Aikuiskoulutuspolitiikan näkymiä ja tavoitteita

Aikuiskoulutuspolitiikan näkymiä ja tavoitteita
Avoimen yliopiston neuvottelupäivät 29.10.201414
Petri Haltia
Ajankohtaista: toisen asteen ja vapaan
sivistystyön rakenteiden uudistus
•
•
•
Tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja
rakenteita ja saada koulutuksen vähentyvät voimavarat entistä
vaikuttavampana ja tuottavampaan käyttöön.
Rakenneuudistuksen tavoitteena on elinvoimainen ja
monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Ammatillisen
perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi
monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman
kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä.
Vapaassa sivistystyössä tavoitellaan elinvoimaista ja vahvoihin
järjestäjiin perustuvaa ylläpitäjäverkkoa.
Rahoitus
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä
uudistetaan siten, että
- se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden
- se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita,
koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista
- jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei
opiskeluajasta
Vapaan sivistystyön rahoituksen uudistamisella
- pyritään lisäämään vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän
selkeyttä ja ennakoitavuutta
- siirryttäisiin pääosin kiinteässä suhteessa tapahtuvaan
suoritteiden määrän vahvistamiseen
•
•
•
•
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on hyväksynyt
lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
rakenneuudistuksen suuntaviivat.
Järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen
esitysluonnos lausuntokierros päättyy17.11.2014
Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen
esitysluonnos lausuntokierros päättyy14.11.2014
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttaminen
lausuntokierros päättyy 31.10.2014
Lisätietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Toi
sen_asteen_rakenneuudistus/index.html
Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus keskeiset piirteet
•
•
•
•
•
•
Erikoistumiskoulutusten tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla
asiantuntijuusalueilla, joilla ei ole markkinaehtoisena toteutettua
koulutustarjontaa.
Erikoistumiskoulutukset perustuvat korkeakoulujen tutkimus- ja
kehittämisosaamiselle ja painoaloille
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka perusteista on
sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien
kanssa
Sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen
enemmistön, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään
tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus
järjestetään.
Työelämää edustavat tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat
osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.
Korkeakoulujen on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen
nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä
opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.
Rahoitus
•
•
•
Tarkoituksena
on,
että
yliopiston
ja
ammattikorkeakoulun
perusrahoitusta lisätään erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseksi
vuodesta 2017. Vuodesta 2017 alkaen erikoistumiskoulutuksessa
suoritetut
opintopisteet
tulisivat
rahoitustekijäksi
yliopistojen
rahoitusmalliin ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin, jolla
perusrahoitus jaetaan
Oppisopimustyyppisen
täydennyskoulutukseen
varattu
rahoitus
siirrettäisiin erikoistumiskoulutukseen. Siirtymäaikana rahoitettaisiin
erikseen valtionavustuksin.
Hallinnonalat voivat kohdentaa rahoitusta erikoistumiskoulutusten
toteuttamiseksi
omalla
hallinnonalalla
havaittuihin
erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin.
Selvitys avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja
avoimen yliopisto-opetuksen hyödyntämisestä
opiskelijavalinnoissa (OKM)
•
•
•
•
•
Avoimen korkeakouluopetuksen perusteella tutkintoon johtavaan
koulutukseen valittujen määrät pieniä: yliopistoissa noin 2,5%
valituista
Avoimien yliopisto-opintojen perusteella valittujen joukko on iältään ja
taustoiltaan heterogeeninen. Suurimmalta osalta löytyy
ylioppilastutkinto (168), mutta myös ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneita on 80. Valituista 15 ei ollut toisen asteen tutkintoa.
Mahdollisuus hakea odotettua monipuolisempi, useimmissa
tiedekunnissa. Haasteena opintojen saatavuus.
Keskeisiä eroja toteutuksissa ovat: erityisesti edellytettyjen opintojen
laajuus, valintamenetelmä ja ennakkovaatimukset, kuten aikaisempi
tutkinto.
Lisäksi muita opintosuorituksiin perustuvia valintatapoja, mm. MOOC
tietojenkäsittelytieteissä
Tiedotus ja viestintä
•
•
•
•
•
Yliopistot mainitsevat vain harvoin hakusivuilla ”avoimen väylän”. Usein
tieto suoritettujen avoimien yliopisto-opintojen perusteella hakemisesta
löytyy vasta erillisvalintojen alta. Kriteerit on kuvattu kattavasti.
Ammattikorkeakouluissa polkuopintojen markkinointi painottuu
valintakokeiden tulosten julkistamisen jälkeiselle ajalle.
Ammattikorkeakoulujen osalta vaikuttaisi olevan parannettavaa
tiedotuksessa tutkinto-opiskelijaksi suuntautuvan polkuopiskelijan
valintaprosessista ja mahdollisuuksista saada opiskelupaikka.
Joissain tapauksissa viestintä antaa epäselvän kuvan polkuopiskelusta,
kun tietoa opintojen tarjonnasta ei ole riittävästi.
Joissain korkeakouluissa viestintä kattaa hyvin myös avoimen
korkeakouluopetuksen opiskelijat ja avoin korkeakouluopetus tuodaan
esiin tasa-arvoisena opiskeluvaihtoehtona.
•
•
•
•
Selvitys käsiteltiin korkeakoulujen opiskelijavalintoja
kehittävässä työryhmässä kesäkuussa 2014
Todettiin tarve erityisesti avoimelle ja opiskelijalähtöiselle
tiedotukselle osana opiskelijavalintaa (mm. opintopolku.fi –
palvelu)
Avoimen yliopisto-opetuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen
kehittymistä ja opiskelijavalintaa seurataan osana
korkeakoulujen ohjausta
Valinta edellyttää riittävää tarjontaa – opintojen toteuttaminen
integroidusti tai erillisinä ryhminä
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia, OKM
tulevaisuuskatsaus (2014:8)
”Olemme siirtymässä digitaaliseen palvelutalouteen.Teollinen internet,
robotisaatio, big data, avoin data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat
vaikuttavat syvällisesti ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden
muodostumiseen, maailmankuvaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Digitaaliset teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta,
tutkimusta ja innovointia ja tehdä niistä merkityksellisempiä kansalaisille ja
yhteiskunnalle. Digitalisaatio muuttaa työn organisaatioita, teollisuuden ja
palveluiden toimintatapoja ja tuotteita sekä kansalaisten arkea. Työelämä
polarisoituu. Ammattitaito- ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Osa ammateista
katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Yksilöiden väliset tuottavuuserot
kasvavat. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy.”
”Koulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon osaamisvaatimuksissa
sekä oppimisen tavoissa, edellytyksissä ja ympäristöissä (mm. e-oppiminen)
tapahtuneet isot muutokset.”
”Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa. Tämä näkyy
oppimisen perusteista aina korkeakoulutukseen saakka. Pilvipalveluiden
kehittyessä opetuksen sekä oppimateriaalien kehittäminen ja jakaminen
helpottuvat. Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintäteknologioiden
hyödyntämisellä koulutuksessa on positiivinen vaikutus oppimismotivaatioon, oppimistuloksiin, oppistrategioiden hallintaan ja oppimisen
itsesäätelyyn, kuten tavoitteenasetteluun ja oman oppimisen arviointiin.
Uuden tekniikan keinoin on mahdollista ottaa paremmin huomioon
oppijoiden yksilölliset tarpeet. Koko koulutusjärjestelmässä tulee
panostaa digitaalisten ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen
ja käyttöön.”
”Huolehditaan siitä, että tulevilla ja jo opetustyössä olevilla on hyvät
valmiudet uuden opetusteknologian käyttöön.”
TEM: ”Digitalisaatio, robotit ja tietoverkot sekä kasvava aineeton talous
vaikuttavat työmarkkinoihin ja työelämään laajasti. Ammatteja häviää ja
uusia syntyy kiihtyvällä nopeudella ja tiedon uusi soveltaminen on jatkuva
haaste. Talouden rakennemuutoksen seurauksena työn pysyvyys
heikkenee ja työn vaatimukset muuttuvat ammattiurien aikana. Myös
pienyritysten ja itsensä työllistämisen merkitys kasvaa. Näistä muutoksista
johtuen jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa.”
”Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa on erilaisia
vaihtoehtoja. Nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
tulee kirkastaa profiileitaan, lisätä yhteistyötä ja purkaa
päällekkäisyyksiä. Uudistumista voidaan myös vauhdittaa
mahdollistamalla korkeakoulujen erilaistuminen painottamalla
erityisesti yliopistoissa eri tavoin perustehtäviä, koulutusta ja
tutkimusta ja arvioimalla samalla tämän vaikutuksia
korkeakoulusektoreiden työnjakoon. Vaihtoehtoisesti luovutaan
nykyisestä kahden sektorin järjestelmän instituutiorakenteesta,
mikä parantaisi resurssien tehokasta käyttöä. Sama korkeakoulu
voisi tuottaa sekä ammatillisemmin painottuneita että tieteellisiä
valmiuksia omaavia osaajia. Suomelle sopivan mallin
kehittämisessä tulee hyödyntää ulkomaisia kokemuksia ja parhaita
käytänteitä.”
Osaamisen tulevaisuus ja aikuiskoulutus?
Positiivinen näkymä edellyttää mm. PIAACin valossa, että
• suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys
lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (nuorisotakuu, nuorten aikuisten
osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen …) tukemana
käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän
muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia
• nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaaajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa
mahdollisuuksissa
• vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin
tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle
• tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan
osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön
Kysymyksiä
Miten ns. avoimen väylää tulisi kehittää?
Miten digitalisaatio on vaikuttanut ja tulevaisuudessa vaikuttaa
avoimeen yliopisto-opetukseen?
Miten avoin yliopisto-opetus vaikuttaa ja voisi vaikuttaa
kansalaisten digitaitoihin?
Millaisia näkymiä korkeakoulusektorien yhteistyön ja yhteyden
tiivistyminen voisi avata avoimeen korkeakouluopetukseen?
OKM tulevaisuuskatsaus: ”Osaamisen ketju kuntoon –
kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun”. Millainen ketjun
lenkki avoin yliopisto on?