1.6.2015 - Mikkeli
Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 Aika 01.06.2015, klo 15:06 - 18:34 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 14/2015 1 (37) Käsitellyt asiat § 185 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 186 Pöytäkirjan tarkastus § 187 Ilmoitusasiat § 188 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset § 189 Yhteistyösopimus Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa vuodelle 2015 § 190 Mikkelin Ravirata Oy:n tarjous yhteistyöstä vuonna 2015/St. Michel ravit 18.-19.7.2015 § 191 Kaupunginvaltuuston kokousten videointi § 192 Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen ja torikaupanvalvojan toimen (1709) lakkauttaminen 1.6.2015 alkaen § 193 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta § 194 Kirjaston määrärahamuutokset 2015 § 195 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n työllisyyden hoidon hanke- ja projektihakemukset, kaupunginhallituksen lausunto § 196 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). § 197 Jäteasiaintarkastajan kelpoisuusehdon muutos § 198 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2017 § 199 Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi § 200 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014 Lisäpykälät § 201 Vastaus Pirkko Levosen selvityspyyntöihin ja valituksiin Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Vesa Himanen Outi Kauria Hannu Kilkki Raine Lehkonen Veli Liikanen Petri Pekonen Sari Teittinen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen Markku Siitari Elina Hölttä Hannu Toivonen Muut saapuvilla olleet Marjo Koponen, tietopalvelusihteeri, sihteeri Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poistui 18:03 Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja, saapui 15:06 Jouni Riihelä, tekninen johtaja, poistui 17:26 Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Juha Vuorela, konsernitarkastaja, saapui 15:30, poistui 17:16 Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, saapui 16:05, poistui 17:45 Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja, saapui 17:11, poistui 17:16 Poissa Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Kati Kähkönen Armi Salo-Oksa §:t 185-188, 198, 193, 189-192, 194-197, 199-201 - Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Marjo Koponen Sihteeri 2 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Vesa Himanen Sari Teittinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 4.6.2015 Marjo Koponen, tietopalvelusihteeri 14/2015 3 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 § 185 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 5 (37) § 186 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sari Teittinen ja Vesa Himanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 3.6. ja se on nähtävänä torstaina 4.6.2015. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sari Teittinen ja Vesa Himanen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 § 187 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Vaalijalan kuntayhtymän hallitus 21.5.2015 - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 18.5.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin. 6 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 7 (37) § 188 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 20.5.2015 - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 20.5.2015 - kasvatus- ja opetuslautakunta 21.5.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Merkitään, että vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittelivät kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä § 39, virkaan valittujen uusien opettajien työsuhteen ja palkanmaksun alkamisajankohdasta, johon lautakunta pyytää kaupunginhallituksen kannanottoa sekä ammattiyhdistysliikkeiden asiasta antamia kannanottoja. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus erikseen toteaa, että uusien opettajien virkasuhteet voidaan aloittaa 11.8.2015. Raine Lehkonen esitti, että kaupunki pitäytyy aiemmassa käytännössä, että opettajien palvelussuhde alkaisi 1.8.2015. Veli Liikanen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että Raine Lehkonen on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lehkosen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin kymmenen jaa-ääntä (Seija Kuikka, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Hannu Toivonen, Sari Teittinen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Markku Siitari, Vesa Himanen ja Petri Pekonen) ja viisi ei-ääntä (Raine Lehkonen, Veli Liikanen, Arto Seppälä, Hannu Kilkki ja Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän täydennetyn esityksen. Merkitään, että JUKO ry:n valvontakirje 25.2.2015 liitetään pöytäkirjaan, Liite 1. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 8 (37) § 189 Yhteistyösopimus Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa vuodelle 2015 MliDno-2015-231 Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila [email protected] Liitteet 1 Liite Yhteistyösopimus MP-Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungilla on ollut pääyhteistyösopimus, myöhemmin kumppanuussopimus, kaupunginhallituksen määrittämien kolmen urheiluseuran, Mikkelin Jukureiden, Mikkelin Palloilijoiden sekä Mikkelin Kampparien kanssa vuosista 2009 ja 2010 lähtien. Yhteistyöseurat valikoituivat hallituksen päätöksen mukaisesti ko. seurojen ja lajien valtakunnallisen näkyvyyden ja laajan vaikuttavuuden vuoksi. Kaupunki on uudistanut kumppanussopimusten laadintaperusteita, ja lähtökohtana ovat kaupungin strategian mukaiset valtuuston asettamat hyvinvointitavoitteet, joiden saavuttamista yhdistyksen toiminnan tulee edesauttaa. Liikunnalla ja urheilulla vaikutetaan henkiseen ja fyysiseen terveyteen kohentavasti ja vähintäänkin terveyttä ylläpitävästi. Urheilun näkyvyys ja seuraaminen motivoi kaupunkilaisiakin liikkumaan. Seurojen laaja juniorityö kasvattaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Lisäksi urheilutapahtumat vahvistavat Mikkelin vetovoimaa ja niillä on vaikutusta aluetaloudelle. Mikkelin Palloilijat ry on esittänyt kaupungille yhteistyösopimusta kaudelle 2015. MP:n laatima sopimusaihio on hyvin samansuuntainen kuin aiemmatkin MP:n kanssa laaditut sopimukset. Jalkapallon Ykköseen nousun myötä MP esittää sopimukseen euromääräistä korotusta, jonka perusteena ovat muun muassa valtakunnalliseen sarjaan siirryttäessä kasvavat matkustus-, lisenssi- ja pelaajamenot. Sopimuksen arvo on aiemmin ollut 12 000 euroa. MP esittää sopimuksen arvoksi 20 000 euroa. Sopimuksen liitteessä esitellään MP:n esikoululaisille ja koululaisille järjestämät futispäivät, turnaukset ja lajiesittelyt, jotka soveltuvat sellaisenaan, seuran laajan juniorityön lisäksi, kaupunkistrategian tavoitteisiin ja jotka kuuluvat sopimuksen piiriin. Kaupunginhallituksen syksyllä 2014 hyväksymän Jukurit HC:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen arvo on 15 000 euroa kaudessa. Sopimus maksetaan kaupunginhallituksen määrärahoista. Liikuntapalvelut esittää myös kaupungin ja MP:n välille solmittavan sopimuksen arvoksi 15 000 euroa. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 9 (37) Ehdotus Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen kaudelle 2015 ja määrittää sopimuksen arvon. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen ja sopimuksen arvoksi määritettiin 15 000 euroa. Merkitään, että vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Palloilijat/Ilkka Mäkelä, liikuntapalvelut Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 10 (37) § 190 Mikkelin Ravirata Oy:n tarjous yhteistyöstä vuonna 2015/St. Michel ravit 18.-19.7.2015 MliDno-2015-1005 Valmistelija / lisätiedot: Sirpa Hyyryläinen [email protected] Mikkelin Ravirata Oy on lähettänyt Mikkelin kaupungille tarjouksen yhteistyöstä vuonna 2015. Yhteistyötarjouksen sisältö on seuraava: "Mikkelin kaupunki - Mikkelin Ravirata Oy - yhteistyön sisältö vuodelle 2015 St Michel -ravit • • • • • • • Mikkelin kaupungin nimikkolähtö viikonvaihteessa sunnuntaina, loimi sisältyy nimikkohevonen St Michel -lähdössä, loimi sisältyy, äänimainos kuuluttajan luettavaksi näkyvyys ennakkomainonnassa omalla logolla: printti- ja TV, internet 60 VIP-päivälippua tapahtumaan näkyvyys käsiohjelmassa: 125x 80 mm, 4-värinen näkyvyys screenillä ja TotoTV:ssä, esim. molemmat päivät 4 x n. 20 sek. lisänäkyvyys raviradalla: keskialueen lisämainos, esittelypiste, banderollit Ulkomainos • 20,8 x 2,4 m • 1 euro/katsoja St Michel raveissa" Hinta St Michel -ravit järjestetään 18.-19.7.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 31.3.2014 § 154 vastaavansisältöisen yhteistyösopimuksen Mikkelin Ravirata Oy:n kanssa vuodelle 2014 siten täydennettynä, että kaupungin tuen (yksi euro/St Michel -ravien tapahtumakävijä) enimmäismääräksi asetettiin 25.000 euroa. Kustannukset maksettiin kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta ravien jälkeen, kun tarkat kävijämäärät olivat selvillä. Mikkelin Ravirata Oy:n laskun mukaan kävijämäärä oli 23.010 henkilöä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Mikkelin Ravirata Oy:n yhteistyötarjouksen siten täydennettynä, että kaupunki maksaa yhteistyöstä, 1 euro/St Michel -ravien tapahtumakävijä, kuitenkin enintään 25.000 euroa. Lisäksi Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 11 (37) kaupunginhallitus päättää valtuuttaa kaupunginkanslian tekemään ja allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen. Kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta St Michel -ravien jälkeen, kun tarkat kävijämäärät ovat tiedossa. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Ravirata Oy, viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 12 (37) § 191 Kaupunginvaltuuston kokousten videointi MliDno-2015-1097 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen [email protected] Mikkelin kaupunki on neuvotellut Otavan Opiston kanssa, että se tuottaisi valtuustokokousten videointipalvelut. Videot julkaistaisiin suorina nettilähetyksinä (striimaus) Mikkelin kaupungin verkkosivuilla (www.mikkeli.fi). Tämän lisäksi videot tullaan arkistoimaan ja ne voidaan hakea uudelleen katseluun Mikkelin verkkosivuston kautta. Otavan Opistolla on tätä toimintaa varten valmis organisaatio ja kuvauskalusto. Yhden valtuustokokouksen striimaus ja videon arkistointi maksaa 900 €/kokous. Palvelu otettaisiin vakituiseen käyttöön 31.8.2015 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja videot julkaistaan 31.8.2015 kokouksesta alkaen. Videointi ja julkaiseminen hankitaan ostopalveluna Otavan Opistolta hintaan 900 €/kokous (alv 0%). Hankinta maksetaan kaupunginvaltuuston määrärahoista. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun jälkeen esittelijä täydensi esitystään siten, että seurataan yksi vuosi, minkälaisia katsojamääriä videoiduilla lähetyksillä on ja sen jälkeen tehdään päätös jatkosta. Sopimus tehdään nyt enintään vuodeksi. Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Tiedoksi Matti Väänänen (Otavan Opisto), Juha Ropponen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 13 (37) § 192 Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen ja torikaupanvalvojan toimen (1709) lakkauttaminen 1.6.2015 alkaen MliDno-2015-1012 Valmistelija / lisätiedot: Timo Rissanen [email protected] Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen Mikkelin kaupungin pysäköintipalveluissa on tällä hetkellä kolme pysäköinnintarkastajan virkaa. Lain edellyttämällä tavalla pysäköinnintarkastajat ovat virkasuhteisia. Pysäköinninvalvontaa pyritään turvallisuussyistä tekemään kentällä parityöskentelynä. Parityöskentelynä toteutetun valvontatehtävän on todettu vähentävän selvästi tarkastajien kohtaamaa asiakkaiden aggressiivista käyttäytymistä ja parantavan näin työturvallisuutta. Lisäksi oikaisuvaatimusten käsittely on helpottunut, kun kiistanalaisiksi nousseita tilanteita on ollut toteamassa kaksi tarkastajaa. Pysäköinninvalvontaa tulee suorittaa myös virka-ajan ulkopuolella ja muualla kuin kaupungin ydinkeskustassa. Lisäresurssia vaativat mm. iltaisin ja viikonloppuisin pidetyt suuret yleisötapahtumat, joiden yhteydessä virheellinen pysäköinti aiheuttaa erityisen paljon ongelmia, jopa vaaraa. Tarkastusten iltaja viikonloppuvuorojen järjestäminen riittävän usein on mahdotonta, koska korvaavien arkipäivävapaiden antaminen aiheuttaa henkilövajeen arkipäiville. Pysäköinninvalvonnan turvallinen, tehokas ja tuottoisa suorittaminen on nykyisellä tarkastajamäärällä erittäin ongelmallista.Pysäköinninvalvonta on taloudellisesti tuottavaa toimintaa, josta kaupunki saa vuodessa noin 400.000 – 500.000 euroa pysäköintivirhemaksuina. Valvonta vaikuttaa merkittävästi myös pysäköintilippuautomaattien tuottoon. Torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) lakkauttaminen Mikkelin torikaupan valvonnasta osa-aikaisesti (60 %) vastannut torikaupanvalvoja on irtisanoutunut toimestaan (1709) 28.2.2015. Tointa ei ole täytetty, vaan torikaupanvalvontaa on hoidettu kaupungin omana toimintana tilapäisjärjestelyin, ostamalla osa toisen yksikön työntekijän työpanoksesta. Torikaupanvalvonnan tarve on talvikuukausina vähäisempää ja vaihtelee päivittäin torilla olevien markkina- ym. tapahtumien mukaan. Kesäaikaan torikaupanvalvontaa tarvitaan päivittäin.Viikonloppujen ja lomaaikojen torikaupanvalvontaan on jo aiemmin kilpailutuksen perusteella valittu vartiointiliike, jonka kanssa laadittu sopimus on optiovuoden kanssa vuoden 2016 loppuun asti voimassa. Esitys Tekninen toimi esittää perustettavaksi teknisen toimen pysäköintipalveluihin pysäköinnintarkastajan viran ja lakkautettavaksi teknisen toimen hallinnon torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) 1.6.2015 alkaen. Perustettavan viran hoitoon sisällytetään myös torikaupanvalvojan tehtävät joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan. Viran hoito painottuisi pysäköinnintarkastajan tehtävien hoitoon täysipäiväisesti silloin kun torin toiminta on hiljaisempaa ja torin toiminnan vilkkaampana aikana tehtävät painottuvat vastaavasti enemmän torikaupanvalvontaan. Kumpikin tehtävä edellyttää ao. tehtävään kuuluvan virka-asun käyttöä. Pysäköinnintarkastajan virka-asu on määrätty asetuksella. Torikaupanvalvontaa ei voi tehdä pysäköinnintarkastajan virkaasussa, eikä päinvastoin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 14 (37) Pysäköinninvalvojan viran hinnoittelutunnus 08LII020 ja tehtäväkohtainen palkka 1886,45 euroa/kk, työaika yleistyöaika 38,25 h/vko ja viran kelpoisuusvaatimuksena kaupunginhallituksen 19.12.2000 § 157 hyväksymä kelpoisuus; henkilöauton (luokka B) ajokortti ja riittävä liikennesääntöjen tuntemus. Virkaan valittavan eduksi tullaan valintatilanteessa lukemaan toimistoalan kokemus. Kunnallinen pysäköinninvalvonta on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisipiirin päällikön johdon ja valvonnan alaista. Itä-Suomen poliisilaitoksen lausunnon (5.5.2015 POL-2015-6248) mukaan em. tehtäväjärjestelylle ei ole estettä. Tekninen johtaja Jouni Riihelä ja henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä puoltavat viran perustamista ja torikaupanvalvojan toimen lakkauttamista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus perustaa teknisen toimen pysäköintipalveluihin pysäköinnintarkastajan viran ja lakkauttaa teknisen toimen hallinnon torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) 1.6.2015 alkaen. Viran hoitoon sisällytetään myös torikaupanvalvojan tehtävä. Viran hinnoittelutunnus 08LII020 ja tehtäväkohtainen palkka 1886,45 euroa/kk, työaika yleistyöaika 38,25 h/vko ja viran kelpoisuusvaatimuksena kaupunginhallituksen 19.12.2000 § 157 hyväksymä kelpoisuus; henkilöauton (luokka B) ajokortti ja riittävä liikennesääntöjen tuntemus. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Tekninen toimi/Sari Helanen, henkilöstöpalvelut/Ahonen, talouspalvelut/ Nurminen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 15 (37) Tekninen lautakunta, § 78, 12.05.2015 Kaupunginhallitus, § 193, 01.06.2015 § 193 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta MliDno-2015-873 Tekninen lautakunta, 12.05.2015, § 78 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen [email protected] Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 12. päivänä toukokuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavaluonnos on ollut teknisen lautakunnan käsiteltävänä 11.6.2013 joka on asettanut sen julkisesti nähtäville ajalle 1.8 – 30.8.2013. Luonnoksesta saatiin yksi lausunto ja neljä huomautusta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnitti lausunnossaan huomiota asemakaavan ja osayleiskaavan ristiriitaisuuteen. Alueelle on laadittu uusi osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta. Huomautuksissa vastustettiin rakennusten kerroslukua Graanin aukiolla, kaupunkikuvaa, rakentamisen määrää, Saimaan täyttöä ja kiinnitettiin huomiota mm. liikennejärjestelyihin. Huomautukset eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia kaavaan, koska kaavaprosessi keskeytettiin osayleiskaavan laatimista varten. Asemakaavatyö päätettiin keskeyttää syksyllä 2013, koska kaavaprosessin aikana heräsi keskustelu mm. rannan täytöistä ja kaupunkikuvallisesta rakenteesta. Katsottiin, että paras tapa edetä oli tutkia näitä ja muita esille tulleita asioita osayleiskaavalla ja asemakaavan keskityttäisiin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Graanin rannan osayleiskaava tuli vireille loppuvuodesta 2013 ja sai lain voiman 10.7.2014. Asemakaavaehdotus pohjautuu osayleiskaavaan. Nykyiseen rantaviivaan verrattuna ranta-alueita tullaan täyttämään n. 7 200 m². Vuoden 1993 osayleiskaavassa ranta-alueita oli jo osoitettu täytettäväksi, nykyisellä osayleiskaavalla täyttöjä tulee n. 4 000 m² enemmän. Asemakaavan muutosehdotuksessa on rakennusoikeutta 44 000 k-m², tästä asuinrakentamisen osuus on 31 500 k-m² ja loput rakennusoikeudesta on osoitettu pysäköintitaloja varten. Aluetehokkuus on e=0,96. Liite "Asemakaavan muutos 10 kaupunginosa Tuppurala kortteli 1 Graanintie 9 Graaninranta" on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla http:// www.mikkeli.fi/paatoksenteko/lautakunnat/tekninen-lautakunta Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 16 (37) Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon ELY:ltä, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Metsäsairila Oy:ltä, Etelä-Savon pelastuslaitokselta ja Liikennevirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 01.06.2015, § 193 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen [email protected] Asemakaavamuutosehdotus/ 10. kaupunginosan (Tuppurala) kortteli 1on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/kaupunginhallitus/Tulevan kokouksen esityslista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon ELY:ltä, EteläSavon maakuntaliitolta, Metsäsairila Oy:ltä, Etelä-Savon pelastuslaitokselta ja Liikennevirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kokouksessa. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Metsäsairila Oy, Etelä-Savon pelastuslaitos, Liikennevirasto Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 17 (37) Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, § 28, 20.05.2015 Kaupunginhallitus, § 194, 01.06.2015 § 194 Kirjaston määrärahamuutokset 2015 MliDno-2015-1003 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 20.05.2015, § 28 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen [email protected] Kirjastolle on osoitettu vuoden 2015 investointibudjetissa 60 000 euroa uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Lumme-kirjastot ovat päättäneet ottaa käyttöönsä avoimeen lähdekoodiin perustuvan Koha-järjestelmän. Avoimen lähdekoodin järjestelmän käyttöönotto poikkeaa kaupallisen järjestelmän käyttöönotosta. Kohan käyttöönotto ei edellytä lisenssin ostoa, vaan sitä varten tarvitaan ohjelmointija konvertointityötä. Tästä syystä järjestelmän lisenssin ostoon varatut varat tulee siirtää käyttötalouden puolelle. Käyttötaloudesta voidaan maksaa palkka- ja ostopalvelukuluja. Asiasta on neuvoteltu kaupungin johtoryhmän, talouspalveluiden ja Lupaus 2016 –hankkeen kanssa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu 60 000 euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle 140255101 (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: 403500 (tilapäinen työvoima) 23 100 € 406000 (jaksotetut palkat) 1 200 € 410000 (Kuel-maksut) 3 900 € 415000 (k.eläke ja sair.vak) 500 € 416000 (työnant. tyött.vak.) 500 € 417000 (tapaturmavak. Maksut) 100 € 418000 (muut sos.vak. maksut) 100 € 442000 (matk. kulj. palv.) 2 000 € 447100 (asiantuntijapalv.) 14 000 € 447200 (IT-palvelut) 14 600 € Päätös Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 18 (37) Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 01.06.2015, § 194 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen [email protected] Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu 60 000 euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle 140255101 (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: 403500 (tilapäinen työvoima) 23 100 € 406000 (jaksotetut palkat) 1 200 € 410000 (Kuel-maksut) 3 900 € 415000 (k.eläke ja sair.vak) 500 € 416000 (työnant. tyött.vak.) 500 € 417000 (tapaturmavak. Maksut) 100 € 418000 (muut sos.vak. maksut) 100 € 442000 (matk. kulj. palv.) 2 000 € 447100 (asiantuntijapalv.) 14 000 € 447200 (IT-palvelut) Esitys kaupunginvaltuustolle. 14 600 € Päätös Hyväksyttiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 19 (37) § 195 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n työllisyyden hoidon hanke- ja projektihakemukset, kaupunginhallituksen lausunto MliDno-2015-1085 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas [email protected] Liitteet 1 Liite kh_§37_2015 2 Liite vaestojatyottomyys_maaliskuu_2015 Valmistelijat Merja Airas (044 7942071) ja Pekka Patama (044 7942270). Mikkelin kaupungilta on pyydetty lausunto otsakkeessa mainittujen työllisyydenhoitoa toteuttavien yhdistysten hanke- ja projektihakemuksiin. Molemmat yhdistykset kuuluvat Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä tehtyyn kehittämiskumppanuussopimukseen. Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n ovat hakeneet työllisyydenhoidon toiminnan ja resurssin vahvistamiseen projekteja ja hankkeita Ray:ltä. Hakemuksissa on esitetty työllisyyden hoitoon sellaisia uusia elementtejä, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin työllisyyden hoidon kehittämisen luonnetta ja Mikkelin kaupungin tavoitteita kehittää työllisyydenhoitoa. Projekti- ja hankehakemukset tukevat myös em. yhdistysten toimintaa ja kehittämistä. Jäljempänä käytetään termiä hankkeet. Hankkeita on haettu Ray:ltä. Hankkeet toteutetaan, jos rahoitus saadaan ,em. yhdistysten hallinnoimina. Hankkeet eivät tarvitse kaupungin ylimääräistä rahoitusta nykyisen avustusrahoituksen lisäksi. Hankehakemukset tarvitsevat kuitenkin kaupungin lausunnon yhteistyökumppanina ja merkittävänä työllisyydenhoidon toteuttajana ja tukijana alueella. Asiaa on käsitelty kaupungin työllisyysjaoksessa 12.5.2015. Lausunnon laatiminen annettiin elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen tehtäväksi. Hankehakemuksien aikataulun ja tulleiden esitysten aikataulujen vuoksi, asiaa ei ole pystytty käsittelemään etukäteen kaupunginhallituksessa. Asia edellyttää kuitenkin kaupunginhallituksen hyväksyntää. Hankehakemusten hakuaika päättyy 31.5.2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy jäljempänä olevan lausunnon ja merkitsee sen tiedoksi yhdistysten hankehakemuksiin (toimitettu 27.5.2015 Mikkelin Työttömät ry:lle ja Mikkelin Toimintakeskus ry:lle hankehakemuksiin): "Yleistä Mikkelin kaupunki on tehnyt maaliskuussa 2014 kehittämiskumppanuussopimuksen Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 20 (37) valtuustokaudeksi edellytyksellä, että kaupunginvaltuusto myöntää toimintaan vuosittain tarvittavan määrärahan. Toimintakeskuksen toimiala on kierrätys ja työllistäminen. Yhdistys ei tuota voittoa eikä osinkoja. Kehittämiskumppanuussopimukseen liittyivät seuraavat Mikkelin kaupungin työllisyyttä hoitavista järjestöistä: Etelä-Savon Liikunta ry. Mikkelin Työttömät ry. Mikkelin Seudun Invalidit ry. Karjalantietokantasäätiö Sopimuksella Mikkelin kaupunki halusi järjestöjen hallintokulujen alentamista ja kaupungin myöntämän avustuksen käyttämistä varsinaiseen toimintaan. Sopimuksella mahdollistettiin työllistämisen toimenpiteiden tehostaminen. Lisäksi on yhdistetty joitakin toimintoja Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin kaupungin työpajojen välillä. Kaupunki toteuttaa myös nuorisolain mukaista nuorisotyöpajaa. Yhteistyötä on tehostettu myös tätä kautta. Sopimuksen tavoitteen toteutumisesta ja rahoituksesta Vuoden toiminnan jälkeen mm. kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on nostettu lähes kolminkertaiseksi. Velvoitetyöllistettävät Mikkelin kaupunki on hoitanut lain mukaan. Kehittämiskumppanussopimuksen tavoitekohdat on täytetty 90 %:sesti. Yhteistyön kautta on kehitelty mm. jatkotyöllistämisen polkujen toteuttamista. Tämä työ on vasta aluillaan. Toimintaa vaikeuttaa valtakunnallinen taloustilanne, minkä vuoksi yritykset rekrytoivat varovasti eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja ole syntynyt myöskään Mikkelin kaupungissa. Kehittämiskumppanuussopimuksen osapuolten kanssa on käyty toiminnan toteutumista ja kehittämisestä jatkuvaa keskustelua ja viimeksi 12.5.2015 kaupungin työllisyysjaoksessa. Tilaisuus osoitti, että sopimus on ollut erittäin hyvä, mutta kehittämistoimenpiteitä ja resurssia tarvitaan edelleen. Mikkelin kaupungilla ei ole mahdollisuutta lisätä työllisyydenhoidon resurssia tuleville vuosille. Mikkelin kaupunginhallituksen avustuspäätöksellä 12.1.2015 tuetaan Mikkelin Työttömät ry:n tilavuokria ja toimintaa vuonna 2015. Hankehakemukset Hankehakemukset tukevat alueen työllisyydenhoidon tulevaa kehittämistä ja erityisesti ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä koko Mikkelin kaupungin alueella. Tulevilla hankkeilla tuetaan myös kaupungin suuria, entisiä kuntakeskuksia (Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) ja niiden työllisyydenhoitoa. Hankehakemuksissa on hyvin otettu huomioon ennaltaehkäisevä toiminta. Hankehakemukset ovat perusteltuja. Kaikissa hankehakemuksissa vahvistetaan osallistamisen muotoja, jotka kohdistuvat työllisyydenhoidon haastavimpaan kohderyhmään. Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuuden ensimmäinen vaihe on vastannut hyvin työmarkkinoille ohjautuvien palvelutarvetta. Selkeä kysyntä on muodostumassa niille palvelutarpeille, joissa työmarkkinoille palaaminen ei ole itsestään selvää tai se pitää tehdä pidemmän kaavan kautta. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 21 (37) Työttömien yhdistyksen kohtaamispaikka –hankehakemus antaa Mikkelissä oleville työttömille mahdollisuuden omaehtoisesti hakea vertaistukea ja osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Osallistumisen jälkeen työttömällä on mahdollisuus saada tietoa ja vaihtoehtoja oman työllistymisensä edistämisestä ilman, että se tapahtuu ensisijaisesti viranomaisen kautta tulleena velvoittavuutena. Nykyisessä tilanteessa tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen on tärkeää ja se käy hyvin yhdistystoiminnan vastuulle. Toimintakeskus ry:n hankehakemuksessa kehitetään sisältöjä toimintakykyä ylläpitävälle sosiaaliselle kuntoutukselle. On oletettavaa, että tämä palvelumuoto tulee voimistumaan Suomen kaikissa kunnissa pitkäaikaistyöttömien ikärakenteen siirtyessä koko ajan vanhempiin ikäluokkiin. Kaupungin hyvinvointipalvelujen kannalta on myönteistä, että alueen yhdistykset kehittävät omaa toimintaansa niin, että voivat vastata tulevaan tarpeeseen. On ilmiselvää, ettei mikään kunta pysty tulevaisuudessa toteuttamaan ylläpitävää toimintaa oman organisaationsa kautta. Tähän toimintaan tarvitaan hankkeita ja projekteja eli ulkopuolista rahoitusta. ViaDia:n hanke, joka keskittyy vankilasta vapautuvien ohjauksen kehittämiseen on myös hyvin kannatettava. Huolimatta siitä, että paikkakunnalla oleva palvelujärjestelmä olisi kattava myös vapautuvien vankien kohdalla, on hyvin mahdollista, että palvelujen hajanaisuus ja viranomaisten vaihtuvuus hankaloittavat ohjaustilannetta. Hankkeen tavoite kehittää selkeä konsepti vapautuvien vankien siviiliin saattamiseen lisää oletettavasti onnistumisprosenttia. Ja tässä kohderyhmässä jokainen onnistuminen on yhteisölle arvokas tulos myös taloudellisesti. Tilastointi tukena Mikkelin kaupungin työllisyydenhoitoa tilastoidaan kuukausittain kokonaisuutena, joten siihen kuuluu myös väestön seuranta, työpaikat sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksien vertailu 11 kaupungin osalta. Liitteenä olevat tilastot kertovat Mikkelin kaupungin toiminnoista. Toimintomme ovat oikeansuuntaisia. Alueemme työllisyydenhoidon kehittämisessä on tärkeänä osana myös maaseutunäkökulma. Lisätietoja: Mikkelin kaupunki/palvelupäällikkö Pekka Patama, Mikkelin Toimintakeskus ry./ Harri Lankinen, Mikkelin Työttömät ry./Heikki Pyrhönen Liitteet: tilastointi maaliskuulta 2015 kaupunginhallituksen päätös 2.2.2015 § 37. Kehittämiskumppanussopimuksen päivittäminen" Mikkelin kaupunginhallituksen päätös toimitetaan hankehakemuksiin täydentävänä jälkikäteen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon hankehakemuksiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 Päätös Hyväksyttiiin. Tiedoksi Mikkelin Toimintakeskus ry., Mikkelin Työttömät ry., elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 22 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 23 (37) § 196 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). MliDno-2015-688 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Oikeusministeriö on pyytänyt Mikkelin kaupungin lausuntoa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Lausuntoa pyydetään 31.5.2015 mennessä. Työryhmän mietintö on saatavissa internetissä osoitteesta: http:// oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965/Files/ OMML_14_2015_Karajaoik.bdf Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus on 18.5.2015 § 102 antanut seuraavan lausunnon: "Työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, jotta työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Työryhmä esittää kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Toisen mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17 ja toisen mallin mukaan 14. Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa, että kumpikin esitetty malli vähentäisi merkittävästi käräjäoikeuksien määrää nykyisestä 27 käräjäoikeudesta. Edellisen kerran käräjäoikeuksin määrää vähennettiin vuonna 2010. Tämän vähennyksen vaikutuksia erityisesti kansalaisten oikeusturvaan ei kuitenkaan ole arvioitu. Nyt ollaan esittämässä uusia vähennyksiä ilman oikeuturvavaikutusten arviointia. Kansalaisten näkökulmasta keskeinen osa oikeusturvaa on saavutettavuus. Mitä harvempi käräjäoikeusverkko on, sitä pidemmiksi muodostuvat välimatkat käräjäoikeuspiirien reunaalueilta käräjäoikeuksien kanslioihin ja istuntopaikkoihin. Merkittävästi nykyistä pidemmät asiointietäisyydet aiheuttavat kansalaisille kohtuuttomia matkakustannuksia ja ajankäyttöä ja saattavat käytännössä muodostaa jopa esteen kansalaisten oikeuksien toteutumiselle. Työryhmän esitysten aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty. Valtionhallinnon työpaikkojen vähennyksiä on suunniteltu sektorikohtaisesti eri ministeriöissä ja niiden alaisissa virastoissa. Valtion toimintoja on keskitetty yhä harvempiin toimipaikkoihin. Tämä esitys vahvistaisi osaltaan tätä kehitystä minkä, vuoksi on otettava huomioon vähennysten kokonaisvaikutukset alueilla. Kysymys ei olisi vain suorista työpaikoista, vaan myös vähennysten välillisistä vaikutuksista muihin tarjolla oleviin oikeuspalveluihin. Kansliapaikkakuntien keskittyminen harvemmille paikkakunnille johtaisi myös asianajo- ja muiden oikeudellisten palveluiden keskittymiseen. Työryhmä on esittänyt 17 käräjäoikeuden mallia, jossa Etelä-Savon käräjäoikeus säilyisi mutta Savonlinnan kanslia ja Pieksämäen istuntopaikka lakkautettaisiin. Savonlinnaan jäisi ainoastaan istuntopaikka. Työryhmän esittämässä 14 käräjäoikeuden mallissa nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudet yhdistettäisiin uudeksi ItäSuomen käräjäoikeudeksi. Uuden käräjäoikeuden keskuspaikaksi esitetään Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 24 (37) Kuopiota ja sivukansliapaikkakunniksi Joensuuta ja Mikkeliä. Toteutuessaan tämä malli tarkoittaisi kolmen nykyisen kanslian eli Savonlinnan, Varkauden ja Iisalmen lopettamista samoin Pieksämäen istuntopaikan lopettamista. Etelä-Savon maakuntaliitto katsoo, että kumpaakaan mallia ei voida pitää jatkokehittämisen pohjana. Kuten edellä on todettu, heikentäisi kanslian ja istuntopaikan lakkauttaminen merkittävästi kansalaisten oikeusturvaa. Asiointimatkat kansliaan käräjäpiirin sisällä kasvaisivat merkittävästi nykyisestä, jos kanslia sijaitsisi vain Mikkelissä. Enimmillään asiointimatka kansliaan pidentyisi selvästi yli 100 kilometrillä. Nykyisten kolmen käräjäoikeuden yhdistämisellä syntyisi väestöpohjaltaan yli 566 000 asukkaan käräjäoikeus. Se olisi toiseksi suurin Helsingin käräjäoikeuden jälkeen. Nykyisten käräjäoikeuksien väestöpohja on riittävän suuri kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Esimerkiksi EteläSavon käräjäoikeuden väestöpohja on noin 152 000 asukasta. Nykyiselläänkin Etelä-Savon käräjäoikeus on alueellisesti jo riittävän laaja. Uusi käräjäoikeus olisi alueellisesti maan toiseksi suurin. Näin suurta aluetta ei voitaisi pitää perusteltuna. Paitsi oikeusturvan heikkenemisen kannalta liian suuri alue heikentäisi myös kansalaisten mahdollisuuksia seurata oikeudenkäyttöä. Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnittää huomiota myös valtion keskusja aluehallinnon uudistamiseen. Vaikka oikeudenkäyttö muodostaakin valtionhallintoon nähden itsenäisen ja riippumattoman kokonaisuuden, tulisi oikeushallinnon rajoja määriteltäessä pyrkiä ottamaan huomioon muut hallinnolliset rajat. Kansalaisten näkökulmasta tämä olisi omiaan selkiyttämään hallinnosta saatavaa kuvaa." Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki yhtyy edellä olevaan EteläSavon maakuntaliiton maakuntahallituksen lausuntoon. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Oikeusministeriö Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 25 (37) § 197 Jäteasiaintarkastajan kelpoisuusehdon muutos MliDno-2015-1020 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola [email protected] Kaupungin hallitus on 25.11.2013 § 456 kohdalla hyväksynyt jäteasiaintarkastajan vakanssin (8675) perustamisen. Tällöin kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttiin soveltuva insinööri (AMK) tai aikaisempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu insinöörin tai vastaava tutkinto. Jäteasian tarkastajan viran täyttäminen on tullut nyt ajankohtaiseksi, tehtäviä hoitaneen kaupunginpuutarhurin siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Ennen uuden rekrytoinnin aloittamista on tarpeen muuttaa viran kelpoisuusvaatimusta, koska jäteasian tarkastajan viran menestykselliseen hoitamiseen soveltuvat hyvin moninaiset ympäristöalaan liittyvät tutkinnot. Henkilöstöpalvelut puoltaa esitystä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että jäteasiaintarkastajan kelpoisuusvaatimus muutetaan muotoon: soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi vähintään opistoasteinen tutkinto. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut/Anne Ahonen, Anne Nurminen, Risto Mikkola Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 26 (37) § 198 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2017 MliDno-2015-1132 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela [email protected] Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 37 §:n mukaan kaupungin hallitus. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymälle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia. Sisäinen tarkastus voi suorittaa myös erillisiä toimeksiantoja, jotka eivät sisälly suunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet, seuranta ja raportointi toteutetaan jatkossa osana prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista ja että se huomioidaan päätöksenteossa. Tarkastussuunnitelma kattaa jäljellä olevan valtuustokauden vuodet 2015 2017. Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Hallitus päättää merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman vuosille 2015 - 2017. Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 27 (37) § 199 Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi MliDno-2015-1127 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas [email protected] Liitteet 1 Liite: aluejohtokuntien lausunnot 2 Liite: Tarkastuslista, maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi.pdf Kaupunginvaltuusto 4.9.2012 § 75 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä esitti 4.9.2012 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kehittänyt "Maaseutuvaikutusten arviointi" -välineen, jota voidaan käyttää päätösten vaikutusten arvioinnissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valtioneuvosto on suosittanut kyseisen arvioinnin käyttöönottoa viranomaisvalmistelun tueksi sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Tulevan kuntaliitoksen jälkeen Mikkeliin kuuluu laajoja maaseutualueita. Laajan kunnan eri osa-alueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi Mikkelissä on tarpeen ja tarkoituksenmukaista ottaa päätöksenteossa käyttöön "Maaseutuvaikutusten arviointi" -instrumentti. Sen avulla voidaan arvioida, mitkä ovat kulloisenkin päätöksenteon vaikutukset maaseutuun, maaseudun ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin, työhön, kilpailukykyyn, asumiseen, palveluihin, saavutettavuuteen, yhteyksiin, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen ja pyrkiä ehkäisemään päätösten haitalliset vaikutukset. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että maaseudun arviointi -työkalu otetaan käyttöön Mikkelin kaupungissa päätöksenteon tueksi. Mikkelissä 4.9.2012 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä Seija Korhonen Päivi Ylönen Martti Lokka Matti Kunnas Jaana Strandman Kirsi Liukkonen Matleena Pulkkinen Tero Puikkonen Pekka Moilanen Heikki Nykänen Heikki Leppänen Pekka Kakriainen Matti Piispa Petri Pekonen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 28 (37) Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. ___________________ Kaupunginhallitus 10.9.2012 § 261 Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin, jonka tulee pyytää lausunnot eri toimialoilta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2012. Päätös, Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. _________________________ Kaupunginhallitus 10.12.2012 § 372 Valmistelija kehitysjohtaja Soile Kuitunen (0447942010) Elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö on valmistellut vastauksen, jossa on huomioitu maaseutuasiamies Kari Mikkosen ja maaseutuasioista vastaavan Ristiinan viranhaltija Jorma Piispasen, seutuvaliokunnan sihteeri, kehityspäällikkö Aki Kaurasen, aluejohtokuntien ja kylien neuvottelukunnan edustajien sekä Ristiinan kunnanjohtaja Virpi Siekkisen ja Suomenniemen kunnanjohtaja Matti Muukkosen lausunnot. Saaduissa lausunnoissa korostetaan maaseutunäkökulman tärkeyttä ja sen korostumista edelleen, kun kuntaliitos Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin kesken astuu voimaan 1.1.2013. Lausunnoissa todetaan muun muassa, että maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan motivoida uutta kaupunkia aktiiviseen maaseudun kehittämiseen ja sen edistämiseen. Maaseudun moninaisten mahdollisuuksien ”hyväksikäyttäminen” on yksi uuden Mikkelin potentiaalisista menestyksen tekijöistä. Maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arviointi olisikin saatujen lausuntojen mukaan tärkeää huomioida koko kaupungin päätöksenteossa. Kuten useassa saadussa lausunnossa todetaan, maaseutuvaikutusten arviointi edellyttää asian edistämistä ja johtamista kaupunkiorganisaatiossa. Monien erilaisten vaikutusarviointimenetelmien ja lomakkeiden täyttö saattaa hidastaa ja hankaloittaa asioiden valmistelua. Esimerkiksi yritysvaikutusten arviointi, joka linjattiin kaupunkiorganisaatiossa käyttöönotettavaksi vuonna 2011, on vasta osittain käytössä. Vaikka yritysvaikutusten arviointilomake on sinänsä hyvin yksinkertainen ja siinä on vain muutamia täytettäviä kohtia, on arvioinnin tekeminen kuitenkin koettu paikoitellen vaikeaksi. Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa on tehty päätöksiä myös monien muiden arviointimallien käyttöönotosta. Ne ovat kuitenkin vasta osittain käytössä. Jotta arviointimallit todella otettaisiin kaikessa päätöksenteon valmistelussa käyttöön, tarvitaan asioiden valmistelijoille ja myös valtuutetuille koulutusta ja opastusta asiasta. Lausunnoissa todetaan, että tämän lisäksi olisi resursoitava henkilöitä seuraamaan sitä, että arviointi on toteutettu, ja vaikutukset on huomioitu päätöksissä ja toiminnassa. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 29 (37) Saatujen lausuntojen perusteella elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö toteaa, että maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeä osa kaupungin päätöksentekoa ja sen valmistelua. Maaseutuun kohdistuvat vaikutukset tulisi kuitenkin kyetä arvioimaan päätöksenteon valmistelussa sen luonnollisena osana, yhtenä tärkeänä näkökulmana ilman erillistä lomakkeen täyttöä ja raportointia. Tämän rinnalla on tärkeää, että maaseudun näkökulma näkyy kaupungin tavoitteissa ja linjauksissa. Näin se ohjaa myös käytännön toimintaa ja kehittämistä. Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. _____________________ Kaupunginvaltuusto 17.12.2012 § 109 Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Seija Korhonen esitti valtuutettujen Jaana Strandmanin ja Päivi Ylösen kannattamana, että asia pitää palauttaa uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut, joten puheenjohtaja totesi, että aloite palautetaan uuteen valmisteluun. ____________________ Kaupunginhallitus 1.6.2015 Asiaa on valmistellut kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen (044 794 2030) ja kehityspäällikkö Aki Kauranen (044 794 2093) Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on jatkanut asian valmistelua kehityspäällikkö Aki Kaurasen esittämällä toimintamallilla, missä maaseutuvaikutusten arvioinnissa keskeinen rooli olisi aluejohtokunnilla. Aluejohtokuntien toiminta kattaa maantieteellisesti suuren osan Mikkelin maaseutumaisista alueista ja joiden jäsenillä on asiantuntijuutta sekä kykyä arvioida eri asioiden sekä päätösten vaikutuksia taajamissa ja maaseudulla. Aluejohtokuntien tekemät arvioinnit/lausunnot tulisi olla koko maaseutua yleisesti koskettavia. Alueelliset erityispiirteet tulisi näin huomioon otetuksi. Käytännössä maaseutuvaikutusten arviointi toteutettaisiin kaupungin toimielinten päätöksissä. Kulloinkin valmisteltavaan asiaan pyydettäisiin maaseutuvaikutusten arviointimallin perusteella eri näkökulmista lausunto. Tarve lausuntopyyntöön sekä maaseutuvaikutusten arviointiin tehdään Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 30 (37) toimialoilla tapauskohtaisesti asian valmistelun aikana. Aluejohtokuntien lausunnot/arvioinnit liitettäisiin osaksi asian käsittelyä ja ne huomioitaisiin lopullisessa päätöksenteossa. Maaseutuvaikutusten arviointimallissa läpikäytävät näkökulmat noudattavat valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tekemää suositusta. Arvioinnin asiakokonaisuudet ja näkökulmat ovat seuraavat: 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot 3. Maaseutuasuminen ja palveluiden järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, lähidemokratia ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on pyytänyt vuoden 2013 syksyllä aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamallin, missä vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinneissa. Aluejohtokunnilta asiaan saadut lausunnot kannattavat esitetyn toimintamallin käyttöön ottoa Mikkelin kaupungissa. Tarkistuslista maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi päätöksenteossa on liitteenä. Liite ohjaa lausunnon/arvioinnin sekä päätöksentekijää, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Liitteessä mainitut asiat ovat vain ohjaavia, joten kaikkiin asioihin ei tarvitsisi lausunnoissa ottaa kantaa. Aluejohtokuntien lausunnot ovat myös liitteenä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön em. mallin mukainen toimintapa. Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ja niille asioita valmistelevat viranhaltijat pyytävät aluejohtokunnilta koko kaupungin aluetta koskeviin valmisteluihin lausunnon/arvioinnin 1.9.2015 lukien. Lausunnossa tulee arvioida tarvittaessa em. asiaan vaikuttavat tekijät. Asiasta tulee tiedottaa kattavasti valmistelijoille ja eri toimielimille (lautakunnat, johtokunnat, aluejohtokunnat). Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esittämän toimintamallin tukemaan päätöksentekoa maaseutuvaikutusten huomioon ottamisesta päätöksenteossa ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan selvityksen ja toimenpiteet Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. 31 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 § 200 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014 MliDno-2015-1134 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Etelä-Savon Energia Oy on toimittanut kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuosikatsauksensa 2014. Se lähetetään esityslistan mukana kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi ja esitetään kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsauksen 2014. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. 32 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 33 (37) § 201 Vastaus Pirkko Levosen selvityspyyntöihin ja valituksiin MliDno-2015-376 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Pirkko Levonen on 8.4.2015 lähettämässään sähköpostiviestissään tiedustellut seuraavista vireille panemistaan asioista: ”030513 Markku Turkian vireillepano 031214 hallintokantelu Närhisestä 120215 Lehtisen painostus ja uhkailu-ilmianto 130315 tutkimusvaatimus kvalt ja valitus khall 200315 täydennys edelliseen” Kaupunginhallitus käsittelee Levosen vireille panemat asiat seuraavasti: kohdassa yksi käsitellään Markku Turkian vireillepanoa koskeva asia ja otetaan kantaa asian käsittelyjärjestykseen sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen välillä. Kohdassa kaksi käsitellään Levosen sosiaali- ja terveysjohtajaa Maria Närhistä koskevaa hallintokantelua. Kohdassa kolme käsitellään Levosen 12.2.2015 vireille panemaa Annaliisa Lehtisen toimintaa koskevaa ilmianto ja tutkimusvaatimusta sekä siihen liittyvää 20.3.2015 toimitettua täydennystä. Levosen 13.3.2015 toimittamaa tutkimusvaatimusta käsitellään kohdassa yksi siltä osin, kun siinä on kysymys asian käsittelyjärjestyksestä, kohdassa kaksi siltä osin, kun siinä viitataan Maria Närhisen toimintaan sekä kohdassa kolme siltä osin, kun se koskee Annaliisa Lehtisen ja Pirkko Levosen välistä puhelinkeskustelua sekä sen asiallisuutta. Kaupunginhallitus toteaa, että kaikki Levosen toimittamat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa ja asian käsittelyssä on otettu huomioon Levosen toimittama materiaali kokonaisuudessaan. 1. Levosen asian käsittelystä sosiaali- ja terveyslautakunnassa Pirkko Levonen on lähettänyt 29.4.2013 päivätyn kirjelmän sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Markku Turkialle. Kirjelmään on vastannut sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen 24.5.2013. Levonen on kuitenkin katsonut, ettei lautakunta ole käsitellyt asiaa asianmukaisesti. Tämän jälkeen asia on siirtynyt Mikkelin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, josta on ilmoitettu Levoselle maaliskuun lopussa 2014 ja 8.4.2014 päivätyssä kirjeessä. Kaupunginhallitus on 28.4.2014 päätöksessään käsitellyt Levosen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Markku Turkialle 29.4.2013 päivättyä kirjelmää koskevan asian. Samassa päätöksessä kaupunginhallitus on käsitellyt myös Levosen väitteen siitä, että sosiaali- ja terveyslautakunta ole vastannut hänen laatukysymyksiinsä. Samassa päätöksessä on käsitelty Levosen vaatimus, että lautakunnan tulisi todeta Niina Helmisen sekä Anne HyytiäHassisen syyllistyneen Levosen asian käsittelyssä virkavirheeseen. Päätöksessä on lisäksi käsitelty laajemmin Levosen esittämiä Maria Närhiseen, Niina Helmiseen ja Anne Hyytiä-Hassiseen kohdistettuja väitteitä rikkomuksista Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 34 (37) ja laiminlyönneistä. Asiaa on kaupunginhallituksessa käsitelty niiltä osin, joihin aluehallintovirasto ei päätöksessään 11.3.2013 ole ottanut kantaa. Kaupunginhallituksen päätös 28.4.2014 on tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 2). Kaupunginhallitus on 28.4.2014 todennut asian käsiteltyään, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia virheitä, jonka johdosta kaupungilla olisi aihetta tehdä rikosilmoitusta kaupungin virkamiesten toiminnasta tai muuten ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus kuitenkin kiinnitti huomiota vastaisen varalle, että asiat valmistellaan tai käsitellään hallintolain edellyttämässä aikataulussa. Asian käsittelyjärjestyksen osalta kaupunginhallitus toteaa, että Levosen asian käsittely kaupunginhallituksessa on ollut tarkoituksenmukaista, sillä Levonen on esittänyt väitteitä muun muassa sosiaali- ja terveysjohtajan rikkomuksista sekä tehtävien laiminlyönnistä. Kaupunginhallitus on sosiaali- ja terveyslautakuntaa ylempi toimielin, joka on myös nimittänyt moitteen kohteena olevan Maria Närhisen Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajaksi. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnon lainmukaisuudesta ja sen valvonnasta kaupungin sisäisesti. Kaupunginhallitus on näin ollen voinut käsitellä asian. Asian tultua käsitellyksi kaupunginhallituksessa ei tarvetta saman asian käsittelyyn toisessa alemmassa toimielimessä eli sosiaali- ja terveyslautakunnassa enää ole. Levoselle on ilmoitettu asian käsittelystä kaupunginhallituksessa. Levonen ei ole tuonut asiassa esiin mitään sellaisia seikkoja, jonka vuoksi asia tulisi käsitellä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, koska asiasta on annettu jo korkeamman toimielimen, Mikkelin kaupunginhallituksen, perusteltu päätös. Levonen ei ole tuonut esiin uusia seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallituksen tulisi ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi. 2. Levosen hallintokantelut koskien Maria Närhisen toimintaa Levonen on 6.6.2014 ja 3.12.2014 tehnyt hallintokantelut Marja Närhisen toiminnasta, jossa Levonen on vaatinut Maria Närhisen erottamista ja tehnyt lisäksi tätä koskevan kuntalaisaloitteen. Kaupunginhallitus on käsitellyt Maria Närhisen ja muiden viranhaltijoiden väitettyjä rikkomuksia päätöksessään 28.4.2014, jossa kaupunginhallitus on todennut, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia virheitä, joiden johdosta kaupungilla olisi aihetta tehdä rikosilmoitusta tai muuten ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus on 3.11.2014 päätöksessä todennut, ettei Levosen 6.6.2014 toimittama Maria Närhisen erottamista koskeva kantelu anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen päätös 3.11.2014 on tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 3). Kaupunginhallitus katsoo, että Levosen tekemät Maria Närhisen väitettyjä rikkomuksia ja laiminlyöntejä sekä Närhisen erottamista koskevat vaatimukset on kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen toimesta käsitelty ja ratkaistu. Levosen tekemissä 6.6.2014 ja 3.12.2014 hallintokanteluissa ja 13.3.2015 tutkimusvaatimuksessa ei ole ilmennyt mitään sellaisia uusia seikkoja, joiden vuoksi kaupunginhallituksen tulisi ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi tai muutoinkaan poiketa aikaisemmin antamistaan päätöksistä. Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 01.06.2015 14/2015 35 (37) Levosen kuntalaisaloitteiden osalta kaupunginhallitus toteaa, että ne perustuvat samoihin seikkoihin, kuin 6.6.2014 ja 3.12.2014 tehdyt hallintokantelut. Nämä asiat on edellä todetun mukaisesti käsitelty ja ratkaistu edellä mainituissa kaupunginhallituksen päätöksissä. 3. Levosen ilmianto ja tutkimuspyyntö Lehtisen toiminnasta Levonen on 12.2.2015 tehnyt ilmiannon ja tutkimuspyynnön Lehtisen kanssa käymästään puhelinkeskustelusta ja sen asiallisuudesta. Levonen on vaatinut sanktiota kaupunginhallituksen alaiselle viranhaltijalle virkaaikana, virkapaikalla virkapuhelussa painostamisesta ja koetusta uhkailusta. Levonen on 20.3.2015 toimittamassaan täydennyksessä esittänyt, että Lehtisen käyttäytymisen arviointi kuuluu Mikkelin kaupunginhallitukselle, jonka tulee valvoa viranomaisen toiminnan laillisuutta. Ilmianto ja tutkimuspyynnössä 12.2.2015 Levonen on ilmoittanut hänen ja Annaliisa Lehtisen kanssa 15.9.2014 käydyn puhelinkeskustelun sisällön. Annaliisa Lehtiselle on varattu tilaisuus lausua Levosen esittämistä moitteista. Lehtinen katsoo toimineensa asiallisesti ja ilmoittaa, ettei hän ole painostanut tai uhkaillut Levosta. Kaupunginhallitus ei ole kuullut puhelinkeskustelua, mutta se on perehtynyt Levosen keskustelusta esittämään. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus on tutkinut asian kokonaisuutena ja toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia virheitä, joiden johdosta kaupungilla olisi aihetta tehdä rikosilmoitusta kaupungin virkamiesten toiminnasta tai muuten ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Pirkko Levonen, Annaliisa Lehtinen, sosiaali- ja terveystoimi Kauupnginhallitus 1.6.2015 Liite 1 § 188 Metsäranta 25.2.2015 1 (2) Dnro 36/10/2015 Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Valvontapyyntönne 24.2.2015 liittyen uusien opettajien palkkaoikeuksien alkamiseen Kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n tarkoittama valvontavelvollisuus Kunnallinen työmarkkinalaitos toteaa, että asiassa ei ole kyse kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisesta eikä kunnallisen opetushenkilöstön virkaja työehtosopimuksen määräämästä asiasta. Asia liittyy viranhaltijalain 9 §:ssä ja 10 §:ssä säädettyyn virkasuhteen sekä viranhaltijan oikeuksien ja velvollisuuksien alkamiseen, mihin Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ei ole toimivaltaa. Kunnat päättävät itse milloin virkasuhde ja virantoimitus alkavat. Tämä ei ole työmarkkinaosapuolien päätösvallassa. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 § 2 momentissa todetaan myös, että palvelussuhteen ehtoja eivät ole mm. virkasuhteen syntyminen. Kunnallinen työmarkkinalaitos toteaa, että valvontakirjeessä mainitussa joidenkin kuntien päätöksessä määrätä uusien opettajien palvelussuhde alkamaan virantoimituksen aloittamisesta, ei ole kyse opettajien palkkaoikeuksien alkamisesta sinänsä vaan virkasuhteen alkamiseen liittyvistä päätöksistä. OVTES osio A 29 § 2 momentti ei määritä sitä, mistä lukien virkaan tulisi ottaa, vaan sen, milloin opettajan palkkaoikeudet alkavat, jos opettajan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta. Palkkaoikeudet eivät voi koskaan alkaa palvelussuhteen alkamispäivää aiemmin. Tästä ei ole, eikä voi olla, toisenlaista tulkintakäytäntöä, koska virka- tai työehtosopimuksella ei voida määrätä palvelussuhteen aloittamisajankohtaa. Opetusta koskeva substanssilainsäädäntö ei myöskään määritä työnantajan oikeutta päättää palvelussuhteen alkamisen tai päättämisen ajankohtaa. Valvontapyyntökirjeessänne mainittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tasa-arvovaltuutetulle antama lausunto (21.5.2008 nro 90/10/2008) ei ole kannanotto opettajan palvelussuhteen aloittamisen ajankohtaan eikä kyseinen asiayhteydestä irrotettu lainaus lausunnosta liity millään tavalla tässä viitattuun asiaan. Lakiviittauksiin (viranhaltijalaki 12 § ja yhdenvertaisuuslaki 8 §) ja kuntien muuttuneeseen tulkintakäytäntöön Kunnallinen työmarkkinalaitos toteaa, että kyse ei ole virka- tai työehtosopimuksen tulkinnasta tai siinä tapahtuneista muutoksista. Kunnilla on yksiselitteisesti oikeus määrätä palvelussuhteiden aloittamisajankohta myös opettajien osalta. Kuten Kunnallinen työmarkkinalaitos totesi asiasta jo 7.11.2014 antamassaan tiedotteessa, muutokset opettajien rekrytointikäytännössä eivät ole lainvastaisia vaan kyse on enemmänkin tavoitteesta tasapuoliseen kohteluun suhteessa valvontakirje-juko.docx15036tm-juko.docx KT 2 (2) Metsäranta 25.2.2015 Dnro 36/10/2015 kunnan muihin henkilöstöryhmiin. Vallitseva käytäntö on, että palkanmaksu alkaa virantoimituksen / työnteon aloittamisesta. Edellä esitettyyn viitaten Kunnallinen työmarkkinalaitos toteaa, että viitteessä mainitussa asiassa ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin. KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Johtava työmarkkinalakimies Teija Metsäranta valvontakirje-juko.docx15036tm-juko.docx Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite § 189 Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 1 § 195 Mikkelin kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus Sivu 1 02.02.2015 37 § Mikkelin toimintakeskus ry, Lentokentänkatu 17, 50150 Mikkeli, Pekka Patama, Merja Airas Pöytäkirjanote 307 / 000 / 2015 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen Valmistelijat Pekka Patama (p. 944 7942270) ja Merja Airas (044 794 2071), sp. etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välille tehtiin kehittämiskumppanuussopimus, mikä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.3.2014. Sopimus tukee Mikkelin kaupungille kohdistuvaa työmarkkinatuen kuntaosuuden laskua, jota ei saada laskemaan pelkillä kaupungin omilla toimenpiteillä. Toimintaa on nyt toteutettu 9 kk. Ja sopimuksen tavoitteet ovat täyttyneet sopimuksen mukaisesti. Sopimus on syytä kuitenkin päivittää vastaaman asiakaskunnan monimuotoisuutta siten, että työllistämiseen saadaan enemmän joustavuutta. Myös terminologiaa on täsmennetty. Sopimuksen sopimusrakennetta eikä tavoitteita ole muutettu. Päivitetty sopimus on liitteenä. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa. Kehittämiskumppanuussopimus (päivitetty) Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn sopimuksen ja valtuuttaa kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan tekemään sopimukseen tarkennuksia siltä osin kuin katsovat tarpeelliseksi ennen Mikkelin kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivu 2 sopimuksen allekirjoitusta. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta sekä 5.2.2015 yleisesti nähtävänä olleesta pöytäkirjasta jäljennetyn otteen oikeaksi todistaa Mikkelissä 5.2.2015. Ari Liikanen hallintojohtaja Tiedoksi Mikkelin Toimintakeskus ry Yhteystiedot Keskushallinto Hallinnollinen osasto Raatihuoneenkatu 8-10 50100 Mikkeli Puhelin: 044 794 2031 Faksi: (015) 194 2040 Sähköposti: [email protected] Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut (Ekk) 2015 Lisätietoja: kehityspäällikkö Merja Airas, p. 044 7942071, sp. [email protected] (tilastojen laatija) ja palvelupäällikkö Pekka Patama, p. 044 794 2270, sp. [email protected] Seuraamme kaupungin väestön lukumäärän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto. Työttömyyden vertailu tehdään Etelä-Savoon ja koko maahan. Etelä-Savoon kuuluu Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnat. Lisäksi seuraamme alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta samalla aikajanalla Mikkelin kaupungissa. Tilastointiin on lisätty avoimet työpaikat. Tilastoinnissa esitellään myös työmarkkinatuen kuntaosuusvertailu 11 kaupungista. Kerran vuodessa tehdään vastaava tilastointi 4 suurkaupungista. Tilastot ovat informatiivisia, vertailtavia ja niiden toivotaan antavan kuvaa sekä perusteluja erilaisille kehittämistoimenpiteille. Tilastoista tehdään pienimuotoinen yhteenveto. Lähteet: Tilastokeskus, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Ely-keskus ja Kelasto. Tilastot Etelä-Savon tunnusluvuista kunnittain on käytettävissä kunkin kuukauden 21.-28. päivän jälkeen. Aineisto julkaistaan kaupungin www-sivuilla ja kaupungin yleisellä W-alueella (julkaisut, kk valtuustoraportointi -2015) Lähdeaineiston pohjatieto on tallennettu R:/keskushallinto/Ekk/tilastot. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 2 § 195 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Mikkelin kaupungin väkiluvun kehitys 15 kuukauden aikajanalla 54800 54726 54750 54700 54650 54600 54550 54500 54450 54400 54350 54300 54250 54200 54664 54684 54652 54643 54633 54572 54500 54501 54517 54644 54659 54628 54720 54699 Mikkelin kaupungin absoluuttisen väkilukumäärän kuukausimuutos 15 kuukauden aikajanalla 160 140 126 120 98 100 80 60 40 41 29 16 20 15 1 0 -20 -40 -12 -6 -19 -40 -60 -80 -100 -61 -72 -31 -21 Mikkelin kaupungin väestön kokonaismuutoksen kehitys v. 2011-2015 (kumulatiivinen) (vuosille 2014 ja 2015 on laitettu luvut) 150 126 117 100 94 2011 57 48 2012 50 28 24 0 2013 11 6 -7 0 2014 2015 -50 -59 -100 -117 -136 -134 -150 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. Mikkelin kaupungin muuttoliikkeen kehitys v. 2011-2015 (kumulatiivinen kokonaisnettomuutto) (vuosille 2014 ja 2015 on laitettu luvut) 200 170 145 130 140 136 108 106 110 81 80 20 2011 58 53 50 77 2012 40 2013 14 2014 2015 -10 -36 -40 -60 -73 -70 -95 -100 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. Luonnollisen väestömuutoksen kehitys v. 2011-2015 kumulatiivinen (syntyneet ja kuolleet) (vuosille 2014-2015 on laitettu luvut) 60 40 20 0 -20 -5 -4 -16 -14 2011 -22 -28 -42 2012 -40 -40 -60 -57 -52 2013 -51 2014 -60 -70 2015 -76 -84 -80 -100 -120 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. Yhteenvetoa Mikkelin kaupungin väestötiedoista • • • • • Väestönkehitykseen vaikuttaa merkittävästi työpaikat, ympäristö ja palvelut. Mikkelin kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 alussa 54 635 (lopullinen väkiluku). Ennakkoväkiluku vuoden 2015 tammikuussa oli 54 726. Tammikuussa väkiluvun lisäys oli 125, suurin 10 vuoteen. Tammikuusta 2015 maaliskuuhun väkiluku pieneni 27 henkilöllä. Syntyvyys on ollut jo useita vuosia pienempää kuin kuolleisuus. Kehitys jatkuu samantyyppisenä. Muuttoliike nostaa väkilukumääriä (maassamuutto + siirtolaisuus). Kaupungin väestörakenne kokonaisuudessaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut melko vakaa. Tätä selittänee pitkälti kaupungin elinkeinorakenne, mutta myös vakaa hallintorakenne. Suuria muutoksia puoleen eikä toiseen ole tapahtunut. Maaliskuu 2015 on kokonaisuutena positiivinen, hyvän tammikuun jälkeen. Maaliskuulle on tullut hieman laskua. Kokonaisuutena vuoden 2015 alku on ollut hyvä ja aika poikkeava verrattuna viiden vuoden lukuihin. Mm. Solmu-projekti on tehnyt hyvää työtä. Tämä näkyy mm. alkuvuoden väestönlisäyksessä, mikä on poikkeuksellinen 10 vuoteen. Projekti jatkuu vuoden 2016 syksyyn. MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon. Kuvaus kertoo myös valtakunnallisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi Mikkelin kaupungin työttömyysprosenttia kuvataan kokonaisuutena ja mikä osuus siitä on pitkäaikaistyöttömiä ja mikä osuus on alle 25-vuotiaita työttömiä. Tilastointiin on otettu työttömyyslukujen kontekstiksi avoimet työpaikat Etelä-Savossa, mikä osuus niistä on Mikkelin seutukunnan ja mikä osuus Mikkelin kaupungin ja samalla periaatteella työttömien lukumäärä. Tilastoinnin toivotaan aukaisevan työllisyydenhoidon problematiikkaa monimuotoisena yhteiskunnallisena ilmiönä niin Mikkelin kaupungissa kun myös Etelä-Savossa ja koko maassa. Mikkelin kaupungin työttömyysprosentin vertailu Etelä-Savon ja koko maan työttömyysprosenttiin 15,9 15,5 15,1 14,7 14,3 13,9 13,5 13,1 12,7 12,3 11,9 11,5 11,1 10,7 10,3 9,9 9,5 15,1 15,0 15,0 14,3 14,3 14,4 14,7 13,6 13,3 13,7 13,3 13,0 12,5 14,2 13,9 13,7 13,9 13,4 12,7 12,4 12,0 12,9 12,8 12,2 11,7 12,0 11,7 11,1 12,0 11,5 12,2 12,9 12,6 12,5 12,2 12,1 12,0 12,4 12,2 12,8 12,7 12,5 13,5 13,2 Mikkeli Etelä-Savo Koko maa Mikkelin kaupungin työttömyysprosentin vertailu Vertailussa on kaikki kaupungin työttömät, alle 25-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät. Vertailu on tehty prosenttilukuna kussakin kuussa olevasta työvoimasta ja alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien osuudet ovat osa koko kaupungin työttömyysprosentista. 16,0 15,0 14,0 14,3 13,4 13,3 13,0 12,7 13,0 12,2 12,2 11,7 12,0 14,4 14,3 14,2 13,6 12,7 12,4 12,1 11,0 10,0 9,0 kaikki 8,0 alle 25 - 7,0 pitkäaik. 6,0 5,0 4,0 3,0 3,6 2,3 3,6 2,2 3,6 2,2 3,7 2,1 3,6 3,7 3,0 3,7 3,6 3,7 3,7 3,8 2,9 2,1 2,3 2,1 elokuu syyskuu 2,3 2,2 3,9 2,6 4,0 2,6 4,0 2,6 4,1 2,5 2,0 1,0 0,0 tammik. helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu 2014 lokakuu marraskuu joulukuu tammik. helmikuu maaliskuu 2015 Avoimet työpaikat Mikkelin seutukuntaan kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etelä-Savoon kuuluvat Mikkelin seutukunta, Pieksämäen seutukunta ja Savonlinnan seutukunta, yhteensä 14 kuntaa. Tilastointiin on otettu kokonaisuutena Etelä-Savo, josta Mikkelin kaupungin osuus on kuvattu lukumäärinä. 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1229 1200 1000 Mikkeli 942 776 800 600 578 400 200 0 554 573 421 371 245 280 260 289 288 286 290 Mikkelin seutukunta Etelä-Savo Työttömien lukumäärä Mikkelin seutukuntaan kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etelä-Savoon kuuluvat Mikkelin seutukunta, Pieksämäen seutukunta ja Savonlinnan seutukunta, yhteensä 14 kuntaa. Tilastointiin on otettu kokonaisuutena Etelä-Savo, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin seutukunta. 11000 10000 10191 9399 9258 9033 9000 9077 8680 10079 10025 9417 8489 8140 8442 8716 9845 8934 8000 7000 6000 Mikkeli 5000 4000 3000 2000 1000 0 3407 3326 3241 3119 2983 3400 3480 3634 3116 3086 3160 3232 3649 Mikkelin seutukunta 3666 3602 Etelä-Savo Yhteenveto työttömyysprosenteista ja avoimista työpaikoista Työttömien määrä on pysynyt edelleen korkeana. Kaupungin työttömyysprosentti laski kahden prosentti-yksikön verran helmikuuhun 2015. Koko maahan verrattuna se on 1 %:n verran korkeampi ja Etelä-Savoon verrattuna 0,6 %-yksikköä matalampi. Kaupungin alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on laski helmikuuhun 0,1 %yksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrässä oli nousua 0,1 –prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena muutokset ovat melko pieniä, mutta suuntaa antavia. Työllisyystilastojen vaihtelut kertonevat yleisestä taloudellisesta tilanteesta, mutta myös paikallisista toimenpiteistä. Tilastot kertonevat myös sen, että Mikkelin kaupungissa on melko vakiintunut yrityskulttuuri, johon vaikuttaa merkittävästi yleinen taloudellinen tilanne. Jos valtakunnassa menee paremmin, se näkyy meillä työllisyysluvuissa ja päinvastoin. Tilastointiin on lisätty avoimet työpaikat ja työttömien lukumäärä, kontekstina työttömyysprosenteille. Avoimien työpaikkojen ja työttömien henkilölukumäärien kuvaamisessa tulee ottaa huomioon, etteivät nämä luvut korreloi suoraan esim. työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuun. Avoimia työpaikkoja on puolet vähemmän kun ns. työmarkkinaosuuslistalla on henkilöitä. Avoimiin työpaikkoihin vaikuttaa myös te-toimiston tilastointi. Te-toimisto tilastoi vuoden alussa laskennallisen arvion EteläSavon palkkatukimäärärahalla palkattavien henkilöiden lukumäärän. Vaikutusta on myös kesätyöpaikoilla. Tämä selittänee vuosittaisen alkuvuoden tilastoinnin ”piikit”. Työttömyyden hoidon kärkitavoite on yritykset ja niiden tarjoamat työpaikat. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen vertailu Seuraamme kuukausittain jäljempänä olevassa kuviossa olevien kaupunkien maksamaa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Kuvausluku on laskettu kunkin kaupungin kuntaosuusmaksu Kelalle jaettuna kunkin kuukauden ao. kaupungin ennakkoväkiluvulla. Työmarkkinatuen maksuosuuksiin on tullut muutoksia 1.1.2015 lukien. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kuvataan jäljempänä useammassa tasossa eli yhteenveto ja kuukausittainen vertailu. Kunnan osarahoittamaa tukea maksetaan 1.1.2015 lukien seuraavilla periaatteilla: • työttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa • kunnat maksavat 50 prosenttia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille työttömille jotka ovat saaneet 300-499 , 500-999 tai yli 1000 päivää työmarkkinatukea • Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun * työtön on TE-viranomaisten päätöksellä tapahtuvassa työllistymistä edistävässä toimenpiteessä * työllistymisen ajan tai työssäoloehdon (6kk) täyttyessä * asiakkaan menetettyä oikeutensa työmarkkinatukeen (huom. tällöin maksettavasta perustoimeentulotuesta valtio korvaa puolet) Yleinen taloustilanne vaikuttaa työttömyysprosentteihin ja tätä kautta myös maksettavaan työmarkkinatuen osuuteen. Seuraavasta taulukosta voidaan päätellä jonkinasteisia toimenpiteitä ao. kaupungeissa. Mikkelin kaupungin toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Työmarkkinatuen kuntaosuudet vuosille 2013 ja 2014 on laskettu keskiarvona. Vuoden 2015 alusta tilastoidaan kuukausittain työmarkkinatuen maksuosuudet 11 kaupungin osalta. Euroa/asukas ei ole enää suoraan verrannollinen edellisiin vuosiin, mutta antaa kuvaa siitä mitä työmarkkinaosuuden ja palkkatuen uudistukset tarkoittavat kunnan kustannuksena. Kokonaisuutena Mikkelin kaupungin tilanne on vertailussa erittäin hyvä. Vertailu 11 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuista antaa kaupungin päättäjille tietoa kokonaisuutena ja on taustana edellä oleviin työttömyyslukuihin. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Vuosien 2013 ja 2014 luku on laskennallinen keskiarvo maksetusta kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta per asukas. Tammikuusta 2015 lukien luvuissa on huomioitu työmarkkinatuen uudistus. 2013 2014 tammikuu 2015 helmikuu maaliskuu 13 11,6 12 11,3 10,6 11 10 9 7,9 7,88,1 8 7,8 7,7 7,3 7,1 7 6 6,5 6,4 6,1 5,8 5,4 5,3 4,9 5,0 4,3 4,0 4,0 4,0 3,8 7,2 6,5 6,6 6,4 6,0 5,9 5,5 4,9 4,8 4,4 4,2 3,1 3 7,2 5,4 5,3 5,4 5 4 6,8 6,4 3,9 3,3 5,1 4,6 3,8 5,0 4,6 3,8 3,2 3,2 2,7 3,1 2,4 1,7 2 1 Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Varkaus Kuopio Kouvola Lappeenranta Kotka Hämeenlinna Rovaniemi Seinäjoki Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 –päivää työttömänä olleita tammikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Tammikuu 2015 11,6 12,0 11,0 10,0 9,0 7,9 8,0 7,8 7,2 7,1 7,0 6,0 6,5 6,4 6,0 5,8 5,0 5,1 4,3 4,0 4,3 2,0 1,0 0,0 3,1 2,9 2,0 1,3 300-499 pv 500-999 pv 3,9 4,0 3,0 yhteensä 5,4 3,4 3,0 yli 1000 pv 2,7 Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 –päivää työttömänä olleita helmikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Helmikuu 2015 12,0 10,6 11,0 10,0 9,0 7,8 8,0 7,3 7,0 6,0 5,4 6,5 6,4 6,1 5,9 yhteensä 5,5 5,3 300-499 pv 4,6 5,0 4,0 3,8 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 3,5 3,0 2,8 2,0 1,4 500-999 pv 4,0 yli 1000 pv 3,1 2,7 2,4 Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 –päivää työttömänä olleita helmikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Maaliskuu 2015 12,0 11,3 11,0 10,0 9,0 8,1 7,7 8,0 6,8 7,0 6,0 6,6 6,5 6,4 5,9 yhteensä 5,4 5,3 5,0 300-499 pv 5,0 3,8 4,0 3,0 3,0 2,6 2,0 2,0 1,0 0,0 500-999 pv 4,2 4,0 1,4 3,6 3,3 2,9 yli 1000 pv 2,7 Yhteenveto työmarkkinatuen kehityksestä 1.1.2015 lukien 11 kaupungin osalta Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Kokonaisuutena tammikuusta maaliskuuhun euro/asukas on laskenut 0,5 %-yksikköä. Yli 1000 päivää työttömänä olleiden määrä on laskenut 0,3 %-yksikköä. Alueiden suuret keskukset ns. keräävät asukaskuntaa, joiden työllistämisessä on omat haasteensa. Vertailu kertoo maksuosuuksista per kuntalainen. Mikkelin kaupunki on pärjännyt tässä vertailussa erinomaisesti. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 1 § 199 Liite kh 1.6.2015 Ristiinan aluejohtokunta 19.6.2013 Mikkelin elinvoima- ja kilpailukyky -yksikkö pyytää aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamalliin, jossa vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinnissa. Asiasta on viime vuoden puolella saatu lausunnot, mutta kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.12.2012 palauttaa asian uuteen valmisteluun Lausunnot pyydetään toimittamaan 14.8.2013 mennessä elinvoima- ja kilpailukyky -yksikköön. Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta antaa lausunnon kokouksessa. Käydyn keskustelun perusteella aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että maaseutua koskevat asiat, erityisesti ne, jotka liittyvät oleellisesti yrittämiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan, tulee lähettää lausunnolle riittävän ajoissa. Lausuntopyyntö tulee olla sisällöltään riittävän kattava, ottaen huomioon mm. maaseudun elinkeinot sekä maaseudun vetovoimaisuus ja vahvuudet matkailussa. Mikkelin kaupunki on kuntaliitosten kautta laajentunut keskusta lähtöisyydestä laaja-alaiseksi kaupungiksi. Tämä tulee myös huomioida kaavoituksessa ja palvelujen järjestämisessä. Päätös Ristiinan aluejohtokunta: Hyväksyttiin. Suomenniemen aluejohtokunta 18.06.2013 Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja on toimittanut oheismateriaalina jaettavan kirjeen, jonka pohjalta elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö pyytää aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamalliin, jossa vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinneissa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 14.8.2013 mennessä. Ehdotus Puheenjohtaja: Aluejohtokunta esittää lausuntonsa asiassa. Päätös Suomenniemen aluejohtokunta: Suomenniemen aluejohtokunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Valtuustoaloitteessa käsitelty maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalu on tarpeellinen ja tärkeä elementti päätöksenteossa ja valmistelussa. Aluejohtokuntatyön toimivuuden takaamiseksi aluejohtokuntien on saatava riittävän ajoissa tarpeeksi tietoa aluetta koskevasta hanke- ja virkamiestyöstä sekä muusta päätöksenteosta. Tarkistuslista on yhtenäinen apuväline ja pohja päätösten vaikutusten arvioinnille aluejohtokuntatyössä. Suomenniemen aluejohtokunta näkee hyvänä sen, että asioiden käsittelyssä kyetään huomioimaan myös alueelliset näkökulmat. Haukivuoren aluejohtokunta 15.8.2013 Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta toteaa lausuntonaan, että asia on tärkeä. Toimintamallissa on hyvin kuvattu prosessi, jolla kaupungin eri osa-alueiden kanta/kannat saadaan vaikuttamaan päätöksenteossa. Riskinä on se, että viranhaltija valmistelussa lausuntopyyntö katsotaan tarpeettomaksi ja se hidastaa asian valmistelua. Jotta eri osa-alueet tulisi kuulluksi, voitaisiin menetellä siten, että kaupungin poliittisen elimen (lautakunta, hallitus) määrätessä asian valmisteluun, samalla määritellään se, tarvitaanko asiassa osa-alueiden lausunnot. Tästä tehdään merkintä kokouspöytäkirjaan. Asia on siten todettavissa kokouspöytäkirjasta. Tällä tavoin menetellen ei tarvita erillistä hallintoa asian hoitamiseksi. Päätös Haukivuoren aluejohtokunta: Hyväksyttiin. Anttolan aluejohtokunta 11.6.2013 § 52 Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että asiat, jotka koskevat maaseutua, joista maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä on antanut suosistuksen, tulee lähettää lausunnolle riittävän ajoissa. Tämä on erityisen tärkeää otettaessa huomioon alueelliset erityispiirteet. Lausuntopyyntö tulee huomioida asioita valmisteltaessa, toteuttaessa ja loppuseurannassa. Päätös Anttolan aluejohtokunta: Hyväksyttiin. 2. 1. Maaseutu tarvitsee menestyäkseen osaamista. Maaseudulla on paljon erityisesti käytäntöön liittyvää tietoa ja osaamista, jota ei tunnisteta tai hyödynnetä riittävästi. Maaseudun osaamista kehittävät ja kokoavat monet eri tahot, kuten esim. lukiot, ammatilliset oppilaitokset, maakuntien korkeakoulut, neuvontajärjestöt ja ympäristökeskukset. Maaseudulla tarvitaan eri tahojen yhteistyötä Maaseudun osaaminen Alkutuotannon osuus maaseudun elinkeinorakenteessa pienenee jatkuvasti ja palveluiden osuus kasvaa. Teollisuuden osuus on huomattava ja se edustaa lähes kaikkia toimialoja. Monipuolinen elinkeinorakenne ja monimuotoinen yrittäjyys ovat maaseudulla tärkeitä, sillä ne tarjoavat laajemmat toimeentulomahdollisuudet. Maaseudulla yritysten kyky maksaa työvoimasta on usein heikompi kuin keskuksissa ja tarjolla olevat työtilaisuudet ovat monesti kausiluontoisia ja/tai osa-aikaisia (esim. maataloudessa ja matkailussa). Joustavien työnteon mahdollisuuksien (esim. etätyö, töiden yhdistelmät) merkitys korostuu maaseudulla. Maaseudulle tarvitaan erityisesti lisää naistyöpaikkoja. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työvoimapula koskettavat maaseutua voimakkaasti. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ Asiakokonaisuus • Vaikuttaako politiikka (päätös) osaamisen kehittämistai hyödyntämismahdollisuuksiin maaseudulla? • Vaikuttaako politiikka (päätös) koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö-mahdollisuuksiin alueella? • Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun elinkeinotoimintaan ja yrittäjyyteen? • Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun yritysten ja julkisen sektorin kilpailukykyyn osaavasta työvoimasta/kausityövoimasta? • Vaikuttaako politiikka (päätös) etätyön tai töiden yhdistelemisen mahdollisuuksiin? Arviointikysymys (jos vastaus on "kyllä", tulee vaikutus analysoida) - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutusta joustavien urapolkujen mahdollisuuksiin? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia maaseudun osaamispääomaan? - Onko politiikan (päätöksen) valmistelussa selvitetty alueella olevien toimijoiden jo meneillään oleva toiminta? - Onko politiikalla (päätöksellä) erilaiset vaikutukset pienyrittäjyyteen tai sektoreihin, jotka ovat usein yleisempiä maaseudulla? - Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun elinkeinorakenteen monipuolisuuteen? - Vaikuttaako politiikka (päätös) naisten tai nuorten yrittäjyyden mahdollisuuksiin? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia maaseudun väestörakenteen ja työvoiman saatavuuden kehittymiseen? Esimerkkejä asiakokonaisuuteen liittyvistä, arviointikysymystä taustoittavista kysymyksistä Tarkistuslista maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi päätöksenteossa Maaseutuvaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana on miettiä, ovatko vaikutukset erilaisia keskuksissa ja maaseudulla. Maaseutuvaikutusten arviointia varten ei ole mahdollista laatia kaiken kattavaa tarkistuslistaa. Peruskysymysten lisäksi asioita tulee pohtia myös tapauskohtaisesti. Tarkistuslistan kaikki kysymykset tulee käydä läpi ja vastata niihin, jotka ovat kyseisen asian kannalta relevantteja. Vastauksissa tulee arvioida sekä päätöksen suoria että välillisiä vaikutuksia maaseutuun. Mikäli vastaus johonkin tarkistuslistan arviointikysymykseen on kyllä, tulee analysoida, onko vaikutus myönteinen vai kielteinen, ja millainen se on voimakkuudeltaan. Jos vaikutus on kielteinen, selvitetään vaihtoehtoja sen välttämiseksi. Asiakokonaisuudet, jotka tulee ottaa huomioon maaseudun näkökulmasta politiikkaa tehtäessä, ovat seuraavat; Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 2 § 199 4. 3. Pitkät etäisyydet ovat maaseudulle tyypillinen piirre. Laadukkaalla infrastruktuurilla (esim. laajakaista, tiet) ja toimivilla yhteyksillä voidaan poistaa maantieteellisestä sijainnista maaseudulle aiheutuvia haittoja. Yleensä maaseudulla infrastruktuurin määrä on kuitenkin vähäisempi ja laatu heikompi kuin keskuksissa ja sen kehittäminen on kallista. Saavutettavuus on keskeinen asia niin maaseudun asukkaille kuin vierailijoillekin. Palveluiden järjestämisessä maaseutualueilla voidaan hyödyntää innovatiivisia, monitoiminnallisia ja mobiileja tapoja. Palveluihin kuuluvat yksityiset ja julkiset palvelut, kuten esimerkiksi liikenne-, posti-, terveys-, sosiaali-, koulutus- ja päivittäistavarakaupanpalvelut. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus Maaseudulla asuu runsaasti ikääntynyttä väestöä, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia asukkaiden tarvitsemille palveluille ja niiden järjestämiselle. Palveluiden saatavuus vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Maaseudulla pitkät etäisyydet ja matkustusajat lisäävät palveluista aiheutuvia kustannuksia (sekä palvelun tuottajalle että palvelun ostajalle) ja palveluvalikoima on suppeampi kuin keskuksissa. Maaseutu on haluttu sekä pysyvän että kausi-luontoisen asumisen ympäristö. Sen vetovoima-tekijöitä ovat mm. keskuksia edullisemmat asumiskustannukset, asumisen väljyys ja luonnon läheisyys. Maallemuuton ongelmia voivat kuitenkin olla esim. kaavoituksen puute, suppea tonttitarjonta ja yksipuolinen asuntotarjonta. Sekä pysyvä että kausiluontoinen asuminen ovat maa-seutualueille taloudellisesti merkittäviä asioita. Maaseutuasuminen ja palvelujen järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) alueen osaamisen ja elinkeinojen vahvistamisessa. Jokainen osaamisen vahvistamiseen tähtäävä toimija on alueen voimavara. • Vaikuttaako politiikka (päätös) infrastruktuurin (esim. laajakaista, tiet) määrään ja laatuun? • Onko politiikan (päätöksen) toteuttaminen riippuvainen infrastruktuurin käytöstä? • Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun asukkaiden tai maaseudulle tulevien vierailijoiden matkustustarpeisiin tai matkustamisen helppouteen ja kustannuksiin? • Muuttuuko palvelujen saavutettavuus politiikan (päätöksen) seurauksena erilaiseksi maaseudulla kuin keskuksissa? (Mitkä ovat muutokset matka-aikoina ja kustannuksina mitattuina?) • Vaikuttaako politiikka (päätös) eri-ikäisten ihmisten mahdollisuuksiin asua tai muuttaa maaseudulle joko pysyvästi tai kausiluontoisesti (kakkosasuminen)? • Vaikuttaako politiikka (päätös) yksityisten tai julkisten palveluiden saatavuuteen maaseudulla joko lähi- tai etäpalveluna toteutettuna? - Miten politiikan (päätöksen) toteuttaminen tapahtuu maaseudulla, jos se on riippuvaista infrastruktuurin käytöstä? - Ovatko asukkaat mahdollisesti tiedon ulottumattomissa maaseudulla, jossa tiedonsaantimahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin keskuksissa? - Saavuttaako tieto maaseudun asukkaat - Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseutuasumisen mahdollisuuksiin (kaavoitukseen, tontti- tai asuntotarjontaan)? - Vaikuttaako politiikka (päätös) tavalla, jonka seurauksena maaseudun palvelut vähenevät tai keskittyvät? - Vaikuttaako politiikka (päätös) tavalla, jonka seurauksena maaseudun palvelujen laatu heikkenee? - Ovatko palvelusta aiheutuvat kustannukset maaseudulla kalliimmat kuin muualla? 6. 5. Paikallinen kehittämistyö on merkittävää, sillä se antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan oman alueensa Maaseudulla yhteisöllisyys on tärkeää sekä sosiaalisesti että toiminnallisesti. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään mm. kylätoiminnan ja harrastus-seurojen kautta. Ne rakentavat maaseutualueille ominaista ja tärkeää sosiaalista pääomaa, jolla tarkoitetaan yhteisön jäsenten, kuten ihmisten ja yritysten, kykyä toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Sosiaaliset verkostot edistävät sekä yksilön hyvinvointia että taloudellista toimintaa. Naapuriapu on maaseudulla tärkeää ja sen tulisi olla laillisesti mahdollista kaikissa tilanteissa ja kilpailulainsäädännön puitteissa. Maaseudulla on runsaasti vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, joita ei tunnistetta tai hyödynnetä riittävästi. Niitä ovat mm. luonnonvarat, luonnon- ja kulttuurimaisemat sekä -ympäristöt, biodiversiteetti, tila ja hiljaisuus. Ne auttavat rakentamaan elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja ja tekemään maaseudusta kilpailukykyisen ja houkuttelevan asumisen, työskentelyn, yrittämisen, lomailun ja vapaa-ajanvieton ympäristön. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, kansalaisten osallistuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet Maaseudulla matka-ajat ovat pitempiä, julkisen liikenteen saatavuus heikompaa, riippuvuus yksityisautoiluun suurempaa ja matkustus-vaihtoehdot rajallisia tai kalliita erityisesti alhaisen tulotason väestölle. Maaseudulla etäisyydet voivat haitata tiedonkulkua. Huono saavutettavuus voi johtaa syrjäytymiseen. Maaseudulle tulevat vierailijat tukevat maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta ja elinkeinoja (mm. matkailuun ja vapaa-ajan viettoon liittyvien toimintojen kautta). • Vaikuttaako politiikka (päätös) yhteisöllisyyteen tai sosiaaliseen pääomaan? • Vaikuttaako politiikka (päätös) paikallisjärjestöjen tai kansalais- ja työväenopistojen toimintaan tai toimintaedellytyksiin? • Vaikuttaako politiikka (päätös) kokoontumistilojen saatavuuteen, sosiaalisten verkostojen syntymiseen tai naapuriavun antamiseen? • Vaikuttaako politiikka (päätös) kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin? • Vaikuttaako politiikka (päätös) paikallisen kehittämistyön edellytyksiin? • Estääkö politiikka (päätös) paikalliset ratkaisut toimeenpanossa ja vastaamisen paikallisiin tarpeisiin? • Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun vetovoimatekijöiden laatuun tai luonteeseen (esim. luonnonvaroihin, maaseudun luonnon- tai rakennettuun maisemaan, luonnon- tai kulttuuriympäristöön, biodiversiteettiin, hiljaisuuteen, yhteisöllisyyteen yms.)? • Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun kilpailukykyyn asukkaista, työntekijöistä, yrittäjistä tai vapaa-ajan viettäjistä? • Onko politiikan (päätöksen) toteuttaminen riippuvainen tiedonkulusta asiakkaalle? • Onko politiikkaan (päätökseen) liittyvässä tiedonkulussa eroavaisuuksia keskusten ja maaseudun välillä? - Onko politiikalla (päätöksellä) paikallisyhteisöjen toimintaa aktivoiva vaikutus? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia eri maaseutualueiden omaleimaisiin vahvuuksiin, joilla voidaan edistää Suomen kilpailukykyä? nykyisiä tiedonsaantimahdollisuuksia hyödyntämällä? Politiikan toteuttamisessa on keskeistä ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Sama toteutustapa soveltuu harvoin sekä tiheästi asuttuihin keskuksiin ja harvaan asutulle maaseudulle. Tämä vaatii joustavuutta ja mahdollisuutta tehdä paikallisia ratkaisuja toimeenpanossa. kehittymiseen ja tulevaisuuteen. Sen kautta voidaan aktivoida ihmisiä ja toimijoita mukaan alueen kehittämistyöhön, luoda uskoa tulevaisuuteen ja lisätä alueen elinvoimaisuutta. Kansalaisilla tulee olla osallistumismahdollisuudet myös maaseudulla. Maaseudulla tarvitaan sopivia kokoontumistiloja. Muun muassa kansalais- ja työväenopistoilla on suuri sosiaalinen merkitys maaseudulla.
© Copyright 2024