Mussalon opetussuunnitelma1112
Mussalon koulun opetussuunnitelma 2 1. MUSSALON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ______________________4 2.1 KOULUN ARVOPERUSTA ________________________________________________________ 6 2.2 KOULUN PAINOPISTEALUEET __________________________________________________ 7 2.3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS ____________________________________________________ 7 2.4 MUSSALON KOULUN KASVATUSTAVOITTEET ___________________________________ 8 2.5 TUNTIJAKO ___________________________________________________________________ 11 2.5.1 YLEISOPETUS ________________________________________________________________ 11 2.5.2 PIENRYHMÄOPETUS _________________________________________________________ 13 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN __________________________________15 3.1 OPPIMISKÄSITYS ______________________________________________________________ 15 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖN FYYSINEN KUVAUS ____________________________________ 15 3.3 TYÖTAVAT ____________________________________________________________________ 16 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI ______________________________________16 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ______________________________________ 16 4.2 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN __________________________________________ 17 4.3 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ____________________________________________ 18 4.4 OPPILASHUOLLON JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN _______ 18 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ___________19 5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS _______________________________________________ 19 5.3 PIENRYHMÄOPETUS ___________________________________________________________ 21 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT _______22 A. IHMISENÄ KASVAMINEN _______________________________________________________ 22 B. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS ______________________________ 22 C. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO ____________________________________________________ 24 D. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS _________________________________ 24 F. TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN _______________________________ 27 G. LIIKENNEKASVATUS MUSSALON KOULUSSA ___________________________________ 27 H. TEKNOLOGIA JA IHMINEN _____________________________________________________ 28 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS __________________________________29 7.2 VIERAAT KIELET ______________________________________________41 7.3 MATEMATIIKKA _______________________________________________53 7.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO________________________________65 7.5 BIOLOGIA JA MAANTIETO ______________________________________72 7.6 FYSIIKKA JA KEMIA ____________________________________________77 3 7.7 USKONTO _____________________________________________________79 7.8 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ______________________________________86 7.9 HISTORIA _____________________________________________________90 7.11 KUVATAIDE __________________________________________________99 7.12 KÄSITYÖ ____________________________________________________107 7.13 LIIKUNTA ___________________________________________________119 8. OPPILAAN ARVIOINTI __________________________________________128 4 1. MUSSALON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA TARKOITUS Opetussuunnitelma muodostaa koulutyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin keskeisimmän perustan. Opetushallituksen antamat Opetussuunnitelman perusteet on pohja, jota tulkiten, muokaten ja täydentäen on laadittu Mussalon koulun opetustyötä kuvaava, kehittävä ja käytännön opetustyötä ohjaava opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tehtiin yhteistyötä vanhempien kanssa kartoittamalla esim. tulevaisuudenkuvia sekä valmiuksia, joita koulun tulisi opettaa. Opetussuunnitelmaa on täydennetty merkittävästi 2009, kun Mussalon kouluun liittyi kahdeksan pienryhmää, joissa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta. Pienryhmäopetuksen tukena ovat tämän opetussuunnitelman lisäksi vanhat Hiidenkirnun koulun ja Opintien koulun erityisopetussuunnitelmat. Millaisia valmiuksia koulun tulisi opettaa? Opettajat: kielitaito hyvät tavat suvaitsevaisuus terveydestä huolehtiminen oma arvostelukyky ahkeruus yhteistyötaidot vastuukantoa omasta työstä toisista välittämistä sosiaalisia taitoja perinteet työn arvostus ongelmanratkaisutaitoja tiedon hakua / soveltamista yrittäjähenkisyyttä pitkäpinnaisuutta / sinnikkyyttä kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin hyvä fyysinen kunto itsenäisen opiskelun taidot painotus kasvatukseen tietotekniikan opetus vankat perustiedot ja taidot esiintymis- ja sosiaalisia taitoja nykyteknologian hyödyntäminen eväitä yhteiskunnan rutiineihin 5 perusvalmiudet painotetusti Vanhemmat: suvaitsevaisuus perustaidot: lukeminen, laskeminen, yleissivistys kansainvälisyyttä: kielet, maantieto, kansallisuuksiin tutustuminen uusinta tietotekniikkaa opetuksessa perinteet kunniaan turvallisuuden tunteen tukemista vaaroista kertomista: huumeet tukea hyväksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa sosiaalisuus kaunis käytös ekologinen näkökulma: syy - seuraus tasapuolisuutta luonnon ja luonnonvarojen kunnioittaminen kielitaito itsetuntoa korostettava ryhmätyö kunniaan sosiaaliset taidot käden taitojen korostaminen kansallisten kulttuureiden erot tulisi ottaa rikkautena tavoitteena itsenäinen, toiset huomioonottava, eteenpäin pyrkivä, itseään ja toisia arvostava kansalainen perusopetukseen tulee keskittyä kielelliset valmiudet faktojen löytäminen lööpeistä huumevalistus tiimityöskentely hyvät tavat, toisten huomioiminen, kohteliaisuus, ystävällisyys vievät pitkälle TEHTÄVÄ Mussalon koulu antaa yleissivistävää peruskoulutusta ja kehittää oppilaitten opiskeluvalmiuksia. 6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 KOULUN ARVOPERUSTA Koulun arvoperusta perustuu Opetussuunnitelmien perusteissa mainittuihin sekä vanhempien ja koulun henkilökunnan tärkeiksi kokemiin arvoihin ja arvioon tulevaisuudesta. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Suhteessa itseen pyritään kehittämään myönteistä ja luottavaista perusasennoitumista elämään. Terveen itsetunnon kehittäminen on keskeistä. Suhteessa toisiin korostetaan suvaitsevaisuutta ja toisten huomioonottamista. Suhteessa työhön korostetaan omaa vastuuta työn suunnittelussa ja työn laadussa. Suhteessa yhteiskuntaan koulun tulee olla joustava ja perinteitä kunnioittava. Suhteessa uskontoon pyritään antamaan perustiedot omasta uskonnosta ja eväitä oman, eettisesti vastuullisen elämänkatsomuksen luomiseksi. Kasvatetaan vieraitten uskontojen ymmärtämiseen. Suhteessa kulttuuriin lähtökohtana on oman paikallisen ja kansallisen kulttuurin ymmärtäminen. Kasvatetaan vieraitten kulttuurien ymmärtämiseen, kansainvälisyyteen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suhteessa luontoon korostetaan vastuuta luonnosta, sen suojelusta ja säilyttämisestä. Suhteessa mediaan painotetaan valikoivuutta ja kriittisyyttä. Tältä pohjalta Oppilas on tasa-arvoinen yksilöllinen tehtäessä yhteisön jäsen Käytännössä tämä merkitsee, että Oppilaan yksilöllinen suorituskyky otetaan huomioon. Tarvittaessa hänelle tehdään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilasta kohdellaan ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti ja hänen kanssaan keskustellaan häntä itseään koskevista asioista 7 Hänelle osoitetaan luottamusta tehtävillä, jotka vaikuttavat suotuisasti hänen itsetuntoonsa. Koulu on yhteisö turvallinen yhteisin pelisäännöin toimiva kestävään kehitykseen pyrkivä työtään kehittävä Käytännössä tämä merkitsee, että Oppilas on yhteisön jäsen, jonka on opittava ottamaan huomioon myös muut yhteisön jäsenet. Oppilaan henkinen ja fyysinen turvallisuus taataan yhteisillä säännöillä. Koulu on yhteisö, jonka jäsenet toimivat erilaisuutta suvaiten ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Koulun toimintaan kuuluu jatkuva työn kehittäminen. Perhe on kasvattaja yhteistyökumppani Käytännössä tämä merkitsee, että Perhe on lapsen pääasiallinen kasvattaja ja koulun tärkein yhteistyökumppani lastaan koskevissa asioissa. 2.2 KOULUN PAINOPISTEALUEET laadukas perusopetus liikunnallisuutta painottava opetus kirjallisuuden opetus tietotekniikan hyödyntäminen ja opetus suvaitsevaisuuskasvatus 2.3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS Tukea oppilaan kasvua ihmisenä sekä kasvattaa itsenäisiä, omaa työtään arvostavia, ympäristön muutoksiin sopeutuvia oppilaita. Pienryhmäopetuksen tehtävänä on erityislasten kasvatus- ja opetustehtävän toteuttaminen yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa siten, että 1. Oppilaasta kasvaa omien edellytystensä mukaisesti omatoiminen itsenäinen tasapainoinen hyvän itsetunnon omaava 8 sosiaalinen nuori 2. Oppilaalla on yksilölliset taidot huomioiden peruskouluopinnot suoritettuaan kelpoisuus/mahdollisuus jatko-opintoihin ammattiin ja työntekoon tai muuhun mielekkääseen työtoimintaan itsenäiseen tai tuettuun asumiseen mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan 2.4 MUSSALON KOULUN KASVATUSTAVOITTEET Tavoitteena on, että siirtyessään Mussalon koulusta seuraavalle asteelle oppilas on: hyvätapainen työstään ja ympäristöstään vastuuta kantava hyvän itsetunnon omaava terveydestään huolehtiva suvaitsevainen ja yhteistyökykyinen OMINAISUUS MITÄ SE ON? MITEN SE NÄKYY KOULUSSA/KOTONA? Hyvätapainen * osaa ilmaista itseään oppilas osaa puhua ja ilmaista mielipiteensä kohteliaasti loukkaamatta toista oppilas tietää, että nuorempi tervehtii osaa puhutella vanhempia ihmisiä kunnioittavasti * osaa tervehtiä * hallitsee kultaiset sanat käyttää luontevasti sanoja "ole hyvä", "kiitos", "anteeksi" * kielenkäyttö keskustelee ongelmista, ei huuda, kiroile, tiuski * ei tappele ratkaisee riidat puhumalla, ei väkivallalla * on avulias auttaa pyytämättä/pyydettäessä, avaa oven, nostaa pudonneen esineen * osaa käyttäytyä juhlissa antaa arvon toisten esityksille, osallistuu aktiivisesti juhlaan * osaa käyttäytyä ruokalassa käyttää oikein ruokailuvälineitä, keskustelee ruokailun aikana hillitysti, maistaa tarjottuja ruokia, ei jätä 9 ruokaa, huolehtii astiansa niille osoitettuihin paikkoihin Vastuuntuntoinen * huolehtii tehtävistään huolehtii omista kotitehtävistään, tuntitehtävistään, järjestäjän tehtävistä, työskentelee ilman valvontaa esim. kirjastossa * huolehtii yhteisestä omaisuudesta huolehtii koulun työvälineistä ja tilojen siisteydestä * huolehtii ympäristöstään ei roskaa, ei sotke, ei saastuta * kantaa vastuuta luokan työrauhasta ja ilmapiiristä Hyvän itsetunnon * kestää joukon painostuksen omaava pystyy tekemään omia valintoja, kieltäytymään vääräksi ymmärtämästään käytöksestä * ilmaisee rohkeasti mielipiteensä osallistuu keskusteluihin, uskaltaa olla eri mieltä kuin enemmistö, arvostaa omaa ja muiden mielipidettä * uskaltaa kohdata vaikeita asioita haasteina yrittää ratkaista vaikeitakin tehtäviä, kannustaa itseään ja muita yrittämään, yrittää oppia hallitsemaan pelkojaan * kykenee arvioimaan itseään realistisesti ei ali- tai yliarvioi suorituksiaan, kestää kritiikkiä, ei korosta itseään toisia masentavasti * pyrkii voittamaan kateuden ja osaa hävitä, pyrkii iloitsemaan toisen menestyksestä kestämään pettymyksen kestää tilanteet, joissa itse ei saa olla ensimmäisenä tai tunteet parhaassa osassa Terveydestään huolehtiva * pukeutuu säätilaan sopivasti kylmällä ilmalla päähine * nukkuu riittävästi * hoitaa hygieniansa liikuntatunnilla varusteet mukana, peseytyy liikuntatunnin 10 jälkeen, hampaat puhtaat, pesee kädet ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen Suvaitsevainen * syö terveellisesti maistaa kaikkea, syö riittävästi ruokaa * valitsee sopivia harrastuksia koulussa valistusta esitellään ja ohjataan eri harrastuksiin * hyväksyy erilaisuuden hyväksyy muut ihmiset rotuun, kansallisuuteen, sukupuoleen, ikään, asemaan, älykkyyteen, terveyteen, ulkonäköön katsomatta * arvostaa muita kohtelee erilaisia ihmisiä ystävällisesti ja kunnoittaen, ei syrji, kiusaa tai nimittele arvostaa sellaisiakin tapoja, joita ei tunne tai ymmärtää * hyväksyy eriävän mielipiteen ei vaadi muita käyttäytymään ja ajattelemaan samoin kuin itse * näkee erilaisuuden rikkautena kiinnostuu maailman ja ihmisten erilaisuudesta, haluaa oppia heiltä ja heistä * omaksuu demokratian, tasaarvoisuuden ja kansainvälisyyden perusteet 11 2.5 TUNTIJAKO 2.5.1 YLEISOPETUS 12 Oppiaine Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto 1. lk 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yhteensä minimi lisäys 7 7 1 5 2 5 2 5 2 5 2 3 3 3 3 3 2 43 17 42 16 1 1 4 2 4 2 2 3 2 2 3 2 2 4 3 6 32 32 6 32 31 1 1 1 3 1,6 1 2 2 1 1 3 11 10 11 10 29 + 18 + 12 = 59 56 3 2 13 3 2 Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi 3 2 4 2 4 3 1 1 2 1 1 2 2 1 2 0,4 1 2 1-2 1-2 2 2 2 2 1 Kuvataide 1-2 1-2 2 2 2 2 2 Käsityö 1-2 1-2 2 2 2 2 3 Liikunta 2 2 2 2 3 3 2 7 6 Musiikki Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 h yht. Kotitalous Oppilaanohjaus Painotetut aineet 3 0,6 2 2 0,4 7 1 6 3 2 13 Koulukohtainen painotus Ku En Ku Mu Ai BG Yhteensä 20 20 23 23 26 26 30 30 30 228 222 2 2 2 2 2 2 12 12 Vapaaehtoinen A2-kieli 3 6 13 2.5.2 PIENRYHMÄOPETUS Lähtökohtaisesti oppilaan tuntimäärät noudattavat Kotkan kaupungin tuntijakoa. Lopullisesti tuntijaosta määrätään kuitenkin oppilaan HOJKS:ssa. Jos oppilas ei opiskele B-kieltä, tunnit sijoitetaan It:aan ja taito-ja taideaineisiin. A-kielestä mahdollisesti vapautuvat tunnit sijoitetaan ensisijaisesti äidinkieleen ja toissijaisesti taito-ja taideaineisiin. Jos oppilaan kannalta on tarpeen laskea BG, FK ja/tai HY (tai muita) viikkotuntimääriä 7.-9.lk:lla, siirretään tunnit ensisijaisesti taito- ja taideaineisiin tai kodinhoitoon. Bg/Ge, fy/ke ja historian (sekä 7.-9. luokilla terveystiedon) opiskelu tapahtuu oppiainekokonaisuuksittain. 8.-9. luokkien valinnaistunnit sijoitetaan informaatioteknologiaan, kodinhoitoon ja käsityöhön. Osa oppilaista opiskelee toiminta-alueittain. Heidän kokonaistuntimääränsä noudattaa ko. luokka-asteelle määriteltyä tuntimäärää. 14 Esimerkki pienryhmässä opiskelevan oppilaan tuntijaosta. 8.-9.-luokkien valinnaisaineet on taulukossa sijoitettu it:aan, kodinhoitoon ja käsityöhön. Esimerkin oppilas ei opiskele toiminta-alueittain ja päätökset tuntijaosta on tehty HOJKS:ssa. Oppiaine Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Historia ja yhteiskuntaoppi Ympäristö ja luonnontieto Uskonto Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 1.lk 7 2.lk 7 3.lk 5 0 4.lk 5 0 3 3 4 4 5.lk 8 0 6.lk 8 0 4 4 2 1 0 1 3 Taito- ja taide-aineiden minimit 1-4lk 26h, 5-6lk 18h lisäykset*) 3 3 1 1 0 1 4 4 *) **) 8.lk 4 1 0 3 2 1 0,5 1 9.lk 4 1 0 4 2 0,5 0,5 1 3 1 2 1 1 2 1 2 1 1 2 2 2 2 2 3 1 2 2 2 3 1 2 2 2 3 2 2 2 2 3 MU MU MU, KU MU, KU MU, KU, LI MU, KU, LI Kotitalous Oppilaanohjaus Kodinh. It Valinnaiset aineet Koulukohtainen painotus**) Yhteensä 7.lk 4 1 0 3 2 1 0,5 1 YLT YLT YLT YLT AI AI 20 20 23 23 26 26 1 1 2 6 2 1 1 2 6 2 1 1 2 5 2 3 0,5 3 0,5 1 1 30 yhteensä minimi 42 52 16 3 6 0 32 32 33 11 lisäys 31 10 41 11 30+18+ 32 =80 56 3 1 9 2 3 2 1 1 (7) 1 1 (6) 3 3 (13) 13 30 30 228 222 Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen. 6 15 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖN FYYSINEN KUVAUS Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opetuksen ja kasvatuksen kannalta tarkoituksen mukaisia tiloja ja välineitä. Oppimisympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti miellyttävä. Koulu rakennettu 1987 - 2009 25 perusluokkaa, joista 8 pienryhmillä kuvaamataitoluokka musiikkiluokka TN ja TS tilat kotitalous- / kodinhoitoluokka pieni liikuntasalo ap/ip tilat kirjasto atk-luokka jakelukeittiö piha-alue leikkitelineineen lähiympäristössä lähes luonnontilaista metsää ja pientaloasutusta mahdollisuus tietoverkkojen käyttöön 16 Urheiluhalli rakennettu 1992 voimistelusali kuntosali volttimonttu ilma-aserata 3.3 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan osaltaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös koulutyössä.. Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia ja tukea oppilaan kasvua kouluyhteisön 17 jäseneksi. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto tarvittaessa auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti opetuksen nivelvaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulun yhteistyö kotien kanssa koulutulokkaitten sisäänkirjoittautuminen helmikuussa koulutulokkaitten ja heidän huoltajien päivä huhtikuussa vanhempainvartit /tavoitekeskustelut vanhempainillat luokkatoimikunnat kotitiedote syyskuussa koulun lehti toukokuussa kevättöiden näyttely koulun juhlat retket / leirikoulut lisäksi oppilaan huoltaja saa monipuolista tietoa oppilaan edistymisestä: välitodistuksesta lukuvuositodistuksesta oppilaan itsearviointina reissuvihkon välityksellä koulun tilaisuuksissa vanhemmilta tiedustellaan odotuksia ja mielipiteitä erityisellä kaavakkeella 4.2 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN kerhotyö täydentää ja syventää koulun kasvatus- ja opetustoimintaa. koulu järjestää tällä hetkellä poikien liikuntakerhon sekä pienryhmien liikuntakerhon Mussalon koulu ja Langinkosken seurakunta toteuttavat yhteistoimintaa kerhotoiminnan järjestämisessä: sählykerho koulun liikuntahallissa vetäjänä seurakunnan nuorisotyöntekijä 18 yleisopetuksen iltapäiväkerhotoiminta seurakunnan tiloissa ja 4H-iltapäiväkerho vanhalla koululla 4.3 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät ja yksilöllinen ohjaus. Koulun tuntikehyksestä varataan riittävä tuntimäärä tukiopetukseen (6-8 h / vko). Opettajille jaetaan kiintiö syys- ja kevätlukukaudelle. 4.4 OPPILASHUOLLON JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä noudattaen. Mussalon koulussa toimii kaksi oppilashuoltoryhmää. Yleisopetuksen oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Pienryhmien oppilashuoltoryhmän muodostavat apulasirehtori, koulukuraattori, vammaispalvelun työntekijä sekä terveydenhoitaja. Tarvittaessa mukana on myös maahanmuuttajakuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa hankitaan palveluja koululaitoksen organisaation ulkopuolelta. 19 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilaalle, joka kuuluu erityisen tuen piiriin tai jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, tulee antaa tukiopetusta. Opetussuunnitelmassa määrätään tukiopetuksen järjestämisestä. Jos tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan tarvittaessa 29 §:ssä mainittu oppimissuunnitelma. Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, että osa-aikainen erityisopetus ei riitä, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikainen erityisopetus Mussalon koulussa Tavoitteena on auttaa lasta, jolla on tilapäinen, pitkäaikainen tai pysyväisluonteinen oppimishäiriö, niin että hän voisi omien oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa peruskoulun yleiset tavoitteet ja pysyä perusopetusryhmän jäsenenä. Erityisopetuksella pyritään ennaltaehkäisemään tai korjaamaan lapsen häiriö, lukemaan luokkaopetusta ja huolehtimaan lapsen kokonaiskuntoutuksesta. Opetus edellyttää tiivistä yhteisyötä opettajien, huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 20 OPETUSMUOTOJA JA TOIMINTATAPOJA YKSILÖOPETUS lapsi työskentelee erityisopetustilassa yhdessä erityisopettajan kanssa (Puheopetus yleensä) PIENRYHMÄOPETUS (yleisopetus) 2-3 lapsen ryhmä työskentelee väliaikaisesti erityisopettajan johdolla SAMANAIKAISOPETUS erityisopettaja työskentelee luokkatilanteessa yhteistyössä luokanopettajan kanssa Ensimmäisten kouluviikkojen aikana erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhdessä kartoituksen koulutulokkaiden oppimisedellytyksistä. Valmiuksien arvioinnilla sekä esikoulusta saatujen tietojen perusteella pyritään löytämään ne lapset, joille mahdollisesti tulee oppimisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukitoimenpiteitä. Erityisopettaja arvioi mm: auditiivista ja visuaalista havaintokykyä muistia ja avaruudellista hahmottamista käsitteen muodostusta ja sanavarastoa lukukäsitteen hallintaa päättelyä ja loogista ajattelua karkea- ja hienomotoriikkaa lapsen olemusta ja työskentelyä. Lapsen kokonaispersoonasta halutaan saada mahdollisimman selkeä kuva. Tarvittaessa lapselle laaditaan yksilöllinen opetus- ja kuntoutusohjelma ja ohjataan mahdollisimman varhain tarkempiin tutkimuksiin. Erityisopettaja toimii luokanopettajan tukena ja osallistuu yhteisiin neuvotteluihin. Kielellinen kuntoutus aloitetaan välittömästi kartoituksen jälkeen. Opetusjakson pituus vaihtelee lapsen tarvitsemasta kuntoutuksesta riippuen. Opetustuokio pyritään järjestämään ainakin keran viikossa. Myöhemmin 1-3 luokkien aikana erityisopettajan ja luokanopettajan yhteisen arvioinnin perusteella valitaan oppilaat osa-aikaiseen erityisopetukseen. Valintojen tukena ovat lukuvuosittain pidettävät diagnostiset kokeet. Erityisopettaja selvittää vaikeuksien laatua ja syitä. Hän auttaa oppilaita perusvalmiuksien saavuttamisessa ja kiinnittää erityistä huomiota: motivaation säilyttämiseen, itsetunnon parantamiseen sekä myönteisten oppimisasenteiden vahvistamiseen. Oppilaalle, jolla on spesifejä oppimisvaikeuksia, pyritään antamaan yksilöllistä opetusta vielä ylemmilläkin luokilla ja huolehditaan tuen saamisesta myös yläasteella. 21 Erityisopetus on voimakasta vuorovaikutusta lapsen ja opettajan välillä. Opettaja tukee positiivisen ja realistisen minäkuvan muodostumista lapselle, terveen itsetunnon kasvamista ja lapsen oman ajattelun kehittymistä. 5.3 PIENRYHMÄOPETUS Koulumme kahdeksassa ns. harjaantumisopetusta antavassa pienryhmässä opiskelee lapsia ja nuoria, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Oppilailla on laaja-alaisia oppimisen ja ymmärtämisen vaikeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. hahmotusvaikeuksia, dysfaattisia piirteitä, liikuntarajoitteita, epilepsia, näön tai kuulon alennusta, autismi tai autistisia piirteitä. Siksi he tarvitsevat erityistä tukea oppimiseen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan. Vaikeuksistaan huolimatta he ovat ennen kaikkea lapsia ja nuoria, ihmisinä ja oppijoina yhtä arvokkaita kuin kuka tahansa muukin. Mussalon koulussa painotetaankin yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen, mutta silti yhteisön täysivaltainen jäsen. Oleellista on löytää jokaisen oppijan voimavarat ja saada ne esiin. Pienryhmäopetuksen tukena ovat tämän opetussuunnitelman lisäksi vanhat Hiidenkirnun koulun ja Opintien koulun erityisopetussuunnitelmat. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pienryhmien oppilaille järjestetään koulullamme aamu- ja iltapäivähoito sekä lomahoito. Osa pienryhmien oppilaista suorittaa 1-2-vuotista esiopetusta pienryhmissä. Esiopetuksessa toimitaan kotkan kaupungin esiopetussuunnitelman 2011 pohjalta. Pienryhmissä esiopetuksen tavoitteena on uuden, turvallisen ja innostavan oppimisympäristön tarjoaminen myönteisen minäkuvan vahvistaminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä omatoimisuuden harjoittelu päivittäisissä toiminnoissa sosiaalisten taitojen harjoittelu kommunikaatiotaitojen kehittäminen oppimisvalmiuksien kehittäminen kunkin oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten ja kehitystason mukaisesti Pienryhmissä toimitaan pienryhmäopetuksen menetelmiä ja toimintatapoja hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. jokaiselle lapselle laadittavaa HOJKS:aa, jossa tavoitteet yksilöllistetään, sekä esim. kuvien ja tukiviittomien käyttöä. 22 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT A. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja B. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen kanssakäymiseen ja kansainvälisyyteen. Kulttuuri-identiteetin tunnistaminen tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kasvua sekä auttaa itsensä mieltämistä sukupolvien ketjuun. Eri kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin tutustumisella luodaan pohjaa ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevuudelle, arvostamiselle ja luottamukselle sekä onnistuneelle yhteistyölle ja kansainvälisyydelle. TAVOITTEET Oppilas hahmottaa kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja ymmärtää niiden merkityksen yksilölle oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä sen kehittymistä 23 tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja oppii toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. KESKEISET SISÄLLÖT suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus oma kulttuuri ja sen kehitysprosessi eri elämän alueilla muita kulttuureita ja erilaisia tapoja tutustua niihin monikulttuurisuus Suomessa eri aikoina ihmisoikeudet ja suvaitsevuus kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuuri MUSSALON KOULUN TAPAKASVATUSOHJELMA Tapakasvatusohjelma perustuu Mussalon koulun kasvatustavoitteisiin. Hyviä tapoja harjoitellaan ja toteutetaan jokapäiväisessä koulutyössä. Tilaisuudet, joissa hyvät tavat ovat korostuneesti esillä: Itsenäisyyspäivän juhlaruokailu toteutetaan vuosittain kuudennen luokan oppilaat osallistuvat pöytien kattaukseen ja ruoan tarjoilemiseen tilaisuudessa harjoitellaan juhlakäyttäytymistä Hyvien tapojen teemaviikot yhteiset tavoitteet sovitaan ennen teemaviikkoja palautekeskustelu teemaviikkojen jälkeen Koulun yhteiset juhlat ja muut koulussa järjestettävät tapahtumat vuosittain koulussa järjestetään ainakin joulu- ja kevätjuhlat satunnaisesti koulussa vierailee teatteri-, orkesteri- ja muita ryhmiä harjoitellaan juhlakäyttäytymistä Koulun ulkopuolelle suuntautuvat vierailut esim. vierailut teattereissa, museoissa, kirjastoissa, kirkoissa, vanhempien työpaikoilla, urheilukilpailuissa jne. harjoitellaan käyttäytymistä julkisissa paikoissa ja julkisissa liikennevälineissä. ainakin kerran kuudessa vuodessa koulun joulu- tai kevätjuhlat järjestetään kirkossa Luokkaretket ja leirikoulut toteutetaan luokkakohtaisesti Päivänavaukset hyviä tapoja on mahdollista ottaa esille yhteisissä sekä luokan omissa päivänavauksissa 24 C. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaitoina painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia ja vertailla tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja tunnistamaan eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median teknisten välineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa median tarkoituksenmukainen käyttö, mediaviestien muodon ja sisällön erittelyä ja tulkintaa sekä esteettisten ja eettisten näkökulmien tarkastelua median vaikutukset, mediariippuvuus sekä verkkoetiikka viestintätaitojen harjoittelua ja median ilmaisuvälineiden käyttöä monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä teknisten välineiden käytön harjoittelua viestinnän ja median käsitteitä ja sanastoa. D. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää osallistumisessa ja vaikuttamisessa tarvittavia valmiuksia ja rohkaista toimimaan vastuullisesti ja omien arvojensa suuntaisesti. Koulun toimintatavat ja oppimiskulttuuri ovat keskeisiä tuettaessa lapsen kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kehittämällä sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja lisäämällä tietoa yritystoiminnasta luodaan perustaa myös omaehtoiselle yrittäjyydelle. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, erilaisten organisaatioiden ja elinkeinoelämän merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, palvelualttiutta sekä yhteisten asioiden hoitoa pitkäjänteistä toimintaa halutun päämäärän saavuttamiseksi perustietoja yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä ammattina arvioimaan omaa ja yhteiskunnan toimintaa. 25 KESKEISET SISÄLLÖT demokratian toimintatapoja sekä erilaisia vaikuttamiskanavia ja –keinoja verkostoituminen ja erilaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi muutosten ja epävarmuuden sekä ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä toiminnan seurausten arvioiminen ja vastuu yhteisten asioiden käsittelyssä E. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia luonnon elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä kehittää tulevaisuusajattelua. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä sekä ihmisten hyvinvoinnista kuuluu kaikille. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneita, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Tulevaisuusajattelulla ja aloitteellisuuden kehittämisellä on tärkeä osa kestävän kehityksen toteutumisessa. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun merkityksen monimuotoisen elämän jatkumiselle ja ihmisten hyvinvoinnille havaitsemaan ja ymmärtämään ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja ennakoimaan seurauksia tunnistamaan terveys- ja turvallisuusriskejä ja toimimaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi arvioimaan omaa käyttäytymistään ja kulutustaan sekä omaksumaan kestäviä toimintatapoja arvioimaan käytäntöjä eri elämänalueilla ja ottamaan rakentavasti kantaa muutostarpeisiin sekä toimimaan halutun tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteita elinympäristön hoidossa ja kehittämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä ympäristöarvot ja asenteet luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja sosiaalisen ympäristön tilaa ja kehityssuuntia kuvaavia indikaattoreita sekä talouden ekotehokkuutta ja kestävää kulutusta kuvaavia käsitteitä oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen omat valinnat, ympäristövastuu ja kestävä elämäntapa visioiden muodostaminen ja valinnat tulevaisuuden haltuunotossa koulun oma kestävän kehityksen ohjelma 26 toiminta omassa yhteisössä, paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla elinympäristön puolesta. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMINEN MUSSALON KOULUSSA Keskeiset osa-alueet: SÄÄSTÄMINEN paperin käytön tarkkailu: käsipyyhkeiden käyttö (ei luistinten kuivaamiseen) yksipuoliset monisteet suttupaperiksi monistamiseen A3 paperia mahdollisuuksien mukaan lattia-/ pöytärätit käyttöön jätemateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä ruokaa lautaselle sen verran kun aikoo syödä yhteisistä tavaroista huolehtiminen (esim. liikuntavarusteet, musiikkivälineet, kalusteet) KULUTUSVALINNAT energiaa säästävät koneet ja laitteet kierrätys (esim. sanomalehdet, kirjat, pakkausmateriaalit) ENERGIA / PÄÄSTÖT kävellen kouluun luokkien ilmastoinnit kohdalleen vierailu Mussalon tuulivoimalaan LUONNON- ELÄINSUOJELU lintujen talviruokinta (linnunpöntöt) vanha koulu jokamiehen oikeudet -> luontoretket pihapiirin kasvien tunnistaminen (koristekasvit, luonnonvaraiset kasvit) pihapiirin kasvien ja istutusten arvostaminen (esim. ei juosta pensaiden läpi, ei katkaista oksia) JÄTTEET lajittelu -> luokkiin selkeät ohjeet tiedollinen: vierailut esim. jätelaitokselle 5-6 lk / jätevedenpuhdistamo kaatopaikalle 27 AATTEELLINEN TYÖ / VALISTUS ympäristöjärjestöihin tutustuminen selkeitä jaksoja / teemoja YLTin tunneilla (tietoaines ja etiikka) asiantuntijoiden vierailut koululla TAPAHTUMIA / TEEMOJA Koulun pihan kevätsiivous Kierrätyspäivä (tarpeen tullen) Tuo kouluun tarpeettomia tai pieneksi jääneitä tavaroita ja vaihda toisten kanssa Luokkakohtaiset luontoretket F. TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. TAVOITTEET oppilas oppii ymmärtämään fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja edistämään niitä omassa elinympäristössään ehkäisemään väkivaltaa ja kiusaamista tunnistamaan ja välttämään vaaratilanteita vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä liikenteen turvalliset toimintatavat maalla ja vesillä vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä turvallinen ilmapiiri ja oma koulun terveyttä ja turvallisuutta edistävä ohjelma väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa, väkivallaton kommunikaatio, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikkuminen lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet G. LIIKENNEKASVATUS MUSSALON KOULUSSA 28 Liikennekasvatuksen tavoitteena on, että oppilas osaa turvallisesti toimia liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä sekä omaksuu liikennekäyttäytymisen kannalta oikeita asenteita. Opetuksessa painotetaan Mussalon aluetta ja sen liikenteen ongelmakohtia. Oppisisällöt: Keskeisimmät liikennemerkit ja -säännöt Turvallinen koulutie Poliisin suorittama liikennekasvatus Pyöräkoulu 2. luokalla Pyöräretket Harjoitellaan käytännössä liikkumista liikenteessä H. TEKNOLOGIA JA IHMINEN Aihekokonaisuuden opetuksessa ilmenee teknologian merkitys arkielämässämme ja ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta. Se tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ja arvioimaan teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristöön teknologian vastuulliseksi ja kriittiseksi käyttäjäksi tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä tutustuminen paikalliseen tuotantoelämään teknologian ja tietotekniikan kehityksen vaikutus eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon ja teknologian kehittämisen vuorovaikutusprosessi teknologian kehittäminen ja tuottaminen 29 teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvien eettisten, moraalisten, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymysten pohdinta tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ / valtakunnalliset perusteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kielija kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 1−2 Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. VUOSILUOKAT 3−5 30 Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon 31 oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia Tekstinymmärtäminen keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua 32 Puhuminen ja kuunteleminen Suullista ja ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalla parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideainaisiin integroituen. Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemista äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua (kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit liitteenä) harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytämisen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaantumista myös tietokoneen hiiren käyttöön ja tietokoneella piirtämiseen ja kirjoittamiseen oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa. Kirjallisuus Monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön harjoittelua 33 VUOSILUOKAT 6−9 Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista 34 saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asiaja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja tilanteisiin omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua 35 kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista KESKEISET SISÄLLÖT Alkuopetus Keskeiset tavoitteet: Sujuva mekaaninen lukutaito Luetun tekstin sisällön ymmärtäminen Lyhyiden lauseiden kirjoittaminen pienaakkosilla (1.lk) ja oman tekstin tuottaminen tyyppikirjaimilla (2.lk) Kuuntelutilanteisiin keskittyminen Rohkeus selkeään ja kuuluvaan puheilmaisuun 36 Luokkakohtaiset TAVOITTEET: LUKEMINEN 1.lk * kirjain-äänne-vastaavuus * tavu * sana * lause * lyhyt tarina 2.lk * lukutaidon sujuvuuden kasvu * luetun sisällön ymmärtäminen * erilaisiin teksteihin tutustuminen * kokonaisen kirjan lukeminen KIRJOITTAMINEN * pienaakkoset (rinnalla suuraakkoset) * tavu * sana * lause * omat lyhyet tarinat * tyyppikirjaimet opettajan harkinnan mukaan * tyyppikirjaimet * selkeä käsiala * oman tekstin tuottaminen KUUNTELEMINEN * keskittyminen kuuntelutilanteisiin * kohtelias kuunteleminen * toimiminen kuullun ohjeen mukaan PUHUMINEN * kuuluva ja selkeä puheääni * rohkeus omien ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen * erilaisten puhetilanteiden harjoittaminen KIELENTUNTEMUS * äänne, kirjain tavu, sana, lause * alustavasti seuraavat: isot välimerkit äänne yhdyssanat vastakohdat synonyymit erisnimet aakkosjärjestys KIRJALLISUUS * kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuuntelemalla * huomioidaan merkkipäivät Kivi, Agrigola,Runeberg Kalevala KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä 37 osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä KIELENTUNTEMUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA-ASTEITTAIN Mussalon koulu 3. LUOKKA aakkosjärjestys ja aakkostaminen vokaalit ja konsonantit synonyymit ja vastakohdat sanaluokat: substantiivi, verbi, adjektiivi lauseen käsite, lopetusmerkit yleis- ja erisnimi pilkku luettelossa yhdyssanan käsite, nominatiivialkuiset yhdyssanat 4. LUOKKA sanaluokat: substantiivi, verbi, adjektiivi; pronomini ja partikkeli alustavasti 38 verbin taivutus persoonamuodoissa, erityisesti yks. 3. pers. tunnistaminen päälause ja sivulause pilkun käyttö kun päälause on ennen sivulausetta vuorosanojen kirjoittaminen vuorosanaviivaa käyttäen yhdyssanoista myös genetiivialkuiset ja joitakin erikoistapauksia kappalejako 5. LUOKKA sanaluokkien syventäminen: pronomini ja partikkeliryhmät verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa adjektiivien vertailumuodot lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti päälause ja eri sivulausetyypit lausepilkku vuorosanojen merkitseminen lainausmerkein ja vuorosanaviivan avulla yleis- ja erisnimet syventäen myös erikoistapauksiin yhdyssanat, yhdysmerkin käyttö 6. LUOKKA sanaluokkien kertaus verbin aikamuodot syventäen aktiivi ja passiivi nominien sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, paikallissijat (erittelemättä) lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti, objekti sivu- ja päälause oikeinkirjoituksen vahvistaminen ja syventäminen KIRJALLINEN JA SUULLINEN ESITYS Oppilaita ohjataan ikätasoaan vastaaviin, monipuolisiin luoviin harjoituksiin, joissa korostetaan omaa ajattelua, ilmaisun iloa ja yksilöllisyyttä. Juhlat ovat tärkeä suullisen ilmaisun kanava. KIRJALLISUUS Kirjallisuuden opetus ja lukeminen on eräs koulumme painopistealueista. Kirjallisuuden opetuksen tarkoituksena on synnyttää oppilaissa kiinnostus ja into lukemiseen. Oppilaita ohjataan lukemaan paljon ja monipuolisesti ikätasolleen sopivaa kirjallisuutta. Oppilaita kannustetaan ja autetaan suorittamaan luokkatasolleen kuuluvia, vapaaehtoisia kirjadiplomeja. 39 ARVIOINTI Äidinkielen arvosanaa annettaessa pyritään ottamaan huomioon oppiaineen eri osaalueet mahdollisimman tasapuolisesti. Hyvään arvosanaan oikeinkirjoituksessa (8) vaadittavat taidot luokka-asteittain: 3. luokka Oppilas osaa lausejaon tehden siinä vain satunnaisia virheitä ison kirjaimen erisnimissä yhdyssanojen muodostamisen perusteet luettelopilkun 4. luokka Oppilas osaa edellä mainittujen asioiden lisäksi kirjoittaa rakenteeltaan oikeita lauseita lausejaon lähes virheettä hyvin yhdyssanojen muodostamisen perusasiat ison ja pienen kirjaimen käytön erikoistapauksia lukuun ottamatta hyvin verbin taivutuksen merkitä vuorosanat lähes virheettä kirjoittaa selkeää käsialaa 5. luokka Oppilas osaa edellä mainittujen asioiden lisäksi lausejaon ja -rakenteen erittäin hyvin käyttää pilkkua sivulauseen edessä monia ison ja pienen kirjaimen erikoistapauksia muodostaa yhdyssanat hyvin käyttää sekä vuorosanaviivaa että lainausmerkkejä hyvin käyttää vaihtelevia lauserakenteita tehdä kappalejaot melko hyvin 6. luokka Oppilas osaa edellä mainittujen asioiden lisäksi lausejaon ja -rakenteet virheettä lause- ja luettelopilkun käytön lähes virheettä vuorosanojen kirjoittamisen molemmilla tavoilla lähes virheettä muodostaa kaikenlaiset yhdyssanat hyvin käyttää isoa ja pientä kirjainta lähes virheettä kaikissa tapauksissa tehdä kappalejaot 40 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa 41 on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 7.2 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 1−2 Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista. TAVOITTEET Oppilas tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa. 42 KESKEISET SISÄLLÖT jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa VUOSILUOKAT 3−6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot 43 asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Muut kielet Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. . 2. luokka /Mussalo . Täysin kirjaton kausi kestää syyslomaan asti. Opitaan kuvien, piirtämisen, leikkien ja laulujen avulla, piirretään ja kirjoitetaan vihkoihin, parikeskusteluja mallien mukaan. 44 tervehtiminen ja hyvästely keskustelua englannin kielestä: missä näkee/kuulee, missä puhutaan äidinkielenä, miksi opiskellaan, miten eroaa suomen kielestä jne. oman nimen ilmoittaminen ja toisen kysyminen eläinten nimiä kysymys ”have you got” numero 1-10 iän ilmaiseminen ja kysyminen värejä, kysymykset ”what colour” ja ”do you like” lasten elämään liittyviä esineitä: leluja, koulutavaroita ym. ruokia ja juomia tarjoaminen, ottaminen ja antaminen, kysymys ”can I have” soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien erottelua ja tuottamista th-äänne ”kovat” p-, t- ja k-äänteet avoimet a- ja o-äänteet nouseva intonaatio yes/no-kysymyksissä rytmiharjoituksia Syysloman jälkeen otetaan käyttöön työskentelykirjat (tällä hetkellä YES Beginnings), joita käytetään soveltuvin osin. Suullisen jakson aihepiirit kertautuvat, niiden lisäksi kuvaillaan asioita ja tunteita opitaan kaupungin paikkoja ja liikennevälineitä, kysymys/vastaus ”Where are you going” kysymys ”Where is the cat?” ja prepositiot IN, ON ja UNDER taloon ja asumiseen liittyviä sanoja kellonajoista tasatunnit perheeseen ja sukuun liittyviä sanoja alustavasti yksikön persoonapronominit ja olla-verbin taivutus viikonpäivät ja säätiloja Toisella luokalla aloitettava englanti tarjoaa mahdollisuuden pehmeään laskuun kielenopintoihin. Tutustutaan uusiin äänteisiin ja englannin kielen rytmiin ja intonaatioon, esitellään runsaasti sanastoa ikätasoa kiinnostavista aiheista ja tarjotaan mahdollisuus myönteisen minäkuvan syntymiseen kielenoppijana mahdollisimman stressittömässä ympäristössä. Tärkeinä opetustapoina ovat kuvat, piirtäminen, laulut, leikit, pelit ja pikku esitykset. Kokeita ei kakkosluokalla pidetä. 3. luokka Keskeiset aihepiirit itsestä kertominen perhe, lemmikit kotiin ja kouluun liittyvää sanastoa alustavasti harrastukset numerot 1-100, värit, viikonpäivät ruoka, kaupassa asiointi kehonosat 45 satuja loruja ja runsaasti lauluja Keskeiset rakenteet suomen kielelle vieraat äänteet äännemerkit persoona- ja possessiivipronominien yksikkö s-päätteinen monikko be- ja have-verbit yksikössä kestopreesens alustavasti can-apuverbi yks. 1. pers käskyt ja kiellot prepositioista in, on, under ja behind Kolmannella luokalla panostetaan lukemisen oppimiseen. Käytetään paljon sekä sanaston että tekstin toistoa, kuoro-, ryhmä- ja parilukua ja opetellaan äännemerkkejä. Kappaleet sopivat hyvin näyteltäviksi. Tärkeintä on luoda kannustavia oppimis- ja harjoittelutilanteita ja oppia oikeita työtapoja. Kappaleiden sanastoa harjoitellaan runsaasti yhdessä ennen läksyksi antamista. Varsinkaan alkuvuodesta ei vaadita kaikilta läksyn tekstin lukemista ja sanatarkkaa ymmärtämistä. Liikaa testaamista vältetään. 4. luokka Keskeiset aihepiirit itsestä kertominen toiselta kysyminen harrastukset numerot 1-1000, viikonpäivät, kuukaudet ruoka, vaatteet, kaupassa asiointi kehonosat kaupunki- ja maaseutuympäristöt, luonnonsuojelu säätiloja fantasiaseikkailuja runoja Keskeiset rakenteet aakkoset äännemerkit persoonapronominit ja possessiivipronominien yksikkö s-päätteinen monikko, muutamia epäsäännöllisiä monikoita be- ja have-verbit kielteinen ja kysyvät yleispreesens (ei yks. 3 pers) kestopreesens alustavasti can-apuverbi 46 käskyt ja kiellot prepositioista uusina between, in front of, next to, to ja from Neljännellä luokalla päähuomio on edelleen suullisessa kielitaidossa. Vahvistetaan lukutaitoa ja äännemerkkien hallintaa. Painotetaan oma-aloitteisuutta: sanaston ja oppikirjan hyödyntämistä tehtäviä tehdessä ja vaikeiden sanojen ja lauseiden kysymistä parilta ja opettajalta. Sanaston mekaanisen opettelun rinnalla ohjataan käyttämään sanoja omissa lauseissa (elaborointi). Korostetaan läksyn lukemisen ja ymmärtämisen merkitystä. Myös kokeissa painottuvat sanasto- ja ymmärtämistehtävät. Kielioppiasioita esitellään, mutta vaaditaan osattaviksi ja kuulustellaan hyvin harkitusti. 5. luokka KESKEISET SISÄLLÖT itsestä kertominen haastatteleminen kaverista kertominen tietokoneet koulu koti maita ja kieliä ruoka, ravintolassa asiointi ammatteja kaupunkisanastoa matkustamien, liikennevälineitä kuukaudet, kellonajat Keskeiset rakenteet äännemerkit be- ja have-verbien vahvistaminen yleispreesens kestopreesensin esittelyä possessiivipronominit ja alustavasti persoonapronominien objektimuodot epäsäännöllisiä monikoita a/an, alustavasti myös määräinen artikkeli there is/are prepositiot paikan ilmauksissa, joitakin myös ajan ilmauksissa järjestysluvut, päiväys, kellonajat (alustava tutustuminen lyhyiden adjektiivien vertailumuotoihin) (alustava tutustuminen imperfektiin ajan salliessa) Viidennellä luokalla kieliopin ja kirjoittamisen osuus lisääntyy. Kurssiin sisältyy runsaasti varsin vaativia kielioppiasioita, niistä tärkeimpänä yleispreesens. Rakenteita 47 harjoitetaan monipuolisesti ja runsaasti, mutta niiden omaksumista ei voida vaatia kaikilta vielä tällä ikätasolla ja kokeissa tulee olla runsaasti myös sanasto- ja ymmärtämistehtäviä. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti sekä suullisesti että kirjallisesti (omat lauseet ja pidemmät tuotokset, elaboroiti). Korostetaan omaa vastuuta ja rehellisyyttä opiskelussa: läksykappaleita ohjataan suomentamaan kotona sanaston avulla ja vaaditaan sanaston käyttöä myös tehtäviä tehdessä. Ääntämisen ja lukemisen vahvistamiseen panostetaan. Yksittäisten sanojen lisäksi paneudutaan rytmi- ja intonaatioseikkoihin. 6. luokka KESKEISET SISÄLLÖT itsestä kertominen laajentaen: omat mielipiteet, kokemukset ja ongelmat juonellisten tarinoiden kertominen kaverisuhteita, harrastuksia maaseutu, maanviljely tietokoneet maita, kansoja, kieliä elämää eri kulttuureissa ja ilmastoissa elämää historiallisina aikoina Keskeiset rakenteet yleispreesensin kertaus imperfekti vertailumuodot adverbien muodostaminen artikkelit ajan ja paikan prepositioilmauksia there is/are pronominien vahvistaminen alustava tutustuminen futuuriin (going to/will) Kuudennen luokan keskeinen uusi kielioppiasia on imperfekti, jota harjoitellaan erityisen runsaasti varsinkin, jos sitä ei ole ehditty pohjustaa viidennellä luokalla. Yleispreesensin, erityisesti kysyvien ja kielteisten lauseiden, kertaus on lähes yhtä keskeistä. Ohjataan oppilaita omaan ajatteluun ja sääntöjen soveltamiseen. Mahdollisuuksien mukaan tehdään jokin pidempi projekti, jossa painotetaan omaa suunnittelua, aikataulussa pysymistä ja tasokasta, omatoimista työskentelyä. Harjoitetaan yhä äännemerkkejä ja ääntämistä korostaen rytmiä, intonaatiota A2 – VENÄJÄ VUOSILUOKAT 4 – 6 48 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään venäjän kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 4. VUOSILUOKKA TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii kyrilliset aakkoset kyrillisen kaunokirjoituksen sanoja ja rakenteita kuulemisen ja suullisen toiston avulla, josta siirrytään luettavaan tekstiin ääntämään kauniisti ja käyttämään intonaatiota ymmärtämään erittäin yksinkertaista arkielämää käsittelevää puhetta tai vastaavan tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan ohjatusti lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu alustavasti oman ja kohdekulttuurin kommunikointieroihin omaksuu ikätasolleen sopivia asioita kohdekulttuurista Oppimaan oppiminen Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa omaa tuottamista mallien avulla käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoansa käyttämään oppikirjan sanastoa apuna opiskelussa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen, esittäytyminen ja kuulumiset lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat perheenjäsenet asuminen urheilu, pelit ja harrastukset viikonpäivät ikä, syntymäpäivä laulut ja leikit maita ja kaupunkeja 49 hedelmät, vihannekset ja muita ruokia yksinkertaiset ostoskeskustelut lemmikit ja kotieläimet Rakenteet kyrillinen aakkosto kirjoitusjärjestelmän ja äänteiden vastaavuudet kyrillinen kaunokirjoitus numerot 0 – 100 substantiivien suku paikan ilmaiseminen prepositionaalilla verbien preesenstaivutuksen alkeita muutamia adverbejä elottomien substantiivien akkusatiivi (passiivisesti) datiivi (iän ilmaisuissa, erityisesti sinä- ja minä- sanoilla) Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin keskeisten asioiden tunnistaminen kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen rajatun tiedon löytäminen teksteistä ja puheesta 5. VUOSILUOKKA TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii lukemaan mahdollisimman sujuvasti venäjänkielistä helppoa tekstiä kertomaan tärkeimpiä asioita itsestään ja lähipiiristään ymmärtämään helpon puheen ja tekstin keskeisen sisällön kirjoittamaan ohjattuja pieniä tarinoita ja viestejä kohdekielellä Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu joihinkin oman ja kohdekielen kulttuuriin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin (esimerkiksi juhlat ja sadut)viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Oppilas oppii käyttämään luontevasti pari- ja ryhmätyöskentelyä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa käyttämään päättelyä asiayhteydestä käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä 50 arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit harrastukset ruoka ostoksilla käynti ja hinnat kahvilassa käynti vaatteet ja värit puhelinkeskustelu koulu ja oppiaineet itsestä kertominen koti, huoneet ja huonekalut sää kuukaudet ja vuodenajat Rakenteet preteriti adjektiivien taipuminen suvuissa (nominatiivi) kellonajat substantiivien akkusatiivi (objekti) yksikössä joidenkin poss.pronomien datiivi yksikössä substantiivien instrumentaali yksikössä (s-preposition yht.) joitakin liikuntaverbejä adverbejä Viestintästrategiat keskustelu- ja haastattelutaidot kirjeen kirjoittaminen 6. VUOSILUOKKA TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen oman tekstin 51 Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu oman ja kohdekulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin (esimerkiksi ruuat, käyttäytyminen vieraisilla, nykypäivään vaikuttavia historian tapahtumia) tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä auttamaan ja tukemaan ryhmän kaikkia jäseniä oppimistilanteissa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin käyttämään päättelyä asiayhteydessä KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit kaverit harrastukset kehon osat, vointi sairastaminen ja lääkärissä käynti ulkonäkö kulkuneuvot, matkustaminen ja kaupunki ostokset asuminen ja asunto koulumaailma Internet ja sähköposti Rakenteet substantiivien instrumentaali yksikössä jo opeteltujen substantiivien sijojen laajentamista ja kertausta monikon sijoihin tutustumista passiivisesti adjektiivien kertausta, adjektiivien taipuminen akkusatiivissa (erit. feminiineillä) järjestysluvut 1. – 20. imperatiivi tunnistaen muutamia liikeverbejä futuuri (”aikoa”-verbillä) Viestintästrategiat kohtelias pienimuotoinen keskustelu haastattelutaidot kirjeen kirjoittaminen 52 itsestä kertominen ja kirjoittaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Arvosanan 8 saaneen oppilaan taidot vastaavat 6. luokan päättyessä taitotasoluokituksessa: kuullun ymmärtämisessä puhumisessa tekstin ymmärtämisessä kirjoittamisessa tasoa A1.3 (toimiva alkeiskielitaito) tasoa A1.2 (kehittyvä alkeiskielitaito) tasoa A1.3 (toimiva alkeiskielitaito) tasoa A1.2 (kehittyvä alkeiskielitaito) TAITOTASOLUOKITUSTEN KESKEISET SISÄLLÖT Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteeseen tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen Osaa viestiä suppeasti joitakin välttämättömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset, lyhyet kertomukset). Lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). 53 Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmissakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 5. VUOSILUOKALTA ALKAVAN A2 VENÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA Vuoden 2004 syksyllä on vielä mahdollisuus aloittaa A2 venäjän opiskelu 5. vuosiluokalla. Koska tuntimäärä muodostuu huomattavasti vähäisemmäksi kuin 4. luokalta kielen opiskelun aloittajilla, jää opetussuunnitelman sisällöistä pois joitakin aihe- ja kieliainesosioita. Pääsääntöisesti sisällöt ovat samat, mutta osa aineistosta käsitellään varsin pintapuolisesti. Toisaalta näissä ryhmissä korostetaan keskeisten asioiden hyvää oppimista määrän kustannuksella. Taitotasotavoitteet opiskelun 5. luokalta ovat samat kuin vuotta aikaisemminkin aloittaneilla, joskin esimerkiksi taitotasot puhumisessa ja kirjoittamisessa voivat jäädä aiemmin opiskelun aloittaneita heikommalle tasolle. Kuullun ja tekstin ymmärtämisessä tavoitteet vastaavat 4. luokalta aloittaneiden taitotasovaatimuksia. 7.3 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. VUOSILUOKAT 1−2 Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. TAVOITTEET Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta 54 saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla kertolaskua ja kertotauluja jakolaskua konkreettisilla välineillä eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen mittaamisen periaate pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu mittaustuloksen arviointi 55 VUOSILUOKAT 1-2 / Mussalon koulu 1. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100 lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen kymmenjärjestelmän perusteet lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden , kahden, viiden ja kymmenen välein parilliset ja parittomat luvut yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon Algebra säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometria ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö ja ympyräkartio) tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla spatiaalisen hahmotuskyvyn kehittäminen Mittaaminen mittaamisen periaate; kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia raha, eurot aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina 56 Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 2. luokka Luvut ja laskutoimitukset lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000 lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen kymmenjärjestelmän rakenne yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi murtonumeroa, peräkkäiset lainaamiset) kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5 kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) lukusuoran käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebra suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö geometristen peruskäsitteiden, piste , jana, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulma tunnistaminen ja tuottaminen monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen Mittaaminen mittaamisen periaatteen ymmärtäminen rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia 57 tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. 58 Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. VUOSILUOKAT 3−5 /valtakunnalliset perusteet Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla lukujen luokittelua, järjestämistä kertolaskua sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus laskualgoritmeja ja päässälaskua murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset desimaaliluvun käsite murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö negatiivisen kokonaisluvun käsite erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen 59 Algebra lausekkeen käsite lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Geometria suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein ympyrä ja sen osia yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kulman mitta ja kulmien luokittelu erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri ja pinta-ala kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen koordinaatisto yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. 60 Luvut ja laskutoimitukset /Mussalon koulu 3.luokka Kymmenjärjestelmän varmentaminen. Luvut 0 – 9 999. Kellonaika pistemerkintänä varmennetaan. 4.luokka Kymmenjärjestelmän varmentaminen. Luvut 0 – 99 999. 5.luokka Kymmenjärjestelmän varmentaminen. Luvut 1-100 000 000. 60-järjestelmä (aikojen yksikkömuutoksia). Lukujen luokittelua ja järjestämistä. Lukujen luokittelua ja järjestämistä. Lukujen luokittelua ja järjestämistä. Yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla, nollan yli lainaaminen. Yhteen- ja vähennysYhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua harjoittelua päässälaskuna ja päässälaskuna ja allekkain allekkain sovellusten yhteydessä. sovellusten yhteydessä. Kertotaulut 2-10. Kertolaskua allekkain (1-numeroinen kertoja) Kertolaskua allekkain. (2-numeroinen kertoja) Kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä. Sisältöjako ja ositusjako. Jakolaskualgoritmi, Jakolaskua kertolaskun 1-numeroinen jakaja avulla. (jakokulma) Jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi). Jakolaskualgoritmi, 2-numeroinen jakaja. Murtoluvun ja sekaluvun Samannimisten murtokäsite. lukujen yhteen- ja Samannimisten murtovähennyslaskua. lukujen suuruusvertailu. Murtoluvun supistaminen. Murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla. Desimaaliluvun käsite. Desimaalilukujen yhteen- Desimaaliluvun kertominen ja Kymmenes- ja sadasosat. ja vähennyslaskua päässä jakaminen luonnollisella luvulla. ja allekkain. Tuhannesosat. Murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys. Prosenttiluvun käsite ja yhteys ja yhteys murtolukuun ja desimaalilukuun. Laskutoimituksen Pyöristäminen tuhanvastauksen tarkistaminen. siksi ja kymmenenPyöristäminen kymmetuhansiksi. niksi ja sadoiksi. Lämpömittari. Negatiivisen kokonaisluvun käsite. Tutustuminen koordinaatistoon. Pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi. Desimaaliluvun pyöristäminen. Koordinaatiston käyttöä. 61 Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä. Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. taulukoimalla tai laatimalla lista. Kombinatoristen ongelmien tutkiminen jollain systemaattisella menetelmällä. 4. luokka 5. luokka Algebra 3. luokka Lukujonon tulkitseminen Lukujonon tulkitseminen Lukujonon tulkitseminen ja ja jatkaminen ja täydentäminen tai täydentäminen tai jatkaminen. jatkaminen. Helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen. Helppojen säännönSäännönmukaisuuksien. mukaisuuksien etsiminen suhteiden ja riippuvuuksien ja tulkitseminen. etsimistä, päättelyä ja tulkitsemista. Lausekkeen käsite. Lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminan. Sulkeiden käyttö. Lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain. Harjoittelua lausekkeiden käytöstä. Helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä. Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä. 3. luokka Suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun ja pienennetyn ruudukon avulla. 4. luokka Suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla. 5. luokka Yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava. Peilauksia suoran suhteen. Symmetria suoran suhteen. Yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin. Symmetria. Peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla. Geometria Ympyrä ja sen osat. Yhdensuuntaiset ja Ympyrän piirtäminen harpilla. 62 kohtisuorat suorat. Kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan. Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu. Nelikulmioiden luokittelua. Kolmioiden luokittelua Kolmion ja nelikulmion (tasakylkinen, tasasivui- kulmien summa. nen, suorakulmainen, terävä- ja tylppäkulmainen). Monikulmion piiri. Kulman yksikkö, aste. Kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua. Nelikulmion ja kolmion pinta-ala Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu. Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen. Mittaamisen periaatteen vahvistaminen. Mittaamisen periaatteen vahvistaminen. Pituuden yksiköt, mm. Massan yksiköt (tonni). cm, m, km. Massan yksiköt g ja kg. Ajan yksiköt (sekunti). Tilavuuden yksiköt dl ja l. Ajan yksiköt min, h, d, vk, kk, a Mittaamisen periaatteen vahvistaminen. Yksikköjärjestelmät. Pituuden yksikköjärjestelmä (myös dm, dam, hm). Massan yksikköjärjestelmä (myös mg, dg, dag, hg). Tilavuuden yksikköjärjestelmä (myös ml, cl). Pinta-alan yksiköt mm², cm², dm², m², a, ha ja km². Arviointiharjoittelua. Arviointiharjoittelua. Arviointiharjoittelua. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 3. luokka Tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista ja diagrammeista. Pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen. Taulukoiden tulkintaa (esim. välimatkataulukko) 4. luokka Tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista ja diagrammeista. Pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen Viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen. Lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen 5. luokka Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista. Diagrammien piirtämistä ja tulkintaa. Tietojen luokittelu ja järjestäminen. Keskiarvon käsite ja laskeminen. Tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen. 63 Kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa). VUOSILUOKKA 6 TAVOITTEET Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, joita ovat mittaaminen, rakentaminen, mallintaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä Luvun ja laskutoimitukset luonnolliset luvut aikalaskut, aikaväli jaollisuus murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla käsite (prosenttilasku) vähän pyöristämistä ja arviointia sekä laskukoneen käyttöä Algebra yhtälö päättelemällä lukujonojen tutkimista ja muodostamista jonkin verran Geometria kulmat 64 kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä tasokuvioiden ja pinta-alan laskeminen kappaleiden nimeäminen ja tilavuudet Todennäköisyys diagrammien tulkinta 6. luokka Luvut ja laskutoimitukset Luonnolliset luvut: kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueen laajentaminen miljardeihin lukujen luokittelua ja järjestämistä suhde jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin) Kokonaisluvut: koordinaatiston käyttöä geometriassa Rationaaliluvut: murtoluvun laventaminen erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvun kertominen murtoluvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla. Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä. Prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku. Potenssin käsite. Laskimen käyttöä. Algebra Lausekkeen sieventäminen. Moninkertaiset sulkeet. Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä. Funktiot Lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen. Säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia. Geometria Mittaamisen periaatteen vahvistaminen. Kartan mittakaava, mittakaavan laskeminen. 65 Yksinkertaisia geometrisia konstruointeja. Suorakulmaisen särmiön ja kuuton tilavuus. Mittaaminen Tilavuuden yksiköt mm³, cm³, dm³, m³. Litran ja kuutiodesimetrin yhteys. Ajan yksiköiden koonti. Pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen. Mittaustuloksen arviointia. Tuloksen pyöristäminen. Todennäköisyys ja tilastot Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista. Sektoridiagrammin tulkinta. Klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen. 7.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4/valtakunnalliset perusteet Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. TAVOITTEET Oppilas oppii 66 toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja luonto eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheita ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oma lähiympäristö vuorokauden- ja vuodenajat maaston keskeiset piirteet ja kartta kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä Ympäristön aineita 67 arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä 68 ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus Oppilas 69 osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 1. luokka KESKEISET SISÄLLÖT /Mussalon koulu Eliöt ja elinympäristöt eliö; kasvi, eläin, sieni siemenkasvin rakenne, kehitys ja elinehdot eläinten tuntomerkkejä (mm. peite, koko, liikkumistapa) elinympäristöjä Suomessa (suo, lampi, tunturi, niitty) ja maapallolla (tundra, sademetsä, aavikko) ravintoketju Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö avaruus, Aurinko, aurinkokunnan planeetat, vuodenajat maapallo Ympäristön aineita aineita ympäristössä (esimerkkeinä kiinteistä aineista kivi, metalli, puu) raaka-aineesta tuotteeksi (esimerkiksi muovi, kumi, lasi, nahka) vesi (olomuodot ja ominaisuudet) ilma (olomuoto, ominaisuuksia, liike) Ihminen ja terveys keho ja kehon osat minä ja maailman lapset, samanlainen - erilainen hyvä olo: puhtaus, uni, liikunta, ystävyys perhe, suku, tapakulttuuri omasta kehosta huolehtiminen Turvallisuus turvallisuus 70 turvallinen koulumatka (liikennesääntö, liikennemerkki, heijastin, kulkuväline) turvallista tutkimista 2. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt elollinen, eloton ihminen osana luontoa, ravinto: sato, kotieläimet vuodenaikahavainnot: kasvien ja eläinten talvehtiminen eläinten ja kasvien tieteellistä luokittelua, esimerkkejä eri eläinten ja kasvien elämänkaarista kasvien kasvullinen lisääntyminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana maapallo ja maailman kartta Suomi ja naapurimaat erilaisia karttoja vuosi ja vuodenajat kuu ja kuukaudet aika, ajan mittaaminen Ympäristön ilmiöitä valo ja varjo ääni sääilmiöt; sää, säätila, säämerkki ja -kartta, sään tekijät (aurinko, tuuli, pilvet sade), lämpötilan mittaaminen ja lämpömittari sähkö: hankaussähkö, virtapiiri, sähkölaitteet, sähkön säästäminen kone ja laite: koneen toiminta, energianlähteitä Ympäristön aineita jäte kierrätys Ihminen ja terveys omasta kehosta huolehtiminen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä kehon koskemattomuus elämän alku ihmisen elimistö (luusto, lihakset, ruoansulatus, hengitys, verenkierto, aivot, aistit, hermosto) ihmisen elämänkaari sairaus, terveys, vammaisuus Turvallisuus 71 turvallisesti liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä turvallista tutkimista Terveystieto 1-2 Minä ja kehoni iho lihakset luusto sisäelimet aistit aivot suu ja hampaat Minä ja tunteeni persoonallisuus tunteet tunneäly Minä ja elämäntapani uni ravinto ja syöminen vaatetus harrastukset Minä ja ympäristöni minä, muut ja hyvät tavat turvallinen liikkuminen Minä ja sairastaminen ensiapu miten toimia, jos tuli pääsee irti? lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla sairastaminen pitkäaikaissairaudet 3. luokka Pihan kasveja Asuinympäristöni luonnonympäristö ja asuinympäristö karttaopetus 72 liikenneturvallisuus ympäristökasvatus 4. luokka Elinehdot luonnossa Ihmisen elinehdot lämpö valo vesi ravinto työ ja vapaa-aika Tutkimme vettä ja ilmaa sään ilmiöt veden ominaisuudet Pohjois-Euroopan valtiot karttakuva ja valtiot maisema pinnanmuodot ihmisen toiminta Vesi ympäristönä elinehdot miten vedessä voi liikkua, hengittää, suojautua, lisääntyä vesieläinten lajituntemus 7.5 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. 73 Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset. laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt Lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu eliöiden elinympäristöjä kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys 74 ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Luonnon monimuotoisuus merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Eurooppa osana maailmaa Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä 75 osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa Karttataidot Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. 5. luokka Ravinnontuotanto viljelykasvit viljelyn vaiheet elinten kasvatus luonnosta saatava ravinto tuholaiset ja niiden torjunta Ihmisen biologiaa rakenne lisääntyminen oma terveys 76 Eurooppa karttakuva Euroopan luonto luonnon ja ihmisen vuorovaikutus väestö ja valtiot Eliökunta eliöiden lajituntemus kasvien pääryhmät selkärangattomien pääryhmät selkärankaisten sopeutuminen vesielämään 6. luokka Metsä eliöyhteisönä metsien eliölajiston tunnistaminen eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä metsien hyötykäyttö Afrikka ja Lähi -Itä tropiikin ilmankierto Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet ilmasto ja ihmisen toiminta luonnonvarat ja niiden käyttö karttakuva Ihmisen elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla erityiseti Aasia, Australia, Oseania- ei Amerikka (yläasteella) monsuuni ja riisinviljely ihmisen elämää eri lämpövyöhykkeillä kulttuurien monimuotoisuus Luonnon- ja ympäristönsuojelu Miten ja miksi luontoa suojellaan? Luonnonvarojen säästäminen Miten nautin luonnosta? 77 7.6 FYSIIKKA JA KEMIA VUOSILUOKAT 5-6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden. KESKEISET SISÄLLÖT Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat 78 Energia ja sähkö Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. 5. luokka Avaruus avaruuden rakenne Aurinkokunta maan vetovoima vuodenajat maapallon rakenne, magneettisuus valo ääni 6. luokka Aineet ympärillämme, energia ja sähkö maaperän aineita erilaisia ympäristön aineita uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat sähkön ja lämmön tuotannossa sahkön muuttamien valoksi, lämmöksi ja liikkeeksi sähköturvallisuus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa 79 osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. 7.7 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. VUOSILUOKAT 1−5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. TAVOITTEET Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä 80 tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin katsomuksiin oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia alku- ja patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous Eettisyyteen kasvaminen ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä seurakunta oppilaan elämässä kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja 81 Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. VUOSILUOKAT 6−9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 82 TAVOITTEET Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona 83 eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset 1-2 luokat Hyvää ja pahaa Jumalan maailma Sinä olet tärkeä Olemme erilaisia Yhdessä Kilpailu Kiusaaminen Anteeksi Oma ja toisen oma Säännöt auttavat Elämää Jeesuksen aikana Raamattu Nasaretin elämää Nasaretin kodissa Synagogassa Palestiinan luonto Paimenten elämää Matka pääsiäisjuhlille Jerusalemin temppelissä Juhlilta kotiin Elämää seurakunnassa Kirkko Kirkossa Laulava seurakunta Pappi Lasten seurakunta Lähetyskäsky Lähetystyössä Yhteistyö seurakunnan kanssa mm. virsimerkit Lähiympäristön uskonnollista elämää Luterilainen kirkko Ortodoksinen kirkko Katolinen kirkko Helluntaiseurakunta 84 Islam Oikein ja väärin Minä autan Olen tyytyväinen Kateus Ystävä Riita ja sopiminen Totta vai valhetta Omatunto Pelko Jeesus opettajana Jeesus oli rakentaja ja opettaja Pietarin kalansaalis Jeesus parantaa halvaantuneen Jeesus ja lapset Jeesus ja sairas poika Laupias samarialainen Sakkeus Hyvä paimen Elämää Jumalan maailmassa Elämä on Jumalan luomaa Jumala on luonut ihmisen Hoidamme Jumalan luontoa Rukous Isä meidän, joka olet taivaassa Jokapäiväinen leipämme Anna syntimme anteeksi Älä saata meitä kiusaukseen Isä meidän -rukous Elämän juhlaa Adventti Joulu Jouluyö Uusivuosi Loppiainen 85 3. LUOKKA Luottamus ja turvallisuus Herran siunaus Raamatun kertomuksia ja opetuksia Jumala kutsuu matkalle Matka Luvattuun maahan Perillä Luvatussa maassa Aikojen alussa Luterilaisen kirkon elämä Joulun aika Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma uskonto ja elämän juhlat 4. LUOKKA Luottamus ja turvallisuus uskontunnustus Isä meidän –rukous Eettisyyteen kasvaminen hyvä elämä elämän rikkaus Jeesuksen opetuksia Luterilaisen kirkon elämää seurakunnan elämää pääsiäisen aika 5. LUOKKA luottamus ja turvallisuus arvokas ja ainutlaatuinen elämä raamatun kertomuksia ja opetuksia eettisyyteen kasvaminen luterilaisen kirkon elämä oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma 6. LUOKKA oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta maailmanuskonnot 86 raamattu kirkko suomalainen katsomusperinne ihminen eettisenä olentona KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Hän osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja yhteisöjä. Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä maailmankatsomustaan. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee eettiseen pohdintaa tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. 7.8 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen 87 tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. VUOSILUOKAT 1−5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö 88 elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Yhteisö ja ihmisoikeudet yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä 89 ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. VUOSILUOKAT 6 – 9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaankokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Kulttuuri kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä 90 etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi 7.9 HISTORIA Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen 91 Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena 92 maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a. b. c. d. kaupankäynnin kehitys kulttuurin kehitys liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys väestössä tapahtuneet muutokset 5. luokka Painotukset: Johdanto / Mussalon historiaa ( esim. nimistöä), kiviausi, pronssikausi, rautakausi. Suomen - Ruotsin - Venäjän suhteiden tarkastelua. Kotkan alueen tapahtumat (Kustaa III , Ruotsinsalmen meritaistelu, Ruotsinsalmen linnoituskaupunki. Johdanto Jää väistyy, elämä alkaa pohjolassa Kivikausi - rautakausi Risti ja miekka Elämää keskiajalla 93 Uusi aika alkaa Vaasojen valtakunta Suomi suurvallan osana Kreivin aika Ruotsin suurvalta romahtaa Kohtalokkaat vuosikymmenet Kustavilainen aika Kustaa III Ruotsinsalmen meritaistelu - linnoituskaupunki - Kotka 6. luokka painotukset: Egypti Kreikka Rooma Löytöretket Ranskan vallankumous Napoleon Hiekan ja veden valtakunta Pyramidit ja faarao Antiikin maailma Kreikkalaistarustot Olympialaiset Ateena - Sparta Kreikkalainen kulttuuri Rooman valtakunta Kehitys suurvallaksi Tarinoita Roomasta Rooman jakautuminen Keskiaika 94 Kylä linna kaupunki Uusi aika alkaa Löytöretket Renessanssi Aurinkokuningas Vallankumous Napoleon KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä. osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta. tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. 7.10 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka 95 tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. VUOSILUOKAT 1–4 Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana. KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun 96 hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. VUOSILUOKAT 5–9 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen 97 MUSSALON KOULU 1-2 LUOKAT SOITTO LAULU KUUNTELU LIIKUNTA Kehosoittimet Monipuolista laulua Musiikkisadut Piirileikit Rytmisoittimet Leikinomaisia ääniharjoituksia Rentous Leikit Keskittyminen Mielikuvaliikuntaa Tunnistustehtäviä: * tyypilliset soittimet (hanuri, viulu, piano, rumpu, torvi, kannel, huilu) * rytmisoittimet * duuri / molli Helppoja kansantansseja Laattasoittimet * tutustuminen * kahden sävelen ostinaatot Tutustuminen kanteleeseen MUSIIKKITIETO Rytmi * rytmimerkit * perusrytmi * sanarytmi * tasa- ja kolmijakoisuus Loruja / runoja Puhekuoro Oikea lauluasento Virret Tutustuminen * kahteen tunnettuun säveltäjään * juhlapyhien huomioiminen * vuodenaikoihin liittyvää kuuntelua (Händel, Debussy) Valssi / marssi Melodia * korkea / matala * melodian kulku Voima * piano / forte Harmonia * duuri / molli * tutti / soolo Muoto * AB-rakenne Käsitteet * kertausmerkit * nuottiavain * nuottiviivasto 98 3-4 LUOKAT SOITTO LAULU Nokkahuilu Monipuolista laulua Laatta- ja rytmisoittimet Kaanonit Kymenlaakson maakuntalaulu Kantele: I, IV, V Suomalainen kansanmusiikki Virret KUUNTELU Tunnistetaan sinfoniaorkesterin tärkeimmät musiikkiperheet Kansanmusiikin soittimet Tutustutaan vähintään kahteen tunnettuun säveltäjään: Tutustutaan musiikin peruskäsitteistöön Rumpuihin tutustuminen 5-6 LUOKAT SOITTO Kantele * soinnut I, IV, V Laatta- ja rytmisoittimet LAULU Eri maiden kansanlauluja Vanhat ja uudet suomalaiset ja ulkomaiset iskelmät KUUNTELU Sinfoniaorkesterin kokoonpano Tutustuminen suomalaisiin ja ulkomaisiin säveltäjiin eri aikakausilta Bändisoittimiin tutustuminen Tutustuminen populaarimusiikin lajeihin monipuolisesti Nokkahuilu Harjoitellaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä 99 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 7.11 KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. VUOSILUOKAT 1–4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. TAVOITTEET 100 Oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön utustumista taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 101 Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. VUOSILUOKAT 5−9 Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua 102 arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa 103 erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. KUVATAIDE /Mussalon koulu TAVOITTEET tutustuminen monipuolisesti erilaisiin kuvaamataidon työtapoihin ja välineisiin sekä välineiden huolto ja hoito elämyksellisyys luovuuden tukeminen ja kuvailmaisun kehittäminen esteettinen arviointikyky myönteinen asenne taidetta kohtaan 1.-2. luokat Piirustus elävän viivan harjoittaminen erilaisiin piirtimiin tutustuminen välineet: lyijykynä, liitu sivellin viiva: piirretään viivoja nopeutta, tummuutta (painoa), suuntaan, muotoa vaihdellen Tekninen piirustus geometriset perusmuodot: ympyrä, neliö, kolmio suoria viivoja, kulmia viivainta käyttäen Grafiikka yksinkertaisimpiin painomenetelmiin perehdyttäminen: sormipainanta- toisto, rivittäminen palikkapainanta - perusmuodot yksinkertainen eristys - esim. kasvit 104 kohopainanta - esim. perunapainanta Maalaus, värioppi tutustuminen monipuolisesti siveltimen käyttöön perehtyminen väriopin alkeisiin (päävärit, kylmä-lämmin, tumma-vaalea) värien nimien opettaminen värien sekoittamisen alkeet (vihreä, oranssi, violetti) välineet: siveltimet, vesivärit, sormivärit, valmisväriseokset, liidut välineiden huolto Muovailu, rakentelu, kuvanveisto muovailun ja rakentelun alkeet välineet: savi, lumi, paperi, pahvi, ”jäte”materiaali ym. paperintaittelu Taidehistoria, kuvan tarkastelu tutustuminen kuvataiteen erilaisiin tuotoksiin ja näiden nimikkeiden opettaminen: piirustus, maalaus, veistos, vedos, valokuva taidekuvan käyttö virikkeenä opetuksessa, muissakin aineissa kuin kuvaamataidossa kuvan sanallistaminen 3. luokka Piirustus piirrosmenetelmiin tutustuttaminen eri piirtimien avulla: lyijykynä, grafiittikynä, liitu, huopakynä, sivellin suunnittelu, luonnostelu ja hahmottelu eri piirtimin, syvyysvaikutelman harjoittelu, ihmiskuvaus painottaen havaintoa Grafiikka painomenetelmiin tutustuminen frottagepainanta Maalaus, värioppi tutustuminen asetelma-, maisema-, muotokuvamaalauksiin siveltimen vaihteleva käyttö luonnostelu siveltimellä pintojen laveeraus värioppia - pää- ja välivärit - värien sekoittaminen - sekatekniikat: piirretyn laveeraaminen, rasvaliitu- vesiväri Muovailu, rakentelu muovailu/kuvanveisto saven muokkaus, helppo liitäntä pinnan käsittely, painanta kaivertaminen 105 kauliminen rakentelu vaihtelevat materiaalit Kuvaviestintä kuvakoot ja -kulmat kuvassa erilaisten tekstien kuvittaminen, esim. satu Taidehistoria suomalainen taiteilija 4. luokka Piirustus piirrosmenetelmiin tutustuttaminen eri piirtimien avulla: lyijykynä, grafiittikynä, liitu, huopakynä, sivellin asetelman ja maiseman tutkiminen tutkitaan valoa ja varjoja tutustutaan käsitteeseen valööri ihmiskuvaus: painottaen havaintoa ja numeerisia mittasuhteita viivasommittelua viivainta käyttäen Grafiikka erilaisiin painomenetelmiin tutustuminen syvemmin Maalaus, värioppi maalaustekniikat kuiva kuivalle, kostea kostealle kostea kuivalle, kuiva kostealle syvyysvaikutelma Muovailu, rakentelu paperintaittelutehtäviä savi - reliefi - erilaiset pinnan käsittelytavat Kuvaviestintä tutustuminen kuvan kautta liikkeen syntyyn selailukuva eli plärä kuvakoot / kulma elokuvassa erilaisten kuvien analysointi ja ymmärtäminen: fiktio, dokumentti, mainos Kirjoitus, tekstaus erikokoisten tekstien yhdistelyä Taidehistoria suomalainen taiteilija 106 5. luokka Piirustus piirrosmenetelmiin tutustuttaminen eri piirtimien avulla: lyijykynä, grafiittikynä, liitu, huopakynä, sivellin, uutena tussipiirtimet (terä+varsi, sivellin), huopakynän ja tussipiirtimien ero varjostaminen perustuen havaintoon ihmiskuvaus painottaen mittasuhteita harpin käytön harjoittelu ruutusuurennoksen opettelu maiseman ja asetelman piirtäminen yhden katoamispisteen perspektiivi Grafiikka kaaviopainantaan tutustuminen Maalaus, värioppi väriympyrä taittaminen (musta, valkoinen) murtaminen (vastavärillä) värisommitelmat esineaiheina Muovailu, rakentelu rautalanka vääntely savi käyttöesine makkaratekniikalla Kuvaviestintä kuvakulmien ja kokojen kertausta sarjakuva fiktiivisen tarinan taltiointi Taidehistoria Suomen taidehistoria: kaudet 6. luokka Piirustus grafiikka linoleikkaus monotypia soveltaen (muunnelmineen) Maalaus, värioppi 107 värisommitelma samasta aiheesta rinnakkaisvärein, vastavärein, valöörimaalauksena jne. kontrastit - tumma-vaalea - rauhallinen-levoton - kirkas-samea jne. Muovailu, rakentelu ihmiskuvaus vaihtelevin materiaalein (savi, rautalanka) rakentelu eri materiaalein Kuvaviestintä fotogrammi videolla dokumentointi Taidehistoria Egypti, antiikki-keski-aika maailman taidehistoria, painottaen modernia kuvataidetta 7.12 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. VUOSILUOKAT 1−4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä. 108 TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. KESKEISET SISÄLLÖT keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, välineitä, -materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia 109 suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. VUOSILUOKAT 5−9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TAVOITTEET Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityöja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet työssä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen 110 oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus 111 ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. TAVOITTEET / Mussalon koulu Oppilas oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä oppii käsityötaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari oppii käsityön perustekniikoita, käsitteitä ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun ja oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii vähitellen hallitsemaan pienimuotoisen käsityöprosessin. 112 1-2 luokka Leikkaaminen oikea leikkuuote eri materiaalien leikkaaminen piirrettyä viivaa pitkin tai kaavan mukaan (nuppineulakiinnitys) Liimaaminen eri materiaalien liimaustyötavat (paperi, kartonki, kangas, nahka, lanka) Taittaminen suorien ja vinojen taitoksien taittaminen paperista Lankatyöt nyörejä eri materiaaleista (kierretty, palmikoitu) pallotupsu pujottelutyö kehykseen (loimi, kude) ryijynukka oikea virkkausote aloitussilmukka ketjusilmukka Ompelu oman työn suunnittelu (yksityiskohdat) kaavan kiinnitys nuppineuloin kaavan ääriviivojen jäljentäminen kankaalle ompelun aloitussolmu langan pujotus neulan silmään etu- ja pykäpisto sauman ompelu ompelun päättäminen Tekninen työ sahaaminen naulaaminen poraaminen hiominen 113 B. TEKNINEN TYÖ TEKNIIKKA 3. LK 4. LK 5. LK 6. LK PUU * mittaaminen, merkitseminen * sahaaminen * poraaminen * naulaaminen * viilaaminen * hiominen * halkisahaus * höyläys * talttaus * ruuviliitos * maalaaminen * lakkaaminen * muotosahaaminen * pyörötappiliitos * saranointi * sorvaus * vaativammat liitokset METALLI * langan taivuttaminen ja muotoilu * leikkaaminen * sahaaminen * viilaaminen * poraaminen * niittaaminen * pakottaminen * pehmeäjuottaminen * metallivalu MUOVI * sahaaminen * poraaminen * hiominen * taivutus * soveltaminen muihin töihin ELEKTRONIIKKA * virtapiiri * tutustutaan yksinkertaisiin elektronisiin komponentteihin * tutustutaan yksinkertaisiin elektronisiin komponentteihin * askartelua eri materiaaleilla (balsa, paperi, nahka) * askartelua eri materiaaleilla (balsa, paperi, nahka) * askartelua eri materiaaleilla (balsa, paperi, nahka) * harrastusvälineiden kunnostus * polkupyörän rakenne ja huolto * harrastusvälineiden kunnostus * polkupyörän rakenne ja huolto MUU ASKARTELU KÄYTTÖ KORJAUS * metalli tai alumiinifolio 114 Käsityö 3. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään erilaisia materiaaleja työvälineitä ja menetelmiä tutustuu käytettäviin koneisiin, esim. ompelukone, pylväsporakone, sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä. Oppii käsityön perustekniikoita. Oppii avaruudellista hahmottamista, sekä luovien ratkaisujen tekoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotteita. Oppii huolehtimaan omista työvälineistään ja työskentely-ympäristöstään Opettelee tarkastelemaan omaa työskentelyään osana käsityöprosessia Oppii valmistamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita Oppii turvallista työvälineiden käyttöä, sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä. Opettelee arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Keskeiset sisällöt Tutustutaan monipuolisesti erilaisiin käsityömateriaaleihin, työvälineisiin ja työtapoihin. Työskentelyyn liittyvien työvälineiden ja työtilan turvallisuustekijät Välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ja niiden monipuolinen käyttö oppimisen tukena. Käsityötuotteiden suunnittelu, kokeilu ja valmistaminen eri tekniikoin Omaleimaiseen käsityöhön tutustuminen ja perinnekäsitöiden valmistaminen Materiaalien ja tuotteiden kierrättäminen ja huoltaminen Arviointi Opettelee itsearviointia työprosessin aikana Arviointia suoritetaan tarpeen mukaan, se ei ole itsetarkoitus, vaan pyrkii tukemaan opiskelua. 115 Tekstiilityön oppiaines Ompelu Ompelukoneen käyttö: koneen osat, lankojen pujotus, suoraommel, sik-sak-ommel Ompelun peruskäsitteet: sauma, saumavara, päärme, nauhakuja Työturvallisuus Kuluttajakasvatus Kankaan koristaminen Kankaanpainanta Käsityöperinne Työvälinetietous Käsin kirjonta Silitys ja työn viimeistely 4. luokka Tekstiilityön oppiaines Ompelu ompelukoneen käyttö: koneen osat, lankojen pujotus, suoraommel, sik-sak- ommel, puolaus, koristeompeleet ompelun peruskäsitteet: sauma, saumavara, päärme Kankaan koristaminen konekirjonta työvälinetietous käsityöperinne Neulonta edestakaisneule Ainestietous puuvilla Silitys ja työn viimeistely 5. luokka Tavoitteet Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin sekä lisäksi seuraavat 116 Oppilas suunnittelee ja valmistaa, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottaa työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityöja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhön arvostaa ja tarkastelee kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsii luovia ratkaisuja erilaisiin havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tietolähteitä monipuolisesti ja valikoiden. Keskeiset sisällöt Vuosiluokkien 5-9 aikana tulee oppilaalle antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan mieltymystensä ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Teknisentyön ja tekstiilityön yhtenevät sisällöt, jotka toteutuvat erikseen käsityöoppiaineissa niille ominaisin tavoin. suomalainen kulttuuri, perinne ja muotoilu sekä vaikutteita muista maista ja kulttuureista muodot, sommittelu ja värit erilaiset työjärjestykset ja työohjeet materiaali- ja kuluttajatietouden laajentaminen ja syventäminen materiaalien oikea, tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri tekniikoissa Ja käyttötarkoituksissa matemaattis-luonnontieteellisen tietämyksen soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuissa suunnitelmien kuvaaminen oman käsityöprosessin ja sen tulosten arviointi Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys. Tekstiilityön oppiaines 117 Ompelu ompelukoneen monipuolinen käyttö ompelun syventävät käsitteet ( valmistusprosessin hallinta) kaavoittamisen alkeet työturvallisuus kuluttajatietous Kankaan koristaminen erilaiset kankaan koristamistavat käsityöperinne Neulonta nurjasilmukka Kudonta yksinkertainen kudontatyö Virkkaus virkkauksen alkeet Ainestietous villa Silitys ja työn viimeistely 6. luokka Tavoitteet Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin sekä lisäksi seuraavat: Oppilas suunnittelee ja valmistaa, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottaa työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityöja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhön arvostaa ja tarkastelee kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsii luovia ratkaisuja erilaisiin havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tietolähteitä monipuolisesti ja valikoiden. KESKEISET SISÄLLÖT Teknisentyön ja tekstiilityön yhtenevät sisällöt, jotka toteutuvat erikseen käsityöoppiaineissa niille ominaisin tavoin. 118 suomalainen kulttuuri, perinne ja muotoilu sekä vaikutteita muista maista ja kulttuureista muodot, sommittelu ja värit erilaiset työjärjestykset ja työohjeet materiaali- ja kuluttajatietouden laajentaminen ja syventäminen materiaalien oikea, tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri tekniikoissa Ja käyttötarkoituksissa matemaattis-luonnontieteellisen tietämyksen soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuissa suunnitelmien kuvaaminen oman käsityöprosessin ja sen tulosten arviointi Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys. Tekstiilityön oppiaines Ompelu ompelukoneen monipuolinen käyttö ompelun syventävät käsitteet (valmistusprosessin hallinta) kaavoittamisen alkeet työturvallisuus kuluttajatietous Neulonta suljettuneule kuvioneuleen tunnistaminen paikallinen käsityöperinne Virkkaus syventäviä käsitteitä ja käyttötapoja Erikoistekniikat tekniikoita valinnan mukaan Ainestietous 119 pellava silkki 7.13 LIIKUNTA Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. VUOSILUOKAT 1−4 Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. TAVOITTEET Oppilas oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä. KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja luontoliikuntaa talviliikuntaa veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia liikunnallisia leikkejä 120 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. VUOSILUOKAT 5−9 Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. TAVOITTEET Oppilas kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia pallopelejä suunnistusta ja retkeilyä talviliikuntaa uintia ja vesipelastusta 121 toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. TAVOITTEET / Mussalon koulu Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen iloa harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan sekä kehittyy kunnossaan oppii monipuolisesti liikunnan perustaitoja ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteuttamista oppii pitkäjänteistä toimintaa ja realistista suhtautumista omiin suorituksiinsa Opiskelussa on keskeistä oppilaan itsetunnon ja positiivisen, fyysisen minäkuvan rakentaminen myönteisten liikuntakokemusten avulla. Tavoitteena on, että oppilas kokee liikunnan iloa ja omaksuu myönteisen asenteen liikuntaan harjaannuttaa ja kehittää liikehallintaa, motorisia perustaitoja, kuntoa sekä liikunnan lajitaitoja edistyy yhteistyötaidoissa, sääntöjen noudattamisessa sekä itsensä 122 tuntemisessa ja ilmaisutaidossa tutustuu kansalliseen liikuntakulttuuriin (esim. perinteiset liik.leikit, kansantanssit sekä luonnossa liikkuminen oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon oppii huolehtimaan liikuntavälineistä ja -tiloista innostuu harrastamaan vapaa-ajallaan liikuntaa. LIIKU LEIKKIEN 1-2 yleisurheilu juoksut, hypyt, heitot sunnistus, retkeily, maastoleikit, pihaleikit voimistelu perus-, hunto-, teline-, välinevoimistelu palloilu liikuntaleikit hiihto luistelu uinti pyöräily MUSSALON KOULU LAJI SULKAPALLO JALKAPALLO * pallonkäsittely ja tekniikka * peliajatus OPETUSSUUNNITELMA LUOKKA-ASTE 3-4 * ote mailasta * syöttö * lyönti alakautta * pallottelu pareittain/ pallon ilmassa pitäminen 5-6 * lyönti ala- ja yläkautta * säännöt * kaksin-/nelinpeli-idea * myös viitepelit * sisäteräsyöttö ja (jalkapohja) kuoletus * sivurajaheitto * kuljetus ja pallon suojaaminen * maalivahdin toiminta * sisäteräkuoletus ja haltuunotto ilman kuljetusta * ulkoteräkuljetus ja -syöttö * nilkkapotku * pääpukkaus * kuljetus ja pysähtyminen * syöttö- ja vartaloharhautus * roolit: hyökkääminen puolustaminen * pelaaminen syötöin * keskikenttäpelaajan toiminta * pelaaminen syötöin ja kuljetuksin * maalivahdin sijoittuminen 123 * pelaajan sijoittuminen kentällä pelipaikan ja tilanteen mukaan * pelimuodot * sovelletut säännöt viitepelit, pienpelit painotus: oikea, tarkka potku * säännöt --- peliajatus * pelaaminen normaalilla jalkapallokentällä (maalikehikot, kenttä rajoineen) * valmiusasento * sormilyönti paikalta * liikkuminen+sormilyönti * aloitus sormilyönnillä * valmiusasennot+liikkuminen * hihalyönti * ala-aloitus * peliajatus * pallon pitäminen elossa * sijoittuminen aloituksessa ja vastaanotossa * syötönvaihto * liikkuminen * pallon suuntaaminen *takaa eteen *edessä verkon suuntaisesti * pelisäännöt * hiha- /sormilyöntivalinta * pelimuodot * koppipeli * peli verkon yli * pomppulentopallo * minilentopallo * koululentis * rannesyöttö ilmassa ja lattian kautta * yhden käden työntösyöttö * kiinniotto * tukijalan käyttö, käännös editse ja taakse * korkea ja matala kuljetus * päänylisyöttö * pesäpallosyöttö LENTOPALLO * pallonkäsittely ja tekniikka KORIPALLO * pallonkäsittely ja tekniikka * 1-tahtipysähdys * koriinheitto * peliajatus * valmiusasento * hyökkääminen - liikkuminen - suunnanmuutokset - vartioinnista vapautuminen * puolustaminen - puolustusasento - liikkuminen - pallollisen pelaajan vartiointi * tukijalkaharjoitus syötössä * harhautus ennen kuljettamista * harhautus liikkeessä * 2-tahtipysähdys * yhden käden koriinheitto * kahden askeleen heitto syötöstä * pallottoman pelaajan vartiointi * syötä ja liiku (give and go) * levypallon hakeminen * pelin säännöt 124 * pelimuodot PESÄPALLO * pallonkäsittely ja tekniikka * pienpelit * yhden korin koulukoris * minikoripallo * tornipallo * pienpelit * yhden korin koulukoris * peruslyönti ilman vauhtia * perusheitto * peruslyönti kahden askeleen vauhdilla * taittoheitto * kiinnioton varmistus ja liikkuminen pallon mukaan * syöttö yhdistettynä heittoon * vaakanäpäytys * kiinniotto ilmasta ja maasta * syöttö * pystynäpäytys * peliajatus * sisäpelaajan toiminta * ulkopelaajan toiminta * kärkkyminen * sijoittuminen pelitilanteen mukaan * merkkipelin idea * pelimuodot * yhteistoimintapelit * koulupesis eli pitsku * yhteistoimintapelit * pesäpallo sovelletuin säännöin SUUNNISTUS * yleisimmät karttamerkit ja kartan värit * lähikartan (1:2000 - 1:5000) avulla suunnistusharjoituksia: - rastireittisuunnistus, tukireitti - viuhkatyyppiset harjoitukset * Saaripirtin kartta 1:5000 * tutustuminen suunnistuskarttoihin (1:5000 - 1:10000) * mittakaava * karttamerkit ja korkeuskäyrät maastossa * tutustuminen kompassiin * suunnistusharjoituksia, esim. viuhkasuunnistus, RR, TR * Saaripirtin kartta 1:5000 * Santalahden kartta 1:10000 * leikinomaisia juoksuharjoitteita * pikajuoksun pystylähtö * reaktioharjoitukset * pikajuoksun tekniikka, kyyrylähtö * viestin vaihdon harjoittelu * kestävyysjuoksu, lyhyitä kestävyysharjoitteita * aitajuoksun tekniikka: aidan ylitys 3 tai 5 askeleen rytmi YLEISURHEILU JUOKSUT * sukkulaviesti HYPYT * perustekniikoita leikkien ja kisailujen avulla * pituushyppy * korkeushypyn floppauksen tekniikka 125 * vauhditon/vauhdillinen pituushyppy * korkeushypyn alkeita, kaatuminen patjalle HEITOT * vauhditon/vauhdillinen pallonheitto * kuulan tekniikka * kuulantyönnön alkeet * kiekon ja keihään alkeet * frisbee JÄÄPELIT * peliluistelun harjoittelu * jääpallo, jääkiekko - kaarre-/takaperinluistelu - sääntöjen syventäminen - nopea suunnanvaihto - pelaajan sijoittuminen kentällä - pysähtyminen pelipaikan ja -tilanteen mukaan - oikeaoppinen kaatuminen * viitepeli ja leikit * pelivälineen kuljettaminen, syöttäminen ja maalinteko * pelien perusäännöt MAASTOHIIHTO 3–6 LUOKILLE TOTUTTAUTUMISHARJOITTEET * tasahyppy paikalla ja kääntyen * kierros kantojen/kärkien ympäri * Lapinkäännös * erilaisia leikkejä suksilla esim. hippa, viimeinen pari uunista ulos, viestileikkejä sauvojen kanssa ja sauvoitta HIIHTOTEKNIIKKA * halsterilla potkulautaharjoitteita * perinteinen tyyli sauvoitta halsterilla (vuorohiihto) - potku, painonsiirto * perinteinen tyyli sauvojen kanssa halsterilla (vuoro- ja tasatyöntö) * luistelutyylin harjoitteita tasaisessa maastossa sauvoitta (Mogren ja Wassberg) - liuku, painonsiirto * luistelutyylin harjoittelua tasaisessa maastossa sauvojen kanssa * askelkäännös MÄKIEN NOUSUT JA LASKUT * haaranousu * oikonousu 126 * oikolasku * aura KÄÄNNÖKSET * aurakäännös * peruskäännös MATKAHIIHTO * eri hiihtotapojen yhdistelyä maastoon soveltaen HIIHTOTIETOUS * pukeutuminen, suksien huolto, voitelu, peseytyminen LUISTELU * potku + liuku yhdellä jalalla * eteenpäinluistelu * taaksepäin luistelu * rinkeliluistelu eteen + taakse * aurajarrutus * T-jarrutus ---- T-pyörintä * alkeishyppyjä paikalla, vauhdissa, kääntyen * leikkejä, viestejä PERUSVOIMISTELU 3-6 LUOKILLE * käynti ja juoksu * lihashallinta, liikkuvuusharjoitteet * lihaksia vahvistavat harjoitteet, kuntopiiri * hyppelyt ja hypyt * rentoutusharjoitteet TELINEVOIMISTELU * kaikilla välineillä kehittelyä ryhmän koon ja tason mukaan - permanto, puomi/penkki, hyppytelineet, rekki * huomioi myös renkaiden ja trampoliinin käyttömahdollisuua (Huom. katso liite!) VÄLINEVOIMISTELU * hernepussi, keilat, pallo, hypinnaru, vanne TANSSI * aerobic * kehäkierrot eteen ja taakse * sivuttaisjarrutus * kantakäännös * puolikaari eteen ja taakse yhdellä jalalla * kolmoiskäännös * alkeishyppyjä * lyhyen ohjelman teko * ryhmäluistelu 127 * omat koreografiat * valssi, jenkka, humppa (seuratansseja) SALIBANDY/SÄHLYY* kuljetus * syöttö * maalivahtina toimiminen * peliajatus * säännöt MINITENNIS * softpallolla MAASTOJUOKSU PYÖRÄILY ARVIOINTIOHJEET LIIKUNTA Kiitettävä 10 ja 9 - hallitsee liikkumisen perustaidot (juoksu, heitto, hyppy) kiitettävästi - omaa monipuoliset lajitaidot liikunnassa - omaa hyvän fyysisen kunnon; kestää rasitusta - motoriset - ja liikeratavalmiudet hyvät - huolehtii asianmukaisesta liikuntavarustuksesta ja hoitaa hygieniansa liikuntasuorituksen jälkeen - on oma-aloitteinen ja innostunut liikunnassa - on ”joukkuepelaaja” eli ottaa oppilastoverinsa huomioon liikuntatunnilla - hallitsee lajien säännöt ja osaa toimia tunnilla niiden mukaan - käyttää vastuullisesti koulun liikuntaomaisuutta Hyvä 8 - parhaansa yrittävä oppilas - ei omaa monipuolisia lajitaitoja - omaa melko hyvän fyysisen kunnon - motoriset- ja liikeratavalmiudet hyvät - huolehtii liikuntavarustuksesta ja hygieniastaan - innostunut liikunnasta - ottaa oppilastoverit huomioon tunnilla - sääntöjen noudattaminen ja soveltaminen vaillinaista - käyttää vastuullisesti koulun liikuntaomaisuutta Tyydyttävä 7 ja 6 - perustaidot puutteellisia - heikommat motoriset- ja liikeratavalmiudet - ei yritä aina parastaan tunnilla - fyysinen kunto tyydyttävä tai heikko - liikuntavarustus puutteellinen 128 - ei tunne lajisääntöjä - asenne vaikuttaa liikuntasuorituksiin - ei osaa huomioida muita liikuntatunnilla - ei kanna vastuuta koulun liikuntaomaisuudesta, jopa tärvelee välineitä - häiritsee liikuntatunnin pitoa Välttävä 5 - puutteelliset perustaidot - heikko lihas- ja fyysinen kunto - liikuntavarustus puuttuu usein - häiritsee liikuntatunnin pitoa - tärvelee koulun liikuntavarustusta Heikko 4 - jatkuvana häiriönä tunneilla - poissaolotunteja paljon - heikkolahjainen ja -kuntoinen - tärvelee koulun liikuntavarustusta 8. OPPILAAN ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsensä arviointiin. Oppiaineiden, työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arviointi muodostavat kokonaisuuden, joka pohjautuu koulumme opetussuunnitelmassa mainittuihin kasvatustavoitteisiin . Arviointi etenee lapsen ikätason mukaisesti. Tietojen ja taitojen edistymisen lisäksi arvioidaan oppimistapahtumaa . Arviointia suorittavat opettajan lisäksi mm. oppilas itse ja oppilastoverit sekä suullisesti että kirjallisesti. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan arvioinnissa huomioidaan hänen erityisvaikeutensa. Millä menetelmillä ja missä muodossa oppilas ja hänen huoltajansa voivat saada riittävän usein ja riittävän monipuolista tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä? Oppilaille jaetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistus, jossa arvioidaan oppiaineissa menestymistä, työskentelytaitoja ja käyttäytymistä. 1 – 3 luokilla sanallisesti toiminta koululaisena ja edistyminen oppiaineissa neliasteikolla: erittäin hyvin, hyvin, tyydyttävästi, tarvitsee lisäharjoitusta. 3 – 6 luokilla arvioidaan asenne koulutyöhön, opiskelun taidot, yhteistyötaidot, käyttäytyminen ja huolellisuus erillisenä kokonaisuutena sanallisesti viisiasteikolla: erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko ja oppiaineet numeroilla 10 - 4. Lisäksi 3. luokalla alkavat oppiaineet (englanti ja käsityö ) merkitään lisätiedolla: saanut opetusta Oppilaiden väliarvioinnin yhteydessä itsearviointi toteutetaan ainakin kerran lukuvuodessa, joissa oppilas itse arvioi oppimisen lisäksi käyttäytymistä ja 129 työskentelytaitoja. Arviointiin voivat osallistua oppilaan lisäksi, opettaja ja vanhemmat Tämän lisäksi monenlaista palautetta edistymisestä sanallisesti mm. kokeiden yhteydessä , reissuvihkossa, vanhempain illoissa ja puhelinkeskusteluissa. Keväällä koulu järjestää kevättöiden näyttelyn. Luokkakohtaisesti toteutetaan vanhempien haastattelut / tavoitekeskustelut, joihin oppilas voi osallistua. Arviointi on osa oppimista ja kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun ulkoinen arviointi Koulun tilaisuuksissa vanhemmilta tiedustellaan odotuksia ja mielipiteitä. Vanhemmat ovat antaneet palautetta erillisellä lomakkeella. Koulun sisäinen arviointi Koulun sisäistä arviointia kehitetään. Käytössä on lomake "koulun toimivuuden arviointi" Opettajan itsearviointi Toimenkuvakeskustelussa asetetaan lukuvuoden tavoitteet ja keväisin arvioidaan niiden toteutuminen ja laaditaan jatkosuunnitelmat. Vuosiluokan hyväksytyn suorittamisen ja luokalta siirtymisen periaatteet ja luokalle jättämisen periaatteet: Oppilas voidaan jättää luokalleen, - jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. - jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. - huoltajan pyynnöstä. Mahdollisuudet saada hylätty suoritus hyväksytyksi opetukseen osallistumatta erillisessä kuulustelussa joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä Hylätty opintosuoritus voidaan uusia erikseen sovittuna aikana kevätlukukaudella tai kesäkuun aikana opettajan ja huoltajan yhteisesti sopimana päivänä. Oppilaan oikeus saada tukiopetusta ja menetelmät, joiden avulla oppilaan opintojen etenemistä tuetaan ja luokallejäämistä pyritään estämään: Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityisesti tukea tarvitseville annetaan tukiopetusta ja tarvittaessa erityisopetusta. Oppilaan, opettajan ja huoltajan kanssa käydään tavoite- ja arviointikeskustelut. Miten sanallista tai numeroarvostelua käytettäessä oppilaan opintojen edistyminen kussakin oppiaineessa arvioidaan? 130 Käytössä on koulun oma arviointiohjeisto , joka on laadittu vuosiluokittain ja oppiaineittain. Todistuksissa arvioidaan: 1. – 3. syksyyn arvioidaan edistyminen oppiaineissa neliasteikolla : erittäin hyvin, hyvin, tyydyttävästi, tarvitsee lisäharjoitusta. Myös merkintä : oppilas on saanut opetusta seuraavissa oppiaineissa. 3. keväästä – 6. luokkaan käytetään numeroarviointia 10 – 4.. Arviointiohjeistossa on kuvattu arvosanaan vaadittavat suoritustasot. Millaisin muodoin ja menetelmin oppilaan itsearvioinnin edellytyksiä kehitetään? Arviointi on osana oppimista 1. luokasta lähtien. Arviointi kohdistuu oppimiseen, oppimistapahtumaan, työskentelytaitoihin ja käyttäytymiseen. Siihen voivat osallistua oppilaan itsensä lisäksi, toiset oppilaat, opettaja ja vanhemmat palautteineen. Arviointi on sekä suullista että kirjallista. Arviointi kohdistuu yksittäisiin suorituksiin että kokonaisuuksiin. Miten oppilaan työskentelyä arvioidaan? Arvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta, taitoa suunnitella, toteuttaa, arvioida sekä arvostaa työtään ja yhteistyökykyä muiden kanssa. Arviointi etenee lapsen ikätason mukaisesti laajentuen ja kuvaten yksityiskohtaisemmin työskentelytaitoja. Oppiainekohtaisten työskentelytaitojen arvioinnista on tarkempi kuvaus erillisessä liitteessään. Työskentelytaitojen arvioinnissa käytetään asteikkoa erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko. Millä perusteilla arvosana oppilaiden käyttäytymisestä määräytyy? Koulumme kasvatustavoitteina ovat hyvätapainen, vastuuntuntoinen, työhönsä motivoitunut ja suvaitsevainen oppilas. Käyttäytymisen arviointiin on laadittu arviointiohjeistossa perusteet. Tavoitteena on, että oppilas käyttäytyy kohteliaasti, käyttäytyy tuntitilanteissa niin, että edistää opetusta ja oppimista. Suhtautuu luokkatovereihin niin, että edistää opetusta ja oppimista. Pukeutuu siististi ja tilaisuuteen sopivalla tavalla. Noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja sekä vastaa puheistaan ja teoistaan. Käsittelee huolellisesti omia ja yhteisiä tavaroita; huolehtii ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä sekä huolehtii työn siisteydestä. Arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 131 Arvioinnin periaatteet niitä oppilaita varten, kun äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli. Oppilaskohtaisesti oppilaan opettajat ja rehtori harkitsevat yhdessä arvioinnin perusteet. Menettelytavat, mikäli huoltaja haluaa oppilaan opinnoissa etenemisestä tai vuosiluokalle jättämistä koskevaan päätöksen tai päättöarvioinnin muutosta. Huoltaja esittää kirjallisesti koulun rehtorille tyytymättömyytensä arviointiin. Tämän jälkeen huoltaja, opettaja ja rehtori käyvät keskustelun, jossa käydään läpi vielä oppilaan arvioidut suoritukset lukuvuoden aikana. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, suoritusten arviointi arviointiohjeistoon ja niiden tuloksista on ilmoitettu huoltajalle.
© Copyright 2024