1. No category

Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus,
opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja
(tohtori)koulutuksen kehittämisessä
Ilmari Hyvönen 1.10.2015
Aiheita
• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa
• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio
• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020
Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt 16.3.2015
(Kuva: Annika Varjonen, Visual Impact Ltd)
Aiheita
• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa
• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio
• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020
HO strategiset tavoitteet
HO: Osaaminen ja koulutus
Kymmenen vuoden tavoite:
•
•
•
Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen
yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.
Hallituskauden tavoitteet:
•
•
•
•
•
•
•
Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan
mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt.
Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
Tieteen ja tutkimuksen resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Suomen koulutusvienti kasvaa voimakkaasti.
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on
purettu
/
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet
http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/talousarviot/talousarvioasiakirjat_
2016/liitteet/Karkihankepanostukset.pdf
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/
Aiheita
• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa
• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio
• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen
digitalisaation ulottuvuuksia
•
•
•
•
Avoin tiede: niin tutkimuksen kuin koulutuksen resurssi
Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit
ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja
prosessointivaatimukset
Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio
– digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen
asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon
– Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen
kehittämiseen
•
Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen
– sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt
– Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa
oppiaineissa
•
Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät:
korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä
Korkeakoulujen ICT–kokonaisuus
Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut
Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat/ostamat ICT palvelut
KK:
KK:
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xx
…
…
…
…
Kansalliskirjaston
palvelut
OPH:n
palvelut
y
~200M€
Korkeakoulujen yhteenliittymä, yhteisyritys, tms.
xx
KK:
x
y
FUNET
2,6M€ CSC:n keskitetyt palvelut
y
xx
x
Muu 2,8
M€
OKM/
KTPO
z
28M€
OKM:n rooli korkeakoulujen ICT:ssä
• Lakisääteiset yhteiset palvelut
– OPH:n palvelut
– VIRTA
– Tiedonkeruut
• Keskitetysti rahoitetut (ICT) palvelut (hankinta CSC:ltä)
–
–
–
–
FUNET (50/50 rahoitus)
Suurteholaskenta
Tietoinfrastruktuuri (tallennus, ATT -hanke)
Muut tietovarastopalvelut (Vipunen, Juuli,..)
• Yhteiset arkkitehtuurit (vrt. tietohallintolaki)
–
–
–
–
Opiskelu ja opetus (tuki ja hallinto)
Tutkimuksen tuki ja hallinto
Suurteholaskenta,
Avoin tiede
Arkkitehtuurityö palveluohjauksen menetelmänä ja
yhteisen kielen muodostaja
Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut
Yhteinen
kieli:
prosessit,
tiedot,
järjestelmät,
teknologia
”Yhteinen
kieli
koneille”:
yhteentoimivuusmalli
Arkkitehtuurityö ohjaa
Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat ICT palvelut
KK:
KK:
1
3
Arkkitehtuuri
2
• Arkkitehtuurityö
xx
xx
xx
xx
xx
…
…
…
x
y
CSC:n palvelut
z
y
Korkeakoulujen yhteistyörakenne:
xx
xx
Kansalliskirjaston
palvelut
OPH:n
palvelut
z
yz
ww
y
x
y
x
1. tarjoaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta
puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen
2. ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä,
3. tuottaa yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä määrityksiä
(Painotukset vaihtelevat arkkitehtuureittain!)
VIRTA -tietovaranto nyt ja tulevaisuudessa
Opiskelu ja opetus, tuki ja hallinto:
prosessit
opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri
https://confluence.csc.fi/display/OPI/OPI-viitearkkitehtuuri
Säädökset ja sopimukset
Tohtorikoulutuksen osalta
säädöksissä tutkintojen sisältöä ja
tavoitteita, mutta ei laajuuksia eikä
opintoaikoja
Opiskelijoiden valintaa koskevat
yliopistolain 36,38,39 § jne:
koskevat myös tohtorikoulutusta
Koulutusvastuuasetukset,
Tulossopimukset (määrät)
Yhteishakua ja paikkojen
varaamista koskevat säädökset
eivät koske tohtorikoulutusta
Tietojärjestelmät
I ja II sykli; tietojärjestelmät
KK:n
opintohallinto ja
muu opetuksen &
opiskelun tuki
Opintopolku.fi
KK:n
opintohallinto
KK:n
opintohallinto
KK:n
opintohallinto
KK:n
opintohallinto
KK:n
opintohallinto,
Henkilöstöhallinto
KK:n
opintohallinto
Tohtorikoulutus; tietojärjestelmät
KK:n
?
opintohallinto ja
Opintopolku.fi ?
muu opetuksen &
Mitä halutaan?
opiskelun tuki
KK:n
(KK:n
opintohallinto,
opintohallinto),
Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto
OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015
keskeisiä edellytyksiä digitalisaation
hyödyntämiseksi opetuksessa? (1/2)
• HTV-resurssit paremmin käyttöön
– Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen
kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin?
– Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa
pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen
palaute osaksi kaikkea opettamista?
• Opetussuunnitelmien uudistaminen
– toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen
arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus
• Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi
• Opiskelijan kokemuksen korostaminen:
– personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö,
– yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin)
palveluihin ja opetukseen
OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015
keskeisiä edellytyksiä digitalisaation
hyödyntämiseksi opetuksessa? (2/2)
• Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa – miten vauhtiin?
–
–
–
–
–
Perusopintojaksojen stadardointi;
Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon – insentiivit jo rahoitusmallissa
Päällekkäisen tarjonnan poistaminen
Yhteisen hyvä eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa
”sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan!”
• Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena
– vastakkaisia näkökulmia:
• ”Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen
tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää” vs.
• ”Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta”
– Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita tarvitaan
Hallitusohjelma, digitalisaatio ja
korkeakoulutus
”Hallituskauden tavoitteet:
- Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden
pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.”
• Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia
toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja
vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.
• Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön koulutuksen
järjestämisessä uudella tavalla – onko tämä se asia, jonka kautta
digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen
toimintatapaan tulevat?
• Toimintakulttuurin ja prosessien muutos, vuorovaikutusrakenteiden
digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä
Aiheita
• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa
• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio
• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020
Tutkintotavoitteet 2020
• Koulutustarve-ennakointi joka 4 vuosi
• Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden
ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän. Tehtävänä
mm
– Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle
ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020.
• Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta /
tutkintotavoitteista sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi
Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
• Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla
sekä luonnontieteiden alalla.
• Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa lukuun ottamatta.
• Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen
koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan
(palvelujen turvaaminen ja kehittäminen, uusien kasvualojen
osaamispotentiaalin varmistaminen)
–
–
–
–
–
opetus ja kasvatustyö,
liiketalous ja kauppa,
matematiikka, fysiikka, kemia,
arkkitehtuuri ja rakentaminen,
kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja
tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka,
– sosiaaliala,
– hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto,
lääketiede
KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus
Työryhmä
VATT toimialaskenaariot
(2011 - 2030)
Opetushallitus
(koulutustarvelaskelmat,
poistuma jne.)
Aluejaosto
Aikuiskoulutusjaosto
Tohtorikoulutusjaosto
Sidosryhmäyhteistyö
Ehdotuksen laadinta
Tutkintotavoitteet
v. 2020
Työryhmän esitys
Työryhmän raportti
Luovutus ministeriölle
Lausuntokierros
Valmis
(12.6.2015)
6/2015
Aluekysely
Toimialakysely
Erilliskuulemiset (EK,
KL, STM, OKM, Sitra)
Seminaarit;
asiantuntijakuulemiset
Esityksen luonnos
13.5.2015 seminaari
Sidosryhmien
mahdollisuus antaa
lausunto (25 kpl)
Ennakoinnin työnkulku yksinkertaistettuna
VATT:Työvoiman kysyntäskenaario toimialoittain vuoteen 2030 (politiikka- ja kriisiskenaariot)
- poistuma (politiikkaskenaarion mukaisesti),
- 2011 ammattirakenne vs. tavoitteellinen ammattirakenteen muutos
Avautuvat työpaikat: 270 000 ammattiryhmittäin 2011-2030
- Ammattiryhmät  koulutusaste- ja opintoalaluokitukset
- Työvoiman tarjonta: uudet ikäluokat, työttömät, työvoiman ulkopuolelta
tulevat, nettomaahanmuutto
Tutkinnon suorittaneiden tarve 2012-30: 1474000; 77600/v
- Tehokkuuskerroin (läpäisy, moninkertainen koulutus)
- Vaikuttavuuskerroin (tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus)
Työelämän koulutustarve 123000 aloittajaa
- Skaalaus ikäluokan kokoon
Aloittajatarve ~(1,5 * ikäluokka) 93300
- Kasvualat, elinkeinorakenteen uudistaminen, osaamisen kehittäminen
Ehdotus Tutkintotavoitteista/aloittajista alakohtaisesti
Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030
Politiikkaskenaario
Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT)
• Työvoiman kysynnän kasvu 270 000
• Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on
pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030
Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT)
• 1 140 000
• 47 %
• Keskimäärin 58 000 /v
Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030
Politiikkaskenaario vs. työryhmän ”kasvu-ura”
(työllisten määrän muutos v. 2012-2030)
Tutkintotarpeet 2020-luvulla
Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle
60%
51%
50%
50%
50%
40%
28%
30%
31%
29%
21%
20%
19%
21%
10%
0%
Ammatillinen
peruskoulutus
Ammattikorkeakoulututkinto
Kesu 2011-2016 tutkintotuotos
Tutkinnot 2011-2013 ka
Yliopistotutkinto
KT 2020 esitys
Työryhmän esitys tutkintotavoitteista
koulutusasteittain
40,000
35,000
Akselin otsikko
30,000
25,000
20,000
15,000
10,000
5,000
0
Tutkinnot 2011-2013 ka
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulututkinto
Yliopistotutkinto
* Muu koulutus 1650 tutkintoa
36,027
22,078
13,943
Kehittämissuunnitelma
2011-2016
tutkintotavoite
37,520
19,421
15,142
Työryhmän esitys
35,635
20,390
15,115
*
Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena
Laskennallinen aloittajatarve
Nykyläpäisy 63%*
Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100%
Ammattikorkeakoulut
32 400
27 200
20 400
Yliopistot
24 000
20 200
15 100
*Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon
suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.
Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle
Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen
koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan
- taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen
- uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen
Yliopistokoulutus
opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-,
metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja
materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto,
lääketiede
Ammattikorkeakoulutus
kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-,
kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala
Ammatillinen koulutus
opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja
automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous,
metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut
• Kiitos!