1. No category

§ 67 Liite
Ilomantsin kunta
Tekninen ja ympäristölautakunta
Maa-aineslupapäätös 2015-04
11.8.2015 § 67
Veljekset Nilsen Oy:n maa-ainesten ottolupahakemus Ilomantsin Lehmijoelle
Luvanhakija: Veljekset Nilsen Oy, Hallitie 4, 82900 Ilomantsi.
Maanomistaja: Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 Imatra.
Asian vireille tulo: Hakemus on tullut vireille 26.6.2015. Veljekset Nilsen Oy:n ja Tornator
OYJ:n välillä on sopimus maa-ainesluvan ja tarvittaessa ympäristöluvan hakemisasiassa.
Aiemmat luvat: Alueella on ollut Stora Enso Oyj:n maa-aineslupa vuosina 2002-2007.
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomainen
Maa-aineslain 4 §:n 1. momentin perusteella maa-aineslaissa tarkoitettuun ainesten
ottamiseen on saatava lupa.
Maa-aineslain 7 §:n 1. momentin mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan
määräämä viranomainen, jona Ilomantsin kunnassa toimii tekninen ja ympäristölautakunta.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e perusteella alueelle
tarvitaan ympäristölupa siinä tilanteessa kun kiviaineksen murskaus ylittää 50 päivää.
Hakijan ilmoituksen mukaan ympäristölupaa haetaan myöhemmin.
Hakemuksesta
Suunnitelma koskee Ilomantsin Hiiskosken länsipuolella sijaitsevan Lehmijoki
(146-433-25-14) nimisellä tilalla tapahtuvaksi suunniteltua maa-ainesten ottamistoimintaa.
Ottamisalueen kokonaispinta-ala on n. 3,2 ha ja tämän suunnitelman mukaan maa-ainesta
alueelta otettaisiin 150 000 m3 ktr. Saatavat maa-ainekset ovat hiekkaa, kivistä hiekkaa ja
soraa. Maa-aineksen ottamisluvan voimassaoloajaksi esitetään kymmentä (10) vuotta.
Maa-aineksen ottamisalue sijaitsee Ilomantsin Hiiskosken länsipuolella, noin 26 km
etäisyydellä Ilomantsin keskustasta luoteen suunnassa. Suunnittelukohde sijoittuu
Tekojärven pohjoispuolella sijaitsevalle koillis – lounaissuuntaiselle maastonkohoumalle,
joka rajautuu länsi- ja pohjoissivustoiltaan suohon. Kohouma on noin kaksitoista (12) metriä
korkeammalla ympäröivään maastoon nähden. Suunnitellun ottamisalueen eteläpuolella on
Patotie, joka kulkee osin kunnostettavien maapatojen ylätasanteella.
Kaavoitus
Alueella ei ole yleiskaavaa eikä detaljikaava. Alueella on Pohjois-Karjalan
maakuntakaava, jonka 2. vaiheen ympäristöministeriö on vahvistanut 10.6.2010.
Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014 ympäristöministeriössä.
Kaavan 4. vaihe on käynnissä.
Suunniteltu ottamisalue sijoittuu alueelle, jossa on rajaus rk, eli rantojen käytön
kehittämisen kohdealueelle. Merkinnän selitys: ”Yksityiskohtaisemmassa
suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön
kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen
maisemaan.
Pohjavedet
Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnitellun
ottamisalueen koillispuolella sijaitsee pohjavesiputki, jossa pohjaveden
pinnankorkeus on +143,58 m (12.6.2015). Ottamisalueen koillispuolella sijaitsevan
lammen vedenpinnankorkeus mitattiin myös 12.6.2015 ja korkeus oli +143,58 m.
Suunnitellun ottamisalueen länsipuolella sijaitsevan suon maanpinta on tasossa
+144,5 m.
Ottotoiminta
Maa-ainesten ottamisalueeksi rajatulta alueelta otettaisiin maa-aineksia 150 000 m3
ktr ja alimpana ottamistasona käytetään tasoa + 146,5 m. Luvan voimassaoloajaksi
esitetään 10 vuotta. Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä, mm. maa-aineksen
laatu ja pintamaiden vahvuus ohjaavat ottamisen etenemistä. Ottamistoiminta aloitetaan jo
olemassa olevalla ottamisalueelta edeten lännen ja etelän suuntaan.
Mikäli ottamistoiminnan aikana havaitaan pohjaveden tason olevan ylempänä kuin
suunnitelmassa on arvioitu sen olevan, tällöin joka tapauksessa
pohjavedenpinnan tason päälle jätetään aina vähintään kahden metrin paksuinen
luonnontilainen suojamaakerros.
Suunnittelualue merkitään maastoon luvanmyöntämisen jälkeen numeroiduilla
muovipaaluilla ja alueelle asennetaan korkeuden tarkkailupiste.
Alueella ei varastoida tai säilytetä polttoaineita, koneita tai laitteita pidempiaikaisesti.
Murskaustoiminnan aikana tarvittavat koneet, laitteet sekä polttoainesäiliöt ovat
alueella vain murskausjakson ajan.
Hakijan näkemys hankkeen vaikutuksista ympäristöön
Suunnitellusta ottamisalueesta kolmas osa on jo olemassa olevaa vanhaa ottamisaluetta.
Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaalla harju- tai kallioalueella.
Suunnitellulta ottamisalueelta on lähimpään suurvesistöön matkaa lähimmillään 100 metriä,
mutta muuten rantaviivaan on reilusti yli sata metriä. Alue ei näy Tekojärven
rantamaisemaan.
Ottamisalueen rajauksessa ei hakijan käsityksen mukaan ole tärkeitä elinympäristöjä,
liito-oravan elinympäristöjä eikä suojeltavia kasveja. Rajatulla ottamisalueella ei
myöskään voi katsoa olevan mainittavaa merkitystä virkistyskohteena eikä se ole
moninaiskäyttöarvoltaan tärkeä, koska alueella ei kulje retkeilyreittejä/-polkuja ja
alue sijoittuu osittain vanhalle ottamisalueelle sekä tavanomaiselle metsämaalle.
Alueen lähiympäristössä on runsaasti vastaavanlaista metsämaata.
Ottamistoiminnan aikana alueella voi työskennellä pyöräkuormaaja, kaivinkone sekä
murskaamo oheislaitteineen. Toiminnassa tarvittavat poltto- ja voiteluaineet kulkevat
työkoneiden mukana eikä niitä säilytetä alueella pidempiaikaisesti. Poltto- tai
voiteluaineiden lisäksi ottamisalueella ei käsitellä eikä synny haitta-aineita. Poltto- ja
voiteluaineet varastoidaan siten, että päästöjä maaperään ei tapahdu. Polttoaineet
varastoidaan IBC – hyväksytyissä ja tarkistetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Alueella
ei suoriteta koneiden huoltoja eikä pesuja. Alueelle ei majoituta tai peseydytä.
Toiminnan ei näin ollen katsota aiheuttavan maaperän pilaantumista. Toiminnassa ei
synny jätevesiä eikä aiheudu haitta-aine tai ravinnepitoisia päästöjä vesistöön.
Alueella jätetään pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin vähintään 2 metrin
koskematon suojakerrospaksuus. Aikaisempi ottamistoiminta on synnyttänyt
suunnitellun ottamisalueen koillispuolelle maisemaan uuden elementin,
pohjavesilammikon. Lammikko on vaikuttanut alueen pienilmastoon lisäämällä
ilmankosteutta, mikä on osaltaan vaikuttanut kasvillisuuden monipuolistumiseen.
Vesialue rikastuttaa myös maisemakuvaa. Lammikon ja ottamisalueen väliin jätetään
noin 50 metriä leveä suojavyöhyke, jonka avulla lammikon lähimaasto pysyy
tämänhetkisessä luonnontilassaan eikä toiminnalla heikennetä lammikon vedenlaatua
tai määrää. Lammikon ympärillä kasvaa tiheäpuusto eikä lammikon rannalle pääse
ajamaan autolla. Näin ollen pohjavesilammikon roskaamista ei tapahdu.
Toiminnan vaikutukset ilmaan ilmenevät lähinnä pölypäästöinä, mikä muodostuu
hienojakoisista mineraaleista, jotka eivät sisällä haitta-aineita tai ravinteita.
Pääsääntöisesti pöly syntyy murskauksesta, seulonnasta, maa-ainesten käsittelystä ja
liikennöinnistä ottamisalueella. Toiminta aiheuttaa myös jonkin verran melua, jota
syntyy myös em. toimista.
Murskauksesta ja seulonnasta aiheutuvan pölyn ja melun leviämistä ympäristöön
rajoitetaan kun murskausasema ja seulasto sijoitetaan alueen pohjalle, jolloin ne
jäävät maa-ainesluiskien, varastointikasojen sekä läjitettyjen pintamaakasojen
ympäröimiksi. Myös alueen ympärillä kasvavat metsät vähentävät pölyn ja melun
leviämistä lähiympäristöön. Pölyämistä vähennetään myös tarvittaessa kastelemalla
työmaatiestöä ja murskattavaa maa-ainesta.
Maa-aineksen ottaminen ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia
muutoksia luonnonolosuhteissa. Maanpinnanmuodot muuttuvat suunnitellulla
ottamisalueella toiminnan vuoksi. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä,
sillä ottamisalueella ja sen lähiympäristössä elävälle lajistolle soveliaita vastaavia
elinympäristöjä on lähialueella.
Ottamisalueen toiminta ei aiheuta merkittävää muutosta kaukomaisemaan, koska
suunniteltu ottamisalue sijaitsee korkea puustoisen metsän ympäröimällä alueella
eikä alue ole huomattavasti ympäröivää maastoa korkeammalla. Maisemavaikutukset
rajautuvat itse toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Ottamistoiminnan
päätyttyä maisemallisia vaikutuksia vähennetään palauttamalla alue
metsätalouskäyttöön jälkihoitotoimenpiteillä.
Hakijalla ei ole tiedossa olevia suojeltavia eläin- tai kasvilajeja alueella.
Ottamissuunnitelman laadinnan aikana suoritettujen maastokäyntien aikana ei
alueella havaittu erikoisia - tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja.
Yhteenvetona voitaneen todeta, että suunnitelmassa esitetty toiminta ei ole
ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä esitettyjen rajoitusten kanssa.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Pintamaita arvioidaan syntyvän 10 000 m³, kantoja ja hakkuutähteitä 150 m³.
Kaivannaisjätteet käytetään ottamisalueen suoja-rakenteisiin, maisemointiin ja jälkihoitoon.
Pintamaat, hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset ja mahdolliset kannot sijoitetaan
toiminnan ajaksi alueen reunoille ottamistoiminnan etenemisen mukaan,
kaivannaisjätealueen pinta-ala on yhteensä noin 0,29 ha.
Hakijan suunnitelma jälkihoitotoimenpiteiksi
Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti
ympäristöönsä. Pohja muotoillaan alimmillaan korkoon +146,5 m.
Alueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun
lopullinen pohjataso saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen
mahdollisuuksia. Alueen metsitys tapahtuu luontaisesti/keinollisesti.
Naapurien kuuleminen: Pohjois-Savon ELY-keskusta kuultiin naapurina
(Hiiskoski-Kalliovaara maantie 146-895-1-5764). Lausuman mukaan ottoalueen liittymän
näkemäesteet on pidettävä turvallisella tasolla. Muilla naapurikiinteistöjen omistajilla ei ollut
huomautettavaa.
Lausunnot: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto 3.7.2015:
Veljekset Nilsen Oy hakee maa-aineksen ottolupaa tilalle Lehmijoki 25:14 Ilomantsin
kunnan Tokrajärven kylässä. Haettu kokonaismäärä on 150 000 k-m³ ja ottoaika 10 vuotta.
Kiinteistön omistaa Tornator Oyj, jolta hakijalla on valtakirja luvan hakemiseen. Alue on
ollut myös aiemmin ottotoiminnan kohteena ja edellinen ottolupa on päättynyt vuonna 2007.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä tiedossa ole erityisiä luonnonesiintymiä
tai maisema-arvoja, joihin hankkeen toteutumisella olisi maa-aineslain tarkoittamia
haitallisia vaikutuksia.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaisella maa-aineksen
otolla ei ole sellaisia vaikutuksia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta, joka aiheuttaisi
maa-aineslain 3 §:n mukaisia rajoituksia ainesten ottamiselle. Lupamääräyksissä olisi
kuitenkin huomioitava ainakin seuraavat seikat:
 Koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun
luonnollisen pohjavesipinnan päälle vähintään 2 metriä paksu suojakerros.
 Alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso kahdesti
vuodessa (kevät/syksy). Tulokset havainnoista toimitetaan kerran vuodessa Ilomantsin
kunnalle.
 Alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon.
 Mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle.
Säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta
vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Myös koneiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen
ulkopuolelle.
 Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen
välittömässä läheisyydessä.
 Ottoalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta
jälkitoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua
verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella.
 Jälkihoito on tehtävä vaiheittain ottotoiminnan edetessä. Pintamaata tulee poistaa
mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan työn edistymisen mukaan. Alueen jälkihoito
tulee suorittaa välittömästi ottotoiminnan päätyttyä ja jälkihoidettavalle alueelle tulee
muodostaa uusi kasvualusta kasvillisuuden palauttamiseksi.
Tarkastukset: Ympäristösihteeri on suorittanut alueella tarkastuksen 30.7.2015.
Tarkastusajankohtana ottamisalueen rajauksen nurkat on merkitty maastoon. Alueella on
toimiva pohjavesiputki sekä korkomerkintä maastossa ottamisen aloitusalueella. Tieyhteys
maantieltä 15764 on kunnossa, myös niiltä osin, mihin Pohjois-Savon ELY-keskus kiinnittää
lausumassaan huomiota.
Kuuluttaminen: Vireilläolokuulutus oli nähtävänä 30 päivää kunnan ilmoitustaululla ja
kunnan www-sivuilla sekä hakemusasiakirjat liitteineen kunnanviraston palvelupisteellä
ajalla 6.7.- 4.8.2015. Vireilläolokuulutus julkaistiin myös paikallislehti Pogostan Sanomissa
(6.7.2015). Muistutuksia ei jätetty määräaikaan 4.8.2015 mennessä.
Asian valmistelija: Ympäristösihteeri
PÄÄTÖSEHDOTUS: Maa-aineslain 7 §:n tarkoittamana lupaviranomaisena Ilomantsin
kunnan tekninen ja ympäristölautakunta myöntää Veljekset Nilsen Oy:lle maa-aineslain
555/1981 mukaisen maa-ainesluvan nro 2015-05 Ilomantsin kunnan Tokrajärven kylään
tilalle Lehmijoki (146-433-25-14), lupahakemuksen liitteenä olevan maa-ainesten
ottamissuunnitelman (Suuntakartta Oy; Seppo Korhonen 24.6.2015) mukaisesti ja seuraavin
lupamääräyksin:
1. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanmukainen alin ottotaso on merkittävä
maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton
otto ole mahdollista. Alimmaksi ottotasoksi on esitetty N60 +146,50.
2. Varsinaisen ottoalueen (kaivualue) rajat, siten kuin ne ottamissuunnitelman
nykytilannekartassa on esitetty, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei
lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista.
3. Ottamisalue, johon ottamissuunnitelman suunnitelmakartoissa ja leikkauskuvissa esitetyn
mukaiset kaivannaisjätteiden varastointialueet ja muut ottamistoimintaan liittyvät
toimintoalueet sisältyvät, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei
kaivannaisjätteitä tai jalostettua maa-ainesta tahi muita lupaan liittyviä toimintoja
tahattomasti sijoiteta luvitetun alueen ulkopuolelle.
4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista
suorittamaan alueella aloitustarkastus. Tarkastuksessa todetaan mm. ottoalue- ja
ottotasomerkintöjen maastossa olevan yksiselitteisesti luettavissa.
5. Alimman ottotason ja ylimmän luonnollisen pohjavedenpinnan väliin on jätettävä kaikissa
olosuhteissa vähintään kahden (2) metrin suojakerros koskematonta maa-ainesta. Ottamisen
aikana suojakerroksen paksuutta on seurattava pohjaveden havaintoputken vedenpinnan
korkeuden avulla. Mikäli pohjaveden pinnanvaihtelut osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi,
on alinta ottotasoa tarvittaessa mukautettava siten, että vaadittu suojakerros toteutuu.
6. Alueella olevasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso kaksi kertaa vuodessa
(keväällä ja syksyllä). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun
mennessä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi
tarvittaessa edellyttää toisen pohjavesiputken asentamista alueen eteläiselle osalle
7. Mikäli alueelle ottamistoiminnan aikana muodostuu jyrkkiä rintauksia tai muutoin
vaarallisia alueita, tulee alueelle asentaa lippusiimat tahi muu selkeä varoitusmenetelmä, jolla
mahdollisten kulkijoiden tahaton joutuminen vaaratilanteisiin vältetään. Ottamistoiminnan
aikana on alueella oleva tiestö, mukaan luettuna liittymäalue maantielle 15764, pidettävä
asianmukaisessa kunnossa.
8. Ottotoiminnan kohdistuessa ottoalueen pohjoisosaan 20 kV:n voimalinjan alle ja
välittömään läheisyyteen, tulee ottotoiminnasta siltä osin tiedottaa Pohjois-Karjalan Sähköä,
jotta varmistetaan kaikin puolin turvallinen lopputulos maa-ainesten otolle ko. alueella.
9. Mikäli ottamistoimintaan liittyy tarve murskaustoimintaan, tulee mahdollisista
murskaustoiminnoista tehdä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
10. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa varsinaisen
kaivualueen ulkopuolelle. Käytettävien säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia IBC-vaatimukset
täyttäviä säiliöitä.
11. Merkittäviä konekaluston huolto- tai korjaustöitä ei saa suorittaa kaivualueella eikä sen
välittömässä läheisyydessä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava
kaivualueen ulkopuolelle. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy
ympäristöön on estettävä.
12. Ottaminen ja jälkihoito alueella tulee tehdä vaiheittain ottosuunnitelmassa kuvatulla
tavalla siten, että suunnitelmassa esitetyt pintamaiden varastoinnit voidaan toteuttaa
suunnitellulla ottamisalueella. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman pieneltä alueelta
kerrallaan, jotta pintamaiden varastointi on mahdollista toteuttaa ottosuunnitelmassa
esitetyllä tavalla. Pintamaiden orgaanisen aineksen nopean hajoamisen vuoksi alueen
maisemoinnissa käytettävien pintamaiden suositeltava varastointiaika on korkeintaan kolme
vuotta.
13. Mikäli maisemoitava pohjataso on karkeaa maalajia, levitetään siihen noin 15 cm
vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros
pintamaata, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan
käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta.
14. Ottamisalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta
jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua
verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella.
15. Alueen jälkihoito tulee saattaa loppuun viipymättä ottamistoiminnan päätyttyä, kuitenkin
viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Mikäli alueella
joudutaan lupa-ajan päättymisen jälkeen tilapäisesti varastoimaan jalostettuja maa-aineksia
niin, ettei jälkihoitotoimenpiteitä kaikilta osin voida määrätyssä ajassa suorittaa, tulee
suunnitelma ko. materian sijoituspaikoista, -määristä ja arvoidusta varastointiajasta ennen
lupa-ajan päättymistä esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.
16. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä
valvontaviranomaiselta lopputarkastus.
17. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Ilomantsin
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) otetun aineksen määrä ja laatu.
Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisessä muodossa osoitteeseen [email protected],
ilmoituslomakkeella (6027/12.2002), joka löytyy internetosoitteesta
http://www.ymparisto.fi>Asiointi>Luvat, ilmoitukset >Maa-ainesten ottamiseen liittyvät
ilmoitukset.
18. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelma viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lupapäätöksen
lainvoimaiseksi tulosta ja ilmoitettava arvioinnista valvontaviranomaiselle.
19. Kokonaisottomäärä on 150 000 m³ ja ottamisaika on 10 vuotta. Lupa on voimassa 10
vuotta luvan antopäivästä lukien.
Vakuus ennen päätöksen lainvoimaisuutta
Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää luvanhakijan hakeman MAL 21 §:n mukaisen
luvan maa-ainesten ottamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.
Luvanhakija esittää vakuudeksi määrättävän varsinaiseen ottamistoimintaan asetettavaa
vakuutta, joka siten olisi vakuutena myös päätöksen saatua lainvoimaisuuden. Luvansaajan
tulee antaa Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 7 300 euron suuruinen
vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen
kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Tämä vakuus on voimassa toiminnan
aloittamisesta päätöksen lainvoimaiseksi tulemiseen saakka.
Lupapäätöksen perustelut: Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3
§:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa (MAL 6 §), jolloin lupa maa-aineslain mukaan tulee
myöntää. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua
hyödyttömäksi, koska kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottoalue, eikä toiminnan
uudelleen aloittaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka olisi
korvaamatonta muutoksenhaun johtaessa luvan epäämiseen tahi oleelliseen muutokseen.
Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Lupamääräysten perustelut:
1-4. Määräyksillä varmistetaan toiminnan hallittu ja laillinen aloittaminen siten, ettei
toiminnalla aiheuteta vahinkoa ympäristölle.
5-6. Määräyksillä varmistetaan pohjaveden suojelu (YSL 17 §).
7. Ottamistoiminnan aikana on työturvallisuuden lisäksi varmistettava myös muiden alueella
mahdollisesti liikkuvien turvallisuus.
8. Sähkölinjojen yhteydessä työskennellessä on perusteltua olla yhteydessä paikalliseen
sähkölaitokseen.
9. Murskaustoiminnot edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoitustoimia.
10-11. Määräykset on annettu maaperän suojelemiseksi (YSL 16 §).
12-16. Määräykset tähtäävät ottamistoiminnan jälkeiseen aikaan ja alueen käyttöön
ottotoiminnan päätyttyä.
17-18 ja 6. Määräyksillä edesautetaan osaltaan valvovan viranomaisen toimintaa.
Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981), Valtioneuvoston asetus maa-ainesten
ottamisesta (926/2005), Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013),
Ympäristönsuojelulaki (527/2014), Ilomantsin kunnan maa-ainestaksa (13.12.2011 § 55).
Maa-ainesluvan vakuus: Maa-aineslain 12 §:n mukaan hakijan on annettava kunnalle
pankki- tai vastaava vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden
suorittamisen vakuudeksi. Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle annettavan
vakuuden, määrä on 7 300 euroa. Vakuuden (7 300 €) on oltava voimassa vähintään kaksi (2)
vuotta kauemmin kuin myönnetty lupa. Vakuus on asetettava omavelkaisena
pankkitakauksena tai -talletuksena. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiva kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä
lopputarkastuksessa jälkityöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupamääräysten mukaisesti.
Lupamaksu: 2148,00 €. Lisäksi peritään kuuluttamisesta kunnan ilmoitustaululla 20 € ja
naapurien kuulemisesta 60 €.
Päätöksen julkipano: Päätös annetaan 12.8.2015 olevan julkipanon jälkeen 13.8.2015.
Luvan viimeinen voimassaolopäivä: 13.8.2025.