Turun työllisyyden kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 Työllisyystoimikunnan kokous 13.4.2015 Suvi Heiniola Kuntakokeilun organisatorista taustaa • • • • • • Kh päätti 20.8.2012 (§378) sitoutumisesta TEM:n hyväksymään Turun työllisyyden kuntakokeilun hankesuunnitelmaan Apulaiskj. Maija Kyttä teki hankkeesta asettamispäätöksen 19.10.2012 (§16)>> hanke sijoitettiin Turun kaupungin Konsernihallinnon päätöksenteon tuen vastuualueelle Kj:n päätöksellä 12.3.2013 (§5) hanke ja sen henkilöstö siirrettiin Konsernihallinnosta HYTO:n Kehittämisyksikköön Toimialajohtaja Riitta Liuksan päätöksellä 16.12.2014 (§37) hanke siirrettiin 1.1.2015 alkaen Kehittämisyksiköstä Kuntoutumispalveluiden alaiseen Työelämäkuntoutukseen. Ko. siirtopäätöstä edelsi edeltäneen projektipäällikön irtisanoutuminen 7.1.2014 alkaen projektipäällikkönä on toiminut Työelämäkuntoutuksesta Suvi Heiniola. Muina projektin työntekijöinä asiakastyötä tekevät palvelusuunnittelijat Ari Laaksonen, Janne Lehto, Riikka Alakiikonen sekä kuntoutussuunnittelija Satu Hakanen Kj:n päätöksellä 10.12.2014 (§170) Työelämäkuntoutus ja työllisyyden kuntakokeilun sen alla siirrettiin 1.1.2015 alkaen Konsernihallintoon perustettuun Työllisyyspalvelukeskukseen Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014: • Suurin osa asiakkaista on yli 36-vuotiaita kantasuomalaisia miehiä • Maahanmuuttaja-asiakkaita hankkeen toimintakaaren aikana asiakaskunasta on ollut yli neljännes • Mamu-asiakkaistakin valtaosa on miehiä • Vuonna 2013 alkanut asiakkuuksia 304, vuonna 2014 puolestaan 370 • Vuonna 2014 asiakkaita ollut yhteensä 608 • Vuonna 2013 alkaneista asiakkuuksista päätettiin vuonna 2014 61 • Vuonna 2014 alkaneista asiakkuuksista samana vuonna päättyi 48 Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014 • Asiakkuuksien päättymissyyt yleisimmin: – Työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön sekä siirtyminen koulutukseen, yhteensä 40% – Asiakkaan tilanne ei ole muuttunut, yhteistyöhaluttomuus tms., yht. 20% – Muu syy, mm. äitiysloma/vanhempainvapaa, ei soveltuvia palveluita tarjolla jne. yht. 14% – Asiakas muuttanut ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle 12% – Eläke, kuntoutus, sairaanhoito, oma pyyntö , jne. 11% – Kuolema 3% Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014 Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 10 Alkaneet asiakkuudet aikaväliltä 01/2013 - 03/2015 sukupuolittain 400 350 128 300 250 117 200 150 100 242 187 23 48 50 0 Naisia Miehiä Vuonna 2013 Vuonna 2014 117 187 128 242 Vuonna 2015 (tilanne 27.3.3015) 23 48 Mamu- ja kantaväestön vertailu sukupuolittain jaoteltuina ikäryhmiin (tilanne 12.3.2015) Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 12 158 160 140 125 120 120 100 60 20 0 Mamu miehiä Kantaväestö miehiä Mamu naisia Kantaväestö naisia 51 46 40 11 19 2 77 70 70 80 39 32 51 41 23 23 21 14 11 -25 26-35 36-45 46-55 56- 11 46 32 51 23 19 70 125 120 158 2 14 23 41 21 11 39 51 70 77 Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014 Ao. materiaali löytyy väliraportin liitteistä sivulta 46 Aktiiviset palvelut vuonna 2014 palvelukoreittain, 1. kori avattu alakoritasoille (N=634) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Aktiiviset palvelut 1. Avoime t työmark kinat ja palkkat uella työllistä minen 1.1. Suoraan avoimill e työmark kinoille ohjaus (ilman palkkat ukea) 185 32 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2. 3. TE4. 5. 6. 7. 8. Muu 9. Muu Palkkat Palkkat Työllistä Työnha TETyönets Kaupun hallinno Kuntout Koulutu Terveys, Sosiaali palvelu uella uella vät kuvalm palvelui ijäpalvel gin n muut tava s työkyky, nen tai ei palkatu palkatu hankke ennus den u tukityöp työllisty työtoim kuntout kuntout soveltu n n et ( tarjoam aikat mistä inta us us/ vaa työnteki työnteki at edistävä Aikuisso palvelu jän jän palvelut t siaalityö a siirtämi siirtämi yrittäjyy palvelut n nen nen ttä kuntout toiselle toiselle suunnitt us työnant työnant eleville ajalle/ ajalle/ kaupu… yrityks… 1 2 31 3 0 112 21 105 63 36 186 17 22 0 Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014 Ao. materiaali löytyy väliraportista sivulta 11 • Vuonna 2013 järjestetyt palvelut (25.11.2013 mennessä): Toimenpide 25.11. Avoimet työmarkkinat 16 Palkkatukityö 26 Edelleensijoitus 6 Työkokeilu 32 Kuntouttava työtoiminta 16 Eläke 1 Eläkeselvittely 7 Sairausloma 15 Velvoitetyöllistäminen 1 Koulutus 10 Ammatillinen kuntoutus 1 Uravalmennus 1 Muu 2 Yhteensä 134 Henkilöitä 116 Asiakkaat ja palvelut vuonna 2014 • • • • • • • 2014 palveluissa ja palvelutarpeissa yleisimpinä esiin nousivat: avoimille työmarkkinoille tähtäävät palvelut (kaupungin työnetsijäpalvelu) terveyteen, työkyvyn selvittämiseen ja kuntoutukseen liittyvät palvelut* TE-palveluiden työllistymistä edistävät palvelut kuntouttava työtoiminta koulutus avoimille työmarkkinoille, työllistäviin hankkeisiin tai kaupungin hallintokuntiin työllistyminen • tarve sosiaaliseen kuntoutukseen tai muut palvelut • *Terveyteen, työkyvyn selvittämiseen ja kuntoutukseen tähtäävissä palveluissa olleista suurin osa asiakkaista on sellaisia, joille työllistymistä edistävät palvelut, työllistymisestä puhumattakaan ovat jokseenkin epärealistisia tavoitteita lyhyellä tai välttämättä pidemmälläkään aikajänteellä Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet: • Kansallisen tason kehittämistarpeet ja –haasteet: – Kuntakokeiluhankkeiden rahoitukselliset ja kokeiluinnovointia mahdollistavat edellytykset eivät ole olleet riittävän tarkoituksenmukaiset >>> rahoitusmuoto ja lainsäädäntö eivät mahdollista innovointia kuntien tarpeiden mukaisesti – Työmarkkinatuen kasvavat kuntaosuusmenot ovat kuntien ja TEpalveluiden yhteinen haaste, sillä kuntien suurenevat menot ovat pois yhteisistä resursseista, joilla järjestetään palveluita asiakkaille >>> TE-palveluiden yhteistyötä kaivataan kiinteämmin asiakaskunnan läpikäyntiin – Osa-aikatyötä tekevät työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla ei ole kunnille oikeudenmukaista, ei myöskään asiakkaiden kannalta hyvä tilanne – Päällekkäiset lakivalmistelut ilman riittävää ”yhteenpeilaamista” (mm. TYP-laki, SOTE-laki, sosiaalihuoltolaki, kuntauudistus jne.) Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet: • Paikallisen tason kehittämistarpeet ja –haasteet – Kuntatoimijoiden yhteistyön lisääminen yhteisen asiakaskunnan kartoittamiseksi, tavoittamiseksi ja asiakkaiden yhtenäisen palvelupolun rakentamiseksi on KAIKKIEN yhteinen haaste – Sosiaalisen kuntoutuksen pilotointi ja vakiinnuttaminen osaksi sosiaalityön palvelurakennetta • >>> Sosiaalityön mahdollisuus hyödyntää kuntakokeilun kokemuksia ja materiaalia (mm. kilpailutusmateriaali, palvelulomakkeet, asiakaskokemukset ja –palautteet jne.) • >>> Vaatii sosiaalityön sitoutumista ja vastuunottoa sekä kuntapäättäjien tukea (mm. taloudelliset resurssit) • Sosiaalityön asema työllisyyden hoidossa ja työvoiman palvelukeskusyhteistyössä on jatkossa ilmeinen (mm. lakisääteiset sos. työn palvelut, esim. kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus jne.) Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet • Perusterveydenhuollon, sosiaalityön, Kelan ja TE-palveluiden välisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää työttömien asiakkaiden palveluprosessien nopeuttamiseksi ja niiden katkaisemisen estämiseksi • Eri organisaatioiden asiakastietojärjestelmien välinen tiedonhallinta on erittäin haasteellista • Viiveet erikoissairaanhoitoon pääsyyn ja sieltä saatavista lausunnoista todella pitkiä • Viiveet pääsyssä perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle, vaikeus saada riittävän pitkiä vastaanottoaikoja suhteessa työkyvyn selvittämisen tarpeeseen • Sairauslomia kirjoitetaan työttömille vähemmän kuin olisi tarve, Kela ei saa tietoa kaikista niistä asiakkaista, jotka olisivat Kelan palveluiden ja etuuksien tarpeessa Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet • Kelan päätösten saapumisissa suuria ajallisia vaihteluvälejä (lyhyet valitusajat) • B-lausuntojen suuretkin laatuerot vaikeuttavat Kelan arviointityötä sekä asiakkaiden palveluihin ja etuuksien piiriin pääsyä • Sosiaalinen työkyvyttömyys nousee esiin myös perusterveydenhuollon työttömissä asiakkaissa • Tärkeää saada asiakkaat oikeille sosiaalivakuutuksellisille etuuksille (inhimilliset syyt, kokonaistaloudelliset syyt) • Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteisenä haasteena on koordinoida yhteiselle asiakaskunnalle palveluita yhteistyössä • Sosiaalityön asiakas hyötyy yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja sosiaalityön välillä nopeutuvien prosessien ja paremman palveluun pääsyn myötä Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet • Asiakkaan sosioekonominen tilanne vaikuttaa usein myös terveydenhuollon hoitosuunnitelman onnistumiseen tai epäonnistumiseen • Tarve kehittää työttömien kokonaisvaltaista palvelurakennetta yhdessä työllisyyden hoidon (sisältäen elinkeinoelämän kehittämisen), sosiaalityön ja perusterveydenhuollon palvelut yhteen kokoamalla, unohtamatta muiden toimijoiden palveluita Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet • TE-palveluiden ja kunnan työllisyyden hoidon (tulevaisuudessa myös sosiaalityön) välisen yhteistyön tiivistämisen tarve on suuri • Molempien organisaatioiden resurssipula lisää yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä yhteisen asiakaskunnan tavoittamiseksi ja palveluihin saattamiseksi • Potentiaalisen TYP-asiakaskunnan kartoitus lyhyellä aikataululla, pienellä resurssilla ja suurella asiakasmäärällä haasteena TE-palveluissa • Työetsijäpalvelumallissa on kehittämistä mm. raportoinnin ja asiakkaiden palveluprosessien tiivistämisen osalta • Yritysyhteistyössä on monta toimijaa (mm. kaupunki, TEpalvelut, oppilaitokset, 3. sektori jne.), ja yhteistyön tiivistämisessä ja koordinoinnissa onkin kehittämisen varaa Keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet • Kolmannen sektorin palveluiden tehokkaampi hyödyntäminen asiakasohjauksessa on kaikkien työllisyyden hoidon toimijoiden ja asiakkaiden etu • Kolmannen sektorin työpaikkojen kehittäminen niin, että ne tarjoaisivat työpaikkoja myös ponnahduslautoiksi avoimelle sektorille • Kolmannen sektorin palkkatukityösuhteet ovat usein sangen pitkiä, mikä ei välttämättä aina edistä asiakkaiden avoimille työmarkkinoille ohjautumista palkkatuella Hankkeen jalkauttamiseen liittyviä kokonaisuuksia • • • • • • • • • Perusterveydenhuollon lääkäreille suunnatut koulutusiltapäivät kevätkaudella 2015 (yhteistyössä hankkeen, pth:n ja Kelan kanssa) : Toteutuneina 14.1., 25.3. ja tulossa oleva 22.4. Koulutuksen sisällössä painotettu työttömien tarvetta sairauslomatodistuksiin, laadukkaan B-lausunnon sisältöä sekä Kelan ja työeläkelaitosten kuntoutusmahdollisuuksia Sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja Kelan keskinäisen yhteistyön tiivistäminen osana työllisyyden hoidon kokonaisuutta Em. asian onnistuminen vaatii organisaatioiden omaa panostusta ja järjestäytymistä, kuntakokeilu pyrkii osaltaan pitämään yllä keskustelua ja tarjoamaan apuaan asiassa Yrinet –yritystietojärjestelmän käyttö ja kehittäminen työllisyyden ja erityisesti yritysyhteistyön kehittämisen työkaluna sekä yritysyhteistyö: Yrinetin käytöllä tiivistetään yhteistyötä myös TSEK:n kanssa, jolla sama järjestelmä käytössä Yrittäjille ja asiakkaille suunnatut tilaisuudet yhteistyössä mm. Turun Yrittäjät ry:n kanssa Loppuseminaari syksyllä 2015 Hankkeen jalkauttamiseen liittyviä kokonaisuuksia • Sosiaalisen kuntoutuksen integroituminen osaksi sosiaalityön palvelujärjestelmää • Kuntakokeilun materiaalin ja kokemusten (sekä kuntakokeilun, sosiaalityön, palveluntuottajien että asiakkaiden kokemusten) hyödyntäminen sosiaalityön ”kopinotossa” suhteessa ko. palveluun • Tarvitaan tahtotilaa päättäjiltä sosiaalisen kuntoutuksen resursoimiseksi osaksi sosiaalityön palveluvalikkoa