Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa
VNS 7/2010 vp Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010 : 8 Valtioneuvoston selonteko NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA Sisältää tausta-aineiston Helsinki 2010 Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:8 ISBN 978-952-00-3044-5 (painettu) ISBN 978-952-00-3045-2 (PDF) ISSN-L 1236-2050 ISSN 1236-2050 (painettu) ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-00-3045-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2 www.stm.fi/Julkaisut Kustantaja: Sosiaali- ja terveysministeriö Kannen kuva: Plugi Taitto ja paino: Yliopistopaino, Helsinki 2010 TIIVISTELMÄ VALTIONEUVOSTON SELONTEKO NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA Hallituslinjaaselonteossatulevaisuudentasa-arvopolitiikkaavuoteen 2020.Selonteontavoitteenaonvahvistaapitkäjänteistäjasuunnitelmallista sukupuoltentasa-arvonedistämistä,jasiinäpainotetaansitoutumistatasaarvopolitiikantoimeenpanoonkaikillatasoilla.Lisäksiselonteossatarkastellaan harjoitetuntasa-arvopolitiikantavoitteita,toimenpiteitäjaniidenvaikuttavuuttasekäsukupuoltentasa-arvonkehitystäviimeisenrunsaankymmenen vuodenaikana.Valtioneuvostontasa-arvoselontekoonensimmäinenlajissaan. Siksisekattaapaitsinykyisenhallituksenmyösedeltävienhallitustentasaarvopolitiikan1990-luvunloppupuoleltaalkaen. Selontekoonvalitutteematpohjautuvathallitusohjelmienjahallituksen tasa-arvo-ohjelmientasa-arvoakoskeviintavoitteisiin1990-luvunlopussaja 2000-luvulla.Pääteematovatpäätöksenteko,koulutusjatutkimus,työelämä, työ-japerhe-elämänyhteensovittaminen,miehetjatasa-arvo,naisiinkohdistuvaväkivalta,lähisuhdeväkivaltajaihmiskauppasekätasa-arvoviranomaisten asemajasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen.Selonteossakäsitellään myöstasa-arvolainsäädännönkehitystäjaSuomentoimintaaEU:ntasa-arvopolitiikassasekäkansainvälisentasa-arvopolitiikaneriareenoilla.Lisäksitasaarvopolitiikankysymyksiätarkastellaanläpileikkaavastimaahanmuuttajien javähemmistöryhmiennäkökulmasta. Julkaisu jakautuu kahteen osaan. Valtioneuvoston hyväksymä selontekosisältäätasa-arvopolitiikanarvionjatulevaisuudenlinjaukset.Taustaaineistossatarkastellaanyksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisia tavoitteitajatoimenpiteitäsekätasa-arvoakoskeviamuutoksiaviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana.Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenut javienyteteenpäinprofessoriHelenaRannanjohtamaasiantuntijatyöryhmä. Asiasanat: sukupuolten välinen tasa-arvo, tasa-arvopolitiikka 3 SAMMANDRAG STATSRÅDETS REDOGÖRELSE OM JÄMSTÄLLDHETEN MELLAN KVINNOR OCH MÄN Regeringen utstakar i redogörelsen riktlinjerna för framtidens jämställdhetspolitik till år 2020. Målet är att stärka ett långsiktigt och systematisktfrämjandeavjämställdheten,ochredogörelsenunderstryker enförbindelsetillverkställandetavjämställdhetspolitikenpåallanivåer. Därutövergranskasmålenochåtgärdernaidenbedrivnajämställdhetspolitiken ochderaseffektivitetsamthurjämställdhetenutvecklatsunderdesenaste drygttioåren.Statsrådetsjämställdhetsredogörelseärdenförstaisittslag. Därföromfattardenförutomdennuvaranderegeringensävendeföregående regeringarnasjämställdhetspolitiksedanslutetav1990-talet. Detemansomvaltsförredogörelsenbaserarsigpåjämställdhetsmålen enligtregeringsprogrammenochregeringensjämställdhetsprogramislutet av1990-taletochpå2000-talet.Dehuvudsakligatemanaärbeslutsfattande, utbildningochforskning,arbetsliv,förenandeavarbeteochfamiljeliv,mänoch jämställdhet,våldmotkvinnor,våldinärarelationerochmänniskohandelsamt jämställdhetsmyndigheternasställningochintegreringavkönsperspektivet. Iredogörelsenbehandlasocksåjämställdhetslagstiftningensutvecklingoch FinlandsverksamhetinomEU:sjämställdhetspolitiksamtpådeninternationella jämställdhetspolitikensolikaarenor.Därtillbehandlasjämställdhetspolitiska frågorgenomgåendefråninvandrarnasochminoritetsgruppernassynpunkt. Publikationenärindeladitvådelar.Iredogörelsensomstatsrådetgodkänt ingår en utvärdering av jämställdhetspolitiken och framtida riktlinjer för denna. I bakgrundsdokumentet betraktas mer i detalj regeringarnas jämställdhetspolitiska mål och åtgärder samt ändringar som gäller jämställdhetenunderdesenastedrygttioåren.Arbetetmedattbereda jämställdhetsredogörelsenharstöttsochförtsvidareavensakkunniggrupp lettavprofessorHelenaRanta. Nyckelord: jämställdhet, jämställdhetspolitik 4 SUMMARY GOVERNMENT REPORT ON GENDER EQUALITY InitsReportonGenderEqualitytheGovernmentoutlinesthefuture genderequalitypolicyinFinlanduntiltheyear2020.Theaimofthereport istoreinforcethelong-termandsystematicpromotionofgenderequality, anditlaysemphasisonthecommitmenttotheimplementationofgender equalitypolicyatalllevels.Furthermore,thereportlooksintotheobjectives andmeasuresofthepolicythathasbeenpursuedandtheireffectivenessas wellasintothedevelopmentsingenderequalityoverthepasttenyears.The GovernmentReportonGenderEqualityisthefirstofitskind.Therefore, itcoversthegenderequalitypolicyofnotonlythepresentGovernmentbut alsoofthepreviousgovernmentssincetheendofthe1990s. Thethematicareaschosenforthereportarederivedfromthegender equalityobjectivesofthegovernmentprogrammesandgovernmentaction plansongenderequalityintheendofthe1990sandthiscentury.Themain thematicareasaredecision-making,educationandresearch,workinglife, reconciliationofworkandfamilylife,menandgenderequality,violence againstwomen,interpersonalviolenceandtraffickinginhumanbeings,and thestatusofgenderequalityauthoritiesandgendermainstreaming.The reportalsoaddressesdevelopmentsinthegenderequalitylegislationand Finland’sactivitiesintheEUgenderequalitypolicyandonthevariousarenas ofinternationalgenderequalitypolicy.Genderequalityissuesarealsodealt withcross-cuttinglyfromtheperspectiveofimmigrantsandminoritygroups. Thepublicationisdividedintotwoparts.TheReportapprovedbythe Governmentincludesanevaluationofgenderequalitypolicyandpolicy objectivesforthefuture.Thebackgrounddocumentdealsinmoredetail withthegenderequalityobjectivesandmeasuresofthegovernmentsaswell asreviewschangesingenderequalityoverthepasttenyears.Thepreparation oftheReportonGenderEqualityhasbeenpromotedandsupportedbyan expertgroupledbyProfessorHelenaRanta. Key words: gender equality, gender equality policy 5 6 Valtioneuvoston selonteko NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA 7 8 SISÄLLYS 1. Johdanto ..................................................................................................... 11 2. Hallituksen tasa-arvopolitiikka ..............................................................14 2.1 Päätöksenteko ..............................................................................................14 2.2 Koulutus .........................................................................................................15 2.3 Korkeakoulutus ja tutkimus ......................................................................17 2.4 Työelämä ........................................................................................................18 2.5 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen .............................................19 2.6 Miehet ja tasa-arvo ..................................................................................... 20 2.7 Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja ihmiskauppa ........21 2.8 Suomen toiminta kansainvälisessä tasa-arvopolitiikassa ..................... 23 2.9 Tasa-arvopolitiikka ja yhdenvertaisuuspolitiikka ................................. 24 2.10 Sukupuolinäkökulma talouspolitiikkaan ................................................ 24 2.11 Sukupuolinäkökulma köyhyyden vähentämiseen .................................. 25 2.12 Tasa-arvopolitiikan tavoitteet ja seuranta ............................................. 25 2.13 Tasa-arvolainsäädäntö ................................................................................ 25 2.14 Tasa-arvoviranomaisten asema ja toimintaedellytykset ..................... 26 2.15 Vastuu tasa-arvon edistämisestä .............................................................. 27 2.16 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ............................................. 28 2.17 Tieto ja asiantuntemus tasa-arvopolitiikan tukena .............................. 28 3. Linjaukset ...................................................................................................30 9 10 1. JOHDANTO Hallitusantaaeduskunnalleselonteonnaistenjamiestenvälisestätasaarvostahallitusohjelmanmukaisesti.Tämäonensimmäineneduskunnalle annettusukupuoltentasa-arvoakäsittelevävaltioneuvostonselonteko.Siksi sekattaapaitsinykyisenhallituksenmyösedeltävienhallitustentasa-arvopolitiikan1990-luvunloppupuoleltaalkaen.Arviokoskeetasa-arvopolitiikan tavoitteita,toimenpiteitäjatoimenpiteidenvaikuttavuutta.Hallitusantaa samallaeduskunnallekatsauksensukupuoltentasa-arvonnykyiseentilaanja tasa-arvokehitykseenviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana. Selonteossahallituslinjaanäkemyksensätulevaisuudentasa-arvopolitiikasta vuoteen2020.Hallituksentavoitteenaonvahvistaapitkäjänteistäjasuunnitelmallistatasa-arvopolitiikkaasekäpainottaasitoutumistatasa-arvopolitiikan toimeenpanoonkaikillatasoilla. Lisäksiselonteontavoitteenaonantaavälineitätulevienhallitustentasa-arvo-ohjelmienlaatimiseen.Selontekotarjoaa eduskunnalle,yhteiskunnallisilletoimijoillejakansalaisillemahdollisuuden laaja-alaiseenkeskusteluunsukupuoltentasa-arvoakoskevistatavoitteistaja tasa-arvopolitiikankeinoista.Hallitusonkäsitellytvaltioneuvostonselonteon jasitoutunutsiihen.Valtioneuvostonselontekosisältäätasa-arvopolitiikan arvionjalinjaukset.Selonteonliitteenäontausta-aineisto,jossaontarkasteltu yksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisiatavoitteitajatoimenpiteitäsekätasa-arvoakoskeviamuutoksiaviimeisenrunsaankymmenenvuoden aikana.Tausta-aineistoeioleollutvaltioneuvostonkäsittelyssä. Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia yhteiskuntaelämän alueita. Poliittisillajataloudellisillapäätöksilläontasa-arvovaikutuksia,jotkailmenevätnaistenjamiestenkonkreettisissaelämäntilanteissa. Tasa-arvopolitiikan laaja-alaisuusjapoikkihallinnollisuustekevätsiitäerityisenhaasteellista. Tuloksellinentasa-arvopolitiikkaedellyttääkokohallituksenvastuunottoa tasa-arvonedistämisestäjatiivistäeripolitiikka-alueidenvälistäyhteistyötä niineduskunnassajaministeriöissäkuinalue-jakuntatasollakin. Koskatasa-arvopolitiikkaonpoikkihallinnollistajakattaalaaja-alaisestieri politiikka-alueet,selontekoontäytynytrajatatiettyihinteemoihin.Selonteon temaattistenrajaustenlähtökohtanaovatolleetkuudenviimeisimmänhallitusohjelman1sukupuoltentasa-arvoakoskevattavoitteetsekä1990-luvun lopussaja2000-luvullalaadituthallituksentasa-arvo-ohjelmat(1997–1999, 2004–2007,2008–2011).Selonteossaeisiiskäsitelläkaikkiayhteiskuntaelämänerialueisiinliittyviätasa-arvokysymyksiä. 1 Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma 19.6.2010, Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007; Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003; Pääministeri Anneli Jäätteenmäen ohjelma 17.4.2003; Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma 15.4.1999; Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelma 13.4.1995. 11 Selonteonpääteematovat: •Päätöksenteko:poliittinenpäätöksentekojayritystenjohtopaikat •Koulutusjatutkimus •Työelämä •Työ-japerhe-elämänyhteensovittaminen •Miehetjatasa-arvo •Naisiinkohdistuvaväkivalta,lähisuhdeväkivaltajaihmiskauppa •Tasa-arvopolitiikanorganisaatio •Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen Tasa-arvoselonteossaonmyösomatosionsasukupuoltentasa-arvoakoskevanlainsäädännönkehityksestäjaSuomentoiminnastaEU:ntasa-arvopolitiikassajakansainvälisentasa-arvopolitiikaneriareenoilla. Tasa-arvoselontekokäsitteleenaistenjamiestenvälistätasa-arvoajatarkasteleemolempiasukupuoliajaheidänasemaansaeriyhteiskuntaelämänalueilla. Tämänlisäksimiestenjatasa-arvonvälistäsuhdettaonkäsiteltyerillisessäosiossa,jossanostetaanesiinerityisestimiehiinliittyviätasa-arvokysymyksiäsekä tarkastellaanmiestenrooliatasa-arvonedistämisessä.Tasa-arvonedistäminen onnaistenjamiestenyhteinentehtävä,janykyaikainentasa-arvopolitiikka onkaikkiensukupuoltentasa-arvopolitiikkaa. Onhuomattava,ettämoniatärkeitä,sukupuoltentasa-arvoonliittyviä teemojaonselonteossajouduttukäsittelemäänvainlyhyestijaviitteenomaisesti.Tämäeikuitenkaantarkoitasitä,etteivätkökyseisetkysymyksetvaatisi tasa-arvopoliittistahuomiotatulevaisuudessa.Vaikkaselontekokeskittyy sukupuoltentasa-arvoakoskeviinkysymyksiin,sentavoitteenaonmyöskiinnittäähuomiotasukupuoltentasa-arvonnäkökulmastanaistenjamiesten keskinäisiineroihinsekäsukupuoltentasa-arvonjamuunyhdenvertaisuuden risteyskohtiin.Erityisestiesiinonnostettumaahanmuuttajienjavähemmistöryhmienasemaakoskeviakysymyksiäsilloin,kunneliittyvätsukupuolten tasa-arvoontaimoniperusteiseensyrjintään. Selonteonlähtökohtanaovatolleethallitusohjelmiensukupuoltentasaarvoakoskevattavoitteetsekähallituksentasa-arvo-ohjelmat.Huomion kohteenaovatensisijaisestinetoiminta-alueet,joillatasa-arvotavoitteitaon asetettu.Tässäyhteydessäonarvioitumyössitä,mihinsukupuoltentasa-arvon kannaltatärkeisiinkysymyksiintaiteema-alueisiineioleriittävästikiinnitetty huomiotahallituksentasa-arvopolitiikassa. Tavoitteidenlisäksiselonteossatarkastellaantasa-arvopolitiikantoimeenpanoajaniitäkeinoja,joillatasa-arvoaonpyrittyedistämään.Keskeisiätasaarvonedistämisenvälineitäovatolleetmuunmuassavuonna1987voimaan astunuttasa-arvolaki,poikkihallinnollinentasa-arvopolitiikkajavarsinkin 2000-luvullakaikkeapäätöksentekoakoskevasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen.Lisäksitasa-arvoaonpyrittyedistämäänerialueillatoteutetuilla hankkeilla,joidenrahoitusmahdollisuudetovatlisääntyneeterityisestiSuomen 12 EU-jäsenyydenmyötä.Kysymyssiitä,millaisillatoimintatavoillaparhaiten taataantasa-arvopolitiikanjatkuvuusjapitkäjänteisyys,ontässätärkeä. Tasa-arvopolitiikantarkastelussahaasteellisinosuusontasa-arvopolitiikan vaikutustenjavaikuttavuudenarviointi.Tämäedellyttäisimyöslaajaaarviota siitä,mitenerialueidenpolitiikat,kutenesimerkiksityöllisyys-,talous-ja koulutuspolitiikkaovatvaikuttaneetsukupuoltentasa-arvoonjamitensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminennäilläalueillaonedennyt.Tähänonollut mahdollisuusvainrajoitetustiselonteontausta-aineistossa.Tasa-arvopolitiikan vaikutustenarvioinnissaonkäytettyhyväksierityisestikuuttaasiantuntijoidentekemäätaustaselvitystä,jotkaonlaadittuselonteonvalmisteluavarten. YK:nPekingintoimintaohjelmaonvaikuttanutmerkittävällätavallasuomalaiseentasa-arvopolitiikkaanjasenkeinovalikoimaan.Hallituksentasaarvo-ohjelma1997−99perustuipitkältiPekingintoimintaohjelmanteemoihin.Myöstasa-arvoselonteossatavoitteenaonollutkiinnittäähuomiota laaja-alaisestiPekinginohjelmaan,jottatulevaisuudessaentistävahvemmin nostettaisiintasa-arvopolitiikanagendallesellaisiateemojakuinesimerkiksi köyhyysjatalouspolitiikka. ErityisestiYK:nKaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamistakoskevaan yleissopimukseen(CEDAW)liittyvämääräaikaisraportointiantaavälineitä arvioidatasa-arvonetenemistäjaharjoitettuapolitiikkaaSuomessa.CEDAWkomiteanSuomelleantamiasuosituksiaonhyödynnettymyösselonteonlaadinnassa.LisäksihuomiotaonkiinnitettyEU-sääntelynvaikutuksiinsuomalaisessatasa-arvolainsäädännössäsekäSuomenjakansainvälistenjärjestöjen väliseenvuorovaikutukseensukupuoltentasa-arvonalueella. Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenutjavienyteteenpäinasiantuntijatyöryhmä,jonkapuheenjohtajanaontoiminutprofessoriHelenaRanta. Työryhmässäonollutedustajiaministeriöistäjaasiantuntijoitaselonteon eriteema-alueilta.Silläonollutkeskeinenrooliselonteontausta-aineiston laadinnassa. Tasa-arvoselonteostaonjärjestettykaksikansalaisjärjestöjen,työmarkkinajärjestöjenjamuidensidosryhmienkuulemistilaisuutta,19.5.2009ja 10.3.2010.Kuulemisenyhteydessäjärjestöillejamuilletahoilleonannettu mahdollisuustoimittaamyöskirjallisetlausunnot.Ministeriöidenlausuntokierrosselonteostatoteutettiin15.6.−4.8.2010. 13 2. HALLITUKSEN TASA-ARVOPOLITIIKKA Suomionmonessasuhteessaollutsukupuoltentasa-arvonedelläkävijä.Meillä naisetovatjopitkäänosallistuneetaktiivisestityöelämäänjapoliittiseen päätöksentekoon.Hallitusonedistänytmuunmuassatyönjaperhe-elämän yhteensovittamistajasukupuoltentasa-arvoapäätöksenteoneritasoillaaktiivisintoimenpitein.Viimevuosinaonentistäpainokkaamminnostettuesille myösmiestenasemaanliittyviäyhteiskunnallisiaongelmia. Sukupuoltentasa-arvoaedistetäänkaksoisstrategianavulla.Strategiapitää sisälläänsekäerityistoimiatasa-arvonesteidenpoistamiseksiettäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkaikkeenpäätöksentekoonjasenvalmisteluun. Suomionsitoutunutedistämääntasa-arvoaniinlainsäädännönkuintasaarvopolitiikankinkautta.MyösEuroopanunioni,kansainvälisetsopimukset jakansainvälinentasa-arvopolitiikkaedellyttävätSuomenvaltioltaaktiivista tasa-arvotyötä.Muidenmaidenhyvätkäytännötovatauttaneettasa-arvon edistämiskeinojenlöytämisessä.Avoinkansainvälinenvuorovaikutusjamuidenmaidenparhaistakäytännöistäoppiminenovatjatkossakinkiinteäosa tasa-arvopolitiikkaamme. Viimeisen10−15vuodenaikanahallitusohjelmiinonkirjattuselkeitä tasa-arvopoliittisiatavoitteita.Tasa-arvopolitiikanasialistaonpysynytpääosinsamana.Naistenosuudenkasvattaminenpäätöksenteossa,työelämän tasa-arvokysymykset,ml.sukupuoltenvälistenpalkkaerojenkaventaminen, perhevapaidentasaisempijakautuminenjanaisiinkohdistuvaväkivalta,ovat olleetesillämonenhallituksenohjelmassa.Tasa-arvopoliittisiatavoitteitaon konkretisoituhallitustentasa-arvo-ohjelmissa,joidentoimeenpanoonovat osallistuneetkaikkiministeriöt. Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonpoikkihallinnollistajaedellyttää eritoimijoidenvälistäyhteistyötämuunmuassavaltioneuvostossa.Vaikka hallituksellaonkeskeinenvastuutasa-arvonedistämisestä,alue-jakuntatason toimijoiden,kansalais-jatyömarkkinajärjestöjensekätutkimuksenroolitasaarvotyössäonolennainen.Sekämiestenettänaistenosallistuminentasa-arvon edistämiseenonensiarvoisentärkeää. 2.1 PÄÄTÖKSENTEKO Hallitusonedistänytsukupuoltentasapuolistaedustustapoliittisessapäätöksenteossajayritystenhallituksissamoninerilaisintoimenpiteinviimeisen kymmenenvuodenaikana.Monethallituksenasettamistapäätöksentekoa koskevistatasa-arvotavoitteistaovattoteutuneethyvin.Naistenosuuttavaltionyhtiöidenhallituksissaononnistuttulisäämääntoivotullatavalla.Naisten 14 urakehitystävaltionhallinnossaontuettuaktiivisintoimenpitein,jamyönteistä kehitystäontapahtunutmyöställäalueella. Viimevuosikymmeninänaistenosuusonkasvanuterityisestivaaleilla valittavissapoliittisenpäätöksenteonelimissäjahallituksenkokoonpanossa. Hallituksessanaistenosuusonviimeisenkymmenenvuodenaikanaollut jatkuvastiyli40prosentin,janykyisessähallituksessaylipuolet.2000-luvulla naisetovattoimineetensimmäistäkertaamyöspääministerintehtävässä. Työtehtäväthallituksensisälläjakautuvatkuitenkinedelleenjossainmäärin sukupuolenmukaan:esimerkiksiensimmäisenvaltiovarainministerintehtäviä onhoitanutainamiespuolinenministeri. Vuonna1995hyväksyttytasa-arvolainkiintiösäännösonedistänytmerkittävästisukupuoltentasapuolistaedustustapäätöksenteonvalmistelussa. Valtionhallinnontoimikuntienjatyöryhmienkokoonpanossanoudatetaan kokonaisuudessaankiintiösäännöstä,vaikkakinministeriöidenvälilläon edelleenerojanaistenjamiestenedustuksessavalmistelevissatoimielimissä. Kuntatasollakiintiösäännösonedistänytnaistenjamiestentasapuolistaedustustaerityisestikunnanhallituksissajakunnallisissalautakunnissa.Naiset ovatkuitenkinedelleenvähemmistönäkunnallisenpäätöksenteonylimmässä johdossa,muunmuassatoimielintenpuheenjohtajinajakunnanjohtajina, joihinkiintiösäännöstäeisovelleta.Myöskuntarakenteenpainottuminen suurempiinyksiköihinnäyttäähidastaneennaistenosuudenkasvuaedellä mainituissajohtotehtävissäainakinuudistuksenalkuvaiheessa. Hallituksentoimetnaistenosuudenkasvattamiseksivaltionyhtiöidenja valtionosakkuusyhtiöidenhallituksissaovattuottaneettuloksia.Sensijaan yrityksissä,joissavaltionmääräysvaltaonpienempi,naistenosuusjohtavilla paikoillaonedelleenmelkovähäinen.Pörssiyhtiöidenhallituksissanaisten osuusonkasvanut,jaseonvuonna2010lähes17prosenttia. Sukupuoltentasapuolisenedustuksenlisäksiontärkeääsisällyttääsukupuolinäkökulma demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Sukupuoltentasa-arvoakäsiteltiinvuonna2010hyväksytyssävaltioneuvostonperiaatepäätöksessädemokratianedistämiseksi,jasukupuolinäkökulman valtavirtaistamistajatketaantulevassaSuomendemokratia-arvioinnissaja demokratiapoliittisessaselonteossa.Lisäksisukupuolinäkökulmaontärkeä ottaahuomioon,kunmaahanmuuttajienjavähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksiaedistetäänjakunkäydäänvuoropuheluakyseisiäryhmiä edustavienjärjestöjenkanssa. 2.2 KOULUTUS Useissahallitusohjelmissajahallituksentasa-arvo-ohjelmissaonesitettytavoitteitasukupuoltentasa-arvonedistämiseksikasvatuksessajakoulutuksessa. Tavoitteenaonollut,ettäkaikillaoppilaillaolisitasavertaisetmahdollisuudet omientaipumustensajalahjakkuuksiensakehittämiseensukupuolestariippumatta.Lisäksitavoitteenaonollutedistääaktiivisestisukupuoltentasaarvoa,jottasukupuolenmukainenjakooppiainevalinnoissajamyöhemmin 15 ammatinvalinnoissalieventyisi.Koulutuksenaikainensukupuolenmukainen jakoheijastuutyömarkkinoidenjakautumisessanaistenjamiestentöihin. Opetustoimeakoskevissasäädöksissäjakoulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelmissaonollutviimeisenkymmenenvuodenaikananiukasti sukupuoltentasa-arvoakoskeviatavoitteita.Sensijaantasa-arvonedistämiseen liittyviäkokeilu-jakehittämishankkeitaonviimevuosinatoteutettuuseita. Opetuskäytäntöjäkoskevatutkimusosoittaa,ettäkoulutuspolitiikansukupuolineutraalilähestymistapaeioleriittävästiohjannutkyseenalaistamaan sukupuolenmukaistakahtiajakoajastereotyyppistäajattelua.Hankkeista saatujatuloksiavoitaisiinjatkossahyödyntääsystemaattisemminesimerkiksi oppilaitostentasa-arvosuunnittelussajaoppilaitostenohjaus-jaopetuskäytäntöjenkehittämisessä. Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonparhaitenhuomioituperusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissa.Sensijaanlukio-opetustakoskevissa opetussuunnitelmiensekäammatillistentutkintojenperusteissaviittaukset tasa-arvoonovatvähäisiä.Oppilaan-jaopinto-ohjaukseensekäperusopetuksenlaadunkehittämiseenonkiinnitetty2000-luvullapaljonhuomiota. Sukupuoltentasa-arvoeiolekuitenkaanolluterillisentarkastelunjaarvioinnin kohteenatässätyössä. Vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksessa tekninen ja tekstiilityöyhdistettiinyhdeksikäsityö-nimiseksioppiaineeksi.Käytännössäkäsityöoppiaineenopetusjakautuuedelleentekniseksijatekstiilityöksi,joka ylläpitääperinteistäsukupuolenmukaistajakoatyttöjenjapoikienvälillä. Opetushallitus on käynnistänyt käsityön oppimistulosten arvioinnin. Käsityöoppiaineensisältöjäjatavoitteitakoskevatratkaisuttehdäänosana 2010-luvunopetussuunnitelmauudistusta. Tasa-arvolakivelvoittaaperuskoulualukuunottamattaoppilaitoksiatekemääntoiminnallisentasa-arvosuunnitelman,jossaerityistähuomiotatulee kiinnittäätasa-arvontoteutumiseenopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Opetushallitusontukenutoppilaitoksia suunnitelmientekemisessälaatimallaoppaantasa-arvosuunnittelunkäytännön toteuttamiseksijatasa-arvotyönedistämiseksioppilaitoksissa.Vuonna2009 tehdynselvityksenmukaantasa-arvosuunnitteluaonoppilaitoksissakuitenkin toistaiseksitoimeenpantusuhteellisenvähän.Sukupuoltentasa-arvonaktiivinenedistäminenmyösperuskouluissaonarvioitutärkeäksi,esimerkiksilaajentamallatasa-arvosuunnitteluvelvoiteperusopetukseen.Tasa-arvosuunnittelun nivominenosaksioppilaitostenopetustajakäytäntöjäontärkeää. Opetusmateriaalilla on vaikutusta siihen, minkälainen kuva tytöistä japojistasekämiehistäjanaisistanuorillemuodostuu.Erityisestiverkkomateriaalinjamedianvaikutusopetuksessajatiedonhankinnassaasettaa haasteitatasa-arvonedistämiselle.Opetus-jakulttuuriministeriökehittää keinojasukupuolitietoisuudenjamonimuotoisemmannais-jamieskuvan edistämiseksioppimateriaaleissayhteistyössäoppimateriaalikustantajien 16 kanssa.Syyskuussa2010valmistuiopetushallituksenteettämäselvityssukupuolikuvastaperusopetuksenoppikirjoissa. 2.3 KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS Korkeakouluissajatutkimuksenpiirissäontehtytasa-arvotyötäjousean vuosikymmenenajan.SuomenAkatemiaonedistänytsukupuoltentasaarvoajanaistutkimustatoiminnassaanjo1980-luvultalähtien.Hallituksen tasa-arvo-ohjelmissakorkeakoulutustajatutkimustakoskevattavoitteetja toimenpiteetovatkohdistuneetmuunmuassasegregaationpurkamiseen, sukupuoli-jatasa-arvotietoisuudenvahvistamiseenopettajankoulutuksessa, naistentutkijanuranedistämiseensekänaistutkimuksenasemanvakiinnuttamiseen.Korkeakoulu-jatiedepolitiikankokonaisvaltainentarkastelusukupuolinäkökulmastaonkuitenkinvastaaluillaan. Yliopistoissatasa-arvosuunnitelmienlaatiminenonedennythyvin.Opetus- jakulttuuriministeriöntekemänselvityksenmukaankaikissayliopistoissaon voimassaolevatasa-arvosuunnitelma,osastaammattikorkeakoulujasuunnitelmavieläpuuttuu.Sukupuolenmukaaneriteltyjätilastojaonjosaatavissa,muttaniitätarvitaanjatkossavieläkattavamminmyöskoulutus-ja tieteenalakohtaisesti. Hallitusonedistänytkorkeakoulutuksentasa-arvoamuunmuassasisällyttämälläyliopistojensopimuksiinlinjauksentasa-arvoisentutkijanuran edistämisestä,minkälisäksiopetus-jakulttuuriministeriönkäyttämissä seurantaindikaattoreissahenkilöitäkoskeviatietojatarkastellaansukupuolittain.Perheellistenopiskelijoidenasemaanonkiinnitettyerityistähuomiota. Tavoitteenaonollutparantaanais-jamiesopiskelijoidenvälistätasa-arvoaja antaaparemmattaloudellisetmahdollisuudethankkialapsiajoopiskeluaikana. Hallituksentavoitteenaonollutsisällyttääsukupuolitietoistaopetusta kaikkeenopettajankoulutukseen.OKMonrahoittanutvuosina2008–2010 tutkimus-jakehittämishanketta,jokatarjoaakonkreettisiavälineitätasa-arvo- jasukupuolitietoisuudenedistämiseksikaikillaopettajankoulutuksenalueilla. Naistentutkijanuranesteidenpoistaminenonollutkeskeinenosasukupuoltentasa-arvonedistämistätutkimuksessajatiedepolitiikassa.Tasa-arvon kannaltaongelmallisinontohtorintutkinnonjälkeinenvaihejanaistenhidas eteneminenerityisestiprofessuureihin.Naistentutkijanuranedistämiseksi onesitettyuseitatoimenpiteitä2000-luvulla.Yleisenätavoitteenaonnaisten tutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeentiede-jakorkeakoulupolitiikkaan.Konkreettisettoimenpide-ehdotuksetovatkoskeneetmm.virantäyttöjä,työnjaperhe-elämän yhteensovittamistajatutkijanaistenasemanparantamistamentoriohjelmien jajohtamiskoulutuksenavulla.Näidentavoitteidentoimeenpanoontärkeää. Nais-,mies-jasukupuolentutkimuksenasemaeiolevielävakiintunut yliopistoissa,jaoppiaineenasemavaihteleeyliopistostatoiseen.Erityisen vaikeatilanneonniissäyliopistoissa,joissaopetusministeriönrahoittamia professuurejaeiolejatkettu.Alantoimintaedellytystenkannaltaolennaisia 17 tekijöitäovaterityisestiopetusresurssienvakiinnuttaminensekäyliopistonjohdontukioppiaineenkehittämiselle.Lisäksisukupuolentutkimuksenparempi integroiminenainelaitostentoimintaanjaerioppiaineisiinontärkeää.Tässäon kysemyössukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisestayliopistojentutkintovaatimuksiinjasamallatasa-arvoakoskevanasiantuntemuksenedistämisestä yliopistokoulutuksessa.Myössektoritutkimuksessaontähänastikäsitelty vähänsukupuoltentasa-arvoonliittyviäkysymyksiä. 2.4 TYÖELÄMÄ Maammevahvatasa-arvotilannenäkyyesimerkiksisiinä,ettänaisetjamiehet osallistuvatmelkeinsamassamäärintyömarkkinoille.Laajempanatavoitteenatyöelämääkoskevientasa-arvotavoitteidentaustallaonkorkeatyöllisyys. Molempiensukupuoltentyöllisyydenkasvattamiseksiontoteutettumerkittäviäyhteiskuntapoliittisiaratkaisuja,kutenpuolisoidenerillisverotus,perhevapaatjapäivähoito,jotkatukevatsekänaistenettämiestentyössäkäyntiä. Tasa-arvopolitiikallaontavoiteltupaitsimiestenjanaistenyhtäläisiämahdollisuuksiaosallistuatyömarkkinoille,myössukupuolenmukaisentyönjaon lieventämistätyömarkkinoilla.Myönteistäkehitystäontapahtunutnaisten kouluttautuessaentistäuseamminmiesvaltaisillealoille.Sensijaanmiehet eivätjuurikaanolehakeutuneetperinteisillenaisaloille,esimerkiksihoito-ja hoivatehtäviin.Määräaikaisissatyösuhteissatyöskenteleeselvästienemmän naisiakuinmiehiä. Määräaikainentyösopiijoihinkinelämäntilanteisiinhyvin,muttasiihenvoi liittyämyösongelmia.Määräaikaisessatyösuhteessatyöskentelevienpulmia onnostettuesilletasa-arvopolitiikassa,jaheidänasemaansaonparannettu useaanotteeseenlainsäädäntömuutoksin.Osa-aikatyöonsensijaanjäänyt tasa-arvopolitiikassavähemmällehuomiolle.Työllisyydenkasvattamiseen liittyvättasa-arvopoliittisettoimetovatolleetlähinnätyövoimapoliittisia. Talouspolitiikanalueelleonasetettuvähemmäntasa-arvotavoitteita,jatalouspolitiikansukupuolivaikutustenarviointiaeiolekehitetty. Sukupuoltenvälisetpalkkaerotovatedelleenkeskeinentasa-arvokysymys suomalaisessayhteiskunnassa.Sukupuoltenpalkkaerojenkaventamiseksihallitusontoteuttanutvuodesta2006lähtienyhdessätyömarkkinajärjestöjen kanssasamapalkkaisuusohjelmaa,jonkayleistavoitteenaonpalkkaeronpienentäminenenintään15prosenttiinvuoteen2015mennessä.Naisetansaitsivat vuonna2009keskimäärin82prosenttiamiestenpalkoista.Viimevuosina kehitysonollutoikeansuuntaista,joskinhidasta.VanhasenIIhallitustuki viimesopimuskierroksellakuntasektoriakorjaamaannaisvaltaistenammattiryhmienpalkkojenjälkeenjääneisyyttäkorotetullavaltionosuudella.Korotus kohdistettiinerityisestinaisvaltaisillekoulutetuilleammattiryhmille,joiden palkkauseivastaatyönvaativuutta. Tavoitteenaonollutmyösnaistenurakehityksentukeminenjanaisjohtajienmääränlisääminen.Naistenosuustyöelämänjohtajistaonkinkasvanut. 18 Näinontapahtunuterityisestilähiesimiehissä,muttamyöskorkeammilla johtopaikoillaniinyksityiselläkuinjulkisellakinsektorilla. Hallitusonkäynnistänyttyöelämänlaadunparantamiseksiuseitalaajoja ohjelmia.Näissäohjelmissasukupuoltentasa-arvonedistämisennäkökulma onollutmukana,joskaanseeiolenoussuthankkeissakovinvahvastiesille. Työelämääkoskevatasa-arvopolitiikkaonpainottunuttasa-arvonedistämistoimiin.Kuitenkinmuunmuassapalkkaukseen,raskauteenjatyöhönottoon liittyviäsyrjintätapauksiatuleeedelleenesillesekäyhteydenotoissatasaarvovaltuutettuunettätuomioistuimissa. Etnistenjamuidenvähemmistöryhmienasemaanonkiinnitettyyhteiskunnassakasvavaahuomiota.Tasa-arvopolitiikanpiirissävähemmistöryhmiin liittyviätoimiaonollutmelkovähän.Myöstilanteet,joissaheikompiasema työelämässäjohtuuyhtäaikaisestimonestasyystä,esimerkiksisukupuolesta jaetnisestätaustasta,taisukupuolestajavammaisuudesta,ovatjääneettasaarvopolitiikassatoistaiseksivähällehuomiolle. 2.5 TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN Työnjaperheenyhdistäminenonollutpitkäänosatasa-arvopolitiikkaa.Työn japerheenyhdistämisenhelpottamiseksiontehtypaljon,muunmuassaluotu toimivapäivähoito,kehitettyperhevapaitajapientenkoululaistenaamu-ja iltapäivähoitoa.Perhevapaidentasaisempijakaminenvanhempienvälilläon olluttasa-arvopoliittisenatavoitteenapitkään.Taustallaonolluthalulisätä vanhempienyhteistävastuutalapsistajavahvistaaisänjalastenvälistäsuhdetta.Perhevapaidentasaisempikäyttöisänjaäidinkeskentukeemyösäitien asemaatyömarkkinoilla.Kehitysonollutviimeisenkymmenenvuodenajan myönteistä,silläisätkäyttävätentistäenemmänvapaita,erityisestiisyysvapaata.Myösperhevapaidenkorvaustasojaonkorotettu,mikähelpottaa lapsiperheidentaloudellistaasemaa.Haasteenajatkossakinonisienkannustaminenkäyttämäänenemmänperhevapaita,erityisestivanhempainvapaata, jotaedelleenkäyttävätlähinnääidit.Kotimaisetjakansainvälisetkokemukset osoittavat,ettäisätkäyttävätenitenheillekorvamerkittyjäperhevapaita. Vanhempainvapaistatyönantajilleaiheutuvienkustannustenkorvaamista onlisättyuseammankerran2000-luvullaniin,ettäsuurinosavapaidentyönantajakustannuksistaonjotasattu.Korvaustenrahoittamiseenosallistuvat sairausvakuutuksenkauttaniinmies-kuinnaisvaltaistenkinalojentyönantajat sekälisäksityöntekijätjavaltio.Perhevapaissaonkuitenkinvieläjoitakinkustannuksiatasaamatta,esimerkiksipieniosaäitiyslomapalkankustannuksista jasairaanlapsenhoitamiseksikäytetyntilapäisenhoitovapaankustannukset. Perheidenmoninaisuuslisääntyyjatkuvasti.Perheitäonmonenlaisia:yhden vanhemmanperheitä,samaasukupuoltaolevienvanhempienperheitä,adoptioperheitä,sateenkaariperheitäym..Perhevapaajärjestelmäänontehtymoninaisuudenhuomioonottamiseksimuutoksiamuunmuassaadoptioperheiden jaetävanhemmanasemaansekäluoturekisteröidyssäparisuhteessaoleville perhevapaaoikeuksia.Jatkossakinperhevapaitakehitettäessäontarpeenottaa 19 huomioonperheidenmoninaisuus.Tavoitteenaon,ettäperhevapaajärjestelmä kohteleekaikkialapsiayhdenvertaisestiriippumattasiitä,minkälaiseenperheeseenhesyntyvät. Työnjaperheenyhteensovittamisenratkaisutovatrajautuneetlähinnä pikkulapsivaiheeseenjapientenkoululaistenvanhempiin.Muillakinryhmillä ontarpeitajoustaviinratkaisuihintyönjaperheenyhdistämisessä.Yhäuseampityöikäinenhuolehtiijatkossatyönohellamyösvanhenevistaomaisistaan. Onkinsyytäharkita,minkälaisinjärjestelyintätävoitaisiintukea. 2.6 MIEHET JA TASA-ARVO Hallituksentasa-arvopolitiikassakorostuulaaja-alainennäkökulmamiehiä jatasa-arvoakoskeviinkysymyksiin:kyseonmiestensuhteestasukupuolten väliseentasa-arvoon.Miehetjatasa-arvo-teemaavoidaantarkastellakolmesta näkökulmasta.Ensinnäkin,miehiintuleekiinnittäähuomiotasekätasa-arvopolitiikantoimijoinaettätoimienkohteena.Toiseksi,sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminenvaatiisuunnitelluntoimenarvioimistasuhteessaniin naistenkuinmiestenkintilanteeseen.Jakolmanneksi,osamiestenkokemista ongelmistaedellyttäämyöstasa-arvopoliittistahuomiota. Suomalaisessatasa-arvopolitiikassaerityisestimiehiinliittyviäkysymyksiä onkäsiteltyjouseanvuosikymmenenajan.Merkittäväedistysaskelotettiin vuonna1988,jollointasa-arvoasiainneuvottelukuntaperustiensimmäisen miesjaoston.MyöskansainvälisellätasollaSuomionolluturanuurtajatuodessaanpuheenjohtajuuskaudellaanvuonna2006EU-keskusteluunteeman miehetjatasa-arvo. Viimeisen15vuodenaikanaisienasemajamiestenperhevapaidenkäytön lisääminenonolluttoistuvastitavoitteena.Muitamiehiinjapoikiinliittyviä toimiaovattarkasteluajanjaksollaolleetesimerkiksipedagogistenmenetelmien kehittäminenoppimiserojenperusteellajakirjastotoiminnankehittäminen poikienlukemisharrastuksentukemiseksi,segregaationlieventäminensekä sukupuolinäkökulmansoveltaminensosiaali-jaterveyspalvelujenkehittämiseen.Lisäksimonettoimista,jotkaontehtynaistenasemanparantamiseksi, vahvistavatmyösmiestenasemaa.Tällaisiaovatesimerkiksimääräaikaisten työsuhteisiinliittyvätparannukset. Miehiäjatasa-arvoakoskevaaosaamistajaasiantuntemustatarvitaan päätöksenteontueksi.Lisäksionhavaittutärkeäksi,ettäjulkishallinnossa japalveluissatätäasiantuntemustalisätään.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminensisältäämyösmiestenasemanjatilanteenhuomioonottamisen asioidenvalmistelussajapäätöksenteossa.Seonkinolluttasa-arvopolitiikan keskeinenkeinomiehiäkoskevienongelmienratkaisemisessaesimerkiksi terveyspolitiikassa.Miestenterveydenjaterveyskäyttäytymisenedistämiseksi tulisierihallinnonaloillatoteuttaanykyistäenemmänerityistoimia,joissaon vahvasukupuolinäkökulma.Näidentoimienpohjaksitarvitaanmyöstutkimustietoajaanalyyttistanäkökulmaasyrjäytymistäsekäsyrjintääkoskeviin kysymyksiin. 20 Isätkäyttävätedelleenvainpienenosanniistäperhevapaista,joihinheillä olisioikeus.Siksiasenteisiinvaikuttaminenonedelleentärkeää.Lisäksitutkimustenmukaantyöpaikoillasuhtaudutaanjonkinverrankielteisemmin isienkuinäitienjäämiseenperhevapaille.Neuvolatyössäjaesimerkiksieroja jahuoltajuusasioitakoskevissaviranomaiskontakteissaontärkeätukeakummankinvanhemmansuhdettalapseen. Stereotyyppisetkäsityksetsukupuolirooleistakaventavatmiestenjapoikienelämää.Erityisestivarhaiskasvatuksen,oppilaitosten,työpaikkojenja medianrooliastereotyyppistenmieheydenmallienpurkamisessatulisikin vahvistaa.Väkivallankäytönyhteyttämiehenäolemisenkulttuurisiinmalleihinonselvitettäväjaetsittäväkeinojaväkivallattomuudenvahvistamiseen kaikissaelämänpiireissä.Samallaonsyytäottaahuomioonmiestenjapoikien keskinäiseterotjaelämäntilanteidenmoninaisuus.Moninaisuusvoiliittyä pysyväisluonteisiinominaisuuksiin,kutenetniseenalkuperäänjaseksuaaliseen suuntautumiseentaipotentiaalisestimuuttuviintilanteisiinkutenperhesuhteisiinjaammattiin.Moninaisuuskeskustelussatuleeottaahuomioonmyös miestenkeskinäisetvaltasuhteet. Miestenosallistumistatasa-arvopoliittiseenkeskusteluunjatasa-arvon edistämiseenontärkeäedelleenlisätä.Näinvahvistetaantasa-arvonedistämistämiestenjanaistenyhteisenätehtävänä.Jatkossakintarvitaanlaaja-alaista jamoniäänistäkeskusteluamiehiäjatasa-arvoakoskevistatavoitteista. 2.7 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA IHMISKAUPPA SuomionYK:nCEDAW-sopimuksenosapuolenasitoutunutehkäisemään kokonaisvaltaisestinaisiinkohdistuvaaväkivaltaa,jokaonvakavaihmisoikeusloukkausjayksinaisiinkohdistuvansyrjinnänmuoto.Hallituksentavoitteenaonuseimmitenollutlähisuhde-japerheväkivallanehkäiseminen,jota onviimevuosikymmenenaikanapyrittytoteuttamaanpääasiassahankkein jaohjelmin.Myösnaistentyöpaikallakohtaamaanväkivaltaanjanaiskauppaanonkiinnitettyhuomiota.Hallituksentoimenpiteetovatkohdistuneet esimerkiksiväkivallanuhrienpalvelujenkehittämiseen,väkivaltaakoskevan asiantuntemuksenkasvattamiseenjaasenteidenmuuttamiseen.Myöslainsäädäntöäonkehitettyerityisestilähisuhde-jatyöpaikkaväkivallanosalta. Hallitusonesittänyt(HE78/2010vp)lähisuhdeväkivallanjahenkilöönhänen työtehtäviensävuoksikohdistetunlievänpahoinpitelynsaattamistavirallisen syytteenalaiseksi.Lisäksiseksuaalirikoksiakoskevaalainsäädäntöäarvioidaan jauudistetaanparhaillaan.Kokonaisvaltainennaisiinkohdistuvanväkivallan ehkäisyohjelmahyväksyttiinkesällä2010.Ohjelmakeskittyyparisuhdeväkivallanuusiutumisenehkäisemiseen,seksuaalisenväkivallanvähentämiseen jahaavoittuvassaasemassaoleviennaistensuojelemiseen. Naisiinkohdistuvaajalähisuhdeväkivaltaavoidaanonnistuneestiehkäistä ainoastaantekemällätiivistäyhteistyötäviranomaisten,palvelujentarjoajien,järjestöjenjaerialojenasiantuntijoidenkanssa.Moniammatillistaja 21 poikkihallinnollistayhteistyötäonkehitettyhyvintuloksinväkivallanehkäisyhankkeissa.Lääninhallituksetjakunnatovatjärjestäneetalueellistajapaikallistakoulutustaammattihenkilöstölle.Poliisinjasosiaalitoimenyhteistyötä onkehitettyjapoliisinkoulutustaväkivaltakysymyksistälisätty.Naisiinkohdistuvanjalähisuhdeväkivallanehkäisyntehokaskoordinointijakehittäminenedellyttävätjatkossapysyvientoimintatapojenjarakenteidenluomista valtakunnallisesti. Väkivallanuhrienjamuidenosapuoltenpalvelujenvarmistaminenvaltakunnallisestionedelleenkeskeinenhaaste.Palvelumallienja-rakenteiden kehittämistyötäonjotehtykunta-jaaluetasollayhteistyössäpoliisin,sosiaali- jaterveydenhuollonjajärjestöjenkanssa.Kuntiensosiaali-jaterveystoimelle onluotusuosituksetpalveluidenkehittämiseksi.Suositustentoteutuminen arvioidaanvuoden2011aikana.Palveluidenkehittämisessämaahanmuuttajienerityistilanneväkivallankohtaamisessaonotettuhuomioon.Sensijaan sukupuoli-jaseksuaalivähemmistöihin,vammaisiinjavanhuksiinkohdistuva väkivaltaonjäänytvähemmällehuomiolle.Miestenläheissuhteissaankokemaaväkivaltaajasiihenliittyviätoimenpiteitäeioletoistaiseksihuomioitu erillisenäkysymyksenälähisuhdeväkivallanehkäisyssä.Onhuomioitava,että kodinparisuhdeväkivaltalisäämyöslapsiinkohdistuvanväkivallanriskiä. Naistenkohtaamaantyöpaikkaväkivaltaanonpuututtutehostetustiyhteistyössätyösuojelupiirienkanssa.Häirintäjamuuepäasiallinenkohtelukiellettiintyösuojelulainuudistuksessa2002.Tasa-arvolakivelvoittaaoppilaitoksia ehkäisemäänjapoistamaanseksuaalistahäirintääjasukupuolenperusteella tapahtuvaasyrjintää. Väkivallastaaiheutuvatkustannuksetyhteiskunnalleovatmerkittäviä. Naisiinkohdistuvanväkivallankustannuksiaonarvioitusosiaali-jaterveysministeriöntoimestakahdessaeriselvityksessä.Pelkästääntaloudellisten menetystennäkökulmastaontärkeää,ettänaisiinkohdistuvanjalähisuhdeväkivallanvarhaiseenennaltaehkäisyynjaasennekasvatukseenkohdistuvia toimenpiteitätehostetaantulevaisuudessa. Naistenseksuaalistahyväksikäyttöäihmiskaupassaonehkäistymonin tavoin.Vuosina1998−2002toteutettiinseksikaupanjaprostituutionehkäisyhanke.Suomensitoutumisestakansainvälisiinsopimuksiinonseurannutuseita muutoksiakansalliseenlainsäädäntöönerityisestiihmiskaupantorjunnassa jaihmiskaupanuhriensuojelussa.Seksipalvelujenostaminenseksikaupan kohteenaolevaltahenkilöltäkiellettiinvuonna2006.Keskeisettavoitteetja toimenpiteetihmiskaupanehkäisemiseksionkirjattukansalliseenihmiskaupanvastaiseentarkennettuuntoimintasuunnitelmaan.Uhrientunnistamiseen liittyvättoimenpiteetovatsuunnitelmassakeskeiselläsijalla,jaalhainentunnistamiskynnysontärkeätavoitemyösjatkossa,jottakaikkiihmiskaupparikostenuhritsaataisiinavunpiiriin. 22 2.8 SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA Suomionollutaktiivinenkansainvälisessätasa-arvoyhteistyössäjaEU:ntasaarvopolitiikassajavaikuttanutsiihen,mitensukupuoltentasa-arvoakoskevaa sääntelyäjamuitatoimenpiteitäonkehitetty.EuroopanunionissaSuomion pyrkinytedistämäänpitkäjänteistäyhteistyötäkomissionjamuidenjäsenmaidenkanssasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiunioninpäätöksentekoprosesseihin.Suomionajanutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista EU:nulko-jaturvallisuuspolitiikassasekäkehityspolitiikassa.LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenSuomenomassa EU-valmistelussaja-päätöksenteossa.SuomiontukenutEU:ntasa-arvoon liittyvänohjelmatyönjatasa-arvotoimielintenvahvistamistasekäedistänyt YK:nPekingintoimintaohjelmantoimeenpanoajaseurantaaEU:ssayhteisten indikaattorienpohjalta. YK:ssasukupuoltenvälisentasa-arvonedistäminensekänaisiinjatyttöihin kohdistuvansyrjinnänjaväkivallanvähentäminenovatolleetSuomenkeskeisiä tavoitteita.Erityistähuomiotaonkiinnitettynaistenjatyttöjenseksuaali-ja lisääntymisterveydenja-oikeuksienedistämiseen.Myösnaisiinkohdistuvanväkivallantorjuminenjanaistenasemanparantaminensekäaseellisten konfliktienaikanaettähauraissajakonfliktinjälkeisissämaissaovatolleet Suomenajamiatavoitteita.SuomionvaikuttanutaktiivisestiYK:nnaisten asemaaedistävientoimintojenuudistamiseenjakesällä2010perustetuntasaarvokokonaisuuden(UNWomen)luomiseen. EuroopanneuvostossaSuomionaktiivisestitukenuttoiminnantehostamistanaisiinkohdistuvanväkivallanjaperheväkivallanehkäisemiseksi, mukaanlukienmahdollisimmankattavanjatehokkaastitoimivanjärjestelmänaikaansaamistaEN:nyleissopimusneuvotteluissa.KansallisestiSuomi valmisteleetoimenpiteitäEN:nihmiskaupanvastaistatoimintaakoskevan yleissopimuksenratifioimiseksi.ETYJ:ssäSuomiontukenutjärjestöntoimia tasa-arvonsaavuttamiseksijanaistenasemanparantamiseksi. Maamme on jo vuosia osallistunut aktiivisesti myös pohjoismaiseen tasa-arvotyöhön ja tasa-arvon edistämiseen OECD:n toiminnassa. Kehityspolitiikassanaistenjatyttöjenoikeudetjaasemanparantaminensekä sukupuoltenvälisenjayhteiskunnallisentasa-arvonvahvistaminenovatolleet Suomenläpileikkaaviateemoja.Tasa-arvontoteutumistakehityspolitiikan läpileikkaavanateemanaonmyösarvioitu.Suomionsitoutunutsukupuoltentasa-arvonedistämiseenosanaYK:nvuosituhattavoitteidentoteutusta. Ilmastonmuutoksentorjunnassajakestävänkehityksenedistämisessäsukupuoltentasa-arvonjanaistenasemanhuomioiminenonnostettuyhdeksi keskeiseksialueeksi. 23 2.9 TASA-ARVOPOLITIIKKA JA YHDENVERTAISUUSPOLITIIKKA Vähemmistöryhmiinkuuluviennaistenjamiestenasemasekänaistenjamiestenkeskinäiseterotovatolleettähänastivainvähänesillätasa-arvopolitiikassa. Tasa-arvopolitiikkaakehitetäänjatkossakaikkiaihmisiäkoskevanmoninaisuudennäkökulmasta.Maahanmuuttajanaistenja-miestenasemaanliittyvät kysymyksetovatosatasa-arvopoliittistaagendaa.Onmyöshuomattava,että esimerkiksisaamelaistenjaromanienasemasta,elinoloistataipoliittisesta osallistumisestaonhyvinvähänsukupuolenmukaaneriteltyätutkimustietoapäätöksenteontueksi.Samakoskeevammaistenhenkilöidenasemaa. Sukupuoltentasa-arvoakoskevatkysymyksetvoivatvaihdellamyöseriikäkausina:esimerkiksityttöjäjapoikiataiikääntyviänaisiajamiehiäkoskettavat tasa-arvo-ongelmattehdäänentistäenemmännäkyviksitasa-arvopolitiikassa. Vastaavastiyhdenvertaisuuspolitiikassatarvitaanvahvempaasukupuolinäkökulmaa.Esimerkiksisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistamaahanmuuttopolitiikkaanvahvistetaanedelleen.Vammaistenhenkilöidenasemaa jaoikeuksiatuleetarkastellasukupuolinäkökulmasta.Samoinromani-ja saamelaispolitiikassatarvitaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaja huomionkiinnittämistäromani-jasaamelaisnaistenkokemaanmoninkertaiseensyrjintäänsukupuolenjaetnisentaustanperusteella.Myösseksuaalivähemmistöjenasemaakoskeviakysymyksiäjatoimenpiteitäonsyytätarkastella sukupuolinäkökulmasta.Tasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikallaonyhteisiä tavoitteitajakonkreettisiavälineitänäidenkysymystenkäsittelyyn.Jatkossa tarvitaankiinteämpääyhteistyötäsukupuoltentasa-arvoonjayhdenvertaisuuteenliittyvienkysymystenparissatyöskentelevienkesken.Ontärkeää kiinnittääerityistähuomiotasukupuoleenjamuihinsyrjintäperusteisiinliittyväänristeäväänjamoniperusteiseensyrjintään. 2.10 SUKUPUOLINÄKÖKULMA TALOUSPOLITIIKKAAN Työelämäntasa-arvokysymyksetovatolleetyksikeskeisiätasa-arvopolitiikan kysymyksiäjopitkään.Työllisyyttäjalaajemmintyöelämääkoskevillatavoitteillajatoimenpiteilläonpuolestaanvahvakytkösvalittuihintalouspoliittisiin ratkaisuihinjatoimenpiteisiin.Talouspolitiikassaontyöllisyyspolitiikkaa vähemmänkiinnitettyhuomiotasukupuolinäkökulmaanjaetukäteisarviointiin siitä,mitenerilaisettalouspoliittisetratkaisutvaikuttavatnaistenjamiesten asemaanjatoimeentuloon.Hallituksentasa-arvo-ohjelmiineitoistaiseksi olenostettutalouspolitiikkaanliittyviäkysymyksiä.Talouspolitiikassaja erityisestisuunniteltaessatoimenpiteitätaloudenelvyttämiseksiontärkeää arvioidaetukäteensukupuolivaikutukset. 24 2.11 SUKUPUOLINÄKÖKULMA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEEN Kestävällätalous-,työllisyys-jasosiaalipolitiikallaonpyrittykaikkiensuomalaistenhyvinvoinninturvaamiseenmyöstaloudellisestivaikeinaaikoina. Samallatavoitteenaonollutköyhyydenjasyrjäytymisenvähentäminen.Alan tilastotuotantoaonkehitettyniin,ettätiedotovatsukupuolenmukaanjaoteltuja.Yksinhuoltajistaenemmistöonnaisia.Yksinhuoltajiensuhteellinen taloudellinenasemaheikkeni1990-luvunlamanaikana,javaikkatilanneon 2000-luvullajonkinverranparantunut,onyksinhuoltajienköyhyysedelleen vakavaongelma.Myöspelkänkansaneläkkeenvarassaelävienyli75-vuotiaidennaistenköyhyysriskionsuuri.Miehissäonsyrjäytyneitäenemmänkuin naisissa.Asunnottomistaselkeäenemmistöonmiehiä,jaasunnottomuuteen liittyyvakavasyrjäytymisriski.Yksinelävätmiehetovatyliedustettuinamyös toimeentulotuensaajissa.Köyhyydenjasyrjäytymisenvähentämistoimien vaikutuksetnaisiinjamiehiinontärkeääarvioidaetukäteen. 2.12 TASA-ARVOPOLITIIKAN TAVOITTEET JA SEURANTA Tasa-arvopolitiikanarviointihaastaakysymään,millaisillakeinoillajatyönjaollatasa-arvopolitiikassapäästäänparhaisiinjakestävimpiintuloksiin. Viimeisenviidentoistavuodenaikanahallitusohjelmientasa-arvotavoitteet ovatlisääntyneet.Näitätavoitteitajavälineitäonkonkretisoituhallituksen tasa-arvo-ohjelmissa.Hallitusohjelmientasa-arvokirjauksetjahallituksen tasa-arvo-ohjelmatovatasettaneetkeskeisettavoitteet,joidenavullapoikkihallinnollistatasa-arvopolitiikkaaonohjattu. Tasa-arvopolitiikanasialistaonvuosienmittaanvakiintunutperustellusti tiettyihinkysymyksiin.Valtioneuvostossatasa-arvopoliittisetpääteematovat olleetkullakinnelivuotiskaudellane,jotkaonkirjattuhallitusohjelmaansekä hallituksentasa-arvo-ohjelmaan.Lisäksitarvitaanylihallituskausienulottuviapitkänlinjantavoitteitajastrategistanäkemystäsiitä,mitentavoitteisiinpäästään.Pitkäjänteinentasa-arvopolitiikkaedellyttääsekäharjoitetun tasa-arvopolitiikanettäyhteiskunnallistenmuutostentasa-arvovaikutusten arviointia. Tasa-arvopolitiikantavoitteidensaavuttamiseksitarvitaanseurannanvahvistamista muidenPohjoismaidenesimerkinmukaisesti.Tasa-arvopolitiikan seurantaaonsyytäselkeyttää,jasitävartentarvitaansopiviamittareita.Muun muassahallituksentasa-arvo-ohjelmaankirjatuttoimetonkonkretisoitavaniin selkeästi,ettäniidentoteuttamistajatoimeenpanoonmyönnettyjäresursseja erihallinnonaloillapystytäänseuraamaanyksityiskohtaisesti. 2.13 TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ Naistenjamiestenvälisestätasa-arvostaannettulakionollutvoimassayli kaksikymmentävuotta.Sensäätämiselläjasiihentehdyillämuutoksillaon 25 vahvastikansainvälinenjaEU-tausta.Lakionsoveltamisalaltaanyleinenja sekattaakaksikeskeistänormistoa.Ensinnäkinlakisisältääsäännöksetsyrjinnänestämisestäläheskaikillaelämänaloillajakaikessayhteiskunnallisessa toiminnassajatoiseksisäännöksettasa-arvonedistämisestäviranomaistoiminnassa,työpaikoillajaoppilaitoksissa.Lisäksisemääräälainrikkomisen seuraamuksistajalainvalvonnasta. Tasa-arvolakiaontäydennettyjauudistettuuseasti,merkittävimmin vuosina1992,1995ja2005.EU-oikeussisällytettiinlakiinvuoden1995 uudistuksessasamalla,kunlakiinotettiinsäännöksetkiintiöistäjatasa-arvosuunnitelmista.Vuoden2005tasa-arvolainkokonaisuudistuksentärkeimpinä tavoitteinaolivatEU:ntasa-arvodirektiivientäytäntöönpanosekätasa-arvosuunnitteluntehostaminenjasamapalkkaisuudenedistäminenpalkkakartoitusvelvoitteenavulla.Vuoden2005lainmuutoksenkäsittelynyhteydessä eduskuntasisällyttilakiinmyösoppilaitoksille(poislukienperusopetusta antavatoppilaitokset)velvoitteentehdäoppilaitoksentoimintaakoskevatasaarvosuunnitelma.Lisäksivaltavirtaistamisperiaatettavahvistettiinlisäämällä siitälakiinnimenomainenmaininta. Eduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaarvioilausunnossaan(TyVL 6/2010)keväällä2010,ettätasa-arvolakimuodostaahyvintoimivankokonaisuuden.Tästähuolimattasukupuoleenperustuvaasyrjintää,muunmuassa raskaussyrjintääesiintyyyhä.Yhdenvertaisuuslainuudistustyönyhteydessä nousiesiinmahdollisuusyhdistääsetasa-arvolainkanssa.Tämäajatustorjuttiinlaajaltilausuntokierroksella2008. Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluakoskevattuoreettutkimuksetosoittivat,ettätasa-arvosuunnitteluonselvästilisääntynyt,muttasuunnitelmien laadussaolisivieläparantamisenvaraa.Eduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaedellyttikeväällä2010muutoksiatasa-arvolakiin.Valiokuntaesitti lausunnossaanmuunmuassa,ettälakiintarvitaantäsmällisetohjeetsiitä, mitentöidensamanarvoisuuttatuleepalkkakartoituksessaarvioida.Tasaarvolakikaipaatäsmennyksiä,joistaosaonyhteydessäparhaillaanuudistettavaanyhdenvertaisuuslakiin.Täsmennystentarvetuleeharkittavaksitietyin osinmuussakinlainsäädännössäkuintasa-arvolaissa,jottalainvelvoitteet olisivatnykyistäparemminyleisessätiedossa. 2.14 TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA JA TOIMINTAEDELLYTYKSET Tasa-arvoasioitaonhoitanutsosiaali-jaterveysministeriönyhteydessävuoden 2001organisaatiouudistuksestalähtienkolmeeritoimielintä,joillajokaisella onselkeäomatoimintakenttänsä.Tasa-arvovaltuutettuvalvootasa-arvolain noudattamista,tasa-arvoyksikkövalmisteleejakoordinoihallituksentasaarvopolitiikkaajatasa-arvoasiainneuvottelukuntatoimiiparlamentaarisena neuvoa-antavanaaloitteentekijänä. Onarvioitu,ettätasa-arvoyksikönerihallinnonaloilleulottuvatohjauskeinot kaipaavattäsmentämistä.Yksiköntehtävätovatpitkältitasa-arvopoliittisten 26 toimienkäynnistämistäjakoordinointiaeriministeriöissäjaerihallinnonaloilla.Koordinointityössäyksikeskeinenosaontasa-arvonvaltavirtaistamiseenliittyvätyö,jokaulottuukaikillehallinnonaloille.Vaikkatasa-arvoa koskevathallitusohjelmakirjauksetonkonkretisoituhallituksentasa-arvoohjelmissayksilöidyiksitoimenpiteiksi,niidenseurantaanerihallinnonaloilla eiainaoleollutvakiintuneitamenettelytapojaeikäniidentoteuttamiseen ainaoleriittävästisitouduttu. Tasa-arvoasioidenvalmistelussaEU15-maissayleisinorganisaatiomallion osastotaso,jajoissainmaissaonomatasa-arvoministeriönsä.Yksikkötasolle tasa-arvoasiatonsijoitettuSuomenlisäksiyhdessäjäsenmaassa.Yksikönsijoituspaikkaaja-hierarkiatasoaharkittaessaonnähtytärkeäksiottaahuomioon yksiköntehtävienpoikkihallinnollisuussamoinkuinyhtymäkohdatyhdenvertaisuuspolitiikanvalmisteluun.Tasa-arvovaltuutettuonpitänyttärkeänä valtuutetunriippumattomuudenvahvistamista. Tasa-arvo-jayhdenvertaisuuskysymystensijoittamistasamaanministeriöön onhyväselvittää.Nykyisinyhdenvertaisuuskysymyksetonhajautettuuseampaanministeriöön.Jostasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikanvalmistelu sijoitettaisiinsamaanministeriöön,näidenalueidenvälinenyhteistyötiivistyisi. VanhasenIIhallituksenohjelmaedellyttitasa-arvotoimijoidenresurssien lisäämistä.Myöseduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntaoneriyhteyksissäkiinnittänythuomiotaerityisestilainvalvontaresursseihin.Vanhasen IIhallitusosoittinelivuotiskaudeksirahoituksenkolmikantaisensamapalkkaisuusohjelmantoimeenpanoonjaperustipysyvänMinnatasa-arvotiedon keskuksen.Lisäksivuoden2011budjetissaosoitettiintasa-arvoviranomaisille määrärahanlisäys. 2.15 VASTUU TASA-ARVON EDISTÄMISESTÄ Hallitusonsitoutunutkokonaisuudessaantasa-arvonedistämiseen,jatasaarvoasiatkuuluvatkaikilleministereille.Tasa-arvoasioistavastaavallaministerilläontasa-arvopolitiikassakeskeinenohjaavajakannustavarooli. Tasa-arvolaissaonsäädettyjokaiselleviranomaisellevelvollisuusedistää tasa-arvoa.Tämäeikoskevainyksittäistävirkamiestä,vaansiinäonkyse kokoorganisaationpäätöksentekoprosesseista,joissaonhuomioitavatasaarvonedistäminen.Tasa-arvopolitiikantoimeenpanonkannaltaonhavaittu olennaiseksi,ettäniinministeriö-,alue-kuinkuntatasollakintasa-arvotyöhön käytetäänriittävästityöpanostajavakiinnutetaanmenettelytavattasa-arvoasioidenvalmistelulle. Viimevuosienkokemusonosoittanut,ettäeritoimijoidensitoutuminen tasa-arvonedistämiseenedellyttäämyöskiinteämpääyhteyttähallituksen tasa-arvo-ohjelmienjamuunpäätöksenteonvalmistelunjasuunnittelunvälillä. Kaikkiahallituksentasa-arvo-ohjelmiinkirjattujatavoitteitajatoimenpiteitä eioletoistaiseksisisällytettyvastaavaapolitiikka-aluettakoskevaansuunnitteluunjavalmisteluun.Edistyminentälläalueellaedellyttäänykyistätiiviimpää poikkihallinnollistayhteistyötä. 27 Järjestöilläjamuillakansalaisyhteiskunnantoimijoillaonolluttärkeä asematasa-arvonedistämisessäjatasa-arvokysymystenesiinnostamisessa. Hedelmällistäyhteistyötäkansalaisyhteiskunnanjaviranomaistenvälillätasaarvonedistämiseksituleeedelleenjatkaa. 2.16 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenon2000-luvullaedennythuomattavastivaltioneuvostonpäätöksenteossajasenvalmistelussajasiihenon käytettyentistäenemmänvoimavaroja.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonyksitasa-arvonedistämisenkeino.Setuoesiinsen,mitensuunniteltutoimivaikuttaanaistenjamiestentilanteeseen.Valtavirtaistaminen muokkaahallinnonjapolitiikantoimintatapojasekäprosessejatasa-arvon edistämiseksi.Viranomaisillaonvelvollisuushuomioidatasa-arvonäkökulma asioidenvalmistelussajapäätöksenteossa.Viimeistenviidenvuodenaikana valtioneuvostossaonedistyttyetenkinsäädösvalmisteluprosessinjatalousarvionlaadinnanvaltavirtaistamisessa.Kuitenkinedelleenesimerkiksilakiesitystenvaikutuksianaistenjamiestentilanteeseenarvioidaansuhteellisen harvoin,eivätkämenettelytavatolevielävakiintuneet.Onmyöshavaittu, ettävaltavirtaistamisentoimeenpanoaalue-jakuntatasollatuleetehostaa. Tasa-arvonvahvistamiseksiontärkeää,ettämerkittävienyhteiskunnallisten uudistustensuunnitteluunjatoimeenpanoonotetaansukupuolinäkökulma mukaanjoalustalähtien.Tällaisiauudistuksiajamuutosprosessejaovatesim. kunta-japalvelurakenteenuudistaminen,työurienpidentäminenjatyöelämän muutoslaajemminkin,perheidentoimeentulojahyvinvointi,vähemmistöjen asemasekäkasvunjakilpailukyvynlisääminen.Samallahallituspitäätärkeänä, ettävaltavirtaistamisessamyösmiestentilanneotetaanhuomioon. Kokemuksetovatosoittaneet,ettävaltavirtaistamisentehokastoteuttaminen edellyttää vahvan ja pysyvän ohjausrakenteen kehittämistä. Valtavirtaistaminenontärkeänivoanykyistäkiinteämminyhteen hyvän hallinnonkehittämisenjapolitiikanparemmanvaikuttavuudenedistämisen kanssa.Ministeriöissäjohdonsitoutuminenvaltavirtaistamiseenonhavaittu keskeiseksi.Avainasemassaovatolleettoiminnallisettasa-arvotyöryhmät, jotkaovatkoordinoineetvaltavirtaistamistyötäministeriöittäin. 2.17 TIETO JA ASIANTUNTEMUS TASA-ARVOPOLITIIKAN TUKENA Tasa-arvoaedistäväterityistoimet,sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen jaruohonjuuritasontasa-arvotyötarvitsevattuekseentietoa,tutkimustaja tasa-arvokysymyksiinliittyvääasiantuntemusta.Ilmansukupuolittaineriteltyä tilastotietoajaanalyysejatasa-arvonkonkreettinenedistäminenjamahdollisen muutoksenseuraaminenonvaikeaa.Myöstasa-arvolainvalvontaedellyttää säännöllisestipäivitettyjätilastoja.Sukupuoltentasa-arvoonliittyväntutkimuksenjaasiantuntemuksenpuutenäkyvättasa-arvonedistämisenesteinä 28 useallaalueella.Esimerkiksiopettajankoulutuksenkehittämiseksitarvitaan koulutustajatutkimustasiitä,mitensukupuolitietoisuuttaopettajantyössä voidaantukea. Tilastokeskusontehnytjopitkäänpioneerityötäsukupuolenmukaaneriteltyjentilastojentuottamisessa,jamyösministeriöissäsukupuolenhuomioonottavatilastointionedistynyt.Kuitenkaansuurinosatutkimuslaitoksista eiedelleenkääntuotariittävästitietojasukupuolenmukaaneritellen,jamyös alue-jakuntatasollaontässäsuhteessaselkeitäpuutteita.Työtäsukupuolen mukaaneriteltyjentilastojenkehittämiseksilaajastiyhteiskunnanerialueilta ontärkeäjatkaa. SuomenEU-jäsenyydenmyötä1990-luvullalisääntyneidenjulkisrahoitteistentasa-arvohankkeidentuloksiaonsyytähyödyntääentistäparemminpäätöksenteossa,koulutuksessajatyöelämässä.Hankkeetovattuottaneettärkeää tietoajakokemustatasa-arvonedistämisestäerityisestiruohonjuuritasolla, muttaprojektienpäätyttyätietoonlevinnythuonostijasitäonkäytettyvain vähänhyväksi.Vuoden2009lopullakäynnistynytTasa-arvotiedonkeskus Minna(www.minna.fi)edistäämerkittävällätavallasukupuoltentasa-arvoon liittyväntiedontuottamistajalevittämistä.Minnakokoaajavälittäätietoa sukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksestajahanketyöstä, jasepyrkiipalvelemaanlaajaakäyttäjäkuntaa.Minnankokoamaatietoaon tärkeäaktiivisestihyödyntäätasa-arvotyössäjapäätöksenteonvalmistelussa. 29 3. LINJAUKSET TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ 1. Tasa-arvolain tasa-arvosuunnitteluvelvoitteita koskevia säännöksiä parannetaan ja lakiin sisällytetään säännökset sukupuolivähemmistöistä Työmarkkinaosapuoltenkanssaselvitetään,millaisianykyistätäsmällisempiä palkkakartoitustakoskeviasäännöksiätarvitaan,mitenluottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuksiapalkkatiedoistatarkistetaanjamitenturvataanlisätoiminhenkilöstönvaikutusmahdollisuuksiatasa-arvosuunnittelussa.Tasaarvolaissaontarpeentäsmentäätöidenvaativuudenarviointia,jottakunkin työpaikankattavapalkkakartoitustukisiperusteettomienpalkkaerojenpoistamista.Sukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojasisällytetääntasa-arvolakiinja laissaolevaoppilaitoksiakoskevatoiminnallinentasa-arvosuunnitteluvelvoite laajennetaankoskemaanmyösperusopetusta.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluunliittyvälainvalmisteluvaatiikolmikantavalmistelua. Jatkossaselvitetäänmahdollisuuttapalkkakartoitustietojenanalysointivelvoitteenkirjaamiseentasa-arvolakiin.Läpinäkyvyydenvahvistamiseksi harkitaanvuoropuhelussaelinkeinoelämänkanssayrityksillesäädettyävelvoitettajulkistaapalkkakartoituksenanalyysitesimerkiksivuosikertomuksessa taihenkilöstötilinpäätöksessä.Julkinensektorivoitässätoimiapäänavaajana. 2. Syrjintään liittyvää suojaa tehostetaan Kaikkiakiellettyjäsyrjintäperusteitakoskevatlaitsäädetäänmahdollisimmanyhdenmukaisensystematiikanpohjalta,kuitenkinhuolehtiensiitä,ettei nykyisensuojantasoheikkene.Tässätyössätasa-arvolaistasyntynyttähyvää tietotaitoasiirretäänmuidensyrjintäperusteidenkäsittelyyn.Lakejamuutettaessasäädetäänmyösmoniperusteisestasyrjinnästä. 3. Tasa-arvoa edistetään myös muussa lainsäädännössä kuin tasa-arvolaissa Sukupuoltentasa-arvontoteutumiseenvaikuttaamyösmuukuintasa-arvolainsäädäntö.Valmisteltaessasellaistalainsäädäntöä,jonkavaikutuksetsukupuoltenasemaanjayhdenvertaisenkohteluntoteutumiseensekäraskaudenja vanhemmuudenturvaanovatmerkittäviä,sukupuolivaikutuksetolisiotettava erityisellätavallahuomioon.Tällaisiasäännöksiäovatmuunmuassapalvelussuhdelainsäädännönpalvelussuhteenkestoajasopimuksenpäättämistäsekä perhevapaaoikeuksiajaniidenkäyttöäkoskevatsäännökset. 30 Kunkokemuksiavuonna2008muutetunkuluttajansuojalainsoveltamisestajaMainonnaneettisenneuvostonroolinuudelleenmuotoutumisesta onsaatu,arvioidaantasa-arvoaloukkaavaamainontaakoskevansääntelynja siihenliittyviensanktioidenvahvistamisentarve. 4. Tasa-arvolain valvontajärjestelmää tehostetaan sekä lain seurantaa ja arviointia lisätään Tasa-arvovaltuutetunlainvalvontaakehitetäänniin,ettätyöelämänsyrjintäkysymystenohellamyöslainedistämisvelvoitteetovattehokkaanvalvonnan piirissä.Tasa-arvovaltuutetulleluodaansovintomenettelynmahdollisuus. Syrjityntueksitarvitaankevyempiäkeinojakuinsyrjintäkanteennosto tuomioistuimessa.Siksisyrjintääkoskevienasioidenvireillepano-oikeutta tasa-arvolautakunnassatuleelaajentaatasa-arvovaltuutetunjatyömarkkinakeskusjärjestöjenlisäksimuuhunjärjestökenttään.Hallituksentavoitteenaon tasa-arvolautakunnanjasyrjintälautakunnanyhdistäminen. Tasa-arvolainsäädännöntoimivuuttaseurataannykyistäkattavammin tutkimustenjaselvitystenavulla,jottasaadaankokonaiskuvasyrjinnästäja tasa-arvontilasta.Tietoatuleeollasekäsyrjintäkieltojenettätasa-arvon edistämisvelvoitteidentoteutumisesta. TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA 1. Tasa-arvopolitiikan ohjauskeinoja täsmennetään valtioneuvostossa Kokohallitussitoutuumyösjatkossaedistämäännaistenjamiestenvälistä tasa-arvoapäätöksenteossaan.Kukinministerivastaatasa-arvonedistämisestä omallatoimialueellaan.Näkyvyydenjaselkeydenvuoksituleetasa-arvoasioista vastaavanministerinvirallisessanimikkeessänäkyätasa-arvoministeriys. Tasa-arvoasioidenkäsittelemiseksivakiinnutetaanmenettelytavateri ministerityöryhmissäjakokovaltioneuvostonpiirissä.Tasa-arvonvaltavirtaistamistakäsitteleenykyisinhallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmä, jahallituksentasa-arvo-ohjelmanetenemistäseurataanhallitukseniltakoulussa.Lisäksitasa-arvopolitiikkaanliittyvissäasioissatarvitaanmyösmuiden ministerityöryhmienkeskustelujajapäätöksiä. Tasa-arvoyksikönpoikkihallinnollisiaohjauskeinojatäsmennetään,sillä ohjauskeinotovattoistaiseksivakiintumattomiajatoimieneteneminenhallinnossavaatiiuseinerikseenvarmistettuapoliittisentasontukea. 2. Tasa-arvopolitiikan organisatorista asemaa vahvistetaan Ontarpeenlöytäätasa-arvoasioilleorganisaatiorakenne,jokapalveleeparhaiten tasa-arvopolitiikanedistämistäkokovaltioneuvostossa.Tasa-arvoyksikkösijoitetaannykyistäkorkeampaanhierarkkiseenasemaanvastaamaanEU-maiden yleistäkäytäntöä.Yksikönpoikkihallinnollinentehtävähuomioidaansopivaa 31 sijoitusorganisaatiotaharkittaessa.Tasa-arvoasiainneuvottelukunnantoiminnallaonläheisetyhteydettasa-arvoyksikköön,jotenseonsyytäpysyttää hallinnollisestitasa-arvoyksikönyhteydessä. 3. Tasa-arvoasioiden voimavaroja lisätään ja toimeenpanoa vahvistetaan kaikilla tasoilla Tasa-arvoasioidenhoitamiseenvarataanvirkamiesresurssiajokaisessaministeriössä.Työ-jaelinkeinoministeriönomaksumamalli,jossaonerikseen nimettynätasa-arvoasioistavastaavavirkamies,otetaankäyttöönjokaisessa ministeriössä. Kunnissajakuntienvälisessäyhteistyössävahvistetaantasa-arvonedistämisvelvoitteenjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisentäytäntöönpanoa jatasa-arvo-osaamista.Tässähyödynnetäänmuutamissakunnissajoluotuja hyviäkäytäntöjäjanaistenjamiestenvälisestätasa-arvostapaikallishallinnossa laadituneurooppalaisenperuskirjanantamiavälineitä.Tasa-arvokysymykset huomioidaanosanakuntienjamaakuntienstrategistasuunnittelua.Useiden EU-maidenmallinmukaisestitasa-arvoasioidenhoitaminenorganisoidaan alueellisestisiten,ettäaluehallintovirastotsekäelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskuksetvastaavattasa-arvonedistämisestäomallatoimialueellaan. Tasa-arvoasiantuntemustaaluehallinnossalisätään. 4. Tasa-arvovaltuutetun itsenäisyyttä ja toimintaedellytyksiä parannetaan Tasa-arvovaltuutetunvalvontaanosoitettujaresurssejalisätäänpitkällätähtäimellä,jottatasa-arvolaintoimivuusvoidaanturvata.Tasa-arvovaltuutetun itsenäisyyttävahvistetaanvähemmistövaltuutetunasemaavastaavaksi,koskien muunmuassavaltuuksianimittäähenkilöstö.Jatkossahuomioidaanmyös alueellisenvalvonnantarve. SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN 1. Valtavirtaistamista koskevaa sääntelyä vahvistetaan Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenlainsäädännöllistäpohjaatäsmennetääntasa-arvolaissa. 2. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan valtionhallinnon toiminnan ja talouden suunnittelun avainprosesseihin Valtavirtaistamisentoimintatapojaselkiytetäänjavahvistetaanjajatkossa valtavirtaistaminensisällytetäänkaikkeentoimintaan.Valtionhallinnossaon pystyttyvaikuttamaanhallinnonavainprosesseihinjakehittämääneritoimijoidenvälistäyhteistyötävaltavirtaistamisenedistämiseksi.Selvääkehitystä ontapahtunutetenkinsäädösvalmisteluprosessinjatalousarvionlaadinnan osalta.Sukupuolivaikutustenarviointejatoteutetaanedelleenmelkovähänja 32 tätäonjatkossatehostettava.Säädösvalmistelunsukupuolivaikutustenarviointiinluodutkokovaltioneuvostoakoskevatohjeetovatselkeätjavelvoittavat. Ministeriötjatkavattalousarvioehdotustenvaltavirtaistamista.Talousarvionlaadinnantueksikukinhallinnonalaselvittäänykyistätarkemmin oman toimintansa ja määrärahojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriöllätuleeollakeskeinenroolikoordinoivanajavelvoittavanatahonatalousarvioehdotuksenlaatimismääräyksenvaltavirtaistamisvelvoitteentoteuttamiseksieriministeriöissä.Jatkossasukupuolinäkökulma huomioidaanmyöstalousarvionseurannassa,muunmuassaosanavaltion tilinpäätöskertomusta,javaltiontulo-jamenopolitiikankokonaisuuttaarvioidaansukupuolinäkökulmasta. Tulosohjausprosessinvaltavirtaistamistakehitetäänvaltioneuvostotasolla. Muutamatministeriötovatjoedenneettässätyössä.Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminensisällytetäänmukaantoiminnanjataloudensuunnitteluun,esimerkiksiministeriönstrategianlaadintaanjakonserniohjaukseen. Ottamallasukupuolinäkökulmamukaanjotoiminnansuunnitteluvaiheessa setuleemukaanmyöskaikkeentoimeenpanoon. 3. Valtavirtaistamisvelvoitteen toimeenpanoon luodaan vahva ohjausrakenne ja varmistetaan johdon tuki valtavirtaistamiselle Valtavirtaistamisentehokastoimeenpanoedellyttääpysyvänjanykyistävahvemmanohjausrakenteenkehittämistäsekäpoliittisenjaministeriöidenjohdonsitoutumistajatukeavaltavirtaistamiselle.Valtavirtaistaminennivotaan nykyistäkiinteämminyhteen hallinnonmuunkehittämisenkanssa(esimerkiksi valtiovarainministeriönhallinnonkehittämistoimetjaministerityöryhmien kokoukset).Valtavirtaistamistyönsuunnitelmallinenedistäminenjavahvan ohjausrakenteenluominenedellyttävätpysyvienresurssienluomistavaltavirtaistamistakoskevienvälineiden,käytäntöjenjakoulutuksenkehittämiseen. Valtavirtaistamisentoimeenpanoajaseurantaasiirretääntulevaisuudessa enenevässä määrin tasa-arvoyksiköstä ministeriöiden vastuulle. Valtavirtaistamisenkannaltaonelintärkeää,ettätoiminnallistentasa-arvotyöryhmienresurssit,vaikuttamismahdollisuudetjajatkuvuusvarmistetaan. Työryhmienkokoonpanon,toimeksiannonjaasemanministeriössätuleeolla selkeästimääritelty.Kunkinministeriöntasa-arvoasioihinliittyväänvalmisteluunjapäätöksentekoontarvitaanpysyvätmenettelytavat,jatyöryhmien yhteysministeriönjohtoononvarmistettava. 4. Valtavirtaistamista koskevaa koulutusta ja tietotaidon kehittämistä jatketaan Sukupuolinäkökulmasisällytetäänkunkinministeriönomiinperuskoulutuksiinuusienvirkamiestenperehdyttämiskoulutuksestalähtiensiten,että koulutuksissapaneudutaanhallinnonalanerityiskysymyksiin.Ministeriöiden 33 tasa-arvotyöryhmienvetäjätjatasa-arvokoordinaattoritpuolestaantarvitsevat työnsätueksikonkreettisiavälineitäjamittareitavaltavirtaistamisenedistämiseksiministeriönprosesseissa. Perusperiaatteenaonse,ettäkaikkiihmisiäkoskevattiedotjatilastoteritelläänjaanalysoidaansystemaattisestisukupuolenmukaan.Hallinnonalojen omaatietotuotantoakehitetääntältäpohjalta.Valtavirtaistamistatukevat osaltaanvalmiittasa-arvotiedonaineistot,joidenkokoamisestajavälittämisestäjatkossavastaaYhteiskuntatieteellisentietoarkiston(FSD)yhteyteen perustettuTasa-arvotiedonkeskusMinna. PÄÄTÖKSENTEKO 1. Sukupuolten tasa-arvo kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa ja erityisesti demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä Varmistetaanmäärällisten tasa-arvotavoitteiden lisäksi sukupuoltentasa-arvon edistäminenpäätöksenteonkäytännöissäjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenkaikkeenpäätöksentekoonniinvaltakunnallisellakuinalue-ja kuntatasollakin.Sukupuoltentasa-arvojasukupuolinäkökulmaonjatkossakin kiinteäosademokratiapolitiikan(ml.Suomendemokratia-arviointijademokratiapoliittinenselonteko)suunnitteluajatoteutustasekädemokratianja kansalaisyhteiskunnankehityksenseurantaa. 2. Vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksia parannetaan sukupuolinäkökulma huomioiden Sukupuolinäkökulmaotetaanhuomioonlisättäessämaahanmuuttajienja vähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksiapäätöksenteossajajärjestötoiminnassasekäedistettäessävuoropuheluakyseisiäryhmiäedustavien järjestöjenkanssa.Kiinnitetäänerityistähuomiotamaahanmuuttajanaisten jamuidenvähemmistöryhmiennaistenosallisuudenlisäämiseenjavähemmistöryhmiäkuultaessasekänaistenettämiestenäänenkuulumiseen.Lisäksi ontuotettavatutkimustietoavähemmistöryhmienjaerityisestivähemmistöryhmiennaistenosallistumisestapäätöksentekoon. 3. Sukupuolten tasa-arvo turvataan kuntien rakenneuudistuksessa Tasa-arvontoteutumistakunnallisessapäätöksenteossaonseurattavakuntarakenteenjakuntientoimintatapojenmuuttuessa.Vahvistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakunta-japalvelurakenneuudistuksen toimeenpanossajatoimeenpanonarvioinnissa.Naisetovatedelleenvähemmistönäkunnallisenpäätöksenteonylimmässäjohdossa,vaikkatasa-arvolain kiintiösäännösonedistänytmerkittävästisukupuoltentasapuolistaedustusta kunnallisissatoimielimissä,erityisestikunnanhallituksissajakunnallisissa lautakunnissa.Tavoitteenaonturvatasukupuoltentasapuolinenedustus 34 niintoimielintenpuheenjohtajistossakuinviimevuosikymmeninäyleistyneissäjohto-jaohjausryhmissäkin,jotkaovatmolemmatkiintiösäännöksen ulkopuolella. 4. Sukupuolten tasapuolista edustusta edistetään sekä valtionhallinnon että yksityisen sektorin johtopaikoilla Hallitusedistääedelleensukupuoltentasapuolistaedustustavaltionhallinnonjohtopaikoillaaktiivisintoimenpitein.Hallitusonkiinnittänyterityistä huomiotatasapuoliseenedustukseen2000-luvulla,janaistenosuusonkin kasvanutvaltionhallinnonylimmässäjohdossa.Naistenurakehityksenedistämistävaltionhallinnossakoskevatsuosituksettuleetoimeenpannatehokkaasti.Lisäksipyritäänpurkamaanrakenteellisiaesteitä,joitavoiollanaisten urakehityksenjajohtopaikoilleetenemisentiellä. Hallitusjatkaavuoropuheluayksityissektorinkanssanaistenurakehityksen tukemiseksijasukupuoltentasapuolisenedustuksenedistämiseksiyritysten hallituksissa.Hallituksentavoitteenaonlisätänaistenosuuttayritystenhallituksissa.Hallituksentoimetnaistenosuudenkasvattamiseksivaltionyhtiöiden javaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissaviimeisenkymmenenvuodenaikana ovattuottaneettuloksia.Sensijaanyrityksissä,joissavaltionmääräysvaltaon pienempi,naistenosuusjohtavillapaikoillaonedelleenpieni.Naistenosuus pörssiyhtiöidenhallituksissaonkasvanuterityisestiviimevuosina,muttaon edelleenalle20%. 5. Sukupuolten tasa-arvo osaksi hallituksen kokoonpanoa ja työskentelyä Hallituksentavoitteenaonturvatasukupuoltentasapuolinenedustushallituksentyöskentelyssä,niinministerienkuinvaltiosihteerienkinosalta.Naistenja miestentasapuolinenedustuseriministeritehtävissäedistäätasa-arvoamyös ministerivaliokunnissa. KOULUTUS 1. Koulutuspolitiikkaan sisällytetään sukupuolten tasaarvon edistäminen Hallitusvarmistaa,ettätasa-arvonedistämistäkoskevattavoitteetjatoimenpiteetsisällytetäänkoulutuspoliittiseensuunnittelu-jakehittämistyöhön.Lisäksi varmistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenosaksiopetustaja kasvatustakoskevaapäätöksentekoajasenvalmistelua.Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessahyödynnetäänolemassaolevaatutkimustietoasekä kokeilu-jakehittämishankkeistasaatuahyvääkokemustatasa-arvotyöstä. 35 2. Opetussuunnitelmatyöllä ja opetusmenetelmillä edistetään sukupuolten tasa-arvoa Sukupuoltentasa-arvoaedistävättavoitteetjatoimetmääritelläännykyistä kattavamminjaselkeämminopetussuunnitelmienjatutkintojenperusteissa sekäopetussuunnitelmissa.Kaikillakouluasteillatuleeottaakäyttöönsukupuolitietoisetopetussuunnitelmatja-menetelmät.Kehitetäänkeinoja,joilla voidaanseuratajaarvioidapaikallisiaopetussuunnitelmiasukupuolinäkökulmasta.Sekätyttöjenettäpoikienkeskinäiseterotonotettavahuomioon opetuksenjärjestämisessä,opetussisällöissäjaopetusmenetelmissä. KäsityöstäpyritäänjatkossakehittämäänmyöskäytännössäkaikilleoppilaillesamansisältöinenoppiaineottaenhuomioonOpetushallituksessavuonna 2011valmistuvankäsityönoppimistulostenarvioinninsekäperusopetuksen yleisiätavoitteitajatuntijakoapohtivantyöryhmäntyöskentelyn.Lievennetään liikuntakasvatuksensukupuoltenvälisiäerojakorostavialähtökohtiajapyritään siirtymäänsukupuolijaostajoustavampiinryhmityksiin. 3. Sukupuolitietoista oppilaan- ja opinto-ohjausta kehitetään Tyttöjäjapoikiatuetaanopetuksenjaoppilaanohjauksenavullatekemään oppiaine-,koulutus-jauravalintoja,myösei-tyypillisiävalintoja,yksilöllisten ominaisuuksiensa,vahvuuksiensajamotivaationsaperusteella.Tätätavoitetta tukevahenkilökohtainenohjausjapienryhmäohjausvarmistetaankaikissa koulumuodoissa. Oppilaan-jaopinto-ohjauksenkehittäminenhuomioidaanmyösoppilaitostentasa-arvosuunnittelussa.Oppilaan-jaopinto-ohjaajienperus-jatäydennyskoulutukseenintegroidaansukupuoltentasa-arvoonliittyviäsisältöjä. 4. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan sukupuolten tasaarvoa koskevia tavoitteita ja toimia Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiinsekäesiopetuksenopetussuunnitelmanperusteisiinsisällytetääntavoitteetsukupuoltentasa-arvonedistämiseksi jasukupuolistereotypioidenpurkamiseksiseuraavantarkistuksenyhteydessä. Lisäksiniihinsisällytetäänmainontaanjamediaanliittyviäsukupuolikysymyksiäkäsittelevämediakasvatus.Pientenlastenmediakasvatustakehitetään varhaiskasvatuksessa,esiopetuksessasekäpientenkoululaistenaamu-jailtapäivätoiminnassajakerhotoiminnassa. Lastenhoitajaksi,perhepäivähoitajaksijalastentarhanopettajaksiopiskelevillejavarhaiskasvatuksenammattilaisilletarjotaankoulutustasukupuolitietoisestapedagogiikasta. 36 5. Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun toteutuminen varmistetaan oppilaitoksissa ja suunnitteluvelvoite laajennetaan koskemaan myös perusopetusta Toiminnallisentasa-arvosuunnitteluntoteutuminenoppilaitoksissavarmistetaanjasuunnitteluvelvoitelaajennetaankoskemaanmyösperusopetusta. Tasa-arvosuunnittelujakouluissatehtävätasa-arvotyönivotaanosaksimuuta oppilaitostensuunnitteluajakehittämistä.Opetusviranomaisetpohtivatkeinoja,joillakannustetaanopetushenkilöstönjaoppilaitosjohdonosallistuminensukupuoltentasa-arvonedistämistäkoskevaankoulutukseen.Lisätään opiskelijoidenosallistumistatasa-arvosuunnitteluun. Tasa-arvosuunnittelunkehittämistäjaseurantaajatketaankohdistamalla erityistähuomiotatasa-arvosuunnitelmienvaikutuksiinkoulujentoimintakulttuurissajaopetussuunnitelmissa.Tasa-arvosuunnitelmienkehittämisessä otetaanhuomioonmyössukupuoleenjaseksuaalisuuteenliittyvämoninaisuus.Tasa-arvosuunnitteluntoteutumisenseurantasisällytetäänopetus-ja kulttuuriministeriönjaOpetushallituksenväliseentulosohjaukseen.Lisäksi tasa-arvosuunnitelmientoimeenpanonseuraamiseksikehitetäänyhteistyömenetelmiätasa-arvovaltuutetunjaOpetushallituksenkanssa. 6. Oppimateriaaleilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa Varmistetaanyhdessäoppikirjakustantajienkanssa,ettäoppikirjojenlaatijat ovattietoisiatasa-arvonäkökulmastajaOpetushallituksessalaadittuopas saavuttaakaikkioppikirjantekijät.Oppimateriaalejaarvioidaansäännöllisesti sukupuoltentasa-arvonnäkökulmasta.Opettajille,koululaisillejaopiskelijoilletarjotaanvälineitäkriittisenjasukupuolitietoisenmedialukutaidon vahvistamiseksimediakasvatusopetuksenyhteydessä. KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS 1. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista Hallitusohjelmientasa-arvotavoitteetjahallituksentasa-arvo-ohjelmien tavoitteetjatoimenpiteetintegroidaanparemminkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoonjasenvalmisteluun.Opetus-jakulttuuriministeriöarvioikaikkienkorkeakoulu-jatiedepoliittistenuudistusten,mukaan lukienkorkeakoulujenopiskelijavalintojenuudistaminen,vaikutuksiaetukäteensukupuolinäkökulmasta.Myösuudenyliopistolainjakorkeakoulujen rakenteellistenmuutostenvaikutuksiaseurataanjaarvioidaansukupuolinäkökulmasta.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisessahyödynnetään olemassaolevaatilastotietoajaalantutkimustasekäkorkeakoulutuksenja tieteenpiirissätehtyätasa-arvotyötä,jasukupuolenmukaistatilastointia kehitetäänedelleen.Sukupuolinäkökulmajatasa-arvonaktiivinenedistäminen integroidaankiinteäksiosaksiopetus-jakulttuuriministeriönjayliopistojen 37 jaammattikorkeakoulujenvälisiäsopimuksia.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistainnovaatiopolitiikkaanedistetäänjakiinnitetäänerityistä huomiotanaistenosaamiseeninnovaatioidenkehittämisessä. 2. Korkeakoulujen tasa-arvotyötä ja sukupuolinäkökulman integroimista korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen edistetään edelleen Opetus-jakulttuuriministeriöjatkaakorkeakoulujentasa-arvosuunnitelmien janiidentoimeenpanonseurantaasekäkorkeakoulujentasa-arvotyöntukemista.Hallituspitäätärkeänä,ettäyliopistotjaammattikorkeakouluttuottavat säännöllisestitasa-arvotyönsätueksisukupuolenmukaaneriteltyjätilastoja koulutus-ja/taitieteenalakohtaisesti.Korkeakoulujentasa-arvotyössäkehittämiähyviäkäytäntöjälevitetäänjahyödynnetäännykyistätehokkaammin. Tasa-arvolaintavoitteidenmukaisestisukupuolinäkökulmanjatasa-arvoa koskevanasiantuntemuksensisällyttämistäkorkeakoulujenopetukseenja tutkimukseensekäoppiaineistoihinedistetään. 3. Kaikkeen opettajankoulutukseen integroidaan tasaarvo- ja sukupuolitietoisuuden edistäminen Hallituksentavoitteenaon,ettäopettajankoulutuksenjärjestäjätsisällyttävät tasa-arvoajasukupuolitietoisuuttaedistävätsisältökokonaisuudetjanäkökulmatkaikkienopettajienjaoppilaan-jaopinto-ohjaajienperuskoulutukseen jatäydennyskoulutukseen.Näidentavoitteidensaavuttamiseksitasa-arvo-ja sukupuolitietoisuusopettajankoulutuksessa-hankkeentuloksetsisällytetään opettajankoulutuksenerialueillejasukupuolitietoisuuttaopettajankoulutuksessajaopettajantyössätukevaatutkimustaedistetään.Opetus-jakulttuuriministeriötukeeyliopistojaerikeinoin,jottahankkeessatuotetuthyvät käytännötotetaanosaksiopettajankoulutuksenkäytäntöjä.Lisäksilastentarhanopettajiksiopiskelevillejavarhaiskasvatuksenammattilaisilletarjotaan koulutustasukupuolitietoisestapedagogiikasta.Opetushallituksessakeväällä 2011valmistuvankäsityönoppimistulostenarvioinninpohjaltapyritäänkäsityönopettajankoulutuksenuudistamiseenkaikilleoppilaillesamansisältöisen oppiaineenpohjalta. 4. Naisten tutkijanuraa edistetään konkreettisin toimenpitein Tasa-arvoisentutkijanuranedistäminenonedelleenajankohtaista,vaikkanaistenosuusylempienkorkeakoulututkintojensuorittajistaonyli60prosenttia. Erityisestituleekiinnittäähuomiotatohtorintutkinnonjälkeiseenvaiheeseen janaistenhitaaseenetenemiseenkorkeimpiinopetus-jatutkimusvirkoihin, erityisestiprofessuureihin,laajastarekrytointipohjastahuolimatta.Naisten tutkijanuranedistämiseksionesitettyuseitatoimenpiteitä2000-luvulla. Opetus-jakulttuuriministeriö,yliopistot,tutkimuksenrahoittajaorganisaatiot 38 jatutkimuslaitoksetvarmistavatomantoimivaltansapuitteissa,ettänämä konkreettisettoimenpiteettoteutetaanjaniitäseurataan.Tavoitteenaon naistentutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeenkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoon.Suomen Akatemiantuloksellistatasa-arvotyötäjatketaanjakertynyttätietotaitoa hyödynnetäänmyöslaajemminsukupuoltentasa-arvonedistämisessätutkimuksenjatiedepolitiikanalueella.Tasa-arvonaktiiviseksiedistämiseksi tarvitaantarkempaasukupuolenmukaistatietoamuunmuassatutkimuksen rahoitus-jaarviointikäytännöistäsekätutkijanurallaetenemisestä. 5. Nais-, mies- ja sukupuolentutkimuksen asemaa vahvistetaan Sukupuolentutkimuksen(ml.nais-jamiestutkimus)asemavaihteleeyliopistoittain,jaresurssienvakiinnuttamineneiolemoneltaosintoteutunut. Sukupuolentutkimuksenasemavakiinnutetaanyliopistoissa.Lisäksihallituksentavoitteenaon,ettäyliopistotvahvistavatsukupuolentutkimuksenasemaa ainelaitoksillajasenintegrointiaerioppiaineisiin.Samallatuleekiinnittää erityistähuomiotasukupuolentutkimustakoskevanasiantuntemuksentunnistamiseenjatunnustamiseenmyösmuissakuinkyseistäalaakoskevissa henkilöstönvalinnoissa.Opetus-jakulttuuriministeriökartoittaasukupuolentutkimuksentilanteenvaltakunnallisestijaseuraatilanteenkehittymistä säännöllisesti.Tasa-arvokysymystenjasukupuolinäkökulmanintegrointia vahvistetaanmyössektoritutkimuksessa.Tasa-arvonäkökulmaonsektoritutkimuslaitoksissaedelleenharvinaista,javainpieniosatutkimuslaitosten resursseistakohdistuusukupuoltentasa-arvoatarkastelevaantutkimukseen. TYÖELÄMÄ 1. Korkeaan työllisyysasteeseen tasa-arvotietoisella talous- ja työllisyyspolitiikalla Miestenjanaistentyöllisyydenkasvattamiseksihallitusvahvistaatasa-arvonäkökulmaatalouspolitiikanjatyöllisyyspolitiikanalueella.Taloudellisestivaikeinaaikoinamiestentyöttömyysyleensäkasvaanopeasti,tämäkoskeemyös nuoriamiehiä.Lisäksimiestentyöttömyyspitkittyyuseamminkuinnaisten työttömyys.Naistentyöllisyydenkannaltajulkinensektoriontärkeä,koska noin40prosenttianaisistatyöskenteleekunnissajavaltiolla.Perhevapaiden vaikutustanaistentyöllisyyteenarvioidaanjahelpotetaantyömarkkinoille palaamista.Yksinhuoltajaäitientyöllisyyteenkiinnitetäänentistäenemmän huomiota,silläheidäntyöttömyytensäonsuurempaakuinmuidenäitien. Tavoitteenaonmyösnaisyrittäjienmääränlisääminen. 39 2. Tasa-arvonäkökulmaa vahvistetaan työurien pidentämisessä Työurienpidentäminenjatyössäjaksaminenovatsuuriahaasteitaväestön ikääntyessä.Työuranalussakiinnitetäänhuomiotasekänuortenmiestenettä naistentyömarkkinoillepääsyyn,japyritäänehkäisemäänsyrjäytyminen. Työolojakehitetäänniin,ettätyö-jatoimintakykysäilyvätentistäpidempään. Naistenjamiestentyöolotjaniidenongelmatpoikkeavatjossainmäärintoisistaan.Jottatyöurienpidentämisessäjatyöolojenparantamisessaonnistutaan, valtiovaltahuolehtiisiitä,ettänaistenjamiestenosinerilaisettyöhönliittyvät ongelmatotetaanhuomioonmuunmuassatyöelämänkehittämistoimissa. 3. Sukupuolten palkkaeroja pienennetään Hallitustyöskenteleejatkossakinmäärätietoisestipalkkaerojenpienentämiseksi.Jottasukupuoltenpalkkaerotpienenevät,työmarkkinaosapuoltentulee tulevissakinsopimusratkaisuissamäärätietoisestiedistääsamapalkkaisuutta. Naistenansiotovatolleetviimeistenkymmenenvuoden80–82prosenttia miestenansioista.Naistenkeskimäärinmatalammatpalkatheijastuvatmyöhemminpienempinäeläkkeinä.Palkkaerotjohtuvatosinsiitä,ettätyömarkkinatjakoulutusovatjakautuneetmiestenjanaistenaloihinjatehtäviin. Naistentekemätyöonuseinaliarvostettua. Suomi on sitoutunut edistämään samapalkkaisuusperiaatetta, jonka mukaansamastajasamanarvoisestatyöstäonmaksettavasamaapalkkaasukupuolestariippumatta.Työehdoistasovittaessatyömarkkinajärjestöjenroolion keskeinen.Vuodesta2006lähtienhallitusonyhdessätyömarkkinajärjestöjen kanssatoiminutpalkkaerojenpienentämiseksisamapalkkaisuusohjelmassa, jonkatavoitteenaonpienentääpalkkaerojaenintään15prosenttiinvuoteen 2015mennessä.Tavoitteeseenpääseminenedellyttääjatkossakinkaikkien osapuolientodellistasitoutumista. Sukupuoltenvälistenkokonaispalkkaerojenpienentämisessäolennaistaon nais-jamiesvaltaistenalojenvälistenpalkkaerojenkaventaminen.Tavoitteena on,ettäsamanarvoisestatyöstämaksetaansamaapalkkaa,tehtiinpätyömillä sektorillatahansa.Erityisestikuntasektorinnaisvaltaistenalojenpalkatovat jääneetjälkeen. 4. Työelämän segregaatiota lievennetään erityisesti kannustamalla miehiä perinteisiin naisten ammatteihin ja vauhdittamalla naisten urakehitystä Sukupuolenmukaisentyönjaonlieventämiseksijatkossapainotetaanmiesten kannustamistanaisvaltaisillealoille,muunmuassahoivatyöhön.Segregaatiossa ontapahtunutmuutostalähinnänaistenkouluttauduttuaperinteisiinmiesammatteihinkutenlääkäreiksijajuristeiksi.Työmarkkinoidenmitassasegregaatio eiolekuitenkaanolennaisestimuuttunut.Erityisenvähäistäonollutmiesten siirtyminennaisaloille. 40 Naisiaonentistäenemmänpäättävissäasemissayhteiskuntaelämäneri alueilla.Hallituspyrkiijatkossakintunnistamaannaistenurakehityksenesteet japuuttumaanniihinmäärätietoisesti,jottanaistenurakehitystävoidaanedelleenparantaa.Hallitusvarmistaamyönteisenkehityksenvaltionhallinnossa. Hallituskannustaayrityksiäasettamaanselkeättavoitteetsekäpäättämään konkreettisistatoimistajaaikatauluista,naistenurakehityksenvauhdittamiseksimyösyksityissektorilla. 5. Vastentahtoista määräaikaista ja osa-aikaista työtä vähennetään Tavoitteenaon,ettämääräaikaisessajaosa-aikaisessatyössätyöskentelyperustuujatkossaennenmuutaomaanvalintaanjaettänäihintyönmuotoihin liittyväthaitatminimoidaan.Tällaisissatyösuhteissatyöskentelevienasemaan onjotehtymoniaparannuksia.Määräaikaistentyösuhteidenperusteitaon täsmennettyjaniissätyöskentelevienasemaaonparannettulainsäädäntömuutoksin.Määräaikainentyöonvähentynytviimeistenkymmenenvuoden aikana.Määräaikainenjaosa-aikainentyöovatnaisillaselvästiyleisempiä kuinmiehillä.Suhteellisestienitenmääräaikaisiatyösuhteitaonvaltio-ja kuntasektorilla.Tietyissäelämänjatyöuranvaiheissamääräaikainentyövoi ollahaluttuvaihtoehto. Tasa-arvopolitiikassaonsyytäjatkossakiinnittääentistäenemmänhuomiotaosa-aikatyönlaatuun.Osa-aikatyöonlisääntynytvähitellenviimeisen kymmenenvuodenaikanasekämiehilläettänaisilla.Osa-aikatyövoiolla joissainelämäntilanteissa,esimerkiksiosa-aikaeläkeläisilläjapientenlasten vanhemmilla,työmarkkinoilletulovaiheessataityökyvyltäänrajoittuneilla, haluttuvaihtoehto.Siihenliittyykuitenkinuseintoimeentulo-ongelmiaja hankaliatyöaikoja.Kunnämähaitatkohdistuvatepätasaisestimiehiinjanaisiin,ontilannesukupuoltentasa-arvonkannaltapulmallinen.Osa-aikaisten työntekijöidenasemaaonlainsäädännöllälähennettykokoaikaistenasemaan. Haittojatuleeminimoidaniin,ettäisienjaäitienonmahdollistavalitaparemminmyösomanelämäntilanteensakannaltasopivaratkaisu. 6. Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien asemaa työelämässä parannetaan sukupuolinäkökulma huomioiden Hallituspyrkiikehittämäänsuomalaistatyöelämääjakokoyhteiskuntaaniin, ettäasenteetmaahanmuuttajiajamuitavähemmistöjä,muunmuassaromaneja,vammaisiahenkilöitä,saamelaisiasekäsukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjä,kohtaanmuuttuvatmyönteisemmiksijatosiasiallisettyönsaantimahdollisuudetparanevat.Tasa-arvopoliittisiatavoitteitaasettaessaontärkeää tunnistaavähemmistöryhmiinkuuluvienmiestenjanaistenerityisongelmat jaedistääheidäntasa-arvoistaasemaansatyöelämässä.Samoinontärkeää entistäaktiivisemminpuuttuatilanteisiin,joissasyrjintätyöelämässäliittyy 41 useampaankuinyhteenperusteeseen,esimerkiksisekäsukupuoleenettä etniseentaustaantaiseksuaalivähemmistöönkuulumiseen. TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN 1. Työn ja perheen yhteensovittamisratkaisut ulotetaan eri elämänvaiheisiin Tavoitteenaontyönjaperheenyhteensovittamisenhelpottaminenmuissakinelämänvaiheissakuinlastenollessapieniä.Tasa-arvopoliittisettavoitteet ovattoistaiseksityönjaperheenyhdistämisenhelpottamisessarajautuneet vaiheeseen,jossalapsetovatpieniä.Perhevastuutaonkuitenkinmonillamuillakinkuinpientenlastenvanhemmilla.Selvitetäänmahdollisuuttaulottaa osittaisenhoitovapaankäyttönykyistäselvästimyöhempään,esimerkiksi kattamaanmurrosikäistenvanhemmat.Lisätäänmahdollisuuksiatyöajan joustoihin,osa-aikatyöhönjatilapäisiinvapaisiinmyösmuistakuinomista lapsistahuolehtimiseksisilläväestönikääntyessäentistäuseampityössäkäyvä kantaavastuutavanhenevistavanhemmistajaauttaaheitämonintavoin, vaikkeikannakaanpäävastuutahoidosta. 2. Isälle ja äidille tarvitaan oma vanhempainvapaajakso Sosiaali-jaterveysministeriönhallitusohjelmanmukaisestiasettamavanhempainvapaatyöryhmäjättäävanhempainvapaanuudistamistakoskevat ehdotuksensa vuoden 2010 loppuun mennessä. Hallitus linjaa kantansa vanhempainvapaauudistukseensenjälkeen,kuntyöryhmäonjättänytesityksensä.Uudistuksenyhtenätavoitteenaonvanhemmuudentukeminenja isienkannustaminenpitämäännykyistäenemmänperhevapaita.Sukupuolten tasa-arvonkannaltaonolennaistalisätäisienvapaidenkäyttöä.Näinvahvistetaanlapsenjaisänvälistäsuhdettajaparannetaannaistentyömarkkinaasemaa.Isyysvapaankäyttöonlisääntynytselvästiviimeisenvuosikymmenen aikana.Sensijaanvanhempainvapaatakäyttäähuomattavastiharvempiisä. Kotimaistenjaulkomaistenkokemustenmukaanisätkäyttävätenitensellaisia vapaita,jotkaonheillekorvamerkitty.Isienperhevapaidenkäyttölisääntyy parhaitenluomallaisälleomavanhempainvapaajakso,jokaeiolevaihdettavissa. Yhtenäesimerkkinätällaisestamallistaonmainittu6+6+6-malli,jollaon merkittäviäkustannusvaikutuksiajamyönteisiätyöllisyysvaikutuksia.Yhden huoltajanperheilletuleeturvataoikeusyhtäpitkäänvanhempainvapaaseen kuinuseammanhuoltajanperheille.Tavoitteenaonmyösse,ettävanhempainvapaajaksojenkäyttöajankohtaajoustavoitetaannykyisestäsiihenasti kunneslapsitäyttääkolmevuotta. 3. Palkallisesta äitiysvapaasta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan nykyistä enemmän Hallitus pitää tärkeänä lisätä äitiysvapaan palkanmaksusta aiheutuvien kustannusten kompensointia työnantajille. Selvitetään mahdollisuudet 42 siirtyäpidemmälläaikavälilläperhevapaakustannustenrahoituksessamalliin, jossa kaikki perhevapaakorvaukset maksettaisiin erityisestä vakuutuksestajavaratsiihenkoottaisiintyönantajilta,työntekijöiltäjavaltiolta. Perhevapaakustannuksiaontasattujopitkäänmies-janaisvaltaistentyönantajienkesken sairasvakuutuksenkautta.Vaikkatyönantajilleperhevapaista koituvienkustannustenkompensointiaonlisättyviimeisenkymmenenvuoden aikanauseaanotteeseen, jäätyönantajillevieläjonkinverransuoriakustannuksia.Nämäkustannuksetkoskevattyönantajia,joidenalallaonsovittu työehtosopimuksessapalkallisestaäitiysvapaasta.Tämänlisäksityönantajillaonmyösepäsuoriakustannuksia,jotkaliittyvätesimerkiksisijaisen rekrytointiinjakoulutukseen.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuvien kustannustenkorvaamisenparantamistaselvitetäänSTM:nasettamassa vanhempainvapaatyöryhmässä. 4. Perheiden moninaisuus otetaan entistä paremmin huomioon perhevapaiden kehittämisessä Tavoitteenaon,ettäperhevapaajärjestelmäkohteleekaikkialapsiayhdenvertaisesti riippumatta siitä, minkälaiseen perheeseen he syntyvät. Perhevapaalainsäädäntöäonjomuutettumonimuotoistenperheidentarpeita paremmin huomioon ottavaksi. Edelleen perhevapaaoikeuksiin ja niistämaksettaviinkorvauksiinliittyvätongelmatpyritäänkorjaamaanja ottamaanperhevapaitakehitettäessähuomioonperheidenmoninaisuus. Opiskelijaperheidentaloudellistaasemaaparannetaanniin,ettäannetaan nuorilleparemmatmahdollisuudethankkialapsiajoopiskeluaikanajaedistetäänsukupuoltentasa-arvoa.Tässätarkoituksessatuetaanlastahuoltavien opiskelijoidenopintojenloppuunsaattamista.Käytännönratkaisujakartoitetaanvanhempainvapaatyöryhmässä. MIEHET JA TASA-ARVO 1. Valtavirtaistamisessa on kyse myös miesten asemaan liittyvien näkökulmien huomioonottamisesta asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan ja tehostetaan Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonkeskeinentasa-arvopolitiikan keinomiestenkokemienongelmienratkaisemiseksi.Siksivaltavirtaistamisen edistäminenontärkeäämyösmiestenasemankannalta.Onarvioitava,onko valtavirtaistamisessasyytäpainottaajoitakinsisältöalueita.Muunmuassa terveyspolitiikanvaltavirtaistaminenonerityisenkeskeistämiestenaseman kannalta. 43 2. Isän roolin vahvistamista perheessä jatketaan tehostetuin toimenpitein Työtäisänroolinvahvistamiseksiperheessäjatketaanedelleen,tarvittaessa tehokkaammillatoimenpiteillä.Miestenisyysvapaatovatlisääntyneet,mutta pitkäjänteisestätyöstähuolimattaisätkäyttävätedelleenvainpienenosan kaikistaperhevapaista.Tutkimustenmukaanvanhemmuudenvastuunja arjenvelvollisuuksientasaisempijakaminenperheissäsaattaaollayhteydessäalentuneeseeneroriskiinjasuurempaantyytyväisyyteenparisuhteissa. AiheestatarvitaanSuomessatarkempaatutkimusta,jateemaotetaanosaksi ammattilaisille,kutenkuntiensosiaali-jaterveystoimenhenkilökunnalleja vanhemmuuttatukevillejärjestöillesuunnattujatiedotustoimiajakoulutusta. 3. Miesten vanhemmuutta tuetaan erotilanteissa Erojajahuoltajuusasioitakoskevissaviranomaiskontakteissa,kutensosiaali-ja terveystoimessa,tuleekiinnittäänykyistäenemmänhuomiotasiihen,ettei kummankaanvanhemmanhoivasuhdekatkea.Ontärkeääturvata,ettäisien vastuulapsistajaperheenarjestajatkuumyöseronsattuessajaettämyönteinen isä-lapsi-suhdejatkuumyöseronjälkeen.Tälleonsitäparemmatedellytykset mitäenemmänisäonosallistunutlastenhoitoonalustaalkaen. 4. Miehiä ja tasa-arvoa koskevaa osaamista ja asiantuntemusta vahvistetaan Miehiäjatasa-arvoakoskevaaosaamistajaasiantuntemustatuleerakentaa kolmellatasolla:akateemisentutkimuksenjaopetuksen,julkishallinnon asiantuntijaresurssiensekäerilaistenjulkistenpalveluiden,kutensosiaali-ja terveyspalveluiden,tasolla.Akateemisentutkimuksenosaltakyseonerityisesti miestutkimuksenjasukupuolentutkimuksensekäopetuksenedistämisestä yliopistoissa.Julkishallinnossasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen liittyvänosaamisenvahvistamineneripolitiikka-alueillakasvattaaasiantuntemustamyösmiestenkohtaamistaongelmista.Lisäksihuomiotakiinnitetäänmiehiäjatasa-arvoakoskevanosaamisenvahvistamiseensosiaali-ja terveyspalveluissaniinvaltakunnallisestikuinkunnissakin.Myöserilaisten miesjärjestöjenasiantuntemusotetaankäyttöön. 5. Mieheyden malleja tulee monipuolistaa ja miesten osallistumista tasa-arvokeskusteluun vahvistaa Erityisestioppilaitosten,työpaikkojenjamedianrooliastereotyyppistenmieheydenmallienpurkamisessatuleevahvistaa.Samallavoidaanparemmin kiinnittäähuomiotamiestenjaheidänelämäntilanteidensamoninaisuuteen. Stereotypioidenrikkominenjamieheydenmallienlaajentaminenvaikuttavat merkittävästikaikkiinelämänalueisiin,niinmiehenrooliinperheessäkuin koulutuksenjatyöelämänsukupuolenmukaiseensegregaatioonkin. 44 Miestenosallistumistatasa-arvokeskusteluunjatasa-arvonedistämiseen tuleeedelleenvahvistaa.Kyseonsekäasiantuntijatasonvaikuttamisestaettä miestenlaajemmastaosallistumisestatasa-arvonedistämiseenyhteiskunnan eritasoilla.Miestenosallistuminenontärkeää,koskasukupuoltenvälinen tasa-arvokoskeemiehiä,jamiehettuovattasa-arvopoliittiseenkeskusteluun uusianäkökulmiajateemoja.Samallavahvistetaantasa-arvonedistämistä miestenjanaistenyhteisenätehtävänä. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA IHMISKAUPPA 1. Varmistetaan väkivallan ehkäisyn, tiedonkeruun ja tilastoinnin koordinointi ja kehittäminen Tavoitteenaon,ettänaisiinkohdistuvanväkivallansekälähisuhde-japerheväkivallanehkäisytyöntehokkaaseentoteuttamiseenluodaanpysyvävaltakunnallinenorganisaatiorakenne,jokavastaaalankehittämisestäjatoiminnan koordinoinnistakaikillaväkivallanehkäisynerialueilla. Tiedonkeruutakehitetäänsystemaattisestisiten,ettätietoonvertailukelpoistajakaikkienviranomaistenjaväkivallanehkäisytyötätekevientahojen hyödynnettävissä.Viranomaistenrekisteröinti-jatiedonkeruujärjestelmistä tuleelöytyäseuraavatväkivallanosapuoliakoskevattiedot:väkivallanuhrin jatekijänsukupuoli,väkivallanuhrinjatekijänikä,väkivallanmuotosekä väkivallanuhrinjatekijänvälinensuhde.Tutkimustasukupuolistuneesta väkivallastajaeriväkivaltamuotojenliittymisestätoisiinsatuleelisätämyös miehiinkohdistuvalähisuhdeväkivaltajavähemmistönäkökulmathuomioiden.Onkiinnitettävähuomiotasiihen,ettämyösnaisetvoivatollaväkivallan tekijöitä. 2. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöhön luodaan pitkän tähtäimen kehitystavoitteet Hallitusvarmistaa,ettäkokonaisvaltaisenjaihmisoikeuslähtöisennäkökulman pohjaltaluodaanpitkäntähtäimenkehitystavoitteettehokkaaseennaisiin kohdistuvanväkivallanennaltaehkäisyyn,väkivallanuhriensuojelemiseen jatekijöidenrankaisemiseen.Tavoitteetkattavatsamanaikaisestilainsäädännön,viranomaisohjeistuksen,palvelujenkehittämisensekätoimenpiteiden seurannanjasystemaattisentiedonkeruuntarpeet.Lisäksitavoitteillatehostetaanväkivallanennaltaehkäisyäoppilaitoksissa,työpaikoillajamuualla yhteiskunnassa.Pitkäntähtäimenkehitystavoitteidenlaatimisessaotetaan huomioonNaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämisenohjelmantavoitteet jatoimenpiteet. 45 3. Vahvistetaan asennekasvatusta ja väkivallan ehkäisyä oppilaitoksissa, työpaikoilla ja kansalaisyhteiskunnassa Opetuksestavastaavienviranomaistenjaoppilaitostentuleehuolehtiasiitä, ettäsukupuoleenkohdistuvanjaseksuaalisenväkivallanjahäirinnännollatoleranssisisällytetäänopetussuunnitelmiin,oppilaitostentasa-arvosuunnitelmiin jakiusaamisenvastaisiintoimenpideohjelmiin. Työpaikoillatapahtuvaansukupuoleenperustuvaanjaseksuaaliseenhäirintäänjaväkivaltaanpuututaanmyösjatkossatehokkaastiesimerkiksitasaarvosuunnittelunjatyösuojelutoimienavullasekäluomallaerillisiätoimintamallejaseksuaalisenjasukupuoleenperustuvanhäirinnänehkäisemiseksi. Miesjärjestöilläontärkeärooliväkivallansallivankulttuurinjastereotyyppistensukupuoliroolienvastustajinasekämoninaisemmanmieheydenesiintuojina.Myöslastenjanuortenparissatyöskentelevienkansalais-jamuiden järjestöjentuleevahvistaaasennekasvatuksentoimenpiteitä,joillapyritään ehkäisemäänjavähentämäänsekätyttöjenettäpoikienkeskuudessaesiintyvää väkivaltaistakäyttäytymistäjahäirintää. 4. Turvataan väkivallan ehkäisytyötä tekevien ammattiryhmien asiantuntemuksen jatkuvuus Väkivallanuhrejatyössäänkohtaavienjaväkivallanehkäisytyötätekevien ammattiryhmienkoulutustalisätäänkaikkienväkivallanmuotojenosalta mukaanlukienkunniaanperustuvajaseksuaalinenväkivalta.Naisiinkohdistuvanjalähisuhteessatapahtuvanväkivallanehkäisytuleeottaaosaksierityisestisosiaali-jaterveydenhuollonammattilaisten,tuomareiden,syyttäjienja poliisienperus-jatäydennyskoulutusta.Väkivaltakysymystensisällyttäminen myösoikeustieteelliseenkoulutukseenonsuositeltavaa.Moniammatillisesta yhteistyöstäonsaatumyönteisiätuloksiajasiksisenkehittämistäjatketaan. Erityistähuomiotatuleekiinnittääerotilanteisiin,jotkasaattavatlisätäväkivaltaisenkäyttäytymisenriskiä. 5. Varmistetaan väkivallan uhrien ja muiden osapuolien palvelut Hallitusvarmistaaväkivallanehkäisyynliittyvienpalveluidensaatavuuden valtakunnallisestiesimerkiksilainsäädännönkeinoin.Väkivallanuhreille jamuilleosapuolilletarkoitetutpalvelutliitetäänkunnallisiinsosiaali-ja terveyspalveluihin.Tätävartenluodaanpysyväohjaus-jatukirakennevaltakunnallisella,alueellisellajapaikallisellatasolla.Vastaisuudessahallitus varmistaamyösprostituutiostairtaantumiseenjamuihintoimeentulokeinoihinsiirtymiseenliittyvienkunnallistenpalveluidensaatavuuden.Valtion, kuntienjajärjestöjenvälinentyönjakonäidenpalveluidenjärjestämisessäja tuottamisessaselvitetään. Palveluidensuunnittelussajatoimeenpanossahuomioidaanväkivaltaaja väkivallanuhkaakokeneidenvähemmistöryhmienkutenesimerkiksietnisten 46 vähemmistöjen,maahanmuuttajien,vammaisten,ikääntyviensekäsukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjenjalastenerityistarpeet.Myösväkivaltaa lähisuhteissaankokeneidenmiestenerityistarpeethuomioidaan. 6. Vahvistetaan lainsäädännöllisiä keinoja uhrin suojelemiseksi ja väkivallan uusiutumisen ehkäisemiseksi Lainsäädännöllisiäkeinojanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyssäjauhrien suojelussavahvistetaan.Laaditaanohjeistus,jollavarmistetaanviranomaistenjapalveluntarjoajienvälinenyhteistyölähestymiskiellonmääräämisen yhteydessäuhrinsuojelunmaksimoimiseksi.Lievänpahoinpitelynsyyteoikeuttakoskevaasäännöstätuleemuuttaasiten,ettäläheiseenhenkilöön jahenkilöönhänentyötehtäviensävuoksikohdistetutlievätpahoinpitelyt olisivatvirallisensyytteenalaisia.Parisuhdeväkivaltatapaustensoveltuvuutta sovitteluunharkitaanjatkossakintarkoinjakäytäntöjäarvioidaanjatkuvasti. Seksuaalirikoksiakoskevalainsäädäntöarvioidaanottaenhuomioonkansainvälinenvertailu.Arvioinnintuleekoskeamyösraiskausrikokseenliittyvää toimenpiteistäluopumissäännöstä. 7. Ihmiskaupan vastaista toimintaa arvioidaan ja kehitetään sukupuolinäkökulmasta Ihmiskaupan vastaista toimintaa, erityisesti ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelmantoimeenpanoajaihmiskauppaanliittyvälainsäädäntöä arvioidaansekäkehitetäänsukupuolinäkökulmasta.Myösoikeuskäytäntöä arvioidaan.Erityisenhuomionkohteenaarvioinnissaonoltavaihmiskaupan vastaisentoiminnanvaikutuksetihmiskaupanjaihmiskaupankaltaistenrikostenuhreihinjaheidäntosiasiallisetmahdollisuutensasaadaheillekuuluvaa tukeajasuojaa. 8. Tehostetaan ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamisjärjestelmään ohjautumista tutkittaessa prostituutiotarkoituksessa tapahtuvia ihmiskaupparikoksia Selvitetäänkeinojatehostaaihmiskaupanuhrientunnistamistajaauttamisjärjestelmäänohjautumistaprostituutiotarkoituksessatapahtuviaihmiskaupparikoksiatutkittaessa.Koulutetaanesitutkintaviranomaisiajaoikeushallinnon viranomaisiaparituksenjaprostituutionjaihmiskaupanyhteydessätapahtuvastaväkivallastajaseksuaalisestahyväksikäytöstäsekämuistaoikeudenloukkauksista.Varmistetaan,ettämyösparituksenkohdeohjataantarvittaessa palvelujärjestelmänjaauttamistoiminnanpiiriin,vaikkarikosoikeudellista näyttöävarsinaisestaihmiskaupparikoksestaeiole.Hyväksikäytönuhriksi joutumisenjapelkänepäilynihmiskaupassauhriutumisestatuleeriittää perusteeksi. 47 9. Seksin ostoa koskevan lain toimivuutta seurataan Seksinostoakoskevanlaintoimivuuttaseurataanoikeusministeriönsyksyllä 2009antamanselvityksenpohjalta.Selvitysoneduskunnanlakivaliokunnan käsiteltävänävuonna2010.Lakivaliokunnanvastaustenjälkeenlinjataan mahdollisetjatkotoimet,joitavoivatollaesimerkiksijatkoselvitykset,lainsäädäntöhankkeetjapalveluidenkehittämistarpeet. SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA 1. Suomi edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa Euroopan unionissa SuomitekeepitkäjänteistäyhteistyötämuidenEU-maidenjaEuroopan komissionkanssasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiEU:npäätöksentekoprosesseihinjaprosessienuudistamiseksi.SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaSuomenomassaEU-valmistelussajatketaankehittämällä konkreettisiavälineitävaltavirtaistamisenedistämiseksi.Suomiosallistuu aktiivisestiEU:ntasa-arvoonliittyvänohjelmatyönjatkuvuudenvarmistamiseenjatasa-arvoelintenasemanjatoimintamahdollisuuksienvahvistamiseen. LisäksiSuomentavoitteenaonvarmistaa,ettäEU:ntasa-arvoinstituuttisaa riittävättoimintamahdollisuudetjatäyttääsilleasetetutodotuksetnaisten asemanjasekätasa-arvonedistäjänäomienresurssiensapuitteissa.Suomi jatkaaYK:nPekingintoimintaohjelmantoimeenpanonjaseurannanedistämistäEU:ssayhteistenindikaattorienpohjalta. 2. Suomi jatkaa aktiivista tasa-arvon edistämistä Yhdistyneissä kansakunnissa SuomijatkaaaktiivistatyötäänYhdistyneidenkansakuntienyleiskokouksessa, seneritoimielimissäjaerityisjärjestöissäsukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseksijavahvistamiseksisekänaisiinjatyttöihinkohdistuvansyrjinnän javäkivallanvähentämiseksi.Suomitoimiinaistenjatyttöjenseksuaali-ja lisääntymisterveydenja-oikeuksienedistämiseksijaetsiiratkaisuaEU:n toimintakyvynpalauttamiseksiyhdessämuidensamanmielistenjäsenmaidenkanssa.LisäksiSuomiedistäänaisiinkohdistuvanväkivallantorjumista aseellistenkonfliktienaikanajakiinnittääerityishuomiotanaistenjatyttöjen asemaanjaoikeuksiinhauraissajakonfliktinjälkeisissämaissa.Suomitukee YK:nkokonaisvaltaistauudistusprosessiajaerityisestiuudentasa-arvokokonaisuudentoimintaapoliittisestijamahdollisuuksienmukaanrahallisesti. Ontärkeää,ettätasa-arvokokonaisuudellaonriittävätresurssitjaitsenäisyys edistäätasa-arvontoteutumistakaikillatasoilla. 48 3. Tasa-arvon edistäminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehityspolitiikassa varmistetaan Kehityspolitiikassavarmistetaanentistätehokkaamminse,ettätasa-arvoläpileikkaavanakehitysyhteistyöntavoitteenatoteutetaanlaadukkaasti.Tasa-arvon toteutumistamitataanselkeillämittareilla,mukaanlukiensiihenkäytetyt resurssit.Tämäntavoitteensaavuttamiseksiulkoministeriölaatiikehitysyhteistyöntasa-arvostrategian,jokaasettaaselkeättavoitteetjaresurssittoiminnalle. SuomitukeeEU:nyhteisenkehitysyhteistyöntasa-arvotoimintasuunnitelmaa jatoimeenpaneetehokkaastiEU:nyhteisiätasa-arvotavoitteita.Suomijatkaa hyvinalkanuttatyötänaistenjatyttöjenroolinjaasemanhuomioimiseksija tasa-arvonedistämiseksiilmastonmuutos-jamuissaympäristökysymyksissä kehitysmaissa.Suomiarvioiomatsaavutuksensajatavoitteensatasa-arvoon jaäitiyskuolleisuuteenliittyvissävuosituhattavoitteissajavarmistaakonkreettisillatoimilla,ettäkehitysyhteistyömmeedesauttaanäidentavoitteiden toteutumistariittävällätasolla. 4. Suomi edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa pohjoismaisessa yhteistyössä sekä Euroopan neuvoston ja OECD:n toiminnassa SuomiosallistuuPohjoismaiseenhallinnon,poliitikkojenjatutkijoidenväliseen tasa-arvoyhteistyöhönaktiivisesti.Tuloksiahyödynnetääntasa-arvopolitiikan kehittämisessäsekäkansallisestiettäkansainvälisilläfoorumeilla. SuomitukeeEuroopanneuvostontoimintaanaistenoikeuksientoteutumiseksiosanajärjestönihmisoikeuksiakoskeviaydintehtäviä.Suomitukee EU:njaEN:nvälistätasa-arvopolitiikkaakoskevaayhteistyötähuomioiden erityisestiEuroopantasa-arvoinstituutintyöskentelyn.Suomiedistäämahdollisimmankattavanyleissopimuksensyntymistänaisiinkohdistuvanja perheväkivallantorjumiseksi. Suomiedistääsukupuoltentasa-arvoaOECD:ntoiminnassajatoimiiaktiivisestiOECD:nGENDERNETinjäsenenärahoittaensitämahdollisuuksien mukaanjavaikuttaensiihen,ettäkansainvälisetkehitysyhteistyönstandardit huomioivatsukupuoltentasa-arvon.SuomiosallistuuaktiivisestiOECD:n kehityskeskuksentoimintaansukupuoltentasa-arvonedistämiseenliittyvien työkalujenkehittämiseksi. 49 50 TAUSTA-AINEISTO 51 52 SISÄLLYS 1. Johdanto .....................................................................................................57 2. Tasa-arvolainsäädäntö .............................................................................58 2.1 Kansainvälisten sopimusten ja EU:n vaikutus Suomen tasa-arvolainsäädäntöön ........................................................................... 58 2.2 Tasa-arvolain tausta ja sisältö ....................................................................61 2.3 Syrjintä .......................................................................................................... 63 2.4 Tasa-arvon edistämisvelvoitteet .............................................................. 69 2.5 Tasa-arvolain seuraamusjärjestelmä ja valvonta .................................. 73 3. Tasa-arvoviranomaisten asema ja toimintaedellytykset ....................75 3.1 3.2 3.3 3.4 Tasa-arvotoimielinten kansallinen ja kansainvälinen perusta ............ 75 Tasa-arvotoimielinten tehtävät ja toimivalta ..........................................76 Tasa-arvon edistäminen valtioneuvostossa ja kunnissa ...................... 77 Tasa-arvoviranomaisten aseman kehittäminen ..................................... 78 4. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ...........................................83 4.1 Valtavirtaistamistyön käynnistyminen Suomessa .................................. 83 4.2 Miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on Suomessa ymmärretty .................................................................................................. 84 4.3 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen valtionhallinnon avainprosesseissa ......................................................................................... 86 4.4 Sukupuolinäkökulman toteutuminen politiikan sisällöissä ................. 89 4.5 Valtavirtaistamisen rakenteet, toimijat ja resurssit valtionhallinnossa ........................................................................................ 89 4.6 Valtavirtaistamisen seuranta ja toteutumisen arviointi ....................... 92 5. Päätöksenteko...........................................................................................94 5.1 Päätöksentekoa koskevat tasa-arvopoliittiset linjaukset ja lainsäädäntö ................................................................................................ 94 5.2 Edustuksellinen poliittinen päätöksenteko ............................................ 95 5.3 Sukupuolten tasa-arvo valtionhallinnon päätöksenteossa ja valmistelussa ................................................................................................ 97 5.4 Kunnallinen päätöksenteko ..................................................................... 101 5.5 Sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten johtopaikoilla ............. 104 5.6 Sukupuoli, demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ............................. 106 53 6. Koulutus ................................................................................................... 110 6.1 6.2. 6.3. 6.4 6.5 6.6. Hallituksen toimet koulutuksen tasa-arvon lisäämiseksi ...................110 Opetusta ja koulutusta koskeva lainsäädäntö ja koulutuspolitiikka 111 Koulutuksen segregaatio .........................................................................113 Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa .....................................115 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa ................................................116 Tasa-arvo liikunta-alalla ............................................................................121 7. Korkeakoulutus ja tutkimus .................................................................122 7.1 7.2 7.3 7.4 Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa ....... 123 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen korkeakoulutuksessa ............. 125 Opettajankoulutus .................................................................................... 128 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa ja tiedepolitiikassa ......................................................................................... 129 7.5 Naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen edistäminen................ 132 8. Työelämä ..................................................................................................135 8.1 Hallitusten työelämää koskevat tasa-arvotavoitteet ........................ 135 8.2 Kansainväliset ja EU-velvoitteet ja niiden vaikutukset työelämää koskevien tasa-arvotavoitteiden muodostumisessa ........................... 136 8.3 Sukupuolten palkkaerojen pienentäminen ........................................... 136 8.4 Työllisyys ja työttömyys........................................................................... 139 8.5 Naisyrittäjyyden edistäminen ..................................................................141 8.6 Määräaikainen ja osa-aikainen työ ......................................................... 142 8.7 Naisten urakehitys ................................................................................... 144 8.8 Työmarkkinoiden sukupuolenmukainen jakautuminen ...................... 145 9. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ........................................148 9.1 Hallitusten tavoitteet työn ja perheen yhteensovittamiseksi ......... 148 9.2 Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen isän ja äidin kesken........... 148 9.3 Perhevapaakustannusten tasaisempi jakaminen työnantajien kesken...........................................................................................................151 9.4 Osa-aikatyön mahdollistaminen pienten lasten vanhemmille .......... 152 9.5 Päivähoito ja aamu- ja iltapäivähoito osana työn ja perheen yhteensovittamista .................................................................................... 153 9.6 Hallitusten tavoitteiden ja niiden toteutumisen arviointia ............... 154 54 10. Miehet ja tasa-arvo ................................................................................157 10.1 Hallitusten miehiin ja tasa-arvoon keskittyvät tavoitteet ja toimenpiteet ...................................................................................................... 158 10.2 Strateginen avaus: tasa-arvopoliittisten kysymysten arviointi miesnäkökulmasta ..................................................................................... 159 10.3 Isien perhevapaiden käyttö ..................................................................... 160 10.4 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä ..................................................................... 160 10.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja poikien asema koulutuksessa ............................................................................................161 10.6 Segregaation purkaminen .........................................................................161 10.7 Naisiin kohdistuva väkivalta ja prostituution ehkäiseminen ............. 162 11. Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja ihmiskauppa ...163 11.1 Valtion velvollisuus estää naisiin kohdistuva väkivalta ....................... 163 11.2 Naisiin kohdistuva väkivalta hallitusohjelmien ja tasa-arvoohjelmien tavoitteissa .............................................................................. 164 11.3 Keskeiset toimenpiteet naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi ......................................................................................... 165 11.4 Palvelut väkivallan uhreille ja muille osapuolille ...................................167 11.5 Moniammatillinen yhteistyö väkivallan ehkäisyssä ja uhrien suojelussa .....................................................................................................170 11.6 Suomen lainsäädännön kehityksestä ......................................................171 11.7 Ammattiryhmien koulutus ...................................................................... 173 11.8 Asennekasvatus ja väkivallan ehkäisy oppilaitoksissa, työpaikoilla ja kansalaisyhteiskunnassa ........................................................................174 11.9 Tiedonkeruu, tutkimus ja toimenpiteiden seuranta ........................... 175 11.10 Naisten seksuaalinen hyväksikäyttö ihmiskaupassa .................... 177 12. Suomen toiminta kansainvälisessä tasa-arvopolitiikassa .................183 12.1 Suomen toiminta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Euroopan unionissa ................................................................................. 183 12.2 Suomen toiminta tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseksi kansainvälisissä järjestöissä ..................................................................... 186 12.3 Suomen toiminta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kehityspolitiikassa .................................................................................... 192 LIITTEET .....................................................................................................194 55 56 1. JOHDANTO Tässätausta-aineistossatarkastellaanvaltioneuvostonselontekoayksityiskohtaisemminhallitustentasa-arvopoliittisiatavoitteita,toimenpiteitäja toimenpiteidenvaikuttavuuttaviimeisenrunsaankymmenenvuodenaikana. Lisäksikäydäänläpisukupuoltentasa-arvoakoskeviamuutoksiasamallaajanjaksollajapyritääntunnistamaantulevaisuudentasa-arvopoliittisiahaasteita. Tilastoliite(ks.liite1)antaalisätietoatasa-arvotilanteestajasenmuutoksista. Valtioneuvostoonkäsitellytjahyväksynytvaltioneuvostonselonteon,eisen tausta-aineistoa. Tarkastelunlähtökohtanaovatolleethallitusohjelmiensukupuoltentasaarvoakoskevattavoitteetsekähallituksentasa-arvo-ohjelmat1990-luvun lopussaja2000-luvulla.Tausta-aineistossakäsitelläänselonteonpääteemojen lisäksilainsäädäntöäjaSuomentoimintaakansainvälisessätasa-arvopolitiikassa sekäläpileikkaavastitasa-arvopolitiikankysymyksiämaahanmuuttajienja vähemmistöryhmiennäkökulmasta.Tausta-aineistonlaatimisessaonhyödynnettytasa-arvoselontekoavartenteetettyjätaustaselvityksiä(ks.liite3). Tasa-arvoselonteonvalmistelutyötäontukenutjavienyteteenpäinselontekotyöryhmä(ks.liite2),jonkapuheenjohtajanaontoiminutprofessoriHelena Ranta.Työryhmässäonollutministeriöidenedustajiajaeritasa-arvopolitiikan alueidenasiantuntijoita.Työryhmänjäsenetolivat:pääsihteeriTanjaAuvinen, professoriNiklasBruun,kehittämispäällikköHelenaEwalds,johtajaRitva Jakku-Sihvonen,tutkijaArtoJokinen,kehittämispäällikköAnna-MaijaLehto, tutkijaJukkaLehtonen,ylitarkastajaTimoMakkonen(23.102009alkaen ylitarkastajaPanuArtemjeff),professoriKevätNousiainen,ylitarkastajaAntti NärhinenjaneuvottelevavirkamiesRiittaSäntti.LisäksiasiantuntijoinatoimivatvaltiosihteeriCarlHaglund(6.8.2009alkaenvaltiosihteeriMarcus Rantala),erityisavustajaMartinaHarms-Aalto(7.12.2009alkaenerityisavustajaSusannaKorpivaara),filosofianmaisteriLeilaMélart,tasa-arvovaltuutettu PirkkoMäkinen,pääsihteeriHanneleVarsa,johtajaTarjaHeinilä-Hannikainen jatasa-arvoneuvosRiittaMartikainen.Työryhmäontarjonnutasiantuntemusta erityisestiselonteonpääteemojenalueilta.Työryhmäkokoontui12kertaatoimikautensa25.3.2009−15.9.2010aikana.Tasa-arvoselontekoavalmistelleella työryhmälläonollutkeskeinenrooliselonteontausta-aineistonlaadinnassa sosiaali-jaterveysministeriössätehdynvirkatyönohella.Tausta-aineistoon toiminuttärkeänäpohjanavaltioneuvostontasa-arvoselonteolle. 57 2. TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN JA EU:N VAIKUTUS SUOMEN TASA-ARVOLAINSÄÄDÄNTÖÖN Suomentasa-arvolaillaonvahvastikansainvälinentausta.Lainsäätämiseen vaikuttivatmerkittävästivarsinkinYK:nkaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamistakoskevayleissopimus(CEDAW)jaeräätKansainvälisentyöjärjestön ILO:nsopimukset.LainmuuttamisenpääasiallisenasyynäovatolleetkansainvälisetsopimuksetjaoikeuskäytännötsekäEuroopanunionindirektiivit. Syrjintäkieltojajatasa-arvolainsäädäntöäeivoikäsitelläottamattahuomioon kansainvälisiävaikutteita.VarsinkinliittyminenEuroopanunioniintoisyrjintälainsäädännönuudellatavallaosaksiSuomenoikeusjärjestystä. KansainvälistensopimustenjayhteistyönvaikutuksestaSuomentasaarvolainsäädäntöönonotettusekätasa-arvoiseenkohteluunvelvoittaviaettä syrjinnänkieltäviäsäännöksiä.MuunmuassaILO:nyleissopimukset98ja111 vaikuttivatsiihen,ettävuoden1970työsopimuslakiinkirjattiintyösuhteisiin rajoittuvasyrjintäkielto.Tasa-arvolainsäätämiselleantoilopullisenkimmokkeenYK:ssavuonna 1979hyväksyttyCEDAW–sopimus.Sopimustaeivoitu Suomessaratifioidasäätämättätasa-arvolakia.MuissaPohjoismaissatasaarvolaitolisäädettyjoaiemmin,janeolivatjossainmäärinlakimmeesikuvia. Euroopanunionionaktiivisestiedistänytsukupuoltenvälistätasa-arvoa. Samapalkkaisuusperiaatekirjattiinjovuonna1958Euroopanyhteisönperustamissopimukseen,jaEU:ssaonhyväksyttyuseitatasa-arvodirektiivejä. Jäsenvaltioidentuleesaattaadirektiivitkansallisestivoimaan.Euroopan komissiovalvootäytäntöönpanoa.Tulkintaakoskevatriitaisuudetratkaisee viimekädessäEuroopanunionintuomioistuin.Tuomioistuinonkinkattavasti tulkinnutdirektiivejä,jasenratkaisutvaikuttavatSuomenlainsäädäntöönja oikeuskäytäntöön.Jäsenvaltiovoipyrkiävaikuttamaantulkintaantuomalla esiinomiaperusteltujanäkemyksiään.Kansallisettuomioistuimetvoivatmyös pyytääunionintuomioistuimeltaennakkoratkaisujasäännöstentulkinnasta taisovellettavuudesta. YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) Suomiratifioivuonna1986YK:nhyväksymänkaikkinaisennaistensyrjinnän poistamistakoskevanyleissopimuksen(SopS68/1986).Senmukaansopimusvaltiottuomitsevatnaistensyrjinnänkaikkimuodotjasitoutuvatryhtymään kaikinasianmukaisinkeinoinviipymättäpoistamaannaisiinkohdistuvaa syrjintää.Sopimuseirajoituvainsyrjinnänkieltämiseen,vaanvelvoittaamyös aktiivisiinpositiivisiintoimiinnaistenasemanparantamiseksi. 58 Naistensyrjintätarkoittaasopimuksenmukaankaikkeasellaistasukupuoleenperustuvaasyrjintää,poissulkemistatairajoittamista,jonkavaikutus taitarkoitusonheikentäänaisillekuuluvienyhtäläistenihmisoikeuksienja perusvapauksientunnustamista,nauttimistajatoteuttamistapoliittisella, taloudellisella,yhteiskunnallisella,sivistyksellisellä,kansalaisoikeuksiinliittyvällätaimuillaaloillataikkamitätöidänämäoikeudet.Työelämänosalta sopimuskoskeemuunmuassaoikeuttatyöhön,oikeuttasamoihintyönsaantimahdollisuuksiinjasamojenvalintaperusteidensoveltamiseentyöhönotossa, oikeuttatyösuhdeturvaanjakaikkiinpalvelussuhteeseenliittyviinetuuksiin jaehtoihin.Estääkseennaistensyrjinnänavioliitontaiäitiydenperusteella javarmistaakseenheidänoikeutensatyöhön,tuleeryhtyätoimenpiteisiin muunmuassairtisanomisenkieltämiseksiseuraamuksenuhallaraskaudentai äitiyslomanjohdostasekäsiviilisäätyynperustuvansyrjinnänkieltämiseksi irtisanomisenyhteydessä. Yleissopimuksen toteuttamista valvoo naisten syrjinnän poistamista käsitteleväkomitea.Sopimusvaltiottoimittavatjokaneljäsvuosikomitealle raportinniistälainsäädännöllisistä,oikeudellisista,hallinnollisistajamuista toimenpiteistä,joihinneovatryhtyneetsopimuksenmääräystentoteuttamiseksi,sekätapahtuneestaedistyksestä.Raporttialaadittaessakuullaankansalaisjärjestöjä.Saatujentietojenpohjaltakomiteavoitehdäsopimusvaltiolle ehdotuksiajayleisluontoisiasuosituksia,joidentäytäntöönpanostahallitus raportoikomitealle. Tasa-arvolaki(609/86)tulivoimaan1.1.1987.Suomessatulivuonna2001 voimaanmyösvuonna1999tehtyKaikkinaisennaistensyrjinnänpoistamista koskevanyleissopimuksenvalinnainenpöytäkirja(SopS21/2001),jokamahdollistaayksilövalitustentekemisenkomitealle. Euroopan unioni SuomensyrjintälainsäädäntöonsaanutvoimakkaitavaikutteitaEuroopan unioninoikeudesta.Yhteisönperustamissopimuksessakielletäänsyrjintäja annetaanEU:nlainsäädäntöelimilletoimivaltaryhtyälainsäädäntötoimiin syrjinnänkieltämiseksi.Syrjinnänkiellonlisäksiperustamissopimuksessa viitataantasa-arvoistenmahdollisuuksienvarmistamiseenjatasa-arvoisen kohtelunperiaatteentoteuttamiseen.EU-oikeudessakehittyneitäkeskeisiä peruskäsitteitä,jotkamuodostavatlähtökohdanmyöstasa-arvolainsäädännölle, ovatmuunmuassavälitönjavälillinensyrjintä,ohjetaikäskysyrjiä,vastatoimienkielto,positiivinenerityiskohtelusekäjaettutodistustaakka. Naistenjamiestentasa-arvoinenkohteluonyksiEuroopanunioninperusarvoista.Tasa-arvosääntelyalkoipalkkasyrjinnänkiellosta:joyhteisönperustamissopimukseensisältyisamapalkkaisuusartikla,jokakoskisamastatyöstä maksettavaapalkkaa.Amsterdaminsopimuksessavuonna1997vahvistettiin sukupuoltentasa-arvoakoskeviamääräyksiä.Miestenjanaistenvälisentasaarvonedistäminenmainittiinsopimuksenperiaatteitakoskevassaosassayhtenä yhteisönpäämääristä.Sopimuksessatodettiinmyösyhteisönpyrkimyspoistaa 59 eriarvoisuuttamiestenjanaistenvälilläsekäedistääsukupuoltentasa-arvoa. Sopimukseenkirjattiinperiaate,jonkamukaannaisillejamiehilletulimaksaa samapalkkapaitsisamastamyössamanarvoisestatyöstä.Lissaboninsopimuksessavuonna2009vahvistettiinperusoikeuksienasemaasisällyttämällä sopimuksenpiiriinEU:nperusoikeuskirja.Siinätodetaan,ettäsukupuolten tasa-arvoonvarmistettavakaikillaaloillatyöelämäjapalkkausmukaanlukien, jaetteitasa-arvonperiaatesaaestääpitämästävoimassataitoteuttamasta toimenpiteitä,jotkatarjoavaterityisetujaaliedustettunaolevallesukupuolelle. Perusoikeuskirjalaajentaanäinpositiivisiatoimiakoskevanperiaatteenkäyttöalanmyöstyöelämänulkopuolelle,kunseaiemminperustamissopimuksen mukaansoveltuivaintyöelämään. SuomenliittyessäEuroopanunioniinsenperussopimuksetjaunionissa voimassaolleetkuusitasa-arvodirektiiviäsamoinkuinEuroopanyhteisöjen tuomioistuimenoikeuskäytäntötulivatSuomeavelvoittaviksi.Neuvoston direktiivitolivat:miestenjanaistensamapalkkaisuuttakoskevadirektiivi (75/117/ETY);direktiivimiestenjanaistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteentoteuttamisestamahdollisuuksissatyöhön,ammatilliseenkoulutukseenjaurallaetenemiseensekätyöoloissa(76/207/ETY);direktiivimiesten janaistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteenasteittaisestatoteuttamisesta sosiaaliturvaakoskevissakysymyksissä(79/7/ETY);direktiivimiestenja naistentasa-arvoisenkohtelunperiaatteentoteuttamisestaammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä(86/378/ETY);direktiivimiestenjanaistentasaarvoisenkohtelunperiaatteensoveltamisestaitsenäisiinammatinharjoittajiin, maatalousalallatoimivatammatinharjoittajatmukaanlukien,jaitsenäisinä ammatinharjoittajinatoimiviennaistensuojeluunraskaudenjasynnytyksen perusteella(86/613/ETY)sekäns.raskaussuojeludirektiivi(92/85/ETY). Mainituistadirektiiveistämuissakuinsamapalkka-jaraskaussuojeludirektiivissäkiellettiinvälitönjavälillinensyrjintäetenkinperheasemanja siviilisäädynperusteellasekäedellytettiintehokkaitaoikeussuojakeinoja jaseuraamusjärjestelmää,jollaolisiennaltaehkäiseväävaikutusta.Lisäksi edellytettiin,ettäoikeuksiinvetoavaahenkilöäsuojataanirtisanomiselta vastatoimenpiteenäjakehotettiinjäsenvaltioitaharjoittamaanpositiivisia lainsäädäntötoimiajapoistamaansyrjintäänviittaavatsäännöksetlaeistasekä työehto-jatyösopimuksista. PianSuomenEuroopanunioniinliittymisenjälkeenhyväksyttiindirektiivivanhempainvapaatakoskevastapuitesopimuksesta(96/34/EY)sekäns. todistustaakkadirektiivi(97/80/EY),johonsisältyijaetuntodistustaakan periaate.Setarkoittaa,ettäjoskantajaonensinesittänytriittäviätosiseikkoja syrjintäkanteensatueksi,tuleevastaajanoikeudenkäynnissänäyttäätoteen, ettähäneiolerikkonuttasa-arvoisenkohtelunperiaatetta.Periaateonsittemminsisällytettytasa-arvodirektiiveihinerillisinäartikloina. Tärkeänperustantasa-arvonedistämiselletyöelämässäloityöelämäntasaarvodirektiivi(76/207/ETY),jotaonmuutettujalaajennettudirektiivillä 2002/73/EY(ns.muutettutyöelämäntasa-arvodirektiivi).Direktiivissä 60 korostetaanerityisestiennaltaehkäisevientoimienjatyönantajanroolinmerkitystätasa-arvonturvaamisessatyöpaikoilla.Uuttaolimyösmiestenjaisien roolintunnustaminentasa-arvontoteutumisessa.Muutetulladirektiivilläoli moniavaikutuksiatasa-arvolakiinjasensamoinkuintodistustaakka-javanhempainlomadirektiivinedellyttämätmuutoksettehtiintasa-arvolainkokonaisuudistuksenyhteydessävuonna2005.Tasa-arvolainuudistuksenyhtenä keskeisenätavoitteenaolikinmuuttaajatäydentäälakiaEU-lainsäädännön vaatimustenmukaiseksi.HuomioonotettiinmyössukupuoltenvälistätasaarvoakoskevatEuroopanyhteisöjentuomioistuimenratkaisut. Euroopankomissiondirektiiviin2002/73/EYkohdistamanvalvontamenettelynjohdostatasa-arvolakiamuutettiinvuonna2009lisäämälläsiihen sukupuolisenhäirinnänjaseksuaalisenhäirinnänmääritelmät.Myöslain hyvityspykäläämuutettiinsiten,ettäaiemmintyöhönottotilanteitakoskenut hyvityksenenimmäismäärärajattiinkoskemaanvainsellaisiatyöntekijöitä, jotkaeivätolisitulleetvalituksitehtävään,vaikkavalintaolisitehtysyrjimättöminperustein.(Tasa-arvolainmuutos369/2009). Vuonna2006hyväksyttiindirektiivimiestenjanaistenyhtäläistenmahdollisuuksienjayhdenvertaisenkohtelunperiaatteentäytäntöönpanostatyöhönja ammattiinliittyvissäasioissa(direktiivi2006/54/EY).Direktiivissäkoottiin yhteendirektiivien75/117/ETY,76/207/ETY,86/378/ETYja97/80/EY muutetutsisällöttavoitteenaselkeyttäälainsäädäntöä. TärkeäaskelEU:ntasa-arvolainsäädännössäotettiinvuonna2004,kun ns.tavaroidenjapalveluidenvaihdantaakoskevassadirektiivissä(2004/113/ EY)sukupuoltentasa-arvoakoskevasääntelylaajennettiintyöelämänulkopuolelle.Myösdirektiiviävanhempainvapaatakoskevastapuitesopimuksesta (96/34/EY)onäskettäinuudistettu.Työmarkkinaosapuoltenvanhempainvapaasopimusondirektiivinliitteenä.Siinävahvistetaanyleisetvanhempainvapaaperiaatteetjajätetäänjäsenvaltioillepäätösvaltatäytäntöönpanoa koskevistasäännöistä.Uusisopimuspidentäävanhempainvapaankolmesta neljäänkuukauteen.Yksikuukausieiolesiirrettävissätoisellevanhemmalle. Tälläkannustetaanvanhempiakäyttämäänvanhempainvapaatanykyistä tasapuolisemmin.Tämänkuukaudenkäyttämisestäpäätetäänkansallisessa lainsäädännössäja/taityöehtosopimuksissaottaenhuomioonjäsenvaltioissa voimassaolevatvapaajärjestelyt.Työ-jayksityiselämäntasapainonparantamiseenEU:ssapyritäänmyösns.raskaussuojeludirektiivin(92/85/ETY)ja itsenäisiäammatinharjoittajiakoskevantasa-arvodirektiivin(86/613/ETY) muuttamisella. 2.2 TASA-ARVOLAIN TAUSTA JA SISÄLTÖ Lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvosta(tasa-arvolaki,609/1986)tuli voimaan1.1.1987.Lainsäätämisprosessiolimonivaiheinenvuosiavaatinut tapahtumasarja.Tasa-arvolainsäätämistävastustettiinsitkeästi.Suomiolikin PohjoismaistaviimeinenjaLänsi-Euroopanmaistaviimeisiä,jossatasa-arvolaki 61 säädettiin.Suomenvuonna1980hyväksymääCEDAW-sopimustaeiolisi voituratifioidailmantasa-arvolainsäätämistä. Suomenperustuslain(731/1999)6§:nmukaanketääneisaailmanhyväksyttävääperustettaasettaaeriasemaanmuunmuassasukupuolenperusteella.Samassapykälässätodetaan,ettäsukupuoltentasa-arvoaedistetään yhteiskunnallisessatoiminnassasekätyöelämässä,erityisestipalkkauksesta jamuistapalvelussuhteenehdoistamäärättäessä,senmukaankuinlaillatarkemminsäädetään. Tasa-arvolaintarkoituksenaonestääsukupuoleenperustuvasyrjintäja edistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoasekäparantaanaistenasemaa erityisestityöelämässä.Lakikieltääsyrjimästäniinnaisiakuinmiehiäkin sukupuolenperusteella.Tasa-arvolainsoveltamisalaonyleinen.Lakikieltää sukupuoleenperustuvansyrjinnänläheskaikillaelämänaloillajakaikessa yhteiskunnallisessatoiminnassa.Tasa-arvontoteuttaminentyöelämässäja työnantajanvelvollisuudetovatlaissakeskeisessäasemassa.Tasa-arvolakion pakottavaaoikeutta:sensäännöksistäeisaapoiketasopimuksellasenosapuolen vahingoksi,jotasyrjintäkielloillasuojataan. Tasa-arvolakikoostuukolmestaosasta:syrjintäkielloista,tasa-arvonedistämisvelvoitteistasekävalvonta-jaseuraamusjärjestelmästä.Pohjoismaiseen tapaanSuomentasa-arvolaissatasa-arvonedistäminenonkeskeisessäasemassa. Tasa-arvolainsäädäntömerkitseesenperiaatteentunnustamista,etteimuodollisestiyhdenvertainenlainsäädäntöainajohdatosiasialliseentasa-arvoon. Tästäsyystäpositiivinenerityiskohtelujatyöpaikkojentasa-arvosuunnittelu sisällytettiinlakiin.Lisäksitasa-arvosäännöksilläpuututtiintyönantajanoikeuteenpäättäähenkilökunnanpalkkaamisestajaohjaamisestakoulutukseen. Lainsäädännönvalvontaannettiinuusilleerityisviranomaisille,joistatasaarvolainnoudattamistavalvovattasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakunta. Syrjinnästävoitietyissätapauksissavaatiahyvitystätuomioistuimessa. Tasa-arvolakionollutvoimassayli20vuotta.Lakiaontäydennettyja uudistettuuseasti,merkittävimminvuosina1992(624/92),1995(206/95) ja2005(232/2005).EU-oikeussisällytettiinlakiinvuoden1995uudistuksessasamalla,kunlakiinotettiinsäännöksetkiintiöistäjatasa-arvosuunnitelmista.Lainperusperiaatteetovatkuitenkinpysyneetsamoina.Vuoden 2005tasa-arvolainkokonaisuudistuksentärkeimpinätavoitteinaolivatEU:n tasa-arvodirektiivientäytäntöönpanojatasa-arvosuunnitteluntehostaminen sekäsamapalkkaisuudenedistäminenpalkkakartoitusvelvoitteenavulla. Vuoden2005lainmuutoksenkäsittelynyhteydessäeduskuntasisällytti lakiinmyösoppilaitoksillevelvoitteentehdäoppilaitoksentoimintaakoskeva tasa-arvosuunnitelma.Velvoitteenpiiriinkuuluvatmuunmuassaammatilliset oppilaitokset,lukiot,yliopistot,ammattikorkeakoulutsekävapaansivistystyönoppilaitokset.Peruskouluilleeiasetettuvelvollisuuttatoiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun. Viranomaisenvelvollisuusedistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoaon sisältynyttasa-arvolakiinlainsäätämisestälähtien.Valtavirtaistamisperiaatetta 62 vahvistettiinvuoden2005uudistuksessalisäämälläsiitälakiinnimenomainen maininta. Tasa-arvoaloukkaavanmainonnanrajoittamistajavalvontaaonpohdittu kokotasa-arvolainvoimassaoloajan.Lopputuloksenaonpäädyttypitkälti siihen,ettäelinkeinoelämäitsesääteleemainonnanhyväntavanmukaisuutta. 2.3 SYRJINTÄ Syrjintämerkitseesellaistahenkilöntairyhmäneriarvoistakohtelua,joka perustuukiellettyynsyrjintäperusteeseen,jajollaeiolehyväksyttävääoikeutusta.Syrjimättömyysonyhdenvertaisuudenolennainenosa.Syrjintäeiole ainoastaanvähemmistökysymys.Naisetjatietytryhmät,mm.maahanmuuttajataustaiset,nuoretjaikääntyneettyöntekijätovathyvinalttiitasyrjinnälle. Suuriosasukupuolisyrjinnänsääntelystäkoskeetyöelämää.Myösseksuaalinen häirintäjahäirintäsukupuolenperusteellaovatsukupuolisyrjintää. Yhdenvertaisuuslaki(21/2004)tulivoimaan1.2.2004.Sekoskeemuita kiellettyjäsyrjintäperusteitakuinsukupuolta.Oikeusministeriöasettivuonna 2007toimikunnanpohtimaanyhdenvertaisuuslainsäädännönuudistusta. Tavoitteenaolilaajentaasyrjintäsuojaakattamaankaikkisyrjintäperusteet jayhdenmukaistaaerilaistensyrjintäperusteidensääntelyä.Toimikuntaantoi mietintönsävuonna2009(KM2009:4).Mietinnössäehdotettiin,huomioon ottaennaistenjamiestenvälisentasa-arvonerityispiirteet,ettäsukupuoleen kohdistuvaasyrjintääsäädelläänjatkossakintasa-arvolaissa. MuitakiellettyjäsyrjintäperusteitakuinsukupuoltakoskevaEU-oikeuson tiukentunut.Onperusteltuapyrkiäsäätämäänkaikkiakiellettyjäsyrjintäperusteitakoskevatlaitmahdollisimmanyhdenmukaisensystematiikanpohjalta. Tässätyössätasa-arvolaistasaatuakokemustatuleesiirtäämahdollisuuksien mukaanmuidensyrjintäperusteidenkäsittelyyn. Suomessasyrjintääkoskevaatietoakerätäänlähinnäoikeustapausten jatoimivaltaisilleviranomaisilleilmoitettujensyrjintätapaustenmäärästä. Tasa-arvovaltuutetunsaamatyhteydenototkoskevathyvinuseintyöelämään liittyviäsyrjintäkysymyksiä.Yleisimminkysytääntyöhönottoonliittyvästä syrjinnästä,muttamyöspalkkasyrjintäepäilytjaraskauteensekäperhevapaisiinliittyvätsyrjintäepäilytovatyleisiä.Oikeuskäytännössäesilläolleet tasa-arvolainsukupuolisyrjinnänkieltoakoskevatriidatovatuseinliittyneet työhönottoontaipalkkaukseen.Erilainenepäedullinenkohtelujatyö-tai virkasuhteenjatkamattajättäminenraskaudentaiperhevapaidenvuoksion myöstyypillinensukupuolisyrjintäänliittyväkysymys.Osassaonkysymys moniperusteisestasyrjinnästä,jossasukupuolionyhtenätekijänä. Syrjintäänvoisamanaikaisestisoveltuamontasäännöstä.Siihensaattavat soveltuaesimerkiksiperustuslaki,rikoslaki,tasa-arvolakijatyösopimuslaki sekävahingonkorvauslaki.Lähtökohtanaon,ettäsyrjintäänvoidaansoveltaa useitasäännöksiäsamanaikaisesti.Syrjitylleonyleensäeduksi,jossyrjintään soveltuutasa-arvolaki,koskasiinäonsäännöksethyvityksestäjatodistelua helpottavastajaetustatodistustaakasta. 63 Työsopimuslainsyrjintäkieltoeikoskesukupuolisyrjintäämuttakylläkin syrjintääperhesuhteidenvuoksi.Työnantajanonkorvattavatyösopimuslain rikkomisestataityösuhteestajohtuvienvelvollisuuksienlaiminlyönnistäaiheutuvavahinko,kutenesimerkiksityösuhteenperusteettomastapäättämisestä työntekijälleaiheutuvavahinko.Työsopimuslaissasäädettyvahingonkorvaus voitullamäärättäväksimyöstasa-arvolainrikkomisesta.Rikoslainmukaan syrjintäelinkeino-taijulkisessatoiminnassaonkiellettyämm.sukupuolen perusteella.Rikoslakisisältäämyössäännöksettyösyrjinnästäjakiskonnantapaisestatyösyrjinnästä,jotkakattavatsukupuolisyrjinnän.Työntekijän terveydellevaaraaaiheuttavahäirintäonkiellettytyöturvallisuuslaissa. Tasa-arvolain yleinen sukupuolisyrjinnän kielto Syrjintäkiellotovattasa-arvolainkeskeistäsisältöä.Syrjinnänyleiskiellon lisäksionerikseenmääriteltyjakiellettysyrjintätyöelämässä,oppilaitoksissa, etujärjestöissäsekätavaroidenjapalvelujensaatavuudessajatarjonnassa. Syrjintäkieltojenrikkomisestaonerilaisiaseuraamuksia. Syrjinnänyleiskiellostasäädetääntasa-arvolain7§:ssä.Säännöksenmukaan välitönjavälillinensyrjintäsukupuolenperusteellaonkielletty.Säännöksessä määritelläänmyösseksuaalinenhäirintäjahäirintäsukupuolenperusteella. Niitäsamoinkuinkäskyätaiohjettaharjoittaasukupuoleenperustuvaasyrjintääonpidettäväsyrjintänä.Tasa-arvolakiajasensyrjintäkieltoasovelletaan pääsääntöisestikaikillayhteiskuntaelämänalueillalukuunottamattauskonnollistenyhteisöjenuskonnonharjoitustajayksityiselämänsuhteita. Syrjintänäeipidetäasianmukaisiaerityistoimiatasa-arvonedistämiseksi, suojeluaraskaudentaisynnytyksenperusteella,pakollisenasevelvollisuuden rajoittamistamiehiintaivainmiehilletainaisilletarkoitettujayhdistyksiä. Hyvitystäeivoidatuomitapelkästääntasa-arvolainyleisensyrjintäkiellon rikkomisesta.Syrjinnänuhrivoinostaakanteentyöelämän,opiskelun,etujärjestöntoiminnantaipalveluntarjonnanyhteydessätapahtuneestasyrjinnästä. Sukupuoleen perustuva syrjintä työelämässä Tasa-arvolaissaonsensäätämisestälähtienollutyleiskiellonlisäksiomatyöelämässätapahtuvaasukupuolisyrjintääkoskevaerityiskieltonsa,jonkarikkominenonkiellettyhyvitysseuraamuksenuhalla.Säännöskoskeesekäjulkistaettä yksityistäsektoria.Siinäkielletäänsyrjintätyöhönotossa,tehtävääntaikoulutukseenvalinnassasekäpalkkauksessajamuissapalvelussuhteenehdoissa. Myössyrjivätyönjohto,syrjintätyöoloissa,palvelussuhteenpäättämisessäja työntekijänsiirroissaonkielletty. Työhönottosyrjinnästävoinostaakanteenvastasiinävaiheessa,kuntyöhönottoakoskevapäätösontehty,eivieläpäätöstävalmisteltaessa.Tätätasaarvolainsyrjintäsäännöstäsovelletaansilloin,kunvähemmänansioitunut hakijasyrjäyttääansioituneemman,vastakkaistasukupuoltaolevanhakijan. Jatkossatulisihuolehtiasiitä,ettätasa-arvolainhyvityssanktiovoiulottua myöstyöhönottopäätöstäedeltävääntyöhönottoprosessiin. 64 Työolojakoskevientutkimustenmukaansuuriosapalkansaajistaonsitä mieltä,ettätasa-arvototeutuuhyvintaimelkohyvintyöpaikalla.Naiset kokevatsiltiselvästienemmänsukupuoleenliittyvääsyrjintääjahaittaasukupuolestaantyössäkuinmiehet.Enitentämänäkyypalkkauksessa,ammattitaidonarvostuksessajatyössäetenemisessä.Syrjintäkokemuksiaonkertynytenitentyöpaikoilla,joillatoimiisekänaisiaettämiehiä.Nimenomaan nuoriinkohdistuvasyrjintäonyleistynyt.Arvioissasukupuoltentasa-arvon toteutumisestaeioletapahtunutmerkittäväämuutostaviimeisenkymmenen vuodenaikana.Miestennäkemyksettasa-arvontoteutumisestaovatolleet myönteisempiäkuinnaisten. Tutkimustenperusteellaeihahmotuselkeääkokonaiskuvaasyrjinnästä työelämässä.Erilaistentutkimustenjaselvitystenantamatietoviittaasiihen, ettäsukupuoleenkohdistuvasyrjintäkoskeeerityisestityöhönottoa,palkkaa, raskauttajavanhemmuutta,määräaikais-jaosa-aikatyötäsekäikääjaterveydentilaa.Varsinkinnuoriinnaisiinkohdistuvasukupuolinenhäirintäonyleistä. Palkkasyrjintäsäännös Tasa-arvolaissaonvahvistettusyrjintäkieltojentehokkuuttakeventämälläsyrjityntodistustaakkaa.Olettamapalkkasyrjinnästäsyntyysilloin,kuntyöntekijä voiosoittaasamantyönantajanpalveluksessaolevan,samaataisamanarvoista työtätekeväntyöntekijän,jokasaakorkeampaapalkkaa.Tällöintyönantajantuleeosoittaapalkkaeroillehyväksyttäväsyy.Tuoreessakorkeimman oikeudenratkaisussa(KKO2009:78)näitäkriteereitäeipidettyriittävinä syrjintäolettamansyntymiseksieikätyönantajaapidettyvelvollisenaosoittamaanpalkkaeroillehyväksyttävääsyytä.Ratkaisutiukentaakriteereitä, joillasyrjintäolettamankatsotaanpalkkajutuissasyntyvänjatodistustaakan kääntyväntyönantajalle.Todistustaakkasäännöksentoteutumistatuleeseurata jatarvittaessaselkiyttäätasa-arvolakia. Työntekijäeivoipäästäselvillemahdollisestapalkkasyrjinnästä,ellei hänelläolekäytettävissäänmuutakuinomatpalkkatietonsa.Jottaonmahdollistaselvittää,onkopalkkaustasa-arvolainmukainen,syrjintääepäilevän jaluottamusmiehentuleesaadatietääverrokinpalkkatiedot.Voimassaolevan tasa-arvolainjärjestely,jossaluottamusmiessaapalkkatiedotverrokinsuostumuksellataitasa-arvovaltuutetunkautta,onhyvinhankala. Raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä Tasa-arvolain1990-luvunmuutoksillapyrittiinselkiyttämäänraskaussyrjinnän suojaaerityisestimääräaikaisissatyösuhteissajasaattamaanseuraamukset tällaisestasyrjinnästäsamaanasemaankuintyönantajanmuustakielletystä menettelystäaiheutuvatseuraamukset.YK:nCEDAW-valvontakomiteaon ilmaissuthuolensaraskaanaolevienjaperhevapaitakäyttävientyöntekijöiden työsuhdeturvantoteutumisestaSuomessa. Tasa-arvolainsoveltamistakoskevissaoikeusjutuissasyrjintäperusteenaon useimmitenraskaus.Kunrikoslaintyösyrjintäkieltoasovelletaansukupuoleen 65 perustuvansyrjintäkiellonnojalla,kysymysonuseimmitenraskauteenperustuvastasyrjinnästä.Työmarkkinajärjestötkuvasivatvuonna2002tehdyssä kyselyssätyypillisimmäksitasa-arvo-ongelmaksimääräaikaisentyösuhteen uusimattajättämisensilloin,kuntyöntekijäonraskaana.Tilanneeiolemuuttunut.TampereenyliopistonTyöelämäntutkimuskeskuksenvuonna2009 tekemänselvityksenmukaanenitentyömarkkinajärjestöissäolikäsiteltyraskauteenjaperhevapaisiinliittyviätyösuhderiitoja. Tasa-arvovaltuutettu teki vuonna 2005 työministeriölle ehdotuksen työsopimuslaintäydentämisestäniin,ettälaissanimenomaisestikiellettäisiinmääräaikaistenpalvelussuhteidenuusimattajättäminenjaniidenkestonrajoittaminenraskaudentaikkaperhevapaankäyttämisenperusteella. Määräaikaistentyöntekijöidenasemansääntelyssävoidaanpitääpuutteena sitä,etteipalvelussuhdelaeissaoletällaisiasäännöksiä.Työsopimuslainmukaan työnantajaeisaairtisanoatyöntekijääraskaudenvuoksi.Sensijaankieltojättää määräaikainentyösopimusuusimattaraskaudentaiperhevapaanperusteella sekäkieltorajoittaamääräaikainenpalvelussuhdekestämäänvainäitiys-, isyys-taivanhempainlomansisältyyvaintasa-arvolakiin. MääräaikaisetpalvelussuhteetovatSuomessamuuhunEurooppaanverrattunayleisiä,janiitäkäytetäänerityisestisynnytysikäisillänaisilla.Tuore korkeimmanoikeudenratkaisuKKO2010:11pitäähyväksyttävänäsitä,että kunnanulkoistamiapäivähoitopalveluitatarjoavayrityskäyttääjatkuvasti peräkkäisiämääräaikaisiatyösopimuksia.Määräaikaistentyösopimusten ketjuttamiskiellonmerkitysonjäänytvähäiseksi.Tasa-arvolainmukaanon pidettäväsyrjintänäsitä,ettätyönantajapalvelussuhteenjatkumisestapäättäessäänasettaahenkilönepäedulliseenasemaanraskaudentaisynnytyksen vuoksi.Tasa-arvolainrinnallaonpohdittavasukupuoleenjaraskauteenliittyvääsuojaamyösmuussalainsäädännössä,erityisestipalvelussuhdelaeissa. Moniperusteinen syrjintä Suomessakeskustelumoniperusteisestasyrjinnästävilkastuitasa-arvolain kokonaisuudistuksenjälkeen.MyösCEDAW-valvontakomiteaottiesille maahanmuuttaja-,romani-jasaamelaisnaistensekävammaistennaistenasemanarvioidessaanSuomenhallituksenmääräaikaisraporttejakesällä2008. Hallituksentuleeseuraavassaraportissaanvuonna2011antaayksityiskohtaista tietoanäidenryhmientilanteestatyöelämässä,koulutuksessajaterveyspalveluissa.Suomentuleemyösraportoidanäidenvähemmistöryhmiennaisten kohtaamastaväkivallasta. Moniperusteinensyrjintäliittyysiihen,ettäihmistämäärittääsamanaikaisestimontaeriseikkaakutensukupuoli,etninenalkuperä,terveydentila,ikä,seksuaalinensuuntautuminentaikuuluminensukupuolivähemmistöön.Toisinaaneritekijätyhdessäjohtavatsiihen,ettähenkilökohtaa syrjintää.Sukupuolionyleensäyksitekijämoniperusteisessasyrjinnässä. Moniperusteisensyrjinnänkiellostaontarpeensäätäälailla. 66 Sukupuoleen perustuva syrjintä oppilaitoksissa Tasa-arvolakiinotettiinvuoden2005lainuudistuksenyhteydessäerillinen säännössyrjinnästäoppilaitoksissa(8b§).Oppilaitoksensekämuidenkoulutustajaopetustajärjestävienyhteisöjenmenettelyäonpidettäväkiellettynä syrjintänä,joshenkilöasetetaanopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessä,opintosuoritustenarvioinnissataioppilaitoksentaiyhteisönmuussa varsinaisessatoiminnassasukupuolenperusteellamuitaepäedullisempaan asemaan.Säännöstäsovelletaansekäjulkisellaettäyksityiselläsektorillaniin ammatilliseenkuinyleissivistäväänkinkoulutukseenopetuksenjärjestäjästätai opetuksenmuodostariippumatta.Säännöstäeisovelletaperusopetuslaissatarkoitettuihinopetuksenjärjestäjiinjakouluihin.Tasa-arvosuunnitteluvelvoite onjatkossasyytäulottaamyösperusopetukseen. Sukupuoleen perustuva syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa EU:ntasa-arvolainsäädännössäotettiinuusiaskel,kuntavaroidenjapalveluidenvaihdantaakoskevassadirektiivissä(2004/113/EY)laajennettiin sukupuoltentasa-arvoakoskevasääntelytyöelämänulkopuolelle.Direktiivi kieltääsyrjinnänyleisestisaatavillaolevientavaroidenjapalvelujenvaihdannassa.Syrjintäkiellonulkopuolellejäävätyksityis-japerhe-elämäsekäniiden yhteydessätehtävätliiketoimet.Direktiiviäeisovelletatiedotusvälineidenja mainonnansisältööneikäkoulutukseen.Direktiivivelvoittaamyössäätämään syrjivästätarjonnastatehokkaat,oikeasuhteisetjavaroittavatseuraamukset. Direktiivinmyötätasa-arvolakiinlisättiinsäännöskielletystäsyrjinnästä (8e§)jatasa-arvolainhyvitystäjavastatoimienkieltoakoskevatsäännökset laajennettiintasa-arvolainmuutoksella(1023/2008)koskemaanmyöstavaroidenjapalveluidentarjoajaa.Syrjintäolitälläalueellatasa-arvolaissajo aiemminkinkielletty,muttakiellollaeiollutsanktiota. Direktiiviäsäädettäessäkeskusteltiinpaljonvakuutuspalvelujakoskevasta artiklasta.Komissionalkuperäisenehdotuksenmukaansukupuoleenperustuvaterotvapaaehtoistenvakuutustentarjonnassaolivatkiellettyjä.Artiklan sisällöksitulikuitenkinkompromissi,jonkamukaansukupuolenkäyttäminen perusteenatällaisissavakuutuspalveluissajaniihinliittyvissärahoituspalveluissaonpääsääntöisestikielletty,muttasiitävoidaanpoiketa,jossukupuoli onmääräävätekijävakuutusmatemaattisessariskinarvioinnissa.Tällöintarkat tiedotsukupuolenkäyttämisestätuleekoota,julkaistajasaattaasäännöllisesti ajantasallejajäsenvaltiontarkastellatällaistapäätöstäänuudelleenvuonna 2012.Suomitekisallitunpoikkeuksenjasukupuoltakäytetäänkinyleisesti vapaaehtoistentapaturma-jaeläkevakuutustenmaksujenjavakuutuskorvauksienmääräänvaikuttavanatekijänä.Olisisuotavaa,ettäsukupuolen käyttämisestävakuutusmatemaattisenatekijänäajanmyötäSuomessakin luovuttaisiin. Direktiiviedellyttääjäsenvaltioidenvarmistavan,ettäyhdistykset,järjestötjamuutoikeushenkilöt,joillaonoikeutettuaetuasenvarmistamisesta, 67 ettädirektiivinsäännöksiänoudatetaan,voivataloittaaoikeudellisenja/tai hallinnollisenmenettelynkantajantaivalittajansuostumuksellahänenpuolestaantaihäntätukeakseen.Tasa-arvolainmukaansyrjintäasianvoiviedä tasa-arvolautakuntaantasa-arvovaltuutettutaityömarkkinoidenkeskusjärjestö.Vireillepano-oikeuttalautakunnassaolisisyytälaajentaaerijärjestöihin. Lakimuutosonollutvoimassaverrattainlyhyenaikaa,jotenoikeuskäytäntöäeioleehtinytmuodostualukuunottamattajoitakinyhteydenottoja tasa-arvovaltuutetulle. Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja Tasa-arvolakirakentuujaottelullenaistenjamiestenvälillä.Kaikkieivätkuitenkaanoleidentiteetiltääntaifyysiseltäolemukseltaanyksiselitteisestimiehiä tainaisia.Sukupuolivähemmistöillätarkoitetaantransihmisiäjaintersukupuolisiaihmisiä.Transihminenonkattokäsitetranssukupuolisille,transgendereille jatransvestiiteille.2 Perustuslainyleinensyrjintäkieltokattaamyössukupuolivähemmistöt. Muistavähemmistöryhmistäpoiketensukupuolivähemmistöjensyrjintää eiolenimenomaisestikiellettytasa-arvo-eikäyhdenvertaisuuslaissa.Tasaarvovaltuutettuonlähtenytohjeistuksessaansiitä,ettäsukupuolivähemmistöihin tulee soveltaa tasa-arvolakia laajasti. Syrjintäkieltojen lisäksi tasa-arvolaissaonsäännöksiäsukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisestä. Näidensäännöstenvoidaansoveltuvinosinkatsoakoskevanmyössukupuolivähemmistöihinkuuluvienhenkilöidentasa-arvoisenasemanedistämistä. Sukupuolivähemmistöihinkuuluvatovatottaneettasa-arvovaltuutettuun yhteyttämuunmuassaasioissa,jotkakoskevattyö-jakoulutodistustenmuuttamista,avioliitonmuuttumistarekisteröidyksiparisuhteeksisukupuolen korjausprosessinvuoksitaihormonihoitojenkorvauskäytäntöjä. Sukupuolivähemmistöistäkäytettäväkäsitteistöonepäselväjasitäkäytetäänuseinasenteellisestijaepäkorrektisti.Sukupuolivähemmistötsekoitetaan myösuseinseksuaalivähemmistöihin.Syrjinnänpoistamiseksitärkeintäon saadasukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojastasäännöksettasa-arvolakiin. Tasa-arvoa loukkaava mainonta Tasa-arvolainyleinensyrjintäkieltokieltääjompaakumpaasukupuoltasuoranaisestisyrjivänmainonnan.Sensijaantasa-arvoaloukkaavaanmainontaantai kuviinlakieiulotu.Loukkaavanamainontanavoidaanpitäämainontaa,joka vähätteleetaihalventaajompaakumpaasukupuoltataiylläpitääkaavamaista roolikäsitystäsukupuoltentyypillisistäominaisuuksista. 2 68 Sukupuolen käsitteitä: Transsukupuolinen: Transsukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolensa olevan ristiriidassa fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kanssa. Transgender: Henkilö voi kokea olevansa ihmisenä sukupuoleton, sukupuoleltaan määrittelemätön tai omanlaisensa yhdistelmä miehisenä ja naisellisena pidettyä ruumiillisuutta, tyyliä ja persoonan piirteitä. Transvestiitti: Henkilö, jolla on tarve ilmaista myös persoonassaan olevaa toista sukupuolta. Intersukupuolisuus: Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Sukupuoli-identiteetti: Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisu ja tulkinta: Se, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan, sekä se, miten yhteisö tulkitsee yksilön sukupuolen ja sukupuolen ilmaisun. Sukupuolenperusteellasyrjivämainontavoiollakuluttajansuojalainvastaista.Hyväntavanmukaisuuttavalvookuluttajansuoja-asiamies.Lisäksi mainonnantasa-arvokysymyksiävalvooelinkeinoelämänitsesääntelyelin Mainonnaneettinenneuvosto.Rikoslaissaonseksiäjapornotuotteitakoskevasäännös(RL17:20§).Valvontajärjestelmätoimiipitkältikansalaisten aktiivisuudenvarassa.Mainontaanpuuttuminenonkeskeistä,kunpohditaan keinojapuuttuakaavamaisiinsukupuolirooleihin.Kunkokemuksiavuonna 2008muutetunkuluttajansuojalainsoveltamiskäytännöstäonsaatavissa, onpohdittava,olisikotarpeenvahvistaatasa-arvoaloukkaavaamainontaa koskevaasääntelyäjasiihenliittyviäsanktioita. Tasa-arvolain ja rikoslain työsyrjintäsäännöksen soveltaminen oikeuskäytännössä Ihmisoikeusliitonselvityksenmukaanvuosina2005–2008käräjäoikeuksissa käsiteltiinyhteensä101tasa-arvolakiinliittyväätapausta.Tuomioistuimen langettavattuomiotkoskivatvirantäyttöä,palkkaustajaerilaisiaraskauteen liittyviäsyrjintätapauksia(mm.työsuhteenkoeaikapurkuraskaudenperusteella,raskausjamääräaikaisenvirkasuhteenjatkaminen).Kantajillemäärätyt hyvityksetvaihtelivat3500–12500euronvälillä.Tuomioistuimenvahvistamissasovinnoissahyvitysmääräoli5000–11000euroa. Työsyrjintärikoksestasäädetäänrikoslain47luvun3§:ssä.Säännöskieltäätyönantajaataitämänedustajaatyöpaikastailmoittaessaan,työntekijää valitessaantaipalvelussuhteenaikanailmanpainavaa,hyväksyttävääsyytä asettamastatyönhakijaataityöntekijääepäedulliseenasemaanmm.sukupuolenperusteella.Työsyrjinnästäonrangaistuksenasakkotaienintäänkuuden kuukaudenvankeusrangaistus. Ihmisoikeusliitonselvityksenperusteellavuosina2005–2008käräjäoikeuksissaratkaistiinrikoslakiinperustuenyhteensä18sukupuoleenperustuvaan työsyrjintäänliittyväätapausta.Läheskaikkituomiotliittyivättyöntekijän raskaudenperusteellatapahtuneeseensyrjintään.Muutamassatapauksessa olikyseyleisestityösyrjinnästäsukupuolenperusteellataiseksuaalisestatai sukupuoleenperustuvastahäirinnästä. Vastaajattuomittiinpääosin15–50euronsuuruisiinpäiväsakkoihin. Asianomistajillekärsimyksestämaksettavatkorvauksetvaihtelivat350–3000 euronvälillä.Vainyhdessätapauksessaolituomittuhyvitystä3000euroa. 2.4 TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITTEET Naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistäminenonkirjattuSuomenperustuslakiin(731/1999).Tasa-arvolaissaonsäännöksiä,jotkavelvoittavatviranomaisia,työnantajiajaoppilaitoksiatoimimaantasa-arvonedistämiseksi. Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa Tasa-arvolain4§:nmukaanviranomaistentuleekaikessatoiminnassaanedistäänaistenjamiestenvälistätasa-arvoatavoitteellisestijasuunnitelmallisesti 69 sekäluodajavakiinnuttaasellaisethallinto-jatoimintatavat,joillavarmistetaannaistenjamiestentasa-arvonedistäminenasioidenvalmistelussaja päätöksenteossa.Erityisestituleemuuttaaniitäolosuhteita,jotkaestävät tasa-arvontoteutumista.Naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistäminen tuleeottaahuomioonmyöspalvelujensaatavuudessajatarjonnassa. Vuonna2005valtavirtaistamissäännökseentehdyllälisäykselläkorostettiin tasa-arvonhuomioonottamistakaikenlaisessaviranomaistoiminnassa.Säännös kattaaesimerkiksijohtamisen,henkilöstökoulutuksen,ml.johtamiskoulutuksen,tulosohjauksenjatulossopimukset,taloussuunnittelun,tiedotuksen jastrategisensuunnittelun. Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja siihen kuuluvat toimenpiteet Tasa-arvolakiinonainasisältynyttyönantajanyleinenvelvoiteedistäätasaarvoasuunnitelmallisestijatavoitteellisesti(6§).Säännösvelvoittaajokaista yksityistäjajulkistatyönantajaatyöpaikankoostariippumatta.Työnantajan tuleemuunmuassatoimiasiten,ettäavoinnaoleviintehtäviinhakeutuisi sekänaisiaettämiehiä,edistäänaistenjamiestensijoittumistatasapuolisesti erilaisiintehtäviin,edistääpalkkatasa-arvoajahelpottaatyö-japerhe-elämän yhteensovittamista.Lisäksityönantajantuleetoimiasiten,ettäennakolta ehkäistäänsukupuoleenperustuvasyrjintä.Tarkempiamuotovaatimuksia edistämiselleeiaseteta.Laissaeimyöskäänolesäädettyseuraamuksiaedistämisvelvoitteennoudattamattajättämisestä. Tasa-arvosuunnitteluakoskevavelvoite(6a§)lisättiintasa-arvolakiinalun perinjovuonna1995.Velvoitettamuutettiinjatiukennettiinvuonna2005 lainmuutoksella,jollapyrittiinlisäämääntasa-arvosuunnitelmienmäärääja annettiinsuunnitelmientekemistäjasisältöäkoskeviavähimmäismääräyksiä. Jostyönantajanpalvelussuhteessaolevanhenkilöstönmääräonsäännöllisestivähintään30työntekijää,työnantajanontasa-arvolainmukaantoteutettavatasa-arvoaedistävättoimetvuosittainlaadittavan,erityisestipalkkausta jamuitapalvelussuhteenehtojakoskevantasa-arvosuunnitelmanmukaisesti. Suunnitelmavoidaansisällyttäähenkilöstö-jakoulutussuunnitelmaantai työsuojeluntoimintaohjelmaan.Tasa-arvosuunnitelmaonlaadittavayhteistyössähenkilöstönedustajienkanssa,jasentuleesisältää1)selvitystyöpaikan tasa-arvotilanteestajasenosanaerittelynaistenjamiestensijoittumisestaeri tehtäviinsekäkartoitusnaistenjamiestentehtävienluokituksesta,palkoistaja palkkaeroista;2)käynnistettäviksitaitoteutettaviksisuunnitelluttarpeelliset toimenpiteettasa-arvonedistämiseksijapalkkauksellisentasa-arvonsaavuttamiseksi;ja3)arviotasa-arvosuunnitelmaansisältyneidenaikaisempien toimenpiteidentoteuttamisestajaniidentuloksista. Edelläkuvatullalainmuutoksellapyrittiinsiihen,ettätasa-arvosuunnittelu yleistyyjasiitämuodostuuosatyöpaikanyhteistoimintamenettelyä.Lain uudistustakoskevassahallituksenesityksessäkorostettiin,ettätasa-arvosuunnitteluvelvollisuudentäsmentämiselläjamuunmuassapalkkakartoituksella 70 onhuomattavamerkitysnaistenjamiestenvälisensamapalkkaisuudenedistämisessäjapalkkaerojenpoistamisessa.Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laiminlyöntisanktioitiinvuoden2005uudistuksessa.Jostyönantajaeitee tasa-arvosuunnitelmaa,tasa-arvovaltuutettuvoiasettaasuunnitelmanteolle määräajan.Tasa-arvolautakuntavoitasa-arvovaltuutetunesityksestävelvoittaa, tarvittaessasakonuhalla,työnantajanlaatimaansuunnitelmanmääräajassa. Toistaiseksitasa-arvovaltuutettuonasettanutjoillekintyönantajillemääräajan suunnitelmalle.Tämäonjohtanutsuunnitelmanlaatimiseen. Lainuudistuksenjälkeentasa-arvosuunnitelmienmääräonlisääntynytja lainmuutoksentavoiteononnistunuttältäosin.Sensijaansuunnitteluprosessi, suunnitelmienlaatu,toimenpiteetjaniidenseurantaeivätvälttämättävastaa lainvaatimuksiajatarkoitusta.Suunnitelmienlaatuaonparannettavasekä lainsäädäntöämuuttamallaettämuillakehittämistoimilla. Yhteistoimintahenkilöstönkanssaeiainaoletoteutunuttasa-arvosuunnitelmanlaatimisprosessissalainedellyttämällätavalla.Lainsäännöksen täsmennysolisitarpeen,jottaselkeytettäisiinsitä,kukavoitoimiahenkilöstönedustajanasuunnitteluprosessissajasitä,ettälakitarkoittaahenkilöstön mukanaoloasuunnitteluprosessinkaikissavaiheissa.Lakiintulisilisätäsäännös velvollisuudestatiedottaatasa-arvosuunnitelmastatyöntekijöille. Tutkimuksetovatosoittaneet,ettäpienillätyöpaikoillatasa-arvosuunnitelmiaonlaadittuvähiten.Pieniintyöpaikkoihintuleekohdentaaerityishuomiotajakehittäätiedotustajaohjeistustasekäsuunnittelunapuvälineitä niidenavuksi. Palkkakartoitus Tasa-arvolaissaeimääritelläyksityiskohtaisesti,kuinkatasa-arvosuunnitelmaankuuluvapalkkakartoitustuleetehdä.Palkkakartoituksenlähtökohtaon laissakuitenkinselkeä.Suurellaosallatyöpaikkojapalkkakartoituseivastaa lainlähtökohtaajatarkoitusta.Palkkakartoituksenlähtökohtanaonpalkkaerojenjaniidenhyväksyttävyydenselvittäminensekäperusteettomien palkkaerojenkorjaaminen.Myöspalkkavertailujentekemisessäjasiihen liittyvässäyhteistoiminnassasekähenkilöstönedustajientiedonsaantioikeuksissaonpuutteita. Palkkakartoitustakoskevaatasa-arvolainsäännöstäontarpeellistauudistaa.Tasa-arvolakiintuleesaadanykyistätäsmällisemmätsäännöksetsiitä, mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Jottapalkkakartoitusolisi toimivavälinepalkkaerojenselvittämisessätulisikartoitustehdäkokotyöpaikkakattaen,ylityöehtosopimusrajojenjakaikkipalkanosateritellen. Luottamusmiehelläjamuullahenkilöstönedustajallatulisiollaselkeäoikeus palkkatietojensaantiinmyösmuidenkuinedustamiensatyöntekijöidenosalta. NämälainmuutostarpeetonnostettuesilleTyöelämä-jatasa-arvovaliokunnan tasa-arvolaintoimivuudestaantamassalausunnossa(TyVL6/2010vp.). Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluvelvoitettajaerityisestipalkkakartoitustakoskeviasäännöksiätuleekehittäämyöspidemmällätähtäimellä. 71 Merkittäväongelmaonpalkkaerojensyitäkoskevantyöpaikallatehtävän analyysinpuuttuminen.Jospalkkaerojensyitäeianalysoida,tasa-arvosuunnitelmaaneitulekirjatuksikonkreettisiatoimenpiteitä.Tähänvoitaisiinkehittää erilaisialainsäädännöllisiäratkaisuja.Yksivoisiollase,ettätasa-arvolakiin kirjataanpalkkakartoitustietojenanalysointivelvoite.Lisäksivoitaisiinharkitayrityksillesäädettyävelvoitettajulkistaapalkkakartoituksenanalyysit esimerkiksivuosikertomuksessataihenkilöstötilinpäätöksessä,mikätoisi läpinäkyvyyttä.Julkinensektorivoisitoimiapäänavaajana. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa Vuoden2005tasa-arvolainkokonaisuudistustoiuudenvelvoitteenoppilaitoksille.Oppilaitoksillaonsuurimerkitystasa-arvonedistämisessäjatyömarkkinoidensukupuolenmukaisenjakautuneisuudenvähentämisessä.Velvoite kattaakaikkioppilaitokset,muunmuassaammatillisetoppilaitokset,lukiot, yliopistot,ammattikorkeakoulutjavapaansivistystyönoppilaitokset,lukuun ottamattaperusopetuslaissatarkoitettujaopetuksenjärjestäjiäjakouluja. Lain6b§:nmukaanoppilaitoksentuleevuosittainyhteistyössähenkilöstön jaopiskelijoidenedustajienkanssalaatiatasa-arvosuunnitelma.Koulutuksen järjestäjänyksinlaatimasuunnitelmaeiolelainmukaanriittävä.Suunnitelman tuleesisältääoppilaitoksentasa-arvotilanteenjasiihenliittyvienongelmien kartoitussekätoteutettaviksisuunnitelluttarpeellisettoimenpiteettasaarvonedistämiseksi.Erityistähuomiotatuleekiinnittääopiskelijavalintoihin, opetuksenjärjestämiseenjaopintosuoritustenarviointiinsekäseksuaaliseen häirintäänjasukupuolenperusteellatapahtuvaanhäirintään.Suunnitelma voidaansisällyttääosaksiopetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa.Vuosittaisentarkastelunsijastaoppilaitoksessavoidaan sopia,ettäsuunnitelmalaaditaanvähintäänkerrankolmessavuodessa. Oppilaitoksentasa-arvosuunnitelmaontoiminnallinensuunnitelma,eikä sitätuleyhdistääsiihentyöpaikantasa-arvosuunnitelmaan,jonkaoppilaitos työnantajanalaatii.Sensijaanonmahdollista,ettäoppilaitoksetyhdistävät tasa-arvosuunnitelmanjayhdenvertaisuuslainnojallatehtävänsuunnitelman. Kumpikinlakivelvoittaakehittämäänoppilaitoksentoimintaasukupuolten tasa-arvonjayhdenvertaisuudenkannalta. Tasa-arvosuunnitelmientekoonlähtenytoppilaitoksissayliopistojalukuun ottamattahitaastikäyntiin.Useimmissaoppilaitoksissaonvastahiljattain valmistunutensimmäinentasa-arvosuunnitelma.Oppilaitostentasa-arvosuunnitelmissaonrunsaastilaadullisiapuutteitaeikäniitäoletehtyyhteistyössä opiskelijoidenedustajienkanssa. Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteenlaajentamisellaperusopetustaantaviin kouluihinonmerkitystäsukupuoltentasa-arvonedistämisessäjasegregaation vähentämisessä.Erityisestiperusopetuksenyläluokatovattärkeävaiheopinnoissamuunmuassasiksi,ettäsilloinnuoritekeejatkokoulutusvalintansa. Juuritämänoppilaitoksentoiminnallisentasa-arvosuunnittelunkannalta keskeisenvaiheenpoissulkemiseenlainsoveltamispiiristäeioleperusteita. 72 2.5 TASA-ARVOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ JA VALVONTA Tasa-arvolaissaperustettiinlainvalvontaavartenomatviranomaiset:tasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakunta.Niidentehtävistäsäädetääntasa-arvolaissa jayksityiskohtaisemmintasa-arvovaltuutetustajatasa-arvolautakunnasta annetussalaissa(610/1986).Tasa-arvolain16§:nmukaisestitasa-arvovaltuutettujatasa-arvolautakuntavalvovattasa-arvolainnoudattamistayksityisessätoiminnassasekäjulkisessahallinto-jaliiketoiminnassa.Tasa-arvolain rikkomisestavoiseuratahallinnollisiajaoikeudellisiaseuraamuksia.Näitä ovattasa-arvovaltuutetunantamatohjeetjaneuvot,syrjivänmenettelynkieltäminen,rangaistussyrjivästäilmoittelustajapalkkatietojenluvattomasta ilmaisemisestasekähyvityksenmäärääminenloukatulle. Tasa-arvovaltuutetullaonoikeussaadaviranomaisiltajamuiltavalvontansakohteiltalainnoudattamisenvalvontaavartentarpeellisettiedot.Tasaarvovaltuutetullaonoikeussuorittaatarpeellinentarkastustyöpaikalla, oppilaitoksessajaetujärjestössäsekätavaroidentaipalvelujentarjoajanliiketiloissa,josonsyytäepäillä,ettäonmeneteltytasa-arvolainvastaisestitai ettälaissasäädettyjätasa-arvovelvoitteitaeimuutoinolenoudatettu.Tasaarvovaltuutetullaonoikeussaadatarkastuksentoimittamistavartenmuilta viranomaisiltavirka-apua. Syrjintääepäilevävoipyytäätasa-arvovaltuutetultaohjeitajaneuvoja asiassa.Tasa-arvovaltuutettuvalvookäytännössämyössukupuolivähemmistöjensyrjintäsuojantoteutumista.Tasa-arvovaltuutettuvoiavustaasyrjinnän kohteeksijoutunuttatämänoikeuksienturvaamisessajaoikeudenkäynnissä, josvaltuutettuarvioi,ettäasiallaonlainsoveltamisenkannaltahuomattava merkitys. Tasa-arvolautakunnantoimivaltaankuuluvatkaikkitasa-arvolaissasäädetyt syrjintätilanteet(mm.yleinensyrjinnänkielto,syrjintäjahäirintätyöpaikoilla, syrjintäoppilaitoksissa)jasyrjiväilmoittelu.Näitäkoskevanasianvoivatlaittaa vireilletasa-arvovaltuutetunlisäksimyöstyömarkkinoidenkeskusjärjestöt. Näidentilanteidenlisäksitasa-arvovaltuutettuvoisaattaatasa-arvolautakunnankäsiteltäväksitapaukset,joissatasa-arvosuunnitteluvelvoitettaeiole noudatettutyöpaikoillataioppilaitoksissa.Tasa-arvovaltuutettutaityömarkkinaosapuoleteivätolesaattaneetvireilleasioitatasa-arvolautakunnassa.Syrjitty itseeivoisaattaaasiaavireilletasa-arvolautakunnassa.Muutjärjestötkuin työmarkkinakeskusjärjestöteivätolelautakunnassaedustettuinaeikäniillä oleoikeuttaviedäasioitalautakunnankäsittelyyn. Tasa-arvolautakuntavoitarvittaessasakonuhallakieltääsyrjintäkiellontaivastatoimienkiellonvastaisenmenettelynjatkamisentaiuusimisen. Tasa-arvolautakunnallaeioletoimivaltaasovitellakäsittelemiääntapauksia. Muutostatasa-arvolautakunnanpäätökseenhaetaanvalittamallahallintooikeuteen.Tuomioistuinvoipyytäälautakunnaltalausunnontasa-arvolain syrjintäkieltojakoskeviensäännöstensoveltamisestalaintavoitteidenkannalta 73 merkittävässäasiassa.Vuoden2005lainmuutoksenjälkeenlautakuntaon antanutlausunnontuomioistuintenpyynnöstäseitsemänkertaa. Tasa-arvolakiinonainasisältynytrahallinenkorvausseuraamuselihyvitys. Syrjinnänuhrivoinostaasyrjintäkanteenkäräjäoikeudessavaintyöelämän, opiskelun,etujärjestöntoiminnantaipalveluntarjonnanyhteydessätapahtuvastasyrjinnästäjavaatiahyvitystäsyrjintäkiellonrikkomisesta.Hyvitys tuomitaansyrjinnänaiheuttamastaloukkauksestakutenkärsimyksenkokemisestajaitsetunnontaiihmisarvonloukkaamisesta.Hyvityksenäonsuoritettava vähintään3240euroa.Enimmäismääräälaissaeiole,lukuunottamattatyöhönottosyrjinnästätietyssätapauksessasuoritettavaahyvitystä,jonkaenimmäisrajaon16210euroa.Hyvitysseuraamuksellapyritäänennaltaehkäiseväänvaikutukseen.Hyvitysonkorvaustahenkilövahinkoonliittymättömästä aineettomastavahingosta.Jossyrjinnästäonaiheutunuttaloudellistavahinkoa kutenansionmenetystä,senkorvaamistavoidaanvaatiavahingonkorvauslain taisopimusoikeudellistensääntöjennojalla.Vakavimmiksikatsottujensyrjinnänmuotojenvaraltasyrjinnänyhteydessäkäytettävääseuraamusvalikoimaatäydentävätkriminalisoinnit.Rangaistussäännöksetonpääosinsijoitettu rikoslakiin. Tasa-arvovaltuutetunjalautakunnantoimivaltaaeikäytetätäysimääräisesti hyväksi.Tasa-arvoasioitakäsitteleväänlautakuntaantulisiaktiivisemminviedä tapauksia.Vuoden2005lainuudistuksenjälkeiselläajallatasa-arvolautakunta onkäsitellytainoastaantuomioistuimienlausuntopyyntöjä.Syrjityntueksi tarvitaankevyempiäkeinojakuinnykyinensyrjintäkanteennostotuomioistuimessa.EU-maissaonpyrkimystämatalankynnyksenoikeussuojakeinojen lisäämiseen.Tasa-arvo-jasyrjintälautakuntaonjatkossatarkoituksenmukaistayhdistää.Tasa-arvoasioidenvireillepano-oikeuttatuleelautakunnassa laajentaatasa-arvovaltuutetunjatyömarkkinakeskusjärjestöjenlisäksimuuhunjärjestökenttään.Tällaisiajärjestöjävoivatollamuunmuassaopiskelija-, kuluttajansuoja-jatyömarkkinajärjestöt. Resurssipulaonaiheuttanutsen,ettätasa-arvovaltuutetunvoimavarat käytetäänennenkaikkeayksittäistensyrjintätapaustenkäsittelyyn,jatasaarvonedistämisvelvoitteidenvalvontaanjääkohtuuttomanvähänvoimavaroja. Valvontaviranomaisenvalvontatoimintaaonkehitettäväniin,ettämyöstasaarvolainedistämisvelvoitteetovattehokkaanvalvonnanpiirissä.Valvonnan tehostamisenedellytyksenäovatriittävätresurssit. Tasa-arvovaltuutetuntoimivaltuuksiatulisikehittääyhdenmukaisiksi yhdenvertaisuuslainvalvontaviranomaistenkanssamuunmuassalisäämällä tasa-arvolakiinsovintomenettelyjärjestelmä.Sovintomenettelyssävoitaisiin päättäämyösesimerkiksikorvauksenmaksamisestaloukatulleosapuolelle. 74 3. TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMA JA TOIMINTAEDELLYTYKSET Sukupuoltentasa-arvosaiomanvaltiollisentoimielimen,kunTasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustettiin valtioneuvoston kanslian yhteyteenvuonna1972.Tasa-arvovaltuutetuntoimistoaloittitoimintansa,kun lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvostaastuivoimaanvuonna1987. Samallatasa-arvopolitiikkaanliittyviätehtäviähoitanut TANE:nsihteeristö siirrettiinsosiaali-jaterveysministeriöönperustettuunvaltuutetuntoimistoon.Tasa-arvovaltuutetuntoimistovastasinäinsekälainvalvonnastaettä tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvotoimielimetorganisoitiinhallinnollisestiuudelleenvuonna2001 erottamallalainvalvontapolitiikanvalmistelustajatoimeenpanosta.TANE jatkoipysyvänäparlamentaarisenaneuvottelukuntana,jollaonneuvoaantava asemavaltionhallinnossa.Tasa-arvovaltuutetuntoimistojäipuolestaanitsenäiseksilainvalvontaviranomaiseksihoitamaantasa-arvolainvalvontaa.Uusi toimielin,tasa-arvoyksikkö(TASY),alkoivastatahallituksentasa-arvopolitiikanjalainsäädännönvalmistelustajatasa-arvopolitiikankoordinaatiosta. TANE:nsihteeristöontoiminutuudistuksestalähtienhallinnollisestitasaarvoyksikönosana.Kaikkikansallisettasa-arvotoimielimettoimivatedelleen sosiaali-jaterveysministeriössä.Vuoden2001organisaatiouudistuksentarkoituksenaoliselkeyttäätasa-arvotoimielintentehtäviäjatyönjakoa,vastata tasa-arvopolitiikkaanliittyvientehtävienjatehtäväkentänlaajentumiseen sekälisätätoimielintenriittämättömiähenkilöstöresursseja. 3.1 TASA-ARVOTOIMIELINTEN KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN PERUSTA Tasa-arvotoimielintenasemajatehtävätperustuvatsekäkansalliseenlainsäädäntöönettäkansainvälisiinvelvoitteisiin.Suomenperustuslaissasäädetään ihmistenyleisestäyhdenvertaisuudesta,jasesisältääkiellonsyrjiäketään ilmanhyväksyttävääsyytämuunmuassasukupuolenperusteella.Tarkemmin naistenjamiestenvälisentasa-arvonedistämisestäsekäsukupuoleenperustuvansyrjinnänkiellostasäädetääntasa-arvolaissa. Vuonna1995hyväksyttyYK:nPekingintoimintaohjelmajaerityisesti ohjelmankohtaH.Institutionaalisetjärjestelytnaistenasemanedistämiseksi luolähtökohdanjapuitteetkansallistentasa-arvoelintentoiminnantarkastelulle.Ohjelmasisältäästrategisiatavoitteitajatoimenpidevelvoitteitavaltiollistentasa-arvotoimielintentehokkaantoiminnanturvaamiseksijaedistämiseksi. Nämäkoskevatmuunmuassatasa-arvotoimielintenasemaahallinnossaja niidentoimintamahdollisuuksia,tilivelvollisuuttajamonialaisuutta. 75 SuomeasitovatEuroopanunioninjäsenenämyösEU:nperustamissopimuksenjauseidentasa-arvodirektiivienvelvoitteet.Vuonna2000uudistetussa tasa-arvodirektiivissä(2002/73/EY)säädetäänerikseenjäsenvaltioidenvelvollisuudestanimetäitsenäisiäjariippumattomiasukupuoleenperustuvaan syrjintäänpuuttuviaelimiäsekänäidentoimielintenasemastajatoimivallasta. 3.2 TASA-ARVOTOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA Korkeinpoliittinenvastuutasa-arvopolitiikastajatasa-arvonedistämisestä onhallituksentasa-arvoasioista vastaavalla ministerillä.Valtioneuvostossaon 1980-luvunalustalähtienollutministeri,jonkavastuualueeseensukupuolten tasa-arvoonliittyvätasiatonmäärättymuidenministeritoimialueidenlisäksi, kuitenkinilmanvarsinaistatasa-arvoministerinnimikettä.VanhasenIIhallituksessajaKiviniemenhallituksessatasa-arvoasioistavastaakulttuuri-jaurheiluministeriStefanWallin.Selkeydenjanäkyvyydenvuoksitasa-arvoministeri -nimitystulisijatkossanäkyätasa-arvoasioitahoitavanministerinnimikkeessä. Hallitusohjelmienlisäksihallituksentasa-arvo-ohjelmatovatmuodostaneetkeskeisentoimintakehyksentasa-arvoministerintyölle1990-luvun lopultalähtien.Myöskansainvälinentasa-arvoyhteistyö,EU:ntasa-arvosäätely jaunionintasa-arvopolitiikkasekäkotimaisensäätelynlaajentuminenovat lisänneettasa-arvoministerintehtäviä. Tasa-arvoasioistavastaavallaministerilläonaktiivinenroolihallituksen tasa-arvo-ohjelmantoteutumisessa.Tasa-arvoministerilläeikuitenkaanole varsinaistatoimivaltaatasa-arvoasioissamuidenministereidentoimialoilla. Hänenkeinonsarajoittuvataloitteidentekemiseen,koordinaatioonjaseurantaan.Tasa-arvonedistäminenmuillatoimialoillakuuluukullekinsektoriministerille.Tämänvuoksipääministerinaktiivisellaroolillajatuellaon poikkihallinnollisessatasa-arvopolitiikassajasenkoordinoinnissakeskeinen merkitys.Tärkeäonmyösniidenministerienrooli,joidensektorillaonkulloinkintasa-arvopoliittisestimerkittäviätoimia. Tasa-arvoyksiköntehtävänäonhallituksentasa-arvopolitiikanvalmisteluja kehittäminenyhteistyössämuidenministeriöidenkanssasekäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkoordinointijakehittäminenvaltionhallinnossa. Tasa-arvoyksikkövastaamyöstasa-arvolainsäädännönvalmistelustajaEU:n tasa-arvopolitiikkaanja-sääntelyynsekäkansainvälisiintasa-arvoasioihin liittyvistätehtävistä. Euroopanunionilla,YK:lla,Euroopanneuvostollaja Pohjoismaidenministerineuvostollaonhallitustenvälistäyhteistyötävarten omattasa-arvokomiteansa,joidentyöskentelyyntasa-arvoyksikköosallistuu. Tasa-arvovaltuutetunlakisääteisiin tehtäviinkuuluvatmuunmuassatasaarvolainjasensyrjintäkiellonnoudattamisenvalvonta,laintarkoituksentoteuttamisenedistäminenaloittein,neuvoinjaohjein,tiedottaminentasa-arvolaista jasensoveltamisestasekätasa-arvontoteutumisenseurantayhteiskunnaneri alueilla.Tasa-arvolautakuntavalvootasa-arvovaltuutetunlisäksitasa-arvolain noudattamista. 76 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnantehtävissäkorostuupuolestaanaloitteidenjakeskustelunavaustentekeminenajankohtaisistasukupuoltentasa-arvoon liittyvistäkysymyksistäsekälausuntojenantaminentasa-arvoonvaikuttavasta lainsäädännöstäjamuistatoimista.Neuvottelukuntaedistäätutkimustiedon hyödyntämistäjavuoropuheluaeritoimijoidenvälilläjaseuraatasa-arvon toteutumistayhteiskunnassa. Naistenjamiestenvälinentasa-arvokuuluuvaltioneuvostonohjesäännön mukaansosiaali-jaterveysministeriöntoimialaan.Valtioneuvostonasetuspuolestaanmääritteleenaistenjamiestenvälisentasa-arvonyhdeksiministeriön tehtävistä.Kuitenkinvaintasa-arvoyksikköonvarsinainentoiminnallinenosa ministeriötähallituksentasa-arvopolitiikkaavalmistelevanajakoordinoivana yksikkönä.Tasa-arvoasiainneuvottelukuntaonkokoonpanoltaanparlamentaarinen,jasentoimintaonhallituksentasa-arvopolitiikastariippumatonta. Tasa-arvovaltuutettuonpuolestaanitsenäinenlainvalvontaviranomainen. 3.3 TASA-ARVON EDISTÄMINEN VALTIONEUVOSTOSSA JA KUNNISSA Tasa-arvolainmukaankaikillaviranomaisillaonvelvollisuusedistääsukupuoltentasa-arvoaomallatoimialueellaan.Vuoden2005tasa-arvolainuudistuksessalakiinlisättiinvielävelvoitesukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen.Lainmukaanviranomaistentuleevakiinnuttaasellaisethallinto-ja toimintatavat,joillavarmistetaansukupuoltentasa-arvonedistäminenasioiden valmistelussajapäätöksenteossa. Tasa-arvon edistäminen ministeriöissä Tasa-arvopolitiikanonnistuneentoimeenpanonedellytyksiä ovatpoliittisen jahallinnollisenjohdontukitasa-arvonedistämiselle,tasa-arvotyönintegroiminenkunkinorganisaationinstitutionaalisiinrakenteisiinsekätasa-arvotyön resurssit.Ministeriöidentasa-arvotyöonvahvistunut,muttatasa-arvopolitiikanankkuroitumisessaosaksiministeriöidenorganisaatiotaonedelleen puutteita. Tasa-arvon edistäminen kuntatasolla Lakisääteisettasa-arvonedistämisvelvoitteetkoskevatkuntianiinviranomaisinakuintyönantajinakin.Kunnallisentasa-arvopolitiikanorganisoimisestaja resursseistapäätetäänkunnallisenitsehallinnonpuitteissa.Toisinkuinmonessa muussamaassaSuomessakansallisellatasa-arvopolitiikallaeiolealueellista taikunnallistaorganisaatiota.Kunnallisiatasa-arvotoimikuntiaonnykyisin noinkymmenessäkunnassa,joistasuurinosaonsuurempiakaupunkikuntia. Tasa-arvopolitiikantoimeenpanonongelmientaustallakuntatasollaovat samatkysymyksetkuinvaltioneuvostossa, erityisestipuutteettasa-arvoasioiden organisoimisessakuntiensisällä.Kunnatkiinnittävätmyösriittämättömästi huomiotatasa-arvonedistämiseenjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseen.Kunnalliseentasa-arvotyöhönkohdennetaanvainvähänresursseja, 77 eikäsukupuoltentasa-arvonäyhenkilöstöntehtäväkuvissataiosanastrategistasuunnittelua.Kunnallinentasa-arvopolitiikkaonjäänytuseinmuiden lakisääteistenvelvoitteidenjalkoihin. Sukupuoltentasa-arvonedistämistäkunnissa,muunmuassaniidentarjoamissapalveluissa,voidaanvahvistaatekemällätoiminnallisiatasa-arvosuunnitelmia.Toiminnallistatasa-arvosuunnitteluavoiviedäeteenpäinEuroopan kuntienjaalueidenliiton(CEMR)aloitteestalaadittuEurooppalainenperuskirjanaistenjamiestenvälisestätasa-arvostapaikallishallinnossa,jonkakautta kunnatsitoutuvatedistämäänsukupuoltenvälistätasa-arvoatoiminnassaan. Myöskunnallisentasa-arvopolitiikanohjausjakoordinointikeskushallinnontasollaonollutsuhteellisenvähäistä.Aiemminsisäasiainministeriössä toiminutkuntaosastosiirtyivuonna2008valtionvarainministeriönalaisuuteen,javaltionkeskushallinnossakunta-asioitahoidetaanmonessaministeriössä.Kunnallisentasa-arvotyönkoordinointiaonkäytännössähoitanut Kuntaliitto,jonkakoordinaatiotehtävätovatkuitenkinpitkältirajautuneet tasa-arvolainsäädäntöäkoskevaanneuvontaanjatiedottamiseensekätutkimukseenjaseurantaan. 3.4 TASA-ARVOVIRANOMAISTEN ASEMAN KEHITTÄMINEN Vuonna2001toteutuneentasa-arvoviranomaisiakoskevanuudistuksenmyötä tasa-arvolainsäädännönvalvontajahallituksentasa-arvopolitiikanvalmisteluerotettiintoisistaan,jaSuomeensyntyikolmeeritasa-arvotoimielintä. Uudistusselkiyttitasa-arvoelintenkeskinäistätyönjakoa.Aiemminvaltuutetuntoimistonhenkilökuntatoimikeskenäänristiriitaisissarooleissasekä hallituksenpolitiikanvalmistelijanajatoimeenpanijanaettätasa-arvolain noudattamisenvalvojana.Tasa-arvovaltuutetunpuolueettomuudenkannalta kyseenalainentilannepoistuiuudistuksenmyötä.Myöstasa-arvoasiainneuvottelukunnanhenkilökuntakohdennettiinvuonna2001neuvottelukunnan omientehtävienhoitamiseen. Tasa-arvoelintentoimintaedellytyksiäontukenutmyös2000-luvunalussa toteutunutuudistus,jossaeduskunnantyöelämävaliokunnanmandaattiin lisättiinsukupuoltentasa-arvoonliittyvätasiatjavaliokunnannimimuutettiintyöelämä-jatasa-arvovaliokunnaksi.Näintasa-arvoasioillesaatiinselkeä vastuuvaliokuntaeduskunnassa. Tasa-arvoasiainneuvottelukunnanTANE:nroolionsäilynytpitkältientisenkaltaisena,vaikkaneuvottelukunnansihteeristöontoiminutvuodesta 2001organisatorisestitasa-arvoyksikönosana.Organisaatiouudistuksellaoli kuitenkinvälillisestimerkittävävaikutusTANE:nresursseihin,koskasekä neuvottelukunnanhenkilöstöresurssejaettätoimintamäärärahojasupistettiin huomattavasti.NämävähennyksetheikensivätolennaisellatavallaTANE:n toimintaedellytyksiä. TANE:ntehtävissäkorostuvatuusienkysymystennostaminentasa-arvopolitiikanasialistalle,viranomaistenjakansalaisyhteiskunnanvälinenyhteistyö 78 sekätutkimustiedonhyödyntäminentasa-arvoakoskevienuudistustenpohjana.TANE:nresurssienvähentäminenonsiirtänyttasa-arvopolitiikanpainopistettäpoisedellämainitustatoiminnasta. Tasa-arvoelinten hallinnollinen asema ja sijainti Tasa-arvotoimielintenhallinnollisenasemanselkiytymisestähuolimattaon edelleenolemassajoitakinongelmallisiakohtia.Nepaikantuvaterityisesti tasa-arvovaltuutetunriittämättömäänitsenäisyyteen,tasa-arvopolitiikan poikkihallinnolliseenluonteeseenliittyviinhaasteisiinsekätasa-arvoyksikön asemaanministeriönalimmallahierarkiatasolla. Tasa-arvovaltuutetunriippumattomanasemanvahvistaminenjamahdollisuuskeskittyälainvalvontatehtäväänonolennaisentärkeää.Valtuutetun itsenäinenasemaeiolekokonaantoteutunut.Tasa-arvovaltuutetunitsenäisestä asemastasäädetäänsosiaali-jaterveysministeriötäkoskevassaasetuksessa, jonkamukaanvaltuutettuonriippumatonhoitaessaansillesäädettyjätehtäviä. Tasa-arvovaltuutetuntoimistoonkuitenkinosaministeriönlinjaorganisaatiota jayksiministeriöntulosryhmistä,mikävähentäävaltuutetunitsenäisyyttä. Tasa-arvotoimielintenasemaanliittyymyöskysymystasa-arvoasioidensijoituspaikastavaltioneuvostossa.Sijaintipaikkaonerityisestitasa-arvopolitiikan vaikuttavuudenkannaltakeskeinenasia,koskatavoitteetjatoimintaovat poikkihallinnollisia.Sukupuoltentasa-arvonedistäminenedellyttäämyös laaja-alaistaeritoimijoidenvälistäyhteistyötä.Tasa-arvoasiatolivat1970-ja 1980-luvuillasijoitettuvaltioneuvostonkansliaan,muttanesiirrettiinvuonna 1986sosiaali-jaterveysministeriöön. Harkittaessatasa-arvoasioidensijoituspaikkaavaltioneuvostossatulisi kiinnittäähuomiotasiihen,millaisiapoliittisiakysymyksiätulevaisuudessa halutaannostaatasa-arvopolitiikanagendalle,millaisiasynergiaetujainstitutionaalisillaratkaisuillahalutaansaavuttaajamillaisiakeinojatairesursseja sijoituspaikkatarjoaatasa-arvopolitiikanedistämiseksi.Jottatasa-arvopolitiikallaolisiparemmattoimintamahdollisuudet,edellyttäisisetasa-arvoasioiden parempaanäkyvyyttäjaorganisointiavaltioneuvostossa. Voidaanmyöspohtia,tulisikotasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikan valmistelu keskittää tulevaisuudessa yhteen ministeriöön. Nykyisellään yhdenvertaisuusasioita on hajautettu eri ministeriöihin. Näiden kahden politiikka-alueenhuomattavistaeroavaisuuksistahuolimattaniilläonmyös paljonyhtymäkohtia,joidenosaltanykyistätiiviimpiyhteistyöontarpeen. Samoinonhuomioitavatasa-arvopolitiikanasemasiinätapauksessa,josministeriörakenteitatulevaisuudessamuutetaan. Myöstasa-arvovaltuutetunsijaintipaikkaatuleearvioida.Vuonna2010 vireillä on yhdenvertaisuuslain muutos, jota valmistelleessa toimikunnassa tasa-arvovaltuutetun eräänä sijoituspaikkavaihtoehtona pidettiin oikeusministeriötä. Sekäkansallinenlainsäädäntöettäkansainvälisetvelvoitteetasettavatvaatimuksiamyössuomalaistentasa-arvotoimielintenasemalle.EU-lainsäädännön 79 lisäksiYK:nPekingintoimintaohjelmassaonhyväksyttytavoitteettasa-arvopolitiikaninstitutionaalisellejärjestämisellejatasa-arvoelintentoimintaedellytyksille.Ohjelmassakorostetaanmuunmuassapoliittistavastuutatasa-arvopolitiikastasekäkansallisentasa-arvotoimielimensijoittamistakorkeimmalle mahdollisellehallinnolliselletasolle.EUonlaatinutindikaattoritnäiden tavoitteidenseuraamiseksi.EnsimmäinenEU:nlaatimistatasa-arvotoimielimiäkoskevistaindikaattoreistatarkasteleetoimielintenasemaahallinnossa. Tasa-arvotoimielintenasemaaarvioidaanmuunmuassasenperusteella,onko korkeinvastuutasa-arvopolitiikastahallituksenministerilläjamitenkorkealle ministeriöhierarkiassasukupuoltentasa-arvoaedistävähallintoelinsijoittuu. Huomiotakiinnitetäänmyöstoimielimenpysyvyyteenjatoimivaltuuksiin sekähallituksentilivelvollisuuteentasa-arvonedistämisestä. Joshallituksentasa-arvopolitiikanvalmistelustavastaavantasa-arvoyksikön asemaaarvioidaanEU-indikaattorienperusteella,Suomieitäytäkriteeriä,jolla mitataantasa-arvotoimielimenkorkeintamahdollistasijaintiaministeriössä. Tasa-arvoyksikkösijaitseealimmallatasollasosiaali-jaterveysministeriön hierarkiassa. Ns.vanhoissaEU15-maissatasa-arvoasiatonorganisoitujokoitsenäiseksi toimielimeksi,omaksitasa-arvoministeriökseen,ministeriönosastoksitai ministeriönosastonyksiköksi.Yleisinorganisaatiotasotasa-arvoasioilleon osasto,jajoissainmaissaonomatasa-arvoministeriönsä. Sukupuolten tasa-arvo / organisaatiotaso ja sijainti EU 15 -maissa Itävalta Belgia UK Kreikka Espanja Ruotsi Italia Luxemburg Tanska Hollanti Saksa Portugali Irlanti Ranska Suomi 80 Pääministerinkanslia(tasa-arvojaosto) Itsenäinen tasa-arvoinstituutio tasa-arvoministerin alaisuudessa Itsenäinenhallituksentasa-arvotoimistotasa-arvoministerin alaisuudessa Erillinen tasa-arvon yleissihteeristö (Oikeus- ja ihmisoikeusministeriö) Omaministeriö(tasa-arvoasiat) Omaministeriö(tasa-arvo-jaintegraatioasiat) Oma ministeriö (tasa-arvoasioiden apulaisministerin alaisuudessa) Omaministeriö(tasa-arvoasiat) Ministeriönosasto(Energia-jailmastoministeriö) Ministeriönosasto(Opetus-jakulttuuriministeriö) Ministeriön osasto (Perhe-, seniori-, tasa-arvo- ja nuorisoministeriö) Ministeriönosasto(kulttuuriministeriösisältäenerillisen kansalaisuus-jatasa-arvokomission) Ministeriönosasto(Kunta-,tasa-arvo-jakieliasiainministeriö) Yksikköministeriönosastolla(Työministeriö) Yksikköministeriönosastolla(Sosiaali-jaterveysministeriö) Tasa-arvoelinten toimintaedellytykset ja ohjauskeinot Keskeinenkysymysarvioitaessatasa-arvoelintentoimintamahdollisuuksia onse,minkälaisiavälineitätoimielimilläonkäytössääntehtäviensähoitamiseksi.Tasa-arvoviranomaisiakoskevassataustaselvityksessäkiinnitetään huomiotatasa-arvoelintenrajattuihintoimivaltuuksiinsekäelintenorganisoimiseenhallinnollisestisuhteellisenheikoiksiinstitutionaalisiksitoimijoiksi. Erityisestiesiinnouseekysymys tasa-arvoyksikönkäytettävissäolevienohjauskeinojenvahvistamisestasuhteessamuuhunhallintoonjatasa-arvopolitiikan toimeenpanoon. Tasa-arvoyksiköntoimivaltuudetperustuvatlähinnäinformaatio-ohjaukseenelimuidentoimijoidenohjaamiseentasa-arvoonliittyvientehtävien toteuttamisessa.Tasa-arvoyksiköntehtäväonkoordinoidahallituksentasaarvopolitiikkaasekäohjatajakouluttaamuidenpolitiikka-alueidentoimijoita, erityisestisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenalueella.Tässäpoikkihallinnollisessakoordinoivassaroolissaantasa-arvoyksikönkeinovalikoima onriittämätön. Tasa-arvoyksikönohjauskeinojentäsmentäminen,samoinkuinpoliittisen ohjauksenmekanismienvakiinnuttaminenontarpeen,jottakaikillehallinnonaloilleulottuvakoordinaatiojaohjausolisivattehokkaita.Tämäkoskee myösEU:ntasa-arvolainsäädännönja-politiikanvalmisteluasekäkansainvälistätasa-arvoyhteistyötä.Hallituksentasa-arvo-ohjelmatoimiikeskeisenä välineenäkaikkienministeriöidensitouttamisessatasa-arvotyöhön,jasen etenemistäkäsitelläänhallitukseniltakoulussa.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakäsitteleehallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmä. Lisäksiolisitarpeenvakiinnuttaatavatkäsitellätasa-arvoasioitamuissaministerityöryhmissäjakokovaltioneuvostonpiirissä. Tasa-arvotoimielinten resurssit Vuonna2001toteutuneenorganisaatiouudistuksenonnistumisenyhtenä edellytyksenäpidettiintasa-arvoviranomaistenhenkilöresurssienlisäämistä. Tasa-arvoasiainneuvottelukunnanhenkilöstöresurssejajatoimintamäärärahojavähennettiinmerkittävästiorganisaatiouudistuksenyhteydessä.Tasaarvovaltuutetunjatasa-arvoyksiköntehtävätovatlisääntyneetmerkittävästi muunmuassakansainvälistenjavaltavirtaistamiseenliittyvientehtävien lisääntymisensekätasa-arvolainvelvoitteidenjasamallavaltuutetuntehtävienlaajentumisenmyötä.Kansainvälisetvertailutovattuoneetesiin,että suomalaisilletasa-arvoelimillesuunnatutresurssitovatkeskitasoa,pohjoismaisittainjopaniukimmastapäästä. Tasa-arvotyötätekevienviranomaistentoiminnanedellytystenjaresurssien vahvistaminenkirjattiintavoitteeksiVanhasenIIhallituksenohjelmaansekä tasa-arvo-ohjelmaan(2008–2011).VanhasenIIhallitusosoittikinnelivuotiskaudeksirahoituksenkolmikantaisensamapalkkaisuusohjelmantoimeenpanoonjaperustipysyvänTasa-arvotiedonkeskusMinnan.Lisäksivuoden 2011budjetissaosoitettiintasa-arvoviranomaisillemäärärahanlisäys. 81 Tasa-arvoviranomaisten yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja tutkijoiden kanssa Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistäminenedellyttäälaaja-alaistayhteistyötä viranomaistenjakansalaisyhteiskunnanvälillä.Kansalaisjärjestöilläjamuilla kansalaisyhteiskunnantoimijoillaontärkeäasematasa-arvonedistämisessäja sukupuoleenperustuvansyrjinnänvastaisessatoiminnassa.Tasa-arvopolitiikan pohjaksitarvitaanmyöstutkimustietoanaistenjamiestenasemasta. Tasa-arvoviranomaisista erityisesti tasa-arvoasiain neuvottelukunnallaontiiviityhteydetsekäkansalaisjärjestöihinettätutkimuskenttään. ValtakunnallisillanaisjärjestöilläonTANE:ssaedustuspysyvinäasiantuntijoina,jamiesjärjestötovatosallistuneetTANE:ntoimintaan1980-luvun lopultalähtienmiesjaostonkautta.TANE:llaonollutperinteisestimyöstiivistä yhteistyötäsukupuoli-jatasa-arvotutkijoidenkanssa;tätäonedistänyterityisestineuvottelukunnantutkimusjaosto.Vuoden2001organisaatiouudistuksen jälkeenyhteistyötäkansalaisyhteiskunnantoimijoidenjatutkijoidenkanssa onvaikeuttanutresurssienpuute. Hallituksentasa-arvopolitiikanvalmistelussajatoimeenpanossatarvitaan kansalaisjärjestöjennäkemyksiäjaasiantuntemusta.Muunmuassatasa-arvoohjelmienjatasa-arvoakoskevanlainsäädännönvalmistelussatasa-arvoyksikkö kuuleekansalaisjärjestöjäjamuitakansalaisyhteiskunnantoimijoita.Samalla tavointasa-arvovaltuutettukäykeskustelujatasa-arvolainvelvoittamientahojenkanssajapitääniihinyhteyttä:näitäovatmm.viranomaiset,työnantajat jaoppilaitoksetsekätyömarkkina-jaopiskelijajärjestöt. Vuonna2009toimintansaaloittanutTasa-arvotiedonkeskusMinnaedistää omaltaosaltaantasa-arvoonliittyvänasiantuntemuksenjatutkimuksenkäyttöätasa-arvopolitiikanvalmistelussajalaajemmintasa-arvonedistämisessä. KeskusonsijoitettuSuomenyhteiskuntatieteelliseentietoarkistoon(FSD), jokatoimiiTampereenyliopistonyhteydessä.Minnantehtävänäonkootaja välittäätietoasukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksestaja hanketoiminnasta.Keskuspalveleelaajaakäyttäjäkuntaa,kutenviranomaisia, politiikantoimijoita,järjestöjä,opiskelijoitajatutkijoitasekämediaajakaikkiatasa-arvoasioistakiinnostuneita.Kotimaistentoimijoidenlisäksisetekee yhteistyötäerityisestiEU:ntasa-arvoinstituutin(EIGE)kanssa. 82 4. SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN 4.1 VALTAVIRTAISTAMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN SUOMESSA Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonstrategia,jonkaavullasukupuolinäkökulmajatasa-arvonedistämisentavoitesisällytetäänkaikkeen viranomaisvalmisteluunjapäätöksentekoon.Valtavirtaistaminenontullut tärkeäksiosaksisuomalaistatasa-arvopolitiikkaaviimeisenkymmenenvuoden aikana.Hallitusonohjelmassaanvuosille2007–2011sitoutunutedistämään tasa-arvoamäärätietoisestikaikessapäätöksenteossajavarmistamaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenvaltionhallinnonkeskeisiinprosesseihin. SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenperustuuSuomessasekäkansallisiinettäkansainvälisiinsitoumuksiin.ValtavirtaistamisenvarsinainenliikkeellelähtötapahtuiSuomessa1990-luvunpuolenvälinjälkeenYK:nPekingin toimintaohjelmanjaEU-jäsenyydenmyötä.AllekirjoitettuaanYK:nPekingin julistuksenjatoimintaohjelmanSuomisitoutuiarvioimaanpäätöstensukupuolivaikutuksiajatarkistamaantoimintapolitiikkansasukupuolinäkökulmasta. ValtavirtaistamisestatulimerkittäväosaPekingintavoitteitatoteuttavaa hallituksentasa-arvo-ohjelmaa1997–1999,jasekirjattiintavoitteeksimyös seuraavan,LipposenIIhallituksenohjelmaan.Sittemminseonvakiintunut yhdeksitasa-arvonedistämisenkeskeisistäkeinoista. Valtavirtaistamisenperusajatus,viranomaistenyhteisvastuutasa-arvon edistämisestä,onkuitenkinollutolemassajopitkään.Sesisältyymuunmuassa CEDAW-sopimukseen,jonkaSuomiratifioivuonna1986.Valtavirtaistaminen sisällytettiinmyöskansalliseentasa-arvolakiin(1986/609).Valtavirtaistamisen periaateonkirjattuAmsterdaminsopimuksesta(1997)lähtienmyösEU:n perustamissopimuksiin.Valtavirtaistaminenonollutkeskeinenosamyös yhteisön toimintasuunnitelmia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. ValtavirtaistaminenonlisäksimukanaEU:nrakennerahastoasetuksissaohjelmiensuunnittelunjatäytäntöönpanonohjaavanaperiaatteena. Suomessavaltavirtaistamisenideasisältyijokaikkienaikojenensimmäiseen hallituksentasa-arvo-ohjelmaan1980-luvunalussa.Vuosina1991–1992oli voimassaerillinenasetus,jonkamukaanjokaisenministeriöntuleelaatiatoiminnallinentasa-arvosuunnitelmatasa-arvolaintarkoituksentoteuttamiseksi. Ministeriöidensystemaattistatasa-arvotyötäonsitenpyrittykäynnistämään Suomessajosuhteellisenvarhain.Hallituksentasa-arvo-ohjelman(1997–1999) päätöksenmukaisestikäynnistettiinensimmäisetvaltavirtaistamishankkeet kuudessaministeriössä(UM,OPM,MMM,TM,YMjaSTM). Tasa-arvolakiin perustuva valtavirtaistamisvelvoite koskee kaikkea päätöksentekoaniinvaltakunnallisellakuinalue-jakuntatasollakin.Valtavirtaistamisen 83 edistymisestäkunnissaeiolesystemaattistatietoa.Joitakinhyviäesimerkkejä kuitenkinontiedossa.EsimerkiksiVantaallajaOulussaontehtystrategisen tasonpäätösvaltavirtaistamisentoteuttamisesta.Helsingissäpuolestaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonmukanatalousarvionlaadinnassa,ja monissakunnissasukupuolinäkökulmaaonsovellettuyksittäisillätoimialoilla kutenliikuntatoimessa.KunnatovatedistäneetvaltavirtaistamisentoteutumistamyöshyväksymälläEurooppalaisenperuskirjannaistenjamiesten välisestätasa-arvostapaikallishallinnossa.Peruskirjaonhyväksytty2.9.2009 päivätyntiedonmukaankymmenessäkunnassajamaakunnassasekäSuomen Kuntaliitossa3. Myöseduskunnallaonpäätöksentekijänäkeskeinenroolisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisessa.Valtavirtaistamisentulisiollaosaeduskunnan valmistelutyötäkutenesimerkiksilakiesityksenvaliokuntakäsittelyynjaasiantuntijakuulemisiinliittyväävalmistelua.Eduskuntavoiesimerkiksikiinnittää huomiotakuultavientahojenvalintaantaiasiantuntijoidensukupuolijakauman tasapainoon.Tuoreentutkimuksenperusteellanäitäkysymyksiäeitällähetkelläeduskunnassaotetariittävästihuomioon.Kuitenkinonhuomattava,että valmistelijantehtäväontarjotapäätöksentekijälleriittävästitietoaesityksen keskeisistävaikutuksista.Tästäsyystälakiesitystensukupuolivaikutustenarviointityöonsyytätehdäjoministeriöissävarsinaisenvalmistelunyhteydessä, jolloinsilläonmyösenemmänvaikutustaesityksensisältöön. 4.2 MITEN SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN ON SUOMESSA YMMÄRRETTY Tasa-arvoaedistetäänSuomessakaksoisstrategianavulla.Strategianyksipuoli onpoikkihallinnollinentasa-arvopolitiikka,jokasuunnitteleejatoteuttaa erityistoimiatasa-arvonesteidenpoistamiseksi.Toinenpuolionsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen,jokapyrkiisamaantavoitteeseenpolitiikan jahallinnontoimintatapojasekäprosessejamuuttamalla.Tavoitteenaon, ettäsukupuolinäkökulmajatasa-arvonedistämisentavoitenivotaanmukaan kaikkeenviranomaistoimintaan.Valtavirtaistaminenonhallinnollinenkeino sukupuolinäkökulmantuomiseksipoliittiseenprosessiin.Sitensilläeitarkoitetaesimerkiksiyksittäisiätasa-arvohankkeitaeripolitiikkasektoreilla. Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkansallinentoiminta-ajatus perustuuEuroopanneuvostonasiantuntijaryhmänmääritelmäänvuodelta 1998.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisellatarkoitetaanpoliittisten jahallintoprosessienuudelleenorganisoimista,parantamista,kehittämistä jaarviointia niin,ettäprosessientoimeenpanijatjatoteuttajatsisällyttävät itsesukupuoltentasa-arvonnäkökulmankaikkeenpolitiikkaanjahallintotoimiinkaikillatasoillajakaikissavaiheissa.Tässävaltavirtaistamisenmäärittelyssäonnähtykeskeisenäprosessienmuuttaminen,tasa-arvonäkökulman sisällyttäminenkaikkeentoimintaanjakaikillekuuluvatoteuttamisvastuu. Valtavirtaistamisentoiminta-ajatusperustuumyössukupuoltentasa-arvoon 3 84 Espoo, Helsinki, Kaarina, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku, Vantaa, Pohjanmaa ja Uusimaa. vaikuttavienasioidenhorisontaalisuuteen:tasa-arvonedistymisenedellytyksenäon,ettäkaikillapolitiikka-alueillaotetaansukupuolinäkökulma huomioon. Valtavirtaistaminenonymmärrettysukupuolineutraalien(jopasukupuolisokeiden)toimintatapojenmurtajana.Senkohteinaovatolleetvaltionhallinnonkeskeisetprosessit:lainsäädäntötyö,talousarvioesityksenlaatiminen, tulosohjaus,henkilöstöpolitiikka,tilastointijamerkittävätvaltionhallinnon hankkeetsekäohjelmat. Vuosikymmenenmittaanvaltavirtaistamisentoimeenpanonvoikatsoa kehittyneenperiaatteellisemmastapragmaattisempaansuuntaan.Yleisestä tasa-arvonedistämisenvelvollisuudestajayksittäisistäministeriökohtaisista tavoitteistaonsiirryttytarkempiinvastuumäärittelyihinjaprosessikohtaisiintoimenpiteisiin.Senvelvoittavuuttaonpyrittylisäämäänsisällyttämällä sukupuolinäkökulmanhuomioonottamisenvelvoiteerilaisiinvaltionhallinnon määräyksiinjaohjeistuksiin. Myöskäytetyttermitovatmuuttuneet.Parivuosikymmentäsittenpuhuttiin(tasa-arvonedistämisen)läpäisyperiaatteesta.Termiäkäytettiinetenkin opetuspuolella,jossapuhuttiinerilaistenkasvatusperiaatteiden(ml.tasaarvon)toteutumisestaopetuksessaläpäisyperiaatteella.Läpäisyperiaatejohti kuitenkintoisinaansiihen,etteiasiaaotettukunnollahuomioonmissään. Kansainvälinentermigender mainstreaminghaluttiin1990-luvunlopulla suomentaauudelleen,jasiitäalettiinkäyttääsanaasukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Suomessavaltavirtaistamisessaonalustaastiollutkysekumpaankinsukupuoleenliittyviennäkökulmientietoisestahuomioonottamisestaasioiden valmistelussajapäätöksenteossa.Onkorostettusitä,ettäsekänaistenettä miestenelämässävoiollaerityisiäelämäntilanteita,tarpeitajaolosuhteita, jotkatuleeottaahuomioon.Sukupuolinäkökulmatuonämäesillejatoimenpiteetvoidaanvalmistellaniin,ettänehyödyttävätsekämiehiäettänaisiaja lisäävättasa-arvoa.Valtavirtaistamisessajoudutaanuseinkäyttämääntilastollisianaistenjamiestenkategorioita,jotkavoivatkätkeäalleensekäsukupuolen moninaisuuttaettämuitatärkeitäihmisiämäärittäviätekijöitäjaeroja.Silti ontärkeäätuodaesiinmahdollistensukupuoltenvälistenerojenlisäksimyös ryhmiensisäisiäeroja,kutenikään,sosiaaliseenasemaanjaelämäntilanteeseenliittyväterotsekäottaahuomiooneritekijöidenristikkäisvaikutuksia. Valtavirtaistaminenedistääomaltaosaltaanhyväähallintoajakansalaisiaparemminpalvelevaapäätöksentekoa.Tavoitteenaonasioidenparempi valmistelujasellaistenpäätöstentekeminen,joillasaadaanaikaantoivottujavaikutuksiajavältetäänvälillinensukupuolisyrjintä.Tarkastelemalla valmisteltaviaasioitasukupuolinäkökulmastanouseeuseinesiinmuitakin asiaankeskeisestiliittyviäuusianäkökohtia.Kunsukupuolinostetaanesiin valmisteluasiakirjoihin,tuleehallinnostanykyistäläpinäkyvämpää. 85 4.3 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN VALTIONHALLINNON AVAINPROSESSEISSA SukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonkeskittynytSuomessahallinnon keskeistenprosessienmuuttamiseenniin,ettäniissä otettaisiinsukupuolinäkökulmahuomioon.Pyrkimyksenäonollutsisällyttääsukupuolinäkökulma osaksihallinnontoimintatapoja.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista ontähänmennessäkehitettyerityisestilainsäädännössä,talousarviossa,hankkeissajaohjelmissa,tulosohjauksessasekätilastoinnissajatiedonkeruussa. Sukupuolinäkökulmaaonpyrittyvahvistamaanmyöshenkilöstöpolitiikassa, jokakuitenkinonenemmäntasa-arvosuunnittelunkuinvaltavirtaistamisen ydinaluetta. Valtioneuvostotasonprosesseistavaltavirtaistaminenonedennytparhaiten lainsäädännönvalmistelussajatalousarvionlaadinnassa,joitavartenonlaadittu valtioneuvostotasoistaohjeistusta.Muissaprosesseissaohjeistukset,käytännötjamenetelmätovatkehitteillä.Systemaattistaseurantaaontoistaiseksi kehitettyjatoteutettuvainlainsäädännönjatalousarvionosalta. Lainsäädännön sukupuolivaikutusten arviointi Lainsäädännönsukupuolivaikutustenarviointionsisältynyttasa-arvo-jahallitusohjelmiinvuodesta2003lähtien.Valtioneuvostotasonsäädösvalmistelun ohjeistuksiinsukupuolinäkökulmaonsisältynytvuodesta2004.Hallituksen esityksenlaatimisohjeissa(2004)todetaan,ettäesityksissäonselostettava myösvaikutukseterisukupuoltenkannalta.Ohjeenmukaansukupuolivaikutustenarviointilainvalmistelussamerkitseesitä,ettäpyritäänetukäteen selvittämäänlainvaikutuksetnaisiinjamiehiin,jottalakiasovellettaessaei aiheutettaisivälillisestisyrjiviäsukupuolivaikutuksia.Erikseenkehotetaan kiinnittämäänhuomiotakotitalouksiinjasosiaaliturvaanliittyvienesitysten sukupuolivaikutuksiin. Sukupuolivaikutustenarviointionsisällytettymyöslaatimisohjettatäydentäviinsäädösehdotustenvaikutustenarvioinninohjeisiin(2007).Ohjeen mukaanonarvioitava,mitenvalmisteltavasääntelyvaikuttaayhteiskunnassanaisiinjamiehiinsekäheidänasemaansa.Sosiaali-jaterveysministeriönlaatimassaoppaassa(2003)annetaanselkeitäjakonkreettisiaohjeita sukupuolinäkökulmastatapahtuvanvaikutusarvioinnintoteuttamisestaja arviointiperusteista. Ensimmäinensukupuolivaikutustenarviointitehtiinvuonna2000työsopimuslainmuuttamisenyhteydessä.Jälkikäteentehdyssäarvioinnissakiinnitettiinhuomiotamuunmuassasiihen,etteilakituonutjuurikaanratkaisuja työ-japerhe-elämänyhteensovittamisenongelmiineikämääräaikaistentyöntekijöidenasemaan.Hyväesimerkkilainsäädännönsukupuolivaikutusten arvioinnistaontyöturvallisuuslainuudistus(2002),jonkavalmistelussasukupuolinäkökulmaotettiinalustaastihuomioon.Kolmikantaisentoimikunnan valmistelussaperinteinenkäsitystyöturvallisuudestalaajentuimiesvaltaisten alojenturvallisuusriskeistä(mm.työperäisettapaturmatjakuolleisuus)myös 86 sellaisiinriskeihin,jotkaovattyypillisiänaistyöntekijöillejanaisvaltaisille aloille(mm.häirintäjauupumus).Varhaisessavaiheessatoteutettusukupuolivaikutustenarviointiparansiesityksensisältöä. Sukupuolivaikutustenarviointientoteutuminenhallituksenesityksissä eivielätoistaiseksiolekovinyleistä.Vuosien2007−2009seurantatietojen mukaanvajaassakymmenesosassaesityksiäeriteltiinsukupuolivaikutuksia. Mainintasukupuolivaikutuksistapuuttuukokonaannoin85prosentista esityksiä.Oikeusministeriönparemmansääntelynohjelma,jokakiinnittää huomiotasäädösvalmistelunvaikutusarviointienmääräänjalaatuun,saattaa tulevaisuudessalisätäsukupuolivaikutustenarviointia. Sukupuolinäkökulma talousarviossa Talousarvionvaltavirtaistamiseenvelvoittavaohjeistusonsisällytettyvuodesta 2006lähtienvaltiovarainministeriönmääräykseentoiminta-jataloussuunnittelustasekäkehys-jatalousarvioehdotustenlaadinnasta.Määräyksessä todetaan,ettätalousarvioehdotuksenpääluokkaperusteluissatuleeesittää ”yhteenvetotarkastelusukupuolivaikutuksiltaanmerkittävästätalousarvioesitykseenliittyvästätoiminnasta”.Tämäedellyttääkussakinministeriössä toiminnanläpikäyntiäsukupuolinäkökulmasta. Talousarvioesityksensukupuolinäkökulmallatarkoitetaanesimerkiksisitä, ettähallinnonalanstrategiaa,tavoitteita,vaikuttavuuttajatoimenpiteitätarkastellaantalousarvionlaadinnanyhteydessämyössukupuolinäkökulmasta. Työtehdäänministeriönerisisältöalueillavastuuvirkamiestentoimesta. Talousarviostavastaavatvirkamiehetpuolestaanvarmistavat,ettäkeskeiset havainnotkirjataantalousarvioehdotukseen.Varsinainensukupuolivaikutusten arviointitehdääntalousarvioesitykseenliittyväätoimintaavalmisteltaessaja erityisestivarojenkohdentamistamäärittelevänlainsäädännön(nk.budjettilakien)valmistelunyhteydessä. Sukupuolinäkökulmanhuomioimisestatalousarvionlaadinnassaeitoistaiseksioleannettutarkempaakirjallistaohjeistusta.Ministeriötovatkin soveltaneetkirjaustasopivaksikatsomallaantavalla.Talousarviostavastaavillevirkamiehilleonjärjestettyjajärjestetäänmyösjatkossaperehdytystä aiheeseen. Vuoden2009talousarvioesityksenlaatimisenyhteydessäarvioitiin,miten sukupuolinäkökulma oli otettu huomioon ministeriöiden ehdotuksissa. Vuosien2007–2009talousarvioesityksistäilmeni,ettäosaministeriöistä toteuttilaatimismääräyksenkirjaustakattavamminkuinmuut.Tilanneon parantunutvuosivuodelta,muttasiltivuoden2009esityksessäkinvainpuolet ministeriöistänimesihallinnonalansasukupuolivaikutuksia,tasa-arvotavoitteitajaniidensaavuttamisenkeinoja. Suomessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on keskittynyt pikemminkinsukupuolinäkökulmansisällyttämiseentalousarvionlaatimisenprosessiinkuintalousarvionmäärärahapäätöstenvaikutustenarviointiin sukupuoltenkannalta.Tähänmennessäainoabudjetinsukupuolivaikutusten 87 arviointiontehtysosiaali-jaterveysministeriönpääluokanosaltavuonna 2005.SelvityksessätarkasteltiinSTM:npääluokansuoriasukupuolivaikutuksia,muunmuassatulonsiirtojajaniidenrahoitusta.Tällaistenselvitysten laatiminentoisimuillakinhallinnonaloillaarvokastalisätietoatalousarvion laadinnantueksi. Sukupuolinäkökulma hankkeissa ja ohjelmissa Valtavirtaistamisensisällyttäminenvaltionhallinnonhanke-jaohjelmatyöhönolivaltavirtaistamisenpainopisteenäensimmäistäkertaaVanhasenII hallituksenohjelmassa.Hankkeillajaohjelmillavaikutetaanuseinsuoraan kansalaistenelämään,janiillävoiollamyösmerkittäviäsukupuolivaikutuksia. Valtioneuvostosiirtyi2003–2007hallituskaudellaohjelmajohtamisen toimintamalliin,jonkayhtenäkeskeisenäosanaovathallituksenpoliittisia tavoitteita toteuttavat laajat poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat. Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenedistämisessäpolitiikkaohjelmat ovatolleethanketyönmerkittävinosa-alue,johononmyöskohdistettutoimenpiteitäkahdessaviimeisessätasa-arvo-ohjelmassa. VanhasenIhallituksenpolitiikkaohjelmistasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminentoteutuiosittainKansalaisvaikuttamisenpolitiikkaohjelmassa. Ohjelmateettiviidestähankkeestaanvaltavirtaistamisselvityksen,jonka pohjaltalaadittiintyökirjahankkeidentoteuttajille.Tavoitteenaoliauttaa toimijoitatunnistamaanhankkeidensamerkitystasa-arvonedistämisessä jaantaaideoitatyöhön.Sukupuolinäkökulmaeialunperinollutselkeästi mukanapolitiikkaohjelmissa,jasennivominenohjelmiinjälkikäteenosoittautuivaikeaksi.Prosessiosoitti,ettäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen onnistuuparhaiten,kunseotetaanhuomioonjosuunnitteluvaiheessa. Käynnissäolevassahallituksentasa-arvo-ohjelmassaonpäätetty,ettäkukin ministeriövaltavirtaistaasukupuolinäkökulmanpolitiikkaohjelmienlisäksi vähintäänyhteenmerkittäväänhankkeeseensa.Tarkoituson,ettäministeriöt käyttävättästätyöstäsaatujakokemuksiahanketyönkäytäntöjentarkasteluun sukupuolinäkökulmasta.Ministeriöidenvalitsemienhankkeidenvaltavirtaistamistaseurataanosanatasa-arvo-ohjelmanseurantaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tulosohjauksessa TulosohjaustaonSuomenvaltionhallinnossasovelletturunsaanvuosikymmenenajan.Tulosohjauksenavullasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen voidaanlaajentaaministeriöstähallinnonalantoimintaan.Tulosohjauksen kehittäminensukupuolinäkökulmastaonollutyhtenävaltavirtaistamisen painopisteenäkahdessaviimeisimmässätasa-arvo-ohjelmassa. Sosiaali-jaterveysministeriöontoiminutpilottiministeriönätulosohjauskäytäntöjenkehittämisessä.STMonedellyttänythallinnonalanvirastoiltajalaitoksiltavaltavirtaistamissuunnitelmienlaatimista.Tämätavoiteei vieläolekokonaantoteutunut,silläsuunnitelmapuuttuumoneltalaitokselta jalaaditutsuunnitelmatvaihtelevatlaadultaanjakattavuudeltaan.Työ-ja 88 elinkeinoministeriöonpuolestaanvelvoittanutohjattaviatahojanimeämään pilottihankkeita,joissasukupuolinäkökulmaotetaanhuomioon.Muiden ministeriöidentulosohjauskäytännöissäsukupuolinäkökulmaanonkiinnitettyhuomiotalähinnävainhenkilöstöönliittyvässätilastoinnissa,johon myösValtiokonttorintoimintakertomusohjevelvoittaatoimintakertomusten osalta.Tulosohjauksenvaltavirtaistamistaonsyytäjatkossakehittäämuun muassakeräämälläyhteenministeriöidenhyviäkäytäntöjäjajärjestämällä koulutustilaisuuksia. 4.4 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN TOTEUTUMINEN POLITIIKAN SISÄLLÖISSÄ Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenvaikuttaatoteutuessaanmyös politiikansisältöihin.Pyrkimyksenäonvalmistellajatoteuttaasukupuolisensitiivistäpolitiikkaakaikillahallinnonaloilla.Tulostennopeuttamiseksi sukupuolinäkökulmaaonvietyprosessienjarakenteidenlisäksisuoraanmyös politiikkasisältöihin,esimerkiksimuutamiinsukupuoltentasa-arvonkannalta merkittävimpiinvaltionhallinnonhankkeisiin.Tällaisiahankkeitaovatmuun muassakahdenviimeisimmänhallituksenkäynnistämätpolitiikkaohjelmat, kunta-japalvelurakenneuudistussekämuutamatsosiaali-jaterveyspolitiikan kehittämishankkeet.Tämätyöontoistaiseksiollutpistemäistäjareaktiivista, muttasiitäsaadutkokemuksetovatosaltaanauttaneetprosessienvaltavirtaistamisenkehittämisessä. Muutamatministeriötovatpyrkineetvahvistamaansukupuolinäkökulmaa osanatiettyjenpolitiikka-alueidensatoteutusta.Tällainenonmuunmuassa ulkoasiainministeriönkehityspolitiikka,jonkaerikäytännöissäjaeritasoilla sukupuolinäkökulmaonollutpoikkileikkaavastijopitkäänmukana. 4.5 VALTAVIRTAISTAMISEN RAKENTEET, TOIMIJAT JA RESURSSIT VALTIONHALLINNOSSA Hallituksentasa-arvopolitiikanvaltavirtaistamistoimetovattoistaiseksikeskittyneetpääosinvaltioneuvostoon,vaikkatasa-arvolainvaltavirtaistamisvelvoitekoskeekaikkiaviranomaisia.Ministeriöidenvälistäyhteistyötäontehty hallituksentasa-arvo-ohjelmaavalmistelevissajaseuraavissatyöryhmissä. Sukupuolinäkökulmansoveltamistaeivieläolesaatupysyväksiosaksiministeriöidentoimintaa.Valtavirtaistamisenvaltioneuvostotasonkoordinoinnista –suunnittelusta,ohjaamisesta,koulutuksestajaseurannasta–vastaasosiaali- jaterveysministeriöönsijoitettutasa-arvoyksikkö. Valtavirtaistamistyö ministeriöissä Tasa-arvolakivelvoittaajokaistaviranomaista,myösyksittäistäviranhaltijaa, edistämääntasa-arvoasuunnitelmallisestijatavoitteellisesti.Ministeriötovat kukinvastuussatämäntavoitteentoteuttamisestavaltavirtaistamisenkeinoin.Rakenteetjaresurssitvaltavirtaistamiseenovatkuitenkinministeriöissä 89 niukat.Tasa-arvonedistämistäonharvoinkirjattutoimenkuviinmuuallakuin henkilöstöhallinnontehtävissä.Virkamiehetovatpääasiassatoteuttaneetvaltavirtaistamistamuuntoimenohessa,jopahenkilökohtaiseenkiinnostukseen perustuen.Tyypillistäonollutmyösse,ettätasa-arvonedistäminenonhankkeistettujasijoitettuhallinnonulkopuolelleelipoisministeriönvaltavirrasta. Ministeriöidentasa-arvosuunnitelmatovatkeskittyneethenkilöstöpoliittiseen tasa-arvoon,eikäniissäolekäsiteltyhallinto-jatoimintatapojenkehittämistä. Ontärkeää,ettäjokaisenhallinnonalanasiantuntijavirkamiehetovat tietoisiapäätöksentaivalmisteillaolevanasianvaikutuksestatasa-arvoon. Yksittäinenviranhaltijataityöryhmäonavainasemassa,kunvaltavirtaistamista toteutetaanesimerkiksiarvioimallasukupuolivaikutuksiaosanasäädösvalmisteluataiottamallasukupuolinäkökulmahuomioonmeneilläänolevassa projektissa. Hallituksentasa-arvo-ohjelmavuosille2008–2011edellyttäätoiminnallistentasa-arvotyöryhmienperustamistaministeriöihin.Toiminnalliset tasa-arvotyöryhmätvahvistavatvaltavirtaistamisentoimeenpanoajaseurantaa ministeriöissä.NiidentehtävänäonsiirtääministeriöntoimintojenvaltavirtaistamisenkoordinointivastuutaSTM:ntasa-arvoyksiköltäjaministeriöiden yksittäisiltävirkamiehiltäkokoorganisaatiolle. Vuoden2010syksyynmennessäkymmenenministeriötäoliperustanut tasa-arvotyöryhmäntaiuudistanutolemassaolevaatasa-arvotyöryhmääsiten, ettäsentehtäväksiannettiintoiminnallisentasa-arvonedistäminenhallituksentasa-arvo-ohjelmakirjauksenmukaisesti.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenohellatyöryhmientehtäviinkuuluumonissaministeriöissä yhdenvertaisuudenedistäminenjahenkilöstöpoliittisentasa-arvosuunnitelmantekeminentaipäivittäminen.Monettyöryhmättoimivataktiivisessa vuorovaikutuksessaministeriönjohdonkanssa,mikäonkinedellytysniiden työnonnistumiselle.Toiminnallisestatasa-arvotyöryhmästäonsaatuhyviä kokemuksiaesimerkiksisosiaali-jaterveysministeriöstäjatyö-jaelinkeinoministeriöstä.Valtavirtaistamisenorganisoiminen,vastuidenselkiyttäminen ministeriöissäjaministeriöidenvälisenyhteistyönrakentaminenvahvistavat tasa-arvo-osaamista. Poikkihallinnollinen yhteistyö Valtavirtaistaminenkoskettaakaikkiaministeriöitäyhtäläisesti.Siksiministeriöidenyhteisillätyöryhmilläonmerkittäväasemakeskustelufooruminaja vuorovaikutteisenatietokanavanaministeriöidenvälilläsekäministeriöiden javaltavirtaistamistakoordinoivantasa-arvoyksikönvälillä.Hallituksentasaarvo-ohjelmanseurantatyöryhmäolikevääseen2010astiainoapoikkihallinnollinenvaltavirtaistamisentoimeenpanoaohjaavajaseuraavayhteistyöelin. Lisäksihallinnonjaaluekehityksenministerityöryhmäjakansliapäälliköttulevatkäsittelemäänvaltavirtaistamisenedistymistäsäännöllisesti.Tämäparantaamerkittävällätavallavaltavirtaistamisenpoikkihallinnollistaohjaustaja vahvistaatoimeenpanoa.Ministeriöidentoiminnallistentasa-arvotyöryhmien 90 verkostoaloittitoimintansakeväällä2010.Verkostokokoaayhteenministeriöissätasa-arvotyötätekeviäjakamaanhyviäkäytäntöjäjakokemuksia. Tasa-arvoyksikkö valtavirtaistamisen koordinoijana Vastuusukupuolinäkökulmansisällyttämisestätoimintaanelivaltavirtaistamisestaonjokaisellaorganisaatiollaitsellään.Sosiaali-jaterveysministeriöön sijoitettutasa-arvoyksikköeisiistoteutavaltavirtaistamistaministeriöissä, kunnissa,tutkimuslaitoksissataimuuallayhteiskunnassa.Sentehtävänäon suunnitella,koordinoidajatukeamuidenviranomaistentyötäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseksikeskittyenerityisestivaltioneuvostontoimintaan. Hallitusohjelmat,hallituksentasa-arvo-ohjelmatjatasa-arvolakiasettavatvaltavirtaistamisenyleisentavoitteen.Tasa-arvoyksikkösuunnitteleeja kehittääkeinojanäidentavoitteidensaavuttamiseksi.Sepyrkiivaikuttamaan valtioneuvostonjaministeriöidenprosesseihinjakehittämäänniitäsukupuolinäkökulmanhuomioonottaviksi.Valtavirtaistamisentavoitteenaon parantaakeskeisiäohjeistuksiajasääntöjä,eitoteuttaapoikkeusmenettelyjä taiyksittäisiätasa-arvohankkeita. Tasa-arvoyksikkötuottaavaltavirtaistamisentueksiministeriöillekoulutusta,oppaita,ohjeistustajaselvityksiä.Niidenavullapyritäänlisäämään tietoa,muuttamaanasenteitamyönteisemmäksijakasvattamaanosaamista. Yksikköantaamahdollisuuksienmukaantukeajaneuvontaamyösvaltioneuvostonulkopuolisilleorganisaatioille. Tieto ja tilastot valtavirtaistamisen perustana Tasa-arvonedistäminenjavaltavirtaistaminentarvitsevattuekseenperustietoa yhteiskunnasta,hallinnonprosessientuntemista,tasa-arvotietoajasukupuolenmukaaneriteltyjätilastojasekäsukupuolisensitiivistätutkimustietoa. Tilastojensukupuolineutraaliudestaluopuminenonollutyksiensimmäisistävaltavirtaistamisentavoitteista.Ilmansukupuolittaineriteltyätilastotietoajaanalyysejakehittämistyöntekeminenjamuutoksenseuraaminen onmahdotonta. Sukupuoltentasa-arvoakoskevantiedontarveonkasvanut,jakäytettävissäolevatietoonlisääntynytmuunmuassatutkimustenjaerihankkeiden myötä.Hallituksentasa-arvo-ohjelmissa(1997–1999ja2003–2007)pyrittiintukemaansukupuolinäkökulmansisällyttämistätilastointiinjatiedon tuottamiseen. Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkehittämistäjaseurantaavarten tarvittavattiedotonkoottuerihallinnonalojenjatutkimuslaitostenselvityksistä,tilastoistajatutkimuksista.Viimevuosinatietoaonollutparemmin saatavilla,kunsukupuolineutraalistatilastoinnistaonyhäuseamminsiirrytty miehetjanaiseteritteleviintilastoihin.Suuriosaministeriöitäpalvelevista tutkimuslaitoksistaeikuitenkaanedelleenkääntuotariittävästieriteltyätietoa. Lisäksiongelmanaovatpuutteettilastotietojenanalysoinnissajajohtopäätös- 91 tentekemisessä.Näinollenmyöstoimenpiteetjäävätsukupuolineutraaleiksi, eikäniitäkyetäkohdentamaanriittävästi. Valtavirtaistamisesta annettu koulutus ja muu ohjeistus Sukupuolinäkökulmaonmonillevirkamiehillevielätuntematonaihe,jasiksi tarvitaanlisäätietoajakoulutusta.Valtavirtaistamiskoulutustenaiheinaovat olleetmuunmuassatalousarvionvaltavirtaistaminen,sukupuolivaikutusten arviointilainvalmistelussajasukupuolenmerkitystilastoissa. Virkamiestenvaltavirtaistamistyöntueksiontuotettuohjeita.Tärkein näistälieneeedelleenSTM:nlaatimaopassukupuolivaikutustenarvioinnin tueksi.Selaadittiinalunperinsäädösvalmistelunvaikutusarviointientarpeisiin,muttaseosoittautuikäyttökelpoiseksityövälineeksimyösmuiden hankkeidenjatoimenpiteidenvalmistelunyhteydessä.Erillisiäohjeitaon laadittumyöstapauskohtaisestimuunmuassakunta-japalvelurakenneuudistuksentoteuttajillesekäpolitiikkaohjelmienkäyttöön.Osassaministeriöitäonmyösomiavaltavirtaistamisohjeita.Esimerkiksisisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelmassaohjeistetaansukupuolivaikutustenarviointiin lainsäädännönjahallinnonalaakoskevienohjeistustenvalmistelussa. Sukupuolisilmälasien käyttöön opastavat hankkeet Valtioneuvostotasonvaltavirtaistaminensai2007–2008ylimääräisenresurssin kahdestamääräaikaisestaSukupuolisilmälasit-hankkeesta,jotkarahoitettiin EU:nkomissionProgress-ohjelmasta.Hankejärjestijokaisessaministeriössä valtavirtaistamiskoulutustasekäministeriönjohtoryhmälleettäkokohenkilöstölle.Lisäksihankkeessalaadittiinvaltavirtaistamisenverkkosivutjaesite. Hankkeettukivatministeriöidentoiminnallistentasa-arvotyöryhmientyön käynnistymistäjavakiintumistasekäkehittivätvaltavirtaistamisenverkkopalveluajavaltavirtaistamiskäsik irjan.Hankkeidenaikanakäynnistettiinmuun muassavaltavirtaistamisenpidemmänaikavälinstrateginensuunnittelutyö jaaloitettiinseurantajärjestelmänrakentaminensekäpystyttiintarjoamaan yksilöityätukeaministeriöille.Etenkintoiminnallistentasa-arvoryhmien perustaminenvauhdittui,kunjohtoryhmätjatoiminnallistentyöryhmien jäsenetsaivatkoulutuksissalisätietojaniidentoiminnantarkoituksestaja toteutuksesta. Hankkeidenmyötävaltavirtaistaminensailisäänäkyvyyttäjatavoitti aikaisempaapaljonsuuremmanjoukonvirkamiehiä.Käytännössähankkeet antoivattukeajaapuvälineitäministeriöidentasa-arvotyöllejasitouttivatmyös organisaatioidenjohtoa.Tarvevastaavalletoiminnallehankkeidenpäätyttyä onsuuri. 4.6 VALTAVIRTAISTAMISEN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Viimeistenparinvuodenaikanavaltavirtaistamisentoimeenpanonseurantaan onkiinnitettyerityistähuomiota.Etenkinsäädösvalmistelunjatalousarvion 92 osaltaonpyrittytuottamaanvertailevaatietoavaltavirtaistamisentoteutumisestaministeriöissä.Systemaattisetseurannanmekanismitovatkuitenkinvasta kehitteillä.YleistenseurantatietojenkokoaminenonSTM:ntasa-arvoyksikön vastuulla.Valtavirtaistamisenperusperiaatteenmukaisestivaltionhallinnon avainprosesseistavastaavientahojentulisikuitenkinosaltaanhuolehtiamyös seurannasta.Osaseurannastaonluontevaavastuuttaaministeriöille. Tasa-arvoyksikköonseurannutjomuutamanviimevuodenajankarkealla tasollasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisentoteutumistasäädösvalmistelussajatalousarvionlaadinnassa.Säädösvalmistelunosaltaonseurattu vuositasollasitä,mitensuuressaosassahallituksenesityksistäoneriteltyerikseensukupuolivaikutuksia.Tämäosuusonollutviimevuosinahiemanalle kymmenenprosenttia.Seurannanongelmanaonmuunmuassase,ettäse kohdistuuvainlopulliseenesitykseeneikäkokovalmisteluprosessiin.Tästä syystäeiolemahdollistasaadatietojasiitä,mitensukupuolivaikutuksiaon arvioitutaimitkäovatolleetesteenäarvioinnintoteuttamiselle.Vertailutiedot ovatlisäksiesitys-eivätkäministeriökohtaisia,jotenvertailuministeriöiden välilläontässäsuhteessahankalaa.Tarkoituson,ettäjatkossaseurannassa siirrytäännykyistälaadullisempaansuuntaanjaarvioidaanmyössitä,missä esityksissäsukupuolivaikutustenarviointiolisiolluttarpeen. Talousarvion laadinnassa on seurattu valtioneuvoston eduskunnalle antamaatalousarvioesitystä.Valtiovarainministeriönohjeistuksenmukaan kunkinpääluokanaltatuleelöytyäyhteenvetotarkastelusukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta. Laatimismääräyksen(2006)voimaantulonjälkeenministeriöidenyhteenvetotarkastelutovatyleistyneet. Tasa-arvoyksikkö on yleisellä tasolla seurannut sukupuolinäkökulmantoteutumistahallituksenpoikkihallinnollisissapolitiikkaohjelmissa. Politiikkaohjelmientoteutuksessasukupuolinäkökulmaeioletoistaiseksi toteutunutriittävästi.Muuvaltavirtaistamisenseurantaontoteutettuosana hallituksentasa-arvo-ohjelmanseurantaa,jaseurantatiedotovatolleetpitkältiministeriöidenomanarvioinninvarassa.Jatkossaontarpeenkehittää yhtenäisiäseurannankäytäntöjämuunmuassahankkeidenjaohjelmiensekä tulosohjauksenseurantaavarten. 93 5. PÄÄTÖKSENTEKO Naistenosuudenlisääminenpoliittisessapäätöksenteossaonollutjopitkään yksihallituksentasa-arvopolitiikantavoitteista.Tasa-arvoinenjademokraattinenpäätöksentekoedellyttää,ettämiehilläjanaisillaonyhtäläiset mahdollisuudetosallistuapäätöksentekoonerisektoreilla.Tässäluvussatarkastellaanpoliittistajataloudellistapäätöksentekoakoskeviahallituksentasaarvopoliittisiatavoitteitasekäniidentoteutumistaviimeisenvuosikymmenen aikana.Vaikkapäähuomioonviimeisenkymmenenvuodenajanjaksossa, mukanatarkastelussaonmyös1990–luvunpuoliväli,jollointasa-arvolain kiintiösäännöstulivoimaan. Monethallituksentavoitteistaovatkeskittyneetnaistenlukumääräisen edustuksenkasvattamiseenpäätöksenteoneritasoilla.Sukupuoltentasapuolinenedustuspäätöksenteossaonkinkeskeinenosademokratiantoteutumista.Määrällistentasa-arvotavoitteidenlisäksihallituksenpolitiikassa ovatkuitenkinviimevuosinanousseetesiinlaadullisemmatpäätöksenteon tasa-arvoonliittyvätkysymykset,kutensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenpäätöksenteonsisältöihinjademokratianjakansalaisvaikuttamisen edistämiseen.Samoinsukupuolinäkökulmaanontärkeäkiinnittäähuomiota edistettäessävähemmistöryhmienosallistumismahdollisuuksia. 5.1 PÄÄTÖKSENTEKOA KOSKEVAT TASA-ARVOPOLIITTISET LINJAUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Hallitusohjelmantasollapäätöksenteontasa-arvoisuusoliensimmäisenkerranesilläJäätteenmäenhallituksen(17.4.2003–24.6.2003)ohjelmassa,jossa mainittiinnaistenmääränlisääminenpoliittisessajataloudellisessapäätöksenteossa.SamakirjaussiirtyiVanhasenIhallitusohjelmaan.VanhasenII hallituksen(2007–)ohjelmaan,jotamyösKiviniemenhallitustoteuttaa,on kirjattutavoitteeksinaistenurakehityksenjanaisjohtajuudensuunnitelmallinenedistäminensekäjulkisellaettäyksityiselläsektorilla. Naisten määrän lisääminen päätöksenteossa on sisällytetty kaikkiin kolmeentarkastelussamukanaolevaanhallituksentasa-arvo-ohjelmaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 1997–1999 mainitaanpäätöksentekoonliittyvinätavoitteinanaistenvaikutusmahdollisuuksienlisääminen maa-jametsätaloudessa,naisjärjestöjenvaltiontuenvakinaistamismahdollisuudenselvittäminensekänaistenosuudenkasvattaminen30prosenttiin vuosina1997–1999asetettavissavaltionliikelaitostenjavaltionyhtiöiden johtoelimissä.Lisäksimainitaanvähemmistöryhmiinkuuluviennaistenvaikutusmahdollisuuksienedistäminen. 94 Tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 2004–2007painotettiinnaistenosuuden lisäämistäpoliittisessapäätöksenteossasiten,ettäkannustetaanerilaisia poliittisiaryhmiälisäämäännaistenosuuttaehdokkainasekäkotimaisissa ettäkansainvälisissäjaEU-tasontoimielimissä.Lisäksiohjelmantavoitteena olinaistenmääränlisääminenvaltionhallinnonylimmässäjohdossajanaisten osuudenkasvattaminen40prosenttiinvaltionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissa. Vuosien2008–2011 tasa-arvo-ohjelmassa päätöksentekoonliittyvätkirjauksetkeskittyvätnaistenurakehitykseenjanaisjohtajuuteen.Tavoitteenamainitaanedelleennaistenosuudenkasvattaminen40prosenttiinvaltionyhtiöiden javaltionosakkuusyhtiöidenhallituksissa.Lisäksimainitaanvuoropuhelu yksityissektorinkanssanaistenurakehityksenedistämiseksi.Myösnaisten osuudenkasvattamiseenvaltionhallinnonjohdossakiinnitetäänhuomiota, samoinkuintarpeeseenkootaentistätäsmällisempiätilastotietojanaisten urakehityksestäjanaisjohtajuudesta. Hallitusohjelmien ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteiden ja toimenpiteidenlisäksitasa-arvoapäätöksenteossajapäätöstenvalmistelussaonedistettySuomessalainsäädännön,erityisestitasa-arvolainavulla. Merkittävimpiäviimeaikaisialainsäädännöllisiäuudistuksiatälläalueellaon vuonna1995voimaantulluttasa-arvolainkiintiösäännös,jokakoskeesekä valtiollistaettäkunnallistapäätöksentekoa. 5.2 EDUSTUKSELLINEN POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO Suomalaiset naiset ovat verrattain hyvin edustettuina edustuksellisessa poliittisessapäätöksenteossa.Kansainvälisissävertailuissa4Suomisijoittuu kärkisijoillenaiskansanedustajienosuudessa(40%,2010)mitattuna.Myös kunnanvaltuustoissanaistenosuusonkasvanutlähes37prosenttiin.Suomen ensimmäinennaispresidentti,TarjaHalonen,astuivirkaanvuonna2000,ja parhaillaankäynnissäolevatoinenpresidenttikausijatkuuvuoteen2012. Naistenmääränkasvupolitiikassaeiolekuitenkaanollutitsestäänselvyys,vaanseonvaatinutpoliittistatahtoajakonkreettisiatoimenpiteitä. EsimerkiksiAnneliJäätteenmäenhallitustamuodostettaessavuonna2003 kiinnitettiinerityistähuomiotasukupuoltentasapuoliseenedustukseen,ja tällöinhallitukseennimitettiinensimmäistäkertaayhtäpaljonnaisiajamiehiä. Lisäksihallitusohjelmaan2003−2007kirjattiintavoitteeksinaistenmäärän lisääminenpoliittisessapäätöksenteossa. Poliittinenpäätöksentekoonkehittynytviimeisenvuosikymmenenaikana määrällisestitasa-arvoisemmaksi,kunnaistenosuussekäehdokkaistaettä valituistaonkasvanut.Tämäontapahtunutilmanlainsäädännöllisiäkiintiöitä. Kutentasa-arvo-ohjelman2004–2007loppuraportissatodetaan,hallituksella 4 EU-tason vertailevaa tilastotietoa sukupuolten tasa-arvosta päätöksenteossa on saatavissa EU:n päätöksentekoa koskevasta tilastopankista (Database on women and men in decision-making positions, http://ec.europa.eu/ social/). Tuorein pohjoismainen selvitys aiheesta, ks. Kön och makt i Norden -hankkeen Suomea koskeva osuus, Hart, Kovalainen, Holli, 2009. 95 eiolesuoriakeinojavaikuttaaesimerkiksipuolueidenehdokasasetteluun. Hallitusvoikuitenkinherättääkeskusteluajapitäätasa-arvoteemojayllä myösvaalienehdokasasetteluunliittyen.Lisäksisukupuoltentasapuolisen edustuksentoteutumiseenhallituksenkokoonpanossavoidaanvaikuttaasuoraanpoliittisillapäätöksillä. Hallitus Hallituksissanaistenosuusonviimeistenkymmenenvuodenaikanaollut jatkuvastiyli40prosentin.VanhasenIIhallituksessanaistenosuusnousi60 prosenttiin,mikäonsuurempikuinmissäänmuuallamaailmassa. Useitavuosikymmeniäkestänyttävahvaaministerinsalkkujensukupuolenmukaistajakautumistaalettiinpurkaa1990-luvulla,jolloinesimerkiksi puolustusministeriksijaulkoministeriksivalittiinensimmäistäkertaanainen. Kesäkuussa2010Suomeenvalittiintoinennaispääministeri.Ensimmäisenvaltiovarainministerintehtäviäonkuitenkinainahoitanutmiespuolinenministeri. Nykyisinhallituksentyöskentelyynvaikuttavatmyöspoliittisetvaltiosihteerit,jotkatoimivatministerienapunapoliittisessaohjauksessajaasioiden valmistelussa.Nykyisessähallituksessapääministerinlisäksikymmenellä ministerilläonvaltiosihteeri.Yhteensäyhdestätoistavaltiosihteeristänaisia onviisi.Valtiosihteereilläonmerkittävääpoliittistavaltaa,jotenmiestenja naistentasapuolinenedustusvaltiosihteerintehtävissäontärkeää. Myösministerivaliokuntientasapuoliseensukupuolijakaumaanontärkeä kiinnittäähuomiota.Nykyisenhallituksenministerivaliokunnistaulko-ja turvallisuuspoliittisessajaEU-ministerivaliokunnassanaisiajamiehiäonyhtä paljon;raha-asiainvaliokunnassanaistenosuuson33%jatalouspoliittisessa ministerivaliokunnassa25%(ks.Tilastoliite). Eduskuntavaalit Naistenosuuseduskuntavaaliehdokkaista,saaduistaäänistäjaedustajanpaikoistaonedelleenpienempikuinmiesten.Suomessaeiolekäytössäehdokaskiintiöitä,muttamonillapuolueillaonkuitenkinomiasuosituksiamiestenja naistentasapuolisestaasettamisestaehdolle.Puolueidenomatnaisjärjestöt ovatajaneetjopitkääntasapuolisempaaehdokasasettelua.Viimeaikaisissa vaaleissasuurimmallaosallapuolueistaonkinollutehdokaslistoillaannoin 40prosenttianaisia. Naistenosuussekäehdokkaistaettävalituistanousimelkolineaarisesti vuoteen1991asti(ks.Tilastoliite).Vuosina1995ja1999naistenosuus ehdokkaistakuitenkinlaskiedellisiinvaaleihinverrattuna.Vuonna1995 tämänäkyimyösnaistenosuudessavalituistakansanedustajista,kunosuus laski39prosentista34prosenttiin.Viimeaikaisissaeduskuntavaaleissanaisten osuusonolluttaashienoisessanousussa.Naistenosuusvalituistaheijastelee naistenmäärääehdokkaina,jotentasapuolinenehdokasasetteluontärkeää. Naisetovatolleeteduskuntavaaleissamiehiäaktiivisempiaäänestäjiävuodesta1987asti.Tutkimustenmukaanmiehetsuosivatäänestäessäänoman 96 sukupuolensaedustajaa,kuntaasnaistenäänetjakautuvattasaisemminsekä miehilleettänaisille. Kunnallisvaalit Toisinkuinmonissamuissamaissa,Suomessanaistenosuuskunnanvaltuustoissaolipitkäänalhaisempikuineduskunnassa.Kuitenkin1990-luvunalussa kuntatasollarikottiin30prosentinraja,javiimeisenkymmenenvuodenaikana naisvaltuutettujenosuusonnoussutlähes37prosenttiin.Naisedustuksen vaihteluerikuntienjaalueidenvälilläonedelleenmerkittävää.Yleensänaisvaltuutettujaonenemmänvauraissakaupunkikunnissakuinpienissä,maaseutuvaltaisissajaköyhemmissäkunnissa,joskintämäyhteysonvähentynyt ajanmyötä.Samoinpuolueidenvälilläonnaisvaltuutettujenosuudessaollut selkeitäeroja,muttaviimevuosinanämäerotovatpienentyneet.Naisten osuuskuntavaalienehdokkaistaonkasvanutjatkuvasti,muttavastavuoden 2008vaaleissanaisiaasetettiinehdolleensimmäistäkertaayli40prosenttia. Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt SuomestatuliEuroopanUnioninjäsenvuonna1995,jonkajälkeenEuroopan parlamentinvaalitonjärjestettyneljäkertaa.EnsimmäisissäSuomessajärjestetyissävaaleissavuonna19965naisiajamiehiätulivalituiksiyhtäpaljon. Seuraavinavaalivuosina1999ja2004naistenosuusvalituistasuhteessaedellisiinvaaleihinkuitenkinlaski.Vuonna2009naistenosuusvalituistanousi 62prosenttiin(8naisedustajaa13:sta),jokaonEU-maidenkorkeinosuus. Euroopanparlamentissaonnykyisinyhteensä736jäsentä,joistanaisiaon 35prosenttia. Euroopanunionin27komissaaristanaisiaonyhdeksän.Euroopanunionin jäsenmaillaonvaltanimetäkomissaariehdokkaatjasitenvaikuttaakomissionkokoonpanoon.EU:njäsenmaatovatkuitenkinesittäneetpääasiassa miesehdokkaita. VanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2004–2007)onkiinnitetty huomiota kansainvälisten päätöksentekoelinten tasa-arvoisuuteen. Ulkoministeriöonpyrkinytomaltaosaltaanasettamaankansainvälistentoimielintenehdokkaiksitaijäseniksientistätasapuolisemminnaisiajamiehiä. Ehdokas-jajäsenvalinnoistajaniidentasa-arvoisuudestaeiolesaatavillasystemaattisestitilastotietoja,jotentasa-arvo-ohjelmientavoitteidentoteutumista ontässäsuhteessavaikeaarvioida. 5.3 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO VALTIONHALLINNON PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA Vaaleillavalittujenpäätöksentekoelintenlisäksiontärkeäkiinnittäähuomiota siihen,mitensukupuoltentasa-arvototeutuupäätöksenteonvalmistelussa, kutenvaltionhallinnonjohtopaikoillasekävaltionhallinnonvalmistelevissa toimielimissä. 5 Eduskunta valitsi vuonna 1994 ensimmäiset Suomen edustajat omasta keskuudestaan. 97 Naiset valtionhallinnon johtopaikoilla Kutenoheisestataulukostaonhavaittavissa,naistenosuusvaltionhallinnon ylimmässäjohdossaonnoussuthuomattavasti2000-luvulla.Naistenosuuteen valtionhallinnonjohtotehtävissäonkinkiinnitettyerityistähuomiotaviimeistenhallitustenaikanajanostettuesiinkonkreettisiatoimenpiteitäosuuden nostamiseksi.Kuitenkinylimmässäjohdossanaistenosuusjääedelleen28 prosenttiin,vaikkanaistenosuusvaltionhenkilöstöstäonlähespuolet.Naisten korkeakoulutustasojaosallistuminenvaltionhallinnontehtäviineivätnäin sellaisenaanheijastunaistenmääräänjohtavillapaikoilla.Myöskäänmiesvaltaisenjohtajistoneläköitymineneiolenopeastinostanutnaisjohtajienmäärää, vaikkatämänsuuntaisiaarvioitaonesitetty.Näkyvienmyönteistenmuutosten aikaansaamiseksitarvitaanedelleenerityisiätoimia. Naisten osuuden kehittyminen valtionhallinnon johtotehtävissä6 Vuosi Ylimmästä johdosta Johtoon kuuluvista Muista esimiehistä % % % % 13,0 16,5 29,5 45,1 1997 Koko henkilöstöstä 1998 23,8 30,0 45,8 1999 25,9 27,8 46,1 2000 12,0 2001 2002 15,2 31,7 36,6 46,4 30,7 34,3 47,8 32,6 37,8 48,2 2003 21,9 33,1 38,4 48,4 2004 22,6 35,7 39,2 49,0 2005 24,3 32,7 38,3 49,1 2006 25,1 29,1 23,6 49,1 2007 26,2 29,9 23,9 49,8 2008 27,5 31,0 25,3 49,6 2009 27,6 33,8 27,3 49,6 2010 28,2 Lähde: Valtiovarainministeriö. Naisjohtajienosuudenkehittymistäkuvaavientilastotietojentuottamisestasovittiinvuonna2002.Valtiovarainministeriönhenkilöstöosastokerää tarkempiatietojanaistenosuudestavaltionhallinnonjohtopaikoillaYLVAseurantajärjestelmän7kautta. Naistenvähäiseenmääräänvaltionhallinnonjohdossaonkiinnitettyhuomiotakahdessaviimeisessähallituksentasa-arvo-ohjelmassa.Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaanvuosille2004–2007kirjattiintavoitteeksivaltionhallinnossaavautuviinjohtajavirkoihinhakeviennaistenmääränlisääntyminen 6 Ylimpään johtoon on laskettu valtiovarainministeriön mallin mukaan ministeriöiden ylin johto (valtiosihteerit, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt ja vastaavat) ja virastojen ylin johto (pääjohtajat, ylijohtajat virastojen päälliköinä, maaherrat, oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, puolustusvoimain komentaja, valtakunnansyyttäjä ja muut vastaavat, jotka ovat virastopäällikön asemassa). Johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat ylä- ja keskitasolla sekä tulosyksikköjen ja vastaavien vastuuyksikköjen johtajat. Muihin esimiehiin kuuluvat toimenkuvat, joissa työnjohtamisen ja esimiestehtävien osuus työajasta on yli puolet. 7 Ylimmän johdon vaativuudenarviointijärjestelmä. 98 niin,ettänoinpuoletnimitetyistäolisinaisia.Sukupuolinäkökulmapyrittiinentistäparemminhuomioimaanrekrytointiprosessinkaikissavaiheissa. JatkossatarkemmattiedothakijoistatullaankirjaamaanValtiokonttorin Heli-rekrytointijärjestelmään,jotenhakijoidenseuraaminensukupuolittain eriteltyinätuleemahdolliseksi. Tasa-arvo-ohjelmassa2004–2007olilisäksitavoitteenavaltionnaisjohtajienverkostoitumisentukeminen.Valtiovarainministeriöontukenutvuonna 2002perustettuaNaisjohtajat–urallaeteenpäin-verkostoa2004–2006. Verkostotapaamisiaonjärjestettymyöshankkeenpäättymisenjälkeen. Tasa-arvo-ohjelmassa2008–2011onedelleentavoitteenakasvattaanaisten määräävaltionhallinnonjohdossa.Naistenurakehitystävaltionhallinnossa edistävätyöryhmä(2009)ehdottitoimenpiteitä,joidenavullanaistenosuutta voidaankasvattaasekähakijoistaettänimitetyistäkaikissavaltionhallinnon esimies-jajohtotehtävissä.Toimenpidesuosituksetkeskittyvätvaltionhallinnon rekrytointikäytäntöihin,johtamiskoulutukseenjaesimiestenrooliinnaisten urallaetenemisentukemisessa. Naisten ja miesten edustus valtionhallinnon komiteoissa ja työryhmissä Hallitusohjelmienjahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteidenjatoimenpiteidenlisäksitasa-arvoapäätöksenteonvalmistelussaonedistettySuomessa jopitkäänlainsäädännönavulla.Vuonna1995tasa-arvolakiinlisättiinkiintiösäännös,jonkamukaan”valtionkomiteoissa,neuvottelukunnissajamuissa vastaavissatoimielimissäsekäkunnallisissatoimielimissälukuunottamatta kunnanvaltuustojatuleeollasekänaisiaettämiehiäkumpiakinvähintään40 prosenttia,jolleierityisistäsyistämuutajohdu”.Vuoden2005tasa-arvolain uudistuksessalakiinlisättiinmainintamyösehdokkaidennimeämisestä. Nykyisenlainmukaanviranomaistenjakaikkienniidentahojen,joitapyydetäännimeämäänehdokkaitakiintiöpykälässämainittuihintoimielimiin, tuleemahdollisuuksienmukaanehdottaasekänaistaettämiestäjokaista jäsenpaikkaakohden.Toimielintenasettamistavalmistelevanviranomaisentehtävänäonhuolehtiasiitä,ettäkiintiösäännöstänoudatetaan.Lisäksi onhuomattava,ettäsukupuoltentasapuolisenedustuksenperiaateulottuu julkishallinnonjohto-jahallintoelimiin,muunmuassavaltionvirastojenja laitostensekäliikelaitostenjohtoelimiin(hallintoneuvosto,johtokuntatai muuluottamushenkilöistäkoostuvajohto-taihallintoelin). Kansainvälinentasa-arvopolitiikkajaerityisestiYK:nnaistenoikeuksien sopimuksenratifiointiSuomessa(1986)vaikuttivatmerkittävällätavalla kiintiöidenhyväksymiseensuomalaiseenlainsäädäntöön.Soveltamisalaltaan Suomenkiintiölainsäädäntöonkuitenkinkansainvälisestipoikkeuksellinen: toisinkuinmonissamuissamaissa,joissakiintiöitäsovelletaanvaalienehdokasasetteluissa,tasa-arvolainkiintiösäännöskohdistuuerityisestipäätöksenteon valmisteluunsekävaltionhallinnossaettäkunnallisellatasolla.Suomalaisessa poliittisessajärjestelmässävalmistelevillakomiteoillajatyöryhmilläonollut 99 perinteisestimerkittävääsuunnitteluvaltaa.Tässäsuhteessasuomalaisenkiintiölainsäädännönkohdentaminenononnistunut. Kiintiösäännökselläonollutmerkittävävaikutusnaistenjamiestenedustukseenvaltionhallinnonkomiteoissajatyöryhmissä,jotkavalmistelevatvaltioneuvostonpäätettäväksituleviaasioita.1980-luvunalussanaistenosuus valmistelevissatoimielimissäolivainnoin10prosenttia,ja1990-luvunkin alussavainnoinkolmannes.1990-luvunlopultalähtientoimikuntienjatyöryhmienkokoonpanoonkokonaisuudessaannoudattanutkiintiösäännöstä: Tilastokeskuksenmukaannaistenosuuskaikistavaltionhallinnonhankkeiden varsinaisistajäsenistä(komiteat,toimikunnat,työryhmät,neuvottelukunnat, selvityshenkilöt,jne.)oli43prosenttiavuonna2003.Maaliskuussa2009 kaikistavaltioneuvostonkanslianjaministeriöidenasettamienhankkeiden varsinaisistajäsenistäolinaisia45prosenttia.Miehiäonuseamminvarsinaisina jäseninäkuinnaisia,varajäsentenosaltasukupuoltenedustusolitasaisempi. Ministeriöidenvälilläonedelleenerojanaistenjamiestenedustuksessa valmistelevissatoimielimissä.Vuonna2009vainopetusministeriönjasosiaali-jaterveysministeriönhankkeissanaistenosuusvarsinaisistajäsenistä olipuolet;47prosenttiinylsivätmaa-jametsätalousministeriösekätyö-ja elinkeinoministeriö.Alhaisimmatnaistenosuudethankkeidenvarsinaisissa jäsenissäolivatpuolustusministeriössä(23%),liikenne-javiestintäministeriössä(34%)jasisäasiainministeriössä(34%). Kiintiösäännöstäeisovelletaselvityshenkilöihin,joidenkäyttöonlisääntynyterityisesti2000-luvullavaltioneuvostonpäätöksenteonvalmistelussa. Kun1990-luvullaselvityshenkilöitänimitettiinvuosittainallekymmenen, 2000-luvunalustalähtienselvityshenkilöidenmääräonvaihdellut12ja28:n välillä.Vielä1990-luvullanaisiaeiollutlainkaanselvityshenkilöntehtävissä; 2000-luvullanaistenosuusonollutalimmillaan17prosenttiajakorkeimmillaanyli38prosenttia.Naistenjamiestenosuuttaselvityshenkilöitäkoskevistanimityksistäonkintärkeääseuratasäännöllisestijakiinnittäähuomiota sukupuoltentasa-arvontoteutumiseenmyöstältäosin. Jottakiintiösäännöksennoudattamistavoitaisiinseuratasystemaattisesti, onvuosittaistentilastojentuottaminensukupuolijakaumastavaltionkomitealaitoksestajalaajemminvaltionhankkeistaerittäintärkeää.Myöstasa-arvolaki (16–17§)edellyttäälainnoudattamisenseurantaa.Valtionhallinnonhankerekisterissä(HARE)ontilastotietojanaistenjamiestenosuuksistatoimielimissä ministeriöittäinjahanketyypeittäin.Samanlaistakoottuatietoatarvitaanmyös yllämainituistajulkistavaltaakäyttävientoimielintentaivirastojen,laitosten jakunta-taivaltioenemmistöistenyhtiöidenjohto-taihallintoelimistä,joihin sovelletaantasa-arvolaintasapuolisenedustuksenperiaatetta. 5.4 KUNNALLINEN PÄÄTÖKSENTEKO Kiintiösäännös kunnallisissa toimielimissä Kiintiösäännökselläonolluthuomattavamerkityssukupuoltentasapuolisenedustuksentakaamisessamyöskunnallisenpäätöksenteonvalmistelussa. 100 Kiintiösäännösonnostanutnaistenosuuttavarsinkinkunnanhallituksissaja kunnallisissalautakunnissaviimeisenkymmenenvuodenaikana.Kunnallisia toimielimiäkoskevankiintiösäännöksenlisäksitasa-arvolainvuoden2005 uudistuksessakiintiösäännöslaajennettiineksplisiittisestikoskemaankuntienvälisenyhteistoiminnantoimielimiä.Näitäovatmm.kuntayhtymän yhtymävaltuustotja-hallituksetsekäkuntienyhteisettoimielimet,kuten lautakunnat,johtokunnatjaseutuyhteistyöneuvottelukunnat. Myöskuntatasollakiintiösäännösonollutkansainvälisestikatsoenpoikkeuksellinen:sekohdistuupäätöksentekoavalmisteleviintoimielimiin,ja kunnanvaltuustotonrajattulainulkopuolelle.Tämäonmerkittävääerityisesti siksi,ettäkuntatasollajuurivalmistelevatjatoimeenpanevattoimielimet, kutenlautakunnatjakunnanhallitukset,ovatlisänneetvaikutusvaltaansa kuntasektorin1990-luvunrakenteellisissauudistuksissa.Tältäosinkiintiösäännökselläonollutvaikutustakeskeisiinpäätöksenteonvalmisteluntasoihin kunnallispolitiikassa. Kiintiösäännöksen vaikutukset kunnallisessa päätöksenteossa Kiintiösäännökselläonolluthuomattavamerkityskunnallistentoimielinten kokoonpanoon.Ennenvuotta1997naistenosuuskunnanhallituksissaoli selkeästiheidänvaltuusto-osuuttaanpienempi.Syksyn1996kunnallisvaalien jälkeennimetytkunnallisettoimielimetnoudattivatensimmäistäkertaa40 prosentinvähimmäisvaatimusta:naisiaolituolloinkunnanhallituksissa45prosenttiajakunnallisissalautakunnissa47prosenttia.Sittemminnaistenosuus onnoussut46prosenttiinkunnanhallituksissaja48prosenttiinlautakunnissa. Tutkimuksetovatosoittaneet,ettäkiintiösäännökselläonollutmyöslaadullisempiavaikutuksiakunnalliseenpäätöksentekoon.Kiintiöidenmyötä perinteinensukupuolenmukainentyönjakoerityisestilautakuntatyössäon vähentynyt.Tämäonnäkynytselvästinaistenosuudenkasvamisessateknisensektorinjaelinkeinopolitiikkaakoskevissalautakunnissajatoisaalta miestenosuudenkasvussasosiaali-jaterveyspuolensekäkoulutussektorin lautakunnissa.Lautakuntiinonsaatumonipuolisempaaasiantuntemusta, jatoisaaltanaistenjamiestensaamakokemusuusillaalueillaonvähentänyt asiantuntemukseneriytymistäsukupuolenmukaan.Vuoden2005uusisäännöskiintiöidensoveltamisestakunnallisenyhteistoiminnantoimielimiinon erityisentärkeä,kunkuntienvälinenyhteistyölisääntyyjakuntasektorielää laajemminkinmerkittäväärakennemuutosta. Onkuitenkinhuomattava,ettäkiintiösäännöksentoimeenpanoeiole tutkimustenmukaanjuurikaanlisännytsukupuolinäkökulmanhuomioonottamistakunnallisessapäätöksenteossaeikäaktivoinutkuntientasa-arvotyötä. 1980-luvullaparhaimmillaan30kunnassaolitasa-arvotoimikunta,mutta 1990-luvullaniidenmääräputosirunsaaseenkymmeneen,eikäniidenmäärä olenoussut2000-luvulla.Kunnallisentasa-arvotyönongelmatovatnäkyneet myössuhteellisenvähäisessätasa-arvosuunnitelmienmäärässä,vaikkatasa- 101 arvonedistäminensuunnitelmallisestionkuntienlakisääteinenvelvollisuus sekäviranomaisinaettätyönantajina. Kunnallisenpäätöksenteonmäärällisettasa-arvo-ongelmatnäkyvätkunnallisenpäätöksenteonkorkeimmillapaikoilla.Naisiaonedelleenvähemmistö kunnallistentoimielintenpuheenjohtajista,jakunnanhallitustenpuheenjohtajienosaltavähittäinennaistenosuudenkasvunäyttääviimevuosina pysähtyneenjakunnanvaltuustojenkinosaltahidastuneen.Vuoden2009 alussatoimikautensaaloittaneissavaltuustoissanaispuheenjohtajiaon27 prosenttia,mikäonrunsaanprosenttiyksikönkorkeampikuinvuonna2005. Kunnanhallituksissanaispuheenjohtajienosuusonedelleenvainrunsaatparikymmentäprosenttia.Kuntienylimmässäjohdossaongelmanaonollutmyös naiskunnanjohtajienvähäinenosuus,vaikkanaistenosuusonkasvanut.Vuoden 2009alussakaikistaSuomenkunnanjohtajista(ml.apulaiskaupunginjohtajat) naisiaoli14prosenttia. 1990-luvultalähtienkuntienpäätöksenteossaovatyleistyneetlähinnä johtavistavirkamiehistäkoostuvatjohto-jaohjausryhmät.Johtoryhmilläei olelainsäädännöllistäasemaa,muttaniidenasemaasääteleeuseimmissakunnissajohtosääntö.Näilletoimielimilleonviimeisenvuosikymmenenaikana siirtynytmerkittäväävalmisteluvaltaamuunmuassabudjettiinliittyvissä kysymyksissä.Kutenkunnallistentoimielintenpuheenjohtajisto,johtoryhmät ovatkiintiösäännöksenulkopuolella.Alustavattuloksetkuntaliitoskunnista osoittavat,ettäkuntienväliseterotjohtoryhmänsukupuolijakaumassaovat erittäinsuuria.Jottakuntaliitostensukupuolivaikutuksiavoidaanarvioida, tarvitaanjohtoryhmistäsystemaattistatilastotietoa. Kuntien rakennemuutos ja sukupuolten tasa-arvo 1990–2000-luvullasuomalaisessakuntakentässäonollutkäynnissälaajamittaisiarakenteellisiauudistuksia.Näilläuudistuksillavoiollamerkittäviä vaikutuksiamyössukupuoltentasa-arvoonkunnallisessapäätöksenteossaja laajemminkuntientoiminnassa.Paras-hankkeensuunnitteluvaiheessakorostettiin,ettärakennemuutostenerilaisiavaikutuksianaistenjamiestenkannalta ontarkasteltavakolmestanäkökulmasta:1)vaikutuksettyössäkäynnin,uranja taloudellisenasemanelihenkilöstönnäkökulmasta,2)vaikutuksetpalvelujen käyttäjiennäkökulmastasekä3)vaikutuksetyhteiskunnallisenosallisuuden näkökulmasta.Lokakuussa2006valmistuisisäasiainministeriön,sosiaali-ja terveysministeriönsekäSuomenKuntaliitonyhteistyönäopassekälaajempi käsikirjasukupuolenhuomioimiseksiuudistuksentoimeenpanossaalueilla. Päätöksenteontasa-arvonnäkökulmastaerityisentärkeäkysymysonse, mitenkuntaliitoksetjakuntientoimintatapojenmuutoksetvaikuttavatsukupuoltenedustukseenkuntienhallinnollisessajapoliittisessapäätöksenteossa. TästätarjoaatutkimustietoaKuntaliitonkoordinoimahanke8,jokatarkastelee kuntaliitostenvaikutuksiasukupuoltenedustukseenkunnallispolitiikassa 8 Hanketta rahoittaa Kuntaliitto, STM:n tasa-arvoyksikkö ja valtiovarainministeriö, ja se toteutetaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivan ARTTU-tutkimusohjelman erillishankkeena. 102 javiranhaltijajohdossa.Tutkimustaonhyödynnettymyösvaltioneuvoston selonteossakunta-japalvelurakenneuudistuksesta(2009). Naistenosuuskunnanvaltuustoissaylitti30prosentinrajan1990-luvun alussajaonsenjälkeenkasvanutmuutamanprosenttiyksikönkerrallaan. Kuitenkinsyksyn2008vaaleissanousuolivain0,3prosenttiyksikköäedellisistävaaleista.Kuntaliitosalueillanaisiavalittiinvaltuustoihinsuhteessa vähemmänkuinsamoissa,aiemminitsenäisissäkunnissa.Muissakuinliitoskunnissanaistenvaltuusto-osuusonsensijaanhiukankorkeampikuin edellisellävaltuustokaudella.Naisvaltuutettujenosuusonselvästilaskenut erityisestipienemmissäliitoskunnissa. Kiintiösäännöstakaanaistenjamiestentasapuolisenedustuksenvälillisestivalittavissakunnallisissatoimielimissä.Tärkeääonkuitenkinmyösseurata,mitenkuntarakenteenmuutoksetvaikuttavatsukupuoltenedustukseen kiintiösäännöksenulkopuolellejäävissätoimielintenpuheenjohtajapaikoissa. Naispuheenjohtajienosuusonpikkuhiljaakasvanut,muttavuoden2008 vaalienjälkeenkehitysnäyttäähidastuneenvarsinkinkuntaliitoskunnissa. Liitoskuntienvaltuustoissanaispuheenjohtajienosuusonkasvanutyhdellä prosenttiyksiköllä,muttahallituksissanaispuheenjohtajienosuusonlaskenut 24prosentista22prosenttiin.Lisäksikaikissa1.1.2009liitoksentoteuttaneissa 32kunnassakunnanjohtajaksivalittiinmies.KutenKuntaliitonselvityksessä todetaan,kuntarakenteenpainottuminensuurempiinyksiköihinnäyttäisi ainakinuudistuksenalkuvaiheessahidastaneennaistenosuudenkasvuakuntienkorkeimmassajohdossa. Kunnallista päätöksentekoa koskevien määrällisten indikaattoreiden lisäksihuomiotatuleekiinnittäämyöslaajemminsukupuoltentasa-arvon jakuntademokratianvälisiinyhteyksiin,niinpäätösvallansiirtymiinkuin päätöksenteonuusiinmuotoihinkin.Kiintiöidenmyötämiestenjanaisten tasavertainenedustusonlisääntynytkunnanhallituksissajalautakunnissa eliniissäkunnallisissatoimielimissä,joilleondelegoitulisäätoimivaltaaviimeistenvuosikymmentenaikana.Toisaaltavaikutusvaltaansaovatlisänneet kunnallisetjohtoryhmätsekäkunnallistenpalvelujenyhtiöittämisenmyötä yhtiöidenhallintoneuvostotjahallitukset,joissamiehetovatedelleenenemmistönä.Lisäksiolisiseurattava,mitenkunnallisenpäätöksenteonuudet toimintatavatjakäytännöt,kutenpäätöksenteontehokkuudenkorostaminenjastrategiatyöskentely,vaikuttavatsukupuoltentasa-arvoon.Samoin päätöksenteonavoimuusjakansalaisjärjestöjentoimintakuntatasollaovat tärkeitäkysymyksiämyössukupuolinäkökulmasta.Sukupuolinäkökulmanja sukupuoltentasa-arvontulisikinollamukana,kuntarkastellaankunnallisen demokratiantilaajakunnallistapäätöksentekoakoskeviamuutoksiajakehitetäänindikaattoreitanäidenmuutostenseuraamiseksi.Tämätarkoittaa,että kunta-japalvelurakenteenuudistuksenseurannassasukupuoltentasa-arvoa koskevienmuutostenseurantaniinpäätöksenteon,kunnallistenpalvelujen kuinkuntienhenkilöstönnäkökulmastaontärkeäollakeskeisessäasemassa. 103 Kunnallisenpäätöksenteonlisäksihuomiotaonsyytäkiinnittäämyös aluetasonpäätöksentekoonjavarsinkinvuonna2010toteutuneenaluehallinnonuudistuksenmahdollisiinsukupuolivaikutuksiin.Tämäedellyttää muunmuassasenarvioimista,mitenaluehallinnontehtävienorganisointija kokoaminenuusiinaluehallintovirastoihinsekäelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskuksiinovatvaikuttaneetsukupuoltenedustukseenpäätöksenteossa javiranhaltijajohdossasekäsukupuoltentasa-arvonedistämiseenvirastojen valmistelussajapäätöksenteossa. 5.5 SUKUPUOLTEN TASAPUOLINEN EDUSTUS YRITYSTEN JOHTOPAIKOILLA Naistenosuudenlisääminensekävaltionomistamienyhtiöidenettämuiden yhtiöidenhallituksissaonollutyksihallituksentasa-arvopolitiikanpainopistealueistaviimeisenkymmenenvuodenaikana.Siihenonkiinnitettyhuomiota vuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmastalähtienkaikissatasa-arvo-ohjelmissa jamyösvuoden2003hallitusohjelmassa(VanhanenI).Tasa-arvo-ohjelmissa taloudellinenpäätöksentekoonliitettynaistenmahdollisuuksiintoimiajohtavissatehtävissäsekävaltionomistamissaettämuissayrityksissä.Päähuomio onkohdistunutvaltionyhtiöihinjavaltionosakkuusyhtiöihin,joihinhallituksellaontosiasiallisiamahdollisuuksiavaikuttaa.Yksityissektorinyritysten johtamispolitiikkaanhallituksellaonvähemmänvaikutuskeinoja. NaisetovatsekäSuomessaettämaailmanlaajuisestivähemmistössäyritystenjohtopaikoillajaniidenpäätöksenteossa.Varsinkinkaikkeinkorkeimmissa asemissaeromiestenjanaistenosuuksissaonhyvinkinsuuri.Tutkimuksetovat kuitenkinosoittaneet,ettänaistenjohtamatyrityksetmenestyvätvertailuissa keskimäärinmiesjohtoisiaparemmin.Syitäyritysjohdonmiesenemmistöisyyteensaattaaollamonenlaisia,kutenmiehiäsuosivatjanaisiasyrjivätyritys-ja johtamiskulttuuritjatiukassaistuvatasenteetjaperinteet. Sukupuoliliittyyosaltaanmoninaisuuskeskusteluun,jotakäydäänenenevässämäärinmyösyritysmaailmassa.Henkilöstönmoninaisuusniinsukupuolten,erilaistenvähemmistöjenjakansallisuuksienosaltanähdäänentistä enemmänvoimavaranajatärkeänämenestystekijänäyritystenvälisessäkilpailussa.Tutkimustenmukaanaktiivisellamonimuotoisuuspolitiikallaonmyönteinenvaikutusmuunmuassayrityksenjulkisuuskuvaan,innovatiivisuuteen jatehokkuuteen.Sukupuoltentasa-arvojayhdenvertaisuuskysymyksetovat sitenoleellisiamyösyritystoiminnankannattavuudennäkökulmasta. Valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt Hallituksentasa-arvo-ohjelmassavuosille1997–1999tavoitteeksiolikirjattu naistenosuudenlisääminen30prosenttiinkyseisinävuosinaasetettavissa valtionliikelaitostenjavaltionyhtiöidenjohtoelimissä.Tasa-arvo-ohjelmaan vuosille2004–2007kirjattiintavoitteeksijatkaaohjelmaanaistenmäärän lisäämiseksi valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallituksissa sekäasetettiintarkemmatmäärällisettavoitteetsukupuoltentasapuolisesta 104 edustuksestavuoteen2005mennessä.Samansuuntaistayksityiskohtaista tavoitteenasetteluaonjatkettu2008–2011tasa-arvo-ohjelmassa. Hallituksentasa-arvo-ohjelmanmukaanvaltionkokonaanomistamien yhtiöidenhallituksissaonoltavanaisiajamiehiävähintään40prosenttia. Samoinvaltionenemmistöisissäpörssiyhtiöissätavoitteenaonpäästälähelle40 prosentinosuutta.Näiltäosintavoitteetonsaavutettu:vuonna2010valtion kokonaanomistamienyhtiöidenhallituksissanaistenosuuson45prosenttia, javaltioenemmistöisissäpörssiyhtiöissänaistenosuushallituksenjäsenistäon 39prosenttia.Valtioenemmistöisissäyhtiöissä,jotkaeivätolepörssissä,on naistenhallitusosuus27prosenttia. Yhtiöissä,joissavaltionmääräysvaltaonsuppeampi,myösnaistenhallitusosuusonjäänytpienemmäksi.Yhtiöissä,joissavaltioonvähemmistössä, jajotkaeivätolepörssiyhtiöitä,naistenosuushallitustenjäsenistäon17prosenttiavuonna2010.Pörssiyhtiöissä,joissavaltioonvähemmistöomistaja, naistenosuushallituksissaon29prosenttia. 9 Valtionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöidenosaltaasetetuttavoitteet ovatsiistoteutuneetyleisestitarkasteltunahyvin.Ongelmanaonse,että hallitustennaisjäsenetovatpääosinvaltionnimeämiä,eivätkämuutomistajatahotoleomillanimityksilläänjuuritukeneettasa-arvontoteutumista hallituksissa.Josmuitaomistajatahojaeisaadamukaantukemaantasa-arvoista nimityspolitiikkaa,naistenosuudenkasvuyritystenhallituksissaonrajallista. Pörssiyhtiöt EuroopantasollaSuomisijoittuumuidenPohjoismaidenkanssakärkikastiin vertailtaessanaistenosuuksiapörssiyhtiöidenhallituksissa.Kuitenkinmyös Suomessamiehetovathyvinselkeänäenemmistönäyritystenhallituksissa. Naistenmääränlisääminentaloudellisessapäätöksenteossakirjattiinvuoden2003hallitusohjelmaan.Valtionyhtiöidenjavaltionosakkuusyhtiöiden lisäksihallituksentasa-arvo-ohjelmissaonmainintojamyösyksityissektoriin liittyen,muttatavoitteeteivätoleyhtäkonkreettisiakuinvaltionyhtiöiden kohdalla. Vuonna2008pörssiyhtiöidenhallitusjäsenistänaisiaoli12prosenttia, vuonna200914prosenttiajavuonna2010osuusnousilähes17%:iin.Naisten osuusonkasvanut,muttakasvuonolluthidasta.Lisäksinaistenjamiestenosuudethallituksissavaihtelevatmuunmuassayrityksenkoonmukaan. Naistenosuushallitustenjäsenistäväheneejamiestenosuuskasvaasamalla, kunyrityksenkokopienenee.Tulevaisuudessaolisitarpeellistapystyäseuraamaanpörssiyhtiöidenhallituspaikkojenlisäksimyösjohtajienjakautumista eritoimialojenjayrityskoonmukaan,jottamahdollistasukupuolenmukaista työnjakoavoidaanseurata. Tasa-arvo-ohjelmavuosille2008–2011korostaavuoropuhelunjatkamista yksityissektorinkanssanaistenurakehityksentukemiseksi.Vuoropuhelun 9 Valtio on joko enemmistö- tai vähemmistöomistaja sekä noteeratuissa että listaamattomissa yhtiöissä. Yhtiöiden hallitusjäsenyyksiä koskevaa valtion nimitysvaltaa rajoittavat yhtiöryhmästä riippuen muun muassa osakassopimukset, vähäinen omistusosuus tai yhtiön toimialan erityispiirteet. 105 edellytyksetovatkinparantuneet.Vuonna2007VanhasenIhallitusjärjesti politiikanjatalouselämänpäättäjillesekämedianedustajilleseminaarin naistentyöuristajaroolistataloudellisessapäätöksenteossa.Vuonna2008 sosiaali-jaterveysministeriöjärjestiyhdessäElinkeinoelämänkeskusliiton, ElinkeinoelämänValtuuskunnanjaHenkilöstöjohdonryhmä–HENRYry:n kanssavaltakunnallisenseminaarin,jossaesiteltiineriyritystentapojatukea naistenurakehitystä.Teemastaonmyösvalmistunutjatekeilläuseitaselvityksiä.LisäksiArvopaperimarkkinayhdistyshyväksyivuonna2008uuden listayritystenhallinnointikoodin,jokaohjeistaayrityksiäaiempaavelvoittavamminkiinnittämäänhuomiotamolempiensukupuoltenedustukseen hallitustenkokoonpanoissa. TarkasteltaessanaistenosuuttapörssiyhtiöidenhallituksissaNorjaonmaailmantilastonhuipulla.Siellänaistenosuuspörssiyhtiöidenhallituspaikoista onylittänyt40prosenttia.Norjassahyväksyttiinvuonna2006kiintiölaki, jonkamukaanpörssiyhtiöidenhallituksissaonoltavakumpaakinsukupuolta vähintään40prosenttia.Lakitulilopullisestivoimaanvuoden2008alusta, jolloinkiintiösääntöätulinoudattaakaikissapörssiyhtiöissä.MyösSuomessa onajoittainesitettykannanottojakiintiöidenpuolesta,jaasiaoliesillähallituskaudella2003–2007muunmuassaNorjankiintiölainsäädännönvaikutuksesta. Naistenosuudenkehittymistäyhtiöidenhallituksissaontärkeääseurataja käytettyjäkeinojaarvioidasäännöllisesti. Omaerillinenyksityistäsektoriakoskevatasa-arvokysymysliittyysukupuoltenedustukseenyritystenoperatiivisessajohdossa.Tämäkysymysei juurikaanoleollutesillätasa-arvopolitiikassa.Tarkasteltaessanaistenosuutta yritystentoimitusjohtajinaSuomensijoituseurooppalaisessavertailussaon hyvinalhainen:vuonna2007Suomioli27EU-maanvertailussasijalla25. KyseisenävuonnayritystentoimitusjohtajistaoliSuomessanaisia17prosenttia, kunEU-maissakeskimäärinjokakolmastoimitusjohtajaolinainen. 5.6 SUKUPUOLI, DEMOKRATIA JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN Hallitusohjelmienjatasa-arvo-ohjelmienpäätöksentekoakoskevatkirjaukset ovatviimeisenkymmenenvuodentarkastelujaksollakeskittyneetsukupuolten tasapuolisenedustuksenedistämiseenjanaistenosuudenkasvattamiseen poliittisessapäätöksenteossajasenvalmistelussasekäyritystenjohtopaikoilla. Erilaisiapäätöksenteonrakenteitajakäytäntöjäonkuitenkintarpeentarkastellamyöslaajemminsukupuolenjamoninaisuudennäkökulmasta.Esimerkiksi eduskunnanvaliokuntalaitosonjäänyttähänastivähällehuomiolle,vaikka silläonsuurimerkityslainsäädäntöprosessissa.Kansalaisyhteiskuntaondemokraattisenyhteiskunnankulmakivi,jakaikillakansalaisilla,niinnaisillakuin miehilläkin,tuleeollamahdollisuusosallistuapolitiikansisältöjenmuotoiluun. 106 Kuuleminen ja kansalaisjärjestöjen asema Sekäeduskunnanvaliokuntienettäministeriöidenlainvalmistelutyöhönliittyyerilaistenjärjestöjenjaasiantuntijoidenkuuleminen.AnneMariaHollin jaMiljaSaarenvuonna2009ilmestyneenraportinmukaanvuonna2005 valiokunnissakonsultoiduistahenkilöasiantuntijoistanoinkaksikolmannesta olimiehiä.Asiantuntijoidenkuuleminenjakautuisukupuolittainsiten,että perinteisestimiehisinäpidetyilläaloilla,kutentalous-japuolustuspolitiikassa,kuultiinselvästivähemmännaisia,kuntaasnaisisinapidetylläaloilla, kutensosiaali-jatasa-arvoasioissa,naistenosuuskuulluistaolisuhteellisesti suurempi. Miehiäjanaisiatuleekuullatasapuolisestiasiantuntijoina,jottamonenlaiset intressittulisivatmahdollisimmanhyvinhuomioiduksipoliittisessapäätöksenteossa.Nais-jamiesasiantuntijoidenmäärällinentasa-arvoeikuitenkaanriitä takaamaansitä,ettänaisillejamiehilletärkeätkysymyksetnousevatpäätöksenteossaesiin.Sukupuoleenliittyvienkysymystenhuomioimiseksivaliokuntien ontärkeääkonsultoidasellaisiatahoja,joillaontasa-arvoasiantuntemusta. Tällaisiaovatvarsinkinnais-jamiesjärjestöt.Nykyisinnais-jamiesjärjestöjä konsultoidaanvaliokunnissahyvinvähän.Nais-jamiesjärjestöjenkuulemisilla voidaantuodaesiinerilaisiasukupuoleenliittyviänäkökulmia,jasiksiniiden kuuleminenolisitarpeellistamyösmuissakuinselkeästitasa-arvokysymyksiksi nimetyissäasioissa. Naisjärjestöjenkonsultointieioleyleistynyt,vaikkaniiden asemaasuomalaisessayhteiskunnassavoidaanpitäämelkovakiintuneena.Naisjärjestöjenvaltiontukitulilakisääteiseksivuoden2008alusta,jalakikoskeeNaisjärjestöjen KeskusliitonsekäNaisjärjestötyhteistyössä(NYTKIS)ry:nvaltionavustuksia. Rahoituksenvakiinnuttaminenloipysyvämmänpohjanjärjestöjentoiminnalle. Kuultavaksikutsuttavienasiantuntijoidenjajärjestöjenvalinnassaolisi tärkeääkiinnittäähuomiotamyösmoninaisuusnäkökulmaan.Tämätarkoittaatoisaaltasitä,ettäerilaisetryhmätjaesimerkiksivähemmistöjäedustavatjärjestötpääsevättasapuolisestikuultavaksi,jatoisaaltasitä,ettämyös ryhmiensisäisiineroihinjanaistenasemaanjärjestöjensisälläkiinnitetään huomiota.Molempiensukupuoltenhuomioonottaminenonturvattava,kun maahanmuuttajajärjestöjäjamuitavähemmistöryhmiäedustaviakansalaisjärjestöjäkuullaan.Tämäedistäälaajemminmaahanmuuttaja-javähemmistöryhmiinkuuluviensekänaistenettämiestenpoliittistaosallistumista.10 Maahanmuuttajien,jaerityisestimaahanmuuttajanaisten,sekävähemmistöryhmiennaistenjamiestenosallisuuttavoidaanlisätämuunmuassatuottamallatietoaosallistumismahdollisuuksista,tukemallajärjestötoimintaaja luomallatilojamoninaisellekansalaistenkohtaamiselle. 10 Myös YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea on vuonna 2008 antamissaan loppupäätelmissä kiinnittänyt huomiota maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisten asemaan poliittisissa ja julkisissa elimissä. Suomen tulee raportoida vuonna 2011 naisten, ml. maahanmuuttaja- ja vähemmistönaiset, edustuksesta poliittisessa ja julkisessa toiminnassa. 107 Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinajärjestöjen päätöksenteossa Suomessatyömarkkinajärjestöilläonollutperinteisestitärkeärooliyhteiskunnallisessapäätöksenteossa.Senlisäksi,ettätyömarkkinajärjestötovatolleet mukanatulopoliittisiasopimuksiajatyöehtosopimuksiakoskevissaneuvotteluissa,ovatneosallistuneetlainsäädännönjamuidenyhteiskunnallisten uudistustenvalmisteluun.Yhteiskunnallisenosallistumisenjavaikuttamisen näkökulmastaonkintärkeää,ettäsukupuoltentasapuolinenedustustoteutuu myöstyömarkkinajärjestöjenjohtoelimissä. Tasa-arvo-ohjelman1997–1999loppuraporttikiinnittäähuomiotanaistenaliedustukseensekäpalkansaajakeskusjärjestöjenettätyönantajapuolen järjestöjenpäätöksenteossa.Tilanneeiolejuurikaanmuuttunutkymmenen vuodenaikana.Tilastokeskuksentietojenmukaanvuonna2009palkansaajakeskusjärjestöjenpuheenjohtajistonkokoonpanostavain13prosenttiaja hallituksenjäsenistävainnoinneljännesolinaisia,vaikkakokojäsenistöstä naisiaoliylipuolet.Valtuustoissanaistenosuusoli46prosenttia. Työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) hallituksen jäsenistäjavarajäsenistäolinaisiaainoastaan14prosenttiavuonna2009. Hallituksen puheenjohtaja ja kaikki varapuheenjohtajat olivat miehiä. Korkeintapäätösvaltaakäyttävässäedustajistostanaistenosuusolisamana vuonnavainkahdeksanprosenttia. Demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistäminen Demokraattiseenyhteiskuntaankuuluuolennaisestikansalaistenmahdollisuusosallistuapoliittiseenpäätöksentekoon.Demokraattisenpoliittisen edustuksenjaosallistumisenperiaateedellyttää,ettänaisetjamiehetovat mahdollisimmantasavertaisestiedustettunapäätöksenteossajaettähepystyvätvaikuttamaanpäätöstenmuotoiluun. Vanhasen I hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena oli edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa,kansalaistenyhteiskunnallistavaikuttamistajaedustuksellisen demokratiantoimivuutta.Politiikkaohjelmateettierillisenselvityksensukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisestaohjelmaanjasentoimeenpanoon. Valtavirtaistamisselvitystehtiinkuitenkinvastapolitiikkaohjelmanalettua, jasukupuolinäkökulmansisällyttäminenohjelmanhankkeisiinniidenjokäynnistyttyäolivaikeaa. Kansalaisvaikuttamisenpolitiikkaohjelmantyötäonjatkettuvaltioneuvostossademokratiapoliittistentavoitteidenjatoimenpiteidenkautta.Vuoden 2010helmikuussahyväksyttiinvaltioneuvostonperiaatepäätösdemokratianedistämisestä,jasiihenonkoottutoimenpide-ehdotuksiakansalaisten vaikutusmahdollisuuksienvahvistamiseksi.Samassayhteydessälaadittiin demokratiapoliittinenkeskusteluasiakirjaDemokratiapolitiikansuuntaviivat. PeriaatepäätöksessäonsovittutoteutettavaksiSuomendemokratia-arviointi (2012–2014),jonkapohjaltalaaditaanensimmäinendemokratiapoliittinen selonteko2010-luvunpuolivälissä. 108 Sukupuoltentasa-arvonontärkeäollakiinteäosademokratiapolitiikan suunnitteluajatoteutustasekädemokratianjakansalaisyhteiskunnankehityksenseurantaa.Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistakäsitelläändemokratiapoliittisessakeskusteluasiakirjassa,jasukupuolinäkökulmaonollut osademokratiaindikaattorienkehittämistä.Tätätyötäontärkeäjatkaaja integroidasukupuolinäkökulmavahvastidemokratiapolitiikkaan. 109 6. KOULUTUS Koulutuksentasa-arvoonkeskeinentasa-arvopolitiikanalue,silläkoulutuksellaonmerkittäviävaikutuksianaistenjamiestenelämään,urakehitykseen, arvomaailmaanjasosialisaatioon.Koulutustakoskevassatasa-arvopolitiikassa onkorostunutkoulutuksenjatyöelämänyhteys,jakeskeisenätavoitteena onollutsukupuolenmukaisenkahtiajaonlieventäminensekäkoulutuksessa ettätyöelämässä. KoulutustasoonSuomessakorkea.Erityisestinaisetovatkorkeastikoulutettuja,jasekäpojatettätytötmenestyvätkansainvälisestikatsoenkoulussaerittäinhyvin.Vaikkamolemmillasukupuolillaontasavertainenpääsy koulutukseen,ovatkoulutusalatkuitenkinvahvastijakautuneetsukupuolen mukaan.Tässäkahtiajaossaeioletapahtunutoleellisiamuutoksiaviimeisen kymmenenvuodenaikana.Sukupuolenmukaisillaperinteisilläkoulutus-ja ammatinvalinnoillaonyhteyksiänaistenjamiesteneriarvoisuuteentyöelämässäjapalkkauksessa.Vaikkasuomalaisillanaisillaonkoulutustasonsaja opiskelumenestyksensäpuolestahyvätedellytyksetmenestyätyöelämässä, heidänkoulutukseenlaittamansapanostukseteivätnäyriittävästiurakehityksessäjapalkkauksessa,eikäheidänkoulutustaanmaksimaalisestihyödynnetä työelämässä.Miestenkeskimäärinnaisiaalhaisemmastakoulutustasostaei työmarkkinoillaseuraaalhaisempipalkkaus.Alhaiseenkoulutustasoonsen sijaanvoiliittyätyöllistymisongelmia. Kouluajaopetustapidetäänuseinsukupuolineutraalina,mitäseeikuitenkaankäytännössäole.Vaikkasukupuoltentasa-arvohyväksytäänperiaatteelliseksilähtökohdaksi,käytännöntoiminnassasukupuolteneriarvoisuuttaja kaavamaisiakäsityksiätyttöjenjapoikienvälisistäeroistajaerilaisistatarpeista vahvistetaantiedostamattajahuomaamatta.Hallituksentasa-arvopolitiikalla onhaluttuvaikuttaasukupuoltentasa-arvontoteutumiseensiten,ettäkasvatus jakoulutustukisivatoppilaidenkoulumenestystäsukupuolestariippumatta. Näinollensukupuoleenliittyviästereotyyppisiäkäsityksiäjatoimintamallien uusintamistatulisivälttää,jottakaikillaoppilaillaolisisukupuolestariippumattatasavertaisetmahdollisuudetomientaipumustensajalahjakkuuksiensa kehittämiseen. 6.1 HALLITUKSEN TOIMET KOULUTUKSEN TASAARVON LISÄÄMISEKSI Koulutuksentasa-arvoakoskeviatoimenpiteitäonsisältynytkaikkiinselonteon tarkasteluajanjaksonaikaisiinhallituksentasa-arvo-ohjelmiin.Sukupuolen mukaisensegregaationvähentäminenonollutkeskeinentavoite.Segregaation lieventämistäkoskevattoimenpiteetovatkohdistuneetsukupuolenmukaan 110 jakautuviinkoulutusala-jaoppiainevalintoihin.Onesimerkiksipyrittylisäämääntyttöjenosuuttamatemaattistenjateknistenoppiaineidenopiskelijoissa. Vahvastisukupuolisidonnaistentekstiili-jateknisentyönvälistäkahtiajakoa onpyrittylieventämään.Myösopettajienperus-jatäydennyskoulutusta, opintojenjaammatinvalinnanohjaustaonkehitettysekäkannustettuoppilaitoksiatasa-arvoaedistäviinkäytäntöihin. Hallituksentasa-arvo-ohjelmienyhtenätavoitteenaonollutihmisoikeuksienjatasa-arvonedistäminenpaikallistenopetussuunnitelmienseurannassa jaarvioinnissa.Koulutuksentasa-arvoaonpyrittylisäämäänmyöskehittämällätasa-arvo-jasukupuolitietoistaopetustajapedagogisiamenetelmiä, jotkahuomioivattyttöjenjapoikienmahdollisetkehitykselliseterot.Lisäksi onkorostettuvarhaiskasvatuksenjaesiopetuksenmerkitystäsukupuolten tasa-arvonedistämisessä.Sensijaanaikuiskoulutuksenosa-alueisiin,henkilöstökoulutukseen,työelämässäkehittymiseenjauudelleenkouluttautumiseen liittyviätasa-arvotavoitteitaeiohjelmissaoleesiintynyt. Hallituksenuusimmassatasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)tasa-arvotietoisuudenlisääminenkouluissajasegregaationlieventäminenonnostettu keskeiseksitavoitteeksi.Siinätoimenpiteinäesitetäänsukupuolitietoisenopetuksenlisäämistäopettajankoulutukseenjaopettajientäydennyskoulutukseen. Lisäksiohjelmantavoitteenaonvarmistaayhdessäkustannusyhtiöidenkanssa, ettäoppimateriaaliteivätsisällästereotyyppisiäkäsityksiätytöistäjapojista. 6.2 OPETUSTA JA KOULUTUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KOULUTUSPOLITIIKKA Opetustakoskevalainsäädäntöasettaavelvoitteitaopetuksenjärjestämiselle ja tavoitteet kouluissa annettavan opetuksen ja kasvatuksen sisällöille.Peruskoulutjakeskiasteovatläpikäyneetuseitakoulunuudistuksia 1970-luvultalähtien.Koulunuudistustenseurauksenakoulutustakoskevaa lainsäädäntöäonuudistettujaopetuksenkehittämiseksionlaadittuerillisiäkehittämissuunnitelmia.Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisen tavoite sisältyi 1970-luvulla lakiin (474/1978) keskiasteen koulutuksen kehittämisestä.Perusopetustajalukio-opetustakoskevienlakientullessa voimaan1980-luvulla,sukupuoltentasa-arvonedistäminensäilyiedelleen yhtenälaintasoisenaopetuksentavoitteena.Myösammatillisistaoppilaitoksistaannettuunlakiinsisältyisukupuoltentasa-arvontavoite1980-luvulla. Lisäksikeskiastettakoskevatmäärävuosiksikerrallaanhyväksytytkehittämissuunnitelmatsisälsivät1980-luvullakonkreettisiatavoitteitasukupuolten tasa-arvonlisäämiseksi. Nykyisetopetustointakoskevatlaitastuivatvoimaanvuonna1999.Tällöin perusopetuksen,lukiokoulutuksenjaammatillisenkoulutuksenlainsäädännöt uudistettiinjaniitäyhtenäistettiin.Voimassaolevalainsäädäntöeisisällä tavoitteitasukupuoltenvälisestätasa-arvosta,vaansiinäkäsitellääntasa-arvoa yleisestiilmanviittauksianaistenjamiestenvälisentasa-arvontoteutumiseen. 111 Koulutustajatutkimustakoskevatkehittämissuunnitelmatuudistuivat 1990-luvunalussajaovatsiitälähtienkattaneetkokokoulutusjärjestelmän esiopetuksestaalkaenjapäätyenyliopisto-opetukseenjatutkimukseen. Valtioneuvostonnykyisinjokaneljäsvuosihyväksymilläkehittämissuunnitelmillaonmerkittäväroolikoulutuksenjaopetuksenjärjestämisessäja niitäkoskevassatavoitteenasettelussa.Selonteontarkastelujaksonaikana (1995–2010)onollutvoimassaneljäkoulutustajatutkimustakoskevaakehittämissuunnitelmaa.Näissäkehittämissuunnitelmissaonesitettyvarsinvähän sukupuoltentasa-arvonedistämiseenliittyviätavoitteita.Tasa-arvotavoitteiden taustallavaikuttaapääsääntöisestiolevanpyrkimyssukupuolineutraaliuteen. Viimevuosienkoulutuspoliittisessasuunnittelussasukupuoltentasa-arvoa onkäsiteltyvarsinohuelti.Tasa-arvo-ohjelmientavoitteet eivätolejohdonmukaisestivälittyneetopetuksentavoitteidenmäärittelyyn,koulutuksen suunnitteluunjakehittämiseen.Jatkossaontarpeenvarmistaa,ettäaktiivisia toimenpiteitäedellyttäväthallituksentasa-arvopoliittisettavoitteetsisällytetäänosaksikoulutuspoliittistapäätöksentekoajasenvalmistelua. Tasa-arvolain velvoitteet oppilaitoksille Lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvostasisältäämääräyksiätasa-arvon toteutumisestakoulutuksessajaopetuksessa.Lainmukaannaisillajamiehillä onoltavasamatmahdollisuudetkoulutukseenjaammatilliseenkehitykseen jaopetuksen,tutkimuksensekäoppiaineistonontuettavalaintarkoitusta. Sukupuoleenperustuvasyrjintäopiskelijavalinnoissa,opetustajärjestettäessä,opintosuoritustenarvioinnissajaoppilaitoksenmuussatoiminnassaon kielletty. Tasa-arvolain koulutusta koskevia velvoitteita lisättiin vuonna 2005. Peruskoulualukuunottamattavuoden2005lainuudistusvelvoittaaoppilaitoksiatekemääntoiminnallisentasa-arvosuunnitelman,jossaerityistähuomiotatuleekiinnittäätasa-arvontoteutumiseenopiskelijavalinnoissa,opetusta järjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Oppilaitostentuleelisäksi ryhtyätoimenpiteisiin,joillapyritäänseksuaalisenjasukupuoleenperustuvan häirinnänehkäisemiseenjapoistamiseen.Suunnitelmantuleesisältääoppilaitostentasa-arvotilannettakoskevakartoitussekätarpeellisettoimenpiteet tasa-arvonedistämiseksi.Lainmukaansuunnitelmavoidaansisällyttääosaksi opetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa,ja setuleetehdäyhteistyössähenkilöstönjaopiskelijoidenedustajienkanssa. Oppilaitoksetovattyönantajinavelvollisialaatimaanmyöshenkilöstöäkoskevantasa-arvosuunnitelman,mikälityöntekijöitäonvähintään30. Tärkeäosatasa-arvolakiaonsensisältämäns.sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenperiaate.Tasa-arvolainmukaanviranomaistentuleekaikessatoiminnassaanedistääsukupuoltenvälistätasa-arvoasekäluodauusia hallinto-jatoimintatapojatämäntoteuttamiseksi.Erityisestilakivelvoittaa muuttamaanniitäolosuhteita,jotkaestävättasa-arvontoteutumista. 112 6.3 KOULUTUKSEN SEGREGAATIO Sukupuolenmukaistakahtiajakoakoulutus-jaammatinvalinnoissaonpidetty keskeisenäsukupuoltentasa-arvoonliittyvänäongelmanakoulutuksessaliki kaksikymmentävuotta.Tavoitteitajatoimenpiteitäkoulutuksensegregaation purkamiseksi on esitetty kaikissa hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa. Segregaationpurkamisentavoitemainitaanmyösnykyisessäkoulutustaja tutkimustakoskevassakehittämissuunnitelmassa(2007–2012).Toimenpiteitä onkohdistettuesimerkiksioppilaanohjauksenjaammatinvalinnanohjauksen kehittämiseensekäperinteisetsukupuolirajatylittävienvalintojentukemiseen. Oppilaitoksiaonmyöskannustettuetsimäänkäytäntöjä,jotkatukevattasaarvonedistämistä.Myösopettajienperus-jatäydennyskoulutuksensisältöihin onpyrittyvaikuttamaan. Segregaation lieventämiseksi koulutuksessa ja työelämässä on perustettumyöskaksityöryhmää.Vuonna2004Opetusministeriönasettaman Tasavertaisettyömarkkinat-työryhmäntehtävänäolipohtialyhyenjapitkän aikavälintoimenpiteitä,joillavaikutetaanoppiaine-jakoulutusalavalintoihin sekätyöpaikkakulttuureihintasa-arvoajaei-tyypillisiävalintojaedistäen. Syksyllä2009asetettiinSegregaationlieventämistyöryhmäpohtimaansukupuolenmukaisenkahtiajaonvähentämistäkouluissajatyöelämässäkoulutuksenjaopetuksenavulla.Työryhmätekikannanotonperusopetuksenyleisiä valtakunnallisiatavoitteitajaperusopetuksentuntijakoavalmistelevalletyöryhmälle.Kannanotossakiinnitetäänhuomiotamuunmuassasukupuolisidonnaisuuteenperusopetuksenyleisissätavoitteissasekätyöelämävalmiuksienja työelämätuntemuksenvahvistamiseensukupuolisidonnaistenstereotypioiden poistamiseksijaoppilaidenvalinnanmahdollisuuksienavartamiseksi. Sukupuoltenerilaisetvalinnattulevatesiinsellaisissaoppiaineissa,joissa voivalitasyventäviätaisoveltaviaoppimääriä.Yleinenilmiöon,ettäpojat suorittavattyttöjäenemmänmatematiikanjaluonnontieteidenvalinnaisia opintojaperuskoulussa.Poikienosuusmatematiikanvalinnaistenkurssien suorittajistaonollutnoin55prosenttiavuosina1999–2007.Samatrendion nähtävissäluonnontieteidenvalinnaisissaopinnoissa,joissapojatovatolleet enemmistönäkurssiensuorittajistasamanaajanjaksona. Lukion opiskelijoista hieman vajaa 60 prosenttia on naisia, ja naiset hankkivat myös muuta yleissivistävää koulutusta miehiä enemmän. Lukiokoulutuksessanäkyysamailmiökuinperusopetuksenainevalinnoissa: miehetopiskelevatmatematiikkaa,fysiikkaajakemiaasuhteellisestienemmän kuinnaiset.Naisetsensijaanopiskelevatmiehiäenemmänkieliä.Naisten kiinnostusmatematiikanopiskeluakohtaanonkuitenkinlisääntynyt.Vuonna 2007naistenosuusmatematiikanpitkänoppimääränsuorittaneistaopiskelijoistaoli46prosenttia,kunvuonna1999naistenosuusoli42prosenttia. Erityisestinaistenmatematiikanjaluonnontieteidenopiskeluaonpyritty edistämäänerilaisillakehittämishankkeilla.Opetushallituksenvuosina1997– 2004toteuttamanLUMA–hankkeentuloksetosoittivat,ettäerityistoimilla tyttöjenkiinnostusmatematiikanopiskeluakohtaankasvoi.Merkittäviä 113 tuloksiasaatiinaikaanhankkeeseenosallistuneissaoppilaitoksissa,joissa lukionsuorittaneistapitkänoppimääränopiskelleidentyttöjenosuuskasvoi 26prosentista39prosenttiinvuosien1997ja2004välillä.Matematiikanlisäksi tyttöjenkiinnostusluonnontieteidenopiskeluunkasvoiLUMA-lukioissa. Hankkeenpäätyttyäsekätyttöjenettäpoikienkiinnostusmatematiikkaan jaluonnontieteisiinonlaskenut.LUMA-hankkeentuloksetosoittavat,että kehittämishankkeillavoidaansaadaaikaanmuutoksia,muttaniidenjuurruttaminenedellyttääjatkuviatoimenpiteitä. Myösperuskoulunjalukionjälkeisetopiskeluvalinnatovatsukupuolisidonnaisia.Enitentasapainottumistaontapahtunutkorkeakouluopinnoissa. Sensijaanammatillisessakoulutuksessasegregaatioonvoimakkainta,vaikka toisaaltakaikillaaloillaopiskeleenykyisinsekämiehiäettänaisia.Esimerkiksi sosiaali-jaterveysalallajayleisestihoiva-alallaonedelleenhyvinvähän miesopiskelijoita,kuntaastekniikka,liikennejametsätalousovatvahvasti miestenaloja.Segregaatiossaeioletapahtunutmerkittäviämuutoksiaviimeisenvajaankymmenenvuodenaikana,kunerojatarkastellaankarkeallakoulutusalaluokituksella.Sosiaali-,terveys-jaliikunta-alanuusistaopiskelijoista naistenjamiestenmäärätovatpysyneetlähesennallaan.Ennestäännaisenemmistöisilläaloillakutenhumanistisellajakasvatusalallasekämatkailu-, ravitsemis-jatalousalallanaistenprosentuaalisetosuudetuusistaopiskelijoista ovatjopahiemankasvaneetvuodesta1999vuoteen2007.Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot-tutkimuksenmukaansegregaatioonlieventynyt kaikillakoulutustasoillavuodesta1995vuoteen2004asti,muttakehitys pysähtyi2000-luvulla. Ammatillisenkoulutuksenyhteisvalinnassaonvuodesta1987lähtienollut voimassamenettely,jonkamukaanhakijasaayhteisvalinnoissalisäpisteitä hakemisestaalalle,jossahakijansukupuolionvähemmistönä.Tällämenettelylläeikuitenkaanoleollutmerkittäväävaikutusta. Segregaationpurkamistoimetonuseimmitenkohdennettunaisiinjatyttöihin.Tässäonosinonnistuttukin.Esimerkiksinaistenosuusmatematiikanpitkänopintomääränsuorittaneistaonviimevuosinakasvanut.Myös luonnontieteissänaistenmäärääonpystyttykasvattamaan.Ammattialoista naistenosuuslisääntyiesimerkiksiprosessi-jamateriaalitekniikassasekä palo-japelastusalallaviidessävuodessa(2002–2007)noin20prosentilla. Naistenosuudetovatkasvaneetmyöspoliisikoulutuksessa,ajoneuvo-jakuljetustekniikassasekäkone-,metalli-jaenergiatekniikanopintoaloilla.Miesten osuudetovatlisääntyneetlievästikäsi-jataideteollisuudessajakotitalous-ja kuluttajapalveluissa.Poikienjamiestenoppiaine-jaalavalintoihineiolekohdistunuttavoitteitasamassalaajuudessakuintyttöjenjanaistenvalintoihin. Sukupuolenmukaisiinkoulutusvalintoihinonpyrittyvaikuttamaanpääosinerilaisinkehittämishankkein.Pysyviävaikutuksianäidentoimenpiteiden kauttaeiolekuitenkaanonnistuttusaamaanaikaan.Jatkossasegregaatioon kohdistuvientoimenpiteidenvaikuttavuuttatuleetehostaaniin,ettäsukupuolenmukaisenkahtiajaonlieventämisentavoitteetjasukupuolitietoisen 114 ohjauksenmenettelytotetaanosaksioppilaitostensuunnittelunjakehittämisenpainopisteitä(koulutuksensisältöjä,opetussuunnitelmiajatutkintojen perusteita.) Tasa-arvonedistäminenjasukupuolenmukaisensegregaationlieventäminenontarpeenhuomioidamyöstyöelämässäkehittymisessäjakouluttautumisessa.Vuonna2007lähes70prosenttiatutkintoonjohtamattoman aikuiskoulutuksenopiskelijoistaolinaisia.Uudelleenkouluttautuminenja uudenammatinhankkiminenovattilanteita,joissatyövoimapoliittisintoimenpiteinvoidaanvaikuttaasegregaatioonniin,ettänaisiaohjataantaituetaan siirtymäänmiesvaltaisillealoilletaimiehiävastaavastinaisvaltaisillealoille. Lisäksityönantajanjärjestämänhenkilöstökoulutuksensuunnitteluunjatoteutukseentuleesisällyttäätasa-arvonäkökulma.Onkintärkeää,ettäjatkossa tasa-arvotavoitteitakohdistetaanmyösaikuiskoulutukseen. 6.4 TASA-ARVON EDISTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatus on tasa-arvon edistämisen kannalta avainasemassa. Kasvatuksellajakoulutuksellavaikutetaanniihinasenteisiin,tietoihinja taitoihin,joidenvarassaihmisetyhteiskunnassatoimivat. Jottasukupuolisidonnaisiavalintojasaadaanpurettua,onpyrittävärohkaisemaansukupuoltentasa-arvoaedistäviätoimenpiteitäjaasenteitajoesiopetuksestaalkaen. Tasa-arvonedistäminenpäivähoidossa,varhaiskasvatuksessajaesiopetuksessanostettiinVanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmassakoulutusta koskevientasa-arvotavoitteidenkeskiöön.Tavoitteenaolikasvatuksenjakoulutuksenkehittäminensiten,ettäsehuomioientistätarkemmintyttöjenja poikienvälilläolevatkehitykselliseterotjaniihinliittyväterilaisettarpeet, jottavarhaiskasvatusjaesiopetustukisivattasa-arvoisuuteenkasvamista. Aktiivistasukupuoltenvälisentasa-arvonedistämistäkoskeviatavoitteitaei kuitenkaanesiinnyesimerkiksivaltioneuvostonpäättämissäperusopetuksenvaltakunnallisissatavoitteissajatuntijaossataiOpetushallituksenesi-ja perusopetuksensekäaamu-jailtapäivätoiminnanperusteissa.Ottamalla varhaiskasvatuksessakäyttöönsukupuolitietoisuuteenperustuvatkasvatus-ja opetussuunnitelmatjaopetusmenetelmätvähennetääntyttöjäjapoikiakoskevaastereotyyppistäajatteluajavaikutetaanmyöhempiinsukupuolenmukaisiinkoulutus-jaoppiainevalintoihin.Myösmainontaanjamediaanliittyviä sukupuolikysymyksiäkäsitteleväämediakasvatustatuleelisätä.Pientenlasten mediakasvatustaonkehitettyesimerkiksiopetusministeriönrahoittamassa Mediamuffinssi-hankkeessavuosina2006–2007.JatkossavoitaisiinhyödyntäämyösRuotsissasaatuakokemustavarhaiskasvatuksentasa-arvotyöstäja tasa-arvopedagogiikasta. 115 6.5 TASA-ARVON EDISTÄMINEN OPPILAITOKSISSA Opetussuunnitelmat ja sukupuolten tasa-arvo Valtakunnallisetopetussuunnitelmienperusteetjaammatillisessakoulutuksessatutkintojenperusteetovatkeskeisiävälineitäkoulujenjaoppilaitosten työnohjaamisessa.Opetussuunnitelmanperusteetovatnorminlaillasitovia. Nevelvoittavatkoulutuksenjärjestäjäälaatimaanpaikallisentaioppilaitoksen opetussuunnitelman,jossavoidaantehdäoppilaitoskohtaisiapainotuksia. OpetussuunnitelmiaseuraajaarvioiOpetushallitus.Paikallisiaopetussuunnitelmiaeioletoistaiseksiarvioitusukupuoltentasa-arvonnäkökulmasta. Sukupuoltentasa-arvonedistäminenonhuomioituparhaitenperusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissa.Lukio-opetustakoskevissaopetussuunnitelmiensekäammatillistentutkintojenperusteissaviittauksettasa-arvoon ovatvähäisiä. Oppiainekohtaisissaopetussuunnitelmissasukupuolineutraalilähestymistapaonyleinen.Monetoppiaineet,kutenesimerkiksiyhteiskuntaoppi, historia,filosofiajaterveystietotarjoaisivatkuitenkinmahdollisuuksiatasaarvokysymystenkäsittelyynosanaopetusta. Sukupuolisidonnaisuusonpoistunutoppiaineistaläheskokonaan,mutta sukupuolenmukaistakahtiajakoaesiintyykuitenkinedelleenvalinnaisissa aineissa.Tämänäkyyesimerkiksitaideaineidenvalinnassa.Tytötvalitsevat poikiauseamminkuvataiteenjamusiikinvalinnaisiksiaineiksi. Perusopetuksenopetussuunnitelmienperusteissavuosiluokkien5–9kohdallaliikunnanopetuksessakehotetaanhuomioimaansukupuoltenerilaiset tarpeetsekäoppilaidenkasvunjakehityksenerot.Liikunnanopetuksessa sukupuolenmukainenryhmitysonkinyleinen.Jatkossaliikunnanopetuksessa ontarpeensiirtyäsukupuolijaostajoustavampiinryhmityksiinjakehittää mahdollisuuksiaopettaaliikuntaamyössekaryhmissä.Nuortenkiinnostusta liikunnanerimuotoihintulisitukeaennakkoluulottomastisukupuoleenliittyvistäperinteisistärajoistajaoletuksistariippumatta. Käsityönopetuksensisältöjenjatavoitteidenjakautuminentekniseentyöhönjatekstiilityöhönpitääylläsukupuolisegregaatiota.Tähänonkiinnitetty huomiotauseammassahallituksentasa-arvo-ohjelmassa.VanhasenIIhallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)onnostettuesillehuolikäsityön opetuksenvaikutuksestamyöhempiinkoulutusalavalintoihinmuunmuassa siksi,ettätekniseentyöhönsisältyyesimerkiksisähköoppia,jokaonfysiikan osa.Vuoden2004opetussuunnitelmauudistuksessatekninentyöjatekstiilityöyhdistettiinyhdeksikäsityö-nimiseksioppiaineeksi.Uudistuksella pyrittiinsukupuolineutraaliinkäsityönopetukseen.Vaikkaopetussuunnitelmanperusteissakäsityöonyksiaine,käytännössäseuseimmitenjakautuu edelleentekstiili-jatekniseksityöksi.Oppiaineeseensisältyymahdollisuus valinnaisuuteenvuosiluokilla5-9,minkäjohdostapojatvalitsevatedelleen useimmitenteknisentyönjatytöttekstiilityön.Koskakäsityönopetusta järjestetääneritavoinkunnasta,koulustajaopettajastariippuen,oppilaillaei 116 ainakaikkiallaoleaitojavalinnanmahdollisuuksiatarjolla.Käsityönopetusta koskevauudistuseisitenoleollutsegregaationlieventämisenkannaltariittävä. Opetushallitusonkäynnistänytkäsityönoppimistulostenarvioinnin,joka tuleetarjoamaantietojavuonna2011tyttöjenjapoikienosallistumisesta teknisentyönjatekstiilityönopetukseensekätietojatarjollaolevistamahdollisuuksistajaoppimistuloksista.Käsityönsisältöjäjatavoitteitakoskevat ratkaisuttehdäänosanaperusopetuksenopetussuunnitelmanperusteiden uudistamista,jokakäynnistyyvuonna2011. Ammatillisenperuskoulutuksenopetussuunnitelmanperusteetuudistettiinvuosina1999–2001,janeuudistetaanjälleenvuosina2008–2010. Ammatillisenkoulutuksentutkintojenperusteetvelvoittavatkoulutuksen järjestäjänsisällyttämäänopetussuunnitelmaansuunnitelmatkoulutuksellista tasa-arvoa,yhdenvertaisuuttajakestävääkehitystäedistävistätoimenpiteistä, muttaovatmuutoinsukupuolineutraaleja.Lisäksineedellyttävätottamaan huomioonkoulutuksenjärjestämisessämyösmuidensäädöstenkoulutusta koskevatvelvoitteet,esimerkiksitasa-arvolainvelvoitteet. Sukupuolten tasa-arvo oppilaanohjauksessa ja opinto-ohjauksessa Oppilaanohjauksenjaopinto-ohjauksenkehittäminenonarvioituhallituksen tasa-arvo-ohjelmissatärkeäksitavaksivaikuttaasiihen,ettätytötjapojat valitsisivatkoulutus-jaammattialanmahdollisimmanlaajastavalikoimasta perinteistensukupuolikäsitystenrajoittamatta.Sukupuolitietoisenoppilaan- jaopinto-ohjauksenmerkityskorostuukoulutuksensiirtymävaiheissa, jolloinnuorivähitellenselkiinnyttääsuuntautumistaansekäjatko-opintoihinja ammattiinliittyviäpyrkimyksiään.Ontärkeää,ettäsukupuoltentasa-arvon edistäminenhuomioidaanmyösoppilailleannettavassatyöelämätietoudessa, jonkakauttasyntyykäsitysammatistajaosaamisesta,omistaoikeuksista työssäsekätyönjaperheenyhteensovittamisesta. Oppilaan-jaopinto-ohjaustajärjestetäänuseinluokka-jaryhmäopetuksena.Jottaoppilaan-jaopinto-ohjauksessavoitaisiinparemmintukeaoppilaidenyksilöllisiävalintojajaosaamista,ontärkeääettäoppilaalletarjotaan mahdollisuusmyösriittäväänhenkilökohtaiseenohjaukseen.Henkilökohtainen ohjausontärkeääsilloin,kunoppilashakeetukeaperinteisetsukupuolirajat ylittävilleaine-jaammattivalinnoille. Oppilaan-jaopinto-ohjauksenasemaanon2000-luvullakiinnitettypaljon huomiota.Opetushallitusontoteuttanuterillisiähankkeitaoppilaanohjauksen jaopinto-ohjauksensekäperusopetuksenlaadunkehittämiseksi.Sukupuolten tasa-arvoaeiolenäissähankkeissakuitenkaannostettuerillisentarkastelun jaarvioinninkohteeksi. Myönteisiätuloksiaonsaatuaikaanerilaisissa,pääosinEU:nrakennerahastojentukemissakehittämis-jakokeiluhankkeissa.Niidentavoitteenaonollut rohkaistanuoriahakeutumaanheitäkiinnostavallealalleriippumattaoman sukupuolenosuudestaalalla.Jatkossakokeilu-jakehittämishankkeistasaatuja hyviätuloksiajakäytäntöjätulisihyödyntääparemminopinto-ohjauksen 117 kehittämisessä.Opinto-ohjauksenkehittäminenvoitaisiinmyöskytkeätiiviimminkoulujentasa-arvosuunnitteluun. Tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa Tasa-arvolainvelvoiteoppilaitoksilletoiminnallisentasa-arvosuunnitelman laatimisestaonollutvoimassavuodesta2005.Tasa-arvosuunnitelmienkeskiössätuleelainmukaanollatasa-arvontoteutuminenopiskelijavalinnoissa, opetustajärjestettäessäjaopintosuorituksiaarvioitaessa.Lisäksioppilaitosten tuleemyösehkäistäseksuaalisenjasukupuoleenperustuvanhäirintää.Tasaarvosuunnitelmavoidaansisällyttääosaksiopetussuunnitelmaataimuuta oppilaitoksessalaadittavaasuunnitelmaa. Opetushallitusjulkaisivuonna2008Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta -oppaan,jonkatarkoituksenaontukeaoppilaitoksiasuunnitelmientekemisessä jaedistäähyviäkäytäntöjäoppilaitostentasa-arvotyössä.Opetushallituksen vuonna2009teettämänselvityksenperusteellatasa-arvolainvelvoittamaa tasa-arvosuunnitteluaonoppilaitoksissatoistaiseksitoimeenpantuheikosti. Kyselyynvastanneista11lukioista37prosenttiajaammatillisistaoppilaitoksista 27prosenttiailmoittilaatineensaoppilaitoskohtaisentoiminnallisentasaarvosuunnitelman.Koulutuksenjärjestäjänlaatimaatoiminnallistatasa-arvosuunnitelmaailmoittinoudattavansalukioista21prosenttiajaammatillisista oppilaitoksista27prosenttia.Kyselynmukaanopiskelijoidenosallistuminen tasa-arvotyöhönonollutoppilaitoksissavähäistä. Kyselyntuloksetosoittavat,ettäoppilaitoskohtaisestilaadituttasa-arvosuunnitelmatottavatparemminhuomioonlaissaerityisenhuomionkohteena oleviaasioitakuinkoulutuksenjärjestäjänlaatimatsuunnitelmat.Koulutuksen järjestäjänlaatimaatasa-arvosuunnitelmaasoveltavistaoppilaitoksistanoin puoletkertoisuunnitelmankoskevanopetuksenjärjestämistä,45prosenttia opiskelijavalintojaja38prosenttiaopintosuoritustenarviointia.Seksuaalista jasukupuoleenperustuvaahäirintääkäsiteltiinnoinpuolessanäistäsuunnitelmista.Sensijaanoppilaitoskohtaisistatasa-arvosuunnitelmistakolmeneljäsosaakäsitteleeopiskelijavalintoja,opetuksenjärjestämistä,opintosuoritusten arviointiasekäseksuaalistajasukupuoleenperustuvaahäirintää. Sosiaali-jaterveysministeriötekialkuvuodesta2010selvitykseneduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokunnallenaistenjamiestenvälisestätasaarvostaannetunlaintoimivuudesta.Selvityksenmukaanoppilaitostenyleistä tietoisuuttasuunnitteluvelvoitteestatuleeedelleenlisätä.Koulutuksenjärjestäjänlaatimatasa-arvosuunnitelmaeiolelainmukaanriittävä.Erityisesti eroahenkilöstöpoliittisenjatoiminnallisentasa-arvosuunnitelmanvälillätulisi oppilaitoksissaselkeyttää.Lakimahdollistaatasa-arvosuunnitelmansisällyttämisenosaksiopetussuunnitelmaataimuutaoppilaitoksessalaadittavaa suunnitelmaa.Opetushallituksenvuonna2009teettämänkyselynmukaan hiemanylipuoletoppilaitoksistaolilaatinuterillisentasa-arvosuunnitel- 11 Kyselyyn vastasi 58 prosenttia lukioista ja 42 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista. 118 man,neljännekselläsuunnitelmaoliosahenkilöstöpoliittistasuunnitelmaaja vähemmistö(13%)ilmoittisuunnitelmaanolevanosaopetussuunnitelmaa. Ontärkeää,ettätoiminnallisentasa-arvosuunnitteluntoteutumistakouluissaedistetäänaktiivisesti.Tasa-arvosuunnittelunkehittämistäjatoteutumisenseurantaaonmyössyytäjatkaahuomioidensukupuoleenjaseksuaalisuuteenliittyvämoninaisuus.Onmyöslisättäväopiskelijoidenosallistumista tasa-arvosuunnitteluun.Tasa-arvosuunnittelunarvioinnissaonkiinnitettävä erityistähuomiotasiihen,mitkäovatparhaitakeinojavaikuttaasukupuolten tasa-arvoonoppilaitostentoimintakulttuurissajaopetuksessa.Tasa-arvonedistämistäonkehitettävämyösperuskouluissa.Jottasegregaationlieventämiseen voitaisiinvaikuttaamahdollisimmanvarhaisessavaiheessa,ontoiminnallisen tasa-arvosuunnittelunvelvoiteulotettavamyösperusopetukseen.Myöseduskunnantyöelämä-jatasa-arvovaliokuntapitäälausunnossaankeväällä2010 tärkeänä,ettävelvoitelaatiatoiminnallinentasa-arvosuunnitelmaulotetaan koskemaanmyösperuskouluja. Tasa-arvon edistämistä tukevat kokeilu- ja kehittämishankkeet Sukupuoltentasa-arvoaonkouluissajaoppilaitoksissaedistettyviimevuosina pääasiassaerilaisillahankkeilla.Kokeilu-,kehittämis-jatutkimushankkeitaon viimeistenvuosikymmenienaikanaollutuseita.Koulujenopetuskäytäntöjä koskevatutkimusosoittaa,ettävallitsevasukupuolineutraalilähestymistapa opetuksessajaopintojenohjauksessaitseasiassaylläpitääperinteisiäsukupuoliroolejaja-jakoa.Siksisukupuolitietoisuudenlisäämiseentähtääväthankkeet jatoimenpiteetovattärkeitäpyrittäessäkehittämäänkoulutuksentasa-arvoa. Hankkeistasaatuakokemusta,materiaaliajakäytänteitätulisikuitenkinhyödyntääsystemaattisemmin.Erityisestinetulisihuomioidakoulutuspolitiikan suunnittelunkeskeisissäprosesseissa,esimerkiksioppilaitostenohjaus-ja opetuskäytäntöjenkehittämisessäsekätäydennyskoulutuksentoteutuksessa oppilaitosjohdollejaopetushenkilöstölle. Oppiminen ja kokemukset koulusta Tyttöjenjapoikienvälilläesiintyyerojaoppimisessajasiinä,mitenhekokevat koulunkäynnin.Pojillaonkeskimäärintyttöjäenemmänkäyttäytymis-ja oppimisvaikeuksiajahekeskeyttävätopintonsatyttöjäuseammin.Tytöilläon sensijaanopiskelumenestyksestäänjamyönteisestäkoulusuhtautumisestaan huolimattapoikiaalhaisempiitsetunto.Tutkimustenmukaantytötarvioivat itsensäpoikiauseamminhyviksikoululaisiksi,kuntaaspojatpitivätitseään useamminpiittaamattominakoululaisina.Sukupuolierotnäyttävätsäilyvän samansuuntaisinakokoperusopetuksenajan.Pohdittaessasyitätyttöjenja poikienerilaiseenkoulukäyttäytymiseen,tuodaanuseinesilleväite,että koulueisovitoiminnallisillepojillejatytöillejärjestelmällinentyötapataas soveltuuparemmin.Taustallaonstereotyyppinenolettamustytöistäjapojista. Ontärkeäähuomioida,ettäkansainvälisissäoppimistakoskevissatutkimuksissasekäsuomalaisettytötettäpojatpärjääväterittäinhyvin.Euroopan 119 komissionvuonna2010julkistamatutkimusGender Differences in Educational Outcomes sukupuoltenoppimistuloksiinliittyvistäeroistaosoittaa,ettäsukupuoltenvälisiäerojaoppimistuloksissaonvähänsuhteessasukupuoltenväliseensamanlaisuuteen.Sosioekonomisillatekijöilläonsukupuoltasuurempi merkityskoulumenestykseen.Tiettyjensosiaaliryhmienpojatpärjääväthyvin, kuntaastiettyjenryhmientytöteivätpärjääkoulussa. Myössuomalaisissakoulujenarkikäytäntöjäkoskevissatutkimuksissaon havaittu,ettäkoulunarjessauseinvahvistetaanjatuetaantyttöjenjapoikien stereotyyppisiätoimintaorientaatioitajaasenteita.Olisikintärkeääselvittää, mitentyttöjenjapoikienoppiaineitakohtaantuntematmieltymyksetmuokkautuvatjamistäkoulussakoetuttunnekokemuksienerotjohtuvat.Olisi syytäpohtia,rohkaiseekokoulukulttuurikaikkienoppilaidenjaerityisesti myöspoikienmenestystäopinnoissaanilmanpilkankohteeksijoutumisen pelkoataihäiriköintiä. Jatkossaopetustyönkehittämisessätuleevahvistaaopetusmetodejaja -käytäntöjä,jotkahuomioivatoppilaidenyksilölliseterotjasukupuoltensisäisenmoninaisuuden.Erityistähuomiotatuleekohdentaaoppilasarviointiin. Kansallistenoppimistulostenarviointienperusteellaoppilasarviointieikohteletyttöjäjapoikiatasapuolisesti.Pojatsaavatmatematiikassajonkinverran osaamistaanheikompiaarvosanoja,kuntaastyttöjenosaamistasoäidinkielen kohdallaonkeskimäärinkorkeampikuinheidänsaamansatodistusarvosana. Perusopetuksenlaadunkehittämisenkannaltaolisisiistärkeäätukeasukupuolitietoiseentutkimukseenperustuvaaopettajientäydennyskoulutusta. Lisäksiopetuksensukupuolitietoiseenkehittämiseenliittyvienhankkeiden tuloksiatulisiottaaparemminkäyttöönopetussuunnitelmissajaopetuksen järjestämisessä.Sukupuolispesifin,oppiainekohtaisendidaktiikankehittämisentavoiteonnostettuesiinmyöshallituksentasa-arvo-ohjelmissa. Oppimateriaali Hallituksentasa-arvo-ohjelmissaonkiinnitettyhuomiotamyösoppimateriaalinvaikutukseensukupuolistereotypioidenjasukupuolistakäyttäytymistänormittavienmalliensyntymisessäjavahvistamisessa.Oppimateriaalin hyväksymismenettelystä,jossakiinnitettiinpaljonhuomiotasukupuolten tasa-arvoonjatasapuolisuuteen,luovuttiin1990-luvunalkupuolella.Nykyisin oppimateriaalintuotantojajakeluovatpääasiassakaupallistenkustantajien varassajapäätöksetkäytettävästäoppimateriaalistatehdäänoppilaitoskohtaisesti.Viimevuosikymmenenaikanaoppimateriaalienkirjoonlisääntynyt javerkkomateriaalinjamedianvaikutusopetuksessajatiedonhankinnassaon kasvanutmerkittävästi. Oppimateriaalinlaadustaontehtyjoitakintutkimuksia,jotkaosoittavat oppimateriaalinpääsääntöisestitavoittelevansukupuolineutraalialähestymistapaa.Oppimateriaalinonkuitenkinkatsottusisältävänmyössekätietoisiaettä tiedostamattomiasukupuoliinliittyviämallejajaasenteita,jotkanormittavat jaasettavatoletuksiapoikienjatyttöjenkäyttäytymiselle.Oppimateriaalin 120 nais-jamieskuvaasekäsukupuolisuuttatarkastelevaatutkimustatarvitaan jatkossaenemmän. Hallituksentasa-arvo-ohjelmassa(2008–2011)oppimateriaalinmerkitys koululaistennais-jamieskuvanmuotoutumisessaonotettujälleenesille. Opetushallitusteetättisyksyllä2010selvityksenperusopetuksenoppikirjojensukupuolikuvasta.Selvityksenmukaanmiessukupuolionenemmän esilläkaikissatutkituissamateriaaleissasekätekstienettäkuvitustenosalta. Miehet,pojatjaerilaisetmaskuliinisetfantasiahahmotovatsystemaattisesti kaikkienoppiaineidenjajokaisenluokka-asteenmateriaaleissaenemmistönä verrattunanaisiin,tyttöihinjafeminiinisiinfantasiahahmoihin.Opetushallitus laatiioppaanoppikirjantekijöillesukupuoltentasa-arvonedistämiseksioppimateriaaleissasekäarvioijatkossaoppimateriaalejasäännöllisestisukupuolten tasa-arvonnäkökulmasta.Ontärkeää,ettäoppimateriaalinarvioinnissahuomioidaanmyössukupuolisenjaseksuaalisensuuntautumisenmoninaisuussekä esimerkiksietnisyyden,vammaisuudenjauskonnonpohjaltatuotetuterot. 6.6 TASA-ARVO LIIKUNTA-ALALLA Suomalainenliikunnantasa-arvotyövahvistui1990-luvunpuolivälissä,kun naistenasemaaliikuntakulttuurissaselvittänyttyöryhmäantoiehdotuksia muunmuassanaistenasemaanpäätöksentekijöinä,liikunnanharrastajinaja rahanjaossa.SuomenLiikuntajaUrheiluSLUontoiminutkansallisenliikuntaalantasa-arvotyönkoordinoijanajatoteuttajana.Opetus-jakulttuurinimisteriö(OKM)onollutpäärahoittaja,keskeisinyhteistyökumppanisekäsuuntaviivojenluoja.Vuosituhannenvaihteenjälkeenmerkittävinaskeltasa-arvotyössä onollutOPM:nTasapeli-työryhmäntoimenpiteet.Työryhmäottimuistiossaan (2005)kantaalaaja-alaisestisukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseenja sukupuolivaikutustenarviointiinliikunta-alalla.Valtavirtaistamisenpilotiksi valittiinValtakunnallinenohjaaja-javalmentajakoulutuksenkehittämishanke 2008−2010.Hankkeessatavoitteenaolilisätävähemmistösukupuoleenkuuluvienvalmentajienjaohjaajienmäärääerilajeissasekäkehittääheidänosaamistaankummankinsukupuolenerityispiirteethuomioonottaen.Toimenpiteet kohdentuivatkoulutustenrakenteisiinjasisältöihin. OKM:nvaltionavustuksissasukupuoltenvälinentasa-arvoonollutyksi tuloskriteeri,muttasenarvioinnissaeiolekäytettymittareita.Vuodesta2011 lähtienvaltionavunsaajiltatullaanedellyttämäänvuosittaistatilastointia jäsenistönsäjapäätöksentekijöidensäsukupuolijakaumistaosanatoimintakertomuksia.Syksyllä2010käynnistyyOKM:nrahoittamanalaajantilastoselvityksenuusiminensukupuoltenvälisentasa-arvontilanteestaliikuntaalalla.Tasa-arvotilannettaolisilähivuosinasyytäpysähtyätarkastelemaan jaarvioimaanjaluodakansallinenstrategianaistenjamiestentasa-arvon edistämiseksiliikunta-alallamahdollisinetoimenpideohjelmineen.Selvää onainakin,ettäalantietoperustaatuleevahvistaatutkimustiedonavullaja huomiotakiinnittäänaistenurakehitykseenliikuntahallinnossa. 121 7. KORKEAKOULUTUS JA TUTKIMUS Sukupuoltentasa-arvonedistäminenkorkeakoulutuksessajatutkimuksessaon ollutpitkäänosatasa-arvopolitiikkaa.Hallitusohjelmissatavoitteenaonollut naistutkimuksenasemanvahvistaminensekäsukupuoltentasa-arvonedistäminenopettajankoulutuksessa.Hallituksentasa-arvo-ohjelmissatavoitteetja toimenpiteetovatkohdistuneetmuunmuassasegregaationpurkamiseen,sukupuoli-jatasa-arvotietoisuudenvahvistamiseenopettajankoulutuksessa,naisten tutkijanuranedistämiseensekänaistutkimuksenasemanvakiinnuttamiseen jatasa-arvotiedoninformaatio-jadokumentaatiotoiminnanjärjestämiseen. Sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenonnähtykeskeisenävälineenä tasa-arvonedistämisessäsekäkorkeakoulutuksessaettätutkimuksessa. Korkeakouluissajatutkimuksenpiirissäontehtytasa-arvotyötäjousean vuosikymmenenajan.Ensimmäisetyliopistojentasa-arvotoimikunnataloittivat toimintansa1980-ja90-lukujenvaihteessa.Korkeakoulujentasa-arvotyötä edistisamaanaikaanyliopistoissavahvistuneennaistutkimuksentuottama tieto,tasa-arvotoimijoidenverkostoituminenjatasa-arvoviranomaistentuki. SuomenAkatemiaonedistänytsukupuoltentasa-arvoajanaistutkimustatoiminnassaan1980-luvultalähtien.Tasa-arvoasiainneuvottelukuntajaopetusministeriöovatpitkäänkiinnittäneethuomiotanaistentutkijanuraanliittyviin kysymyksiin.SekäopetusministeriöettäSuomenAkatemiaovattuottaneet sukupuolenmukaaneriteltyjä,koulutustajatutkimustakoskeviatilastoja.12 Lainsäädäntöasettaauseitasukupuoltentasa-arvoonliittyviävelvoitteita korkeakoulutuksenjärjestäjillejakieltääsukupuoleenperustuvansyrjinnän. Lainmukaanoppilaitostenonhuolehdittavasitä,ettänaisillajamiehilläon samatmahdollisuudetkoulutukseenjaettäopetus,tutkimusjaoppiaineisto tukevattasa-arvoa.Vuonna2005tasa-arvolakiinsisällytettiinvelvoitetoiminnallistentasa-arvosuunnitelmienlaatimisestaoppilaitoksissa.Oppilaitokset ovatvelvollisiamuidentyöpaikkojentapaanlaatimaanmyöshenkilöstöpoliittisentasa-arvosuunnitelman. VanhasenIIhallitusjaKiviniemenhallitusovatsitoutuneetsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseenkaikessapäätöksenteossaan.Korkeakoulu-ja tiedepoliittisessasuunnittelussajapäätöksenteossaonkiinnitettyjossainmäärinhuomiotanaistenjamiestenkoulutustasoeroihinjasukupuolenmukaiseen segregaatioon.Naistenhidaseteneminentutkijanurallaonnostettuesiintutkijanuraakoskevanaongelma-alueena.Korkeakoulu-jatiedepolitiikankokonaisvaltainentarkastelusukupuolinäkökulmastaonkuitenkinollutvähäistä,eikä valtavirtaistamisessaolevieläedettykonkreettisiintoimenpiteisiintasa-arvon 12 Ks. OKM:n KOTA-tietokanta ja Suomen Akatemian tilastot. Vertailevaa EU-maita koskevaa tilastotietoa naisten asemasta tieteessä ja korkeakoulutuksessa on hyvin saatavissa 2000-luvulta lähtien Euroopan komission She Figures -julkaisujen myötä. 122 edistämiseksi.Myöskäänkorkeakoulutustajatutkimustakoskevissalainsäädäntöuudistuksissasukupuolivaikutustenarviointiaeioletehty.Hallitusohjelmien jahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteetjatoimenpiteetonkintärkeä integroidaparemminkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoonja senvalmisteluun. 7.1 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KORKEAKOULUTUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA Naisiajamiehiäkorkeakouluopiskelijoistaonollutpitkäänlähesyhtäpaljon. Vuonna1995naisiaoliyliopisto-opiskelijoista52prosenttiajavuonna200754 prosenttia.Yliopistotutkinnoistavuonna2007naisetsuorittivat63prosenttia. Ammattikorkeakouluissasukupuoltenosuudetovathyvinsamankaltaiset: vuonna2008ammattikorkeakouluopiskelijoistanaisiaoli53prosenttiaja tutkinnonsuorittaneista62prosenttia. Sekäammattikorkeakouluissaettäyliopistoissaonedelleenvahvaasukupuolenmukaistasegregaatiota.Esimerkiksimatkailu-,ravitsemis-jatalousalallasekähumanistisellajakasvatusalallanaistenosuusyliopistotutkinnon suorittaneistaoliyli80prosenttiavuonna2008,kuntaastekniikanjaliikenteenalallayliopistotutkinnonsuorittaneistamiehiäolisamanavuonna 74prosenttia.Luvutovatsamansuuntaisiaammattikorkeakoulutuksessa. Yliopisto-opinnoissasukupuolirakenneonkuitenkinvuosienmyötätasoittunutammatillistakoulutustaenemmän. Samallakuntohtorintutkintojenkokonaismääräonlisääntynytviimeisen parinkymmenenvuodenaikananoin500tutkinnostayli1500tutkintoon, onnaistenosuusnäidentutkintojensuorittajistanoussutmerkittävästi.Kun vuonna1990naisetsuorittivat32prosenttiatohtorintutkinnoista,olivuonna 2008tohtorintutkinnonsuorittaneistanaisia54prosenttia.Koulutusaloittain sukupuoltenosuuksissaonkuitenkinedelleensuuriaeroja:tekniikanjaliikenteenalallamiehetsuorittivatvuonna2008yli70prosenttiatohtorintutkinnoista;sosiaali-,terveys-jaliikunta-alantohtorintutkinnoistamiestenosuus olipuolestaan27prosenttia. Naistenjamiestenosuudetyliopisto-opettajistaprofessorejajayliassistenttejalukuunottamattaovatlähestasoissa.Lehtoreistaolivuonna2008 naisia53prosenttia,assistenteista57prosenttia.Kuitenkinyliassistenteista naisiaolireilustiallepuolet,39prosenttia.Korkeakoulusektorintutkimushenkilökunnastanaistenosuusvuonna2007oli48prosenttia. Naistenkasvanutosuuskorkeakoulututkinnonsuorittaneistajaalemmistaopetus-jatutkimusviroistaeiolevieläheijastunutprofessoriensukupuolijakaumaan.Vuonna2009naisiaoliprofessoreistavain25prosenttia. Naisprofessorienosuudetvaihtelevathyvinpaljontieteenaloittain.Vuonna 2009pienimmätosuudetolivattekniikan(8%)jaluonnontieteiden(12%) alallajasuurimmatterveystieteessä(61%),eläinlääketieteessä(52%)sekä kasvatustieteessä(50%).Onhuomattava,ettäjuuriteknis-jaluonnontieteellisilläkoulutusaloillaprofessuurejaonmäärällisestieniten. 123 Ammattikorkeakoulujenjayliopistojenrehtoreistamiehetovatedelleen enemmistö:molemmissamiestenosuusrehtoreistaonvuonna2010runsas 70prosenttia.Naistenosuusonkuitenkinkasvanutselvästiviimevuosina,ja EU-vertailussaSuomierottuumyönteisesti(EU:nkeskiarvo9%).Yliopistojen viidestäkansleristayksionnainen. Naistentutkijanuranjatasa-arvonkannaltakaikkeinongelmallisinon tohtorintutkinnonjälkeinenvaihejanaistenhidaseteneminenkorkeimpiin opetus-jatutkimusvirkoihinlaajastarekrytointipohjastahuolimatta.Myös YK:nCEDAW-komiteaonkiinnittänythuomiota(2001ja2008)naisten vähäiseenosuuteenyliopistomaailmankorkeimmissaasemissaSuomessa. Komiteasuositteliottamaankäyttöönennakoiviatoimenpiteitä,joillarohkaistaannaisiahakemaanenemmänkorkeitavirkojajatoimia.Komiteakannustaa hyödyntämäänmyösväliaikaisiaerityistoimia. Professuurienosaltaonnostettuesiinprofessorienkutsumismenettelynvaikutuksetsukupuolentasa-arvoon.Kutsumismenettelynsoveltaminenonollut mahdollistavuodesta1992lähtien.Opetusjakulttuuriministeriönmukaan naisetmenestyvätparemminavoimissavirantäytöissäkuinkutsumismenettelyäkäytettäessä,jakutsumismenettelyynvoisisältyäriskipotentiaalisten hakijoidenepätasa-arvoisestakohtelusta. Tasa-arvoselontekoavartenlaaditussataustaselvityksessäkiinnitetäänprofessuurienlisäksihuomiotanaistenvähäiseenosuuteenmuissaylemmissä tutkimusviroissa.Naistenosuustutkimushankkeidenvastuullisistajohtajista onSuomenAkatemiassapysynytkeskimäärin20–30prosentissaviimeisinä vuosikymmeninä.Yhtenäongelmananaistenetenemisessäylempiintutkimusvirkoihinnäyttäisiolevanjuuritutkimushankkeitakoskevassarahoitushaussa käytettävävastuullisenjohtajannimike.Vastuullisenjohtajanasemaedellyttää käytännössäpitkäaikaistatyösuhdettayliopistoon,koskatutkimushankkeiden vastuullisellejohtajalleitselleeneivoidamyöntäätutkimusrahoitustakuin poikkeustilanteissajavainyhdeksivuodeksi.Tämähankaloittaamääräaikaisissatyösuhteissajaprojekteissatyöskentelevienhenkilöidenurallaetenemistä. Onhuomattava,ettänaisetovatsaaneethyvinmääräaikaista,ulkopuolista tutkimusrahoitusta,kuntaasyliopistojenkorkeimmissavakituisissaviroissa heitäonedelleenvähän. Useidentutkimustenmukaanpiilosyrjintäjasosiaalisentuenvähäisyys vaikeuttavatnaistentutkijanuraayliopistoissajatiedemaailmassa.Lisäksiesille ontuotusukupuolisenjaseksuaalisenhäirinnänjaahdistelunyleisyysyliopistoissa.Ammattikorkeakoulujakoskevassaselvityksessävuodelta2005ongelmakohdiksiosoittautuivatkoulutusalojeneriytyminensukupuolenmukaan jaharjoittelunpalkallisuudenerotnais-jamiesvaltaisillaaloilla. Työnjaperheenyhdistäminenonedelleenongelmatutkijanuralla,varsinkin määräaikaisissatehtävissäjaapurahallatoimivillatutkijoilla.Erityisestitämä koskeenaisia,jotkakantavatuseinpäävastuunperhevelvollisuuksista.Suomen Akatemiaonpyrkinytedistämääntyönjaperheenyhteensovittamista:periaatteenaonse,ettävanhempainvapaateivätlyhennätutkijanrahoituskautta. 124 Hoitovapaanvuoksirahoituskauttavoidaanhakemuksestapidentääenintään vuodella.Vuonna2009apurahallatyöskentelevientutkijoidensosiaaliturvaa parannettiin,jahepääsivätmuunmuassaansiosidonnaistenvanhempainpäivärahaetuuksienpiiriin. Sukupuoltentasa-arvoononkiinnitettyhuomiotamyösperheellistenopiskelijoidenosalta.Vuoden2006opiskelijatutkimukseenvastanneistakorkeakouluopiskelijoistaperheellisiäoliyhdeksänprosenttia.Josopiskelijaperheessä onhuollettavialapsia,opiskelijanensisijainentukimuotoeliopintotukiei yksinäänriitäturvaamaantoimeentuloa.Osaopiskelijaperheistäjoutuukin turvautumaantoimeentulotukeen.Perheellisetopiskelijatkäyvätmuitauseammintöissäjaopiskelevatharvemminpäätoimisesti.Kyseonsukupuolten tasa-arvosta,koskaenemmistöopintotukeasaavistaperheellisistäonnaisia, jamyösyksinhuoltajaopiskelijoistaenemmistöonnaisia.Vuonna2006yli60 prosenttiatoimeentulotukeasaavistaopiskelijaperheistäoliyksinhuoltajaäitien jalastenmuodostamiaperheitä. Lastensaamiseenliittyvättaloudellisetriskitnäyttävätsiirtävänopiskelijoillavanhemmaksituloa.Vuoden2008perhebarometriinvastanneista lapsettomista25–34-vuotiaistaviidesosalleopintojenkeskeneräisyysolisyy lykätälastenhankkimista. Miestenosaltahuomiotaonkiinnitettyasevelvollisuudenopintojenaloittamistaviivästyttäviinvaikutuksiin.Puolustusministeriönselvityksenmukaan viidenneksellämiesikäluokastaopinnotviivästyvätasepalveluksenkestoa enemmänmuunmuassakotiutumisajoistajohtuen.Tämäviivästyttäämyös opiskelijoidensiirtymistätyöelämään.Puolustushallinnossajakorkeakouluissa onkinkiinnitettyhuomiotavarusmiespalveluksenjaopintojenyhteensovittamistakoskevienongelmakohtienvähentämiseen.Konkreettisiatoimiajaeri toimijoidenvälistäyhteistyötätarvitaanyhteensovittamisenedistämiseksi niinasevelvollisuuttasuorittavienmiestenkuinnaistenkinosalta. 7.2 SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA Korkeakoulujen tasa-arvotyö Korkeakoulujentasa-arvotyöalkoiSuomessa1980–1990-lukujentaitteessa. Tasa-arvolainvoimaantulosekätasa-arvovaltuutetunjavaltakunnallisen naistutkimuskoordinaattorinaktiivinentukiyliopistoihinperustetuilletasaarvotoimikunnilleveivätkorkeakoulujentasa-arvosuunnitteluajamuutatasaarvotyötäeteenpäin1990-luvunalussa.Osayliopistoistaonlaatinutmyös ohjeetepäasialliseenkohteluunjahäirintäänpuuttumiseksi.Lisäksiyliopistotovatrahoittaneettasa-arvohankkeitaja-selvityksiäerikoulutusaloilla. Nykyisinyliopistojentasa-arvotoimikunnatovatverkottuneetvaltakunnallisestijakokoontuvatvuosittain.Tasa-arvotoimikunnillaonvähänresursseja käytössään.AinoastaanHelsinginyliopistollaonvuodesta2000lähtienollut päätoiminentasa-arvovastaava. 125 Yliopistojentasa-arvosuunnitelmatyleistyiväterityisesti1990-luvunloppupuolella.Vuonna2005tasa-arvolakiinlisättiinvelvoitetoiminnallisen tasa-arvosuunnitelmanlaatimiseenoppilaitoksissa.Toisaaltaoppilaitokset ovatmyöstyönantajia,joillaonvelvollisuustehdähenkilöstöäkoskevatasaarvosuunnitelmajasenosanapalkkakartoitus. Yliopistojentasa-arvosuunnitelmienlaatiminenonedennythyvin:opetusministeriönvuonna2009tekemänselvityksenmukaankaikissayliopistoissaon voimassaolevatasa-arvosuunnitelma.Noinpuoletyliopistojensuunnitelmista oliyhdistettyjätasa-arvo-jayhdenvertaisuussuunnitelmia,javaltaosassasuunnitelmiakäsitellääntasapainoisestisekäopiskelu-ettähenkilöstöpoliittista näkökulmaa. Kaikenkaikkiaan26ammattikorkeakoulusta15lähettitasa-arvosuunnitelmanopetusministeriölleselvitystävarten.Näistäviidestätoistaammattikorkeakoulunsuunnitelmastahiemanvajaapuoletonkunnan,kuntayhtymän taikoulutuskonserninyhteisiätasa-arvosuunnitelmia.Osassaammattikorkeakoulujensuunnitelmistapainottuuhenkilöstöpoliittinennäkökulmaopiskelijanäkökulmankustannuksella. Osakorkeakouluistaoliintegroinuttasa-arvosuunnitelmatyliopistonmuuhunohjaus-jastrategiatyöhön.Myössuunnitelmientoimeenpanovaihteli yliopistoittain.Jopitkäänkorostettutavoitesukupuolenmukaanjaotelluista opiskelija-jahenkilökuntatilastoistaolitoteutunutvainosassayliopistoja. Erityisestikoulutus-jatieteenalakohtaisissatilastoissaolipuutteita.Näyttää siltä,ettäkaikissatapauksissatoiminnallisentasa-arvosuunnittelunjahenkilöstönasemaakartoittavansuunnittelunvaatimukseteivättäyty. Opetus-jakulttuuriministeriösuosittelee,ettäkorkeakoulujentasa-arvosuunnitteluakehitetäänsiten,ettäsuunnitelmatkäsittelevätjatkossakaikkea korkeakouluntoimintaa.Sukupuolinäkökulmatuleeottaahuomioonniin osanalaadukastaopetus-jatutkimustoimintaakuinhenkilöstöpolitiikkaa jaopettajan-jatutkijaurankehittämistäkin.Opiskelijoillajaerihenkilökuntaryhmillätuleeollamahdollisuusosallistuatasa-arvosuunnitelmienlaatimiseen.Sukupuolenmukaanjaotelluttilastottuleelaatiakoulutus-ja/tai tieteenalakohtaisesti. Tasa-arvovaltuutettuvalvootasa-arvosuunnitteluakoskevienvelvoitteiden noudattamista.Tämänlisäksiopetus-jakulttuuriministeriönkorkeakoulujen jayliopistojentasa-arvosuunnitelmiakoskevasäännöllinenseurantajaarviointiovatensiarvoisentärkeitä.Tulevaisuudessatarvitaanlisäätietoatasaarvosuunnitelmienlaadustajasisällöistäsekäsuunnitelmientoimeenpanosta. Huomiotatuleekiinnittääsukupuoltentasa-arvoakoskevansuunnittelun jayhdenvertaisuussuunnittelunvälisiinyhtymäkohtiinjamoniperusteista syrjintääkoskeviinkysymyksiin. Hallituksen tasa-arvopoliittiset toimet korkeakoulutuksessa Hallituksentasa-arvo-ohjelmissakorkeakoulutuksentasa-arvoaonedistetty muunmuassasisällyttämälläsukupuoltentasa-arvoopetusministeriönja 126 yliopistojenvälisiintulos-jatavoiteohjausprosesseihin.Yliopistojensopimuksissaontällähetkellälinjaustasa-arvoisentutkijanuranedistämisestä,jaopetus-jakulttuuriministeriönkäyttämissäseurantaindikaattoreissahenkilöitä koskeviatietojatarkastellaansukupuolittain.LisäksiOKM:ntietohallintoa ollaanparhaillaankehittämässäsiten,ettämahdollisuudetseuratakorkeakoulujentilaamyöstasa-arvonäkökulmastaparanevat. Koulutuksensukupuolenmukaisensegregaationlieventäminenonollut yksihallitustentasa-arvo-ohjelmienkeskeisiätavoitteita.Tämäonkoskenut kaikkiakoulutusasteita.Segregaatiotaonpyrittypurkamaanmuunmuassa kehittämishankkeilla,joistasuurinosaonkohdistunutnaistenohjaamiseen miesenemmistöisilleteknologianjaluonnontieteidenkoulutusaloillesekä naistenurakehityksenedistämiseen.Ohjelmissaonkiinnitettyhuomiotamyös miestenohjaamiseensosiaali-jaopetusaloille,muttanäitähankkeitaontoteutunutvarsinvähän.Viimevuosinahankkeissaontuettunaistenurakehitystä, kehitettymoninaisuuskoulutustajaedistettyseksuaali-jasukupuolivähemmistöjenasemaatyöelämässä.Hankkeetovattuottaneetrunsaastisukupuolten tasa-arvonedistämiseenliittyvääasiantuntemustajakonkreettisiavälineitäja toimintamallejasegregaationpurkamiseen.Niitäeiolekuitenkaanriittävästi hyödynnettykorkeakoulutustakoskevassasuunnittelussajaohjelmatyössätai tasa-arvotyönmenetelmienkehittämisessä. Myös perheellisten opiskelijoiden asemaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteenaonollutparantaanais-jamiesopiskelijoidenvälistätasa-arvoa jaantaanuorilleparemmattaloudellisetmahdollisuudethankkialapsiajo opiskeluaikana.Vuosien2007–2012koulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelmassatavoitteeksiasetettiinselvittääsitä,mitenopiskelijaperheidentaloudellistatoimeentuloajaopiskeluedellytyksiävoitaisiinparantaa.OpetusministeriönasettamaOpiskelijaperheetjaopintotuki-työryhmä (2009)ehdotti,ettäopintotuentulisiollariittäväturvaamaanpäätoimisen opiskeluajantoimeentulo.Työryhmäehdottaamuunmuassaopintorahan huoltajakorotuksenkäyttöönottoa,jottajärjestelmämahdollistaisinykyistä paremminyhtäaikaisenopiskelunjalastenhankkimisen.Lisäksityöryhmä kiinnittäähuomiotaopiskelijoillesoveltuvienlastenhoitopalvelujenjärjestämiseen,tasa-arvoistenedellytystenluomiseenperhevapaidenkäytössäsekä äitienura-japalkkasyrjintäänpuuttumiseen.Myösopintotuenrakenteen kehittämistäkäsittelevätyöryhmätukeekyseisiäehdotuksia. Uudistuksetedistäisivätmyössukupuoltentasa-arvoa,koskaenemmistö opintotukeasaavistaperheellisistäonnaisia.Uudistustenavullaolisimahdollisuustasoittaasukupuoltenvälisiätoimeentuloerojajatukeaerityisesti lastahuoltaviennaistenopintojenloppuunsaattamista. Sukupuolivaikutustenarviointitoteutettiinvainsuppeastiuuttayliopistolakia(2009)säädettäessä.Yliopistolakijakorkeakoulujenrakenteelliset uudistuksetasettavatkuitenkinaivanuusiahaasteitasukupuoltentasa-arvon edistämiselle.Kaikkienkorkeakoulu-jatiedepoliittistenuudistusten,mukaan lukienkorkeakoulujenopiskelijavalintojenuudistaminen,vaikutuksiaolisi 127 tärkeäseuratajaarvioidasukupuolinäkökulmasta.Erityisentärkeitäkysymyksiäovatmuunmuassasukupuoltentasa-arvontoteutuminenopiskelijoiden jahenkilöstönvalinnassa,määräaikaisenhenkilöstönjaapurahatutkijoiden asemasekätutkijanuranjatkuvuudentoteutuminen.Yksiseurannanedellytys onsukupuolenjatieteenalanmukaanjaoteltujentilastojensaatavuussekä opiskelijoistaettähenkilökunnasta.Samoinhenkilöstönrekrytoinnistaolisi tärkeäollasaatavissasäännöllisestipäivitettyätilastotietoatasa-arvotilanteen seuraamiseksi.Sekäopetusministeriönasettamatutkijauratyöryhmäettä neliportainentutkijanuratyöryhmäkorostivattilastotietojensaatavuuden merkitystä.Tutkijanuratyöryhmänsuositustenmukaisestiopetus-jatutkimushenkilöstönrekrytoinnissaasiantuntijoiksitulisivalitatasapuolisesti miehiäjanaisia. 7.3 OPETTAJANKOULUTUS Viimeisenviidentoistavuodenaikanakaikkihallituksentasa-arvo-ohjelmat ovatsisältäneetopettajienperus-jatäydennyskoulutukseenliittyviätavoitteita jatoimenpiteitä.Hyvänpohjantoimenpiteilleovatantaneetjo1980-luvulta lähtientoteutetutkehittämis-jatutkimusprojektittasa-arvonjasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiopettajankoulutuksensisältöihinkoulutukseneri tasoilla.Näissähankkeistakertynyttietojaasiantuntemustuleevastaisuudessa hyödyntääparemminopettajankoulutuksensuunnittelussajatoteutuksessa. Tutkimustenmukaanopetuksenkäytännötjakoulujentoimintakulttuuri–eikäniinkäänopettajiensukupuoli–ovatmerkittäviäedistettäessä sukupuoltentasa-arvoakoulutuksessa.Opettajankoulutuksessajakoulujen käytännöissäontavoitteenaollutsukupuolineutraalius,muttasamallasukupuolionkuitenkinvaikuttanutoppilaidenkohteluunjalaajemminkoulujen toimintaan.Opettajateivätolesaaneetopettajankoulutuksenaikanariittävästi tukea,tietoataikonkreettisiavälineitätasa-arvokysymystenhuomioimiseksi omassatoiminnassaan.Yhtenäsyynätähänonopettajankoulutuksentueksi tarvittavankasvatustieteellisentutkimuksenpuute.Käytettävissäeioleeriikäkaudethuomioonottavaakasvatustieteellistätutkimusta,jokaloisiedellytyksiä tasa-arvo-jasukupuolitietoistenpedagogistenkäytänteidenkehittämiselle. Hallitusohjelman2007–2011jahallituksentasa-arvo-ohjelman2008–2011 tavoitteenaonsisällyttääsukupuolitietoistaopetustakaikkeenopettajankoulutukseen.Opetus-jakulttuuriministeriöonrahoittanutvuosina2008–2010 Tasa-arvo-jasukupuolitietoisuusopettajankoulutuksessa(TASUKO)-tutkimus-jakehittämishanketta,jotakoordinoidaanHelsinginyliopistonkasvatustieteenlaitoksella.Hankkeentarkoituksenaontarjotakonkreettisiavälineitä tasa-arvo-jasukupuolitietoisuudenedistämiseksiopettajankoulutukseneri alueillajakehittääopetussuunnitelmiatasa-arvo-jasukupuolinäkökulmasta. Silläontärkeärooliasiantuntijaverkostonluomisessajatiedonlevittämisessä kaikkiinopettajankoulutustatarjoaviinyliopistoihin.Opetus-jakulttuuriministeriötukeeyliopistojaerikeinoin,jottaTASUKO-hankkeessatuotetut hyvätkäytännötotetaanosaksiopettajankoulutusta. 128 Yksiopettajankoulutukseenliittyvätasa-arvokysymysonkäsityönvalinnainenpainottuminentekstiilityöhönjatekniseentyöhönvuosiluokilla5– 6 alkaen.EdellämainitunOpetushallituksenkäsityönoppimistulostenarvioinnintulostenpohjaltatuleepyrkiämyöskäsityönopettajakoulutuksen uudistamiseen. 7.4 SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN TUTKIMUKSESSA JA TIEDEPOLITIIKASSA Sukupuoltentasa-arvotutkimuksessajaerityisestinaistentutkijanuranedistäminenovatolleetosahallituksentasa-arvo-ohjelmientavoitteitajatoimenpiteitäviimeistenviidentoistavuodenaikana.Sekävuosien1997–1999 että2004–2007tasa-arvo-ohjelmatovatnostaneetkyseisenteemanesiin. Hallituksentasa-arvo-ohjelmientoimenpiteillenaistentutkijanuranedistämiseksionluonutpohjaatasa-arvoasiainneuvottelukunnan,opetusministeriön jaSuomenAkatemiantyönäidenkysymystenesiinnostamiseksi1980–1990 -luvulla. Tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa: esimerkkinä Suomen Akatemia Sukupuoltentasa-arvoaonedistettytutkimuksessajatiedepolitiikkaakoskevassaasiantuntijatyössä1980-luvultalähtien.ErityisestiSuomenmerkittävinperustutkimuksenrahoittajaSuomenAkatemiaonollutedelläkävijä tasa-arvonedistämisessäsuunnitelmallisestijakonkreettisintoimenpitein. Akatemiassaonmyöstuotettusukupuolenmukaaneriteltyjätilastoja,joiden avullatasa-arvotilannettaonvoituseurata. YksikeskeinenalueSuomenAkatemiantasa-arvotyössäonollutnaisten tutkijanuranedistäminen.Akatemiantasa-arvosuunnitelmassa(2005–2010) kiinnitetäänhuomiotasekätutkimusrahoitustajatutkimusvirkojakoskevan päätöksenteonläpinäkyvyyteenjamolempiensukupuoltentasapuoliseen arviointiinettäsukupuoltentasa-arvoonAkatemianhallintovirastoakoskevissarekrytoinneissa.Tasa-arvosuunnitelmanavullaedistetäänsukupuolten välisentasa-arvonlisäksimyösmuutayhdenvertaisuuttajavastustetaansyrjintääkaikkiensyrjintäperusteidenosalta.Sukupuoltentasa-arvoakoskevat tavoitteetovatmyöskeskeinenosaSuomenAkatemiantoimintaaohjaavia asiakirjoja.Lisäksisukupuoltentasa-arvonedistäminenontavoitteenaSuomen Akatemianjaopetus-jakulttuuriministeriönvälisessätulossopimuksessa. SuomenAkatemiantieteellisiintoimikuntiinjahallitukseensovelletaan tasa-arvolainkiintiöperiaatetta.Kaikissatieteellisissätoimikunnissaonnaisiajamiehiätasapuolisestiedustettuina(45,5–54,5%;2010)Samoinkorkeimmassapäättävässätoimielimessä,hallituksessa,onnaisiajamiehiäyhtä paljon.SuomenAkatemiankäyttämistäarvioitsijoistaolinaisiavuonna2008 keskimäärin37prosenttia. SuomenAkatemiassaparannetaantasa-arvosuunnitelmanmukaisesti vähemmistösukupuolenasemaakäytännöntoimenpiteillä.Tavoitteenaon 129 ollutvähemmistösukupuolenosuudennostaminen40prosenttiintutkimusviroista.Tämäontoteutunutakatemiatutkijoidenjatutkijatohtorienosalta, muttaakatemiaprofessoreistaedelleenvain22prosenttia(2010)onnaisia. Muutostältäosinonkuitenkinkäynnissä,koskavuonna2009nimitetyistä yhdestätoistaakatemiaprofessoristanaisiaoli45prosenttia. Hallituksen toimet naisten tutkijanuran edistämiseksi Naistentutkijanuranesteidenpoistaminenonollutkeskeinenosasukupuolten tasa-arvonedistämistätutkimuksessajatiedepolitiikassa.Tasa-arvonlisäksi kysymysonollutmyöstutkimuksenmonimuotoisuudestajalaadusta:tutkijanuralleonvoitavarekrytoidalahjakkaimmattutkijatsukupuolestariippumatta. Vuonna1997SuomenAkatemianjulkaisemassaraportissanaistentutkijanuranedistämisestäkiinnitettiinhuomiotanaistenkohtaamiinesteisiin tohtorintutkinnonjälkeen.Vuonna2004opetusministeriöasettitutkijanuratyöryhmän,jonkatehtävänäoliselvittääammattimaisentutkijanuran kehittämistä.Työryhmäesittikonkreettisiatoimenpiteitänaistentutkijanuran jasukupuoltentasa-arvonedistämiseksi.Yleisenätavoitteenaonsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminentiede-jakorkeakoulupolitiikkaansekänaisten tutkijanuraajatasa-arvoatutkijanurallakoskevienkysymystensisällyttäminenkaikkeenkorkeakoulu-jatiedepoliittiseenpäätöksentekoon.Lisäksi työryhmäesittitoimenpiteitäsukupuoleenperustuvansyrjinnänpoistamiseksi jaehkäisemiseksikorkeakoulutuksessajatutkimuksessa,ml.virantäyttöjen seurantasukupuolinäkökulmastasekänaistenjamiestentasapuolinenvalinta viranhakijoitajatutkimusrahoitushakemuksiaarvioiviksiasiantuntijoiksi. Erityistähuomiotakiinnitettiintyönjaperheenyhdistämistäedistäviintoimenpiteisiinjatasa-arvosuunnitteluun.Tutkijanaistenasemanparantamiseksi esitettiinpositiivisiaerityistoimia,kutenmentoriohjelmiajajohtamiskoulutusta.Tutkijanuratyöryhmäesitti,ettäopetusministeriöottaasukupuolten tasa-arvontoteutumisentutkijanurallaesilleyliopistojentulosohjauksessa. Opetusministeriönvuonna2007julkaisemassaToimenpideohjelmassatutkijankoulutuksenjatutkijanurankehittämiseksivuosille2007–2011esitettiin, ettäyliopistotkäynnistävättutkijanaistenmentoriohjelmiajajohtamiskoulututusta.Neliportainentutkijanura-raportissavuodelta2008kiinnitettiin puolestaanerityistähuomiotaprofessorienkutsumismenettelynmahdollisiin kielteisiinvaikutuksiinnaistenasemankannaltasekäkorostettiinsukupuolen mukaanjaoteltujenhenkilöstötilastojentärkeyttä. SekäNorjassaettäRuotsissahallituksetovatedistäneetaktiivisestinaisten tutkijanuraajakeränneettietoasukupuoltentasa-arvostatutkijanuraneri vaiheissa.Norjassaopetusministeriönasettamatutkijanaistenasemaakäsittelevätoimikunta(Kvinneriforskning)jaRuotsissaKorkeakouluvirastosekä korkeakoulujentasa-arvokysymyksiinkeskittyväneuvottelukunta(Delegation förjämställdhetihögskolan)ovataktiivisestitukeneetyliopistojajatutkimuslaitoksiasukupuoltentasa-arvonedistämisessä.Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamistaonvietyeteenpäinmyöstieteenalakohtaisesti.Näiden 130 toimielintenkeskeinentehtäväonollutkootajalevittäätietoajahyviäkäytäntöjäsekärahoittaatutkimustatasa-arvonaktiivisenedistämisentueksi korkeakoulu-jatiedemaailmassa.Tieteenarviointikäytäntöjäjatutkijoiden urapolkujaonseurattujaarvioitupitkälläaikavälilläsukupuolinäkökulmasta. Molemmissamaissayliopistolakeihinonsisällytettysukupuoltentasa-arvon edistämistäkoskeviavelvoitteita. Suomessamonia2000-luvullaesitettyjäkonkreettisiatoimenpiteitänaisten tutkijanuranedistämiseksieiolevieläpantutäytäntöön.Näitäsekämuissa Pohjoismaissatoimiviksiosoittautuneitatasa-arvonedistämisenvälineitä tulisihyödyntääentistäparemmin.Samallatasa-arvoisentutkijanuranjalaajemminsukupuoltentasa-arvonedistäminentulisinostaaselkeämminosaksi yliopistojentulosohjausta.Tasa-arvoiseentutkijanuraanliittyvättavoitteeton sisällytettyopetus-jakulttuuriministeriönjayliopistojenvälisiinsopimuksiin 2010–2012,muttasopimuksissaeikäsitelläerikseensukupuoltentasa-arvoa. Sopimuksetolisivattoimivavälinesukupuoltentasa-arvonedistämiseen. Viimevuosinaonhuomiotakiinnitettymyössukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseeninnovaatiopolitiikassa.MuissaPohjoismaissaonkehitetty konkreettisiatoimenpiteitätälläalueella.RuotsissakansallisellainnovaatiojärjestelmienkehittämisestävastaavallavirastollaVINNOVAllaoli2004– 2008ohjelmasukupuolinäkökulmanintegroimiseksiinnovaatiopolitiikkaan sekäkasvuajakilpailukykyäkoskevaankeskusteluunjatoimintaan.Myös Pohjoismaidenministerineuvostossasukupuoltentasa-arvonedistäminen innovaatiopolitiikassaonnostettuesiin. Suomessakansalliseninnovaatiostrategiankeskeisiäteemojaovatkysyntä- jakäyttäjälähtöisyyssekäinnovatiivisetyksilötjayhteisöt.Naisetpäättävät useistakotitalouksienhankinnoista,jotenheidänvaikutuksensakysyntään onmerkittävä.Naistenosaamistainnovaatioidenkäyttäjälähtöisessäkehittämisessätulisihyödyntääjaraivatamahdollisetosallistumisenesteet.Lisäksi laaja-alaisellainnovaatiopolitiikallatavoiteltavatjulkisensektorininnovaatiot, erityisestisosiaali-jaterveysalalla,suosivatnaisiainnovoijinajakäyttäjinä. Innovaatioillehedelmällinentoimintaympäristöonsellainen,jossaerilaisen taustanomaavatyksilötjatahottyöskentelevätsamojenongelmienparissa. Työ-jaelinkeinoministeriössäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen onyksierityisteemaTEM-konserninlaitostenkanssakäytävissätoimintaa ohjaavissatulosneuvotteluissa.Laajempisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamineninnovaatiopolitiikkaanedellyttäämyöstutkimuksenjaasiantuntemuksenvahvistamistatälläalueellasekäkonkreettistentasa-arvoaedistävien välineidenkehittämistä. 131 7.5 NAISTUTKIMUKSEN JA SUKUPUOLENTUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN Naistutkimuksenedistäminenonolluttärkeäosatasa-arvopolitiikkaalähes kolmenkymmenenvuodenajan.Nais-jasukupuolentutkimuksella13onkeskeinenroolitiedonjaasiantuntemuksentuottamisessatasa-arvopolitiikanja sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenpohjaksi.Sosiaali-jaterveysministeriössätoiminutvaltakunnallinennaistutkimuskoordinaattori,14tasa-arvoasiain neuvottelukunnantutkimusjaostosekäSuomenAkatemiaovatkonkreettisintoiminvahvistaneetnaistutkimuksentoimintaedellytyksiä.1990–2000 -luvullanaistutkimustaonedistettymuunmuassanaistutkimusprofessuurien rahoituksellajatasa-arvotiedoninformaatio-jadokumentaatiotoiminnan tukemisella. 2002saakkasosiaali-jaterveysministeriörahoittivaltakunnallistanaistutkimuksenkoordinaatiotaosanatasa-arvovaltuutetuntoimistontehtäviä. Tämänjälkeenvaltakunnallinenkoordinaatioloppui,minkäseurauksena naistutkimuksestajatieteenalanvaltakunnallisestatilanteestajaresursseista onollutvaikeaasaadakattavaajavaltakunnallistatietoa.Suomestapuuttuu ainoanaPohjoismaanavaltiollinennaistutkimustakoordinoivataho. Naistutkimuksenasemaajatoimintamahdollisuuksiavahvistimerkittävällä tavallaopetusministeriönvuonna1995tekemäpäätösrahoittaakahdeksaa naistutkimuksenmääräaikaistaprofessuuriaeriyliopistoissa.LisäksiSuomen Akatemiaperustivaihtuva-alaisenMinnaCanth-akatemiaprofessuurinvuonna 1999.Professuurienperustaminenvakiinnuttijaveieteenpäinnaistutkimuksenperus-jajatkokoulutustasekätutkimustoimintaa.Tarkoituksenaoli,että hankerahoituksenloputtuayliopistotjatkaisivatitsevirkojenrahoittamistaja vakinaistaisivatne.Osayliopistoistakuitenkinlakkauttiprofessuurinviiden vuodenmääräaikaisenrahoituksenjälkeen,jaosaonjättänytprofessuurin täyttämättätaitäyttääsenvainmääräaikaisesti. Toinentärkeäaluenaistutkimuksenedistämisessäonollutnaistutkimuksen jatasa-arvoninformaatio-jadokumentaatiopalveluidenkehittäminen.Vuonna 2004naistutkimus-jatasa-arvotiedonportaaliMinnaaloittitoimintansa HelsinginyliopistonKristiina-instituutinyhteydessäsosiaali-jaterveysministeriönrahoituksella.Tavoitteenaolikuitenkinluodapysyvä,paremmin resursoitujapalveluiltaanlaajempitasa-arvontietopalvelu.Vuoden2009 lopullakäynnistyiTampereenyliopistonYhteiskuntatieteellisentietoarkiston yhteydessäTasa-arvotiedonkeskusMinna(www.minna.fi),jokakokoaaja välittäätietoasukupuoltentasa-arvostajasiihenliittyvästätutkimuksesta. Nais- ja sukupuolentutkimusta voi nykyisin opiskella Helsingin, ItäSuomen,Jyväskylän,Lapin,Oulun,TampereenjaTurunyliopistoissasekäÅbo Akademissa.Nais-jasukupuolentutkimukseenonsivuainekokonaisuuksien 13 Naistutkimuksen käsitteen sijaan tai sen rinnalla käytetään nykyisin yleisesti sukupuolentutkimuksen käsitettä. Molempien alaan ovat käytännössä kuuluneet myös mies-, tasa-arvo- sekä queer-, homo- ja lesbotutkimus. Tässä sukupuolentutkimus-termillä viitataan kaikkiin edellä mainittuihin. 14 Naistutkimuskoordinaattorin virkaa rahoitti alun perin Suomen Akatemia ja sittemmin tasa-arvoasiain neuvottelukunta ennen neuvottelukunnan sihteeristön siirtymistä osaksi STM:n tasa-arvovaltuutetun toimistoa. 132 lisäksiperustettumaisteriohjelmia.Lisäksinais-jasukupuolentutkimuksella on oma valtakunnallinen monitieteinen tohtorikoulutusohjelma. Naistutkimuksenvaltakunnallisenverkostoitumisenvahvuudestakertoo myösHilma–Naistutkimuksenyliopistoverkosto(vuodesta2010alkaen Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma). Vuonna 2010 verkostossa oli mukanaseitsemänsuomalaisenyliopistonnaistutkimusyksikköätaioppiainetta,jaseonmuunmuassakehittänytjajärjestänytnaistutkimuksenverkkoopetustajavastannutnaistutkimuksenyliopistopedagogisestakoulutuksesta sekätiedottanutalanseminaareistajajulkaisuista. SuomenAkatemianvuonna2002teettämässänaistutkimuksenkansainvälisessäarvioinnissanaistutkimusarvioitiinkorkeatasoiseksi,erinomaisesti verkottuneeksisekäkansallisestiettäkansainvälisestisekäyhteiskunnallisesti vaikuttavaksitieteenalaksi.Arviointiraportissapainotettiinnaistutkimuksen asemantunnustamistajainstitutionalisoitumistamuunmuassavakinaistamallaOPM:nalunperinrahoittamatprofessuuritjaperustamallatohtoritason naistutkimuksenopetusvirkoja.Senlisäksi,ettänaistutkimuksestatulisi tehdätutkintojamyöntävätieteenala,arviointipaneelikorostinaistutkimuksenintegrointiaainelaitoksillemuunmuassaperustamallanaistutkimukseen suunnattujaopetusvirkoja.SuomenAkatemiaakehotettiintutkimusalojen seurantajärjestelmänkehittämiseensiten,ettänaistutkimusjasukupuolentutkimustulisivatnäkyvämmäksi.Tämäsuositustoteutuuvuonna2010, jolloinnaistutkimusjasukupuolentutkimustulevatolemaanosaAkatemian tutkimusalaluokitusta. Selontekoavartenvalmistuneenkorkeakoulutustajatutkimustakoskevan taustaselvityksenosanatehtykyselyosoitti,ettänaistutkimuksenasemavaihteleeyliopistostatoiseenmerkittävästi.Erityisestiopetusvirkojentarvetuli useissavastauksissaesiin.Opetuksenjärjestämiseenolijouduttuhakemaan vuosittainmuutarahoitusta,jaopetustajouduttiinhoitamaanhyvinvähäisin resurssein.Osayliopistoistajatiedekunnistaolipanostanutnaistutkimukseen niin,ettänaistutkimusolialkanutintegroituamyösmuilleainelaitoksilleja tieteenaloille.Naistutkimuksellaarvioitiinolleenrunsaastimyönteisiäseurauksiasekälaitoksillaettätiedekuntatasolla.Naistutkimusolivienyteteenpäin myösyliopistontasa-arvotyötä. 2000-luvullatehdytarvioinnitjaselvityksetosoittavat,ettänais-jasukupuolentutkimuksenasemaeiolevielävakiintunutyliopistoissa.Erityisen vaikeatilanneonniissäyliopistoissajaoppiaineissa,joissaopetusministeriön rahoittamiaprofessuurejaeiolejatkettutaijoissatoimitaanmääräaikaisin henkilöstöresurssein.Alantoimintaedellytystenkannaltaolennaisiatekijöitä ovaterityisestiopetusresurssienvakiinnuttaminensekäyliopistonjatiedekuntienjohdontukioppiaineenkehittämiselle. Lisäksisukupuolentutkimuksen,ml.nais-jamiestutkimuksen,asemaa ainelaitoksillajaerioppiaineissaontärkeävahvistaa.Tässäonkysemyös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta yliopistojen tutkintovaatimuksiinjasamallatasa-arvoakoskevanasiantuntemuksenedistämisestä 133 yliopistokoulutuksessa.Muunmuassaopettajankoulutuksessasekäoikeus-ja yhteiskuntatieteellisessäkoulutuksessaonensiarvoisentärkeää,ettäkoulutuksessaannetaanvalmiudetymmärtääsukupuolenmerkitysyhteiskunnan jaammattialankäytännöissäjaasiantuntemustaedistääsukupuoltentasaarvoa.Sukupuolinäkökulmajatasa-arvoonliittyväasiantuntemusonsyytä liittääosaksimyösyliopisto-opettajienpedagogistakoulutusta.Samallaon tärkeäkiinnittäähuomiotasukupuolentutkimustakoskevanasiantuntemuksen tunnistamiseenjatunnustamiseenmyösmuissakuinnaistutkimuksenalaa koskevissahenkilöstönvalinnoissa.SuomionratifioidessaanYK:nnaisten oikeuksiensopimuksensitoutunutpoistamaansukupuolteneriarvoisuutta jasukupuolistereotypioitakoulutuksenavulla. Sukupuolentutkimuksenresurssientakaamiseenjamuihinoppiaineisiin integroimiseentuleekiinnittääerityistähuomiotatulevinavuosina,kunyliopistouudistusjamuutrakenteellisetmuutoksetvaikuttavatopetuksenja tutkimuksenjärjestämiseensekätieteenalojakoskeviinstrategisiinvalintoihinyliopistoissa.Moniennais-jasukupuolentutkimusyksiköidenasemaon muuttunutyksiköstäoppiaineiksi,jaoppiaineestaontullutosasuurempaa laitosta.Sukupuolentutkimuksentilanteestajatoimintaedellytyksistätarvitaantarkempaavaltakunnallistaseurantatietoanäidenmuutostenkeskellä. Yliopistojenlisäksitasa-arvokysymystenjasukupuolinäkökulmanintegrointiaontärkeävahvistaasektoritutkimuksessa.MyösSuomenAkatemian kansainvälisessänaistutkimuksenarvioinnissakorostettiinsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistasektoritutkimuslaitoksissatehtävääntutkimukseen. Vuonna1998tasa-arvoasiainneuvottelukunnanteettämänselvityksenmukaan tasa-arvonäkökulmaonsektoritutkimuslaitoksissaedelleenharvinaistajavain noinviisiprosenttiatutkimuslaitostenresursseistakohdistuutasa-arvoaja naistutkimustaedistäviintutkimusasetelmiin. 134 8. TYÖELÄMÄ 8.1 HALLITUSTEN TYÖELÄMÄÄ KOSKEVAT TASA-ARVOTAVOITTEET Työelämäkysymyksetovatolleetkeskeisiätasa-arvopolitiikantavoitteitahallitusohjelmissapitkään.Naistentaloudellinenitsenäisyysjatyössäkäyntimahdollisuudetonnähtynaistentasa-arvoisenasemanedellytyksiksijovuosikymmeniä.Maassammeonkintehtymoniayhteiskuntapoliittisiaratkaisuja, jotkaedistävätnaistentyössäkäyntimahdollisuuksia.Tällaisiaovatesimerkiksi puolisoidenerillisverotus,toimivapäivähoitojärjestelmäjaperhevapaat. Kaikkiintarkasteluajanjaksonhallitusohjelmiinonkirjattutavoitteitasukupuoltentasa-arvonedistämiseksityöelämässä.Useimmitenhallitusohjelmassa ovatolleetsukupuoltenpalkkaerojenkaventaminenjasamapalkkaisuuden edistäminen,perhevapaidentasaisempijakaminenisänjaäidinvälilläsekä naisyrittäjyydenedistäminen.Lähesyhtäuseintavoitteeksionasetettuperhevapaakustannustentasaisempijakaminenerialojentyönantajienkeskenja epätyypillistentyösuhteiden,erityisestimääräaikaisentyöntaisenhaittojen vähentäminen. Työelämänsegregaationlieventäminenonhallitusohjelmatasollakirjattu tavoitteeksi2000-luvulla.Teemaonkuitenkinolluttasa-arvopolitiikanagendallajoaiemmin.Muitatyöelämäntasa-arvoakoskeviahallitusohjelmatavoitteitaovatolleetmuunmuassanaistenurakehityksenedistäminenjanaisjohtajienmääränlisääminen.VanhasenIhallituspäättilaatiasamapalkkaisuuden edistämiseksityömarkkinajärjestöjenkanssapitkäjänteisenohjelman.Myös työpaikkojentasa-arvosuunnitteluaonhaluttuvahvistaa.Tasa-arvolainuudistaminenkirjattiintavoitteeksivuonna2003.Uudistuksellahallitushalusi edistäämuunmuassaylisopimusrajojentehtäväätyönvaativuudenarviointia jasamapalkkaisuutta.UudenlainenelementtioliVanhasenIIhallituksen lupaustukeakorotetullavaltionosuudellakuntasektorinnaisvaltaistenalojen palkankorotuksia.Hallitustentyöelämäntasa-arvoakoskevattavoitteetovat viimeisen10–15vuodenajanpysyneetmelkolaillasamoina,vaikkajoitain painotuserojaonollut.Hallitusohjelmientasa-arvotavoitteitaonkonkretisoitu tasa-arvo-ohjelmissa. 135 8.2 KANSAINVÄLISET JA EU-VELVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIEN TASAARVOTAVOITTEIDEN MUODOSTUMISESSA YK:nCEDAW-komiteaontarkastanutSuomenmääräaikaisraportitviimeksi vuosina2001ja2008.Molemmillakerroillakomiteanhuolenaiheenaon ollutnaistensyrjintätyöelämässä,muunmuassaraskaudenjasynnytyksen perusteellasekäsukupuoltenpalkkaerot,määräaikaisettyösuhteet,työmarkkinoidensukupuolenmukainensegregaatiojamaahanmuuttaja-javähemmistönaistenasematyöelämässä.CEDAW-sopimuksenohellamyösYK:nnaisten maailmankonferenssissaPekingissävuonna1995hyväksyttytoimintaohjelma onvaikuttanuttyöelämääkoskevantasa-arvopolitiikansisältöön. EU:ntyöllisyysstrategia(ns.Lissaboninstrategia)hyväksyttiinvuonna 2000.Senkeskeisenätavoitteenaolityöllisyydenkasvu.Yleisentyöllisyysastetavoitteen(70%)lisäksiasetettiinnaistentyöllisyystavoite(60%).OsanatyöllisyysstrategiantoimeenpanoaEUantoijäsenvaltioillesuosituksiatyöllisyyspolitiikantoimeenpanosta.Suomisai1990-luvunlopullaja2000-luvunalussa muidensuositustenohellasuosituksettyömarkkinoidensukupuolenmukaisen segregaationlieventämiseksijasukupuoltenpalkkaerojenpienentämiseksi. Myöhemmin,kuntyöllisyysstrategiamuuttuikasvu-jatyöllisyysstrategiaksi, sukupuoltentasa-arvoonollutniukemminesillä.UudessaEU2020-strategiassatavoitteeksionasetettu75prosentintyöllisyysastenaisillejamiehille (20–64-vuotiaat).EU:ntasa-arvo-ohjelmissatyöelämäntasa-arvokysymykset ovatolleetkeskeisestiesillä,muunmuassapalkkaerojenpienentäminenja naistenurakehitys. Pohjoismaistatasa-arvoyhteistyötäviitoittavattasa-arvonyhteistyöohjelmat,joissavalitaanviisivuotiskausittainpainopisteet.Työelämänkysymyksistäpainotuksinaovat2000-luvullaolleetsamapalkkaisuudenedistäminen, työnjaperheenyhteensovittaminenmiestennäkökulmastajataloudellinen päätöksenteko. 8.3 SUKUPUOLTEN PALKKAEROJEN PIENENTÄMINEN Syrjimättömättyöehdot,niistätärkeimpänäpalkka,ovatolleettasa-arvotavoitteinapitkään.Samapalkkaisuusperiaateelisamapalkkasamastajasamanarvoisestatyöstä,onniinkansainvälisestikuinkansallisestikinhyväksytty.Se onmyöskirjattusekäsukupuoltentasa-arvoakoskeviinkansainvälisiinsopimuksiin(mm.CEDAW)ettäEU-jakansalliseenlainsäädäntöön.Sukupuolten palkkaeroonSuomessaparinkymmenenvuodenajanpysytellyt80prosentin tuntumassakeskimääräisilläsäännöllisentyöajankuukausiansioillamitattuna. 136 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot (naisten ansiot % miesten ansioista) vuosina 1999–2009 ja keskiansioiden ero (€) % € 1999 82 xxx 2000 82 437 2001 82 467 2002 80 486 2003 80 507 2004 80 518 2005 81 535 2006 81 546 2007 81 559 2008 81 584 2009 82 591 Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus. Viimeistenkymmenenvuodenaikanasukupuoltenpalkkaeroissaeiole tapahtunutsuuriamuutoksia.Viimevuosinakehitysonollutoikeansuuntaista japalkkaeroonpienentynytjonkinverran. Palkkaerojaonpitkäänseurattusäännöllisentyöajankuukausikeskiansiota15mittarinakäyttäen.Tätäpalkkaeronmittaamistapaavoidaanperustella sillä,ettäkuvatessaankokotyömarkkinoidenpalkkaeroa,seauttaanäkemään palkkaerotpaitsisamassa,myössamanarvoisessatyössä.Olennainenkysymysonkin,miksimonillanaisvaltaisillaaloillapalkkausonmatalampikuin miesvaltaisillaaloilla.Miksiesimerkiksiteknisenjakuljetusalantyöstämaksetaanenemmänkuinhoito-jakasvatustyöstä?Kunverrataannaistenpalkkoja miestenpalkkoihinyhdenammatinsisällä,sukupuoltenpalkkaeroonselvästi pienempikuinkokotyömarkkinoidenmitassa.Jospalkkaerojatarkasteltaisiin vainammattiryhmiensisällä,huomiottajäisivätnais-jamiesvaltaistenalojen arvostustaheijastavatpalkkaerot.Naistenjamiestentaloudellistaasemaa voidaankuvatamyöstarkastelemallavuosittaisiakokonaisansioita.Tällöin sukupuolieroonnoin30prosenttia. Maahanmuuttajanaistenpalkatovatselvästipienemmätkuinnaisten palkatkeskimäärin.Neovatmyösmaahanmuuttajamiestenpalkkojapienemmät.Täsmällisiätietojavähemmistöryhmiinkuuluvienpalkoistaeiole saatavissa,koskatilastointiesimerkiksietnisentaustanperusteellaonkielletty. Maahanmuuttajientilannettavoidaankuitenkinarvioidasummittaisestitarkastelemallaesimerkiksiulkomaankansalaisiataiäidinkielenäänmuutakuin suomeatairuotsiapuhuvia. Tasa-arvosuunnitteluonhyvätyöpaikkatasonvälinetasa-arvonjasamapalkkaisuudenedistämiseksi.Tasa-arvolainmukaantyöpaikalla,jossatyöskenteleevähintään30työntekijää,tuleeollasuunnitelma.Tasa-arvosuunnittelun parantamiseksi lakia on täsmennetty muun muassa palkkakartoituksen 15 Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen, tehdyn työajan ansioita. Tämä mittari ottaa huomioon kokoaikatyötä tekevien peruspalkan, säännölliset lisät, tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat sekä tulospalkkiot. Sen sijaan se jättää tarkastelun ulkopuolelle ylityökorvaukset ja myös osa-aikatyöntekijät. Osa-aikaisten työntekijöiden ja ylitöiden ottaminen mukaan palkkaerotarkasteluun kasvattaa sukupuolten välistä palkkakuilua. 137 laatimisesta.Suunnitelmienmääräonkehittynytmyönteisestijalisääntynyt vuoden2005jälkeenselvästi.Niitäon62prosentillatyöpaikoista,eniten julkisellasektorilla.Palkkakartoituksenontehnyt60prosenttiatyöpaikoista. Samapalkkaisuudenedistämisenvälineenätasa-arvosuunnitteluontoiminut vainrajallisesti.Ongelmanaonmuunmuassase,etteisukupuoltenvälisten palkkaerojensyitäainaselvitetäriittävästijasovitajatkotoimista.Myöspalkkojenvertailuylityöehtosopimusrajanonmelkoharvinaista,vaikkaseolisi tärkeääsamapalkkaisuusperiaatteentoteuttamiseksityöpaikoilla. Hallituksellaonparhaatvaikutusmahdollisuudetvaltiosektorinpalkkaeroon.Myöskuntasektorinpalkkoihinhallitusvoivaikuttaakuntienvaltionosuuksienkautta.Sensijaanyksityissektorintyöehdotovattyömarkkinajärjestöjenaluettajahallitusvoivaikuttaalähinnälainsäädännönja lainvalvonnankauttasekälisäämällätietoisuuttasamapalkkaisuudesta. SamapalkkaisuusohjelmanjuuretovatVanhasenIhallituksenohjelmassa, jossatavoitteeksiasetettiintoimintaohjelmanlaatiminenyhdessätyömarkkinajärjestöjenkanssatyöelämäntasa-arvonjasamapalkkaisuudenedistämiseksi.Ohjelmanaikaansaamineneiollutyksinkertaista.Ensinselvityshenkilö selvittiohjelmanluomisenedellytyksiäjasenjälkeenkolmikantainenvalmistelutyöryhmäsopiohjelmansisällöstä.Samapalkkaisuusohjelmakäynnistyi keväällä2006.Ohjelmanseurantaryhmässäovatmukanamuunmuassatyömarkkinakeskusjärjestöjenjohtajatsekäministeriöidenedustajia.Vetäjänä toimivuosina2006–2009silloineneduskunnanpuhemiesPaavoLipponen javuodesta2009eteenpäinprofessoriPenttiArajärvi. Samapalkkaisuusohjelmanpäätavoiteonsukupuoltenpalkkaeronpienentäminennoin20prosentistaenintään15prosenttiyksikköönvuoteen2015 mennessä.Lisäksiohjelmassatavoitellaanmuunmuassaoikeudenmukaisten jakannustavienpalkkausjärjestelmienkäytönjatyönvaativuudenarvioinnin lisäämistä,työmarkkinoidensukupuolenmukaisensegregaationlieventämistä, naistenosuudenlisäämistäjohtotehtävissä,tasa-arvoavahvistaviasopimusratkaisuja,määräaikaistentyösuhteidenvähentämistä,työpaikkojentasaarvosuunnitelmienjapalkkakartoitustenlaadunjamääränparantamistasekä perhevapaidenentistätasaisempaajakamistavanhempienkesken. VanhasenIIhallitusjaKiviniemenhallitusovatjatkaneetohjelmaaja lisänneetsenresurssejamerkittävästi.Uutenasamapalkkaisuudenedistämiskeinonahallitusohjelmaankirjattiinlupaustukeakorotetullavaltionosuudella sellaistakuntasektorinpalkkaratkaisua,jokaparantaanaisvaltaistenalojen palkkojenkilpailukykyä.Korotetunvaltionosuudensuuruusoliriippuvainen siitä,kuinkahyvinseonnistuttiinkohdentamaankoulutetuillenaisvaltaisille aloille,joidenpalkkauseivastaatyönvaativuutta.Kuntasektorillasyksyllä 2007tehdytsopimuksetsisälsivätkinns.samapalkkaisuuserän,jossakorotukset olivatnaisvaltaisilleammattiryhmillejonkinverranmuitasuurempia.Hallitus kohdistikuntasektorinnaisvaltaistenalojenpalkkauksenparantamiseen150 miljoonaaeuroavuodessaneljänvuodenajan. 138 Palkkausjärjestelmiäkoskevissatutkimuksissaontodettutärkeäksi,että kaikillaolisiyhtäläinenpääsyns.uusienpalkkausjärjestelmienpiiriin.Pienten lastenäideillänäyttääkuitenkinsyystätaitoisestaolevanmuitapienempi todennäköisyyspäästänäidenpalkkausjärjestelmienpiiriinyksityissektorilla. Tutkimustenmukaanuudetpalkkausjärjestelmätovatvaltiosektorillapienentäneetsukupuoltenpalkkaeroavaativissaasiantuntijatehtävissäjajohtotehtävissä,jotkaedellyttävätkorkeaakoulutusta.Samanlaistavaikutustaeiole havaittuvähemmänvaativissatehtävissä.Valtiosektorillatyöskentelevätnaiset ovatkeskimäärinhyötyneetuusienpalkkausjärjestelmienkäyttöönotosta. Samapalkkaisuusohjelmasaikeväällä2008tulopoliittiseltaselvitystoimikunnaltaselvityksenedellisensopimuskierroksenvaikutuksistamiestenja naistenpalkkoihin.Tuossavaiheessaeivieläollutmahdollistaarvioidatoteutunuttapalkkakehitystävaanainoastaansovittujanimellispalkkoja.Varovaisen arvionmukaannaistennimellispalkankorotuksetolivatkeskimäärinhieman korkeampiakuinmiesten.Kyseisensopimuskierroksentekierikoiseksipaitsi TEHYntyötaistelutoimetmyösse,ettäjulkisellesektorille,erityisestikuntiin kohdentuivatsuurimmatpalkankorotukset.Helmikuussa2010kunta-alalle sovittusopimusjatkaaedellisensopimuskierroksentapaanjonkinverran korkeampienkorotustenkohdentamistanaisvaltaisille,suhteellisenmatalapalkkaisilleammattiryhmille.Myönteistäpalkkakehitystäonmyössiivoojilla, joidensopimussisälsituntuvanpalkankorotuksen.Samapalkkaisuusohjelman aikanasukupuoltenpalkkaeroonhiemankaventunut.Onsiisedettykohti tavoitteeksiasetettuaenintään15prosentinpalkkaeroa,joskinheikkotaloudellinentilanneonhidastanutvauhtia. 8.4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Korkeatyöllisyysonolluthallitustenkeskeisimpiätavoitteitajopitkään. Miestentyöllisyyskehittyi1990-luvunlamanjälkeenpitkäänmyönteisesti. Naistentyöllisyysaste16sensijaanlähtiselvästikasvuunvastavuosikymmenen lopullajalähestyimiestentyöllisyysastettavastavuonna2002.Työllisyys notkahtihiemanalaspäin2000-luvunalussamolemmillasukupuolilla,mutta noususuuntaonsenjälkeenjatkunutainavuoteen2009asti,jolloinheikentynyttaloustilannealensimiestenjanaistentyöllisyyttä.Miestentyöllisyysaste olituolloin69prosenttiajanaistentyöllisyysaste68prosenttia.Suomelleon olluttyypillistä,monistaEU-maistapoiketen,ettänaistenjamiestentyöllisyysasteeteivätolepoikennetmerkittävästitoisistaan.Suomalaistenmiesten työllisyysonollutEU-keskiarvoamatalampijanaistenpuolestaankorkeampi. Vaikkamiestenjanaistentyöllisyysasteessaeimaassammekeskimäärin olehuomattavaaeroa,onerojoissainikäryhmissäselvä.Esimerkiksivuonna 2008erooli25–29-vuotiaidenikäryhmässä10prosenttiaja30–34-vuotiailla 15prosenttia.Erojohtuusiitä,ettääiditjäävätselvästiisiäuseamminkotiin hoitamaanpieniälapsiavielävanhempainvapaanjälkeenkotihoidontuen turvin.Lähestulkoonainoastaanäiditkäyttävättätämahdollisuutta.Kotiin 16 Työllisyysaste kertoo 15–64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuuden samanikäisestä väestöstä. 139 jääminenvanhempainvapaanjälkeenonyleisempääsilloinkunäidilläeiole työpaikkaa,johonpalata.Vaikkapienimpiälapsiahoidetaankinmelkoyleisestikotona,onsuomalaistennaistentyöhönosallistuminenkansainvälisestä näkökulmastaaktiivista.Perhevapaaoikeudet,päivähoitojärjestelmäjanaisten korkeakoulutustasoyhdessäluovatedellytyksettyömarkkinoillepalaamiseen. Suuriosalapsistahoidetaankotona1,5-vuotiaiksijakotihoitopäättyyyleensä viimeistäänkunnuorinlapsitäyttääkolmevuotta.Myösyksinhuoltajatovat aktiivisestityömarkkinoillajaheidäntyöllisyysasteensaonsuunnilleenyhtä korkeakuinmuidenäitientyöllisyysaste. Hallitusohjelmissatyöllisyystavoitteetonyleensäesitettysukupuolineutraalisti,eikäerillistätavoitettamiehillejanaisilleoleasetettu.Meilläonjo pitkääntuettukahdenelättäjänperhemalliaesimerkiksierillisverotuksen, päivähoitojärjestelmänjamaksuttomankouluruokailunkautta.Neovatkaikki ratkaisuja,jotkamahdollistavatmolempienvanhempientyössäkäynninmyös lastenollessapieniä.Naistenaktiivinenosallistuminentyömarkkinoilleja suhteellisenkorkeasyntyvyyskertovatsiitä,ettätyönjaperheenyhdistämismahdollisuudettoimivat. Työttömyyskasvoi1990-luvunlamanaikanarajusti,miehilläjopalähelle 20prosenttia.Naistenjamiestentyöttömyysasteet17ovatyleensäolleet melkolähellätoisiaan.Pitkäaikaistyöttömyysonollutmiehilläyleisempää kuinnaisilla.Vuonna2009oliylivuodentyöttömänäolleitamiehiä23200 janaisia17400.Vaikeassataloustilanteessavuonna2009työttömyyskasvoi miehillänopeamminkuinnaisilla.Onsyytätarkoinarvioidataloudellisen taantumanseurauksianaistenjamiestenkannaltasekäarvioidaelvytystoimia sukupuolinäkökulmasta. Yksinhuoltajaäitientyöttömyysonselvästikorkeampaakuinmuidenäitien jaheidänkoulutustasonsaonmatalampi.Työttömyysonselvästikeskimääräistä korkeampaamyösnuorimmissaikäryhmissä.Vuoden2008tietojenperusteella myössukupuolieroonselvä:15–24-vuotiaidenmiestentyöttömyysasteon suurempikuinsamanikäistennaisten.Nuortenmiestensyrjäytymisriskiin tuleejatkossakinkiinnittäähuomiota.Kaikissaikäryhmissä25vuodenja54 vuodenvälilläpuolestaannaistentyöttömyysasteonkorkeampikuinmiesten. Ikääntyneillä,yli55-vuotiaillamiestentyöttömyysonyleisempääkuinnaisten. Vahvastisegregoituneillatyömarkkinoillasektorienyleinentyöllisyyskehitysvaikuttaaerilaillanaistenjamiestentyöllisyyteen.Naisistanoin40prosenttiatyöskenteleejulkisellasektorilla,miehistävain14prosenttia.Kunjulkinen sektorionnäinkinmerkittävänaistentyöllistäjä,senkehitykselläonsuuri merkitysnaisille.Kuntasektorillatyöskenteleekolmanneskaikistanaisista. Kuntientyövoimanmääräjatyöehdotvaikuttavatmerkittävästisukupuolten tasa-arvoontyömarkkinoilla.Kuntienroolieirajoitunaistenkannaltavain työllistymismahdollisuuksiin,vaanolennaistaonmyösniidenhoivapalvelujen tarjoaminen,jotkamahdollistavatpientenlastenmolempienvanhempien 17 Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. 140 työssäkäynnin.Miestentyöllisyydelleyksityissektorillaonratkaisevamerkitys, sillämiehistä86prosenttiatyöskenteleeyksityisissäyrityksissä. Tasa-arvo-ohjelmissaontyöllisyydenparantamisenjatyöttömyydenvähentämisenkeinoksinostettuaktiivinentyövoimapolitiikka.Työvoimapoliittisia keinojaovatmuunmuassatyövoimakoulutus,työelämävalmennusja-harjoittelu.Naisetovatosallistuneetkeskimäärinmiehiäaktiivisemminlähestulkoon kaikkiintyövoimapoliittisiintoimenpiteisiin.Tasa-arvo-ohjelmissaeioleollut talouspolitiikkaanliittyviätoimia.Voidaanmyöskysyä,ovatkotalouspolitiikanjatasa-arvopolitiikanlinjauksetainaolleetsopusoinnussakeskenään. 8.5 NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Naisyrittäjienmääränkasvattaminenonolluttavoitteenasekähallitusohjelmissaettätasa-arvo-ohjelmissa.Naistenosuusyrittäjistäonmaassamme ollutpitkäännoinkolmannesmikäonEU-maidenvertailussasuuriosuus. Vuonna2008naisyrittäjiäolinoin80000.Naistenyrityksettoimivatusein palvelualoillakutenhenkilökohtaisissapalveluissa(esimerkiksikampaamot), liike-elämänpalveluissajavähittäiskaupassa.Naisetovatsiisyrittäjinäpaljoltisamoillaaloillakuinpalkkatyössäkin,jayrityksetovatyleensäpieniä. Maahanmuuttajataustaistennaistenosuuskaikistayrityksenperustavista naisistaonhyvinpieni. Vaikkanaistenyrityksetovatlisääntyneetviimevuosinanopeamminkuin miestenyritykset,onnaistenosuusyrittäjistäedelleenselvästipienempikuin naistenosuuspalkansaajista.Naisyrittäjienmääränkasvattaminenonpitkään ollutSuomenjaEU:ntasa-arvopolitiikanasialistallaomanaitsenäisenätavoitteenaan.EU:nkasvu-jatyöllisyysstrategiassaonolluttavoitteenayrittäjyyden lisääminen,jatässäyhteydessänaisyrittäjätonmainittuerikseen.Naisten yrittäjyyteenliittyvistäerityiskysymyksistäontuotuesiinmuunmuassa perhevapaisiinliittyviäpulmia.Pienyrityksissä,jollaisianaistenyritykset useimmitenovat,sijaisenhankkiminenperhevapaanajaksitaisairaanlapsen hoitamiseksivoiollahankalaa.Naisyrittäjätovatpitäneetesillämyösperhevapaistatyönantajalleaiheutuviakustannuksia.Viimeaikoinaakateemisen loppututkinnonsuorittaneidennaistenyrittäjäksiryhtyminenonlisääntynyt, naisyrittäjätovatkinkeskimäärinkoulutetumpiakuinmiesyrittäjät.Työn japerheenyhdistämismahdollisuudetvaikuttavatyrittäjäksiryhtymisessä. Yksinhuoltajat,jotkaovatpääosinnaisia,ovatmuitanaisiaharvemminyrittäjiä. Naisia on kannustettu muun muassa naisyrittäjälainoin ja tukemalla Naisyrittäjyyskeskuksentoimintaa.Yrittäjiksiaikovillenaisilleonjärjestetty myöskoulutustajatuettuverkottumista.Työvoimapolitiikankeinovalikoimaankuuluvanstarttirahanehtojamuutettiinvuoden2008alustaniin,että esimerkiksiperhevapailtatyömarkkinoillepalaavatvoivatsaadastarttirahaa. Vaikkanaisyrittäjyydentukionvainhyvinpieniosakaikestayrittäjillesuunnatustatuesta,sitäonpidettytarpeellisenasilläosayrittäjiksiryhtyvistäja yrittäjinätoimivistanaisistaonmieluumminosallistunutnimenomaannai- 141 sillesuunnattuihinpalveluihin.Työ-jaelinkeinoministeriöjatkaaedelleen naisyrittäjyydenedistämistoimia. 8.6 MÄÄRÄAIKAINEN JA OSA-AIKAINEN TYÖ Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät 1990-luvun laman seurauksena. Korkeimmillaan määräaikaisten työsuhteiden osuus oli vuonna 1997. Hallitustentavoitteenaon1990-luvunloppupuoleltalähtienollutepätyypillisentyönvähentäminentaisitätekevienasemanparantaminen.Huomio onkiinnitettyennenmuutamääräaikaiseentyöhön,eikäjuurikaanosa-aikatyöhön,vaikkamolemmissanaistenosuusonselvästisuurempikuinmiesten osuus. 15–64 -vuotiaiden määräaikaisten ja osa-aikaisten osuudet palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2000–2009 Määräaikaisessa työssä % Osa-aikaisessa työssä % Naiset Miehet Naiset 2000 19,9 13,0 16,7 6,9 2002 19,6 12,6 17,1 7,5 Miehet 2004 19,6 12,6 18,2 7,7 2006 20,0 12,6 18,5 8.0 2008 18,8 11,2 17,3 7,3 2009 18,4 10,6 18,4 7,9 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Määräaikaistatyötäontehnyt2000-luvullalähes20prosenttianaisista ja11–13prosenttiamiehistä.Molemmillaosuusonollutlaskussaviimeiset vuodet,miehillänopeamminkuinnaisilla.Heikentyneentyöllisyystilanteen vuoksimääräaikaisiaolivuonna2009vähemmänkuinkertaakaanvuoden 1997jälkeen.Kaikkiaanmääräaikaisiapalkansaajiaoli310000vuonna2009. Määräaikaistatyövoimaaonsuhteellisestienitenjulkisellasektorilla,muun muassaopetus-,sosiaali-jaterveydenhoitotyössä.Määrällisestienitenmääräaikaisiatyöntekijöitäonkuitenkinyksityissektorilla. Määräaikaisissatyösuhteissatyöskennelläänenitentyöuranalkuvaiheessa, esimerkiksiopiskelunohessa.Etenkinnaisillaonpaljonmääräaikaisiatyösuhteitamyösvieläperheenperustamisiässä.Vuonna2009kolmannes25–29 -vuotiaistanaisistaolimääräaikaisiaja30–34-vuotiaistakinreiluviidennes. Samanikäisistämiehistämääräaikaisiaonselvästivähemmän.Näyttääsiltä, ettäsynnytysikäistennaistenonvaikeasaadavakituistatyötä.Tilanneoli erilainenesimerkiksi1980-luvulla,jolloinmääräaikaisiaolisamojenikäryhmiennaisissaselvästivähemmän.YK:nCEDAW-komiteanhuolenaonollut, ettäraskausjoissaintapauksissanäyttäisiolevanmaassammetosiasiassasyynä sille,etteimääräaikaistatyösuhdettajatketa. Määräaikaisentyönonnähtyaiheuttavantoimeentulo-jaurahaittoja sekäepävarmuuttatulevaisuudesta.Epävarmuusvoisiirtääperheenperustamista,jokatyypillisestitapahtuujonkinverranalle30-vuotiaanaelisamassa 142 vaiheessa,jossanaistenmääräaikainentyöonyleistä.Kaikkimääräaikaista työtätekeväteivätoletyytymättömiätilanteeseen,sillätilapäinentyösopii joihinkinelämänvaiheisiinhyvin.Sevoimyöstarjotamyönteisenmahdollisuudentehdäentistähaastavampaatyötäsijaisenataiprojektissajasitenauttaa työurallaeteenpäin.Vuonna2007määräaikaistatyötätekevistänaisista69 prosenttiajamiehistä58prosenttiatekisitävastentahtoisesti. Vuokratyöonuudempityönteonmuotokuinosa-aikainentaimääräaikainentyö.Vuokratyöntekijöidenmääräonollutviimevuosinalaskussa. Vuokratyötätekivuonna2009noin23000henkeä,elinoinyksiprosentti palkansaajista.Syynävuokratyöntekoononyleisimminse,etteimuitamahdollisuuksiaoletarjolla.Myösmahdollisuusvalitatyöpaikkansajasaadatyökokemustamonenlaisestatyöstäovatvuokratyönsyitä.Vuokratyöonnaisilla miehiäyleisempää.Kaikistavuokratyöntekijöistäkaksikolmasosaaonnaisia, useimmitennuoria. Osa-aikatyö Osa-aikatyöonmaassammemoniinEU-maihinverrattunavähäistä.Seon lisääntynyt2000-luvullapikkuhiljaasekämiehilläettänaisilla.Seonnaisilla huomattavastiyleisempääkuinmiehillä.Naisista18prosenttiajamiehistä kahdeksanprosenttiatyöskenteliosa-aikaisestivuonna2009.Tavallisintaosaaikatyöonnuorilla.Sektoreittaintarkasteltunaosa-aikatyötätehdääneniten yksityissektorilla,erityisestiyksityisissäpalveluissa.Hotelli-jaravintola-alalla, sekäkaupoissakäytetäänrunsaastiosa-aikaistatyövoimaa.Tähänvaikuttaa asiakkaidenmääränhuomattavavaihtelueriviikonpäivinäjavuorokauden aikoina,samoinkuinpidentyneetaukioloajat.Osa-aikaisentyönpulmiavoivat ollamuunmuassatoimeentulo-ongelmatjahankalattyöajat.Osa-aikatyösopii hyvinjoihinkinelämäntilanteisiin.Selvästiyleisinsyyosa-aikatyöntekemiseen onopiskelu.Vastentahtoisestiosa-aikatyötätekevienosuusonpienentynyt vuosienmittaan,jasitätehdäänentistäuseamminomastatahdosta.Entistä useampihaluaavalitatyöuranloppupäässäkokoaikatyönsijastaosa-aikatyön. Tähäntarkoitukseenonkehitettyosa-aikaeläke. MonissaEU-maissaosa-aikatyöontoiminutväylänänaistentyömarkkinoilletuloonjasielläpysymiseenmyöslastensyntymänjälkeen.Suomessa näineioleollut,vaannaisetovatpitkääntehneetkokopäivätyötä.Vuonna 2008lastenhoidonilmoittiosa-aikatyönsyyksivainnoinjokakymmenes osa-aikatyössäolevanainen,miehistävainyksiprosentti. Osa-aikatyönyhdistäminenlastenhoitooneioleyleistynyt,vaikkasitävartenonluotupienten lastenvanhemmilleosittainenhoitovapaa. Epätyypilliseentyöhönliittyviäepäkohtiaonpoistettu1990-luvunlopulta alkaenmuuttamallalainsäädäntöäuseaanotteeseen.Määräaikaisentyösuhteenkäyttöonvuodesta2001täytynytainaperustella.Myösuseidenperäkkäistentyösuhteidensolmimista,ns.ketjuttamista,koskeviasäännöksiäon täsmennetty.Työnantajaltaedellytetääntyöntekijöidenyhdenvertaistakohteluasiitäriippumattatekeeköhänmääräaikaista,vakituistataiosa-aikaista 143 työtä.Onmyösyhtenäistettytyöeläkkeidenvakuuttamistamääräaikaisissa javakituisissatyösuhteissa,parannettuosa-aikaistenvuosilomaoikeuksiaja peräkkäisissämääräaikaisissatyösuhteissaolevienmahdollisuuksiaajoittaa lomansa.Voidaanarvioida,ettätasa-arvopolitiikkaonosaltaanvaikuttanut siihen,ettäepätyypillistätyötätekevienasemaanonkiinnitettyhuomiotaja saatulukuisiaparannuksialainsäädäntöämuuttamalla. 8.7 NAISTEN URAKEHITYS Naistensaaminenmukaanpäättäviinasemiinonolluttasa-arvopolitiikan tavoitteenajopitkään.Tavoitettaonperusteltupaitsioikeudenmukaisuudellamyössillä,ettämoninaisuuspäättäjienjoukossatuolisäänäkökulmia japarantaapäätöksenteonlaatua.Setuopäätöksentekoonmukaanuseampia näkökulmiajamonenlaistaasiantuntemusta.Molempiensukupuoltenosallistumistapäätöksentekoonvoidaanperustellamyösinhimillistenvoimavarojenhyödyntämisellä:eioleviisastajättäähyödyntämättätoisensukupuolen inhimillisiäresurssejajaosaamista.ElinkeinoelämänvaltuuskunnanEVA:n tutkimustulostenmukaannaistenjohtamatyrityksetmenestyvätkeskimääräistäparemmin.Vaikkatulokseenvoilöytyämoniasyitä,ainakinseon selvää,etteivättaloudellisetsyytpuhunaistenurienvauhdittamistavastaan. Työelämänjohtotehtävissätoimivistaonnaisianoinkolmannes.Mitä ylemmäshierarkiassamennään,sitäharvemminvastaantuleenainen.Kun naisiaonkaikistapalkansaajistapuoletjaylemmistätoimihenkilöistäkin lähespuolet,voidaanarvioida,ettäedelleenontekijöitäjotkahidastavat naistenurakehitystä.Koulutuksenpuuteeiainakaanoleesteenä,sillätyöikäisetnaisetovatkeskimäärinkoulutetumpiakuinmiehet.Naistenjamiesten erilaiselletyöurallevoiollamonenlaisiasyitä,esimerkiksimiestensuosiminen,perhevastuidenepätasainenjakautuminen,vanhakantaisetasenteet jne.Tuoreidenteknologiateollisuuttakoskevientutkimustulostenmukaan naistenonselvästivaikeampiedetäurallavaativampiintehtäviinkuinmiesten.Naisillajamiehillänäyttääolevansamanverranhalukuuttaurallaetenemiseen.Työolotutkimuksenmukaanvainharvatmiehetjanaisetpitävät urallaetenemistäerittäintärkeänä;näinajatteleevainyhdeksänprosenttia miehistäja10prosenttianaisista. Naistenosuuskaikistaesimiestehtävissätoimivistaonkasvanuttasaisesti 1980-luvultaeteenpäin.40prosentillapalkansaajistaolivuonna2008nainen esimiehenä.Naisettoimivatesimiestehtävissäetenkinnaisvaltaisillaaloilla. Naisista63prosentillajamiehistävain13prosentillaolinainenesimiehenä. Naisesimiehetovatkuitenkinlisääntymässämyösmiehillä,etenkinakateemisillamiehillä. Kuntarkastellaansellaisiaesimiehiä,joillaonalaisia,einaistenmäärässä oletapahtunutjuurikaanmuutosta.Naisistaviidennekselläjamiehistävajaalla kolmanneksellaolivuonna2008alaisia.Luvutovatpysyneetsamoinajoyli kymmenenvuotta.Vaikkamittaustavoistariippuensaadaankinjonkinverranerilaisialukujanaisesimiestenyleisyydestä,onselvää,ettänaisiatoimii 144 huomattavamäärälähiesimiehentehtävissä.Kiinnostavaaon,ettänaisesimiehetsaavatmiespuolisiaesimiehiäparempiaarvioitainnostavuudessa,tuen antamisessajarohkaisemisessa. Tasa-arvopolitiikassaonkiinnitettyerityisestihuomiotanaistenuriin valtionhallinnossa.Hallituksellaonkinmerkittävästiparemmattoimintamahdollisuudet”omallatontilla”kuinyksityissektorilla.Naistenosuusvaltionhallinnonjohtajistaonlisääntynytselvästi2000-luvulla.Erityisennopeaa edistyminenonollutvuoden2005jälkeen. Viimeisenkymmenenvuodenaikanahallituksetovatpyrkineetvauhdittamaannaistenurakehitystätyöelämässämonillatavoin,muunmuassa asenteisiinvaikuttamalla.Onjärjestettytiedotuskampanjoita,tehtyselvityksiä naistenurienesteistäjahaastettuelinkeinoelämäätoimimaanaloitteellisesti asiassa.Valtiosektorillaontyöskennellyttyöryhmä,jokaontehnytkonkreettisetehdotuksetnaistenurienedistämiseksi.Huomiotatulisijatkossakiinnittää myöstyömarkkinoilletulovaiheeseen,koskasilläontutkimuksissahavaittu olevansuurimerkitysmyöhemmänura-japalkkakehityksenkannalta. 8.8 TYÖMARKKINOIDEN SUKUPUOLENMUKAINEN JAKAUTUMINEN Miestentyötjanaistentyötovatedelleenarkipäiväämaassamme.Tasaarvopolitiikassaonpitkäänollutesilläsegregaationelityömarkkinoiden sukupuolenmukaisenjakautumisenvähentäminen.Segregaationäkyysiinä, ettämiehetjanaisettyöskentelevätpaljoltierisektoreillajaeriammateissa. Miehistäselvästisuurempiosa(86%),kuinnaisista(61%)työskenteleeyksityissektorilla.Naisistakunnissatyöskenteleekolmannes,muttamiehistävain kahdeksanprosenttia.Valtiosektorillasukupuolijakoontasainen:miehistäja naisistakuusiprosenttiaonvaltionpalveluksessa. Vaikkatyömarkkinoidensukupuolenmukaisenjakautumisenelisegregaationkokonaiskuvaeioleolennaisestimuuttunutviimeisenkymmenen vuodenaikana,muutostaontapahtunutnaistenkouluttautuessamoniin aiemminmiesvaltaisiinkorkeaakoulutustavaativiinasiantuntijatehtäviin kutenlääkäreiksi,juristeiksijne.Toisaaltamonissasuurissaammattiryhmissä terveys-jasosiaalialallasekäopetustehtävissäeimiestenmääräolekasvanut. Paikoittaisestasegregaationlieventymiskehityksestähuolimattatyömarkkinoidenjakautuminennaistenjamiestenaloihinjatöihinonmaassammeedelleen jyrkkää,jopajyrkempääkuinEU-jäsenmaissakeskimäärin. EU:ntilastovirastoEurostatonverrannutsegregaatioindeksinavullaammatillistasegregaatiotaEU-maissa.TämäntarkastelunperusteellaSuomessa sukupuolijakautumaltaansuhteellisentasaisissaammateissatyöskentelevien osuusonvähentynytvuodesta1997vuoteen2007elisegregaatioolisilisääntynyt.Muissapohjoismaissakehitysonolluttoisensuuntainen.Eurostatin tietojenmukaanvahvastinaisvaltaistenammattienosuusonmeilläsuurempi kuinmuissapohjoismaissa.Miehiäonmaassammevaikeasaadahakeutumaan perinteisiinnaisammatteihin. 145 MiksiSuomessasittenonniinjakautuneettyömarkkinat?Yhtäsyytä korkeallesegregaatiolleeiolelöydettävissä.Onesitettymuunmuassa,että korkeasegregaatioliittyisinaistenkorkeaantyöllisyysasteeseen.Kuitenkinon olemassamyössellaisianaistenkorkeantyöllisyydenmaita,joissasegregaatio onselvästivähäisempää.Onmyösesitetty,ettälastenjavanhustenhoivan järjestäminenpalkkatyönä,eisiiskotityönä,selittäisisegregaation.Tämä näyttääkinolevanosaselitys. Sukupuolenmukaisentyönjaonlieventäminenonolluttasa-arvopolitiikan asialistallaainakin1980-luvultalähtien.Segregaationonajateltuheikentävän naistenasemaatyömarkkinoilla.Todisteenatästäonesitetty,ettänaisvaltaisten alojenpalkatovatkeskimääräistämatalammatjamyösmääräaikaistajaosaaikaistatyötäonnaisvaltaisillaaloillakeskimääräistäenemmän.Segregaation lieventämisenonkatsottulisäävänyksilöidentosiasiallistavalinnanvapautta, kunkoulutus-jaammatinvalinnateivätperustuisienäänykyisessämäärin sukupuolistereotypioihin.Tämäkoituisiniinyksilönkuinyhteiskunnankin eduksi.Segregaationlieventämiseenontartuttumyöskeinonahelpottaatiettyjen,erityisestimiesvaltaistenalojentyövoimapulaa.Onkannustettunaisia miesvaltaisiinammatteihin,esimerkiksimetalli-jakuljetusalalle.Sensijaan sellaisethankkeet,joissakannustetaanmiehiänaisvaltaisilletyövoimapulaaloillekutenhoiva-jasiivousalalle,ovatharvinaisia. Segregaationlieventämisennostamistatasa-arvotavoitteeksionmyös kyseenalaistettu.Kritiikinmukaansegregaatiosinänsäeioletasa-arvonkannaltaongelma,vaansenseuraukset.Ongelmaksieisiisnähdäniinkäänmiesten janaistentyöskentelyäeriammateissa,vaantiettyjenalojenmatalapalkkausja heikommattyöehdot.Onmyösarvosteltusitä,ettäkäytännössäsegregaation lieventämisenkorostaminenonmonestijohtanutnaistentekemienvalintojen kyseenalaistamiseen.Miestenperinteisiävalintojasensijaaneijuurikaanole kyseenalaistettu.Onmyösepäilty,voikosegregaationlieventäminenlaajassa mitassaonnistua.Kukatulevaisuudessatyöskentelisivanhustenjalastenhoitotehtävissä,josnaiseteivätenääsuuntautuisinäillealoille?Tällöinpidetään epätodennäköisenämiestenhakeutumistajatkossakaansankoinjoukoinnäille aloille.Miestenintoahakeutuanaisammatteihinvähentääse,etteiheillä oletaloudellisiakannustimia,elleinaisvaltaistenalojenpalkkakilpailukyky paraneselvästi. Mitäsegregaationlieventämiseksivoidaantehdä?Työmarkkinoilletulevat ovatuseimmitenjokouluttautuneettietyllealalletaiammattiin.Takanaonsiis lukuisiakoulu-jaopiskeluaikanatehtyjävalintoja.Joperuskoulunalaluokilla tehdäänvalintoja,jotkaluovatpohjaatulevalleammattiensukupuolijaolle. Esimerkiksikäsityöoppiaineenjakautuminentekstiili-jatekniseentyöhön erotteleeuseimmitentytötjapojaterioppiaineisiinjovarhaisessavaiheessa (ks.luku6). Segregaationmuotoutumiseenvaikuttavatyhtäaikaamonettekijät,kuten perinteisetkäsityksetmiehillejanaisillesopivistatöistäjaammateista,kouluissatehdytoppiaineitajajatko-opintojakoskevatvalinnatsekäerialojen 146 vetovoima.Myöstyöpaikkojenkulttuuritjakäytännötvaikuttavatsiihen minkälaisiksityöolotjaetenemismahdollisuudetalallaarvioidaan.Työoloja jatyöpaikkakulttuureitatulisikinkehittääsellaisiksi,ettämyösvähemmistösukupuolenedustajillaontasavertaisetmahdollisuudettyöpaikalla.Tämä tarkoittaaesimerkiksihuomionkiinnittämistäerilaisuudenkunnioittamiseen, nollatoleranssiakiusaamiseen,sukupuoliseenhäirintäänjaahdisteluun.Jotkut perinteisiinmiestentöihinkouluttautuneetnaisethakeutuvatennenpitkää poismiesvaltaisistatyöyhteisöistä,koskakokevattilanteentyöpaikallahankalaksitaietenemismahdollisuutensamuitahuonommiksi.Naisvaltaisissaammateissatyöskentelevillämiehilläpuolestaanonmonestihyvätetenemismahdollisuudet.Toisaaltatiedossaon,ettäheidänodotetaanjoillaintyöpaikoilla huolehtivanns.miestentöistä,esimerkiksivaihtavanpäiväkodissalamput. Kunmuutostasegregaatioonhalutaan,onmuutettavapaitsikoulutuksen sisältöjä,myösoppilaitostenjatyöpaikkojenarkisiakäytäntöjä. 147 9. TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN 9.1 HALLITUSTEN TAVOITTEET TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEKSI Hallitusohjelmissaon1990-luvultalähtienolluttyönjaperheenyhteensovittamistakoskeviatavoitteita.Tavoitteitaonperusteltumuunmuassatyöllisyyden kasvattamisellajasukupuoltentasa-arvonedistämisellä.Jopaljonennentyön japerheenyhteensovittamisenkäsitteenkäyttöönottoaonmaassammemonin yhteiskuntapoliittisinratkaisuintuettupientenlastenvanhempienmahdollisuuttatehdäansiotyötä.Sellaisetratkaisutkuinerillisverotusjapäivähoito ovatmahdollistaneetmolempienvanhempientyössäkäynnin.Päivähoidon lisäksionkehitettymuunmuassaäitiys-javanhempainvapaita. Tasa-arvopolitiikassatyönjaperheenyhteensovittamistavoitteetovatliittyneetennenmuutaperhevapaisiin.Viimeisten10vuodenajanhallituksen tavoitteenaonollutperhevapaidentasaisempijakaminenvanhempienkesken. Käytännössätämäontarkoittanutisienkannustamistakäyttämäänenemmän perhevapaita.Lähesyhtäkauantavoitteenaonollutperhevapaistaaiheutuvienkustannustenjakaminentasaisemmintyönantajienkesken.Pienten koululaisteniltapäivähoidonkehittäminennousiuutenateemana1990-luvun lopulla.Omankuukaudenmittaisenvanhempainvapaajaksonmahdollisuutta isilleselvitettiinensimmäisenkerranjovuonna1999aloittaneenLipposen IIhallituksentoimesta.Mahdollisuuttapitääperhevapaitaosa-aikaisinaon lisättyuseaanotteeseen.Perhevapaajärjestelmääonkehitetty,päivärahojen määrääonkorotettujaniidenmääräytymisperusteisiinontehtymuutoksia monellahallituskaudella.VanhasenIIhallituskäynnistivanhempainvapaajärjestelmänlaajemmanuudistamisenselvittämisenvuonna2009jatyöjatkuu STM:nasettamassatyöryhmässävuoden2010loppuun. Työelämänkehittäminenperheidentarpeetparemminhuomioonottavaksi onollutvähemmänesillä.Hallitusohjelmissatyönjaperheenyhdistämistoimet onrajattupääosinpikkulapsivaiheeseen,joskinmyösikääntyvienvanhempien hoitoonmainittu.Kaikenkaikkiaantyönjaperheenyhteensovittamiseen liittyvätpoliittisettavoitteetovatkohdistuneetpääasiassaperhevapaisiin, jaesimerkiksityöelämänjatyöaikojenkehittämisenalueellatavoitteitaon asetettuvähemmän. 9.2 PERHEVAPAIDEN TASAISEMPI JAKAUTUMINEN ISÄN JA ÄIDIN KESKEN Perhevapaajärjestelmää on Suomessa kehitetty pitkän ajan kuluessa ja lainsäädäntöämuutettuuseammankerranmyös2000-luvulla.Nykyinen 148 vapaajärjestelmäsisältäääitiysvapaan,isyysvapaan,vanhempainvapaan,hoitovapaanjaosittaisenhoitovapaansekätilapäisenhoitovapaansairaanlapsen hoidonjärjestämiseksi.Käyttämälläkaksiviikkoavanhempainvapaasta,isä onoikeutettuns.isäkuukauteen.Lisäksionkäytettävissävähemmäntunnettumahdollisuuspalkattomaanpoissaoloonpakottavastaperhesyystä. Perhevapaitakoskeviatavoitteitaonolluthallitusohjelmissajaniistäonsovittu myösosanatulopoliittisiasopimuksia.Perhevapaaehdotuksiaonmuotoiltu sekäkolmikantaisissatyöryhmissäettähallituksenasettamanselvityshenkilön toimesta.Vapaidentasaisemmaksijakamiseksijaisienkannustamiseksiperhevapaidenkäyttöönonjärjestettymyöstiedotuskampanjoitajaseminaareja. Sukupuoltentasa-arvonkannaltaonpulmallista,ettäperhevapaidenkäyttö keskittyynaisille.Vuonna2009isätkäyttivätvain6,7prosenttiakaikista vanhempainpäivärahapäivistä(äitiysvapaa,isyysvapaa,vanhempainvapaa). Pitkilläperhevapaillaontodettuolevankielteinenvaikutuspalkkakehitykseen.Oletusperhevapaallejäämisestäonmyösheikentänytnuortennaisten mahdollisuuksiasaadavakituistatyösuhdetta.Perhevapaidentasaisempaa jakamistaeitasa-arvopolitiikassaoletavoiteltukuitenkaanainoastaannaisten työmarkkina-asemanparantamiseksi.Tärkeänäonnähtymyösisienjalasten suhteenvahvistaminenjopikkulapsivaiheestalähtien.Kunisätottavatvastuutalapsestajovarhaisessavaiheessa,luodaanvahvapohjamyöhemmälle isänjalapsenvälisellesuhteelle.Isienlisääntyväperhevastuunkantaminenon omiaankeventämäänarkeapikkulapsivaiheessa.Tälläonmyönteinenvaikutus parisuhteeseenjasevoimyösennaltaehkäistäeroja. Perhevapaajärjestelmänkehittämisessäonollutmonenlaisialähtökohtia, mm.lastenjaperheidentarpeet,työnantajienjatyöntekijöidentarpeetsekä tasa-arvotavoitteet.Myöstaloudellisetreunaehdotvaikuttavatratkaisuihin.Vapaidentasaisempijakautuminenvanhempienkeskenonjopitkään ollutkeskeisintasa-arvotavoiteperhevapaidenkehittämisessä.Työllisyyden kasvattaminenmahdollistamallatyössäkäyntimolemmillevanhemmilleon ollutmerkittävä,muttajulkisessakeskustelussataustallejäänytperustelu perhevapaidenkehittämiselle.Onhaluttumyösluodaperheillevalinnanmahdollisuuksialastenhoidonjärjestämisessäjaantaavanhemmilleentistä enemmänaikaaollalastensakanssa.Monenlaisten,osittainjännitteistenkin tavoitteidenyhdistämineneiolehelppoa.Joissainpoliittisissatavoitteissa onjouduttutinkimään,kunratkaisujaonneuvoteltukolmikantaisesti.Tässä lieneeyksisyysiihen,ettäperhevapaajärjestelmäonlukuistenmuutosten jäljiltämuodostunutmelkohankalastihahmotettavaksikokonaisuudeksi. Vaikeaselkoisuusvoijopavaikeuttaaisiäjaäitejäkäyttämästäoikeuksiaan. Viimeisenkymmenenvuodenaikanaperhevapaidentasaisempaajakautumistavanhempienvälilläonedistettymuunmuassapidentämälläisyysvapaatajajoustavoittamallasenajoittamista,kehittämälläisillens.isäkuukausi, tekemälläisäkuukaudenkäyttöajankohtajoustavammaksijakorottamallaisän, samoinkuinäidinkin,vanhempainrahaa30ensimmäisenpäivänajalta75prosenttiintyötulosta.Myönteistäkehitystäonkintapahtunutsilläisyysvapaan 149 käyttöonlisääntynythuomattavasti2000-luvulla.Vuonna2009sitäkäytti 74prosenttiaisistä. Perhevapaidenkäytönjakautuminenvanhempienvälilläeioleseurausta yksinisilleluoduistamahdollisuuksistajaheidänvalinnoistaan,vaanpaljoltimyösäitienvalinnoista.Tutkimuksetosoittavat,ettääitienperhevapaidenkäyttöliittyypaljoltiheidäntyömarkkina-asemaansa.Neäiditpalaavat nopeimmintyöelämään,joillaonvakituinentyösuhde.Pisimpäänovatpoissa työelämästäsellaisetäidit,jotkaovatolleetmääräaikaisessatyössätaijoillaei muustasyystäoletyöpaikkaa,johonpalata.Työllisyystilanneheijastuuäitien valintoihinsiten,ettätyöhönpalataannopeamminsilloinkuntyöpaikkoja onpaljontarjolla. Myösperhevapaajärjestelmässävoiollapiirteitä,jotkahankaloittavatisien vapaidenkäyttöä.Yksitällainenonisäkuukaudenkäyttöajankohtaakoskeva rajoitus.Perheissä,joissaäitiaikoojäädävanhempainvapaanjälkeenhoitovapaalle,pulmaksimuodostuuse,mitääititekeesenajan,kunisäkäyttää isäkuukautta.Äidinpalaaminentöihinlyhyeksiaikaaonharvoinmielekästä jamahdollista.Mikäliäidilläonvakituinentyösuhde,hänonehkäisäkuukaudenajanvuosilomalla.Läheskäänkaikillaäideilläeikuitenkaanoletähän mahdollisuutta.Ongelmaontunnistettu,javuonna2007tehtyuudistus jatkoiisäkuukaudenkäyttöaikaasiihenastikunlapsionnoinpuolitoistavuotias.Tämänjälkeenkintilanneonongelmallinenniissäperheissä,joissaäiti haluaajäädähoitovapaallepidemmäksiaikaa.Onmyösviitteitäsiitä,että kaikillatyöpaikoillaeisuhtaudutamyönteisestiisienpidempiinperhevapaisiin.Etenkinvanhempain-jahoitovapaanpitämisessäisätovatkokeneet ongelmia.Isyysvapaanpitäminenkoetaansensijaanselvästihelpommaksi. Tasa-arvobarometrinmukaanjulkisellasektorillasuhtautuminenisienperhevapaidenkäyttöönonkoettumyönteisemmäksikuinyksityiselläsektorilla. Perheiden moninaisuuden huomioiminen Perhevapaajärjestelmäonrakennettupaljoltivakituisissatyösuhteissaolevan miehen ja naisen muodostamaa ydinperhettä ajatellen. Perhemallit ovatkuitenkinmoninaistuneetjaerilaisillaperheilläonerilaisiatarpeita. Perhevapaalainsäädäntöäonkinuseampaanotteeseenmuutettuottamaan paremminhuomioonerilaistenperheidentarpeita,esimerkkinäadoptioperheetjasamaasukupuoltaolevatperheet.Tässäsuhteessaonedelleen kehitettävää,jottalapsenoikeusollavanhempiensahoidossaeiriippuisi siitä,minkälaiseenperheeseenhänsyntyy.Myösmaahanmuuttajaperheiden tilannesaattaapoiketavaltaväestöntilanteesta.Epätyypillisissätyösuhteissa työskentelevien,opiskelijoiden,yhdenhuoltajanperheidensekäsukupuoli-, seksuaali-jaetnistenvähemmistöjenjaetävanhempientarpeetonjatkossakin syytäottaahuomioon,kunperhevapaalainsäädäntöämuutetaan. 150 9.3 PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN TASAISEMPI JAKAMINEN TYÖNANTAJIEN KESKEN Perhevapaistaaiheutuvatkustannuksetrahoitetaanmaassammevaltaosin sairausvakuutuksenkautta.Senrahoitukseenosallistuvatkaikkityönantajat,työntekijätjavaltio.Valtiokustantaavähimmäismääräisetpäivärahat kokonaan.Vapaistatyönantajillekoituvienkustannustentasaaminenonollut hallitustentavoitteenaviimeisenkymmenenvuodenajan.Onhaluttukorvataperhevapaistanaisvaltaistenalojentyönantajillekoituviakustannuksia japarantaatällätavoinnaistenasemaatyöelämässä. Valtaosatyönantajalleperhevapaistaaiheutuvistakustannuksistakorvataan jonykyisin,työnantajallevoikuitenkinedelleensyntyäsuoriakustannuksia äitiysvapaanajalta.Lainperusteellaäitiysvapaanajaltamaksetaanäitiysrahaa. Lisäksimonillaaloillaonsovittutyöehtosopimuksellapalkanmaksustaosaksi äitiysvapaata.Kysymysperhevapaakustannustenkorvaamisestatyönantajille koskeepääosinjuuriäitiysvapaanpalkanmaksustaaiheutuviakustannuksia. Perhevapaajärjestelmääkehitettäessäonsovittu,ettävaltaosaäitiysvapaan palkanmaksustaaiheutuvistakustannuksistakorvataansairasvakuutuksen kauttatyönantajalle.Muutamillaaloillaonsovittutyöehtosopimuksessapalkanmaksustamyösisyysvapaanajalta,yleensäyhdeltäviikolta.Äitiysvapaaajanpalkanjajoillainaloillasovitunisyysvapaa-ajanpalkanlisäksi,suoria perhevapaakustannuksiasyntyyniilletyönantajille,joidenalallamaksetaan työehtosopimuksenmukaanpalkkaasairaanlapsenhoidonjärjestämiseksi pidettävästätilapäisestähoitovapaasta. Työnantajat,jotkamaksavattyöehtosopimuksenperusteellaäitiysvapaan ajaltapalkkaa,saavatkompensaationKELA:nkautta.Äitiysvapaanajalta maksettavastapalkastaKELAkorvaa90prosenttiaensimmäiseltä56päivältäjakeskimäärin70prosenttialopuiltapalkallisiltaäitiysvapaapäiviltä. Äitiysvapaankokonaispituuson105arkipäivää,muttamonissatyöehtosopimuksissapalkalliseksionsovittutätälyhyempijakso.Työnantajallejää siiskustannettavaksiäitiysvapaa-ajanpalkanjaKELA:nmaksamankorvauksenvälinenerotus,jonkavoikarkeastiarvioidaolevanvajaa20prosenttia äitiysvapaa-ajanpalkasta.Tätäkustannustaerityisestinaisvaltaistenalojen yrittäjätovathalunneettasoitettavaksi.Vanhempainvapaan(158arkipäivää) ajaltaeimaksetapalkkaa,vaanKELAmaksaavanhempainrahaa.Näinollen työnantajalleeimuodostukuluja.Hoitovapaanajaltaeimyöskäänsynnykustannuksiatyönantajalle,silläkotihoidontuenmaksaaKELA,jalisäksiosa kunnistamaksaakuntalisää. Perhevapaistaaiheutuvatkustannuksetrahoitetaantyönantajilta,työntekijöiltäjavaltioltakerättävälläsairausvakuutusmaksulla.Kaikkityönantajat maksavatsairasvakuutusmaksuariippumattasiitä,toimivatkohenais-vai miesvaltaisellaalalla.Maksunsuuruuteeneivaikutamyöskäänse,käyttääkö jokuko.työnantajantyöntekijöistäperhevapaatataionkoalallasovittupalkanmaksustaäitiysvapaanajalle.Vuonna2007tehtyjenperhevapaauudistusten yhteydessäsovittiin,ettätyönantajatrahoittavat73prosenttia,työntekijät 151 27prosenttiajavaltio0,1prosenttiaperhevapaisiinkäytetyistätyötulovakuutuksenkuluista.Työnantajallemuodostuiaiemminkustannuksiamyös siitä,ettääitiys-,isyys-javanhempainvapaallaolevalletyöntekijällekertyy vapaanajaltavuosilomaa.Nykyisinvuosilomakustannuksetkompensoidaan työnantajillekokonaan. Valtaosaperhevapaidentyönantajakustannuksistaontasoitettuviimeisenkymmenenvuodenaikana.Kuitenkaanongelmaaeivieläolekokonaan ratkaistu,vaanedelleenonjäljelläpieniosaäitiysvapaanpalkanmaksusta aiheutuvistakustannuksia.Nerasittavaterityisestipieniänaisvaltaisillaaloilla toimiviayrityksiävaikkamäärällisestienitenkustannuksiasyntyynaisenemmistöiselläjulkisellasektorilla.STM:nvuonna2009asettamakolmikantainen työryhmäselvittääperhevapaidenlaajemmanuudistamisenmahdollisuutta jatyönyhteydessätuleeselvitettäväksimyösrahoitus. 9.4 OSA-AIKATYÖN MAHDOLLISTAMINEN PIENTEN LASTEN VANHEMMILLE Hallitusonjopitkäänhalunnutedistäävanhempienmahdollisuuttayhdistää osa-aikainentyöntekojalastenhoitoosittaisenhoitovapaanavulla.Tällätavoin voitaisiinlyhentäälastenhoitopäivää.Lainsäädäntöäonkehitettyniin,että vanhemmatvoivathoitaalastaosa-aikaisestiainasiihenastikunneslapsi lopettaatoisenkouluvuotensa.Mahdollisuuskoskeekokoaikaisessatyösuhteessaoleviavanhempiajayrittäjävanhempia. Ensimmäisenkerranmahdollisuuspitäääitiys-javanhempainvapaaosaaikaisenaolihallitusohjelmassavuonna1999.Tavoitteenaoli,ettäisäjaäiti voisivatkäyttäävanhempainvapaatasamallajaksollaosa-aikaisestiesimerkiksi niin,ettätoinentyöskentelisiaamupäivisinjatoineniltapäivisintaitoinen alkuviikonjatoinenloppuviikon.Molemmatvanhemmattekisivät40–60 prosenttiatyöajastajapalkkaalenisivastaavasti.Vanhemmillaolisioikeus saadaosittaistavanhempainrahaa.Osa-aikaisenvanhempainvapaanoletettiinlisäävänisienkiinnostustavanhempainvapaidenkäyttöön.Mahdollisuus osittaiseenvanhempainrahaantulivoimaanvuonna2003. Hoitovapaanpitäminenosa-aikaisestionollutmahdollistajopaljonpidempään.1980-luvunlopultalähtienyhdenvanhemmankerrallaanonollutmahdollistapitäävanhempainvapaanjälkeenalkavahoitovapaaosa-aikaisena. Molemmatvanhemmatovatvoineetollaosa-aikatyössäjaosittaisellahoitovapaallasamallaajanjaksolla,kunhaneivätoleyhtäaikaahoitamassalasta.Asiaa esitettiintulopoliittisessasopimuksessavuosille2003–2004jasekirjattiin VanhasenIhallituksenohjelmaan.Tavoitteenaolihelpottaatyönjaperheen yhteensovittamistasekätarjotavanhemmillejoustaviavaihtoehtoja.Myös pientenkoululaistenaamuihinjailtapäiviinonhaluttutuodahelpotusta. Vuonna2003hallitusasettitavoitteeksilyhennetyntyöajanmahdollistamisen alle10-vuotiaidenlastenvanhemmillepidentämälläosittaisenhoitovapaan käyttöajankohtaa.Vuodesta2004lukienoikeusosittaiseenhoitovapaaseen jaosittaiseenhoitorahaanlaajennettiinkoskemaanvanhempia,joidenlapsi 152 on1–2-luokkalainen.Kaikkienalle10-vuotiaidenkoululaistenvanhempiin mahdollisuuttasensijaaneimyöhemminkäänolelaajennettu.Osittaisen hoitovapaankäyttäjistänoin70prosenttiaonalaluokkalaistenvanhempia. Vaikkaosa-aikainenlastenhoitoonollutjopitkäänmahdollistayhdistää osa-aikatyöhön,eimalliolemerkittävästiyleistynytmaassamme.Vainharvat vanhemmatkäyttävätosittaistahoitovapaata.Osittaisellahoitovapaallaoli vuonna2007noin3000allekolmevuotiaanlapsenperhettäjanoin7000 koululaistenperhettä. Vanhempainvapaatakäytetäänosa-aikaisenavieläharvemmin.Esteinäovattutkimustenmukaantaloudellisetsyyteliosittaisen hoitorahanpienuus,epäily,ettätyönmääräeivähentyisisamassasuhteessa kuintyöajanmääräjaarvio,etteiomaatyötävoitehdäosa-aikaisesti.Myös Suomessapitkäänvallallaollutkokoaikatyönmallillavoiollavaikutusta: osa-aikatyötäonehkätotuttupitämäänlähinnätyöuranalku-,janyttemmin myösloppuvaiheeseenliittyvänävalintana(ks.luku8). Korvaustyöajanlyhentämisestäonollutsuhteellisenpieni.Sitämaksetaanainoastaanallekolmevuotiaistalapsistajakoulunsaaloittaneistaensi- jatoisluokkalaisista.Vuoden2010alkuunastiosittainenhoitorahaoli70 euroakuukaudeltajanostettiinvuoden2010alusta90euroonkuukaudelta. Etenkinyksinhuoltajilla,joillasaattaisiollatarvettatyöajanlyhentämiseen pitkienpäivähoitopäivienvälttämiseksisaattaakorvauksenmäärämuodostua esteeksi.Maissa,joissaosa-aikatyötäjalastenhoitoayhdistetäänlaajasti,se toimiiyleensäkeinonasaadanaisetpysymääntyömarkkinoillamyöslasten syntymänjälkeen.Suomessatilanneontoisenlainen,janaistenkokoaikatyön perinnepitkä.Meillänaisetpalaavatyleensätyömarkkinoilleperhevapaiden jälkeen.Suomipoikkeaakinosa-aikatyönyleisyydessämonistapohjoismaisista naapureista.Työtsinänsätuskinovatmeilläkovinerilaisiakuinnaapurimaissa. Sensijaanerojavoiollaniintyönantajienkuintyöntekijöidenkinasenteissa jatyökulttuureissa. Osa-aikaisentyönteonjalastenhoidonyhdistäminenonyhtälaillamahdollistamiehillekuinnaisille.Isätovatkuitenkintarttuneettähänmahdollisuuteenäitejäselvästiharvemmin.Vuonna2008osa-aikaisestityöskentelevistä miehistävainyksiprosenttiilmoittiosa-aikatyönsyyksilastenhoidon,naisilla vastaavaosuusoli11prosenttia.Allekolmevuotiaanhoitamiseksiosittaisella hoitovapaallaolijoistaon94prosenttianaisia. 9.5 PÄIVÄHOITO JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITO OSANA TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISTA Lastenpäivähoitoonolennainenosatyönjaperheenyhteensovittamistasillä toimivapäivähoitojärjestelmämahdollistaamolempienvanhempientyössäkäynnin.Päivähoitoaonkehitettyvuosikymmentenkuluessa,erityisenvoimakkaasti1970-luvultalähtienkaupungistumisenjanaistentyössäkäynnin yleistymisenmyötä.Päivähoidonjärjestäminenonnähtymyössukupuolten tasa-arvokysymyksenä,olihanaikoinaankysenimenomaannaistenoikeuksista 153 sekäperheeseenettäansiotyöhön.Kunpäivähoitojärjestelmäkehittyijalaajeni, siitätuliosasosiaali-japerhepolitiikkaa,eikäsitäenääolenähtyaiempaan tapaanselvästitasa-arvokysymyksenä. Subjektiivinenpäivähoito-oikeustulivoimaanvuonna1996.Tästälähtien kaikillayhdestäseitsemään-vuotiaillalapsillaonollutoikeuskunnalliseen päivähoitoon.Vainvähäinenosuuspäivähoidossaolevistaonpieniälapsia:alle vuodenikäisistälapsistapäivähoidossaonvainnoinprosentti.1−3-vuotiaista lapsistarunsasneljännesonpäivähoidossa,hiemanuseamminpäiväkodissa kuinperhepäivähoidossa.Kolmeneljästäallekolmevuotiaastalapsestaeiole järjestetynpäivähoidonpiirissä.Moniaheistähoidetaankotonakotihoidon tuenavulla.Useimmitenhoitajanaonäitimuttamuitakinjärjestelyjäon. Ylikolmevuotiaillalapsillapäivähoitoonjoselvästiyleisempää,läheskolme neljästäonpäivähoidonpiirissä.Pientenlastenvanhemmatkannattavatlaajastisubjektiivistapäivähoito-oikeuttariippumattasiitä,ovatkoheidänomat lapsensapäivähoidossa. Pientenkoululaistenaamu-jailtapäivähoitoonnoussutyhteiskunnalliseen keskusteluunjapoliittisenpäätöksenteonpiiriinpaljonmyöhemminkuinpäivähoito,vasta1990-luvunlopulla.Hallitusesittivuonna2003,ettäaamu-ja iltapäivätoimintaatulisitarjota1−2-luokkalaisillekeskimäärinkolmetuntia päivässä.Uudistuseivelvoittanutkuntiajärjestämääntoimintaamuttakunnan tuleehuolehtiasiitä,ettäem.toimintaajärjestetäänkunnassa.Asiaakoskeva perusopetuslainmuutostulivoimaanvuonna2004. 9.6 HALLITUSTEN TAVOITTEIDEN JA NIIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTIA Työn ja perheen yhteensovittamistoimet rajautuvat pikkulapsivaiheeseen Työnjaperheenyhteensovittaminenontasa-arvopolitiikassatarkoittanut pääasiassaperhevapaidentasaisempaajakamista,isienperhevastuunlisäämistä japerhevapaistatyönantajillekoituvienkustannustentasoittamista.Työnja perheenyhteensovittamisenonmainittuulottuvanylipikkulapsivaiheen jakoskevankokoelämänkaartamuttakonkreettisiatavoitteitaonasetettu kuitenkinainoastaanpikkulapsivaiheeseen.Väestönvanhentuessamerkittävä osatyöikäisistäkantaahoivavastuutaomistataipuolisonsavanhemmistaja väestönikääntyessätämäjoukkotulleekasvamaanentisestään. Isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt erityisesti isyyslomissa Tasa-arvopoliittisenatavoitteenatyönjaperheenyhteensovittamisenalueella perhevapaidentasaisempijakaminenonselvästiolluttärkeinasiaviimeisen kymmenenvuodenaikana.Taustallaonollutperhevastuuntasaisempijakaminenisänjaäidinvälillä,isänasemanvahvistaminen,naistentyömarkkinaasemanparantaminenjalapsenoikeusmolempiinvanhempiin. Perhevapaidentasaisemmanjakamisentavoiteonkäytännössämerkinnyt isienkannustamistakäyttämäänentistäenemmänperhevapaita.Tavoitteeseen 154 onpyrittysekämuuttamallalainsäädäntöäettävaikuttamallaasenteisiinmuun muassatiedottamalla.Isienperhevapaidenkäyttöonkinlisääntynytviimeisten kymmenenvuodenaikana.Selvimminonlisääntynytisyysvapaidenkäyttö. Vuonna2000niitäkäytti63prosenttiaisistäjavuonna2009jo74prosenttia. Isyysvapaatakäytetäänkeskimäärinnoin15arkipäivää.Isyysvapaanpitämisen esteiksionilmoitettutyökiireet,seetteiisäoletyöelämässäjataloudelliset syyt.Noinneljännesisistäeikäytämitäänperhevapaata. Myösisienvanhempainvapaankäyttöonyleistynyt2000-luvullajonkin verran.Tähänonvaikuttanutvuonna2003voimaantullutns.isäkuukausi, jotavuonna2009käytti18prosenttiaisistä.Uudistuksenmyötäneisät,jotka käyttävätvanhempainvapaastakaksiviikkoasaivatkaksiylimääräistäviikkoa vapaata,vuonna2010ylimääräistenviikkojenmääränousineljään.Vuonna 2009vanhempainvapaatakäyttijonoin20prosenttiaisistä,joistasuurin osakäyttiisäkuukautta.Samallakunisienvanhempainvapaidenkäyttöon isäkuukaudenansiostalisääntynyt,onkäytetynvapaanpituuslyhentynyt. Keskimäärinisienkäyttämänvanhempainvapaanpituusoliennenuudistusta 64arkipäiväämuttalyhenivälittömästiuudistuksenjälkeen37arkipäivään jaedelleenvain22arkipäiväänvuonna2009.Näyttääsiltä,ettäisäkuukausi ontulkittunormiksi,jotaeivoiylittää.Kuitenkinisätvoivatuudistuksen jälkeenkinkäyttäävaikkakokovanhempainvapaan,kunhanasiastasovitaan vanhempienkesken. Vaikkaisätkäyttävätentistäenemmänsekäisyysvapaataettävanhempainvapaata,äiditkäyttävätedelleenkaikistaperhevapaista93prosenttia.Isien käyttämienvanhempainpäivärahapäivienosuusolineljäprosenttiavuonna 2000jaseitsemänprosenttiavuonna2009.Peruskuvio,jossaäitikäyttäääitiys- javanhempainvapaansekäjääuseinainakinjoksikinajaksihoitovapaalle,eiole olennaisestimuuttunut.Myönteistäonisyysvapaankäytönselvälisääntyminen.Myösisienvanhempainvapaankäyttöonkasvanutisäkuukaudenmyötä, joskinsitäkäyttävienisienosuuskaikistaisistäonedelleenpieni.2000-luvun kehitysperhevapaidenkäytössäonyhdensuuntainenmuistapohjoismaista saadunkokemuksenkanssa:isätkäyttävätlähestulkoonainoastaansellaisia perhevapaita,jotkaonkorvamerkittyheille,jajotkaperhemenettää,ellei isäkäytäniitä. Erilaistenperheidentarpeitaonotettuentistäparemminhuomioonperhevapaidenkehittämisessä.Vaikkaperhevapaitaonkehitettyuseaanotteeseen ottamaanhuomioonperheidenmoninaisuus,niissäonedelleenkehitettävää muunmuassayhdenhuoltajanperheiden,opiskelija-,adoptio-,monikkoperheidenjasamaasukupuoltaolevienvanhempienperheidennäkökulmasta. Työnantajien perhevapaakustannuksia tasataan entistä enemmän Perhevapaakustannustentasaaminentyönantajienkeskenonolluttavoitteena koko2000-luvun.Asiassaonedettytekemällälainsäädäntöönmuutoksia useaanotteeseen.Suoratperhevapaistatyönantajalleaiheutuvatkustannukset ovatkinvähentyneetselvästi.Etenkinvuoden2007alustavoimaantulleella 155 uudistuksella,jokanostisairausvakuutuksenkorvauksenäitiysvapaan56 ensimmäiseltäpäivältä90prosenttiin,onmerkitystätyönantajankustannusten kannalta.Tämänlisäksionparannettuvuosilomakustannustenkorvaamista työnantajalle.Kaikenkaikkiaanvoidaanarvioida,ettäperhevapaakustannusten korvaamisessaonedettyselvästi. Perhevapaiden osa-aikainen käyttö on edelleen vähäistä Lainsäädännönmuutoksinonaina1980-luvunlopultalähtienluotuvanhemmillemahdollisuuslyhentäätyöaikaansalastenhoidonhelpottamiseksi. Ensimmäisenätämämahdollisuusonolluthoitovapaankäyttäjilläjamyöhemminniinäitiys-kuinvanhempainvapaankinkäyttäjillä.Lainmukainen mahdollisuuslyhennettyyntyöaikaanonlapsensyntymästäsiihenastikunneslapsilopettaatoisenkouluvuotensa.Tulojenmenetystäkorvataanalle kolmevuotiaanlapsenvanhemmillejapientenkoululaistenvanhemmille. Huolimattasiitä,ettäosa-aikatyöntekeminenonmahdollista,eivätisätja äiditolejuurikaantarttuneettähänvaihtoehtoon.Osittaistahoitovapaata käyttääyhteensävainnoin10000henkeä,joistasuurinosaonpientenkoululaistenvanhempia. 156 10. MIEHET JA TASA-ARVO Vaikkatasa-arvopolitiikkajaselontekokokonaisuudessaantarkastelevatsekä miestenettänaistenasemaa,selonteonerillinenmiehiäjatasa-arvoakoskeva osioonkatsottuaiheelliseksi.Myösmuillayhteiskuntapolitiikanalueillakuin tasa-arvopolitiikassa,esimerkiksisosiaali-jaterveyspolitiikassa,asetetaan tavoitteita,jotkakoskevaterityisestimiehiä. Tasa-arvopolitiikassaonerityisesti2000-luvultalähtienolluttavoitteena miestenvahvempiintegrointiosaksitasa-arvopolitiikkaasekäpolitiikankohteenaettätoimijoina.Miehetjatasa-arvo-teemanvoidaankatsoanousseen tasa-arvopolitiikanasialistallekolmestasyystä:ensinnäkin,miehiintulee kiinnittäähuomiotasekätoimijoinaettätoimienkohteenaedistettäessä sukupuoltentasa-arvoa;toiseksisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen vaatiihuomionkiinnittämistämyösmiehiin;jakolmanneksimiestenkokemat ongelmatedellyttävätmyöstasa-arvopoliittistahuomiota. Keskeinenstrategiamiehiinjatasa-arvoonliittyviinhaasteisiinvastaamisessaonsukupuolinäkökulmanhuomioiminenpolitiikka-alueilla,joillamiesten asemaonjoiltakinosinselvästihuonompikuinnaisten.Tällaisiksialueiksion tunnistettumuunmuassaterveys-jasosiaalipolitiikka.Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminennostaaesiinmuitakinteemojajatoimenpiteitä,jotka ovatmiestenelämäntilanteidenjatoiminnankannaltatärkeitä.Seontärkeä työvälinepaitsinaisten,myösmiestenkokemienongelmientunnistamiseksi jaratkaisemiseksi. Valtavirtaistamisenlisäksijoillakinalueillatarvitaanerityisestimiehiin kohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiajahankkeita.Miestennykyistäaktiivisempiosallistuminenvoirikastuttaatasa-arvokeskusteluanäkökulmilla,joissa myösmiestenkeskinäiseterotjaheidänelämäntilanteidensamoninaisuus otetaanhuomioon.Samallavoidaanrikkoamiehiäkoskeviastereotypioitaja kiinnittäähuomiotamiestenkeskinäisiinvaltasuhteisiin. Suomalaisessatasa-arvopolitiikassaon1970-luvultalähtien käsiteltymyös miehiä.Merkittäväedistysaskelotettiinvuonna1988,jollointasa-arvoasiain neuvottelukuntaperustiensimmäisenmiesjaostonsa.Siitälähtienneuvottelukunnallaonainaollutmiesjaosto,jokaonnostanutkeskusteluunmiehiin jatasa-arvoonliittyviäkysymyksiä.Jaostonavainteemojaovatolleetmuun muassaisyyteen,väkivaltaan,huoltajuuteenjaparisuhteeseenliittyvätkysymykset.Jaostoontyölläänosoittanutsen,ettämiehiäeivoikäsitelläyhtenäisenäryhmänä.Osamiehistämyöskokeenaisilletyypillisempiäongelmia, esimerkiksisinnitteleemääräaikaisissapalvelussuhteissamatalapalkka-aloilla. Julkisessa keskustelussa miesten ja sukupuolten välisen tasa-arvon suhdemielletäänuseinkapeastitarkoittamaanainoastaanmiestenaseman 157 parantamistajamiestenkokemiaongelmia.Hallituksentasa-arvopolitiikassa näkökulmaontätälaajempi:miestensuhdesukupuoltenväliseentasa-arvoon. Sekattaapaitsimiestenasemanparantamisen,myösmiestenroolinsukupuoltentasa-arvonedistämisessäjanaistenasemanparantamisessa.Laajasti miestenjasukupuoltentasa-arvonvälistäsuhdettakorostavanäkökulmaon myösyleisimminkäytössäkansainvälisessätasa-arvoyhteistyössä. Kansainvälisessätasa-arvopoliittisessakeskustelussamiestenjatasa-arvon suhdettaonkäsiteltyaiempaamerkittävästienemmän2000-luvulla.Tällä keskustelullajatoiminnallaonkinpaljonannettavaasuomalaiseentasa-arvopolitiikkaan.Miehetjatasa-arvo-teemaonolluterityishuomionkohteenamuun muassaYK:ntasa-arvopolitiikkaakäsittelevänNaistenasema-toimikunnan kokouksessa,PohjoismaidenministerineuvostossajaEuroopanneuvostossa. EU:ntasa-arvopolitiikassamiesnäkökulmankeskiössäonollutmiesten perhevapaidenkäytönlisääminen.EUantoiSuomenaloitteestamiehistäja tasa-arvostaneuvostonpäätelmätvuonna2006.Päätelmientavoitteenaoli luodastrategistanäkökulmaamiestenjatasa-arvonväliseensuhteeseenEU:n tasa-arvopolitiikassa. 10.1 HALLITUSTEN MIEHIIN JA TASA-ARVOON KESKITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Seuraavaksitarkastellaanjaarvioidaanhallitusohjelmienjatasa-arvo-ohjelmienmiehiinjatasa-arvoonliittyviätavoitteitajatoimia.Pääpainoonhallituskausissa2003–2007ja2007–2011,jolloinaiheonollutpainavimmin esillätasa-arvopolitiikassa.Tarkastelunpääpainokohdistuutavoitteisiinja toimiin,jotkaonselvästinimettyerityisestimiehiäkoskevaksi.Lisäksitarkastelunkohteeksionotettumyöstavoitteitajatoimia,joitaonkirjoitettu siten,ettänekoskevatsekämiehiäettänaisia(esimerkiksi:”lievennetään työmarkkinoidenjakautumistanaistenjamiestenammatteihin”).Arvioinnissa onpyrittykorostamaanmieskeskeistänäkökulmaasilloinkin,kuntoimet koskevatmolempiasukupuolia. Erityisestimiehiinkohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiaonviimeisen15 vuodenaikanatasa-arvopolitiikassatoteutettuvähän.Tänäaikanaonollut yksikeskeinenjamerkittävämiehiinkeskittyvätasa-arvopoliittinentavoite elimiestenperhevapaidenkäytönlisääminen.Muuterityisestimiehiäkoskevattavoitteetovatolleetesilläsatunnaisemmin,esimerkiksiyksittäisinä kehittämishankkeina. Hallitusohjelmissavainmiehiinkeskittyviätavoitteitaontarkasteluajanjaksonaollutkaksi.Tasa-arvopoliittisetkysymyksetpäätettiinarvioidamiesnäkökulmastavuoden2003hallitusohjelmassa.Isienperhevapaidenkäytön lisääminenpuolestaanonollutesillävuodesta1999lähtienjokaisessahallitusohjelmassa.Näitäkahtatavoitettavoipitääkeskeisimpinämiehiinja tasa-arvoonliittyvistätasa-arvopoliittisistatavoitteista. Hallituksentasa-arvo-ohjelmissamiehiinliitettyjätavoitteitajatoimia onuseillaeriteema-alueilla.Nämätavoitteetjatoimetovatosanakutakin 158 aihetta,kutennaisiinkohdistuvaaväkivaltaa.Tasa-arvo-ohjelmiinonkirjattu kahdentasoisiatoimia:erityisestimiehiinkohdistettavialainsäädännöllisiä muutoksiajamiehiäkoskeviayksittäistoimia,kutenkehittämishankkeitaja selvityksiä.Lisäksijoidenkinaiheidenyhteydessäonehdotettusukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaelimiestentilanteenhuomioimistajollain toisellapolitiikka-alueella,kutenterveyspolitiikassa. 10.2 STRATEGINEN AVAUS: TASA-ARVOPOLIITTISTEN KYSYMYSTEN ARVIOINTI MIESNÄKÖKULMASTA Vuoden2003hallitusohjelmassatodetaan,että”tasa-arvopoliittisetkysymyksetarvioidaanmyösmiesnäkökulmasta”.Tavoitteentoteuttamiseksilaadittiinvuonna2006selvitys,jossajäsennetäänmiestenjatasa-arvopolitiikan suhdettastrategisesti. Keskeiseksistrategisentasontavoitteeksiselvityksessäasetettiinkokonaisuuden”miehetjatasa-arvo”sisällyttäminenosaksitasa-arvopolitiikanydintä. Tämätarkoittaakahtaasiaa:Ensinnäkinmiehettulisiintegroidavahvemmin tasa-arvopolitiikkaansekäpolitiikankohteenaettätoimijoina.Toiseksi,tämä tulisitehdäsekäosanatavanomaisiatasa-arvopolitiikantoimiaettäerillisten miehiinkeskittyvientoimienavulla. Selvityksessänimettiinviisistrategistatavoitetta: 1) vahvistetaansukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista 2) lisätäänmiehiinkohdistuviatasa-arvopoliittisiatoimiajahankkeita 3) vahvistetaanmiestenosallistumistatasa-arvopoliittiseenkeskusteluun 4) syvennetään miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkastelevaa asiantuntemusta 5) huomioidaanmiehettasa-arvopuheessa. Miehiäjatasa-arvopolitiikkaakäsitteleväselvitysoliuusiavaus.Vastaavaa kokonaisesitystätästäaiheestaeioltuaiemminSuomessalaadittu. Voidaantodeta,ettävaltavirtaistaminenonvahvistunutosanayleistä tasa-arvopolitiikanstrategiaajamiestenosallistuminentasa-arvopoliittiseenkeskusteluunonlisääntynyt.Huomionkohdistaminenmyösmiehiin osanamuutatasa-arvopolitiikkaaonjonkinverranlisääntynyt,muttaerityisestimiehiinkohdistettujentoimienmäärääonvaikeaarvioida.Selvityksen laatimisenjälkeenmuutamatjärjestötovatalkaneetjärjestäämieserityisen osaamisenkursseja,muttakokonaisvaltaisempijainstitutionalisoituosaamisenrakentamineneiolemerkittävästiedennyt.Tasa-arvo-ohjelmatasolla työonjatkunutlähinnäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisenkautta. Valtavirtaistamisenkeskeisyyttämiesnäkökulmassakorostettiinmyösvuoden 2004tasa-arvo-ohjelmassa. 159 10.3 ISIEN PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ Selvästikeskeisinmiehiinliitettytasa-arvopolitiikantavoiteonollutisien perhevapaidenkäytönlisääminen.Aiheonollutesilläkaikissatasa-arvoohjelmissajakaikillahallituskausilla.Vuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmassa huomiotakiinnitettiinmyösisänasemaanvanhempanaerotilanteessa. Isienperhevapaaoikeuksiinonvuodesta1995tehtyuseitaparannuksia, jotkaovatkasvattaneetisilletarkoitettujaperhevapaita,nostaneetkorvaustasoa jajoustavoittaneetkäyttöajankohtaa.Vuonna2003luotiinmahdollisuusvain isälletarkoitettuunniinsanottuunisäkuukauteen.Kampanjoidenavullaon kannustettuisiäperhevapaidenkäyttöönjapyrittymuuttamaantyöpaikoilla asenteitasuopeammiksiisienperhevapaitakohtaan.Tasa-arvobarometrin (2008)mukaanasenteetisienperhevapaidenpitämistäkohtaantyöpaikoillaovatkinmuuttuneetjonkinverranmyönteisemmiksivuodesta2001. Isyysvapaankäyttöonkinyleistynyt2000-luvullaselvästi.Sensijaanisien vanhempainvapaidenjahoitovapaidenkäyttöonlisääntynytvainvähän.Työtä isienvanhempainvapaidenkäytönlisäämiseksionsiisedelleenjatkettava. Kotimaistenjaulkomaistenkokemustenperusteellatiedetään,ettäisätkäyttävätnimenomaanheillekorvamerkittyjävapaita,jotkaperhemenettää,ellei isäniitäkäytä. Etävanhemmat,joistasuuriosaonmiehiä,ovatsaaneetoikeudentilapäiseenhoitovapaaseensairaanlapsenhoitamiseksi.Muidenperhevapaiden kohdallaetävanhempienasemassaonedelleenparantamista.Eronneidenisien asemaantuleekiinnittäähuomiotasekälainsäädännönettäviranomais-ja palveluidenkäytäntöjentasoilla.Esimerkiksisosiaalityöntekijöidenjalasten kanssatoimivienammattilaistentäydennyskoulutukselleontarvetta.Eron oneriyhteyksissätodettuvaikuttavankielteisemminmiehiinkuinnaisiin. Tutkimustenmukaanvanhempainvapaanjakaminenjajaettuvastuuperheen arjestaovatyhteydessäalentuneeseeneroriskiin.Tulevaisuudessaolisitärkeätäkohdistaaisänrooliavahvistettaessahuomiotamyöstekijöihin,jotka ennaltaehkäiseväteroja. 10.4 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ Terveydenjasyrjäytymisentasa-arvokysymyksiinontasa-arvopolitiikassa pyrittyvaikuttamaanerityisestisukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisella. Sukupuolinäkökulmaterveyteenjasosiaalipalveluihinonhallitusohjelmatasollaollutesillävuoden2007hallitusohjelmassa,jossatodetaan,että”sosiaali- jaterveyspalveluissajaterveyserojenkaventamistyössäkiinnitetäänhuomiota myössukupuolinäkökulmaan.”Vuosien2008–2011tasa-arvo-ohjelmassa tavoitteeksikonkretisoitiinsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenterveydenedistämisenpolitiikkaohjelmaanjasosiaaliturvankokonaisuudistukseen. Sukupuolinäkökulmanhuomioiminennäilläalueillakoskeeerityisestimiehiä, 160 mikäontodettumyösvuosien1997–1999tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelma toteaasyrjäytymisriskinolevansuuritietyissämiesryhmissä,jamiestenylikuolleisuudenolevansuurinsukupuoltentasa-arvoonliittyväterveyspoliittinenhaaste.Terveydensukupuolinäkökulmanonvuosien2004–2007tasaarvo-ohjelmassatunnistettuliittyvänmiehiinmyöstapaturmienehkäisyn näkökulmasta.Ohjelmaanolikirjattumiehiinkohdistettujatapaturmien ehkäisykampanjoitajatyötapaturmienehkäisyohjelma. Sukupuoltenväliseterotterveydessäjasyrjäytymisessäeivätjuurikaanole pienentyneetviidentoistavuodenaikana.Esimerkiksityöikäisinäkuolleista edelleenseitsemänkymmenestäonmiehiä.Vaikuttaasiltä,ettämiesten terveyttäjasyrjäytymistäkoskevienkysymystenkäsittelyvaltavirtaistamisen kauttaonvastaalkuvaiheessa.Miestenterveydenjaterveyskäyttäytymisen edistämiseksitulisierihallinnonaloillatoteuttaanykyistäenemmänerityistoimia,joissaonvahvasukupuolinäkökulma.Näidentoimienpohjaksitarvitaan myöstutkimustietoajaanalyyttistanäkökulmaasyrjäytymistäsekäsyrjintää koskeviinkysymyksiin. 10.5 SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA POIKIEN ASEMA KOULUTUKSESSA Opetus-jakulttuuriministeriönhallinnonalallamiehetjatasa-arvo-teemaon tasa-arvo-ohjelmissaollutesillätyttöjenjapoikienkehityksellistenjaoppimiserojensekätyömarkkinoidensegregaationyhteydessä.Miehiinjapoikiin liittyviätoimiaonkirjattuvuosien2004–2007ja2008–2011tasa-arvo-ohjelmiin.Kouluunliittyvättoimetovatkoostuneetpedagogistenmenetelmien kehittämisestäoppimiserojenperusteellajakirjastotoiminnankehittämisestä poikienlukemisharrastuksentukemiseksi.Oppimistulostenerojaselvittäneen hankkeenmukaankeskeinenkeinokaventaaerojaolisiopettajanmahdollisuus tukeaoppilaitayksilöllisemmin.Työtäerilaistenoppijoidentukemiseksion jatkettuhankkeenjälkeen,muttaerityistukeatarvitsevienpoikientukemiseen eiolekäynnistettykehittämistoimia.Poikienlukemisharrastustapuolestaan ontuetturahoittamallapaikallisiahankkeita. Yksittäistenhankkeidenvaikutuksetsukupuoltenoppimis-jakouluttautumiseroihinsekälukemisharrastukseenjäävätvähäisiksi.Sukupuolten väliseterotontiedostettukoulutuspolitiikassa.Laajojen,erityisestipoikiin kohdistettavienerityistoimiensijaantulisisukupuolinäkökulmaavahvistaa koulutuspolitiikassakauttalinjan. 10.6 SEGREGAATION PURKAMINEN Segregaationpurkamiseensekäkoulutuksessaettätyömarkkinoillakiinnitetäänhuomiotavuosien2003–2007ja2008–2011tasa-arvo-ohjelmissa. Toimientasollasegregaationpurkamisessahuomiotaonkiinnitettyerityisesti tyttöjenkannustamiseenmiesvaltaisille,esimerkiksiteknisillealoille.Naisten osuusmiesvaltaistenalojenopiskelijoistaonkinkasvanut2000-luvulla,kun 161 taasnaisvaltaisimmillaaloillavastaavaamiesopiskelijoidenmääränkasvua eiolehavaittavissa. Ammatillisensegregaationlieventämistäkoskevissatutkimuksissaon todettu,ettätyöhallinnontoimienvaikutusonvähäinenjatyövoimakoulutuksenvaikutussegregaatioontapahtuupääasiassakouluttamallanaisia miestenaloille.Miesteninnostaminenhoiva-aloilletyövoimakoulutuksen keinoinonkoettuvaikeaksi.Vuosien2008–2011tasa-arvo-ohjelmassakehotetaantukemaanerityisestiheikostikoulutettujenmiestenaikuiskoulutukseen hakeutumistaohjaus-janeuvontapalveluin.Segregaationpurkamiseksion toteutettulukuisiaESR-hankkeita,joistaselkeäenemmistöonkeskittynyt naistenmääränlisäämiseenmiesvaltaisillaaloilla.Segregaationpurkamiseen tähtäävissätoimissatulisikinjatkossakiinnittääerityistähuomiotasiihen,että myöspoikiajamiehiäkannustettaisiinhakeutumaannaisvaltaisillealoilleja niihinjohtaviinkoulutusohjelmiin. 10.7 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA PROSTITUUTION EHKÄISEMINEN Miehiinonkiinnitettyhuomiotanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemisen yhteydessävuosien2004–2007tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelmassaviitataan tavoitteeseenparantaaväkivaltaansyyllistyneidenhoito-ohjelmia. Suurta edistystäpalveluissaeiohjelmienmyötäoletapahtunut,eivätkäyksittäiset toimetoletuoneetmuutostapalveluidenperushaasteisiin.Kutenmuutkin naisiinkohdistuvaanväkivaltaanliittyvätpalvelut,ovatmyöstekijöillekohdennetutpalvelutedelleenyksittäistenjärjestöjentarjoamia.Niidenalueellinen kattavuusonepätasaista,rahoitusepävarmaajalaatu-sekätoimintastandardit puuttuvat.Varusmiehilleonannettupalveluksenaikanaparisuhdeväkivallan vastaistakoulutusta.Koulutustoteutettiintutkimus-jakehittämishankkeena pilottivaruskunnissa.Yksittäisenhankkeenvaikutuksetjäänevätvähäisiksi, elleityötäjatketa. Prostituutionehkäisyliittyyerityisestimiehiin,koskamiehetmuodostavatselkeänenemmistönseksinostajista.Hallituksentasa-arvo-ohjelman mukaisestivuosina1998–2002toteutettiinprostituutionehkäisyprojekti. Projektinmyötäpoikkihallinnollistayhteistyötäprostituutionjaihmiskaupanehkäisemiseksikehitettiinkansallisestijakansainvälisestisekätiedotuskampanjoitajärjestettiinpotentiaalisilleostajille.Tietoisuusprostituutioon liittyvistäongelmistasittenvuoden1995onnoussut.Vuodesta2006on ollutvoimassarikoslainsäännös,jokakieltääseksikaupankohteenaolevan henkilönhyväksikäytön.Lainvoimaantuloaedelsikeskusteluseksinoston kriminalisoinnistakaikissatapauksissa,kutenRuotsi,NorjajaIslantiovat tehneet.Prostituutioonjaihmiskauppaanliittyvääpolitiikkaavalmisteltaessatulisihuomioidaaiempaaenemmänsukupuolinäkökulmajaerityisesti miestenrooliilmiössä. 162 11. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA IHMISKAUPPA Naisiinkohdistuvaväkivaltaonvakavaihmisoikeusongelmajasukupuolten välisentasa-arvoneste.Kansainvälisissäsopimuksissajasuosituksissanaisiin kohdistuvaväkivaltamääritelläänennenkaikkeasukupuoltenvaltasuhteisiin perustuvanarakenteellisenaongelmana,naisiinkohdistuvanaihmisoikeuskysymyksenäjasyrjintänä. Naisiinkohdistuvaväkivallallatarkoitetaanmitätahansasukupuoleen liittyvääväkivaltaa,jokaaiheuttaataisaattaaaiheuttaanaisillefyysistä,seksuaalistataihenkistähaittaataikärsimystä.Yhdistyneidenkansakuntienja Euroopanneuvostonmääritelmissäesimerkiksiperheessätapahtuvaväkivalta,seksuaalinenväkivalta,haitallisiintraditioihinperustuvaväkivaltaja prostituutioonpakottaminenovatnaisiinkohdistuvanväkivallanerimuotoja. KeskeistätässäYK:nkansainvälisestihyväksytyssänaisiinkohdistuvan väkivallanmääritelmässäonse,ettäsenmukaannaisetvoivatkohdataväkivaltaaniinyksityiselläalueella,parisuhteenjaperheenpiirissä,kuinmyös julkisellaalueellakodinulkopuolella,työpaikalla,oppilaitoksissajamuissa yhteiskunnallisissayhteyksissä. Perheessätailähisuhteessatapahtuvaväkivaltaonyleinennaisiinkohdistuvanväkivallanmuoto.Lähisuhde-japerheväkivaltaavoivatkuitenkin kokeamyösmiehet. 11.1 VALTION VELVOLLISUUS ESTÄÄ NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Suomenhallitusonlukuistenkansainvälistenihmisoikeussopimustenkautta sitoutunutsuojelemaan,kunnioittamaanjaedistämäänihmisoikeuksiaja perusvapauksiasekäehkäisemäänsyrjintää.Naistenihmisoikeuksienkannalta merkittävinkansainvälinensopimusonYK:nCEDAW-sopimus.CEDAWkomiteanmukaannaisiinkohdistuvaväkivaltakatsotaansisältyvänsopimuksen määritelmäänsukupuoleenperustuvastasyrjinnästä.Vuonna1995Pekingin naistenmaailmankonferenssissahyväksytyssätoimintaohjelmassanaisiinkohdistuvaväkivaltanostettiinyhdeksiniistä 12strategisestateemasta,joihin liittyviintoimenpiteisiinvaltiotovatsitoutuneetnaistenasemanedistämiseksi. Suomenvaltiollaonihmisoikeussopimustenosapuolenavelvollisuushuolehtiasiitä,ettävaltioeiitseomillateoillaantaitekemättäjättämisillään syyllistyihmisoikeusloukkauksiin.Valtiononlisäksitaattava,ettäyksityiset henkilöteivätsyyllistynäidenoikeuksienloukkaamiseen.Tämäns.suojeluvelvollisuus(duediligence-periaate)sisältäävelvollisuudenestääyksityishenkilöidentekemätloukkaukset,tutkiane,rangaistaniihinsyyllistyneitäja tarjotaloukkaustenuhreilleasianmukainenkorvaus. 163 Duediligence-periaateedellyttäävaltioltakokonaisvaltaistasitoutumista väkivallanennaltaehkäisyyn,uhriensuojeluunjaväkivallanuusiutumisen ehkäisyynkaikinmahdollisinkäytettävissäolevinkeinoin.Käytännössäse merkitseesamanaikaistenerialueille(lainsäädäntö,uhripalvelut,asenteiden muuttaminen,ammattiryhmienkoulutus,tiedonkeruujatilastointi)kohdistuvientoimenpiteidentoteuttamistajaseurantaasiten,ettäuhrinsuojeluon toimenpiteidenjatoimenpiteidenarvioinninkeskiössä. Kansainvälisiäihmisoikeussopimuksiavalvovatelimetovattoistuvasti kiinnittäneethuomiotaSuomen riittämättömiintoimiinnaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemiseksi.Suomeaonmyösmoitittuperheväkivallan erityislainsäädännönpuuttumisesta.SuomearaportoiCEDAW-komitean pyynnöstäerillisestinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyäkoskeviensuositustentoimeenpanostakesällä2010. Euroopanneuvostossaonkäynnissäneuvottelutnaisiinkohdistuvanja perheväkivallanvastaisestayleissopimuksesta.Sopimuksellaolisivoimaan tullessaanmerkittävävaikutusnaisiinkohdistuvanjaperheväkivallanehkäisemisessäjauhriensuojelussa,silläsopimustähtäämuunmuassalainsäädännöllistenkeinojenvahvistamiseentälläalueella.Suomitukeeneuvotteluissa mahdollisimmankattavanjatehokkaastitoimivanjärjestelmänaikaansaamista. 11.2 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA HALLITUSOHJELMIEN JA TASA-ARVO-OHJELMIEN TAVOITTEISSA Naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemiseentähtääviätoimiaonsisältynytkaikkiinselonteontarkastelussamukanaolleisiintasa-arvo-ohjelmiin. NäistäohjelmistaLipposenIhallituksentasa-arvo-ohjelmaoliensimmäinen, jossanaisiinkohdistuvanväkivallantoimetnostettiinkeskeiseenasemaan. Ohjelmassakiinnitettiinhuomiotaperheessätapahtuvanväkivallanlisäksi myösseksuaalisuudenkaupallisuuteen,prostituutioonjavaimokauppaan. Naisiinkohdistuvanväkivallanesiintuloatasa-arvopoliittiselleagendalleoli pohjustamassatasa-arvoasianneuvottelukunnanjasenväkivaltajaostonerityisesti1990-luvunalussatekemätyökeskustelunherättämiseksi.LipposenII hallituksenhallitusohjelman tavoitteena olierityisenhuomionkiinnittäminen perheväkivallantorjumiseen. VanhasenIhallitus ottitavoitteekseentehostaakokonaisvaltaistapuuttumistaväkivaltaan.Väkivaltanostettiinhallitusohjelmassaesillekansallista turvallisuuttaheikentävänäilmiönäjasukupuoltentasa-arvokysymyksenä. Kokohallituskaudellasitouduttiinparisuhde-janaisiinkohdistuvanväkivallan,prostituutionjanaiskaupanehkäisyyn.Tasa-arvo-ohjelmantavoitteita olivatmuunmuassakoulutuksenlisääminennaisiinkohdistuvastajaperheväkivallasta,Lapissaesiintyvänprostituutionyleisyydenkartoittaminenja ehkäiseminensekähenkisenjafyysisentyöpaikkaväkivallanvähentäminen naisvaltaisillaaloilla. 164 VanhasenIIhallituksentasa-arvo-ohjelmantavoitteenaolijatkaanaisiin kohdistuvanväkivallanehkäisyäosanalähisuhde-japerheväkivallanehkäisyä. Ohjelmanyksityiskohtaisettavoitteetolivatseuraavat:naisiinkohdistuvan väkivallanehkäisynasiantuntemuksenjatkuvuusvarmistetaanao.ministeriöissä(OM,SM,STM,UM);vahvistetaanlähisuhde-japerheväkivallanehkäisynkoordinaatiotajaresurssejasekälaaditaanpoikkihallinnollinenohjelma naisiinkohdistuvanväkivallanvähentämiseksi. Naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemistäkoskeviatavoitteitaonsisällytetty2000-luvullamyösmuihinkansallisiinohjelmiin.Ensimmäisensisäisen turvallisuudenohjelman(2004–2007)osanarikoksentorjuntaneuvostovalmistelikansallisenväkivallanvähentämisenohjelman,jokakattoikaikkikeskeiset väkivallanosa-alueet,sisältäenerillisenosionnaisiinkohdistuvastaväkivallan ehkäisystä.Toiseensisäisenturvallisuudenohjelmaan(2008–2011)onsisällytettyuseitanaisiinjalähisuhdeväkivallanehkäisyynliittyviätoimenpiteitä. Naisiinkohdistuvanväkivallantavoitteethallitusohjelmissajahallituksen tasa-arvo-ohjelmissaovatkohdistuneetpääasiassalähisuhde-japerheväkivaltaan.Myöstyöpaikkaväkivaltaannaisvaltaisillaaloillaonviimevuosina kiinnitettymelkopaljonhuomiota.Kansainvälisestäihmisoikeusperustaisesta näkökulmastakatsoenhallituksenohjelmatavoitteistajatoimenpiteistäpuuttuunaisiinkohdistuvanväkivallankokonaisvaltainentarkastelu,jokahuomioisi kaikkinaisiinkohdistuvanväkivallanmuodot.Ohjelmateivätesimerkiksi olekattaneetkaikkiahaitallisiintraditioihinperustuvanväkivallanmuotoja (pakkoavioliitot,kunniaanperustuvatpahoinpitelytjatapotsekäsukupuolielintensilpominen)taiseksuaalisenväkivallanjaraiskaustenehkäisyä.Naisiin kohdistuvanväkivallanehkäiseminensota-jakonfliktitilanteissaonSuomessa huomioituerillisessätoimenpideohjelmassa(YK:nturvallisuusneuvoston päätöslauselma1325”Naiset,rauhajaturvallisuus”,Suomenkansallinentoimintaohjelma2008–2011). 11.3 KESKEISET TOIMENPITEET NAISIIN KOHDISTUVAN JA LÄHISUHDEVÄKIVALLAN VÄHENTÄMISEKSI Naisiinkohdistuvaajalähisuhdeväkivaltaaonpyrittypääasiassaehkäisemään projektiluonteisillaväkivallanehkäisyhankkeilla.Sosiaali-jaterveysministeriö toteuttiviisivuotisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyhankkeenvuosina 1998–2002.Tavoitteenaolilisätätietoisuuttanaisiinkohdistuvastaväkivallasta,kehittääammatillistakoulutustajaväkivaltaakokeneidenpalveluita sekäedistääväkivallanehkäisyätutkimuksen,tilastoinninjalainsäädännön avulla.Ohjelmanaikanakehitettiinalueellisiapalvelumallejaväkivallanuhrien auttamiseksijatehtiinyhteistyötäpoliisin,sosiaali-jaterveydenhuollonhenkilöstönkanssa.Tämänhankkeenaikanakäynnistettyätyötäjatkettiinosittain sosiaali-jaterveysministeriönvuosina2004–2007toteuttamassalähisuhde-ja perheväkivallanehkäisemisenohjelmassa,jokatoteutettiinyhteistyössälää- 165 ninhallitustenkanssa.Ohjelmatavoitteenaoliparantaaerityisestisosiaali-ja terveydenhuollonpalveluita. Edellämainittujentoimintaohjelmienvälillemuodostuikäytännössäuseampienvuosientauko.Sosiaali-jaterveysministeriönviisivuotisenhankkeen loputtuaalueellistentoimintarakenteidenjatoimintamallienkehittäminen jäivätlähestulkoonyksittäistentoimijoidenjahenkilöidenvaraan.Hankkeiden välisenkatkonseurauksenalähisuhde-japerheväkivallanehkäisynohjelmassa, jokaoliresursseiltaanedellistähankettahuomattavastipienempijakestoltaanlyhyempi,rakenteidenjatoimintamallienluominenjouduttiinosittain aloittamaanalusta. Sekälähisuhde-japerheväkivallanettänaisiinkohdistuvanväkivallan ehkäisyntoimetonviimevuosinasijoitettueriohjelmiin,jasiksitoimenpiteidenseurantaanjakehittämiseenliittyvääkeskinäistäkoordinointiaei olekyettyjärjestämäänparhaallamahdollisellatavalla.Jatkossaväkivallan ehkäisynkehittämisessätuleehuomioidanaisiinkohdistuvanväkivallankokonaisvaltainenehkäisyjasiihenliittyvälaajatavoitteidenjatoimenpiteiden valikoima.Väkivallanehkäisyynliittyväntoiminnankoordinointiajakehittämistäpalvelisiparhaitenpysyvävaltakunnallinenorganisaatiorakenne.Tässä rakenteessatulisihuomioidaväkivallanehkäisyynliittyvientoimenpidealueidenlaaja-alaisuusjamoniammatillisuus(esimerkiksilainsäädännöllisten keinojenjaviranomaisyhteistyönkehittäminen,sosiaali-jaterveydenhuollon palvelut,väkivallanennaltaehkäisyoppilaitoksissa,työpaikoillajakansalaisyhteiskunnassa,tiedonkeruujatilastointi).Lisäksiväkivallanehkäisytyön valtakunnallisessaorganisoinnissatuleeottaahuomioonväkivallanehkäisyä koskevakehittämis-jatutkimustoiminta,koulutus-jaasiantuntija-avuntarve sekäkansainvälistenyhteyksienylläpitäminen. Vähemmistöryhmiennaisetovaterityisenhaavoittuvassaasemassaväkivallankohtaamisessa.Väkivallanehkäisyohjelmissaonnostettuesillemaahanmuuttajataustaistennaistenkokemaväkivaltajasiihenliittyväterityistoimenpiteet.Jatkossaväkivallanehkäisyssätulisihuomioidalaajemminnaisten moninaisuusjanesosiaalisetjakulttuurisettekijät,jotkavaikuttavatvähemmistönaistenriskiinjoutuamoniperustaisensyrjinnänjaväkivallanuhreiksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008–2011) kirjauksen mukaisesti poikkihallinnollistanaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämisenohjelmaa valmisteltiin2009–2010aikana.Ohjelmahyväksyttiinsisäisenturvallisuudenministerityöryhmässäkesäkuussa2010.Poikkihallinnollinenohjelma lähestyynaisiinkohdistuvaaväkivaltaakokonaisvaltaisestijasisältääkattavat toimenpiteetväkivallanehkäisystä,uhrinsuojelemisestasekärikoksentekijän saattamisestavastuuseenteoistaan. Ohjelmanpääpainoonhaavoittuvassaasemassaoleviennaistensuojelemisessa(esim.etnisetjakulttuurisetvähemmistöt,vammaiset,seksuaali-ja sukupuolivähemmistöt),parisuhdeväkivallanuusiutumisenehkäisemissäja seksuaalisenväkivallanvähentämisessä.Ohjelmanlaatimisessaonlisäksihuomioitukansainvälisetvelvoitteetjasuosituksetnaisiinkohdistuvanväkivallan 166 ehkäisemisentehostamiseksi.Poikkihallinnollisenohjelmansisältämättoimenpiteetonsuunniteltutoteutettavaksivaiheittainvuosina2010–2015. 11.4 PALVELUT VÄKIVALLAN UHREILLE JA MUILLE OSAPUOLILLE Palvelurakenne ja palvelumallien kehittäminen väkivallan uhreille Palveluidenjapalvelurakenteidenkehittäminenvaltakunnallisestionollut keskeisiätavoitteitahallituksentoteuttamissanaisiinkohdistuvanväkivallan japerheväkivallanehkäisyntoimintaohjelmissa.Perusajatuksenaonollut,että väkivallankaikkiosapuoletsaavatpalvelujajatukeajulkisensektorinorganisoimana.Näidentoimintaohjelmienpääasiallisenatavoitteenaonollutsitouttaa kuntiajaseutukuntiaperhe-janaisiinkohdistuvaaväkivaltaaehkäisevään työhönjaluodasiihentoimiviarakenteita.Julkisensektorinpalvelutarjonta onkuitenkinedelleensatunnaistajapalveluidensaatavuudessaonalueellisia eroja.Erityisestipienissäkunnissapalveluitaonvähän,josollenkaan.Toisaalta taasisoissakaupungeissapalveluistaonsuurikysyntäjavastaanottoaikojatai hoitoonpääsyävoijoutuaodottamaanhyvinkauan. Edistääkseenväkivallanuhrienpalveluidenkehittämistäsosiaali-jaterveysministeriöjaKuntaliittoovatluoneetsuositukset(2008)kuntiensosiaali-ja terveystoimelle.Nämäsuosituksetantavatsuuntaviivatkuntiensosiaali-ja terveyspalveluidenväkivallanehkäisytyöllejaohjeistavatsiitä,mitenpalveluttuleeorganisoidajamitäpalveluitaväkivallanosapuolilletuleetarjota. Suositustentoteutuminenarvioidaanvuoden2011aikana.Arvioinninyhteydessätuleeratkaista,ovatkosuosituksetriittäviävaltionvastuuntoteuttamiseksitämänosa-alueenkohdaltavaitarvitaankoesimerkiksilainsäädännön keinojapalvelujenvarmistamiseksi. Väkivallanehkäisytyönjuurruttaminenpalvelujärjestelmäänjasenkehittäminenvaativatpitkäkestoistatoimintaansitoutumistajapysyvänohjaus-ja tukirakenteenluomista.Määräaikaisilla,hallituskausiinsidotuillahankkeilla jaohjelmillaeioleonnistuttuluomaanpysyviämuutoksiapalvelujärjestelmään.Kuntienjaseutukuntienitsenäisyys,kuntienpalvelurakenneuudistusjavaihtuvataloudellinentilanneasettavathaasteitaväkivaltapalvelujen varmistamisellekokomaassa.Seurantaapalveluidenlaadunjakattavuuden varmistamiseksionkehitettävävaltakunnallisesti.Väkivallanehkäisypalveluitatoteuttavienjärjestöjenrahoitusperustuupitkältiprojektirahoitukseen. Raha-automaattiyhdistyksen(RAY)määräaikaisenrahoituksenpiirissäon ollutuseitaväkivaltatyötätekeviäjärjestöjä.Tulevaisuudessaväkivallanosapuolilletarjottavienpalveluidenrahoitustuleevarmistaa.Tämäedellyttää, ettävaltion,kuntienjajärjestöjenvälinentyönjakopalveluidenvarmistamiseksi selvitetäänvaltakunnallisesti. Väkivallan osapuolille tarjottavat palvelut Kansainvälistensuositustenmukaisestinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyä jauhriensuojeluakoskeviapalvelujaovatmuunmuassaturvakoditväkivallan 167 uhreille,puhelinneuvonta,kriisipalvelutraiskaustenjaseksuaalisenväkivallan uhreille,terapiajatukiryhmätoimintasekäpalvelutväkivallantekijöille.Myös väkivaltaakokeneetjatodistaneetlapsettarvitsevatpalveluita. Lähisuhde-japerheväkivallanuhreilletarkoitetutturvakoditovatkeskeinen auttamispalveluitatarjoavataho.Euroopanneuvostonsuosituksenmukaan Suomenasukaslukuunnähdenmaassammetulisiollayksiturvakodinperhepaikka10000asukastakohden.Karkeastiarvioitunatämätarkoittaanoin 500turvakotipaikkaa.Suomessatarjollaolevienturvakotipaikkojenmäärä janiidenvaltakunnallinenkattavuuseivätkykenevastaamaanpalveluiden kysyntääneivätkäkansainvälisiinsuosituksiin.Sosiaali-jaterveysministeriö teetätti2010selvityksenturvakotipalveluistaSuomessa.Selvityksenmukaan Suomessaon21turvakotia,joissaonyhteensä123perhepaikkaalähisuhde-ja perheväkivallanuhreille. Sisäisenturvallisuudenohjelmantavoitteenaonvaltakunnallistaaturvakotitoimintavuoteen2015mennessä.ValtakunnallistamisenlisäksikeskeinenhaasteturvakotienkehittämisessäSuomessaonmyösrahoituksen turvaaminen,silläpääosinyhdistyspohjaistenturvakotienrahoitus perustuu asiakaskohtaisiinkunnanmaksusitoumuksiinjaostopalvelusopimuksiin.On tärkeää,ettämyösperheettömiennaisten,nuorten,iäkkäiden,sukupuoli-ja seksuaalivähemmistöjensekävammaistenpääsyturvakoteihinvarmistetaan. Yksikeskeisistävaltionjärjestämisvastuullaolevistaväkivallanuhrien palveluistaonmaksutonympärivuorokautinenpuhelinneuvonta.Tällaista palveluaeiSuomessavieläolekäytössä.Kriisipuhelinneuvontaaylläpitävät monetjärjestötsekäkunnatosanakunnallisiasosiaalipalveluita.Suomessaei toistaiseksioleriittävästitarjollaterapia-jakeskusteluryhmiä,raiskauskriisikeskuksiaeikälastenjanuortenpalveluita,eikänäidenpalveluidenosalta tarjontaaolekyettyvaltionhallinnontoimenpiteinlisäämäänmerkittävästi. Myösseksuaalisenväkivallanuhrienpalveluitatulisilisätämerkittävästi, jottaEuroopanneuvostonsuositusyhdestäraiskauskriisikeskuksesta200000 asukastakohdentoteutuisi. Väkivallan katkaisuun liittyvillä ohjelmilla voidaan suojella uhria ja ehkäistäväkivallanuusiutumista.Väkivallankatkaisuohjelmienkäyttöönottoaontehostettumuunmuassaosanaensimmäistäsisäisenturvallisuuden ohjelmaa(2004–2007),jossaerityistähuomiotakohdistettiinväkivallanja seksuaalirikostenehkäisyynvankiloissajayhdyskuntaseuraamuksissa.On kuitenkinhuomioitava,ettänykytilanteessavainmurto-osaväkivaltatapauksistapäätyytuomioon.Näinollenvainpieniosaväkivallantekijöistävoidaanohjatakatkaisuohjelmiinrikosseuraamusjärjestelmänkautta.Katkaisuun ohjaamisenmahdollisuuksiatulisikinkehittääenenevissämäärinkuntien ennaltaehkäisevässäväkivaltatyössä.Ohjelmiatulisijatkossakehittääniin, ettänepalvelevatmyöstoisestamaastatulleitakansalaisia.Euroopanneuvostosuosittaa,ettäkatkaisuohjelmialuodaanennenkaikkearikosprosessin rinnalleeikäsenvaihtoehdoksi. 168 Eduskuntaedellyttiseksinostonkriminalisointiakoskevaalakiasäätäessään,ettäprostituoitujenkäytettäviksijärjestetäänriittävästisellaisiatukitoimia,joillaedistetäänheidänmahdollisuuksiaanirtautuaprostituutiostaja siirtyätyöelämänpiiriin.Sosiaali-jaterveydenhuollontarjoamatperuspalvelut eivätnykyiselläänsisällätämänkaltaisiapalveluita.Kolmannensektorintoimijoillaonnäidenpalveluidentarjoamisessakeskeinenrooli,muttajatkossa valtiontuleevarmistaapalveluidensaatavuus. Haavoittuvien ryhmien ja miesten huomioiminen palveluiden tarjonnassa Väkivallanuhrienauttamisjärjestelmässäjahallituksentoimenpiteissäväkivallanuhrienauttamiseksihuomioerityisryhmientarpeisiinonollutmelko vähäistä.Maahanmuuttajienkokemaanväkivaltaanjaheidänerityistilanteeseensaonkiinnitettyjonkinverranhuomiotavaltionhallinnontoimenpiteissä, muttaheillekohdistettujapalveluitaonedelleenhyvinvähän. Maahanmuuttajanaiseteivätuseinkaanoletietoisiaoikeuksistaantaiavun saamisenmahdollisuuksistajaovatsiksierityisenhaavoittuvassaasemassa väkivaltaakohdatessaan.Avunhakemistavaikeuttaauseinmyöspuutteellinen kielitaito.Edistääkseenmaahanmuuttajienkotouttamistajapalvelujenkehittämistäväkivaltaakokeneillemaahanmuuttajanaisille,sosiaali-jaterveysministeriöonjulkaissutoppaanmaahanmuuttajanaisistajaväkivallastasosiaali-ja terveysalanväkivallanauttamistyöhön.Sisäisenturvallisuudenohjelmassa (2008–2011)esitetäänmyöstoimia,joidenavullapyritäänparantamaan maahanmuuttajanaisillekohdistettujapalveluitasiten,ettänehuomioivat paremminmyösväkivaltaanjasenuhkaanliittyvätkysymykset.Ontärkeää, ettäväkivallanehkäisyjauhriensuojeluotetaanhuomioonmahdollisimman varhain,esimerkiksimaahanmuuttajilletarjotussaperustietomateriaalissa. Väkivaltaajaväkivallanuhkaakokeneidenmaahanmuuttajanaistenoleskeluunliittyväepävarmuusvaikeuttaaedelleenheidäntilannettaan.Josheilleon myönnettyoleskelulupaperhesiteenperusteella,heovatsidottujaväkivallan tekijäänjatkoluvanjapysyvänoleskeluluvansaamiseksi.Siitäsyystähesaattavatollavieläsuuremmassavaarassatullaväkivallanuhriksi.Ulkomaalaislakiin lisättiinjokokonaisuudistuksenyhteydessävuonna2004pykälä,jokamahdollistaauudenoleskeluluvanmyöntämisenperhesiteenpäätyttyäsilläperusteella,ettähenkilöilläonkiinteätsiteet(esim.työnteko,opiskelu)Suomeen. Tätenpelonoleskeluluvanmenetyksestätaikarkotuksestaeienääpitäisiestää väkivaltaanpuuttumista.Maahanmuuttoviraston(Migri)sisälläonohjeistettu ottamaanperhe-elämänpäättymistilanteissahuomioonolosuhteet,joissa perhesidepäättyieliesimerkiksitaustallaolevaperheväkivalta. Lähisuhde-japerheväkivallansuosituksissasosiaali-jaterveystoimelle kuntiakehotetaanhuomioimaanerikseenvanhusten,vammaisten,kehitysvammaistensekälastenjanuortenjaväkivaltaakäyttävientarvitsematpalvelut. Palvelujentuleekyetävastaamaanmyössukupuoli-jaseksuaalivähemmistöjen kohtaamaanväkivaltaan.Haavoittuvienryhmientarvitsemiinpalveluihinon 169 kiinnitettyerityistähuomiotavuonna2010hyväksytyssäNaisiinkohdistuvan väkivallanvähentämisohjelmassa. Miestenläheissuhteissaankokemaaväkivaltaajasiihenliittyviätoimenpiteitäeitähänmennessäolehuomioituerillisenäkysymyksenälähisuhdeväkivallanehkäisyssä.Miestenkohtaamastalähisuhdeväkivallastatarvitaan enemmäntutkimustajatietoamyöspalvelujenkehittämisennäkökulmasta. 11.5 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VÄKIVALLAN EHKÄISYSSÄ JA UHRIEN SUOJELUSSA Kansainvälisissäsuosituksissaviranomaistenjapalveluntarjoajienmoniammatillisenyhteistyönjatoimintamallienkehittämistäpidetäänyhtenäkokonaisvaltaisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisynperuspilarina.Useissa Euroopanmaissaonotettukäyttöönviranomaistenjapalveluntarjoajien yhdessäkehittämiäyhteistyömalleja,joidentarkoituksenaonarvioidaväkivallanuusiutumisenriskisekävarmistaauhrinturvallisuusjamahdollisuus saadatukeajaneuvontaavälittömästi. Suomessapoliisinjasosiaalitoimenyhteistyötäonkehitettyperheväkivaltaanpuuttumisentehostamiseksi.Sosiaalityöntekijöidenmäärääon lisättykihlakuntienpoliisilaitoksillasekäpoliisinjasosiaalitoimenhyväksi todettujakäytäntöjäonedistettyvaltakunnallisesti.Sisäisenturvallisuuden ohjelmassaonmyösuseitakohtia,joidentoteuttamisessatarvitaanpoliisinja sosiaalitoimenyhteistyötäniinvaltakunnallisellakuinpaikallisellakintasolla. Sosiaali-jaterveysministeriönkansallisessatoimintaohjelmassalähisuhde-ja perheväkivallanehkäisemiseksi(2004–2007)kehitettiinmyöspaikallisiaja seutukohtaisiaviranomaistenjapalveluntarjoajienmoniammatillisiatoimintamallejaväkivaltatilanteisiin. Vakavanväkivallanehkäisemisessämoniammatillistenyhteistyökäytäntöjentärkeyskorostuuentisestään.Esimerkiksiparisuhteenpurkautuminen jalähestymiskiellonmäärääminenväkivaltaperusteinovattilanteita,joissa vakavanväkivallanesiintymisenriskikasvaa.Moniammatillisiinyhteistyömalleihin-jakäytäntöihinperustuvaaväkivallanriskinarviointiatulisiSuomessa kehittäävaltakunnallisestijaluodasillerakenteetmyösalueelliseenjapaikalliseenyhteistyöhön.Syksyllä2010kolmellapaikkakunnallakäynnistyyvuoden kestäväpilottimoniammattillisistariskinarviointikokouksista(MARAK), missäkartoitetaanstrukturoidunlomakkeenjaammattihenkilöstönarvioinnin avullaväkivallanuusiutumisenuhkaajatämänjälkeensovitaanmoniammatillisessayhteistyöryhmässäuhrinsuojelemiseksitarvittavattoimenpiteet. Ontarpeenharkitamyöspoliisintoiminnantehostamistamuunmuassa perustamallapoliisilaitoksiinväkivaltakysymyksiinerikoistuneitayksiköitä taiasiantuntijatehtäviä. Moniammatillisenluonteensavuoksinaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisy haastaamyöshallinnollisenyhteistyönrajat.Poikkihallinnollisestilähisuhde- japerheväkivallanerityiskysymyksiäpohditaansosiaali-jaterveysministeriön vuonna2008asettamassaministeriöidenyhteisessävirkamiestyöryhmässä. 170 Lähisuhde-japerheväkivallanehkäisynkoordinoinnistavastaaTerveydenja hyvinvoinninlaitos,jolleonannettutehtäväksimyöskansallisennaisiinkohdistuvanväkivallanvastaisenohjelmanvalmistelu.Tehokasväkivallanehkäisy, toimenpiteidenkoordinointijaseurantaedellyttääjatkossakinministeriöiden yhteistyötäjasitoutumistanaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyyn. 11.6 SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ Naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisointi Naisiinkohdistuvanväkivallankriminalisoimiseksiontapahtunutmyönteistä kehitystä1990-luvunalustalähtien.Parannuksetkoskevaterityisestilähisuhdeväkivallanjaseksuaalirikostenkriminalisointia.Avioliitossatapahtuva raiskauskriminalisoitiin 1994,kunlainsäädännöstäpoistettiinviittausavioliitonulkopuolellatapahtuneeseentekoon.Pahoinpitelyyksityiselläpaikalla muutettiinhallituksenesityksestäyleisensyytteenalaiseksivuonna1995. Seksuaalirikoksiakoskeviarangaistussäännöksiäuudistettiinvuonna1999. Uudistuksessaseksuaalirikoksetsäädettiinaikaisempaalaajemminvirallisen syytteenalaisiksijaesimerkiksiraiskauksestatehtiinvirallisensyytteenalainenrikos.Lievemmissätapauksissasyytteennostaminenriippuukuitenkin edelleenuhrinmyötävaikutuksesta. Tasa-arvolainuudistuksenmyötä(2005)myösseksuaalinenhäirintäja häirintäsukupuolenperusteellamääritelläänlaissasyrjinnäksi.Häirintäja muuepäasiallinenkohtelukiellettiinmyösvuoden2002työturvallisuuslaissa. Pahoinpitelyäkoskevanuudistuksenyhteydessä1995lakiinlisättiinerityinentoimenpiteistäluopumissäännös,ns.”vakaantahdonpykälä”,jonka mukaansyyttäjävoijättääsyytteennostamattasilloin,kunrikoksenuhri sitäomastavakaastatahdostaanpyytää.Vakaantahdonpykälänseurauksenamerkittäväosapahoinpitelynuhreistaperuisyytteen,koskaseolilain mukaanmahdollista.Useinsyyttämättäjättämispäätöksentaustallaoliuhriin kohdistuvapainostus.Tähänkritiikkiinperustuenns.”vakaantahdonpykälä” kumottiinvuonna2004. Viimevuosinapari-jalähisuhdeväkivaltasekätyöpaikkaväkivaltaonsaanut paljonhuomiotakansallisissapyrkimyksissävähentääväkivaltaayhteiskunnassamme.Vuonna2006päättyneessäkansallisessaohjelmassaväkivallan vähentämiseksisuositettiinuseitalainsäädännöllisiätäsmennyksiänaisiin kohdistuvanpari-jalähisuhdeväkivallanvähentämiseksi.Erityisestihuomiota onkiinnitettynaisiinkohdistuvanväkivallantyypillisiin piirteisiinkutenalistamiseenjaväkivallantoistuvuuteen ja sekäniidenhuomioimiseenrikosten tunnusmerkistöissä.Myösnaisvaltaisillaaloillalisääntyneeseentyöpaikkaväkivaltaanonkohdistettuyhäenemmäntoimenpiteitä. Oikeusministeriöasettilokakuussa2008työryhmän,jonkatarkoituksenaoliselvittää,mitenläheissuhteissajatyöpaikallatapahtuvienpahoinpitelyjenerityispiirteetvoitaisiinottaahuomioonrikoslainsäännöksissä nykyistä paremmin. Kesällä 2009 työnsä päätökseen saanut työryhmä ehdotti,ettätietytläheissuhteessatapahtuneetlievätpahoinpitelytsäädetään 171 perustunnusmerkistönmukaisiksipahoinpitelyiksirajoittamallalievääpahoinpitelyäkoskevanpykälänsoveltamista.Asiaakoskevauudistusonpäädytty toteuttamaansiten,ettälähisuhdeväkivaltasaatetaanilmantulkinnanvaraisia lisäkriteereitävirallisensyytteenalaiseksi.Esityksessäehdotetaanmyös,että henkilöönhänentyötehtäviensävuoksikohdistettulieväpahoinpitelyolisi virallisensyytteenalainen.Hallituksenesitys(78/2010vp)annettiineduskunnallekesäkuussa2010. Oikeuspoliittinentutkimuslaitostekeeselvityksenraiskausrikoksista,seksuaaliseentekoonpakottamisestajaseksuaalistahyväksikäyttöäkoskevasta oikeuskäytännöstävuoden2010aikana.Selvityksenvalmistuttuaarvioidaan lainsäädännönmuuttamistarpeetjatehdääntarvittavatlainsäädäntömuutokset.Oikeusministeriöntoimeksiannostaonlaadittuehdotusrikoslain20luvun säännöstenmuuttamiseksisiten,ettäsukupuoliyhteyspuolustuskyvyttömän kanssakatsottaisiinainaraiskausrikokseksi.Hallituksenesitysontarkoitus antaasyksyllä2010. Lähestymiskielto ja väkivallan uhrin suojelu Hallituksentasa-arvo-ohjelmantavoitteenaollutlakilähestymiskiellostatuli voimaanvuonna1999.Lähestymiskieltoonyksilainsäädännönkeino,jolla pyritäänennaltaehkäisemäänväkivaltaajakatkaisemaanväkivaltatilanteita. Vuonna2005lähestymiskieltoamuutettiinsiten,ettäkieltovoidaanmäärätä myössilloin,kunkiellollasuojattavajakieltoonmäärättävähenkilöasuvat samassaasunnossa(ns.perheensisäinenlähestymiskielto). Väkivallanehkäisynjauhrinsekätodistajansuojelunnäkökulmastaon tärkeää,ettälähestymiskiellolleeiannetaliiansuurtarooliauhrintaitodistajanturvallisuudentakaajana.Tutkimustenmukaankieltoarikotaanverraten yleisesti. Lähestymiskiellollaonkuitenkinkyettyehkäisemäänvakavampia väkivaltakäyttäytymisenmuotojaahdistelukäyttäytymisessäkutenkuolemaan johtaneitaväkivaltarikoksia.Poliisihallitusantoikesällä2010tarkentavatohjeet lähestymiskiellonvalvonnasta.Uudessaohjeessakiinnitetäänhuomiotamuun muassarikosilmoitustenkirjaamiseenlähestymiskieltoarikottaessajaesitutkinnantarpeellisuudenarviointiin.Lisäksiohjeessapainotetaantehokasta tiedonvaihtoajayhteistyötäeriviranomaistenjamuidensidosryhmienkanssa. Kansainvälisestilähestymiskieltoapidetäänmerkittävänäkeinonaväkivallanuusimisenehkäisyssä,josuhrinturvallisuudestahuolehditaanlaatimallahenkilökohtainenturvasuunnitelmajaväkivallanosapuolilletarjotaan mahdollisuushakeutuahoitoon.Suomessalähestymiskiellonnoudattamisen valvominenjääliianuseinuhrinvaraaneikähänelleuseinkaanoletarjolla riittäviätukipalveluita.Väkivallanuhrinturvallisuuttapitäisivoidatarvittaessalisätäerityisinturvajärjestelyin. Laki rikosasioiden sovittelusta ja lähisuhdeväkivalta Vuoden2006alustaSuomessatulivoimaanlakirikosasioidensovittelusta. Tämänlainmukaisestirikosasioidensovittelullatarkoitetaanmaksutonta 172 palvelua,jossarikoksestaepäillyllejarikoksenuhrillejärjestetäänmahdollisuus puolueettomansovittelijanvälitykselläkohdatatoisensaluottamuksellisesti, käsitellärikoksestasenuhrilleaiheutuneitahenkisiäjaaineellisiahaittojasekä pyrkiäomatoimisestisopimaantoimenpiteistäniidenhyvittämiseksi.Lakiei rajaasitä,minkätyyppisiärikoksiasovittelussavoidaankäsitellä.Sovittelun ulkopuolellerajataankuitenkinalaikäiseenkohdistuneetrikokset,silloinkun uhrillarikoksenlaaduntaiikänsävuoksionerityinensuojantarve. Perheväkivaltatapaustensovitteluonyleistynytem.laintultuavoimaan. Sovitteluunohjaaminenjarikosprosessinvireillepanoeivätlainmukaanole toisiaanpoissulkevia.Sovitteluunosallistuminenjasopiminenovatkuitenkinperusteita,joidennojallasyyttäjävoijättääsyytteenpahoinpitelystä nostamatta. Lähisuhdeväkivallansovitteleminenonhavaittuongelmalliseksimonista syistä.Sovittelunyhteydessäonvaikeatavarmistaa,etteipahoinpitelyntekijä uhkailetaipainostauhria.Onmyösesitetty,ettärikosoikeudellinenjamoraalinenvastuuttamineneivoitoteutuatäysimääräisesti,josväkivaltaakäsitelläänkahdenkeskisenäongelmanaeikäyksinomaantekona,jostaväkivaltaan syyllistynytonyksinvastuussa.Sovittelussaväkivallantekoakäsitellääntekijänjauhrinkonfliktina,jollointekijänvastuuttaminenrikollisestateostaan hämärtyy.Perhe-jalähisuhdeväkivaltatilanteissauhrionhelpostitekijään nähdenalisteisessaasemassa. SovittelukäytännönsoveltamisestaväkivaltatapauksiinonSuomeaarvostellutmuunmuassaCEDAW-komitea,jonkamukaansovitteluvoijohtaauhrin uudelleentraumatisoitumiseen.Parisuhdeväkivaltatapaustensoveltuvuutta sovitteluunonkinharkittavatarkoinjakäytäntöjäarvioitavajatkuvasti. 11.7 AMMATTIRYHMIEN KOULUTUS Naisiinkohdistuvanväkivallanjalähisuhde-japerheväkivallanasiantuntemustaonpyrittylisäämäänväkivallanehkäisyhankkeissa. Esimerkiksilääninhallituksetjakunnatovatjärjestäneetalueellisestijapaikallisestikoulutusta ammattihenkilöstöllejayleisiäkoulutustilaisuuksiaperheväkivallasta.Lisäksi alueellistakoulutustarjontaaonkehitetty. Ontärkeää,ettäammattihenkilöstönvalmiuksienkehittämiseenliittyvä koulutusjaasiantuntemuksenjatkuvuusvarmistetaan,kunkyseessäovat säännöllisestiväkivallanuhrejatyössäänkohtaavatjaväkivallanehkäisytyötä tekevätammattiryhmät.Toistaiseksiperhe-jalähisuhdeväkivallanehkäisemiseenliittyväkoulutusonSuomessaedelleenhajanaistajapuutteellista, mistäjohtuenammatillisenosaamisentasovaihtelee. Poliisinväkivallanehkäisytyöntehostamiseksionluotuerillisetsuositukset,jotkapainottuvatpoliisinperustoiminnanlaadunkehittämiseen.Poliisin peruskoulutussisältäämyösopetustanaisiinkohdistuvastajaperheväkivallasta.Poliisinjamuidenviranomaistenväkivallanehkäisyynliittyväkoulutus jaosaamisenkehittäminenonmyössisäisenturvallisuudenohjelmantavoitteena.Myönteistäkehitystäontapahtunutlisäksisosiaali-jaterveydenhuollon 173 ammatillistaperustutkintoakoskevassauudistuksessa(voimassa1.8.2010), jossaedellytetäänperhe-jalähisuhdeväkivallanehkäisynsisällyttämistätutkintojenammattitaitovaatimuksiinjaarviointikriteereihin. Muidenammattiryhmienosalta(esim.muusosiaali-jaterveydenhuollon henkilöstö,tuomarit,syyttäjät)koulutusonollutkertaluonteistataipuuttunut täysin.Tulevaisuudessaolisiperusteltuaharkitaväkivallanehkäisyäkoskevan kokonaisuudensisällyttämistämyösesimerkiksioikeustieteelliseentutkintoon.Lisäksiopettajienvalmiuksiakohdatajaehkäistäsukupuolittunutta jaseksuaalistaväkivaltaatuleevahvistaasisällyttämälläopettajienperus-ja täydennyskoulutukseenaihettakoskevaaopetusta. 11.8 ASENNEKASVATUS JA VÄKIVALLAN EHKÄISY OPPILAITOKSISSA, TYÖPAIKOILLA JA KANSALAISYHTEISKUNNASSA Huolimattasiitä,ettänaisiinkohdistuneenväkivallanyleisyyseiolejuuri vähentynytvajaassakymmenessävuodessa,varhaiseenennaltaehkäisyyn jayleiseenasennekasvatukseenonkohdistettuhyvinvähäntoimenpiteitä. Selonteontarkastelujaksonaikanaonviranomaistenosaltatoteutettuvain parisuurelleyleisöllekohdistettuakampanjaa. Tasa-arvo-ohjelmientavoitteissaeioleesitettyerillisiätavoitteitanaisiin kohdistuvanväkivallantaiseksuaalisenväkivallanehkäisystäkasvatuksessa jaopetuksessa.Tasa-arvolakivelvoittaaoppilaitoksetehkäisemäänjapoistamaanseksuaalistahäirintääjasukupuolenperusteellatapahtuvaasyrjintää. Sukupuoleenkohdistuvaväkivaltajahäirintätulisinostaavahvemminesille myösosanaopetusta.Perusopetuksenjalukionopetussuunnitelmanperusteissaväkivallanehkäiseminenonheikostiesillä,vaikkatoisaaltasuunnitelmiin sisältyyaiheenatoisenhuomioonottaminen,suvaitsevuusjaihmisoikeudet. Seksuaalisestaväkivallastataityttöjenjapoikienseksuaalisestaitsemääräämisoikeudestaeiopetussuunnitelmissajuurikaanpuhuta. Tulevaisuudessaseksuaalisenväkivallanehkäisyvoitaisiinliittääesimerkiksikoulujenterveystiedonopetukseenitsemääräämisoikeuteenjaitsesuojeluunliittyvänäturvataitokasvatuksena.Sukupuolittuneenväkivallanehkäisy tulisisisällyttääkouluväkivallanehkäisynohjelmiinkutenesimerkiksikoulukiusaamiseenehkäisynKiVa-hankkeeseen. Suuriosatyöpaikkaväkivallastakohdistuukuntasektorillejaerityisesti terveydenhoidonjasosiaalitoimentyöpaikoille,joillavaltaosatyöntekijöistä onnaisiatyömarkkinoidensegregaatiostajohtuen.Noinpuolethäirinnästä tai kiusaamisesta tulee asiakkaiden taholta ja puolet työpaikan sisältä. Työpaikkaväkivaltaanpuuttumistaonviimevuosinatehostettuyhteistyössä työsuojelupiirienkanssa.VanhasenIhallituksentasa-arvo-ohjelmanmukaisestivuosina2004–2007työsuojelupiirienkanssasovittiinasiakasväkivallan jans.huononkohtelunvalvontatavoitteista.Häirintäjamuuepäasiallinen kohtelukiellettiinmyöstyösuojelulainuudistuksessa2002.Lakivelvoittaa 174 työnantajanryhtymääntoimenpiteisiinsaatuaantiedonterveydellehaittaa taivaaraaaiheuttavastahäirinnästätaiepäasiallisestakäytöksestä. Valtionhallinnontoimenpiteitäennaltaehkäisevässäasennekasvatuksessa ontehostettavamerkittävästi.Väkivallanvastaistenasenteidenmuuttamiseksi asennekasvatuksenkohteinatulisiollamyöserikseentytötjapojatsekänaiset jamiehet.Asennekasvatustakoskevissatoimenpiteissätuleeottaahuomioon se,ettämyösmiehetvoivatkokeaväkivaltaalähisuhteissaan,kumppanintai muunperheenjäsenentaholta. 11.9 TIEDONKERUU, TUTKIMUS JA TOIMENPITEIDEN SEURANTA Tiedonkeruulla,tutkimuksellajatoimenpiteidenseurannallaontärkeärooli naisiinkohdistuvanväkivallanyleisyyttäjaseurauksiakoskevantiedonhankinnassa,toimenpiteidensuunnittelussajajatkokehittelyssä.Tietojenkeruussa ontulluttavaksierottaaneljä tiedonkeruumuotoa: väkivallanyleisyyttäselvittävätkyselytutkimukset(uhritutkimukset),kansallistentilastokeskusten keräämätilastotieto(SuomessaTilastokeskus),viranomaistietojärjestelmät jalaadullinentutkimus.Eriviranomaiset,järjestötjamuuttahotkeräävät tietoanaisiinkohdistuvastajalähisuhde-japerheväkivallasta.Suomessaei olekuitenkaantehtykokonaisselvitystäsiitä,mitänämätahotovatjamillä menetelmillätietoakerätään. Euroopanneuvostosuosittaaperustettavaksikansallisiavastuuyksiköitä taitutkimuslaitoksia,joidentehtävänäonkootajaanalysoidaeritoimijoiden tuottamaatietoaperheväkivallasta.Tätäsuositustanoudattaamuunmuassa Espanjanhallitus,jokakansallisenlainvelvoittamanaonperustanutseurantaelimen(observatorion) sukupuolistaväkivaltaakoskevantiedonkokoamiseksi jaanalysoimiseksi. Uhritutkimukset ja muu tutkimus Suomessaontoteutettuvaltionhallinnontoimenpiteinäkaksikansallista naisuhritutkimusta.Ensimmäinennaisuhritutkimus,”Usko,toivo,hakkaus” toteutettiinvuonna1997jaseurantatutkimus”Naisiinkohdistunutväkivalta 2005”kahdeksanvuottamyöhemmin.Kyselytsisälsivätkysymyksiäseksuaalisestahäirinnästä,väkivallanpelosta,parisuhteenulkopuolisestaväkivallasta japarisuhteessatapahtuvastaväkivallasta.Niidentarkoituksenaolituottaa kattavaatietoanaisiinkohdistuvanväkivallanyleisyydestä,erityispiirteistä jaseurauksista. Naisiinkohdistuvanväkivallanseurauksiaonselvitettymyöstaloudellisten menetystennäkökulmasta.Väkivallanhinta,NaisiinkohdistuvanväkivallankustannuksetSuomessa(Tasa-arvojulkaisuja2000:6)oliosasosiaali-ja terveysministeriönväkivallanehkäisyhanketta(1998–2002)jasetoteutettiinyhteistyössäTasa-arvoasiainneuvottelukunnanjaTilastokeskuksen kanssa.Tutkimuksessaselvitettiinsosiaali-jaterveystoimellejaoikeussektorillekoituviaväkivallankustannuksia.Väkivallankustannuksiaselvitettiin 175 yksityiskohtaisemmintapaustutkimuksella,jossatutkittiin,mitäväkivalta maksaa Hämeenlinnan kaupungin terveystoimelle, sosiaalisektorille ja oikeussektorille. Suomestapuuttuuedelleenperustietoasiitä,kuinkalaajastisukupuolivähemmistötkohtaavatväkivaltaajamitkäväkivallanmuodotovatyleisimpiä. Miehiinkohdistuvastalähisuhdeväkivallastaeimyöskäänoleolemassakattavaa selvitystä.Sensijaanvammaistennaistenkohtamaaväkivaltaaontutkittu jonkinverran.Tulevaisuudessatarvitaanlisääsekälaadullistaettätilastollista tutkimustaväkivallanyleisyydestä,sensosiaalisistaseurauksistasekäavun japalveluidentarpeestaniinmiestenkuinerilaistenvähemmistöryhmien kohtaamanväkivallanosalta. Valtionhallinnontoimenpiteilläeivoidasuoraanvaikuttaayliopistojen, SuomenAkatemianjamuunjulkisentutkimusrahoituksensuuntautumiseen väkivaltaakoskevantutkimuksenlisäämiseksi.SuomenAkatemiaontukenutviimevuosinasukupuolistuneenväkivallantutkimista.Valta,väkivalta jasukupuoli-suunnatustahaustamyönnettiin1,65milj.euroayhdeksälle tutkimushankkeellevuosien2000–2004aikana. Viranomaistietojärjestelmät Uhritutkimuksillapyritäänluomaayleiskuvaaväkivallanyleisyydestä,erityispiirteistäjaseurauksista. Viranomaistietojärjestelmienkauttapuolestaan saadaantietoasiitä,millaisiapalveluitaväkivallanuhritkäyttävät.Lisäksi viranomaistietojärjestelmättuottavattietoasiitä,mitenpalvelutkykenevät vastaamaanuhrienavuntarpeisiinjamitenperheväkivaltanäkyypoliisinja oikeusjärjestelmäntoiminnassa.Suomessaparisuhde-japerheväkivallantietojärjestelmienkehittämineneioleollutkoordinoituaeikäsiihenjuurikaan olekohdistettuerillisiätoimenpiteitä.Vuonna2008päättynytkansallinen väkivallanvähentämisenohjelma esittiseuranta-jatilastointijärjestelmän kehittämiseksijoitakinsuosituksia,jotkapalvelevattiedontuottamistamyös parisuhde-japerheväkivallasta.Sosiaalihuollonasiakastietojärjestelmään onluotuväkivaltatapaustenkartoituslomake,jonkaavullasosiaalihuollon työntekijätvoivatkysyäasiakkailtaanheidänkokemastaantaitekemästään väkivallastajakirjatatapauksettietojärjestelmään.Tekninenvalmiuskartoitustietojenottamiselletietojärjestelmiinluodaanvuoden2011loppuun mennessä. Suomessatietojakeräävätviranomaiset,järjestötjatahot,jotkaovattekemisessäväkivallanuhrienja/taiväkivallantekijöidenkanssa.Useimmiten ongelmaksimuodostuuse,ettäpalveluntarjoajatjaviranomaiseteivättuota tietoasystemaattisestinaisiinkohdistuvastaparisuhde-japerheväkivallasta,sillätiedontuottamineneiolenäidentoimijoidenensisijainentehtävä. Tiedonkeruuntoinenkeskeinenongelmaon,ettäeritahotkäyttävätrekisteröinti-jatiedonkeruujärjestelmissäänomialuokituksiaanjasiksitietojaei voiverrata.Omaksumallajoitakinyhteisiäluokituksiatiedonkeruutavoidaan kuitenkinyhtenäistää. 176 Euroopanneuvostonperheväkivallantilastointiakoskevassaselvityksessä suositetaan,ettäkaikkiinviranomaistietojärjestelmiintulisisisällyttääseuraavatmuuttujat:väkivallanuhrinjatekijänsukupuoli,väkivallanuhrinja tekijänikä,väkivallanmuotosekäväkivallanuhrinjatekijänvälinensuhde. Uhrinjatekijänikäjasukupuoliovattietoja,jotkaovatsuhteellisenhelposti kirjattavissaviranomaistietokantoihin.Ongelmallisempiaovatväkivallanmuodonmäärittelysekäuhrinjatekijänvälisensuhteenmäärittely.Esimerkiksi poliisijaterveydenhoitohenkilökuntalähestyvätväkivaltatilanteitahyvineri näkökulmista.Poliisilähestyyväkivaltaalaissamääriteltyjenrikosnimikkeiden näkökulmastajaterveysviranomaisetkäyttävätuseinsairaudenmäärittelyyn liittyviäjäsennyksiä.Määrittelytapojeneroistajohtuenväkivaltatapauksista tuotettuatietoaeivoivertaillaviranomaistenkesken. Poliisintiedoistavoidaannykyääntehdäpäätelmiäparisuhde-japerheväkivallanyleisyydestä,muttatoistaiseksiväkivaltatapaustenseurantaaei voidaharjoittaatutkinnanedetessäsyytekäsittelyynjatuomioihin.Jatkossa olisikintärkeääkehittäätiedonkeruutasystemaattisestisiten,ettätietoon vertailukelpoistajakaikkienviranomaistenjaväkivallanehkäisytyötätekevien tahojenhyödynnettävissä. 11.10 NAISTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ IHMISKAUPASSA Hallituksen toimenpiteet naisten hyväksikäytön ehkäisemiseksi kaupallisesta seksissä ja ihmiskaupassa Hallituksenvuonna1997julkaistussatasa-arvo-ohjelmassaseksuaalisuuden kaupallistuminen,prostituutiojanaiskauppanostettiinkeskeisiksialueiksi naisiinkohdistuvanväkivallanehkäisemisessä.Sosiaali-jaterveysministeriö käynnistivaltakunnallisennaisiinkohdistuvanväkivallanehkäisyprojektin, jonkaosanatoteutettiinerillinenhankeseksikaupanjaprostituutionehkäisemiseksi.Vuosina1998–2002toteutetunprostituutionvastaisenehkäisyhankkeentarkoituksenaoliseurataprostituutiotaSuomessajakansainvälisestisekä kerätäjatuottaatietoakaupallisenseksinilmiöistäjalaatiakansallinentoiminta-ohjelmaprostituutionehkäisemiseksi.Projektikäynnistimuunmuassa sisäasiainministeriönkanssaSTOP-hankkeen,jonkatavoitteenaolikehittää lähialueidenpoliisi-javiranomaisyhteistyötäsekätiedonvaihtoanaiskaupan japrostituutionsekäsiihenliittyvänluvattomanmaahantulontorjumiseksi. Seksuaalirikoksiakoskevalainsäädäntöämuutettiin1990-luvunlopulla. Vuonna1999tulivoimaanuusiparitustakoskevalainsäädäntö.Myöspornografiaanliittyviäsäädöksiämuutettiin:muunmuassalapsipornografianhallussapito,valmistaminenjalevittäminenkiellettiin.Uudistettuihinsäännöksiin sisältyimyöskieltoostaaseksipalvelujaalle18-vuotiaalta. Ihmiskauppaakoskeviatoimenpiteitävahvistettiin2000-luvunalussa. SuomiallekirjoittiYK:nkansainvälisenjärjestäytyneenrikollisuudenvastaisensopimuksen(Palermonsopimus)jasenihmiskauppaakäsittelevän lisäpöytäkirjanvuonna2000,mikäedellyttimuutoksiamyöskansalliseen 177 lainsäädäntöön.Vuonna2002SuomiosallistuiPohjoismaidenjaBaltian maidenyhteiseennaiskaupanvastaiseenkampanjaan,jonkaaikanapyrittiin nostamaantietoisuuttaprostituution,maailmanlaajuisennaiskaupanjasen taustallavaikuttavankansainvälisenjärjestäytyneenrikollisuudenvälisistä yhteyksistä.SuomionsitoutunutmyösEU-tasollaihmiskaupantorjuntaan. Vuonna2002neuvostohyväksyipuitepäätöksenihmiskaupantorjunnasta javuonna2004tulivoimaanuhrilupaajaharkinta-aikaakoskevadirektiivi. ProstituutionehkäisyynjanaiskaupanuhriensuojeluunliittyviätoimenpiteitäsisällytettiinVanhasenIhallituksenohjelmaan.Lisäksinostettiinesille seksipalveluidenostonkriminalisoinninarviointi.Toimenpiteitätarkennettiin vuosien2004–2007tasa-arvo-ohjelmassa.Ohjelmassaesitettiintavoitteeksi kansallisenihmiskaupanvastaisenohjelmanlaatiminenjatoimeenpanoottaen huomioonSuomenkansainvälisetsitoumukset,erityisestiYK:nsopimukset jaETYJ:njoulukuussa2003hyväksytynihmiskaupanvastaisentoimintaohjelmanhallitukselleasettamatsitoumukset. YK:njärjestäytyneenrikollisuudenvastaiseenyleissopimukseenliittyvän lisäpöytäkirjanedellyttämienvelvoitteidenmukaisestirikoslakiinotettiin erityisetihmiskauppaajatörkeääihmiskauppaakoskevatsäännökset,jotka tulivatvoimaanelokuussa2004.Lisäksiseksipalveluidenmarkkinoinnistatuli rangaistavaa.Seksipalvelujenostaminenkriminalisoitiinseksikaupankohteina oleviltahenkilöiltälokakuussa2006voimaantulleellalainmuutoksella. Valtioneuvostohyväksyivuonna2005ensimmäisenkansallisenihmiskaupanvastaisentoimintasuunnitelman.Samassayhteydessäasetettiinohjausryhmä,jonkatehtäväksiannettiinohjelmantoimenpiteidenonnistumisen seuraaminenjatarkennetuntoimintaohjelmanlaatiminen.Ohjausryhmäjätti ehdotuksensaihmiskaupanvastaisentoimintasuunnitelmantarkentamiseksi vuoden2007lopussa,javaltioneuvostotekiperiaatepäätöksenihmiskaupan tarkennetustatoimintasuunnitelmastakesäkuussa2008.Tarkennettutoimintasuunnitelmapohjautuuedeltäväntoimintasuunnitelmantavoinihmisoikeusperustaisellejauhrikeskeisellelähestymistavallejapyrkiiottamaanentistä tarkemminhuomioonmyöslapsi-jasukupuolinäkökulmantoimenpiteiden toteutuksenyhteydessä.Erityistähuomiotatarkennetussatoimintasuunnitelmassakiinnitetäänuhrientunnistamiseen.Tavoitteenaontunnistamiskynnyksenpitäminenalhaalla,jottakaikkiihmiskaupparikostenuhritsaataisiin avunpiiriin.Valtioneuvostonperiaatepäätössisäisenturvallisuudenohjelmasta sisältääpoikkihallinnollisettavoitteetsekätoimenpiteetihmiskaupanjasiihen rinnastettavanrikollisuudenestämiseksi. SuomenliittymistäEuroopanneuvostonihmiskaupanvastaistatoimintaa koskevaanyleissopimukseenvalmistellaanparhaillaan.Ulkoasiainministeriö onasettanuttyöryhmänselvittämäänratifioinninedellytyksiä.Euroopan neuvostonsopimuksessalähtökohtanaonihmiskaupanmääritteleminenihmisoikeusloukkaukseksi.Sopimuksessatoimetuhrienoikeuksiensuojaamiseksi jaedistämiseksiovatkeskeisessäasemassa.Sopimustakaamuunmuassa uhrilleoikeudenpäästäauttamisjärjestelmänpiiriin,mikäliviranomaisilla 178 onperusteltuasyytäepäillähenkilönjoutuneenihmiskaupanuhriksi.On tärkeää,ettäEuroopanneuvostonihmiskaupanvastainenyleissopimussaatetaanvoimaankansallisestimahdollisimmanpian. Vähemmistövaltuutettuontoiminutkansallisenaihmiskaupparaportoijanavuodesta2009lähtien.Ihmiskaupparaportoijanavähemmistövaltuutettuseuraaihmiskauppaanliittyviäilmiöitäjavalvookansainvälisten velvoitteiden toteutumista sekä kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Vähemmistövaltuutettuluovuttiensimmäisenihmiskaupparaporttinsaeduskunnallekesäkuussa2010.Raporttisisältää30toimenpidesuositusta,jotka liittyvätniin lainsäädännönkuinviranomaiskäytännönkehittämiseen. Ontärkeää,ettäjatkossaihmiskaupanjaihmiskaupanvastaisentoiminnan tarkastelussakiinnitetäänentistäenemmänhuomiotaihmisoikeus-jauhrin suojelunnäkökulmiinsekäsukupuoltentasa-arvoon.Euroopanneuvoston yleissopimusvelvoittaavoimaantullessaanottamaanentistäselkeämmin huomioonsyrjimättömyys-jasukupuolinäkökulmanauttamisjärjestelmään ohjautumisessajasenarvioinnissa.MyösCEDAW-sopimusedellyttääjäsenvaltioiltaryhtymistäkaikkiintarvittaviintoimenpiteisiinestääkseennaiskauppaajaprostituutiostahyötymistä.Prostituutiotarkoituksessatapahtuvassa ihmiskaupassajaihmiskaupankaltaisissarikoksissa,kutenparitusrikoksissaon löydettävissäsamojapiirteitäkuinmuussanaisiinkohdistuvassaväkivallassa. CEDAW-komiteaonesittänytvuonna2008Suomeakoskevissaloppupäätelmissäänhuolensaprostituutiostahyötymisestäkoskevantiedonvähäisyydestä.KomiteakehottaaSuomeajatkamaanstrategioitajatoimenpiteitä, joillaehkäistäännaisiaryhtymästäprostituoiduiksisekäluomaankuntoutus-ja tukiohjelmianiitänaisiajatyttöjävarten,jotkahaluavatlopettaaprostituoitunatoimimisen. Ihmiskauppa- ja paritusrikokset Ihmiskaupparikoksiaontullutesitutkintaviranomaistentietoonvarsinvähän ihmiskauppaakoskevienrangaistussäännöstentultuavoimaan.Tuomioistuimet ovatkäsitelleetvainmuutamiaihmiskaupparikoksia.Ensimmäinentuomio ihmiskaupastaannettiinvuonna2006.Sensijaanihmiskauppaamuistuttavienrikosten(törkeänmaahantulonjärjestäminen,törkeäparitusjakiskonnantapainentyösyrjintä)määräonollutjonkinverransuurempi.Suomessa ihmiskauppailmiöliittyyerityisestityövoimanhyväksikäyttöönsekänaisten seksuaaliseenhyväksikäyttöön. Suomessaonkäsiteltykolmeseksuaaliseenhyväksikäyttöönliittyvää ihmiskaupparikosta.Tuomioistuimiinpäätyvienasioidenvähyysliittyypääasiassavaikeuteenlöytääjatunnistaaihmiskauppatapauksia.Paritusrikoksia tuomioistuimissaonsensijaankäsiteltyrunsaammin.Vuosina2004–2009 käräjäoikeudessaonannettuyhteensä32paritustakoskevaaratkaisua.On esitetty, että vähäinen ihmiskaupparikosten käsittely tuomioistuimissa johtuisiihmiskauppa-japaritusrikostenväliseenrajanvetoonmuotoutuneessa oikeuskäytännössä. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan mukaan 179 kynnysrikoksennimeämiseenihmiskaupaksionasetettuliiankorkeaksi. Esitutkintaviranomaistennäkökulmastavoidaankinkatsoaolevantarkoituksenmukaisempaapyrkiäsoveltamaanparitustakoskeviarangaistussäännöksiä,jotkasoveltuvathelpomminrikollisuudentorjuntaanjarikollisten tuomitsemiseen,kunparitustajaihmiskauppaakoskevatrangaistusasteikot ovatkäytännössäyhtenevät. Auttamisjärjestelmään ohjautuminen Ihmiskaupanuhritohjataanihmiskaupanuhrienauttamisjärjestelmään,josta onsäädettyvuonna2007voimaantulleessamaahanmuuttajienkotouttamisestajaturvapaikanhakijoidenvastaanottamisestaannetussakotouttamislaissa(1269/2006).Ulkomaalaislain(301/2004)muutosihmiskaupan uhrillemyönnettävästäharkinta-ajastajaihmiskaupanuhrinoleskeluluvasta tulivoimaanjovuonna2006.Auttamisjärjestelmääkoordinoivatvaltion vastaanottokeskukset,joistaJoutsenonvastaanottokeskusvastaaaikuisista jaOulunvastaanottokeskusalaikäisistäihmiskaupanuhreista.Päätöksen auttamisjärjestelmään pääsemisestä tekee vastaanottokeskuksen johtaja viranomaisen,ihmiskaupanuhrinitsensätaiyksityisentaijulkisenpalvelujentuottajanesityksestä.Tukenaanpäätöksenteossavastaanottokeskuksen johtajallaonmoniammatillinenarviointiryhmä,johonkuuluuvähintäänyksi sosiaalihuollonasiantuntijajayksiterveydenhuollonasiantuntijasekäpoliisin jarajatarkastusviranomaisenedustaja. Auttamisjärjestelmäänoikeutetutihmiskaupanuhritsaavatpalveluita sitenkuinauttamisjärjestelmänsisältämistäpalveluistaonlakiinsäädetty. Palvelutkoskevatmyösniitäihmiskaupanuhreja,joillaonkotikuntaSuomessa. Vastaanottokeskuksetvoivatjärjestääpalvelutitsetaihankkianeostopalveluinaesimerkiksikolmannensektorintoimijoiltataiyksityisiltäpalveluiden tuottajilta.Uhrintunnistaminensekäkauttakulkutapauksissaettämaansisällä onosoittautunutihmiskaupassayhdeksivaikeimmistahaasteista.Näinollen uhrienauttamisjärjestelmänpiiriinohjattujenhenkilöidenmääräonollut melkovähäinen.Vuosien2006–2009aikanaauttamisjärjestelmäänhyväksytyistäaikuisistaihmiskaupanuhreista28:nosaltahyväksikäyttöonollut työperäistäja11osaltahyväksikäyttöonollutseksuaalista.Yhteensäauttamisjärjestelmässäonollut48henkilöä,joista9onollutalaikäisiä. Pelkänepäilynihmiskauppaanviittaavastauhriutumisestatulisiollariittävä perusteauttamisjärjestelmäänohjaamistavarten.Matalankynnyksentavoite eikuitenkaankäytännössäoletoteutunutauttamisjärjestelmäntoiminnassa, jossarikoslakiinsijoitetullemääritelmälleihmiskaupanuhristaonannettu suhteellisenpaljonpainoarvoaauttamisjärjestelmäänpääsystäpäätettäessä. Prostituutiotarkoituksessa tapahtuva ihmiskauppa ja uhrien tunnistaminen Ihmiskaupanuhrientunnistaminenmuodostuuprostituutiotarkoituksessa tapahtuviaihmiskaupparikoksiatutkittaessauseinerityisenongelmalliseksi. 180 Useinprostituutiossatoimivaanhenkilöönkohdistuvaaväkivallanuhkaa, liikkumavapaudenrajoituksiataikiristämistätarkastellaanrikosprosessissa pääasiassanäyttönäparituksestaeikäyksittäistenhenkilöidenoikeudenloukkauksina.Viranomaisetkäyttävättoiminnassaantermiä”ihmiskaupankaltaiset rikokset”.Termilläviitataanrikolliseentoimintaan,jossaonihmiskaupan piirteitä,muttajonkaeikuitenkaanrikosoikeudellisessamielessäkatsota täyttävänihmiskaupantunnusmerkistöä.Kansallisenihmiskaupparaportoijanmukaanesitutkinnassajatuomioistuinkäsittelyssäkiinnitetäänpaljon huomiotaparituksenrekrytointivaiheessaannettuunsuostumukseen.On kuitenkinhuomioitava,ettämyösomastasuostumuksestaanprostituutioon tulevaulkomainennainenvoiollaihmiskaupanuhri,kuntarkastellaanparitustoiminnanolosuhteita,naiseenkohdistuvaaväkivallanjahyväksikäytönuhkaa jatosiasiallisiamahdollisuuksiairrottautuaprostituutiosta.Suostumuksen antamistaprostituutiossatoimimiseeneitulekäsittääsiten,ettäseantaa oikeudenprostituutiossatapahtuvaanseksuaaliseentaimuuhunväkivaltaan jamuihinoikeudenloukkauksiin,esimerkiksiliikkumavapaudenrajoittamiseenjakiristämiseen. Hyväksikäytönkohteeksijoutuneenhenkilönnäkökulmastaonmerkityksellistä,pitääköoikeusjärjestelmähenkilöäparituksenkohteenavaiihmiskaupanuhrina.Ihmiskaupanuhrientunnistaminenonolennaistaerityisesti siitäsyystä,ettäihmiskaupanuhreillaontarvittaessamahdollisuussaada ulkomaalaislainmukainenharkinta-aikaja/taioleskelulupaihmiskaupassa uhriutumisenperusteella.Ihmiskaupanuhritjamahdollisetuhrittuleemyös lainmukaanohjataihmiskaupanuhreilletarkoitetunauttamisjärjestelmän piiriin.Nykyisessälainsäädännössäparituksiakoskevissarikoksissaparituksen kohteellaonpääsääntöisestitodistajanasema,eikähänellänäinollenoleerityisiäasianomistajanoikeuksia.Mahdollisuushakeutuaihmiskaupanuhrien auttamisjärjestelmäänjäätällöinepävarmaksi.Eroonmerkittäväverrattuna työperäisestihyväksikäytettyjenkiskonnantapaisentyösyrjinnänuhreihin, jotkaovatainaasianomistajiarikosprosessissa. Ihmiskaupanvastaisentoimintaohjelmanpuitteissaviranomaisilleontarjottusekävaltakunnallistaettäkohdennettuakoulutustaihmiskaupanuhrien tunnistamiseksi.Kohdennetullelisäkoulutukselle,esimerkiksikuntienetsivää työtätekevilletahoilleonkuitenkintarvetta.Lisäksiesitutkintaviranomaisille jaoikeushallinnonviranomaisille(poliisi,syyttäjät,julkisetoikeusavustajat, tuomarit)tulisitarjotaerillistäkoulutustaparitustoiminnassatapahtuvasta seksuaalisestahyväksikäytöstäjamuistaoikeudenloukkauksista,jottaviranomaisetkykenisivättunnistamaanparemminseksuaalisessahyväksikäyttötarkoituksessatapahtuvanihmiskaupanuhreja. Ihmiskaupanuhrientunnistaminenonerityisentärkeääesimerkiksisilloin,kunhenkilöäollaankäännyttämässäulkomaalaislainperusteellaepäillenhenkilönmyyvänseksuaalipalveluja.Onkintarpeenarvioida,voidaanko ihmiskaupanuhrientunnistamistatehostaaesimerkiksiottamallakäyttöön yhtenäisiäkäytäntöjäjaviranomaisohjeistuksia. 181 Laki seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä Seksikaupankohteenaolevanhenkilönhyväksikäyttötehtiinrangaistavaksi vuonna2006.Vähäisestäihmiskauppa-japaritusrikostenilmitulostajohtuen rangaistussäännöstäseksikaupankohteenaolevanhenkilönhyväksikäytöstä onsovellettuvainmuutamassatapauksessa.Jopykälänsäätämisvaiheessa tuotiinesiinse,ettähyväksikäyttörikokseenliittyisinäyttövaikeuksiatahallisuudenosalta.Onhuomattava,ettärikoslainsäädännöntoimivuuttaeivoida arvioidapelkästäänsilläperusteella,mitenuseinrangaistussäännöstäsovelletaan.Oikeusministeriöantoiselvityksenrangaistussäännöksensoveltamisesta syksyllä2009.Selvityksenlaatimistavartenpyydetyissälausunnoissatuotiin esiinesimerkiksise,ettälakivoiollapitkäaikaisiltaseurauksiltaanmyönteinenpyrkiessäänvahvistamaanseksikaupallevastaisiaasenteitajavaikuttamaanennaltaehkäisevästiseksinostoaharkitsevanhenkilönkäyttäytymiseen. Selvitysoneduskunnanlakivaliokunnankäsiteltävänävuonna2010. Seksipalveluidenkysynnänjaseksuaaliseenhyväksikäyttöönliittyvän ihmiskaupanvälillänäyttääolevanyhteys,vaikkaihmiskaupanesiintyvyyteenvaikuttavatmyöstaloudellisetjapoliittisetepävakaustekijät.Ontärkeääettäprostituutiota,seksipalvelujenkysyntää,paritustajaihmiskauppaa tarkasteltaisiinmyöskokonaisvaltaisestanäkökulmastasiitäkinhuolimatta ettäesimerkiksilainsäädäntöylläpitääerotteluavapaaehtoisenjapakotetun prostituutionsekäparituksenjaihmiskaupanvälillä. 182 12. SUOMEN TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA Tasa-arvonedistäminenmaailmanlaajuisestikohtaasuuriahaasteitamuuttuvassamaailmassa.Ylipuoletmaailmannaisistaeläämaissa,joissaeiole viimevuosinaonnistuttuedistämäänsukupuoltenvälistätasa-arvoajanaisten ihmisoikeuksientoteutumista.Kansainvälisetkriisitjaglobaalitongelmat ovatheijastuneetkielteisestitasa-arvo-jaihmisoikeuskeskusteluun.Kriisit koettelevatetenkinhaavoittuvimpiaryhmiä,kutenköyhyydessäeläviänaisia jalapsia,javaikeuttavatYK:nvuosituhattavoitteidensaavuttamista.YK:n pyrkimyksetkiinnittäähuomiotahaitallisiinperinteisiinliittyviinsyrjinnänja väkivallanmuotoihinkuinlapsiavioliittoihin,naistensukupuolielintensilpomiseentaikunniamurhiin,ovatkohdanneetvastarintaajoidenkinjäsenvaltioiden taholta.Seksuaalistajamuutanaisiinkohdistuvaaväkivaltaakäytetäänlaajalti välineenäpoliittistenjasotilaallistentavoitteidensaavuttamiseksi.Naisten terveyteenliittyvätperusoikeudetjäävätuseintoteutumatta. EU:ntasa-arvopolitiikantoimintaympäristöonmuuttunuthaasteellisemmaksi2000-luvullaunioninlaajentumisenjajäsenmaidentasa-arvokehityksen erojenmyötä.Tasa-arvonedistämistäjasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaovatvaikeuttaneettasa-arvotoimielintenheikkoasemajarajoitetut toimintamahdollisuudetEU:npäätöksenteossa.Keskeinentulevaisuuden kysymysontasa-arvo-jayhdenvertaisuuspolitiikanvälinenkoordinaatioja yhteistyöunioninpäätöksenteossajasenvalmistelussa. Kansainvälisetsopimuksetjatasa-arvoyhteistyösekäEUovatvaikuttaneet merkittävällätavallaSuomentasa-arvolainsäädännönja-politiikankehittymiseen.ToisaaltaSuomionollutaktiivinenkansainvälisentasa-arvoyhteistyönja EU:ntasa-arvopolitiikanareenoillajavaikuttanutsiihen,mitensukupuolten tasa-arvoakoskevaasääntelyäjamuitatoimenpiteitäonkehitettykansainvälisissäjärjestöissäjaEU:ssa. 12.1 SUOMEN TOIMINTA SUKUPUOLTEN TASAARVON EDISTÄMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA Suomionvaikuttanutsukupuoltentasa-arvonedistämiseenEU:ssamonin tavoin. EU:n hallitustenvälinen konferenssi sai työnsä päätökseen, kun Amsterdaminsopimushyväksyttiinvuonna1997.Suomenhallituksentavoitteenaolisisällyttääsopimukseensukupuoleenperustuvansyrjinnänkieltosekä sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämistäkoskevamääräys.Nämätavoitteet saavutettiin. Euroopanunioninperusoikeuskirjahyväksyttiinvuonna2000alunperin julistuksena.Lissaboninsopimuksenmyötäperusoikeuskirjalleannettiin samaoikeudellinenarvojasitovuuskuinEU:nperussopimuksille.Suomi 183 puolsivahvojasukupuoltentasa-arvoajasyrjimättömyyttäkoskeviakirjauksia perusoikeuskirjaan. SuomenEU-politiikanosaltahallituksentasa-arvo-ohjelmat(1997–99, 2004–2007)ovatasettaneettavoitteiksihuomionkiinnittämisenunionin tasa-arvopolitiikankehittämiseenjasukupuolinäkökulmansisällyttämisen kattavastikaikkeenSuomentoimintaanEU:neripolitiikka-alueilla.Tämäon näkynyterityisestitasa-arvoonliittyvienkysymystensisällyttämisenäSuomen puheenjohtajuuskausien(1999ja2006)ohjelmiin.Esimerkiksivuoden1999 tasa-arvoministerikonferenssissatarkasteltiintyöllisyyspolitiikanjavero-ja sosiaaliturvajärjestelmienvälisiäyhteyksiäjasukupuolivaikutuksia.Vuonna 2006Suomivaltavirtaistityö-,sosiaali-jaterveysministereidenepävirallisen kokouksenesityslistannaistenjamiestenvälisentasa-arvonnäkökulmasta. LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminenkansallisessaEU-valmistelussaja-päätöksenteossa. MaammeonyhdessäRuotsinkanssaharvojamaita,jotkaovatedistäneet sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistaLissaboninstrategiaan.Suomion tukenutkonkreettistenvaltavirtaistamisenvälineidenkäyttöönottoamm. EU:ntyöllisyyspolitiikassajasosiaalisensuojelunjaosallisuudenalueella. Valtavirtaistaminenonkuitenkinuseissajäsenmaissatasa-arvonedistämisen menettelytapanavieläalkuvaiheessa,eikäoleedennytEU:ssatoivotullatavalla. KansallisessaLissaboninstrategiantoimeenpanossatyö-jaelinkeino-sekä sosiaali-jaterveysministeriöovatedistäneetsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamistatyöllisyys-jasosiaalipolitiikkaakoskevissakysymyksissä. Eurooppa-neuvostonvuonna2006hyväksymässäEuroopantasa-arvosopimuksessapainotettiinentistävahvemmintasa-arvopolitiikkaaosana Lissaboninstrategiaajanäinnostettiinesilletasa-arvopolitiikantärkeärooli talouskasvun,kilpailukyvyn,työllisyydenjahyvinvoinninkannalta.Suomi onyksitasa-arvosopimuksenkuudestaensimmäisestäallekirjoittajamaasta jaonvahvastisitoutunutsentoimeenpanoon. MaammeonvaikuttanutPekingintoimintaohjelmantoimeenpanonseurantaindikaattorienkehittämiseen.Vuonna1999Suomioliluomassaindikaattoreihinperustuvaaseurantajärjestelmääjavakiinnuttamassamenettelytapojaseurantaindikaattorienlaatimisellejakäytölle.LisäksiSuomilaati ensimmäisettoimintaohjelmanseurannassakäytettävätindikaattoritnaisten asemastavallankäytössäjapäätöksenteossa.18Indikaattorityöjatkuivuonna 2006puheenjohtajuuskaudellakansallisiatasa-arvotoimielimiäkoskevan Pekingintoimintaohjelmantavoitteenosalta.19Suomiloikäyttökelpoisetja vertailunmahdollistavatindikaattorit,joitavoidaankäyttääpäätöksenteon valmistelunjaseurannanvälineenä. 18 Indikaattoreilla tarkastellaan mm. naisten osuutta jäsenvaltioiden parlamenteissa, kunnanvaltuustoissa ja hallituksissa sekä hallitusten eri toiminta-alueilla, toimenpiteitä tasapuolisen osallistumisen vahvistamiseksi vaaleissa sekä naisten asemaa julkishallinnon korkeimmissa viroissa ja oikeusjärjestelmässä. 19 Indikaattorit ovat sukupuolten tasa-arvon edistämisen asema hallinnossa, sukupuolten tasa-arvoa edistävän hallintoelimen henkilöstöresurssit, naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun edistämiseksi nimetyn elimen tai elinten henkilöstöresurssit sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen valtavirtaistaminen. 184 SuomionollutedistämässäEU:ntasa-arvoonliittyvääohjelmatyötäja tasa-arvo-ohjelmienjatkuvuutta.Neuvostonpäätelmissävuonna1999EU:n neljännentasa-arvo-ohjelmanväliraportistatuettiinuuden,erillisentasa-arvoohjelmanlaatimistamyösjatkossa.LisäksiSuomionajanutkomissiontasaarvoyksikönjaunionintasa-arvotoimielintenasemanjatoimintaedellytysten parantamistaEU:npäätöksenteossa.Vuoden2006puheenjohtajuuskaudella päästiinsopimukseensekäEuroopantasa-arvoinstituutinperustamisestaettä sensijoittamisestaVilnaanLiettuaan.Instituuttionaloittanuttoimintansa vuonna2009. Suomionnostanutmiehiinjatasa-arvoonliittyviäkysymyksiäEU:ntasaarvopolitiikanasialistalle.Miehetjatasa-arvo-teemastalaadittiinensimmäistäkertaapäätelmätSuomenpuheenjohtajuuskaudellavuonna2006. Järjestämälläkonferenssinmiehetjatasa-arvo-teemastaSuomihalusikorostaa miestentärkeäärooliasukupuoltenvälisentasa-arvonedistämisessäjanaisten asemanparantamisessasekäkäsitelläerityisestimiehiinkohdistuviatasaarvokysymyksiä.Maammeonmyösjatkossaaktiivinenmiehiinjatasa-arvoon liittyvienkysymystenesiinnostamisessaEU:ntasa-arvopolitiikanagendalle. Naistenoikeuksienedistäminennostettiinyhdeksipainopistealueeksikaikessaulkosuhdetoiminnassavuoden2006puheenjohtajakaudella.Suomion vaikuttanutmyössiihen,ettäEU:nkehityspoliittisissapäätöksissäpainoarvoa annetaannaistenjatyttöjenoikeuksillesekätasa-arvokysymyksille.Suomi toimiaktiivisestiEU:ntasa-arvojakehitys-toimintaohjelmanaikaansaamiseksi.Sehyväksyttiinkesäkuussa2010.LisäksitavoitteenaonollutsukupuolinäkökulmanesiinnostaminenEU:nturvallisuuspolitiikassa.Erityisestion korostettusukupuoltentasa-arvontoteutumistarauhanturvaajien,siviilikriisinhallinnanasiantuntijoidenjavaalitarkkailijoidenrekrytoinnissa. 2000-luvullaSuomionosallistunutaktiivisestiEU:nihmisoikeussuuntaviivojenlaatimiseennaisiinkohdistuvanväkivallanjasyrjinnänvastaisesta toiminnastaulkosuhdepolitiikassa.Suuntaviivathyväksyttiinvuonna2008. Suomipyrkiitiivistämäänyhteistyötäkansalaisjärjestöjenkanssasuuntaviivojentoimeenpanemiseksi,jottasuuntaviivojentavoitteidentoteuttaminen olisimahdollisimmantehokasta. SuomiontavoitteellisestiedistänytsekäEU:nsisälläettäkansallisesti seksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksientunnustamistaosanaihmisoikeuksia.TätätyötäontehtymyösEU:ntoimiessaYK-areenoilla.EU:ntyö seksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksienaktiivisenapuolestapuhujanaon kuitenkinviimevuosinavaikeutunut,kunjäsenmaidenpienivähemmistö onkiistänytaiemminsovittujenkantojensitovuuden.Tavoitteenaon,että yhteistoimintaavaltionhallinnonjakansalaisjärjestöjenvälillätiivistetään näissäkysymyksissä.SuomietsiimyösaktiivisestikestävääratkaisuaEU:n toimintakyvynpalauttamiseksiyhdessämuidensamanmielistenjäsenmaiden kanssa.Tilanteissa,joissakansallinentoimintaonperusteltuajatarpeenesimerkiksiEU:nsisäistenristiriitojenvuoksi,Suomipyrkiiyhteistyöhönnäihin oikeuksiinmyönteisestisuhtautuvientahojenkanssa. 185 12.2 SUOMEN TOIMINTA TASA-ARVON JA NAISTEN OIKEUKSIEN EDISTÄMISEKSI KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ Tasa-arvon edistäminen Yhdistyneissä kansakunnissa YK:nperuskirjavuodelta1945sisältääsukupuoltenvälisentasa-arvonperiaatteen,jonkapäämääränäontasa-arvonedistäminenihmisoikeutena.TasaarvonedistäminenonmerkittävässäroolissaSuomentoiminnassaYK:nyleiskokouksessajaeritoimielimissä,kutenihmisoikeusneuvostossajatalous-ja sosiaaliasioidenneuvostoECOSOCinalaisessanaistenasioidenkomiteassa (CommissionontheStatusofWomen,CSW). Naisiinjatyttöihinkohdistuvansyrjinnänjaväkivallanvähentäminenja sukupuoltenvälisentasa-arvonvahvistaminenonkeskeinenosamaamme toimintaamyösYK:nerityisjärjestöissä.Suomionvuosittainantanuttukea mm.kansainvälisellenaistenrahastolleUNIFEMillejasenerityisrahastolle, jokatukeetoimianaisiinkohdistuvanväkivallanvähentämiseksi.Suomentuki YK:nkehitysjärjestöUNDP:lle,väestöjärjestöUNFPA:llejalastenrahasto UNICEFillevaikuttaamyösnaistenjatyttöjenasemaaedistävästi.Ontärkeä seurata,ettätehdyilläinvestoinneillasaadaanmyöstoivottujalopputuloksia. SuomionaktiivisestiosallistunutYK:ssakäytäväänkeskusteluuntasaarvoarkkitehtuurinuudistamisestajatukenutmuutostakannanotoillaan. YK:nyleiskokoustekikesällä2010päätöksenuudenjärjestökokonaisuuden UNWomenperustamisesta.UNWomenyhdistääneljäolemassaolevaa YK-elintä,jotkatoimivatnais-jatasa-arvokysymystenparissa.SenperustaminenonosakäynnissäolevaaYK-reformia.Syyskuussa2010YK:npääsihteerinimittiChilenentisenpresidentinMichelleBacheletinYK:nuuden tasa-arvokokonaisuudenalipääsihteeriksi.Suomentavoitteenaon,ettäuusi tasa-arvokokonaisuussaavaikuttavuuttaYK-järjestelmässäsekäriittävät resurssitsekäitsenäisyydenedistäätasa-arvontoteutumistakaikillatasoilla. Sukupuoltenvälisentasa-arvonedistämiseenkuuluukeskeisestiseksuaali-jalisääntymisterveysoikeuksientunnustaminenosanaihmisoikeuksia. Kansainvälinenyhteisöonvahvistanutvuonna1994KaironYK:nväestö-ja kehityskonferenssissasekävuoden1995PekinginYK:nneljännessänaisten maailmankonferenssissaseksuaali-jalisääntymisterveydenmerkityksennaistenjalastenterveydelle,osallistumismahdollisuuksillejakokoyhteiskunnan vakaudellejakehitykselle.Asiaonmyösvoimakkaastisidoksissavuosituhattavoitteidensaavuttamiseen.Tästähuolimattanäidenoikeuksienedistäminen kohtaaedelleenjyrkkäävastarintaakansainvälisilläfoorumeilla. Suomentavoitteenaonmyösjatkossaedistäänaistenjatyttöjenseksuaali-jalisääntymisterveyttäja-oikeuksia,vuosituhannenkehitystavoitteiden saavuttamistasekäKairossajaPekingissähyväksyttyjentoimintaohjelmien toimeenpanoa. 186 YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) CEDAW-sopimusonkulmakivinaistenihmisoikeuksienjatasa-arvonedistämisessämaailmanlaajuisesti(ks.luku2).Suomionratifioinutyleissopimuksen vuonna1986sekäyleissopimustavuonna1999täydentäneenyksilövalitusoikeudenmahdollistavanvalinnaisenpöytäkirjan.SuomitukeevoimakkaastiCEDAW-sopimuksentoimeenpanoajalisäpöytäkirjojasekävastustaa sopimukseenliittyviävaraumia.Sopimuskoskeekäytännössäkaikkianiitä tilanteita,joissanaistensyrjintäestäänaisianauttimastatasa-arvoisestiihmisoikeuksistajaperusvapauksistalaajastierielämänalueilla.Sopimukseenon liittynyt185valtiota,jotkaovatvelvoitettujakehittämäänlainsäädäntöään naisiinkohdistuvankaikkinaisensyrjinnänpoistamiseksijasisällyttämään tasa-arvoperiaatteenlainsäädäntöönsä. SuomiraportoiCEDAW-komiteallesopimuksentäytäntöönpanostasäännöllisinväliajoin.KomiteaantoiSuomelleviimeisimmänsuositusraportin vuonna2008.Suomessaonkiinnitettyerityistähuomiotakansalaisyhteiskunnankuulemiseenraportointiprosessinaikana.Tälläonollutvaikutusta myösmuuhunihmisoikeusopimuksiakoskevaanraportointiin.Naisjärjestötja muutkansalaisjärjestötovatlaatineetsäännöllisestivarjoraportinhallituksen raportoinninyhteydessä. Sopimustavalvovassakomiteassaonmyössuomalaisjäsen,professoriNiklas Bruun,jonka4-vuotinentoimikausipäättyyvuoden2012lopussa.Suomioli pohjoismaisenrotaationmukaisestivetovastuussaCEDAW-päätöslauselmasta vuonna2009.PäätöslauselmansisältösailaajaatukeajaYK:nyleiskokous hyväksyisenyksimielisesti. YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi Pekingissä vuonna 1995 ja YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta, CSW YK:nneljännessänaistenmaailmankonferenssissaPekingissähyväksyttiin laajaPekinginjulistusjatoimintaohjelma,jonkatoteuttamisestapäävastuuon valtioidenhallituksillajatoteutuksenseurannastavastaaYK:nyleiskokous. Suomiosallistuiaktiivisestineuvotteluihinjakannattisyntynyttäohjelmaa. SuomionpuolustanutohjelmaamyösPekinginkokouksenjälkeen. Toimintaohjelmasuositteleetoimenpiteitäkahdellatoistatoiminta-alueella: 1. Naisetjaköyhyys 2. Naistenkasvatusjakoulutus 3. Naisetjaterveys 4. Naisiinkohdistuvaväkivalta 5. Naisetjaaseellisetkonfliktit 6. Naisetjatalous 7. Naisetvallankäytössäjapäätöksenteossa 8. Institutionaalisetmekanismitnaistenasemanedistämiseksi 9. Naistenihmisoikeudet 187 10.Naisetjatiedotusvälineet 11.Naisetjaympäristö 12.Tytöt SuomionosallistunutYK:nnaistenasemaakäsitteleväntoimikunnan kokouksiinaktiivisestijakorkeallaprofiililla.Valtuuskunnanpuheenjohtajana onyleensätoiminuttasa-arvoasioistavastaavaministeri.YK:nnaistenasema -toimikunnankokouksissaonkäsiteltyPekingintoimintaohjelmankriittisiäalueita.Pekinginjulistuksenjatoimintaohjelmanhyväksymisenjälkeen asenteetovattiukentuneetjanaistenasemanedistäminen,onmonissamaissa tullutvaikeammaksi.Uusiavaatimuksiaonollutvaikeasaadaeteenpäinja voimavarojaonjouduttukeskittämäänsiihen,etteijotehdyistäsopimuksistaluisteta.SuomionollutaktiivinenPekingintoimintaohjelmantekstien puolustajatoimikunnankokoustenneuvotteluissa.Suomionpuolustanut kansalaisjärjestöjenosallistumismahdollisuuksiaCSW:ntoimintoihinjarahoittanutPekinginjulistuksenalueellistaseurantaaEuroopantalouskomissiossa (UNECE). YK-päätöslauselma 1325: Naiset, rauha ja turvallisuus SuomiolimyötävaikuttamassaYK:nturvallisuusneuvostonpäätöslauselman 1325(2000)aikaansaamiseenjaonvoimakkaastiajanutsenkansainvälistä toimeenpanoa.YK:nturvallisuusneuvostonpäätöslauselma1820(2008)konflikteissasiviileihinkohdistuvanväkivallanehkäisemisestätukeepäätöslauselma1325:ntavoitteita.Lisäksionperustettupääsihteerinerityisedustajan virkajohtamaanseksuaalisenväkivallanvastaistatyötäYK:ssa. Suomenkansallisenkolmivuotisen1325-toimintaohjelman(9/2008) tarkoituksenaonohjatajatehostaaSuomentoimintaapäätöslauselmaanliittyvässätyössä.Tavoitteenaolikäytännönläheinenohjelma,jostasekäkriisinhallinnassaettäkehitysyhteistyössämukanaolevatsaavattukeajaohjeistusta työhönsä.Toimeenpanoaseuraajakoordinoiulkoministeriönvetämäseurantaryhmä,jonkakokoonpanoonlaajapohjainenkattaensekäviranomaistahoja ettäkansalaisjärjestöjä. EU:npuolellaSuomionkiinnittänythuomiotamm.siihen,ettäEU:n yhteisenturvallisuus-japuolustuspolitiikan(ETPP)alaisissakriisinhallintaoperaatioissanoudatetaanvuonna2006hyväksyttyäjavuonna2008päivitettyätarkistuslistaatoimenpiteistä,joidenavullapyritäänvarmistamaan tasa-arvokysymystenkokonaisvaltainenhuomioiminenjavaltavirtaistaminen kriisinhallinnassa. OsanapäätöslauselmantoimeenpanoaSuomionlisännytnaistenmäärääsiviilikriisinhallintatehtävissäjaedistänytnaistenasemaakriisinhallinnassavarmistamalla,ettäpäätöslauselman1325tavoitteitatoimeenpannaan kriisinhallintaatoteuttavienjärjestöjen(YK,EU,ETYJ,Nato)toiminnassa. Kansainväliseenvaalitarkkailunrekrytoinneissaonpanostettunaistenmäärän lisäämiseentasapainonsaavuttamiseksinais-jamiestarkkailijoidenmäärässä. 188 SuomionmyöskäynnistänytKeniankanssa1325-twinninghankkeen,jonka tavoitteenaontukeaKeniankansallisen1325-päätöslauselman mukaisentoimintaohjelmanlaatimista. Euroopan neuvosto Euroopanneuvostoonvuonna1946perustettukansainvälinenjärjestö, jonkatehtävänäonihmisoikeuksiensekäEuroopanturvallisuudenvahvistaminenedistämälläihmisoikeuksia,demokratiaajaoikeusvaltiontoimintaa Euroopassa.SuomenliityttyäEuroopanneuvostoonvuonna1989tavoitteena onollutkaikintavointukeaEN:nydintehtävientoteuttamistajaprofiloitua vahvanaihmisoikeustoimijana.Vuonna2000Euroopanihmisoikeussopimukseentehtiin12.lisäpöytäkirja,jonkalaatimistaSuomitukivoimakkaasti.Pöytäkirjakieltäämuunmuassasukupuoleenperustuvansyrjinnän. Pöytäkirjanmyötäkaikkinainenväitettysyrjintävoidaanvalitusasianasaattaa Euroopanihmisoikeustuomioistuimenkäsiteltäväksi. SuomentavoitteenaEuroopanneuvostossaonjopitkäänollutheikoimmassaasemassaolevienryhmienoikeuksientoteutuminen,mukaanlukien naistenoikeudet.VähemmistöjenoikeuksienturvaaminenolikeskeinenpainopisteSuomenEuroopanneuvostonpuheenjohtajuuskaudella1996–1997,ja Suomitukee2009–2010neuvoteltavanseksuaali-jasukupuolivähemmistöjä koskevansuosituksenhyväksymistä.Suomiehdottipuheenjohtajuuskaudella myöserityisenihmisoikeusvaltuutetunnimeämistäEN:nyhteyteen.Suomi vaikuttaaEN:nnaistenoikeuksiasekäsukupuoltentasa-arvoakoskevantoiminnansuunnitteluunjatoteutukseenosallistumallahallitustenväliseen naistenjamiestentasa-arvoakäsittelevänkomitean(CDEG)työskentelyyn. Euroopanneuvostonvuonna2005Varsovassapidettyhuippukokousvahvistijärjestönydintehtäviksiihmisoikeuksien,demokratianjaoikeusvaltioperiaatteenedistämisen.SuomenaloitteestaVarsovanhuippukokousasiakirjoihin saatiinpäätösnaisiinkohdistuvanväkivallan,erityisestiperheväkivallanvastaisentoiminnantehostamisestamukaanlukieneurooppalaisenkampanjan toteuttaminen.Suomisekärahoittikampanjaaettäsekondeerasihenkilön kampanjantoteuttamiseen.LisäksiSuomitoteuttikansallisennaisiinkohdistuvanväkivallankampanjanEN:njäsenvaltioilleantamastakehotuksesta. Suomionallekirjoittanutvuonna2006Euroopanneuvostonyleissopimuksenihmiskaupanvastaisestatoiminnastajasenratifioinninedellyttämiätoimenpiteitäselvittämäänonasetettutyöryhmä.Ihmiskauppasopimusedellyttää sukupuoltenvälisentasa-arvontakaamistaihmiskaupanehkäisemisessäjatorjumisessa.Maammeihmiskaupparaportoijanatoimiivähemmistövaltuutettu. Euroopanneuvostovalmisteleenaisiinkohdistuvanväkivallanjaperheväkivallanvastaistayleissopimusta.Sopimusneuvotteluidentavoitteenaon ensimmäineneurooppalainenihmisoikeussopimus,jollatoimitaannimenomaannaisiinkohdistuvaaväkivaltaavastaan.Suomentavoitteenaonmahdollisimmankokonaisvaltainenjakattavasopimus,jossapuututaanmyös väkivallansyihin.Väkivallansukupuolittuneisuustuleetunnistaa.Sopimuksen 189 tulisisisältääväkivallanennaltaehkäiseminen,väkivallastaselviytyneiden suojeleminenjarikokseensyyllistyneidenvastuuseensaattaminen.Erillisen monitorointimekanisminperustaminenontarpeensenvarmistamiseksi,että sopimusvelvoitteettoteutuvatkäytännössä.Suomentavoitteidenmukainen EN:nsopimustukisiosaltaanmyösEU:npuitteissatapahtuvaatoimintaa naisiinkohdistuvaaväkivallanehkäisemiseksi. Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö Pohjoismaista yhteistyötä tehdään parlamenttien välillä Pohjoismaiden neuvostossa(PN)jahallitustenvälilläPohjoismaidenministerineuvostossa (PMN).Suomenseuraavapuheenjohtajuuskausionvuonna2011.Nykyisin tasa-arvoministerienneuvostoMR-JÄMkokoontuukerranvuodessa.Yhteistyö toteutuuvirkamiestasollatasa-arvoasioidenvirkamieskomiteassa(ÄK-JÄM). Pohjoismaidentasa-arvoyhteistyönkannaltakeskeinenyhteistyöareenaon myösPohjoismainentasa-arvotiedonkeskus(NordiskInstitutförKunskapom Kön,NIKK).Tasa-arvoyhteistyötäBaltianmaidenkanssaontehtyylikymmenenvuotta.Tasa-arvoyhteistyönpäälinjatsovitaanministerienhyväksymissä yhteistyöohjelmissaviisivuotiskausittain.Suomivastaapuheenjohtajamaana uudenyhteistyöohjelmankäynnistämisestävuonna2011.Yhteistyöohjelmat nostavatesiinyhteistyönpainopisteitäjatuovatsitenjatkuvuuttatoimintaan. Suomenvuoden2001puheenjohtajuuskaudentasa-arvoyhteistyöntavoitteissaedistyttiinhyvin.Puheenjohtajuuskaudenaikanakäynnistettiinlaajaalainenprosessitasa-arvonintegroimiseksiPMN:nkaikkeentoimintaan. Erityisestitalous-jaoikeussektoreillatyökäynnistyihyvin.Talous-jatasaarvoministerineuvostotpäättivättasa-arvonäkökulmansisällyttämistäpohjoismaiseentalous-jabudjettipolitiikkaan.Puheenjohtajuuskaudellahyväksyttiin myösuusitasa-arvoalanohjelmalähialueille.PohjoismaatjaBaltiajärjestivät naiskaupanvastaisenkampanjansamanaikaisestikaikissamaissavuonna2002. Yhteistyössäoikeussektorinkanssaasetettiintyöryhmäselvittämäännaiskauppaakoskevaasääntelyä,naiskaupanlaajuuttajanaiskaupanmäärittelyä. Suomenvuoden2007puheenjohtajakaudentasa-arvopoliittisetprioriteetitolivatsukupuolijavaltasekäsukupuolijanuoret.Suomitekialoitteen jatutkimussuunnitelmanlaajaksivertailevaksitutkimukseksisukupuolesta politiikanjaelinkeinoelämänpäätöksenteossa.Sukupuolijavalta-tutkimus toteutettiinNIKKinkoordinoimanavuosina2008–09.Nuoretjatasa-arvo -teemastaSuomijärjestiseminaarin,jossamuunmuassaesiteltiinjavaltavirtaistettiinSuomessakehitettyäsukupuolisensitiivisennuorisotyöntoimintamallia.LähialueyhteistyössäpainopisteoliLuoteis-Venäjä-työssäBarentsin alueellajaprostituutiotajanaiskauppaakoskevissakysymyksissä. PohjoismainenyhteistyöonantanutSuomellevälineitämm.sellaisten tasa-arvopoliittistenteemojenkäsittelyynkuinsukupuoltentasa-arvoetnistenvähemmistöjennäkökulmasta,moniperusteinensyrjintäsekämiehetja tasa-arvo.Pohjoismaissaonmyöskäytykeskusteluasukupuoltentasa-arvoa jayhdenvertaisuuttakoskevanlainsäädännönuudistamisestajavastaavien 190 viranomaistenorganisoinnista.VaikkaPohjoismaidenvälilläoneroja,ovatmaidentavoitteetjaintressituseinmyösyhteneväisiä,mikäluohyvätedellytykset PohjoismaidenkeskinäiselleyhteistyölleEU:ssajaYK:ssa.Pohjoismainentasaarvoyhteistyöonedelleentärkeää,jakansainvälisilläfoorumeillaPohjoismaiden odotetaantoimivantiennäyttäjinänaistenjamiestentasa-arvonkehittämisessä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ Euroopanturvallisuus-jayhteistyöjärjestöETYJkiinnittäähuomiotatasaarvontoteutumiseen,sillädemokratian,turvallisuudenjavauraudensaavuttamineneiolemahdollistailmanparempaamiestenjanaistenvälistätasaarvoa.ETYJinvuonna2004hyväksymässätasa-arvotoimintasuunnitelmassa todetaan,ettätasa-arvoedistääturvallisuuttaerityisestipoliittis-sotilaallisissa kysymyksissä,talous-jaympäristöasioissajainhimilliseenkehitykseenliittyvilläaloilla.ETYJedistäätasa-arvotoimintasuunnitelmankauttatasa-arvoa omissahankkeissaanjahenkilöstönkeskuudessajapyrkiivaltavirtaistamaan senkaikkeentoimintaan.LisäksiETYJindemokratia-jaihmisoikeustoimisto ODIHRintehtäväonauttaajäsenmaitasaavuttamaanparempitasa-arvo. SuomitukeeETYJinpyrkimyksiätasa-arvonsaavuttamiseksijarahoittaa kohdennettujatoimianaistenasemanparantamiseksi.Tästäesimerkkinäon hanke,jokatarjoaaturvaajaneuvojaperheväkivallankohteeksijoutuneille naisilleTadzikistanissa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD TärkeäosaOECD:ntyötäontasa-arvonjanaistenasemanhuomioonottaminenjaintegrointikehityspolitiikkaanja-yhteistyöhön.Tämätapahtuuennen kaikkeajärjestönkehitysapukomiteanDAC:nalaryhmänGENDERNETin kautta.GENDERNETtuottaatyökalujajataustamateriaalia,jokaedistää jäsenmaiden toimia tasa-arvon ja naisten aseman huomioimiseksi kehitysyhteistyössä.Vuonna2010ryhmässätehdääntyötäentistätarkempien indikaattorienkehittämiseksi.SuomivalittiinGENDERNETinhallituksen jäseneksivuonna2009.HallitustyönjaGENDERNETintoiminnankautta Suomipystyyentistäparemminvaikuttamaansiihen,ettäkehitysyhteistyö ontasa-arvoaedistävääjanaistenasemaahuomioivaajaettätämästandardi onkaikilleyhteinen. OECD:ssätoimiimyöskehityskeskus,jokatekeevertailevaatutkimusta jaedistääepävirallistapolitiikkadialogiayhteisestikiinnostavistakehityskysymyksistä OECD-maiden ja keh itysmaiden välillä. Yhdessä muiden PohjoismaidenkanssaSuomionalkanuttukeakehityskeskuksenuusiaavauksia.OECD:nkehityskeskusonluonutsukupuoltentasa-arvonedistämiseksi tietokantojasekäkehittänyttietotekniikkaahyödyntäviätyövälineitä,joita käyttämällävoidaanparantaasukupuoltentasa-arvoonliittyvänpolitiikkakeskustelunlaatuajatehostaasukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamista. 191 12.3 SUOMEN TOIMINTA SUKUPUOLTEN TASAARVON EDISTÄMISEKSI KEHITYSPOLITIIKASSA Suomenvuonna2007hyväksytynkehityspoliittisenohjelmanpäätavoiteon köyhyydenpoistaminenjakestävänkehityksenedistäminen.Kehityspolitiikan tavoitteitaonmahdotonsaavuttaailman,ettätasa-arvokysymyksetjanaisten jatyttöjenasemahuomioidaan.Tasa-arvonedistäminenonpaitsitavoitemyös välinemuidenkehityspoliittistentavoitteidensaavuttamiseen. Toimet tasa-arvon huomioimiseksi kehityspolitiikassa Naistenjatyttöjenoikeudetjaasemanparantaminensekäsukupuoltenvälisenjayhteiskunnallisentasa-arvonvahvistaminenovatolleetSuomenläpileikkaaviateemojavuosina2003ja2007julkistetuissakehityspoliittisissa ohjelmissa.Vuosina2003–2007ulkoasiainministeriönoudattilaatimaansa tasa-arvostrategiaajasiihenliittyväätoimintasuunnitelmaa. Valtiontaloudentarkastusvirastonraportin (2008) jaulkoasianministeriön tilaamanarvioinnin(2009)mukaankehitysyhteistyössätuleepanostaahuomattavastienemmänsiihen,ettäläpileikkaavatteematjatavoitteetkuten naistenjatyttöjenoikeudetjasukupuoltentasa-arvonvahvistaminentoteutuisivatkäytännössä.Arvioinninmukaanulkoasianministeriöntulee kiinnittää enemmänhuomiotanäidenteemojensystemaattiseentoteuttamiseen. Kesäkuussa 2009 julkistettiin ulkoasiainministeriön sisäinen ohjeistus läpileikkaavien teemojen toteuttamisesta osana kehityspolitiikkaa. Tasa-arvokysymystenvaltavirtaistamistatoteutetaansekäkohdennetuilla hankkeillaettäliittämälläneentistäparemminosaksiprosesseja,joillatoimeenpannaansekäkahdenvälistäettämonenkeskistäkehitysyhteistyötä. Ulkoasiainministeriössävuonna2010meneilläänolevassahankehallinnon uudistuksessajaasiakirjanhallintaprosesseissatasa-arvotullaanhuomioimaan osanahankkeidenperusvaatimuksia.Samointekeilläolevahankemanuaali sisältääohjeettasa-arvonhuomioimisesta. Suomitukeetasa-arvontoteutumistakehitysrahoituksenturvin.Vuonna 2009olimeneilläännoin1900kehitysyhteistyöhanketta,joissatasa-arvooli mainittuyhtenähankkeenosa-alueena.Tämälukueivielä sisällämonenkeskistäapua. Tasa-arvotoimien periaatteet ja tavoitteet Vuonna2000YKhyväksyivuosituhattavoitteet(MilleniumDevelopment Goals,MDGs),joidenavullavähennetäänköyhyyttäjaparannetaanihmisten jaympäristönasemaa.Yksivuosituhattavoitteista,MDG3,onsukupuoltentasa-arvo.Suomionsitoutunutvuosituhattavoitteidentoteuttamiseen. Tulisikintarkastella,onkoSuomiosaltaantehnytkehityspolitiikassaankaikenvoitavantasa-arvonedistämiseksijaesimerkiksiäitiyskuolleisuuden vähentämiseksi. Suomenkehityspolitiikkanostaaselkeästiesiintarpeenestääilmastonmuutostajatoimiakestävänkehityksenpuolesta.Samallanaistenaseman 192 jaroolinhuomioiminenonnostettuyhdeksikeskeiseksialueeksiilmastotyössä.Tätätoteutetaanmuunmuassatoimimallayhteistyössäkansainvälistenjärjestöjenkanssa.Suomentavoitteenaon1)saadailmastosopimukseen merkintänaistenjatasa-arvonmerkityksestäilmastonmuutostoiminnassa, 2)aikaansaadailmastosopimukselletasa-arvostrategiajatyöohjelmaja3) varmistaa,ettäilmastonmuutokseenliittyvätrahoitusjärjestelytovatmyös naistentiedossajakäytettävissä.Suomimyöstukeenaispuolistendelegaattien osallistumistailmastoneuvotteluihin.Maammesainäkyvyyttäjatunnustusta vuonna2009Kööpenhaminanilmastokokouksessatyöstä”Naisetjailmastonmuutos”-aiheenpiirissä.Suomelleannettiinensimmäinenkansainvälinen kansalaisjärjestöjenmyöntämä”GenderChampion”-palkinto.Tasavallan PresidenttiTarjaHalonenpuolestaanvastaanottiTanskanmyöntämäntasaarvopalkinnon,MDG3-soihdun.Ilmastokysymystenlisäksitasa-arvontoteuttamistaontuettubiodiversiteettisopimuksentoimeenpanossajaosanaYK:n ympäristöohjelmanUNEPinperustoimintoja. ErityistähuomiotajatuloksianaistenasemanedistämisessäSuomisaimyös järjestämälläyhdessäLiberiankanssakansainvälisennaisjohtajuuskonferenssinvuonna2009.Konferenssintuloksenahyväksyttiinjulkilausumataiheista ”Naiset,rauhajaturvallisuus”ja”Naisetjailmastonmuutos”.Suomentulee seuratapäätöslauselmientoteutumista,tukeaniitäkansainvälisilläfoorumeilla jajatkossakinpanostaayhteistyöhönkansainvälistennaisjohtajuusverkostojen kanssa,jottayhteisettavoitteetsaadaantoteutettua. Suomiontukenutsukupuoltentasa-arvonedistämistämonissakehitysyhteistyöhankkeissa.Tasa-arvokysymyksetonsystemaattisestisisällytettymuun muassauseisiinmetsähankkeisiinjasuunnitteillaoleviintietoyhteiskuntaa edistäviinkehitysyhteistyöhankkeisiin.LisäksiSuomiosallistuuaktiivisesti kehitysyhteistyötätekevientaisitäohjaavienorganisaatioidentoimintaan, erityisestiEU:n,YK:n,OECD:njaETYJ:npiirissä.Kehitysyhteistyönmenetelmillätuetaannaistenjatyttöjenasemanhuomioimistakonflikteissaja konfliktinjälkeisissäyhteiskunnissa.Suomentuleemyösjatkossaosallistua näidentavoitteidenedistämiseenrahallisestijahenkilöresurssienkautta. Suomitukeekehitysyhteistyömäärärahoistamyöslukuistenkansalaisjärjestöjentoimintaa.Yhteistyökansalaisjärjestöjenkanssaontärkeäosatasaarvotyötä.Eritoimijoidenvälistäyhteistyötätuleevahvistaajasuomalaisten kansalaisjärjestöjenosaaminenjakiinnostuskansainvälisiintasa-arvokysymyksiintuleeturvata.TämänlisäksikehitysmaissatoimivatSuomenedustustottukevatpaikallistentoimijoidenhankkeitaniinkutsuttujenpaikallisten yhteistyömäärärahojenkautta.Suuriosapaikallisestituetuistahankkeista onsellaisia,joissajokopää-taiosatavoitteenaonnaistenjatyttöjenaseman huomioiminenjaparantaminen. 193 LIITE 1 PÄÄTÖKSENTEKO 1. Naisten osuus ehdokkaista, annetuista äänistä ja valituista kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1987−2009, % Kunnallisvaalit Ehdokkaista Annetuista äänistä Valituista 1988 32,4 34,4 27,2 1992 33,5 36,2 30,0 1996 36,3 36,8 31,5 2000 38,2 39,4 34,4 2004 39,9 41,8 36,4 2008 40,4 42,0 36,7 1987 36,0 35,3 31,5 1991 41,2 39,2 38,5 1995 39,1 36,6 33,5 1999 37,0 38,3 37,0 2003 39,8 42,6 37,5 2007 39,9 42,1 42,0 1996 38,2 43,6 50 1999 39,3 46,6 43,8 2004 38,3 44,9 35,7 2009 42,3 46,5 61,5 Eduskuntavaalit Europarlamenttivaalit Lähde:Tilastokeskus - Vaalitilastot 194 2. Naisten ja miesten osuus valtioneuvoston jäsenistä 1987−2007, % 100 % 90 % 77,8 % 80 % 70 % 61,1 % 58,8 % 60 % 60,0 % 55,6 % 55,6 % 50,0 % 50,0 % 50 % 44,4 % 41,2 % 40 % 44,4 % 40,0 % 38,9 % 30 % 22,2 % 20 % 10 % 0% 30.4.1987 26.4.1991 13.4.1995 15.4.1999 Naiset 17.4.2003 24.6.2003 19.4.2007 Miehet Lähde:Valtioneuvoston kanslia - Ministerikortisto 3. Naisten osuus ministerivaliokuntien jäsenistä 1995−2010, % Ulko- ja turvallisuuspoliittinen EU Raha-asiain Talous-poliittinen Lipponen I 1995-1999 25 25 29 20 Lipponen II 1999-2003 11 20 33 33 Jäätteenmäki 2003 22 33 40 66 Vanhanen I 2003-2007 11 22 20 44 Vanhanen II 2007-2010 38 40 33 25 Kiviniemi 2010- 50 50 33 25 Hallituskausi Lähde:Valtioneuvoston kanslia 195 4. Valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden asettamien voimassa olevien hankkeiden20 jäsenet sukupuolen mukaan maaliskuussa 2009, % Ministeriö Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Naiset Miehet Naiset Kauppa- ja teollisuusministeriö 42 58 57 Miehet 43 Liikenne- ja viestintäministeriö 34 66 32 68 Maa- ja metsätalousministeriö 47 53 50 50 Oikeusministeriö 45 55 53 47 Opetusministeriö 50 50 50 50 Puolustusministeriö 23 77 32 68 Sisäasiainministeriö 34 66 49 51 Sosiaali- ja terveysministeriö 50 50 53 47 Työ- ja elinkeinoministeriö 47 53 53 47 Ulkoasiainministeriö 42 58 53 47 Valtioneuvoston kanslia 44 56 44 56 Valtiovarainministeriö 44 56 51 49 Ympäristöministeriö 42 58 44 56 Yhteensä 45 55 50 50 Lähde:Tilastokeskus - Vallan tasa-arvoa (2009);Valtioneuvoston hankerekisteri 5. Naisten osuus kunnanhallitusten, kunnanvaltuustojen ja kunnallisten lautakuntien jäsenistä ja puheenjohtajista 1993−2008, % Kunnanhallitukset Jäsenet Puheenjohtajat Kunnanvaltuustot Jäsenet Puheenjohtajat Lautakunnat Jäsenet Puheenjohtajat 1993 24 11 30 16 35 22 1997 45 15 32 20 47 24 2001 45 16 34 24 47 24 2005 46 22 36 26 48 27 2008 46 21 37 27 48 27 Lähde: Suomen Kuntaliitto - luottamushenkilöaineisto 20 Johtoelimet, edustajistot, komiteat, toimikunnat, neuvottelukunnat, lautakunnat, työryhmät ym. 196 TYÖELÄMÄ 6. 15−64 -vuotiaiden naisten ja miesten työvoimaosuus21, työllisyysaste22, ja työttömyysaste 1995−2009, % Työvoimaosuus Työllisyysaste Työttömyysaste Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet 1995 69,6 75,0 59,1 63,1 15,1 15,8 2000 72,0 76,4 64,3 69,4 10,6 9,1 2005 72,8 75,7 66,5 69,5 8,7 8,3 2009 73,5 75,6 67,9 68,8 7,6 9,0 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 7. Ulkomaan kansalaisten23 työllisyys- ja työttömyysaste Suomessa sukupuolen mukaan 2005−2009, % Työllisyysaste Työttömyysaste Naiset Miehet Naiset Miehet 2005 43,7 63,0 22,9 18,3 2006 46,9 66,3 23,3 14,4 2007 49,7 68,2 18,5 15,2 2008 52,3 68,8 17,8 14,4 2009 52,5 64,6 17,7 18,3 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 21 Työvoimaosuus kertoo halukkuudesta kuulua työvoimaan. Siihen ei lasketa opiskelijoita eikä ilman työsuhdetta lastaan kotona hoitavia vanhempia. Työvoimaan kuuluvien osuus lisääntyy usein työllisyystilanteen parantuessa ja laskee työllisyystilanteen heikentyessä. Yleensä se kehittyy samansuuntaisena työllisyysasteen kanssa. 22 Työllisyysaste kertoo 15-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuuden samanikäisestä väestöstä. 23 Kansalaisuus muu kuin Suomen. 197 8. 15−74 -vuotiaiden naisten ja miesten työvoimaosuus ikäryhmittäin 2009, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 Naiset Miehet 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 9. Pienten lasten vanhempien työllisyysasteet vuosina 1989−2008, % Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat Äidit Isät Äidit Isät 1989 - - 77 95 1995 36 83 53 83 2002 - - 67 91 2005 49 91 62 91 2008 54 92 67 91 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus24 10. Yksinhuoltaja- ja puolisoäitien työllisyysasteet vuosina 1990−2008, % Yksinhuoltajaäidit Puolisoäidit 1990 87 83 2000 67 77 2005 72 75 2008 77 79 Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus 24 Tietojen keruussa vuonna 2003 tapahtuneen muutoksen vuoksi sitä edeltävät ja seuraavat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 198 11. Työlliset naiset ja miehet työnantajasektorin mukaan 2009, % Naiset Miehet Kunta 9% Valtio 6% Kunta 33% Yksityinen 60% Yksityinen 85% Valtio 7% Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 12. Naisten ja miesten osuus eri toimialojen25 työllisistä 2009, % Rakentaminen 8% 92 % 23 % Kuljetus ja varastointi Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi ja jätehuolto yms. 78 % 26 % Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta 74 % 29 % 71 % 37 % Informaatio ja viestintä 62 % 44 % Toimiala tuntematon 56 % Liike-elämän palvelut 49 % 51 % Toimialat yhteensä (00-99) 49 % 51 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien... 50 % 50 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 57 % 44 % 59 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 41 % 62 % Muu palvelutoiminta 38 % 68 % Koulutus 33 % 73 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 27 % 89 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 11 % 50 % Naiset 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Miehet Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 25 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2008 mukaan 199 13. Yrittäjät toimialan26 ja sukupuolen mukaan 2007, % Naiset Miehet (A-B) Maa- ja metsätalous 31,8 68,2 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 11,2 88,8 (D) Teollisuus 26,7 73,3 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 10,0 90,0 (F) Rakentaminen 5,5 94,5 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta 37,0 63,0 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 10,9 89,1 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 35,5 64,5 (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 74,2 25,8 Toimiala tuntematon 45,8 54,2 Yhteensä 34,4 65,6 Lähde:Tilastokeskus – Työssäkäyntitilastotilastot 14. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan 1997−2009, % Naiset Miehet 1997 21,0 15,6 2000 19,9 13,0 2005 20,0 12,9 2009 18,4 10,6 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 15. Määräaikaisten osuus palkansaajista sektorin ja sukupuolen mukaan 1997-2009, % 30 % 27,1 % 25 % 25,7 % 25,6 % 24,5 % 24,3 % 24,2 % 23,5 % 23,7 % 22,7 % 21,4 % 20 % 23,2 % 23,2 % 22,8 % 21,3 % 19,2 % 17,9 % 16,7 % 16,4 % 16,4 % 14,6 % 15 % 13,2 % 11,0 % 10,7 % 10 % 8,5 % 5% 0% 1997 2000 Naiset valtio Miehet kunta 2005 Miehet valtio Naiset yksityinen Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus 26 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaan 200 Naiset kunta Miehet yksityinen 2009 16. Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhmän ja sukupuolen 2009, % 40 % 32,7 % 30 % 22,0 % 20 % 16,4 % 18,0 % 10 % 5,9 % 8,6 % 0% 25-29 30-34 Naiset 35-39 Miehet Lähde:Tilastokeskus – Työvoimatutkimus 17. Osa-aikatyötä tekevien naisten ja miesten osuus palkansaajista 1997−2009, % Naiset Miehet 1997 15,0 5,9 2000 16,9 7,2 2005 18,1 8,0 2009 18,4 7,9 Lähde:Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 18. Naisten ansiot27 suhteessa miesten ansioihin työnantajasektoreittain 1995−2009, %28 Yksityinen Valtio Kunta Kaikki palkansaajat29 1995 81,9 80,8 85,3 82,4 2000 80,7 79,9 84,6 80,6 2005 82,2 81,9 83,5 80,7 2009 84,3 83,7 84,1 81,8 Lähde:Tilastokeskus - Ansiotasoindeksi 27 Säännöllisen työajan keskiansiot/kk 28 Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä ansiotasoindeksi on vaihtunut vuosina 1995, 2000 ja 2005 (1995=100, 2000=100 ja 2005=100). 29 Kaikkia palkansaajia koskevaa lukua ei lasketa suoraan eri sektoreiden luvuista, sillä kokonaispalkkaeroon (kaikki palkansaajat huomioivaan) vaikuttaa palkansaajanaisten ja -miesten lukumäärä eri sektoreilla. Toisin sanoen pienipalkkaisten naisten suuri lukumäärä suurentaa myös keskimääräistä palkkaeroa. 201 19. Naisten ja miesten sektoreittain 1995−2009, € kuukausipalkkojen30 palkkaero31 Yksityinen Valtio Kunta Kaikki palkansaajat 1995 433 486 350 422 2000 504 558 378 504 2005 542 576 469 581 2009 513 574 480 591 Lähde:Tilastokeskus – Ansiotasoindeksi 20. Naisten kuukausipalkat suhteessa miesten kuukausipalkkoihin koulutuksen mukaan 1990−2008, %32 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki palkansaajat 1990 78,9 76,0 70,1 75,4 1997 79,1 79,3 76,6 79,5 2003 81,2 77,4 73,5 79,7 2008 78,7 77,5 73,9 79,5 Lähde:Tilastokeskus - Työolotutkimus 21. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sukupuolen mukaan 2007, % Naiset Miehet 30,9 69,1 39,4 60,6 Ylimmät virkamiehet 35,7 64,3 Järjestöjen johtajat 49,3 50,7 32,0 68,0 Pääjohtajat ja toimitusjohtajat 18,3 81,7 Tuotanto- ja linjajohtajat 36,7 63,3 Asiantuntijajohtajat 32,6 67,4 25,5 74,5 Johtajat ja ylimmät virkamiehet Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Pienyritysten johtajat Lähde:Tilastokeskus - Työssäkäyntitilasto 30 Säännöllisen työajan keskiansiot/kk. 31 Palkkaero vuoden 2009 rahassa, laskettu elinkustannusindeksin 1995=100 mukaan 32 Pohjana on kaikkien palkansaajien keskiansiot. Ei sisällä osa-aikaisia. 202 TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN 22.Vanhempainrahapäivien jakautuminen äitien ja isien kesken 1995−2008, % 100 % 3,5 % 4,2 % 5,5 % 6,7 % 96,5 % 95,8 % 94,5 % 93,3 % 1995 2000 2005 2009 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Isät Äidit Lähde: Kela 23. Isyys- tai vanhempainrahan käyttäneiden isien osuus 1995−2008, % 100 % 90 % 80 % 69,8 % 70 % 72,8 % 63,1 % 60 % 53,9 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 1995 2000 2005 2008 Lähde: Kela 203 KOULUTUS JA TUTKIMUS 24. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2008 Väestö yhteensä lkm Naiset % Miehet lkm % lkm % Yhteensä 4 435 152 100,0 2 278 674 100,0 2 156 478 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 531 994 34,5 779 010 34,2 752 984 34,9 Tutkinnon suorittaneita 2 903 158 65,5 1 499 664 65,8 1 403 494 65,1 Keskiaste33 1 709 962 38,6 825 526 36,2 884 436 41,0 Korkea-aste 1 193 196 26,9 674 138 29,6 519 058 24,1 Alin korkea-aste 482 084 10,9 294 277 12,9 187 807 8,7 Alempi korkeakouluaste 356 420 8,0 194 242 8,5 162 178 7,5 Ylempi korkeakouluaste 321 172 7,2 172 471 7,6 148 701 6,9 33 520 0,8 13 148 0,6 20 372 0,9 9 590 0,2 3 865 0,2 5 725 0,2 23 930 0,6 9 283 0,4 14 647 0,7 Tutkijakoulutusaste Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Lähde:Tilastokeskus - Koulutustilastot 25. Naisten osuus ammatillisten perustutkintojen, ammattikorkeakouluja yliopistotutkinnon suorittaneista koulutusaloittain 2008, % Yliopisto Yhteensä % koulutus36 % Ammatillinen koulutus34 % Ammattikorkeakoulutus35 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 92 91 76 89 Humanistinen ja kasvatusala 78 83 82 82 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 76 86 88 79 Kulttuuriala 67 70 73 70 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 67 71 62 65 Luonnonvara- ja ympäristöala 52 57 55 54 Luonnontieteiden ala 16 31 50 39 Tekniikan ja liikenteen ala 16 18 26 18 Yhteensä 48 62 62 56 Lähde:Tilastokeskus – Koulutustilastot; Opetusministeriö - AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 33 Keskiasteen tutkintoihin sisältyy ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 34 Opetushallinnon alainen opetussuunnitelmaperustainen ammatillinen koulutus 35 Ammattikorkeakoulututkinnot, nuorten koulutus 36 Ylemmät korkeakoulututkinnot 204 26. Opintojen 2006−2007, %37 keskeyttäminen Koulutussektori sukupuolen mukaan lukuvuonna Naiset Miehet Lukio 3,8 4,6 Yhteensä 4,2 Ammatillinen koulutus 10,0 10,3 10,2 Ammattikorkeakoulut 7,2 11,2 9,0 Yliopistot 4,7 6,6 5,6 Lähde:Tilastokeskus – Koulutustilastot; Opetusministeriö 27. Tiede- ja taidekorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt tieteenalan ja sukupuolen mukaan 2008 Koulutusala Hakeneet Yhteensä lkm Teologinen Valintakok. osallistuneet Yhteensä lkm Naiset % Miehet % Hyväksytyt Yhteensä lkm Osuus hakeneista % Naiset % Miehet % 1 117 651 54 46 374 33 59 41 Humanistinen 19 800 11 160 73 27 3 966 20 77 23 Taideteollinen 3 011 2 804 69 31 451 15 64 36 888 781 60 40 178 20 61 39 Teatteri- ja tanssiala 1 643 1 626 72 28 79 5 54 46 Kasvatustieteellinen 26 783 19 502 82 18 3 076 11 84 16 Liikuntatieteellinen 1 545 525 49 51 193 12 54 46 15 598 6 988 65 35 3 208 21 69 31 Psykologia 3 203 2 061 83 17 263 8 82 18 Terveystieteet 2 633 1 134 93 7 490 19 84 16 Oikeustieteellinen 3 219 2 418 61 39 612 19 64 36 Kauppatieteellinen 23 907 15 498 43 57 3 543 15 48 52 Luonnontieteellinen 21 857 9 245 57 43 6 756 31 51 49 2 608 1 633 67 33 703 27 63 37 Teknistieteellinen 23 503 13 228 26 74 5 222 22 27 73 Lääketieteellinen 4 437 3 423 62 38 616 14 50 50 Hammaslääketieteellinen 662 502 68 32 146 22 67 33 Eläinlääketieteellinen 635 382 91 9 72 11 89 11 1 820 1 313 77 23 485 27 80 20 628 66 59 41 51 8 55 45 Musiikkiala Yhteiskuntatieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Farmasia Kuvataideala Lähde: Opetusministeriö – KOTA-tietokanta 37 Koko koulutusjärjestelmästä keskeyttäneiden osuus kullakin sektorilla eli kokonaan koulutusjärjestelmästä tutkintoa suorittamatta poistuneiden osuus kaikista opiskelijoista. 205 28. Naisten ja miesten osuudet yliopistojen uusista opiskelijoista, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja yliopistojen opetushenkilökunnasta 2008, % 100 % 80 % 75 % 62 % 60 % 61 % 57 % 56 % 54 % 53 % 47 % 46 % 44 % 43 % 38 % 40 % 39 % 25 % 20 % 0% Uudet opiskelijat Ylemmät kk-tutkinnot Tohtorin tutkinnot Assistentit Naiset Lehtorit Yliassistentit Professorit ja apulaisprofessorit Miehet Lähde: Opetusministeriö – KOTA-tietokanta 29. Suomen akatemian tutkimusvirkojen ja tutkimusmäärärahojen jakautuminen naisten ja miesten kesken 1.1.2009, %38 Tutkijatohtorin projektit 53,5 % Yleiset tutkimusmäärärahat 46,5 % 27,4 % Akatemiatutkijan virat 72,6 % 41,1 % Akatemiaprofessorin virat 58,9 % 87,5 % 12,5 % 0% 20 % 40 % Naiset Lähde: Suomen Akatemia 38 Yleisten tutkimusmäärärahojen tiedot 1.1.2008 206 60 % Miehet 80 % 100 % N A I S I I N KO H D I S T U VA V Ä K I VA LTA J A L Ä H I S U H D E V Ä K I VA LTA 30. Henkirikokset osapuolten suhteen ja uhrin sukupuolen mukaan 2002−2008, %39 Tuttavan surmaamat miehet 44,0 % Parisuhdekumppanin surmaamat naiset 19,0 % Tuntemattoman surmaamat miehet 11,0 % Vanhemman surmaamat lapset 6,0 % Tuttavan/ystävän surmaamat naiset 5,0 % Parisuhdekumppanin surmaamat miehet 4,0 % Sukulaisen surmaamat miehet 4,0 % Sukulaisen surmaamat naiset 3,0 % Tuntemattoman surmaamat naiset 1,0 % Samaa sukupuolta olevan partnerin surmaamat miehet 0,5 % Tieto puuttuu 1,0 % Juttu pimeä 1,6 % 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Lähde: Optula - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä40. 31. Parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleet naiset ja miehet 2003−200841, lkm 30 26 25 25 22 21 20 20 25 15 10 6 7 5 7 5 4 4 0 2003 2004 2005 Uhrina nainen 2006 2007 2008 ennakkotiedot Uhrina mies Lähde: Optula - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä, 9.12.2009 39 Sisältää poliisin rikosnimikkeillä murha, tappo, surma, lapsensurma, kuolemantuottamusrikos tai pahoinpitelyrikos tutkimat rikokset. Jokainen uhri on kirjattu omaksi rikoksekseen. Tiedot on kirjattu, kun esitutkinta on päättynyt tai ilmitulosta on kulunut 12 kk ja rikosta tutkitaan edelleen henkirikoksena. 40 Vuoden 2008 toistaiseksi kirjaamatta olleiden henkirikosten tiedot on kerätty rikosilmoitusjärjestelmästä. 41 Vuoden 2008 tiedot ovat ennakkotietoja. Tilastossa uhri on tekijän aviopuoliso, avopuoliso, seurustelukumppani, ex-puoliso/seurustelukumppani tai samaa sukupuolta oleva partneri. 207 32. 18−74 -vuotiaat naiset, jotka ovat vähintään kerran 15 vuotta täytettyään joutuneet eri tyyppisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi, tekijäryhmän mukaan, 1997 ja 2005, % 1997 2005 40,0 43,5 Yhteensä 24,4 29,1 Uhkailu 11,1 14,4 Fyysinen väkivalta 10,4 10,6 Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen 16,7 21,2 Yhteensä 22,2 19,6 Uhkailu 9,0 7,6 Fyysinen väkivalta 20,0 17,6 Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen 5,9 4,3 Yhteensä 49,9 49,0 Uhkailu 33,8 31,5 Fyysinen väkivalta 46,1 44,7 Seksuaalinen väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen 18,7 17,3 Vähintään yhden väkivallan muodon tai uhkailun uhri Parisuhteen ulkopuolinen väkivalta Väkivalta nykyisessä parisuhteessa Väkivalta entisessä parisuhteessa Lähde: Heiskanen, Piispa (1998); Piispa, Heiskanen, Kääriäinen, Sirén (2006) 208 33a. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuneet väkivaltarikokset 2005 Rikosnimike Lkm % Pahoinpitely 532 59,3 Lievä pahoinpitely 294 34,0 Törkeä pahoinpitely 23 2,7 Tapon yritys 4 0,5 Murha 3 0,3 Pahoinpitelyn yritys 2 0,2 Tappo 2 0,2 Törkeän pahoinpitelyn yritys 2 0,2 Murhan yritys 1 0,1 Vapaudenriisto 1 0,1 864 100,0 Yhteensä Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu – Maahanmuuttajanaiset väkivallan uhrina (2007) 33b. Väkivaltarikoksen uhriksi joutuneen maahanmuuttajanaisen suhde epäiltyyn 2005 Suhde Lkm % Puoliso 261 30,2 21,6 Epäselvä 187 Tuttava 138 16,0 Tuntematon 108 12,5 7,9 Entinen puoliso 68 Muu 40 4,6 Isä 19 2,2 Naapuri 18 2,1 Asiakas 14 1,6 0,8 Äiti 8 Ei tiedossa 3 0,3 Yhteensä 864 100,0 Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu – Maahanmuuttajanaiset väkivallan uhrina (2007) 209 34. Vastakkaisen sukupuolen taholta kahden viime vuoden aikana koettu seksuaalinen häirintä sukupuolen mukaan 2008, % 5% Kaksimielisiä vitsejä 25 % 7% Asiattomia huomautuksia 21 % 6% Fyysistä lähentelyä 15 % 6% Seksin ehdotuksia 11 % 0% 5% 10 % 15 % Miehet 20 % Naiset Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö - Tasa-arvobarometri 2008 210 25 % 30 % HYVINVOINTI JA ELINOLOT 35. Elinajanodote naisilla ja miehillä 1997−2008 90 85 80 75 70 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Naiset 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Miehet Lähde:Tilastokeskus - Väestötilastot 36. Työikäisten (15−64) naisten ja miesten yleisimmät kuolinsyyt 2008, lkm Naiset Miehet Alkoholisyyt Alkoholisyyt 387 Rintasyöpä 304 Tapaturmat Sepelvaltiomotauti 228 Sepelvaltimotauti 213 Itsemurhat 190 Keuhkosyöpä 186 1388 1194 Tapaturmat 901 Itsemurhat Aivoverisuonisairaudet Keuhkosyöpä 200 396 Aivoverenkierron sairaus 142 0 677 400 600 322 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lähde:Tilastokeskus - Kuolemansyytilastot 211 LIITE 2 TASA-ARVOSELONTEKOA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 25.3.2009–15.9.2010 PuheenjohtajaHelenaRanta,professori,Helsinginyliopisto Jäsenet: TanjaAuvinen,pääsihteeri,NaisjärjestötYhteistyössä-Kvinnoorganisationer iSamarbeteNYTKISry NiklasBruun,professori,Helsinginyliopisto HelenaEwalds,kehittämispäällikkö,Terveydenjahyvinvoinninlaitos RitvaJakku-Sihvonen,johtaja,Opetushallitus ArtoJokinen,tutkija,Tampereenyliopisto KevätNousiainen,professori,Helsinginyliopisto JukkaLehtonen,tutkija,Helsinginyliopisto Anna-MaijaLehto,kehittämispäällikkö,Tilastokeskus TimoMakkonen,ylitarkastaja,Sisäasiaiministeriö AnttiNärhinen,ylitarkastaja,työ-jaelinkeinoministeriö RiittaSäntti,neuvottelevavirkamies,sosiaali-jaterveysministeriö AsiantuntijaCarlHaglund,valtiosihteeri,opetusministeriö AsiantuntijaMartinaHarms-Aalto,erityisavustaja,opetusministeriö AsiantuntijaLeilaMélart,filosofianmaisteri AsiantuntijaPirkkoMäkinen,tasa-arvovaltuutettu,sosiaali-jaterveysministeriö AsiantuntijaHanneleVarsa,pääsihteeri,Tasa-arvoasiainneuvottelukunta AsiantuntijaTarjaHeinilä-Hannikainen,johtaja,sosiaali-jaterveysministeriö AsiantuntijaRiittaMartikainen,tasa-arvoneuvos,sosiaali-jaterveysministeriö YlitarkastajaTimoMakkosenpyydettyäeroatyöryhmänjäsenyydestähänen tilalleennimitettiin23.10.2009ylitarkastajaPanuArtemjeffsisäasiainministeriöstä.ValtiosihteeriCarlHaglundinsiirryttyätoisiintehtäviinhänentilalleen nimitettiinasiantuntijaksi6.8.2009valtiosihteeriMarcusRantalaopetus-ja kulttuuriministeriöstä.ErityisavustajaMartinaHarms-Aallonsiirryttyätoisiin tehtäviinhänentilalleennimitettiinasiantuntijaksi7.12.2009erityisavustaja SusannaKorpivaaraopetus-jakulttuuriministeriöstä. 212 LIITE 3 TASA-ARVOSELONTEKOA VARTEN TEETETYT TAUSTASELVITYKSET KristiinaBrunila:Sukupuoltentasa-arvokorkeakoulutuksessajatutkimuksessa(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:51) AnneMariaHollijaMarjoRantala:Tasa-arvoviranomaisteninstitutionaalinenasema(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:54) RaijaJulkunen:Työelämäntasa-arvopolitiikka(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:53) HeliKuusi,RitvaJakku-SihvonenjaMarikaKoramo:Koulutusjasukupuoltentasa-arvo(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:52) Johanna Lammi-Taskula, Minna Salmi ja Sanna Parrukoski: Työ, perhe ja tasa-arvo(Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:55) TainaRiski:Naisiinkohdistuvaväkivaltajatasa-arvopolitiikka(Sosiaali-ja terveysministeriönselvityksiä2009:50) 213 214
© Copyright 2024