KIS S ROKOTUS KISSASANOMAT 2014 10 13 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta ANIDENT Kissojen hammas- ja suusairaudet HELENA KUNTSI-VAATTOVAARA, ELL DEVDC, DAVDC - ANIDENT OY Hammassyöpymä ks. nuolet Kissojen hammas- ja suusairauksien tunnistaminen ja hoito ovat perinteisesti jääneet eläinlääketieteessä vähälle huomiolle. Perehtyminen niihin on tärkeä osa asianmukaista, nykyaikaista pieneläinpraktiikkaa, sillä toimiva ja kivuton suu kuuluu kissapotilaan yleisterveyden ja hyvinvoinnin peruspilareihin. Kissojen hammas- ja suuongelmia: Mitä löytyy kissan suusta? Röntgenkuva hammassyöpymästä. Lyhyt ja kapea alaleuka, jonka takia alakulmahammas pureutuu yläikeneen. Purentavian takia alakulmahammas pureutuu väärin ja painaa yläientä. Kissapotilaan tavallisimpia hammasongelmia ovat ientulehdus ja parodontiitti eli ientulehduksesta pidemmälle edennyt hampaiden tukikudoskato, hammassyöpymät sekä hammasmurtumat. Suun vakavia vaivoja ovat krooninen gingivostomatiitti eli krooninen ien- ja suutulehdus, suukasvaimet ja leukamurtumat. Kissa ei yleensä näytä helposti kipua hampaissa ja suussa, ja onkin tavallisinta, että hammas- tai suuongelma huomataan eläinlääkärillä muun tarkastuksen tai rokotuksen yhteydessä. Mikäli kissa kuolaa, ei saa suuta suljettua tai suusta havaitaan verenvuotoa, kyseessä on usein jo vakavampi ongelma ja on kiire eläinlääkärille! Ientulehduksen aiheuttaa plakki eli hampaiden pinnoille kertyvä bakteerimassa. Plakin kovettuessa muodostuu hammaskiveä, joka muodostaa karhean pinnan ja lisää edelleen plakin muodostumista. Ientulehdus voi hoitamattomana edetä parodontiitiksi, jolloin muodostuu syventyneitä ientaskuja, ienpakoa, hammasta ympäröivää luukatoa ja lopulta hammas voi irrota. Kissalle tyypillinen parodontiittilöydös on lisäksi kulmahampaiden ympärillä havaittava turvotus ja hampaan työntyminen ulos kuopastaan, jolloin hammas ikään kuin vaikuttaa pidentyneeltä. Hammassyöpymät ovat tuntemattomasta syystä aiheutuneita, kivuliaita ”kuoppia” hampaiden pinnoilla. Näkyvää syöpymää peittää usein ikenen liikakasvu ja juuri alkaa korvautua ympäröivällä leukaluulla. Syöpymien ainoana hoitona on poisto. Kissojen hammaspoistot ovat usein vaativia, sillä hampaat ovat sirpaloituvia ja ienkudos ohutta ja helposti repeävää. Hammasmurtuma kissalla on aina hoidettava, jos pulpa eli ydin on paljastuneena tai jos murtuneessa hampaassa havaitaan röntgenkuvissa merkkejä tulehduksesta, hampaan kuoliosta tai syöpymästä. Murtunut kulmahammas voidaan säilyttää juurihoidolla tai - mikäli hoitoon päästään 2 vrk:n kuluessä – pulpaamputaatiolla. Juurihoidon ja pulpaamputaation ennuste on hyvä, mutta hoidon seuranta vaatii vuosittaiset röntgenkontrollit. Krooninen gingivostomatiitti on erittäin kivulias ja ikävä vaiva, sillä sen syytä ei tunneta ja ainut tehokas hoito on hampaiden poisto. Oireena on kipu, jonka omistaja huomaa tavallisimmin kissan syödessä: kissa menee ruokakupille ja aloittaa syömisen, mutta kiljaisee kivusta ja juoksee pois ruokakupilta. Suun ja hampaiden tutkimuksessa havaitaan voimakkaasti tulehtuneet, punoittavat ja vertavuotavat ikenet ja suun limakalvot. Kissoilla purentaviat rajoittuvat melkeinpä ainoastaan äärimmäisen kallon muodon omaaviin rotuihin, kuten lyttykuonoisiin persialaiseen ja pitkäkuonoisiin, siamilaistyyppiisiin rotuihin. Kapea ja lyhyt alaleuka ja alakulmahampaiden pystyasento sekä yläkulmahampaiden eteenpäin kääntynyt asento ovat yleisemmät purentaviat, jotka aiheuttavat terveydellistä haittaa, kuten traumaa yläikeneen tai kitalakeen tai kykenemättömyyttä sulkea suuta. Hoidon tarkoituksena on turvata kivuton ja toiminnallinen purenta. Hoito valitaan tapauskohtaisesti vian laadun ja vakavuuden, potilaan ja omistajan hoitomyönteisyyden sekä taloudellisten resurssien mukaan, ja siihen voi sisältyä valikoituja hampaiden poistoja, kulmahampaiden kruunujen lyhennyksiä sekä pulpa-amputaatioita tai hampaiden oikomista. Esteettiset oikomishoidot ovat epäeettisiä eikä niihin pidä ryhtyä. Leukamurtuman tavallisimpia syitä kissalla on ikkunasta putoaminen ja auton töytäisy. Pahojenkin murtumien ennuste on hyvä, jos hoito on oikeaoppista. Suukasvaimet ovat kissalla ikäviä, sillä niistä suurin osa on pahanlaatuisia ja havaitaan vasta niin myöhään, ettei hoito enää ole mahdollista. Suukasvaimen oire, jonka omistaja huomaa, on verenvuoto suusta, kuolaaminen tai kykenemättömyys sulkea suu täysin. Kissan hammashoito eläinlääkärillä Kissa ohjataan yleensä hammashoitoon rokotuksen tai muun tutkimuksen perusteella havaittujen löydösten takia: eläinlääkäri on yleistutkimuksessa todennut hammaskiveä ja ientulehdusta tai viitteitä hammassyöpymistä. Hammashoito vaatii aina yleisanestesian eli samanlaisen nukutuksen kuin leikkaukset: kissapotilas intuboidaan, laitetaan ”tippaan” ja anestesia valvotaan huolella. Perushammashoito alkaa hampaiden röntgenkuvauksella ja hammastarkastuksella. Röntgenkuvaus tuo kliinisesti tärkeää tietoa 42%:ssa tapauksista, joissa hammas vaikuttaa silmämääräisesti normaalilta. Lisäksi hampaista, joiden tarkastuksessa on havaittu epänormaaleja löydöksiä, röntgenkuvaus tuo kliinisesti merkittävää tietoa 86%:ssa tapauksista. Hammasröntgentutkimus on siis aivan välttämätön diagnositiikassa. Tarkastuksessa jokainen hammas tutkitaan yksitellen huolella ja löydökset, kuten hampaan liikkuvuus, ientaskujen syvyys, ientulehduksen vakavuus ja syöpymät merkitään hammaskorttiin. Hampaiden puhdistus tehdään ultraäänilaitteella: plakki ja hammaskivi poistetaan ja hampaat kiillotetaan. Mikäli poistot ovat tarpeen, tarvitaan hammashoitokone eli porat ja taito tehdä poistot leikkauksellisesti. Kissan hammaspoistot ovat usein vaativia ja aikaavieviä, sillä hampaat pirstaloituvat helposti ja ienkudos on ohutta ja helposti repeilevää. Röntgentutkimus on monesti tarpeen poistojen aikana ja niiden jälkeen, kun varmistetaan, että hammas on saatu kokonaisena poistettua. Juurihoidot, pulpa-amputaatiot, leukamurtumat ja kasvaimet vaativat eläinlääkärin erikoisosaamista ja ovat siksi lähetepotilaita, mikäli oma eläinlääkäri ei ole erityisesti kouluttautunut hammashoitoihin ja suukirurgiaan. Kissan hampaiden kotihoito Kotihoidon tavoitteena on plakin poisto ja siten hammaskiven muodostumisen estäminen. Paras keino on päivittäinen hampaiden harjaus, joka tulisi aloittaa pikkupennusta ja harjoitella asteittain, kuten muutkin hoitotoimenpiteet, jotta kissa niihin tottuisi. Kissoille on olemassa omia hammasharjoja, mutta myös lasten pehmeä, pieni harja on sopiva. Tahnaksi käy kissojen tai koirien tahna, ihmisten tahnaa ei pidä käyttää, sillä se sisältää fluoria, joka on nieltynä myrkyllistä. Muita kotihoitokeinoja plakin estämiseksi ovat plakkia estävä liuos juomavedessä sekä plakin kertymistä estävät ruuat. Paikallisista plakin kertymistä estävistä aineista klooriheksidiini tahnana tai suuhuuhteena ovat mahdollisia etenkin kirurgian jälkeen ja saatavilla on myös ikenille levitettävää öljyvalmistetta, joka jonkin verran estää ientulehdusta. KISSAN HAMMASHOITO l Hampaiden ja suun terveys on tärkeä osa kissan perusterveyttä. l Katso kissan suuhun usein ja totuta se jo pienestä pitäen hampaiden harjaukseen. Mikäli havaitset punoitusta ikenissä tai hammaskiveä, varaa heti aika eläinlääkärille tarkempaan tutkimukseen. l Vie kissasi joka tapauksessa vuosittain eläinlääkärille yleistutkimukseen ja tarvittaville rokotuksille. Yleistutkimuksen perusteella kissa ohjataan tarvittaessa nukutuksessa tehtävään hammashoitoon. l Kissan hampaiden perushoito nukutuksessa sisältää hammastarkastuksen, hammasröntgenkuvauksen, plakin ja hammaskiven poiston sekä hampaiden kiillotuksen. Poistoja varten eläinlääkäriasemalla tulee olla myös hammasporat. l Vaativammat hammasvaivat, leukamurtumat ja suukasvaimet lähetetään hoidettavaksi hammaseläinlääkärille.