Turun työllisyyden kuntakokeilu

Turun työllisyyden kuntakokeilu
1.9.2012 – 31.12.2015
Työllisyystoimikunnan kokous 13.4.2015
Suvi Heiniola
Kuntakokeilun organisatorista taustaa
•
•
•
•
•
•
Kh päätti 20.8.2012 (§378) sitoutumisesta TEM:n hyväksymään Turun työllisyyden
kuntakokeilun hankesuunnitelmaan
Apulaiskj. Maija Kyttä teki hankkeesta asettamispäätöksen 19.10.2012 (§16)>>
hanke sijoitettiin Turun kaupungin Konsernihallinnon päätöksenteon tuen
vastuualueelle
Kj:n päätöksellä 12.3.2013 (§5) hanke ja sen henkilöstö siirrettiin
Konsernihallinnosta HYTO:n Kehittämisyksikköön
Toimialajohtaja Riitta Liuksan päätöksellä 16.12.2014 (§37) hanke siirrettiin
1.1.2015 alkaen Kehittämisyksiköstä Kuntoutumispalveluiden alaiseen
Työelämäkuntoutukseen. Ko. siirtopäätöstä edelsi edeltäneen projektipäällikön
irtisanoutuminen
7.1.2014 alkaen projektipäällikkönä on toiminut Työelämäkuntoutuksesta Suvi
Heiniola. Muina projektin työntekijöinä asiakastyötä tekevät palvelusuunnittelijat
Ari Laaksonen, Janne Lehto, Riikka Alakiikonen sekä kuntoutussuunnittelija Satu
Hakanen
Kj:n päätöksellä 10.12.2014 (§170) Työelämäkuntoutus ja työllisyyden
kuntakokeilun sen alla siirrettiin 1.1.2015 alkaen Konsernihallintoon perustettuun
Työllisyyspalvelukeskukseen
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014:
• Suurin osa asiakkaista on yli 36-vuotiaita kantasuomalaisia
miehiä
• Maahanmuuttaja-asiakkaita hankkeen toimintakaaren aikana
asiakaskunasta on ollut yli neljännes
• Mamu-asiakkaistakin valtaosa on miehiä
• Vuonna 2013 alkanut asiakkuuksia 304, vuonna 2014
puolestaan 370
• Vuonna 2014 asiakkaita ollut yhteensä 608
• Vuonna 2013 alkaneista asiakkuuksista päätettiin vuonna
2014 61
• Vuonna 2014 alkaneista asiakkuuksista samana vuonna
päättyi 48
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014
• Asiakkuuksien päättymissyyt yleisimmin:
– Työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun
työhön sekä siirtyminen koulutukseen, yhteensä 40%
– Asiakkaan tilanne ei ole muuttunut, yhteistyöhaluttomuus
tms., yht. 20%
– Muu syy, mm. äitiysloma/vanhempainvapaa, ei soveltuvia
palveluita tarjolla jne. yht. 14%
– Asiakas muuttanut ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle
12%
– Eläke, kuntoutus, sairaanhoito, oma pyyntö , jne. 11%
– Kuolema 3%
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014
Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 10
Alkaneet asiakkuudet aikaväliltä 01/2013 - 03/2015 sukupuolittain
400
350
128
300
250
117
200
150
100
242
187
23
48
50
0
Naisia
Miehiä
Vuonna
2013
Vuonna
2014
117
187
128
242
Vuonna
2015
(tilanne 27.3.3015)
23
48
Mamu- ja kantaväestön vertailu sukupuolittain
jaoteltuina ikäryhmiin (tilanne 12.3.2015)
Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 12
158
160
140
125
120
120
100
60
20
0
Mamu
miehiä
Kantaväestö
miehiä
Mamu
naisia
Kantaväestö
naisia
51
46
40
11
19
2
77
70
70
80
39
32
51
41
23
23
21
14
11
-25
26-35
36-45
46-55
56-
11
46
32
51
23
19
70
125
120
158
2
14
23
41
21
11
39
51
70
77
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014
Ao. materiaali löytyy väliraportin liitteistä sivulta 46
Aktiiviset palvelut vuonna 2014 palvelukoreittain, 1. kori avattu alakoritasoille
(N=634)
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Aktiiviset palvelut
1.
Avoime
t
työmark
kinat ja
palkkat
uella
työllistä
minen
1.1.
Suoraan
avoimill
e
työmark
kinoille
ohjaus
(ilman
palkkat
ukea)
185
32
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
1.7
2.
3. TE4.
5.
6.
7.
8. Muu 9. Muu
Palkkat Palkkat Työllistä Työnha
TETyönets Kaupun hallinno Kuntout Koulutu Terveys, Sosiaali palvelu
uella
uella
vät
kuvalm palvelui ijäpalvel gin
n muut tava
s
työkyky, nen
tai ei
palkatu palkatu hankke ennus
den
u
tukityöp työllisty työtoim
kuntout kuntout soveltu
n
n
et (
tarjoam
aikat
mistä
inta
us
us/
vaa
työnteki työnteki
at
edistävä
Aikuisso palvelu
jän
jän
palvelut
t
siaalityö
a
siirtämi siirtämi
yrittäjyy
palvelut
n
nen
nen
ttä
kuntout
toiselle toiselle
suunnitt
us
työnant työnant
eleville
ajalle/ ajalle/
kaupu… yrityks…
1
2
31
3
0
112
21
105
63
36
186
17
22
0
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014
Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 11
• Vuonna 2013 järjestetyt palvelut (25.11.2013 mennessä):
Toimenpide
25.11.
Avoimet työmarkkinat
16
Palkkatukityö
26
Edelleensijoitus
6
Työkokeilu
32
Kuntouttava työtoiminta
16
Eläke
1
Eläkeselvittely
7
Sairausloma
15
Velvoitetyöllistäminen
1
Koulutus
10
Ammatillinen kuntoutus
1
Uravalmennus
1
Muu
2
Yhteensä
134
Henkilöitä
116
Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014
•
•
•
•
•
•
•
2014 palveluissa ja palvelutarpeissa yleisimpinä esiin nousivat:
avoimille työmarkkinoille tähtäävät palvelut (kaupungin työnetsijäpalvelu)
terveyteen, työkyvyn selvittämiseen ja kuntoutukseen liittyvät palvelut*
TE-palveluiden työllistymistä edistävät palvelut
kuntouttava työtoiminta
koulutus
avoimille työmarkkinoille, työllistäviin hankkeisiin tai kaupungin
hallintokuntiin työllistyminen
• tarve sosiaaliseen kuntoutukseen tai muut palvelut
•
*Terveyteen, työkyvyn selvittämiseen ja kuntoutukseen tähtäävissä palveluissa olleista suurin osa
asiakkaista on sellaisia, joille työllistymistä edistävät palvelut, työllistymisestä puhumattakaan ovat
jokseenkin epärealistisia tavoitteita lyhyellä tai välttämättä pidemmälläkään aikajänteellä
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet:
• Kansallisen tason kehittämistarpeet ja –haasteet:
– Kuntakokeiluhankkeiden rahoitukselliset ja kokeiluinnovointia
mahdollistavat edellytykset eivät ole olleet riittävän
tarkoituksenmukaiset >>> rahoitusmuoto ja lainsäädäntö eivät
mahdollista innovointia kuntien tarpeiden mukaisesti
– Työmarkkinatuen kasvavat kuntaosuusmenot ovat kuntien ja TEpalveluiden yhteinen haaste, sillä kuntien suurenevat menot
ovat pois yhteisistä resursseista, joilla järjestetään palveluita
asiakkaille >>> TE-palveluiden yhteistyötä kaivataan
kiinteämmin asiakaskunnan läpikäyntiin
– Osa-aikatyötä tekevät työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla ei ole
kunnille oikeudenmukaista, ei myöskään asiakkaiden kannalta
hyvä tilanne
– Päällekkäiset lakivalmistelut ilman riittävää ”yhteenpeilaamista”
(mm. TYP-laki, SOTE-laki, sosiaalihuoltolaki, kuntauudistus jne.)
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet:
• Paikallisen tason kehittämistarpeet ja –haasteet
– Kuntatoimijoiden yhteistyön lisääminen yhteisen asiakaskunnan
kartoittamiseksi, tavoittamiseksi ja asiakkaiden yhtenäisen
palvelupolun rakentamiseksi on KAIKKIEN yhteinen haaste
– Sosiaalisen kuntoutuksen pilotointi ja vakiinnuttaminen osaksi
sosiaalityön palvelurakennetta
• >>> Sosiaalityön mahdollisuus hyödyntää kuntakokeilun kokemuksia
ja materiaalia (mm. kilpailutusmateriaali, palvelulomakkeet,
asiakaskokemukset ja –palautteet jne.)
• >>> Vaatii sosiaalityön sitoutumista ja vastuunottoa sekä
kuntapäättäjien tukea (mm. taloudelliset resurssit)
• Sosiaalityön asema työllisyyden hoidossa ja työvoiman
palvelukeskusyhteistyössä on jatkossa ilmeinen (mm. lakisääteiset
sos. työn palvelut, esim. kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen
kuntoutus jne.)
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet
• Perusterveydenhuollon, sosiaalityön, Kelan ja TE-palveluiden välisen
yhteistyön tiivistäminen on tärkeää työttömien asiakkaiden
palveluprosessien nopeuttamiseksi ja niiden katkaisemisen estämiseksi
• Eri organisaatioiden asiakastietojärjestelmien välinen tiedonhallinta on
erittäin haasteellista
• Viiveet erikoissairaanhoitoon pääsyyn ja sieltä saatavista lausunnoista
todella pitkiä
• Viiveet pääsyssä perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle, vaikeus
saada riittävän pitkiä vastaanottoaikoja suhteessa työkyvyn selvittämisen
tarpeeseen
• Sairauslomia kirjoitetaan työttömille vähemmän kuin olisi tarve, Kela ei
saa tietoa kaikista niistä asiakkaista, jotka olisivat Kelan palveluiden ja
etuuksien tarpeessa
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet
• Kelan päätösten saapumisissa suuria ajallisia vaihteluvälejä (lyhyet
valitusajat)
• B-lausuntojen suuretkin laatuerot vaikeuttavat Kelan arviointityötä
sekä asiakkaiden palveluihin ja etuuksien piiriin pääsyä
• Sosiaalinen työkyvyttömyys nousee esiin myös
perusterveydenhuollon työttömissä asiakkaissa
• Tärkeää saada asiakkaat oikeille sosiaalivakuutuksellisille etuuksille
(inhimilliset syyt, kokonaistaloudelliset syyt)
• Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteisenä haasteena on
koordinoida yhteiselle asiakaskunnalle palveluita yhteistyössä
• Sosiaalityön asiakas hyötyy yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja
sosiaalityön välillä nopeutuvien prosessien ja paremman palveluun
pääsyn myötä
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet
• Asiakkaan sosioekonominen tilanne vaikuttaa usein myös
terveydenhuollon hoitosuunnitelman onnistumiseen tai
epäonnistumiseen
• Tarve kehittää työttömien kokonaisvaltaista palvelurakennetta
yhdessä työllisyyden hoidon (sisältäen elinkeinoelämän
kehittämisen), sosiaalityön ja perusterveydenhuollon palvelut
yhteen kokoamalla, unohtamatta muiden toimijoiden
palveluita
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet
• TE-palveluiden ja kunnan työllisyyden hoidon
(tulevaisuudessa myös sosiaalityön) välisen yhteistyön
tiivistämisen tarve on suuri
• Molempien organisaatioiden resurssipula lisää yhteistyön
tiivistämisen tärkeyttä yhteisen asiakaskunnan tavoittamiseksi
ja palveluihin saattamiseksi
• Potentiaalisen TYP-asiakaskunnan kartoitus lyhyellä
aikataululla, pienellä resurssilla ja suurella asiakasmäärällä
haasteena TE-palveluissa
• Työetsijäpalvelumallissa on kehittämistä mm. raportoinnin ja
asiakkaiden palveluprosessien tiivistämisen osalta
• Yritysyhteistyössä on monta toimijaa (mm. kaupunki, TEpalvelut, oppilaitokset, 3. sektori jne.), ja yhteistyön
tiivistämisessä ja koordinoinnissa onkin kehittämisen varaa
Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet
• Kolmannen sektorin palveluiden tehokkaampi
hyödyntäminen asiakasohjauksessa on kaikkien
työllisyyden hoidon toimijoiden ja asiakkaiden etu
• Kolmannen sektorin työpaikkojen kehittäminen niin, että
ne tarjoaisivat työpaikkoja myös ponnahduslautoiksi
avoimelle sektorille
• Kolmannen sektorin palkkatukityösuhteet ovat usein
sangen pitkiä, mikä ei välttämättä aina edistä asiakkaiden
avoimille työmarkkinoille ohjautumista palkkatuella
Hankkeen jalkauttamiseen liittyviä
kokonaisuuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Perusterveydenhuollon lääkäreille suunnatut koulutusiltapäivät kevätkaudella 2015
(yhteistyössä hankkeen, pth:n ja Kelan kanssa) :
Toteutuneina 14.1., 25.3. ja tulossa oleva 22.4.
Koulutuksen sisällössä painotettu työttömien tarvetta sairauslomatodistuksiin,
laadukkaan B-lausunnon sisältöä sekä Kelan ja työeläkelaitosten
kuntoutusmahdollisuuksia
Sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja Kelan keskinäisen yhteistyön tiivistäminen
osana työllisyyden hoidon kokonaisuutta
Em. asian onnistuminen vaatii organisaatioiden omaa panostusta ja järjestäytymistä,
kuntakokeilu pyrkii osaltaan pitämään yllä keskustelua ja tarjoamaan apuaan asiassa
Yrinet –yritystietojärjestelmän käyttö ja kehittäminen työllisyyden ja erityisesti
yritysyhteistyön kehittämisen työkaluna sekä yritysyhteistyö:
Yrinetin käytöllä tiivistetään yhteistyötä myös TSEK:n kanssa, jolla sama järjestelmä
käytössä
Yrittäjille ja asiakkaille suunnatut tilaisuudet yhteistyössä mm. Turun Yrittäjät ry:n
kanssa
Loppuseminaari syksyllä 2015
Hankkeen jalkauttamiseen liittyviä
kokonaisuuksia
• Sosiaalisen kuntoutuksen integroituminen osaksi sosiaalityön
palvelujärjestelmää
• Kuntakokeilun materiaalin ja kokemusten (sekä kuntakokeilun,
sosiaalityön, palveluntuottajien että asiakkaiden kokemusten)
hyödyntäminen sosiaalityön ”kopinotossa” suhteessa ko. palveluun
• Tarvitaan tahtotilaa päättäjiltä sosiaalisen kuntoutuksen resursoimiseksi
osaksi sosiaalityön palveluvalikkoa