Pohdintoja gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuudesta GeroMetron vaikuttavuusseminaari 21.10.2015 Marjaana Seppänen ([email protected]) www.helsinki.fi 22.10.2015 1 Kolme kysymystä: 1. Miksi gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta pitäisi arvioida? 2. Mihin gerontologisessa sosiaalityössä pyritään vaikuttamaan? 3. Miten gerontologisen sosiaalityön vaikuttavauutta arvioidaan? www.helsinki.fi 22.10.2015 2 1. Miksi gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta pitäisi arvioida? • Sosiaalityön menetelmät perustuvat lähtökohtaisesti tutkittuun tietoon (silti: tunnistettavia menetelmiä vähän) • IFSW:n sosiaalityön määritelmä: sisältää ajatuksen tieteelliseen näyttöön perustuvasta ammattikäytännöistä. • Sosiaalityössä on kyse interventiosta ja muutoksesta (vrt. hoiva) • Eettinen velvoite • Jotta gst voisi kehittyä sosiaalityön osa-alueena, on hyvä tietää sen vaikutuksista • Gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu • Vaikuttavauustieto on osa asiantuntijuutta, jonka kehittäminen ja määrittäminen ajankohtaista (ks. Soukiala 2015) www.helsinki.fi 22.10.2015 3 2. Mihin gerontologisessa sosiaalityössä halutaan vaikuttaa? • Gerontologinen sosiaalityö pyrkii saamaan aikaan muutosta eri tasoilla: yksilö, perhe, yhteisö, yhteiskunta • Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä • i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien auttaminen ja tukeminen että • ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon vaikuttaminen. • Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisien tilanteiden ja olosuhteiden parantamiseksi (Pohjola ym. 2014) www.helsinki.fi 22.10.2015 4 Gerontologisen sosiaalityön tarkoitus: ”Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa vanhojen ihmisten hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja ikääntyneiden toimintakykyisyyttä. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä, joka perustuu yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearvioihin ja ratkaisuprosesseihin” (vrt. Seppänen 2006; SosNet) www.helsinki.fi 22.10.2015 5 Peruskysymys • Kun tehdään gerontologisen sosiaalityön interventio, millaisia vaikutuksia sillä on? • Miten vaikutukset suhteutuvat tavoitteisiin? www.helsinki.fi 22.10.2015 6 Miten vaikuttavuutta arvioidaan? • Miten suhtaudutaan kausaalisiin selityksiin? • Millaisten mekanismien kautta muutoksia asiakkaan elämässä tapahtuu? • Mikä on muiden tekijöiden/palvelujen vaikutus? • Gerontologisen sosiaalityön asiakaskohtaamisissa vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen tuloksena: mitä se merkitsee tutkimusasetelman näkökulmasta? • Miten tutkia rakenteellisen sosiaalityön vaikuttavuutta? www.helsinki.fi 22.10.2015 7 Vaikuttavuuden arviointi • ”Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan ihmisten elämässä tapahtuneiden, tietyistä toiminnoista ja toimintaketjuista johtuvien pysyvien tai merkittävien muutosten järjestelmällistä analysointia, olivatpa nuo muutokset sitten positiivisia tai negatiivisia, tarkoituksellisia tai tahattomia” • (Roche 1999; Mäntysaari 2014) www.helsinki.fi 22.10.2015 8 Lähdetäänkö tutkimaan? • Asiakastyön näkökulma? • Rakenteellisen työn näkökulma? • Vaikutusten mittaaminen: Koe- ja kontrolliryhmä? • Ei tavoitella kuuta taivaalta: vähäinenkin vaikuttavuustieto arvokasta www.helsinki.fi 22.10.2015 9 Näyttöön perustuva käytäntö (EBP) gerontologisessa sosiaalityössä? Sosiaalityössä interventioiden perusteet ovat liian epämääräisiä ja vaikutukset asiakkaille epäselviä. Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne haastaa sosiaalityötä pohtimaan, mitä EBP voisi olla sosiaalityössä. 1. Suppea näkemys: Intervention perusteena puhdas tutkimusevidenssi (mieluiten satunnaistettu ja kontrolloitu koeasetelma) 2. Laaja näkemys: Interventio on prosessi, jossa työntekijät tekevät tapauskohtaisia päätöksiä, pohjana paras saatavilla oleva evidenssi yhdistettynä työntekijän asiantuntemukseen sekä asiakkaan arvoihin ja odotuksiin. (Raunio 2010, 387-391) www.helsinki.fi 22.10.2015 10 Arviointi • Metataso vai tapauskohtainen arviointi? • Esimerkkinä AVAIN (tapauskohtainen, realistinen arviointi): Mikä toimii, kenelle, ja missä olosuhteissa? Asiakas täyttää verkkopohjaisen AVAIN-mittarin yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan sosiaalityön tavoitteet, arvioidaan tilannetekijät ja sovitaan toimintatavoista. Toisessa vaiheessa, sovitun ajan jälkeen arvioidaan tavoitteiden saavuttamista, muutoksia tilannetekijöissä sekä käytettyjä menetelmiä. (https://www.innokyla.fi/web/verstas367729/etusivu/-/verstas/nakokulmat) (Kivipelto ym. 2012) www.helsinki.fi 22.10.2015 11 Miten toteuttaa ja arvioida rakenteellista sosiaalityötä? • Rakenteellisen sosiaalityön käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta; • yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja • toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi. (ks. Pohjola, Laitinen & Seppänen 2014) • Kriittisen gerontologian tutkimusperinne • Ymmärrys ikäihmisten tilanteesta eletyn elämän ja kokemusten kautta • Rakenteellisen näkökulman analyysi • Vaikuttaminen rakenteiden muuttamiseksi (Ray & Seppänen 2014) www.helsinki.fi 22.10.2015 12 Lopuksi • Tärkeää pohtia ja tutkia gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta • Edellyttää työn jäsentämistä, erilaisten orientaatioiden, toimintaroolien sekä menetelmien tunnistamista • Gerontologisen sosiaalityön toimintaroolit ja psykososiaalisen työn kysymys: ks. AntikainenJuntunen 2014 (ks. Myös Soukiala 2015) • Asiakasnäkökulma keskiössä www.helsinki.fi 22.10.2015 13 Kuvio. Psykososiaalinen sosiaalityö osana gerontologisen sosiaalityön toimintarooleja (vrt. Vaininen 2011) Palvelutarpeen selvittäjä palvelutarpeen arviointi Palvelujärjestelmän asiantuntija neuvonta ja palveluohjaus, ”systeemin” selostaminen Kuntoutumiseen ja valtaistumiseen liittyvät roolit Yksilö Sosiaalisiin oikeuksiin ja sosiaaliseen suojeluun suuntautuneet roolit Asianajaja asiakkaan oikeuksien puolustaja, tulkki, tiedottaja suhteessa asiakkaaseen ja vaikuttaja suhteessa muihin Valtauttaja voimavarojen esiinnostaja, vaihtoehtojen ideoija, asiakkaan toimijuuden tukija ongelmanratkaisua tai muutosta vaativissa tilanteissa Tukija on asiakkaan kannattelija vaikeissa elämäntilanteissa, kuuntelija, myötäeläjä, rauhoittelija ja kiinnipitäjä Elämän perustan varmistaja tulot, asuminen, palvelut, päätöksenteko ja hakemisessa/järjestämisessä auttaminen Psykososiaalinen sosiaalityö Koordinaattori vastaa moniasiakkuusasiakkaan asiakassuunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioinnista, koordinoi palveluja ja yhteistyötä, toimii vastuutyöntekijänä Järjestelmälähtöinen sosiaalityö Kokonaiselämäntilanteen kartoittaja selvittää asiakkaan aiemmat elämänvaiheet, kulttuurisen ja yhteisöllisen taustan, omaissuhteet, kokemukset ja näkemykset elämästä ja tulevaisuudesta Vaikuttaja tiedonkerääjä, - tuottaja ja - välittäjä suhteessa päätöksenteko-, suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmiin, kehittämis- ja suunnitteluryhmien jäsen ja vetäjä Kehittäjä vanhuspalvelujärjestelmän asiantuntija, vanhenemisprosessien ja vanhuuden kehitystehtävien tuntija, työ- ja asiakasprosessien ohjaaja, työmenelmien hallitsija, verkostoituja, opiskelijan ohjaaja, kouluttaja, kartoittaja Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseen suuntautuneet roolit Humaanisuuden puolustaja ihmisten yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen, työskentely räätälöidysti erojen ehdoilla ja ottaen asiakkaan elämäntilanne huomioon Sosiaalisen vuorovaikutuksen mobilisoija vuorovaikutuksen ja verkostojen kartoittaja, asiakkaan suhteiden ja verkoston aktivoija, ohjaaja, välittäjä ja sillanrakentaja, verkostoneuvottelujen vetäjä/osallistuja, eri tahojen voimavarojen ja osaamisen yhteenpunoja Yhteisö Ongelmalähtöinen sosiaalityö Sovittelija ja neuvottelija vanhuksen ja hänen omaistensa näkemyserojen sovittelu asiakkaan tarvitseman avun järjestämiseksi sekä neuvottelu moniammatillisen työryhmän kanssa Sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja verkostoihin suuntautuneet roolit (AntikainenJuntunen 2014) 22.10.2015 14 Lähteet • Antikainen-Juntunen Eija (2014) Psykososiaalinen työ osana gerontologista sosiaalityötä. Gerontologia 2/2014. • Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna & Karjalainen, Pekka & Saikkonen, Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104473/URN_ISBN_ 978-952-245-8643.pdf?sequence=1 • Mäntysaari, Mikko (2015) Evidence Based Practice and Domestic Violence in Haluk Soydan (ed.). Social Work Practice to the Benefit of Our Clients: Scholarly Legacy of Edward J. Mullen. .bu, press. • Mäntysaari, Mikko (2014) Mitä aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta tiedetään? Esitys aikuissosiaalityön päivillä 8.9.2014. www.helsinki.fi 22.10.2015 15 • Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja & Seppänen, Majaana (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress. • Raunio, Kyösti (2010) Onko näyttöön perustuvalla käytännöllä tulvaisuutta sosiaalipalveluissa? Janus 4, 387-395. • Ray, Mo & Seppänen, Marjaana : Rakenteellinen lähestymistapa vanhussosiaalityössä – kriittisen gerontologian näkökulma. Teoksessa • Seppänen, Marjaana (2015) Gerontologinen sosiaalityö. Teoksessa Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) Sosiaalityön käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma. (ilmestyy 30.11.2015) • Soukiala, Tiina (2015) Sosiaalisen asiantuntijuus gerontologisessa sosaalityössä. Gerontologia 3/2015 (tulossa) www.helsinki.fi 22.10.2015 16