2.2.2015 - Mikkeli

Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Nro 2 / 2015
Sivu 1
02.02.2015
Kokoustiedot
Aika
02.02.2015
Maanantai klo 15.00-20.26
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
Saapuvilla olleet jäsenet
Kuikka Seija, puheenjohtaja
Seppälä Arto, 1. varapuheenjohtaja
Nepponen Olli, 2. varapuheenjohtaja
Kauria Outi
Kilkki Hannu
Korhola Anne, varajäsen
Kähkönen Kati
Liikanen Veli
Pekonen Petri
Salo-Oksa Armi
Teittinen Sari
Turkia Markku, varajäsen
Vartiainen Jaana
Vuori Juha
Väänänen Jaakko
Muut saapuvilla olleet
Taavitsainen Satu, kvalt puheenjohtaja
Olkkonen Kirsi, kvalt 1. varapuheenjohtaja
Miettinen Mauri, kvalt 2. varapuheenjohtaja
Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja
Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies
Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri
Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö
Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, saapui klo 16.00 § 34 aikana
Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja, saapui klo 16.37
§:n 34 aikana
Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja, saapui klo 16.37
§:n 34 aikana, poistui klo 19.14
§:n 45 jälkeen
Patama Pekka, palvelupäällikkö, saapui klo 16.37 §:n 34 aikana,
poistui klo 17.40 §:n 43 jälkeen
Siekkinen Virpi, sivistysjohtaja, saapui klo 15.40 § 29 aikana, poistui
klo 17.00 §:n 34 jälkeen
Riihelä Jouni, tekninen johtaja, poistui klo 19.30 § 47 jälkeen
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Poissa
Himanen Vesa
Lehkonen Raine
Asiat
§:t 29 - 58
Nro 2 / 2015
Sivu 2
Allekirjoitukset
Puheenjohtaja
Pöytäkirjanpitäjä
Seija Kuikka
Ari Liikanen
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu
Petri Pekonen
Arto Seppälä
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Kaupunginkansliassa 5.2.2015
Hallintojohtaja
Ari Liikanen
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Nro 2 / 2015
Sivu 3
Käsitellyt asiat
1 / 29 §
Kaupunginhallituksen kokoonpano ja kokouksen laillisuuden ja
päätösvaltaisuuden toteaminen
2 / 30 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
3 / 31 §
Ilmoitusasiat
4 / 32 §
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
5 / 33 §
Kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 täytäntöönpanot
6 / 34 §
Liite 1 - 2A Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvitysraportti ja jatkovalmistelu
7 / 35 §
Liite 3
8 / 36 §
Oppisopimustoiminta
Kaupungin työpajatoiminta
9 / 37 §
Liite 4
Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen
kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen
10 / 38 §
Liite 5
Palkkatukityöllistäminen
11 / 39 §
Työllisyydenhoidon hankkeet ja projektit
12 / 40 §
Kaupungin kesätyöllistäminen 2015
13 / 41 §
Työllisyydenhoidon talousarvio ja käyttösuunnitelmarakenne
vuodelle 2015
14 / 42 §
Liite 6
15 / 43 §
Työmarkkinatuen kuntaosuus ja sen uudistus
Työvoiman palvelukeskus Reitti ja TYP-lain vaikutus kaupungin
työllisyyden hoitoon, talouteen ja toimintoihin
16 / 44 §
Liite 7
Konserniohje
17 / 45 §
Liite 8
Kuntakysely sote-uudistuksesta 2014
18 / 46 §
Liite 9 - 10 Asuntomessutonttien hinnoittelu
19 / 47 §
Liite 11 - 14 Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä
15147, Mikkeli
20 / 48 §
Kaupunginhallituksen jaoston jäsenten valinta
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Nro 2 / 2015
Sivu 4
21 / 49 §
Edustajien nimeäminen YT-neuvottelukuntaan
22 / 50 §
Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa
2015-2016
23 / 51 §
Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen
valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen
24 / 52 §
Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen
valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen
25 / 53 §
Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja
opetuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta hänen
sijaansa
26 / 54 §
Työnantajan edustajien nimeäminen työsuojelutoimikuntaan
27 / 55 §
Liite 15
Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustushakemukset
vuodelle 2015
28 / 56 §
Liite 16
Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen
palvelusopimus v. 2015
29 / 57 §
Liite 17
Kohtaava Olkkari -hanke
30 / 58 §
Kaupungin syntymäpäivä 7.3.2015
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 1
Sivu 5
02.02.2015
29 §
Kaupunginhallituksen kokoonpano ja kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
toteaminen
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 4 valinnut
kaupunginhallitukseen seuraavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset
varajäsenet:
Varsinaiset jäsenet:
1. Kuikka Seija, erikoislääkäri, PJ
2. Pekonen Petri, maatalousyrittäjä
3. Kauria Outi, mökkiyrittäjä
4. Väänänen Jaakko, maaseutuyrittäjä
5. Seppälä Arto, kunnallisneuvos, ylitarkastaja, 1. VPJ
6. Lehkonen Raine, lehtori
7. Vartiainen Jaana, lastentarhanopettaja
8. Kilkki Hannu, metsuri
9. Nepponen Olli, prikaatikenraali, 2. VPJ
10. Vuori Juha, vanh. konstaapeli
11. Salo-Oksa Armi, yrittäjä, toimitusjohtaja
12. Teittinen Sari, vt. ylihoitaja, TtM
13. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies
14. Kähkönen Kati, ylilääkäri
15. Liikanen Veli, nuorisotutkija
Henkilökohtaiset varajäsenet:
1. Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä
2. Nykänen Heikki, maatalousyrittäjä
3. Kauppi Marja, fysioterapeutti
4. Kilpeläinen Kaija, vakuutusvirkailija, eläkk.
5. Nieminen Kalle, terveystarkastaja
6. Turkia Markku, psykologi
7. Tikkanen Petri, työsuojeluasiantuntija
8. Rusakko Susanna, myyjä
9. Toivonen Hannu, eversti evp.
10. Koivikko Jyrki, kappalainen
11. Hölttä Elina, YTM, KM
12. Kortelainen Hannu, yrittäjä
13. Korhola Anne
14. Siitari Markku, yrittäjä, toimitusjohtaja
15. Pöntinen Minna, tradenomi
Puheenjohtajaksi valittiin Seija Kuikka, 1. varapuheenjohtajaksi Arto
Seppälä ja 2. varapuheenjohtajaksi Olli Nepponen.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 1
Sivu 6
Esityslista on kaupungin hallintosäännön 15 §:n mukaisesti (vähintään
4 pv ennen kokousta) lähetetty postitse 29.1.2015.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 2
Sivu 7
02.02.2015
30 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Petri Pekonen ja
Arto Seppälä. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa
keskiviikkona 4.2. ja se on nähtävänä torstaina 5.2.2015.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Petri Pekonen ja Arto Seppälä.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 3
Sivu 8
02.02.2015
31 §
Ilmoitusasiat
Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset
asiat:
1. Pöytäkirjajäljennöksiä:
- Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 19.1.2015
- Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto
26.11.204
- Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus
12.12.2014
- Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus 22.1.2015
2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.1.2015 Osuuskunta
Karjaportin valtiontuen takaisinperintää koskevaan valitukseen
Kuopion hallinto-oikeuden 15.10.2013 tekemästä päätöksestä.
Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätös on, että Kuopion
hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole
perusteita.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Merkittiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 4
Sivu 9
02.02.2015
32 §
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat:
- rakennuslautakunta 20.1.2015
- maaseutu- ja tielautakunta 22.1.2015
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä
olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa,
ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta
em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 5
Sivu 10
02.02.2015
33 §
6 / 010 / 2015
Kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 täytäntöönpanot
Kaupunginhallitukselle esitellään kaupunginvaltuuston kokouksen
8.12.2014 päätösten täytäntöönpanot.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä
eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ne
ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden täytäntöönpanosta
seuraavaa:
§ 133
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle 2015
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: kansliapalvelut
§ 134
Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan
nimeäminen
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Timo Karvo,
luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan
Taitoa/palkanlaskenta
§ 135
Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: talouspalvelut, Etelä-Savon
Työterveys Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne
§ 136
Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: talouspalvelut, Kunnan
Taitoa/kirjanpito
§ 137
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: terveyspalvelut/Minna
Mutanen, terveyspalvelut/Hans Gärdström, Etelä-Savon
sairaanhoitopiirin ky/Kati Myllymäki
§ 138
Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: terveyspalvelut/Minna
Mutanen, terveyspalvelut/Hans Gärdström, Etelä-Savon
sairaanhoitopiirin ky/Kati Myllymäki
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 5
Sivu 11
§ 139
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 §:n muuttaminen
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: tekninen toimi/Jouni Riihelä,
tekninen toimi/Juha Ruuth, kansliapalvelut
§ 140
Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: mittaus ja kiinteistöt/Jukka
Piispa, tekninen toimi/Jouni Riihelä, kansliapalvelut
§ 141
Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Mikalo Oy, teknisen
lautakunnan jaosto, tekninen toimi, tilakeskus,
sivistystoimi/päivähoito
§ 142
Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja
16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita
koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: Etelä-Savon ELY-keskus,
Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto
§ 143
Tontin 491-4-18-6 myyminen / FH Invest Oy
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 15.12.2014: FH Invest Oy, tekninen
toimi/Jouni Riihelä, mittaus ja kiinteistöt/Hannu Peltomaa
Päätöksestä on jätetty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.
§ 144
Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi
Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh
15.12.2014 § 471
§ 145
Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian
määrittelemisestä
Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh
15.12.2014 § 470
§ 146
Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle
8.12.2014
Kysymys lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh
15.12.2014 § 467
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 5
Sivu 12
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 6
Sivu 13
02.02.2015
34 §
504 / 032 / 2014
Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvitysraportti ja jatkovalmistelu
Valmistelija: esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen, p. 0400
651 620, museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p. 044 794 2420
Lappeenrannassa oli vuosina 2004 – 2013 kehitteillä valtakunnallinen
Sotahistoriakeskus Kannas -hanke. Kaupunki vetäytyi suunnitelmasta
keväällä 2013, jonka jälkeen ideaa tarjottiin Mikkelille. Asia todettiin
selvittämisen arvoiseksi. Kaupunginhallitus myönsi
esiselvityshankkeelle omarahoitusosuuden kaupunginhallituksen
käyttömäärärahoista ja Etelä-Savon maakuntaliitto EU-rahan.
Esiselvitys toteutettiin loppuvuodesta 2014.
Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityksessä kartoitettiin sisällöllisiä,
toiminnallisia, tilallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia perustaa
Mikkeliin valtakunnallinen sotahistoriaa käsittelevä tieto- ja
näyttelykeskus. Selvitys valmistui marraskuun lopussa 2014 ja sitä
esittelevä painotuote vuoden lopussa.
Selvityksessä käytettiin hyväksi Lappeenrannan Kannas-keskuksen
aineistoja. Esiselvityksen aikana käytiin opintomatkalla
eurooppalaisissa sotahistoriakohteissa (matkaraportti liitteenä), tehtiin
alustava liiketoimintasuunnitelma ja selvitettiin digitaalisuuden
mahdollisuuksia osana sotahistoriakeskuksen toimintaa.
Esiselvityksen aikana hanketta esiteltiin OKM:lle,
puolustusvoimille/PVPE/henkilöstöosasto/ sotamuseo/MAAVE sekä
useille muille tahoille. Palaute oli positiivista ja kannustavaa.
Esiselvitys osoitti, että sotahistoriakeskukselle on runsaasti sisällöllisiä
mahdollisuuksia ja se sopisi hyvin Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin
päämajakaupunkina sekä arkistoinnin ja sähköisten palveluiden
kehittäjänä.
Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat Suomen sotaarki- ja poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa
kontekstissa. Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat yleisöä houkuttelevia
käyntikohteita; keskus toimii matkailun sisältönä ja osana arvoketjua.
Keskus on mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja
vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde.
Digitaalisten palvelujen ja digitaalisuuden hyödyntäminen sekä
näyttelyissä että verkkotoiminnassa tulee olemaan
sotahistoriakeskuksen toiminnassa keskeistä. Mikkeli on Suomen
toiseksi merkittävin arkistokaupunki, johon jo toimivien Mikkelin
maakunta-arkiston ja Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan lisäksi
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 6
Sivu 14
valmistuu 2017 Kansallisarkiston laajennus. Kaupungissa toimii
Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus ja Digital-Mikkeli
–klusteri, joka edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä.
Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm.
arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä
sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä
tietojärjestelmiä ja -sovelluksia.
Samalla se tukisi kaupungissa jo toimivia Päämaja- ja
Jalkaväkimuseoita sekä muuta alueen sotahistoriaan liittyvää
toimintaa, joka on vuonna 2013 hyväksytyssä Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelmassa linjattu yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen
alueista kulttuuriperinnön hyödyntämisessä.
Liittyen sotahistoriakeskuksen valmisteluun Opetus- ja
kulttuuriministeriö on myöntänyt Miset Oy:lle määrärahan (35 000 €)
käytettäväksi Mikkelissä tehtävään sotahistorian tuotteistamiseen.
Installaatio – Kokemus kotirintaman pommituksissa on
kosketusnäytölle/seinälle ja verkkoon tehtävä esitys, jossa pilotoidaan
tulevan sotahistoriakeskuksen esittämisen tapoja.
Esiselvityksen aikana todettiin tarve ja käytiin neuvotteluja
Kansallisarkiston kanssa sotahistoriaan liittyvien palvelujen
kehittämisestä verkossa ja heidän näkökulmastaan tarve toiminnan
koordinoinnille. Yhtymäkohta on sotahistoriakeskuksen
verkkopalveluissa (memoriaali).
Esiselvityshankkeen esitys on, että suunnittelua jatketaan tavoitteena
mahdollisimman tarkka ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen
suunnitelma. Jatkotyö hankkeistetaan, ja suunnittelun ohella
toteutetaan digitaalisia ja verkkoratkaisuja, jotka palvelevat jo
olemassa olevaa toimintaa. Hankkeesta on käyty alustavia
keskusteluja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa.
Esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen esittelee selvityksen
tuloksia ja jatkohankesuunnitelmia.
Matkaraportti Liite 1
Esiselvitysraportti Liite 2
Esiselvitys Liite 2A
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Sotahistoriakeskus
Mikkeli-esiselvityshankkeen raportin ja antaa ohjeet hankkeen
jatkovalmisteluun.
Mikkelin kaupunki
Päätös
Pöytäkirja
Listan asianro 6
Sivu 15
Kaupunginhallitus:
Keskustelun aikana esittelijä esitti, että kaupunki osallistuu jatkotyön
hankkeeseen 30 %:n omarahoistusosuudella, mikä katetaan vuonna
2015 kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahoista.
Lisäksi keskustelun aikana Veli Liikanen esitti, että asia palautetaan
uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut Liikasen esitystä,
se raukesi.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun
esityksen ja merkitsi tiedoksi Sotahistoriakeskus
Mikkeli-esiselvityshankkeen raportin.
Merkitään, että esiselvityksen projektipäällikkö Pia Puntanen selosti
asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
35 §
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 16
02.02.2015
252 / 0039 / 2015
Oppisopimustoiminta
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja
työtoiminnan ohjaaja Arja Sallinen (p. 050 3117047)
Yleistä
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa kaupungin
oppisopimustoimintaa työllisyyspoliittisena toimintana. Määrärahaa
kaupungille on varattu niin, että keskimäärin 14 henkilöä voidaan
pitää yhtä aikaa oppisopimuskoulutuksessa koko toimintavuoden
ajan. Osaan saadaan työllisyyspoliittista palkkatukea. Osa on
kaupungin omakustanteista. Vuonna 2015 kohderyhmänä ovat
erityisesti nuoret (alle 29-vuotiaat), jotka ovat ilman ammatillista
tutkintoa.
Lisäksi on otettu huomioon kaupungin uudelleen sijoituksen
osoittamat kaupungin vakinaiset työntekijät, joilla on terveyteen
liittyviä ongelmia nykyiseen tehtävään. Näiden työntekijöiden
palkkakustannuksiin saadaan yleensä Kevan tuki. Joten he eivät
kuluta ao. menokohtaa muutoin kun palkkasivukustannuksissa.
Työllisyysperusteisessa oppisopimuskoulutuksessa otetaan huomioon
myös ne tehtäväkokonaisuudet, joihin lähialueiden ammatillinen
koulutus ei tarjoa työvoimaa.
Työllistämisen palvelukeskus hoitaa myös
oppisopimuspalvelussuhteita alueen eri yrityksiin myös seudullisesti,
mikä on määrältään moninkertainen verrattuna kaupungin
oppisopimustoimintaan.
Kaupungin henkilökunnan oppisopimuskoulutus (Jet- ym.) ei kuulu
tälle kustannuspaikalle. Kaupungin vakinaisen henkilökunnan
oppisopimuskoulutus on järjestetty erikseen. Kustannus- ja
valmisteluvastuu on elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa yhteisessä
koulutuksessa.
Oppisopimuskoulutuksen luonne
Oppisopimus on vaativa koulutus. Se sopii useimmiten henkilöille,
joille oppilaitosomainen teoreettinen koulutus erilaisten syiden vuoksi,
on haastavaa. Oppisopimus soveltuu myös niille henkilöille, joilla on
esim. taloudellisista syistä haastavaa siirtyä kokopäiväiseksi
opiskelijaksi. Oppisopimuksessa yhdistetään käytäntö ja teoria
sopivalla tavalla henkilökohtaisesti. Erityisesti pitää muistaa, että
oppisopimuskoulutus edellyttää kykyä itsenäiseen opiskeluun.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 17
Oppisopimus ei ole henkilökohtaisten, opiskelu- eikä terveydellisten
ongelmien ratkaisu.
Oppisopimuskoulutus on Euroopan unioinin alueella yleisin
ammatillinen koulutusmuoto.
Oppisopimus ja työllistyminen sekä kaupungin palvelutuotanto
Oppisopimuksen ideana on mahdollistaa ammattitutkinto ja
työllistyminen. Kaupungin oppisopimustoiminnalla tuetaan tätä
toimintaa. Kaupunkiin oppisopimussuhteessa olevat ovat
määräaikaisessa palvelussuhteessa. Oppisopimuksen jälkeen on
mahdollisuus työllistyä joko kaupungille tai alueen muihin yrityksiin.
Oppisopimus kestää n. 2 vuotta. Oppisopimuskoulutettujen siirtymistä
työelämään tuetaan työllisyyspalvelujen kautta esim. markkinoimalla
valmistuneita yrityksiin.
Oppisopimus, työsopimuslaki ja palkkatuki
Työsopimuslain mukaisesti tulee kaikki oppisopimuspaikat ilmoittaa
niille kaupungin työntekijöille, jotka tekevät osa-aikaista työtä.
Ilmoittaminen koskee sekä vakinaista että määräaikaista
henkilökuntaa. Oppisopimuspaikkaa voidaan tarjota työntekijälle, jolla
on vakinainen, määräaikainen tai palkkatuella voimassa oleva
osa-aikainen palvelussuhde. Oppisopimusta ei pääsääntöisesti voi
tehdä työntekijälle, jolla on jo ammattitutkinto ellei ole perusteltua
syytä. Kyselytoiminta on käynnissä kaupungilla.
Topiks-hanke
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut (työllisyyspalvelut) on kumppanina
Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallinnoimassa Topiks-hankkeessa.
Hankkeessa on kumppanina myös Mikkelin Toimintakeskus ry.
TOPIKS-hankkeen päätavoitteena on työttömien ja ammatillista
koulutusta vailla olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen
koulutukseen tai työelämään. Hankkeessa tähdätään työvalmennuksen
opinnollistamiseen niin, että ko. henkilöillä olisi mahdollisuus
suorittaa työtä tekemällä ammatillisiin opintoihin liittyviä tutkinnon
osia.
Kaupungin osalta hankkeessa jatketaan Vaaksan –hankkeen aikana
kehitettyä oppisopimusmallin hyödyntämistä sekä kaupungille että
yrityksiin. Hankkeen tavoitteena on myös Toppis-koulutusmallin
laajentaminen yrityksiin.
Nuorten työpajojen työosastoja opinnollistamalla nuori voi aloittaa
opiskelunsa esim. yhden osatutkinnon suorittamisella, ja siirtyä sitten
oppilaitokseen jatkamaan opintojaan tai siirtyä työelämään.
Tavoitteena on löytää asiakkaalle hänelle parhaiten soveltuva , usein
hyvinkin räätälöity opiskelumalli, joka parhaimmillaan johtaa
työllistymiseen. Tämän onnistumiseksi tärkeässä roolissa ovat
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 18
koulutustarvehaastattelut sekä palvelutarvearvio.
Kaupunki on sitoutunut osatoteuttajaksi Etelä-Savon Ammattiopiston
hakemaan Topiks-projektiin. Projekti tukee valtakunnallista projektia.
Topiks-projektin kärkitavoitteina on edesauttaa ilman ammatillista
tutkintoa olevien koulutukseen siirtymistä, ja tukea ammatillisesta
koulutuksesta työelämään siirtymistä. Kohderyhmänä on nuoret, jotka
ilman erityistä tukea uhkaavat jäädä koulutusuran tai työelämän
ulkopuolelle.
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja osallistuminen
valtakunnalliseen projektiin
Kaupunki on lisäksi yhteistyökumppani Itä-Suomen
oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä. Asiasta on käyty neuvottelu
4.12.2014 Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja elinvoima- ja
kilpailukykypalvelujen edustajien kanssa. Projekti on valtakunnallinen
ja Itä-Suomi on mukana seuraavien koulutuksen järjestäjien osalta:
Ylä-Savon ammattiopisto, Pohjois-Karjalan koulutuksen
kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon Koulutus Oy
ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä. Projektia hallinnoi Savon
koulutuskuntayhtymä ja järjestäjäkohtaisen omarahoitusosuuden
maksaa kukin koulutuksen järjestäjän oppisopimusyksikkö. Päätös
projektista tulee tammikuun 2015 aikana ja projekti aloitetaan
helmikuun 2015 aikana ja se on 3-vuotinen. Projektin valtakunnallinen
kustannusarvio on 3 milj. euroa.
Mikkelin kaupungin osalta on sovittu, että tiedotus, opastus, koulutus
ja oppisopimustuki tulee kaupungille ja kaupungin alueella olevien
yritysten toiminnoille tulevasta projektista. Oppisopimustoimintaan
liittyvät toiminnat tiedotetaan erikseen projektin aikana. Yhtenä
mallina tulee olemaan kaupungin nykyinen
oppisopimusprosessikuvaus. Etelä-Savon Koulutus Oy:n
yhteyshenkilönä Itä-Suomen projektissa on
oppisopimuskoordinaattori Päivi Ylönen Etelä-Savon Koulutus Oy:n
oppisopimuspalveluista.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että kaupunginhallitus
hyväksyy edellä esitetyt menettelytavat oppisopimuksen
kehittämiseksi koko kaupungin alueella. Lisäksi esitetään, että
kaupunginhallitus nimeää valtakunnallisen projektin kaupungin
yhteyshenkilöksi vuosille 2015-2017 työtoiminnan ohjaaja Arja
Sallisen ja varahenkilöiksi työtoiminnan ohjaajat Ari Myyryläisen ja
Kaija Väisäsen. Kaupungin oppisopimuksen linjauksia ja taloutta
koordinoi kehityspäällikkö Merja Airas.
Kaupungin oppisopimuksen prosessimalli on liitteenä.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 19
Kaupungin oppisopimuksen prosessimalli Liite 3
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn oppisopimustoiminnan
kehittämiseksi työllisyyspoliittisena toimintana ja nimeää
valtakunnallisen oppisopimusprojektin yhteyshenkilöiksi vuosille
2015-2017 työtoiminnan ohjaaja Arja Sallisen ja varahenkilöiksi
työtoiminnan ohjaajat Ari Myyryläisen ja Kaija Väisäsen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
Tiedoksi
Etelä-Savon Koulutus Oy/Pertti Karhunen ja Päivi Ylönen (sp.
[email protected]), Arja Sallinen, Ari Myyryläinen, Kaija
Väisänen, Pekka Patama ([email protected])
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 8
Sivu 20
02.02.2015
36 §
300 / 000 / 2015
Kaupungin työpajatoiminta
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071),
palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270), sp.
[email protected]
Työpajatoiminnan kartoitus on tehty yhteistyössä työpajatoiminnoista
vastaavien henkilöiden kanssa.
Yleistä
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen toimialaan kuuluu osana
työllisyyspalvelujen työpajatoiminnan kehittäminen. Osa työpajoista
kuuluu nuorisolainsäädännön alle. Tuloja nuorisotyöstä saadaan
vuosittain n. 140 000 euroa. Nuorisotyön alaista toimintaa on syytä
jatkaa. Osa työpajoista hoitaa myös sosiaali- ja terveystoimen
toimialueelle kuuluvia tehtäviä. Näistä ei ole laskutettu erikseen
seudullista sosiaali- ja terveystoimea.
Työpajatoimintaa on vuoden 2014 aikana yhteen sovitettu myös
Mikkelin Toimintakeskus ry: n työpajatoiminnan kanssa kontekstina
kehittämiskumppanuussopimus. Keskittämisellä haetaan yhteisiä
toimintatapoja, synergiaa ja työllisyyden tehostamista sekä talouden
hallintaa.
Yhteistyön kehittäminen mm. nuorten työpajatoiminnan
säilyttämiseksi osittain omana toimintanaan, takaa parhaan
mahdollisuuden vastata mikkeliläisten nuorten tuen tarpeeseen.
Vaikeuksia kokevien nuorten ryhmä on hyvin monimuotoinen ja
monet eri tekijät kasvattavat syrjäytymisen ja työvoiman ulkopuolelle
vetäytymisen riskiä. Nuorten auttaminen ei onnistu yhden mallin
mukaan vaan tarvitaan räätälöityä ohjausta. Nuorten työpajat
keskittyvät työtoiminnan lisäksi yksilölliseen valmennukseen ja
pystyvät siten tarjoamaan vaihtoehdon erityisesti nuorille, jotka
tarvitsevat tukea motivoituakseen oman tulevaisuutensa
suunnitteluun.
Työpajoja ja henkilökuntaa on seuraavasti:
Mikkeli Raviradantie 18
· vakinaista henkilökuntaa 5
· määräaikaisia 4, joista yksi oppisopimuspalvelussuhde ja yksi
vakinainen sivistystoimen henkilö määräaikaisessa
palvelussuhteessa, muut määräaikaiset ovat palkkatuella
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 8
Sivu 21
Mikkeli Teknikontie
· vakinaista henkilökuntaa 1
· määräaikaisia 1
Ristiina
· vakinaista henkilökuntaa 1
· ei määräaikaisia
Suomenniemi
· vakinaista henkilökuntaa 1
· ei määräaikaisia
Työpajojen toiminta ja tavoitteet:
Mikkelin nuorten työpajan toiminta pohjautuu kaupungin strategiaan
ja arvoihin. Kaupungin strategiassa korostetaan nuorten työllistymistä
ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja yhteisössä. Työllisyys on
keskeinen asia syrjäytymisen ehkäisyssä. Työllistymistä edistävät
toimenpiteet ovat ratkaisevassa roolissa erityisesti niiden nuorten
kannalta, jotka eivät työllisty suoraan koulutuksesta tai joiden
koulutusura syystä tai toisesta katkeaa.
Työpajat, joustavana valmennus-, toiminta, työ- ja
oppimisympäristönä pyrkii erilaisilla tukitoimenpiteillä ohjaamaan
nuoria koulutukseen, työharjoitteluun, kuntoutukseen tai avoimille
työmarkkinoille. Työpajojen valmennusmuotoja ovat työvalmennus,
yksilövalmennus ja ryhmävalmennus.
Mikkelin työpajojen henkilökunta on yhteisesti määrittänyt
tärkeimmäksi tehtäväkseen nuorten kasvun ja kehityksen tukemisen
turvallisessa ympäristössä. Työpaja tarjoaa nuorille mahdollisuuden
ohjattuun, tuettuun työntekoon ja tekemällä oppimiseen. Nuorten
työpajoilla pyrimme vahvistamaan nuoria onnistumisen kokemusten
kautta ja löytämään yksilöllisiä etenemispolkuja monialaisessa
yhteistyössä.
Yhteistyötä työllisyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä
toimivien hankkeiden ja projektien sekä oppilaitosten (työpajajaksojen
opinnollistaminen) kanssa on tärkeää, ja näitä pyritään tiivistämään ja
kehittämään edelleen vuonna 2015.
Tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä mm. työtilausten osalta
kaupungin muiden yksiköiden sekä alueen yritysten kanssa.
Ristiinan APE, Avain parempaan elämään - pajatoiminta sekä
Suomenniemen työkeskus tarjoavat pitkään työttömänä olleille
henkilöille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia
työkokeilumahdollisuuksia ja kuntouttavaa työtoimintaa edellä
kuvatuilla menettelyillä.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 8
Sivu 22
Lisäksi Suomenniemen työkeskuksessa toteutetaan erityisryhmän
työtoimintaa. Työpajan asiakaskunta koostuu pääosin aikuisista yli 30
-vuotiaista henkilöistä. Työn avulla toteutettavan valmennuksen
tavoitteena on edistää valmentautujan työkykyä ja elämänhallintaa,
ylläpitää ammattitaitoa sekä selkiyttää valmentautujan suunnitelmia ja
tavoitteita työelämään paluuseen. Pajan työmuotona on
työvalmennus, työtehtävinä puu-, kangas- ja entisöintityöt.
Yksilövalmennuksen osalta tehdään yhteistyötä Mikkelin työpajojen
kanssa.
Ristiinan ja Suomenniemen pajatoiminta on tärkeää Ristiinan ja
Suomenniemen asiakaskuntaa palvelevaa työllisyydenhoitoon ja
kuntalaisten hyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Työpajojen asiakaskunta on seuraavaa:
Mikkeli
Asiakaskunta koostuu pääosin 17 – 29 - vuotiaista nuorista. Vuonna
2014 Mikkelin nuorten työpajoilla oli 129 asiakasta /279
valmennusjaksoa.
Pääasiallisina sopimusmuotoina ovat kuntouttava työtoiminta,
työkokeilu ja oppilaitosten työssäoppimisjaksot sekä yksittäisinä
sopimuksina yhdyskuntapalvelu ja vapaaehtoiset tutustumisjaksot
Työpajojen asiakasmäärässä on edellisiin vuosiin verrattuna ollut
jonkin verran kasvua. Kaikki nuoret eivät ole päässeet
työpajatoimintaan. Vuoden 2015 alussa työpajalle pääsyä jonotti n. 20
nuorta. Osa tiloista on ollut remontissa ja keskeneräisiä, jolloin osa
pajoista on ollut suljettuna. Osalla nuorista ovat olleet
henkilökohtaiset syyt ja kyvyttömyys sopeutua muutostilanteeseen.
Myös vuodelle 2014 ajoittuneet kaupungin yt-neuvottelut ovat
vaikuttaneet palkkatukityöllistämiseen ja sitä kautta myös nuorten
työpajojen toimintakapasiteettiin.
Ristiina
Vuonna 2014 pajalla oli 19 asiakasta / 50 valmennusjaksoa
Pääasiallisena sopimusmuotona on kuntouttava työtoiminta.
Suomenniemi
Vuonna 2014 työkeskuksella oli 16 asiakasta, joista 4
kehitysvammaisten työtoiminnassa /26 valmennusjaksoa.
Pääasiallisina sopimusmuotoina ovat kuntouttava työtoiminta sekä
kehitysvammaisten työtoiminta.
Yhteenveto
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut valmistelee vuoden 2015 aikana
Ristiinan ja Suomenniemen työpajojen toiminnan uudelleen mm.
kartoittamalla tilat. Ristiinan ja Suomenniemen työpajojen nykyiset
tilat ovat käytössä huonokuntoisuuden ja työsuojelun vuoksi käytössä
poikkeusluvalla syksyyn 2015 saakka (Avin tarkastus). Toiminnan
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 8
Sivu 23
turvaamiseksi uusien tilojen kartoittaminen on aloitettu mm.
Pellosniemen koulun käytöstä. Valmistelu toteutetaan yhteistyössä
kaupungin sivistystoimen ja Tilakeskuksen kanssa. Valmistelun
tarkoituksena on myös kustannussäästöt.
Työpajatoiminta tukee kaupungin työllisyyttä ja nuorten syrjäytymisen
ehkäisyä. Työpajatoimintoja tulee kehittää tulevaisuudessa yhtenä
sosiaalisena ja työllisyyspoliittisena toimintana. Yhtenä tärkeänä
kumppanina ovat alueen eri oppilaitokset ja Mikkelin Toimintakeskus
ry.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Merkitään tiedoksi ja hyväksytään yhteenvedossa mainitut
tilakartoitus ja kehittäminen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin yhteenvedossa mainitut tilakartoitus
ja kehittäminen.
Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 9
Sivu 24
02.02.2015
37 §
307 / 000 / 2015
Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen kehittämiskumppanuussopimuksen
päivittäminen
Valmistelijat Pekka Patama (p. 944 7942270) ja Merja Airas (044 794
2071), sp. etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välille tehtiin
kehittämiskumppanuussopimus, mikä hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa 10.3.2014.
Sopimus tukee Mikkelin kaupungille kohdistuvaa työmarkkinatuen
kuntaosuuden laskua, jota ei saada laskemaan pelkillä kaupungin
omilla toimenpiteillä.
Toimintaa on nyt toteutettu 9 kk. Ja sopimuksen tavoitteet ovat
täyttyneet sopimuksen mukaisesti.
Sopimus on syytä kuitenkin päivittää vastaaman asiakaskunnan
monimuotoisuutta siten, että työllistämiseen saadaan enemmän
joustavuutta. Myös terminologiaa on täsmennetty. Sopimuksen
sopimusrakennetta eikä tavoitteita ole muutettu. Päivitetty sopimus
on liitteenä.
Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa.
Kehittämiskumppanuussopimus (päivitetty) Liite 4
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn sopimuksen ja
valtuuttaa kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan tekemään
sopimukseen tarkennuksia siltä osin kuin katsovat tarpeelliseksi ennen
sopimuksen allekirjoitusta.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa
esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Tiedoksi
Pöytäkirja
Mikkelin Toimintakeskus ry
Listan asianro 9
Sivu 25
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 10
Sivu 26
02.02.2015
38 §
299 / 000 / 2015
Palkkatukityöllistäminen
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja
palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270), sp.
etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Kaupungin talousarviossa on varattu vuodelle 2015 palkkatukituloa
378 000 euroa ja kaupungin palkkamenoa 722 000 euroa ilman
palkkasivukuluja. Kaupungin työllisyyden palkkamenovaraus
suunnitellaan aina valtion työllistämistukeen suhteutettuna kaupungin
talousarvioon vuosittain. Talousarvio on toteutettu vuoden 2014
tasossa. Te-toimiston johtajan Sirkka Rytkösen ilmoituksen mukaan
karsimista palkkatukeen saattaa tulla. Tämä tulee vaikuttamaan
palkkatuella kaupungille palkattavien (43 htv, n. 100 hlöä) määrään.
Työllistämisen painopiste te-toimistolla tulee olemaan yritysten
palkkatuki.
Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrärahan vertailu on kuvattu
liitteessä.
Palkkatukityöllistämisellä on tuettu useita vuosia kaupungin
peruspalvelutuotantoa. Toiminta on ollut edullista kaupungille.
Kaupungin edun mukaista on valvoa, että työllistettyjen sijoittaminen
peruspalvelutuotantoon hyödyttää työllisyydenhoidon tavoitteita.
Muussa tapauksessa osa tulisi toteuttaa kaupungin vakinaisena
toimintona.
Kokonaisuutena määräaikainen työntekijä maksaa saman verran kun
vakinainen työntekijä. Vakinaistaminen ja osa-aikaisen henkilökunnan
palvelussuhteet kokoaikaisena tulisi käsitellä talousarvioraamissa ja
henkilöstösuunnitelmassa tuleville vuosille. Tehtävien poistuessa on
mahdollisuus lakkauttaa vakinaiset palvelussuhteet ja irtisanoa
henkilökuntaa.
Työsopimuslain tulkinta on muuttunut vuonna 2014. Tämä tarkoittaa,
että tehtäviä tulee tarjota kaikille niille kaupungin työntekijöille, jotka
tekevät vajaata työaikaa. Henkilöstöpalvelujen laatima ohje on
seuraava:
”Esimiehille
TYÖN TARJOAMINEN OSA-AIKAISELLE TYÖNTEKIJÄLLE
Mikkelin kaupungilla on erilaisissa osa-aikaisissa töissä 476 henkilöä.
Jos henkilö on osa-aikatyössä omasta tahdostaan, ei tämä kysely
aiheuta hänen kohdallaan mitään toimenpiteitä, mutta halukkuus
jatkaa osa-aikatyössä tulee kuitenkin tarkistaa. Jotta voimme toteuttaa
työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuuden, tulee meidän tarkistaa
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 10
Sivu 27
kaikilta osa-aikasilta heidän halukkuutensa vastaanottaa
kokoaikatyötä.
Juridinen tausta: Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä,
osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan
on tarjottava näitä töitä osaaikatyöntekijöille. Työsopimuslain
(26.1.2001/55) 5§ Työnantajan velvollisuus tarjota työtä
osa-aikaiselle työntekijälle.
Jokaisen esimiehen tulee tarkistaa oman yksikkönsä osa-aikaisilta
heidän halukkuutensa kokoaikatyöhön. Yksikön esimiehen tulee
ilmoittaa kokoaikaiseen työhön halukkaiden henkilöiden nimet
viimeistään 20.11.2014 toimistosihteeri Pia Korkalle
työllisyyspalveluihin. [email protected].
Tämän jälkeen he tulevat saamaan tiedon kaikista kaupungin
avoimista kokoaikaisista työtehtävistä. Laki velvoittaa ilmoittamaan
kaikki tehtävät kiinnostuneille, joten ilmoitettavia tehtäviä ei rajata
kelpoisuusehdon mukaan. Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuudesta
johtuen henkilöstöpalvelut lähettää jokaiselle osa-aikatyötä tekevälle
kyselyn sähköpostitse sekä kirjeenä niille, joille ei ole sähköpostia
käytössä. Näin varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus ilmoittaa
halukkuutensa.
10.11.2014
Henkilöstöpalvelut
Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja”
Toiminta on voimassa.
Palkkatuen käytön jakauma 2014:
· pitkäaikaistyöttömät 44 %
· nuoret (alle 30 v) 30 %
· muut 26 %
Palkkatuen määrärahan vertailu Liite 5
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Merkittiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 11
Sivu 28
02.02.2015
39 §
302 / 000 / 2015
Työllisyydenhoidon hankkeet ja projektit
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) ja
palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 7942270), sp.
[email protected]
Esr-hankkeiden uusi, kuuden vuoden ohjelmakausi alkoi vuoden
2015 alusta. Työllisyyspalvelut on hakenut kolmea projektia. MYRin
(Maakunnan yhteistyöryhmän) odotetaan tekevän hankkeista
myönteisen päätöksen, jonka jälkeen käynnistyvät seuraavat hankkeet
viimeistään 1.3.2015:
Aktiivisten välityömarkkinoiden kehittämishanke SALVOS
- ympäristön, perinnerakentamisen ja luontokohteiden suunnittelu ja
toteutus on työllistämiskohteena
- kohderyhmänä pitkään työttömänä olleet
- hankkeen kuntarahoitusosuus on 30 % kokonaiskuluista (yhteensä
93 279 euroa vuosina 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 85 983
euroa).
Maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämishanke LAUHA
- tavoitteena on maahanmuuttajien Mikkeliin sijoittumisen
helpottaminen ja työllistyminen
- kohderyhmänä on Mikkeliin asettuvat maahanmuuttajat
- yhteistyö Solmu-projektin kanssa
- vahva yhteistyö kaupungin maahanmuuttotoimiston ja
työllisyyspalvelujen kesken
- Savonlinnan kaupunki hankekumppanina
- hankkeen kuntarahoitusosuus on 30% kokonaiskuluista (yhteensä
92 813 euroa vuosille 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 35 560
euroa).
Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE
- kohderyhmänä on päihdetaustaiset nuoret aikuiset
- tavoitteena on yhteiskunnan osalliseksi ja työelämään saattaminen
- palveluohjauksen kautta palvelujen oikea ajoitus ja resurssien
kohdentaminen
- hankkeen kuntarahoitusosuus on 30% (yhteensä 74 950 euroa
vuosille 2015-2016 ja vuoden 2015 osuus on 31 284 euroa).
Lisäksi Mikkelin kaupunki osallistuu Topiks
pajayhteistyöhankkeeseen, jossa päätoteuttajana on Etelä-Savon
ammattiopisto ja toisena osatoteuttajana Mikkelin toimintakeskus ry.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 11
Sivu 29
Hankkeen omarahoitusosuus Mikkelin kaupungin osalta on 20 %,
yhteensä 24 000 e v. 2015-2016 eli 12 000 e/vuosi. Hankkeen
tavoitteena on varmistaa nuorten koulutusurien alkaminen ja sen
lisäksi varmistaa myös tutkinnon saaneiden työuraan siirtyminen.
Kohderyhmänä on erityisesti ne nuoret, joiden kohdalla tutkinnon
saaminen uhkaa jäädä toteutumatta ilman huomiota ja puuttumista.
Projektin kustannukset on huomioitu elinvoima- ja
kilpailukykypalvelujen nykyisessä raamissa.
Projektien kustannukset on varattu elinvoima- ja
kilpailukykypalvelujen talousarviossa vuodelle 2015. Kuntarahoitus
on yhteensä kahdelle vuodelle 285 000 euroa. Projekteihin palkataan
ESR rahoituksella yhteensä 17,5 henkilötyövuotta neljään eri
hankkeeseen.
Lisäksi työllisyyspalveluissa jatkuu työllisyyden kuntakokeilu vuoden
2015 loppuun. Kuntakokeilun keskeisimmät tavoitteet on löytää uusia
keinoja pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen kunnan
koordinoimana. Mikkelissä työllisyyden kuntakokeilu keskittyy
valmennettujen työnhakijoiden yrityssektorille markkinoimiseen.
Mikkelin kaupungin kuntakokeilu on huomioitu valtakunnallisesti. Se
sai vuonna 2014 hyvästä toiminnasta 16 500 euron palkinnon
elinkeino- ja työministeriöltä. Palkintoraha oli käytettävissä vuonna
2014-2015. Palkintoraha on käytetty työllisyydenhoitoon ja
yritysyhteistyöhön. Näkyvin ilmenemismuoto kyseisestä yhteistyöstä
on RekryOn tapahtuma. Kuntakokeilussa on henkilökuntaa 3. Heistä
kaksi on kaupungin vakinaista henkilöä.
Solmu-projekti
Projekti toimii vuoden 2016 elokuulle. Projektissa on kaksi henkilöä,
joista toinen kaupungin vakinainen henkilö. Solmu-projektin
keskeisimmät toiminnot ovat:
SOLMU palvelee uusia asukkaita kokonaisvaltaisesti kaikkiin
työmahdollisuuksiin, asumiseen ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä.
Kyse on pysyvän palvelukonseptin kehittämisestä ja käyttöönotosta
tukemaan seudun elinvoimaa ja tulevaisuutta.
Erilaisilla esiintymisillä ja ilmoituksilla pääkaupunkiseudun eri
medioissa tuodaan esille ”hyvän elämän” rakennuspalikoita
seudullamme. Kohderyhmänä ovat työssäkäyvät aikuiset.
Muuttovoiton lisäksi tavoitteena on mm. tukea ja turvata alueen
yritysten osaava työvoima myös tulevaisuudessa. Hankkeessa
rakennetaan palvelukonsepti, jossa alueestamme kiinnostuneille
räätälöidään ”avaimet käteen” paketti esim. koko perhettä ajatellen.
Hankkeelle myönnettiin rahoitus Mikkelin seudun
kehityshankerahastosta ja sitä koskeva päätös tehtiin
seutuvaliokunnassa keväällä 2013.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 11
Sivu 30
Yhteenveto
Uudet hankkeet tukevat kaupungin työllisyyspoliittista linjausta.
Kuntakokeilu ja Solmu ovat jalkautuneet ja jalkautuvat yrityksiin
yhdessä ja erikseen. Yritysyhteistyötä on tehty myös henkilökohtaisilla
käynneillä ja yrityksille on järjestetty yhteistilaisuuksia useita viime
vuosina. Tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja niissä on ollut
hyvin osallistujia eri yrityksistä.
Yrityskontaktit on tehty kaupungin hankkeista ja projekteista.
Kaupungissa toimivan te-toimiston työvoimaresurssi ei ole
mahdollistanut jalkautumista.
Uusia toimintatapoja on esitetty Solmu-projektista mm. etätyöhön.
Kaupungin kiinteistöyhtiö Naistinki Oy:lle on esitetty erillisen
huoneen tai tilan varaamista niille yrityksille, joiden henkilökunta
tekee etätyötä ja ovat valmiita muuttamaan Mikkeliin. Yritykset eivät
ole valmiita maksamaan koko kuukauden tilavuokraa 2-3 päivän
etätyöstä. Esityksen tilan varaamisesta Naistinki Oy:lle on tehnyt
hallintojohtaja. Asia valmistellaan vuoden 2015 aikana.
Solmu-projekti toteuttaa mm. uusien kuntalaisten tilaisuuden
3.2.2015. Lisätietoja www.tyollisyysmikkeli.fi/rekryon-2015.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää
· kaupunginhallitus hyväksyy aloitettavat hankkeet, lisäksi ne
esitetään kaupungin kokonaishankkeiden yhteenvedossa
toukokuussa 2015
· aloitettavien hankkeiden kustannukset on huomioitu
kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2015
elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin
· rekrytoinnissa toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä
periaatteita tehtäväkierrosta ja uudelleen sijoituksesta, projekteja
ei koske kaupungin täyttölupamenettely, tarvittaessa rekrytointi
toteutetaan ulkoisena hakuna
· projektien tavoitteet toteuttavat rahoittajan edellyttämien
tavoitteiden lisäksi kaupungin työllisyystavoitteita
· kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi edellä esitetyn nykyisten
projektien toiminnoista ja hyväksyy kehittämistoimenpiteet
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen
edellä olevan esityksen.
Mikkelin kaupunki
Päätös
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Listan asianro 11
Sivu 31
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 12
Sivu 32
02.02.2015
40 §
251 / 199 / 2015
Kaupungin kesätyöllistäminen 2015
Valmistelija kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071,
merja.airas@ mikkeli.fi)
Yleistä
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa kaupungin
kesätyöntekijöiden työllistämistä osana kaupungin
työllisyyspolitiikkaa, nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä sekä
kaupungin tavoitteita strategian mukaisesti. Samalla tarjotaan erilaisia
näkökulmia ammatin valintamahdollisuuksiin. Kesätyöntekijät on yksi
voimavara toteuttaa kaupungin palvelutuotantoa.
Kesätyöntekijöille tulisi jäädä mahdollisimman myönteinen mielikuva
ja käsitys kaupungista työnantajana ja -paikkana. Kohtelemme hyvin
ja pidämme huolta kesätyöntekijöistämme.
Vanhusväestön viriketoimintaan on varattu 12 kesätyöntekijän panos
seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen. Nämä piristyspartiot kiertävät
eri laitoksia ja toimintoja edellisen vuoden tapaan kesä-heinäkuun
2015 aikana. Ryhmät tekevät kerran viikossa kaupungin
www-sivuille bloginsa kuvineen. Kannattaa seurata www.mikkeli.fi
Piristyspartiot.
Kesätyöhakemuksia kaupungille on tullut viime vuosina n.
1500-1800.
Kesätyöllistämisen kustannukset vuodelle 2015
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talousarviossa on varattu
kesätyöllistämisen palkkamenoihin n. 398 000 euroa. Tällä summalla
työllistetään lähes 340 kesätyöntekijää. Määrärahassa on huomioitu
palkkasivukulut ja lomaraha. Palkkasivukulut ovat 15 % pienemmät,
jos kesätyöntekijä on alle 18 vuotias. Tällöin ei mene
palkkamenoperusteista eläkemaksua. Kustannussäästö mahdollistaa 6
kesätyöntekijää lisää, jos 100 kesätyöntekijää on alle 18-vuotias. Tätä
ei ole huomioitu alla olevassa kiintiöjaossa. Kuuden kesätyöntekijän
lisäys konkretisoidaan sosiaalitoimen tarpeisiin. Kesätyöhön kaupunki
ei saa muualta tuloja vuonna 2015.
Alustava kiintiöjako kustannuksineen vuodelle 2015 on seuraava ja
siinä on huomioitu palkkasivukustannukset ja lomaraha
täysimääräisenä:
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 12
Sivu 33
Mikkelin kaupungin kesätyöntekijät
2015
Kiintiöjako ja palkkauskustannukset on laskettu yhden kuukauden
palvelussuhteena
peruskuukausi- työnjohdon kuukausi- Palkkakustanavustavat
tehtävät palkkakust.
teht.palkkakust.
nukset yht.
lkm
yhteensä
lkm yhteensä
yhteensä
Konsernipalvelut
* hallintopalvelut
* ruoka- ja puhtauspalvelut
* ympäristöpalvelut
Sivistystoimi
3
28
2
87
3060,35
30005,12
2040,23
94301,80
1
7
2
4
1368,33
9578,29
2736,66
5473,31
4428,67
39583,41
4776,89
98703,50
72
10
77156,02
10716,11
4
2
6841,64
2736,66
82629,33
13452,77
1
1020,122040,
23
3
4104,98
5125,10
86
15
118686,48
12859,34
5
2
8552,05
2736,66
124541,11
18810,83
(opastus- ja siistimistehtävät: keskusta,
Anttola, Haukivuori, Ristiina,
Suomenniemi)
Kyläkoulut, ym.
3
3214,83
* sisältää kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimen sekä
varhaiskasvatuksen (päivähoito)
Sosiaali- ja terveystoimi
Piristyspartiot
(2 piristyspartiota vanhusten
viriketoimintaan laitoksissa
ym.)
Tekninen toimi
(sisältää mittausosaston ja
maaseututoimen)
YIT Kuntatekniikka
Muut
Yhteensä
307
3217,8342
29
395269,44
Aluejohtokunnat, keskusta ja kyläkoulut
Osittain uutena toimintatapana on hahmoteltu City2020 ja
Tuiketaajamat – projektien pohjalta aluejohtokuntien ja Mikke ry:n
kanssa yhteistyötä. Aluejohtokunnilta ja Mikke ry:ltä pyydettiin
31.12.2014 mennessä lausunto esim. tori- ja satama-ym. alueen
opastus- ja mm. siistimistehtäviin matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden
palvelujen kehittämiseen. Aluejohtokunnat pitivät toimintaa erittäin
hyvänä.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 12
Sivu 34
Asiasta on informoitu aluejohtokuntia ja Mikke ry:tä tammikuussa
2015. Palvelussuhteet tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin.
Kesätyöntekijät tekevät kahden viikon välein kesätyöstään
yhteenvedon kuvineen. Kannattaa seurata www.mikkeli.fi .
Lausuntopyyntö ja vastaukset ovat nähtävillä kaupunginhallituksen
kokouksessa.
Kyläkoulujen osalta toimitaan, kuten valtuustoaloitteen vastauksessa
19.1.2015 on todettu.
Kaupungin kesätyöntekijöiden menettelytavat vuonna 2015
Kesätöiden hakuaika 16.2.-15.3.2015
Haku ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla.
Mikkelin kaupungilla on haettavana lähes 340 kesätyöpaikkaa
erilaisiin tehtäviin. Hakulomake löytyy www.mikkeli.fi Kaupungin
kesätyöt.
Kesätyöntekijöiden palvelussuhde ja kuukausipalkka
Kesätyöntekijöiden palvelussuhde on yhden kuukauden mittainen.
Kuukausipalkka on yleistyöajassa 874 e ja toimistotyöajassa 832 e.
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus määrittelee
kesätyöntekijän vähimmäispalkan 50 % asianomaisesta työstä
maksettavasta peruspalkasta. Tämä on huomioitu em. palkkatasojen
määrittelyssä keskiarvona. Työnjohdon avustavissa tehtävissä
kuukausipalkka on 1116 e.
Ketä palkataan
Määrärahalla palkataan 15-22 -vuotiaita Mikkelissä asuvia tai
Mikkelistä kotoisin olevia koululaisia ja opiskelijoita
(peruskoululaisia, lukiolaisia ja ammatillisen toisen asteen
opiskelijoita) sekä 18-25 -vuotiaita ammattikorkeakoululaisia
kiintiölaskelman mukaisesti. Kesätyöntekijät palkataan suoraan ilman
työvoimatoimiston työhön osoitusta. Työvoimatoimistoon ilmoitetaan
kaupungin kesätöiden työpaikat ja yhteyshenkilöt.
Rekrytointijärjestelmät
Rekrytointi tehdään nykyisin voimassa olevalla LotusNotesilla.
Työsopimukset tehdään Populus-palkkajärjestelmään. YIT
Kuntatekniikka Oy:lle mahdollistetaan kaupungin nettihaun käyttö
siten, että yhtiö käyttää kaupungin ao. järjestelmää rekrytoinnissa
(katselu- mutta ei käyttöoikeutta). YIT:n kesätyöntekijöiden
työsopimukset tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa.
Tunnistekortti
Kaikille kesätyöntekijöille tehdään tunnistekortti ilman kuvaa ja
veronumeroa. Tunnistekortin organisoinnin toteuttaa kaupungin
työpajat edellisvuoden tapaan.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 12
Sivu 35
Työtodistus
Kaikille kesätyöntekijöille annetaan työtodistus. Se tehdään ao.
toimialueilla. Työtodistuksen malli löytyy W-alueelta, yleisiä ohjeita,
kesätyö 2015.
Tiedotus
Työllisyyspalvelumme järjestää eri toimijoiden kanssa RekryOn
tilaisuuden 2.-6.2.2015, jossa perjantai 6.2.2014 klo 10.00-13.00 on
suunnattu kesätyölle. Tapahtuma järjestetään Mikkelin kaupungin
torilla (teltta). Tervetuloa mukaan. Yhteyshenkilö Mira Myyryläinen
040 129 4272 (sp. [email protected]). Lisätietoja
www.tyollisyysmikkeli.fi/rekryon-2015.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut tiedottaa tulosyksiköitä
kesätyönmenettelytavoista ja valmistelee hakumenettelyn
www-sivuille yhteistyössä kaupungin tietohallinnon ja
viestintäyksikön kanssa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.
Perusohjeet löytyvät w-alueelta, yleisiä ohjeita, kesätyö 2015.
Kesätyöstä päivitetty perehdyttämisopas on nähtävänä kokouksessa
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy edellä olevan esityksen kesätyöllistämisen
toteuttamiseksi vuonna 2015.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
elinvoima- ja kilpailukykypalvelut hoitaa tiedottamisen
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 13
Sivu 36
02.02.2015
41 §
266 / 040 / 2015
Työllisyydenhoidon talousarvio ja käyttösuunnitelmarakenne vuodelle 2015
Valmistelija: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071),
etunimi.sukunimi (at) mikkeli.fi
Työllisyydenhoidon talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman
hyväksyminen on kaupunginhallituksen toimivaltaa. Työllisyydenhoidon
kustannuspaikkojen laskujen hyväksyjät määritellään talouspalvelujen
ohjeiden mukaisesti.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talousarviossa ja sen pohjalta
laaditussa työllisyydenhoidon käyttösuunnitelmassa on ne keskeiset luvut,
jotka tukevat työllisyydenhoidon toimintaa ja oikeuttavat erilaisiin
määrärahasiirtoihin elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen vuoden 2015
raamissa.
Käyttösuunnitelma
Työllisyydenhoitoon on varattu vuoden 2015 talousarvioon seuraavat
kustannuspaikat määrärahoineen ja lukuineen.
Kustannuspaikka
nettokustannus
Palkkatukityöllistetyt
140214101
Kesätyöntekijät
(koululaiset)
140214102
722 000
Oppisopimus
140214103
Muu työllistäminen
140214104
354 000
Työpajat
Raviradantie,
Teknikontie
140214115
Ristiina
140214117
Suomenniemi
140214116
398 000
983 000
tavoite
palkkatukityöllistäminen n. 90 hlöä/vuosi.
n. 43 htv (vuosityöaika)
kesätyöpaikkoja n. 340 hlöä/v
n. 28 htv (vuosityöaika)
oppisopimuspaikkoja kaupungille
18-20/vuosi
n. 14 htv (vuosityöaika)
kehittämiskumppanuussopimus
yhdistysten avustaminen
yht. 320 hlön työllistäminen/vuosi
58 000
nuorisotyöpaja, digitaalista kaupunkia
tukevat
työpajat, n. 120 hlöä/vuosi
kuntouttava työtoiminta n. 15 hlöä/vuosi
64 000
kuntouttava työtoiminta n. 10 hlöä/vuosi
505 000
lisäksi soten asiakkaita n. 5 hlöä/vuosi
Talousarvion määrärahasta on jätetty kaupunginhallituksen 12.1.2015
päätöksellä kohdistamatta 19 000 euroa (muu työllistäminen). Se käytetään
tarvittaessa talousarviovuoden aikana tapahtuviin ennakoimattomiin
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 13
Sivu 37
työllisyydenhoidon muutoksiin, jotka edellyttävät kaupungilta työllisyys- ja
taloustilanteen ennakointia. Päätöksen käytöstä tekee elinvoima- ja
kilpailukykypalvelujen hallinnollisena esimiehenä toimiva kehityspäällikkö.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Merkittiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 14
Sivu 38
02.02.2015
42 §
304 / 000 / 2015
Työmarkkinatuen kuntaosuus ja sen uudistus
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 794 2071) ja
palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 794 2270, sähköposti:
[email protected]
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut seuraa kuukausittain liitteessä
olevien kaupunkien maksamaa kunnan osarahoittamaa
työmarkkinatukea. Kuvausluku on laskettu kunkin kaupungin
kuntaosuusmaksu Kelalle jaettuna kunkin kuukauden ao. kaupungin
ennakkoväkiluvulla.
Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea on maksettu seuraavilla
periaatteilla:
• pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli
Kelan kanssa
• 50 prosenttia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille, jotka
ovat saaneet 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella
• työmarkkinatuen laskennallinen kuntaosuus on ollut noin 350
euroa kuukaudessa.
Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun
• työtön on TE-viranomaisten päätöksellä tapahtuvassa
työllistymistä edistävässä toimenpiteessä
• työllistymisen ajan ja/tai työssäoloehdon (6kk) täyttyessä
• asiakkaan menetettyä oikeutensa työmarkkinatukeen (huom.
tällöin maksettavasta toimeentulotuen perusosasta valtio korvaa
puolet)
Työmarkkinatuen uudistuksen vaikutus
Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on muutettu.
Työmarkkinatuen kuntaosuus määräytyy seuraavasti:
· kunnan rahoitusosuus 300-499 päivää työmarkkinatukea saaneista
on 50 %
· 1000 päivää ja yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea
saaneiden osalta kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta nousee
50 %:sta 70%:iin.
Mikkelin työmarkkinatuen kuntaosuuteen uudistus tarkoittaa n. 1,5
miljoonan euron lisäyksen kaupungin menoihin nykyisellä
työttömyyden rakenteella.
Kuntien kannalta tilannetta hankaloittaa myös se, että 300-499 päivää
työttömänä olleiden kohdalla palkkatuen määrää ei myönnetä
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 14
Sivu 39
korkeimmalla tasolla, vaan korkein mahdollinen tuki on 40 %.
Toinen epävarmuustekijä on käytettävissä olevan valtion palkkatuen
määrä yleensä.
Yhteenveto
Yleinen taloustilanne vaikuttaa työttömyysprosentteihin ja tätä kautta
myös maksettavaan työmarkkinatuen osuuteen. Liitteestä voidaan
päätellä jonkinasteisia toimenpiteitä ao. kaupungeissa. Mikkelin
kaupungin toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia.
Kokonaisuutena Mikkelin kaupungin tilanne ei siis ole huono.
Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun alentamisen haaste on
asiakasaines. Innolink Research Oy:n tekemän selvityksen mukaan
Mikkelin pitkäaikaistyöttömistä n. 49 % on työelämään saatettavissa.
Noin 24 % voidaan ohjata työtoimintaan ja ajoittain työllistää tuetusti.
Noin 27 % on tilanteessa, jossa työtoimintaan ohjaaminenkin on
vaikeaa ja tarve olisi lähinnä sosiaalista kuntoutusta ja toimintakyvyn
ylläpitoa tuottavat palvelut. Osa pitkäaikaistyöttömistä on
tarkoituksenmukaista ohjata eläköitymisprosessiin (kestää n. 1-3
vuotta) ja osa siirtää toimeentulotuelle.
Toimeentulotuelle siirtäminen on tarkoituksenmukaista, jos
työllistäminen ei ole ilman mittavia toimenpiteitä mahdollista.
Kaupungin taloushallinnan osalta yli 1000 päivää työttömänä olevien
osalta työllistämistoimenpiteet ovat 20 % kalliimpia, kun
toimeentulotuella.
Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan toistaiseksi
seudullisesta sosiaali- ja terveystoimesta. Kuntaosuuden maksu tulee
huomioida ns. soteuudistuksessa.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että tuleviin
valmisteluryhmiin, joissa käsitellään kaupungin työllisyydenhoitoa ja
nykyisen elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen talous- ja
palvelussuhdeasioita, esitetään nimettäväksi Pekka Patama ja Merja
Airas.
Työmarkkintuen kuntavertailut Liite 6
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi edellä olevan ja päättää, että
erilaisiin valmisteluryhmiin elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
esityksen mukaisesti nimetään Pekka Patama ja Merja Airas yhdessä
tai erikseen tilanteen niin vaatiessa.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 14
Sivu 40
Merkittiin tiedoksi.
Kaupunginhallitus nimesi Pekka Pataman ja Merja Airaksen erilaisiin
valmisteluryhmiin esityksen mukaisesti.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
43 §
Pöytäkirja
Listan asianro 15
Sivu 41
02.02.2015
305 / 000 / 2015
Työvoiman palvelukeskus Reitti ja TYP-lain vaikutus kaupungin työllisyyden hoitoon,
talouteen ja toimintoihin
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) ja
palvelupäällikkö Pekka Patama (p. 044 7942270), sp.
[email protected]
Nykytilanteen kuvaus
Työvoiman palvelukeskus Reitissä on vuodesta 2006 saakka toiminut
5 TE-toimiston viranhaltijaa ja 5 Mikkelin kaupungin työntekijää.
Toiminta on seudullista, joten kaupungin kustannusosuuteen ovat
osallistuneet myös Mikkelin ympäryskunnat (Hirvensalmi
Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa). Toiminta yhteistyökuntien
osalta on ja on ollut rakentavaa ja tuloksellista.
Työvoiman palvelukeskuksen rooli on ollut merkittävä selvittämään
heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien
työllistymisedellytyksiä. Merkitys on edelleen kasvanut vuonna 2014
tehdyn työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuussopimuksen myötä,
jolloin asiakasohjaus sopimuksen mahdollistamiin työllistymis- ja
työtoimintapaikkoihin on ollut käytännössä Työvoiman
palvelukeskuksen vastuulla.
Työvoiman palvelukeskuksessa on tehty vuosille 2014-2015
määräaikaisia virkajärjestelyjä. Viranomaispäätösten
mahdollistamiseksi kolme vakinaista palveluohjaajaa on 20 %:n
työajalla määräaikaisessa virkasuhteessa seudulliseen sosiaali- ja
terveystoimeen. Kustannukset ja työnjohto ovat elinvoima- ja
kilpailukykypalveluihin. Määräaikaiset virkasuhteet päättyvät vuoden
2015 lopussa.
Laki monialaisesta yhteispalvelusta astui voimaan 1.1.2015 ( laki
monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014). Laissa säädetään
aikaisempien työvoiman palvelukeskusten asiakaskriteerit ja
vastuualue. Lain myötä on säädetty myös valtioneuvoston asetus
työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Asetuksessa
säädetään kyseisen yhteispalvelun järjestäytyminen, johtoryhmän
asettaminen ja kyseistä toimintaa johtavan henkilön vastuutehtävät.
Vuosi 2015 on ns. siirtymäaikaa.
Valmistelu
Työvoiman palvelukeskus Reitin johtoryhmän kokouksessa
19.12.2014 käsiteltiin mm. seuraavaa:
· nykyinen Typ:n yhteistoimintasopimus vuodelle 2015 tehdään
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 15
Sivu 42
nykyisellä pohjalla ja tähän antavat lausunnot sopimuskunnat
· monialaisen yhteistoiminnan järjestäminen säädetyn lain mukaan
edellyttää uutta sopimusta, jossa määritellään tarkemmin
paikalliset yhteistyökäytännöt lain mukaisesti
· 17.2.2015 järjestetään tilaisuus uuden lain käytännöistä,
tilaisuuteen osallistuu kaupungilta palvelupäällikkö ja
hallintojohtaja
· tämän jälkeen Etelä-Savon TE-toimisto kutsuu kuntien ja Kelan
edustajat neuvotteluihin, joissa päätetään johtoryhmien
(työllistymistä edistävien yhteispalvelujen) määrä maakunnassa).
Neuvotteluissa on tärkeää turvata edellytykset toteuttaa
virkavastuulla tapahtuvaa asiakasohjausta niihin
työllistämispaikkoihin, joita kaupunki resurssoi.
Typ-laki asettaa työllisyydenhoitoa entistä enemmän kunnille.
Työvoiman palvelukeskuksia Etelä-Savon alueella on Mikkelissä ja
Savonlinnassa. Tapaamisessa 19.1.2015 Savonlinnan ja Pieksämäen
kaupungin edustajien kanssa päädyttiin esittämään omaa monialaista
yhteispalvelua jokaiselle seudulle. Käytännössä se tarkoittaisi uutta
yhteispalvelua myös Pieksämäelle.
Perusteluina:
- Etelä-Savon kuntarakenne, useita pieniä kuntia
- Etelä-Savon elinkeinorakenne, vähän suuria työllistäjiä, paljon
pieniä yrityksiä
- Etelä-Savon työllisyystilanne on heikompi valtakunnallisesti
- Mikkelin eikä Savonlinnan kaupungin työvoiman palvelukeskukset
pysty hoitamaan koko aluetta nykyisellä työvoimaresurssilla.
- Pitkäaikaistyöttömyys on paikallista ja sillä on suora yhteys
kuntien kuntien omaan elinkeinojen kehittämiseen.
Työllisyydenhoidon maksaa pääosin kukin kunta erilaisine
palveluineen. Työmarkkinatuen maksuosuus muuttui 1.1.2015 lukien
kunnilla osittain 50 %:sta 70 %:iin. Myös asiakaskunta lisääntynee
lähes kaksinkertaiseksi 300-päiväisten tullessa työmarkkinatuen
maksuosuuden piiriin. Kaupungin työllisyyden hoitoon on varattu
määrärahat elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Työmarkkinatuen
kuntaosuus maksetaan seudullisesti sosiaali- ja terveystoimesta. Tähän
on ollut perusteluna mm. tilastointi.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää typ-lain perusteella
seuraavaa:
· Mikkelin seudulle perustetaan oma työllisyyttä edistävä
monialainen yhteispalvelu, joka jatkaa työvoiman
palvelukeskukselle osoitetun vastuun kantamista.
· Mikkelin seudun työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu
toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa siten, että se
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
·
·
·
·
·
·
·
·
Listan asianro 15
Sivu 43
toteuttaa optimaalisesti kuntien resursoimaa työllisyydenhoitoa
niiden yhteistyökumppanien kanssa
kaupungin ja TE-toimiston voimassa olevaa yhteistyösopimusta
palvelukeskuksista jatketaan vuodelle 2015 nykyisillä ehdoilla
yhteispalvelun toimintaa ja työvoimaresurssia vahvistetaan v.
2015-2016 kolmella hankkeella (päihde-, maahanmuuttaja- ja
ympäristö), ympäristöhanke on yhteinen Savonlinnan kaupungin
kanssa
kaupungin työllistämisen palvelukeskuksen johto- ja
viranomaispäätösvalta toteutetaan kaupungin toimintona ja
johdolla 1.1.2016 lukien
uusi toimintamalli valmistellaan vuoden 2015 aikana siten, että lain
ehdot toteutetaan ja kaikki työllisyydenhoidon toiminnot ja
sopimukset valmistellaan lain siirtymäkauden aikana yhteistyössä
alueen toimijoiden kanssa
Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon tukemiseksi ja resurssien
kohdentamiseksi kaupunki suhtautuu myönteisesti siihen, että
Etelä-Savossa jokaiselle seudulle perustetaan oma työllisyyttä
edistävä monialainen yhteispalvelu
17.2.2015 järjestettävään tilaisuuteen uuden lain käytännöistä,
osallistuu kaupungilta palvelupäällikkö ja hallintojohtaja
lain edellyttämiin valmisteluihin osallistuvat palvelupäällikkö
Pekka Patama ja kehityspäällikkö Merja Airas
kaupunginhallituksen päätöksestä informoidaan myös Pieksämäen
ja Savonlinnan kaupunkeja.
Nykyinen yhteistyösopimus kaupungin työllistämisen
palvelukeskuksen Reitin ja te-toimiston kanssa on nähtävillä
kokouksessa.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen
esityksen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
Tiedoksi
te-toimisto, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunginhallitukset
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
44 §
Pöytäkirja
Listan asianro 16
Sivu 44
02.02.2015
309 / 000 / 2015
Konserniohje
Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044-794
2050, konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh. 044-794 2032 ja
kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh. 044-794 2030
Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja
omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön perustuvasta
konserniohjauksesta. Mikkelin kaupunki laatii kevään 2015 aikana
omistajapolitiikkansa ja sen osana on nyt päivitetty konserniohje.
Mikkelin kaupunki on siirtänyt osan palvelutuotantoaan yhteisöille,
jotka kaupunki omistaa kokonaan itse tai yhdessä muiden tahojen
kanssa. Yhteisöt toimivat pääasiassa joko osakeyhtiönä tai
kuntayhtyminä. Tämän lisäksi kaupungilla on omistusta alueen
kehittämisen ja elinkeinostrategian kannalta merkittävissä yhtiöissä ja
muissa yhteisöissä. Kaupungin omistamisen lähtökohtana on aina
kaupungin kehittämistavoitteet ja palvelustrategia.
Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella
varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden
omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin
tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty
kaupungin toimesta. Uudistetulla konserniohjeella pyritään yhteisöjen
ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen,
kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja
tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeen ennakkolupamenettelyä
on kirkastettu. Ne konserniyhtiöiden ratkaisut, joilla on olennaista
vaikutusta koko konsernin taloudelliseen tilaan tai muutoin esim.
riskeihin , valmistelee konserniohjausryhmä kaupunginjohtajan tai
kaupunginhallituksen konsernijaoksen päätettäviksi.
Kuntalain (17.3.1995/365) 13 §:n mukaan valtuuston tehtävänä on
päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden lisäksi
myös kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä
tavoitteista, konserniohjausken periaatteista sekä kuntakonsernin
sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyy
myös yleensä konserniohjeet, vaikka asiasta ei olekaan kuntalaissa
säädetty.
Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen
10.12.2007 § 148. Kaupunginhallitus on lisäksi (22.6.2009 §334)
nimennyt kullekin yhtiölle johtoryhmästä valvonta- ja
seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöisesti ollut asianomaisen
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 16
Sivu 45
toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta,
kaupunginjohtaja tai talousjohtaja.
Nyt päivitettyyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on
kirkastettu koko kuntakonsernin kanalta talouden ja riskien hallinnan .
Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon,
tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Tytäryhteisön
on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa
asioissa
1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen
2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi
3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen
4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen
5) liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan
uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän
omaisuuden järjestelyt
6) lainanotto tai vakuuden antaminen
7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin
8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä
9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen
10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle
maksettavat muut taloudelliset etuudet
11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset
tulospalkkiojärjestelmässä
12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti
vaikuttava tapahtuma
13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset
Ennakkoluvan käsittelee ja luvan myöntää kaupunginhallituksen
jaosto.
Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa
tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä,
yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeeseen
perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä
koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 16
Sivu 46
muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa
pakottavaa lainsäädäntöä. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen tai
osakkuusyhteisöjen johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta.
Käyttäessään omistajaohjausta kaupunki ottaa huomioon kutakin
yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien
yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei käytetä siten,
että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön
toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön
toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate).
Merkittävimpiä tytäryhteisöjä on kuultu konserniohjeluonnoksen
johdosta. Tytäryhteisöjen kommentit esitellään kokouksessa.
Valtuuston hyväksymisen jälkeen konserniohje lähetetään
käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisöjen hallituksille tai vastaaville
toimielimille. Tultuaan hyväksytyksi konserniohje sitoo yhteisöjä.
Konserniohje Liite 7
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se
1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen
2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta
täydentävät soveltamisohjeet
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja
kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen selostivat asiaa
kaupunginhallitukselle.
Tiedoksi
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 17
Sivu 47
02.02.2015
45 §
290 / 002 / 2015
Kuntakysely sote-uudistuksesta 2014
Valmistelijat sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, puh. 044 794
4200 ja hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031
Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä
kuntakyselyn niistä keskeisistä asioista, jotka ovat
sote-lakiluonnoksesta 16.10.2014 annetun lausuntokierroksen jälkeen
olennaisesti muuttuneet. Kuntakysely on saapunut Mikkelin
kaupungille 23.1.2015.
Kyselyssä keskitytään sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen
rahoitusmalliin ja esityksen taloudellisiin vaikutuksiin sekä sote-alueen
kuntayhtymien ja tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien hallinto- ja
päätöksentekomallien toimivuuteen erityisesti kuntien
omistajaohjauksen ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta.
Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kuultaessa Kuntaliittoa
asiantuntijana soteuudistuksen eduskuntakäsittelyn aikana. Kuntaliitto
tulee myös toimittamaan kyselyn tuloksista eduskunnalle
yhteenvedon. Kyselyn tuloksista tiedotetaan ja ne julkaistaan
Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kunnat.net/sotekysely.
Yksittäisten kuntien vastauksia ei julkisteta.
Kuntakysely Liite 8
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon
Suomen Kuntaliitolle kuntakyselyyn sote-uudistuksesta.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Keskustelun aikana
-
Seija Kuikka esitti Markku Turkian kannattamana, että
kysymykseen 3 muutetaan vastaukseksi 4.
Puheenjohtaja totesi, että Seija Kuikka on tehnyt esittelijän
esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian
ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka
kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka
kannattavat Kuikan esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 17
Sivu 48
hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä (Sari
Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Olli Nepponen, Outi
Kauria ja Anne Korhola), kahdeksan ei-ääntä (Jaakko Väänänen,
Petri Pekonen, Seija Kuikka, Arto Seppälä, Markku Turkia,
Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen, Veli Liikanen) ja yksi tyhjä (Kati
Kähkönen). Puheenjohtaja totesi, että Seija Kuikan esitys on
hyväksytty vastaukseksi.
-
Arto Seppälä esitti Petri Pekosen kannattamana, että kysymykseen
4a) muutetaan vastaukseksi 3.
Puheenjohtaja totesi, että Arto Seppälä on tehnyt esittelijän
esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian
ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka
kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka
kannattavat Seppälän esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys
hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin kahdeksan jaa-ääntä (Sari
Teittinen, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Olli Nepponen, Outi
Kauria, Kati Kähkönen, Veli Liikanen ja Anne Korhola),
seitsemän ei-ääntä ( Jaakko Väänänen, Petri Pekonen, Seija
Kuikka, Arto Seppälä, Markku Turkia, Hannu Kilkki ja Jaana
Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on
hyväksytty vastaukseksi.
Kaupunginhallitus hyväksyi lausunnon Seija Kuikan esittämin
muutoksin.
Tiedoksi
Kuntaliitto
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
02.02.2015
Tekninen lautakunta
46 §
27.01.2015
Listan asianro 18
Sivu 49
8
8§
200 / 641 / 2015
Asuntomessutonttien hinnoittelu
Tekninen lautakunta 27.1.2015 / 8 §
Valmistelijat: kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa p. 044 794 2530
ja projektikoordinaattori Heikki Manninen p. 044 794 5235
Mikkelin kaupunki järjestää vuoden 2017 Asuntomessut
Kirkonvarkauden alueella, Saimaan rannalla. Messujen onnistumisen
ja koko laajemman asuinalueen imagon rakentamisessa yksi
merkittävä osatekijä on näyttelytalojen rakentajat.
Asuntomessurakentajaksi sitoutuminen edellyttää keskivertoa
vahvempaa mm. aikatauluihin ja markkinointiin sitoutumista.
Tonttitarjonnan ja – hinnoittelun tulee olla rakentajia houkuttelevaa.
Kirkonvarkauden alue on maastollisesti monipuolista ja
maisemallisesti arvokasta. Messuille rakennettavaksi tulevien tonttien
hinnoittelussa tulee huomioida asuntomessujen järjestämisen merkitys
ja alueen muu houkuttelevuus.
Kaupunginvaltuusto on 11.11.2013 § 132 päättänyt tonttien yleiset
myynti- ja vuokrausperusteet Mikkelissä vuosina 2014-2016. Tämän
vyöhykehinnoittelun mukaan Kirkonvarkauden alue kuuluu
II-vyöhykkeeseen. Hinnoittelu ei ota huomioon alueiden
erityisolosuhteita tai niiden merkittävyyttä Mikkelin kaupungin
strategian kannalta.
Kaupunki on hankkinut arvion tonttien hinnoista syksyllä 2014. Arvio
on liitteenä ohessa sähköisesti luettavana
Arvion mukaan tonttien hinnat poikkeaisivat merkittävästi
vyöhykehinnoittelusta. Vyöhykehinnoittelu ei huomioi tontin arvossa
nostavana tekijänä esim. Saimaan läheisyyttä.
Normivyöhykehinnoittelu ei sovellu Kirkonvarkauden alueelle sen
maisemallisten arvojen, monipuolisten rakennusolosuhteiden ja
asuntomessutapahtuman johdosta.
Tonttihinnoittelussa tulee ottaa huomioon alueella järjestettävät
asuntomessut, tonttien arvo vapailla markkinoilla sekä kaupungin
tavoite suunnata asuinrakentamista Saimaan rannoille.
Asuinrakennusten (A) korttelialueen tonttien koot vaihtelevat välillä
914 - 4189 m2 ja vastaavasti tonttien hinnat vaihtelevat välillä
10 010 – 210 000 euroa. Halvin tontti on kooltaan 1010 m2 ja sen
rakennusoikeus on 250 k-m2. Kallein tontti on kooltaan 3530 m2 ja
sen rakennusoikeus on 700 k-m2. Asuinpientalojen (AP)
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 18
Sivu 50
korttelialueen rakennusoikeusneliömetri maksaa 50 euroa.
Poikkeuksena tähän on Antellinrannan eteläpuolella sijaitseva A-1
tontti jonka hinta on 100 euroa/rakennusoikeusneliömetri.
Tontit voi joko vuokrata tai ostaa lukuun ottamatta korttelien 13, 16,
17 ja 18 tontit, jotka on ostettava.
Asuntomessuille rakennettavat tontit valitaan tarkemmin Osuuskunta
Suomen Asuntomessut kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Muiden kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien
hinnoittelusta päätetään erikseen.
Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle Liite
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:
- Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien
tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua
- muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017
hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen huomioiden
asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä
- kaupungingeodeetti oikeutetaan päättämään Kirkonvarkauden
tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista kaupunginvaltuuston
11.11.2013 vahvistamat yleiset tontinluovutusperusteet huomioon
ottaen.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
_________________________
Kaupunginhallitus 2.2.2015
Arvioraportti tonttien hinnoista on luettavissa Mikkelin kaupungin
verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta
päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus
2.2.2015 § 46.
Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueella Liite 9
Arvioraportti Kirkonvarkaus Liite 10
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että
-
Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien
tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua
muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 18
Sivu 51
hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen
huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä
läheisyydessä
Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin päättämään
Kirkonvarkauden tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista
kaupunginvaltuuston 11.11.2013 vahvistamat yleiset
tontinluovutusperusteet huomioon ottaen.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
02.02.2015
Tekninen lautakunta
47 §
27.01.2015
Listan asianro 19
Sivu 52
9
9§
219 / 663 / 2015
Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli
Tekninen lautakunta 27.1.2015 / 9 §
Valmistelija liikennesuunnittelija Ulla Vanhakartano p. 044 794 5722
Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut maantielain mukaisen
yleissuunnitelman ”Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla
Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli”. Pohjois-Savon ELY-keskus
pyytää Mikkelin kaupungin lausuntoa yleissuunnitelmasta.
Kuparonvirran lossi liikennöi osana yhdystietä 15147. Kuparonvirran
kohdalla maantie risteää Puumala-Mikkeli hyötyliikenteen
matalaväylän kanssa, jonka syvyys kohdealueella on noin 2,4 metriä.
Hankkeen tavoitteena on suunnittelukohteena olevan tieosan
parantaminen korvaamalla nykyinen lossiyhteys
toteuttamiskelpoisella ja teknistaloudellisella siltaratkaisulla, joka
sopeutuu hyvin ympäristöön.
Yleissuunnitelmassa on esitetty selvitys maantien tarpeellisuudesta ja
tutkituista vaihtoehdoista, tien liikenteelliset ja tekniset
perusratkaisut, tien likimääräinen sijainti sekä tien arvioidut
vaikutukset, kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin,
liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja
ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen.
Suunnitelmassa esitetään myös mahdollisuudet haitallisten
vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava
kustannusarvio.
Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä lossipaikalle on selvitetty
useita korkean, kiinteän sillan vaihtoehtoja, jotka sijoittuivat
lossipaikan pohjois- sekä eteläpuolelle. Näiden lisäksi on selvitetty
yhtenä vaihtoehtona myös avattavaa siltavaihtoehtoa.
Vaihtoehtovertailun ja sidosryhmien kannanottojen perusteella
Kuparonvirran lossi esitetään korvattavaksi ratkaisulla, jossa maantie
15147 linjataan lossin pohjoispuolelle ja laivaväylän kohdalle
rakennetaan teräsbetonikantinen liittopalkkisilta (VE 2), jonka
kokonaispituus on 288 m, hyötyleveys 7,5 m ja alikulkukorkeus 12,5
m. Vesiliikenteen alikulkukorkeus ei aiheuta lisää rajoitteita laivasekä huviveneliikenteelle nykytilanteeseen verrattuna.
Siltaa varten nykyistä maantien linjausta siirretään ja uutta maantietä
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 19
Sivu 53
rakennetaan kaikkiaan noin 0,5 kilometriä. Käytöstä pois jäävä
maantieosuus itärannalla jää tarvittavalta osuudelta yksityistieksi.
Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 5,8 M€, josta sillan
rakentamiskustannusten osuus on 5,2 M€.
ELY-keskus pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan, onko
suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakuntakaava tai
hyväksytty yleis- tai asemakaava, ja onko kaava yhdenmukainen
yleissuunnitelman kanssa. Lausunnossa tulee ilmetä maantiealueen
ulkopuolisia alueita kuten suoja-aluetta (maantielaki 4. luku, 44 §)
koskevat maankäyttörajoitukset.
Kaupunki on pitänyt yleissuunnitelman yleisesti nähtävänä 14.1.2010
– 15.2.2010, nähtävilläolotodistus on liitteenä. Suunnitelmasta ei ole
jätetty muistutuksia.
Kaupunkiympäristön lausunto:
Suunnittelualue kuuluu Luonterin rantayleiskaava-alueeseen.
Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alueella on voimassa
Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on
vahvistanut 4.10.2010.
Rantayleiskaavassa maantien läheisyydessä olevat alueet on osoitettu
pääosin maa- ja metsätalousalueiksi. Lossin välittömään läheisyyteen
ei ole esitetty uusia rakennuspaikkoja. Lossin länsipuolelle on
osoitettu loma-asuntojen ja matkailupalvelujen alue, joka rajoittuu
maantielle asti. Maantien suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle
ajoradan keskilinjasta, suoja-alueelle ei ole osoitettu
rakennuspaikkoja. Kuparonvirran kautta on osoitettu laivaväylä.
Kuparonvirran molemmille puolille on osoitettu veneranta-alueet,
uimaranta-alue sekä maakuntakaavassa itärannalle uiton lastausalue.
Uusi tielinjaus siltaratkaisuineen noudattaa Luonterin
rantaosayleiskaavan ja Etelä-Savon maakuntakaavan periaatteita.
Mikkelin kaupunki yhtyy yleissuunnitelmassa esitettyihin näkemyksiin
pitäen hanketta kannattavana ja alueen kehitystä tukevana ratkaisuna.
Kaupungilla ei ole alueella muita suunnitelmia, jotka olisivat esteenä
hankkeen etenemiselle.
Yleissuunnitelmaraportti on nähtävillä kokouksessa.
Liitteet:
Nähtävilläolotodistus
Yleiskartta
Kaavaotteet
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 19
Sivu 54
Nähtävilläolotodistus, Yleiskartta Kuparonvirta, Luonterin
osayleiskaava kartta, Maakuntakaavaote Liite
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa
tiesuunnitelmasta oheisen lausunnon Pohjois-Savon ELY-keskukselle.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
_____________________
Kaupunginhallitus 2.2.2015
Nähtävilläolotodistus Liite 11
Yleiskartta Kuparonvirta Liite 12
Luonterin osayleiskaava kartta Liite 13
Maakuntakaavaote Liite 14
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus antaa tiesuunnitelmasta oheisen
kaupunkiympäristön laatiman lausunnon Pohjois-Savon
ELY-keskukselle.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Pohjois-Savon ELY-keskus
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 20
Sivu 55
02.02.2015
48 §
246 / 013 / 2015
Kaupunginhallituksen jaoston jäsenten valinta
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 10 §:n (kaupunginhallituksen
jaostot) mukaan kaupunginvaltuusto voi kaupunginhallituksen
esityksestä asettaa kaupunginhallitukselle jaostoja. Asettaessaan
jaoston kaupunginvaltuusto samalla määrää jaoston jäsenten määrän,
tehtävät ja ratkaisuvallan.
Kaupunginhallitus valitsee jaostoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset
varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajat.
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 3.12.2012 § 31 kohdalla
asettanut kaupunginhallitukselle kehittämis- ja konsernijaoston ja
määritellyt sen tehtävät. Jaostossa on viisi (5) jäsentä ja heillä
henkilökohtaiset varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisten
jäsenten joukosta. Jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.
Kaupunginhallituksen jaoston kokoonpano on seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
1. Seija Kuikka, PJ
2. Heikki Nykänen
3. Arto Seppälä, 1. varapj.
4. Raine Lehkonen
5. Olli Nepponen, 2. varapj.
Varajäsenet:
1. Outi Kauria
2. Jaakko Väänänen
3. Hannu Kilkki
4. Jaana Vartiainen
5. Juha Vuori
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus valitsee jaostoon viisi jäsentä ja heille
henkilökohtaiset varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisten
jäsenten joukosta ja määrää jaoston puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajat.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 20
Sivu 56
Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti
kokouksessa.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus valitsi jaostoon jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:
Varsinaiset jäsenet:
1. Seija Kuikka, PJ
2. Petri Pekonen
3. Arto Seppälä, 1. varapj.
4. Raine Lehkonen
5. Olli Nepponen, 2. varapj.
Varajäsenet:
1. Outi Kauria
2. Jaakko Väänänen
3. Hannu Kilkki
4. Jaana Vartiainen
5. Juha Vuori
Puheenjohtajaksi nimettiin Seija Kuikka, 1. varapuheenjohtajaksi Arto
Seppälä ja 2. varapuheenjohtajaksi Olli Nepponen.
Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti
kokouksessa.
Tiedoksi
Valitut henkilöt, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta,
luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 21
Sivu 57
02.02.2015
49 §
230 / 013 / 2015
Edustajien nimeäminen YT-neuvottelukuntaan
Valmistelija: henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä, puh. 044 794 2094
Kaupungin YT-neuvottelukunnan toimikausi on 2013 - 2016.
Toimikuntaan kuuluu henkilöstön edustajina pääsopijajärjestöjen
pääluottamusmiehet: JHL 525 ry. (1), JHL 054 ry. (1), JUKO ry. (2),
JYTY ry. (1), KTN ry. (1), TNJ ry. (1) ja TEHY ry. (1).
Työnantajapuolen edustajat: kaupunginjohtaja (puheenjohtaja),
henkilöstöjohtaja (sihteeri), henkilöstökoordinaattori (tekninen
sihteeri). Asiantuntijajäsenet: henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö
ja sosiaali- ja terveystoimen palvelussuhdepäällikkö, sivistystoimen
palvelussuhdepäällikkö sekä lisäksi kolme kaupunginhallituksen
nimeämää luottamushenkilöedustajaa. Kaupunginhallituksen
nimeämät edustajat on nimetty kaupunginhallituksen toimikaudeksi.
Kaupunginhallituksen toimikaudella 2013 - 2014
kaupunginhallituksen nimeäminä YT-neuvottelukunnan
luottamushenkilöjäseninä ovat olleet Arto Seppälä, Juha Vuori ja Outi
Kauria.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus nimeää toimikaudekseen 2015 - 2016 kolme
luottamushenkilöedustajaa YT-neuvottelukuntaan.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus nimesi YT-neuvottelukuntaan Outi Kaurian, Arto
Seppälän ja Juha Vuoren.
Tiedoksi
Valitut henkilöt, luottamushenkilörekisterinhoitaja,
henkilöstöpalvelut, palkanlaskenta
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 22
Sivu 58
02.02.2015
50 §
233 / 013 / 2015
Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa 2015-2016
Valmistelija: hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 18 §:n 2 momentin (läsnäolo
toimielinten kokouksissa) mukaan muiden toimielinten kokouksissa
on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen
puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla oman
toimialan toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä
edustajalla.
Varsinaisille edustajille voidaan määrätä myös varaedustaja, jonka
tulisi käytännön syistä myös olla kaupunginhallituksen kokouksiin
säännönmukaisesti osallistuva henkilö.
Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja muissa toimielimissä
vuosina 2013-2014 ovat olleet seuraavat:
Kasvatus- ja opetuslautakunta: Heikki Nykänen
Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta: Juha Vuori
Tekninen lautakunta: Arto Seppälä
Teknisen lautakunnan jaosto Arto Seppälä
Rakennuslautakunta: Jaakko Väänänen
Maaseutu- ja tielautakunta: Jukka Pöyry
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Armi Salo-Oksa
Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta: Mauri Miettinen
Anttolan aluejohtokunta: Jukka Pöyry
Haukivuoren aluejohtokunta: Raine Lehkonen
Ristiinan aluejohtokunta: Mauri Miettinen
Suomenniemen aluejohtokunta: Outi Kauria
Etelä-Savon pelastuslautakunta: Hannu Kilkki
Ympäristölautakunta: Minna Pöntinen
Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta: Outi Kauria
Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen johtokunta: Heikki Nykänen
Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta: Jukka Pöyry
Varaedustajia ei ole valittu.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus nimeää edustajansa ja mahdollisen varaedustajansa
seuraaviin lautakuntiin ja johtokuntiin vuosiksi 2015-2016:
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 22
Sivu 59
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta
Tekninen lautakunta
Teknisen lautakunnan jaosto
Rakennuslautakunta
Maaseutu- ja tielautakunta
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta
Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta
Anttolan aluejohtokunta
Haukivuoren aluejohtokunta
Ristiinan aluejohtokunta
Suomenniemen aluejohtokunta
Etelä-Savon pelastuslautakunta
Ympäristölautakunta
Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta
Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus nimesi edustajakseen seuraavat henkilöt:
Kasvatus- ja opetuslautakunta: Petri Pekonen
Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta: Juha Vuori
Tekninen lautakunta: Arto Seppälä
Teknisen lautakunnan jaosto: Arto Seppälä
Rakennuslautakunta Jaakko Väänänen
Maaseutu- ja tielautakunta: Vesa Himanen
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Armi Salo-Oksa
Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta: Sari Teittinen
Anttolan aluejohtokunta: Vesa Himanen
Haukivuoren aluejohtokunta: Raine Lehkonen
Ristiinan aluejohtokunta: Sari Teittinen
Suomenniemen aluejohtokunta: Outi Kauria
Etelä-Savon pelastuslautakunta Hannu Kilkki
Ympäristölautakunta: Veli Liikanen
Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunta: Outi Kauria
Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta: Kati Kähkönen
Varaedustajia ei valittu.
Tiedoksi
Edustajiksi nimetyt, ao.lautakunnat ja johtokunnat, Kunnan Taitoa
Oy/palkanlaskenta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 23
Sivu 60
02.02.2015
51 §
2525 / 013 / 2012
Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja
puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja
puheenjohtajan nimeäminen
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Himanen on lähettänyt
kaupunginhallitukselle 9.12.2014 päivätyn seuraavan sisältöisen
kirjeen:
"Anon eroa Mikkelin rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja sen
puheenjohtajan tehtävistä vuoden 2015 alusta alkaen, kun tulen
valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi Ristiinasta toimikaudelle
2015-2016.
Ristiinassa 9.12.2014
Vesa Himanen"
Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on
seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija
2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK
3. Kortelainen Hannu, yrittäjä
4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ
5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi
6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies
7. Savander Susanna, rehtori, KM
8. Arnell Kalevi, eläkeläinen
9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä
10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi
11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ
Henkilökohtaiset varajäsenet:
1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija
2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja
3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp.
4. Mynttinen Jarmo, insinööri
5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen
6. Liikanen Kari, rakennusmestari
7. Nyyssönen Nina, myyjä
8. Toiviainen Harri, rakennusmies
9. Kohvakka Asko, eversti evp.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 23
Sivu 61
10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja
11. Härkönen Päivi, yrittäjä
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää
Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen
hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää
kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan
rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 24
Sivu 62
02.02.2015
52 §
2524 / 013 / 2012
Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja
puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja
puheenjohtajan nimeäminen
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 6 myöntänyt eron
Pirkko Valtolalle kaupunginvaltuuston jäsenyydestä vaalikelpoisuuden
menettämisen vuoksi.
Kuntalain 36 § 1 momentissa todetaan, että
Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen
valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö;
2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella
toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön
palveluksessa; eikä
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa
tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan
olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Teknisenlautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on
seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
1. Valtola Pirkko, työterveyslääkäri, PJ
2. Rasola Nina, yrittäjä, toimitusjohtaja
3. Puhakka Paavo, DI
4. Heikkilä Pekka, suojelubiologi
5. Puikkonen Tero, yrittäjä, , VPJ
6. Strandman, Jaana, rehtori, erityisopettaja
7. Kauppi Marja, fysioterapeutti, yrittäjä
8. Siiriäinen Jukka, työnjohtaja
9. Paasonen Leena, sosionomi (AMK), ohjaaja
10. Hokkanen Marita, opettaja, apulaisjohtaja
11. Liukkonen Seppo, autonkuljettaja
12. Ruotsalainen Raimo, apulaisjohtaja
13. Heinänen Raimo, lähiruokayrittäjä
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 24
Sivu 63
Henkilökohtaiset varajäsenet:
1. Manninen Jyrki, alueellinen riskipäällikkö
2. Kankkunen Tarja, toimitusjohtaja, yrittäjä
3. Korhonen Leena, kiinteistönvälittäjä
4. Lausas Pekka, tietotekniikkakouluttaja
5. Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori
6. Panula-Ontto-Suuronen Anni, erikoissuunnittelija
7. Kurvinen Minna, asiakaspalvelija
8. Viitikka Jari, metsäkoneen kuljettaja
9. Hokkanen Outi, lomittaja
10. Riepponen Tapio, DI, yrittäjä
11. Härkönen Keijo, asentaja-koneistaja
12. Juopperi Topias, sorvari
13. Tissari Markku, metsäkoneurakoitsija, maanviljelijä
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää
Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta
teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä
valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä
olevaksi toimikaudeksi.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 25
Sivu 64
02.02.2015
53 §
2522 / 013 / 2012
Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja
uuden jäsenen valinta hänen sijaansa
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Sari Teittinen on lähettänyt
28.1.2015 seuraavan eronpyynnön:
"Pyydän eroa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä
kaupunginhallitukseen valinnan vuoksi.
Sari Teittinen"
Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano toimikaudella
2013-2016 on seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
1. Koivikko Jyrki, kirkkoherra, VPJ
2. Hölttä Elina, opiskelija
3. Teittinen Sari, terveystieteiden maisteri
4. Berndt Rauni, terveyskeskuslääkäri
5. Tarkiainen Samuel, metsätalousinsinööri, hankintaesimies
6. Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä
7. Kontunen-Karhula Katri, mehiläistalousyrittäjä
8. Strengell Janne, henkilöstöasiantuntija
9. Ukkonen Osmo, eläkeläinen, kirjailija, PJ
10. Rautiainen Sari, ravitsemistyöntekijä, pääluottamusmies
11. Tikkanen Petri, työsuojeluvaltuutettu
12. Rusakko Susanna, myyjä
13. Paukku Markku, FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja
Henkilökohtaiset varajäsenet:
1. Ojanen Atte, vastaava isännöitsijä
2. Selenius Leila, vastaava ohjaaja
3. Kontturi Helen, yrittäjä
4. Pulkkinen Yrjö, muusikko, soolosellisti
5. Sanisalo Jarkko, henkilöstökoordinaattori
6. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä
7. Kauria Henna, farmaseutti
8. Stolyarov Stanislav, linja-auton kuljettaja
9. Harmoinen Jorma, sähköurakoitsija
10. Nikulainen Pia, myyjä
11. Paasonen Arto, trukinkuljettaja
12. Loisa Hannele, sairaanhoitaja
13. Asikainen Katariina, FM, laivavirkailija
Mikkelin kaupunki
Ehdotus
Pöytäkirja
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Sari
Teittiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja
valitseen uuden jäsenen hänen tilalleen jäjellä olevaksi toimikaudeksi.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Listan asianro 25
Sivu 65
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 26
Sivu 66
02.02.2015
54 §
306 / 101 / 2015
Työnantajan edustajien nimeäminen työsuojelutoimikuntaan
Valmistelija: työsuojelupäällikkö Heidi Lepistö p. 0447942072
Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 39§ 1-2 momentissa todetaan
seuraavaa:
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa,
jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu
kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai
hänen edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.
Kaupunginhallitus on toimikaudelle 2013 - 2014 nimennyt työnantajan
edustajaksi ja samalla nimennyt työsuojelutoimikunnan
puheenjohtajaksi Juha Vuoren, ja hänen varaedustajakseen Raine
Lehkosen.
Henkilöstöpalvelut esittää, että kaupunginhallitus nimeää nykyisen
kaupunginhallituksen toimikaudelle 2015-2016 kaksi työnantajan
edustajaa. Alustavien keskustelujen perusteella ehdotamme, että
toinen työnantajan edustaja nimetään kaupunginhallituksesta ja toinen
kaupungin johtoryhmästä.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus nimeää nykyisen kaupunginhallituksen
toimikaudelle 2015 - 2016 kaksi työnantajan edustajaa Mikkelin
kaupungin työsuojelutoimikuntaan ja nimeää heistä toisen
työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi ja puheenjohtajaksi Juha Vuoren
ja hänen varaedustajakseen Raine Lehkosen. Johtoryhmä nimeää
oman edustajansa.
Tiedoksi
nimetyt työnantajan edustajat, henkilöstöpalvelut
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 27
Sivu 67
02.02.2015
55 §
1901 / 050 / 2014
Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustushakemukset vuodelle 2015
Valmistelijat taloussuunnittelija Tiina Viskari, puh. 044 794 2052 ja
hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031
Mikkelin kaupungin avustukset vuodelle 2015 olivat julkisella
kuulutuksella haettavana 30.9.2014 mennessä.
Kaupunginhallituksen päätettäväksi on varattu vuoden 2015
talousarvioon 600.000 euron määräraha. Kaupunginhallitukselta
avustuksia haettiin 603.000 euroa. Pysyväisluonteiset avustukset
sekä sosiaali- ja terveystoimen avustukset on budjetoitu toimialojen
talousarvioihin ja ko. toimialan lautakunnat päättävät myönnettävistä
avustuksista.
Avustusten myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on
tilinpäätöstietojen tai muiden vastaavien taloustietojen toimittaminen
sekä se, että avustuksensaaja ei ole saanut avustusta muualta Mikkelin
kaupungilta.
Liitteestä ilmenevät vuonna 2014 myönnetyt avustukset sekä vuodelle
2015 haettu avustus ja esitys avustuksesta vuonna 2015.
Avustukset vuodelle 2015 Liite 15
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää vuoden 2015 avustuksista.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin avustukset liitteen mukaisesti.
Merkitään, että Markku Turkia, Armi Salo-Oksa, Juha Vuori, Satu
Taavitsainen ja Kirsi Olkkonen ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa
esteellisiä ja poistuivat kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Tiedoksi
Avustuksia hakeneet yhteisöt, Tiina Viskari
Mikkelin kaupunki
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
Listan asianro 28
Sivu 68
02.02.2015
56 §
283 / 003 / 2015
Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen palvelusopimus v. 2015
Valmistelija kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071)
Mikkelin kaupungin ja Mikkelipuiston välillä on ollut palvelusopimus
vuodesta 2012. Sopimus päivitetään vuosittain.
Vuonna 2014 palvelusopimuksen arvo on 90.000 euroa (+ alv 24%).
Kaupunginhallituksen järjestöavustuksista on haettu myönnettäväksi
45.000 euroa. Loppuosa 45.000 euroa esitetään maksettavaksi
kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta.
Mikkelipuistoyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin välinen
palvelusopimus vuodelle 2015 on liitteenä. Sopimuksen tavoitteena
on osaltaan turvata puistoalueen hoitoa, sekä mallipuutarhojen
kehitys- ja myyntityön jatkuvuutta. Sopimuksessa on kuvattu
viimevuosien aikana tehtyjä investointeja ja toimintoja.
Mikkelipuistoyhdistys ry:n toimintasuunnitelma on nähtävänä
kokouksessa.
Palvelusopimus vuodelle 2015 Liite 16
Ehdotus
Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan Mikkelipuistoyhdistys
ry:n palvelusopimuksen vuodelle 2015. Myöhempien vuosien osalta
asia käsitellään myöhemmin erikseen. Palvelusopimuksen
kustannukset vuodelta 2015 maksetaan kuten edellä on esitetty.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkittään, että Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Juha Vuori
ilmoittivat oma-aloitteiseti olevansa esteellisiä ja poistuivat
kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Tiedoksi
Mikkelipuistoyhdistys ry, talouspalvelut
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 29
02.02.2015
57 §
256 / 803 / 2015
Kohtaava Olkkari -hanke
Valmistelijat Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja, puh. 044
7942393
Mikkelissä on ollut käynnissä Olkkari – hanke, joka päättyy
hankkeena 31.1.2015 ja toiminta muuttuu pysyväksi. Olkkari on
kaupungin ohjaus- ja tukipalveluihin perustuva nuorten matalan
kynnyksen toimintamalli, jota tulee jatkossa kehittää edelleen
organisaatiorajat ylittäväksi toiminnaksi.
Olkkari on osa valtakunnallista ohjaamomallia. Ohjaamo-toiminta on
TEM, OKM ja STM:n yksi kärkihankkeista nuorisotakuun
toteuttamiseksi. Mikkelissä ohjaamon ensivaihetta on toteutettu
ESR-rahoitetussa Olkkari-hankkeessa. Uuden ohjelmakauden nuorten
ohjaamo-teemahaku on parhaillaan käynnissä, päättyen 15.2.2015.
Olkkarin jatkokehittämiseksi on pidetty kehittämistyöpajoja ohjaus- ja
palveluverkostossa, käyty alustavaa keskustelua rahoittajan kanssa ja
pidetty neuvotteluja yhteiskumppaneiden kanssa. (Etelä-Savon,
TE-palveluiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulu). Rahoittaja
suhtautuu myönteisesti Olkkarin jatkokehittämiseen, mutta edellyttää
useita osatoteuttajia ja yhteistä suunnittelua. Etelä-Savon
ammattiopisto on ainakin lähdössä mukaan omalla hankkeellaan.
Olkkaritoiminnan jatkokehittämiseksi haetaan rahoitusta
maakunnallisesta ESR rakennerahastosta TL 3:sta nuorten ja muiden
heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen.
Hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hanke on kaksivuotinen ja sen
todennäköinen alkamisajankohta on 1.6.2015. Vuodelle 2015
Mikkelin kaupungin tulee olemaan omavastuuosuus 21.734 €, joka ei
ole varattuna talousarviossa, koska hankehausta ei ollut sisällöllistä
tietoa siinä vaiheessa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 286.855 €.
Tarkempi erittely löytyy liitteenä olevasta kustannusarviosta.
Omavastuuosuus on laskettu maksimikulujen mukaan. Mikkelin
kaupunki osuuteen hankebudjetissa on osoitettu varoja 100 %
projektipäällikön, 50 % terveydenhoitajan ja 50 % ohjaustyöntekijän
palkkaukseen. Vuoden 2015 hankekustannukset kustannetaan
sosiaali- ja terveystoimen testamenttivaroista. Vuosien 2016 - 2017
kustannukset on katsottava talousarviovalmistelun yhteydessä, koska
sote-tuotantoalue irtaantuu kaupunki-organisatiosta.
Tavoitteena on käynnistää matalan kynnyksen koulutus- ja
työelämäpalvelut nuorille Olkkarissa. Niiden tuottamisesta käydään
parhaillaan neuvotteluja Etelä-Savon ammattiopiston ja
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 29
TE-palveluiden kanssa. Tavoitteena on, että ne tulevat mukaan
hankkeeseen osatoteuttajina omalla budjetilla ja omilla
omarahoitusosuuksilla. Mikkelin kaupunki toimii hankkeen
hallinnoijana. Mikkelin kaupunki/ Olkkari tuottavat hankkeessa
matalan kynnyksen terveyspalveluiden käynnistämisen ja nuorten
hyvinvointia tukevien palveluiden toteuttamisen.
Kohtaava Olkkari budjetti Liite 17
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy Olkkari-toiminnan jatkokehittämisen
osana valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa ja valtuuttaa
perhepalveluiden johtajan tekemään hankehakemuksen Mikkelin
kaupungin osalta.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Kaupunginhallitus
Listan asianro 30
Sivu 71
02.02.2015
58 §
320 / 0081 / 2015
Kaupungin syntymäpäivä 7.3.2015
Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044-794
2050 ja viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen, puh.040-129 4350
Mikkelin kaupunki täyttää 177 vuotta lauantaina 7.3.2015.
Talousjohtaja ja viestintäpäällikkö ovat koonneet valmisteluryhmän,
joka on ideoinut ao. päivälle liikunnallisia tapahtumia ja terveyteen
liittyviä luentoja yms. Kaupunkilaiset kutsutaan juhlistamaan
Urheilugaalassa 13.1.2015 Mikkelin kaupungille myönnettyä Paavo
Nurmi -palkintoa, joka saatiin Täydellinen liikuntakuukausi
-toteutuksesta. Tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja
hyvinvointia strategian tavoitteiden mukaisesti.
Syntymäpäinä Mikkelin kaupungin kirjastolla on luentoja ja
tapahtumia liittyen ravitsemukseen ja hyvinvointiin
kokonaisuudessaan. Urpolan lammella järjestetään koko perheen
ulkoilutapahtuma, torilla on jo perjantaina 6.3. koululaisille
tapahtumia. Kaupungintalolla on avoimet ovet opastettuja
esittelykierroksia lauantaina 7.3. Kaupungin uimahalleihin ja
museoihin on vapaa pääsy koko viikonlopun. Ohjelma tarkentuu
lähiviikkojen aikana ja on löydettävissä osoitteessa
www.liikkuvamikkeli.fi viimeistään 15.2. alkaen.
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupungin syntymäpäiväjuhlan
7.3.2015 ja valtuuttaa valmisteluryhmän toteuttamaan tapahtuman.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus merkitsi syntymäpäiväjuhlan tiedoksi ja valtuutti
valmisteluryhmän toteuttamaan tapahtuman.
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 34 Liite 1
MATKARAPORTTI
Modernia sotahistoriakeskusta etsimässä
In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia
Mémorial de Caen, Normandia, Ranska
Sotahistoriakeskus Mikkeli –esiselvityshanke
23.9.2014/PP
1
Sisältö
Opintomatkan tausta ja tarkoitus
3
Osallistujat
3
Kohteet
5
In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia
5
Mémorial de Caen, Normandia, Ranska
9
Stephane Grimaldin näkemyksiä
11
Omaha Beach/Normandy American Cemetery
12
2
Opintomatkan tausta ja tarkoitus
Opintomatkan tarkoitus oli tutustua keskieurooppalaisiin sotahistoriakeskuksiin ja -museoihin, niiden toisuomalaisen sotahistoriakeskuksen perustamismahdollisuus Mikkeliin.
-
-
-
-
vén kanssa.
Osallistujat
Opintomatkalle osallistuivat kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miset
Oy:sta, museotoimenjohtaja
Timo Rissanen
Hannu Toivonen
Pia Puntanen Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshankkeesta.
3
peilaten kaikkia osa-alueita paikallisiin mahdollisuuksiin.
Lisäksi automatkojen aikana pystyimme tuoreeltaan keskustelemaan ja vaihtamaan näkemyksiä tutustumiskohteista.
sijaitsi Ypresin ja Caenin puolivälissä.
4
Seuraavana aamuna matka jatkui Memorial de Caeniin, jossa kevyen lounaan jälkeen tapasimme laitoksen
-
-
Kohteet
In Flanders Fields Museum, Ypres, Belgia
sia miehiä.
-
ennen sotaa. Alueella on useiden eri kansallisuuksien hautausmaita.
ovat yhä kadoksissa.
In Flanders Fields Museum sijaitsee kaupungin keskustassa pääausessa Cloth Hall’ssa. Se on alun perin keskiaikainen kangastavaran
on tärkeä sodanajan kärsimyksien ja vaikeuksien sekä sodanjälkeisen
In Flanders Fields Museum on samaan aikaan paikallinen ja kansainnähtävissä alueella ja maisemassa, hautausmaat, sotamuistomerkit,
-
5
-
tustoiminta
koululaisille
joiden kanssa
EXHIBITION
mäisestä maailmansodasta Länsi-Flanderin eturintamasta käsin.
set uhrit, propaganda, Ypresin 1. taistelu jne.
- 1915, Ypresin 2. taistelu, taistelukaasu, vangit, konekiväärit jne.
na aseina, maanalainen sota
- 1917, Messinan ja Ypresin 3. taistelu, lääkintä, uusi ase -tankit,
- 1919 tuhoutunut alue
-
-
6
residenssiaikana luomia teoksia.
Personal Route
rannekkeen, jossa on mikrosiru. Aivan kuten ensimmäisessä maa-
-
Erich Maria
John Mc-
Remarquen
Craen
sen eläneen Ivor Gurneyn teksteihin.
RESEARCH CENTRE
-
päiväkirjoja, valokuvia ym. ensimmäisen maailmansodan aikaan
alueella eläneiltä tai sotaan osallistuneilta ihmisiltä.
THE NAME LIST
-
maaperällä ensimmäisen maailmansodan aikana. Listaan on merkitlyssä 9.9.1914 kaatuneet.
7
-
salliset sotauhrien listat täydentyisivät yhteisellä, ketään viholliseksi
In Flanders Fields Museum lukuina
mus, museologia, arkkitehtuuri, maisemantutkimus, valokuva, liikkuva kuva,
kokemus
eläneitä
eivät enää ole läsnä
- osa kansainvälistä City of Peace –verkostoa
Lähteet
In Flanders Fields Museum Guide
Business Manager Peter Slosse, 9.9.2014
Opintomatkalaisten havainnot
Mémorial de Caen, Normandia, Ranska
9
SOUVENIER GARDENS
-
taideteoksista ja kasveista ja niissä on mahdollista muistaa ja muistella taisteluihin ja sotaan osallistuneita.
PERMANENT EXHIBITION
of Normandy, The Cold War
Second World War,
Headquerters
General Richters
kertoo sadan esineen avulla sadan päivän taiste100 Shots of War on
THE KEY FILMS
D-Day ja Hope for Future.
THE MEMORIALS COLLECTION
ym.
EDUCATIONAL ACTIVITIES
10
tarkoitetut aineistoa koostuvat seuraavista osioista: Museum
History curricusekä Guided tours to D-Day Landing Beaches.
HUMAN RIGHTS COMPETITION Mémorial järjestää kansainvälisen asianajajille tarkoitetun kilpailun parD-DAY LANDING BEACHES viisi Normandian maihinnousun rantaa sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä
Caenista. Alueella on useita vierailukohteita opastuskeskuksineen, muistomerkkeineen ja hautausmaineen.
alueelle.
MUSEOKAUPPA
vyjä ja matkamuistoja toisesta maailmansodasta, Normandian taistelusta, D-Daysta ja 1900-luvun historiasKIRJASTO museon kirjasto, jossa voi tutustua aihepiirin kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin.
KAHVILA
teella, museon omaa toimintaa.
RAVINTOLA museon ravintola kaikin oikeuksin. Omaa toimintaa.
-
Stephane Grimaldin näkemyksiä
-
-
Kenelle museota/keskusta tehdään?
Paikallisille, suomalaisille vai for strangers – eli ihmisille, jotka eivät tunne tarinaa ennestään? Huom. ryh-
jne.
11
tarpeen.
- huom. Ranskan historian em. kipukohdat, meillä vastaavia?
eri maista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä.
- esimerkiksi Mémorial de Caenissa mainihinousun osuus koko
julkisuusarvo.
joita, museologeja ja pedagogeja. Syntyi kokonaisuus maailmantarjota valmiina.
Grimaldi näkee museonsa tulevaisuuden valoisana, sillä vaikka toisen maailmansodan veteraanit ja sen ko-
Mémorial de Caen faktoina
- yritysmuotoinen, kaupunki suurin omistaja, kaupunki valitsee yrityksen hallituksen, kaupunginjohtaja hallituksen
puheenjohtaja
huomioidaan
Lähteet
Opintomatkalaisten havainnot ja huomiot
Omaha Beach/Normandy American Cemetery
12
Lopuksi
sen maailmansodan museon, joka oli kokenut useita vaiheita ajan
-
Caenissa museonjohtaja Stephane Grimaldin näkemykset ja kokemukset sotahistoriakeskuksen tarkoituksesta, luonteesta ja toimin-
ja edelleen täydentyvät.
13
NEWSEC VALUATION OY
ARVIOKIRJA 15.10.2014
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 46 Liite 10
ASUNTOMESSUALUE, MIKKELI
1
KOHDE, MARKKINA-ARVO JA SIJOITTUMINEN MARKKINOILLA
Arvion kohde
Arvion kohteena on Mikkelin Kirkonvarkaudessa sijaitseva vuoden 2017 tuleva
asuntomessualue.
Arvioinnin oletukset
Kohteet on arvioitu oletuksella, että arviohetken kaavaehdotus vahvistuu ja että kaikki
tontit ovat rakentamattomia ja rakennuskelpoisia.
Mahdollisia maaperän puhdistuskuluja ei ole näin ollen otettu huomioon.
Kortteli 7 on arvioitu asuinkäytössä.
Markkina-arvo
Korttelikohtaiset vaihteluvälit markkina-arvolle arvoajankohdassa lokakuu 2014 on
Kortteli
1
1
2
3
4
5
5
6
6
7
8
8
9
10
11
12
13
14
14
15
16
17
18
19
20
21
21
22
23
Kaavamerkintä
AP
A-2
A-2
A-2
A-2
A-2
AP-2
A-2
AP-2
A/YL
A (750 k-m2)
A (200-300 k-m2)
A
A
A
A
A
A
AP
AP
A-1
A
A
A
A
A (250 k-m2)
A (300 k-m2)
A
AP
Rakennuspaikan arvo
Ala €
Ylä €
166 500
203 500
10 000
32 000
10 000
16 000
10 000
16 000
10 000
16 000
30 000
48 000
10 000
40 000
10 000
16 000
10 000
40 000
22 500
45 000
165 000
210 000
60 000
96 000
25 000
42 500
92 000
224 000
35 000
59 500
45 000
66 000
45 000
66 000
15 000
30 000
115 500
126 000
40 000
48 000
80 000
144 000
25 000
42 500
96 000
153 000
25 000
50 000
96 000
128 000
12 500
20 000
18 000
30 000
72 000
96 000
55 000
60 000
NEWSEC VALUATION OY
2
Kohteen markkina-asema
Arvioitava alue sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään
Annilan kaupunginosassa. Alue on vuoden 2017 asuntomessualue.
Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15 ja kantatietä 62.
Alueen rajautuu itäpuolelta vesialueeseen.
Alue on pääasiallisesti rakentamaton.
Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat verrattain
vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen asuintonteista ja
tämä heijastuu tonttikauppaan.
Myös tulevat asuntomessut tulevat todennäköisesti vaikuttamaan lähivuosina
toteutuvien tonttikauppojen määrään ostajien odottaessa asuntomessualueen tonttien
tuloa markkinoille.
Paras ja tuottavin käyttö
Arvioitava alue on tulevassa kaavatilassa parhaassa ja tuottavimmassa käytössä,
joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista,
tarkoituksenmukaisesti
perusteltua,
laillisesti
luvallista,
taloudellisesti
toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle.
Helsinki 15.10.2014
Newsec Valuation Oy
Hannele Holma
Auktorisoitu
kiinteistöarvioija (AKA),
yleisauktorisoitu
[email protected]
+358 40 651 6301
Ville Inkeri
Auktorisoitu
kiinteistöarvioija (AKA),
yleisauktorisoitu
[email protected]
+358 40 749 5021
Viivi Ruuskanen
[email protected]
+358 40 65 163 13
TOIMEKSIANTO
Toimeksianto
Arvion käyttötarkoitus:
Toimeksiantaja:
NEWSEC VALUATION OY
Sisäinen päätöksenteko ja kiinteistökaupan
tuki
Mikkelin kaupunki, kaupungingeodeetti
Hannu Peltomaa
Arvioijat:
Analyytikko Ville Inkeri (AKA)
Analyytikko Hannele Holma (AKA)
Nuorempi analyytikko Viivi Ruuskanen
Nuorempi analyytikko Panu Jantunen
Katselmus:
Ville Inkeri suoritti kohteella katselmuksen
3.10.2014
Arvion perusteet
Arviossa on määritetty korttelitasolla rakennuspaikan arvon vaihteluväli sekä
tontin arvoon vaikuttavat tekijät, esim. näkymät, maaperä, tontin suunta ja
korkeuserot. Arviossa käytetty arvon on velaton markkina-arvo eikä
kiinteistöihin, yhtiöihin tai osakkeisiin mahdollisesti kohdistuvia velkoja ole
huomioitu.
Kohteen markkina-arvo on sidottu mainittuun arvoajankohtaan (lokakuu
2014) eikä arvo välttämättä pidä paikkaansa toisessa ajankohdassa.
Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa
Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan ja tietojen tarkistusvelvollisuuden
osalta Keskuskauppakamarin määrittelemät AKA ja KHK-arvioiden
vaatimukset.
3
Luottamuksellisuus
Tämä lausunto on luottamuksellinen sekä arvioijalle että asiakkaalle.
Toimeksisaajan vastuu ei koske kolmansia osapuolia. Tätä arviokirjaa tulee
käyttää vain edellä mainittuun tarkoitukseen.
Julkaiseminen
Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden
tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen
suostumuksensa.
Arvion
tiedot
saa
kuitenkin
julkistaa
arvion
käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava
toimeksisaajan eli Newsec Valuation Oy:n nimi.
Arviointi on suoritettu seuraavien toteamusten mukaisesti:
• Kaikki arviossa esitetyt lausunnot perustuvat arvioijan parhaaseen
mahdolliseen tietoon
• Tehdyt analyysit ja johtopäätökset pohjautuvat arviokirjassa mainittuihin
oletuksiin ja lähtötietoihin
• Arvion on laatinut riippumaton arvioija, eikä arvioijalla ole eturistiriitoja
arvion kohteeseen
• Arviointipalkkio ei ole riippuvainen arviokirjan sisällöstä
• Tämä arviointi on tehty toimeksiantajan toimittamien tietojen pohjalta sekä
perustuen Newsec Valuation Oy:n liiketoiminnassaan keräämään
markkinatietoon
Arviokirjassa käytetyt keskeiset termit ja arviointimenetelmät on esitetty
liitteenä.
SIJAINTI JA YLEISTIEDOT
NEWSEC VALUATION OY
4
ALUEEN SIJAINTI JA YLEISTIEDOT
NEWSEC VALUATION OY
5
Kohteen yleistiedot
Kortteleiden määrä
23 kpl
Tonttien määrä
121 kpl
A
71 rakennuspaikkaa, 21 600 k-m2
A/YL
8 rakennuspaikkaa, 2 000 k-m2
A-1
2 rakennuspaikkaa, 1 600 k-m2
A-2
28 rakennuspaikkaa, 6 200 k-m2
AP
4 rakennuspaikkaa, 7 600 k-m2
AP-2
Kokonaisrakennusoikeus:
8 rakennuspaikkaa, 2 200 k-m2
41 200 k-m2 (ei sisällä yhteisien tilojen ja
talousrakennusten rakennusoikeutta)
Sijainti:
29. Kaupunginosa (Annila)
Sijainti
Kohde sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään
Annilan kaupunginosassa.
Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15
(Lappeenrannantie) ja kantatietä 62 (Anttolantie). Alueen rajautuu itäpuolelta
vesialueeseen (Saimaan Annilanselkä).
Alue on pääasiallisesti rakentamaton.
MARKKINA-ANALYYSI JA ARVONMÄÄRITYS
Asuintonttien markkinat Mikkelissä
Mikkelin rakentamattomien asuintonttien markkinat ovat pienet ja kauppojen
määrä on vähäistä.
Ajalla 2008 – lokakuu 2014 Mikkelissä on tehty 142 rakentamattoman
kiinteistön kauppaa, joissa käyttötarkoitus kaavassa on asuinrakennus,
asuinpientalo tai rivi- ja kytkytalot. Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois.
NEWSEC VALUATION OY
6
Rivitalohuoneistojen markkinat
Vuoden
2008
jälkeen
Mikkelissä
on
tehty
Etuovi.com:n
hintaseurantapalvelun mukaan yhteensä 1 046 rivitalohuoneiston kauppaa.
Huoneistojen kaupan volyymi on viime vuosina hieman pienentynyt
aikaisemmista vuosista.
Rivitalohuoneistojen kaupat Mikkelissä ajalla 2008 lokakuu 2014
250
Rakentamattomien asuintonttien kaupat
Mikkelissä ajalla 2008 - lokakuu 2014
200
150
40
100
30
50
20
kpl
10
0
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Rakennettujen asuintonttien markkinat
Rakennettujen asuinrakennusten, asuinpientalojen tai rivi- ja kytkytalojen
kauppoja ajalla 2008 – lokakuu 2014 on Mikkelissä on tehty 599 kappaletta.
Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois.
Johtopäätös markkinatilanteesta
Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat
verrattain vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen
asuintonteista ja tämä heijastuu tonttikauppaan.
Kauppojen määrä on ollut tasainen, noin sata kauppaa vuodessa ja vain
vuonna 2009 määrä on ollut selvästi alhaisempi, 70 kpl.
Tulevat asuntomessut saattavat vaikuttaa rakentamattomien asuintonttien
kauppojen määrään lähivuosina vähentävästi potentiaalisten tonttiostajien
odottaessa messualueen tonttien markkinoille tuloa.
Rakennettujen asuintonttien kaupat
Mikkelissä ajalla 2008 - lokakuu 2014
Arvonmääritys
Arviointi on tehty soveltaen kauppa-arvomenetelmää. Seuraavilla sivuilla on
esitetty vertailukauppoja, joiden perusteella on määritetty arviossa käytetyt
neliöhinnat.
150
100
kpl
50
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
VERTAILUKAUPAT
Vertailukaupat Mikkelin alueella
Vertailukauppoja haettiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä
vuosilta 2008 - 2014. Vertailukaupoiksi haettiin maapinta-alaltaan 400 –
5 000 m2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja AR-korttelialueiden
kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut Mikkelin kaupunki.
Vertailukauppa-aineistosta poistettiin vertailukelvottomia kiinteistökauppoja,
joita esim. kuolinpesät olivat tehneet.
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin ei rantaan rajoittuvien
vertailukauppojen kauppahinta- sekä pinta-alatiedot. Vertailukauppoja oli
yhteensä 59.
Mikkelistä löytyi myös yksi rantaan rajoittuvan tontin luovutus, jossa kaupunki
ei toiminut luovuttajana. Kaupassa yksityinen henkilö myi yksityiselle
henkilölle maapinta-alaltaan 6 500 m2 kokoisen rakentamattoman
määräalan, jolla oli 1 500 m2 metsämaata ja 5 000 m2 rakennusmaata ja joka
sijaitsee yleiskaava-alueella. Kauppahinta oli 257 500 €, jolloin neliöhinnaksi
tulee 735,7 €/m2.
NEWSEC VALUATION OY
7
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin kaupungin ja muiden
yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.
VERTAILUKAUPAT
Vertailukaupat muiden kaupunkien alueella
Vertailukauppoja haettiin myös muiden, Mikkeliä koolta ja sijainniltaan
vastaavien kaupunkien alueelta, jotka ovat Joensuu, Kuopio ja Savonlinna.
Vertailukauppojen hakukriteerinä käytettiin samoja kriteereitä kuin
Mikkelinkin osalta. Vertailukaupat olivat vuosina 2008 – 2014 tehtyjä,
maapinta-alaltaan 400 – 5 000 m2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja ARkorttelialueiden kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut
kaupunki.
Vertailukauppa-aineistosta
poistettiin
vertailukelvottomia
kiinteistökauppoja, joita esim. kuolinpesät olivat tehneet.
NEWSEC VALUATION OY
8
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuun kaupungin ja muiden
yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.
Joensuu
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuussa tehtyjen rantaan
rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan
rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia
vertailukauppoja yhteensä 45.
Joensuun vertailuaineistossa on mukana myös joenrantatontteja, joiden
näkymät eivät täysin vastaa järvitonttien näkymiä. Tällä selittää pientä eroa
rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien hintatasoissa Joensuun
kaupungin alueella. Vertailuaineistosta on myös huomattava, että rantaan
rajoittuvien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin huomattavan suuria.
VERTAILUKAUPAT
Kuopio
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopiossa tehtyjen rantaan rajoittuvien
ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pinta-alatiedot. Kunnan
myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia
vertailukauppoja oli yhteensä 69 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja
yhteensä 130.
NEWSEC VALUATION OY
9
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopion kaupungin ja muiden
yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.
VERTAILUKAUPAT
Savonlinna
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnassa tehtyjen rantaan
rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan
rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia
vertailukauppoja yhteensä 45.
NEWSEC VALUATION OY
10
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnan kaupungin ja muiden
yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 1
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Tontti 1:
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.
Rakennusoikeus on 3 700 k-m2 jonka lisäksi saa rakentaa 200 k-m2 asukkaiden
yhteistä tilaa. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä
kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Tontti 2:
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä
on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
AP
A-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
3 700 k-m2 + 200 k-m2
200 – 400 k-m2, yht. 1 000 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 45 – 55 €/ k-m2
Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä 166 500 € - 203 500 €
200 k-m2 yhteistä tilaa ei sisällytetty rakennuspaikan pinta-alaan.
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä 10 000 € - 32 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen pohjoisreunassa mäen päällä sijaitseva ap-tontti sekä mäen alapuolella
eteläpuolella sijaitsevat neljä pientalotonttia.
Rivitalotontilta hyvät näkymät ja helpot perustamisolosuhteet. Jopa osittainen
järvinäkymä on mahdollinen riippuen miten paljon alueelle jätetään puustoa.
Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle,
osittain sekametsään.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Hyvät näkymät
• Iso tontti
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet A-2rakennuspaikoilla
• A-2-rakennuspaikat rinteessä
Maastokuva
Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8
11
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 2
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä
on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
200 k-m2, yht. 1 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue.
Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle,
osittain sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee paikoin jyrkästikin
länteen kohti Koranterin puistoa.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Korttelialueella rakennuspaikkojen
kesken mahdollisesti muita paremmat
näkymät
Maastokuva
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Rinnetontti
Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8
12
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 3
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä
on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
200 k-m2, yht. 1 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue.
Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään.
Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä
korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
Laskevat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Korttelialueella rakennuspaikkojen
• Rinnetontti
kesken mahdollisesti parempia näkymiä
Maastokuva
13
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 4
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä
on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
200 k-m2, yht. 800 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä 10 000 € - 16 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue.
Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään.
Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä
korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
Laskevat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Korttelialueella rakennuspaikkojen
• Rinnetontti
kesken mahdollisesti parempia näkymiä
• Iso tontti
Maastokuva
14
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 5
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Tontti 1:
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on
puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen
alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Tontit 2-6:
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu.
Tontti 7:
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu.
Rakennuspaikat
A-2
AP-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
600 k-m2
200 - 500 k-m2 , yht.1 500
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A-2 välillä 30 000 € - 48 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä 10 000 € - 40 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue.
Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle. Korttelin
länsireunassa maasto nousee jyrkästi Porrassalmentielle. Tällä hetkellä kortteli on
suurimmaksi osin maanhankinnasta aiheutuneesta kuopassa. Korttelin eteläisin osa on
samalla tasolla ympäröivän maaston kanssa ja rajautuu Porrassalmentiehen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken
mahdollisesti parempia näkymiä
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Rinnetontti
• Liikenteestä aiheutuvat haitat ja suora
näkymä Porrassalmentieltä
• Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja
rakennuspaikan muoto
Maastokuva
15
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 6
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Tontit 1-3:
Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä
on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Tontit 4 ja 5:
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi
tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu.
Rakennuspaikat
AP-2
A-2
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
200 ja 500 k-m2, yht. 700 k-m2
200 k-m2, yht. 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä 10 000 € - 40 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä 10 000 € - 16 000 €
Maastokuva
Korttelialueen kuvaus
Alueen länsiosassa, vanhan läjitysalueelle johtavan tien molemmin puolin sijaitseva
korttelialue.
Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle ja osittain
sekametsään. Korttelin eteläosassa on vanhan maanottoalueen aikainen rinne.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Ei varjostuksia etelä – länsi akselilla
• Korttelialueella rakennuspaikkojen
kesken mahdollisesti parempia näkymiä
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Rinnetontti
• Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja
rakennuspaikan muoto
16
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 7
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Merkintä mahdollistaa asuinrakennusten- tai julkisten lähipalvelujen korttelialueen.
Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta
saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A/YL
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
250 k-m2, yht. 2 000 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A/YL välillä 90 – 180 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A/YL välillä 22 500 € - 45 000 €
Kortteli on arvioitu asuinrakennuskäytössä.
Korttelialueen kuvaus
Alueen pohjoisosassa kosteikon yläpuolella rinteessä sijaitseva pientalokortteli.
Ylempänä rinteessä sijaitsevilta tonteilta on todennäköisesti järvinäkymät alueen
valmistuttua. Alemmilta tonteilta heikommat näkymät sekä mahdollisesti painanteesta
ja kosteikosta aiheutuvat haasteet valumavesien kanssa.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Hyvät järvinäkymät
• Tontin tasaisuus
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys
• Kosteikon läheisyys ja vaikutukset
Maastokuva
17
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 8
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
A
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
750 k-m2
200 – 350 k-m2, yht. 1 000 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A isolle 750 k-m2 rakennuspaikalle välillä 220 – 280 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 165 000 € - 210 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 200 – 350 k-m2 välillä 240 – 320 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 48 000 € - 96 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen koilliskulman korttelialue, jonka tontit rajoittuvat järveen. Järven rantaviiva on hyvin
rehevää ja tontit laskevat itään. Korttelialue rajoittuu osittain lännessä viereiseen kosteikkoon.
Korttelialueen viidestä tontista vain kaksi, 750 k-m2 ja 200 k-m2, ovat rakentamattomia.
Maastokuva
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Rannan aukeamissuunta
• Rannan käytettävyys
• Tontin tasaisuus
Laskevat
• Vaikeat perustamisolosuhteet
• Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys
• Länsipuolen kosteikon läheisyys ja
vaikutukset
18
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 9
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
250 k-m2, yht. 2 500 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 42 500 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee etelään, mikä
parantaa tonttien asemaa auringon valoa ajatellen. Tonteilta voi olla osittainen
järvinäkymä, riippuen alueen lopullisesta puustosta. Rinne voi vaikuttaa
perustamisolosuhteisiin, mutta ei ole liian jyrkkä rakentamiselle.
Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Näkymät järvelle
• Tasainen rakennuspaikka
Maastokuva
Laskevat
• Varjostukset etelässä ja lännessä
• Vaikeat perustamisolosuhteet
19
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 10
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
450 - 700 k-m2, yht. 1 150 k-m2
400 k-m2, yht. 2 000 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 450 – 700 k-m2 välillä 230 – 320 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 103 500 € - 224 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 400k-m2 välillä 230 – 280 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 92 000 € - 112 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille, rantapenkkaa rajoittuva hieno pientalokortteli, josta suora näkymä järvelle.
Rakennuspaikat sijoittuvat mäen reunalle, järven yläpuolelle. Rinne laskeutuu järveen jyrkästi.
Mäki laskee korttelialueen eteläosassa etelään, jolloin eteläisin tontti on etelän puoleinen
rinnetontti. Korkeuserot voivat vaikuttaa perustamisolosuhteisiin mutta ei estä rakentamista.
Maasto on pääasiassa mäntykangasta ja osittain sekametsää.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
Laskevat
• Tasainen rakennuspaikka
• Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys
• Rannan saavutettavuus ja hyödynnettävyys • Vaikeat perustamisolosuhteet
Maastokuva
20
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 11
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
350 k-m2, yht. 1 050 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 35 000 € - 59 500 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee kaakkoon ja
kahdella itäisellä tontilla korkeusero on huomattava. Tonteilta on todennäköisesti
ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole
huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen.
Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta. Korttelialue rajoittuu
etelässä puistoalueeseen ja muualla tuleviin katuihin.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Näkymät järvelle
• Tasainen rakennuspaikka
Laskevat
• Huomattavat korkeuserot tontilla
• Vaikeat perustamisolosuhteet
Maastokuva
21
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 12
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
300 k-m2, yht. 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 150 – 220 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 45 000 € - 66 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä.
Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei
arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen.
Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu
lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä
on puistoalue.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Rakennuspaikat ovat tasa-arvoisia keskenään
Maastokuva
22
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 13
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
300 k-m2, yht. 1 800 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 150 – 220 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 45 000 € - 66 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä.
Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei
arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen.
Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu
lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä
on puistoalue.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Näkymät järvelle
Laskevat
• Korttelialueelle suuri korkeusero
rakennuspaikalla
• Varjostukset lännessä
Maastokuva
23
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 14
Kaavoitus
Tontit 1-2 sekä 4-10:
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Tontti 3:
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa
käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
AP
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
2 100 k-m2
250 - 300 k-m2, yht. 2 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 55 – 60 €/ k-m2
Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä 115 500 € - 126 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 60 – 100 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 15 000 € - 30 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli ja rivitalokortteli. Rivitaloille suunniteltu
tontti sijaitsee mäen päällä, josta avautunee näkymät jokaiseen ilmansuuntaan
puuston raivauksen jälkeen. Etenkin mäen itärinne on paikoitellen hyvin jyrkkä.
Pientalotontit
sijaitsevat
mäen
länsipuolella
tasaisella
mäntykankaalla.
Pientalotonteilta ei ole järvinäkymiä.
Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu
etelässä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Hyvät näkymät
Laskevat
• Mahdolliset varjostukset idässä ja
kaakossa
Maastokuva
24
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 15
Kaavoitus
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa
käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
AP
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
800 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 50 – 60 €/ k-m2
Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä 40 000 € - 48 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen eteläosaan sijoittuva rivitalokortteli. Kortteli sijaitsee osittain mäen päällyställä
ja pääosin itään järvelle päin laskevassa rinteessä. Etenkin korttelin yläosista hyvät
näkymät. Koko korttelin alueelta on ainakin osittain järvinäkymä. Paikoittain rinne on
jyrkähkö, mikä voi vaikeuttaa rakentamista.
Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu
idässä katualueeseen ja muualla katualueeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Hyvät näkymät
Maastokuva
Laskevat
• Rinteen jyrkkyys ja perustamisolosuhteet
25
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 16
NEWSEC VALUATION OY
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Kaupunkikuvaltaan kalastajakylää muistuttava
korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontille saa rakentaa rakennuksia, joille saa sijoittaa
kelluvia tai pilareille rakennettuja rakennuksia. Vesialueesta tulee tehdä arkeologinen
vedenalaisinventointi tarkemman suunnittelun yhteydessä.
Rakennuspaikat
A-1
Kaavakartta
800 k-m2, yht. 1 600 k-m2
Arvonmäärityksessä on oletettu asuntojen olevan pienempiä
100 k-m2/asunto. Rantaa rakentuvat on arvioitu arvokkaammiksi.
yksiöitä, noin
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 100 – 180 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 80 000 € - 144 000 €
Korttelialueen kuvaus
Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen itäreunaan järven rannalle. Osa
rakennusoikeudesta voidaan rakentaa kelluvana tai pilareiden varaan veden päälle.
Korttelialueella toimii nykyisin purjehdusseuran toimipiste ja alue on valmiiksi
tasainen ja rannasta osittain raivattu. Ranta on hyvin rehevää ja kaislikkoista pitkältä
matkalta. Alueen rakennuspaikat ovat hyvin tasaveroisia.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
Laskevat
• Hyvät näkymät ja suora yhteys rantaan • Perustaminen veden päälle
Maastokuva
26
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 17
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
250 k-m2, yht. 750 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 170 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 42 500 €
Korttelialueen kuvaus
Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Vaikka korttelialue sijaitsee
lähempänä länsipuolella kulkevaa tietä kuin itäpuolen järveä, voi sieltä
korkeusaseman ansiosta olla osittainen järvinäkymä. Alueen maasto on loivasti itään
laskevaa mänty- ja sekametsää.
Korttelialue rajoittuu idässä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Maastokuva
Nostavat
• Hyvät näkymät
• Tilava tontti
Laskevat
• Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat
perustamisolosuhteet
27
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 18
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa
yksikerroksisen talousrakennuksen.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
400 - 450 k-m2, yht. 1 250 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 340 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 96 000 € - 153 500 €
Korttelialueen kuvaus
Järveen rajoittuva pientalojen korttelialue kohdealueen eteläosassa. Järven ranta on
luonnontilassa rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue sijaitsee itään laskevassa
rinteessä pääosin mäntymetsässä. Korttelialueen keskellä oleva tontti, 450 k-m2, on
jo rakennettu.
Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja etelässä sekä
pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Rakentamattomat rakennus paikat ovat hyvin tasaveroisia keskenään.
Talousrakennusoikeuden
on
arvioitu
nostavan
rakennuspaikan
arvoa.
Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin.
Maastokuva
28
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 19
Kaavoitus
Tontit 1-2 ja 4-5
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
Tontit 3 ja 6-9
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennuspaikat
A
250 k-m2, yht. 2 250 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 100 – 200 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 25 000 € - 50 500 €
Korttelialueen kuvaus
Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Korttelialue sijoittuu pääasiassa
itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin tonteista on ainakin osittainen
järvinäkymä. Maasto on sekametsää ja korkeuserot ovat loivia.
Korttelialue rajoittuu lähes kokonaisuudessaan katualueeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Hyvät näkymät
• Tilava tontti
Laskevat
• Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat
perustamisolosuhteet
• Haastava rakennuspaikka
Maastokuva
29
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 20
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa
yksikerroksisen talousrakennuksen.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
400 k-m2, yht. 1 200k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 320 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 96 000 € - 128 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen eteläosassa sijaitseva järveen rajoittuva pientalojen korttelialue. Korttelialue
sijoittuu pääasiassa itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin korkeuserot ovat
loivia.
Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Ranta-alue on
rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä
katualueeseen ja etelässä sekä pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Rinteen avautumissuunta etelään
• Helppokulkuinen rantaviiva
Laskevat
• Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat
perustamisolosuhteet
Maastokuva
30
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 21
Kaavoitus
Tontit 1-6
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi
tilaksi.
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
Tontit 7 ja 8
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa
käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen
talousrakennuksen.
Rakennuspaikat
A
250 - 300 k-m2, yht. 2 100 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 300 k-m2 rakennuspaikalle välillä 60 – 100 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 18 000 € - 30 000 €
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 250k-m2 rakennuspaikoille välillä 50 – 80 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 12 500 € - 20 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen eteläosassa sijaitseva pientalojen korttelialue. Korttelialue sijoittuu
asemakaava-alueen länsireunalle. Korttelialueen länsipuolella on jyrkästi nouseva
rinne, joka säilyy puistoalueena. Osa rakennuspaikoista jää haastavan oloisesti
painanteeseen, koska myös itäpuolella maasto nousee. Pohjoispään tontit sijaitsevat
loivemmalla alueella, jossa myös korkeuserot ovat vähäisempiä. Tonteilta ei
todennäköisesti ole edes osittaisia järvinäkymiä pois lukien kaksi eteläisintä tonttia.
Maasto
on
pääasiassa
mäntymetsää
sekä
osittain
sekametsää.
Kortteli rajoittuu lännessä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen.
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Nostavat
• Rinteen avautumissuunta etelään
• Osittainen järvinäkymä
Laskevat
• Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat
perustamisolosuhteet
Maastokuva
31
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 22
Kaavoitus
Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että
ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa
yksikerroksisia talousrakennuksia. Tonteilla on suojeltavia rakennuksia, joiden
ulkoasua ei saa muuttaa. Muutoksista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.
Rakennuspaikat
A
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
300 k-m2, yht. 600 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä 240 – 320 €/ k-m2
Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä 72 000 € - 96 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen eteläosassa sijaitseva rantaan rajoittuva pientalojen korttelialue.
Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Ranta on rehevää ja pitkälle
kaislikkoa. Rakennuspaikoista vain toinen on rakentamatta.
Maasto
on
pääasiassa
mäntymetsää
sekä
osittain
sekametsää.
Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin
puistosuikaleisiin.
Maastokuva
32
KORTTELITIEDOT, KORTTELI 23
Kaavoitus
Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen
suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa
käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen
talousrakennuksen.
Rakennuspaikat
AP
NEWSEC VALUATION OY
Kaavakartta
Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width)
Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9
1 000 k-m2
Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä 55 – 60 €/ k-m2
Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä 55 000 € - 60 000 €
Korttelialueen kuvaus
Alueen eteläpäässä sijaitseva rivitalojen korttelialue. Korttelialue rajoittuu järveen.
Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Rinne on paikoittain jyrkähkö, mikä
voi vaikuttaa perustamisolosuhteisiin. Ranta on rehevää ja pitkälle kaislikkoa.
Maasto
on
pääasiassa
mäntymetsää
sekä
osittain
sekametsää.
Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin
puistosuikaleisiin.
Maastokuva
Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät
Talousrakennusoikeuden
on
arvioitu
nostavan
rakennuspaikan
arvoa.
Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin.
33
YHTEENVETO JA LIITELISTAUS
Kortteli
1
1
2
3
4
5
5
6
6
7
8
8
9
10
11
12
13
14
14
15
16
17
18
19
20
21
21
22
23
Kaavamerkintä
AP
A-2
A-2
A-2
A-2
A-2
AP-2
A-2
AP-2
A/YL
A (750 k-m2)
A (200-300 k-m2)
A
A
A
A
A
A
AP
AP
A-1
A
A
A
A
A (250 k-m2)
A (300 k-m2)
A
AP
Rakennuspaikan arvo
Ala €
Ylä €
166 500
203 500
10 000
32 000
10 000
16 000
10 000
16 000
10 000
16 000
30 000
48 000
10 000
40 000
10 000
16 000
10 000
40 000
22 500
45 000
165 000
210 000
60 000
96 000
25 000
42 500
92 000
224 000
35 000
59 500
45 000
66 000
45 000
66 000
15 000
30 000
115 500
126 000
40 000
48 000
80 000
144 000
25 000
42 500
96 000
153 000
25 000
50 000
96 000
128 000
12 500
20 000
18 000
30 000
72 000
96 000
55 000
60 000
NEWSEC VALUATION OY
34
Liitteet
Lähtötiedot
Suomen talous
Kiinteistömarkkinakatsaus
Termien selitykset
Riippumattomuus
Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on
maksanut Newsec Valuation Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille
Suomessa), muodostavat alle 5 % Newsec Finlandin koko liikevaihdosta.
Karttojen lähde: Esri, DeLorme, NAVTEQ, TomTom Intermap, icement P
Corp., GEBCO, USGS, FAO, NPS NRCAN,GeoBase, IGN, Kadaster NL,
Ordnance Survey, METI, Swisstopo ja GIS User Community.
Newsec Valuation Oy
Mannerheiminaukio 1 A
PL 52
00101 Helsinki
Puh: 0207 420 400
www.newsec.fi
LIITE: LÄHTÖTIEDOT
NEWSEC VALUATION OY
35
Lista pyydetyistä ja saaduista lähtötiedoista
Työ perustuu toimeksiantajalta saatuihin tietoihin, julkisiin lähteisiin sekä Newsecin arviointi-, välitys- ja management-toiminnassa saatuihin markkinatietoihin.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikki toimeksiantajalta pyydetyt lähtötiedot ja tieto siitä mitä lähtötietoja on saatu:
Lähtötieto
Vireillä oleva asemakaava
Saatu
12.9.2014
Kaavatulkintalaskelma
12.9.2014
Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se vaikuttaa järkevältä. Tietoja ei ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. Mikäli
jokin arviointiin liittyvä olennainen tieto puuttuu tai jätetään ilmoittamatta, voi arvion lopputulos olla virheellinen ja arvio tulisi tällöin määrittää uudelleen.
LIITE: SUOMEN TALOUS
Maailmantalouden kasvu oli alkuvuonna odotettua heikompaa, ja sitä
varjostivat mm. poliittiset jännitteet. Kevyt ja epätavallinen rahapolitiikka on
pitänyt inflaatiopaineet maltillisina, mutta luoneet samalla uhan deflaatiosta.
Euroopan keskuspankki on jo aloittanut toimet yleisen hintatason laskun
torjumiseksi. Standard & Poor’s laski Suomen luottoluokituksen AA+:aan.
Ennen laskua Suomen luottoluokitus oli paras mahdollinen AAA. Suurin
yksittäinen syy luottoluokituksen laskuun on Venäjän geopoliittinen vaikutus
Suomen talouteen.
NEWSEC VALUATION OY
36
BKT:n % muutos
0,08
0,06
0,04
0,02
0
Vuoden 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia.
Ennusteeseen
pääseminen
edellyttää
suhdanteiden
kääntymistä
positiiviseksi ulkomaankaupan kautta. Yksityinen kulutus ei kasva tänä
vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä. Myös
yksityisten investointien osuuden ennustetaan laskevan, mikä vaikuttaa
myös laskevasti kokonaistuotantoon. Vuoden 2015 kasvu ennuste on 1,4
prosenttia.
Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle
on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut.
Inflaatiopaineet ovat maltilliset, ja deflaation pelko on jo ilmeinen. Rahoitusmarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen.
Teollisuuden luottamus jatkoi laskuaan vuonna 2013 sekä alkuvuonna 2014.
Myös
matalat
käyttöasteet
tuotantokapasiteeteissä
kertovat
teollisuuskysynnän
heikentymisestä.
Teollisuuden
luottamus
on
luottamusindikaattorin mukaan selvästi EU-maiden keskiarvoa heikompaa.
Samoin
laskivat
myös
rakentamisen
sekä
vähittäiskaupan
luottamusindikaattorit.
Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt pitkänajan keskiarvon alapuolella
selvästi. Suuria muutoksia luottamusindikaattorissa ei ole ollut alkuvuodesta
2014. Poliittiset jännitteet ovat heijastuneet kuluttajien näkemyksiin
taloudesta. Kuluttajien luottamus laski viimeksi vuonna 2013 negatiiviseksi.
-0,02
-0,04
-0,06
-0,08
-0,1
Lähde: Tilastokeskus,
VM
Suomi
Euroalue ** Ennuste
0,045
0,09
0,04
0,08
0,035
0,07
0,03
0,06
0,025
0,05
0,02
0,04
0,015
0,03
0,01
0,02
0,005
0,01
0
0
2007
2008
Lähde: Tilastokeskus
2009
2010
Inflaatio
2011
2012 2013** 2014** 2015**
Työttömyysaste ** Ennuste
LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS
Vuoden
2014
ensimmäisen
puoliskon
transaktiomarkkinoiden
kokonaisvolyymi oli noin 1,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 50
prosentin kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (0,86 miljardia
euroa). Loppuvuosi 2014 näyttää erittäin aktiiviselta kiinteistöjen
transaktioiden suhteen. Ennusteemme vuoden 2014 kokonaisvolyymiksi on
noin 4 miljardia euroa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli noin 2,5 miljardia
euroa. Euroopassa on nähty samanlaista markkinalikviditeetin kasvua.
Kiinteistösijoitukset ovat kasvattaneet kiinnostusta investointiallokaatiossa
muiden sijoitustyyppien tuottojen verrattain korkean epävarmuuden vuoksi.
Samoin kiinteistöjen tuottotasot näyttävät houkuttelevilta, mutta sijoitusten
valintakriteerit pysyvät edelleen tiukkoina.
Kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat lisänneet merkittävästi investointejaan
Suomen toimitilamarkkinoille. Tänä vuonna kiinteistökauppojen volyymistä yli
puolissa oli mukana ulkomaalainen ostaja. Suurimpana ryhmänä olivat
ruotsalaiset sijoittajat. Vuoden 2014 ensimmäisessä neljänneksessä tehtiin
useita suuria kiinteistötransaktioita. Keskeisin ja merkittävin kiinteistökauppa
oli Sanoman pääkonttorin myynti Helsingin keskustassa, jossa ostajana oli
saksalainen Deka Immobilen –yhtiön kiinteistörahasto. Sanoma on myynyt
myös
omistamiaan
teollisuusja
tuotantokiinteistöjä.
Merkittävä
portfoliotason transaktio oli Trevianin hoivakiinteistöportfolion kauppa, joka
käsitti 15 hoivakiinteistöä hinnaltaan yhteensä noin 100 miljoonaa euroa.
Liikekiinteistöissä nähtiin myös transaktioita, kun ruotsalainen kiinteistöyhtiö
Redito osti Helsingin Osuuskauppa Elannon myymän päivittäistavarasalkun.
Kauppaan kuului viisi päivittäistavaramyymälä pääkaupunkiseudulta.
Kiinteistömarkkinat ovat edelleen painottuneet pääkaupunkiseudulle, joskin
merkkejä kiinteistömarkkinoiden piristymisestä on nähty myös Helsingin
ulkopuolella. Tampereella Sponda osti päärautatieaseman vierestä Tulli business parkin noin 64 miljoonalla eurolla.
NEWSEC VALUATION OY
37
Kiinteistötransaktioiden sijoitusallokaatiossa on ollut havaittavissa suuria
muutoksia. Hoivakiinteistöjen markkinaosuus jatkoi kasvuaan vuoden 2014
aikana. Vuonna 2011 nousuun lähtenyt markkinasegmentti on kehittynyt alati
ja tänä vuonna segmentin osuus transaktioiden kokonaisvolyymistä on
noussut lähes 15 %:iin. Suureen osuuteen vaikuttaa ison yksittäisen
portfolion kauppa, joten markkinaosuus tullee tasoittumaan vuoden loppuun
mennessä.
Kansainvälisesti
katsottuna
hoivakotien
osuus
kiinteistösijoituksista on suuri.
Logistiikkamarkkinat ovat selvästi piristyneet ja näiden osuus tulee vielä
kasvamaan. Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan sekä keskinäisen työeläkeyhtiö
Varman lähes miljardin euron logistiikkakiinteistöjärjestelyn kautta syntyy
uusi logistiikkakiinteistöihin keskittyvä kiinteistösijoitusyhtiö Certeum.
Logistiikkakysynnässä on varsinkin pääkaupunkiseudulla nähty trendinä
siirtyminen kauemmas keskustasta. Logistiikan kasvavat kustannukset mm.
rikkidirektiivin
takia
ovat
aiheuttaneet
logistiikkajärjestelyjen
uudelleenmiettimistä. Myös nettikaupan odotetaan luovan uusia
mahdollisuuksia logistiikkakiinteistöjä silmällä pitäen. Tällä hetkellä viennin ja
tuonnin
takkuilu
sekä
kaupan
volyymin
lasku
yhdessä
logistiikkakustannusten nousun kanssa ovat nostaneet vajaakäyttöasteita
tietyillä osamarkkinoilla.
Vuokra-asuntomarkkinat ovat käyneet normaalia aktiivisempina. Vuonna
2013 lähes 30 prosenttia kiinteistötransaktioista oli asuntoportfoliokauppoja.
Vuokra-asuntomarkkinoiden odotetaan käyvän vielä ainakin tämän vuoden
aktiivisina, koska uudet asuntosijoitusrahastot ovat nostaneet suosioita ja
täten kasvattaneet sijoitusrahastojen mahdollisuuksia sijoittaa lisää.
Pääkaupunkiseudulla erityisesti pienempien asuntojen vuokratasot alkavat
olla kipurajoilla vuokralaisten maksukykyyn suhteutettuna, vaikka
asuntovuokrien nousu onkin tasoittunut.
LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS
Toimisto- ja liiketilamarkkinoiden osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoista on
vähenemässä. Perinteisesti näiden luokkien markkinaosuus on ollut noin 60
– 70 %. Toimitilamarkkinoiden osuus kokonaisvolyymistä tulee olemaan noin
50 – 60 % vuoden 2014 aikana. Tässä markkinasegmentissä myyjinä ovat
aktivoituneet erityisesti sellaiset yritykset, jotka ovat itse omistaneet käytössä
olevat tilansa. Järjestämällä kiinteistöomaisuutensa uudelleen saadaan
vapautettua pääomaa muihin tarkoituksiin.
Suomalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat viime syksystä lähtien
vähentäneet suoria kiinteistösijoituksiaan Suomeen. Instituutioiden osuus
kaupan volyymistä on pudonnut parin vuoden takaisesta 26 %:sta lähes 2
%:iin. Institutionaaliset sijoittajat ovat toisaalta olleet aktiivisesti mukana
perustamassa
uusia
kotimaisia
kiinteistörahastoja.
Kotimaisten
kiinteistörahastojen osuus markkinavolyymista on noussut muutaman
vuoden takaisesta 10 %:sta noin 34 %:iin.
Ukrainan kriisi näkyy markkinoilla toistaiseksi lähinnä joidenkin
käyttäjäsegmenttien, kuten majoitus – ja kaupan alan vähentyneinä
myyntilukuina sekä Venäjän vientiin nojaavien yrityksien riskiluokituksen
kasvuna. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden hinnoitteluun poliittisella jännitteellä
ei toistaiseksi ole ollut juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena ovat kuitenkin
vahvasti rajakauppaan ja venäläisten turistien varaan nojaavat liikepaikat tai
kehityshankkeet. Varsinkin kehityshankkeiden tuottovaatimuksissa on
nousua riskien ja epävarmuuden kasvaessa. Tosin ruplan vaihteleva kysyntä
ja heikko talouskehitys ovat jo yleensä hinnoiteltu kehitysprojekteihin.
Kansainvälisesti kiinteistösijoittajat eivät tunnut pelkäävän riskien
eskaloitumista
erityisesti
Suomessa
muutoin,
kuin
yleisen
talouskehityksemme heijastumana.
NEWSEC VALUATION OY
38
LIITE: TERMIEN JA MENETELMIEN SELITYKSET
Markkina-arvo
Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus
arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan
riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin
jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa
(IVS).
Arvion perusteet
Arvio perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin.
Kauppa-arvomenetelmä
Kauppa-arvomenetelmä
tarkastelee
samanlaisten
tai
korvaavien
omaisuuserien myyntejä ja niihin liittyviä markkinatietoja ja määrittää
arvoestimaatin vertailuprosessin avulla. Yleensä arvioitavaa omaisuuserää
(kohdeomaisuus) verrataan samanlaisten omaisuuserien kauppoihin
avoimilla markkinoilla. Välityskohteita ja tarjouksia voidaan myös tarkastella.
(IVS).
NEWSEC VALUATION OY
39
NEWSEC VALUATION OY
40
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 11
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 13
Kuparonvirran lossin korvaaminen sillalla Hirvensalon maantiellä 15147, Mikkeli, yleissuunnitelma
PITUUSLEIKKAUS 1:10 000 / 1:1 000
25
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 12
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 47 Liite 14
TOIMINTA-AVUSTUKSET 2015
HAKIJA
Haku 30.9.2014 mennessä
TP 2014
Anottu
2015
Päätös
2015
4 000
0
0
Perustelut
KESKUSHALLINTO
Etel ä -Sa von Ma rta t ry
Etel ä -Sa von s os i a a l i -ja terv.a l a n jä r.tuki ry
Event Producti on Fi nl a nd Oy
Event Producti on Fi nl a nd Oy
5 000
6 000
5 000
10 000
11 000
11 000
5 000
7 000
5 000
Kes ä ka tu-ta pa htuma s a rja n jä rjes t. 2015
0
3 500
2 000
Jä ä Tori-ta pa htuma /2015
Ha uki vuori -Vi rta s a l mi Ampuma ra ta yhd.
19 000
Ja l ka vä en s ä ä ti ö/Ja l ka vä ki mus e o
21 000
25 000
22 000
8 000
12 000
10 000
45 000
50 000
45 000
1 000
1 000
1 000
Mi kkel i n el ä i ns uojel uyhdi s tys
Mi kkel i n kes ä yl i opi s ton ka nna tus yhd. ry
Mi kkel i n oppa a t
Mi kkel i n Mus i i kki juhl i en kanna tus yhd.
100 000
100 000
100 000
Mi kkel i pui s to
45 000
45 000
45 000
Mi kkel i n Seudun Inva l i di t ry
16 000
16 000
20 000
20 000
0
15 000
0
20 000
25 000
22 000
Mi kkel i n työttömä t ry
Mi kkel i n Urhei l ua utoi l i ja t ry
Mi kkel i n Urhei l ua utoi l i ja t ry
Mi kta Oy
Sota - ja ri nta ma vetera a ni jä rj.
Suomen El i nkei noel . Kes kus a rk. Sä ä ti ö
Ta i to Itä -Suomi ry
TSL:n Ml i n s eudun Opi ntojä rj. Ry
Työvä en Nä yttömöpä i vi en kanna tus yhd.ry
Yhteens ä
7 000
7 000
22 000
0
22 000
170 000
175 000
170 000
40 000
50 000
45 000
2 000
4 000
2 000
45 000
52 500
50 000
602 000
584 000
597 000
Jä rjes töta l on vuokraa n 2015
yhdi s tyks e n toi mi ti l a vuokri i n
SM-Va a kuna -Ra l l i 2015
Va a kuna ra l l i n ma rkki oi nti a vus tus
Juras s i c Rock-ta pa htuma 2015
Kurs s i e n ja toi mi nna n jä rjes tä mi nen
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 55 Liite 15
Aa l to-yl i opi s to/Mi kkel i n yks i kkö
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 56 Liite 16
PALVELUSOPIMUS 2015
Mikkelin kaupunki (Y-tunnus 0165116-3) ja Mikkelipuistoyhdistys ry (Y-tunnus 2041633-7) sopivat
yhteistyöstä palvelusopimuksen muodossa. Palvelusopimus koskee vuotta 2015.
Palvelusopimuksen tavoitteena on varmistaa Mikkelipuiston toiminnan jatkuvuus ja toiminnan
kehittyminen edelleen.
Mikkelipuisto on yksi Mikkelin matkailullisista kärkikohteista. Mikkelipuisto toimii houkuttelevana
virkistyskohteena myös alueen omille asukkaille.
Tämä palvelusopimus sisältää 5 kohtaa:
1.
2.
3.
4.
5.
Kumppanuuden lähtökohdat
Mikkelipuistoyhdistys ry:n tuottamat palvelut Mikkelin kaupungille vuonna 2015
Mikkelipuiston ja sen toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin
Sopimuksen taloudellinen arvo
Sopimuksen tarkistaminen
Mikkelipuistoyhdistys ry ja Mikkelin kaupunki toteuttavat yhteistyötä vuonna 2015 seuraavilla
tavoilla:
1. Kumppanuuden lähtökohdat
1.1. Mikkelipuiston tarkoitus
Mikkelipuisto on Mikkelin matkailun kärkikohteita. Mikkelipuisto on avattu kävijöille kesällä 2007,
ja on sen jälkeen lunastanut paikkansa merkittävänä puutarhamatkailukohteena. Vuosittain
Mikkelipuistossa vierailee noin 62 000 (2014) kävijää. Kävijät koostuvat puutarha-alan harrastajista
ja ammattilaista, matkailijoista sekä mikkeliläisistä ja seutukunnan asukkaista. Yhä kasvava osa
vierailijoista hakee puistosta ideoita omaan pihaan. Kävijöissä on myös henkilöitä, jotka haluavat
viettää puistossa aikaa nauttien sen ainutlaatuisesta miljööstä.
Mikkelipuistossa keskeisessä roolissa ovat jäsenyritykset, jotka esittelevät mallipuutarhoilla
osaamistaan, palveluitaan ja tuotteitaan.
Mikkelipuistoa on aktiivisesti kehitetty elämyksiä tarjoavaksi monipuoliseksi puistoalueeksi, jonka
ytimen muodostaa mallipuutarha-alue. Puistoaluetta on uudistettu toiminnallisesti viime vuosina
niin, että siellä on kesäaikaan tarjolla mahdollisimman monimuotoisia tapahtumia
mallipuutarhojen ohella. Lisäksi on kehitetty myyntitoimintaa. Vuosina 2009-2014 puistossa on
toiminut kesäkahvila ja vuosina 2010-2014 puutarhamyymälä, jossa myydään mm. jäsenyritysten
tuotteita.
Mikkelin kaupunki omistaa Mikkelipuiston maa-alueen ja on vastannut puiston infrastruktuurin
rakentamisesta ja mallipuutarha-alueen laajentumisen edellyttämistä maanrakennustöistä.
Mikkelipuistoyhdistys on vuokrannut mallipuutarha-alueen kaupungilta ja vastaa
rakentamiskuluista investointivuokrana.
1.2. Kumppanuussopimuksen tavoite
Kumppanuussopimuksen tavoitteena on tukea Mikkelipuiston kehittymistä ja varmistaa sille
riittävät toimintaedellytykset. Mikkelipuiston ja Mikkelin kaupungin välinen kumppanuussopimus
solmittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Mikkelipuisto on kaupungin tärkeimpiä
matkailukohteita. Se on myös suosittu asukkaiden keskuudessa. Puistossa järjestetään
monipuolisia tapahtumia niin matkailijoille, puutarha-alan harrastajille ja ammattilaisille kuin
seudun ja alueen omille asukkaillekin. Mikkelipuistossa mukana oleville yrityksille puisto tarjoaa
mahdollisuuden esitellä omia tuotteita ja kehittää niitä.
1.3. Toteutuneet toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2012-2014
Palvelusopimusta ensimmäisen kerran Mikkelipuiston ja Mikkelin kaupungin kesken vuodelle 2012
laadittaessa määriteltiin toiminnan tavoitteet lähivuosille. Vuoden 2012 sopimuksessa määriteltiin
lähivuosien tavoitteiksi mm. lisätä Mikkelipuistossa mukana olevien yritysten määrää, kasvattaa
kävijämäärää sekä monipuolistaa puiston tarjoamia palveluja ja kehittää tapahtumia.
Edellä mainittujen vuoden 2012 alussa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa vuonna 2012
yritysmarkkinoinnilla saatiin yritysmäärä nousemaan 102 jäsentahosta 113 yritykseen, vuonna
2013 edelleen 121 jäseneen. Vuoden 2014 lopussa 31.12.2014 Mikkelipuistossa oli mukana
kaikkiaan 127 jäsentahoa. Vuosina 2012-2013 esirakennettiin valmiiksi uutta osastoaluetta, joten
uusien mallipuutarhakokonaisuuksien rakentaminen puistoon on mahdollista. Puiston kävijämäärä
nousi vuonna 2012 55 000 kävijästä 58 000 vierailijaan ja vuonna 2013 edelleen 62 000 kävijään.
Haasteellisista keleistä huolimatta vuoden 2014 kävijämäärä säilyi 62 000 kävijässä. Vuoden 2015
kävijätavoitteeksi Mikkelipuistoyhdistyksen hallitus on asettanut 70 000 vierailijaa.
Puutarhamyymälän ja kesäkahvilan tuotevalikoimaa on monipuolistettu ja kehitetty, ja lisäksi
verkkokaupasta on käyty neuvotteluja mm. tavarantoimittajien kanssa. Lasten leikkipaikoista
isommille lapsille suunnattu kokonaisuus rakennettiin valmiiksi vuonna 2012. Vuonna 2013
Mikkelipuistoon rakennettiin grillipaikka kahdella kävijöiden käytössä olevalla grillillä. Grillipaikan
yhteyteen perustettiin myös laaja nurmialue, joka toimii mm. piknik-alueena ja ulkopelien
paikkana. Vuonna 2014 aloitettiin pienemmille lapsille suunnatun leikkipaikan toteuttaminen,
joka valmistuu vuonna 2015.
Mikkelipuiston toiminnallisuutta lisääviä tapahtumia on järjestetty eri kohderyhmille. Vuonna
2014 järjestettiin puutarha-aiheinen koko perheen, ohjelmalliset ”Senioritreffit” sekä leppoisa
Syystapahtuma. Mikkelipuisto toimi myös Huliviliviikon päättäneen ”Perhepiknik Hulivilin tapaan”tapahtuman näyttämönä. Puistossa järjestettiin myös Mikkelin kaupunginorkesterin konsertti.
Lisäksi puistossa järjestettiin mm. 4H-yhdistyksen kevätpäivä lapsille ja nuorille, useita
työyhteisöjen Tyky-päiviä, päiväkotiryhmien kevätjuhlia sekä erilaisia kävijöiden omia juhlia.
Keskikesällä puistossa järjestettiin lisäksi viikoittain Zumba-tunteja sekä erilaisia kädentaitoja
opettavia työpajoja ”Toimintatorstai”-teemalla. Mikkelipuisto toimiikin erittäin hyvin erilaisten
tapahtumien pitopaikkana ja toimintaympäristönä. Monipuoliset tapahtumat saavat jatkoa myös
vuonna 2015.
Töitä Mikkelipuiston kehittämiseksi jatketaan määrätietoisesti vuonna 2015 yhteistyössä eri
kumppanien ja laajan yritysverkoston kanssa. Mikkelipuiston jäsenistölle on toteutettu myös
kysely tavoitteiden ja tarpeiden kartoittamiseksi. Mikkelin Ammattikorkeakoulussa
opinnäytetyönä toteutettava kysely valmistui helmikuussa 2013.
Lisäksi vuoden 2012 Palvelusopimuksessa tavoitteeksi asetettiin, että aluekokonaisuuden
puistopalveluita, markkinointia ja kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Kenkäveron /Taito ItäSuomen ja Mikkelipuiston /Mikkelipuistoyhdistys ry:n kesken. Järjestöjen fyysistä läheisyyttä
parantamiseksi Mikkelipuistoyhdistyksen toimistotilat muutettiin joulukuun 2012 alussa
Kenkäveroon. Kaudella 2014 yhteistyötä tiivistettiin monin tavoin ja yhteistyötä jatketaan vuonna
2015. Kävijämarkkinoinnissa on tehty monipuolista yhteistyötä, mm. kesäkausien 2013 ja 2014
esitteet toteutettiin yhteisen kesälehden muodossa. Myös vuoden 2015 kesälehti toteutetaan
yhteistyössä. Tiiviissä yhteistyössä on mm. tehty uudistuksia Mikkelipuiston taimimyymälän ja
kesäkahvilan ilmeeseen ja tuotevalikoimaan, toteutettu Kenkäveron kesäkukkaistutukset ja tehty
toimia Kenkäveron puutarhan kehittämiseksi, tehty tiivistä yhteistyötä tapahtumien
järjestämisessä sekä markkinoinnissa. Yhteistyötä jatketaan kaudella 2015.
Matkailukohteiden yhteyttä tiivistämään Kenkäveron ja Mikkelipuiston väliin istutettiin kesällä
2014 eri omenalajikkeita esittelevä omenapuukuja.
2. Mikkelipuiston tuottamat palvelut Mikkelin kaupungille vuonna 2015
Mikkelipuistoyhdistys ry sitoutuu vuonna 2015 toimittamaan seuraavat palvelut Mikkelin
kaupungille:
-
Mikkelipuiston mallipuutarha-alueesta ja sen toiminnasta huolehtiminen
Mikkelipuiston kesän 2015 tapahtumien toteutus
Mikkelipuiston kohdemarkkinointi
Mikkelipuiston mallipuutarha-alueen yritysmarkkinointi
Katso tarkemmin liite 1. Mikkelipuistoyhdistys ry:n Toimintasuunnitelma 2015.
3. Mikkelipuiston ja sen toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin
Mikkelipuiston tuottamien palvelujen toteuttaminen tukee osaltaan Mikkelin kaupungin kestävän
kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa ja on linjassa valittujen strategisten kehittämistoimenpiteiden
kanssa. Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme:
asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Mikkelipuisto ja sen toiminta tukee
näkökulmien toteutumista monin eri tavoin:
3.1. ”Asukkaiden osallistuminen hyvinvoinnin tuottamiseen”
-
Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen ja voimavarojen vahvistaminen
Vuodenaikojen mukaan muuttuvien puutarhakokonaisuuksien ja kasvien seuraaminen jo
itsessään tarjoaa mielen virkistystä ja lisää hyvinvointia. Mikkelipuistossa vieraili vuonna
2014 arvioiden mukaan n. 62 000 kävijää, joista suuri osa on mikkeliläisiä. Monet kävijöistä
vierailevat Mikkelipuistossa säännöllisesti hakemassa virkistystä. Kaudelle 2015 asetettu
kävijätavoite on 70 000 vierailijaa.
Mikkelipuisto tukee ilmaisena käyntikohteena hyvin yhteisöllisyyttä mahdollistaen
perheiden ja ystävien kesken vietettävää aikaa ja omatoimista toimintaa. Uudet grillipaikat
ja piknik-nurmikko ovat kävijöiden käytössä. Mikkelipuistossa vietetään aikaa myös mm.
pihapelejä pelaten. Mikkelipuiston leikkipaikka palvelee lapsiperheitä ja on kovassa
käytössä. Leikkipaikkatarjontaa on tarkoitus laajentaa kaikkein pienimmille lapsille
suunnattujen leikkivälineiden lisäämisellä kauden 2015 aikana.
Mikkelipuistossa järjestetään erilaisia pääsymaksuttomia tapahtumia ja konsertteja eri
ikäryhmille. Kauden 2015 päätapahtumat ovat koko perheen Kevättapahtuma pe 22.5.-la
23.5.2015, varttuneemman väen Senioritreffit ke 26.8.2015 ja koko perheen
syystapahtuma ti 8.9.2015. Lapsille suunnattu Hulivilitapahtuma Mikkelipuistossa
varmentuu myöhemmin. Näiden päätapahtumien ohella järjestetään myös muuta
ohjelmaa ja tapahtumia eri yhteistyökumppaneiden kanssa eri kohderyhmille. Lisäksi
Mikkelipuistoa on mahdollisuus käyttää jäsentahojen ja kävijöiden omiin tapahtumiin.
Mikkelipuistossa on järjestetty mm. päiväkotien kevätjuhlia, syntymäpäiviä, yritysten
henkilöstön tykypäiviä ja erilaisia muita juhlia ja tempauksia.
Pienellä osallistumismaksulla on myös mahdollisuus osallistua ohjatuille liikuntatunneille ja
opiskella erilaisia kädentaitoja, sillä kauden toiminnallisuutta lisäävät mm. kesäiset Zumbatunnit sekä kaiken ikäisille sopivat Toimintatorstait. Mikkelipuistosta on mahdollisuus
vuokrata myös soutuvene käyttöön. Kaudella 2015 SUPSaimaan toiminta sijoittuu
Mikkelipuistoon monipuolistaen palvelutarjontaa.
Mikkelipuisto tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa tarjoten mm. työssäoppimis- ja
harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Mikkelipuisto on tarjonnut myös koululaisille
kesätyöpaikkoja tutustuttaen näin nuoria puutarha-alaan sekä yhdessä toimimiseen ja
työskentelyyn.
-
3.2.
-
Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Mikkelipuisto tarjoaa edellytyksiä Mikkelin kuntalaisten oman hyvinvoinnin lisäämiseen,
ulkoiluun ja virkistäytymiseen sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen. Mielen
virkistyksen ja rentoutumisen ohella Mikkelipuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet
monipuoliseen liikuntaan ja ulkoiluun. Ohjattuihin Zumba-tunteihin osallistumisen ohella
etenkin kävelylle ja luonnosta nauttimiselle on mainiot puitteet Mallipuutarhoissa sekä
laajemmin koko aluekokonaisuuteen kuuluvien monipuolisten luontoalueiden ansiosta.
Viitoitettu ”Kaihun-kierros” sopii lyhyenä, 2,4 km mittaisena kävelylenkkinä hyvin koko
perheelle.
”Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima”
Mikkelin vetovoiman, liiketoiminta-ympäristön ja aluetalouden kehittäminen
Mikkelipuistossa on mukana 130 yritystä tai muuta yhteisöä (tilanne 23.1.2015).
Tavoitteena on nostaa jäsenmäärää 150 tahoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Mukana
olo Mikkelipuistossa tuo jäsenyrityksille lisää näkyvyyttä, parantaa yritysten keskinäistä
verkostoitumista sekä lisää monen yrityksen tuotemyyntiä ja työtilaisuuksia. Suuri osa
Mikkelipuiston jäsentahoista on Mikkelin ulkopuolella toimivia, ja sitoutuminen puistoon
on tuonut monelle yritykselle luontevan kiintopisteen myös Mikkeliin. Työtilaisuuksien ja
asiakaskontaktien lisääntyessä yrityksillä saattaa olla myös kiinnostusta pysyvän
toimipisteen perustamiseen Mikkeliin. Mikkelipuiston jäsenyritysten yritystoiminnan
laajentamista tai siirtämistä Mikkeliin keskeisessä roolissa neuvotteluissa ja
yritysvaihtoehtojen tarjoamisessa on Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy.
Mikkelipuisto on kaupungin tärkeimpiä matkailukohteita ja vaikuttaa osaltaan Mikkelin
mainekuvan kehittymiseen. Vuodelle 2015 tavoitteena on 70 000 kävijää.
-
Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
Mikkelipuisto työllistää kesäkuukausina yhteensä n. 10 henkilöä erimittaisiin työsuhteisiin.
Osa työllistettävistä on puutarha-alan koulutuksen saaneita, joille Mikkelipuisto osaltaan
tarjoaa mahdollisuuden jäädä valmistumisensa jälkeen työskentelemään omalle alalleen ja
kotipaikkakunnalleen. Työllistettävien joukossa on vuosittain useampia alle 18-vuotiaita
nuoria ja koululaisia, joille tarjotaan mahdollisuus tutustua puutarha-alan työtehtäviin.
Mikkelipuisto tekee monipuolista ja tiivistä yhteistyötä Esedun Puutarha-alan koulutuksen
kanssa. Neuvotteluja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi on käynnissä
tilanteessa, jossa Esedun puutarha-alan koulutus on siirtynyt Otavan koulutilalta
Salosaaren toimipisteeseen ja jossa koulutukseen tarvitaan uusia erilaisia
oppimisympäristöjä. Mikkelipuistossa opintojaan työssäoppimisen merkeissä suorittaa
vuosittain useampi puutarha-alan opiskelija Esedusta sekä muista Suomen puutarha-alan
oppilaitoksista.
Mikkelipuisto tekee tiivistä yhteistyötä myös Mamkin, Helsingin Yliopiston ja muiden
oppilaitosten kanssa tarjoten mahdollisuuksia esimerkiksi päättötöiden ja erilaisten
kurssitöiden tekoon sekä opintojen aiheiksi.
-
Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
Mikkelin kaupunki on valinnut matkailun yhdeksi alueen kärkialueeksi. Mikkelipuisto on
yksi Mikkelin merkittävimmistä matkailukohteista, ja puiston työllistävä vaikutus etenkin
kesäkaudella lisää työllisten määrää kaupungin valitsemissa kärkialayrityksissään.
Mikkelipuistolla on myös positiivinen vaikutus kaupungin yleiseen mainekuvaan ja
imagoon. Lisäksi Mikkelipuisto on seudun vapaa-ajan asukkaiden suosittu käyntikohde ja
sen rooli matkailullisena vetovoimatekijänä kasvaa vuosi vuodelta.
Mikkelipuiston toiminta tukee myös muiden Mikkelin kaupungin kärkialueiden
kehittämistä, esimerkiksi ympäristöteknologiaa ja ympäristöllisesti kestävien ratkaisujen
aikaansaamista. Mikkelipuisto tarjoaa mahdollisuuksia tuotteiden esittelyyn kävijöille
luonnollisessa ympäristössään. Mikkelipuiston mallipuutarhoilla on jo nyt esillä mm.
kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä puutarhakalusteita ja energiatehokkaita pihavalaisimia.
Neuvotteluja uusien teemaa eri tavoin esittelevien mallipuutarhakokonaisuuksien
rakentamiseksi on käynnissä.
3.3.
-
”Luonnon ja ympäristön hyvinvointi”
Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen
Mikkelipuisto on tärkeä virkistysalue ja sitä kehitetään koko ajan osana koko Kaihun alueen
virkistysalueen kehittämistä.
Mikkelipuiston alueella sijaitseva 2,4 km mittainen viitoitettu ”Kaihun Kierros” otettiin
käyttöön kaudella 2013. Tämän opastetun retkeilyreitin kunnostustöitä tehtiin keväällä
2013 ennen reitin käyttöönottoa. Reitin markkinointia lisätään tulevina vuosina niin
kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Myös puiston vierailijoiden mahdollisuuksia
kalastukseen ja soutuveneilyyn lisättiin kaudella 2014 ja kehitetään edelleen 2015.
Mikkelipuisto mahdollistaa erilaisten luontopäivien järjestämisen koululaisryhmille.
Mikkelipuiston alueelta löytyy runsaasti puutarha- ja koristekasveja, viljelyalueita sekä
erilaisia luontoympäristöjä.
-
Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen
Ekologisuus on yksi Mikkelipuiston toimintaa ohjaavista arvoista. Myös Mikkelipuiston
jäsenyrityksiksi tavoitellaan yrityksiä joilla on ekologisesti kestävää toimintaa.
Mallipuutarhoilla on mahdollisuus rakentaa erilaisia teemoja tukevia, myös neuvonnallisia
puutarhakokonaisuuksia. Kävijöille suunnattua tiedotusta esimerkiksi jätehuollosta,
ekologisuudesta ja erilaisista energiamahdollisuuksia on tulossa esiin puistoon
rakennettavilla teemaosastoilla.
-
Rakennetun ympäristön laatu
Mikkelipuisto on Mikkelin kaupunkilaisten tärkeä puistomainen virkistäytymisalue.
Mikkelipuisto hyvin hoidettuna puistokohteena vaikuttaa asukkaiden tyytyväisyyteen
puistojen hoitoon ja Mikkelin rakennetun ympäristön laatuun. Mikkelipuiston alueita
otetaan mallipuutarha-alueen ohella myös laajemmin tarkemman hoidon piiriin,
esimerkiksi Mikkelipuiston mallipuutarha-alueen ja Kenkäveron välinen omenapuukuja ja
sen ympäristöt siirrettiin tiiviimmän hoidon piiriin kaudella 2014.
4. Sopimuksen taloudellinen arvo
Sopimuksen taloudellinen arvo on 90.000 euroa (+alv 24 %) vuonna 2015.
5.
Sopimuksen tarkistaminen kesken sopimuskauden
Sopimus on voimassa vuonna 2015.
Sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
ALLEKIRJOITUKSET
Mikkelissä __.päivänä_______kuuta 2015
Mikkelin kaupunginhallitus
Mikkelipuistoyhdistys ry
_____________
______________
_____________
_____________
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 57 Liite 17
Ohjaamo
Toteuttajaorganisaatio:
Mikkelin kaupunki
KUSTANNUSARVIO
A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET
A. 2
Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, pakolliset palkkojen sivukulut)
Kokoaikainen/ Henkilöt
osa-aikainen
yökk
Tehtävät
Kokoaikainen
Osa-aikainen 50%
Osa-aikainen 50%
24 Projektipäällikkö
12 Projektityöntekijä
12 Projektityöntekijä
2015
28 500
15 000
15 000
2016
57 000
27 000
27 000
Yhteensä
48
58 500
111 000
2017 Yhteensä
29 000 114 500
16 500
58 500
16 500
58 500
0
0
0
0
0
62 000 231 500
A. 3
Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut)
Kustannus
2015
2016
2017 Yhteensä
Asiantuntijapalvelut
1 500
3 000
1 500
4 500
Kohderyhmän kulut
2 500
5 000
2 500
10 000
Yhteensä
4 000
8 000
2015
Flat rate -kustannus 17 % henkilöstökustannuksista 9 945
2016
18 870
2017 Yhteensä
10 540
39 355
2016
137 870
2017 Yhteensä
76 540 286 855
A.6
4 000
0
0
0
0
0
16 000
Välilliset kustannukset
Kustannukset yhteensä
A2, A3, A6 yhteensä
29.1.2015
2015
72 445
1(2)
RAHOITUSSUUNNITELMA
Haettava ESR- ja valtion rahoitus
2015
2016
Haettava ESR- ja valtion rahoitus 70 % kokonaiskustannuksista
50 712
96 509
2017 Yhteensä
53 578 200 799
Oma rahoitus*)
2015
2016
Toteuttajaorganisaation omarahoitus 30 % kokonaiskustannuksista
21 734
41 361
2017 Yhteensä
22 962
86 057
RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ
Rahoitus yhteensä
29.1.2015
2015
72 445
2016
137 870
2017 Yhteensä
76 540 286 855
2(2)
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI
E S I S E LV I T Y S R A P O R T T I
Sisältö
Lukijalle..................................................................................................3
Sotahistoriakeskus Mikkeliin – missio, visio ja tarve............5
Sotahistoriakeskusselvityksen tausta......................................6
Sotahistoriakeskuksen palvelukokonaisuus...........................7
Näkökulma ja tapa toimia, arvot............................................7
Vuorovaikutteiset näyttelyt ja verkkopalvelut................8
Oppimisympäristö ja oppimateriaalit................................ 10
Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus............................ 11
Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo..................................... 12
Toimintaympäristö ja verkostot................................................ 13
Tilatarve ja mahdollisuudet........................................................ 14
Lähtökohtia liiketoimintasuunnitelmalle............................... 16
Asiakkaat..................................................................................... 17
Kilpailijat...................................................................................... 18
Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö................. 18
Ansainnan keinot...................................................................... 20
Sotahistoriakeskus investointina –
rahoitusmahdollisuuksia.............................................................. 21
Suomi 100 vuotta Päämajakaupungissa............................... 23
Sotahistoriakeskus Mikkeli –esiselvityshanke
Ohjausryhmä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja (pj)
Maisa Häkkinen, matkailujohtaja/Miset Oy
Matti Karttunen, museotoimenjohtaja
Jouni Riihelä, tekninen johtaja
Juha Ropponen, ohjelmajohtaja
Olli Nepponen, kh:n 2. vpj
Vesa Tervo, Jalkaväen säätiö, hpj
Arto Kopra, Jalkaväen säätiö, vpj
Pia Puntanen, projektipäällikkö (sihteeri)
Rahoitus:
Tekstit:
Taitto: Kuvat: Paino: Mikkelin kaupunki ja EU / Etelä-Savon maakuntaliitto
Pia Puntanen, projektipäällikkö
Merle Oy/Totti Salko
OiOi Collective Oy
Kixit Oy
SA-kuva, Mikkelin kaupunginmuseot, Savonlinnan maakuntamuseo
Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 2014
Lukijalle
Vuosi 2014 on ollut sotahistorian kannalta kiintoisa. Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä on kulunut 100
vuotta. Toisen maailmansodan päättymiseen johtaneiden tapahtumien eli Normandian maihinnousun alkamisesta
sekä Suomessa jatkosodan päättymisestä on 70 vuotta. 1900-luvun historia on Euroopassa kahden maailmansodan
historiaa. Menneisyyden muistamisen lisäksi Krimin ja Ukrainan tilanne on nostanut ihmisten tietoisuutta sodasta ja
sen mahdollisuudesta – myös Euroopassa, ei vain jossakin kaukana.
Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä historian tarkasteleminen on luontevaa. Sodilla on ollut iso merkitys
ja rooli Suomen itsenäistymisessä ja yhteiskunnan kehittymisessä. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan
seurauksena, aloitti taipaleensa sisällissodalla ja lunasti paikkansa itsenäisenä valtiona toisessa maailmansodassa. Sodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, mutta asia kiinnostaa edelleen – sotahistoriaa tutkitaan, elokuvia
tehdään, romaaneja julkaistaan, uudet sukupolvet tutkivat sodan vaikutusta omiin ja perheidensä elämään. Kokemus
kantaa sukupolvien yli. Moraaliset ja eettiset pohdinnat sodan oikeutuksesta ja sodassa tehdyistä teoista ovat
yleisinhimillisiä, ja näitä kysymyksiä pohditaan kaikkialla Euroopassa. Saksassa avattiin Nürnburgin oikeudenkäynteihin johtaneesta historiasta kertova keskus, jossa saksalaiset käsittelevät ja kertovat nuorisolleen Saksan toiseen
maailmansotaan ja natsismiin johtaneesta menneisyydestä. Bretagne on täynnä vuoden 1944 maihinnoususta
kertovia kohteita, suurimpana Mémorial de Caen. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkkivuosi on siivittänyt
elokuvantekijöitä, ja esimerkiksi belgialaisen In Flanders Fields Museumin kävijämäärä on kasvanut merkkivuoden
myötä merkittävästi.
Suomessa ei ole modernia sotahistoriakeskusta, joka kertoisi meille ja muille Suomen ja suomalaisten osasta ja
roolista ilmiössä nimeltä sota. Viime vuosien sotahistorian tutkimus on keskittynyt taisteluiden kuvaamisen sijasta
inhimillisiin kokemuksiin. Niin sanottu uusi sotahistoria on tuonut uusia tutkijoita ja uusia yleisöjä sotahistorian pariin.
Visionamme on kansainvälinen, objektiivinen, taustoittava, elämyksellinen ja vuorovaikutteinen keskus, joka
osallistuu toiminnallaan aktiivisesti sotaa koskeviin kysymyksiin, tarjoaa merkittävän fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön ja kasvattaa seudun matkailijavirtoja. Sellainen on päämajakaupunki Mikkelin sotahistoriakeskus.
Mikkelissä 26.11.2014
Kimmo Mikander
Pia Puntanen
kaupunginjohtajaprojektipäällikkö
Mikkelin kaupunki
Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
3
4
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Sotahistoriakeskus Mikkeliin
– missio, visio ja tarve
MISSIO
VISIO
Kertoa Suomesta ja suomalaisista
sodassa, välittää ja ymmärtää
siihen liittyvää kulttuuriperintöä
uusille sukupolville.
Sotahistoriakeskus on ensisijaisesti toisen maailmansodan, talvija jatkosodan taistelukenttien ja
kotirintaman tapahtumien
Toimia kansallisena tieto- ja näyttelykeskuksena, johon kootaan
tietoja ja kokemuksia sota-ajalta.
• Kokemus- ja elämyskeskus,
oppimisympäristö
• Suomessa ei ole museota/tietokeskusta, jossa kohtaavat
Suomen sota- arki- ja poliittinen
historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa
• sota-ajan ihmisten yksityisten
muistojen (valokuvat/arkistot)
sähköinen arkisto
Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat
yleisöä houkuttelevia käyntikohteita
Saada ihmiset ajattelemaan sodan
todellisuutta ja ihmisen kykyä
selviytyä
• sotahistoriaan ja sota-aikaan
liittyvien digitaalisten palve• Toteutuksessa korostetaan yksilujen ylläpitäjä ja tarjoaja
löllisiä, inhimillisiä kokemuksia
joihin kävijä voi samaistua ja
Kehittyvään mediateknologiaan
joista hän voi oppia
perustuva keskus on moniääninen ja interaktiivinen sota• Toimia matkailullisena vetovoihistoriaa esittelevä matkailu- ja
matekijänä Mikkelissä ja Etetietokeskus, joka kiinnostaa myös
lä-Savossa ja osaltaan edistää
kansainvälisesti. Tieto- ja näytteuuden liiketoiminnan syntylykeskus tukee alueen matkailu- ja
mistä alueelle
kulttuuripalvelujen kokonaisuutta.
Sotahistoriakeskuksessa on näytSotahistoriakeskus on laajan vertelyesineiden lisäksi digitaalisilla
koston solmukohta, joka kokoaa ja
ratkaisuilla tuotettuja aineistoja.
yhdistää sotahistoriaan liittyvää
• Sisältötuotannon tavoitteena
tietoa, kokemusta, kohteita ja
on myös vahvistaa ja kehittää
ihmisiä
Mikkelissä jo olevaa digitoinnin,
• Keskuksella on kansalliset ja
rekonstruoinnin ja virtualikansainväliset verkostot, histosoinnin osaamista
riaan liittyvää sisältö-osaamista
ja se käyttää tukena uutta teknologiaa asioiden esittämisessä
TARVE
Kansallinen tarve
• Matkailun sisältönä ja osana
arvoketjua
• Mahdollisuus tehdä uudenlainen, innovatiivinen ja vuorovaikutteinen fyysinen ja virtuaalinen käyntikohde
Soveltuu Mikkelin valtakunnalliseen profiiliin
• Historiallinen asema päämajakaupunkina
• Kriisiajan päätöksenteon paikat
– autenttisuus
• Digitaalinen Mikkeli siirtää valtakunnallista kulttuuriperintöä
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
5
Sotahistoriakeskusselvityksen tausta
Ajatus sotahistoriakeskuksen perustamisesta syntyi vuonna 2004, kun silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kiinnitti huomioita toisen
maailmansodan Tali-Ihantalan torjuntataisteluiden
muistamisen tärkeyteen. Ajatus sai kodin Lappeenrannasta, ja syntyi useita vuosia työn alla ollut Sotahistoriakeskus Kannas. Alun ajatuksesta muotoutui
monipuolinen suunnitelma tieto- ja näyttelykeskukseksi. Hankkeen aikana kirkastettiin keskuksen
toiminta-ajatus, liiketoimintasuunnitelma, järjestettiin perinnekeruu sekä nimi- ja arkkitehtuurikilpailu.
Lappeenrannan kaupungin lisäksi hanketta rahoitti
EU. Sotahistoriakeskuksen ylläpitäjäksi perustettiin
Tali-Ihantalan Perintö ry, jonka vastuulle näyttelykeskuksen toiminta oli tarkoitus siirtää. Hankkeelle
saatiin valtion rahoitusta ja yhdistyksen nimissä järjestettiin varainkeruu.
Kannaksen keskeinen ajatus oli kansainvälinen, interaktiivinen ja moniääninen tietokeskus,
joka esittelee sotahistoriaa elämyksellisesti, uusinta
teknologiaa käyttäen. Kyseessä oli matkailukohde
ja tietokeskus, jonka tavoitteena oli esitellä ja koota
kokemuksia sota-ajalta, taistelupaikoilta ja kotirintamalta. Sähköisillä ja virtuaalisilla aineistoilla oli merkittävä rooli.
6
Useiden eri vaiheiden jälkeen Lappeenrannan
kaupunki päätti vetäytyä hankkeesta maaliskuussa
2013. Esille nousi ajatus sotahistoriakeskuksen
perustamisesta Mikkeliin.
Mahdollisuus luoda Mikkeliin sotahistoriaa hyödyntävä tieto- ja elämyskeskus todettiin päämajakaupungissa kiinnostavaksi ja tutkimisen arvoiseksi.
Paikkakunnalla on useita kohteita, jotka liittyvät
suoraan keskuksen aihepiiriin. Osana kaupunginmuseota toimiva Päämajamuseo (sis. Viestikeskus Lokki
ja Mannerheimin salonkivaunu) ja Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo ovat toiminnassaan
vaiheessa, jossa kiinnostavuuden ja kävijämäärien
lisäämiseksi tarvittaisiin lisäsysäystä.
Myös tilakysymykset avautuivat loppuvuonna
2013 uudella tavalla. Päämajamuseon kanssa
samassa rakennuksessa toiminut Päämajakoulu oli
päätetty siirtää muihin tiloihin. Sodan aikaisen päämajan keskeisen toimitilan laajentaminen sotahistoriakeskukseksi on tullut mahdolliseksi.
Sotahistoriakeskusajatuksen kirkastamiseksi
muodostettiin Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke, jonka raportin lopputuloksia esitellään
tässä.
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Sotahistoriakeskuksen
palvelukokonaisuus
Näkökulma ja tapa toimia, arvot
Sotahistoriakeskuksen näkökulma esitettäviin asioihin on laaja-alainen, kontekstoiva ja objektiivinen. Se
pyrkii selittämään ja ymmärtämään, on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja tarjoaa elämyksellisen,
asiakaslähtöisen kokemuksen, jossa kävijä kokee
oppivansa ja oivaltavansa jotakin uutta. Keskus hyödyntää uutta teknologiaa, toimii verkossa ja uudistuu jatkuvasti.
Keskus tarjoaa moniaistisen, kokonaisvaltaisen,
henkilökohtaistavan kokemuksen sodan moninaisuudesta. Sillä on inhimillisen kokemuksen näkökulma
ja se esittelee yksilöt sodan kourissa, rintamalla ja
kotirintamalla, miehet, naiset, lapset, päättäjät ja
rivimiehet.
Keskuksen sisällöt muodostuvat tuoreimmasta
tutkimustiedosta. Asiantuntijoista koottu neuvottelukunta linjaa tieteellisen painopisteen; uuden sotahistorian tutkimuksen myötä myös sodan ”ruman”
puolen historia ja yksilön kokemukset saavat sijansa.
Keskus haastaa eheyden ja yksimielisyyden näkökulman ja tarjoaa moninaisuutta. Ajallinen etäisyys
muuttaa näkökulmia ja kysymyksenasettelua ja
antaa mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin.
Keskus haastaa myös kävijät osallistumaan
ja kehittämään sisältöjä. Näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja palveluissa on mahdollisuus lisätä omia
aineistoja.
Tukipalvelut:
Tietokeskus
Kirjasto/
tutkimuskeskus
Oppimisympäristö
Memoriaali
Päämajamuseo
Kahvila
Vuorovaikutteinen
näyttely
Kuva, ääni, esine
elämys
Myymälä
Auditorioteatteri
Tilaisuudet
ja tapahtumat
Jalkaväkimuseo
Verkkopalvelut
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
7
Vuorovaikutteiset näyttelyt
ja verkkopalvelut
Sotahistoriakeskuksen ytimen muodostavat vuorovaikutteiset näyttelyt, niiden sisältö ja esitystapa.
Aihepiirit nousevat keskeisestä kysymyksenasettelusta ja esittämistapa on henkilökohtaistava ja kokonaisvaltainen.
Teknologian, digitaalisten aineistojen ja niihin
liittyvän hintatason laskun myötä tietoa, tunteita ja
elämyksiä voidaan käsitellä aiempaa monipuolisemmin. Kulttuurihistoriallisissa näyttelyissä perinteisten esineiden ja valokuvien rinnalle tulevat audiovisuaaliset aineistot, äänen ja tilankäyttö kokonaisvaltaista kokemusta tukien.
Tärkeintä on kuitenkin tarina: Henkilökohtainen
tarina on elämyksen luomisen keskeisin asia, jonka
kautta ihminen uppoutuu osaksi näyttelyä. Syntyy
syvä elämys, josta jää voimakas muistijälki. Se johtaa
uuden oppimiseen ja tätä kautta muutokseen ihmisessä.
Digitaalisista näyttelyelementit, fyysisen
näyttelytilan ja verkon yhdistäminen yhtenäisiksi
kokonaisuuksiksi, henkilökohtaisen identifioinnin ja
pelillisyyden yhdistäminen sekä olemassa olevien
tuotantojen ja verkkopalveluiden tietosisältöjen
käyttö näyttelykokonaisuudessa luo puitteet sota-
historiakeskuksen sisältöjen esittämiselle.
Vuorovaikutteisuutta näyttelyissä voidaan
rakentaa mm. seuraavilla elementeillä: kosketuspinta, eleet, asennot, ruumiinliikkeet, kasvojen tunnistus, paikkatieto tilassa, henkilökohtaiset mobiililaitteet, ääni ja kehon mittaaminen. Keskuksessa voi
olla kosketusnäyttöjä ja kosketusnäyttöseiniä, datavisualisointeja, simuloitu näyttelytila, karttapohjaisia
sovelluksia, installaatioita ja hologrammeja, 3D-mallinnoksia ja esimerkiksi mikrosirurannekkeen avulla
pelillistetty näyttelykierros.
Monet näyttelyelementeistä toimivat myös
verkossa markkinoiden ja mainosten sotahistoriakeskusta.
Esimerkkinä sotahistoriakeskuksen laajentumisesta varsinaisen tilan ulkopuolelle ja verkostoihin
on esimerkiksi älypuhelimille suunniteltu opaskierros, vaikkapa Mikkelin seudulla päämajan sijoituskohteet tai kansainvälisesti sotaan ja rauhaan liittyvien
näyttelykeskusten, muistomerkkien ja taistelupaikkojen yhteispalvelu, jossa pelimäisen palvelun muodostavat eri puolella Suomea tai Eurooppaa sijaitsevat kohteet.
MUUTOS
OPPIMINEN &
MUISTAMINEN
VU
TU
S
MONIAISTISUUS
KU
TA
R
IN
AI
OV
A
OR
ELÄMYS
KIINNOSTUMINEN
YKSILÖLLISYYS
8
OSALLISTUMINEN
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
AITOUS
OBJEKTIIVISUUS
1
2
Esimerkki 1.
Jos se olisin ollut minä
Luodaan oikeita henkilötarinoita sodan ajalta
riittävä määrä, kävijä voi valita oman hahmonsa. Henkilöhahmo seuraa näyttelyvierasta
läpi näyttelyn. Näyttelyn edetessä henkilön
tarina syventyy ja lopussa kerrotaan mikä
oli hänen kohtalonsa. Näyttelyvieras tutustuu hahmoon näyttelyn edetessä ja kokee
syvän samaistumisen tunteen, kun hän voi
kokea samanlaisessa elämäntilanteessa olleen
oikean, sodan kokeneen ihmisen kohtalon.
Esimerkki 2.
Taistelukenttäkokemus
Luodaan taistelukenttää simuloiva tila, jossa
näyttelyvieras joutuu keskelle taistelua. Taistelut vyöryvät näyttelyvieraan päälle huoneessa, jossa kaikki seinäpinnat ja katto on
projisoitu.
Esimerkki 3.
Kosketuspinnat
Suuret visuaaliset pinnat houkuttelevat käyttäjiä ja mahdollistavat aistielämyksen, joka johtaa uudenlaiseen kokemukseen. Näyttelyvieras oppii uutta ja syntyy voimakas muistijälki.
3
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
9
Oppimisympäristö ja oppimateriaalit
Sotahistoriakeskuksen tärkeä kohderyhmä ovat oppilaat, opiskelijat ja opettajat. Keskus toimii fyysisenä
ja virtuaalisena oppimisympäristönä. Keskus tuottaa
toimintaansa ja näyttelyihinsä liittyviä opetussuunnitelmien mukaisia oppimateriaaleja ja muuta materiaalia opettajien ja oppilaiden käyttöön. Keskuksen
henkilökuntaan kuuluu pedagogi, jonka tehtävänä on
varmistaa, että kaikki keskuksen esittämä aineisto
ottaa huomioon käyttäjäkunnan ja sen eri ryhmät.
Aineistoja voidaan tehdä eri oppiaineisiin, kuten esimerkiksi äidinkieleen ja kirjallisuuteen, historiaan,
yhteiskuntaoppiin, elämänkatsomustietoon jne.
Kuva: In Flanders Fields Museum
Suomen opettajat tuntevat keskuksen erinomaisena ja hyviä materiaaleja tuottavana, toisen
maailmansodan ja siihen liittyvien kysymysten
asiantuntijana ja oppimisympäristönä. Keskus on
haluttu käyntikohde ja sen materiaaleja käytetään laajalti koko maassa.
Esiselvityksen aikana tehtiin opintomatka eurooppalaisiin
sotahistoriakohteisiin, In Flanders Fields Museumiin (Belgia)
ja Mémorial de Caeniin (Ranska).
Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet OPS 2016
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää
tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen,
miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto
toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen
nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalarajat ylittävää osaamista.
Uudistuvissa opetussuunnitelmien perusteissa laaja-alainen osaaminen ja opetuksen eheyttäminen ovat
keskeisiä periaatteita. Niillä pyritään rajattujen oppiainerajojen muuttamiseen ja luomaan pohjaa yleissivistykselle. Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito,
tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat keskeisiä. Monialaiset oppimiskokonaisuudet
ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön
perustuvia opiskelujaksoja. Niiden tehtävänä on vahvistaa kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja luoda perustaa yleissivistykselle.
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja
sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja
oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat
myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa
käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja
yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.
Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa
monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia
oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä
otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri.
10
Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan
käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi.
Esimerkki uuden OPS2016 sisältöalueista, joissa voidaan
hyödyntää sotahistoriakeskusta, ovat mm. yläkoulun historian sisällöt:
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa:
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
S4 Suurten sotien aika
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten
ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa
oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. Oppilasta innostetaan hankkimaan
tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten
peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään
historiallisen ajattelun taitoaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.
OPS 2016 lisää yhteiskuntaopin tuntimäärää:
S2 Demokraattinen yhteiskunta: Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin
ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja
vallankäyttö.
LÄHDE: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:
opetussuunnitelma 7 – 9 luokilla. Luonnos 19.9.2014. Hyväksytään joulukuussa 2014. http://www.oph.fi/download/160362_opsluonnos_perusopetus_vuosiluokat_7_9_19092014.pdf
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Memoriaali – kirjasto – tutkimuskeskus
Sotahistoriakeskuksessa yleisöllä on mahdollisuus
tallentaa sähköiseen arkistoon sota-aikaa koskevia
valokuvia ja arkistoaineistoja. Memoriaaliksi kutsuttu palvelu toimii sekä verkossa että keskuksessa
sijaitsevassa kirjasto-tutkimuskeskuksessa. Kirjasto
kerää laajasti sotaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta,
historiikkejä, elämäkertoja, joukko-osastohistorioita
ja muuta materiaalia.
Sotahistoriakeskuksen sähköiset palvelut joko
omana tuotantona tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa täydentävät kokonaisuutta.
Esimerkki kumppanuudesta
Kannaskeskuksen eräs palvelu oli nimetty Isoisän
sotatieksi, jonka tausta on 1990-luvulla Sota-arkiston samannimisessä palvelussa; tuolloin oli mahdollista tilata kopiot halutun henkilön sotatiestä ja niistä
dokumenteista, joita hänestä oli jäänyt.
Vuoteen 2014 mennessä verkossa on julkaistu
useita sotahistoriaan liittyviä tietokantoja julkisesti
ja vapaasti käytettäviksi. Näitä ovat mm. SA-valokuvat2), Suomen sotasurmat 1914 –19223), Suomen
sodissa menehtyneet 1939–19454), Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939 –19555) sekä Kansa taisteli – miehet kertovat -lehdet6). Lisäksi Ylen Elävässä
arkistossa on julkaistu runsaasti sota-aikaan liittyvää
kuva-, radio-, filmi- ja äänimateriaalia. Maanmittauslaitos on avannut paikkatietodatansa. Aalto-yliopisto/
mediatekniikan laitos on aloittanut kesällä 2014
Itsenäisen Suomen sotahistoria linkitettynä datana
- Sotasampo-hankkeen7), jossa on tarkoitus luoda
tietotekninen perusta sotahistoriallisen tiedon julkaisemiseksi semanttisessa webissä edellä mainituilla
aineistoilla ja demonstroida hyötyjä pilottisovelluksessa.
Kansallisarkisto8) jatkaa aineistojensa saavutettavuuden lisäämistä. Arkistojen Portti –palveluun9) on
linkitetty useiden eri arkistojen avoimia tietokantoja,
myös sotahistoriaan liittyviä. Kansallisarkistolla on eri
kumppanuuksien kanssa tekeillä sarja hankkeita, jotka
liittyvät sotahistoriakeskuksen aihepiiriin. Kansallisarkisto on mukana Sotasampo-hankkeessa. Lisäksi
suunnitteilla on kansallinen tietokanta, joka yhdistää
nykyiset tutkimustietokannat (yllä mainitut kaatuneisiin liittyvät tietokannat) ja tuottaa käyttöliittymän
tietojen selailuun. Lisäksi tekeillä on Sinun sotahistoriasi -palvelukokonaisuus, jossa yleisöllä on mahdollisuus myös täydentää tai korjata sodassa menehtyneiden henkilöiden tietoja.
Kansallinen tietokanta voisi olla perusta, jolle
palvelut rakennetaan. Sotahistoriakeskus voisi vastata palveluista ja Kansallisarkisto sen perustana olevasta tietokannasta.
http://sa-kuva.fi/
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
4)
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
5)
http://kronos.narc.fi/
6)
http://kansataisteli.sshs.fi/
7)
http://www.seco.tkk.fi/projects/sotasampo/
8)
Sota-arkisto on nykyisin osa Kansallisarkistoa.
9)
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu tai www.arkisto.fi/portti
2)
3)
Mikkelissä on Helsingin jälkeen maan toiseksi
tärkein arkistoalan keskittymä. Mikkelin maakunta-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto
ELKA ja vuodesta 2018 lähtien Kansallisarkiston
uusi keskusarkisto toimivat Mikkelissä. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointikeskus
digitoi kansallista kulttuuriperintöä ja täydentää arkistokokonaisuutta. Sähköinen asiointi ja
arkistointi ovat sekä Mikkelin kaupungin että
Mikkelin ammattikorkeakoulun kärkiteemoja ja
painoaloja.
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
11
Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo
Päämajamuseo on osa Mikkelin kaupungin museotoimea. Vuonna 1974 avattu ylipäällikkö, Suomen
marsalkka Mannerheimin työhuone on laajentunut
40 toimintavuoden aikana käsittämään noin 400 m2
näyttelytilat autenttisilla paikoilla, Viestikeskus
Lokin Naisvuoren luolastossa ja Mikkelin rautatieasemalla sijaitsevan Mannerheimin salonkivaunun.
Päämajatalossa sijaitsevat näyttelytilat entisöitiin
vuonna 2001 sodanajan asuun. Päämajamuseon
kokoelmiin kuuluu merkittävä muistitieto- ja haastatteluaineisto sekä valokuvakokoelma päämajassa
toimineilta henkilöiltä.
Sotahistoriakeskuksen organisoitumismallin
yhteydessä tulee ratkaista siirtyvätkö Päämajamuseo ja/tai Jalkaväkimuseo juridiseksi osaksi
keskusta vai toimivatko ne yhteistyökumppaneina ja asiakkaiden näkökulmasta yhtenä yksikkönä.
12
Mikkelissä sijaitsee Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo, joka esittelee ja tallentaa
puolustusvoimien pääaselajin esineellistä ja henkistä perintöä. Jalkaväkimuseo toimii Vanhalla kasarmialueella, joka on rakennettu Suomen ns. Vanhan
väen (1881–1901)kasarmeiksi. Alue on suojeltu
asemakaavalla ja on valtakunnallisesti merkittävä
rakennettu ympäristö. Rakennukset omistaa Senaattikiinteistöt ja sillä on puolustusvoimien kanssa vuoden 2018 loppuun saakka voimassa oleva vuokrasopimus. Viime vuosina puolustusvoimat ja sen alainen
sotamuseo ovat tiivistäneet ja koonneet yhteen
eri yksikköinä toimineita museoita. Työ jatkuu, ja
Senaattikiinteistöjen kanssa 2018 päättyvä vuokrasopimus tullee aiheuttamaan muutoksia sotahistoriallisten museoiden toimintakentässä.
Jalkaväen säätiön mielestä sotahistoriakeskus
on kiinnostava ja kannatettava hanke ja säätiö tukee
sen toteuttamista. Säätiön näkökulmasta Jalkaväkimuseon toiminta, kokoelmat, tilat ja henkilökunta
voisivat olla osa sotahistoriakeskusta.
Ratkaistavaksi tulisivat juridiset ja taloudelliset
kysymykset, jotka liittyvät kokoelmien omistusoikeuteen, erilaisiin sopimuksiin (mm. puolustusvoimien
tuki/jalkaväkimuseon ja sotamuseon yhteistyö jne),
maksettaviin valtionosuuksiin ja niiden siirtomahdollisuuksiin, mikäli Jalkaväkimuseo olisi osa sotahistoriakeskusta.
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Toimintaympäristö
ja verkostot
Sotahistoriakeskus on aktiivinen toimija useissa eri
verkostoissa ja toimintaympäristöissä. Paikallisesti
se on osa seudun matkailuelinkeinoa ja verkottunut
vahvasti paikallisten matkailuyritysten, kehittämisorganisaatioiden ja asiaa harrastavien yhdistysten
kanssa. Se on osa matkailun arvoketjua.
Valtakunnallisesti sotahistoriakeskuksen verkostot muodostuvat tieteellisistä asiantuntijoista,
sotahistoriallisista museoista ja käyntikohteista,
tiede- ja tietokeskuksista, oppilaitoksista sekä aihepiirin harrastajaryhmistä.
Kansainvälisesti sotahistoriakeskus verkottuu
eurooppalaisten sotahistoriakeskusten ja museoiden
kanssa.
• kansainväliset asiantuntijat (esim.
Venäjä, Saksa, Viro, Ruotsi, Englanti)
• eurooppalaiset sotahistoriakohteet
(esim. Memorium Nuremberg Trials,
In Flanders Fields Museum,
Mémorial de Caen)
• taistelupaikat (Venäjä/Karjala,
myös Euroopassa)
• asiantuntijat/
yliopistot/tutkijat/tieto
• muut sotahistorialliset
kohteet/museot/
matkailukohteet ym
• muut kotimaiset
tietokeskukset
• oppilaitokset
• harrastajaryhmät
Kansainväliset verkostot
Kansalliset
verkostot
Paikalliset
verkostot
• matkailuyritykset/
Miset Oy/matkailu
• Päämajamuseo, Lokki,
salonkivaunu ym.
museotoimen kohteet
• Jalkaväkimuseo
• päämajan sijoituskohteet, mm. Mikkelin
Klubi
• paikalliset muut
sotahistoriakohteet
• seurakunnat/sankarihautausmaat
• muut kohteet
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
13
Tilatarve ja mahdollisuudet
Mikkelin vahvuus sotahistoriakeskuksen sijoittamispaikkakuntana on kaupungin päämajahistoria, onhan
kaupungissa sijainnut itsenäisen Suomen kaikkien
sotien aikana puolustusvoimien päämaja. Se erottaa
Mikkelin kaikista muista Suomen kaupungeista. Sotaajan päätöksenteon autenttiset paikat ovat osa kulttuuriperintöämme.
Alla on kuvattu sotahistoriakeskuksen tarvitsemat tilat, jotka on johdettu sen toiminnasta ja mää-
ritellystä volyymistä. Asiakaspalvelutilat ja niiden
toiminnot – lipunmyynti, kauppa ja kahvila/ravintola
– ovat olennainen osa keskuksen palvelutarjontaa.
Asiakasvolyymi on määritelty siten, että vastaanottotiloihin ja ravintolaan mahtuu kaksi bussillista asiakkaita kerralla. Elokuvateatteri-auditorioon
mahtuu kerralla 60 henkilöä. Kirjasto/tutkimuskeskuksessa on paikat yhdelle koululuokalle eli 30 henkilölle.
Sisäänkäynti, eteisaula,
lipunmyynti
Asiakaspalvelutilat
Naulakko,
WC
Kauppa
75 m2
Kirjasto/
tutkimuskeskus/
sisällöllinen
asiakaspalvelutila
200 m2
Kahvila/
ravintola
100 asiakaspaikkaa
Kaupan ja kahvilan tukitilat,
varasto ym.
Näyttelytilat
400 m2
Näyttelytilat
Audiotorio-teatteritila
60 paikkaa
Vaihtuvat näyttelyt
200 m2
Näyttelyjen tukitilat/verstas
Henkilökunnan
tilat
Toimistotilat, avokonttori,
5 vakituista + harjoittelijatilat
Sosiaalitilat
14
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Neuvottelutila
Tilojen sijoittelussa on otettava huomioon asiakkaiden reititys näyttelytilojen läpi vain yhteen
suuntaan ja poistuminen kaupan kautta. Mikäli tilat
ovat kahdessa kerroksessa, on hissi ehdoton edellytys sekä yleisön kannalta että näyttelyjen rakentamisen helpottamiseksi. Henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat on mitoitettu viidelle pysyvälle ja muutamalle vaihtuvalle, esim. harjoittelijalle.
Esiselvityksessä tarkasteltiin uudisrakennuksen mahdollisuutta, jolloin kyseeseen tulisi noin
2000 m2 rakennus. Mikkelin kaupungin tilakeskuksen
muuhun kustannuslaskentaan perustuva hinta-arvio
on noin 5 MEUR. Uudisrakennuksen sijoituspaikkaan
esiselvityksessä ei oteta kantaa, mutta mikäli Mikkelin satamaan sijoittuva ns. Sillanpääasema -rakennus
toteutuu, tulisi synergiaetuja harkita.
Vaihtoehtona Päämajatalo
Päämajatalo, aiempi Päämajakoulu, on Mikkelin kaupungin kansakoulu, johon päämaja sijoittui vuonna
1939. Se jäi pois koulukäytöstä 2013. Talossa on
sijainnut Päämajamuseo vuodesta 1974, ensin ylipäällikön työhuoneena ja vuodesta 2001 lähtien
nykyisessä laajuudessaan (409 m2).
Päämajatalo on luonteva paikka sotahistoriakeskukselle. Se on Suomen historian kannalta merkittävä sota-ajan päätöksenteon autenttinen paikka,
jota millään muulla kaupungilla ei ole tarjota. Koulu
ympäristöineen on säilynyt sodanajan asussa. Talo
itsessään historiallisena ja koulukäyttöön tehtynä
rakennuksena aiheuttaa omat ratkaistavat haasteensa, mutta niiden kääntäminen keskusta tukevaksi voimavaraksi voidaan tehdä hyvällä ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Päämajamuseo ja
Viestikeskus Lokki ovat keskeinen osa sotahistoriakeskuksen ympäristöä.
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
15
Lähtökohtia
liiketoimintasuunnitelmalle
Strategiset linjaukset
Edellä esitetyssä kuvattiin sotahistoriakeskuksen
suunniteltua toimintaa. Seuraavassa luodaan katsaus liiketoimintasuunnitelman perusteisiin. Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu
2,6 MEUR, josta Päämajatalon tilamuutoksiin 1,4 ja
sisältötuotannon kustannuksiksi 1,2 MEUR.
Vuorovaikutteisuus ja elämyksellisyys
• Keskuksen ytimenä on voimakkaan
elämyksellinen, henkilökohtaiselle tasolle
viety kokemus sodan eri puolista
• Keskus haastaa vierailijat osallistumaan
ja kehittämään sisältöjä
Sotahistoriakeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset
Kävijöitä
25 000
30 000
50 000
Min. €
32,8
807 500
969 000
1 615 000
Max. €
49,4
1 235 000
1 482 000
2 470 000
Digitaalisuuden hyödyntäminen
• Keskuksen palvelut toteutetaan
ensisijaisesti tietoteknisin ratkaisuin
Objektiivisuus ja neutraalisuus
• Esitettävät asiat ja tarinat perustuvat faktoihin
ja mukana olleiden ihmisten muistitietoon
• Keskus esittää asiat neutraalisti, sodan
eri osapuolia kunnioittavasti
Huom. laskelmassa huomioitu oman paikkakunnan ulkopuoliset
kävijät. Lähde: Piekkola-Suojanen-Vainio, Museoiden taloudellinen
vaikuttavuus. Vaasan yliopisto/Levon-instituutti, 2013.
Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on
se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti.
Sisältö, esittämistavat, markkinointi ja myynti ovat
ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä
perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resursointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein
on nähty liian pienin voimavaroin tehty hanke, joka
alkaa hiipua ennen kuin on kunnolla päässyt käyntiinkään.
Aktiivinen tiedotus, markkinointi ja myynti
• Keskus markkinoi ja tiedottaa
aktiivisesti palveluistaan
• Keskus hankkii tulorahoitusta omalla
aktiivisella toiminnallaan
SWOT-analyysi
VAHVUUDET
• Matkailullinen vetovoimatekijä
• Hyödyntää Mikkelin päämajakaupungin
historiaa ja imagoa
• Toteutus autenttisilla päätöksen teon paikoilla
• Uusi ja erilainen, museoista poikkeava konsepti
• Laaja kotimainen ja kansainvälinen asiakaspotentiaali
HEIKKOUDET
•
•
•
•
Taloudellinen pohja varmistamatta
Vaatii suurehkon alkuinvestoinnin
Sijainti alueella, jossa luontainen asiakaspohja pienehkö
Rajalliset mahdollisuudet kehittää toiminnan tuottoja
MAHDOLLISUUDET
• Valtakunnallinen vetovoimatekijä
◊ toteutusmallin huomioarvo
• Yhteistyö alueen matkailukohteiden kanssa
• Yhteistyö MAMK:n, arkistojen ja
Kansalliskirjaston kanssa
• Mahdollisuudet sisällön kehittämisessä
(Suomen eri sodat, kansainväliset teemat..)
• Kansainvälinen yhteistyö
(mm. Venäjä, Viro, ja Saksa, Ruotsi)
• Muu kansainvälinen yhteistyö
(esim. Flanders, Normandia)
• Päämaja- ja Jalkaväkimuseon olemassa olevan
asiakaspohjan ja osaamisen hyödyntäminen
16
UHKATEKIJÄT
• Iso kävijäpotentiaali ei toteudu puutteellisen sisällöntuotannon tai riittämättömän markkinoinnin vuoksi
• Panostetaan liikaa infraan (tilat) sisällön sijaan
• Ei saada osaavaa henkilöstöä
• Sisällön uudistamiseen ei riitä resursseja
• Ei nähdä keskuksen potentiaalia osana kaupungin
kehittämistä ja vetovoiman parantamista
• Riittämätön resursointi
• Vastaavalla sisällöllä oleva keskus perustetaan toisaalle
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Asiakkaat
Suhtautuminen sota-aikaan on muuttumassa, mikä
johtuu ajallisen etäisyyden lisääntymisestä. Veteraanien määrä on jo vähäinen ja pienenee kovaa
vauhtia. Suhtautuminen ja näkökulmat sotaan ja
sodanaikaan muuttuvat, kun ihmisten henkilökohtaiset siteet ajan kokeisiin ihmisiin katkeavat. Suuntaus
näkyy muun muassa uudessa sotahistoriaa käsittelevässä tutkimuksessa, sen esiin nostamissa kysymyksissä ja käsittelytavoissa. Vaikka suora kokemus
sota-aikaan on päättymässä, ei se merkitse yleisön
kiinnostuksen vähenemistä, pikemmin ehkä päinvastoin. Esiselvityksen aikana käydyissä eurooppalaisissa kohteissa kävijämäärät olivat lisääntymässä;
In Flanders Fields Museumin kävijämäärät ovat kasvaneet 1900-luvun päättymisen analysoinnin ja nyt
ensimmäisen maailmansodan satavuotismerkkivuo-
sien myötä merkittävästi. Myös Normandiassa 70
vuotta maihinnousun jälkeen Mémorialin tulevaisuus
nähtiin valoisana ja lupaavana.
Uusilla kysymyksenasetteluilla ja esittämistavoilla on mahdollisuus saada uusia yleisöjä. Myös
perinteiset sotahistorian harrastajat ja erilaiset ryhmät ovat merkittävä asiakaspotentiaali; osallistamalla ja vuorovaikutteisuudella keskus kutsuu yhä
uudelleen samoja ryhmiä asiakkaikseen.
Sotahistoriakeskuksen kaltainen kohde sopii
myös matkailun trendeihin; yksilöllistyvään, elämyksiä ja tunteita hakevaan ”elämän ymmärtämisen”
markkinoihin. Matkailija haluaa oppia uutta; ja mielellään viihteellisellä tavalla (edu- tai infotainment).
Kielet, perinteet, kulttuurit, uskonnot ovat ”kestohittejä” ja ICT:n merkitys välineenä kasvaa koko ajan.
Asiakasryhmät
Kohderyhmä
Kohderyhmän tarkennus
Keskeisin kanava
Huomioitavaa
Kotimaiset
harrastajat
• Sotahistorian harrastajat
• Suku- ja paikallishistorian tutkijat
• Killat ja perinnejärjestöt
www, some, alan
julkaisut, tapahtumat
ja seminaarit
Kohderyhmä rajallinen
ja helppo tavoittaa
Kohderyhmälle räätälöidyt
tapahtumat
Perhematkailijat
• Perheet, jotka
harrastavat historiaa
• Osana muuta
matkaa alueelle
www, some
Alueen esitteet
Koulut ja
oppilaitokset
• Perus- ja toisen asteen
opettajat ja koulut
• Oppilaitokset ja
korkeakoulut
www, some, sähköpostimarkkinointi, oppimateriaalit, tapahtumat
Sisältöjen tuottaminen
yhdessä
Valmiit ops-pohjaiset
paketit
Satunnaiskävijät
• Kotimaan matkailijat
• Aihepiiristä ja toteutusmallista kiinnostuneet
www, some, alueet
esitteet, muiden alueen
kohteiden suositukset
Osana alueen markkinointia
www keskeinen
markkinoinnin väline
Järjestöt ja
yhteisöt
• Erilaiset matkoja
tekevät järjestöt
• Yritykset ja muut
yhteisöt
www, some, alueen
esitteet
Kohdennettu suoramarkkinointi
Paketoitava osaksi Mikkelin
muuta matkailutarjontaa
Kansainväliset
harrastajat
• Rajattu kohderyhmä,
joka verraten helppo
www, some, alan
tavoittaa
julkaisut, tapahtumat,
• Yhteistyö perinnekillat,
seminaarit
järjestöt ym.
• Kv sotahistoriakeskusten
verkosto
Kasvava kohderyhmä,
markkinoitava osana
kokonaispakettia (matka,
majoitus ym.), alan seminaarit ja tapahtumat
Eri kansallisuuksia edustavat
matkailijat, joilla
eri näkökulma
sotaan
•
•
•
•
•
Panostettava sisältöön
ja kohdennettuun
markkinointiin.
Sisällön on oltava kunnioittava: näkökulman huomioitava myös venäläinen kohderyhmä ja saksalaiset
Venäläiset
Muut liittoutuneet
Saksalaiset
Ruotsalaiset ja virolaiset
Muut
www, some, alan
julkaisut, tapahtumat,
seminaarit
Osana koko alueen
markkinointia
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
17
Kilpailijat
Aikakilpailijat
Rahakilpailijat
• Sotahistoriakeskuksen kanssa samojen asiakkaiden ajasta kilpailevat useat erityyppiset toimijat ja
kohteet. Erityisesti perheiden, opiskelijoiden, eläkeläisten ja matkailijoiden ajankäytöstä kilpailevat
lähes kaikki palveluntarjoajat ja kohteet.
• Keskeinen kilpailukeino on keskuksen kiinnostava
ja uusiutuva sisältö, joka tuo asiakkaita keskukseen yhä uudelleen. Keskuksen markkinointi pitää
suunnitella erottuvaksi ja kohdentaa tarkasti.
Keskus tulee profiloida elämykselliseksi ja aidon
vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Erilaiset
sotahistorialliset museot ja kohteet valtakunnallisestikin ovat ensisijaisesti yhteistyökumppaneita,
eivät kilpailijoita.
• On tärkeää huomata, että merkittävä osa asiakkaiden ajasta kilpailevista kohteista on myös potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Niiden kanssa
voidaan synnyttää yhteisiä palvelukokonaisuuksia
ja toteuttaa yhteismarkkinointia.
• Asiakkaiden kannalta keskuksen palvelut ovat
suhteellisen halpoja, suunnilleen elokuvalipun hintaisia. Vierailu keskuksessa ei todennäköisesti ole
kustannuskysymys.
• Keskus kuitenkin kilpailee myös niukkenevasta julkisesta rahoituksesta, joka on toiminnan käynnistämisen perusedellytys.
• Yksityisen rahoituksen saaminen keskukselle on
haastavaa mutta mahdollista.
Organisoituminen, osaaminen ja henkilöstö
Sotahistoriakeskuksen omistus- ja hallinnollisen
mallin sekä organisoitumisen tavoitteena tulee
olla mahdollisuus erilaisiin joustaviin ratkaisuihin ja
rahoitusmalleihin.
Henkilöstön onnistunut rekrytointi on sotahistoriakeskuksen menestyksen ehdoton edellytys.
Jatkuvan kehittymisen malli, säännöllinen uusiutuminen ja aktiivisuus yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi ovat äärimmäisen tärkeitä. Tällöin sisältöön ja
toimintaan liittyvät toimenpiteet ja osaaminen ovat
keskeinen resurssi.
Sotahistoriakeskuksen alustava organisaatiomalli
Osakkaat / jäsenet
Yhtiö-/vuosikokous
Mikkelin kaupunki
Hallitus
Asiantuntijaneuvottelukunta
Johtaja
Markkinointi- ja
myyntivastaava
Pedagogi
Avoinnapito, kauppa
18
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Sisältösuunnittelija
Tekniikasta vastaava
Johtaja – joka on visioija, organisaattori, kantaa kokonaisvastuu toiminnasta ja rahoituksesta, on keskuksen sydän, visionäärinen, linjaa toimintaa, verkostoituu sekä hoitaa
tiede ja yhteiskuntasuhteet
Sisältöasiantuntija – on historian osaaja, vastaa keskuksen tieteellisestä sisällöstä, on
perillä viimeisimmästä tutkimuksesta, omaa toimivat ja hyvät suhteet tiedekenttään ja
museolaitokseen sekä alan harrastajaryhmiin, vastaa memoriaalista, tietopalvelusta ja
kirjastosta, toimii yhteistyössä pedagogin kanssa
Pedagogi – on oppimisympäristö ja -sisältö asiantuntija sekä lapsille että aikuisille, on
keskeinen osaaja ja toimija keskuksen tavassa esittää sisältöjä. Vastaa opetusyhteistyöstä ja opetuksen näkökulmasta näyttelytoiminnassa, mutta myös aikuisyleisölle
suunnattavasta viestistä. Vastaa keskuksen opastuksista.
Myynti- ja markkinointivastaava - vastaa keskuksen viestinnästä, markkinoinnista ja
myynnistä. Huolehtii näkyvyydestä mediassa ja somessa, keksii ja teettää keskukselle
omia myyntituotteita, toteuttaa matkailuyhteistyötä. Myyntitykin tehtävä on tärkeä
liiketoiminnan ja tulonmuodostuksen kannalta. Varmistaa kassavirran. Asiakasrajapinta
on hallussa.
Tekninen asiantuntija – digitaalisuudella on merkittävä rooli keskuksen toimintatavassa.
Asiakaspalveluhenkilöstö – avoinnapito, kauppa, opastukset, kaksi henkilötyövuotta
Ostopalveluna – kahvila-ravintola, tietotekniikan tuki, siivous, projektit, taloushallinto
ja kirjanpito
Sotahistoriakeskuksen jatkuvan kehittämisen malli
Toiminnan
havainnointi,
seuranta ja
arviointi
Toiminnan ja
aktiviteettien
seuranta ja
arviointi
Tapahtumayhteistyön
arviointi
Uusien
aktiviteettien
ideointi ja
niiden
potentiaalin
kartoitus
Tapahtumien
ideointi ja
potentiaalin
kartoitus
Suunnittelu
Testaus
Arviointi
Uusien
aktiviteettien
markkinoin
Tuotteistus
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
19
Ansainnan keinot
Sotahistoriakeskuksen toiminnan tuotot muodostuvat omista myyntituotoista (liput, kauppa, kahvila,
projektirahoitus), mahdollisista sponsorituloista sekä
realistisesti ajatellen jonkinlaisesta pysyvästä julkisesta tuesta. Kulttuuri- ja museolaitokset saavat
henkilötyövuosiperusteista valtionapua, mutta sen
saaminen uuteen kohteeseen on yleinen taloustilanne huomioiden vaikeaa tai saattaa ainakin kestää
useita vuosia.
Toiminnan tuotoilla voidaan käytettävissä olevien
tietojen mukaan lähes kattaa toiminnan menot, kiinteistökuluja lukuun ottamatta.
Keskuksella on rajalliset keinot vaikuttaa toimintansa tuottoihin. Lipputuloihin vaikuttaa keskeisesti sisällön jatkuva kehittäminen, mikä edellyttää
taloudellisia resursseja uudistaa sisältöjä. Kauppa
voi muodostua merkittäväksi tulonlähteeksi ja etenkin verkkokaupan kasvumahdollisuudet ovat hyvät.
Niiden kasvumahdollisuudet on kuitenkin sidottu
itse keskuksen toiminnalliseen onnistumiseen ja
kävijämääriin.
Ansainnan keinot
20
Keinovalikoima
Merkitys
budjetille
Kasvupotentiaali
Riskit ja edellytykset
Pääsyliput
Suuri
Suuri
Sisällön uudistuttava, jotta kävijät tulevat uudelleen.
Kahvilaravintola
Kohtalainen
Kohtalainen
Ulkoistettuna yhteistyökumppanin sitouduttava
kokonaisuuteen, omana toimintana panostettava
tehokkuuteen.
Myymälä
Kohtalainen
Kohtalainen
Rönsyily: tuotteiden sovittava kokonaisuuteen,
varaston hallinta. Omat brändätyt tuotteet.
Verkkokauppa
Kohtalainen
Suuri
Markkinointi
Sitoo resursseja (postitus ym.)
Verkkopalvelut
Pieni
Suuri
Edellyttää palvelun pohjan syntymistä
kansallisella tasolla, joka mahdollistaa
palvelujen tuotteistamisen.
Tilaisuudet ja
tapahtumat
Pieni
Suuri
Vaatii markkinointia ja panostusta toteutukseen.
Oltava toimivat yhteistyöverkostot.
Yhteistyökumppanuudet
Kohtalainen
Kohtalainen
Kaupungin
rahoitus
Suuri
Pieni
On kyettävä tuomaan lisäarvoa ja uutta matkailutuloa alueelle, keskuksen talous on hoidettava
hyvin ja läpinäkyvästi.
Muu julkinen
rahoitus
Pieni
Pieni
Edellyttää keskuksen kansallisen tason merkityksen
ymmärtämistä. Julkisen rahoituksen niukkuus riskinä.
Löydettävä sopiva vastine sponsoroinnille.
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Sotahistoriakeskus
investointina
– rahoitusmahdollisuuksia
Kansallinen rahoitus
keskushankkeessa edetään, on mahdollisia rahoittajatahoja lähestyttävä realistisen ja toteuttamiskelSotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ovat poisen suunnitelman kera. Yksityisen rahoituksen
saaminen on tuotteistettava ja tukeminen tehtävä
kertainvestointi, jonka rahoittamiseen on mahdolmahdollisimman helpoksi; esimerkiksi osallistumalla
lista saada erilaisia rahoituseriä – realistista on ajatutkimukseen, näyttelysisältöjen tai teknologian
tella, että ilman yhteiskunnan hyväksyntää ja tukea
hankinnan tukemiseen, kaupan myyntituotteisiin
keskuksella ei ole mahdollisuuksia. Rahoituksen
tmv. Valittu organisoitumismalli vaikuttaa yksityisen
saaminen vaatii merkittävää edunvalvontatyötä ja
rahan keräämis- ja saantimahdollisuuksiin.
lobbausta.
Tuloksekkaan toiminnan kannalta keskuksen
Suomi täyttää 100 vuotta 2017. Itsenäisyyjatkuva
uudistuminen ja markkinointi sekä aktiividen juhlavuoden pääteemaksi on valittu Yhdessä.
nen
myynti
ja markkinointi on elinehto – jo lähtöJuhlavuoden valmistelussa korostuu kansalaisyhteisvaiheessa
on
resurssoitava riittävästi, jotta keskus
kunnan merkitys ja luovuuden voima. Suomessa on
sadan vuoden aikana onnistuttu rakentamaan ja yllä- saavuttaa uutiskynnyksen ylittävän kansallisen tietoisuuden. Näin keskuksen kiinnostavuus myös yksipitämään vakaa, demokraattinen yhteiskunta. Suotyisten rahoittajien ja yhteistyökumppanien silmissä
men itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanketta
koordinoidaan Valtioneuvoston kansliassa. Juhlavuo- saadaan pidettyä yllä.
den tapahtumakokonaisuus ja projektit rakennetaan
avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. SotaEU-rahoitus
historiakeskuksen perustaminen tulee sitoa osaksi
Suomen satavuotisjuhlavuotta.
Euroopan unionin rahoitukset kanavoituvat kansallisSuunniteltu kokonaisuus nähdään kansallisena
ten ja alueellisten ohjelmien, erilaisten raja-alueiden
hankkeena, jolloin valtion osallistuminen perustatai muiden alueiden välisten ohjelmien tai suoraan
miskustannuksiin on tärkeää. Sotahistoriakeskus
Brysselistä haettaviin rahoituksiin. Manner-Suo-hankkeella pyritään pääsemään valtion budjettiin
messa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020
sekä investointina että myöhemmin valtionosuusrayhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka
hoituksen piiriin.
sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Rakennerahastohjelmassa on viisi toiminYksityinen rahoitus
talinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpaiLappeenrannan Kannas-hankkeessa rahoitusta haet- lukykyä ja työllistymistä. Rakennerahasto-ohjelma
toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Itätiin perustetun tukiyhdistyksen toimesta useilta eri
ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Kestävää
säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Rahoikasvua ja kehitystä täsmentää alueellisia tavoitteita.
tusta onnistuttiin keräämään. Mikäli sotahistoria-
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
21
Toimintalinja 2/ Uusimman tiedon ja osaamisen
tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) -ohjelmasta
voidaan hakea rahoitusta sotahistoriakeskuksen
suunnitteluun ja sisällön kehittämiseen ja osittain
tuottamiseenkin.
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista tuetaan valtioiden rajat ylittäviä, alueiden välisiä kehittämishankkeita monilla eri aloilla. Kaudella 2014–
2020 useat näistä ohjelmista painottavat yrittäjyyttä, vähähiilisyyttä, luonnon ja kulttuuriperinnön
säilyttämistä sekä innovointia edistäviä hankkeita.
Painopisteet vaihtelevat ohjelmien välillä. Useimmiten vaaditaan kansainvälinen kumppani. Rahoitettavat hankkeet valitaan säännöllisin väliajoin järjestet-
tävien hanke-ehdotuspyyntöjen kautta. Esimerkkinä
mm. Itämeren alueen ohjelma (eu.baltic.net).
Luova Eurooppa on kulttuuri-, media- ja luoville
aloille omistettu EU-ohjelma, joka kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä kulttuuri- ja luovien
alojen kilpailukykyä parantamalla pyrkii osaltaan
edistämään taloudellista kasvua, työllisyyttä, innovaatioita ja sosiaalista koheesiota Euroopassa.
EU:lla on myös lukuisia muista rahoitusohjelmia,
joista rahoitetaan mm. kehitys-, tutkimus ja innovaatiohankkeita. Ohjelmat edellyttävät useimmiten
vähintään kolmea partneria vähintään kolmesta eri
maasta. Hankkeet ovat usein hyvin mittavia.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä
jakaa tietoa ja valvoo alueensa toimijoiden etuja
ja pyrkii toiminnallaan parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä.
Suomessa saatavilla olevat EU:n rahoitusinstrumentit vuosille 2014–2020 löytyvät osoitteesta
www.eastnorth.fi
22
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
Suomi 100 vuotta
Päämajakaupungissa
Sotahistoriakeskus on sisällöllisesti ja toiminnallisesti Suomelle,
Etelä-Savolle ja Mikkelille mahdollisuus. Vastaavaa toista keskusta
tai museota, jossa esittämisen näkökulma ja tavat ovat yllä esitetyn kaltaisia, ei Suomessa ole. Historia ja menneisyys selittävät
aina nykypäivää ja ovat osaltaan väistämättä vaikuttamassa myös
tämän hetken ratkaisuihin. Mitä paremmin kansakunta tuntee historiansa, sitä paremmin se osaa suhteuttaa nykypäiväänsä.
Ajankohta sotahistoriakeskushankkeelle on otollinen: vastikään on julkaistu paljon uutta ja uudenlaista tutkimustietoa toisesta maailmansodasta, Suomen satavuotisjuhlavuosi on lähestymässä, maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut kysymyksiä
herättävään suuntaan.
Historiamme itsenäisen Suomen ainoana päämajakaupunkina
antaa luontaisen taustan sotahistoriakeskukselle. Päämajamuseo,
Viestikeskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu, Jalkaväkimuseo,
Mikkelin Klubi ja monet muut kohteet, jotka liittyvät sota-ajan historiaan luovat merkittävän olemassa olevan infran, jonka päälle ja
rinnalle sotahistoriakeskuksen on hyvä suunnitella toimintaa.
Jotta keskus voi täyttää sille asetetut odotukset, on se toteutettava riittävän kunnianhimoisesti ja isosti. Sisältö, esittämistavat,
markkinointi ja myynti ovat ehdoton edellytys kestävälle toiminnalle. Pelkkä perusinvestointi ilman riittävää toiminnan resurssointia ei saata toimintaa pysyvälle tielle; liian usein on nähty liian
pienin voimavaroin tehty hanke, joka alkaa hiipua ennen kuin on
kunnolla päässyt käyntiinkään.
Sotahistoriakeskuksen perustamiskustannukset ja erityisesti
käyttötalouden varmistaminen ovat hankkeen kriittisimpiä kohtia.
Tavoitellussa laajuudessa keskus ei voi olla vain Mikkelin kaupungin
asia, vaan hankkeeseen on sidottava yhteiskuntaa laajalti. Esiselvitystyön aikana syntyi käsitys, että investointi sotahistoriakeskuksen perustamiseksi olisi mitä todennäköisimmin kerättävissä
useilta eri tahoilta.
Meidän näkemyksemme on, että ilman yhteiskunnan – tai
yritysten – tukea sotahistoriakeskus tuskin pystyy toimimaan esitetyssä laajuudessa. Näin ei ollut myöskään Euroopan benchmarkkauskohteissa, joissa kävijämäärät ja potentiaalinen asiakaskunta
lähialueilla ovat aivan eri luokkaa kuin Itä-Suomessa.
Mikkelin kaupunki haluaa olla suomalaisen kulttuuriperinnön
vaalija, säilyttäjä ja esittelijä – haluathan Sinäkin?
SOTAHISTORIAKESKUS MIKKELI » ESISELVITYSRAPORTTI
23
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 34 Liite 2
SUOMI 100 VUOTTA
PÄÄMAJAKAUPUNKI MIKKELI
Jää
odottamaan
paikkaa
Asiakas
TYP
Yksikkö
1) Arja
2) Jani
Kutsutaan
haastatteluuun
Opso
resurssi
tarkistus
Haastattelulomake
Opsokriteereiden
tarkistus
Ohjataan
muihin
palveluihin
Esitellään
yksikölle
Ohjataan
muihin
koulutuksiin
Yksikön
haastattelu
Kokeilu
yksikössä
Tarvittava info
opsokoulutuksesta yksikölle
ja asiakkaalle
Opso työryhmä (Arja, Jani,
TYP edustus)
Mahdollisen palkkatuen
hakeminen
Prosessituki yksikölle ja asiakkaalle
Oman neuvojan informointi
Oppisopimuksen tekeminen
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 35 Liite 3
Taloudellinen/ perhe
tilanne, muu
koulutustarjonta,
työmarkkinatilanne
TEtoimisto
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 37 liite 4
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
TYÖLLISYYDENHOIDON
KEHITTÄMISKUMPPANUUSSOPIMUS
MIKKELIN KAUPUNGIN JA MIKKELIN
TOIMINTAKESKUS RY:N VÄLILLÄ
VUOSILLE 2014-2017
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 1
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
1.
Osapuolet
Tilaaja
Mikkelin kaupunki, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli (jäljempänä tilaaja)
Tuottaja
Mikkelin toimintakeskus ry, Lentokentänkatu 17, 50150 Mikkeli (jäljempänä tuottaja)
2.
Kehittämiskumppanuussopimuksen tavoitteet sekä toiminnot työllisyydenhoidon edistämiseksi
Tilaaja tilaa tällä sopimuksella työllisyydenhoitoon liittyviä palveluita. Tilaaja ja tuottaja sitoutuvat tässä
sopimuksessa mainittuihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin. Kehittämiskumppanuussopimuksella lisätään
pitkäaikaistyöttömille tarjolla olevia työllistymis-, kuntoutumis- ja osallistumismahdollisuuksia, sekä
turvataan samalla myös paikallisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä.
Kehittämiskumppanuuden tavoite kuntatalouden näkökulmasta on minimoida työmarkkinatuen
kuntaosuudesta laskutettavien työttömien osuus. Päämääränä on toteuttaa työttömien aktivointia ja
työllistämistä niin, että 298 henkilöä on osallistettavissa kyseisiin toimiin. Kehittämiskumppanuuden tavoite
on tarjota mahdollisimman monelle pitkään työttömänä olleelle mahdollisuus kiinnittyä takaisin tai
ensimmäistä kertaa työmarkkinoille. Mikäli asiakas ei löydä paikkaansa avoimilta työmarkkinoilta, on
vaihtoehtona työllistyminen välityömarkkinoille.
Sopimuksen asiakasmäärä 298 osallistujapaikkaa nyt perustetuilla työpajoilla ja työtoimintapaikoilla
edellyttää osallistuvilta asiakkailta riittävää kykyä palkkatuettuihin työsuhteisiin tai työtoimintaan. Mikäli
asiakasrakenne asiakasohjauksen suhteen oleellisesti muuttuu niin, etteivät edellä mainitut lähtökohdat
täyty, neuvotellaan sopimuskumppaneiden kesken muutostarpeista työtoiminnan järjestämisessä. Asiaa
tarkastellaan kolmen kuukauden välein.
3.
Sopimuksen tarkoittamat palvelut ja toimintatavat
Tilaaja ostaa seuraavat palvelut ja tuottaja huolehtii työllisyydenhoidon toteuttamisesta seuraavassa
laajuudessa:
1. Palkkatukityöllistäminen
Tavoitteena pidetään, että palkkatukityösuhteessa olevien yhtäaikainen volyymi on 138 työllistettyä.
Täyttyneiden työssäoloehtojen tavoite on 138 henkilöllä.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 2
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
Palkkatukipaikkoihin voidaan ohjata myös velvoitetyöllistettäviä. Velvoitetyöllistämisestä aiheutuva
lisäkustannus neuvotellaan erikseen.
Palkkatukityöllistämisessä otetaan huomioon valtion maksama palkkatuki, jota Etelä-Savon TE-toimisto
myöntää. Mikäli palkkatuen riittämättömyys vaikeuttaa palkkatukityöllistämisen toteuttamista, pyritään
asiakaspaikkojen kokonaismäärä ylläpitämään ei työsopimissuhteisella työtoiminnalla lain säätämissä
puitteissa.
2. Mikkelin kaupungin oman työllistämisen siirtäminen Mikkelin toimintakeskus ry.n toteutettavaksi
Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuuden kautta on mahdollista siirtää osa Mikkelin kaupungin omaa
työllistämistä Toimintakeskus ry.n toteutettavaksi. Näin toimitaan, mikäli se edesauttaa työtoiminnan
organisoinnin kokonaisuutta tai jos sillä tavalla voidaan tarjota useammalle työttömälle
palkkatukityösuhde.
Palvelut tuotetaan tuottajan osoittamissa tiloissa.
4.
Toiminnallisen vastuun jakautuminen tilaajan ja tuottajan välillä
Tilaaja vastaa asiakkaiden ohjautumisen palveluun TE-toimiston ja kaupungin työllisyyspalvelujen kautta.
Tuottaja vastaa työllisyydenhoidon palveluiden tuottamisesta kehittämiskumppanuussopimuksessa
määritellyllä tavalla.
Asiakastyön laadulliset tavoitteet, henkilöstö ja asiakkaat
Tuottajalla tulee olla palvelutuotantoon tarvittava ammattitaitoinen henkilöstö. Työ- ja yksilövalmentajien
määrä ei-työsuhteisten valmennuksessa on oltava riittävä, jotta valmennukseen liittyvä ohjaus ja
dokumentointi ja työturvallisuudesta vastaaminen toteutuvat. Tuottajalla tulee olla voimassa olevat
lakisääteiset vakuutukset. Tuottajan tulee noudattaa tietosuojalain määräyksiä.
Palkkatuella palkatut työsuhteiset voivat toimia apuohjaajina.
Asiakasprosessin dokumentointi
Tuottaja dokumentoi puolivuosittain asiakkaan, joka sijoittuu kehittämiskumppanuuden alaiseen palveluun
seuraavasti:
* Asiakkuusvahvistus
* Väliarviointi yli kolme kuukautta kestävissä jaksoissa
* Loppuarviointi
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 3
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
Tuottaja antaa toiminnasta puolivuosittain tilaajalle raportin, jossa on seuraavat toiminnot:



toteutuneet asiakasmäärät sopimusmuodoittain (palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta,
muut työtoiminta, työ- ja elinkeinoministeriön palkkiokokeilu, toppis-malli) ja niiden laadullinen
toteutuminen
palaute työtoimintaan ja palkkatukityöhön osallistuneilta
palaute asiakasohjausta tehneiltä lähettäviltä tahoilta (Te-toimisto, Työvoiman palvelukeskus Reitti)
4.
Kehittämiskumppanuuden mukaisen palvelun hinta, maksukäytäntö, hinnantarkistus ja seuranta
Tilaaja maksaa palvelun tuottamisesta 900 000 euroa vuonna 2015. Tuottajalle maksetaan
neljännesvuosittain 225 000 euroa sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Kehittämiskumppanuussopimus on voimassa 2014-2017, mutta sen mukaisen palvelun hinta tarkistetaan
vuosittain kaupungin talousarvion valmistelun yhteydessä. Palvelun hinnan tarkistus perustuu
kumppanuussopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteutumiseen, työllisyyden kehittymiseen
Mikkelissä, kustannuskehitykseen sekä Mikkelin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.
Rahoitus on ilman arvonlisäveroja.
Mikäli palveluun on hakeutunut ja/tai sinne on ohjattu sovitun määrätavoitteen mukaisesti asiakkaita ja
tuottaja ei ole pystynyt asiakkaita sijoittamaan, on tuottajan tehtävä perustelu vajauksesta. Mikäli
perustelu ei ole riittävä, on Mikkelin kaupungilla tilaajana oikeus vähentää vuoden viimeisestä maksuerästä
se prosentuaalinen osuus, mikä vuositavoitteesta jää puuttumaan.
Mikäli tavoite ei toteudu tilaajan toiminnan johdosta, niin rahoitusta tuottajalle ei vähennetä.
Maksuunpano tapahtuu 4 kertaa vuodessa. Maksuunpano edellyttää sopijaosapuolien kokoontumista,
jossa käydään läpi sopimukseen liittyviä ehtoja. Kokouksista laaditaan muistio. Kokouksissa tuottajapuolen
ja tilaajapuolen edustajia tulee olla kummastakin vähintään kolme. Vuoden 2014 aikana seurantaa
toteutetaan kaupunginhallituksen asettamassa työllisyysjaoksessa täydennettynä em. ehdolla.
Työllisyysjaos käsittelee puolivuosittain raportit ja antaa niistä väliarvion.
5.
Sopimuksen muut ehdot
Tuottajalle ei aseta muita sanktioita kun palvelutuotannon toteuttamiseen liittyvät ehdot.
Tähän kehittämiskumppanuussopimukseen voi liittyä myös muita työllisyydenhoitoa tekeviä järjestöjä.
Esitys tulee tehdä kirjallisesti Mikkelin kaupungille ja Mikkelin toimintakeskus ry:lle. Jäsenyysesitys vuonna
2014 käsitellään kaupungin työllisyysjaoksessa.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 4
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
6.
Kehittämiskumppanuussopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomisaika
Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla:


jos sopimuksessa mainitut palvelut ja toimintatavat eivät toteudu tai niissä tapahtuu muutoksia,
eikä niistä päästä yksimielisyyteen tilaajan ja tuottajan kanssa käytävissä neuvotteluissa
jos sopimuksessa mainittujen palvelujen ja toimintatapojen olosuhteissa tapahtuu olennaisia
muutoksia, joista tilaajan ja tuottajan kanssa ei päästä yksimielisyyteen
Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jos


toinen osapuoli on asetettu konkurssiin tai muuhun maksukyvyttömyysmenettelyyn
toinen osapuoli on jättänyt noudattamatta salassapitovelvollisuutta tai tietosuojaa törkeästi
Kummankin osapuolen tulee tehdä irtisanominen perusteluineen kirjallisesti.
7.
Sopimuserimielisyydet
Kehittämiskumppanuuteen ja sen toimeenpanoon liittyvät erimielisyydet käsitellään neuvotellen ja
yhteisesti sovittujen muutosesitysten kautta.
Mahdolliset riita-asiat käsitellään Etelä-Savon käräjäoikeudessa.
8.
Ylittämätön este, force majeure
Mikäli ilmaantuu ylittämätön este sopimusta tehdessä tai sen voimassaoloaikana, jota kumpikaan osapuoli
ei ole voinut ottaa huomioon ja este on heistä riippumaton, osapuolet vapautetaan sopimuksesta siltä osin
kun force majeure vaikuttaa tilanteeseen. Ylittämätön este voi olla esim. lakko, työtaistelu tai muu vakava
työmarkkinoihin liittyvä häiriö, joka vaikuttaa palvelujen tuotantoon väliaikaisesti.
9.
Sopimuksen liitteet
- tarjouspyyntö
- ilmoitus/kuvaus organisoinnista kehittämiskumppanuussopimukselle
Mikkelissä .3.2014
Mikkelin kaupunki
Mikkelin toimintakeskus ry:n hallitus
Kimmo Mikander
Armi Salo- Oksa
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 5
MIKKELIN KAUPUNKI
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Työllisyyspalvelut
2.2.2015
kaupunginjohtaja
hallituksen puheenjohtaja
Ari Liikanen
hallintojohtaja
Harri Lankinen
toiminnanjohtaja
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, työllisyyspalvelut, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 6
Liite
2 700 000
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 38 Liite 5
kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi
Te-toimisto palkkatuki e/vuosi
2 544 291
2 400 000
2 158 982
2 158 900
2 100 000
1 800 000
1 675 900
1 427 000
1 500 000
1 390 000
1 390 000
1 221 450
1 147 000
1 200 000
1 041 800
986 000
851 000
804 100
900 000
638 000
640 000
851 000
851 000
650 000
530 000
600 000
378 000
378 000
378 000
2014
2015
300 000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 42 Liite 6
9,0
8,5
8,0
7,5
7,0
6,5
6,0
5,5
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
7,9 7,7
5,2
5,7
6,2
6,7
4,3
4,8
4,2 4,0
tammikuu 2014
joulukuu 2014
Joensuu
Jyväskylä
Tampere
Helsinki
Mikkeli
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 44 Liite 7
KONSERNIOHJE
Sisällys
1 § Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite.............................................................................................. 3
2 § Konserniohjeen soveltamisala...................................................................................................... 4
3 § Keskitetyt konsernitoiminnot ....................................................................................................... 5
4 § Talous .......................................................................................................................................... 6
5 § Henkilöstö ................................................................................................................................... 7
6 § Viestintä ...................................................................................................................................... 8
7 § Konserniraportointi ja tiedonantovelvollisuus .............................................................................. 9
8 § Konsernitilinpäätös .................................................................................................................... 10
9 § Ennakkolupamenettely .............................................................................................................. 11
10 § Ulkoinen ja sisäinen tarkastus .................................................................................................. 12
11 § Hyvä hallinto- ja johtamistapa kaupunkikonsernissa ................................................................ 13
12 § Ohjeen voimaantulo ................................................................................................................ 15
1§Konserniohjeentarkoitusjatavoite
Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja
omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti.
Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden
omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus
sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta
on järjestetty.
Konserniohje määrittää konsernin johtosuhteet ja johtamisen säännöt. Ohjeella on tarkoitus
yhtenäistää ohjausta, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaa tiedonkulkua.
2§Konserniohjeensoveltamisala
Konserniohje koskee kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöksi katsotaan
osakeyhtiö, säätiö tai muu sellainen yhteisö, jossa kaupungilla on kirjanpitolain 1 luvun 5
§:ssä tarkoitettu määräysvalta. Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa kaupunkikonsernin.
Konserniohje tulee käsitellä tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä.
Konserniohjetta noudatetaan tytäryhteisöissä, jollei sitä koskevasta lainsäädännöstä,
yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu.
Osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien ohjaukseen konserniohjetta noudatetaan soveltuvin
osin.
3§Keskitetytkonsernitoiminnot
Mikkelin kaupunkikonsernissa pyritään tarkoituksenmukaisesti hyödyntämään yhteisiä
tukipalveluita. Hankinta- ja volyymiedut sekä ammattitaito ja erityisosaamiset hyödynnetään
yhteisesti.
Hankintapalvelut huolehtivat kilpailuttamisista ja tuote- sekä palvelukatalogien ylläpidosta.
Näin varmistetaan hankintalain ja kaupungin hankintaohjeistusten noudattaminen läpi koko
konsernin.
Kaupungin taseyksikkönä toimiva tilakeskus hallinnoi ja omistaa kaupungin palvelutuotantoon
käytettäviä tiloja ja Naistinki Oy koordinoi tytäryhteisöjen sekä ulkopuolisten yritysten tilojen
käyttöä. Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy hallinnoi ja omistaa ammattiopiston ja Mikkelin
ammattikorkeakoulu ky ammattikorkeakoulun tilat. Tytäryhteisöjen tulee ensisijaisesti
sijoittua kaupungin omistamiin tiloihin. Mikkelin kaupunkikonsernissa käytetään yhtenäisiä
kiinteistönvuokrausperusteita.
Kaikki kaupungin tytäryhteisöt ovat mukana kaupungin hankintasopimuksissa ja noudattavat
kaupungin hankintaperiaatteita ja hankinnoista erikseen antamia ohjeita. Taloudellisten
hyötyjen varmistamiseksi neuvotellaan yhteistyö kaupungin hankintapalveluiden kanssa.
Kaupungin tietohallinto koordinoi koko konsernin tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluita ja
vastaa tietohallintastrategioista ja niiden toteuttamisesta. Tarkoitus on käyttää yhteisiä
tietojärjestelmiä mahdollisimman kattavasti koko konsernissa.
Taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä haetaan kaupunkikonsernissa kiinteistöhoitoon,
työterveyteen, talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvissä tukipalveluissa.
4§Talous
Kaupunkikonsernin tilikausi koskien emoa ja kaikkia tytäryhteisöjä on kalenterivuosi.
Tytäryhteisöjen tulee käyttää konsernijohdon hyväksymää kirjanpitopalvelua.
Tytäryhteisöt noudattavat konsernin antamia ohjeita rahoituksen suunnittelussa ja sen
järjestämisessä. Kaikki tytäryhteisöt liittyvät konsernipalveluiden kilpailuttaman konsernitilin
käyttäjiksi. Kaupunki takaa lainoja vain tytäryhteisöilleen.
Tytäryhteisöjen investoinnit, rahoituksen suunnittelu sekä laina-, takaus- ja vakuusasiat
valmistellaan yhteistyössä konserniohjausryhmän kanssa. Talouspalvelut konsultoi
tarvittaessa lainojen ja muiden rahoitusjärjestelyiden kilpailuttamisessa.
Konsernin sisäisissä urakkasopimuksissa tytäryhteistöiltä edellytetään pääsääntöisesti
vastaavaa vakuudenantoa kuin ulkoisilta tarjoajilta.
5§Henkilöstö
Tytäryhteisöt noudattavat kaupungin hyväksymää henkilöstöpolitiikkaa. Merkittävistä
henkilöstöön liittyvistä asioista on neuvoteltava etukäteen konsernijohdon kanssa.
6§Viestintä
Kuntalain 29 §:n mukaisesti kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai
säätiön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnallista tehtävää. Tytäryhteisön on annettava
tiedotusta varten kaupungin keskushallintoon viestinnästä vastaavan viranhaltijan ohjeiden
mukaiset tiedot. Ennen tietojen antamista tytäryhteisön on arvioitava voidaanko tiedot antaa
aiheuttamatta yhteisölle haittaa.
Tytäryhteisöjä koskevasta viestinnästä vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja
sekä kaupungin puolella kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Yhteisön viestinnän on
tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Viestinnässä ja tietojen
antamisessa yhteisöjä koskevissa asioissa tulee huomioida kaupungin yleiset
viestintäperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset.
Erityisesti merkittävissä tytäryhteisön muutos- ja kriisitilanteissa tehdään yhteistyötä
konsernihallinnon viestinnän kanssa.
7§Konserniraportointijatiedonantovelvollisuus
Tytäryhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen on annettava konsernijohdolle
kaupunkikonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen
tarvittavat tiedot. Tiedot tytäryhteisöraportoinnissa toimitetaan konsernijohdon antamien
ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti.
Tytäryhteisö noudattaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnassa sekä raportoinnissa
konsernijohdon antamia ohjeita ja aikatauluja.
Tytäryhteisön tilinpäätös ja toimintakertomus toimitetaan valtuuston jäsenille.
Tytäryhteisö raportoi kaupungille toimintansa ja taloutensa kehittymisestä konsernijohdon
määräämällä tavalla. Tytäryhteisön on lisäksi raportoitava erikseen, mikäli sen toiminta ei
vastaa oletettua kehitystä.
Tytäryhteisöt lähettävät hallitusten kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä tasekirjat
konsernijohdon antamien ohjeiden mukaisesti.
8§Konsernitilinpäätös
Mikkelin kaupunki laatii konsernitilinpäätöksen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden
mukaisesti.
Yksityiskohtaiset ohjeet konsernitilinpäätökseen tarvittavien tietojen sisällöstä, muodosta ja
aikataulusta annetaan vuosittain tytäryhteisöille ennen tilikauden päättymistä. Annettua
aikataulua on ehdottomasti noudatettava.
9§Ennakkokäsityksenpyytäminen
Tytäryhteisön on ennakkoon tiedusteltava konsernijohdon käsitystä seuraavissa asioissa
1)
2)
3)
4)
5)
liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen
merkittävä tai poikkeuksellinen investointi
yhtiöjärjestyksen muuttaminen
osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen
liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely,
mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt
6) lainanotto tai vakuuden antaminen
7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin
8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä
9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen
10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut
taloudelliset etuudet
11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä
12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava
tapahtuma
13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset
Pyynnöt käsittelee kaupunginhallituksen jaosto.
10§Ulkoinenjasisäinentarkastus
Konsernin valvonta
Valtuuston asettama tarkastuslautakunta huolehti kaupungin ja sen tytäryhteisöjen
tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston kaupungille ja
tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutusta.
Konsernin valvonnasta vastaa konsernijohto. Konsernitarkastajalla on oikeus tarkastaa
tytäryhteisön toimintaa ja taloutta tarvittavassa laajuudessa ja saada tarkastustehtävän
edellyttämät tiedot. Kaupunginjohtajalla on oikeus yksittäistapauksissa määrätä sisäisten
selvitysten teettämistä yhteisöissä, mikäli kaupungin omistajapoliittinen etu tätä vaatii. Näin
toimittaessa on otettava huomioon osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön salassapitoa ja
osakkeenomistajien yhdenvertaista kohtelua koskevat vaatimukset.
Tilintarkastus
Tilintarkastajat valitsee yhtiökokous. Pääsääntönä on, että konserniyhtiöiden tilintarkastajana
toimii sama auktorisoitu tarkastusyhteisö kuin Mikkelin kaupungilla. Yhtiöiden
yhtiöjärjestykset on saatettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat kaupungin käyttämän
tilintarkastusyhteisön valinnan yhtiön tilintarkastajaksi.
11§Hyvähallinto-jajohtamistapakaupunkikonsernissa
Tytäryhteisöjen toiminta tulee järjestää hyvän hallintotavan mukaisesti. Niiden tulee toimia
avoimesti, läpinäkyvästi ja vastuuntuntoisesti siten, että yhteisö organisoidaan ja sen
toimintaa suunnitellaan, johdetaan ja harjoitetaan noudattaen ammatillisia, liiketalouden ja
lainsäädännön vaatimuksia sekä kestävän kehityksen periaatteita ja että yhteisö hoitaa
varojaan huolellisesti, tuottavasti ja taloudellisesti. Kaupunkikonsernin toiminnasta tulee
saada oikea ja rehellinen kuva riippumatta toiminnan organisoinnin muodosta.
Myös kuntayhtymissä, jotka hoitavat palvelusopimuksessa määritellyllä tavalla kunnan
järjestämisvastuulla olevat tehtävät, noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita jo siitä syystä,
että ne ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia.
Mikkelin kaupunkikonsernissa on konserniohjeen ohessa hyvää hallinto- ja johtamistapaa
koskeva ohje, joka määrittelee tytäryhteisöjen johdon eli hallituksen ja palkattujen johtajien
roolia, velvollisuuksia ja suhdetta kaupunkiin osakkeenomistajana.
12§KonserniohjauksentoimivaltasuhteetMikkelin
kaupunkikonsernissa
Kaupunginvaltuusto
-
hyväksyy konserni arvot, vision ja strategian
hyväksyy vuosittaiset strategiset tavoitteet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa
kuntakonserniin kuuluville yhteisöille
määrittelee konsernin rakenteen päättämällä konsernien osien perustamisesta,
lakkauttamisesta ja muusta muuttamisesta kuten
o konserniyhtiöiden osakassopimusmuutoksista
o olennaiset osakkeiden realisoinneista
o yhtiöjärjestysmuutoksista
Kaupunginhallitus
-
vastaa kaupungin strategian toteutumisesta päätöksenteossa.
vastaa konsernin sisäisestä valvonnasta
informoi kaupunginvaltuustoa
valmistelee kaupunginvaltuuston päätettäväksi menevät asiat.
voi delegoida päätösvaltaansa edelleen.
Kaupunginhallituksen jaosto
-
käsittelee ja päättää ennakkolupa-asiat konserniohjausryhmän valmistelun ja
kaupunginjohtajan esittelyn pohjalta.
nimeää ja ohjeistaa kaupungin edustajat yhteisöjen hallintoelimiin
seuraa ja valvoo konsernin toimintaa
Kaupunginjohtaja
-
käyttää kaupunginhallituksen puhevaltaa ja johtaa kuntakonsernia kaupunginhallituksen
alaisena viranhaltijana.
Konserniohjausryhmä
-
valmistelee ennakkoluvan alaiset asiat, lausuu tarvittaessa sille erikseen tuotavista
konsernitason asioista
Kaupunginjohtajalla tai muulla kaupunginhallituksen tai kaupunginhallituksen jaoston
nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin tytäryhteisöjen
yhtiö/yhtymäkokouksissa, valtuustoissa ja hallituksissa.
13§Ohjeenvoimaantulo
Kaupunginvaltuusto hyväksyy konserniohjeen. Konserniohje tulee voimaan välittömästi
hyväksymisen jälkeen. Konserniohje hyväksytään myös konserniyhteisöjen hallituksissa.
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 45 Liite 8
KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014
Kunnan- ja kaupunginhallituksille
Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä
keskeisistä asioista, jotka ovat sote-lakiluonnoksesta 16.10.2014 annetun
lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti muuttuneet.
Kyselyssä keskitytään sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen rahoitusmalliin ja
esityksen taloudellisiin vaikutuksiin sekä sote-alueen kuntayhtymien ja tuotantovastuussa
olevien kuntayhtymien hallinto- ja päätöksentekomallien toimivuuteen erityisesti kuntien
omistajaohjauksen ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta.
Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kuultaessa Kuntaliittoa asiantuntijana soteuudistuksen eduskuntakäsittelyn aikana. Kuntaliitto tulee myös toimittamaan kyselyn
tuloksista eduskunnalle yhteenvedon. Kyselyn tuloksista tiedotetaan ja ne julkaistaan
Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kunnat.net/sotekysely. Yksittäisten kuntien
vastauksia ei julkisteta.
Pyydämme kuntaanne vastaamaan kyselyyn viimeistään tiistaina 20.1.2015.
TAUSTATIETOJA
1. Kunta
2. Lausunnon antaja
(x) kunnanhallitus
( ) hallituksen jaosto
( ) valtuusto
( ) lautakunta
( ) johtoryhmä
( ) kunnan-/kaupunginjohtaja
( ) muu taho?
HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO
Hallintomalli
Kuntalain mukaan lähtökohta on, että kuntayhtymän ylimmän toimielimen eli
yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei oteta huomioon jäsenkuntien
poliittisia voimasuhteita, kun jokainen kunta valitsee omat edustajansa toimielimiin. Sen
sijaan yhtymähallituksen kokoonpanossa poliittinen edustavuus tulee suoraan kuntalaista.
Sote-järjestämislakia koskevan hallituksen esitys (19 §) lähtee siitä, että sote-alueen ylin
toimielin on aina yhtymävaltuusto ja sen kokoonpanossa on otettava huomioon alueen
kuntien poliittiset voimasuhteet. Tämä merkitsee sitä, että yksittäinen jäsenkunta ei
välttämättä saa yhtymävaltuustoon niitä edustajia, jotka se haluaa eli kunnan
vaikutusmahdollisuudet vähenisivät poliittisen edustavuuden kustannuksella.
Poliittinen edustavuus ylimmän toimielimen kokoonpanossa tarkoittaa myös sitä, että laissa
pitää säätää edustajainkokouksesta. Edustajainkokous tarvitaan valinnassa huomioon
otettavien seikkojen yhteensovittamiseksi. Näitä ovat poliittinen edustavuus ja tasa-arvolain
vaatimukset.
3. Kuinka toimivana pidätte sitä, että sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina
yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset
voimasuhteet?
( ) 1 ei lainkaan toimiva
()2
()3
(x) 4
( ) 5 täysin toimiva
4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan
ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta?
1 ei lainkaan
toimiva
a) Kansanvallan
näkökulmasta
b) Kunnan
omistajaohjauksen
näkökulmasta
2
3
4
5 erittäin
toimiva
()
(x)
()
()
()
(x)
()
()
()
()
5. Jos sote-alueen kuntayhtymän ylimmän toimielimen valinta tehdään kuntien
edustajainkokouksessa, pitäisikö laissa mielestänne säännellä sen toiminnasta
täsmällisemmin kuin vain maininnalla ”kuntien edustajainkokous nimeää yhtymävaltuuston
jäsenet…”.?
kyllä
ei
ei osaa sanoa
()
()
(x)
6. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin selostakaa miten
_______________
7. Vaihtoehtona sote-alueen kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi olisi kuntalain
mukaisesti yhtymäkokous. Kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin
yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet. Tällöin yhtymäkokouksen
kokoonpanossa ei otettaisi poliittista edustavuutta huomioon. Olisiko tämä mielestänne
parempi kuin ehdotettu hallintomalli?
kyllä
ei
ei osaa sanoa
(x)
()
()
8. Arvioikaa edellisessä kysymyksessä kuvatun yhtymäkokousmallin toimivuutta
kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta.
1 ei lainkaan
toimiva
a) Kansanvallan
näkökulmasta
b) Kunnan
omistajaohjauksen
näkökulmasta
2
3
4
5 erittäin
toimiva
()
(x)
()
()
()
(x)
()
()
()
()
9. Olisiko sote-alueen hallintomalliksi mielestänne löydettävissä edellä kuvattuja malleja
parempi vaihtoehto?
kyllä
ei
ei kantaa
(x)
()
()
10. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen myöntävästi, kuvatkaa lyhyesti tällaisen mallin
pääperiaatteet.
Sote-alueiden kuntayhtymiä ei tulisi perustaa vaan järjestämisvastuu pitää antaa
säädettäville tuotantoalueille, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa.
Päätöksenteko
Lakiluonnoksen 23 §:n mukaisesti säädettäisiin päätöksenteosta kuntayhtymän
toimielimissä.
Sote-alueen järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksyminen yhtymävaltuustossa
edellyttää, että ehdotusta kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kolmasosa
jäsenkunnista ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista.
Sote-alueen päätöksenteon sääntelyllä pyritään parantamaan pienten kuntien
vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tekee myös yksittäisen kunnan päätösvaltaa rajoittavan
äänileikkurin tarpeettomaksi.
Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä
ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että sitä kannattaa äänten enemmistön lisäksi
vähintään kaksi jäsenkuntaa ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista.
Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän päätöksenteon sääntely vaikuttaisi kahteen
suuntaan:
• Yksi kunta ei voi saada päätöstä aikaan, vaikka sillä olisi äänienemmistö.
• Äänienemmistön omaavan kunnan tulee kuitenkin aina olla päätöksen takana.
11. Miten hyvin sote-alueen päätöksentekomalli mielestänne turvaa kuntien
vaikutusmahdollisuudet?
1 erittäin
huonosti
()
2
3
4
()
(x)
()
5 erittäin
hyvin
()
12. Jos epäilette esitetyn sote-alueen päätöksentekomallin toimivuutta, miten sitä pitäisi
mielestänne kehittää?
_________________
RAHOITUS, INVESTOINNIT JA KIINTEISTÖT
Rahoitus
Lakiesityksessä sote-alueen rahoitusta käsitellään 33 §:ssä sekä tuottamisvastuussa olevan
kuntayhtymän rahoitusta 34 §:ssä.
Sote-alueen kunnat osallistuvat alueen kustannusten rahoitukseen sote-alueen
talousarviossa vuosittain määriteltävällä maksulla. Sote-alueen vuotuisten kustannusten
tulee lakiesityksen mukaan perustua sen lakisääteisten tehtävien sekä alueen
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien lakisääteisten ja
järjestämispäätöksen mukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta aiheutuviin
tarpeellisiin kustannuksiin.
Kunnan maksuosuus alueelle perustuu kunnan asukasmäärään, jota on painotettu
valtionosuuden perusteena käytettävien ikäluokkien perushintojen ja sairastavuuskertoimen
mukaisesti. Kunnan maksuosuuden laskennassa 20 % määräytyy asukasmäärän perusteella
ja 80 % ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella.
Tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan lakiesityksen mukaan sote-alueen
suorittamalla korvauksilla. Rahoituksessa otettaisiin huomioon asukasluku sekä palvelujen
tarve. Asukaslukuun ja tarvetekijöihin perustuvan rahoituksen osuus olisi 80 % ja olosuhdeja muiden tekijöiden sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten osuus enintään
20 %.
Lisäksi kunnat rahoittavat investointisuunnitelman mukaisten investointien kustannukset.
Sote-alue päättää tuottamisvastuun ja järjestämispäätöksen investointisuunnitelmaan
sisältyvien merkittävien investointien korvausten määräytymisestä.
Kiinteistöt jäisivät lakiesityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistukseen ja
hallintoon, jolleivät kunnat toisin sovi.
13. Miten kunnan maksuosuuden sote-alueelle tulisi mielestänne määräytyä? (valitkaa
mielestänne paras vaihtoehto)
Lakiesityksessä esitetyllä tavalla tarpeellisten kustannusten perusteella
Kuntien toteutuneiden sote-menojen perusteella
Kuntien valtionosuusjärjestelmän mukaisten lakiin perustuvien
laskennallisten kustannusten mukaisesti
Jollain muulla tavoin, miten?
()
(x)
()
()
14. Miten korvauksen tuotantovastuussa olevalle kuntayhtymälle tulisi mielestänne
määräytyä?
Lakiesityksessä esitetyllä tavalla järjestämispäätöksessä
määritellyllä korvauksella
Kuntien valtionosuusjärjestelmän mukaisten lakiin perustuvien
laskennallisten kustannusten mukaisesti
Jollain muulla tavoin, miten
()
()
(x)
Kuntien toteutuneiden sote-menojen perusteella.
15. Arvioikaa miten hyvin kuntanne pystyy järjestämään ja rahoittamaan kunnan vastuulla
olevat palvelut, mikäli sote-uudistus toteutetaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla?
1 erittäin
2
huonosti tai
ei lainkaan
()
(x)
3
()
4
5 erittäin
()
hyvin
()
16. Mitä mahdollisia ongelmia arvioitte kunnallenne syntyvän?
Nyt esitetty rahoitusmalli lisää merkittävästi Mikkelin kaupungin sote-kustannuksia. Lisäksi
epävarmuutta jää siitä, miten kunta pystyy toteuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen velvoitteet ja miten turvataan kuntien ja sote-tuotantokuntayhtymien
yhteistyö.
Investoinnit
Lakiesityksen 12 §:n mukaan järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja
terveyspalvelujen investointisuunnitelmasta.
Lakiesityksen 33 §:n mukaan kunnat rahoittavat investointisuunnitelmien mukaisten
investointien aiheuttamat kustannukset. Lain perusteluosassa mainitaan 40 miljoonaan
euron raja investointisuunnitelmaan sisällytettäville investoinneille, mikä ei kuitenkaan ole
juridisesti sitova.
34 §:n mukaan sote-alue päättää investointisuunnitelmaan sisältyvien merkittävien
investointien tarkemmasta määräytymisestä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää
kuultuaan.
17. Missä investoinneista pitäisi mielestänne päättää?
Sote-alueella
Tuotantoalueella
Investoinnin koosta riippuen joko sote-alueella tai tuotantoalueella
()
(x)
()
18. Mikäli investoinneista tulisi mielestänne päättää investointien koosta riippuen joko sotealueella tai tuotantoalueella, minkä suuruisista investoinneista tulisi erikseen päättää sotealueella?
Yli 40 miljoonan euron investoinneista ( )
Jonkun muun suuruisista investoinneista:
_______________
19. Miten investointien rahoitus tulisi mielestänne hoitaa?
Ennalta määriteltynä laskennallisena osuutena kuntien
maksuosuudessa sote-alueelle
Toteutuneista investoinneista aiheutuneiden kustannusten
mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa sote-alueelle
Muulla tavoin, miten
Toteutuneista investoinneista aiheutuneiden kustannusten
mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa tuotantoalueelle
()
()
(x)
Kiinteistöt
Voimaanpanolain 12 §:n mukaan kuntayhtymän kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien
laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja hallinnointi jää nykyisen kuntayhtymän
tehtäväksi, jolleivät kunnat ole sopineet kuntayhtymän omaisuusjärjestelyistä toisin.
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat velvollisia muuttamaan kuntayhtymän perussopimusta
siten, että kuntayhtymän tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta lukien kiinteistöjen,
rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistukseen, hallintaan ja
vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille.
Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät
kuntien omistukseen, mikäli kunnat eivät sovi toisin.
20. Sote-kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen tulisi pitkällä aikavälillä olla...
Nykyisillä kunnilla ja/tai kuntayhtymillä
Sote-alueella
Tuotantoalueen kuntayhtymässä
Erillisessä sote-alueen kattavassa yhtiössä
()
()
()
()
Erillisessä tuotantoalueen kattavassa yhtiössä
Jollain muulla muulla tavalla, miten?
(x)
()
Henkilöstö
Voimaanpanolain 11 §:n mukaan tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä muodostettaessa
kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa ja muissa
sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan
kuntayhtymän palvelukseen. Henkilöt siirtyvät sen tuottamisvastuussa olevan
kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen
henkilö on ollut ennen siirron toteutumista.
21. Kuinka selkeänä pidätte henkilöstön asemaa ja sijoittumista koskevaa säännöstä?
1 ei lainkaan
selkeänä
()
2
3
4
()
()
(x)
5 erittäin
selkeänä
()
22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei, millaisia ongelmia näette säännöksen
aiheuttavan?
23. Mitä muutoksia arvioitte kunnassanne jouduttavan tekemään sote-uudistuksen
seurauksena esim. tukipalvelujen järjestämisen osalta?
Muutos tulee aiheuttamaan uudelleenjärjestelyjä mm. seuraavien tukipalveluiden osalta:
taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto, ruoka- ja siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto.
24. Onko lakiesityksessä esitetty varainsiirtoverovapaus vuoden 2018 loppuun asti
mielestänne riittävä?
kyllä, esitetty aikataulu on riittävä
ei, pitäisi jatkaa vuoteen 2021 asti
ei, pitäisi säätää pysyväksi
()
(x)
()
25. Muita sote-uudistukseen liittyviä näkemyksiänne
Sote-alueiden kuntayhtymiä ei tulisi perustaa vaan järjestämisvastuu pitää antaa
säädettäville tuotantoalueille, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa.
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 46 Liite 9
Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle.
AP-tonteilla on käytössä rakentamisoikeuteen perustuva hinnoittelu. A-tonteilla on käytössä tontin
pinta-alaan (m2) perustuva hinnoittelu pois lukien kortteli 13 ja 18 joissa käytössä on
rakennusoikeuteen (k-m2 = kerrosneliömetri) perustuva hinnoittelu. Kirkonvarkauden kokoojakatuun
rajautuvien tonttien hinnat poikkeavat korttelikohtaisesta hinnoittelusta.
Kortteli 8
A-tontti 8-1 (kortteli-tontti) 25 e/m2 ja 8-2 sekä 8-3 30 e/m2
Korttelit 11 ja 12
A-tontit 20 e/m2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat
Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 11-3, 12-1 ja 12-4
Muuten A-tontit kortteleissa 11 ja 12 25 e/m2
Kortteli 13
Korttelissa 13 on käytössä rakennusoikeuteen perustuva hinnoittelu
tonteilla 13-1, 13-2, 13-3, 13-4 ja 13-5 300 e/k-m2
Kortteli 14
A-tontti 14-1 25 e/m2 ja 14-2 30 e/m2
Kortteli 15
AP-3-tontti 50 euroa/k-m2
A-tontit 10 euroa/m2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat
Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 15-1, 15-4, 15-7, 15-8 ja 15-11
Muuten A-tontit 12 euroa/m2
Korttelit 16 ja 17
A-tontit 50 euroa/m2
Kortteli 18
A-1 tontti 100 euroa/k-m2
Kortteli 19
AP-tontti 50 euroa/k-m2