Saarijärven kaupunki Päätös maa-aineslupahakemuksesta Ympäristösihteeri Annettu julkipanon jälkeen Pl 13, 43101 Saarijärvi Dnro (014) 459 8309 1§ 7.5.2015 __________________________________________________________________________ Erkki Oksanen, Lannevedentie 1459, 41270 Lannevesi Hakija ja osoite Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Saarijärven kaupunki, Lanneveden kylä, Leppälä RN:o 3:213 niminen kiinteistö Kiinteistönhaltija Erkki Oksanen Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle 15.4.2014. Kaavoitus- ja lupatilanne ja muut maankäyttörajoitukset Suunniteltu ottoalue sijoittuu Lanneveden pohjavesialueelle (nro 09 72905, I luokka), joka on varattu Lanneveden ja Aution vedenhankintaa varten. Lanneveden varavedenottamo sijaitsee noin 50 m päässä ottamisalueen rajasta pohjoiseen. Vedenottamoa ei ole tarkoitus ottaa käyttöön, mutta se on käyttövalmis varavedenottamo. Ottamisalueella pohjaveden virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Lanneveden pohjavesialueesta on tehty suojelusuunnitelma 25.11.1996. Alue sijoittuu osittain Suomen Akatemian ja Keski-Suomen seutukaavaliiton 1977 määrittelemälle suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävälle alueelle: Kopanniemi ja Paskomäki 48.6. Suunnitellun ottoalueen kaakkoiskulma sijoittuu Keski-Suomen maakuntakaavassa merkinnän ge/2- alueen kanssa päällekkäin. Suunnitelmakarttojen mukaan otto ei laajene edemmäs kaakkoiskulmasta. Ottamisalueelta on lyhimmillään noin 260 m Lannejoen etelärannassa olevaan Kurttu-Manun luonnonsuojelualueeseen. Ottamisalueen eteläpuolella olevaan muinaisjäännösalueeseen on etäisyyttä puolestaan alle 20 metriä. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaalueella merkinnällä M (Maa- ja metsätalousvaltainen alue). Alueelle on myönnetty Erkki Oksaselle maa-ainesten ottamislupa 25.8.2004. Luonnonolosuhteet 1. Alueen kuvaus Alue kuuluu Lanneveden harjumuodostelmaan. Lannejoki jakaa harjumuodostelman Kirkoharjuun ja Paskomäestä Kopanniemeen kulkevaan harjun osaan. Kyseessä oleva maa-ainesten ottolupahakemus sijoittuu juuri tälle jaksolle. Alueelta on otettu maa-aineksia Kyyräntien molemmilta puolilta kymmenien vuosien ajan. Kyyräntien ja Summasjärven välinen alue on maisemoitu ja osa Kyyräntien ja Paskomäen välisestä ottamisalueesta. 2. Pohjavesiolosuhteet Suunniteltu ottoalue sijoittuu Lanneveden pohjavesialueelle (nro 09 72905, I luokka), joka on varattu Lanneveden ja Aution vedenhankintaa varten. Lanneveden varavedenottamo sijaitsee noin 50 m päässä ottamisalueen rajasta luoteeseen. Kyyräntien Summasjärven puolla on Saarijärven vesihuollon Kopanniemen pohjavedenottamo. Kopanniemen suojelusuunnitelmassa ottamisalue sijoittuu ohjeelliselle kaukosuojavyöhykkeelle. 3. Ranta-alueet Ottamisalue ei sijoitu ranta-alueelle. Lähin vesistö Paskolampi sijaitsee kaivualueen pohjoiskulmasta 180 metriä koilliseen. Toiminnan vaikutukset ympäristöön 1. Selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä Maalajina on pääasiassa hiekkaa. Ottamissuunnitelman mukaan alueen pinta-ala on 2,83 ha. Kaivualueen pinta-ala on 1,45 ha, jolta otetaan hiekkaa 10 vuoden aikana yhteensä 9000 m3. Vuotuinen ottamismäärä on 900 m3. Alin ottamistaso on 117,5. 2. Liikenteen järjestäminen Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevien liittymien kautta Kyyrän yksityistielle. 3. Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ja niiden sijoitus Kalustona käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavia kuormaus- ja kuljetuskalustoa. 4. Polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 5. Kartat Suunnitelman liitteenä on yleissilmäyskartta 1:80000, ympäristökartta 1:8000, nykytilannekartta 1:2000, lopputilannekartta 1:2000 ja leikkauskuvakartat 1:1500 / 1:750. 6. Maisemointisuunnitelma Ottamistoiminnan jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja tasoitetaan. Rinteet luiskataan kaltevuuteen 1:3. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti. 7. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Ympäristönsuojelutoimet Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ei ilmoitettu. Häiriötilanteet Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ei ilmoitettu. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ei ilmoitettu. Riskin arviointi Ei ilmoitettu. Tiedot toiminnan ja sen käytön tarkkailusta Käyttötarkkailu Ottamisalueelle korkeuspisteinä ovat kartassa näkyvät pyykkien ja pohjavesiputkien päät, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. Kaivualueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen. Raportointi Ottamismääristä ilmoitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä 24.3.- 22.4.2014 Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelutoimessa. Naapureita on kuultu erityistiedoksiannolla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lausunto pyydettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen Museon, Keski-Suomen liiton ja Saarijärven vesihuolto oy:n antamat lausunnot viereiselle Liikennevirasto / Keski-Suomen ELY-keskukselle 21.1.2014 myönnetylle maa-ainesten ottamisluvalle, on otettu huomioon. Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto/Keski-Suomen ELY-keskukselle on 24.1.2014 myönnetty maa-ainesten ottolupa nyt haettavan lupa-alueen viereen. Tässä yhteydessä on pyydetty Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen liiton lausunnot. Nyt kyseessä olevan maa¬aineslupahakemuksen alue laajenee ge-2 alueelle päin ja lisäksi alue sijaitsee lähempänä pyyntikuoppia kuin viereinen lupa-alue. Kunnan tulee harkita uusien lausuntojen pyytämistä Keski-Suomen museoita ja Keski-Suomen liitolta. Koska kyseessä on olemassa oleva ottoalue ja ottotoiminta tähtää alueen maisemointiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena, lähinnä maisemoivaa, maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: - Alin sallittu ottotaso tulee olla vähintään 6,0 m ylimmästä laskennallisesta pohjavesipinnan tasosta mitattuna eli N60+117,6 m. - Olemassa olevaa ottoaluetta tulee laajentaa ge/2-alueelle vain sen verran, kun se maisemoinnin ja riittävän luiskauksen tekemiseen on tarpeellista. Ottotoiminnassa ja maisemoinnissa tulee varmistua ettei pyyntikuopastoa vahingoiteta. - Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kolmiopukkia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. - Alueen tuntumassa sijaitsevista havaintoputkista tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Pohjaveden pinnan korkeustiedot suositellaan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paikkatietojärjestelmässä niin luvanhaltijoiden kuin valvontaviranomaistenkin käytettävissä. - Poltto-ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. -Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa- ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. -Luiskat muotoillaan kaltevuuteen suunnitelman mukaisesti 1:3, ei jyrkemmiksi. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu varastointiaika enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humuskerrosta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdastahumusta. Alueelle istutetaan mäntyä tai koivua (2500 kpl/ha) niille osille, joille ei luontaista taimettumista tapahdu. - Alueen jälkihoitovelvoite (mm. metsän istutus) kuuluu luvanhakijalle. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. - Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2016 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija sekä kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. Keski-Suomen Museo Arkeologinen kulttuuriperintö Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa maa-aineshakemussuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin Lanneveden sora-alueella. Keski-Suomen museo kuitenkin haluaa muistuttaa, että läheistä Muinaismuistolain (1963/295) suojelemaa pyyntikuopastoaluetta (Paskomäki, Mj.rekisterin tunnus: 729010009) ei tule vahingoittaa millään muotoa maa-aineksen otossa tai alueen maisemoinnissa. Keski-Suomen liitto Pyydettynä lausuntona toteamme, että maa-ainesalue sijaitsee kaakkoisosaltaan pieneltä osin maakuntakaavan Arvokas harjualue (ge/2) Lanneveden kirkkoharju alueella. Nykytilaa koskevan kartan mukaan maa-ainestenotto on vähäisessä määrin jo edennyt mainitulle ge/2-alueen kanssa päällekkäiselle osalle tai vaihtoehtoisesti maakuntakaavarajaus on yleispiirteisenä piirretty siten, että se sattuu hieman jo olemassa olevalle ottoalueelle. Ottosuunnitelman mukaan maa-ainesten otto ei laajene nykyistä enempää ge/2-alueelle. Toimenpiteillä viimeistellään ja maisemoidaan arvokkaaseen harjualueeseen rajautuva ottoalue, jolloin lopputulos on todennäköisesti maisemallisesti nykytilaa parempi. Maa-ainesotto ei saa heikentää ge/2-alueen arvoa eikä pohjaveden laatua ja tasoa. Keski-Suomen liitolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Saarijärven Vesihuolto oy Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Lanneveden pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella. Lisäksi alue on kokonaan pohjaveden lähisuoja-, kuten myös vedenottamon suoja-alueella. Lisäksi soranottoalueen välittömässä läheisyydessä on Lanneveden alueen varavedenottamo ja etäisyyttä Kopanniemen vedenottamolle on n. 800 m. Maa-ainesten ottosuositusten mukaan lähisuojavyöhykkeelle ei suositella maa-ainestenottoa ollenkaan. Jos maa-ainesten otto sallitaan lä- hisuojavyöhykkeellä poikkeustapauksessa, on suojakerroksen paksuus oltava vähintään 6 m. Saarijärven Vesihuolto Oy esittää lausuntonaan, että alueella tulee välttää maa-aineksen ottoa, ja alueen aikaisempien soran ottoalueiden maisemointi ja maannoskerroksen rakentaminen tulisi tehdä mahdollisimman pian. Jos kuitenkin soran otolle lupa myönnetään, on alueen soran otossa noudatettava vedenottamon ja pohjavesialueiden suojeluohjeiden vaateita, koska maa ainesten otolla ei saa vaarantaa pohjavettä. Maa-ainesten ottolupapäätöksessä tulee antaa riittävät pohjaveden suojaustoimenpiteitä koskevat määräykset toiminnalle kuin myös poikkeustilanteita varten, pohjaveden pilaantumisriskin minimoinniksi. Hakijan kuuleminen Lausunnot on otettu lupamääräyksissä huomioon, joten hakijaa ei ole kuultu. Tiedot tehdyistä tarkastuksista Maastotarkastus 11.9.2014 Maa-aineslupaviranomaisen ratkaisu Saarijärven kaupungin maa-aineslupaviranomainen myöntää Erkki Oksaselle maa-ainesten ottamisluvan Saarijärven kaupungin Lanneveden kylässä sijaitsevalle Leppälä 3:213 tilalle. Ottamisalueen pinta-ala on 1,45 ha, kokonaisottomäärä on 9 000 m3 ktr ja vuotuinen ottamismäärä on 900 m3 ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. Lupamääräykset 1. Ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto sekä ottamistoiminnan etenemissuunta Alin sallittu ottotaso tulee olla vähintään 6,0 m ylimmästä havaitusta pohjavesipinnan tasosta mitattuna eli N60+117,65 m. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 2. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3, ei jyrkemmiksi. Alue tulee muotoilla mahdollisimman luonnonmukaisiin maaston muotoihin. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu varastointiaika enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humuskerrosta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdasta humusta. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnis- sa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset tulee suojata aitaamalla. Erityisen tärkeää on, että maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Muinaismuistolain (1963/295) suojelemaa pyyntikuopastoaluetta (Paskomäki, Mj.rekisterin tunnus: 729010009) ei tule vahingoittaa millään muotoa maa-aineksen otossa tai alueen maisemoinnissa. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden valein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2014 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija sekä kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. 3. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uudet istuttamiset ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueelle istutetaan mäntyä tai koivua (2500 kpl/ha) niille osille, joille ei luontaista taimettumista tapahdu. 4. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestely erityisesti pohjaveden suojelemiseksi Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. Aika, jonka kuluessa määräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava Luvan voimassaoloaikana. 6. Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi annetut määräykset Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 7. Ottamistoiminnan tarkkailu Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä. Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Luvanhaltijan tulee antaa vuosittain tiedot alueelta otetusta vuotuisesta ottamismäärästä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 8. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte on käytetävä ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. 9. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava 5000 euron vakuus MAL 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupaviranomaisen päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Päätöksen täytäntöönpano Koska kyseessä on vanha ottamisalue ja alueella on jatkuvaa ottamistoimintaa, toiminta voi jatkua ennen kuin tämä lupa on lainvoimainen. Käsittelymaksu Tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen 1. Tarkastusmaksu 400 euroa 2. Valvontamaksu 100 euroa 3. Kuulemis- ja kuulutuskustannukset 150 euroa Päätöksen perustelut 1. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa . Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen ottamissuunnitelma. Ottaminen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. 2. Määräysten perusteleminen 1, 2 ja 3. Maa.aineslain mukaan ottamispaikat ja ainesten ottaminen on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 5. Ottamislupa on määräaikainen, jonka aikana alueen maisemointi on myös tehtävä. 6. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 7. Määräys on annettu lupamääräysten valvonnan helpottamiseksi. 8. Määräys on annettu kaivannaisjätteen hyödyntämiseksi ja alueen lopputilanteen parantamiseksi. 9 Vakuus on määrätty lupamääräysten suorittamiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 1, 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 Päätöksestä kuuluttaminen Maa-aineslupaviranomainen tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 11.5.2015. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13111 HÄMEENLINNA Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Päätös Hakijalle päätös maksua vastaan. Tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskus Keski-suomen Museo Keski-Suomen liitto Saarijärven Vesihuolto Oy Ympäristölautakunta Liitteet Valitusoikeus Valitusoikeus on: - kunnan jäsenillä, asianosaisilla ja alueellisella ympäristökeskuksella - järjestöillä, jos kotipaikka on kunnassa tai sillä on kiinteistöperusteinen asianosaisuus ja järjestön toiminnan tarkoitus on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valittamisen perusteet: - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä - lupaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa - päätös on muuten lainvastainen. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Päätös annetaan julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin kun se on annettu. Valituskirjelmä on toimitettava ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjelmät toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmät on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Lisäksi valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
© Copyright 2024