Luonnonmukaisten kalateiden
mahdollisuudet Paimionjoella
Jukka Jormola
Maisema-arkkitehti
Suomen ympäristökeskus SYKE
Somero 13.11.2014
Lohen elinkierron vaatimukset joessa
● Smolttien
alasvaellus
Kutuvallus
ylös
● Poikasten
elinympäristöt
Kutuolosuhteet
Kuteneiden kalojen alasvaellus
2
Mitä ovat luonnonmukaiset kalatiet?
●
●
●
●
●
●
Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä
○ Pohjapato tai pohjakynnys, koko uoman leveys
nousukelpoinen, välillä ei selviä levähdysaltaita
○ Kalaluiska, vain osa padosta nousukelpoinen
○ Esteen ohittavat luonnonmukainen kalatie
○ Hydrauliikkaan perustuva tyypittely
• Vaimennus (kynnys-allas –rakenne)
• Pyörteisyys (kivikkoluiska, koski)
Luonnonmukainen ulkonäkö, esimerkit luonnosta
Toimivat pyörteisyyden ansiosta kaikille lajeille
Kalat voivat omaksua luontaisen kaltaiseksi
elinalueeksi
Loivat ohitusuomat voivat toimia kompensoivina
kutu- ja poikastuotantoalueina
Tarvittava talvivirtaama, samoin kuin kuivien
uomien vesitys, kuuluvat ympäristövirtaamien
määrittämiseen
3
Elinkierron palauttamiskeinoja voimakkaasti
muutetussa vesistössä
Haittavaikutus
Lievennys tai kompensaatio
● Vaellusyhteyden menetys
●
○ kalat, hyvät/heikot uimarit ●
○ pohjaeläimet, nisäkkäät
●
● Lisääntymisalueiden
●
menetys
○ Koskien padotus
○ Peratut ja täytetyt uomat
● Säännöstely
●
○ Lyhyt- ja pitkäaikais○ Kuivauomat
○ Pienet kalatievirtaamat
○ Puuttuvat virtaamat talvella
○ Satunnaiset tulvajuoksutukset
Esteiden poisto
Kalatiet
Luonnonmukaiset ohitusuomat
Lisääntymistä kompensoivat uomat
○ kutukanavat
○ poikastuotantouomat
○ Koskien kunnostus
Ympäristövirtaamat
○ Minimivirtaama luvissa eri
ajankohdille
○ Tarpeet vaelluksen ja lisääntymisen
kannalta
○ Eroosio/sedimenttitasapaino
4
Suunnitteluperiaatteita Suomessa
●
Kalatiehydrauliikan suunnittelu perustunut
kynnyksiin ja vaimennusaltaisiin –
ajattelutapa lähellä teknisten kalateiden
suunnittelua
●
Toinen suunnitteluperinne perustunut
malleihin luonnonpuroista, ei välttämättä
altaita eikä säännöllistä rakennetta
●
Välimuoto, jossa altaita ja niiden välillä
kivikkoinen loiva tai jyrkkä luiska
●
Loivat ohitusuomat – virrannopeus ei
rajoita kalojen nousua, suunnittelu
perustuu habitaattihydrauliikkaan
5
Suomen ensimmäinen luonnonmukainen kalatie
Kämärinkoski, Varkaus 1987
●
Monimuotoinen, nykyään ei pysty erottamaan luontaisesta sivuhaarasta
6
●
●
Edelleen Suomen luonnonmukaisin kalatie?
Taimenia esiintyy (tieto kalastajilta)
7
Brasas, Mustijoki
●
●
Kaltevuus 5 %, 2,5 m
19 lajia noussut
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Ankerias Anguilla anguilla
Hauki Esox lucius
Kirjolohi Oncorhynchus mykiss
Lohi Salmo salar
Taimen Salmo trutta
Lahna Abramis brama
Pasuri Blicca bjoerkna
Seipi Leuciscus leuciscus
Turpa Leuciscus cephlaus
Vimpa Vimba vimba
Sorva Scardinus erythrophthalmus
Särki Rutilus rutilus
Suutari Tinca tinca
Ahven Perca fluviatilis
Ruutana Carassius carassius
Salakka Alburnus alburnus
Säyne Leuciscus idus
Miekkasärki Pelecus cultratus
Nahkiainen Lampetra fluviatilis
● Johtopäätös: Toimii kaikille
lajeille, vain siika puuttuu
8
Vakkolankoski, Porvoonjoki
● Suunnitteluperiaate: Kivikkoluiska (ei vaimennusaltaita)
● Lopputulos näyttää koskelta, rakenteet eivät näkyvissä
Kuva:
Harri Aulaskari
9
Yrttikosken kalatie, Perhonjoki
● Kynnys-allas -rakenne
● Telemetriatuloksia:
○ Taimen ja hauki liikkuivat
edes takaisin ylös ja alas
○ Paikallisia lajeja
○ Nahkiaisista nousi 20%
13.11.2014
● Toimii kuin joen sivuhaara
Kissakoski, Hirvensalmi 2012
● Hyvä alapään sijainti ilman apurakenteita
● Kaltevuus 3,8 %
● Vaki -laskuri: Monet lajit nousevat, mm. lahna
11
Ohitusuomat, joissa lisääntymisalueita
Sågarsfors, Siuntionjoki 2006
●
●
●
Suunnitteluperiaate: Pääasiana kutu- ja poikasalueet
Sivuhaara luontaiselle nousuesteelle, voimalaitos lopetettiin
Kaltevuus 3,4 %
12
●
●
Sågarsfors on toistaiseksi lähinnä Kämärinkoskea luonnonmukaisuuden
asteeltaan
Paikallisia taimenia elää
13
Kaitforsin Sääkskosken kalatie, Perhonjoki
- meritaimenen ja lohen lisääntymisuoma?
●
●
●
●
●
Osittain kynnysrakenne, osittain tasakaltevuinen
Ensimmäinen, johon tehtiin tarkoituksella myös kutusoraikkoja
2012: Lohi 10 kg
2013: Meritaimenia 15 kpl, 7 kg
Kesällä 2014 sähkökalastuksessa löydettiin taimenen poikasia
14
Rupperswil, Aare –joki, Sveitsi
● Ohitusuoma jakautuu voimalaitokselle laskevaan luonnonmukaiseen
kalatiehen ja 1,2 km pituiseen lisääntymisuomaan
● Harjus lisääntyy
● Naturemade Star –ekomerkki, Alpiq-yhtiö
● Ei pelkästään kalatiesähköä, vaan myös kompensoivia lisääntymisalueita
●
●
Jormola, J.2012.Nature-like bypass channels for migration and reproduction. From Sea to Source
http://www.fromseatosource.com/
Kalatiessä voi olla loivia osuuksia lisääntymiseen
Wettingen, Sveitsi, Limmat -joki
- terassoitu rinteeseen
16
Keski-Euroopassa habitaattikompensaatio on
lainsäädännöllinen vaatimus kalateiden lisäksi
Rheinfelden, Rein 2012, Saksa/Sveitsi
●
●
●
Kalatie varmistaa lisääntymisuoman löytymisen
Lisääntymisuoma 10-25 m3/s
2 lohta saatiin 2-3 kk avaamisesta
(vaikka kunnon kalatieyhteyttä merestä
ei vielä ole)
17
Kanada:
Täysimääräinen
poikastuotantokompensaatio
onnistunut Tyynen meren lajeille jo 1950-luvulta
●
●
British Columbia Hydro hoitanut vapaaehtoisesti
Kutukanavat ja poikastuotantouomat: lisätään poikasmäärää turvatulla
alkukehityksellä
●
Järvenpää L., Jormola J & Tammela S. . Luonnonmukaisten ohitusuomien
suunnittelu rakennetussa vesistössä – Lohen palauttaminen Oulujokeen.
Suomen Ympäristö 5/2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37987
18
Voidaanko Suomessa kompensoida
voimalaitosten alle jääneitä lisääntymisalueita?
Hiitolanjoen kalatievaihtoehdot selvitettävänä
●
●
●
●
●
3 ohitusuomalla ja luonnonuomien
vesityksellä saataisiin 25-50 %
entisten koskien smolttituotannosta
Laskentaperuste: 30 smolttia/
100 m2 ohitusuomassa
Sama tuotanto/ha kuin aiemmin
arvioitu yläpuolisissa koskissa
Jormola J. 2014.
Hiitolanjoen voimalaitosten
kalatievaihtoehdot ja Laatokan
lohen poikastuotanto: LieToLoHihanke
19
Mustionjoki: Billnäsin asemakaavaluonnos, FCG
Uoma lohelle ja jokihelmisimpukalle
Poikastuotantouoma valmistumassa
Imatran kaupunkipuro 2014
SYKE / MA-arkkitehdit
● Taimenten poikastuotanto, matkailumaisema
● Viimeistely käynnissä
22
Poikastuontanto-osuus
● Tutkimusaiheita: syntyvien lisääntymisalueiden
virrannopeudet ja vesisyvyydet
● Pohjaeläimistön ja kasvillisuuden kehitys
● Taimenten liikkuminen ja lisääntymistulokset
8/2014
23
Matkailumaisemaosuus
10.11.2014 Mervi Vallinkoski
24
Ehdotuksia Paimionjoelle : Askalankoski
25
Luonnonuomaa voi käyttää kalatienä,
samalla lisääntymisalueen palautusta
Virtaaman levittäminen, tulvan vaikutus poikasiin?
26
27
Alapää kannaksen poikki alakanavaan
28
Yläpää putken ali padolle
29
Juntolan voimala
Kalatie toiselle rannalle
30
31
Kalatie mutkitellen painanteeseen
32
Juva: Mahdollista hyödyntää luonnonpuroa
poikastuotantouomana kalatien yhteydessä
Haara kalatiestä loivassa yläosassa
33
34
Kalatien alapää padon alle
Kallioon louhitaan altaita
35
Poikastuotantouoma kalatien yläpäästä
luonnonpuroon
36
Luonnonpurokin voi soveltua lisääntymisalueeksi
37
Miksi pitäisi suosia luonnonmukaisia
kalateitä ja ohitusuomia?
● Toteuttavat monipuolisesti eri ympäristötavoitteita
● Ovat vihreää infrastruktuuria, joka tuottaa useita ympäristöhyötyjä
○ Toimivat parhaiten nousuväylinä
○ Toimivat kaikille kalalajeille ja myös muille eläimille
○ Ovat miellyttävän näköisiä, virkistys- ja matkailuhyöty
○ Koskia korvaavia poikastuotantouomia
○ Edistävät lohen ja meritaimen palautusta
Kiitos!
38