valtavirtaistamisesta annettu koulutus ja muu ohjeistus
Sukupuolinäkökulmaonmonillevirkamiehillevielätuntematonaihe,jasiksi
tarvitaanlisäätietoajakoulutusta.Valtavirtaistamiskoulutustenaiheinaovat
olleetmuunmuassatalousarvionvaltavirtaistaminen,sukupuolivaikutusten
arviointilainvalmistelussajasukupuolenmerkitystilastoissa.
Virkamiestenvaltavirtaistamistyöntueksiontuotettuohjeita.Tärkein
näistälieneeedelleenSTM:nlaatimaopassukupuolivaikutustenarvioinnin
tueksi.Selaadittiinalunperinsäädösvalmistelunvaikutusarviointientarpeisiin,muttaseosoittautuikäyttökelpoiseksityövälineeksimyösmuiden
hankkeidenjatoimenpiteidenvalmistelunyhteydessä.Erillisiäohjeitaon
laadittumyöstapauskohtaisestimuunmuassakunta-japalvelurakenneuudistuksentoteuttajillesekäpolitiikkaohjelmienkäyttöön.Osassaministeriöitäonmyösomiavaltavirtaistamisohjeita.Esimerkiksisisäasiainministeriön
yhdenvertaisuussuunnitelmassaohjeistetaansukupuolivaikutustenarviointiin
lainsäädännönjahallinnonalaakoskevienohjeistustenvalmistelussa.
Sukupuolisilmälasien käyttöön opastavat hankkeet
Valtioneuvostotasonvaltavirtaistaminensai2007–2008ylimääräisenresurssin
kahdestamääräaikaisestaSukupuolisilmälasit-hankkeesta,jotkarahoitettiin
EU:nkomissionProgress-ohjelmasta.Hankejärjestijokaisessaministeriössä
valtavirtaistamiskoulutustasekäministeriönjohtoryhmälleettäkokohenkilöstölle.Lisäksihankkeessalaadittiinvaltavirtaistamisenverkkosivutjaesite.
Hankkeettukivatministeriöidentoiminnallistentasa-arvotyöryhmientyön
käynnistymistäjavakiintumistasekäkehittivätvaltavirtaistamisenverkkopalveluajavaltavirtaistamiskäsik irjan.Hankkeidenaikanakäynnistettiinmuun
muassavaltavirtaistamisenpidemmänaikavälinstrateginensuunnittelutyö
jaaloitettiinseurantajärjestelmänrakentaminensekäpystyttiintarjoamaan
yksilöityätukeaministeriöille.Etenkintoiminnallistentasa-arvoryhmien
perustaminenvauhdittui,kunjohtoryhmätjatoiminnallistentyöryhmien
jäsenetsaivatkoulutuksissalisätietojaniidentoiminnantarkoituksestaja
toteutuksesta.
Hankkeidenmyötävaltavirtaistaminensailisäänäkyvyyttäjatavoitti
aikaisempaapaljonsuuremmanjoukonvirkamiehiä.Käytännössähankkeet
antoivattukeajaapuvälineitäministeriöidentasa-arvotyöllejasitouttivatmyös
organisaatioidenjohtoa.Tarvevastaavalletoiminnallehankkeidenpäätyttyä
onsuuri.
4.6
VALTAVIRTAISTAMISEN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
Viimeistenparinvuodenaikanavaltavirtaistamisentoimeenpanonseurantaan
onkiinnitettyerityistähuomiota.Etenkinsäädösvalmistelunjatalousarvion
92
osaltaonpyrittytuottamaanvertailevaatietoavaltavirtaistamisentoteutumisestaministeriöissä.Systemaattisetseurannanmekanismitovatkuitenkinvasta
kehitteillä.YleistenseurantatietojenkokoaminenonSTM:ntasa-arvoyksikön
vastuulla.Valtavirtaistamisenperusperiaatteenmukaisestivaltionhallinnon
avainprosesseistavastaavientahojentulisikuitenkinosaltaanhuolehtiamyös
seurannasta.Osaseurannastaonluontevaavastuuttaaministeriöille.
Tasa-arvoyksikköonseurannutjomuutamanviimevuodenajankarkealla
tasollasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisentoteutumistasäädösvalmistelussajatalousarvionlaadinnassa.Säädösvalmistelunosaltaonseurattu
vuositasollasitä,mitensuuressaosassahallituksenesityksistäoneriteltyerikseensukupuolivaikutuksia.Tämäosuusonollutviimevuosinahiemanalle
kymmenenprosenttia.Seurannanongelmanaonmuunmuassase,ettäse
kohdistuuvainlopulliseenesitykseeneikäkokovalmisteluprosessiin.Tästä
syystäeiolemahdollistasaadatietojasiitä,mitensukupuolivaikutuksiaon
arvioitutaimitkäovatolleetesteenäarvioinnintoteuttamiselle.Vertailutiedot
ovatlisäksiesitys-eivätkäministeriökohtaisia,jotenvertailuministeriöiden
välilläontässäsuhteessahankalaa.Tarkoituson,ettäjatkossaseurannassa
siirrytäännykyistälaadullisempaansuuntaanjaarvioidaanmyössitä,missä
esityksissäsukupuolivaikutustenarviointiolisiolluttarpeen.
Talousarvion laadinnassa on seurattu valtioneuvoston eduskunnalle
antamaatalousarvioesitystä.Valtiovarainministeriönohjeistuksenmukaan
kunkinpääluokanaltatuleelöytyäyhteenvetotarkastelusukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta.
Laatimismääräyksen(2006)voimaantulonjälkeenministeriöidenyhteenvetotarkastelutovatyleistyneet.
Tasa-arvoyksikkö on yleisellä tasolla seurannut sukupuolinäkökulmantoteutumistahallituksenpoikkihallinnollisissapolitiikkaohjelmissa.
Politiikkaohjelmientoteutuksessasukupuolinäkökulmaeioletoistaiseksi
toteutunutriittävästi.Muuvaltavirtaistamisenseurantaontoteutettuosana
hallituksentasa-arvo-ohjelmanseurantaa,jaseurantatiedotovatolleetpitkältiministeriöidenomanarvioinninvarassa.Jatkossaontarpeenkehittää
yhtenäisiäseurannankäytäntöjämuunmuassahankkeidenjaohjelmiensekä
tulosohjauksenseurantaavarten.
93
5.
PÄÄTÖKSENTEKO
Naistenosuudenlisääminenpoliittisessapäätöksenteossaonollutjopitkään
yksihallituksentasa-arvopolitiikantavoitteista.Tasa-arvoinenjademokraattinenpäätöksentekoedellyttää,ettämiehilläjanaisillaonyhtäläiset
mahdollisuudetosallistuapäätöksentekoonerisektoreilla.Tässäluvussatarkastellaanpoliittistajataloudellistapäätöksentekoakoskeviahallituksentasaarvopoliittisiatavoitteitasekäniidentoteutumistaviimeisenvuosikymmenen
aikana.Vaikkapäähuomioonviimeisenkymmenenvuodenajanjaksossa,
mukanatarkastelussaonmyös1990–luvunpuoliväli,jollointasa-arvolain
kiintiösäännöstulivoimaan.
Monethallituksentavoitteistaovatkeskittyneetnaistenlukumääräisen
edustuksenkasvattamiseenpäätöksenteoneritasoilla.Sukupuoltentasapuolinenedustuspäätöksenteossaonkinkeskeinenosademokratiantoteutumista.Määrällistentasa-arvotavoitteidenlisäksihallituksenpolitiikassa
ovatkuitenkinviimevuosinanousseetesiinlaadullisemmatpäätöksenteon
tasa-arvoonliittyvätkysymykset,kutensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenpäätöksenteonsisältöihinjademokratianjakansalaisvaikuttamisen
edistämiseen.Samoinsukupuolinäkökulmaanontärkeäkiinnittäähuomiota
edistettäessävähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksia.
5.1
PÄÄTÖKSENTEKOA KOSKEVAT TASA-ARVOPOLIITTISET LINJAUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
Hallitusohjelmantasollapäätöksenteontasa-arvoisuusoliensimmäisenkerranesilläJäätteenmäenhallituksen(17.4.2003–24.6.2003)ohjelmassa,jossa
mainittiinnaistenmääränlisääminenpoliittisessajataloudellisessapäätöksenteossa.SamakirjaussiirtyiVanhasenIhallitusohjelmaan.VanhasenII
hallituksen(2007–)ohjelmaan,jotamyösKiviniemenhallitustoteuttaa,on
kirjattutavoitteeksinaistenurakehityksenjanaisjohtajuudensuunnitelmallinenedistäminensekäjulkisellaettäyksityiselläsektorilla.
Naisten määrän lisääminen päätöksenteossa on sisällytetty kaikkiin
kolmeentarkastelussamukanaolevaanhallituksentasa-arvo-ohjelmaan.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 1997–1999 mainitaanpäätöksentekoonliittyvinätavoitteinanaistenvaikutusmahdollisuuksienlisääminen
maa-jametsätaloudessa,naisjärjestöjenvaltiontuenvakinaistamismahdollisuudenselvittäminensekänaistenosuudenkasvattaminen30prosenttiin
vuosina1997–1999asetettavissavaltionliikelaitostenjavaltionyhtiöiden
johtoelimissä.Lisäksimainitaanvähemmistöryhmiinkuuluviennaistenvaikutusmahdollisuuksienedistäminen.
94
Tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 2004–2007painotettiinnaistenosuuden
lisäämistäpoliittisessapäätöksenteossasiten,ettäkannustetaanerilaisia
poliittisiaryhmiälisäämäännaistenosuuttaehdokkainasekäkotimaisissa
ettäkansainvälisissäjaEU-tasontoimielimissä.Lisäksiohjelmantavoitteena
olinaistenmääränlisääminenvaltionhallinnonylimmässäjohdossajanaisten
osuudenkasvattaminen40prosenttiinvaltionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissa.
Vuosien2008–2011 tasa-arvo-ohjelmassa päätöksentekoonliittyvätkirjauksetkeskittyvätnaistenurakehitykseenjanaisjohtajuuteen.Tavoitteenamainitaanedelleennaistenosuudenkasvattaminen40prosenttiinvaltionyhtiöiden
javaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissa.Lisäksimainitaanvuoropuhelu
yksityissektorinkanssanaistenurakehityksenedistämiseksi.Myösnaisten
osuudenkasvattamiseenvaltionhallinnonjohdossakiinnitetäänhuomiota,
samoinkuintarpeeseenkootaentistätäsmällisempiätilastotietojanaisten
urakehityksestäjanaisjohtajuudesta.
Hallitusohjelmien ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteiden ja
toimenpiteidenlisäksitasa-arvoapäätöksenteossajapäätöstenvalmistelussaonedistettySuomessalainsäädännön,erityisestitasa-arvolainavulla.
Merkittävimpiäviimeaikaisialainsäädännöllisiäuudistuksiatälläalueellaon
vuonna1995voimaantulluttasa-arvolainkiintiösäännös,jokakoskeesekä
valtiollistaettäkunnallistapäätöksentekoa.
5.2
EDUSTUKSELLINEN POLIITTINEN
PÄÄTÖKSENTEKO
Suomalaiset naiset ovat verrattain hyvin edustettuina edustuksellisessa
poliittisessapäätöksenteossa.Kansainvälisissävertailuissa4Suomisijoittuu
kärkisijoillenaiskansanedustajienosuudessa(40%,2010)mitattuna.Myös
kunnanvaltuustoissanaistenosuusonkasvanutlähes37prosenttiin.Suomen
ensimmäinennaispresidentti,TarjaHalonen,astuivirkaanvuonna2000,ja
parhaillaankäynnissäolevatoinenpresidenttikausijatkuuvuoteen2012.
Naistenmääränkasvupolitiikassaeiolekuitenkaanollutitsestäänselvyys,vaanseonvaatinutpoliittistatahtoajakonkreettisiatoimenpiteitä.
EsimerkiksiAnneliJäätteenmäenhallitustamuodostettaessavuonna2003
kiinnitettiinerityistähuomiotasukupuoltentasapuoliseenedustukseen,ja
tällöinhallitukseennimitettiinensimmäistäkertaayhtäpaljonnaisiajamiehiä.
Lisäksihallitusohjelmaan2003−2007kirjattiintavoitteeksinaistenmäärän
lisääminenpoliittisessapäätöksenteossa.
Poliittinenpäätöksentekoonkehittynytviimeisenvuosikymmenenaikana
määrällisestitasa-arvoisemmaksi,kunnaistenosuussekäehdokkaistaettä
valituistaonkasvanut.Tämäontapahtunutilmanlainsäädännöllisiäkiintiöitä.
Kutentasa-arvo-ohjelman2004–2007loppuraportissatodetaan,hallituksella
4
EU-tason vertailevaa tilastotietoa sukupuolten tasa-arvosta päätöksenteossa on saatavissa EU:n päätöksentekoa koskevasta tilastopankista (Database on women and men in decision-making positions, http://ec.europa.eu/
social/). Tuorein pohjoismainen selvitys aiheesta, ks. Kön och makt i Norden -hankkeen Suomea koskeva osuus,
Hart, Kovalainen, Holli, 2009.
95
eiolesuoriakeinojavaikuttaaesimerkiksipuolueidenehdokasasetteluun.
Hallitusvoikuitenkinherättääkeskusteluajapitäätasa-arvoteemojayllä
myösvaalienehdokasasetteluunliittyen.Lisäksisukupuoltentasapuolisen
edustuksentoteutumiseenhallituksenkokoonpanossavoidaanvaikuttaasuoraanpoliittisillapäätöksillä.
Hallitus
Hallituksissanaistenosuusonviimeistenkymmenenvuodenaikanaollut
jatkuvastiyli40prosentin.VanhasenIIhallituksessanaistenosuusnousi60
prosenttiin,mikäonsuurempikuinmissäänmuuallamaailmassa.
Useitavuosikymmeniäkestänyttävahvaaministerinsalkkujensukupuolenmukaistajakautumistaalettiinpurkaa1990-luvulla,jolloinesimerkiksi
puolustusministeriksijaulkoministeriksivalittiinensimmäistäkertaanainen.
Kesäkuussa2010Suomeenvalittiintoinennaispääministeri.Ensimmäisenvaltiovarainministerintehtäviäonkuitenkinainahoitanutmiespuolinenministeri.
Nykyisinhallituksentyöskentelyynvaikuttavatmyöspoliittisetvaltiosihteerit,jotkatoimivatministerienapunapoliittisessaohjauksessajaasioiden
valmistelussa.Nykyisessähallituksessapääministerinlisäksikymmenellä
ministerilläonvaltiosihteeri.Yhteensäyhdestätoistavaltiosihteeristänaisia
onviisi.Valtiosihteereilläonmerkittävääpoliittistavaltaa,jotenmiestenja
naistentasapuolinenedustusvaltiosihteerintehtävissäontärkeää.
Myösministerivaliokuntientasapuoliseensukupuolijakaumaanontärkeä
kiinnittäähuomiota.Nykyisenhallituksenministerivaliokunnistaulko-ja
turvallisuuspoliittisessajaEU-ministerivaliokunnassanaisiajamiehiäonyhtä
paljon;raha-asiainvaliokunnassanaistenosuuson33%jatalouspoliittisessa
ministerivaliokunnassa25%(ks.Tilastoliite).
Eduskuntavaalit
Naistenosuuseduskuntavaaliehdokkaista,saaduistaäänistäjaedustajanpaikoistaonedelleenpienempikuinmiesten.Suomessaeiolekäytössäehdokaskiintiöitä,muttamonillapuolueillaonkuitenkinomiasuosituksiamiestenja
naistentasapuolisestaasettamisestaehdolle.Puolueidenomatnaisjärjestöt
ovatajaneetjopitkääntasapuolisempaaehdokasasettelua.Viimeaikaisissa
vaaleissasuurimmallaosallapuolueistaonkinollutehdokaslistoillaannoin
40prosenttianaisia.
Naistenosuussekäehdokkaistaettävalituistanousimelkolineaarisesti
vuoteen1991asti(ks.Tilastoliite).Vuosina1995ja1999naistenosuus
ehdokkaistakuitenkinlaskiedellisiinvaaleihinverrattuna.Vuonna1995
tämänäkyimyösnaistenosuudessavalituistakansanedustajista,kunosuus
laski39prosentista34prosenttiin.Viimeaikaisissaeduskuntavaaleissanaisten
osuusonolluttaashienoisessanousussa.Naistenosuusvalituistaheijastelee
naistenmäärääehdokkaina,jotentasapuolinenehdokasasetteluontärkeää.
Naisetovatolleeteduskuntavaaleissamiehiäaktiivisempiaäänestäjiävuodesta1987asti.Tutkimustenmukaanmiehetsuosivatäänestäessäänoman
96
sukupuolensaedustajaa,kuntaasnaistenäänetjakautuvattasaisemminsekä
miehilleettänaisille.
Kunnallisvaalit
Toisinkuinmonissamuissamaissa,Suomessanaistenosuuskunnanvaltuustoissaolipitkäänalhaisempikuineduskunnassa.Kuitenkin1990-luvunalussa
kuntatasollarikottiin30prosentinraja,javiimeisenkymmenenvuodenaikana
naisvaltuutettujenosuusonnoussutlähes37prosenttiin.Naisedustuksen
vaihteluerikuntienjaalueidenvälilläonedelleenmerkittävää.Yleensänaisvaltuutettujaonenemmänvauraissakaupunkikunnissakuinpienissä,maaseutuvaltaisissajaköyhemmissäkunnissa,joskintämäyhteysonvähentynyt
ajanmyötä.Samoinpuolueidenvälilläonnaisvaltuutettujenosuudessaollut
selkeitäeroja,muttaviimevuosinanämäerotovatpienentyneet.Naisten
osuuskuntavaalienehdokkaistaonkasvanutjatkuvasti,muttavastavuoden
2008vaaleissanaisiaasetettiinehdolleensimmäistäkertaayli40prosenttia.
Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt
SuomestatuliEuroopanUnioninjäsenvuonna1995,jonkajälkeenEuroopan
parlamentinvaalitonjärjestettyneljäkertaa.EnsimmäisissäSuomessajärjestetyissävaaleissavuonna19965naisiajamiehiätulivalituiksiyhtäpaljon.
Seuraavinavaalivuosina1999ja2004naistenosuusvalituistasuhteessaedellisiinvaaleihinkuitenkinlaski.Vuonna2009naistenosuusvalituistanousi
62prosenttiin(8naisedustajaa13:sta),jokaonEU-maidenkorkeinosuus.
Euroopanparlamentissaonnykyisinyhteensä736jäsentä,joistanaisiaon
35prosenttia.
Euroopanunionin27komissaaristanaisiaonyhdeksän.Euroopanunionin
jäsenmaillaonvaltanimetäkomissaariehdokkaatjasitenvaikuttaakomissionkokoonpanoon.EU:njäsenmaatovatkuitenkinesittäneetpääasiassa
miesehdokkaita.
VanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2004–2007)onkiinnitetty huomiota kansainvälisten päätöksentekoelinten tasa-arvoisuuteen.
Ulkoministeriöonpyrkinytomaltaosaltaanasettamaankansainvälistentoimielintenehdokkaiksitaijäseniksientistätasapuolisemminnaisiajamiehiä.
Ehdokas-jajäsenvalinnoistajaniidentasa-arvoisuudestaeiolesaatavillasystemaattisestitilastotietoja,jotentasa-arvo-ohjelmientavoitteidentoteutumista
ontässäsuhteessavaikeaarvioida.
5.3
SUKUPUOLTEN TASA-ARVO VALTIONHALLINNON PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA
Vaaleillavalittujenpäätöksentekoelintenlisäksiontärkeäkiinnittäähuomiota
siihen,mitensukupuoltentasa-arvototeutuupäätöksenteonvalmistelussa,
kutenvaltionhallinnonjohtopaikoillasekävaltionhallinnonvalmistelevissa
toimielimissä.
5
Eduskunta valitsi vuonna 1994 ensimmäiset Suomen edustajat omasta keskuudestaan.
97
Naiset valtionhallinnon johtopaikoilla
Kutenoheisestataulukostaonhavaittavissa,naistenosuusvaltionhallinnon
ylimmässäjohdossaonnoussuthuomattavasti2000-luvulla.Naistenosuuteen
valtionhallinnonjohtotehtävissäonkinkiinnitettyerityistähuomiotaviimeistenhallitustenaikanajanostettuesiinkonkreettisiatoimenpiteitäosuuden
nostamiseksi.Kuitenkinylimmässäjohdossanaistenosuusjääedelleen28
prosenttiin,vaikkanaistenosuusvaltionhenkilöstöstäonlähespuolet.Naisten
korkeakoulutustasojaosallistuminenvaltionhallinnontehtäviineivätnäin
sellaisenaanheijastunaistenmääräänjohtavillapaikoilla.Myöskäänmiesvaltaisenjohtajistoneläköitymineneiolenopeastinostanutnaisjohtajienmäärää,
vaikkatämänsuuntaisiaarvioitaonesitetty.Näkyvienmyönteistenmuutosten
aikaansaamiseksitarvitaanedelleenerityisiätoimia.
Naisten osuuden kehittyminen valtionhallinnon johtotehtävissä6
Vuosi
Ylimmästä johdosta
Johtoon kuuluvista
Muista esimiehistä
%
%
%
%
13,0
16,5
29,5
45,1
1997
Koko henkilöstöstä
1998
23,8
30,0
45,8
1999
25,9
27,8
46,1
2000
12,0
2001
2002
15,2
31,7
36,6
46,4
30,7
34,3
47,8
32,6
37,8
48,2
2003
21,9
33,1
38,4
48,4
2004
22,6
35,7
39,2
49,0
2005
24,3
32,7
38,3
49,1
2006
25,1
29,1
23,6
49,1
2007
26,2
29,9
23,9
49,8
2008
27,5
31,0
25,3
49,6
2009
27,6
33,8
27,3
49,6
2010
28,2
Lähde: Valtiovarainministeriö.
Naisjohtajienosuudenkehittymistäkuvaavientilastotietojentuottamisestasovittiinvuonna2002.Valtiovarainministeriönhenkilöstöosastokerää
tarkempiatietojanaistenosuudestavaltionhallinnonjohtopaikoillaYLVAseurantajärjestelmän7kautta.
Naistenvähäiseenmääräänvaltionhallinnonjohdossaonkiinnitettyhuomiotakahdessaviimeisessähallituksentasa-arvo-ohjelmassa.Hallituksen
tasa-arvo-ohjelmaanvuosille2004–2007kirjattiintavoitteeksivaltionhallinnossaavautuviinjohtajavirkoihinhakeviennaistenmääränlisääntyminen
6
Ylimpään johtoon on laskettu valtiovarainministeriön mallin mukaan ministeriöiden ylin johto (valtiosihteerit,
kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt ja vastaavat) ja virastojen ylin johto (pääjohtajat, ylijohtajat virastojen päälliköinä, maaherrat, oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, puolustusvoimain komentaja, valtakunnansyyttäjä ja muut vastaavat, jotka ovat virastopäällikön asemassa). Johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat
ylä- ja keskitasolla sekä tulosyksikköjen ja vastaavien vastuuyksikköjen johtajat. Muihin esimiehiin kuuluvat toimenkuvat, joissa työnjohtamisen ja esimiestehtävien osuus työajasta on yli puolet.
7
Ylimmän johdon vaativuudenarviointijärjestelmä.
98
niin,ettänoinpuoletnimitetyistäolisinaisia.Sukupuolinäkökulmapyrittiinentistäparemminhuomioimaanrekrytointiprosessinkaikissavaiheissa.
JatkossatarkemmattiedothakijoistatullaankirjaamaanValtiokonttorin
Heli-rekrytointijärjestelmään,jotenhakijoidenseuraaminensukupuolittain
eriteltyinätuleemahdolliseksi.
Tasa-arvo-ohjelmassa2004–2007olilisäksitavoitteenavaltionnaisjohtajienverkostoitumisentukeminen.Valtiovarainministeriöontukenutvuonna
2002perustettuaNaisjohtajat–urallaeteenpäin-verkostoa2004–2006.
Verkostotapaamisiaonjärjestettymyöshankkeenpäättymisenjälkeen.
Tasa-arvo-ohjelmassa2008–2011onedelleentavoitteenakasvattaanaisten
määräävaltionhallinnonjohdossa.Naistenurakehitystävaltionhallinnossa
edistävätyöryhmä(2009)ehdottitoimenpiteitä,joidenavullanaistenosuutta
voidaankasvattaasekähakijoistaettänimitetyistäkaikissavaltionhallinnon
esimies-jajohtotehtävissä.Toimenpidesuosituksetkeskittyvätvaltionhallinnon
rekrytointikäytäntöihin,johtamiskoulutukseenjaesimiestenrooliinnaisten
urallaetenemisentukemisessa.
Naisten ja miesten edustus valtionhallinnon komiteoissa ja
työryhmissä
Hallitusohjelmienjahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteidenjatoimenpiteidenlisäksitasa-arvoapäätöksenteonvalmistelussaonedistettySuomessa
jopitkäänlainsäädännönavulla.Vuonna1995tasa-arvolakiinlisättiinkiintiösäännös,jonkamukaan”valtionkomiteoissa,neuvottelukunnissajamuissa
vastaavissatoimielimissäsekäkunnallisissatoimielimissälukuunottamatta
kunnanvaltuustojatuleeollasekänaisiaettämiehiäkumpiakinvähintään40
prosenttia,jolleierityisistäsyistämuutajohdu”.Vuoden2005tasa-arvolain
uudistuksessalakiinlisättiinmainintamyösehdokkaidennimeämisestä.
Nykyisenlainmukaanviranomaistenjakaikkienniidentahojen,joitapyydetäännimeämäänehdokkaitakiintiöpykälässämainittuihintoimielimiin,
tuleemahdollisuuksienmukaanehdottaasekänaistaettämiestäjokaista
jäsenpaikkaakohden.Toimielintenasettamistavalmistelevanviranomaisentehtävänäonhuolehtiasiitä,ettäkiintiösäännöstänoudatetaan.Lisäksi
onhuomattava,ettäsukupuoltentasapuolisenedustuksenperiaateulottuu
julkishallinnonjohto-jahallintoelimiin,muunmuassavaltionvirastojenja
laitostensekäliikelaitostenjohtoelimiin(hallintoneuvosto,johtokuntatai
muuluottamushenkilöistäkoostuvajohto-taihallintoelin).
Kansainvälinentasa-arvopolitiikkajaerityisestiYK:nnaistenoikeuksien
sopimuksenratifiointiSuomessa(1986)vaikuttivatmerkittävällätavalla
kiintiöidenhyväksymiseensuomalaiseenlainsäädäntöön.Soveltamisalaltaan
Suomenkiintiölainsäädäntöonkuitenkinkansainvälisestipoikkeuksellinen:
toisinkuinmonissamuissamaissa,joissakiintiöitäsovelletaanvaalienehdokasasetteluissa,tasa-arvolainkiintiösäännöskohdistuuerityisestipäätöksenteon
valmisteluunsekävaltionhallinnossaettäkunnallisellatasolla.Suomalaisessa
poliittisessajärjestelmässävalmistelevillakomiteoillajatyöryhmilläonollut
99
perinteisestimerkittävääsuunnitteluvaltaa.Tässäsuhteessasuomalaisenkiintiölainsäädännönkohdentaminenononnistunut.
Kiintiösäännökselläonollutmerkittävävaikutusnaistenjamiestenedustukseenvaltionhallinnonkomiteoissajatyöryhmissä,jotkavalmistelevatvaltioneuvostonpäätettäväksituleviaasioita.1980-luvunalussanaistenosuus
valmistelevissatoimielimissäolivainnoin10prosenttia,ja1990-luvunkin
alussavainnoinkolmannes.1990-luvunlopultalähtientoimikuntienjatyöryhmienkokoonpanoonkokonaisuudessaannoudattanutkiintiösäännöstä:
Tilastokeskuksenmukaannaistenosuuskaikistavaltionhallinnonhankkeiden
varsinaisistajäsenistä(komiteat,toimikunnat,työryhmät,neuvottelukunnat,
selvityshenkilöt,jne.)oli43prosenttiavuonna2003.Maaliskuussa2009
kaikistavaltioneuvostonkanslianjaministeriöidenasettamienhankkeiden
varsinaisistajäsenistäolinaisia45prosenttia.Miehiäonuseamminvarsinaisina
jäseninäkuinnaisia,varajäsentenosaltasukupuoltenedustusolitasaisempi.
Ministeriöidenvälilläonedelleenerojanaistenjamiestenedustuksessa
valmistelevissatoimielimissä.Vuonna2009vainopetusministeriönjasosiaali-jaterveysministeriönhankkeissanaistenosuusvarsinaisistajäsenistä
olipuolet;47prosenttiinylsivätmaa-jametsätalousministeriösekätyö-ja
elinkeinoministeriö.Alhaisimmatnaistenosuudethankkeidenvarsinaisissa
jäsenissäolivatpuolustusministeriössä(23%),liikenne-javiestintäministeriössä(34%)jasisäasiainministeriössä(34%).
Kiintiösäännöstäeisovelletaselvityshenkilöihin,joidenkäyttöonlisääntynyterityisesti2000-luvullavaltioneuvostonpäätöksenteonvalmistelussa.
Kun1990-luvullaselvityshenkilöitänimitettiinvuosittainallekymmenen,
2000-luvunalustalähtienselvityshenkilöidenmääräonvaihdellut12ja28:n
välillä.Vielä1990-luvullanaisiaeiollutlainkaanselvityshenkilöntehtävissä;
2000-luvullanaistenosuusonollutalimmillaan17prosenttiajakorkeimmillaanyli38prosenttia.Naistenjamiestenosuuttaselvityshenkilöitäkoskevistanimityksistäonkintärkeääseuratasäännöllisestijakiinnittäähuomiota
sukupuoltentasa-arvontoteutumiseenmyöstältäosin.
Jottakiintiösäännöksennoudattamistavoitaisiinseuratasystemaattisesti,
onvuosittaistentilastojentuottaminensukupuolijakaumastavaltionkomitealaitoksestajalaajemminvaltionhankkeistaerittäintärkeää.Myöstasa-arvolaki
(16–17§)edellyttäälainnoudattamisenseurantaa.Valtionhallinnonhankerekisterissä(HARE)ontilastotietojanaistenjamiestenosuuksistatoimielimissä
ministeriöittäinjahanketyypeittäin.Samanlaistakoottuatietoatarvitaanmyös
yllämainituistajulkistavaltaakäyttävientoimielintentaivirastojen,laitosten
jakunta-taivaltioenemmistöistenyhtiöidenjohto-taihallintoelimistä,joihin
sovelletaantasa-arvolaintasapuolisenedustuksenperiaatetta.
5.4
KUNNALLINEN PÄÄTÖKSENTEKO
Kiintiösäännös kunnallisissa toimielimissä
Kiintiösäännökselläonolluthuomattavamerkityssukupuoltentasapuolisenedustuksentakaamisessamyöskunnallisenpäätöksenteonvalmistelussa.
100
Kiintiösäännösonnostanutnaistenosuuttavarsinkinkunnanhallituksissaja
kunnallisissalautakunnissaviimeisenkymmenenvuodenaikana.Kunnallisia
toimielimiäkoskevankiintiösäännöksenlisäksitasa-arvolainvuoden2005
uudistuksessakiintiösäännöslaajennettiineksplisiittisestikoskemaankuntienvälisenyhteistoiminnantoimielimiä.Näitäovatmm.kuntayhtymän
yhtymävaltuustotja-hallituksetsekäkuntienyhteisettoimielimet,kuten
lautakunnat,johtokunnatjaseutuyhteistyöneuvottelukunnat.
Myöskuntatasollakiintiösäännösonollutkansainvälisestikatsoenpoikkeuksellinen:sekohdistuupäätöksentekoavalmisteleviintoimielimiin,ja
kunnanvaltuustotonrajattulainulkopuolelle.Tämäonmerkittävääerityisesti
siksi,ettäkuntatasollajuurivalmistelevatjatoimeenpanevattoimielimet,
kutenlautakunnatjakunnanhallitukset,ovatlisänneetvaikutusvaltaansa
kuntasektorin1990-luvunrakenteellisissauudistuksissa.Tältäosinkiintiösäännökselläonollutvaikutustakeskeisiinpäätöksenteonvalmisteluntasoihin
kunnallispolitiikassa.
Kiintiösäännöksen vaikutukset kunnallisessa päätöksenteossa
Kiintiösäännökselläonolluthuomattavamerkityskunnallistentoimielinten
kokoonpanoon.Ennenvuotta1997naistenosuuskunnanhallituksissaoli
selkeästiheidänvaltuusto-osuuttaanpienempi.Syksyn1996kunnallisvaalien
jälkeennimetytkunnallisettoimielimetnoudattivatensimmäistäkertaa40
prosentinvähimmäisvaatimusta:naisiaolituolloinkunnanhallituksissa45prosenttiajakunnallisissalautakunnissa47prosenttia.Sittemminnaistenosuus
onnoussut46prosenttiinkunnanhallituksissaja48prosenttiinlautakunnissa.
Tutkimuksetovatosoittaneet,ettäkiintiösäännökselläonollutmyöslaadullisempiavaikutuksiakunnalliseenpäätöksentekoon.Kiintiöidenmyötä
perinteinensukupuolenmukainentyönjakoerityisestilautakuntatyössäon
vähentynyt.Tämäonnäkynytselvästinaistenosuudenkasvamisessateknisensektorinjaelinkeinopolitiikkaakoskevissalautakunnissajatoisaalta
miestenosuudenkasvussasosiaali-jaterveyspuolensekäkoulutussektorin
lautakunnissa.Lautakuntiinonsaatumonipuolisempaaasiantuntemusta,
jatoisaaltanaistenjamiestensaamakokemusuusillaalueillaonvähentänyt
asiantuntemukseneriytymistäsukupuolenmukaan.Vuoden2005uusisäännöskiintiöidensoveltamisestakunnallisenyhteistoiminnantoimielimiinon
erityisentärkeä,kunkuntienvälinenyhteistyölisääntyyjakuntasektorielää
laajemminkinmerkittäväärakennemuutosta.
Onkuitenkinhuomattava,ettäkiintiösäännöksentoimeenpanoeiole
tutkimustenmukaanjuurikaanlisännytsukupuolinäkökulmanhuomioonottamistakunnallisessapäätöksenteossaeikäaktivoinutkuntientasa-arvotyötä.
1980-luvullaparhaimmillaan30kunnassaolitasa-arvotoimikunta,mutta
1990-luvullaniidenmääräputosirunsaaseenkymmeneen,eikäniidenmäärä
olenoussut2000-luvulla.Kunnallisentasa-arvotyönongelmatovatnäkyneet
myössuhteellisenvähäisessätasa-arvosuunnitelmienmäärässä,vaikkatasa-
101
arvonedistäminensuunnitelmallisestionkuntienlakisääteinenvelvollisuus
sekäviranomaisinaettätyönantajina.
Kunnallisenpäätöksenteonmäärällisettasa-arvo-ongelmatnäkyvätkunnallisenpäätöksenteonkorkeimmillapaikoilla.Naisiaonedelleenvähemmistö
kunnallistentoimielintenpuheenjohtajista,jakunnanhallitustenpuheenjohtajienosaltavähittäinennaistenosuudenkasvunäyttääviimevuosina
pysähtyneenjakunnanvaltuustojenkinosaltahidastuneen.Vuoden2009
alussatoimikautensaaloittaneissavaltuustoissanaispuheenjohtajiaon27
prosenttia,mikäonrunsaanprosenttiyksikönkorkeampikuinvuonna2005.
Kunnanhallituksissanaispuheenjohtajienosuusonedelleenvainrunsaatparikymmentäprosenttia.Kuntienylimmässäjohdossaongelmanaonollutmyös
naiskunnanjohtajienvähäinenosuus,vaikkanaistenosuusonkasvanut.Vuoden
2009alussakaikistaSuomenkunnanjohtajista(ml.apulaiskaupunginjohtajat)
naisiaoli14prosenttia.
1990-luvultalähtienkuntienpäätöksenteossaovatyleistyneetlähinnä
johtavistavirkamiehistäkoostuvatjohto-jaohjausryhmät.Johtoryhmilläei
olelainsäädännöllistäasemaa,muttaniidenasemaasääteleeuseimmissakunnissajohtosääntö.Näilletoimielimilleonviimeisenvuosikymmenenaikana
siirtynytmerkittäväävalmisteluvaltaamuunmuassabudjettiinliittyvissä
kysymyksissä.Kutenkunnallistentoimielintenpuheenjohtajisto,johtoryhmät
ovatkiintiösäännöksenulkopuolella.Alustavattuloksetkuntaliitoskunnista
osoittavat,ettäkuntienväliseterotjohtoryhmänsukupuolijakaumassaovat
erittäinsuuria.Jottakuntaliitostensukupuolivaikutuksiavoidaanarvioida,
tarvitaanjohtoryhmistäsystemaattistatilastotietoa.
Kuntien rakennemuutos ja sukupuolten tasa-arvo
1990–2000-luvullasuomalaisessakuntakentässäonollutkäynnissälaajamittaisiarakenteellisiauudistuksia.Näilläuudistuksillavoiollamerkittäviä
vaikutuksiamyössukupuoltentasa-arvoonkunnallisessapäätöksenteossaja
laajemminkuntientoiminnassa.Paras-hankkeensuunnitteluvaiheessakorostettiin,ettärakennemuutostenerilaisiavaikutuksianaistenjamiestenkannalta
ontarkasteltavakolmestanäkökulmasta:1)vaikutuksettyössäkäynnin,uranja
taloudellisenasemanelihenkilöstönnäkökulmasta,2)vaikutuksetpalvelujen
käyttäjiennäkökulmastasekä3)vaikutuksetyhteiskunnallisenosallisuuden
näkökulmasta.Lokakuussa2006valmistuisisäasiainministeriön,sosiaali-ja
terveysministeriönsekäSuomenKuntaliitonyhteistyönäopassekälaajempi
käsikirjasukupuolenhuomioimiseksiuudistuksentoimeenpanossaalueilla.
Päätöksenteontasa-arvonnäkökulmastaerityisentärkeäkysymysonse,
mitenkuntaliitoksetjakuntientoimintatapojenmuutoksetvaikuttavatsukupuoltenedustukseenkuntienhallinnollisessajapoliittisessapäätöksenteossa.
TästätarjoaatutkimustietoaKuntaliitonkoordinoimahanke8,jokatarkastelee
kuntaliitostenvaikutuksiasukupuoltenedustukseenkunnallispolitiikassa
8
Hanketta rahoittaa Kuntaliitto, STM:n tasa-arvoyksikkö ja valtiovarainministeriö, ja se toteutetaan kunta- ja
palvelurakenneuudistusta arvioivan ARTTU-tutkimusohjelman erillishankkeena.
102
javiranhaltijajohdossa.Tutkimustaonhyödynnettymyösvaltioneuvoston
selonteossakunta-japalvelurakenneuudistuksesta(2009).
Naistenosuuskunnanvaltuustoissaylitti30prosentinrajan1990-luvun
alussajaonsenjälkeenkasvanutmuutamanprosenttiyksikönkerrallaan.
Kuitenkinsyksyn2008vaaleissanousuolivain0,3prosenttiyksikköäedellisistävaaleista.Kuntaliitosalueillanaisiavalittiinvaltuustoihinsuhteessa
vähemmänkuinsamoissa,aiemminitsenäisissäkunnissa.Muissakuinliitoskunnissanaistenvaltuusto-osuusonsensijaanhiukankorkeampikuin
edellisellävaltuustokaudella.Naisvaltuutettujenosuusonselvästilaskenut
erityisestipienemmissäliitoskunnissa.
Kiintiösäännöstakaanaistenjamiestentasapuolisenedustuksenvälillisestivalittavissakunnallisissatoimielimissä.Tärkeääonkuitenkinmyösseurata,mitenkuntarakenteenmuutoksetvaikuttavatsukupuoltenedustukseen
kiintiösäännöksenulkopuolellejäävissätoimielintenpuheenjohtajapaikoissa.
Naispuheenjohtajienosuusonpikkuhiljaakasvanut,muttavuoden2008
vaalienjälkeenkehitysnäyttäähidastuneenvarsinkinkuntaliitoskunnissa.
Liitoskuntienvaltuustoissanaispuheenjohtajienosuusonkasvanutyhdellä
prosenttiyksiköllä,muttahallituksissanaispuheenjohtajienosuusonlaskenut
24prosentista22prosenttiin.Lisäksikaikissa1.1.2009liitoksentoteuttaneissa
32kunnassakunnanjohtajaksivalittiinmies.KutenKuntaliitonselvityksessä
todetaan,kuntarakenteenpainottuminensuurempiinyksiköihinnäyttäisi
ainakinuudistuksenalkuvaiheessahidastaneennaistenosuudenkasvuakuntienkorkeimmassajohdossa.
Kunnallista päätöksentekoa koskevien määrällisten indikaattoreiden
lisäksihuomiotatuleekiinnittäämyöslaajemminsukupuoltentasa-arvon
jakuntademokratianvälisiinyhteyksiin,niinpäätösvallansiirtymiinkuin
päätöksenteonuusiinmuotoihinkin.Kiintiöidenmyötämiestenjanaisten
tasavertainenedustusonlisääntynytkunnanhallituksissajalautakunnissa
eliniissäkunnallisissatoimielimissä,joilleondelegoitulisäätoimivaltaaviimeistenvuosikymmentenaikana.Toisaaltavaikutusvaltaansaovatlisänneet
kunnallisetjohtoryhmätsekäkunnallistenpalvelujenyhtiöittämisenmyötä
yhtiöidenhallintoneuvostotjahallitukset,joissamiehetovatedelleenenemmistönä.Lisäksiolisiseurattava,mitenkunnallisenpäätöksenteonuudet
toimintatavatjakäytännöt,kutenpäätöksenteontehokkuudenkorostaminenjastrategiatyöskentely,vaikuttavatsukupuoltentasa-arvoon.Samoin
päätöksenteonavoimuusjakansalaisjärjestöjentoimintakuntatasollaovat
tärkeitäkysymyksiämyössukupuolinäkökulmasta.Sukupuolinäkökulmanja
sukupuoltentasa-arvontulisikinollamukana,kuntarkastellaankunnallisen
demokratiantilaajakunnallistapäätöksentekoakoskeviamuutoksiajakehitetäänindikaattoreitanäidenmuutostenseuraamiseksi.Tämätarkoittaa,että
kunta-japalvelurakenteenuudistuksenseurannassasukupuoltentasa-arvoa
koskevienmuutostenseurantaniinpäätöksenteon,kunnallistenpalvelujen
kuinkuntienhenkilöstönnäkökulmastaontärkeäollakeskeisessäasemassa.
103
Kunnallisenpäätöksenteonlisäksihuomiotaonsyytäkiinnittäämyös
aluetasonpäätöksentekoonjavarsinkinvuonna2010toteutuneenaluehallinnonuudistuksenmahdollisiinsukupuolivaikutuksiin.Tämäedellyttää
muunmuassasenarvioimista,mitenaluehallinnontehtävienorganisointija
kokoaminenuusiinaluehallintovirastoihinsekäelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskuksiinovatvaikuttaneetsukupuoltenedustukseenpäätöksenteossa
javiranhaltijajohdossasekäsukupuoltentasa-arvonedistämiseenvirastojen
valmistelussajapäätöksenteossa.
5.5
SUKUPUOLTEN TASAPUOLINEN EDUSTUS YRITYSTEN JOHTOPAIKOILLA
Naistenosuudenlisääminensekävaltionomistamienyhtiöidenettämuiden
yhtiöidenhallituksissaonollutyksihallituksentasa-arvopolitiikanpainopistealueistaviimeisenkymmenenvuodenaikana.Siihenonkiinnitettyhuomiota
vuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmastalähtienkaikissatasa-arvo-ohjelmissa
jamyösvuoden2003hallitusohjelmassa(VanhanenI).Tasa-arvo-ohjelmissa
taloudellinenpäätöksentekoonliitettynaistenmahdollisuuksiintoimiajohtavissatehtävissäsekävaltionomistamissaettämuissayrityksissä.Päähuomio
onkohdistunutvaltionyhtiöihinjavaltionosakkuusyhtiöihin,joihinhallituksellaontosiasiallisiamahdollisuuksiavaikuttaa.Yksityissektorinyritysten
johtamispolitiikkaanhallituksellaonvähemmänvaikutuskeinoja.
NaisetovatsekäSuomessaettämaailmanlaajuisestivähemmistössäyritystenjohtopaikoillajaniidenpäätöksenteossa.Varsinkinkaikkeinkorkeimmissa
asemissaeromiestenjanaistenosuuksissaonhyvinkinsuuri.Tutkimuksetovat
kuitenkinosoittaneet,ettänaistenjohtamatyrityksetmenestyvätvertailuissa
keskimäärinmiesjohtoisiaparemmin.Syitäyritysjohdonmiesenemmistöisyyteensaattaaollamonenlaisia,kutenmiehiäsuosivatjanaisiasyrjivätyritys-ja
johtamiskulttuuritjatiukassaistuvatasenteetjaperinteet.
Sukupuoliliittyyosaltaanmoninaisuuskeskusteluun,jotakäydäänenenevässämäärinmyösyritysmaailmassa.Henkilöstönmoninaisuusniinsukupuolten,erilaistenvähemmistöjenjakansallisuuksienosaltanähdäänentistä
enemmänvoimavaranajatärkeänämenestystekijänäyritystenvälisessäkilpailussa.Tutkimustenmukaanaktiivisellamonimuotoisuuspolitiikallaonmyönteinenvaikutusmuunmuassayrityksenjulkisuuskuvaan,innovatiivisuuteen
jatehokkuuteen.Sukupuoltentasa-arvojayhdenvertaisuuskysymyksetovat
sitenoleellisiamyösyritystoiminnankannattavuudennäkökulmasta.
Valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt
Hallituksentasa-arvo-ohjelmassavuosille1997–1999tavoitteeksiolikirjattu
naistenosuudenlisääminen30prosenttiinkyseisinävuosinaasetettavissa
valtionliikelaitostenjavaltionyhtiöidenjohtoelimissä.Tasa-arvo-ohjelmaan
vuosille2004–2007kirjattiintavoitteeksijatkaaohjelmaanaistenmäärän
lisäämiseksi valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallituksissa
sekäasetettiintarkemmatmäärällisettavoitteetsukupuoltentasapuolisesta
104
edustuksestavuoteen2005mennessä.Samansuuntaistayksityiskohtaista
tavoitteenasetteluaonjatkettu2008–2011tasa-arvo-ohjelmassa.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmanmukaanvaltionkokonaanomistamien
yhtiöidenhallituksissaonoltavanaisiajamiehiävähintään40prosenttia.
Samoinvaltionenemmistöisissäpörssiyhtiöissätavoitteenaonpäästälähelle40
prosentinosuutta.Näiltäosintavoitteetonsaavutettu:vuonna2010valtion
kokonaanomistamienyhtiöidenhallituksissanaistenosuuson45prosenttia,
javaltioenemmistöisissäpörssiyhtiöissänaistenosuushallituksenjäsenistäon
39prosenttia.Valtioenemmistöisissäyhtiöissä,jotkaeivätolepörssissä,on
naistenhallitusosuus27prosenttia.
Yhtiöissä,joissavaltionmääräysvaltaonsuppeampi,myösnaistenhallitusosuusonjäänytpienemmäksi.Yhtiöissä,joissavaltioonvähemmistössä,
jajotkaeivätolepörssiyhtiöitä,naistenosuushallitustenjäsenistäon17prosenttiavuonna2010.Pörssiyhtiöissä,joissavaltioonvähemmistöomistaja,
naistenosuushallituksissaon29prosenttia. 9
Valtionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöidenosaltaasetetuttavoitteet
ovatsiistoteutuneetyleisestitarkasteltunahyvin.Ongelmanaonse,että
hallitustennaisjäsenetovatpääosinvaltionnimeämiä,eivätkämuutomistajatahotoleomillanimityksilläänjuuritukeneettasa-arvontoteutumista
hallituksissa.Josmuitaomistajatahojaeisaadamukaantukemaantasa-arvoista
nimityspolitiikkaa,naistenosuudenkasvuyritystenhallituksissaonrajallista.
Pörssiyhtiöt
EuroopantasollaSuomisijoittuumuidenPohjoismaidenkanssakärkikastiin
vertailtaessanaistenosuuksiapörssiyhtiöidenhallituksissa.Kuitenkinmyös
Suomessamiehetovathyvinselkeänäenemmistönäyritystenhallituksissa.
Naistenmääränlisääminentaloudellisessapäätöksenteossakirjattiinvuoden2003hallitusohjelmaan.Valtionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöiden
lisäksihallituksentasa-arvo-ohjelmissaonmainintojamyösyksityissektoriin
liittyen,muttatavoitteeteivätoleyhtäkonkreettisiakuinvaltionyhtiöiden
kohdalla.
Vuonna2008pörssiyhtiöidenhallitusjäsenistänaisiaoli12prosenttia,
vuonna200914prosenttiajavuonna2010osuusnousilähes17%:iin.Naisten
osuusonkasvanut,muttakasvuonolluthidasta.Lisäksinaistenjamiestenosuudethallituksissavaihtelevatmuunmuassayrityksenkoonmukaan.
Naistenosuushallitustenjäsenistäväheneejamiestenosuuskasvaasamalla,
kunyrityksenkokopienenee.Tulevaisuudessaolisitarpeellistapystyäseuraamaanpörssiyhtiöidenhallituspaikkojenlisäksimyösjohtajienjakautumista
eritoimialojenjayrityskoonmukaan,jottamahdollistasukupuolenmukaista
työnjakoavoidaanseurata.
Tasa-arvo-ohjelmavuosille2008–2011korostaavuoropuhelunjatkamista
yksityissektorinkanssanaistenurakehityksentukemiseksi.Vuoropuhelun
9
Valtio on joko enemmistö- tai vähemmistöomistaja sekä noteeratuissa että listaamattomissa yhtiöissä. Yhtiöiden
hallitusjäsenyyksiä koskevaa valtion nimitysvaltaa rajoittavat yhtiöryhmästä riippuen muun muassa osakassopimukset, vähäinen omistusosuus tai yhtiön toimialan erityispiirteet.
105
edellytyksetovatkinparantuneet.Vuonna2007VanhasenIhallitusjärjesti
politiikanjatalouselämänpäättäjillesekämedianedustajilleseminaarin
naistentyöuristajaroolistataloudellisessapäätöksenteossa.Vuonna2008
sosiaali-jaterveysministeriöjärjestiyhdessäElinkeinoelämänkeskusliiton,
ElinkeinoelämänValtuuskunnanjaHenkilöstöjohdonryhmä–HENRYry:n
kanssavaltakunnallisenseminaarin,jossaesiteltiineriyritystentapojatukea
naistenurakehitystä.Teemastaonmyösvalmistunutjatekeilläuseitaselvityksiä.LisäksiArvopaperimarkkinayhdistyshyväksyivuonna2008uuden
listayritystenhallinnointikoodin,jokaohjeistaayrityksiäaiempaavelvoittavamminkiinnittämäänhuomiotamolempiensukupuoltenedustukseen
hallitustenkokoonpanoissa.
TarkasteltaessanaistenosuuttapörssiyhtiöidenhallituksissaNorjaonmaailmantilastonhuipulla.Siellänaistenosuuspörssiyhtiöidenhallituspaikoista
onylittänyt40prosenttia.Norjassahyväksyttiinvuonna2006kiintiölaki,
jonkamukaanpörssiyhtiöidenhallituksissaonoltavakumpaakinsukupuolta
vähintään40prosenttia.Lakitulilopullisestivoimaanvuoden2008alusta,
jolloinkiintiösääntöätulinoudattaakaikissapörssiyhtiöissä.MyösSuomessa
onajoittainesitettykannanottojakiintiöidenpuolesta,jaasiaoliesillähallituskaudella2003–2007muunmuassaNorjankiintiölainsäädännönvaikutuksesta.
Naistenosuudenkehittymistäyhtiöidenhallituksissaontärkeääseurataja
käytettyjäkeinojaarvioidasäännöllisesti.
Omaerillinenyksityistäsektoriakoskevatasa-arvokysymysliittyysukupuoltenedustukseenyritystenoperatiivisessajohdossa.Tämäkysymysei
juurikaanoleollutesillätasa-arvopolitiikassa.Tarkasteltaessanaistenosuutta
yritystentoimitusjohtajinaSuomensijoituseurooppalaisessavertailussaon
hyvinalhainen:vuonna2007Suomioli27EU-maanvertailussasijalla25.
KyseisenävuonnayritystentoimitusjohtajistaoliSuomessanaisia17prosenttia,
kunEU-maissakeskimäärinjokakolmastoimitusjohtajaolinainen.
5.6
SUKUPUOLI, DEMOKRATIA JA
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Hallitusohjelmienjatasa-arvo-ohjelmienpäätöksentekoakoskevatkirjaukset
ovatviimeisenkymmenenvuodentarkastelujaksollakeskittyneetsukupuolten
tasapuolisenedustuksenedistämiseenjanaistenosuudenkasvattamiseen
poliittisessapäätöksenteossajasenvalmistelussasekäyritystenjohtopaikoilla.
Erilaisiapäätöksenteonrakenteitajakäytäntöjäonkuitenkintarpeentarkastellamyöslaajemminsukupuolenjamoninaisuudennäkökulmasta.Esimerkiksi
eduskunnanvaliokuntalaitosonjäänyttähänastivähällehuomiolle,vaikka
silläonsuurimerkityslainsäädäntöprosessissa.Kansalaisyhteiskuntaondemokraattisenyhteiskunnankulmakivi,jakaikillakansalaisilla,niinnaisillakuin
miehilläkin,tuleeollamahdollisuusosallistuapolitiikansisältöjenmuotoiluun.
106
Kuuleminen ja kansalaisjärjestöjen asema
Sekäeduskunnanvaliokuntienettäministeriöidenlainvalmistelutyöhönliittyyerilaistenjärjestöjenjaasiantuntijoidenkuuleminen.AnneMariaHollin
jaMiljaSaarenvuonna2009ilmestyneenraportinmukaanvuonna2005
valiokunnissakonsultoiduistahenkilöasiantuntijoistanoinkaksikolmannesta
olimiehiä.Asiantuntijoidenkuuleminenjakautuisukupuolittainsiten,että
perinteisestimiehisinäpidetyilläaloilla,kutentalous-japuolustuspolitiikassa,kuultiinselvästivähemmännaisia,kuntaasnaisisinapidetylläaloilla,
kutensosiaali-jatasa-arvoasioissa,naistenosuuskuulluistaolisuhteellisesti
suurempi.
Miehiäjanaisiatuleekuullatasapuolisestiasiantuntijoina,jottamonenlaiset
intressittulisivatmahdollisimmanhyvinhuomioiduksipoliittisessapäätöksenteossa.Nais-jamiesasiantuntijoidenmäärällinentasa-arvoeikuitenkaanriitä
takaamaansitä,ettänaisillejamiehilletärkeätkysymyksetnousevatpäätöksenteossaesiin.Sukupuoleenliittyvienkysymystenhuomioimiseksivaliokuntien
ontärkeääkonsultoidasellaisiatahoja,joillaontasa-arvoasiantuntemusta.
Tällaisiaovatvarsinkinnais-jamiesjärjestöt.Nykyisinnais-jamiesjärjestöjä
konsultoidaanvaliokunnissahyvinvähän.Nais-jamiesjärjestöjenkuulemisilla
voidaantuodaesiinerilaisiasukupuoleenliittyviänäkökulmia,jasiksiniiden
kuuleminenolisitarpeellistamyösmuissakuinselkeästitasa-arvokysymyksiksi
nimetyissäasioissa.
Naisjärjestöjenkonsultointieioleyleistynyt,vaikkaniiden asemaasuomalaisessayhteiskunnassavoidaanpitäämelkovakiintuneena.Naisjärjestöjenvaltiontukitulilakisääteiseksivuoden2008alusta,jalakikoskeeNaisjärjestöjen
KeskusliitonsekäNaisjärjestötyhteistyössä(NYTKIS)ry:nvaltionavustuksia.
Rahoituksenvakiinnuttaminenloipysyvämmänpohjanjärjestöjentoiminnalle.
Kuultavaksikutsuttavienasiantuntijoidenjajärjestöjenvalinnassaolisi
tärkeääkiinnittäähuomiotamyösmoninaisuusnäkökulmaan.Tämätarkoittaatoisaaltasitä,ettäerilaisetryhmätjaesimerkiksivähemmistöjäedustavatjärjestötpääsevättasapuolisestikuultavaksi,jatoisaaltasitä,ettämyös
ryhmiensisäisiineroihinjanaistenasemaanjärjestöjensisälläkiinnitetään
huomiota.Molempiensukupuoltenhuomioonottaminenonturvattava,kun
maahanmuuttajajärjestöjäjamuitavähemmistöryhmiäedustaviakansalaisjärjestöjäkuullaan.Tämäedistäälaajemminmaahanmuuttaja-javähemmistöryhmiinkuuluviensekänaistenettämiestenpoliittistaosallistumista.10
Maahanmuuttajien,jaerityisestimaahanmuuttajanaisten,sekävähemmistöryhmiennaistenjamiestenosallisuuttavoidaanlisätämuunmuassatuottamallatietoaosallistumismahdollisuuksista,tukemallajärjestötoimintaaja
luomallatilojamoninaisellekansalaistenkohtaamiselle.
10
Myös YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea on vuonna 2008 antamissaan loppupäätelmissä
kiinnittänyt huomiota maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisten asemaan poliittisissa ja julkisissa elimissä. Suomen
tulee raportoida vuonna 2011 naisten, ml. maahanmuuttaja- ja vähemmistönaiset, edustuksesta poliittisessa ja
julkisessa toiminnassa.
107
Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinajärjestöjen päätöksenteossa
Suomessatyömarkkinajärjestöilläonollutperinteisestitärkeärooliyhteiskunnallisessapäätöksenteossa.Senlisäksi,ettätyömarkkinajärjestötovatolleet
mukanatulopoliittisiasopimuksiajatyöehtosopimuksiakoskevissaneuvotteluissa,ovatneosallistuneetlainsäädännönjamuidenyhteiskunnallisten
uudistustenvalmisteluun.Yhteiskunnallisenosallistumisenjavaikuttamisen
näkökulmastaonkintärkeää,ettäsukupuoltentasapuolinenedustustoteutuu
myöstyömarkkinajärjestöjenjohtoelimissä.
Tasa-arvo-ohjelman1997–1999loppuraporttikiinnittäähuomiotanaistenaliedustukseensekäpalkansaajakeskusjärjestöjenettätyönantajapuolen
järjestöjenpäätöksenteossa.Tilanneeiolejuurikaanmuuttunutkymmenen
vuodenaikana.Tilastokeskuksentietojenmukaanvuonna2009palkansaajakeskusjärjestöjenpuheenjohtajistonkokoonpanostavain13prosenttiaja
hallituksenjäsenistävainnoinneljännesolinaisia,vaikkakokojäsenistöstä
naisiaoliylipuolet.Valtuustoissanaistenosuusoli46prosenttia.
Työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) hallituksen
jäsenistäjavarajäsenistäolinaisiaainoastaan14prosenttiavuonna2009.
Hallituksen puheenjohtaja ja kaikki varapuheenjohtajat olivat miehiä.
Korkeintapäätösvaltaakäyttävässäedustajistostanaistenosuusolisamana
vuonnavainkahdeksanprosenttia.
Demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistäminen
Demokraattiseenyhteiskuntaankuuluuolennaisestikansalaistenmahdollisuusosallistuapoliittiseenpäätöksentekoon.Demokraattisenpoliittisen
edustuksenjaosallistumisenperiaateedellyttää,ettänaisetjamiehetovat
mahdollisimmantasavertaisestiedustettunapäätöksenteossajaettähepystyvätvaikuttamaanpäätöstenmuotoiluun.
Vanhasen I hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman
tavoitteena oli edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan
toimintaa,kansalaistenyhteiskunnallistavaikuttamistajaedustuksellisen
demokratiantoimivuutta.Politiikkaohjelmateettierillisenselvityksensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisestaohjelmaanjasentoimeenpanoon.
Valtavirtaistamisselvitystehtiinkuitenkinvastapolitiikkaohjelmanalettua,
jasukupuolinäkökulmansisällyttäminenohjelmanhankkeisiinniidenjokäynnistyttyäolivaikeaa.
Kansalaisvaikuttamisenpolitiikkaohjelmantyötäonjatkettuvaltioneuvostossademokratiapoliittistentavoitteidenjatoimenpiteidenkautta.Vuoden
2010helmikuussahyväksyttiinvaltioneuvostonperiaatepäätösdemokratianedistämisestä,jasiihenonkoottutoimenpide-ehdotuksiakansalaisten
vaikutusmahdollisuuksienvahvistamiseksi.Samassayhteydessälaadittiin
demokratiapoliittinenkeskusteluasiakirjaDemokratiapolitiikansuuntaviivat.
PeriaatepäätöksessäonsovittutoteutettavaksiSuomendemokratia-arviointi
(2012–2014),jonkapohjaltalaaditaanensimmäinendemokratiapoliittinen
selonteko2010-luvunpuolivälissä.
108
Sukupuoltentasa-arvonontärkeäollakiinteäosademokratiapolitiikan
suunnitteluajatoteutustasekädemokratianjakansalaisyhteiskunnankehityksenseurantaa.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakäsitelläändemokratiapoliittisessakeskusteluasiakirjassa,jasukupuolinäkökulmaonollut
osademokratiaindikaattorienkehittämistä.Tätätyötäontärkeäjatkaaja
integroidasukupuolinäkökulmavahvastidemokratiapolitiikkaan.
109
6.
KOULUTUS
Koulutuksentasa-arvoonkeskeinentasa-arvopolitiikanalue,silläkoulutuksellaonmerkittäviävaikutuksianaistenjamiestenelämään,urakehitykseen,
arvomaailmaanjasosialisaatioon.Koulutustakoskevassatasa-arvopolitiikassa
onkorostunutkoulutuksenjatyöelämänyhteys,jakeskeisenätavoitteena
onollutsukupuolenmukaisenkahtiajaonlieventäminensekäkoulutuksessa
ettätyöelämässä.
KoulutustasoonSuomessakorkea.Erityisestinaisetovatkorkeastikoulutettuja,jasekäpojatettätytötmenestyvätkansainvälisestikatsoenkoulussaerittäinhyvin.Vaikkamolemmillasukupuolillaontasavertainenpääsy
koulutukseen,ovatkoulutusalatkuitenkinvahvastijakautuneetsukupuolen
mukaan.Tässäkahtiajaossaeioletapahtunutoleellisiamuutoksiaviimeisen
kymmenenvuodenaikana.Sukupuolenmukaisillaperinteisilläkoulutus-ja
ammatinvalinnoillaonyhteyksiänaistenjamiesteneriarvoisuuteentyöelämässäjapalkkauksessa.Vaikkasuomalaisillanaisillaonkoulutustasonsaja
opiskelumenestyksensäpuolestahyvätedellytyksetmenestyätyöelämässä,
heidänkoulutukseenlaittamansapanostukseteivätnäyriittävästiurakehityksessäjapalkkauksessa,eikäheidänkoulutustaanmaksimaalisestihyödynnetä
työelämässä.Miestenkeskimäärinnaisiaalhaisemmastakoulutustasostaei
työmarkkinoillaseuraaalhaisempipalkkaus.Alhaiseenkoulutustasoonsen
sijaanvoiliittyätyöllistymisongelmia.
Kouluajaopetustapidetäänuseinsukupuolineutraalina,mitäseeikuitenkaankäytännössäole.Vaikkasukupuoltentasa-arvohyväksytäänperiaatteelliseksilähtökohdaksi,käytännöntoiminnassasukupuolteneriarvoisuuttaja
kaavamaisiakäsityksiätyttöjenjapoikienvälisistäeroistajaerilaisistatarpeista
vahvistetaantiedostamattajahuomaamatta.Hallituksentasa-arvopolitiikalla
onhaluttuvaikuttaasukupuoltentasa-arvontoteutumiseensiten,ettäkasvatus
jakoulutustukisivatoppilaidenkoulumenestystäsukupuolestariippumatta.
Näinollensukupuoleenliittyviästereotyyppisiäkäsityksiäjatoimintamallien
uusintamistatulisivälttää,jottakaikillaoppilaillaolisisukupuolestariippumattatasavertaisetmahdollisuudetomientaipumustensajalahjakkuuksiensa
kehittämiseen.
6.1
HALLITUKSEN TOIMET KOULUTUKSEN TASAARVON LISÄÄMISEKSI
Koulutuksentasa-arvoakoskeviatoimenpiteitäonsisältynytkaikkiinselonteon
tarkasteluajanjaksonaikaisiinhallituksentasa-arvo-ohjelmiin.Sukupuolen
mukaisensegregaationvähentäminenonollutkeskeinentavoite.Segregaation
lieventämistäkoskevattoimenpiteetovatkohdistuneetsukupuolenmukaan
110
jakautuviinkoulutusala-jaoppiainevalintoihin.Onesimerkiksipyrittylisäämääntyttöjenosuuttamatemaattistenjateknistenoppiaineidenopiskelijoissa.
Vahvastisukupuolisidonnaistentekstiili-jateknisentyönvälistäkahtiajakoa
onpyrittylieventämään.Myösopettajienperus-jatäydennyskoulutusta,
opintojenjaammatinvalinnanohjaustaonkehitettysekäkannustettuoppilaitoksiatasa-arvoaedistäviinkäytäntöihin.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmienyhtenätavoitteenaonollutihmisoikeuksienjatasa-arvonedistäminenpaikallistenopetussuunnitelmienseurannassa
jaarvioinnissa.Koulutuksentasa-arvoaonpyrittylisäämäänmyöskehittämällätasa-arvo-jasukupuolitietoistaopetustajapedagogisiamenetelmiä,
jotkahuomioivattyttöjenjapoikienmahdollisetkehitykselliseterot.Lisäksi
onkorostettuvarhaiskasvatuksenjaesiopetuksenmerkitystäsukupuolten
tasa-arvonedistämisessä.Sensijaanaikuiskoulutuksenosa-alueisiin,henkilöstökoulutukseen,työelämässäkehittymiseenjauudelleenkouluttautumiseen
liittyviätasa-arvotavoitteitaeiohjelmissaoleesiintynyt.
Hallituksenuusimmassatasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)tasa-arvotietoisuudenlisääminenkouluissajasegregaationlieventäminenonnostettu
keskeiseksitavoitteeksi.Siinätoimenpiteinäesitetäänsukupuolitietoisenopetuksenlisäämistäopettajankoulutukseenjaopettajientäydennyskoulutukseen.
Lisäksiohjelmantavoitteenaonvarmistaayhdessäkustannusyhtiöidenkanssa,
ettäoppimateriaaliteivätsisällästereotyyppisiäkäsityksiätytöistäjapojista.
6.2
OPETUSTA JA KOULUTUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KOULUTUSPOLITIIKKA
Opetustakoskevalainsäädäntöasettaavelvoitteitaopetuksenjärjestämiselle ja tavoitteet kouluissa annettavan opetuksen ja kasvatuksen sisällöille.Peruskoulutjakeskiasteovatläpikäyneetuseitakoulunuudistuksia
1970-luvultalähtien.Koulunuudistustenseurauksenakoulutustakoskevaa
lainsäädäntöäonuudistettujaopetuksenkehittämiseksionlaadittuerillisiäkehittämissuunnitelmia.Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisen
tavoite sisältyi 1970-luvulla lakiin (474/1978) keskiasteen koulutuksen
kehittämisestä.Perusopetustajalukio-opetustakoskevienlakientullessa
voimaan1980-luvulla,sukupuoltentasa-arvonedistäminensäilyiedelleen
yhtenälaintasoisenaopetuksentavoitteena.Myösammatillisistaoppilaitoksistaannettuunlakiinsisältyisukupuoltentasa-arvontavoite1980-luvulla.
Lisäksikeskiastettakoskevatmäärävuosiksikerrallaanhyväksytytkehittämissuunnitelmatsisälsivät1980-luvullakonkreettisiatavoitteitasukupuolten
tasa-arvonlisäämiseksi.
Nykyisetopetustointakoskevatlaitastuivatvoimaanvuonna1999.Tällöin
perusopetuksen,lukiokoulutuksenjaammatillisenkoulutuksenlainsäädännöt
uudistettiinjaniitäyhtenäistettiin.Voimassaolevalainsäädäntöeisisällä
tavoitteitasukupuoltenvälisestätasa-arvosta,vaansiinäkäsitellääntasa-arvoa
yleisestiilmanviittauksianaistenjamiestenvälisentasa-arvontoteutumiseen.
111
Koulutustajatutkimustakoskevatkehittämissuunnitelmatuudistuivat
1990-luvunalussajaovatsiitälähtienkattaneetkokokoulutusjärjestelmän
esiopetuksestaalkaenjapäätyenyliopisto-opetukseenjatutkimukseen.
Valtioneuvostonnykyisinjokaneljäsvuosihyväksymilläkehittämissuunnitelmillaonmerkittäväroolikoulutuksenjaopetuksenjärjestämisessäja
niitäkoskevassatavoitteenasettelussa.Selonteontarkastelujaksonaikana
(1995–2010)onollutvoimassaneljäkoulutustajatutkimustakoskevaakehittämissuunnitelmaa.Näissäkehittämissuunnitelmissaonesitettyvarsinvähän
sukupuoltentasa-arvonedistämiseenliittyviätavoitteita.Tasa-arvotavoitteiden
taustallavaikuttaapääsääntöisestiolevanpyrkimyssukupuolineutraaliuteen.
Viimevuosienkoulutuspoliittisessasuunnittelussasukupuoltentasa-arvoa
onkäsiteltyvarsinohuelti.Tasa-arvo-ohjelmientavoitteet eivätolejohdonmukaisestivälittyneetopetuksentavoitteidenmäärittelyyn,koulutuksen
suunnitteluunjakehittämiseen.Jatkossaontarpeenvarmistaa,ettäaktiivisia
toimenpiteitäedellyttäväthallituksentasa-arvopoliittisettavoitteetsisällytetäänosaksikoulutuspoliittistapäätöksentekoajasenvalmistelua.
Tasa-arvolain velvoitteet oppilaitoksille
Lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvostasisältäämääräyksiätasa-arvon
toteutumisestakoulutuksessajaopetuksessa.Lainmukaannaisillajamiehillä
onoltavasamatmahdollisuudetkoulutukseenjaammatilliseenkehitykseen
jaopetuksen,tutkimuksensekäoppiaineistonontuettavalaintarkoitusta.
Sukupuoleenperustuvasyrjintäopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessä,opintosuoritustenarvioinnissajaoppilaitoksenmuussatoiminnassaon
kielletty.
Tasa-arvolain koulutusta koskevia velvoitteita lisättiin vuonna 2005.
Peruskoulualukuunottamattavuoden2005lainuudistusvelvoittaaoppilaitoksiatekemääntoiminnallisentasa-arvosuunnitelman,jossaerityistähuomiotatuleekiinnittäätasa-arvontoteutumiseenopiskelijavalinnoissa,opetusta
järjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Oppilaitostentuleelisäksi
ryhtyätoimenpiteisiin,joillapyritäänseksuaalisenjasukupuoleenperustuvan
häirinnänehkäisemiseenjapoistamiseen.Suunnitelmantuleesisältääoppilaitostentasa-arvotilannettakoskevakartoitussekätarpeellisettoimenpiteet
tasa-arvonedistämiseksi.Lainmukaansuunnitelmavoidaansisällyttääosaksi
opetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa,ja
setuleetehdäyhteistyössähenkilöstönjaopiskelijoidenedustajienkanssa.
Oppilaitoksetovattyönantajinavelvollisialaatimaanmyöshenkilöstöäkoskevantasa-arvosuunnitelman,mikälityöntekijöitäonvähintään30.
Tärkeäosatasa-arvolakiaonsensisältämäns.sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenperiaate.Tasa-arvolainmukaanviranomaistentuleekaikessatoiminnassaanedistääsukupuoltenvälistätasa-arvoasekäluodauusia
hallinto-jatoimintatapojatämäntoteuttamiseksi.Erityisestilakivelvoittaa
muuttamaanniitäolosuhteita,jotkaestävättasa-arvontoteutumista.
112
6.3
KOULUTUKSEN SEGREGAATIO
Sukupuolenmukaistakahtiajakoakoulutus-jaammatinvalinnoissaonpidetty
keskeisenäsukupuoltentasa-arvoonliittyvänäongelmanakoulutuksessaliki
kaksikymmentävuotta.Tavoitteitajatoimenpiteitäkoulutuksensegregaation purkamiseksi on esitetty kaikissa hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa.
Segregaationpurkamisentavoitemainitaanmyösnykyisessäkoulutustaja
tutkimustakoskevassakehittämissuunnitelmassa(2007–2012).Toimenpiteitä
onkohdistettuesimerkiksioppilaanohjauksenjaammatinvalinnanohjauksen
kehittämiseensekäperinteisetsukupuolirajatylittävienvalintojentukemiseen.
Oppilaitoksiaonmyöskannustettuetsimäänkäytäntöjä,jotkatukevattasaarvonedistämistä.Myösopettajienperus-jatäydennyskoulutuksensisältöihin
onpyrittyvaikuttamaan.
Segregaation lieventämiseksi koulutuksessa ja työelämässä on perustettumyöskaksityöryhmää.Vuonna2004Opetusministeriönasettaman
Tasavertaisettyömarkkinat-työryhmäntehtävänäolipohtialyhyenjapitkän
aikavälintoimenpiteitä,joillavaikutetaanoppiaine-jakoulutusalavalintoihin
sekätyöpaikkakulttuureihintasa-arvoajaei-tyypillisiävalintojaedistäen.
Syksyllä2009asetettiinSegregaationlieventämistyöryhmäpohtimaansukupuolenmukaisenkahtiajaonvähentämistäkouluissajatyöelämässäkoulutuksenjaopetuksenavulla.Työryhmätekikannanotonperusopetuksenyleisiä
valtakunnallisiatavoitteitajaperusopetuksentuntijakoavalmistelevalletyöryhmälle.Kannanotossakiinnitetäänhuomiotamuunmuassasukupuolisidonnaisuuteenperusopetuksenyleisissätavoitteissasekätyöelämävalmiuksienja
työelämätuntemuksenvahvistamiseensukupuolisidonnaistenstereotypioiden
poistamiseksijaoppilaidenvalinnanmahdollisuuksienavartamiseksi.
Sukupuoltenerilaisetvalinnattulevatesiinsellaisissaoppiaineissa,joissa
voivalitasyventäviätaisoveltaviaoppimääriä.Yleinenilmiöon,ettäpojat
suorittavattyttöjäenemmänmatematiikanjaluonnontieteidenvalinnaisia
opintojaperuskoulussa.Poikienosuusmatematiikanvalinnaistenkurssien
suorittajistaonollutnoin55prosenttiavuosina1999–2007.Samatrendion
nähtävissäluonnontieteidenvalinnaisissaopinnoissa,joissapojatovatolleet
enemmistönäkurssiensuorittajistasamanaajanjaksona.
Lukion opiskelijoista hieman vajaa 60 prosenttia on naisia, ja naiset hankkivat myös muuta yleissivistävää koulutusta miehiä enemmän.
Lukiokoulutuksessanäkyysamailmiökuinperusopetuksenainevalinnoissa:
miehetopiskelevatmatematiikkaa,fysiikkaajakemiaasuhteellisestienemmän
kuinnaiset.Naisetsensijaanopiskelevatmiehiäenemmänkieliä.Naisten
kiinnostusmatematiikanopiskeluakohtaanonkuitenkinlisääntynyt.Vuonna
2007naistenosuusmatematiikanpitkänoppimääränsuorittaneistaopiskelijoistaoli46prosenttia,kunvuonna1999naistenosuusoli42prosenttia.
Erityisestinaistenmatematiikanjaluonnontieteidenopiskeluaonpyritty
edistämäänerilaisillakehittämishankkeilla.Opetushallituksenvuosina1997–
2004toteuttamanLUMA–hankkeentuloksetosoittivat,ettäerityistoimilla
tyttöjenkiinnostusmatematiikanopiskeluakohtaankasvoi.Merkittäviä
113
tuloksiasaatiinaikaanhankkeeseenosallistuneissaoppilaitoksissa,joissa
lukionsuorittaneistapitkänoppimääränopiskelleidentyttöjenosuuskasvoi
26prosentista39prosenttiinvuosien1997ja2004välillä.Matematiikanlisäksi
tyttöjenkiinnostusluonnontieteidenopiskeluunkasvoiLUMA-lukioissa.
Hankkeenpäätyttyäsekätyttöjenettäpoikienkiinnostusmatematiikkaan
jaluonnontieteisiinonlaskenut.LUMA-hankkeentuloksetosoittavat,että
kehittämishankkeillavoidaansaadaaikaanmuutoksia,muttaniidenjuurruttaminenedellyttääjatkuviatoimenpiteitä.
Myösperuskoulunjalukionjälkeisetopiskeluvalinnatovatsukupuolisidonnaisia.Enitentasapainottumistaontapahtunutkorkeakouluopinnoissa.
Sensijaanammatillisessakoulutuksessasegregaatioonvoimakkainta,vaikka
toisaaltakaikillaaloillaopiskeleenykyisinsekämiehiäettänaisia.Esimerkiksi
sosiaali-jaterveysalallajayleisestihoiva-alallaonedelleenhyvinvähän
miesopiskelijoita,kuntaastekniikka,liikennejametsätalousovatvahvasti
miestenaloja.Segregaatiossaeioletapahtunutmerkittäviämuutoksiaviimeisenvajaankymmenenvuodenaikana,kunerojatarkastellaankarkeallakoulutusalaluokituksella.Sosiaali-,terveys-jaliikunta-alanuusistaopiskelijoista
naistenjamiestenmäärätovatpysyneetlähesennallaan.Ennestäännaisenemmistöisilläaloillakutenhumanistisellajakasvatusalallasekämatkailu-,
ravitsemis-jatalousalallanaistenprosentuaalisetosuudetuusistaopiskelijoista
ovatjopahiemankasvaneetvuodesta1999vuoteen2007.Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot-tutkimuksenmukaansegregaatioonlieventynyt
kaikillakoulutustasoillavuodesta1995vuoteen2004asti,muttakehitys
pysähtyi2000-luvulla.
Ammatillisenkoulutuksenyhteisvalinnassaonvuodesta1987lähtienollut
voimassamenettely,jonkamukaanhakijasaayhteisvalinnoissalisäpisteitä
hakemisestaalalle,jossahakijansukupuolionvähemmistönä.Tällämenettelylläeikuitenkaanoleollutmerkittäväävaikutusta.
Segregaationpurkamistoimetonuseimmitenkohdennettunaisiinjatyttöihin.Tässäonosinonnistuttukin.Esimerkiksinaistenosuusmatematiikanpitkänopintomääränsuorittaneistaonviimevuosinakasvanut.Myös
luonnontieteissänaistenmäärääonpystyttykasvattamaan.Ammattialoista
naistenosuuslisääntyiesimerkiksiprosessi-jamateriaalitekniikassasekä
palo-japelastusalallaviidessävuodessa(2002–2007)noin20prosentilla.
Naistenosuudetovatkasvaneetmyöspoliisikoulutuksessa,ajoneuvo-jakuljetustekniikassasekäkone-,metalli-jaenergiatekniikanopintoaloilla.Miesten
osuudetovatlisääntyneetlievästikäsi-jataideteollisuudessajakotitalous-ja
kuluttajapalveluissa.Poikienjamiestenoppiaine-jaalavalintoihineiolekohdistunuttavoitteitasamassalaajuudessakuintyttöjenjanaistenvalintoihin.
Sukupuolenmukaisiinkoulutusvalintoihinonpyrittyvaikuttamaanpääosinerilaisinkehittämishankkein.Pysyviävaikutuksianäidentoimenpiteiden
kauttaeiolekuitenkaanonnistuttusaamaanaikaan.Jatkossasegregaatioon
kohdistuvientoimenpiteidenvaikuttavuuttatuleetehostaaniin,ettäsukupuolenmukaisenkahtiajaonlieventämisentavoitteetjasukupuolitietoisen
114
ohjauksenmenettelytotetaanosaksioppilaitostensuunnittelunjakehittämisenpainopisteitä(koulutuksensisältöjä,opetussuunnitelmiajatutkintojen
perusteita.)
Tasa-arvonedistäminenjasukupuolenmukaisensegregaationlieventäminenontarpeenhuomioidamyöstyöelämässäkehittymisessäjakouluttautumisessa.Vuonna2007lähes70prosenttiatutkintoonjohtamattoman
aikuiskoulutuksenopiskelijoistaolinaisia.Uudelleenkouluttautuminenja
uudenammatinhankkiminenovattilanteita,joissatyövoimapoliittisintoimenpiteinvoidaanvaikuttaasegregaatioonniin,ettänaisiaohjataantaituetaan
siirtymäänmiesvaltaisillealoilletaimiehiävastaavastinaisvaltaisillealoille.
Lisäksityönantajanjärjestämänhenkilöstökoulutuksensuunnitteluunjatoteutukseentuleesisällyttäätasa-arvonäkökulma.Onkintärkeää,ettäjatkossa
tasa-arvotavoitteitakohdistetaanmyösaikuiskoulutukseen.
6.4
TASA-ARVON EDISTÄMINEN
VARHAISKASVATUKSESSA
Varhaiskasvatus on tasa-arvon edistämisen kannalta avainasemassa.
Kasvatuksellajakoulutuksellavaikutetaanniihinasenteisiin,tietoihinja
taitoihin,joidenvarassaihmisetyhteiskunnassatoimivat.
Jottasukupuolisidonnaisiavalintojasaadaanpurettua,onpyrittävärohkaisemaansukupuoltentasa-arvoaedistäviätoimenpiteitäjaasenteitajoesiopetuksestaalkaen.
Tasa-arvonedistäminenpäivähoidossa,varhaiskasvatuksessajaesiopetuksessanostettiinVanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmassakoulutusta
koskevientasa-arvotavoitteidenkeskiöön.Tavoitteenaolikasvatuksenjakoulutuksenkehittäminensiten,ettäsehuomioientistätarkemmintyttöjenja
poikienvälilläolevatkehitykselliseterotjaniihinliittyväterilaisettarpeet,
jottavarhaiskasvatusjaesiopetustukisivattasa-arvoisuuteenkasvamista.
Aktiivistasukupuoltenvälisentasa-arvonedistämistäkoskeviatavoitteitaei
kuitenkaanesiinnyesimerkiksivaltioneuvostonpäättämissäperusopetuksenvaltakunnallisissatavoitteissajatuntijaossataiOpetushallituksenesi-ja
perusopetuksensekäaamu-jailtapäivätoiminnanperusteissa.Ottamalla
varhaiskasvatuksessakäyttöönsukupuolitietoisuuteenperustuvatkasvatus-ja
opetussuunnitelmatjaopetusmenetelmätvähennetääntyttöjäjapoikiakoskevaastereotyyppistäajatteluajavaikutetaanmyöhempiinsukupuolenmukaisiinkoulutus-jaoppiainevalintoihin.Myösmainontaanjamediaanliittyviä
sukupuolikysymyksiäkäsitteleväämediakasvatustatuleelisätä.Pientenlasten
mediakasvatustaonkehitettyesimerkiksiopetusministeriönrahoittamassa
Mediamuffinssi-hankkeessavuosina2006–2007.JatkossavoitaisiinhyödyntäämyösRuotsissasaatuakokemustavarhaiskasvatuksentasa-arvotyöstäja
tasa-arvopedagogiikasta.
115
6.5
TASA-ARVON EDISTÄMINEN OPPILAITOKSISSA
Opetussuunnitelmat ja sukupuolten tasa-arvo
Valtakunnallisetopetussuunnitelmienperusteetjaammatillisessakoulutuksessatutkintojenperusteetovatkeskeisiävälineitäkoulujenjaoppilaitosten
työnohjaamisessa.Opetussuunnitelmanperusteetovatnorminlaillasitovia.
Nevelvoittavatkoulutuksenjärjestäjäälaatimaanpaikallisentaioppilaitoksen
opetussuunnitelman,jossavoidaantehdäoppilaitoskohtaisiapainotuksia.
OpetussuunnitelmiaseuraajaarvioiOpetushallitus.Paikallisiaopetussuunnitelmiaeioletoistaiseksiarvioitusukupuoltentasa-arvonnäkökulmasta.
Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonhuomioituparhaitenperusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissa.Lukio-opetustakoskevissaopetussuunnitelmiensekäammatillistentutkintojenperusteissaviittauksettasa-arvoon
ovatvähäisiä.
Oppiainekohtaisissaopetussuunnitelmissasukupuolineutraalilähestymistapaonyleinen.Monetoppiaineet,kutenesimerkiksiyhteiskuntaoppi,
historia,filosofiajaterveystietotarjoaisivatkuitenkinmahdollisuuksiatasaarvokysymystenkäsittelyynosanaopetusta.
Sukupuolisidonnaisuusonpoistunutoppiaineistaläheskokonaan,mutta
sukupuolenmukaistakahtiajakoaesiintyykuitenkinedelleenvalinnaisissa
aineissa.Tämänäkyyesimerkiksitaideaineidenvalinnassa.Tytötvalitsevat
poikiauseamminkuvataiteenjamusiikinvalinnaisiksiaineiksi.
Perusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissavuosiluokkien5–9kohdallaliikunnanopetuksessakehotetaanhuomioimaansukupuoltenerilaiset
tarpeetsekäoppilaidenkasvunjakehityksenerot.Liikunnanopetuksessa
sukupuolenmukainenryhmitysonkinyleinen.Jatkossaliikunnanopetuksessa
ontarpeensiirtyäsukupuolijaostajoustavampiinryhmityksiinjakehittää
mahdollisuuksiaopettaaliikuntaamyössekaryhmissä.Nuortenkiinnostusta
liikunnanerimuotoihintulisitukeaennakkoluulottomastisukupuoleenliittyvistäperinteisistärajoistajaoletuksistariippumatta.
Käsityönopetuksensisältöjenjatavoitteidenjakautuminentekniseentyöhönjatekstiilityöhönpitääylläsukupuolisegregaatiota.Tähänonkiinnitetty
huomiotauseammassahallituksentasa-arvo-ohjelmassa.VanhasenIIhallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)onnostettuesillehuolikäsityön
opetuksenvaikutuksestamyöhempiinkoulutusalavalintoihinmuunmuassa
siksi,ettätekniseentyöhönsisältyyesimerkiksisähköoppia,jokaonfysiikan
osa.Vuoden2004opetussuunnitelmauudistuksessatekninentyöjatekstiilityöyhdistettiinyhdeksikäsityö-nimiseksioppiaineeksi.Uudistuksella
pyrittiinsukupuolineutraaliinkäsityönopetukseen.Vaikkaopetussuunnitelmanperusteissakäsityöonyksiaine,käytännössäseuseimmitenjakautuu
edelleentekstiili-jatekniseksityöksi.Oppiaineeseensisältyymahdollisuus
valinnaisuuteenvuosiluokilla5-9,minkäjohdostapojatvalitsevatedelleen
useimmitenteknisentyönjatytöttekstiilityön.Koskakäsityönopetusta
järjestetääneritavoinkunnasta,koulustajaopettajastariippuen,oppilaillaei
116
ainakaikkiallaoleaitojavalinnanmahdollisuuksiatarjolla.Käsityönopetusta
koskevauudistuseisitenoleollutsegregaationlieventämisenkannaltariittävä.
Opetushallitusonkäynnistänytkäsityönoppimistulostenarvioinnin,joka
tuleetarjoamaantietojavuonna2011tyttöjenjapoikienosallistumisesta
teknisentyönjatekstiilityönopetukseensekätietojatarjollaolevistamahdollisuuksistajaoppimistuloksista.Käsityönsisältöjäjatavoitteitakoskevat
ratkaisuttehdäänosanaperusopetuksenopetussuunnitelmanperusteiden
uudistamista,jokakäynnistyyvuonna2011.
Ammatillisenperuskoulutuksenopetussuunnitelmanperusteetuudistettiinvuosina1999–2001,janeuudistetaanjälleenvuosina2008–2010.
Ammatillisenkoulutuksentutkintojenperusteetvelvoittavatkoulutuksen
järjestäjänsisällyttämäänopetussuunnitelmaansuunnitelmatkoulutuksellista
tasa-arvoa,yhdenvertaisuuttajakestävääkehitystäedistävistätoimenpiteistä,
muttaovatmuutoinsukupuolineutraaleja.Lisäksineedellyttävätottamaan
huomioonkoulutuksenjärjestämisessämyösmuidensäädöstenkoulutusta
koskevatvelvoitteet,esimerkiksitasa-arvolainvelvoitteet.
Sukupuolten tasa-arvo oppilaanohjauksessa ja opinto-ohjauksessa
Oppilaanohjauksenjaopinto-ohjauksenkehittäminenonarvioituhallituksen
tasa-arvo-ohjelmissatärkeäksitavaksivaikuttaasiihen,ettätytötjapojat
valitsisivatkoulutus-jaammattialanmahdollisimmanlaajastavalikoimasta
perinteistensukupuolikäsitystenrajoittamatta.Sukupuolitietoisenoppilaan-
jaopinto-ohjauksenmerkityskorostuukoulutuksensiirtymävaiheissa, jolloinnuorivähitellenselkiinnyttääsuuntautumistaansekäjatko-opintoihinja
ammattiinliittyviäpyrkimyksiään.Ontärkeää,ettäsukupuoltentasa-arvon
edistäminenhuomioidaanmyösoppilailleannettavassatyöelämätietoudessa,
jonkakauttasyntyykäsitysammatistajaosaamisesta,omistaoikeuksista
työssäsekätyönjaperheenyhteensovittamisesta.
Oppilaan-jaopinto-ohjaustajärjestetäänuseinluokka-jaryhmäopetuksena.Jottaoppilaan-jaopinto-ohjauksessavoitaisiinparemmintukeaoppilaidenyksilöllisiävalintojajaosaamista,ontärkeääettäoppilaalletarjotaan
mahdollisuusmyösriittäväänhenkilökohtaiseenohjaukseen.Henkilökohtainen
ohjausontärkeääsilloin,kunoppilashakeetukeaperinteisetsukupuolirajat
ylittävilleaine-jaammattivalinnoille.
Oppilaan-jaopinto-ohjauksenasemaanon2000-luvullakiinnitettypaljon
huomiota.Opetushallitusontoteuttanuterillisiähankkeitaoppilaanohjauksen
jaopinto-ohjauksensekäperusopetuksenlaadunkehittämiseksi.Sukupuolten
tasa-arvoaeiolenäissähankkeissakuitenkaannostettuerillisentarkastelun
jaarvioinninkohteeksi.
Myönteisiätuloksiaonsaatuaikaanerilaisissa,pääosinEU:nrakennerahastojentukemissakehittämis-jakokeiluhankkeissa.Niidentavoitteenaonollut
rohkaistanuoriahakeutumaanheitäkiinnostavallealalleriippumattaoman
sukupuolenosuudestaalalla.Jatkossakokeilu-jakehittämishankkeistasaatuja
hyviätuloksiajakäytäntöjätulisihyödyntääparemminopinto-ohjauksen
117
kehittämisessä.Opinto-ohjauksenkehittäminenvoitaisiinmyöskytkeätiiviimminkoulujentasa-arvosuunnitteluun.
Tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa
Tasa-arvolainvelvoiteoppilaitoksilletoiminnallisentasa-arvosuunnitelman
laatimisestaonollutvoimassavuodesta2005.Tasa-arvosuunnitelmienkeskiössätuleelainmukaanollatasa-arvontoteutuminenopiskelijavalinnoissa,
opetustajärjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Lisäksioppilaitosten
tuleemyösehkäistäseksuaalisenjasukupuoleenperustuvanhäirintää.Tasaarvosuunnitelmavoidaansisällyttääosaksiopetussuunnitelmaataimuuta
oppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa.
Opetushallitusjulkaisivuonna2008Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta
-oppaan,jonkatarkoituksenaontukeaoppilaitoksiasuunnitelmientekemisessä
jaedistäähyviäkäytäntöjäoppilaitostentasa-arvotyössä.Opetushallituksen
vuonna2009teettämänselvityksenperusteellatasa-arvolainvelvoittamaa
tasa-arvosuunnitteluaonoppilaitoksissatoistaiseksitoimeenpantuheikosti.
Kyselyynvastanneista11lukioista37prosenttiajaammatillisistaoppilaitoksista
27prosenttiailmoittilaatineensaoppilaitoskohtaisentoiminnallisentasaarvosuunnitelman.Koulutuksenjärjestäjänlaatimaatoiminnallistatasa-arvosuunnitelmaailmoittinoudattavansalukioista21prosenttiajaammatillisista
oppilaitoksista27prosenttia.Kyselynmukaanopiskelijoidenosallistuminen
tasa-arvotyöhönonollutoppilaitoksissavähäistä.
Kyselyntuloksetosoittavat,ettäoppilaitoskohtaisestilaadituttasa-arvosuunnitelmatottavatparemminhuomioonlaissaerityisenhuomionkohteena
oleviaasioitakuinkoulutuksenjärjestäjänlaatimatsuunnitelmat.Koulutuksen
järjestäjänlaatimaatasa-arvosuunnitelmaasoveltavistaoppilaitoksistanoin
puoletkertoisuunnitelmankoskevanopetuksenjärjestämistä,45prosenttia
opiskelijavalintojaja38prosenttiaopintosuoritustenarviointia.Seksuaalista
jasukupuoleenperustuvaahäirintääkäsiteltiinnoinpuolessanäistäsuunnitelmista.Sensijaanoppilaitoskohtaisistatasa-arvosuunnitelmistakolmeneljäsosaakäsitteleeopiskelijavalintoja,opetuksenjärjestämistä,opintosuoritusten
arviointiasekäseksuaalistajasukupuoleenperustuvaahäirintää.
Sosiaali-jaterveysministeriötekialkuvuodesta2010selvitykseneduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokunnallenaistenjamiestenvälisestätasaarvostaannetunlaintoimivuudesta.Selvityksenmukaanoppilaitostenyleistä
tietoisuuttasuunnitteluvelvoitteestatuleeedelleenlisätä.Koulutuksenjärjestäjänlaatimatasa-arvosuunnitelmaeiolelainmukaanriittävä.Erityisesti
eroahenkilöstöpoliittisenjatoiminnallisentasa-arvosuunnitelmanvälillätulisi
oppilaitoksissaselkeyttää.Lakimahdollistaatasa-arvosuunnitelmansisällyttämisenosaksiopetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaa
suunnitelmaa.Opetushallituksenvuonna2009teettämänkyselynmukaan
hiemanylipuoletoppilaitoksistaolilaatinuterillisentasa-arvosuunnitel-
11
Kyselyyn vastasi 58 prosenttia lukioista ja 42 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista.
118
man,neljännekselläsuunnitelmaoliosahenkilöstöpoliittistasuunnitelmaaja
vähemmistö(13%)ilmoittisuunnitelmaanolevanosaopetussuunnitelmaa.
Ontärkeää,ettätoiminnallisentasa-arvosuunnitteluntoteutumistakouluissaedistetäänaktiivisesti.Tasa-arvosuunnittelunkehittämistäjatoteutumisenseurantaaonmyössyytäjatkaahuomioidensukupuoleenjaseksuaalisuuteenliittyvämoninaisuus.Onmyöslisättäväopiskelijoidenosallistumista
tasa-arvosuunnitteluun.Tasa-arvosuunnittelunarvioinnissaonkiinnitettävä
erityistähuomiotasiihen,mitkäovatparhaitakeinojavaikuttaasukupuolten
tasa-arvoonoppilaitostentoimintakulttuurissajaopetuksessa.Tasa-arvonedistämistäonkehitettävämyösperuskouluissa.Jottasegregaationlieventämiseen
voitaisiinvaikuttaamahdollisimmanvarhaisessavaiheessa,ontoiminnallisen
tasa-arvosuunnittelunvelvoiteulotettavamyösperusopetukseen.Myöseduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntapitäälausunnossaankeväällä2010
tärkeänä,ettävelvoitelaatiatoiminnallinentasa-arvosuunnitelmaulotetaan
koskemaanmyösperuskouluja.
Tasa-arvon edistämistä tukevat kokeilu- ja kehittämishankkeet
Sukupuoltentasa-arvoaonkouluissajaoppilaitoksissaedistettyviimevuosina
pääasiassaerilaisillahankkeilla.Kokeilu-,kehittämis-jatutkimushankkeitaon
viimeistenvuosikymmenienaikanaollutuseita.Koulujenopetuskäytäntöjä
koskevatutkimusosoittaa,ettävallitsevasukupuolineutraalilähestymistapa
opetuksessajaopintojenohjauksessaitseasiassaylläpitääperinteisiäsukupuoliroolejaja-jakoa.Siksisukupuolitietoisuudenlisäämiseentähtääväthankkeet
jatoimenpiteetovattärkeitäpyrittäessäkehittämäänkoulutuksentasa-arvoa.
Hankkeistasaatuakokemusta,materiaaliajakäytänteitätulisikuitenkinhyödyntääsystemaattisemmin.Erityisestinetulisihuomioidakoulutuspolitiikan
suunnittelunkeskeisissäprosesseissa,esimerkiksioppilaitostenohjaus-ja
opetuskäytäntöjenkehittämisessäsekätäydennyskoulutuksentoteutuksessa
oppilaitosjohdollejaopetushenkilöstölle.
Oppiminen ja kokemukset koulusta
Tyttöjenjapoikienvälilläesiintyyerojaoppimisessajasiinä,mitenhekokevat
koulunkäynnin.Pojillaonkeskimäärintyttöjäenemmänkäyttäytymis-ja
oppimisvaikeuksiajahekeskeyttävätopintonsatyttöjäuseammin.Tytöilläon
sensijaanopiskelumenestyksestäänjamyönteisestäkoulusuhtautumisestaan
huolimattapoikiaalhaisempiitsetunto.Tutkimustenmukaantytötarvioivat
itsensäpoikiauseamminhyviksikoululaisiksi,kuntaaspojatpitivätitseään
useamminpiittaamattominakoululaisina.Sukupuolierotnäyttävätsäilyvän
samansuuntaisinakokoperusopetuksenajan.Pohdittaessasyitätyttöjenja
poikienerilaiseenkoulukäyttäytymiseen,tuodaanuseinesilleväite,että
koulueisovitoiminnallisillepojillejatytöillejärjestelmällinentyötapataas
soveltuuparemmin.Taustallaonstereotyyppinenolettamustytöistäjapojista.
Ontärkeäähuomioida,ettäkansainvälisissäoppimistakoskevissatutkimuksissasekäsuomalaisettytötettäpojatpärjääväterittäinhyvin.Euroopan
119
komissionvuonna2010julkistamatutkimusGender Differences in Educational
Outcomes sukupuoltenoppimistuloksiinliittyvistäeroistaosoittaa,ettäsukupuoltenvälisiäerojaoppimistuloksissaonvähänsuhteessasukupuoltenväliseensamanlaisuuteen.Sosioekonomisillatekijöilläonsukupuoltasuurempi
merkityskoulumenestykseen.Tiettyjensosiaaliryhmienpojatpärjääväthyvin,
kuntaastiettyjenryhmientytöteivätpärjääkoulussa.
Myössuomalaisissakoulujenarkikäytäntöjäkoskevissatutkimuksissaon
havaittu,ettäkoulunarjessauseinvahvistetaanjatuetaantyttöjenjapoikien
stereotyyppisiätoimintaorientaatioitajaasenteita.Olisikintärkeääselvittää,
mitentyttöjenjapoikienoppiaineitakohtaantuntematmieltymyksetmuokkautuvatjamistäkoulussakoetuttunnekokemuksienerotjohtuvat.Olisi
syytäpohtia,rohkaiseekokoulukulttuurikaikkienoppilaidenjaerityisesti
myöspoikienmenestystäopinnoissaanilmanpilkankohteeksijoutumisen
pelkoataihäiriköintiä.
Jatkossaopetustyönkehittämisessätuleevahvistaaopetusmetodejaja
-käytäntöjä,jotkahuomioivatoppilaidenyksilölliseterotjasukupuoltensisäisenmoninaisuuden.Erityistähuomiotatuleekohdentaaoppilasarviointiin.
Kansallistenoppimistulostenarviointienperusteellaoppilasarviointieikohteletyttöjäjapoikiatasapuolisesti.Pojatsaavatmatematiikassajonkinverran
osaamistaanheikompiaarvosanoja,kuntaastyttöjenosaamistasoäidinkielen
kohdallaonkeskimäärinkorkeampikuinheidänsaamansatodistusarvosana.
Perusopetuksenlaadunkehittämisenkannaltaolisisiistärkeäätukeasukupuolitietoiseentutkimukseenperustuvaaopettajientäydennyskoulutusta.
Lisäksiopetuksensukupuolitietoiseenkehittämiseenliittyvienhankkeiden
tuloksiatulisiottaaparemminkäyttöönopetussuunnitelmissajaopetuksen
järjestämisessä.Sukupuolispesifin,oppiainekohtaisendidaktiikankehittämisentavoiteonnostettuesiinmyöshallituksentasa-arvo-ohjelmissa.
Oppimateriaali
Hallituksentasa-arvo-ohjelmissaonkiinnitettyhuomiotamyösoppimateriaalinvaikutukseensukupuolistereotypioidenjasukupuolistakäyttäytymistänormittavienmalliensyntymisessäjavahvistamisessa.Oppimateriaalin
hyväksymismenettelystä,jossakiinnitettiinpaljonhuomiotasukupuolten
tasa-arvoonjatasapuolisuuteen,luovuttiin1990-luvunalkupuolella.Nykyisin
oppimateriaalintuotantojajakeluovatpääasiassakaupallistenkustantajien
varassajapäätöksetkäytettävästäoppimateriaalistatehdäänoppilaitoskohtaisesti.Viimevuosikymmenenaikanaoppimateriaalienkirjoonlisääntynyt
javerkkomateriaalinjamedianvaikutusopetuksessajatiedonhankinnassaon
kasvanutmerkittävästi.
Oppimateriaalinlaadustaontehtyjoitakintutkimuksia,jotkaosoittavat
oppimateriaalinpääsääntöisestitavoittelevansukupuolineutraalialähestymistapaa.Oppimateriaalinonkuitenkinkatsottusisältävänmyössekätietoisiaettä
tiedostamattomiasukupuoliinliittyviämallejajaasenteita,jotkanormittavat
jaasettavatoletuksiapoikienjatyttöjenkäyttäytymiselle.Oppimateriaalin
120
nais-jamieskuvaasekäsukupuolisuuttatarkastelevaatutkimustatarvitaan
jatkossaenemmän.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)oppimateriaalinmerkitys
koululaistennais-jamieskuvanmuotoutumisessaonotettujälleenesille.
Opetushallitusteetättisyksyllä2010selvityksenperusopetuksenoppikirjojensukupuolikuvasta.Selvityksenmukaanmiessukupuolionenemmän
esilläkaikissatutkituissamateriaaleissasekätekstienettäkuvitustenosalta.
Miehet,pojatjaerilaisetmaskuliinisetfantasiahahmotovatsystemaattisesti
kaikkienoppiaineidenjajokaisenluokka-asteenmateriaaleissaenemmistönä
verrattunanaisiin,tyttöihinjafeminiinisiinfantasiahahmoihin.Opetushallitus
laatiioppaanoppikirjantekijöillesukupuoltentasa-arvonedistämiseksioppimateriaaleissasekäarvioijatkossaoppimateriaalejasäännöllisestisukupuolten
tasa-arvonnäkökulmasta.Ontärkeää,ettäoppimateriaalinarvioinnissahuomioidaanmyössukupuolisenjaseksuaalisensuuntautumisenmoninaisuussekä
esimerkiksietnisyyden,vammaisuudenjauskonnonpohjaltatuotetuterot.
6.6
TASA-ARVO LIIKUNTA-ALALLA
Suomalainenliikunnantasa-arvotyövahvistui1990-luvunpuolivälissä,kun
naistenasemaaliikuntakulttuurissaselvittänyttyöryhmäantoiehdotuksia
muunmuassanaistenasemaanpäätöksentekijöinä,liikunnanharrastajinaja
rahanjaossa.SuomenLiikuntajaUrheiluSLUontoiminutkansallisenliikuntaalantasa-arvotyönkoordinoijanajatoteuttajana.Opetus-jakulttuurinimisteriö(OKM)onollutpäärahoittaja,keskeisinyhteistyökumppanisekäsuuntaviivojenluoja.Vuosituhannenvaihteenjälkeenmerkittävinaskeltasa-arvotyössä
onollutOPM:nTasapeli-työryhmäntoimenpiteet.Työryhmäottimuistiossaan
(2005)kantaalaaja-alaisestisukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseenja
sukupuolivaikutustenarviointiinliikunta-alalla.Valtavirtaistamisenpilotiksi
valittiinValtakunnallinenohjaaja-javalmentajakoulutuksenkehittämishanke
2008−2010.Hankkeessatavoitteenaolilisätävähemmistösukupuoleenkuuluvienvalmentajienjaohjaajienmäärääerilajeissasekäkehittääheidänosaamistaankummankinsukupuolenerityispiirteethuomioonottaen.Toimenpiteet
kohdentuivatkoulutustenrakenteisiinjasisältöihin.
OKM:nvaltionavustuksissasukupuoltenvälinentasa-arvoonollutyksi
tuloskriteeri,muttasenarvioinnissaeiolekäytettymittareita.Vuodesta2011
lähtienvaltionavunsaajiltatullaanedellyttämäänvuosittaistatilastointia
jäsenistönsäjapäätöksentekijöidensäsukupuolijakaumistaosanatoimintakertomuksia.Syksyllä2010käynnistyyOKM:nrahoittamanalaajantilastoselvityksenuusiminensukupuoltenvälisentasa-arvontilanteestaliikuntaalalla.Tasa-arvotilannettaolisilähivuosinasyytäpysähtyätarkastelemaan
jaarvioimaanjaluodakansallinenstrategianaistenjamiestentasa-arvon
edistämiseksiliikunta-alallamahdollisinetoimenpideohjelmineen.Selvää
onainakin,ettäalantietoperustaatuleevahvistaatutkimustiedonavullaja
huomiotakiinnittäänaistenurakehitykseenliikuntahallinnossa.
121
7.
KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS
Sukupuoltentasa-arvonedistäminenkorkeakoulutuksessajatutkimuksessaon
ollutpitkäänosatasa-arvopolitiikkaa.Hallitusohjelmissatavoitteenaonollut
naistutkimuksenasemanvahvistaminensekäsukupuoltentasa-arvonedistäminenopettajankoulutuksessa.Hallituksentasa-arvo-ohjelmissatavoitteetja
toimenpiteetovatkohdistuneetmuunmuassasegregaationpurkamiseen,sukupuoli-jatasa-arvotietoisuudenvahvistamiseenopettajankoulutuksessa,naisten
tutkijanuranedistämiseensekänaistutkimuksenasemanvakiinnuttamiseen
jatasa-arvotiedoninformaatio-jadokumentaatiotoiminnanjärjestämiseen.
Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonnähtykeskeisenävälineenä
tasa-arvonedistämisessäsekäkorkeakoulutuksessaettätutkimuksessa.
Korkeakouluissajatutkimuksenpiirissäontehtytasa-arvotyötäjousean
vuosikymmenenajan.Ensimmäisetyliopistojentasa-arvotoimikunnataloittivat
toimintansa1980-ja90-lukujenvaihteessa.Korkeakoulujentasa-arvotyötä
edistisamaanaikaanyliopistoissavahvistuneennaistutkimuksentuottama
tieto,tasa-arvotoimijoidenverkostoituminenjatasa-arvoviranomaistentuki.
SuomenAkatemiaonedistänytsukupuoltentasa-arvoajanaistutkimustatoiminnassaan1980-luvultalähtien.Tasa-arvoasiainneuvottelukuntajaopetusministeriöovatpitkäänkiinnittäneethuomiotanaistentutkijanuraanliittyviin
kysymyksiin.SekäopetusministeriöettäSuomenAkatemiaovattuottaneet
sukupuolenmukaaneriteltyjä,koulutustajatutkimustakoskeviatilastoja.12
Lainsäädäntöasettaauseitasukupuoltentasa-arvoonliittyviävelvoitteita
korkeakoulutuksenjärjestäjillejakieltääsukupuoleenperustuvansyrjinnän.
Lainmukaanoppilaitostenonhuolehdittavasitä,ettänaisillajamiehilläon
samatmahdollisuudetkoulutukseenjaettäopetus,tutkimusjaoppiaineisto
tukevattasa-arvoa.Vuonna2005tasa-arvolakiinsisällytettiinvelvoitetoiminnallistentasa-arvosuunnitelmienlaatimisestaoppilaitoksissa.Oppilaitokset
ovatvelvollisiamuidentyöpaikkojentapaanlaatimaanmyöshenkilöstöpoliittisentasa-arvosuunnitelman.
VanhasenIIhallitusjaKiviniemenhallitusovatsitoutuneetsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseenkaikessapäätöksenteossaan.Korkeakoulu-ja
tiedepoliittisessasuunnittelussajapäätöksenteossaonkiinnitettyjossainmäärinhuomiotanaistenjamiestenkoulutustasoeroihinjasukupuolenmukaiseen
segregaatioon.Naistenhidaseteneminentutkijanurallaonnostettuesiintutkijanuraakoskevanaongelma-alueena.Korkeakoulu-jatiedepolitiikankokonaisvaltainentarkastelusukupuolinäkökulmastaonkuitenkinollutvähäistä,eikä
valtavirtaistamisessaolevieläedettykonkreettisiintoimenpiteisiintasa-arvon
12
Ks. OKM:n KOTA-tietokanta ja Suomen Akatemian tilastot. Vertailevaa EU-maita koskevaa tilastotietoa naisten
asemasta tieteessä ja korkeakoulutuksessa on hyvin saatavissa 2000-luvulta lähtien Euroopan komission She
Figures -julkaisujen myötä.
122
edistämiseksi.Myöskäänkorkeakoulutustajatutkimustakoskevissalainsäädäntöuudistuksissasukupuolivaikutustenarviointiaeioletehty.Hallitusohjelmien
jahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteetjatoimenpiteetonkintärkeä
integroidaparemminkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoonja
senvalmisteluun.
7.1
SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KORKEAKOULUTUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA
Naisiajamiehiäkorkeakouluopiskelijoistaonollutpitkäänlähesyhtäpaljon.
Vuonna1995naisiaoliyliopisto-opiskelijoista52prosenttiajavuonna200754
prosenttia.Yliopistotutkinnoistavuonna2007naisetsuorittivat63prosenttia.
Ammattikorkeakouluissasukupuoltenosuudetovathyvinsamankaltaiset:
vuonna2008ammattikorkeakouluopiskelijoistanaisiaoli53prosenttiaja
tutkinnonsuorittaneista62prosenttia.
Sekäammattikorkeakouluissaettäyliopistoissaonedelleenvahvaasukupuolenmukaistasegregaatiota.Esimerkiksimatkailu-,ravitsemis-jatalousalallasekähumanistisellajakasvatusalallanaistenosuusyliopistotutkinnon
suorittaneistaoliyli80prosenttiavuonna2008,kuntaastekniikanjaliikenteenalallayliopistotutkinnonsuorittaneistamiehiäolisamanavuonna
74prosenttia.Luvutovatsamansuuntaisiaammattikorkeakoulutuksessa.
Yliopisto-opinnoissasukupuolirakenneonkuitenkinvuosienmyötätasoittunutammatillistakoulutustaenemmän.
Samallakuntohtorintutkintojenkokonaismääräonlisääntynytviimeisen
parinkymmenenvuodenaikananoin500tutkinnostayli1500tutkintoon,
onnaistenosuusnäidentutkintojensuorittajistanoussutmerkittävästi.Kun
vuonna1990naisetsuorittivat32prosenttiatohtorintutkinnoista,olivuonna
2008tohtorintutkinnonsuorittaneistanaisia54prosenttia.Koulutusaloittain
sukupuoltenosuuksissaonkuitenkinedelleensuuriaeroja:tekniikanjaliikenteenalallamiehetsuorittivatvuonna2008yli70prosenttiatohtorintutkinnoista;sosiaali-,terveys-jaliikunta-alantohtorintutkinnoistamiestenosuus
olipuolestaan27prosenttia.
Naistenjamiestenosuudetyliopisto-opettajistaprofessorejajayliassistenttejalukuunottamattaovatlähestasoissa.Lehtoreistaolivuonna2008
naisia53prosenttia,assistenteista57prosenttia.Kuitenkinyliassistenteista
naisiaolireilustiallepuolet,39prosenttia.Korkeakoulusektorintutkimushenkilökunnastanaistenosuusvuonna2007oli48prosenttia.
Naistenkasvanutosuuskorkeakoulututkinnonsuorittaneistajaalemmistaopetus-jatutkimusviroistaeiolevieläheijastunutprofessoriensukupuolijakaumaan.Vuonna2009naisiaoliprofessoreistavain25prosenttia.
Naisprofessorienosuudetvaihtelevathyvinpaljontieteenaloittain.Vuonna
2009pienimmätosuudetolivattekniikan(8%)jaluonnontieteiden(12%)
alallajasuurimmatterveystieteessä(61%),eläinlääketieteessä(52%)sekä
kasvatustieteessä(50%).Onhuomattava,ettäjuuriteknis-jaluonnontieteellisilläkoulutusaloillaprofessuurejaonmäärällisestieniten.
123
Ammattikorkeakoulujenjayliopistojenrehtoreistamiehetovatedelleen
enemmistö:molemmissamiestenosuusrehtoreistaonvuonna2010runsas
70prosenttia.Naistenosuusonkuitenkinkasvanutselvästiviimevuosina,ja
EU-vertailussaSuomierottuumyönteisesti(EU:nkeskiarvo9%).Yliopistojen
viidestäkansleristayksionnainen.
Naistentutkijanuranjatasa-arvonkannaltakaikkeinongelmallisinon
tohtorintutkinnonjälkeinenvaihejanaistenhidaseteneminenkorkeimpiin
opetus-jatutkimusvirkoihinlaajastarekrytointipohjastahuolimatta.Myös
YK:nCEDAW-komiteaonkiinnittänythuomiota(2001ja2008)naisten
vähäiseenosuuteenyliopistomaailmankorkeimmissaasemissaSuomessa.
Komiteasuositteliottamaankäyttöönennakoiviatoimenpiteitä,joillarohkaistaannaisiahakemaanenemmänkorkeitavirkojajatoimia.Komiteakannustaa
hyödyntämäänmyösväliaikaisiaerityistoimia.
Professuurienosaltaonnostettuesiinprofessorienkutsumismenettelynvaikutuksetsukupuolentasa-arvoon.Kutsumismenettelynsoveltaminenonollut
mahdollistavuodesta1992lähtien.Opetusjakulttuuriministeriönmukaan
naisetmenestyvätparemminavoimissavirantäytöissäkuinkutsumismenettelyäkäytettäessä,jakutsumismenettelyynvoisisältyäriskipotentiaalisten
hakijoidenepätasa-arvoisestakohtelusta.
Tasa-arvoselontekoavartenlaaditussataustaselvityksessäkiinnitetäänprofessuurienlisäksihuomiotanaistenvähäiseenosuuteenmuissaylemmissä
tutkimusviroissa.Naistenosuustutkimushankkeidenvastuullisistajohtajista
onSuomenAkatemiassapysynytkeskimäärin20–30prosentissaviimeisinä
vuosikymmeninä.Yhtenäongelmananaistenetenemisessäylempiintutkimusvirkoihinnäyttäisiolevanjuuritutkimushankkeitakoskevassarahoitushaussa
käytettävävastuullisenjohtajannimike.Vastuullisenjohtajanasemaedellyttää
käytännössäpitkäaikaistatyösuhdettayliopistoon,koskatutkimushankkeiden
vastuullisellejohtajalleitselleeneivoidamyöntäätutkimusrahoitustakuin
poikkeustilanteissajavainyhdeksivuodeksi.Tämähankaloittaamääräaikaisissatyösuhteissajaprojekteissatyöskentelevienhenkilöidenurallaetenemistä.
Onhuomattava,ettänaisetovatsaaneethyvinmääräaikaista,ulkopuolista
tutkimusrahoitusta,kuntaasyliopistojenkorkeimmissavakituisissaviroissa
heitäonedelleenvähän.
Useidentutkimustenmukaanpiilosyrjintäjasosiaalisentuenvähäisyys
vaikeuttavatnaistentutkijanuraayliopistoissajatiedemaailmassa.Lisäksiesille
ontuotusukupuolisenjaseksuaalisenhäirinnänjaahdistelunyleisyysyliopistoissa.Ammattikorkeakoulujakoskevassaselvityksessävuodelta2005ongelmakohdiksiosoittautuivatkoulutusalojeneriytyminensukupuolenmukaan
jaharjoittelunpalkallisuudenerotnais-jamiesvaltaisillaaloilla.
Työnjaperheenyhdistäminenonedelleenongelmatutkijanuralla,varsinkin
määräaikaisissatehtävissäjaapurahallatoimivillatutkijoilla.Erityisestitämä
koskeenaisia,jotkakantavatuseinpäävastuunperhevelvollisuuksista.Suomen
Akatemiaonpyrkinytedistämääntyönjaperheenyhteensovittamista:periaatteenaonse,ettävanhempainvapaateivätlyhennätutkijanrahoituskautta.
124
Hoitovapaanvuoksirahoituskauttavoidaanhakemuksestapidentääenintään
vuodella.Vuonna2009apurahallatyöskentelevientutkijoidensosiaaliturvaa
parannettiin,jahepääsivätmuunmuassaansiosidonnaistenvanhempainpäivärahaetuuksienpiiriin.
Sukupuoltentasa-arvoononkiinnitettyhuomiotamyösperheellistenopiskelijoidenosalta.Vuoden2006opiskelijatutkimukseenvastanneistakorkeakouluopiskelijoistaperheellisiäoliyhdeksänprosenttia.Josopiskelijaperheessä
onhuollettavialapsia,opiskelijanensisijainentukimuotoeliopintotukiei
yksinäänriitäturvaamaantoimeentuloa.Osaopiskelijaperheistäjoutuukin
turvautumaantoimeentulotukeen.Perheellisetopiskelijatkäyvätmuitauseammintöissäjaopiskelevatharvemminpäätoimisesti.Kyseonsukupuolten
tasa-arvosta,koskaenemmistöopintotukeasaavistaperheellisistäonnaisia,
jamyösyksinhuoltajaopiskelijoistaenemmistöonnaisia.Vuonna2006yli60
prosenttiatoimeentulotukeasaavistaopiskelijaperheistäoliyksinhuoltajaäitien
jalastenmuodostamiaperheitä.
Lastensaamiseenliittyvättaloudellisetriskitnäyttävätsiirtävänopiskelijoillavanhemmaksituloa.Vuoden2008perhebarometriinvastanneista
lapsettomista25–34-vuotiaistaviidesosalleopintojenkeskeneräisyysolisyy
lykätälastenhankkimista.
Miestenosaltahuomiotaonkiinnitettyasevelvollisuudenopintojenaloittamistaviivästyttäviinvaikutuksiin.Puolustusministeriönselvityksenmukaan
viidenneksellämiesikäluokastaopinnotviivästyvätasepalveluksenkestoa
enemmänmuunmuassakotiutumisajoistajohtuen.Tämäviivästyttäämyös
opiskelijoidensiirtymistätyöelämään.Puolustushallinnossajakorkeakouluissa
onkinkiinnitettyhuomiotavarusmiespalveluksenjaopintojenyhteensovittamistakoskevienongelmakohtienvähentämiseen.Konkreettisiatoimiajaeri
toimijoidenvälistäyhteistyötätarvitaanyhteensovittamisenedistämiseksi
niinasevelvollisuuttasuorittavienmiestenkuinnaistenkinosalta.
7.2
SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN
KORKEAKOULUTUKSESSA
Korkeakoulujen tasa-arvotyö
Korkeakoulujentasa-arvotyöalkoiSuomessa1980–1990-lukujentaitteessa.
Tasa-arvolainvoimaantulosekätasa-arvovaltuutetunjavaltakunnallisen
naistutkimuskoordinaattorinaktiivinentukiyliopistoihinperustetuilletasaarvotoimikunnilleveivätkorkeakoulujentasa-arvosuunnitteluajamuutatasaarvotyötäeteenpäin1990-luvunalussa.Osayliopistoistaonlaatinutmyös
ohjeetepäasialliseenkohteluunjahäirintäänpuuttumiseksi.Lisäksiyliopistotovatrahoittaneettasa-arvohankkeitaja-selvityksiäerikoulutusaloilla.
Nykyisinyliopistojentasa-arvotoimikunnatovatverkottuneetvaltakunnallisestijakokoontuvatvuosittain.Tasa-arvotoimikunnillaonvähänresursseja
käytössään.AinoastaanHelsinginyliopistollaonvuodesta2000lähtienollut
päätoiminentasa-arvovastaava.
125
Yliopistojentasa-arvosuunnitelmatyleistyiväterityisesti1990-luvunloppupuolella.Vuonna2005tasa-arvolakiinlisättiinvelvoitetoiminnallisen
tasa-arvosuunnitelmanlaatimiseenoppilaitoksissa.Toisaaltaoppilaitokset
ovatmyöstyönantajia,joillaonvelvollisuustehdähenkilöstöäkoskevatasaarvosuunnitelmajasenosanapalkkakartoitus.
Yliopistojentasa-arvosuunnitelmienlaatiminenonedennythyvin:opetusministeriönvuonna2009tekemänselvityksenmukaankaikissayliopistoissaon
voimassaolevatasa-arvosuunnitelma.Noinpuoletyliopistojensuunnitelmista
oliyhdistettyjätasa-arvo-jayhdenvertaisuussuunnitelmia,javaltaosassasuunnitelmiakäsitellääntasapainoisestisekäopiskelu-ettähenkilöstöpoliittista
näkökulmaa.
Kaikenkaikkiaan26ammattikorkeakoulusta15lähettitasa-arvosuunnitelmanopetusministeriölleselvitystävarten.Näistäviidestätoistaammattikorkeakoulunsuunnitelmastahiemanvajaapuoletonkunnan,kuntayhtymän
taikoulutuskonserninyhteisiätasa-arvosuunnitelmia.Osassaammattikorkeakoulujensuunnitelmistapainottuuhenkilöstöpoliittinennäkökulmaopiskelijanäkökulmankustannuksella.
Osakorkeakouluistaoliintegroinuttasa-arvosuunnitelmatyliopistonmuuhunohjaus-jastrategiatyöhön.Myössuunnitelmientoimeenpanovaihteli
yliopistoittain.Jopitkäänkorostettutavoitesukupuolenmukaanjaotelluista
opiskelija-jahenkilökuntatilastoistaolitoteutunutvainosassayliopistoja.
Erityisestikoulutus-jatieteenalakohtaisissatilastoissaolipuutteita.Näyttää
siltä,ettäkaikissatapauksissatoiminnallisentasa-arvosuunnittelunjahenkilöstönasemaakartoittavansuunnittelunvaatimukseteivättäyty.
Opetus-jakulttuuriministeriösuosittelee,ettäkorkeakoulujentasa-arvosuunnitteluakehitetäänsiten,ettäsuunnitelmatkäsittelevätjatkossakaikkea
korkeakouluntoimintaa.Sukupuolinäkökulmatuleeottaahuomioonniin
osanalaadukastaopetus-jatutkimustoimintaakuinhenkilöstöpolitiikkaa
jaopettajan-jatutkijaurankehittämistäkin.Opiskelijoillajaerihenkilökuntaryhmillätuleeollamahdollisuusosallistuatasa-arvosuunnitelmienlaatimiseen.Sukupuolenmukaanjaotelluttilastottuleelaatiakoulutus-ja/tai
tieteenalakohtaisesti.
Tasa-arvovaltuutettuvalvootasa-arvosuunnitteluakoskevienvelvoitteiden
noudattamista.Tämänlisäksiopetus-jakulttuuriministeriönkorkeakoulujen
jayliopistojentasa-arvosuunnitelmiakoskevasäännöllinenseurantajaarviointiovatensiarvoisentärkeitä.Tulevaisuudessatarvitaanlisäätietoatasaarvosuunnitelmienlaadustajasisällöistäsekäsuunnitelmientoimeenpanosta.
Huomiotatuleekiinnittääsukupuoltentasa-arvoakoskevansuunnittelun
jayhdenvertaisuussuunnittelunvälisiinyhtymäkohtiinjamoniperusteista
syrjintääkoskeviinkysymyksiin.
Hallituksen tasa-arvopoliittiset toimet korkeakoulutuksessa
Hallituksentasa-arvo-ohjelmissakorkeakoulutuksentasa-arvoaonedistetty
muunmuassasisällyttämälläsukupuoltentasa-arvoopetusministeriönja
126
yliopistojenvälisiintulos-jatavoiteohjausprosesseihin.Yliopistojensopimuksissaontällähetkellälinjaustasa-arvoisentutkijanuranedistämisestä,jaopetus-jakulttuuriministeriönkäyttämissäseurantaindikaattoreissahenkilöitä
koskeviatietojatarkastellaansukupuolittain.LisäksiOKM:ntietohallintoa
ollaanparhaillaankehittämässäsiten,ettämahdollisuudetseuratakorkeakoulujentilaamyöstasa-arvonäkökulmastaparanevat.
Koulutuksensukupuolenmukaisensegregaationlieventäminenonollut
yksihallitustentasa-arvo-ohjelmienkeskeisiätavoitteita.Tämäonkoskenut
kaikkiakoulutusasteita.Segregaatiotaonpyrittypurkamaanmuunmuassa
kehittämishankkeilla,joistasuurinosaonkohdistunutnaistenohjaamiseen
miesenemmistöisilleteknologianjaluonnontieteidenkoulutusaloillesekä
naistenurakehityksenedistämiseen.Ohjelmissaonkiinnitettyhuomiotamyös
miestenohjaamiseensosiaali-jaopetusaloille,muttanäitähankkeitaontoteutunutvarsinvähän.Viimevuosinahankkeissaontuettunaistenurakehitystä,
kehitettymoninaisuuskoulutustajaedistettyseksuaali-jasukupuolivähemmistöjenasemaatyöelämässä.Hankkeetovattuottaneetrunsaastisukupuolten
tasa-arvonedistämiseenliittyvääasiantuntemustajakonkreettisiavälineitäja
toimintamallejasegregaationpurkamiseen.Niitäeiolekuitenkaanriittävästi
hyödynnettykorkeakoulutustakoskevassasuunnittelussajaohjelmatyössätai
tasa-arvotyönmenetelmienkehittämisessä.
Myös perheellisten opiskelijoiden asemaan on kiinnitetty huomiota.
Tavoitteenaonollutparantaanais-jamiesopiskelijoidenvälistätasa-arvoa
jaantaanuorilleparemmattaloudellisetmahdollisuudethankkialapsiajo
opiskeluaikana.Vuosien2007–2012koulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelmassatavoitteeksiasetettiinselvittääsitä,mitenopiskelijaperheidentaloudellistatoimeentuloajaopiskeluedellytyksiävoitaisiinparantaa.OpetusministeriönasettamaOpiskelijaperheetjaopintotuki-työryhmä
(2009)ehdotti,ettäopintotuentulisiollariittäväturvaamaanpäätoimisen
opiskeluajantoimeentulo.Työryhmäehdottaamuunmuassaopintorahan
huoltajakorotuksenkäyttöönottoa,jottajärjestelmämahdollistaisinykyistä
paremminyhtäaikaisenopiskelunjalastenhankkimisen.Lisäksityöryhmä
kiinnittäähuomiotaopiskelijoillesoveltuvienlastenhoitopalvelujenjärjestämiseen,tasa-arvoistenedellytystenluomiseenperhevapaidenkäytössäsekä
äitienura-japalkkasyrjintäänpuuttumiseen.Myösopintotuenrakenteen
kehittämistäkäsittelevätyöryhmätukeekyseisiäehdotuksia.
Uudistuksetedistäisivätmyössukupuoltentasa-arvoa,koskaenemmistö
opintotukeasaavistaperheellisistäonnaisia.Uudistustenavullaolisimahdollisuustasoittaasukupuoltenvälisiätoimeentuloerojajatukeaerityisesti
lastahuoltaviennaistenopintojenloppuunsaattamista.
Sukupuolivaikutustenarviointitoteutettiinvainsuppeastiuuttayliopistolakia(2009)säädettäessä.Yliopistolakijakorkeakoulujenrakenteelliset
uudistuksetasettavatkuitenkinaivanuusiahaasteitasukupuoltentasa-arvon
edistämiselle.Kaikkienkorkeakoulu-jatiedepoliittistenuudistusten,mukaan
lukienkorkeakoulujenopiskelijavalintojenuudistaminen,vaikutuksiaolisi
127
tärkeäseuratajaarvioidasukupuolinäkökulmasta.Erityisentärkeitäkysymyksiäovatmuunmuassasukupuoltentasa-arvontoteutuminenopiskelijoiden
jahenkilöstönvalinnassa,määräaikaisenhenkilöstönjaapurahatutkijoiden
asemasekätutkijanuranjatkuvuudentoteutuminen.Yksiseurannanedellytys
onsukupuolenjatieteenalanmukaanjaoteltujentilastojensaatavuussekä
opiskelijoistaettähenkilökunnasta.Samoinhenkilöstönrekrytoinnistaolisi
tärkeäollasaatavissasäännöllisestipäivitettyätilastotietoatasa-arvotilanteen
seuraamiseksi.Sekäopetusministeriönasettamatutkijauratyöryhmäettä
neliportainentutkijanuratyöryhmäkorostivattilastotietojensaatavuuden
merkitystä.Tutkijanuratyöryhmänsuositustenmukaisestiopetus-jatutkimushenkilöstönrekrytoinnissaasiantuntijoiksitulisivalitatasapuolisesti
miehiäjanaisia.
7.3
OPETTAJANKOULUTUS
Viimeisenviidentoistavuodenaikanakaikkihallituksentasa-arvo-ohjelmat
ovatsisältäneetopettajienperus-jatäydennyskoulutukseenliittyviätavoitteita
jatoimenpiteitä.Hyvänpohjantoimenpiteilleovatantaneetjo1980-luvulta
lähtientoteutetutkehittämis-jatutkimusprojektittasa-arvonjasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiopettajankoulutuksensisältöihinkoulutukseneri
tasoilla.Näissähankkeistakertynyttietojaasiantuntemustuleevastaisuudessa
hyödyntääparemminopettajankoulutuksensuunnittelussajatoteutuksessa.
Tutkimustenmukaanopetuksenkäytännötjakoulujentoimintakulttuuri–eikäniinkäänopettajiensukupuoli–ovatmerkittäviäedistettäessä
sukupuoltentasa-arvoakoulutuksessa.Opettajankoulutuksessajakoulujen
käytännöissäontavoitteenaollutsukupuolineutraalius,muttasamallasukupuolionkuitenkinvaikuttanutoppilaidenkohteluunjalaajemminkoulujen
toimintaan.Opettajateivätolesaaneetopettajankoulutuksenaikanariittävästi
tukea,tietoataikonkreettisiavälineitätasa-arvokysymystenhuomioimiseksi
omassatoiminnassaan.Yhtenäsyynätähänonopettajankoulutuksentueksi
tarvittavankasvatustieteellisentutkimuksenpuute.Käytettävissäeioleeriikäkaudethuomioonottavaakasvatustieteellistätutkimusta,jokaloisiedellytyksiä
tasa-arvo-jasukupuolitietoistenpedagogistenkäytänteidenkehittämiselle.
Hallitusohjelman2007–2011jahallituksentasa-arvo-ohjelman2008–2011
tavoitteenaonsisällyttääsukupuolitietoistaopetustakaikkeenopettajankoulutukseen.Opetus-jakulttuuriministeriöonrahoittanutvuosina2008–2010
Tasa-arvo-jasukupuolitietoisuusopettajankoulutuksessa(TASUKO)-tutkimus-jakehittämishanketta,jotakoordinoidaanHelsinginyliopistonkasvatustieteenlaitoksella.Hankkeentarkoituksenaontarjotakonkreettisiavälineitä
tasa-arvo-jasukupuolitietoisuudenedistämiseksiopettajankoulutukseneri
alueillajakehittääopetussuunnitelmiatasa-arvo-jasukupuolinäkökulmasta.
Silläontärkeärooliasiantuntijaverkostonluomisessajatiedonlevittämisessä
kaikkiinopettajankoulutustatarjoaviinyliopistoihin.Opetus-jakulttuuriministeriötukeeyliopistojaerikeinoin,jottaTASUKO-hankkeessatuotetut
hyvätkäytännötotetaanosaksiopettajankoulutusta.
128
Yksiopettajankoulutukseenliittyvätasa-arvokysymysonkäsityönvalinnainenpainottuminentekstiilityöhönjatekniseentyöhönvuosiluokilla5– 6
alkaen.EdellämainitunOpetushallituksenkäsityönoppimistulostenarvioinnintulostenpohjaltatuleepyrkiämyöskäsityönopettajakoulutuksen
uudistamiseen.
7.4
SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN
TUTKIMUKSESSA JA TIEDEPOLITIIKASSA
Sukupuoltentasa-arvotutkimuksessajaerityisestinaistentutkijanuranedistäminenovatolleetosahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteitajatoimenpiteitäviimeistenviidentoistavuodenaikana.Sekävuosien1997–1999
että2004–2007tasa-arvo-ohjelmatovatnostaneetkyseisenteemanesiin.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmientoimenpiteillenaistentutkijanuranedistämiseksionluonutpohjaatasa-arvoasiainneuvottelukunnan,opetusministeriön
jaSuomenAkatemiantyönäidenkysymystenesiinnostamiseksi1980–1990
-luvulla.
Tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa: esimerkkinä Suomen
Akatemia
Sukupuoltentasa-arvoaonedistettytutkimuksessajatiedepolitiikkaakoskevassaasiantuntijatyössä1980-luvultalähtien.ErityisestiSuomenmerkittävinperustutkimuksenrahoittajaSuomenAkatemiaonollutedelläkävijä
tasa-arvonedistämisessäsuunnitelmallisestijakonkreettisintoimenpitein.
Akatemiassaonmyöstuotettusukupuolenmukaaneriteltyjätilastoja,joiden
avullatasa-arvotilannettaonvoituseurata.
YksikeskeinenalueSuomenAkatemiantasa-arvotyössäonollutnaisten
tutkijanuranedistäminen.Akatemiantasa-arvosuunnitelmassa(2005–2010)
kiinnitetäänhuomiotasekätutkimusrahoitustajatutkimusvirkojakoskevan
päätöksenteonläpinäkyvyyteenjamolempiensukupuoltentasapuoliseen
arviointiinettäsukupuoltentasa-arvoonAkatemianhallintovirastoakoskevissarekrytoinneissa.Tasa-arvosuunnitelmanavullaedistetäänsukupuolten
välisentasa-arvonlisäksimyösmuutayhdenvertaisuuttajavastustetaansyrjintääkaikkiensyrjintäperusteidenosalta.Sukupuoltentasa-arvoakoskevat
tavoitteetovatmyöskeskeinenosaSuomenAkatemiantoimintaaohjaavia
asiakirjoja.Lisäksisukupuoltentasa-arvonedistäminenontavoitteenaSuomen
Akatemianjaopetus-jakulttuuriministeriönvälisessätulossopimuksessa.
SuomenAkatemiantieteellisiintoimikuntiinjahallitukseensovelletaan
tasa-arvolainkiintiöperiaatetta.Kaikissatieteellisissätoimikunnissaonnaisiajamiehiätasapuolisestiedustettuina(45,5–54,5%;2010)Samoinkorkeimmassapäättävässätoimielimessä,hallituksessa,onnaisiajamiehiäyhtä
paljon.SuomenAkatemiankäyttämistäarvioitsijoistaolinaisiavuonna2008
keskimäärin37prosenttia.
SuomenAkatemiassaparannetaantasa-arvosuunnitelmanmukaisesti
vähemmistösukupuolenasemaakäytännöntoimenpiteillä.Tavoitteenaon
129
ollutvähemmistösukupuolenosuudennostaminen40prosenttiintutkimusviroista.Tämäontoteutunutakatemiatutkijoidenjatutkijatohtorienosalta,
muttaakatemiaprofessoreistaedelleenvain22prosenttia(2010)onnaisia.
Muutostältäosinonkuitenkinkäynnissä,koskavuonna2009nimitetyistä
yhdestätoistaakatemiaprofessoristanaisiaoli45prosenttia.
Hallituksen toimet naisten tutkijanuran edistämiseksi
Naistentutkijanuranesteidenpoistaminenonollutkeskeinenosasukupuolten
tasa-arvonedistämistätutkimuksessajatiedepolitiikassa.Tasa-arvonlisäksi
kysymysonollutmyöstutkimuksenmonimuotoisuudestajalaadusta:tutkijanuralleonvoitavarekrytoidalahjakkaimmattutkijatsukupuolestariippumatta.
Vuonna1997SuomenAkatemianjulkaisemassaraportissanaistentutkijanuranedistämisestäkiinnitettiinhuomiotanaistenkohtaamiinesteisiin
tohtorintutkinnonjälkeen.Vuonna2004opetusministeriöasettitutkijanuratyöryhmän,jonkatehtävänäoliselvittääammattimaisentutkijanuran
kehittämistä.Työryhmäesittikonkreettisiatoimenpiteitänaistentutkijanuran
jasukupuoltentasa-arvonedistämiseksi.Yleisenätavoitteenaonsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminentiede-jakorkeakoulupolitiikkaansekänaisten
tutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeenkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoon.Lisäksi
työryhmäesittitoimenpiteitäsukupuoleenperustuvansyrjinnänpoistamiseksi
jaehkäisemiseksikorkeakoulutuksessajatutkimuksessa,ml.virantäyttöjen
seurantasukupuolinäkökulmastasekänaistenjamiestentasapuolinenvalinta
viranhakijoitajatutkimusrahoitushakemuksiaarvioiviksiasiantuntijoiksi.
Erityistähuomiotakiinnitettiintyönjaperheenyhdistämistäedistäviintoimenpiteisiinjatasa-arvosuunnitteluun.Tutkijanaistenasemanparantamiseksi
esitettiinpositiivisiaerityistoimia,kutenmentoriohjelmiajajohtamiskoulutusta.Tutkijanuratyöryhmäesitti,ettäopetusministeriöottaasukupuolten
tasa-arvontoteutumisentutkijanurallaesilleyliopistojentulosohjauksessa.
Opetusministeriönvuonna2007julkaisemassaToimenpideohjelmassatutkijankoulutuksenjatutkijanurankehittämiseksivuosille2007–2011esitettiin,
ettäyliopistotkäynnistävättutkijanaistenmentoriohjelmiajajohtamiskoulututusta.Neliportainentutkijanura-raportissavuodelta2008kiinnitettiin
puolestaanerityistähuomiotaprofessorienkutsumismenettelynmahdollisiin
kielteisiinvaikutuksiinnaistenasemankannaltasekäkorostettiinsukupuolen
mukaanjaoteltujenhenkilöstötilastojentärkeyttä.
SekäNorjassaettäRuotsissahallituksetovatedistäneetaktiivisestinaisten
tutkijanuraajakeränneettietoasukupuoltentasa-arvostatutkijanuraneri
vaiheissa.Norjassaopetusministeriönasettamatutkijanaistenasemaakäsittelevätoimikunta(Kvinneriforskning)jaRuotsissaKorkeakouluvirastosekä
korkeakoulujentasa-arvokysymyksiinkeskittyväneuvottelukunta(Delegation
förjämställdhetihögskolan)ovataktiivisestitukeneetyliopistojajatutkimuslaitoksiasukupuoltentasa-arvonedistämisessä.Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistamistaonvietyeteenpäinmyöstieteenalakohtaisesti.Näiden
130
toimielintenkeskeinentehtäväonollutkootajalevittäätietoajahyviäkäytäntöjäsekärahoittaatutkimustatasa-arvonaktiivisenedistämisentueksi
korkeakoulu-jatiedemaailmassa.Tieteenarviointikäytäntöjäjatutkijoiden
urapolkujaonseurattujaarvioitupitkälläaikavälilläsukupuolinäkökulmasta.
Molemmissamaissayliopistolakeihinonsisällytettysukupuoltentasa-arvon
edistämistäkoskeviavelvoitteita.
Suomessamonia2000-luvullaesitettyjäkonkreettisiatoimenpiteitänaisten
tutkijanuranedistämiseksieiolevieläpantutäytäntöön.Näitäsekämuissa
Pohjoismaissatoimiviksiosoittautuneitatasa-arvonedistämisenvälineitä
tulisihyödyntääentistäparemmin.Samallatasa-arvoisentutkijanuranjalaajemminsukupuoltentasa-arvonedistäminentulisinostaaselkeämminosaksi
yliopistojentulosohjausta.Tasa-arvoiseentutkijanuraanliittyvättavoitteeton
sisällytettyopetus-jakulttuuriministeriönjayliopistojenvälisiinsopimuksiin
2010–2012,muttasopimuksissaeikäsitelläerikseensukupuoltentasa-arvoa.
Sopimuksetolisivattoimivavälinesukupuoltentasa-arvonedistämiseen.
Viimevuosinaonhuomiotakiinnitettymyössukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseeninnovaatiopolitiikassa.MuissaPohjoismaissaonkehitetty
konkreettisiatoimenpiteitätälläalueella.RuotsissakansallisellainnovaatiojärjestelmienkehittämisestävastaavallavirastollaVINNOVAllaoli2004–
2008ohjelmasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiinnovaatiopolitiikkaan
sekäkasvuajakilpailukykyäkoskevaankeskusteluunjatoimintaan.Myös
Pohjoismaidenministerineuvostossasukupuoltentasa-arvonedistäminen
innovaatiopolitiikassaonnostettuesiin.
Suomessakansalliseninnovaatiostrategiankeskeisiäteemojaovatkysyntä-
jakäyttäjälähtöisyyssekäinnovatiivisetyksilötjayhteisöt.Naisetpäättävät
useistakotitalouksienhankinnoista,jotenheidänvaikutuksensakysyntään
onmerkittävä.Naistenosaamistainnovaatioidenkäyttäjälähtöisessäkehittämisessätulisihyödyntääjaraivatamahdollisetosallistumisenesteet.Lisäksi
laaja-alaisellainnovaatiopolitiikallatavoiteltavatjulkisensektorininnovaatiot,
erityisestisosiaali-jaterveysalalla,suosivatnaisiainnovoijinajakäyttäjinä.
Innovaatioillehedelmällinentoimintaympäristöonsellainen,jossaerilaisen
taustanomaavatyksilötjatahottyöskentelevätsamojenongelmienparissa.
Työ-jaelinkeinoministeriössäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
onyksierityisteemaTEM-konserninlaitostenkanssakäytävissätoimintaa
ohjaavissatulosneuvotteluissa.Laajempisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamineninnovaatiopolitiikkaanedellyttäämyöstutkimuksenjaasiantuntemuksenvahvistamistatälläalueellasekäkonkreettistentasa-arvoaedistävien
välineidenkehittämistä.
131
7.5
NAISTUTKIMUKSEN JA SUKUPUOLENTUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN
Naistutkimuksenedistäminenonolluttärkeäosatasa-arvopolitiikkaalähes
kolmenkymmenenvuodenajan.Nais-jasukupuolentutkimuksella13onkeskeinenroolitiedonjaasiantuntemuksentuottamisessatasa-arvopolitiikanja
sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenpohjaksi.Sosiaali-jaterveysministeriössätoiminutvaltakunnallinennaistutkimuskoordinaattori,14tasa-arvoasiain
neuvottelukunnantutkimusjaostosekäSuomenAkatemiaovatkonkreettisintoiminvahvistaneetnaistutkimuksentoimintaedellytyksiä.1990–2000
-luvullanaistutkimustaonedistettymuunmuassanaistutkimusprofessuurien
rahoituksellajatasa-arvotiedoninformaatio-jadokumentaatiotoiminnan
tukemisella.
2002saakkasosiaali-jaterveysministeriörahoittivaltakunnallistanaistutkimuksenkoordinaatiotaosanatasa-arvovaltuutetuntoimistontehtäviä.
Tämänjälkeenvaltakunnallinenkoordinaatioloppui,minkäseurauksena
naistutkimuksestajatieteenalanvaltakunnallisestatilanteestajaresursseista
onollutvaikeaasaadakattavaajavaltakunnallistatietoa.Suomestapuuttuu
ainoanaPohjoismaanavaltiollinennaistutkimustakoordinoivataho.
Naistutkimuksenasemaajatoimintamahdollisuuksiavahvistimerkittävällä
tavallaopetusministeriönvuonna1995tekemäpäätösrahoittaakahdeksaa
naistutkimuksenmääräaikaistaprofessuuriaeriyliopistoissa.LisäksiSuomen
Akatemiaperustivaihtuva-alaisenMinnaCanth-akatemiaprofessuurinvuonna
1999.Professuurienperustaminenvakiinnuttijaveieteenpäinnaistutkimuksenperus-jajatkokoulutustasekätutkimustoimintaa.Tarkoituksenaoli,että
hankerahoituksenloputtuayliopistotjatkaisivatitsevirkojenrahoittamistaja
vakinaistaisivatne.Osayliopistoistakuitenkinlakkauttiprofessuurinviiden
vuodenmääräaikaisenrahoituksenjälkeen,jaosaonjättänytprofessuurin
täyttämättätaitäyttääsenvainmääräaikaisesti.
Toinentärkeäaluenaistutkimuksenedistämisessäonollutnaistutkimuksen
jatasa-arvoninformaatio-jadokumentaatiopalveluidenkehittäminen.Vuonna
2004naistutkimus-jatasa-arvotiedonportaaliMinnaaloittitoimintansa
HelsinginyliopistonKristiina-instituutinyhteydessäsosiaali-jaterveysministeriönrahoituksella.Tavoitteenaolikuitenkinluodapysyvä,paremmin
resursoitujapalveluiltaanlaajempitasa-arvontietopalvelu.Vuoden2009
lopullakäynnistyiTampereenyliopistonYhteiskuntatieteellisentietoarkiston
yhteydessäTasa-arvotiedonkeskusMinna(www.minna.fi),jokakokoaaja
välittäätietoasukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksesta.
Nais- ja sukupuolentutkimusta voi nykyisin opiskella Helsingin, ItäSuomen,Jyväskylän,Lapin,Oulun,TampereenjaTurunyliopistoissasekäÅbo
Akademissa.Nais-jasukupuolentutkimukseenonsivuainekokonaisuuksien
13
Naistutkimuksen käsitteen sijaan tai sen rinnalla käytetään nykyisin yleisesti sukupuolentutkimuksen käsitettä.
Molempien alaan ovat käytännössä kuuluneet myös mies-, tasa-arvo- sekä queer-, homo- ja lesbotutkimus. Tässä
sukupuolentutkimus-termillä viitataan kaikkiin edellä mainittuihin.
14
Naistutkimuskoordinaattorin virkaa rahoitti alun perin Suomen Akatemia ja sittemmin tasa-arvoasiain neuvottelukunta ennen neuvottelukunnan sihteeristön siirtymistä osaksi STM:n tasa-arvovaltuutetun toimistoa.
132
lisäksiperustettumaisteriohjelmia.Lisäksinais-jasukupuolentutkimuksella on oma valtakunnallinen monitieteinen tohtorikoulutusohjelma.
Naistutkimuksenvaltakunnallisenverkostoitumisenvahvuudestakertoo
myösHilma–Naistutkimuksenyliopistoverkosto(vuodesta2010alkaen
Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma). Vuonna 2010 verkostossa oli
mukanaseitsemänsuomalaisenyliopistonnaistutkimusyksikköätaioppiainetta,jaseonmuunmuassakehittänytjajärjestänytnaistutkimuksenverkkoopetustajavastannutnaistutkimuksenyliopistopedagogisestakoulutuksesta
sekätiedottanutalanseminaareistajajulkaisuista.
SuomenAkatemianvuonna2002teettämässänaistutkimuksenkansainvälisessäarvioinnissanaistutkimusarvioitiinkorkeatasoiseksi,erinomaisesti
verkottuneeksisekäkansallisestiettäkansainvälisestisekäyhteiskunnallisesti
vaikuttavaksitieteenalaksi.Arviointiraportissapainotettiinnaistutkimuksen
asemantunnustamistajainstitutionalisoitumistamuunmuassavakinaistamallaOPM:nalunperinrahoittamatprofessuuritjaperustamallatohtoritason
naistutkimuksenopetusvirkoja.Senlisäksi,ettänaistutkimuksestatulisi
tehdätutkintojamyöntävätieteenala,arviointipaneelikorostinaistutkimuksenintegrointiaainelaitoksillemuunmuassaperustamallanaistutkimukseen
suunnattujaopetusvirkoja.SuomenAkatemiaakehotettiintutkimusalojen
seurantajärjestelmänkehittämiseensiten,ettänaistutkimusjasukupuolentutkimustulisivatnäkyvämmäksi.Tämäsuositustoteutuuvuonna2010,
jolloinnaistutkimusjasukupuolentutkimustulevatolemaanosaAkatemian
tutkimusalaluokitusta.
Selontekoavartenvalmistuneenkorkeakoulutustajatutkimustakoskevan
taustaselvityksenosanatehtykyselyosoitti,ettänaistutkimuksenasemavaihteleeyliopistostatoiseenmerkittävästi.Erityisestiopetusvirkojentarvetuli
useissavastauksissaesiin.Opetuksenjärjestämiseenolijouduttuhakemaan
vuosittainmuutarahoitusta,jaopetustajouduttiinhoitamaanhyvinvähäisin
resurssein.Osayliopistoistajatiedekunnistaolipanostanutnaistutkimukseen
niin,ettänaistutkimusolialkanutintegroituamyösmuilleainelaitoksilleja
tieteenaloille.Naistutkimuksellaarvioitiinolleenrunsaastimyönteisiäseurauksiasekälaitoksillaettätiedekuntatasolla.Naistutkimusolivienyteteenpäin
myösyliopistontasa-arvotyötä.
2000-luvullatehdytarvioinnitjaselvityksetosoittavat,ettänais-jasukupuolentutkimuksenasemaeiolevielävakiintunutyliopistoissa.Erityisen
vaikeatilanneonniissäyliopistoissajaoppiaineissa,joissaopetusministeriön
rahoittamiaprofessuurejaeiolejatkettutaijoissatoimitaanmääräaikaisin
henkilöstöresurssein.Alantoimintaedellytystenkannaltaolennaisiatekijöitä
ovaterityisestiopetusresurssienvakiinnuttaminensekäyliopistonjatiedekuntienjohdontukioppiaineenkehittämiselle.
Lisäksisukupuolentutkimuksen,ml.nais-jamiestutkimuksen,asemaa
ainelaitoksillajaerioppiaineissaontärkeävahvistaa.Tässäonkysemyös
sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta yliopistojen tutkintovaatimuksiinjasamallatasa-arvoakoskevanasiantuntemuksenedistämisestä
133
yliopistokoulutuksessa.Muunmuassaopettajankoulutuksessasekäoikeus-ja
yhteiskuntatieteellisessäkoulutuksessaonensiarvoisentärkeää,ettäkoulutuksessaannetaanvalmiudetymmärtääsukupuolenmerkitysyhteiskunnan
jaammattialankäytännöissäjaasiantuntemustaedistääsukupuoltentasaarvoa.Sukupuolinäkökulmajatasa-arvoonliittyväasiantuntemusonsyytä
liittääosaksimyösyliopisto-opettajienpedagogistakoulutusta.Samallaon
tärkeäkiinnittäähuomiotasukupuolentutkimustakoskevanasiantuntemuksen
tunnistamiseenjatunnustamiseenmyösmuissakuinnaistutkimuksenalaa
koskevissahenkilöstönvalinnoissa.SuomionratifioidessaanYK:nnaisten
oikeuksiensopimuksensitoutunutpoistamaansukupuolteneriarvoisuutta
jasukupuolistereotypioitakoulutuksenavulla.
Sukupuolentutkimuksenresurssientakaamiseenjamuihinoppiaineisiin
integroimiseentuleekiinnittääerityistähuomiotatulevinavuosina,kunyliopistouudistusjamuutrakenteellisetmuutoksetvaikuttavatopetuksenja
tutkimuksenjärjestämiseensekätieteenalojakoskeviinstrategisiinvalintoihinyliopistoissa.Moniennais-jasukupuolentutkimusyksiköidenasemaon
muuttunutyksiköstäoppiaineiksi,jaoppiaineestaontullutosasuurempaa
laitosta.Sukupuolentutkimuksentilanteestajatoimintaedellytyksistätarvitaantarkempaavaltakunnallistaseurantatietoanäidenmuutostenkeskellä.
Yliopistojenlisäksitasa-arvokysymystenjasukupuolinäkökulmanintegrointiaontärkeävahvistaasektoritutkimuksessa.MyösSuomenAkatemian
kansainvälisessänaistutkimuksenarvioinnissakorostettiinsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistasektoritutkimuslaitoksissatehtävääntutkimukseen.
Vuonna1998tasa-arvoasiainneuvottelukunnanteettämänselvityksenmukaan
tasa-arvonäkökulmaonsektoritutkimuslaitoksissaedelleenharvinaistajavain
noinviisiprosenttiatutkimuslaitostenresursseistakohdistuutasa-arvoaja
naistutkimustaedistäviintutkimusasetelmiin.
134
8.
TYÖELÄMÄ
8.1
HALLITUSTEN TYÖELÄMÄÄ KOSKEVAT
TASA-ARVOTAVOITTEET
Työelämäkysymyksetovatolleetkeskeisiätasa-arvopolitiikantavoitteitahallitusohjelmissapitkään.Naistentaloudellinenitsenäisyysjatyössäkäyntimahdollisuudetonnähtynaistentasa-arvoisenasemanedellytyksiksijovuosikymmeniä.Maassammeonkintehtymoniayhteiskuntapoliittisiaratkaisuja,
jotkaedistävätnaistentyössäkäyntimahdollisuuksia.Tällaisiaovatesimerkiksi
puolisoidenerillisverotus,toimivapäivähoitojärjestelmäjaperhevapaat.
Kaikkiintarkasteluajanjaksonhallitusohjelmiinonkirjattutavoitteitasukupuoltentasa-arvonedistämiseksityöelämässä.Useimmitenhallitusohjelmassa
ovatolleetsukupuoltenpalkkaerojenkaventaminenjasamapalkkaisuuden
edistäminen,perhevapaidentasaisempijakaminenisänjaäidinvälilläsekä
naisyrittäjyydenedistäminen.Lähesyhtäuseintavoitteeksionasetettuperhevapaakustannustentasaisempijakaminenerialojentyönantajienkeskenja
epätyypillistentyösuhteiden,erityisestimääräaikaisentyöntaisenhaittojen
vähentäminen.
Työelämänsegregaationlieventäminenonhallitusohjelmatasollakirjattu
tavoitteeksi2000-luvulla.Teemaonkuitenkinolluttasa-arvopolitiikanagendallajoaiemmin.Muitatyöelämäntasa-arvoakoskeviahallitusohjelmatavoitteitaovatolleetmuunmuassanaistenurakehityksenedistäminenjanaisjohtajienmääränlisääminen.VanhasenIhallituspäättilaatiasamapalkkaisuuden
edistämiseksityömarkkinajärjestöjenkanssapitkäjänteisenohjelman.Myös
työpaikkojentasa-arvosuunnitteluaonhaluttuvahvistaa.Tasa-arvolainuudistaminenkirjattiintavoitteeksivuonna2003.Uudistuksellahallitushalusi
edistäämuunmuassaylisopimusrajojentehtäväätyönvaativuudenarviointia
jasamapalkkaisuutta.UudenlainenelementtioliVanhasenIIhallituksen
lupaustukeakorotetullavaltionosuudellakuntasektorinnaisvaltaistenalojen
palkankorotuksia.Hallitustentyöelämäntasa-arvoakoskevattavoitteetovat
viimeisen10–15vuodenajanpysyneetmelkolaillasamoina,vaikkajoitain
painotuserojaonollut.Hallitusohjelmientasa-arvotavoitteitaonkonkretisoitu
tasa-arvo-ohjelmissa.
135
8.2
KANSAINVÄLISET JA EU-VELVOITTEET JA NIIDEN
VAIKUTUKSET TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIEN TASAARVOTAVOITTEIDEN MUODOSTUMISESSA
YK:nCEDAW-komiteaontarkastanutSuomenmääräaikaisraportitviimeksi
vuosina2001ja2008.Molemmillakerroillakomiteanhuolenaiheenaon
ollutnaistensyrjintätyöelämässä,muunmuassaraskaudenjasynnytyksen
perusteellasekäsukupuoltenpalkkaerot,määräaikaisettyösuhteet,työmarkkinoidensukupuolenmukainensegregaatiojamaahanmuuttaja-javähemmistönaistenasematyöelämässä.CEDAW-sopimuksenohellamyösYK:nnaisten
maailmankonferenssissaPekingissävuonna1995hyväksyttytoimintaohjelma
onvaikuttanuttyöelämääkoskevantasa-arvopolitiikansisältöön.
EU:ntyöllisyysstrategia(ns.Lissaboninstrategia)hyväksyttiinvuonna
2000.Senkeskeisenätavoitteenaolityöllisyydenkasvu.Yleisentyöllisyysastetavoitteen(70%)lisäksiasetettiinnaistentyöllisyystavoite(60%).OsanatyöllisyysstrategiantoimeenpanoaEUantoijäsenvaltioillesuosituksiatyöllisyyspolitiikantoimeenpanosta.Suomisai1990-luvunlopullaja2000-luvunalussa
muidensuositustenohellasuosituksettyömarkkinoidensukupuolenmukaisen
segregaationlieventämiseksijasukupuoltenpalkkaerojenpienentämiseksi.
Myöhemmin,kuntyöllisyysstrategiamuuttuikasvu-jatyöllisyysstrategiaksi,
sukupuoltentasa-arvoonollutniukemminesillä.UudessaEU2020-strategiassatavoitteeksionasetettu75prosentintyöllisyysastenaisillejamiehille
(20–64-vuotiaat).EU:ntasa-arvo-ohjelmissatyöelämäntasa-arvokysymykset
ovatolleetkeskeisestiesillä,muunmuassapalkkaerojenpienentäminenja
naistenurakehitys.
Pohjoismaistatasa-arvoyhteistyötäviitoittavattasa-arvonyhteistyöohjelmat,joissavalitaanviisivuotiskausittainpainopisteet.Työelämänkysymyksistäpainotuksinaovat2000-luvullaolleetsamapalkkaisuudenedistäminen,
työnjaperheenyhteensovittaminenmiestennäkökulmastajataloudellinen
päätöksenteko.
8.3
SUKUPUOLTEN PALKKAEROJEN PIENENTÄMINEN
Syrjimättömättyöehdot,niistätärkeimpänäpalkka,ovatolleettasa-arvotavoitteinapitkään.Samapalkkaisuusperiaateelisamapalkkasamastajasamanarvoisestatyöstä,onniinkansainvälisestikuinkansallisestikinhyväksytty.Se
onmyöskirjattusekäsukupuoltentasa-arvoakoskeviinkansainvälisiinsopimuksiin(mm.CEDAW)ettäEU-jakansalliseenlainsäädäntöön.Sukupuolten
palkkaeroonSuomessaparinkymmenenvuodenajanpysytellyt80prosentin
tuntumassakeskimääräisilläsäännöllisentyöajankuukausiansioillamitattuna.
136
Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot (naisten ansiot % miesten
ansioista) vuosina 1999–2009 ja keskiansioiden ero (€)
%
€
1999
82
xxx
2000
82
437
2001
82
467
2002
80
486
2003
80
507
2004
80
518
2005
81
535
2006
81
546
2007
81
559
2008
81
584
2009
82
591
Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus.
Viimeistenkymmenenvuodenaikanasukupuoltenpalkkaeroissaeiole
tapahtunutsuuriamuutoksia.Viimevuosinakehitysonollutoikeansuuntaista
japalkkaeroonpienentynytjonkinverran.
Palkkaerojaonpitkäänseurattusäännöllisentyöajankuukausikeskiansiota15mittarinakäyttäen.Tätäpalkkaeronmittaamistapaavoidaanperustella
sillä,ettäkuvatessaankokotyömarkkinoidenpalkkaeroa,seauttaanäkemään
palkkaerotpaitsisamassa,myössamanarvoisessatyössä.Olennainenkysymysonkin,miksimonillanaisvaltaisillaaloillapalkkausonmatalampikuin
miesvaltaisillaaloilla.Miksiesimerkiksiteknisenjakuljetusalantyöstämaksetaanenemmänkuinhoito-jakasvatustyöstä?Kunverrataannaistenpalkkoja
miestenpalkkoihinyhdenammatinsisällä,sukupuoltenpalkkaeroonselvästi
pienempikuinkokotyömarkkinoidenmitassa.Jospalkkaerojatarkasteltaisiin
vainammattiryhmiensisällä,huomiottajäisivätnais-jamiesvaltaistenalojen
arvostustaheijastavatpalkkaerot.Naistenjamiestentaloudellistaasemaa
voidaankuvatamyöstarkastelemallavuosittaisiakokonaisansioita.Tällöin
sukupuolieroonnoin30prosenttia.
Maahanmuuttajanaistenpalkatovatselvästipienemmätkuinnaisten
palkatkeskimäärin.Neovatmyösmaahanmuuttajamiestenpalkkojapienemmät.Täsmällisiätietojavähemmistöryhmiinkuuluvienpalkoistaeiole
saatavissa,koskatilastointiesimerkiksietnisentaustanperusteellaonkielletty.
Maahanmuuttajientilannettavoidaankuitenkinarvioidasummittaisestitarkastelemallaesimerkiksiulkomaankansalaisiataiäidinkielenäänmuutakuin
suomeatairuotsiapuhuvia.
Tasa-arvosuunnitteluonhyvätyöpaikkatasonvälinetasa-arvonjasamapalkkaisuudenedistämiseksi.Tasa-arvolainmukaantyöpaikalla,jossatyöskenteleevähintään30työntekijää,tuleeollasuunnitelma.Tasa-arvosuunnittelun
parantamiseksi lakia on täsmennetty muun muassa palkkakartoituksen
15
Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen, tehdyn
työajan ansioita. Tämä mittari ottaa huomioon kokoaikatyötä tekevien peruspalkan, säännölliset lisät, tulos- ja
suoritusperusteiset palkanosat sekä tulospalkkiot. Sen sijaan se jättää tarkastelun ulkopuolelle ylityökorvaukset
ja myös osa-aikatyöntekijät. Osa-aikaisten työntekijöiden ja ylitöiden ottaminen mukaan palkkaerotarkasteluun
kasvattaa sukupuolten välistä palkkakuilua.
137
laatimisesta.Suunnitelmienmääräonkehittynytmyönteisestijalisääntynyt
vuoden2005jälkeenselvästi.Niitäon62prosentillatyöpaikoista,eniten
julkisellasektorilla.Palkkakartoituksenontehnyt60prosenttiatyöpaikoista.
Samapalkkaisuudenedistämisenvälineenätasa-arvosuunnitteluontoiminut
vainrajallisesti.Ongelmanaonmuunmuassase,etteisukupuoltenvälisten
palkkaerojensyitäainaselvitetäriittävästijasovitajatkotoimista.Myöspalkkojenvertailuylityöehtosopimusrajanonmelkoharvinaista,vaikkaseolisi
tärkeääsamapalkkaisuusperiaatteentoteuttamiseksityöpaikoilla.
Hallituksellaonparhaatvaikutusmahdollisuudetvaltiosektorinpalkkaeroon.Myöskuntasektorinpalkkoihinhallitusvoivaikuttaakuntienvaltionosuuksienkautta.Sensijaanyksityissektorintyöehdotovattyömarkkinajärjestöjenaluettajahallitusvoivaikuttaalähinnälainsäädännönja
lainvalvonnankauttasekälisäämällätietoisuuttasamapalkkaisuudesta.
SamapalkkaisuusohjelmanjuuretovatVanhasenIhallituksenohjelmassa,
jossatavoitteeksiasetettiintoimintaohjelmanlaatiminenyhdessätyömarkkinajärjestöjenkanssatyöelämäntasa-arvonjasamapalkkaisuudenedistämiseksi.Ohjelmanaikaansaamineneiollutyksinkertaista.Ensinselvityshenkilö
selvittiohjelmanluomisenedellytyksiäjasenjälkeenkolmikantainenvalmistelutyöryhmäsopiohjelmansisällöstä.Samapalkkaisuusohjelmakäynnistyi
keväällä2006.Ohjelmanseurantaryhmässäovatmukanamuunmuassatyömarkkinakeskusjärjestöjenjohtajatsekäministeriöidenedustajia.Vetäjänä
toimivuosina2006–2009silloineneduskunnanpuhemiesPaavoLipponen
javuodesta2009eteenpäinprofessoriPenttiArajärvi.
Samapalkkaisuusohjelmanpäätavoiteonsukupuoltenpalkkaeronpienentäminennoin20prosentistaenintään15prosenttiyksikköönvuoteen2015
mennessä.Lisäksiohjelmassatavoitellaanmuunmuassaoikeudenmukaisten
jakannustavienpalkkausjärjestelmienkäytönjatyönvaativuudenarvioinnin
lisäämistä,työmarkkinoidensukupuolenmukaisensegregaationlieventämistä,
naistenosuudenlisäämistäjohtotehtävissä,tasa-arvoavahvistaviasopimusratkaisuja,määräaikaistentyösuhteidenvähentämistä,työpaikkojentasaarvosuunnitelmienjapalkkakartoitustenlaadunjamääränparantamistasekä
perhevapaidenentistätasaisempaajakamistavanhempienkesken.
VanhasenIIhallitusjaKiviniemenhallitusovatjatkaneetohjelmaaja
lisänneetsenresurssejamerkittävästi.Uutenasamapalkkaisuudenedistämiskeinonahallitusohjelmaankirjattiinlupaustukeakorotetullavaltionosuudella
sellaistakuntasektorinpalkkaratkaisua,jokaparantaanaisvaltaistenalojen
palkkojenkilpailukykyä.Korotetunvaltionosuudensuuruusoliriippuvainen
siitä,kuinkahyvinseonnistuttiinkohdentamaankoulutetuillenaisvaltaisille
aloille,joidenpalkkauseivastaatyönvaativuutta.Kuntasektorillasyksyllä
2007tehdytsopimuksetsisälsivätkinns.samapalkkaisuuserän,jossakorotukset
olivatnaisvaltaisilleammattiryhmillejonkinverranmuitasuurempia.Hallitus
kohdistikuntasektorinnaisvaltaistenalojenpalkkauksenparantamiseen150
miljoonaaeuroavuodessaneljänvuodenajan.
138
Palkkausjärjestelmiäkoskevissatutkimuksissaontodettutärkeäksi,että
kaikillaolisiyhtäläinenpääsyns.uusienpalkkausjärjestelmienpiiriin.Pienten
lastenäideillänäyttääkuitenkinsyystätaitoisestaolevanmuitapienempi
todennäköisyyspäästänäidenpalkkausjärjestelmienpiiriinyksityissektorilla.
Tutkimustenmukaanuudetpalkkausjärjestelmätovatvaltiosektorillapienentäneetsukupuoltenpalkkaeroavaativissaasiantuntijatehtävissäjajohtotehtävissä,jotkaedellyttävätkorkeaakoulutusta.Samanlaistavaikutustaeiole
havaittuvähemmänvaativissatehtävissä.Valtiosektorillatyöskentelevätnaiset
ovatkeskimäärinhyötyneetuusienpalkkausjärjestelmienkäyttöönotosta.
Samapalkkaisuusohjelmasaikeväällä2008tulopoliittiseltaselvitystoimikunnaltaselvityksenedellisensopimuskierroksenvaikutuksistamiestenja
naistenpalkkoihin.Tuossavaiheessaeivieläollutmahdollistaarvioidatoteutunuttapalkkakehitystävaanainoastaansovittujanimellispalkkoja.Varovaisen
arvionmukaannaistennimellispalkankorotuksetolivatkeskimäärinhieman
korkeampiakuinmiesten.Kyseisensopimuskierroksentekierikoiseksipaitsi
TEHYntyötaistelutoimetmyösse,ettäjulkisellesektorille,erityisestikuntiin
kohdentuivatsuurimmatpalkankorotukset.Helmikuussa2010kunta-alalle
sovittusopimusjatkaaedellisensopimuskierroksentapaanjonkinverran
korkeampienkorotustenkohdentamistanaisvaltaisille,suhteellisenmatalapalkkaisilleammattiryhmille.Myönteistäpalkkakehitystäonmyössiivoojilla,
joidensopimussisälsituntuvanpalkankorotuksen.Samapalkkaisuusohjelman
aikanasukupuoltenpalkkaeroonhiemankaventunut.Onsiisedettykohti
tavoitteeksiasetettuaenintään15prosentinpalkkaeroa,joskinheikkotaloudellinentilanneonhidastanutvauhtia.
8.4
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeatyöllisyysonolluthallitustenkeskeisimpiätavoitteitajopitkään.
Miestentyöllisyyskehittyi1990-luvunlamanjälkeenpitkäänmyönteisesti.
Naistentyöllisyysaste16sensijaanlähtiselvästikasvuunvastavuosikymmenen
lopullajalähestyimiestentyöllisyysastettavastavuonna2002.Työllisyys
notkahtihiemanalaspäin2000-luvunalussamolemmillasukupuolilla,mutta
noususuuntaonsenjälkeenjatkunutainavuoteen2009asti,jolloinheikentynyttaloustilannealensimiestenjanaistentyöllisyyttä.Miestentyöllisyysaste
olituolloin69prosenttiajanaistentyöllisyysaste68prosenttia.Suomelleon
olluttyypillistä,monistaEU-maistapoiketen,ettänaistenjamiestentyöllisyysasteeteivätolepoikennetmerkittävästitoisistaan.Suomalaistenmiesten
työllisyysonollutEU-keskiarvoamatalampijanaistenpuolestaankorkeampi.
Vaikkamiestenjanaistentyöllisyysasteessaeimaassammekeskimäärin
olehuomattavaaeroa,onerojoissainikäryhmissäselvä.Esimerkiksivuonna
2008erooli25–29-vuotiaidenikäryhmässä10prosenttiaja30–34-vuotiailla
15prosenttia.Erojohtuusiitä,ettääiditjäävätselvästiisiäuseamminkotiin
hoitamaanpieniälapsiavielävanhempainvapaanjälkeenkotihoidontuen
turvin.Lähestulkoonainoastaanäiditkäyttävättätämahdollisuutta.Kotiin
16
Työllisyysaste kertoo 15–64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuuden samanikäisestä väestöstä.
139
jääminenvanhempainvapaanjälkeenonyleisempääsilloinkunäidilläeiole
työpaikkaa,johonpalata.Vaikkapienimpiälapsiahoidetaankinmelkoyleisestikotona,onsuomalaistennaistentyöhönosallistuminenkansainvälisestä
näkökulmastaaktiivista.Perhevapaaoikeudet,päivähoitojärjestelmäjanaisten
korkeakoulutustasoyhdessäluovatedellytyksettyömarkkinoillepalaamiseen.
Suuriosalapsistahoidetaankotona1,5-vuotiaiksijakotihoitopäättyyyleensä
viimeistäänkunnuorinlapsitäyttääkolmevuotta.Myösyksinhuoltajatovat
aktiivisestityömarkkinoillajaheidäntyöllisyysasteensaonsuunnilleenyhtä
korkeakuinmuidenäitientyöllisyysaste.
Hallitusohjelmissatyöllisyystavoitteetonyleensäesitettysukupuolineutraalisti,eikäerillistätavoitettamiehillejanaisilleoleasetettu.Meilläonjo
pitkääntuettukahdenelättäjänperhemalliaesimerkiksierillisverotuksen,
päivähoitojärjestelmänjamaksuttomankouluruokailunkautta.Neovatkaikki
ratkaisuja,jotkamahdollistavatmolempienvanhempientyössäkäynninmyös
lastenollessapieniä.Naistenaktiivinenosallistuminentyömarkkinoilleja
suhteellisenkorkeasyntyvyyskertovatsiitä,ettätyönjaperheenyhdistämismahdollisuudettoimivat.
Työttömyyskasvoi1990-luvunlamanaikanarajusti,miehilläjopalähelle
20prosenttia.Naistenjamiestentyöttömyysasteet17ovatyleensäolleet
melkolähellätoisiaan.Pitkäaikaistyöttömyysonollutmiehilläyleisempää
kuinnaisilla.Vuonna2009oliylivuodentyöttömänäolleitamiehiä23200
janaisia17400.Vaikeassataloustilanteessavuonna2009työttömyyskasvoi
miehillänopeamminkuinnaisilla.Onsyytätarkoinarvioidataloudellisen
taantumanseurauksianaistenjamiestenkannaltasekäarvioidaelvytystoimia
sukupuolinäkökulmasta.
Yksinhuoltajaäitientyöttömyysonselvästikorkeampaakuinmuidenäitien
jaheidänkoulutustasonsaonmatalampi.Työttömyysonselvästikeskimääräistä
korkeampaamyösnuorimmissaikäryhmissä.Vuoden2008tietojenperusteella
myössukupuolieroonselvä:15–24-vuotiaidenmiestentyöttömyysasteon
suurempikuinsamanikäistennaisten.Nuortenmiestensyrjäytymisriskiin
tuleejatkossakinkiinnittäähuomiota.Kaikissaikäryhmissä25vuodenja54
vuodenvälilläpuolestaannaistentyöttömyysasteonkorkeampikuinmiesten.
Ikääntyneillä,yli55-vuotiaillamiestentyöttömyysonyleisempääkuinnaisten.
Vahvastisegregoituneillatyömarkkinoillasektorienyleinentyöllisyyskehitysvaikuttaaerilaillanaistenjamiestentyöllisyyteen.Naisistanoin40prosenttiatyöskenteleejulkisellasektorilla,miehistävain14prosenttia.Kunjulkinen
sektorionnäinkinmerkittävänaistentyöllistäjä,senkehitykselläonsuuri
merkitysnaisille.Kuntasektorillatyöskenteleekolmanneskaikistanaisista.
Kuntientyövoimanmääräjatyöehdotvaikuttavatmerkittävästisukupuolten
tasa-arvoontyömarkkinoilla.Kuntienroolieirajoitunaistenkannaltavain
työllistymismahdollisuuksiin,vaanolennaistaonmyösniidenhoivapalvelujen
tarjoaminen,jotkamahdollistavatpientenlastenmolempienvanhempien
17
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.
140
työssäkäynnin.Miestentyöllisyydelleyksityissektorillaonratkaisevamerkitys,
sillämiehistä86prosenttiatyöskenteleeyksityisissäyrityksissä.
Tasa-arvo-ohjelmissaontyöllisyydenparantamisenjatyöttömyydenvähentämisenkeinoksinostettuaktiivinentyövoimapolitiikka.Työvoimapoliittisia
keinojaovatmuunmuassatyövoimakoulutus,työelämävalmennusja-harjoittelu.Naisetovatosallistuneetkeskimäärinmiehiäaktiivisemminlähestulkoon
kaikkiintyövoimapoliittisiintoimenpiteisiin.Tasa-arvo-ohjelmissaeioleollut
talouspolitiikkaanliittyviätoimia.Voidaanmyöskysyä,ovatkotalouspolitiikanjatasa-arvopolitiikanlinjauksetainaolleetsopusoinnussakeskenään.
8.5
NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN
Naisyrittäjienmääränkasvattaminenonolluttavoitteenasekähallitusohjelmissaettätasa-arvo-ohjelmissa.Naistenosuusyrittäjistäonmaassamme
ollutpitkäännoinkolmannesmikäonEU-maidenvertailussasuuriosuus.
Vuonna2008naisyrittäjiäolinoin80000.Naistenyrityksettoimivatusein
palvelualoillakutenhenkilökohtaisissapalveluissa(esimerkiksikampaamot),
liike-elämänpalveluissajavähittäiskaupassa.Naisetovatsiisyrittäjinäpaljoltisamoillaaloillakuinpalkkatyössäkin,jayrityksetovatyleensäpieniä.
Maahanmuuttajataustaistennaistenosuuskaikistayrityksenperustavista
naisistaonhyvinpieni.
Vaikkanaistenyrityksetovatlisääntyneetviimevuosinanopeamminkuin
miestenyritykset,onnaistenosuusyrittäjistäedelleenselvästipienempikuin
naistenosuuspalkansaajista.Naisyrittäjienmääränkasvattaminenonpitkään
ollutSuomenjaEU:ntasa-arvopolitiikanasialistallaomanaitsenäisenätavoitteenaan.EU:nkasvu-jatyöllisyysstrategiassaonolluttavoitteenayrittäjyyden
lisääminen,jatässäyhteydessänaisyrittäjätonmainittuerikseen.Naisten
yrittäjyyteenliittyvistäerityiskysymyksistäontuotuesiinmuunmuassa
perhevapaisiinliittyviäpulmia.Pienyrityksissä,jollaisianaistenyritykset
useimmitenovat,sijaisenhankkiminenperhevapaanajaksitaisairaanlapsen
hoitamiseksivoiollahankalaa.Naisyrittäjätovatpitäneetesillämyösperhevapaistatyönantajalleaiheutuviakustannuksia.Viimeaikoinaakateemisen
loppututkinnonsuorittaneidennaistenyrittäjäksiryhtyminenonlisääntynyt,
naisyrittäjätovatkinkeskimäärinkoulutetumpiakuinmiesyrittäjät.Työn
japerheenyhdistämismahdollisuudetvaikuttavatyrittäjäksiryhtymisessä.
Yksinhuoltajat,jotkaovatpääosinnaisia,ovatmuitanaisiaharvemminyrittäjiä.
Naisia on kannustettu muun muassa naisyrittäjälainoin ja tukemalla
Naisyrittäjyyskeskuksentoimintaa.Yrittäjiksiaikovillenaisilleonjärjestetty
myöskoulutustajatuettuverkottumista.Työvoimapolitiikankeinovalikoimaankuuluvanstarttirahanehtojamuutettiinvuoden2008alustaniin,että
esimerkiksiperhevapailtatyömarkkinoillepalaavatvoivatsaadastarttirahaa.
Vaikkanaisyrittäjyydentukionvainhyvinpieniosakaikestayrittäjillesuunnatustatuesta,sitäonpidettytarpeellisenasilläosayrittäjiksiryhtyvistäja
yrittäjinätoimivistanaisistaonmieluumminosallistunutnimenomaannai-
141
sillesuunnattuihinpalveluihin.Työ-jaelinkeinoministeriöjatkaaedelleen
naisyrittäjyydenedistämistoimia.
8.6
MÄÄRÄAIKAINEN JA OSA-AIKAINEN TYÖ
Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät 1990-luvun laman seurauksena.
Korkeimmillaan määräaikaisten työsuhteiden osuus oli vuonna 1997.
Hallitustentavoitteenaon1990-luvunloppupuoleltalähtienollutepätyypillisentyönvähentäminentaisitätekevienasemanparantaminen.Huomio
onkiinnitettyennenmuutamääräaikaiseentyöhön,eikäjuurikaanosa-aikatyöhön,vaikkamolemmissanaistenosuusonselvästisuurempikuinmiesten
osuus.
15–64 -vuotiaiden määräaikaisten ja osa-aikaisten osuudet palkansaajista
sukupuolen mukaan vuosina 2000–2009
Määräaikaisessa työssä %
Osa-aikaisessa työssä %
Naiset
Miehet
Naiset
2000
19,9
13,0
16,7
6,9
2002
19,6
12,6
17,1
7,5
Miehet
2004
19,6
12,6
18,2
7,7
2006
20,0
12,6
18,5
8.0
2008
18,8
11,2
17,3
7,3
2009
18,4
10,6
18,4
7,9
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Määräaikaistatyötäontehnyt2000-luvullalähes20prosenttianaisista
ja11–13prosenttiamiehistä.Molemmillaosuusonollutlaskussaviimeiset
vuodet,miehillänopeamminkuinnaisilla.Heikentyneentyöllisyystilanteen
vuoksimääräaikaisiaolivuonna2009vähemmänkuinkertaakaanvuoden
1997jälkeen.Kaikkiaanmääräaikaisiapalkansaajiaoli310000vuonna2009.
Määräaikaistatyövoimaaonsuhteellisestienitenjulkisellasektorilla,muun
muassaopetus-,sosiaali-jaterveydenhoitotyössä.Määrällisestienitenmääräaikaisiatyöntekijöitäonkuitenkinyksityissektorilla.
Määräaikaisissatyösuhteissatyöskennelläänenitentyöuranalkuvaiheessa,
esimerkiksiopiskelunohessa.Etenkinnaisillaonpaljonmääräaikaisiatyösuhteitamyösvieläperheenperustamisiässä.Vuonna2009kolmannes25–29
-vuotiaistanaisistaolimääräaikaisiaja30–34-vuotiaistakinreiluviidennes.
Samanikäisistämiehistämääräaikaisiaonselvästivähemmän.Näyttääsiltä,
ettäsynnytysikäistennaistenonvaikeasaadavakituistatyötä.Tilanneoli
erilainenesimerkiksi1980-luvulla,jolloinmääräaikaisiaolisamojenikäryhmiennaisissaselvästivähemmän.YK:nCEDAW-komiteanhuolenaonollut,
ettäraskausjoissaintapauksissanäyttäisiolevanmaassammetosiasiassasyynä
sille,etteimääräaikaistatyösuhdettajatketa.
Määräaikaisentyönonnähtyaiheuttavantoimeentulo-jaurahaittoja
sekäepävarmuuttatulevaisuudesta.Epävarmuusvoisiirtääperheenperustamista,jokatyypillisestitapahtuujonkinverranalle30-vuotiaanaelisamassa
142
vaiheessa,jossanaistenmääräaikainentyöonyleistä.Kaikkimääräaikaista
työtätekeväteivätoletyytymättömiätilanteeseen,sillätilapäinentyösopii
joihinkinelämänvaiheisiinhyvin.Sevoimyöstarjotamyönteisenmahdollisuudentehdäentistähaastavampaatyötäsijaisenataiprojektissajasitenauttaa
työurallaeteenpäin.Vuonna2007määräaikaistatyötätekevistänaisista69
prosenttiajamiehistä58prosenttiatekisitävastentahtoisesti.
Vuokratyöonuudempityönteonmuotokuinosa-aikainentaimääräaikainentyö.Vuokratyöntekijöidenmääräonollutviimevuosinalaskussa.
Vuokratyötätekivuonna2009noin23000henkeä,elinoinyksiprosentti
palkansaajista.Syynävuokratyöntekoononyleisimminse,etteimuitamahdollisuuksiaoletarjolla.Myösmahdollisuusvalitatyöpaikkansajasaadatyökokemustamonenlaisestatyöstäovatvuokratyönsyitä.Vuokratyöonnaisilla
miehiäyleisempää.Kaikistavuokratyöntekijöistäkaksikolmasosaaonnaisia,
useimmitennuoria.
Osa-aikatyö
Osa-aikatyöonmaassammemoniinEU-maihinverrattunavähäistä.Seon
lisääntynyt2000-luvullapikkuhiljaasekämiehilläettänaisilla.Seonnaisilla
huomattavastiyleisempääkuinmiehillä.Naisista18prosenttiajamiehistä
kahdeksanprosenttiatyöskenteliosa-aikaisestivuonna2009.Tavallisintaosaaikatyöonnuorilla.Sektoreittaintarkasteltunaosa-aikatyötätehdääneniten
yksityissektorilla,erityisestiyksityisissäpalveluissa.Hotelli-jaravintola-alalla,
sekäkaupoissakäytetäänrunsaastiosa-aikaistatyövoimaa.Tähänvaikuttaa
asiakkaidenmääränhuomattavavaihtelueriviikonpäivinäjavuorokauden
aikoina,samoinkuinpidentyneetaukioloajat.Osa-aikaisentyönpulmiavoivat
ollamuunmuassatoimeentulo-ongelmatjahankalattyöajat.Osa-aikatyösopii
hyvinjoihinkinelämäntilanteisiin.Selvästiyleisinsyyosa-aikatyöntekemiseen
onopiskelu.Vastentahtoisestiosa-aikatyötätekevienosuusonpienentynyt
vuosienmittaan,jasitätehdäänentistäuseamminomastatahdosta.Entistä
useampihaluaavalitatyöuranloppupäässäkokoaikatyönsijastaosa-aikatyön.
Tähäntarkoitukseenonkehitettyosa-aikaeläke.
MonissaEU-maissaosa-aikatyöontoiminutväylänänaistentyömarkkinoilletuloonjasielläpysymiseenmyöslastensyntymänjälkeen.Suomessa
näineioleollut,vaannaisetovatpitkääntehneetkokopäivätyötä.Vuonna
2008lastenhoidonilmoittiosa-aikatyönsyyksivainnoinjokakymmenes
osa-aikatyössäolevanainen,miehistävainyksiprosentti. Osa-aikatyönyhdistäminenlastenhoitooneioleyleistynyt,vaikkasitävartenonluotupienten
lastenvanhemmilleosittainenhoitovapaa.
Epätyypilliseentyöhönliittyviäepäkohtiaonpoistettu1990-luvunlopulta
alkaenmuuttamallalainsäädäntöäuseaanotteeseen.Määräaikaisentyösuhteenkäyttöonvuodesta2001täytynytainaperustella.Myösuseidenperäkkäistentyösuhteidensolmimista,ns.ketjuttamista,koskeviasäännöksiäon
täsmennetty.Työnantajaltaedellytetääntyöntekijöidenyhdenvertaistakohteluasiitäriippumattatekeeköhänmääräaikaista,vakituistataiosa-aikaista
143
työtä.Onmyösyhtenäistettytyöeläkkeidenvakuuttamistamääräaikaisissa
javakituisissatyösuhteissa,parannettuosa-aikaistenvuosilomaoikeuksiaja
peräkkäisissämääräaikaisissatyösuhteissaolevienmahdollisuuksiaajoittaa
lomansa.Voidaanarvioida,ettätasa-arvopolitiikkaonosaltaanvaikuttanut
siihen,ettäepätyypillistätyötätekevienasemaanonkiinnitettyhuomiotaja
saatulukuisiaparannuksialainsäädäntöämuuttamalla.
8.7
NAISTEN URAKEHITYS
Naistensaaminenmukaanpäättäviinasemiinonolluttasa-arvopolitiikan
tavoitteenajopitkään.Tavoitettaonperusteltupaitsioikeudenmukaisuudellamyössillä,ettämoninaisuuspäättäjienjoukossatuolisäänäkökulmia
japarantaapäätöksenteonlaatua.Setuopäätöksentekoonmukaanuseampia
näkökulmiajamonenlaistaasiantuntemusta.Molempiensukupuoltenosallistumistapäätöksentekoonvoidaanperustellamyösinhimillistenvoimavarojenhyödyntämisellä:eioleviisastajättäähyödyntämättätoisensukupuolen
inhimillisiäresurssejajaosaamista.ElinkeinoelämänvaltuuskunnanEVA:n
tutkimustulostenmukaannaistenjohtamatyrityksetmenestyvätkeskimääräistäparemmin.Vaikkatulokseenvoilöytyämoniasyitä,ainakinseon
selvää,etteivättaloudellisetsyytpuhunaistenurienvauhdittamistavastaan.
Työelämänjohtotehtävissätoimivistaonnaisianoinkolmannes.Mitä
ylemmäshierarkiassamennään,sitäharvemminvastaantuleenainen.Kun
naisiaonkaikistapalkansaajistapuoletjaylemmistätoimihenkilöistäkin
lähespuolet,voidaanarvioida,ettäedelleenontekijöitäjotkahidastavat
naistenurakehitystä.Koulutuksenpuuteeiainakaanoleesteenä,sillätyöikäisetnaisetovatkeskimäärinkoulutetumpiakuinmiehet.Naistenjamiesten
erilaiselletyöurallevoiollamonenlaisiasyitä,esimerkiksimiestensuosiminen,perhevastuidenepätasainenjakautuminen,vanhakantaisetasenteet
jne.Tuoreidenteknologiateollisuuttakoskevientutkimustulostenmukaan
naistenonselvästivaikeampiedetäurallavaativampiintehtäviinkuinmiesten.Naisillajamiehillänäyttääolevansamanverranhalukuuttaurallaetenemiseen.Työolotutkimuksenmukaanvainharvatmiehetjanaisetpitävät
urallaetenemistäerittäintärkeänä;näinajatteleevainyhdeksänprosenttia
miehistäja10prosenttianaisista.
Naistenosuuskaikistaesimiestehtävissätoimivistaonkasvanuttasaisesti
1980-luvultaeteenpäin.40prosentillapalkansaajistaolivuonna2008nainen
esimiehenä.Naisettoimivatesimiestehtävissäetenkinnaisvaltaisillaaloilla.
Naisista63prosentillajamiehistävain13prosentillaolinainenesimiehenä.
Naisesimiehetovatkuitenkinlisääntymässämyösmiehillä,etenkinakateemisillamiehillä.
Kuntarkastellaansellaisiaesimiehiä,joillaonalaisia,einaistenmäärässä
oletapahtunutjuurikaanmuutosta.Naisistaviidennekselläjamiehistävajaalla
kolmanneksellaolivuonna2008alaisia.Luvutovatpysyneetsamoinajoyli
kymmenenvuotta.Vaikkamittaustavoistariippuensaadaankinjonkinverranerilaisialukujanaisesimiestenyleisyydestä,onselvää,ettänaisiatoimii
144
huomattavamäärälähiesimiehentehtävissä.Kiinnostavaaon,ettänaisesimiehetsaavatmiespuolisiaesimiehiäparempiaarvioitainnostavuudessa,tuen
antamisessajarohkaisemisessa.
Tasa-arvopolitiikassaonkiinnitettyerityisestihuomiotanaistenuriin
valtionhallinnossa.Hallituksellaonkinmerkittävästiparemmattoimintamahdollisuudet”omallatontilla”kuinyksityissektorilla.Naistenosuusvaltionhallinnonjohtajistaonlisääntynytselvästi2000-luvulla.Erityisennopeaa
edistyminenonollutvuoden2005jälkeen.
Viimeisenkymmenenvuodenaikanahallituksetovatpyrkineetvauhdittamaannaistenurakehitystätyöelämässämonillatavoin,muunmuassa
asenteisiinvaikuttamalla.Onjärjestettytiedotuskampanjoita,tehtyselvityksiä
naistenurienesteistäjahaastettuelinkeinoelämäätoimimaanaloitteellisesti
asiassa.Valtiosektorillaontyöskennellyttyöryhmä,jokaontehnytkonkreettisetehdotuksetnaistenurienedistämiseksi.Huomiotatulisijatkossakiinnittää
myöstyömarkkinoilletulovaiheeseen,koskasilläontutkimuksissahavaittu
olevansuurimerkitysmyöhemmänura-japalkkakehityksenkannalta.
8.8
TYÖMARKKINOIDEN SUKUPUOLENMUKAINEN
JAKAUTUMINEN
Miestentyötjanaistentyötovatedelleenarkipäiväämaassamme.Tasaarvopolitiikassaonpitkäänollutesilläsegregaationelityömarkkinoiden
sukupuolenmukaisenjakautumisenvähentäminen.Segregaationäkyysiinä,
ettämiehetjanaisettyöskentelevätpaljoltierisektoreillajaeriammateissa.
Miehistäselvästisuurempiosa(86%),kuinnaisista(61%)työskenteleeyksityissektorilla.Naisistakunnissatyöskenteleekolmannes,muttamiehistävain
kahdeksanprosenttia.Valtiosektorillasukupuolijakoontasainen:miehistäja
naisistakuusiprosenttiaonvaltionpalveluksessa.
Vaikkatyömarkkinoidensukupuolenmukaisenjakautumisenelisegregaationkokonaiskuvaeioleolennaisestimuuttunutviimeisenkymmenen
vuodenaikana,muutostaontapahtunutnaistenkouluttautuessamoniin
aiemminmiesvaltaisiinkorkeaakoulutustavaativiinasiantuntijatehtäviin
kutenlääkäreiksi,juristeiksijne.Toisaaltamonissasuurissaammattiryhmissä
terveys-jasosiaalialallasekäopetustehtävissäeimiestenmääräolekasvanut.
Paikoittaisestasegregaationlieventymiskehityksestähuolimattatyömarkkinoidenjakautuminennaistenjamiestenaloihinjatöihinonmaassammeedelleen
jyrkkää,jopajyrkempääkuinEU-jäsenmaissakeskimäärin.
EU:ntilastovirastoEurostatonverrannutsegregaatioindeksinavullaammatillistasegregaatiotaEU-maissa.TämäntarkastelunperusteellaSuomessa
sukupuolijakautumaltaansuhteellisentasaisissaammateissatyöskentelevien
osuusonvähentynytvuodesta1997vuoteen2007elisegregaatioolisilisääntynyt.Muissapohjoismaissakehitysonolluttoisensuuntainen.Eurostatin
tietojenmukaanvahvastinaisvaltaistenammattienosuusonmeilläsuurempi
kuinmuissapohjoismaissa.Miehiäonmaassammevaikeasaadahakeutumaan
perinteisiinnaisammatteihin.
145
MiksiSuomessasittenonniinjakautuneettyömarkkinat?Yhtäsyytä
korkeallesegregaatiolleeiolelöydettävissä.Onesitettymuunmuassa,että
korkeasegregaatioliittyisinaistenkorkeaantyöllisyysasteeseen.Kuitenkinon
olemassamyössellaisianaistenkorkeantyöllisyydenmaita,joissasegregaatio
onselvästivähäisempää.Onmyösesitetty,ettälastenjavanhustenhoivan
järjestäminenpalkkatyönä,eisiiskotityönä,selittäisisegregaation.Tämä
näyttääkinolevanosaselitys.
Sukupuolenmukaisentyönjaonlieventäminenonolluttasa-arvopolitiikan
asialistallaainakin1980-luvultalähtien.Segregaationonajateltuheikentävän
naistenasemaatyömarkkinoilla.Todisteenatästäonesitetty,ettänaisvaltaisten
alojenpalkatovatkeskimääräistämatalammatjamyösmääräaikaistajaosaaikaistatyötäonnaisvaltaisillaaloillakeskimääräistäenemmän.Segregaation
lieventämisenonkatsottulisäävänyksilöidentosiasiallistavalinnanvapautta,
kunkoulutus-jaammatinvalinnateivätperustuisienäänykyisessämäärin
sukupuolistereotypioihin.Tämäkoituisiniinyksilönkuinyhteiskunnankin
eduksi.Segregaationlieventämiseenontartuttumyöskeinonahelpottaatiettyjen,erityisestimiesvaltaistenalojentyövoimapulaa.Onkannustettunaisia
miesvaltaisiinammatteihin,esimerkiksimetalli-jakuljetusalalle.Sensijaan
sellaisethankkeet,joissakannustetaanmiehiänaisvaltaisilletyövoimapulaaloillekutenhoiva-jasiivousalalle,ovatharvinaisia.
Segregaationlieventämisennostamistatasa-arvotavoitteeksionmyös
kyseenalaistettu.Kritiikinmukaansegregaatiosinänsäeioletasa-arvonkannaltaongelma,vaansenseuraukset.Ongelmaksieisiisnähdäniinkäänmiesten
janaistentyöskentelyäeriammateissa,vaantiettyjenalojenmatalapalkkausja
heikommattyöehdot.Onmyösarvosteltusitä,ettäkäytännössäsegregaation
lieventämisenkorostaminenonmonestijohtanutnaistentekemienvalintojen
kyseenalaistamiseen.Miestenperinteisiävalintojasensijaaneijuurikaanole
kyseenalaistettu.Onmyösepäilty,voikosegregaationlieventäminenlaajassa
mitassaonnistua.Kukatulevaisuudessatyöskentelisivanhustenjalastenhoitotehtävissä,josnaiseteivätenääsuuntautuisinäillealoille?Tällöinpidetään
epätodennäköisenämiestenhakeutumistajatkossakaansankoinjoukoinnäille
aloille.Miestenintoahakeutuanaisammatteihinvähentääse,etteiheillä
oletaloudellisiakannustimia,elleinaisvaltaistenalojenpalkkakilpailukyky
paraneselvästi.
Mitäsegregaationlieventämiseksivoidaantehdä?Työmarkkinoilletulevat
ovatuseimmitenjokouluttautuneettietyllealalletaiammattiin.Takanaonsiis
lukuisiakoulu-jaopiskeluaikanatehtyjävalintoja.Joperuskoulunalaluokilla
tehdäänvalintoja,jotkaluovatpohjaatulevalleammattiensukupuolijaolle.
Esimerkiksikäsityöoppiaineenjakautuminentekstiili-jatekniseentyöhön
erotteleeuseimmitentytötjapojaterioppiaineisiinjovarhaisessavaiheessa
(ks.luku6).
Segregaationmuotoutumiseenvaikuttavatyhtäaikaamonettekijät,kuten
perinteisetkäsityksetmiehillejanaisillesopivistatöistäjaammateista,kouluissatehdytoppiaineitajajatko-opintojakoskevatvalinnatsekäerialojen
146
vetovoima.Myöstyöpaikkojenkulttuuritjakäytännötvaikuttavatsiihen
minkälaisiksityöolotjaetenemismahdollisuudetalallaarvioidaan.Työoloja
jatyöpaikkakulttuureitatulisikinkehittääsellaisiksi,ettämyösvähemmistösukupuolenedustajillaontasavertaisetmahdollisuudettyöpaikalla.Tämä
tarkoittaaesimerkiksihuomionkiinnittämistäerilaisuudenkunnioittamiseen,
nollatoleranssiakiusaamiseen,sukupuoliseenhäirintäänjaahdisteluun.Jotkut
perinteisiinmiestentöihinkouluttautuneetnaisethakeutuvatennenpitkää
poismiesvaltaisistatyöyhteisöistä,koskakokevattilanteentyöpaikallahankalaksitaietenemismahdollisuutensamuitahuonommiksi.Naisvaltaisissaammateissatyöskentelevillämiehilläpuolestaanonmonestihyvätetenemismahdollisuudet.Toisaaltatiedossaon,ettäheidänodotetaanjoillaintyöpaikoilla
huolehtivanns.miestentöistä,esimerkiksivaihtavanpäiväkodissalamput.
Kunmuutostasegregaatioonhalutaan,onmuutettavapaitsikoulutuksen
sisältöjä,myösoppilaitostenjatyöpaikkojenarkisiakäytäntöjä.
147
9.
TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN
YHTEENSOVITTAMINEN
9.1
HALLITUSTEN TAVOITTEET TYÖN JA PERHEEN
YHTEENSOVITTAMISEKSI
Hallitusohjelmissaon1990-luvultalähtienolluttyönjaperheenyhteensovittamistakoskeviatavoitteita.Tavoitteitaonperusteltumuunmuassatyöllisyyden
kasvattamisellajasukupuoltentasa-arvonedistämisellä.Jopaljonennentyön
japerheenyhteensovittamisenkäsitteenkäyttöönottoaonmaassammemonin
yhteiskuntapoliittisinratkaisuintuettupientenlastenvanhempienmahdollisuuttatehdäansiotyötä.Sellaisetratkaisutkuinerillisverotusjapäivähoito
ovatmahdollistaneetmolempienvanhempientyössäkäynnin.Päivähoidon
lisäksionkehitettymuunmuassaäitiys-javanhempainvapaita.
Tasa-arvopolitiikassatyönjaperheenyhteensovittamistavoitteetovatliittyneetennenmuutaperhevapaisiin.Viimeisten10vuodenajanhallituksen
tavoitteenaonollutperhevapaidentasaisempijakaminenvanhempienkesken.
Käytännössätämäontarkoittanutisienkannustamistakäyttämäänenemmän
perhevapaita.Lähesyhtäkauantavoitteenaonollutperhevapaistaaiheutuvienkustannustenjakaminentasaisemmintyönantajienkesken.Pienten
koululaisteniltapäivähoidonkehittäminennousiuutenateemana1990-luvun
lopulla.Omankuukaudenmittaisenvanhempainvapaajaksonmahdollisuutta
isilleselvitettiinensimmäisenkerranjovuonna1999aloittaneenLipposen
IIhallituksentoimesta.Mahdollisuuttapitääperhevapaitaosa-aikaisinaon
lisättyuseaanotteeseen.Perhevapaajärjestelmääonkehitetty,päivärahojen
määrääonkorotettujaniidenmääräytymisperusteisiinontehtymuutoksia
monellahallituskaudella.VanhasenIIhallituskäynnistivanhempainvapaajärjestelmänlaajemmanuudistamisenselvittämisenvuonna2009jatyöjatkuu
STM:nasettamassatyöryhmässävuoden2010loppuun.
Työelämänkehittäminenperheidentarpeetparemminhuomioonottavaksi
onollutvähemmänesillä.Hallitusohjelmissatyönjaperheenyhdistämistoimet
onrajattupääosinpikkulapsivaiheeseen,joskinmyösikääntyvienvanhempien
hoitoonmainittu.Kaikenkaikkiaantyönjaperheenyhteensovittamiseen
liittyvätpoliittisettavoitteetovatkohdistuneetpääasiassaperhevapaisiin,
jaesimerkiksityöelämänjatyöaikojenkehittämisenalueellatavoitteitaon
asetettuvähemmän.
9.2
PERHEVAPAIDEN TASAISEMPI JAKAUTUMINEN
ISÄN JA ÄIDIN KESKEN
Perhevapaajärjestelmää on Suomessa kehitetty pitkän ajan kuluessa ja
lainsäädäntöämuutettuuseammankerranmyös2000-luvulla.Nykyinen
148
vapaajärjestelmäsisältäääitiysvapaan,isyysvapaan,vanhempainvapaan,hoitovapaanjaosittaisenhoitovapaansekätilapäisenhoitovapaansairaanlapsen
hoidonjärjestämiseksi.Käyttämälläkaksiviikkoavanhempainvapaasta,isä
onoikeutettuns.isäkuukauteen.Lisäksionkäytettävissävähemmäntunnettumahdollisuuspalkattomaanpoissaoloonpakottavastaperhesyystä.
Perhevapaitakoskeviatavoitteitaonolluthallitusohjelmissajaniistäonsovittu
myösosanatulopoliittisiasopimuksia.Perhevapaaehdotuksiaonmuotoiltu
sekäkolmikantaisissatyöryhmissäettähallituksenasettamanselvityshenkilön
toimesta.Vapaidentasaisemmaksijakamiseksijaisienkannustamiseksiperhevapaidenkäyttöönonjärjestettymyöstiedotuskampanjoitajaseminaareja.
Sukupuoltentasa-arvonkannaltaonpulmallista,ettäperhevapaidenkäyttö
keskittyynaisille.Vuonna2009isätkäyttivätvain6,7prosenttiakaikista
vanhempainpäivärahapäivistä(äitiysvapaa,isyysvapaa,vanhempainvapaa).
Pitkilläperhevapaillaontodettuolevankielteinenvaikutuspalkkakehitykseen.Oletusperhevapaallejäämisestäonmyösheikentänytnuortennaisten
mahdollisuuksiasaadavakituistatyösuhdetta.Perhevapaidentasaisempaa
jakamistaeitasa-arvopolitiikassaoletavoiteltukuitenkaanainoastaannaisten
työmarkkina-asemanparantamiseksi.Tärkeänäonnähtymyösisienjalasten
suhteenvahvistaminenjopikkulapsivaiheestalähtien.Kunisätottavatvastuutalapsestajovarhaisessavaiheessa,luodaanvahvapohjamyöhemmälle
isänjalapsenvälisellesuhteelle.Isienlisääntyväperhevastuunkantaminenon
omiaankeventämäänarkeapikkulapsivaiheessa.Tälläonmyönteinenvaikutus
parisuhteeseenjasevoimyösennaltaehkäistäeroja.
Perhevapaajärjestelmänkehittämisessäonollutmonenlaisialähtökohtia,
mm.lastenjaperheidentarpeet,työnantajienjatyöntekijöidentarpeetsekä
tasa-arvotavoitteet.Myöstaloudellisetreunaehdotvaikuttavatratkaisuihin.Vapaidentasaisempijakautuminenvanhempienkeskenonjopitkään
ollutkeskeisintasa-arvotavoiteperhevapaidenkehittämisessä.Työllisyyden
kasvattaminenmahdollistamallatyössäkäyntimolemmillevanhemmilleon
ollutmerkittävä,muttajulkisessakeskustelussataustallejäänytperustelu
perhevapaidenkehittämiselle.Onhaluttumyösluodaperheillevalinnanmahdollisuuksialastenhoidonjärjestämisessäjaantaavanhemmilleentistä
enemmänaikaaollalastensakanssa.Monenlaisten,osittainjännitteistenkin
tavoitteidenyhdistämineneiolehelppoa.Joissainpoliittisissatavoitteissa
onjouduttutinkimään,kunratkaisujaonneuvoteltukolmikantaisesti.Tässä
lieneeyksisyysiihen,ettäperhevapaajärjestelmäonlukuistenmuutosten
jäljiltämuodostunutmelkohankalastihahmotettavaksikokonaisuudeksi.
Vaikeaselkoisuusvoijopavaikeuttaaisiäjaäitejäkäyttämästäoikeuksiaan.
Viimeisenkymmenenvuodenaikanaperhevapaidentasaisempaajakautumistavanhempienvälilläonedistettymuunmuassapidentämälläisyysvapaatajajoustavoittamallasenajoittamista,kehittämälläisillens.isäkuukausi,
tekemälläisäkuukaudenkäyttöajankohtajoustavammaksijakorottamallaisän,
samoinkuinäidinkin,vanhempainrahaa30ensimmäisenpäivänajalta75prosenttiintyötulosta.Myönteistäkehitystäonkintapahtunutsilläisyysvapaan
149
käyttöonlisääntynythuomattavasti2000-luvulla.Vuonna2009sitäkäytti
74prosenttiaisistä.
Perhevapaidenkäytönjakautuminenvanhempienvälilläeioleseurausta
yksinisilleluoduistamahdollisuuksistajaheidänvalinnoistaan,vaanpaljoltimyösäitienvalinnoista.Tutkimuksetosoittavat,ettääitienperhevapaidenkäyttöliittyypaljoltiheidäntyömarkkina-asemaansa.Neäiditpalaavat
nopeimmintyöelämään,joillaonvakituinentyösuhde.Pisimpäänovatpoissa
työelämästäsellaisetäidit,jotkaovatolleetmääräaikaisessatyössätaijoillaei
muustasyystäoletyöpaikkaa,johonpalata.Työllisyystilanneheijastuuäitien
valintoihinsiten,ettätyöhönpalataannopeamminsilloinkuntyöpaikkoja
onpaljontarjolla.
Myösperhevapaajärjestelmässävoiollapiirteitä,jotkahankaloittavatisien
vapaidenkäyttöä.Yksitällainenonisäkuukaudenkäyttöajankohtaakoskeva
rajoitus.Perheissä,joissaäitiaikoojäädävanhempainvapaanjälkeenhoitovapaalle,pulmaksimuodostuuse,mitääititekeesenajan,kunisäkäyttää
isäkuukautta.Äidinpalaaminentöihinlyhyeksiaikaaonharvoinmielekästä
jamahdollista.Mikäliäidilläonvakituinentyösuhde,hänonehkäisäkuukaudenajanvuosilomalla.Läheskäänkaikillaäideilläeikuitenkaanoletähän
mahdollisuutta.Ongelmaontunnistettu,javuonna2007tehtyuudistus
jatkoiisäkuukaudenkäyttöaikaasiihenastikunlapsionnoinpuolitoistavuotias.Tämänjälkeenkintilanneonongelmallinenniissäperheissä,joissaäiti
haluaajäädähoitovapaallepidemmäksiaikaa.Onmyösviitteitäsiitä,että
kaikillatyöpaikoillaeisuhtaudutamyönteisestiisienpidempiinperhevapaisiin.Etenkinvanhempain-jahoitovapaanpitämisessäisätovatkokeneet
ongelmia.Isyysvapaanpitäminenkoetaansensijaanselvästihelpommaksi.
Tasa-arvobarometrinmukaanjulkisellasektorillasuhtautuminenisienperhevapaidenkäyttöönonkoettumyönteisemmäksikuinyksityiselläsektorilla.
Perheiden moninaisuuden huomioiminen
Perhevapaajärjestelmäonrakennettupaljoltivakituisissatyösuhteissaolevan miehen ja naisen muodostamaa ydinperhettä ajatellen. Perhemallit
ovatkuitenkinmoninaistuneetjaerilaisillaperheilläonerilaisiatarpeita.
Perhevapaalainsäädäntöäonkinuseampaanotteeseenmuutettuottamaan
paremminhuomioonerilaistenperheidentarpeita,esimerkkinäadoptioperheetjasamaasukupuoltaolevatperheet.Tässäsuhteessaonedelleen
kehitettävää,jottalapsenoikeusollavanhempiensahoidossaeiriippuisi
siitä,minkälaiseenperheeseenhänsyntyy.Myösmaahanmuuttajaperheiden
tilannesaattaapoiketavaltaväestöntilanteesta.Epätyypillisissätyösuhteissa
työskentelevien,opiskelijoiden,yhdenhuoltajanperheidensekäsukupuoli-,
seksuaali-jaetnistenvähemmistöjenjaetävanhempientarpeetonjatkossakin
syytäottaahuomioon,kunperhevapaalainsäädäntöämuutetaan.
150
9.3
PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN TASAISEMPI JAKAMINEN TYÖNANTAJIEN KESKEN
Perhevapaistaaiheutuvatkustannuksetrahoitetaanmaassammevaltaosin
sairausvakuutuksenkautta.Senrahoitukseenosallistuvatkaikkityönantajat,työntekijätjavaltio.Valtiokustantaavähimmäismääräisetpäivärahat
kokonaan.Vapaistatyönantajillekoituvienkustannustentasaaminenonollut
hallitustentavoitteenaviimeisenkymmenenvuodenajan.Onhaluttukorvataperhevapaistanaisvaltaistenalojentyönantajillekoituviakustannuksia
japarantaatällätavoinnaistenasemaatyöelämässä.
Valtaosatyönantajalleperhevapaistaaiheutuvistakustannuksistakorvataan
jonykyisin,työnantajallevoikuitenkinedelleensyntyäsuoriakustannuksia
äitiysvapaanajalta.Lainperusteellaäitiysvapaanajaltamaksetaanäitiysrahaa.
Lisäksimonillaaloillaonsovittutyöehtosopimuksellapalkanmaksustaosaksi
äitiysvapaata.Kysymysperhevapaakustannustenkorvaamisestatyönantajille
koskeepääosinjuuriäitiysvapaanpalkanmaksustaaiheutuviakustannuksia.
Perhevapaajärjestelmääkehitettäessäonsovittu,ettävaltaosaäitiysvapaan
palkanmaksustaaiheutuvistakustannuksistakorvataansairasvakuutuksen
kauttatyönantajalle.Muutamillaaloillaonsovittutyöehtosopimuksessapalkanmaksustamyösisyysvapaanajalta,yleensäyhdeltäviikolta.Äitiysvapaaajanpalkanjajoillainaloillasovitunisyysvapaa-ajanpalkanlisäksi,suoria
perhevapaakustannuksiasyntyyniilletyönantajille,joidenalallamaksetaan
työehtosopimuksenmukaanpalkkaasairaanlapsenhoidonjärjestämiseksi
pidettävästätilapäisestähoitovapaasta.
Työnantajat,jotkamaksavattyöehtosopimuksenperusteellaäitiysvapaan
ajaltapalkkaa,saavatkompensaationKELA:nkautta.Äitiysvapaanajalta
maksettavastapalkastaKELAkorvaa90prosenttiaensimmäiseltä56päivältäjakeskimäärin70prosenttialopuiltapalkallisiltaäitiysvapaapäiviltä.
Äitiysvapaankokonaispituuson105arkipäivää,muttamonissatyöehtosopimuksissapalkalliseksionsovittutätälyhyempijakso.Työnantajallejää
siiskustannettavaksiäitiysvapaa-ajanpalkanjaKELA:nmaksamankorvauksenvälinenerotus,jonkavoikarkeastiarvioidaolevanvajaa20prosenttia
äitiysvapaa-ajanpalkasta.Tätäkustannustaerityisestinaisvaltaistenalojen
yrittäjätovathalunneettasoitettavaksi.Vanhempainvapaan(158arkipäivää)
ajaltaeimaksetapalkkaa,vaanKELAmaksaavanhempainrahaa.Näinollen
työnantajalleeimuodostukuluja.Hoitovapaanajaltaeimyöskäänsynnykustannuksiatyönantajalle,silläkotihoidontuenmaksaaKELA,jalisäksiosa
kunnistamaksaakuntalisää.
Perhevapaistaaiheutuvatkustannuksetrahoitetaantyönantajilta,työntekijöiltäjavaltioltakerättävälläsairausvakuutusmaksulla.Kaikkityönantajat
maksavatsairasvakuutusmaksuariippumattasiitä,toimivatkohenais-vai
miesvaltaisellaalalla.Maksunsuuruuteeneivaikutamyöskäänse,käyttääkö
jokuko.työnantajantyöntekijöistäperhevapaatataionkoalallasovittupalkanmaksustaäitiysvapaanajalle.Vuonna2007tehtyjenperhevapaauudistusten
yhteydessäsovittiin,ettätyönantajatrahoittavat73prosenttia,työntekijät
151
27prosenttiajavaltio0,1prosenttiaperhevapaisiinkäytetyistätyötulovakuutuksenkuluista.Työnantajallemuodostuiaiemminkustannuksiamyös
siitä,ettääitiys-,isyys-javanhempainvapaallaolevalletyöntekijällekertyy
vapaanajaltavuosilomaa.Nykyisinvuosilomakustannuksetkompensoidaan
työnantajillekokonaan.
Valtaosaperhevapaidentyönantajakustannuksistaontasoitettuviimeisenkymmenenvuodenaikana.Kuitenkaanongelmaaeivieläolekokonaan
ratkaistu,vaanedelleenonjäljelläpieniosaäitiysvapaanpalkanmaksusta
aiheutuvistakustannuksia.Nerasittavaterityisestipieniänaisvaltaisillaaloilla
toimiviayrityksiävaikkamäärällisestienitenkustannuksiasyntyynaisenemmistöiselläjulkisellasektorilla.STM:nvuonna2009asettamakolmikantainen
työryhmäselvittääperhevapaidenlaajemmanuudistamisenmahdollisuutta
jatyönyhteydessätuleeselvitettäväksimyösrahoitus.
9.4
OSA-AIKATYÖN MAHDOLLISTAMINEN PIENTEN
LASTEN VANHEMMILLE
Hallitusonjopitkäänhalunnutedistäävanhempienmahdollisuuttayhdistää
osa-aikainentyöntekojalastenhoitoosittaisenhoitovapaanavulla.Tällätavoin
voitaisiinlyhentäälastenhoitopäivää.Lainsäädäntöäonkehitettyniin,että
vanhemmatvoivathoitaalastaosa-aikaisestiainasiihenastikunneslapsi
lopettaatoisenkouluvuotensa.Mahdollisuuskoskeekokoaikaisessatyösuhteessaoleviavanhempiajayrittäjävanhempia.
Ensimmäisenkerranmahdollisuuspitäääitiys-javanhempainvapaaosaaikaisenaolihallitusohjelmassavuonna1999.Tavoitteenaoli,ettäisäjaäiti
voisivatkäyttäävanhempainvapaatasamallajaksollaosa-aikaisestiesimerkiksi
niin,ettätoinentyöskentelisiaamupäivisinjatoineniltapäivisintaitoinen
alkuviikonjatoinenloppuviikon.Molemmatvanhemmattekisivät40–60
prosenttiatyöajastajapalkkaalenisivastaavasti.Vanhemmillaolisioikeus
saadaosittaistavanhempainrahaa.Osa-aikaisenvanhempainvapaanoletettiinlisäävänisienkiinnostustavanhempainvapaidenkäyttöön.Mahdollisuus
osittaiseenvanhempainrahaantulivoimaanvuonna2003.
Hoitovapaanpitäminenosa-aikaisestionollutmahdollistajopaljonpidempään.1980-luvunlopultalähtienyhdenvanhemmankerrallaanonollutmahdollistapitäävanhempainvapaanjälkeenalkavahoitovapaaosa-aikaisena.
Molemmatvanhemmatovatvoineetollaosa-aikatyössäjaosittaisellahoitovapaallasamallaajanjaksolla,kunhaneivätoleyhtäaikaahoitamassalasta.Asiaa
esitettiintulopoliittisessasopimuksessavuosille2003–2004jasekirjattiin
VanhasenIhallituksenohjelmaan.Tavoitteenaolihelpottaatyönjaperheen
yhteensovittamistasekätarjotavanhemmillejoustaviavaihtoehtoja.Myös
pientenkoululaistenaamuihinjailtapäiviinonhaluttutuodahelpotusta.
Vuonna2003hallitusasettitavoitteeksilyhennetyntyöajanmahdollistamisen
alle10-vuotiaidenlastenvanhemmillepidentämälläosittaisenhoitovapaan
käyttöajankohtaa.Vuodesta2004lukienoikeusosittaiseenhoitovapaaseen
jaosittaiseenhoitorahaanlaajennettiinkoskemaanvanhempia,joidenlapsi
152
on1–2-luokkalainen.Kaikkienalle10-vuotiaidenkoululaistenvanhempiin
mahdollisuuttasensijaaneimyöhemminkäänolelaajennettu.Osittaisen
hoitovapaankäyttäjistänoin70prosenttiaonalaluokkalaistenvanhempia.
Vaikkaosa-aikainenlastenhoitoonollutjopitkäänmahdollistayhdistää
osa-aikatyöhön,eimalliolemerkittävästiyleistynytmaassamme.Vainharvat
vanhemmatkäyttävätosittaistahoitovapaata.Osittaisellahoitovapaallaoli
vuonna2007noin3000allekolmevuotiaanlapsenperhettäjanoin7000
koululaistenperhettä. Vanhempainvapaatakäytetäänosa-aikaisenavieläharvemmin.Esteinäovattutkimustenmukaantaloudellisetsyyteliosittaisen
hoitorahanpienuus,epäily,ettätyönmääräeivähentyisisamassasuhteessa
kuintyöajanmääräjaarvio,etteiomaatyötävoitehdäosa-aikaisesti.Myös
Suomessapitkäänvallallaollutkokoaikatyönmallillavoiollavaikutusta:
osa-aikatyötäonehkätotuttupitämäänlähinnätyöuranalku-,janyttemmin
myösloppuvaiheeseenliittyvänävalintana(ks.luku8).
Korvaustyöajanlyhentämisestäonollutsuhteellisenpieni.Sitämaksetaanainoastaanallekolmevuotiaistalapsistajakoulunsaaloittaneistaensi-
jatoisluokkalaisista.Vuoden2010alkuunastiosittainenhoitorahaoli70
euroakuukaudeltajanostettiinvuoden2010alusta90euroonkuukaudelta.
Etenkinyksinhuoltajilla,joillasaattaisiollatarvettatyöajanlyhentämiseen
pitkienpäivähoitopäivienvälttämiseksisaattaakorvauksenmäärämuodostua
esteeksi.Maissa,joissaosa-aikatyötäjalastenhoitoayhdistetäänlaajasti,se
toimiiyleensäkeinonasaadanaisetpysymääntyömarkkinoillamyöslasten
syntymänjälkeen.Suomessatilanneontoisenlainen,janaistenkokoaikatyön
perinnepitkä.Meillänaisetpalaavatyleensätyömarkkinoilleperhevapaiden
jälkeen.Suomipoikkeaakinosa-aikatyönyleisyydessämonistapohjoismaisista
naapureista.Työtsinänsätuskinovatmeilläkovinerilaisiakuinnaapurimaissa.
Sensijaanerojavoiollaniintyönantajienkuintyöntekijöidenkinasenteissa
jatyökulttuureissa.
Osa-aikaisentyönteonjalastenhoidonyhdistäminenonyhtälaillamahdollistamiehillekuinnaisille.Isätovatkuitenkintarttuneettähänmahdollisuuteenäitejäselvästiharvemmin.Vuonna2008osa-aikaisestityöskentelevistä
miehistävainyksiprosenttiilmoittiosa-aikatyönsyyksilastenhoidon,naisilla
vastaavaosuusoli11prosenttia.Allekolmevuotiaanhoitamiseksiosittaisella
hoitovapaallaolijoistaon94prosenttianaisia.
9.5
PÄIVÄHOITO JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITO OSANA TYÖN JA PERHEEN
YHTEENSOVITTAMISTA
Lastenpäivähoitoonolennainenosatyönjaperheenyhteensovittamistasillä
toimivapäivähoitojärjestelmämahdollistaamolempienvanhempientyössäkäynnin.Päivähoitoaonkehitettyvuosikymmentenkuluessa,erityisenvoimakkaasti1970-luvultalähtienkaupungistumisenjanaistentyössäkäynnin
yleistymisenmyötä.Päivähoidonjärjestäminenonnähtymyössukupuolten
tasa-arvokysymyksenä,olihanaikoinaankysenimenomaannaistenoikeuksista
153
sekäperheeseenettäansiotyöhön.Kunpäivähoitojärjestelmäkehittyijalaajeni,
siitätuliosasosiaali-japerhepolitiikkaa,eikäsitäenääolenähtyaiempaan
tapaanselvästitasa-arvokysymyksenä.
Subjektiivinenpäivähoito-oikeustulivoimaanvuonna1996.Tästälähtien
kaikillayhdestäseitsemään-vuotiaillalapsillaonollutoikeuskunnalliseen
päivähoitoon.Vainvähäinenosuuspäivähoidossaolevistaonpieniälapsia:alle
vuodenikäisistälapsistapäivähoidossaonvainnoinprosentti.1−3-vuotiaista
lapsistarunsasneljännesonpäivähoidossa,hiemanuseamminpäiväkodissa
kuinperhepäivähoidossa.Kolmeneljästäallekolmevuotiaastalapsestaeiole
järjestetynpäivähoidonpiirissä.Moniaheistähoidetaankotonakotihoidon
tuenavulla.Useimmitenhoitajanaonäitimuttamuitakinjärjestelyjäon.
Ylikolmevuotiaillalapsillapäivähoitoonjoselvästiyleisempää,läheskolme
neljästäonpäivähoidonpiirissä.Pientenlastenvanhemmatkannattavatlaajastisubjektiivistapäivähoito-oikeuttariippumattasiitä,ovatkoheidänomat
lapsensapäivähoidossa.
Pientenkoululaistenaamu-jailtapäivähoitoonnoussutyhteiskunnalliseen
keskusteluunjapoliittisenpäätöksenteonpiiriinpaljonmyöhemminkuinpäivähoito,vasta1990-luvunlopulla.Hallitusesittivuonna2003,ettäaamu-ja
iltapäivätoimintaatulisitarjota1−2-luokkalaisillekeskimäärinkolmetuntia
päivässä.Uudistuseivelvoittanutkuntiajärjestämääntoimintaamuttakunnan
tuleehuolehtiasiitä,ettäem.toimintaajärjestetäänkunnassa.Asiaakoskeva
perusopetuslainmuutostulivoimaanvuonna2004.
9.6
HALLITUSTEN TAVOITTEIDEN JA NIIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTIA
Työn ja perheen yhteensovittamistoimet rajautuvat
pikkulapsivaiheeseen
Työnjaperheenyhteensovittaminenontasa-arvopolitiikassatarkoittanut
pääasiassaperhevapaidentasaisempaajakamista,isienperhevastuunlisäämistä
japerhevapaistatyönantajillekoituvienkustannustentasoittamista.Työnja
perheenyhteensovittamisenonmainittuulottuvanylipikkulapsivaiheen
jakoskevankokoelämänkaartamuttakonkreettisiatavoitteitaonasetettu
kuitenkinainoastaanpikkulapsivaiheeseen.Väestönvanhentuessamerkittävä
osatyöikäisistäkantaahoivavastuutaomistataipuolisonsavanhemmistaja
väestönikääntyessätämäjoukkotulleekasvamaanentisestään.
Isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt erityisesti isyyslomissa
Tasa-arvopoliittisenatavoitteenatyönjaperheenyhteensovittamisenalueella
perhevapaidentasaisempijakaminenonselvästiolluttärkeinasiaviimeisen
kymmenenvuodenaikana.Taustallaonollutperhevastuuntasaisempijakaminenisänjaäidinvälillä,isänasemanvahvistaminen,naistentyömarkkinaasemanparantaminenjalapsenoikeusmolempiinvanhempiin.
Perhevapaidentasaisemmanjakamisentavoiteonkäytännössämerkinnyt
isienkannustamistakäyttämäänentistäenemmänperhevapaita.Tavoitteeseen
154
onpyrittysekämuuttamallalainsäädäntöäettävaikuttamallaasenteisiinmuun
muassatiedottamalla.Isienperhevapaidenkäyttöonkinlisääntynytviimeisten
kymmenenvuodenaikana.Selvimminonlisääntynytisyysvapaidenkäyttö.
Vuonna2000niitäkäytti63prosenttiaisistäjavuonna2009jo74prosenttia.
Isyysvapaatakäytetäänkeskimäärinnoin15arkipäivää.Isyysvapaanpitämisen
esteiksionilmoitettutyökiireet,seetteiisäoletyöelämässäjataloudelliset
syyt.Noinneljännesisistäeikäytämitäänperhevapaata.
Myösisienvanhempainvapaankäyttöonyleistynyt2000-luvullajonkin
verran.Tähänonvaikuttanutvuonna2003voimaantullutns.isäkuukausi,
jotavuonna2009käytti18prosenttiaisistä.Uudistuksenmyötäneisät,jotka
käyttävätvanhempainvapaastakaksiviikkoasaivatkaksiylimääräistäviikkoa
vapaata,vuonna2010ylimääräistenviikkojenmääränousineljään.Vuonna
2009vanhempainvapaatakäyttijonoin20prosenttiaisistä,joistasuurin
osakäyttiisäkuukautta.Samallakunisienvanhempainvapaidenkäyttöon
isäkuukaudenansiostalisääntynyt,onkäytetynvapaanpituuslyhentynyt.
Keskimäärinisienkäyttämänvanhempainvapaanpituusoliennenuudistusta
64arkipäiväämuttalyhenivälittömästiuudistuksenjälkeen37arkipäivään
jaedelleenvain22arkipäiväänvuonna2009.Näyttääsiltä,ettäisäkuukausi
ontulkittunormiksi,jotaeivoiylittää.Kuitenkinisätvoivatuudistuksen
jälkeenkinkäyttäävaikkakokovanhempainvapaan,kunhanasiastasovitaan
vanhempienkesken.
Vaikkaisätkäyttävätentistäenemmänsekäisyysvapaataettävanhempainvapaata,äiditkäyttävätedelleenkaikistaperhevapaista93prosenttia.Isien
käyttämienvanhempainpäivärahapäivienosuusolineljäprosenttiavuonna
2000jaseitsemänprosenttiavuonna2009.Peruskuvio,jossaäitikäyttäääitiys-
javanhempainvapaansekäjääuseinainakinjoksikinajaksihoitovapaalle,eiole
olennaisestimuuttunut.Myönteistäonisyysvapaankäytönselvälisääntyminen.Myösisienvanhempainvapaankäyttöonkasvanutisäkuukaudenmyötä,
joskinsitäkäyttävienisienosuuskaikistaisistäonedelleenpieni.2000-luvun
kehitysperhevapaidenkäytössäonyhdensuuntainenmuistapohjoismaista
saadunkokemuksenkanssa:isätkäyttävätlähestulkoonainoastaansellaisia
perhevapaita,jotkaonkorvamerkittyheille,jajotkaperhemenettää,ellei
isäkäytäniitä.
Erilaistenperheidentarpeitaonotettuentistäparemminhuomioonperhevapaidenkehittämisessä.Vaikkaperhevapaitaonkehitettyuseaanotteeseen
ottamaanhuomioonperheidenmoninaisuus,niissäonedelleenkehitettävää
muunmuassayhdenhuoltajanperheiden,opiskelija-,adoptio-,monikkoperheidenjasamaasukupuoltaolevienvanhempienperheidennäkökulmasta.
Työnantajien perhevapaakustannuksia tasataan entistä enemmän
Perhevapaakustannustentasaaminentyönantajienkeskenonolluttavoitteena
koko2000-luvun.Asiassaonedettytekemällälainsäädäntöönmuutoksia
useaanotteeseen.Suoratperhevapaistatyönantajalleaiheutuvatkustannukset
ovatkinvähentyneetselvästi.Etenkinvuoden2007alustavoimaantulleella
155
uudistuksella,jokanostisairausvakuutuksenkorvauksenäitiysvapaan56
ensimmäiseltäpäivältä90prosenttiin,onmerkitystätyönantajankustannusten
kannalta.Tämänlisäksionparannettuvuosilomakustannustenkorvaamista
työnantajalle.Kaikenkaikkiaanvoidaanarvioida,ettäperhevapaakustannusten
korvaamisessaonedettyselvästi.
Perhevapaiden osa-aikainen käyttö on edelleen vähäistä
Lainsäädännönmuutoksinonaina1980-luvunlopultalähtienluotuvanhemmillemahdollisuuslyhentäätyöaikaansalastenhoidonhelpottamiseksi.
Ensimmäisenätämämahdollisuusonolluthoitovapaankäyttäjilläjamyöhemminniinäitiys-kuinvanhempainvapaankinkäyttäjillä.Lainmukainen
mahdollisuuslyhennettyyntyöaikaanonlapsensyntymästäsiihenastikunneslapsilopettaatoisenkouluvuotensa.Tulojenmenetystäkorvataanalle
kolmevuotiaanlapsenvanhemmillejapientenkoululaistenvanhemmille.
Huolimattasiitä,ettäosa-aikatyöntekeminenonmahdollista,eivätisätja
äiditolejuurikaantarttuneettähänvaihtoehtoon.Osittaistahoitovapaata
käyttääyhteensävainnoin10000henkeä,joistasuurinosaonpientenkoululaistenvanhempia.
156
10. MIEHET JA TASA-ARVO
Vaikkatasa-arvopolitiikkajaselontekokokonaisuudessaantarkastelevatsekä
miestenettänaistenasemaa,selonteonerillinenmiehiäjatasa-arvoakoskeva
osioonkatsottuaiheelliseksi.Myösmuillayhteiskuntapolitiikanalueillakuin
tasa-arvopolitiikassa,esimerkiksisosiaali-jaterveyspolitiikassa,asetetaan
tavoitteita,jotkakoskevaterityisestimiehiä.
Tasa-arvopolitiikassaonerityisesti2000-luvultalähtienolluttavoitteena
miestenvahvempiintegrointiosaksitasa-arvopolitiikkaasekäpolitiikankohteenaettätoimijoina.Miehetjatasa-arvo-teemanvoidaankatsoanousseen
tasa-arvopolitiikanasialistallekolmestasyystä:ensinnäkin,miehiintulee
kiinnittäähuomiotasekätoimijoinaettätoimienkohteenaedistettäessä
sukupuoltentasa-arvoa;toiseksisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen
vaatiihuomionkiinnittämistämyösmiehiin;jakolmanneksimiestenkokemat
ongelmatedellyttävätmyöstasa-arvopoliittistahuomiota.
Keskeinenstrategiamiehiinjatasa-arvoonliittyviinhaasteisiinvastaamisessaonsukupuolinäkökulmanhuomioiminenpolitiikka-alueilla,joillamiesten
asemaonjoiltakinosinselvästihuonompikuinnaisten.Tällaisiksialueiksion
tunnistettumuunmuassaterveys-jasosiaalipolitiikka.Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminennostaaesiinmuitakinteemojajatoimenpiteitä,jotka
ovatmiestenelämäntilanteidenjatoiminnankannaltatärkeitä.Seontärkeä
työvälinepaitsinaisten,myösmiestenkokemienongelmientunnistamiseksi
jaratkaisemiseksi.
Valtavirtaistamisenlisäksijoillakinalueillatarvitaanerityisestimiehiin
kohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiajahankkeita.Miestennykyistäaktiivisempiosallistuminenvoirikastuttaatasa-arvokeskusteluanäkökulmilla,joissa
myösmiestenkeskinäiseterotjaheidänelämäntilanteidensamoninaisuus
otetaanhuomioon.Samallavoidaanrikkoamiehiäkoskeviastereotypioitaja
kiinnittäähuomiotamiestenkeskinäisiinvaltasuhteisiin.
Suomalaisessatasa-arvopolitiikassaon1970-luvultalähtien käsiteltymyös
miehiä.Merkittäväedistysaskelotettiinvuonna1988,jollointasa-arvoasiain
neuvottelukuntaperustiensimmäisenmiesjaostonsa.Siitälähtienneuvottelukunnallaonainaollutmiesjaosto,jokaonnostanutkeskusteluunmiehiin
jatasa-arvoonliittyviäkysymyksiä.Jaostonavainteemojaovatolleetmuun
muassaisyyteen,väkivaltaan,huoltajuuteenjaparisuhteeseenliittyvätkysymykset.Jaostoontyölläänosoittanutsen,ettämiehiäeivoikäsitelläyhtenäisenäryhmänä.Osamiehistämyöskokeenaisilletyypillisempiäongelmia,
esimerkiksisinnitteleemääräaikaisissapalvelussuhteissamatalapalkka-aloilla.
Julkisessa keskustelussa miesten ja sukupuolten välisen tasa-arvon
suhdemielletäänuseinkapeastitarkoittamaanainoastaanmiestenaseman
157
parantamistajamiestenkokemiaongelmia.Hallituksentasa-arvopolitiikassa
näkökulmaontätälaajempi:miestensuhdesukupuoltenväliseentasa-arvoon.
Sekattaapaitsimiestenasemanparantamisen,myösmiestenroolinsukupuoltentasa-arvonedistämisessäjanaistenasemanparantamisessa.Laajasti
miestenjasukupuoltentasa-arvonvälistäsuhdettakorostavanäkökulmaon
myösyleisimminkäytössäkansainvälisessätasa-arvoyhteistyössä.
Kansainvälisessätasa-arvopoliittisessakeskustelussamiestenjatasa-arvon
suhdettaonkäsiteltyaiempaamerkittävästienemmän2000-luvulla.Tällä
keskustelullajatoiminnallaonkinpaljonannettavaasuomalaiseentasa-arvopolitiikkaan.Miehetjatasa-arvo-teemaonolluterityishuomionkohteenamuun
muassaYK:ntasa-arvopolitiikkaakäsittelevänNaistenasema-toimikunnan
kokouksessa,PohjoismaidenministerineuvostossajaEuroopanneuvostossa.
EU:ntasa-arvopolitiikassamiesnäkökulmankeskiössäonollutmiesten
perhevapaidenkäytönlisääminen.EUantoiSuomenaloitteestamiehistäja
tasa-arvostaneuvostonpäätelmätvuonna2006.Päätelmientavoitteenaoli
luodastrategistanäkökulmaamiestenjatasa-arvonväliseensuhteeseenEU:n
tasa-arvopolitiikassa.
10.1 HALLITUSTEN MIEHIIN JA TASA-ARVOON KESKITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
Seuraavaksitarkastellaanjaarvioidaanhallitusohjelmienjatasa-arvo-ohjelmienmiehiinjatasa-arvoonliittyviätavoitteitajatoimia.Pääpainoonhallituskausissa2003–2007ja2007–2011,jolloinaiheonollutpainavimmin
esillätasa-arvopolitiikassa.Tarkastelunpääpainokohdistuutavoitteisiinja
toimiin,jotkaonselvästinimettyerityisestimiehiäkoskevaksi.Lisäksitarkastelunkohteeksionotettumyöstavoitteitajatoimia,joitaonkirjoitettu
siten,ettänekoskevatsekämiehiäettänaisia(esimerkiksi:”lievennetään
työmarkkinoidenjakautumistanaistenjamiestenammatteihin”).Arvioinnissa
onpyrittykorostamaanmieskeskeistänäkökulmaasilloinkin,kuntoimet
koskevatmolempiasukupuolia.
Erityisestimiehiinkohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiaonviimeisen15
vuodenaikanatasa-arvopolitiikassatoteutettuvähän.Tänäaikanaonollut
yksikeskeinenjamerkittävämiehiinkeskittyvätasa-arvopoliittinentavoite
elimiestenperhevapaidenkäytönlisääminen.Muuterityisestimiehiäkoskevattavoitteetovatolleetesilläsatunnaisemmin,esimerkiksiyksittäisinä
kehittämishankkeina.
Hallitusohjelmissavainmiehiinkeskittyviätavoitteitaontarkasteluajanjaksonaollutkaksi.Tasa-arvopoliittisetkysymyksetpäätettiinarvioidamiesnäkökulmastavuoden2003hallitusohjelmassa.Isienperhevapaidenkäytön
lisääminenpuolestaanonollutesillävuodesta1999lähtienjokaisessahallitusohjelmassa.Näitäkahtatavoitettavoipitääkeskeisimpinämiehiinja
tasa-arvoonliittyvistätasa-arvopoliittisistatavoitteista.
Hallituksentasa-arvo-ohjelmissamiehiinliitettyjätavoitteitajatoimia
onuseillaeriteema-alueilla.Nämätavoitteetjatoimetovatosanakutakin
158
aihetta,kutennaisiinkohdistuvaaväkivaltaa.Tasa-arvo-ohjelmiinonkirjattu
kahdentasoisiatoimia:erityisestimiehiinkohdistettavialainsäädännöllisiä
muutoksiajamiehiäkoskeviayksittäistoimia,kutenkehittämishankkeitaja
selvityksiä.Lisäksijoidenkinaiheidenyhteydessäonehdotettusukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaelimiestentilanteenhuomioimistajollain
toisellapolitiikka-alueella,kutenterveyspolitiikassa.
10.2 STRATEGINEN AVAUS: TASA-ARVOPOLIITTISTEN
KYSYMYSTEN ARVIOINTI MIESNÄKÖKULMASTA
Vuoden2003hallitusohjelmassatodetaan,että”tasa-arvopoliittisetkysymyksetarvioidaanmyösmiesnäkökulmasta”.Tavoitteentoteuttamiseksilaadittiinvuonna2006selvitys,jossajäsennetäänmiestenjatasa-arvopolitiikan
suhdettastrategisesti.
Keskeiseksistrategisentasontavoitteeksiselvityksessäasetettiinkokonaisuuden”miehetjatasa-arvo”sisällyttäminenosaksitasa-arvopolitiikanydintä.
Tämätarkoittaakahtaasiaa:Ensinnäkinmiehettulisiintegroidavahvemmin
tasa-arvopolitiikkaansekäpolitiikankohteenaettätoimijoina.Toiseksi,tämä
tulisitehdäsekäosanatavanomaisiatasa-arvopolitiikantoimiaettäerillisten
miehiinkeskittyvientoimienavulla.
Selvityksessänimettiinviisistrategistatavoitetta:
1) vahvistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista
2) lisätäänmiehiinkohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiajahankkeita
3) vahvistetaanmiestenosallistumistatasa-arvopoliittiseenkeskusteluun
4) syvennetään miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkastelevaa
asiantuntemusta
5) huomioidaanmiehettasa-arvopuheessa.
Miehiäjatasa-arvopolitiikkaakäsitteleväselvitysoliuusiavaus.Vastaavaa
kokonaisesitystätästäaiheestaeioltuaiemminSuomessalaadittu.
Voidaantodeta,ettävaltavirtaistaminenonvahvistunutosanayleistä
tasa-arvopolitiikanstrategiaajamiestenosallistuminentasa-arvopoliittiseenkeskusteluunonlisääntynyt.Huomionkohdistaminenmyösmiehiin
osanamuutatasa-arvopolitiikkaaonjonkinverranlisääntynyt,muttaerityisestimiehiinkohdistettujentoimienmäärääonvaikeaarvioida.Selvityksen
laatimisenjälkeenmuutamatjärjestötovatalkaneetjärjestäämieserityisen
osaamisenkursseja,muttakokonaisvaltaisempijainstitutionalisoituosaamisenrakentamineneiolemerkittävästiedennyt.Tasa-arvo-ohjelmatasolla
työonjatkunutlähinnäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkautta.
Valtavirtaistamisenkeskeisyyttämiesnäkökulmassakorostettiinmyösvuoden
2004tasa-arvo-ohjelmassa.
159
10.3 ISIEN PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ
Selvästikeskeisinmiehiinliitettytasa-arvopolitiikantavoiteonollutisien
perhevapaidenkäytönlisääminen.Aiheonollutesilläkaikissatasa-arvoohjelmissajakaikillahallituskausilla.Vuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmassa
huomiotakiinnitettiinmyösisänasemaanvanhempanaerotilanteessa.
Isienperhevapaaoikeuksiinonvuodesta1995tehtyuseitaparannuksia,
jotkaovatkasvattaneetisilletarkoitettujaperhevapaita,nostaneetkorvaustasoa
jajoustavoittaneetkäyttöajankohtaa.Vuonna2003luotiinmahdollisuusvain
isälletarkoitettuunniinsanottuunisäkuukauteen.Kampanjoidenavullaon
kannustettuisiäperhevapaidenkäyttöönjapyrittymuuttamaantyöpaikoilla
asenteitasuopeammiksiisienperhevapaitakohtaan.Tasa-arvobarometrin
(2008)mukaanasenteetisienperhevapaidenpitämistäkohtaantyöpaikoillaovatkinmuuttuneetjonkinverranmyönteisemmiksivuodesta2001.
Isyysvapaankäyttöonkinyleistynyt2000-luvullaselvästi.Sensijaanisien
vanhempainvapaidenjahoitovapaidenkäyttöonlisääntynytvainvähän.Työtä
isienvanhempainvapaidenkäytönlisäämiseksionsiisedelleenjatkettava.
Kotimaistenjaulkomaistenkokemustenperusteellatiedetään,ettäisätkäyttävätnimenomaanheillekorvamerkittyjävapaita,jotkaperhemenettää,ellei
isäniitäkäytä.
Etävanhemmat,joistasuuriosaonmiehiä,ovatsaaneetoikeudentilapäiseenhoitovapaaseensairaanlapsenhoitamiseksi.Muidenperhevapaiden
kohdallaetävanhempienasemassaonedelleenparantamista.Eronneidenisien
asemaantuleekiinnittäähuomiotasekälainsäädännönettäviranomais-ja
palveluidenkäytäntöjentasoilla.Esimerkiksisosiaalityöntekijöidenjalasten
kanssatoimivienammattilaistentäydennyskoulutukselleontarvetta.Eron
oneriyhteyksissätodettuvaikuttavankielteisemminmiehiinkuinnaisiin.
Tutkimustenmukaanvanhempainvapaanjakaminenjajaettuvastuuperheen
arjestaovatyhteydessäalentuneeseeneroriskiin.Tulevaisuudessaolisitärkeätäkohdistaaisänrooliavahvistettaessahuomiotamyöstekijöihin,jotka
ennaltaehkäiseväteroja.
10.4 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ
Terveydenjasyrjäytymisentasa-arvokysymyksiinontasa-arvopolitiikassa
pyrittyvaikuttamaanerityisestisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisella.
Sukupuolinäkökulmaterveyteenjasosiaalipalveluihinonhallitusohjelmatasollaollutesillävuoden2007hallitusohjelmassa,jossatodetaan,että”sosiaali-
jaterveyspalveluissajaterveyserojenkaventamistyössäkiinnitetäänhuomiota
myössukupuolinäkökulmaan.”Vuosien2008–2011tasa-arvo-ohjelmassa
tavoitteeksikonkretisoitiinsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenterveydenedistämisenpolitiikkaohjelmaanjasosiaaliturvankokonaisuudistukseen.
Sukupuolinäkökulmanhuomioiminennäilläalueillakoskeeerityisestimiehiä,
160
mikäontodettumyösvuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelma
toteaasyrjäytymisriskinolevansuuritietyissämiesryhmissä,jamiestenylikuolleisuudenolevansuurinsukupuoltentasa-arvoonliittyväterveyspoliittinenhaaste.Terveydensukupuolinäkökulmanonvuosien2004–2007tasaarvo-ohjelmassatunnistettuliittyvänmiehiinmyöstapaturmienehkäisyn
näkökulmasta.Ohjelmaanolikirjattumiehiinkohdistettujatapaturmien
ehkäisykampanjoitajatyötapaturmienehkäisyohjelma.
Sukupuoltenväliseterotterveydessäjasyrjäytymisessäeivätjuurikaanole
pienentyneetviidentoistavuodenaikana.Esimerkiksityöikäisinäkuolleista
edelleenseitsemänkymmenestäonmiehiä.Vaikuttaasiltä,ettämiesten
terveyttäjasyrjäytymistäkoskevienkysymystenkäsittelyvaltavirtaistamisen
kauttaonvastaalkuvaiheessa.Miestenterveydenjaterveyskäyttäytymisen
edistämiseksitulisierihallinnonaloillatoteuttaanykyistäenemmänerityistoimia,joissaonvahvasukupuolinäkökulma.Näidentoimienpohjaksitarvitaan
myöstutkimustietoajaanalyyttistanäkökulmaasyrjäytymistäsekäsyrjintää
koskeviinkysymyksiin.
10.5 SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA
POIKIEN ASEMA KOULUTUKSESSA
Opetus-jakulttuuriministeriönhallinnonalallamiehetjatasa-arvo-teemaon
tasa-arvo-ohjelmissaollutesillätyttöjenjapoikienkehityksellistenjaoppimiserojensekätyömarkkinoidensegregaationyhteydessä.Miehiinjapoikiin
liittyviätoimiaonkirjattuvuosien2004–2007ja2008–2011tasa-arvo-ohjelmiin.Kouluunliittyvättoimetovatkoostuneetpedagogistenmenetelmien
kehittämisestäoppimiserojenperusteellajakirjastotoiminnankehittämisestä
poikienlukemisharrastuksentukemiseksi.Oppimistulostenerojaselvittäneen
hankkeenmukaankeskeinenkeinokaventaaerojaolisiopettajanmahdollisuus
tukeaoppilaitayksilöllisemmin.Työtäerilaistenoppijoidentukemiseksion
jatkettuhankkeenjälkeen,muttaerityistukeatarvitsevienpoikientukemiseen
eiolekäynnistettykehittämistoimia.Poikienlukemisharrastustapuolestaan
ontuetturahoittamallapaikallisiahankkeita.
Yksittäistenhankkeidenvaikutuksetsukupuoltenoppimis-jakouluttautumiseroihinsekälukemisharrastukseenjäävätvähäisiksi.Sukupuolten
väliseterotontiedostettukoulutuspolitiikassa.Laajojen,erityisestipoikiin
kohdistettavienerityistoimiensijaantulisisukupuolinäkökulmaavahvistaa
koulutuspolitiikassakauttalinjan.
10.6 SEGREGAATION PURKAMINEN
Segregaationpurkamiseensekäkoulutuksessaettätyömarkkinoillakiinnitetäänhuomiotavuosien2003–2007ja2008–2011tasa-arvo-ohjelmissa.
Toimientasollasegregaationpurkamisessahuomiotaonkiinnitettyerityisesti
tyttöjenkannustamiseenmiesvaltaisille,esimerkiksiteknisillealoille.Naisten
osuusmiesvaltaistenalojenopiskelijoistaonkinkasvanut2000-luvulla,kun
161
taasnaisvaltaisimmillaaloillavastaavaamiesopiskelijoidenmääränkasvua
eiolehavaittavissa.
Ammatillisensegregaationlieventämistäkoskevissatutkimuksissaon
todettu,ettätyöhallinnontoimienvaikutusonvähäinenjatyövoimakoulutuksenvaikutussegregaatioontapahtuupääasiassakouluttamallanaisia
miestenaloille.Miesteninnostaminenhoiva-aloilletyövoimakoulutuksen
keinoinonkoettuvaikeaksi.Vuosien2008–2011tasa-arvo-ohjelmassakehotetaantukemaanerityisestiheikostikoulutettujenmiestenaikuiskoulutukseen
hakeutumistaohjaus-janeuvontapalveluin.Segregaationpurkamiseksion
toteutettulukuisiaESR-hankkeita,joistaselkeäenemmistöonkeskittynyt
naistenmääränlisäämiseenmiesvaltaisillaaloilla.Segregaationpurkamiseen
tähtäävissätoimissatulisikinjatkossakiinnittääerityistähuomiotasiihen,että
myöspoikiajamiehiäkannustettaisiinhakeutumaannaisvaltaisillealoilleja
niihinjohtaviinkoulutusohjelmiin.
10.7 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA PROSTITUUTION EHKÄISEMINEN
Miehiinonkiinnitettyhuomiotanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemisen
yhteydessävuosien2004–2007tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelmassaviitataan
tavoitteeseenparantaaväkivaltaansyyllistyneidenhoito-ohjelmia. Suurta
edistystäpalveluissaeiohjelmienmyötäoletapahtunut,eivätkäyksittäiset
toimetoletuoneetmuutostapalveluidenperushaasteisiin.Kutenmuutkin
naisiinkohdistuvaanväkivaltaanliittyvätpalvelut,ovatmyöstekijöillekohdennetutpalvelutedelleenyksittäistenjärjestöjentarjoamia.Niidenalueellinen
kattavuusonepätasaista,rahoitusepävarmaajalaatu-sekätoimintastandardit
puuttuvat.Varusmiehilleonannettupalveluksenaikanaparisuhdeväkivallan
vastaistakoulutusta.Koulutustoteutettiintutkimus-jakehittämishankkeena
pilottivaruskunnissa.Yksittäisenhankkeenvaikutuksetjäänevätvähäisiksi,
elleityötäjatketa.
Prostituutionehkäisyliittyyerityisestimiehiin,koskamiehetmuodostavatselkeänenemmistönseksinostajista.Hallituksentasa-arvo-ohjelman
mukaisestivuosina1998–2002toteutettiinprostituutionehkäisyprojekti.
Projektinmyötäpoikkihallinnollistayhteistyötäprostituutionjaihmiskaupanehkäisemiseksikehitettiinkansallisestijakansainvälisestisekätiedotuskampanjoitajärjestettiinpotentiaalisilleostajille.Tietoisuusprostituutioon
liittyvistäongelmistasittenvuoden1995onnoussut.Vuodesta2006on
ollutvoimassarikoslainsäännös,jokakieltääseksikaupankohteenaolevan
henkilönhyväksikäytön.Lainvoimaantuloaedelsikeskusteluseksinoston
kriminalisoinnistakaikissatapauksissa,kutenRuotsi,NorjajaIslantiovat
tehneet.Prostituutioonjaihmiskauppaanliittyvääpolitiikkaavalmisteltaessatulisihuomioidaaiempaaenemmänsukupuolinäkökulmajaerityisesti
miestenrooliilmiössä.
162
11. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA
IHMISKAUPPA
Naisiinkohdistuvaväkivaltaonvakavaihmisoikeusongelmajasukupuolten
välisentasa-arvoneste.Kansainvälisissäsopimuksissajasuosituksissanaisiin
kohdistuvaväkivaltamääritelläänennenkaikkeasukupuoltenvaltasuhteisiin
perustuvanarakenteellisenaongelmana,naisiinkohdistuvanaihmisoikeuskysymyksenäjasyrjintänä.
Naisiinkohdistuvaväkivallallatarkoitetaanmitätahansasukupuoleen
liittyvääväkivaltaa,jokaaiheuttaataisaattaaaiheuttaanaisillefyysistä,seksuaalistataihenkistähaittaataikärsimystä.Yhdistyneidenkansakuntienja
Euroopanneuvostonmääritelmissäesimerkiksiperheessätapahtuvaväkivalta,seksuaalinenväkivalta,haitallisiintraditioihinperustuvaväkivaltaja
prostituutioonpakottaminenovatnaisiinkohdistuvanväkivallanerimuotoja.
KeskeistätässäYK:nkansainvälisestihyväksytyssänaisiinkohdistuvan
väkivallanmääritelmässäonse,ettäsenmukaannaisetvoivatkohdataväkivaltaaniinyksityiselläalueella,parisuhteenjaperheenpiirissä,kuinmyös
julkisellaalueellakodinulkopuolella,työpaikalla,oppilaitoksissajamuissa
yhteiskunnallisissayhteyksissä.
Perheessätailähisuhteessatapahtuvaväkivaltaonyleinennaisiinkohdistuvanväkivallanmuoto.Lähisuhde-japerheväkivaltaavoivatkuitenkin
kokeamyösmiehet.
11.1 VALTION VELVOLLISUUS ESTÄÄ NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA
Suomenhallitusonlukuistenkansainvälistenihmisoikeussopimustenkautta
sitoutunutsuojelemaan,kunnioittamaanjaedistämäänihmisoikeuksiaja
perusvapauksiasekäehkäisemäänsyrjintää.Naistenihmisoikeuksienkannalta
merkittävinkansainvälinensopimusonYK:nCEDAW-sopimus.CEDAWkomiteanmukaannaisiinkohdistuvaväkivaltakatsotaansisältyvänsopimuksen
määritelmäänsukupuoleenperustuvastasyrjinnästä.Vuonna1995Pekingin
naistenmaailmankonferenssissahyväksytyssätoimintaohjelmassanaisiinkohdistuvaväkivaltanostettiinyhdeksiniistä 12strategisestateemasta,joihin
liittyviintoimenpiteisiinvaltiotovatsitoutuneetnaistenasemanedistämiseksi.
Suomenvaltiollaonihmisoikeussopimustenosapuolenavelvollisuushuolehtiasiitä,ettävaltioeiitseomillateoillaantaitekemättäjättämisillään
syyllistyihmisoikeusloukkauksiin.Valtiononlisäksitaattava,ettäyksityiset
henkilöteivätsyyllistynäidenoikeuksienloukkaamiseen.Tämäns.suojeluvelvollisuus(duediligence-periaate)sisältäävelvollisuudenestääyksityishenkilöidentekemätloukkaukset,tutkiane,rangaistaniihinsyyllistyneitäja
tarjotaloukkaustenuhreilleasianmukainenkorvaus.
163
Duediligence-periaateedellyttäävaltioltakokonaisvaltaistasitoutumista
väkivallanennaltaehkäisyyn,uhriensuojeluunjaväkivallanuusiutumisen
ehkäisyynkaikinmahdollisinkäytettävissäolevinkeinoin.Käytännössäse
merkitseesamanaikaistenerialueille(lainsäädäntö,uhripalvelut,asenteiden
muuttaminen,ammattiryhmienkoulutus,tiedonkeruujatilastointi)kohdistuvientoimenpiteidentoteuttamistajaseurantaasiten,ettäuhrinsuojeluon
toimenpiteidenjatoimenpiteidenarvioinninkeskiössä.
Kansainvälisiäihmisoikeussopimuksiavalvovatelimetovattoistuvasti
kiinnittäneethuomiotaSuomen riittämättömiintoimiinnaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemiseksi.Suomeaonmyösmoitittuperheväkivallan
erityislainsäädännönpuuttumisesta.SuomearaportoiCEDAW-komitean
pyynnöstäerillisestinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyäkoskeviensuositustentoimeenpanostakesällä2010.
Euroopanneuvostossaonkäynnissäneuvottelutnaisiinkohdistuvanja
perheväkivallanvastaisestayleissopimuksesta.Sopimuksellaolisivoimaan
tullessaanmerkittävävaikutusnaisiinkohdistuvanjaperheväkivallanehkäisemisessäjauhriensuojelussa,silläsopimustähtäämuunmuassalainsäädännöllistenkeinojenvahvistamiseentälläalueella.Suomitukeeneuvotteluissa
mahdollisimmankattavanjatehokkaastitoimivanjärjestelmänaikaansaamista.
11.2 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA HALLITUSOHJELMIEN JA TASA-ARVO-OHJELMIEN
TAVOITTEISSA
Naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemiseentähtääviätoimiaonsisältynytkaikkiinselonteontarkastelussamukanaolleisiintasa-arvo-ohjelmiin.
NäistäohjelmistaLipposenIhallituksentasa-arvo-ohjelmaoliensimmäinen,
jossanaisiinkohdistuvanväkivallantoimetnostettiinkeskeiseenasemaan.
Ohjelmassakiinnitettiinhuomiotaperheessätapahtuvanväkivallanlisäksi
myösseksuaalisuudenkaupallisuuteen,prostituutioonjavaimokauppaan.
Naisiinkohdistuvanväkivallanesiintuloatasa-arvopoliittiselleagendalleoli
pohjustamassatasa-arvoasianneuvottelukunnanjasenväkivaltajaostonerityisesti1990-luvunalussatekemätyökeskustelunherättämiseksi.LipposenII
hallituksenhallitusohjelman tavoitteena olierityisenhuomionkiinnittäminen
perheväkivallantorjumiseen.
VanhasenIhallitus ottitavoitteekseentehostaakokonaisvaltaistapuuttumistaväkivaltaan.Väkivaltanostettiinhallitusohjelmassaesillekansallista
turvallisuuttaheikentävänäilmiönäjasukupuoltentasa-arvokysymyksenä.
Kokohallituskaudellasitouduttiinparisuhde-janaisiinkohdistuvanväkivallan,prostituutionjanaiskaupanehkäisyyn.Tasa-arvo-ohjelmantavoitteita
olivatmuunmuassakoulutuksenlisääminennaisiinkohdistuvastajaperheväkivallasta,Lapissaesiintyvänprostituutionyleisyydenkartoittaminenja
ehkäiseminensekähenkisenjafyysisentyöpaikkaväkivallanvähentäminen
naisvaltaisillaaloilla.
164
VanhasenIIhallituksentasa-arvo-ohjelmantavoitteenaolijatkaanaisiin
kohdistuvanväkivallanehkäisyäosanalähisuhde-japerheväkivallanehkäisyä.
Ohjelmanyksityiskohtaisettavoitteetolivatseuraavat:naisiinkohdistuvan
väkivallanehkäisynasiantuntemuksenjatkuvuusvarmistetaanao.ministeriöissä(OM,SM,STM,UM);vahvistetaanlähisuhde-japerheväkivallanehkäisynkoordinaatiotajaresurssejasekälaaditaanpoikkihallinnollinenohjelma
naisiinkohdistuvanväkivallanvähentämiseksi.
Naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemistäkoskeviatavoitteitaonsisällytetty2000-luvullamyösmuihinkansallisiinohjelmiin.Ensimmäisensisäisen
turvallisuudenohjelman(2004–2007)osanarikoksentorjuntaneuvostovalmistelikansallisenväkivallanvähentämisenohjelman,jokakattoikaikkikeskeiset
väkivallanosa-alueet,sisältäenerillisenosionnaisiinkohdistuvastaväkivallan
ehkäisystä.Toiseensisäisenturvallisuudenohjelmaan(2008–2011)onsisällytettyuseitanaisiinjalähisuhdeväkivallanehkäisyynliittyviätoimenpiteitä.
Naisiinkohdistuvanväkivallantavoitteethallitusohjelmissajahallituksen
tasa-arvo-ohjelmissaovatkohdistuneetpääasiassalähisuhde-japerheväkivaltaan.Myöstyöpaikkaväkivaltaannaisvaltaisillaaloillaonviimevuosina
kiinnitettymelkopaljonhuomiota.Kansainvälisestäihmisoikeusperustaisesta
näkökulmastakatsoenhallituksenohjelmatavoitteistajatoimenpiteistäpuuttuunaisiinkohdistuvanväkivallankokonaisvaltainentarkastelu,jokahuomioisi
kaikkinaisiinkohdistuvanväkivallanmuodot.Ohjelmateivätesimerkiksi
olekattaneetkaikkiahaitallisiintraditioihinperustuvanväkivallanmuotoja
(pakkoavioliitot,kunniaanperustuvatpahoinpitelytjatapotsekäsukupuolielintensilpominen)taiseksuaalisenväkivallanjaraiskaustenehkäisyä.Naisiin
kohdistuvanväkivallanehkäiseminensota-jakonfliktitilanteissaonSuomessa
huomioituerillisessätoimenpideohjelmassa(YK:nturvallisuusneuvoston
päätöslauselma1325”Naiset,rauhajaturvallisuus”,Suomenkansallinentoimintaohjelma2008–2011).
11.3 KESKEISET TOIMENPITEET NAISIIN KOHDISTUVAN JA LÄHISUHDEVÄKIVALLAN
VÄHENTÄMISEKSI
Naisiinkohdistuvaajalähisuhdeväkivaltaaonpyrittypääasiassaehkäisemään
projektiluonteisillaväkivallanehkäisyhankkeilla.Sosiaali-jaterveysministeriö
toteuttiviisivuotisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyhankkeenvuosina
1998–2002.Tavoitteenaolilisätätietoisuuttanaisiinkohdistuvastaväkivallasta,kehittääammatillistakoulutustajaväkivaltaakokeneidenpalveluita
sekäedistääväkivallanehkäisyätutkimuksen,tilastoinninjalainsäädännön
avulla.Ohjelmanaikanakehitettiinalueellisiapalvelumallejaväkivallanuhrien
auttamiseksijatehtiinyhteistyötäpoliisin,sosiaali-jaterveydenhuollonhenkilöstönkanssa.Tämänhankkeenaikanakäynnistettyätyötäjatkettiinosittain
sosiaali-jaterveysministeriönvuosina2004–2007toteuttamassalähisuhde-ja
perheväkivallanehkäisemisenohjelmassa,jokatoteutettiinyhteistyössälää-
165
ninhallitustenkanssa.Ohjelmatavoitteenaoliparantaaerityisestisosiaali-ja
terveydenhuollonpalveluita.
Edellämainittujentoimintaohjelmienvälillemuodostuikäytännössäuseampienvuosientauko.Sosiaali-jaterveysministeriönviisivuotisenhankkeen
loputtuaalueellistentoimintarakenteidenjatoimintamallienkehittäminen
jäivätlähestulkoonyksittäistentoimijoidenjahenkilöidenvaraan.Hankkeiden
välisenkatkonseurauksenalähisuhde-japerheväkivallanehkäisynohjelmassa,
jokaoliresursseiltaanedellistähankettahuomattavastipienempijakestoltaanlyhyempi,rakenteidenjatoimintamallienluominenjouduttiinosittain
aloittamaanalusta.
Sekälähisuhde-japerheväkivallanettänaisiinkohdistuvanväkivallan
ehkäisyntoimetonviimevuosinasijoitettueriohjelmiin,jasiksitoimenpiteidenseurantaanjakehittämiseenliittyvääkeskinäistäkoordinointiaei
olekyettyjärjestämäänparhaallamahdollisellatavalla.Jatkossaväkivallan
ehkäisynkehittämisessätuleehuomioidanaisiinkohdistuvanväkivallankokonaisvaltainenehkäisyjasiihenliittyvälaajatavoitteidenjatoimenpiteiden
valikoima.Väkivallanehkäisyynliittyväntoiminnankoordinointiajakehittämistäpalvelisiparhaitenpysyvävaltakunnallinenorganisaatiorakenne.Tässä
rakenteessatulisihuomioidaväkivallanehkäisyynliittyvientoimenpidealueidenlaaja-alaisuusjamoniammatillisuus(esimerkiksilainsäädännöllisten
keinojenjaviranomaisyhteistyönkehittäminen,sosiaali-jaterveydenhuollon
palvelut,väkivallanennaltaehkäisyoppilaitoksissa,työpaikoillajakansalaisyhteiskunnassa,tiedonkeruujatilastointi).Lisäksiväkivallanehkäisytyön
valtakunnallisessaorganisoinnissatuleeottaahuomioonväkivallanehkäisyä
koskevakehittämis-jatutkimustoiminta,koulutus-jaasiantuntija-avuntarve
sekäkansainvälistenyhteyksienylläpitäminen.
Vähemmistöryhmiennaisetovaterityisenhaavoittuvassaasemassaväkivallankohtaamisessa.Väkivallanehkäisyohjelmissaonnostettuesillemaahanmuuttajataustaistennaistenkokemaväkivaltajasiihenliittyväterityistoimenpiteet.Jatkossaväkivallanehkäisyssätulisihuomioidalaajemminnaisten
moninaisuusjanesosiaalisetjakulttuurisettekijät,jotkavaikuttavatvähemmistönaistenriskiinjoutuamoniperustaisensyrjinnänjaväkivallanuhreiksi.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008–2011) kirjauksen mukaisesti
poikkihallinnollistanaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämisenohjelmaa
valmisteltiin2009–2010aikana.Ohjelmahyväksyttiinsisäisenturvallisuudenministerityöryhmässäkesäkuussa2010.Poikkihallinnollinenohjelma
lähestyynaisiinkohdistuvaaväkivaltaakokonaisvaltaisestijasisältääkattavat
toimenpiteetväkivallanehkäisystä,uhrinsuojelemisestasekärikoksentekijän
saattamisestavastuuseenteoistaan.
Ohjelmanpääpainoonhaavoittuvassaasemassaoleviennaistensuojelemisessa(esim.etnisetjakulttuurisetvähemmistöt,vammaiset,seksuaali-ja
sukupuolivähemmistöt),parisuhdeväkivallanuusiutumisenehkäisemissäja
seksuaalisenväkivallanvähentämisessä.Ohjelmanlaatimisessaonlisäksihuomioitukansainvälisetvelvoitteetjasuosituksetnaisiinkohdistuvanväkivallan
166
ehkäisemisentehostamiseksi.Poikkihallinnollisenohjelmansisältämättoimenpiteetonsuunniteltutoteutettavaksivaiheittainvuosina2010–2015.
11.4 PALVELUT VÄKIVALLAN UHREILLE JA MUILLE
OSAPUOLILLE
Palvelurakenne ja palvelumallien kehittäminen väkivallan uhreille
Palveluidenjapalvelurakenteidenkehittäminenvaltakunnallisestionollut
keskeisiätavoitteitahallituksentoteuttamissanaisiinkohdistuvanväkivallan
japerheväkivallanehkäisyntoimintaohjelmissa.Perusajatuksenaonollut,että
väkivallankaikkiosapuoletsaavatpalvelujajatukeajulkisensektorinorganisoimana.Näidentoimintaohjelmienpääasiallisenatavoitteenaonollutsitouttaa
kuntiajaseutukuntiaperhe-janaisiinkohdistuvaaväkivaltaaehkäisevään
työhönjaluodasiihentoimiviarakenteita.Julkisensektorinpalvelutarjonta
onkuitenkinedelleensatunnaistajapalveluidensaatavuudessaonalueellisia
eroja.Erityisestipienissäkunnissapalveluitaonvähän,josollenkaan.Toisaalta
taasisoissakaupungeissapalveluistaonsuurikysyntäjavastaanottoaikojatai
hoitoonpääsyävoijoutuaodottamaanhyvinkauan.
Edistääkseenväkivallanuhrienpalveluidenkehittämistäsosiaali-jaterveysministeriöjaKuntaliittoovatluoneetsuositukset(2008)kuntiensosiaali-ja
terveystoimelle.Nämäsuosituksetantavatsuuntaviivatkuntiensosiaali-ja
terveyspalveluidenväkivallanehkäisytyöllejaohjeistavatsiitä,mitenpalveluttuleeorganisoidajamitäpalveluitaväkivallanosapuolilletuleetarjota.
Suositustentoteutuminenarvioidaanvuoden2011aikana.Arvioinninyhteydessätuleeratkaista,ovatkosuosituksetriittäviävaltionvastuuntoteuttamiseksitämänosa-alueenkohdaltavaitarvitaankoesimerkiksilainsäädännön
keinojapalvelujenvarmistamiseksi.
Väkivallanehkäisytyönjuurruttaminenpalvelujärjestelmäänjasenkehittäminenvaativatpitkäkestoistatoimintaansitoutumistajapysyvänohjaus-ja
tukirakenteenluomista.Määräaikaisilla,hallituskausiinsidotuillahankkeilla
jaohjelmillaeioleonnistuttuluomaanpysyviämuutoksiapalvelujärjestelmään.Kuntienjaseutukuntienitsenäisyys,kuntienpalvelurakenneuudistusjavaihtuvataloudellinentilanneasettavathaasteitaväkivaltapalvelujen
varmistamisellekokomaassa.Seurantaapalveluidenlaadunjakattavuuden
varmistamiseksionkehitettävävaltakunnallisesti.Väkivallanehkäisypalveluitatoteuttavienjärjestöjenrahoitusperustuupitkältiprojektirahoitukseen.
Raha-automaattiyhdistyksen(RAY)määräaikaisenrahoituksenpiirissäon
ollutuseitaväkivaltatyötätekeviäjärjestöjä.Tulevaisuudessaväkivallanosapuolilletarjottavienpalveluidenrahoitustuleevarmistaa.Tämäedellyttää,
ettävaltion,kuntienjajärjestöjenvälinentyönjakopalveluidenvarmistamiseksi
selvitetäänvaltakunnallisesti.
Väkivallan osapuolille tarjottavat palvelut
Kansainvälistensuositustenmukaisestinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyä
jauhriensuojeluakoskeviapalvelujaovatmuunmuassaturvakoditväkivallan
167
uhreille,puhelinneuvonta,kriisipalvelutraiskaustenjaseksuaalisenväkivallan
uhreille,terapiajatukiryhmätoimintasekäpalvelutväkivallantekijöille.Myös
väkivaltaakokeneetjatodistaneetlapsettarvitsevatpalveluita.
Lähisuhde-japerheväkivallanuhreilletarkoitetutturvakoditovatkeskeinen
auttamispalveluitatarjoavataho.Euroopanneuvostonsuosituksenmukaan
Suomenasukaslukuunnähdenmaassammetulisiollayksiturvakodinperhepaikka10000asukastakohden.Karkeastiarvioitunatämätarkoittaanoin
500turvakotipaikkaa.Suomessatarjollaolevienturvakotipaikkojenmäärä
janiidenvaltakunnallinenkattavuuseivätkykenevastaamaanpalveluiden
kysyntääneivätkäkansainvälisiinsuosituksiin.Sosiaali-jaterveysministeriö
teetätti2010selvityksenturvakotipalveluistaSuomessa.Selvityksenmukaan
Suomessaon21turvakotia,joissaonyhteensä123perhepaikkaalähisuhde-ja
perheväkivallanuhreille.
Sisäisenturvallisuudenohjelmantavoitteenaonvaltakunnallistaaturvakotitoimintavuoteen2015mennessä.ValtakunnallistamisenlisäksikeskeinenhaasteturvakotienkehittämisessäSuomessaonmyösrahoituksen
turvaaminen,silläpääosinyhdistyspohjaistenturvakotienrahoitus perustuu
asiakaskohtaisiinkunnanmaksusitoumuksiinjaostopalvelusopimuksiin.On
tärkeää,ettämyösperheettömiennaisten,nuorten,iäkkäiden,sukupuoli-ja
seksuaalivähemmistöjensekävammaistenpääsyturvakoteihinvarmistetaan.
Yksikeskeisistävaltionjärjestämisvastuullaolevistaväkivallanuhrien
palveluistaonmaksutonympärivuorokautinenpuhelinneuvonta.Tällaista
palveluaeiSuomessavieläolekäytössä.Kriisipuhelinneuvontaaylläpitävät
monetjärjestötsekäkunnatosanakunnallisiasosiaalipalveluita.Suomessaei
toistaiseksioleriittävästitarjollaterapia-jakeskusteluryhmiä,raiskauskriisikeskuksiaeikälastenjanuortenpalveluita,eikänäidenpalveluidenosalta
tarjontaaolekyettyvaltionhallinnontoimenpiteinlisäämäänmerkittävästi.
Myösseksuaalisenväkivallanuhrienpalveluitatulisilisätämerkittävästi,
jottaEuroopanneuvostonsuositusyhdestäraiskauskriisikeskuksesta200000
asukastakohdentoteutuisi.
Väkivallan katkaisuun liittyvillä ohjelmilla voidaan suojella uhria ja
ehkäistäväkivallanuusiutumista.Väkivallankatkaisuohjelmienkäyttöönottoaontehostettumuunmuassaosanaensimmäistäsisäisenturvallisuuden
ohjelmaa(2004–2007),jossaerityistähuomiotakohdistettiinväkivallanja
seksuaalirikostenehkäisyynvankiloissajayhdyskuntaseuraamuksissa.On
kuitenkinhuomioitava,ettänykytilanteessavainmurto-osaväkivaltatapauksistapäätyytuomioon.Näinollenvainpieniosaväkivallantekijöistävoidaanohjatakatkaisuohjelmiinrikosseuraamusjärjestelmänkautta.Katkaisuun
ohjaamisenmahdollisuuksiatulisikinkehittääenenevissämäärinkuntien
ennaltaehkäisevässäväkivaltatyössä.Ohjelmiatulisijatkossakehittääniin,
ettänepalvelevatmyöstoisestamaastatulleitakansalaisia.Euroopanneuvostosuosittaa,ettäkatkaisuohjelmialuodaanennenkaikkearikosprosessin
rinnalleeikäsenvaihtoehdoksi.
168
Eduskuntaedellyttiseksinostonkriminalisointiakoskevaalakiasäätäessään,ettäprostituoitujenkäytettäviksijärjestetäänriittävästisellaisiatukitoimia,joillaedistetäänheidänmahdollisuuksiaanirtautuaprostituutiostaja
siirtyätyöelämänpiiriin.Sosiaali-jaterveydenhuollontarjoamatperuspalvelut
eivätnykyiselläänsisällätämänkaltaisiapalveluita.Kolmannensektorintoimijoillaonnäidenpalveluidentarjoamisessakeskeinenrooli,muttajatkossa
valtiontuleevarmistaapalveluidensaatavuus.
Haavoittuvien ryhmien ja miesten huomioiminen palveluiden
tarjonnassa
Väkivallanuhrienauttamisjärjestelmässäjahallituksentoimenpiteissäväkivallanuhrienauttamiseksihuomioerityisryhmientarpeisiinonollutmelko
vähäistä.Maahanmuuttajienkokemaanväkivaltaanjaheidänerityistilanteeseensaonkiinnitettyjonkinverranhuomiotavaltionhallinnontoimenpiteissä,
muttaheillekohdistettujapalveluitaonedelleenhyvinvähän.
Maahanmuuttajanaiseteivätuseinkaanoletietoisiaoikeuksistaantaiavun
saamisenmahdollisuuksistajaovatsiksierityisenhaavoittuvassaasemassa
väkivaltaakohdatessaan.Avunhakemistavaikeuttaauseinmyöspuutteellinen
kielitaito.Edistääkseenmaahanmuuttajienkotouttamistajapalvelujenkehittämistäväkivaltaakokeneillemaahanmuuttajanaisille,sosiaali-jaterveysministeriöonjulkaissutoppaanmaahanmuuttajanaisistajaväkivallastasosiaali-ja
terveysalanväkivallanauttamistyöhön.Sisäisenturvallisuudenohjelmassa
(2008–2011)esitetäänmyöstoimia,joidenavullapyritäänparantamaan
maahanmuuttajanaisillekohdistettujapalveluitasiten,ettänehuomioivat
paremminmyösväkivaltaanjasenuhkaanliittyvätkysymykset.Ontärkeää,
ettäväkivallanehkäisyjauhriensuojeluotetaanhuomioonmahdollisimman
varhain,esimerkiksimaahanmuuttajilletarjotussaperustietomateriaalissa.
Väkivaltaajaväkivallanuhkaakokeneidenmaahanmuuttajanaistenoleskeluunliittyväepävarmuusvaikeuttaaedelleenheidäntilannettaan.Josheilleon
myönnettyoleskelulupaperhesiteenperusteella,heovatsidottujaväkivallan
tekijäänjatkoluvanjapysyvänoleskeluluvansaamiseksi.Siitäsyystähesaattavatollavieläsuuremmassavaarassatullaväkivallanuhriksi.Ulkomaalaislakiin
lisättiinjokokonaisuudistuksenyhteydessävuonna2004pykälä,jokamahdollistaauudenoleskeluluvanmyöntämisenperhesiteenpäätyttyäsilläperusteella,ettähenkilöilläonkiinteätsiteet(esim.työnteko,opiskelu)Suomeen.
Tätenpelonoleskeluluvanmenetyksestätaikarkotuksestaeienääpitäisiestää
väkivaltaanpuuttumista.Maahanmuuttoviraston(Migri)sisälläonohjeistettu
ottamaanperhe-elämänpäättymistilanteissahuomioonolosuhteet,joissa
perhesidepäättyieliesimerkiksitaustallaolevaperheväkivalta.
Lähisuhde-japerheväkivallansuosituksissasosiaali-jaterveystoimelle
kuntiakehotetaanhuomioimaanerikseenvanhusten,vammaisten,kehitysvammaistensekälastenjanuortenjaväkivaltaakäyttävientarvitsematpalvelut.
Palvelujentuleekyetävastaamaanmyössukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjen
kohtaamaanväkivaltaan.Haavoittuvienryhmientarvitsemiinpalveluihinon
169
kiinnitettyerityistähuomiotavuonna2010hyväksytyssäNaisiinkohdistuvan
väkivallanvähentämisohjelmassa.
Miestenläheissuhteissaankokemaaväkivaltaajasiihenliittyviätoimenpiteitäeitähänmennessäolehuomioituerillisenäkysymyksenälähisuhdeväkivallanehkäisyssä.Miestenkohtaamastalähisuhdeväkivallastatarvitaan
enemmäntutkimustajatietoamyöspalvelujenkehittämisennäkökulmasta.
11.5 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VÄKIVALLAN
EHKÄISYSSÄ JA UHRIEN SUOJELUSSA
Kansainvälisissäsuosituksissaviranomaistenjapalveluntarjoajienmoniammatillisenyhteistyönjatoimintamallienkehittämistäpidetäänyhtenäkokonaisvaltaisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisynperuspilarina.Useissa
Euroopanmaissaonotettukäyttöönviranomaistenjapalveluntarjoajien
yhdessäkehittämiäyhteistyömalleja,joidentarkoituksenaonarvioidaväkivallanuusiutumisenriskisekävarmistaauhrinturvallisuusjamahdollisuus
saadatukeajaneuvontaavälittömästi.
Suomessapoliisinjasosiaalitoimenyhteistyötäonkehitettyperheväkivaltaanpuuttumisentehostamiseksi.Sosiaalityöntekijöidenmäärääon
lisättykihlakuntienpoliisilaitoksillasekäpoliisinjasosiaalitoimenhyväksi
todettujakäytäntöjäonedistettyvaltakunnallisesti.Sisäisenturvallisuuden
ohjelmassaonmyösuseitakohtia,joidentoteuttamisessatarvitaanpoliisinja
sosiaalitoimenyhteistyötäniinvaltakunnallisellakuinpaikallisellakintasolla.
Sosiaali-jaterveysministeriönkansallisessatoimintaohjelmassalähisuhde-ja
perheväkivallanehkäisemiseksi(2004–2007)kehitettiinmyöspaikallisiaja
seutukohtaisiaviranomaistenjapalveluntarjoajienmoniammatillisiatoimintamallejaväkivaltatilanteisiin.
Vakavanväkivallanehkäisemisessämoniammatillistenyhteistyökäytäntöjentärkeyskorostuuentisestään.Esimerkiksiparisuhteenpurkautuminen
jalähestymiskiellonmäärääminenväkivaltaperusteinovattilanteita,joissa
vakavanväkivallanesiintymisenriskikasvaa.Moniammatillisiinyhteistyömalleihin-jakäytäntöihinperustuvaaväkivallanriskinarviointiatulisiSuomessa
kehittäävaltakunnallisestijaluodasillerakenteetmyösalueelliseenjapaikalliseenyhteistyöhön.Syksyllä2010kolmellapaikkakunnallakäynnistyyvuoden
kestäväpilottimoniammattillisistariskinarviointikokouksista(MARAK),
missäkartoitetaanstrukturoidunlomakkeenjaammattihenkilöstönarvioinnin
avullaväkivallanuusiutumisenuhkaajatämänjälkeensovitaanmoniammatillisessayhteistyöryhmässäuhrinsuojelemiseksitarvittavattoimenpiteet.
Ontarpeenharkitamyöspoliisintoiminnantehostamistamuunmuassa
perustamallapoliisilaitoksiinväkivaltakysymyksiinerikoistuneitayksiköitä
taiasiantuntijatehtäviä.
Moniammatillisenluonteensavuoksinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisy
haastaamyöshallinnollisenyhteistyönrajat.Poikkihallinnollisestilähisuhde-
japerheväkivallanerityiskysymyksiäpohditaansosiaali-jaterveysministeriön
vuonna2008asettamassaministeriöidenyhteisessävirkamiestyöryhmässä.
170
Lähisuhde-japerheväkivallanehkäisynkoordinoinnistavastaaTerveydenja
hyvinvoinninlaitos,jolleonannettutehtäväksimyöskansallisennaisiinkohdistuvanväkivallanvastaisenohjelmanvalmistelu.Tehokasväkivallanehkäisy,
toimenpiteidenkoordinointijaseurantaedellyttääjatkossakinministeriöiden
yhteistyötäjasitoutumistanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyyn.
11.6 SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ
Naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisointi
Naisiinkohdistuvanväkivallankriminalisoimiseksiontapahtunutmyönteistä
kehitystä1990-luvunalustalähtien.Parannuksetkoskevaterityisestilähisuhdeväkivallanjaseksuaalirikostenkriminalisointia.Avioliitossatapahtuva
raiskauskriminalisoitiin 1994,kunlainsäädännöstäpoistettiinviittausavioliitonulkopuolellatapahtuneeseentekoon.Pahoinpitelyyksityiselläpaikalla
muutettiinhallituksenesityksestäyleisensyytteenalaiseksivuonna1995.
Seksuaalirikoksiakoskeviarangaistussäännöksiäuudistettiinvuonna1999.
Uudistuksessaseksuaalirikoksetsäädettiinaikaisempaalaajemminvirallisen
syytteenalaisiksijaesimerkiksiraiskauksestatehtiinvirallisensyytteenalainenrikos.Lievemmissätapauksissasyytteennostaminenriippuukuitenkin
edelleenuhrinmyötävaikutuksesta.
Tasa-arvolainuudistuksenmyötä(2005)myösseksuaalinenhäirintäja
häirintäsukupuolenperusteellamääritelläänlaissasyrjinnäksi.Häirintäja
muuepäasiallinenkohtelukiellettiinmyösvuoden2002työturvallisuuslaissa.
Pahoinpitelyäkoskevanuudistuksenyhteydessä1995lakiinlisättiinerityinentoimenpiteistäluopumissäännös,ns.”vakaantahdonpykälä”,jonka
mukaansyyttäjävoijättääsyytteennostamattasilloin,kunrikoksenuhri
sitäomastavakaastatahdostaanpyytää.Vakaantahdonpykälänseurauksenamerkittäväosapahoinpitelynuhreistaperuisyytteen,koskaseolilain
mukaanmahdollista.Useinsyyttämättäjättämispäätöksentaustallaoliuhriin
kohdistuvapainostus.Tähänkritiikkiinperustuenns.”vakaantahdonpykälä”
kumottiinvuonna2004.
Viimevuosinapari-jalähisuhdeväkivaltasekätyöpaikkaväkivaltaonsaanut
paljonhuomiotakansallisissapyrkimyksissävähentääväkivaltaayhteiskunnassamme.Vuonna2006päättyneessäkansallisessaohjelmassaväkivallan
vähentämiseksisuositettiinuseitalainsäädännöllisiätäsmennyksiänaisiin
kohdistuvanpari-jalähisuhdeväkivallanvähentämiseksi.Erityisestihuomiota
onkiinnitettynaisiinkohdistuvanväkivallantyypillisiin piirteisiinkutenalistamiseenjaväkivallantoistuvuuteen ja sekäniidenhuomioimiseenrikosten
tunnusmerkistöissä.Myösnaisvaltaisillaaloillalisääntyneeseentyöpaikkaväkivaltaanonkohdistettuyhäenemmäntoimenpiteitä.
Oikeusministeriöasettilokakuussa2008työryhmän,jonkatarkoituksenaoliselvittää,mitenläheissuhteissajatyöpaikallatapahtuvienpahoinpitelyjenerityispiirteetvoitaisiinottaahuomioonrikoslainsäännöksissä
nykyistä paremmin. Kesällä 2009 työnsä päätökseen saanut työryhmä
ehdotti,ettätietytläheissuhteessatapahtuneetlievätpahoinpitelytsäädetään
171
perustunnusmerkistönmukaisiksipahoinpitelyiksirajoittamallalievääpahoinpitelyäkoskevanpykälänsoveltamista.Asiaakoskevauudistusonpäädytty
toteuttamaansiten,ettälähisuhdeväkivaltasaatetaanilmantulkinnanvaraisia
lisäkriteereitävirallisensyytteenalaiseksi.Esityksessäehdotetaanmyös,että
henkilöönhänentyötehtäviensävuoksikohdistettulieväpahoinpitelyolisi
virallisensyytteenalainen.Hallituksenesitys(78/2010vp)annettiineduskunnallekesäkuussa2010.
Oikeuspoliittinentutkimuslaitostekeeselvityksenraiskausrikoksista,seksuaaliseentekoonpakottamisestajaseksuaalistahyväksikäyttöäkoskevasta
oikeuskäytännöstävuoden2010aikana.Selvityksenvalmistuttuaarvioidaan
lainsäädännönmuuttamistarpeetjatehdääntarvittavatlainsäädäntömuutokset.Oikeusministeriöntoimeksiannostaonlaadittuehdotusrikoslain20luvun
säännöstenmuuttamiseksisiten,ettäsukupuoliyhteyspuolustuskyvyttömän
kanssakatsottaisiinainaraiskausrikokseksi.Hallituksenesitysontarkoitus
antaasyksyllä2010.
Lähestymiskielto ja väkivallan uhrin suojelu
Hallituksentasa-arvo-ohjelmantavoitteenaollutlakilähestymiskiellostatuli
voimaanvuonna1999.Lähestymiskieltoonyksilainsäädännönkeino,jolla
pyritäänennaltaehkäisemäänväkivaltaajakatkaisemaanväkivaltatilanteita.
Vuonna2005lähestymiskieltoamuutettiinsiten,ettäkieltovoidaanmäärätä
myössilloin,kunkiellollasuojattavajakieltoonmäärättävähenkilöasuvat
samassaasunnossa(ns.perheensisäinenlähestymiskielto).
Väkivallanehkäisynjauhrinsekätodistajansuojelunnäkökulmastaon
tärkeää,ettälähestymiskiellolleeiannetaliiansuurtarooliauhrintaitodistajanturvallisuudentakaajana.Tutkimustenmukaankieltoarikotaanverraten
yleisesti. Lähestymiskiellollaonkuitenkinkyettyehkäisemäänvakavampia
väkivaltakäyttäytymisenmuotojaahdistelukäyttäytymisessäkutenkuolemaan
johtaneitaväkivaltarikoksia.Poliisihallitusantoikesällä2010tarkentavatohjeet
lähestymiskiellonvalvonnasta.Uudessaohjeessakiinnitetäänhuomiotamuun
muassarikosilmoitustenkirjaamiseenlähestymiskieltoarikottaessajaesitutkinnantarpeellisuudenarviointiin.Lisäksiohjeessapainotetaantehokasta
tiedonvaihtoajayhteistyötäeriviranomaistenjamuidensidosryhmienkanssa.
Kansainvälisestilähestymiskieltoapidetäänmerkittävänäkeinonaväkivallanuusimisenehkäisyssä,josuhrinturvallisuudestahuolehditaanlaatimallahenkilökohtainenturvasuunnitelmajaväkivallanosapuolilletarjotaan
mahdollisuushakeutuahoitoon.Suomessalähestymiskiellonnoudattamisen
valvominenjääliianuseinuhrinvaraaneikähänelleuseinkaanoletarjolla
riittäviätukipalveluita.Väkivallanuhrinturvallisuuttapitäisivoidatarvittaessalisätäerityisinturvajärjestelyin.
Laki rikosasioiden sovittelusta ja lähisuhdeväkivalta
Vuoden2006alustaSuomessatulivoimaanlakirikosasioidensovittelusta.
Tämänlainmukaisestirikosasioidensovittelullatarkoitetaanmaksutonta
172
palvelua,jossarikoksestaepäillyllejarikoksenuhrillejärjestetäänmahdollisuus
puolueettomansovittelijanvälitykselläkohdatatoisensaluottamuksellisesti,
käsitellärikoksestasenuhrilleaiheutuneitahenkisiäjaaineellisiahaittojasekä
pyrkiäomatoimisestisopimaantoimenpiteistäniidenhyvittämiseksi.Lakiei
rajaasitä,minkätyyppisiärikoksiasovittelussavoidaankäsitellä.Sovittelun
ulkopuolellerajataankuitenkinalaikäiseenkohdistuneetrikokset,silloinkun
uhrillarikoksenlaaduntaiikänsävuoksionerityinensuojantarve.
Perheväkivaltatapaustensovitteluonyleistynytem.laintultuavoimaan.
Sovitteluunohjaaminenjarikosprosessinvireillepanoeivätlainmukaanole
toisiaanpoissulkevia.Sovitteluunosallistuminenjasopiminenovatkuitenkinperusteita,joidennojallasyyttäjävoijättääsyytteenpahoinpitelystä
nostamatta.
Lähisuhdeväkivallansovitteleminenonhavaittuongelmalliseksimonista
syistä.Sovittelunyhteydessäonvaikeatavarmistaa,etteipahoinpitelyntekijä
uhkailetaipainostauhria.Onmyösesitetty,ettärikosoikeudellinenjamoraalinenvastuuttamineneivoitoteutuatäysimääräisesti,josväkivaltaakäsitelläänkahdenkeskisenäongelmanaeikäyksinomaantekona,jostaväkivaltaan
syyllistynytonyksinvastuussa.Sovittelussaväkivallantekoakäsitellääntekijänjauhrinkonfliktina,jollointekijänvastuuttaminenrikollisestateostaan
hämärtyy.Perhe-jalähisuhdeväkivaltatilanteissauhrionhelpostitekijään
nähdenalisteisessaasemassa.
SovittelukäytännönsoveltamisestaväkivaltatapauksiinonSuomeaarvostellutmuunmuassaCEDAW-komitea,jonkamukaansovitteluvoijohtaauhrin
uudelleentraumatisoitumiseen.Parisuhdeväkivaltatapaustensoveltuvuutta
sovitteluunonkinharkittavatarkoinjakäytäntöjäarvioitavajatkuvasti.
11.7 AMMATTIRYHMIEN KOULUTUS
Naisiinkohdistuvanväkivallanjalähisuhde-japerheväkivallanasiantuntemustaonpyrittylisäämäänväkivallanehkäisyhankkeissa. Esimerkiksilääninhallituksetjakunnatovatjärjestäneetalueellisestijapaikallisestikoulutusta
ammattihenkilöstöllejayleisiäkoulutustilaisuuksiaperheväkivallasta.Lisäksi
alueellistakoulutustarjontaaonkehitetty.
Ontärkeää,ettäammattihenkilöstönvalmiuksienkehittämiseenliittyvä
koulutusjaasiantuntemuksenjatkuvuusvarmistetaan,kunkyseessäovat
säännöllisestiväkivallanuhrejatyössäänkohtaavatjaväkivallanehkäisytyötä
tekevätammattiryhmät.Toistaiseksiperhe-jalähisuhdeväkivallanehkäisemiseenliittyväkoulutusonSuomessaedelleenhajanaistajapuutteellista,
mistäjohtuenammatillisenosaamisentasovaihtelee.
Poliisinväkivallanehkäisytyöntehostamiseksionluotuerillisetsuositukset,jotkapainottuvatpoliisinperustoiminnanlaadunkehittämiseen.Poliisin
peruskoulutussisältäämyösopetustanaisiinkohdistuvastajaperheväkivallasta.Poliisinjamuidenviranomaistenväkivallanehkäisyynliittyväkoulutus
jaosaamisenkehittäminenonmyössisäisenturvallisuudenohjelmantavoitteena.Myönteistäkehitystäontapahtunutlisäksisosiaali-jaterveydenhuollon
173
ammatillistaperustutkintoakoskevassauudistuksessa(voimassa1.8.2010),
jossaedellytetäänperhe-jalähisuhdeväkivallanehkäisynsisällyttämistätutkintojenammattitaitovaatimuksiinjaarviointikriteereihin.
Muidenammattiryhmienosalta(esim.muusosiaali-jaterveydenhuollon
henkilöstö,tuomarit,syyttäjät)koulutusonollutkertaluonteistataipuuttunut
täysin.Tulevaisuudessaolisiperusteltuaharkitaväkivallanehkäisyäkoskevan
kokonaisuudensisällyttämistämyösesimerkiksioikeustieteelliseentutkintoon.Lisäksiopettajienvalmiuksiakohdatajaehkäistäsukupuolittunutta
jaseksuaalistaväkivaltaatuleevahvistaasisällyttämälläopettajienperus-ja
täydennyskoulutukseenaihettakoskevaaopetusta.
11.8 ASENNEKASVATUS JA VÄKIVALLAN EHKÄISY
OPPILAITOKSISSA, TYÖPAIKOILLA JA
KANSALAISYHTEISKUNNASSA
Huolimattasiitä,ettänaisiinkohdistuneenväkivallanyleisyyseiolejuuri
vähentynytvajaassakymmenessävuodessa,varhaiseenennaltaehkäisyyn
jayleiseenasennekasvatukseenonkohdistettuhyvinvähäntoimenpiteitä.
Selonteontarkastelujaksonaikanaonviranomaistenosaltatoteutettuvain
parisuurelleyleisöllekohdistettuakampanjaa.
Tasa-arvo-ohjelmientavoitteissaeioleesitettyerillisiätavoitteitanaisiin
kohdistuvanväkivallantaiseksuaalisenväkivallanehkäisystäkasvatuksessa
jaopetuksessa.Tasa-arvolakivelvoittaaoppilaitoksetehkäisemäänjapoistamaanseksuaalistahäirintääjasukupuolenperusteellatapahtuvaasyrjintää.
Sukupuoleenkohdistuvaväkivaltajahäirintätulisinostaavahvemminesille
myösosanaopetusta.Perusopetuksenjalukionopetussuunnitelmanperusteissaväkivallanehkäiseminenonheikostiesillä,vaikkatoisaaltasuunnitelmiin
sisältyyaiheenatoisenhuomioonottaminen,suvaitsevuusjaihmisoikeudet.
Seksuaalisestaväkivallastataityttöjenjapoikienseksuaalisestaitsemääräämisoikeudestaeiopetussuunnitelmissajuurikaanpuhuta.
Tulevaisuudessaseksuaalisenväkivallanehkäisyvoitaisiinliittääesimerkiksikoulujenterveystiedonopetukseenitsemääräämisoikeuteenjaitsesuojeluunliittyvänäturvataitokasvatuksena.Sukupuolittuneenväkivallanehkäisy
tulisisisällyttääkouluväkivallanehkäisynohjelmiinkutenesimerkiksikoulukiusaamiseenehkäisynKiVa-hankkeeseen.
Suuriosatyöpaikkaväkivallastakohdistuukuntasektorillejaerityisesti
terveydenhoidonjasosiaalitoimentyöpaikoille,joillavaltaosatyöntekijöistä
onnaisiatyömarkkinoidensegregaatiostajohtuen.Noinpuolethäirinnästä
tai kiusaamisesta tulee asiakkaiden taholta ja puolet työpaikan sisältä.
Työpaikkaväkivaltaanpuuttumistaonviimevuosinatehostettuyhteistyössä
työsuojelupiirienkanssa.VanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmanmukaisestivuosina2004–2007työsuojelupiirienkanssasovittiinasiakasväkivallan
jans.huononkohtelunvalvontatavoitteista.Häirintäjamuuepäasiallinen
kohtelukiellettiinmyöstyösuojelulainuudistuksessa2002.Lakivelvoittaa
174
työnantajanryhtymääntoimenpiteisiinsaatuaantiedonterveydellehaittaa
taivaaraaaiheuttavastahäirinnästätaiepäasiallisestakäytöksestä.
Valtionhallinnontoimenpiteitäennaltaehkäisevässäasennekasvatuksessa
ontehostettavamerkittävästi.Väkivallanvastaistenasenteidenmuuttamiseksi
asennekasvatuksenkohteinatulisiollamyöserikseentytötjapojatsekänaiset
jamiehet.Asennekasvatustakoskevissatoimenpiteissätuleeottaahuomioon
se,ettämyösmiehetvoivatkokeaväkivaltaalähisuhteissaan,kumppanintai
muunperheenjäsenentaholta.
11.9 TIEDONKERUU, TUTKIMUS JA TOIMENPITEIDEN
SEURANTA
Tiedonkeruulla,tutkimuksellajatoimenpiteidenseurannallaontärkeärooli
naisiinkohdistuvanväkivallanyleisyyttäjaseurauksiakoskevantiedonhankinnassa,toimenpiteidensuunnittelussajajatkokehittelyssä.Tietojenkeruussa
ontulluttavaksierottaaneljä tiedonkeruumuotoa: väkivallanyleisyyttäselvittävätkyselytutkimukset(uhritutkimukset),kansallistentilastokeskusten
keräämätilastotieto(SuomessaTilastokeskus),viranomaistietojärjestelmät
jalaadullinentutkimus.Eriviranomaiset,järjestötjamuuttahotkeräävät
tietoanaisiinkohdistuvastajalähisuhde-japerheväkivallasta.Suomessaei
olekuitenkaantehtykokonaisselvitystäsiitä,mitänämätahotovatjamillä
menetelmillätietoakerätään.
Euroopanneuvostosuosittaaperustettavaksikansallisiavastuuyksiköitä
taitutkimuslaitoksia,joidentehtävänäonkootajaanalysoidaeritoimijoiden
tuottamaatietoaperheväkivallasta.Tätäsuositustanoudattaamuunmuassa
Espanjanhallitus,jokakansallisenlainvelvoittamanaonperustanutseurantaelimen(observatorion) sukupuolistaväkivaltaakoskevantiedonkokoamiseksi
jaanalysoimiseksi.
Uhritutkimukset ja muu tutkimus
Suomessaontoteutettuvaltionhallinnontoimenpiteinäkaksikansallista
naisuhritutkimusta.Ensimmäinennaisuhritutkimus,”Usko,toivo,hakkaus”
toteutettiinvuonna1997jaseurantatutkimus”Naisiinkohdistunutväkivalta
2005”kahdeksanvuottamyöhemmin.Kyselytsisälsivätkysymyksiäseksuaalisestahäirinnästä,väkivallanpelosta,parisuhteenulkopuolisestaväkivallasta
japarisuhteessatapahtuvastaväkivallasta.Niidentarkoituksenaolituottaa
kattavaatietoanaisiinkohdistuvanväkivallanyleisyydestä,erityispiirteistä
jaseurauksista.
Naisiinkohdistuvanväkivallanseurauksiaonselvitettymyöstaloudellisten
menetystennäkökulmasta.Väkivallanhinta,NaisiinkohdistuvanväkivallankustannuksetSuomessa(Tasa-arvojulkaisuja2000:6)oliosasosiaali-ja
terveysministeriönväkivallanehkäisyhanketta(1998–2002)jasetoteutettiinyhteistyössäTasa-arvoasiainneuvottelukunnanjaTilastokeskuksen
kanssa.Tutkimuksessaselvitettiinsosiaali-jaterveystoimellejaoikeussektorillekoituviaväkivallankustannuksia.Väkivallankustannuksiaselvitettiin
175
yksityiskohtaisemmintapaustutkimuksella,jossatutkittiin,mitäväkivalta
maksaa Hämeenlinnan kaupungin terveystoimelle, sosiaalisektorille ja
oikeussektorille.
Suomestapuuttuuedelleenperustietoasiitä,kuinkalaajastisukupuolivähemmistötkohtaavatväkivaltaajamitkäväkivallanmuodotovatyleisimpiä.
Miehiinkohdistuvastalähisuhdeväkivallastaeimyöskäänoleolemassakattavaa
selvitystä.Sensijaanvammaistennaistenkohtamaaväkivaltaaontutkittu
jonkinverran.Tulevaisuudessatarvitaanlisääsekälaadullistaettätilastollista
tutkimustaväkivallanyleisyydestä,sensosiaalisistaseurauksistasekäavun
japalveluidentarpeestaniinmiestenkuinerilaistenvähemmistöryhmien
kohtaamanväkivallanosalta.
Valtionhallinnontoimenpiteilläeivoidasuoraanvaikuttaayliopistojen,
SuomenAkatemianjamuunjulkisentutkimusrahoituksensuuntautumiseen
väkivaltaakoskevantutkimuksenlisäämiseksi.SuomenAkatemiaontukenutviimevuosinasukupuolistuneenväkivallantutkimista.Valta,väkivalta
jasukupuoli-suunnatustahaustamyönnettiin1,65milj.euroayhdeksälle
tutkimushankkeellevuosien2000–2004aikana.
Viranomaistietojärjestelmät
Uhritutkimuksillapyritäänluomaayleiskuvaaväkivallanyleisyydestä,erityispiirteistäjaseurauksista. Viranomaistietojärjestelmienkauttapuolestaan
saadaantietoasiitä,millaisiapalveluitaväkivallanuhritkäyttävät.Lisäksi
viranomaistietojärjestelmättuottavattietoasiitä,mitenpalvelutkykenevät
vastaamaanuhrienavuntarpeisiinjamitenperheväkivaltanäkyypoliisinja
oikeusjärjestelmäntoiminnassa.Suomessaparisuhde-japerheväkivallantietojärjestelmienkehittämineneioleollutkoordinoituaeikäsiihenjuurikaan
olekohdistettuerillisiätoimenpiteitä.Vuonna2008päättynytkansallinen
väkivallanvähentämisenohjelma esittiseuranta-jatilastointijärjestelmän
kehittämiseksijoitakinsuosituksia,jotkapalvelevattiedontuottamistamyös
parisuhde-japerheväkivallasta.Sosiaalihuollonasiakastietojärjestelmään
onluotuväkivaltatapaustenkartoituslomake,jonkaavullasosiaalihuollon
työntekijätvoivatkysyäasiakkailtaanheidänkokemastaantaitekemästään
väkivallastajakirjatatapauksettietojärjestelmään.Tekninenvalmiuskartoitustietojenottamiselletietojärjestelmiinluodaanvuoden2011loppuun
mennessä.
Suomessatietojakeräävätviranomaiset,järjestötjatahot,jotkaovattekemisessäväkivallanuhrienja/taiväkivallantekijöidenkanssa.Useimmiten
ongelmaksimuodostuuse,ettäpalveluntarjoajatjaviranomaiseteivättuota
tietoasystemaattisestinaisiinkohdistuvastaparisuhde-japerheväkivallasta,sillätiedontuottamineneiolenäidentoimijoidenensisijainentehtävä.
Tiedonkeruuntoinenkeskeinenongelmaon,ettäeritahotkäyttävätrekisteröinti-jatiedonkeruujärjestelmissäänomialuokituksiaanjasiksitietojaei
voiverrata.Omaksumallajoitakinyhteisiäluokituksiatiedonkeruutavoidaan
kuitenkinyhtenäistää.
176
Euroopanneuvostonperheväkivallantilastointiakoskevassaselvityksessä
suositetaan,ettäkaikkiinviranomaistietojärjestelmiintulisisisällyttääseuraavatmuuttujat:väkivallanuhrinjatekijänsukupuoli,väkivallanuhrinja
tekijänikä,väkivallanmuotosekäväkivallanuhrinjatekijänvälinensuhde.
Uhrinjatekijänikäjasukupuoliovattietoja,jotkaovatsuhteellisenhelposti
kirjattavissaviranomaistietokantoihin.Ongelmallisempiaovatväkivallanmuodonmäärittelysekäuhrinjatekijänvälisensuhteenmäärittely.Esimerkiksi
poliisijaterveydenhoitohenkilökuntalähestyvätväkivaltatilanteitahyvineri
näkökulmista.Poliisilähestyyväkivaltaalaissamääriteltyjenrikosnimikkeiden
näkökulmastajaterveysviranomaisetkäyttävätuseinsairaudenmäärittelyyn
liittyviäjäsennyksiä.Määrittelytapojeneroistajohtuenväkivaltatapauksista
tuotettuatietoaeivoivertaillaviranomaistenkesken.
Poliisintiedoistavoidaannykyääntehdäpäätelmiäparisuhde-japerheväkivallanyleisyydestä,muttatoistaiseksiväkivaltatapaustenseurantaaei
voidaharjoittaatutkinnanedetessäsyytekäsittelyynjatuomioihin.Jatkossa
olisikintärkeääkehittäätiedonkeruutasystemaattisestisiten,ettätietoon
vertailukelpoistajakaikkienviranomaistenjaväkivallanehkäisytyötätekevien
tahojenhyödynnettävissä.
11.10 NAISTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ
IHMISKAUPASSA
Hallituksen toimenpiteet naisten hyväksikäytön ehkäisemiseksi
kaupallisesta seksissä ja ihmiskaupassa
Hallituksenvuonna1997julkaistussatasa-arvo-ohjelmassaseksuaalisuuden
kaupallistuminen,prostituutiojanaiskauppanostettiinkeskeisiksialueiksi
naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemisessä.Sosiaali-jaterveysministeriö
käynnistivaltakunnallisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyprojektin,
jonkaosanatoteutettiinerillinenhankeseksikaupanjaprostituutionehkäisemiseksi.Vuosina1998–2002toteutetunprostituutionvastaisenehkäisyhankkeentarkoituksenaoliseurataprostituutiotaSuomessajakansainvälisestisekä
kerätäjatuottaatietoakaupallisenseksinilmiöistäjalaatiakansallinentoiminta-ohjelmaprostituutionehkäisemiseksi.Projektikäynnistimuunmuassa
sisäasiainministeriönkanssaSTOP-hankkeen,jonkatavoitteenaolikehittää
lähialueidenpoliisi-javiranomaisyhteistyötäsekätiedonvaihtoanaiskaupan
japrostituutionsekäsiihenliittyvänluvattomanmaahantulontorjumiseksi.
Seksuaalirikoksiakoskevalainsäädäntöämuutettiin1990-luvunlopulla.
Vuonna1999tulivoimaanuusiparitustakoskevalainsäädäntö.Myöspornografiaanliittyviäsäädöksiämuutettiin:muunmuassalapsipornografianhallussapito,valmistaminenjalevittäminenkiellettiin.Uudistettuihinsäännöksiin
sisältyimyöskieltoostaaseksipalvelujaalle18-vuotiaalta.
Ihmiskauppaakoskeviatoimenpiteitävahvistettiin2000-luvunalussa.
SuomiallekirjoittiYK:nkansainvälisenjärjestäytyneenrikollisuudenvastaisensopimuksen(Palermonsopimus)jasenihmiskauppaakäsittelevän
lisäpöytäkirjanvuonna2000,mikäedellyttimuutoksiamyöskansalliseen
177
lainsäädäntöön.Vuonna2002SuomiosallistuiPohjoismaidenjaBaltian
maidenyhteiseennaiskaupanvastaiseenkampanjaan,jonkaaikanapyrittiin
nostamaantietoisuuttaprostituution,maailmanlaajuisennaiskaupanjasen
taustallavaikuttavankansainvälisenjärjestäytyneenrikollisuudenvälisistä
yhteyksistä.SuomionsitoutunutmyösEU-tasollaihmiskaupantorjuntaan.
Vuonna2002neuvostohyväksyipuitepäätöksenihmiskaupantorjunnasta
javuonna2004tulivoimaanuhrilupaajaharkinta-aikaakoskevadirektiivi.
ProstituutionehkäisyynjanaiskaupanuhriensuojeluunliittyviätoimenpiteitäsisällytettiinVanhasenIhallituksenohjelmaan.Lisäksinostettiinesille
seksipalveluidenostonkriminalisoinninarviointi.Toimenpiteitätarkennettiin
vuosien2004–2007tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelmassaesitettiintavoitteeksi
kansallisenihmiskaupanvastaisenohjelmanlaatiminenjatoimeenpanoottaen
huomioonSuomenkansainvälisetsitoumukset,erityisestiYK:nsopimukset
jaETYJ:njoulukuussa2003hyväksytynihmiskaupanvastaisentoimintaohjelmanhallitukselleasettamatsitoumukset.
YK:njärjestäytyneenrikollisuudenvastaiseenyleissopimukseenliittyvän
lisäpöytäkirjanedellyttämienvelvoitteidenmukaisestirikoslakiinotettiin
erityisetihmiskauppaajatörkeääihmiskauppaakoskevatsäännökset,jotka
tulivatvoimaanelokuussa2004.Lisäksiseksipalveluidenmarkkinoinnistatuli
rangaistavaa.Seksipalvelujenostaminenkriminalisoitiinseksikaupankohteina
oleviltahenkilöiltälokakuussa2006voimaantulleellalainmuutoksella.
Valtioneuvostohyväksyivuonna2005ensimmäisenkansallisenihmiskaupanvastaisentoimintasuunnitelman.Samassayhteydessäasetettiinohjausryhmä,jonkatehtäväksiannettiinohjelmantoimenpiteidenonnistumisen
seuraaminenjatarkennetuntoimintaohjelmanlaatiminen.Ohjausryhmäjätti
ehdotuksensaihmiskaupanvastaisentoimintasuunnitelmantarkentamiseksi
vuoden2007lopussa,javaltioneuvostotekiperiaatepäätöksenihmiskaupan
tarkennetustatoimintasuunnitelmastakesäkuussa2008.Tarkennettutoimintasuunnitelmapohjautuuedeltäväntoimintasuunnitelmantavoinihmisoikeusperustaisellejauhrikeskeisellelähestymistavallejapyrkiiottamaanentistä
tarkemminhuomioonmyöslapsi-jasukupuolinäkökulmantoimenpiteiden
toteutuksenyhteydessä.Erityistähuomiotatarkennetussatoimintasuunnitelmassakiinnitetäänuhrientunnistamiseen.Tavoitteenaontunnistamiskynnyksenpitäminenalhaalla,jottakaikkiihmiskaupparikostenuhritsaataisiin
avunpiiriin.Valtioneuvostonperiaatepäätössisäisenturvallisuudenohjelmasta
sisältääpoikkihallinnollisettavoitteetsekätoimenpiteetihmiskaupanjasiihen
rinnastettavanrikollisuudenestämiseksi.
SuomenliittymistäEuroopanneuvostonihmiskaupanvastaistatoimintaa
koskevaanyleissopimukseenvalmistellaanparhaillaan.Ulkoasiainministeriö
onasettanuttyöryhmänselvittämäänratifioinninedellytyksiä.Euroopan
neuvostonsopimuksessalähtökohtanaonihmiskaupanmääritteleminenihmisoikeusloukkaukseksi.Sopimuksessatoimetuhrienoikeuksiensuojaamiseksi
jaedistämiseksiovatkeskeisessäasemassa.Sopimustakaamuunmuassa
uhrilleoikeudenpäästäauttamisjärjestelmänpiiriin,mikäliviranomaisilla
178
onperusteltuasyytäepäillähenkilönjoutuneenihmiskaupanuhriksi.On
tärkeää,ettäEuroopanneuvostonihmiskaupanvastainenyleissopimussaatetaanvoimaankansallisestimahdollisimmanpian.
Vähemmistövaltuutettuontoiminutkansallisenaihmiskaupparaportoijanavuodesta2009lähtien.Ihmiskaupparaportoijanavähemmistövaltuutettuseuraaihmiskauppaanliittyviäilmiöitäjavalvookansainvälisten
velvoitteiden toteutumista sekä kansallisen lainsäädännön toimivuutta.
Vähemmistövaltuutettuluovuttiensimmäisenihmiskaupparaporttinsaeduskunnallekesäkuussa2010.Raporttisisältää30toimenpidesuositusta,jotka
liittyvätniin lainsäädännönkuinviranomaiskäytännönkehittämiseen.
Ontärkeää,ettäjatkossaihmiskaupanjaihmiskaupanvastaisentoiminnan
tarkastelussakiinnitetäänentistäenemmänhuomiotaihmisoikeus-jauhrin
suojelunnäkökulmiinsekäsukupuoltentasa-arvoon.Euroopanneuvoston
yleissopimusvelvoittaavoimaantullessaanottamaanentistäselkeämmin
huomioonsyrjimättömyys-jasukupuolinäkökulmanauttamisjärjestelmään
ohjautumisessajasenarvioinnissa.MyösCEDAW-sopimusedellyttääjäsenvaltioiltaryhtymistäkaikkiintarvittaviintoimenpiteisiinestääkseennaiskauppaajaprostituutiostahyötymistä.Prostituutiotarkoituksessatapahtuvassa
ihmiskaupassajaihmiskaupankaltaisissarikoksissa,kutenparitusrikoksissaon
löydettävissäsamojapiirteitäkuinmuussanaisiinkohdistuvassaväkivallassa.
CEDAW-komiteaonesittänytvuonna2008Suomeakoskevissaloppupäätelmissäänhuolensaprostituutiostahyötymisestäkoskevantiedonvähäisyydestä.KomiteakehottaaSuomeajatkamaanstrategioitajatoimenpiteitä,
joillaehkäistäännaisiaryhtymästäprostituoiduiksisekäluomaankuntoutus-ja
tukiohjelmianiitänaisiajatyttöjävarten,jotkahaluavatlopettaaprostituoitunatoimimisen.
Ihmiskauppa- ja paritusrikokset
Ihmiskaupparikoksiaontullutesitutkintaviranomaistentietoonvarsinvähän
ihmiskauppaakoskevienrangaistussäännöstentultuavoimaan.Tuomioistuimet
ovatkäsitelleetvainmuutamiaihmiskaupparikoksia.Ensimmäinentuomio
ihmiskaupastaannettiinvuonna2006.Sensijaanihmiskauppaamuistuttavienrikosten(törkeänmaahantulonjärjestäminen,törkeäparitusjakiskonnantapainentyösyrjintä)määräonollutjonkinverransuurempi.Suomessa
ihmiskauppailmiöliittyyerityisestityövoimanhyväksikäyttöönsekänaisten
seksuaaliseenhyväksikäyttöön.
Suomessaonkäsiteltykolmeseksuaaliseenhyväksikäyttöönliittyvää
ihmiskaupparikosta.Tuomioistuimiinpäätyvienasioidenvähyysliittyypääasiassavaikeuteenlöytääjatunnistaaihmiskauppatapauksia.Paritusrikoksia
tuomioistuimissaonsensijaankäsiteltyrunsaammin.Vuosina2004–2009
käräjäoikeudessaonannettuyhteensä32paritustakoskevaaratkaisua.On
esitetty, että vähäinen ihmiskaupparikosten käsittely tuomioistuimissa
johtuisiihmiskauppa-japaritusrikostenväliseenrajanvetoonmuotoutuneessa oikeuskäytännössä. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan mukaan
179
kynnysrikoksennimeämiseenihmiskaupaksionasetettuliiankorkeaksi.
Esitutkintaviranomaistennäkökulmastavoidaankinkatsoaolevantarkoituksenmukaisempaapyrkiäsoveltamaanparitustakoskeviarangaistussäännöksiä,jotkasoveltuvathelpomminrikollisuudentorjuntaanjarikollisten
tuomitsemiseen,kunparitustajaihmiskauppaakoskevatrangaistusasteikot
ovatkäytännössäyhtenevät.
Auttamisjärjestelmään ohjautuminen
Ihmiskaupanuhritohjataanihmiskaupanuhrienauttamisjärjestelmään,josta
onsäädettyvuonna2007voimaantulleessamaahanmuuttajienkotouttamisestajaturvapaikanhakijoidenvastaanottamisestaannetussakotouttamislaissa(1269/2006).Ulkomaalaislain(301/2004)muutosihmiskaupan
uhrillemyönnettävästäharkinta-ajastajaihmiskaupanuhrinoleskeluluvasta
tulivoimaanjovuonna2006.Auttamisjärjestelmääkoordinoivatvaltion
vastaanottokeskukset,joistaJoutsenonvastaanottokeskusvastaaaikuisista
jaOulunvastaanottokeskusalaikäisistäihmiskaupanuhreista.Päätöksen
auttamisjärjestelmään pääsemisestä tekee vastaanottokeskuksen johtaja
viranomaisen,ihmiskaupanuhrinitsensätaiyksityisentaijulkisenpalvelujentuottajanesityksestä.Tukenaanpäätöksenteossavastaanottokeskuksen
johtajallaonmoniammatillinenarviointiryhmä,johonkuuluuvähintäänyksi
sosiaalihuollonasiantuntijajayksiterveydenhuollonasiantuntijasekäpoliisin
jarajatarkastusviranomaisenedustaja.
Auttamisjärjestelmäänoikeutetutihmiskaupanuhritsaavatpalveluita
sitenkuinauttamisjärjestelmänsisältämistäpalveluistaonlakiinsäädetty.
Palvelutkoskevatmyösniitäihmiskaupanuhreja,joillaonkotikuntaSuomessa.
Vastaanottokeskuksetvoivatjärjestääpalvelutitsetaihankkianeostopalveluinaesimerkiksikolmannensektorintoimijoiltataiyksityisiltäpalveluiden
tuottajilta.Uhrintunnistaminensekäkauttakulkutapauksissaettämaansisällä
onosoittautunutihmiskaupassayhdeksivaikeimmistahaasteista.Näinollen
uhrienauttamisjärjestelmänpiiriinohjattujenhenkilöidenmääräonollut
melkovähäinen.Vuosien2006–2009aikanaauttamisjärjestelmäänhyväksytyistäaikuisistaihmiskaupanuhreista28:nosaltahyväksikäyttöonollut
työperäistäja11osaltahyväksikäyttöonollutseksuaalista.Yhteensäauttamisjärjestelmässäonollut48henkilöä,joista9onollutalaikäisiä.
Pelkänepäilynihmiskauppaanviittaavastauhriutumisestatulisiollariittävä
perusteauttamisjärjestelmäänohjaamistavarten.Matalankynnyksentavoite
eikuitenkaankäytännössäoletoteutunutauttamisjärjestelmäntoiminnassa,
jossarikoslakiinsijoitetullemääritelmälleihmiskaupanuhristaonannettu
suhteellisenpaljonpainoarvoaauttamisjärjestelmäänpääsystäpäätettäessä.
Prostituutiotarkoituksessa tapahtuva ihmiskauppa ja uhrien
tunnistaminen
Ihmiskaupanuhrientunnistaminenmuodostuuprostituutiotarkoituksessa
tapahtuviaihmiskaupparikoksiatutkittaessauseinerityisenongelmalliseksi.
180
Useinprostituutiossatoimivaanhenkilöönkohdistuvaaväkivallanuhkaa,
liikkumavapaudenrajoituksiataikiristämistätarkastellaanrikosprosessissa
pääasiassanäyttönäparituksestaeikäyksittäistenhenkilöidenoikeudenloukkauksina.Viranomaisetkäyttävättoiminnassaantermiä”ihmiskaupankaltaiset
rikokset”.Termilläviitataanrikolliseentoimintaan,jossaonihmiskaupan
piirteitä,muttajonkaeikuitenkaanrikosoikeudellisessamielessäkatsota
täyttävänihmiskaupantunnusmerkistöä.Kansallisenihmiskaupparaportoijanmukaanesitutkinnassajatuomioistuinkäsittelyssäkiinnitetäänpaljon
huomiotaparituksenrekrytointivaiheessaannettuunsuostumukseen.On
kuitenkinhuomioitava,ettämyösomastasuostumuksestaanprostituutioon
tulevaulkomainennainenvoiollaihmiskaupanuhri,kuntarkastellaanparitustoiminnanolosuhteita,naiseenkohdistuvaaväkivallanjahyväksikäytönuhkaa
jatosiasiallisiamahdollisuuksiairrottautuaprostituutiosta.Suostumuksen
antamistaprostituutiossatoimimiseeneitulekäsittääsiten,ettäseantaa
oikeudenprostituutiossatapahtuvaanseksuaaliseentaimuuhunväkivaltaan
jamuihinoikeudenloukkauksiin,esimerkiksiliikkumavapaudenrajoittamiseenjakiristämiseen.
Hyväksikäytönkohteeksijoutuneenhenkilönnäkökulmastaonmerkityksellistä,pitääköoikeusjärjestelmähenkilöäparituksenkohteenavaiihmiskaupanuhrina.Ihmiskaupanuhrientunnistaminenonolennaistaerityisesti
siitäsyystä,ettäihmiskaupanuhreillaontarvittaessamahdollisuussaada
ulkomaalaislainmukainenharkinta-aikaja/taioleskelulupaihmiskaupassa
uhriutumisenperusteella.Ihmiskaupanuhritjamahdollisetuhrittuleemyös
lainmukaanohjataihmiskaupanuhreilletarkoitetunauttamisjärjestelmän
piiriin.Nykyisessälainsäädännössäparituksiakoskevissarikoksissaparituksen
kohteellaonpääsääntöisestitodistajanasema,eikähänellänäinollenoleerityisiäasianomistajanoikeuksia.Mahdollisuushakeutuaihmiskaupanuhrien
auttamisjärjestelmäänjäätällöinepävarmaksi.Eroonmerkittäväverrattuna
työperäisestihyväksikäytettyjenkiskonnantapaisentyösyrjinnänuhreihin,
jotkaovatainaasianomistajiarikosprosessissa.
Ihmiskaupanvastaisentoimintaohjelmanpuitteissaviranomaisilleontarjottusekävaltakunnallistaettäkohdennettuakoulutustaihmiskaupanuhrien
tunnistamiseksi.Kohdennetullelisäkoulutukselle,esimerkiksikuntienetsivää
työtätekevilletahoilleonkuitenkintarvetta.Lisäksiesitutkintaviranomaisille
jaoikeushallinnonviranomaisille(poliisi,syyttäjät,julkisetoikeusavustajat,
tuomarit)tulisitarjotaerillistäkoulutustaparitustoiminnassatapahtuvasta
seksuaalisestahyväksikäytöstäjamuistaoikeudenloukkauksista,jottaviranomaisetkykenisivättunnistamaanparemminseksuaalisessahyväksikäyttötarkoituksessatapahtuvanihmiskaupanuhreja.
Ihmiskaupanuhrientunnistaminenonerityisentärkeääesimerkiksisilloin,kunhenkilöäollaankäännyttämässäulkomaalaislainperusteellaepäillenhenkilönmyyvänseksuaalipalveluja.Onkintarpeenarvioida,voidaanko
ihmiskaupanuhrientunnistamistatehostaaesimerkiksiottamallakäyttöön
yhtenäisiäkäytäntöjäjaviranomaisohjeistuksia.
181
Laki seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä
Seksikaupankohteenaolevanhenkilönhyväksikäyttötehtiinrangaistavaksi
vuonna2006.Vähäisestäihmiskauppa-japaritusrikostenilmitulostajohtuen
rangaistussäännöstäseksikaupankohteenaolevanhenkilönhyväksikäytöstä
onsovellettuvainmuutamassatapauksessa.Jopykälänsäätämisvaiheessa
tuotiinesiinse,ettähyväksikäyttörikokseenliittyisinäyttövaikeuksiatahallisuudenosalta.Onhuomattava,ettärikoslainsäädännöntoimivuuttaeivoida
arvioidapelkästäänsilläperusteella,mitenuseinrangaistussäännöstäsovelletaan.Oikeusministeriöantoiselvityksenrangaistussäännöksensoveltamisesta
syksyllä2009.Selvityksenlaatimistavartenpyydetyissälausunnoissatuotiin
esiinesimerkiksise,ettälakivoiollapitkäaikaisiltaseurauksiltaanmyönteinenpyrkiessäänvahvistamaanseksikaupallevastaisiaasenteitajavaikuttamaanennaltaehkäisevästiseksinostoaharkitsevanhenkilönkäyttäytymiseen.
Selvitysoneduskunnanlakivaliokunnankäsiteltävänävuonna2010.
Seksipalveluidenkysynnänjaseksuaaliseenhyväksikäyttöönliittyvän
ihmiskaupanvälillänäyttääolevanyhteys,vaikkaihmiskaupanesiintyvyyteenvaikuttavatmyöstaloudellisetjapoliittisetepävakaustekijät.Ontärkeääettäprostituutiota,seksipalvelujenkysyntää,paritustajaihmiskauppaa
tarkasteltaisiinmyöskokonaisvaltaisestanäkökulmastasiitäkinhuolimatta
ettäesimerkiksilainsäädäntöylläpitääerotteluavapaaehtoisenjapakotetun
prostituutionsekäparituksenjaihmiskaupanvälillä.
182
12. SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA
Tasa-arvonedistäminenmaailmanlaajuisestikohtaasuuriahaasteitamuuttuvassamaailmassa.Ylipuoletmaailmannaisistaeläämaissa,joissaeiole
viimevuosinaonnistuttuedistämäänsukupuoltenvälistätasa-arvoajanaisten
ihmisoikeuksientoteutumista.Kansainvälisetkriisitjaglobaalitongelmat
ovatheijastuneetkielteisestitasa-arvo-jaihmisoikeuskeskusteluun.Kriisit
koettelevatetenkinhaavoittuvimpiaryhmiä,kutenköyhyydessäeläviänaisia
jalapsia,javaikeuttavatYK:nvuosituhattavoitteidensaavuttamista.YK:n
pyrkimyksetkiinnittäähuomiotahaitallisiinperinteisiinliittyviinsyrjinnänja
väkivallanmuotoihinkuinlapsiavioliittoihin,naistensukupuolielintensilpomiseentaikunniamurhiin,ovatkohdanneetvastarintaajoidenkinjäsenvaltioiden
taholta.Seksuaalistajamuutanaisiinkohdistuvaaväkivaltaakäytetäänlaajalti
välineenäpoliittistenjasotilaallistentavoitteidensaavuttamiseksi.Naisten
terveyteenliittyvätperusoikeudetjäävätuseintoteutumatta.
EU:ntasa-arvopolitiikantoimintaympäristöonmuuttunuthaasteellisemmaksi2000-luvullaunioninlaajentumisenjajäsenmaidentasa-arvokehityksen
erojenmyötä.Tasa-arvonedistämistäjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaovatvaikeuttaneettasa-arvotoimielintenheikkoasemajarajoitetut
toimintamahdollisuudetEU:npäätöksenteossa.Keskeinentulevaisuuden
kysymysontasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikanvälinenkoordinaatioja
yhteistyöunioninpäätöksenteossajasenvalmistelussa.
Kansainvälisetsopimuksetjatasa-arvoyhteistyösekäEUovatvaikuttaneet
merkittävällätavallaSuomentasa-arvolainsäädännönja-politiikankehittymiseen.ToisaaltaSuomionollutaktiivinenkansainvälisentasa-arvoyhteistyönja
EU:ntasa-arvopolitiikanareenoillajavaikuttanutsiihen,mitensukupuolten
tasa-arvoakoskevaasääntelyäjamuitatoimenpiteitäonkehitettykansainvälisissäjärjestöissäjaEU:ssa.
12.1 SUOMEN TOIMINTA SUKUPUOLTEN TASAARVON EDISTÄMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA
Suomionvaikuttanutsukupuoltentasa-arvonedistämiseenEU:ssamonin
tavoin. EU:n hallitustenvälinen konferenssi sai työnsä päätökseen, kun
Amsterdaminsopimushyväksyttiinvuonna1997.Suomenhallituksentavoitteenaolisisällyttääsopimukseensukupuoleenperustuvansyrjinnänkieltosekä
sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämistäkoskevamääräys.Nämätavoitteet
saavutettiin.
Euroopanunioninperusoikeuskirjahyväksyttiinvuonna2000alunperin
julistuksena.Lissaboninsopimuksenmyötäperusoikeuskirjalleannettiin
samaoikeudellinenarvojasitovuuskuinEU:nperussopimuksille.Suomi
183
puolsivahvojasukupuoltentasa-arvoajasyrjimättömyyttäkoskeviakirjauksia
perusoikeuskirjaan.
SuomenEU-politiikanosaltahallituksentasa-arvo-ohjelmat(1997–99,
2004–2007)ovatasettaneettavoitteiksihuomionkiinnittämisenunionin
tasa-arvopolitiikankehittämiseenjasukupuolinäkökulmansisällyttämisen
kattavastikaikkeenSuomentoimintaanEU:neripolitiikka-alueilla.Tämäon
näkynyterityisestitasa-arvoonliittyvienkysymystensisällyttämisenäSuomen
puheenjohtajuuskausien(1999ja2006)ohjelmiin.Esimerkiksivuoden1999
tasa-arvoministerikonferenssissatarkasteltiintyöllisyyspolitiikanjavero-ja
sosiaaliturvajärjestelmienvälisiäyhteyksiäjasukupuolivaikutuksia.Vuonna
2006Suomivaltavirtaistityö-,sosiaali-jaterveysministereidenepävirallisen
kokouksenesityslistannaistenjamiestenvälisentasa-arvonnäkökulmasta.
LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenkansallisessaEU-valmistelussaja-päätöksenteossa.
MaammeonyhdessäRuotsinkanssaharvojamaita,jotkaovatedistäneet
sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaLissaboninstrategiaan.Suomion
tukenutkonkreettistenvaltavirtaistamisenvälineidenkäyttöönottoamm.
EU:ntyöllisyyspolitiikassajasosiaalisensuojelunjaosallisuudenalueella.
Valtavirtaistaminenonkuitenkinuseissajäsenmaissatasa-arvonedistämisen
menettelytapanavieläalkuvaiheessa,eikäoleedennytEU:ssatoivotullatavalla.
KansallisessaLissaboninstrategiantoimeenpanossatyö-jaelinkeino-sekä
sosiaali-jaterveysministeriöovatedistäneetsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistatyöllisyys-jasosiaalipolitiikkaakoskevissakysymyksissä.
Eurooppa-neuvostonvuonna2006hyväksymässäEuroopantasa-arvosopimuksessapainotettiinentistävahvemmintasa-arvopolitiikkaaosana
Lissaboninstrategiaajanäinnostettiinesilletasa-arvopolitiikantärkeärooli
talouskasvun,kilpailukyvyn,työllisyydenjahyvinvoinninkannalta.Suomi
onyksitasa-arvosopimuksenkuudestaensimmäisestäallekirjoittajamaasta
jaonvahvastisitoutunutsentoimeenpanoon.
MaammeonvaikuttanutPekingintoimintaohjelmantoimeenpanonseurantaindikaattorienkehittämiseen.Vuonna1999Suomioliluomassaindikaattoreihinperustuvaaseurantajärjestelmääjavakiinnuttamassamenettelytapojaseurantaindikaattorienlaatimisellejakäytölle.LisäksiSuomilaati
ensimmäisettoimintaohjelmanseurannassakäytettävätindikaattoritnaisten
asemastavallankäytössäjapäätöksenteossa.18Indikaattorityöjatkuivuonna
2006puheenjohtajuuskaudellakansallisiatasa-arvotoimielimiäkoskevan
Pekingintoimintaohjelmantavoitteenosalta.19Suomiloikäyttökelpoisetja
vertailunmahdollistavatindikaattorit,joitavoidaankäyttääpäätöksenteon
valmistelunjaseurannanvälineenä.
18
Indikaattoreilla tarkastellaan mm. naisten osuutta jäsenvaltioiden parlamenteissa, kunnanvaltuustoissa ja hallituksissa sekä hallitusten eri toiminta-alueilla, toimenpiteitä tasapuolisen osallistumisen vahvistamiseksi vaaleissa sekä
naisten asemaa julkishallinnon korkeimmissa viroissa ja oikeusjärjestelmässä.
19
Indikaattorit ovat sukupuolten tasa-arvon edistämisen asema hallinnossa, sukupuolten tasa-arvoa edistävän
hallintoelimen henkilöstöresurssit, naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun edistämiseksi nimetyn elimen tai
elinten henkilöstöresurssit sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen valtavirtaistaminen.
184
SuomionollutedistämässäEU:ntasa-arvoonliittyvääohjelmatyötäja
tasa-arvo-ohjelmienjatkuvuutta.Neuvostonpäätelmissävuonna1999EU:n
neljännentasa-arvo-ohjelmanväliraportistatuettiinuuden,erillisentasa-arvoohjelmanlaatimistamyösjatkossa.LisäksiSuomionajanutkomissiontasaarvoyksikönjaunionintasa-arvotoimielintenasemanjatoimintaedellytysten
parantamistaEU:npäätöksenteossa.Vuoden2006puheenjohtajuuskaudella
päästiinsopimukseensekäEuroopantasa-arvoinstituutinperustamisestaettä
sensijoittamisestaVilnaanLiettuaan.Instituuttionaloittanuttoimintansa
vuonna2009.
Suomionnostanutmiehiinjatasa-arvoonliittyviäkysymyksiäEU:ntasaarvopolitiikanasialistalle.Miehetjatasa-arvo-teemastalaadittiinensimmäistäkertaapäätelmätSuomenpuheenjohtajuuskaudellavuonna2006.
Järjestämälläkonferenssinmiehetjatasa-arvo-teemastaSuomihalusikorostaa
miestentärkeäärooliasukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisessäjanaisten
asemanparantamisessasekäkäsitelläerityisestimiehiinkohdistuviatasaarvokysymyksiä.Maammeonmyösjatkossaaktiivinenmiehiinjatasa-arvoon
liittyvienkysymystenesiinnostamisessaEU:ntasa-arvopolitiikanagendalle.
Naistenoikeuksienedistäminennostettiinyhdeksipainopistealueeksikaikessaulkosuhdetoiminnassavuoden2006puheenjohtajakaudella.Suomion
vaikuttanutmyössiihen,ettäEU:nkehityspoliittisissapäätöksissäpainoarvoa
annetaannaistenjatyttöjenoikeuksillesekätasa-arvokysymyksille.Suomi
toimiaktiivisestiEU:ntasa-arvojakehitys-toimintaohjelmanaikaansaamiseksi.Sehyväksyttiinkesäkuussa2010.LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanesiinnostaminenEU:nturvallisuuspolitiikassa.Erityisestion
korostettusukupuoltentasa-arvontoteutumistarauhanturvaajien,siviilikriisinhallinnanasiantuntijoidenjavaalitarkkailijoidenrekrytoinnissa.
2000-luvullaSuomionosallistunutaktiivisestiEU:nihmisoikeussuuntaviivojenlaatimiseennaisiinkohdistuvanväkivallanjasyrjinnänvastaisesta
toiminnastaulkosuhdepolitiikassa.Suuntaviivathyväksyttiinvuonna2008.
Suomipyrkiitiivistämäänyhteistyötäkansalaisjärjestöjenkanssasuuntaviivojentoimeenpanemiseksi,jottasuuntaviivojentavoitteidentoteuttaminen
olisimahdollisimmantehokasta.
SuomiontavoitteellisestiedistänytsekäEU:nsisälläettäkansallisesti
seksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksientunnustamistaosanaihmisoikeuksia.TätätyötäontehtymyösEU:ntoimiessaYK-areenoilla.EU:ntyö
seksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksienaktiivisenapuolestapuhujanaon
kuitenkinviimevuosinavaikeutunut,kunjäsenmaidenpienivähemmistö
onkiistänytaiemminsovittujenkantojensitovuuden.Tavoitteenaon,että
yhteistoimintaavaltionhallinnonjakansalaisjärjestöjenvälillätiivistetään
näissäkysymyksissä.SuomietsiimyösaktiivisestikestävääratkaisuaEU:n
toimintakyvynpalauttamiseksiyhdessämuidensamanmielistenjäsenmaiden
kanssa.Tilanteissa,joissakansallinentoimintaonperusteltuajatarpeenesimerkiksiEU:nsisäistenristiriitojenvuoksi,Suomipyrkiiyhteistyöhönnäihin
oikeuksiinmyönteisestisuhtautuvientahojenkanssa.
185
12.2 SUOMEN TOIMINTA TASA-ARVON JA NAISTEN
OIKEUKSIEN EDISTÄMISEKSI KANSAINVÄLISISSÄ
JÄRJESTÖISSÄ
Tasa-arvon edistäminen Yhdistyneissä kansakunnissa
YK:nperuskirjavuodelta1945sisältääsukupuoltenvälisentasa-arvonperiaatteen,jonkapäämääränäontasa-arvonedistäminenihmisoikeutena.TasaarvonedistäminenonmerkittävässäroolissaSuomentoiminnassaYK:nyleiskokouksessajaeritoimielimissä,kutenihmisoikeusneuvostossajatalous-ja
sosiaaliasioidenneuvostoECOSOCinalaisessanaistenasioidenkomiteassa
(CommissionontheStatusofWomen,CSW).
Naisiinjatyttöihinkohdistuvansyrjinnänjaväkivallanvähentäminenja
sukupuoltenvälisentasa-arvonvahvistaminenonkeskeinenosamaamme
toimintaamyösYK:nerityisjärjestöissä.Suomionvuosittainantanuttukea
mm.kansainvälisellenaistenrahastolleUNIFEMillejasenerityisrahastolle,
jokatukeetoimianaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämiseksi.Suomentuki
YK:nkehitysjärjestöUNDP:lle,väestöjärjestöUNFPA:llejalastenrahasto
UNICEFillevaikuttaamyösnaistenjatyttöjenasemaaedistävästi.Ontärkeä
seurata,ettätehdyilläinvestoinneillasaadaanmyöstoivottujalopputuloksia.
SuomionaktiivisestiosallistunutYK:ssakäytäväänkeskusteluuntasaarvoarkkitehtuurinuudistamisestajatukenutmuutostakannanotoillaan.
YK:nyleiskokoustekikesällä2010päätöksenuudenjärjestökokonaisuuden
UNWomenperustamisesta.UNWomenyhdistääneljäolemassaolevaa
YK-elintä,jotkatoimivatnais-jatasa-arvokysymystenparissa.SenperustaminenonosakäynnissäolevaaYK-reformia.Syyskuussa2010YK:npääsihteerinimittiChilenentisenpresidentinMichelleBacheletinYK:nuuden
tasa-arvokokonaisuudenalipääsihteeriksi.Suomentavoitteenaon,ettäuusi
tasa-arvokokonaisuussaavaikuttavuuttaYK-järjestelmässäsekäriittävät
resurssitsekäitsenäisyydenedistäätasa-arvontoteutumistakaikillatasoilla.
Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseenkuuluukeskeisestiseksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksientunnustaminenosanaihmisoikeuksia.
Kansainvälinenyhteisöonvahvistanutvuonna1994KaironYK:nväestö-ja
kehityskonferenssissasekävuoden1995PekinginYK:nneljännessänaisten
maailmankonferenssissaseksuaali-jalisääntymisterveydenmerkityksennaistenjalastenterveydelle,osallistumismahdollisuuksillejakokoyhteiskunnan
vakaudellejakehitykselle.Asiaonmyösvoimakkaastisidoksissavuosituhattavoitteidensaavuttamiseen.Tästähuolimattanäidenoikeuksienedistäminen
kohtaaedelleenjyrkkäävastarintaakansainvälisilläfoorumeilla.
Suomentavoitteenaonmyösjatkossaedistäänaistenjatyttöjenseksuaali-jalisääntymisterveyttäja-oikeuksia,vuosituhannenkehitystavoitteiden
saavuttamistasekäKairossajaPekingissähyväksyttyjentoimintaohjelmien
toimeenpanoa.
186
YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW)
CEDAW-sopimusonkulmakivinaistenihmisoikeuksienjatasa-arvonedistämisessämaailmanlaajuisesti(ks.luku2).Suomionratifioinutyleissopimuksen
vuonna1986sekäyleissopimustavuonna1999täydentäneenyksilövalitusoikeudenmahdollistavanvalinnaisenpöytäkirjan.SuomitukeevoimakkaastiCEDAW-sopimuksentoimeenpanoajalisäpöytäkirjojasekävastustaa
sopimukseenliittyviävaraumia.Sopimuskoskeekäytännössäkaikkianiitä
tilanteita,joissanaistensyrjintäestäänaisianauttimastatasa-arvoisestiihmisoikeuksistajaperusvapauksistalaajastierielämänalueilla.Sopimukseenon
liittynyt185valtiota,jotkaovatvelvoitettujakehittämäänlainsäädäntöään
naisiinkohdistuvankaikkinaisensyrjinnänpoistamiseksijasisällyttämään
tasa-arvoperiaatteenlainsäädäntöönsä.
SuomiraportoiCEDAW-komiteallesopimuksentäytäntöönpanostasäännöllisinväliajoin.KomiteaantoiSuomelleviimeisimmänsuositusraportin
vuonna2008.Suomessaonkiinnitettyerityistähuomiotakansalaisyhteiskunnankuulemiseenraportointiprosessinaikana.Tälläonollutvaikutusta
myösmuuhunihmisoikeusopimuksiakoskevaanraportointiin.Naisjärjestötja
muutkansalaisjärjestötovatlaatineetsäännöllisestivarjoraportinhallituksen
raportoinninyhteydessä.
Sopimustavalvovassakomiteassaonmyössuomalaisjäsen,professoriNiklas
Bruun,jonka4-vuotinentoimikausipäättyyvuoden2012lopussa.Suomioli
pohjoismaisenrotaationmukaisestivetovastuussaCEDAW-päätöslauselmasta
vuonna2009.PäätöslauselmansisältösailaajaatukeajaYK:nyleiskokous
hyväksyisenyksimielisesti.
YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi Pekingissä vuonna 1995
ja YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta, CSW
YK:nneljännessänaistenmaailmankonferenssissaPekingissähyväksyttiin
laajaPekinginjulistusjatoimintaohjelma,jonkatoteuttamisestapäävastuuon
valtioidenhallituksillajatoteutuksenseurannastavastaaYK:nyleiskokous.
Suomiosallistuiaktiivisestineuvotteluihinjakannattisyntynyttäohjelmaa.
SuomionpuolustanutohjelmaamyösPekinginkokouksenjälkeen.
Toimintaohjelmasuositteleetoimenpiteitäkahdellatoistatoiminta-alueella:
1. Naisetjaköyhyys
2. Naistenkasvatusjakoulutus
3. Naisetjaterveys
4. Naisiinkohdistuvaväkivalta
5. Naisetjaaseellisetkonfliktit
6. Naisetjatalous
7. Naisetvallankäytössäjapäätöksenteossa
8. Institutionaalisetmekanismitnaistenasemanedistämiseksi
9. Naistenihmisoikeudet
187
10.Naisetjatiedotusvälineet
11.Naisetjaympäristö
12.Tytöt
SuomionosallistunutYK:nnaistenasemaakäsitteleväntoimikunnan
kokouksiinaktiivisestijakorkeallaprofiililla.Valtuuskunnanpuheenjohtajana
onyleensätoiminuttasa-arvoasioistavastaavaministeri.YK:nnaistenasema
-toimikunnankokouksissaonkäsiteltyPekingintoimintaohjelmankriittisiäalueita.Pekinginjulistuksenjatoimintaohjelmanhyväksymisenjälkeen
asenteetovattiukentuneetjanaistenasemanedistäminen,onmonissamaissa
tullutvaikeammaksi.Uusiavaatimuksiaonollutvaikeasaadaeteenpäinja
voimavarojaonjouduttukeskittämäänsiihen,etteijotehdyistäsopimuksistaluisteta.SuomionollutaktiivinenPekingintoimintaohjelmantekstien
puolustajatoimikunnankokoustenneuvotteluissa.Suomionpuolustanut
kansalaisjärjestöjenosallistumismahdollisuuksiaCSW:ntoimintoihinjarahoittanutPekinginjulistuksenalueellistaseurantaaEuroopantalouskomissiossa
(UNECE).
YK-päätöslauselma 1325: Naiset, rauha ja turvallisuus
SuomiolimyötävaikuttamassaYK:nturvallisuusneuvostonpäätöslauselman
1325(2000)aikaansaamiseenjaonvoimakkaastiajanutsenkansainvälistä
toimeenpanoa.YK:nturvallisuusneuvostonpäätöslauselma1820(2008)konflikteissasiviileihinkohdistuvanväkivallanehkäisemisestätukeepäätöslauselma1325:ntavoitteita.Lisäksionperustettupääsihteerinerityisedustajan
virkajohtamaanseksuaalisenväkivallanvastaistatyötäYK:ssa.
Suomenkansallisenkolmivuotisen1325-toimintaohjelman(9/2008)
tarkoituksenaonohjatajatehostaaSuomentoimintaapäätöslauselmaanliittyvässätyössä.Tavoitteenaolikäytännönläheinenohjelma,jostasekäkriisinhallinnassaettäkehitysyhteistyössämukanaolevatsaavattukeajaohjeistusta
työhönsä.Toimeenpanoaseuraajakoordinoiulkoministeriönvetämäseurantaryhmä,jonkakokoonpanoonlaajapohjainenkattaensekäviranomaistahoja
ettäkansalaisjärjestöjä.
EU:npuolellaSuomionkiinnittänythuomiotamm.siihen,ettäEU:n
yhteisenturvallisuus-japuolustuspolitiikan(ETPP)alaisissakriisinhallintaoperaatioissanoudatetaanvuonna2006hyväksyttyäjavuonna2008päivitettyätarkistuslistaatoimenpiteistä,joidenavullapyritäänvarmistamaan
tasa-arvokysymystenkokonaisvaltainenhuomioiminenjavaltavirtaistaminen
kriisinhallinnassa.
OsanapäätöslauselmantoimeenpanoaSuomionlisännytnaistenmäärääsiviilikriisinhallintatehtävissäjaedistänytnaistenasemaakriisinhallinnassavarmistamalla,ettäpäätöslauselman1325tavoitteitatoimeenpannaan
kriisinhallintaatoteuttavienjärjestöjen(YK,EU,ETYJ,Nato)toiminnassa.
Kansainväliseenvaalitarkkailunrekrytoinneissaonpanostettunaistenmäärän
lisäämiseentasapainonsaavuttamiseksinais-jamiestarkkailijoidenmäärässä.
188
SuomionmyöskäynnistänytKeniankanssa1325-twinninghankkeen,jonka
tavoitteenaontukeaKeniankansallisen1325-päätöslauselman mukaisentoimintaohjelmanlaatimista.
Euroopan neuvosto
Euroopanneuvostoonvuonna1946perustettukansainvälinenjärjestö,
jonkatehtävänäonihmisoikeuksiensekäEuroopanturvallisuudenvahvistaminenedistämälläihmisoikeuksia,demokratiaajaoikeusvaltiontoimintaa
Euroopassa.SuomenliityttyäEuroopanneuvostoonvuonna1989tavoitteena
onollutkaikintavointukeaEN:nydintehtävientoteuttamistajaprofiloitua
vahvanaihmisoikeustoimijana.Vuonna2000Euroopanihmisoikeussopimukseentehtiin12.lisäpöytäkirja,jonkalaatimistaSuomitukivoimakkaasti.Pöytäkirjakieltäämuunmuassasukupuoleenperustuvansyrjinnän.
Pöytäkirjanmyötäkaikkinainenväitettysyrjintävoidaanvalitusasianasaattaa
Euroopanihmisoikeustuomioistuimenkäsiteltäväksi.
SuomentavoitteenaEuroopanneuvostossaonjopitkäänollutheikoimmassaasemassaolevienryhmienoikeuksientoteutuminen,mukaanlukien
naistenoikeudet.VähemmistöjenoikeuksienturvaaminenolikeskeinenpainopisteSuomenEuroopanneuvostonpuheenjohtajuuskaudella1996–1997,ja
Suomitukee2009–2010neuvoteltavanseksuaali-jasukupuolivähemmistöjä
koskevansuosituksenhyväksymistä.Suomiehdottipuheenjohtajuuskaudella
myöserityisenihmisoikeusvaltuutetunnimeämistäEN:nyhteyteen.Suomi
vaikuttaaEN:nnaistenoikeuksiasekäsukupuoltentasa-arvoakoskevantoiminnansuunnitteluunjatoteutukseenosallistumallahallitustenväliseen
naistenjamiestentasa-arvoakäsittelevänkomitean(CDEG)työskentelyyn.
Euroopanneuvostonvuonna2005Varsovassapidettyhuippukokousvahvistijärjestönydintehtäviksiihmisoikeuksien,demokratianjaoikeusvaltioperiaatteenedistämisen.SuomenaloitteestaVarsovanhuippukokousasiakirjoihin
saatiinpäätösnaisiinkohdistuvanväkivallan,erityisestiperheväkivallanvastaisentoiminnantehostamisestamukaanlukieneurooppalaisenkampanjan
toteuttaminen.Suomisekärahoittikampanjaaettäsekondeerasihenkilön
kampanjantoteuttamiseen.LisäksiSuomitoteuttikansallisennaisiinkohdistuvanväkivallankampanjanEN:njäsenvaltioilleantamastakehotuksesta.
Suomionallekirjoittanutvuonna2006Euroopanneuvostonyleissopimuksenihmiskaupanvastaisestatoiminnastajasenratifioinninedellyttämiätoimenpiteitäselvittämäänonasetettutyöryhmä.Ihmiskauppasopimusedellyttää
sukupuoltenvälisentasa-arvontakaamistaihmiskaupanehkäisemisessäjatorjumisessa.Maammeihmiskaupparaportoijanatoimiivähemmistövaltuutettu.
Euroopanneuvostovalmisteleenaisiinkohdistuvanväkivallanjaperheväkivallanvastaistayleissopimusta.Sopimusneuvotteluidentavoitteenaon
ensimmäineneurooppalainenihmisoikeussopimus,jollatoimitaannimenomaannaisiinkohdistuvaaväkivaltaavastaan.Suomentavoitteenaonmahdollisimmankokonaisvaltainenjakattavasopimus,jossapuututaanmyös
väkivallansyihin.Väkivallansukupuolittuneisuustuleetunnistaa.Sopimuksen
189
tulisisisältääväkivallanennaltaehkäiseminen,väkivallastaselviytyneiden
suojeleminenjarikokseensyyllistyneidenvastuuseensaattaminen.Erillisen
monitorointimekanisminperustaminenontarpeensenvarmistamiseksi,että
sopimusvelvoitteettoteutuvatkäytännössä.Suomentavoitteidenmukainen
EN:nsopimustukisiosaltaanmyösEU:npuitteissatapahtuvaatoimintaa
naisiinkohdistuvaaväkivallanehkäisemiseksi.
Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään parlamenttien välillä Pohjoismaiden
neuvostossa(PN)jahallitustenvälilläPohjoismaidenministerineuvostossa
(PMN).Suomenseuraavapuheenjohtajuuskausionvuonna2011.Nykyisin
tasa-arvoministerienneuvostoMR-JÄMkokoontuukerranvuodessa.Yhteistyö
toteutuuvirkamiestasollatasa-arvoasioidenvirkamieskomiteassa(ÄK-JÄM).
Pohjoismaidentasa-arvoyhteistyönkannaltakeskeinenyhteistyöareenaon
myösPohjoismainentasa-arvotiedonkeskus(NordiskInstitutförKunskapom
Kön,NIKK).Tasa-arvoyhteistyötäBaltianmaidenkanssaontehtyylikymmenenvuotta.Tasa-arvoyhteistyönpäälinjatsovitaanministerienhyväksymissä
yhteistyöohjelmissaviisivuotiskausittain.Suomivastaapuheenjohtajamaana
uudenyhteistyöohjelmankäynnistämisestävuonna2011.Yhteistyöohjelmat
nostavatesiinyhteistyönpainopisteitäjatuovatsitenjatkuvuuttatoimintaan.
Suomenvuoden2001puheenjohtajuuskaudentasa-arvoyhteistyöntavoitteissaedistyttiinhyvin.Puheenjohtajuuskaudenaikanakäynnistettiinlaajaalainenprosessitasa-arvonintegroimiseksiPMN:nkaikkeentoimintaan.
Erityisestitalous-jaoikeussektoreillatyökäynnistyihyvin.Talous-jatasaarvoministerineuvostotpäättivättasa-arvonäkökulmansisällyttämistäpohjoismaiseentalous-jabudjettipolitiikkaan.Puheenjohtajuuskaudellahyväksyttiin
myösuusitasa-arvoalanohjelmalähialueille.PohjoismaatjaBaltiajärjestivät
naiskaupanvastaisenkampanjansamanaikaisestikaikissamaissavuonna2002.
Yhteistyössäoikeussektorinkanssaasetettiintyöryhmäselvittämäännaiskauppaakoskevaasääntelyä,naiskaupanlaajuuttajanaiskaupanmäärittelyä.
Suomenvuoden2007puheenjohtajakaudentasa-arvopoliittisetprioriteetitolivatsukupuolijavaltasekäsukupuolijanuoret.Suomitekialoitteen
jatutkimussuunnitelmanlaajaksivertailevaksitutkimukseksisukupuolesta
politiikanjaelinkeinoelämänpäätöksenteossa.Sukupuolijavalta-tutkimus
toteutettiinNIKKinkoordinoimanavuosina2008–09.Nuoretjatasa-arvo
-teemastaSuomijärjestiseminaarin,jossamuunmuassaesiteltiinjavaltavirtaistettiinSuomessakehitettyäsukupuolisensitiivisennuorisotyöntoimintamallia.LähialueyhteistyössäpainopisteoliLuoteis-Venäjä-työssäBarentsin
alueellajaprostituutiotajanaiskauppaakoskevissakysymyksissä.
PohjoismainenyhteistyöonantanutSuomellevälineitämm.sellaisten
tasa-arvopoliittistenteemojenkäsittelyynkuinsukupuoltentasa-arvoetnistenvähemmistöjennäkökulmasta,moniperusteinensyrjintäsekämiehetja
tasa-arvo.Pohjoismaissaonmyöskäytykeskusteluasukupuoltentasa-arvoa
jayhdenvertaisuuttakoskevanlainsäädännönuudistamisestajavastaavien
190
viranomaistenorganisoinnista.VaikkaPohjoismaidenvälilläoneroja,ovatmaidentavoitteetjaintressituseinmyösyhteneväisiä,mikäluohyvätedellytykset
PohjoismaidenkeskinäiselleyhteistyölleEU:ssajaYK:ssa.Pohjoismainentasaarvoyhteistyöonedelleentärkeää,jakansainvälisilläfoorumeillaPohjoismaiden
odotetaantoimivantiennäyttäjinänaistenjamiestentasa-arvonkehittämisessä.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ
Euroopanturvallisuus-jayhteistyöjärjestöETYJkiinnittäähuomiotatasaarvontoteutumiseen,sillädemokratian,turvallisuudenjavauraudensaavuttamineneiolemahdollistailmanparempaamiestenjanaistenvälistätasaarvoa.ETYJinvuonna2004hyväksymässätasa-arvotoimintasuunnitelmassa
todetaan,ettätasa-arvoedistääturvallisuuttaerityisestipoliittis-sotilaallisissa
kysymyksissä,talous-jaympäristöasioissajainhimilliseenkehitykseenliittyvilläaloilla.ETYJedistäätasa-arvotoimintasuunnitelmankauttatasa-arvoa
omissahankkeissaanjahenkilöstönkeskuudessajapyrkiivaltavirtaistamaan
senkaikkeentoimintaan.LisäksiETYJindemokratia-jaihmisoikeustoimisto
ODIHRintehtäväonauttaajäsenmaitasaavuttamaanparempitasa-arvo.
SuomitukeeETYJinpyrkimyksiätasa-arvonsaavuttamiseksijarahoittaa
kohdennettujatoimianaistenasemanparantamiseksi.Tästäesimerkkinäon
hanke,jokatarjoaaturvaajaneuvojaperheväkivallankohteeksijoutuneille
naisilleTadzikistanissa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD
TärkeäosaOECD:ntyötäontasa-arvonjanaistenasemanhuomioonottaminenjaintegrointikehityspolitiikkaanja-yhteistyöhön.Tämätapahtuuennen
kaikkeajärjestönkehitysapukomiteanDAC:nalaryhmänGENDERNETin
kautta.GENDERNETtuottaatyökalujajataustamateriaalia,jokaedistää
jäsenmaiden toimia tasa-arvon ja naisten aseman huomioimiseksi kehitysyhteistyössä.Vuonna2010ryhmässätehdääntyötäentistätarkempien
indikaattorienkehittämiseksi.SuomivalittiinGENDERNETinhallituksen
jäseneksivuonna2009.HallitustyönjaGENDERNETintoiminnankautta
Suomipystyyentistäparemminvaikuttamaansiihen,ettäkehitysyhteistyö
ontasa-arvoaedistävääjanaistenasemaahuomioivaajaettätämästandardi
onkaikilleyhteinen.
OECD:ssätoimiimyöskehityskeskus,jokatekeevertailevaatutkimusta
jaedistääepävirallistapolitiikkadialogiayhteisestikiinnostavistakehityskysymyksistä OECD-maiden ja keh itysmaiden välillä. Yhdessä muiden
PohjoismaidenkanssaSuomionalkanuttukeakehityskeskuksenuusiaavauksia.OECD:nkehityskeskusonluonutsukupuoltentasa-arvonedistämiseksi
tietokantojasekäkehittänyttietotekniikkaahyödyntäviätyövälineitä,joita
käyttämällävoidaanparantaasukupuoltentasa-arvoonliittyvänpolitiikkakeskustelunlaatuajatehostaasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista.
191
12.3 SUOMEN TOIMINTA SUKUPUOLTEN TASAARVON EDISTÄMISEKSI KEHITYSPOLITIIKASSA
Suomenvuonna2007hyväksytynkehityspoliittisenohjelmanpäätavoiteon
köyhyydenpoistaminenjakestävänkehityksenedistäminen.Kehityspolitiikan
tavoitteitaonmahdotonsaavuttaailman,ettätasa-arvokysymyksetjanaisten
jatyttöjenasemahuomioidaan.Tasa-arvonedistäminenonpaitsitavoitemyös
välinemuidenkehityspoliittistentavoitteidensaavuttamiseen.
Toimet tasa-arvon huomioimiseksi kehityspolitiikassa
Naistenjatyttöjenoikeudetjaasemanparantaminensekäsukupuoltenvälisenjayhteiskunnallisentasa-arvonvahvistaminenovatolleetSuomenläpileikkaaviateemojavuosina2003ja2007julkistetuissakehityspoliittisissa
ohjelmissa.Vuosina2003–2007ulkoasiainministeriönoudattilaatimaansa
tasa-arvostrategiaajasiihenliittyväätoimintasuunnitelmaa.
Valtiontaloudentarkastusvirastonraportin (2008) jaulkoasianministeriön
tilaamanarvioinnin(2009)mukaankehitysyhteistyössätuleepanostaahuomattavastienemmänsiihen,ettäläpileikkaavatteematjatavoitteetkuten
naistenjatyttöjenoikeudetjasukupuoltentasa-arvonvahvistaminentoteutuisivatkäytännössä.Arvioinninmukaanulkoasianministeriöntulee kiinnittää
enemmänhuomiotanäidenteemojensystemaattiseentoteuttamiseen.
Kesäkuussa 2009 julkistettiin ulkoasiainministeriön sisäinen ohjeistus läpileikkaavien teemojen toteuttamisesta osana kehityspolitiikkaa.
Tasa-arvokysymystenvaltavirtaistamistatoteutetaansekäkohdennetuilla
hankkeillaettäliittämälläneentistäparemminosaksiprosesseja,joillatoimeenpannaansekäkahdenvälistäettämonenkeskistäkehitysyhteistyötä.
Ulkoasiainministeriössävuonna2010meneilläänolevassahankehallinnon
uudistuksessajaasiakirjanhallintaprosesseissatasa-arvotullaanhuomioimaan
osanahankkeidenperusvaatimuksia.Samointekeilläolevahankemanuaali
sisältääohjeettasa-arvonhuomioimisesta.
Suomitukeetasa-arvontoteutumistakehitysrahoituksenturvin.Vuonna
2009olimeneilläännoin1900kehitysyhteistyöhanketta,joissatasa-arvooli
mainittuyhtenähankkeenosa-alueena.Tämälukueivielä sisällämonenkeskistäapua.
Tasa-arvotoimien periaatteet ja tavoitteet
Vuonna2000YKhyväksyivuosituhattavoitteet(MilleniumDevelopment
Goals,MDGs),joidenavullavähennetäänköyhyyttäjaparannetaanihmisten
jaympäristönasemaa.Yksivuosituhattavoitteista,MDG3,onsukupuoltentasa-arvo.Suomionsitoutunutvuosituhattavoitteidentoteuttamiseen.
Tulisikintarkastella,onkoSuomiosaltaantehnytkehityspolitiikassaankaikenvoitavantasa-arvonedistämiseksijaesimerkiksiäitiyskuolleisuuden
vähentämiseksi.
Suomenkehityspolitiikkanostaaselkeästiesiintarpeenestääilmastonmuutostajatoimiakestävänkehityksenpuolesta.Samallanaistenaseman
192
jaroolinhuomioiminenonnostettuyhdeksikeskeiseksialueeksiilmastotyössä.Tätätoteutetaanmuunmuassatoimimallayhteistyössäkansainvälistenjärjestöjenkanssa.Suomentavoitteenaon1)saadailmastosopimukseen
merkintänaistenjatasa-arvonmerkityksestäilmastonmuutostoiminnassa,
2)aikaansaadailmastosopimukselletasa-arvostrategiajatyöohjelmaja3)
varmistaa,ettäilmastonmuutokseenliittyvätrahoitusjärjestelytovatmyös
naistentiedossajakäytettävissä.Suomimyöstukeenaispuolistendelegaattien
osallistumistailmastoneuvotteluihin.Maammesainäkyvyyttäjatunnustusta
vuonna2009Kööpenhaminanilmastokokouksessatyöstä”Naisetjailmastonmuutos”-aiheenpiirissä.Suomelleannettiinensimmäinenkansainvälinen
kansalaisjärjestöjenmyöntämä”GenderChampion”-palkinto.Tasavallan
PresidenttiTarjaHalonenpuolestaanvastaanottiTanskanmyöntämäntasaarvopalkinnon,MDG3-soihdun.Ilmastokysymystenlisäksitasa-arvontoteuttamistaontuettubiodiversiteettisopimuksentoimeenpanossajaosanaYK:n
ympäristöohjelmanUNEPinperustoimintoja.
ErityistähuomiotajatuloksianaistenasemanedistämisessäSuomisaimyös
järjestämälläyhdessäLiberiankanssakansainvälisennaisjohtajuuskonferenssinvuonna2009.Konferenssintuloksenahyväksyttiinjulkilausumataiheista
”Naiset,rauhajaturvallisuus”ja”Naisetjailmastonmuutos”.Suomentulee
seuratapäätöslauselmientoteutumista,tukeaniitäkansainvälisilläfoorumeilla
jajatkossakinpanostaayhteistyöhönkansainvälistennaisjohtajuusverkostojen
kanssa,jottayhteisettavoitteetsaadaantoteutettua.
Suomiontukenutsukupuoltentasa-arvonedistämistämonissakehitysyhteistyöhankkeissa.Tasa-arvokysymyksetonsystemaattisestisisällytettymuun
muassauseisiinmetsähankkeisiinjasuunnitteillaoleviintietoyhteiskuntaa
edistäviinkehitysyhteistyöhankkeisiin.LisäksiSuomiosallistuuaktiivisesti
kehitysyhteistyötätekevientaisitäohjaavienorganisaatioidentoimintaan,
erityisestiEU:n,YK:n,OECD:njaETYJ:npiirissä.Kehitysyhteistyönmenetelmillätuetaannaistenjatyttöjenasemanhuomioimistakonflikteissaja
konfliktinjälkeisissäyhteiskunnissa.Suomentuleemyösjatkossaosallistua
näidentavoitteidenedistämiseenrahallisestijahenkilöresurssienkautta.
Suomitukeekehitysyhteistyömäärärahoistamyöslukuistenkansalaisjärjestöjentoimintaa.Yhteistyökansalaisjärjestöjenkanssaontärkeäosatasaarvotyötä.Eritoimijoidenvälistäyhteistyötätuleevahvistaajasuomalaisten
kansalaisjärjestöjenosaaminenjakiinnostuskansainvälisiintasa-arvokysymyksiintuleeturvata.TämänlisäksikehitysmaissatoimivatSuomenedustustottukevatpaikallistentoimijoidenhankkeitaniinkutsuttujenpaikallisten
yhteistyömäärärahojenkautta.Suuriosapaikallisestituetuistahankkeista
onsellaisia,joissajokopää-taiosatavoitteenaonnaistenjatyttöjenaseman
huomioiminenjaparantaminen.
193
LIITE 1
PÄÄTÖKSENTEKO
1. Naisten osuus ehdokkaista, annetuista äänistä ja valituista kunnallis-,
eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1987−2009, %
Kunnallisvaalit
Ehdokkaista
Annetuista äänistä
Valituista
1988
32,4
34,4
27,2
1992
33,5
36,2
30,0
1996
36,3
36,8
31,5
2000
38,2
39,4
34,4
2004
39,9
41,8
36,4
2008
40,4
42,0
36,7
1987
36,0
35,3
31,5
1991
41,2
39,2
38,5
1995
39,1
36,6
33,5
1999
37,0
38,3
37,0
2003
39,8
42,6
37,5
2007
39,9
42,1
42,0
1996
38,2
43,6
50
1999
39,3
46,6
43,8
2004
38,3
44,9
35,7
2009
42,3
46,5
61,5
Eduskuntavaalit
Europarlamenttivaalit
Lähde:Tilastokeskus - Vaalitilastot
194
2. Naisten ja miesten osuus valtioneuvoston jäsenistä 1987−2007, %
100 %
90 %
77,8 %
80 %
70 %
61,1 %
58,8 %
60 %
60,0 %
55,6 %
55,6 %
50,0 % 50,0 %
50 %
44,4 %
41,2 %
40 %
44,4 %
40,0 %
38,9 %
30 %
22,2 %
20 %
10 %
0%
30.4.1987
26.4.1991
13.4.1995
15.4.1999
Naiset
17.4.2003
24.6.2003
19.4.2007
Miehet
Lähde:Valtioneuvoston kanslia - Ministerikortisto
3. Naisten osuus ministerivaliokuntien jäsenistä 1995−2010, %
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen
EU
Raha-asiain
Talous-poliittinen
Lipponen I 1995-1999
25
25
29
20
Lipponen II 1999-2003
11
20
33
33
Jäätteenmäki 2003
22
33
40
66
Vanhanen I 2003-2007
11
22
20
44
Vanhanen II 2007-2010
38
40
33
25
Kiviniemi 2010-
50
50
33
25
Hallituskausi
Lähde:Valtioneuvoston kanslia
195
4. Valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden asettamien voimassa olevien hankkeiden20 jäsenet sukupuolen mukaan maaliskuussa 2009, %
Ministeriö
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Naiset
Miehet
Naiset
Kauppa- ja teollisuusministeriö
42
58
57
Miehet
43
Liikenne- ja viestintäministeriö
34
66
32
68
Maa- ja metsätalousministeriö
47
53
50
50
Oikeusministeriö
45
55
53
47
Opetusministeriö
50
50
50
50
Puolustusministeriö
23
77
32
68
Sisäasiainministeriö
34
66
49
51
Sosiaali- ja terveysministeriö
50
50
53
47
Työ- ja elinkeinoministeriö
47
53
53
47
Ulkoasiainministeriö
42
58
53
47
Valtioneuvoston kanslia
44
56
44
56
Valtiovarainministeriö
44
56
51
49
Ympäristöministeriö
42
58
44
56
Yhteensä
45
55
50
50
Lähde:Tilastokeskus - Vallan tasa-arvoa (2009);Valtioneuvoston hankerekisteri
5. Naisten osuus kunnanhallitusten, kunnanvaltuustojen ja kunnallisten
lautakuntien jäsenistä ja puheenjohtajista 1993−2008, %
Kunnanhallitukset
Jäsenet
Puheenjohtajat
Kunnanvaltuustot
Jäsenet
Puheenjohtajat
Lautakunnat
Jäsenet
Puheenjohtajat
1993
24
11
30
16
35
22
1997
45
15
32
20
47
24
2001
45
16
34
24
47
24
2005
46
22
36
26
48
27
2008
46
21
37
27
48
27
Lähde: Suomen Kuntaliitto - luottamushenkilöaineisto
20
Johtoelimet, edustajistot, komiteat, toimikunnat, neuvottelukunnat, lautakunnat, työryhmät ym.
196
TYÖELÄMÄ
6. 15−64 -vuotiaiden naisten ja miesten työvoimaosuus21, työllisyysaste22,
ja työttömyysaste 1995−2009, %
Työvoimaosuus
Työllisyysaste
Työttömyysaste
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
1995
69,6
75,0
59,1
63,1
15,1
15,8
2000
72,0
76,4
64,3
69,4
10,6
9,1
2005
72,8
75,7
66,5
69,5
8,7
8,3
2009
73,5
75,6
67,9
68,8
7,6
9,0
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
7. Ulkomaan kansalaisten23 työllisyys- ja työttömyysaste Suomessa sukupuolen mukaan 2005−2009, %
Työllisyysaste
Työttömyysaste
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
2005
43,7
63,0
22,9
18,3
2006
46,9
66,3
23,3
14,4
2007
49,7
68,2
18,5
15,2
2008
52,3
68,8
17,8
14,4
2009
52,5
64,6
17,7
18,3
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
21
Työvoimaosuus kertoo halukkuudesta kuulua työvoimaan. Siihen ei lasketa opiskelijoita eikä ilman työsuhdetta
lastaan kotona hoitavia vanhempia. Työvoimaan kuuluvien osuus lisääntyy usein työllisyystilanteen parantuessa
ja laskee työllisyystilanteen heikentyessä. Yleensä se kehittyy samansuuntaisena työllisyysasteen kanssa.
22 Työllisyysaste kertoo 15-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuuden samanikäisestä väestöstä.
23
Kansalaisuus muu kuin Suomen.
197
8. 15−74 -vuotiaiden naisten ja miesten työvoimaosuus ikäryhmittäin
2009, %
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
Naiset
Miehet
50-54
55-59
60-64
65-69
70-74
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
9. Pienten lasten vanhempien työllisyysasteet vuosina 1989−2008, %
Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat
Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat
Äidit
Isät
Äidit
Isät
1989
-
-
77
95
1995
36
83
53
83
2002
-
-
67
91
2005
49
91
62
91
2008
54
92
67
91
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus24
10. Yksinhuoltaja- ja puolisoäitien työllisyysasteet vuosina 1990−2008, %
Yksinhuoltajaäidit
Puolisoäidit
1990
87
83
2000
67
77
2005
72
75
2008
77
79
Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus
24
Tietojen keruussa vuonna 2003 tapahtuneen muutoksen vuoksi sitä edeltävät ja seuraavat tiedot eivät ole täysin
vertailukelpoisia.
198
11. Työlliset naiset ja miehet työnantajasektorin mukaan 2009, %
Naiset
Miehet
Kunta
9%
Valtio
6%
Kunta
33%
Yksityinen
60%
Yksityinen
85%
Valtio
7%
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
12. Naisten ja miesten osuus eri toimialojen25 työllisistä 2009, %
Rakentaminen
8%
92 %
23 %
Kuljetus ja varastointi
Teollisuus; sähkö-, lämpö-,
vesi ja jätehuolto yms.
78 %
26 %
Maatalous, metsätalous, kalatalous;
kaivostoiminta
74 %
29 %
71 %
37 %
Informaatio ja viestintä
62 %
44 %
Toimiala tuntematon
56 %
Liike-elämän palvelut
49 %
51 %
Toimialat yhteensä (00-99)
49 %
51 %
Tukku- ja vähittäiskauppa;
moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien...
50 %
50 %
Julkinen hallinto ja maanpuolustus;
pakollinen sosiaalivakuutus
57 %
44 %
59 %
Rahoitus- ja vakuutustoiminta;
kiinteistöala
41 %
62 %
Muu palvelutoiminta
38 %
68 %
Koulutus
33 %
73 %
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
27 %
89 %
Terveys- ja sosiaalipalvelut
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
11 %
50 %
Naiset
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Miehet
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
25 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2008 mukaan
199
13. Yrittäjät toimialan26 ja sukupuolen mukaan 2007, %
Naiset
Miehet
(A-B) Maa- ja metsätalous
31,8
68,2
(C) Kaivostoiminta ja louhinta
11,2
88,8
(D) Teollisuus
26,7
73,3
(E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
10,0
90,0
(F) Rakentaminen
5,5
94,5
(G-H) Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta
37,0
63,0
(I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
10,9
89,1
(J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta
35,5
64,5
(L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
74,2
25,8
Toimiala tuntematon
45,8
54,2
Yhteensä
34,4
65,6
Lähde:Tilastokeskus – Työssäkäyntitilastotilastot
14. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan 1997−2009, %
Naiset
Miehet
1997
21,0
15,6
2000
19,9
13,0
2005
20,0
12,9
2009
18,4
10,6
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
15. Määräaikaisten osuus palkansaajista sektorin ja sukupuolen mukaan
1997-2009, %
30 %
27,1 %
25 %
25,7 %
25,6 %
24,5 %
24,3 %
24,2 %
23,5 %
23,7 %
22,7 %
21,4 %
20 %
23,2 %
23,2 %
22,8 %
21,3 %
19,2 %
17,9 %
16,7 %
16,4 %
16,4 %
14,6 %
15 %
13,2 %
11,0 %
10,7 %
10 %
8,5 %
5%
0%
1997
2000
Naiset valtio
Miehet kunta
2005
Miehet valtio
Naiset yksityinen
Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus
26
Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaan
200
Naiset kunta
Miehet yksityinen
2009
16. Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhmän ja sukupuolen 2009, %
40 %
32,7 %
30 %
22,0 %
20 %
16,4 %
18,0 %
10 %
5,9 %
8,6 %
0%
25-29
30-34
Naiset
35-39
Miehet
Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus
17. Osa-aikatyötä tekevien naisten ja miesten osuus palkansaajista
1997−2009, %
Naiset
Miehet
1997
15,0
5,9
2000
16,9
7,2
2005
18,1
8,0
2009
18,4
7,9
Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus
18. Naisten ansiot27 suhteessa miesten ansioihin työnantajasektoreittain
1995−2009, %28
Yksityinen
Valtio
Kunta
Kaikki palkansaajat29
1995
81,9
80,8
85,3
82,4
2000
80,7
79,9
84,6
80,6
2005
82,2
81,9
83,5
80,7
2009
84,3
83,7
84,1
81,8
Lähde:Tilastokeskus - Ansiotasoindeksi
27
Säännöllisen työajan keskiansiot/kk
28
Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä ansiotasoindeksi on vaihtunut vuosina 1995, 2000 ja 2005
(1995=100, 2000=100 ja 2005=100).
29
Kaikkia palkansaajia koskevaa lukua ei lasketa suoraan eri sektoreiden luvuista, sillä kokonaispalkkaeroon (kaikki
palkansaajat huomioivaan) vaikuttaa palkansaajanaisten ja -miesten lukumäärä eri sektoreilla. Toisin sanoen pienipalkkaisten naisten suuri lukumäärä suurentaa myös keskimääräistä palkkaeroa.
201
19.
Naisten
ja
miesten
sektoreittain 1995−2009, €
kuukausipalkkojen30
palkkaero31
Yksityinen
Valtio
Kunta
Kaikki palkansaajat
1995
433
486
350
422
2000
504
558
378
504
2005
542
576
469
581
2009
513
574
480
591
Lähde:Tilastokeskus – Ansiotasoindeksi
20. Naisten kuukausipalkat suhteessa miesten kuukausipalkkoihin koulutuksen mukaan 1990−2008, %32
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
Kaikki palkansaajat
1990
78,9
76,0
70,1
75,4
1997
79,1
79,3
76,6
79,5
2003
81,2
77,4
73,5
79,7
2008
78,7
77,5
73,9
79,5
Lähde:Tilastokeskus - Työolotutkimus
21. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sukupuolen mukaan 2007, %
Naiset
Miehet
30,9
69,1
39,4
60,6
Ylimmät virkamiehet
35,7
64,3
Järjestöjen johtajat
49,3
50,7
32,0
68,0
Pääjohtajat ja toimitusjohtajat
18,3
81,7
Tuotanto- ja linjajohtajat
36,7
63,3
Asiantuntijajohtajat
32,6
67,4
25,5
74,5
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat
Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat
Pienyritysten johtajat
Lähde:Tilastokeskus - Työssäkäyntitilasto
30 Säännöllisen työajan keskiansiot/kk.
31
Palkkaero vuoden 2009 rahassa, laskettu elinkustannusindeksin 1995=100 mukaan
32
Pohjana on kaikkien palkansaajien keskiansiot. Ei sisällä osa-aikaisia.
202
TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN
22.Vanhempainrahapäivien jakautuminen äitien ja isien kesken 1995−2008, %
100 %
3,5 %
4,2 %
5,5 %
6,7 %
96,5 %
95,8 %
94,5 %
93,3 %
1995
2000
2005
2009
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
Isät
Äidit
Lähde: Kela
23. Isyys- tai vanhempainrahan käyttäneiden isien osuus 1995−2008, %
100 %
90 %
80 %
69,8 %
70 %
72,8 %
63,1 %
60 %
53,9 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
1995
2000
2005
2008
Lähde: Kela
203
KOULUTUS JA TUTKIMUS
24. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2008
Väestö yhteensä
lkm
Naiset
%
Miehet
lkm
%
lkm
%
Yhteensä
4 435 152
100,0
2 278 674
100,0
2 156 478
100,0
Ei perusasteen jälkeistä
tutkintoa
1 531 994
34,5
779 010
34,2
752 984
34,9
Tutkinnon suorittaneita
2 903 158
65,5
1 499 664
65,8
1 403 494
65,1
Keskiaste33
1 709 962
38,6
825 526
36,2
884 436
41,0
Korkea-aste
1 193 196
26,9
674 138
29,6
519 058
24,1
Alin korkea-aste
482 084
10,9
294 277
12,9
187 807
8,7
Alempi korkeakouluaste
356 420
8,0
194 242
8,5
162 178
7,5
Ylempi korkeakouluaste
321 172
7,2
172 471
7,6
148 701
6,9
33 520
0,8
13 148
0,6
20 372
0,9
9 590
0,2
3 865
0,2
5 725
0,2
23 930
0,6
9 283
0,4
14 647
0,7
Tutkijakoulutusaste
Lisensiaatintutkinto
Tohtorintutkinto
Lähde:Tilastokeskus - Koulutustilastot
25. Naisten osuus ammatillisten perustutkintojen, ammattikorkeakouluja yliopistotutkinnon suorittaneista koulutusaloittain 2008, %
Yliopisto
Yhteensä %
koulutus36 %
Ammatillinen
koulutus34 %
Ammattikorkeakoulutus35 %
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
92
91
76
89
Humanistinen ja kasvatusala
78
83
82
82
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
76
86
88
79
Kulttuuriala
67
70
73
70
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon
ala
67
71
62
65
Luonnonvara- ja ympäristöala
52
57
55
54
Luonnontieteiden ala
16
31
50
39
Tekniikan ja liikenteen ala
16
18
26
18
Yhteensä
48
62
62
56
Lähde:Tilastokeskus – Koulutustilastot; Opetusministeriö - AMKOTA- ja KOTA-tietokannat
33
Keskiasteen tutkintoihin sisältyy ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
34
Opetushallinnon alainen opetussuunnitelmaperustainen ammatillinen koulutus
35
Ammattikorkeakoulututkinnot, nuorten koulutus
36
Ylemmät korkeakoulututkinnot
204
26. Opintojen
2006−2007, %37
keskeyttäminen
Koulutussektori
sukupuolen
mukaan
lukuvuonna
Naiset
Miehet
Lukio
3,8
4,6
Yhteensä
4,2
Ammatillinen koulutus
10,0
10,3
10,2
Ammattikorkeakoulut
7,2
11,2
9,0
Yliopistot
4,7
6,6
5,6
Lähde:Tilastokeskus – Koulutustilastot; Opetusministeriö
27. Tiede- ja taidekorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt tieteenalan ja
sukupuolen mukaan 2008
Koulutusala
Hakeneet
Yhteensä lkm
Teologinen
Valintakok. osallistuneet
Yhteensä
lkm
Naiset
%
Miehet
%
Hyväksytyt
Yhteensä
lkm
Osuus hakeneista
%
Naiset
%
Miehet
%
1 117
651
54
46
374
33
59
41
Humanistinen
19 800
11 160
73
27
3 966
20
77
23
Taideteollinen
3 011
2 804
69
31
451
15
64
36
888
781
60
40
178
20
61
39
Teatteri- ja tanssiala
1 643
1 626
72
28
79
5
54
46
Kasvatustieteellinen
26 783
19 502
82
18
3 076
11
84
16
Liikuntatieteellinen
1 545
525
49
51
193
12
54
46
15 598
6 988
65
35
3 208
21
69
31
Psykologia
3 203
2 061
83
17
263
8
82
18
Terveystieteet
2 633
1 134
93
7
490
19
84
16
Oikeustieteellinen
3 219
2 418
61
39
612
19
64
36
Kauppatieteellinen
23 907
15 498
43
57
3 543
15
48
52
Luonnontieteellinen
21 857
9 245
57
43
6 756
31
51
49
2 608
1 633
67
33
703
27
63
37
Teknistieteellinen
23 503
13 228
26
74
5 222
22
27
73
Lääketieteellinen
4 437
3 423
62
38
616
14
50
50
Hammaslääketieteellinen
662
502
68
32
146
22
67
33
Eläinlääketieteellinen
635
382
91
9
72
11
89
11
1 820
1 313
77
23
485
27
80
20
628
66
59
41
51
8
55
45
Musiikkiala
Yhteiskuntatieteellinen
Maatalous-metsätieteellinen
Farmasia
Kuvataideala
Lähde: Opetusministeriö – KOTA-tietokanta
37
Koko koulutusjärjestelmästä keskeyttäneiden osuus kullakin sektorilla eli kokonaan koulutusjärjestelmästä tutkintoa suorittamatta poistuneiden osuus kaikista opiskelijoista.
205
28. Naisten ja miesten osuudet yliopistojen uusista opiskelijoista, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja yliopistojen opetushenkilökunnasta 2008, %
100 %
80 %
75 %
62 %
60 %
61 %
57 %
56 %
54 %
53 %
47 %
46 %
44 %
43 %
38 %
40 %
39 %
25 %
20 %
0%
Uudet
opiskelijat
Ylemmät
kk-tutkinnot
Tohtorin
tutkinnot
Assistentit
Naiset
Lehtorit
Yliassistentit
Professorit ja
apulaisprofessorit
Miehet
Lähde: Opetusministeriö – KOTA-tietokanta
29. Suomen akatemian tutkimusvirkojen ja tutkimusmäärärahojen jakautuminen naisten ja miesten kesken 1.1.2009, %38
Tutkijatohtorin projektit
53,5 %
Yleiset tutkimusmäärärahat
46,5 %
27,4 %
Akatemiatutkijan virat
72,6 %
41,1 %
Akatemiaprofessorin virat
58,9 %
87,5 %
12,5 %
0%
20 %
40 %
Naiset
Lähde: Suomen Akatemia
38
Yleisten tutkimusmäärärahojen tiedot 1.1.2008
206
60 %
Miehet
80 %
100 %
N A I S I I N KO H D I S T U VA V Ä K I VA LTA J A
L Ä H I S U H D E V Ä K I VA LTA
30. Henkirikokset osapuolten suhteen ja uhrin sukupuolen mukaan
2002−2008, %39
Tuttavan surmaamat miehet
44,0 %
Parisuhdekumppanin surmaamat
naiset
19,0 %
Tuntemattoman surmaamat miehet
11,0 %
Vanhemman surmaamat lapset
6,0 %
Tuttavan/ystävän surmaamat naiset
5,0 %
Parisuhdekumppanin surmaamat
miehet
4,0 %
Sukulaisen surmaamat miehet
4,0 %
Sukulaisen surmaamat naiset
3,0 %
Tuntemattoman surmaamat naiset
1,0 %
Samaa sukupuolta olevan partnerin
surmaamat miehet
0,5 %
Tieto puuttuu
1,0 %
Juttu pimeä
1,6 %
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
Lähde: Optula - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä40.
31. Parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleet naiset ja miehet 2003−200841, lkm
30
26
25
25
22
21
20
20
25
15
10
6
7
5
7
5
4
4
0
2003
2004
2005
Uhrina nainen
2006
2007
2008 ennakkotiedot
Uhrina mies
Lähde: Optula - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä, 9.12.2009
39
Sisältää poliisin rikosnimikkeillä murha, tappo, surma, lapsensurma, kuolemantuottamusrikos tai pahoinpitelyrikos tutkimat rikokset. Jokainen uhri on kirjattu omaksi rikoksekseen. Tiedot on kirjattu, kun esitutkinta on
päättynyt tai ilmitulosta on kulunut 12 kk ja rikosta tutkitaan edelleen henkirikoksena.
40 Vuoden 2008 toistaiseksi kirjaamatta olleiden henkirikosten tiedot on kerätty rikosilmoitusjärjestelmästä.
41
Vuoden 2008 tiedot ovat ennakkotietoja. Tilastossa uhri on tekijän aviopuoliso, avopuoliso, seurustelukumppani,
ex-puoliso/seurustelukumppani tai samaa sukupuolta oleva partneri.
207
32. 18−74 -vuotiaat naiset, jotka ovat vähintään kerran 15 vuotta täytettyään joutuneet eri tyyppisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi, tekijäryhmän mukaan, 1997 ja 2005, %
1997
2005
40,0
43,5
Yhteensä
24,4
29,1
Uhkailu
11,1
14,4
Fyysinen väkivalta
10,4
10,6
Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen
16,7
21,2
Yhteensä
22,2
19,6
Uhkailu
9,0
7,6
Fyysinen väkivalta
20,0
17,6
Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen
5,9
4,3
Yhteensä
49,9
49,0
Uhkailu
33,8
31,5
Fyysinen väkivalta
46,1
44,7
Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen
18,7
17,3
Vähintään yhden väkivallan muodon tai uhkailun uhri
Parisuhteen ulkopuolinen väkivalta
Väkivalta nykyisessä parisuhteessa
Väkivalta entisessä parisuhteessa
Lähde: Heiskanen, Piispa (1998); Piispa, Heiskanen, Kääriäinen, Sirén (2006)
208
33a. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuneet väkivaltarikokset 2005
Rikosnimike
Lkm
%
Pahoinpitely
532
59,3
Lievä pahoinpitely
294
34,0
Törkeä pahoinpitely
23
2,7
Tapon yritys
4
0,5
Murha
3
0,3
Pahoinpitelyn yritys
2
0,2
Tappo
2
0,2
Törkeän pahoinpitelyn yritys
2
0,2
Murhan yritys
1
0,1
Vapaudenriisto
1
0,1
864
100,0
Yhteensä
Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu – Maahanmuuttajanaiset väkivallan uhrina (2007)
33b. Väkivaltarikoksen uhriksi joutuneen maahanmuuttajanaisen suhde
epäiltyyn 2005
Suhde
Lkm
%
Puoliso
261
30,2
21,6
Epäselvä
187
Tuttava
138
16,0
Tuntematon
108
12,5
7,9
Entinen puoliso
68
Muu
40
4,6
Isä
19
2,2
Naapuri
18
2,1
Asiakas
14
1,6
0,8
Äiti
8
Ei tiedossa
3
0,3
Yhteensä
864
100,0
Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu – Maahanmuuttajanaiset väkivallan uhrina (2007)
209
34. Vastakkaisen sukupuolen taholta kahden viime vuoden aikana koettu
seksuaalinen häirintä sukupuolen mukaan 2008, %
5%
Kaksimielisiä
vitsejä
25 %
7%
Asiattomia
huomautuksia
21 %
6%
Fyysistä lähentelyä
15 %
6%
Seksin ehdotuksia
11 %
0%
5%
10 %
15 %
Miehet
20 %
Naiset
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö - Tasa-arvobarometri 2008
210
25 %
30 %
HYVINVOINTI JA ELINOLOT
35. Elinajanodote naisilla ja miehillä 1997−2008
90
85
80
75
70
1997
1998
1999
2000
2001
2002
Naiset
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Miehet
Lähde:Tilastokeskus - Väestötilastot
36. Työikäisten (15−64) naisten ja miesten yleisimmät kuolinsyyt 2008, lkm
Naiset
Miehet
Alkoholisyyt
Alkoholisyyt
387
Rintasyöpä
304
Tapaturmat
Sepelvaltiomotauti
228
Sepelvaltimotauti
213
Itsemurhat
190
Keuhkosyöpä
186
1388
1194
Tapaturmat
901
Itsemurhat
Aivoverisuonisairaudet
Keuhkosyöpä
200
396
Aivoverenkierron sairaus
142
0
677
400
600
322
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Lähde:Tilastokeskus - Kuolemansyytilastot
211
LIITE 2
TASA-ARVOSELONTEKOA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ
25.3.2009–15.9.2010
PuheenjohtajaHelenaRanta,professori,Helsinginyliopisto
Jäsenet:
TanjaAuvinen,pääsihteeri,NaisjärjestötYhteistyössä-Kvinnoorganisationer
iSamarbeteNYTKISry
NiklasBruun,professori,Helsinginyliopisto
HelenaEwalds,kehittämispäällikkö,Terveydenjahyvinvoinninlaitos
RitvaJakku-Sihvonen,johtaja,Opetushallitus
ArtoJokinen,tutkija,Tampereenyliopisto
KevätNousiainen,professori,Helsinginyliopisto
JukkaLehtonen,tutkija,Helsinginyliopisto
Anna-MaijaLehto,kehittämispäällikkö,Tilastokeskus
TimoMakkonen,ylitarkastaja,Sisäasiaiministeriö
AnttiNärhinen,ylitarkastaja,työ-jaelinkeinoministeriö
RiittaSäntti,neuvottelevavirkamies,sosiaali-jaterveysministeriö
AsiantuntijaCarlHaglund,valtiosihteeri,opetusministeriö
AsiantuntijaMartinaHarms-Aalto,erityisavustaja,opetusministeriö
AsiantuntijaLeilaMélart,filosofianmaisteri
AsiantuntijaPirkkoMäkinen,tasa-arvovaltuutettu,sosiaali-jaterveysministeriö
AsiantuntijaHanneleVarsa,pääsihteeri,Tasa-arvoasiainneuvottelukunta
AsiantuntijaTarjaHeinilä-Hannikainen,johtaja,sosiaali-jaterveysministeriö
AsiantuntijaRiittaMartikainen,tasa-arvoneuvos,sosiaali-jaterveysministeriö
YlitarkastajaTimoMakkosenpyydettyäeroatyöryhmänjäsenyydestähänen
tilalleennimitettiin23.10.2009ylitarkastajaPanuArtemjeffsisäasiainministeriöstä.ValtiosihteeriCarlHaglundinsiirryttyätoisiintehtäviinhänentilalleen
nimitettiinasiantuntijaksi6.8.2009valtiosihteeriMarcusRantalaopetus-ja
kulttuuriministeriöstä.ErityisavustajaMartinaHarms-Aallonsiirryttyätoisiin
tehtäviinhänentilalleennimitettiinasiantuntijaksi7.12.2009erityisavustaja
SusannaKorpivaaraopetus-jakulttuuriministeriöstä.
212
LIITE 3
TASA-ARVOSELONTEKOA VARTEN TEETETYT
TAUSTASELVITYKSET
KristiinaBrunila:Sukupuoltentasa-arvokorkeakoulutuksessajatutkimuksessa(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:51)
AnneMariaHollijaMarjoRantala:Tasa-arvoviranomaisteninstitutionaalinenasema(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:54)
RaijaJulkunen:Työelämäntasa-arvopolitiikka(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:53)
HeliKuusi,RitvaJakku-SihvonenjaMarikaKoramo:Koulutusjasukupuoltentasa-arvo(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:52)
Johanna Lammi-Taskula, Minna Salmi ja Sanna Parrukoski: Työ, perhe ja
tasa-arvo(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:55)
TainaRiski:Naisiinkohdistuvaväkivaltajatasa-arvopolitiikka(Sosiaali-ja
terveysministeriönselvityksiä2009:50)
213
214