1. No category

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet
lisääntymisalueet
Jukka Jormola
Maisema-arkkitehti
Suomen ympäristökeskus SYKE
Maailman vesipäivä –seminaari
Vesi ja kestävä kehitys
19.3.2015 Säätytalo
Näkökulmia
● Vaelluskalapolitiikan muutos
● Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä
● Kompensaatiovaatimukset ympäristöluvissa
2
Vaelluskalapolitiikka Suomessa
Kalatiestrategian kärkikohteita
● 1920-luvulta alkaen kuuluisia
lohijokia alettiin ottaa
voimatuotantoon
○ Vuoksi, Oulu-, Kemi-,
Kymi-, Kokemäenjoki
● Vielä 1940- luvulla
suunnitelmissa oli kalateitä niiden sijaan valittiin
istutuskompensaatio
● 2000- luvulla heikot tulokset
lohen istutuksista
● Kalatiestrategia 2012 ja
hallitusohjelmat: vaelluskalat
palautetaan kalateillä
3
Mitä keinoja kunnostukseen?
Haittavaikutus
● Vaellusyhteyden menetys
○ kalat
○ pohjaeläimet, nisäkkäät
● Lisääntymisalueiden menetys
○ Koskien padotus
○ Peratut ja täytetyt uomat
● Säännöstely
○ Lyhyt- ja pitkäaikais○ Kuivauomat
○ Pienet kalatievirtaamat
○ Puuttuvat virtaamat talvella
○ Satunnaiset tulvajuoksutukset
Lievennys tai kompensaatio
●
●
●
●
Esteiden poisto ensisijainen
Kalatiet
Luonnonmukaiset ohitusuomat
Lisääntymistä kompensoivat uomat
○ kutukanavat
○ poikastuotantouomat
○ Koskien kunnostus
● Ympäristövirtaamien määrittely
○ Minimivirtaama luvissa eri
ajankohdille
○ Tarpeet vaelluksen ja
lisääntymisen kannalta
○ Eroosio/sedimenttitasapaino
4
Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä
1. Luonnonmukainen pohjapato
● Koskea muistuttava kivikkoluiska, joka on nousukelpoinen kaloille
● Voidaan purkaa vanha pato ja säilyttää yläpuolinen vedenkorkeus
●
Koskenkylänjoki, ensimmäisiä padon purkuja Suomessa
○ Pohjapato 150 m yläjuoksulle
○ Padotuksen alta paljastunut koski voitiin kunnostaa meritaimenen
poikastuotanto- ja kalastusalueeksi
○ Näytteet vanhasta padosta säilytettiin
5
2. Kalaluiska
● Osa padosta tehdään kaloille nousukelpoiseksi
● Lieksankosken vanha uoma, pääosa virtaamasta menee voimalaan
○ Pohjapatoihin tehtiin nousureitit minimivirtaamalle 1 m3/s
(vasemmalla)
○ Lisäämällä ympäristövirtaamaa saataisiin vanhat kosket järvilohen
poikastuotantoon
○ Vrt. Ala-Koitajoen
lupapäätös
6
3. Luonnonmukainen ohitusuoma
● Puromainen uoma, joka kiertää nousuesteen
● Arrakosken vedenottolaitoksen ohitusuoma, Kuhmoinen
○ Alapää hyvässä paikassa lähellä nousuestettä
7
● Kissakosken voimalaitoksen kalatie, Hirvensalmi
○ Alapää kiertää lähelle voimalan turbiinivirtaa
○ Toimii monille lajille, mm. lahnalle
○ Tehty myös matkailukohteeksi
8
Ohitusuomat uusina lisääntymisalueina
● Taimenen poikasia on tavattu jyrkissäkin (yli 5% kaltevissa)
luonnonmukaisissa kalateissä
● Kaukas, Keravanjoki
9
● Kutu- ja poikasalueita voidaan tehdä loivahkoihin ohitusuomiin
● Sääkskosken kalatie, Kaitfors, Perhonjoki, kaltevuus 1,7%
○ Todettu oleskelemassa lohi 10 kg ja 15 kpl meritaimenia 7kg
○ Poikashavaintoja
10
Poikastuotantouomat
● Sågarsforsin ohitusuoma, Siuntionjoki
○ Toteutettu sekä kalatieksi että lisääntymisalueeksi
11
●
●
●
●
Imatran kaupunkipuro, toteutettu 2014
Ensisijaisesti taimenen poikastuotantoon (ei läpikulkua kalatienä)
Pituus 1 km
Virtaama kesällä 300 l/s, talvella 150 l/s, kaltevuudet 0,25 – 4%
12
● Suunnittelussa sovellettiin habitaattihydrauliikkaa
○ Suunnittelu: MA-arkkitehdit/SYKE
13
● Virtaus- ja habitaattimallinnus: Simo Tammela
14
● Imatran kaupunkipuro toimii myös ympärivuotisena
virtavesiaiheena matkailumaisemassa
15
Habitaattien kompensaatiota edellyttävän
lainsäädännön soveltamista Keski-Euroopassa
● Kalatie yhdistetään erilliseen poikastuotantouomaan
● Rheinfelden, Rein, Euroopan laaja-alaisin rakennettu kutuvesistö 2012
○ Pituus 900 m, leveys 50 m, virtaama 10-30 m3/s
○ 2 lohta heti ensimmäisenä keväänä
16
Habitaattikompensaatio Kanadassa
● Ei nettohävikkiä –periaate ympäristöluvissa (no-net-loss)
● Vaaditaan rakennettavaksi kompensoivia lisääntymisalueita
● Granite Canal Compensation Creek 2004, Atlantin lohelle ja puronieriälle
○ Pituus 1,5 km, 4,5 ha, kompensaatioala 1:1 menetettyyn nähden
○ Virtaama 1,25 - 2,5 m3/s, kaltev. 0,01%
○ Yli 1000 kutupesää
○ Lohen poikasia 50-150 kpl/100 m2
○
J.H. McCarthy 2009
Naftziger & al. 2011
17
Poikastuotannon kompensoinnin
mahdollisuuksia Suomessa
(virtaamat samaa luokkaa kuin kalateihin yleensä)
● Oulujoki: 12 % lohen smolttituotannosta ohitusuomilla
○ Järvenpää, L. Jormola J. & Tammela S. 2010. Luonnonmukaisten
ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä – Lohen
palauttaminen Oulujokeen. Suomen ympäristö 2/2010
● Hiitolanjoki: 25-50% Laatokan järvilohen smolttituotannosta
ohitusuomilla ja kuivauomien vesityksellä
● Pielisjoki: 5 % ja Lieksanjoki: 32% Saimaan järvilohien
smolttituotannosta ohitusuomilla ja kuivauomien vesityksellä
○ Jormola, J. 2015 : Ohitusuomia Laatokan, Saimaan ja Äänisen
järvilohikantojen elvyttämiseksi. LieToLoHi –ENPI CBC –hanke.
Suomen ympäristö (painossa).
18
Miten saadaan elinvoimaiset
vaelluskalakannat Suomen
voimalaitosjokiin?
● On aina selvitettävä luonnonmukaisten kalateiden ja niihin liittyvien
lisääntymisalueiden mahdollisuus
○ Tekniset kalatiet eivät kompensoi voimalaitosten alle jääneitä tärkeitä
lisääntymisalueita pääuomissa
● Ohitusuomien ja kuivauomien juoksutukset tulee määritellä uusina
ympäristövirtaamina (kalatie- ja habitaattivirtaamat)
○ Optimoitavissa suunnittelulla ja mallinnuksella
● Lupien istutuskompensaatiot tulee muuttaa lisääntymisalueiden
kompensaatioksi – pelkkä kalatievelvoite ei riitä
○ Vesipuitedirektiivi edellyttää kaikkia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää
kalojen vaellusta, kutemista ja lisääntymistä
● Luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen vaelluskaloille vaatii tuekseen
habitaattien kompensaatiota Suomenkin lainsäädäntöön
○ Luonnon- ja ympäristönsuojelulaki, vesilaki
19