28.4.2015
Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 Aika 28.04.2015, klo 14:01 - 16:04 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 1 (28) Käsitellyt asiat § 149 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 150 Pöytäkirjan tarkastus § 151 Ilmoitusasiat § 152 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset § 153 Työllisyyden hoidon raportointi vuodelta 2014 § 154 Henkilöstöraportti 2014 § 155 Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus Mikkeli - kaupunki muutoksessa -kirjan painokuluihin ja toimitilan vuokriin § 156 Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus § 157 Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos Lisäpykälät § 158 Vastaus Markku Aholaisen oikaisuvaatimukseen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja, saapui 14:34 Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Turkia, varajäsen Muut saapuvilla olleet Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö, sihteeri Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Reijo Turkki, poistui 15:43 Ilkka Tarkkanen, poistui 14:48 Kimmo Töttölä, poistui 15:45 Jouni Riihelä, saapui 14:44, poistui 15:43 Asiat, §:t 149-155, 157, 156, 158 Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Satu-Mari Tolonen Sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Hannu Kilkki Jaakko Väänänen 2 (28) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 4.5.2015 Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö 11/2015 3 (28) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 § 149 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 (28) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 5 (28) § 150 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Kilkki ja Jaakko Väänänen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa torstaina 30.4. ja se on nähtävänä maanantaina 4.5.02015. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Kilkki ja Jaakko Väänänen. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 § 151 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 20.4.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin. 6 (28) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 § 152 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - Ristiinan aluejohtokunta 8.4.2015 - Suomenniemen aluejohtokunta 15.4.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Hyväksyttiin. 7 (28) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 8 (28) § 153 Työllisyyden hoidon raportointi vuodelta 2014 MliDno-2015-823 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas [email protected] Liitteet 1 Liite työllisyydenhoidon raportti_2014 Työllisyyden hoidon raportointi Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut valmistelee kaupunginhallitukselle työllisyydenhoidosta puolivuosittain raportin. Edellinen raportti on koski ajankohtaa 1.1.-30.6.2014 (kh elokuu 2014). Nyt esiteltävässä raportissa on käsitelty koko vuosi 2014. Raportti pitää sisällään kaupungin oman työllisyydenhoidon. Raportissa on käsitelty työpajat, kuntouttava työtoiminta sekä työmarkkinatuen veloitus työttömyysajalta henkilöittäin ja euroineen. Yhteenvetoon on otettu myös kaupungin palkkatuen, oppisopimuksen ja kesätyön vertailut. Raportti on liitteenä (raportti kuvaa eri tietoja parhaiten värillisenä, tallennettu w-esityslistat ja liitteet-kaupunginhallitus 28.4.2015) Yhteenvedossa on nähtävissä, että kaupungin oma toiminta kuntouttavassa työtoiminnassa, kun myös työpajatoiminnassa, on kehittynyt myönteisesti. Työllisyyden hoidon riittävän hyvä toiminta edellyttää valmennusresurssia, aktivointisuunnitelmia sekä kokonaisuussuunnittelua ja ennen kaikkea rahaa. Työllisyydenhoito kuuluu vahvasti yleiseen elinkeinoelämän suhdanteisiin. Kunnan työllisyydenhoito on muutakin kun työpaikkojen etsimistä. Se liittyy myös koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun, työpajatoimintaan ja palkkatukityöllistämiseen sekä sosiaalityöhön ja näiden toimintojen mahdollistamiseen. Palkkatukimäärärahat ovat pienentyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä on ollut vaikutusta kaupungin talousarvioon, määrärahasiirtoihin ja ennen kaikkea kaupungin omaan palkkatukityöllistämiseen. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut seuraa kuukausittain kaupungin työllisyyslukuja väestötietojen ohella. Kuukausitilastoon otetaan työllisyysluvut koko maasta ja Etelä-Savon seutukunnista ja verrataan Mikkelin työmarkkinaosuutta 11 kaupunkiin. Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen ja palkkatuen osalta on tullut Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 9 (28) merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämä on huomioitu kuukausitilastoinnissa. Tilastoinnin perusperiaate on vertailu. Tilastotiede on numeerisen tiedon keräystä, analysointia ja tulkintaa. Osa siitä on todennäköisyyslaskentaa. Tilastoinnin vertailu edellyttää aina samaa lähdettä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen tuottaman tilastoinnin lähteet ja tallennuspaikat on ilmoitettu liitteen lopussa. Tilastointi on tehty siten, että seuraaminen ja vertailu pysyy relevanttina sekä kuukausittain että vuosittain, tekee niitä kuka tahansa. Lisätietoja: Merja Airas, p. 044 7942071, sp. [email protected], Pekka Patama, p. 044 7942270, sp. [email protected], Kepa Laitsaari, p. 044 7942435, sp. [email protected] Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi esitetyn tilaston. Päätös Merkittiin tiedoksi. Tiedoksi elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 10 (28) § 154 Henkilöstöraportti 2014 MliDno-2015-814 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Töttölä [email protected] Liitteet 1 Liite Henkilöstöraportti_2014_korjattu Henkilöstöraportti 2014 Valmistelija: Kimmo Töttölä, 044 7942094 Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2014. Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: • • • • Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Vuosittain noin 130 henkilöä. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Sairauspoissaolojen määrä oli 14,5 päivää/ henkilö. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 • • 11/2015 11 (28) Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 § 44 hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tästä osoituksena on varhemaksujen aleneminen jo toista vuotta peräkkäin. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin 45 000,00 euron hankeraha Tekesiltä. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti (19.5.2014 § 225) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 26.5.2014. Toinen neuvottelu käytiin 16.6.2014 ja kolmas neuvottelu käytiin 22.8.2014. Neuvottelut päättyivät yksimielisinä 29.9.2014. Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. • • • • • • prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipäpalvelut, Esper – ja Esso –hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 • • • • 11/2015 12 (28) hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta (laskennalliset tiedot), osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2014. Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi – raporttipohjan kanssa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2014 henkilöstöraportin tiedoksi sekä saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että kokouksessa asiaa selosti henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 13 (28) § 155 Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus Mikkeli - kaupunki muutoksessa -kirjan painokuluihin ja toimitilan vuokriin MliDno-2015-747 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas [email protected] Liitteet 1 Liite Hakemus 13.4.2015 Mikkelin valokuvakeskus Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus on liitteenä. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin valokuvataide ry. ovat tehneet 22.3.2012 toimeksiantosopimuksen 3 vuodeksi. Sopimus on nähtävillä kokouksessa. Anomuksen liitteenä on toimitettu yhdistyksen tasekirja vuodelta 2014 ja vuoden 2015 talousarvio. Sopimuksessa on sovittu kustannuksista Muuttuva -Mikkeli kirjan toimittamisesta. Kokonaiskustannukset vuosille 2012-2014 olivat yhteensä 50 000 euroa. Sopimuksen perusteella kaupunki on maksanut kirjan toteuttamisesta 27 000 euroa 2.3.2012. Vuoden 2013 alussa on maksettu 10 000 euroa (28.1.2013). Vuoden 2014 osalta korvaus on 13 000 euroa, jota ei ole maksettu. Mikkelin Valokuvakeskus on toimittanut kehitysjohtajalle Muuttuva-Mikkeli –sopimuksen muutosesityksen 5.12.2013. Muutosesityksessä todetaan kirjan toteuttamiseen liittyvät esteet ja esitetään sopimuksessa mainittu vuoden 2014 avustus 13 000 maksettavaksi vuonna 2015. Asiaa selostetaan tarvittaessa tarkemmin kokouksessa. Tuotettavan kirjan nimen muutos on tehty keväällä 2015. Nimenmuutoksen on hyväksynyt vt. kaupunginjohtaja. Nimen muutos on perusteltu, koska kaupungilla on olemassa historiateokset Entisajan Mikkeli ja Muuttuva Mikkeli. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta on myöntänyt Mikkelin Valokuvakeskukselle yleisavustusta 20 000 euroa ja vuokraavustusta 14 122 euroa vuodelle 2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää lausuntonaan seuraavaa: Muuttuva Mikkeli -kirjan toimittamisesta on olemassa sopimus. Sopimusehdot tulee täyttää sekä tilaajan että tuottajan osalta. Kirjan tuottamiseen liittyvät viivästykset ovat perusteltuja. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista keskeyttää prosessia. Kustannuksia on aiheutunut kaupungille 37 000 euroa aikaisemmilta vuosilta. Esitetty kirjapainoalan kustannusten nousu on todellinen ja perusteltu. Mikkeli – Kaupunki muutoksessa kirjan loppuun saattamiseksi kaupunki myöntää vuodelle 2015 lisäavustuksen 12 000 euroa. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 14 (28) Lisäksi maksetaan sopimuksen mukaisesti 13 000 euroa vuonna 2015. Kokonaiskustannus 25 000 euroa maksetaan elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen kustannuspaikalta kehittämistoiminta. Toimitilavuokriin lisäavustusta ei myönnetä. Kaupunginhallituksen jäsenille jaetaan kokouksessa kirja ja esitetty uudistus kirjan sisältöön sekä ulkoasuun. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esityksen ja myöntää Mikkelin valokuvataide ry/Mikkelin Valokuvakeskukselle vuodelle 2015 lisäavustuksena 12 000 euroa Mikkeli – Kaupunki muutoksessa kirjan loppuunsaattamiseksi. Kokonaiskustannus 25 000 euroa maksetaan elinvoima- ja kilpailukykypalveluksen kustannuspaikalta kehittämistoiminta. Toimitilavuokriin lisäavustusta ei myönnetä. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin valokuvataide ry/Mikkelin Valokuvakeskus/Olli Jaatinen, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/Mirja Kauppinen, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut/Marita Kajander Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 15 (28) § 156 Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus MliDno-2015-817 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen [email protected] Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015 ja puhdistamo otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019. Jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannusarvio on 35 - 37 miljoonaa euroa. Alunperin hanke oli tarkoitus rahoittaa vesiliikelaitoksen tulorahoituksella, mutta tarvittavaa puskuria ei ole veden hinnan korotuksista huolimatta saatu syntymään. Mikkelin kaupungin kokonaislainamäärä on noin 183 miljoonaa euroa ja koko konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 90 %, kun sen suositusten mukaan tulisi olla maksimissaan 50 %. Velkaantuneisuuden vuoksi talouspalvelut on antanut Inspira Oy:lle toimeksiannon selvittää alustavasti eri rahoittajien mahdollisuuksia ja halukkuutta rahoittaa jätevedenpuhdistamohanke joko osittain tai kokonaan leasing-rahoituksella. Käytännössä leasingin osuus voi olla laitteiden osuus, eli noin 30 % hankkeesta tai koko rakennushanke. Leasing tarkoittaa hankittavan kohteen pitkäaikaista vuokraamista ja summa ei siten tule kaupungin taseeseen. Sopimuskauden päättyessä vuokrakohteen voi lunastaa tai jatkaa vuokraamista. Leasingrahoituksessa rakennettavan kokonaisuuden omistaa rahoittaja leasingkauden ajan. Rakennuttajan kustannukset ohjataan ennalta sovitun maksupostikäytännön kautta rahoittajalle ja Mikkelin kaupunki puolestaan maksaa kuukausittaisen leasingvuokran rahoitussopimuksen mukaisesti. Alustavassa tiedustelussa on saatu seitsemän indikatiivista tarjousta.Hankkeessa on kolme vaihtoehtoista rahoitusratkaisua. Vaihtoehto 1 leasingrahoitus • • Kilpailutetaan rahoitus 100 % leasingrahoituksena joko yhden tai useamman kaupallisen leasingrahoituksen yhdistelmänä. Leasingin rahoituksen määrä noin 40 MEUR. Vaihtoehto 2 laina- ja leasingrahoitusyhdistelmä • Selvitetään tarkemmin miten kokonaisuus voidaan rahoittaa lainan ja leasingrahoituksen yhdistelmänä, eli mikä osuus investoinnista toteutetaan leasingrahoituksella ja mikä lainarahoituksella ja kilpailutetaan ao. kokonaisuus. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 • 11/2015 16 (28) Leasing ja lainarahoituksen kokonaismäärä 40 MEUR. Vaihtoehto 3 lainarahoitus • Kilpailutetaan 40 MEUR taselaina Rahoituspäätöksen aikataulu: • • • • • kilpailutuspäätös kaupunginhallituksessa 28.4.2015, jonka jälkeen välittömästi lähtee virallinen tarjouspyyntö tarjousten jättöaika 11.5.2015 saakka tarjousten vertailu 12.5.2015 kaupunginhallituksen esitys valtuustolle rahoituksesta 18.5.2015 kaupunginvaltuuston päätös rahoituksesta 25.5.2015 Rahoitussopimukset tulee tehdä ennen rakennuttamisen aloittamista, koska leasing edellyttää kolmikantasopimusta rahoittajan, urakoitsijan ja Mikkelin kaupungin kesken. Rahoitussopimukset voidaan solmia valtuuston päätöksen lainvoimaisuuden saavuttamisen jälkeen, käytännössä heinäelokuussa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut kilpailuttamaan rahoituksen ja valmistelemaan kilpailutuksen lopputuloksen mukaisen edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaiset sopimusluonnokset. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki ja talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 17 (28) § 157 Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos MliDno-2015-743 Tekninen lautakunta 21.4.2015 § 72 Valmistelija / lisätiedot: Kalle Räinä [email protected] Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan 1 300 m² laajuinen maa-alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi 20.1.2014, jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 16.1.2014 - 20.2.2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv. 4.10.2010) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 18 (28) Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito-oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaavaalueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön 25.3.1986 vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava-alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47,57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 224 514 k-m2, tästä on Liiketai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä 54 290 k-m² tehokkuuden ollessa e=0,40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta 170 224 km² tehokkuudella e=0,50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää 2 000 k-m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on 5 000 k-m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja 10 000 k-m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0,50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 19 (28) Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E-1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2,6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Liito-oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla http://www.mikkeli.fi/paatoksenteko/lautakunnat/ tekninen-lautakunta Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Päätös Hyväksyttiin. _________________________________________________________________________ Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite on luettavissa Mikkelin kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta Päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista 28.4.2015. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 20 (28) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot EteläSavon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Mikkelin Vesiliikelaitokselta ja Museovirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Olli Nepponen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Edelleen merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu / Kalle Räinä, Kirsi Avelin Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 21 (28) Kaupunginhallitus, § 90, 02.03.2015 Kaupunginhallitus, § 158, 28.04.2015 § 158 Vastaus Markku Aholaisen oikaisuvaatimukseen MliDno-2015-206 Kaupunginhallitus, 02.03.2015, § 90 Olli Nepponen pöytäkirjantarkastajana on edellyttänyt, että kaupunginhallituksen edellisen kokouksen pöytäkirja korjataan vastaamaan kokouksen kulkua siten, että siihen merkitään kokouksen puheenjohtajan alkuperäinen päätösehdotus muutetun päätösehdotuksen lisäksi. Koska kokouksessa valittu pöytäkirjan tarkastaja ei ole hyväksynyt pöytäkirjaa, on se tarkastettava kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallituksen tulee käydä keskustelu ja päättää pöytäkirjan sisällöstä. Tarvittaessa toimielin voi joutua äänestämään pöytäkirjan sisällöstä. Toimielimen kokouksen pöytäkirjasta tulee ilmetä asian käsittelytiedot. Asian käsittelytietoja ovat muun muassa asiaotsikkoa, asian selostusta, päätösehdotusta, esteellisyyttä, tehtyjä ehdotuksia ja niiden kannatusta, asiassa kuultavina olleiden lausumia, äänestyksiä (äänestystapaa, äänestysjärjestystä, äänestysesitystä sekä äänestyksen tulosta), vaaleja (vaalin tapaa ja vaalin tulosta), päätöksen toteamista sekä eriävää mielipidettä koskevat tiedot. Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Päätösehdotuksen muuttaminen tulisi hallintosäännön sanamuodon mukaisesti asian käsittelytietona ilmetä kokouksen pöytäkirjasta. Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää pöytäkirjan sisällöstä. Päätös Kaupunginhallitus päätti, että kaupunginhallituksen kokouksen 16.2.2015 § 75 pöytäkirja kirjoitetaan hallintosäännön mukaisesti seuraavasti: "Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 22 (28) - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä." Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus, 28.04.2015, § 158 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Liitteet 1 Liite Aholaisen oikaisuvaatimus 2 Liite Turkian eriävä mielipide Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 23 (28) Markku Aholainen on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä koskien Mikkelin kaupungin työilmapiiriselvitystä. Aholainen vaatii, että kaupunginhallitus peruu päätöksensä. Aholaisen oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. Kaupunginhallitukselle esitetään Aholaisen oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa: 1. Siltä osin kuin Aholainen on esittänyt väitteitä kaupunginhallituksen 24.11. kokouksen päätökseen liittyen, oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi, koska oikaisuvaatimus on jätetty myöhässä. 2. Siltä osin kuin Aholainen on nostanut esille kaupunginhallituksen vastaanottaman työilmapiiriselvityksen hankintamenettelyn, todetaan asiassa seuraavaa: Selvitystyössä on ollut kyse palveluhankinnasta, joka ei ole ylittänyt kansallisia kynnysarvoja. Kansallinen kynnysarvo palveluhankinnoissa on 30 000 euroa. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta tai kuntalain 89 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Aholaista ei ole pidettävä asiassa asianosaisena. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi päätöksestä lisäksi tehdä kunnan jäsen. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi tehdä muun muassa sillä perusteella että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Aholainen on kunnan jäsen ja hänellä on oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus hankintapäätöksestä. Oikaisuvaatimusaika alkaa siitä, kun kunnan jäsen on saanut hankintapäätöksen tiedokseen. Aholaisen katsotaan saaneen päätöksen tiedokseen silloin, kun kaupunginhallituksen asian käsittelyä ja selvityksen vastaanottamista koskeva päätös (16.2.2015) on pantu nähtäville 5.3.2015. Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus on tältä osin jätetty määräajassa (19.3.2015). Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa. Tällöin kyseessä on niin sanottu pienhankinta, joiden osalta hankintalaki ei tule sovellettavaksi. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006) on todettu että kansallisten kynnysarvojen alittavat hankinnat rajattaisiin hankintalain Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 24 (28) soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin kynnysarvon alittavat hankinnat voitaisiin toteuttaa noudattamatta lakiehdotuksessa olevia menettelytapavaatimuksia. Hankintayksiköt voisivat siten toteuttaa pykälän soveltamisrajan alittavat hankinnat omien sisäisten hankintasääntöjen ja -ohjeiden mukaisesti. Koska hankintalaki ei sovellu kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, lain esitöissä on myönnetty hankintayksiköille laaja harkintavalta sen suhteen, millaisia menettelytapoja noudattaen pienhankinnat toteutetaan. Hankintayksikkö voi harkintavaltansa mukaisesti päättää, julkaistaanko hankinnassa esimerkiksi vapaaehtoinen Hilma-ilmoitus tai julkaistaanko hankinnasta ilmoitus paikallislehdessä. Vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi osoittaa tarjouspyynnöt muutamalle ennalta valitsemalleen tarjoajalle tai pyytää tarjouksia ainoastaan yhdeltä tarjoajalta. Hankintayksiköllä on siten laaja valinnanvapaus sen suhteen, millä tavoin pienhankinnat toteutetaan, ja mikä on tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa hankinta huomioiden hankinnan koko ja laajuus. Tyypillisin tapa pienhankintojen suorittamiselle on osoittaa tarjouskyselyt suoraan sellaisille yrityksille, joilla hankintayksikkö arvioi olevan riittävät edellytykset toteuttaa hankinta. Pienhankintojen osalta hankintayksikön tulee myös noudattaa hankinnoissa yleisesti noudatettavia periaatteita, kuten tasapuolisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatetta, julkisten varojen tehokasta käyttöä, ostotoiminnan tehokkuutta sekä tarkoituksenmukaisuusperiaatetta. Interniemi Oy:n selvitys on tilattu suorahankintamenettelynä sen jälkeen, kun asianmukaisia, riittävän kokemuksen ja referenssit omaavia selvityksen tekijöitä on kartoitettu laajasti internetin sekä asiantuntijan kanssa (sähköpostikirjeenvaihto 15.1.2015 Competest Oy/OTK, psykologi Minna Varis, Jyväskylä). Myös Competestin halukkuutta selvityksen tekemiseen on tiedusteltu. Yhtiö ei ole jättänyt tarjousta. Selvittäjän kartoittamisesta on vastannut kaupunginlakimies. Työilmapiiriselvitys on tilattu/ostettu tarjoukseen annetulla tilausvahvistuksella perusteellisen kartoituksen jälkeen. Hankinnasta ei tämän lisäksi ole tehty erillistä kirjallista hankintapäätöstä. Hankinnan alittaessa kansallisen kynnysarvon, ei hankintaa ole ollut myöskään välttämätöntä tämän laajemmin kilpailuttaa. Hankintamenettelyssä on valittu selvittäjä varsin perusteellisen selvitystyön jälkeen, ja hankinta on perustunut ennen kaikkea selvityksen tekijän pitkäaikaiseen ja laajaan kokemukseen julkisen sektorin työilmapiiriselvityksistä. Hankinnan lopputulosta ei voida pitää epätarkoituksenmukaisena. Ennen hankinnan tilaamista on tarjoajan kelpoisuus ja referenssit selvitetty perusteellisesti. Selvityksen tekijällä on mittavat referenssit julkisen sektorin työilmapiiriselvityksistä. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 25 (28) Näin ollen menettely on ollut pienhankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaista. Hankintayksiköllä on harkintavaltansa perusteella ollut oikeus lähettää tarjouspyynnöt ainoastaan valitsemilleen tarjoajille, eikä sillä ole ollut velvollisuutta järjestää hankintalain mukaista kaikille tarjoajille avointa hankintamenettelyä. Hankintayksikkö on laajalla kartoitustyöllään selvittänyt markkinoita ja valmistellut hankintaa asianmukaisella tavalla. Työilmapiiriselvityksen hankinnassa on myös noudatettu muita yleisiä julkisia hankintoja koskevia periaatteita, kuten tasapuolisen kohtelun periaatetta ja markkinoiden hyödyntämistä. Kaupunginhallitus on vastaanottaessaan selvityksen jälkikäteen hyväksynyt selvityksen tilaamisen. Puheenjohtajisto on käyttänyt kaupunginhallituksen puhevaltaa asian valmisteluprosessin kuluessa. Koska hankinta on tullut loppuun suoritetuksi, ei kuntalain mukaisella oikaisuvaatimuksella voida enää puuttua hankintaan. Asiassa voidaan hakea johtoa myös hankintalaista, vaikkei kyseessä oleva hankinta kuulukaan hankintalain soveltamisalaan. Hankintalain 80 §:n 2 momentin mukaan päätöstä tai ratkaisua ei voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty. Näin ollen koska hankinta on jo toteutettu, ei hankintapäätöstä voida kumota. 3. Aholaisen oikaisuvaatimuksen muiden väitteiden osalta kaupunginhallitukselle esitetään, että oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä hallinnollisesta päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu. Kaupunginhallitus on kokouksessaan merkinnyt asian ja selvityksen tiedokseen sekä todennut käsityksensä asian tilasta sekä jatkotoimenpiteistä, joita selvitys kaupunginhallituksen käsityksen mukaan edellyttää organisaatiossa. Kaupunginhallitus on merkinnyt saamansa selvityksen tiedoksi. Päätöstä ei ole pidettävä sellaisena lopullisena asiaratkaisuna, josta olisi oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että se ei ota oikaisuvaatimusta tutkittavaksi, koska kyseessä on asia, johon ei voida hakea muutosta kuntalaissa säädetyssä järjestyksessä. Siltä osin, kun asiassa on kyse hankintapäätökseen tehdystä oikaisuvaatimuksesta, kaupunginhallitus toteaa, että jo toteutettua hankintaa koskevaa hankintapäätöstä ei voida enää oikaisuvaatimuksen johdosta kumota. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kyseessä olevassa pienhankinnassa on noudatettu voimassaolevia hankintoja koskevia oikeusohjeita siltä osin kuin ne koskevat kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Markku Turkia esitti, että asia jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 28.04.2015 11/2015 26 (28) Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän esityksen. Markku Turkia jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan liitteeksi 2. Tiedoksi Markku Aholainen Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 § 153 Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon seuranta vuodelta 2014 Sisällysluettelo: Mikkelin kaupungin yhteenveto vuodelta 2014 Työttömyysluvut Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne Työttömyysaikainen työmarkkinatuen veloitus Palkkatukivertailu Kuntouttava työtoiminta Työpajatoiminta Oppisopimus Kesätyöntekijät Yhteenveto Työllisyydenhoidon kuvaus vuodelta 2014 Työttömyysprosentit 2014 Työttömyysprosentit on verrattu Etelä-Savoon ja koko maahan. Luvut antavat kontekstin jäljempänä mainittuihin lukuihin ja kuvauksiin. Mikkelin kaupungin osalta on laitettu prosenttiluku. 16,0 14,0 13,4 13,3 13,0 12,7 12,0 12,2 14,3 13,6 12,2 11,7 12,1 12,7 12,4 10,0 8,0 Mikkeli 6,0 Etelä-Savo Koko maa 4,0 2,0 0,0 Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne 2012-2014 Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä Mikkelissä vuodesta 2012 lukien. Lukuun on laskettu myös alle 20-vuotiaat. Nuorten työttömyysaste suhteessa kaupungin työttömyysasteeseen kuvataan kuukausiraportoinnissa. lkm 758 800 667 700 600 500 730 502 493 498 434 422 430 392 372 425 390 433 442 555 545 472 459 420 409 406 508 447 583 567 559 543 581 524 597 539 412 389 387 400 300 200 100 0 Pitkäaikaistyöttömät 2014 Mikkelin kaupungin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut melko vakiintunutta. Tähän vaikuttanee työpaikkojen toimintastruktuurin muutokset viime vuosina. Vuoden 2014 loppupuolella on alkanut tasainen nousu. Tähän on kiinnitettävä huomioita. 561 1020 1000 980 960 940 920 900 880 860 1000 926 925 920 964 954 942 941 947 941 921 916 tammik. helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu 2014 elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen veloitus Mikkelin osuus työmarkkinatuesta ilmenee oheisesta taulukosta. Työmarkkinatuella olevista saadaan listaus Kelalta kuukausittain. Listaa käydään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa (työllisyyspalvelut) jatkuvasti läpi ja siellä oleviin henkilöihin ollaan yhteydessä jopa päivittäin. Myös yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehdään jatkuvasti. Vuoden 2014 osalta on laitettu luvut. 700 646 649 630 634 650 633 684 682 658 647 615 630 613 560 490 420 2013 hlöt 350 280 230,6 209,84 215,29 225,41 241,02 212,59 204,71 210 218,95 236,95 233,7 207,75 2013 e 2014 hlöt 192,85 2014 e 140 70 0 Kaupungin palkkatukivertailu Kaupungin palkkatuen määrärahaan ja palkattavien määrään vaikuttaa valtion myöntämä palkkatuki. Lähes kymmenen vuoden aikana palkkatuki on vähentynyt merkittävästi. Tällä on merkitystä kaupungin palvelutuotantoon. kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi 2 600 000 2 400 000 2 200 000 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Te-toimisto palkkatuki e/vuosi 2 544 291 2 158 982 2 158 900 1 675 900 1 390 000 1 221 450 1 041 800 1 390 000 1 427 000 1 147 000 986 000 804 100 638 000 640 000 650 000 851 000 851 000 530 000 378 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 378 000 2014 Talousarviovertailu vuosilta 2011-2014 kaupungin palkkatuen käytöstä on seuraava. Käytettyihin menoihin ovat tuoneet oman lisänsä työllisyyden hoidon hankkeet. Eri vuosina tapahtuneet ylitykset eivät ole lisänneet kaupungin kokonaismenoja eivätkä elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen raamia. palkkamenot määrärahat 1 800 000 1 600 000 palkkamenot käytetty 1 640 272 1 639 389 1 427 000 1 400 000 1 200 000 1 147 000 1 200 000 1 138 000 1 039 923 1 000 000 727 825 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 2013 2014 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa tehdään kaupungin työyksiköiden lisäksi eri yhdistyksissä ja kaupungin ostopalveluna. Merkittävämpiä yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin Toimintakeskus ry (Ekotori), EteläSavon Liikunta ry, Mikkelin Työttömät ry ja Mikkelin Seudun Invalidit ry. Kuntouttava työtoiminta edellyttää aktivointisuunnitelmia eri viranomaistahojen kanssa. Kuntouttava työtoiminta edellyttää myös riittävää ohjausresurssia. 250 225 233 229 225 192 200 172 175 150 173 155 25 0 65 73 168 144 91 100 50 168 135 125 75 166 94 101 99 91 70 77 81 101 103 2013 2014 Kaupungin työpajatoiminta Teknikontien ja Rantakylätalon työpajatoiminnan maksimimäärä sijoitettaville on n. 80/kk. Sijoitettuja on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa, harjoittelussa ja muissa aktivointitoiminnoissa seuraavasti: 100 91 90 89 90 91 84 80 80 70 60 85 83 75 71 58 53 52 59 58 57 53 52 50 38 40 68 69 52 2013 2014 33 30 30 20 10 0 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. Kaupungin työpajatoiminnan taloutta kuvataan seuraavasti: Kaupungin työpajat määräraha e/vuosi 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 käytetty e/vuosi 457900 242900 506400 425808 440969 180534 2012 2013 2014 Ristiinan työpaja määräraha e/vuosi 80000 käytetty e/vuosi 64584 57800 60000 57800 60605 40000 20000 0 0 0 2012 2013 2014 Suomenniemen työpaja määräraha e/vuosi 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 käytetty e/vuosi 56300 0 62828 63700 54541 0 2012 2013 2014 Työpajojen asiakaskunnan ikäjakauma 2014 30 27 25 21 18 20 17 15 16 miehet 12 naiset 10 6 5 2 4 3 1 0 0 alle 17 v 17-20 v 21-24 v 25-28 v 29-49 v yli 50 v Työpaja asiakkaiden sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen 92 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 78 45 kaikki 34 15 10 10 koulutukseen 11 työelämään nuoret alle 28 v 18 15 4 8 4 muualle edelleen työpajalla työttömäksi 8 keskeyttänyt ei tietoa Tässä taulukossa on mukana myös ne asiakkaat, joilla on vuoden aikana ollut useampia kuty jaksoja. Oppisopimus Kaupungin oppisopimuksen määrärahaa nostettiin vuonna 2012. Määräraha katettiin palkkatuesta, mikä väheni valtion palkkatuen linjausten johdosta. Muutos ei aiheuttanut kaupungille lisäkustannuksia. Kysymyksessä oli määrärahojen uudelleen suuntaus. Kaupunki palkkaa vuosittain oppisopimukseen työntekijöitä palvelutuotannon tehtäviin. Oppisopimuksella vaikutetaan kaupungin rekrytointiin ja työllisyyden hoitoon. Oppisopimuksesta laadittiin prosessikuvaus ja järjestettiin henkilöresurssi sekä lisättiin yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen sekä Mikkelin Koulutus Oy:n oppisopimusyksikön kanssa. Näillä toiminnoilla on saatu oppisopimuksen maksimaalinen käyttö kaupungin palvelutuotannon ja työllisyydenhoidon tukemiseksi. Toiminnan kuvaus on seuraava: oppisopimus määrärahat e/vuosi 420000 400000 380000 360000 340000 320000 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 oppisopimus käytetty e/vuosi 390900 389300 392536 391040 247827 160000 2011 170000 2012 2013 2014 385185 oppisopimus hlöt/vuosi 40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 20 19 15 9 2011 2012 2013 2014 Kesätyöntekijät Kaupunki palkkaa vuosittain kesätyöntekijöitä palvelutuotannon tukitehtäviin. Kesätyöntekijöiden palkkaamisella vaikutetaan syrjäytymiseen, ammatinvalinnan ohjaukseen ja yleiseen nuorten hyvinvointiin. Määrärahan käyttöön on vaikuttanut kuntaliitokset ja kesätyöntekijöiden ikä (alle 18-vuotiaista ei mene palkkamenoperusteista eläkemaksua, jonka kustannus palkkamenoon on vähentävästi n. 15 %). Vuosina 2011-2012 kesätyötä tukivat eri yritykset. Vuodesta 2013 lukien on mukana myös Ristiina ja Suomenniemi. Kaupunki lisäsi kesätyöntekijöiden määrärahaa vuonna 2013. Kesätyöntekijöiden palkkausta on nostettu Kvtes:n yleiskorotusten mukaisesti. Kesätyöntekijöiden panostusta on edelleen kehitetty eri projektien kautta. Näistä esimerkkeinä Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi. Seuratkaa blogeja www.mikkeli.fi, kesätyö2015. määräraha ja käytetty e/vuosi 440000 420000 405306 406161 405000 400000 403 260 388 300 370449 380000 360000 340 700 342 300 340000 320000 300000 280000 2011 400 390 380 370 360 350 340 330 320 310 300 290 280 2012 2013 2014 kesätyöntekijät lkm/vuosi 386 378 2011 2012 372 2013 364 2014 Yhteenveto Työllisyyden hoidon tilanne Mikkelissä on yhtä vaikea kun koko maassa. Kaupungin tilannetta helpottaa se, ettei alueellamme ole monia suuria taloussuhdanneherkkiä teollisuuslaitoksia. Toisaalta työllisyyteemme vaikuttaa koko maan tilanne pienellä viiveellä, joten vuosi 2015 tullee olemaan vielä vaikeampi ellei yleinen taloustilanne helpotu. Kokonaisuutena työllisyydenhoito kaupungissa on hallittua ja suunniteltua. Työllisyydenhoidon kontekstina on kaupungin yritystoiminta. Lähteet: Ely-keskus, työllisyyskatsaukset,(ely-keskus.fi) Mikkelin kaupungin ja työllisyyspalvelujen tilastointi (Vatti) Kaupungin talousarvio ja tilinpäätös Tilastointi tallennettu: W:/julkaisut/kk-kvraportointi/2015, lähdeaineisto R:/keskushallinto/ekk/tilastot Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 § 154 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Kaupungin johtoryhmä 22.4.2015 YT-neuvottelukunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 28.4.2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 3 2. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE ......................................................................................................... 5 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ............................................................................................................................................. 5 2.2 SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA SEKÄ TÄSMENNYS TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄÄN ................................................................ 7 2.3 HENKILÖTYÖVUODET .............................................................................................................................................. 9 2.4 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN .......................................................................................................................................10 2.5 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE .....................................................................................................................................12 2.6 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA ..........................................................................................................................12 2.7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................................................13 2.8 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS .....................................................................................................................................13 3. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT ..................................................................................................................14 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT .............................................................................16 4.1 ELÄKÖITYMINEN ...................................................................................................................................................16 4.2 ELÄKEMAKSUT .....................................................................................................................................................18 4.3 MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET ............................................................................................................................19 4.4 KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET ............................................................................................................................19 5. HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN ......................................................................................................20 6. PALKKAUS ........................................................................................................................................................21 6.1 PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA 2014 ...................................................................................................................21 7.2 PAIKALLISET SOPIMUKSET ........................................................................................................................................21 7.3 HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA .........................................................................................22 7.4 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA ............................................................................................................................22 2 1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2014. Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Ongelmalliseksi vertailun aiempiin vuosiin tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Henkilöstöryhmien palkkaaminen tai luovuttaminen muokkaa henkilöstörakennetta ja vaikeuttaa vuosien välisen henkilöstömäärän vertailua. Henkilöstömuutoksiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti muutokset hankaloittavat henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua ja tätä kautta talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen henkilöstötavoitteiden seurantaa. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: · Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. · Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). · Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Vuosittain noin 130 henkilöä. · Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Sairauspoissaolojen määrä oli 14,5 päivää/henkilö. · Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. · Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 § 44 hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin 45 000,00 euron hankeraha Tekesiltä. Koulutuksen keskeiset tavoitteet ovat: · Verkostojen luominen yli kuntarajojen · verkostojen luominen yli toimialarajojen 3 · · · · yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen johtamisen metatiedon määrittely Mikkelin kaupungin tasolla tavoitteena on kehittää verkostoissa toimimista, älykästä organisaatiota ja tiedolla johtamista. Vuoden 2013 aikana aloitettua työhyvinvointiverkostossa toimimista jatkettiin ja verkostoa laajennettiin YT-neuvottelukunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, Kevan ja KT (Kuntatyönantajat) lisäksi Tampereen yliopistolla. Myös yhteistyötä Järvenpään ja Kouvolan kaupunkien suuntaan tiivistettiin. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti (19.5.2014 § 225) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 26.5.2014. Toinen neuvottelu käytiin 16.6.2014 ja kolmas neuvottelu käytiin 22.8.2014. Neuvottelut päättyivät yksimielisinä 29.9.2014. Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. · prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper – ja Esso –hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset · palveluverkkojen kriittinen arviointi · toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu · tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt · rekrytoinnin tiukentaminen · tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta · hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) · työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt · paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu · henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2014. Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi – raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Vuoden 2014 henkilöstöraportin tuottamisen ongelmana on henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, joten raportoinnin toiminnalliseen kehittämiseen ei ole vuonna 2014 ollut riittävästi aikaa. HENKILÖSTÖPALVELUT 4 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2014 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3463 henkilöä (2013: 3638), joista vakituista henkilökuntaa oli 2923 (2013: 2983) ja määräaikaisia 511 (2013: 632). Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (131 henkilöä tilanteessa 31.12.2014), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (12), oppisopimussuhteiset (19) ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1285 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen 1286. Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2014 2923 511 29 Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2013 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 15 % (2014 17 %). Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen puolella on vakinaistettu henkilöstöä. Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä 31.12.2014 4000 3000 2555 3434 2984 2923 Vakinaiset 2000 1000 Määräaikaiset 429 0 kokoaikaiset 368 82 450 osa-aikaiset 511 Yhteensä Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 5 Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä 2010 – 2014 (tilanne 31.12.2014) Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. ja terv. ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus VAKINAISET 2010 2011 203 230 203 230 21 20 1177 1187 16 16 27 476 65 146 474 459 54 157 501 618 25 468 622 25 475 461 69 157 563 4 628 23 481 125 221 126 13 82 284 37 33 51 163 122 200 69 13 118 300 31 34 49 168 18 2559 124 188 73 10 105 310 30 38 49 175 18 2669 TYÖLLISTETYT 2010 2011 14 28 14 28 2012 33 33 2524 Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut Sosiaalipalvelut Lapsiperheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut Opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusop., lukiot ja kansalaisop. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Mikkelin Vesiliikelaitos Etelä-Savon työterveys liikelaitos Otavan Opiston liikelaitos Etelä-Savon pelastuslaitos Tilakeskus YHTEENSÄ 2012 242 242 20 1281 25 20 18 2013 272 272 23 1024 1020 12 142 0 0 272 594 4 1114 17 963 413 550 134 190 73 11 106 360 33 45 56 208 18 2983 2014 256 256 22 1046 1046 15 133 0 0 289 609 2013 3 3 2014 13 13 5 1 14 12 1102 16 956 407 549 130 185 75 11 99 312 27 45 59 163 18 2923 2 12 8 10 2 13 10 6 37 43 32 27 25 21 10 2 1 1 18 1 1 11 0 0 1 2 1 1 0 0 1 1 1 79 93 83 23 29 MÄÄRÄAIKAISET 2010 2011 2012 27 41 35 27 41 35 4 4 3 286 232 234 2 3 3 87 21 21 155 84 13 19 113 132 105 1 79 78 18 27 108 0 112 3 86 25 42 5 1 36 78 5 5 24 43 1 502 23 38 5 1 32 105 9 8 44 42 2 527 104 28 33 3 3 27 73 4 3 24 42 555 2013 54 54 2 224 224 0 34 0 0 31 159 0 210 2 180 87 93 28 38 1 0 37 104 8 1 49 45 1 632 KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 244 299 310 329 244 299 310 329 25 24 23 25 1530 1439 1533 1253 1529 1244 18 21 30 12 176 575 551 549 0 128 67 89 0 167 176 184 303 642 624 677 753 4 787 770 772 1338 25 26 26 19 599 579 588 1143 500 643 163 165 158 162 256 243 226 229 130 75 78 74 17 14 11 11 109 154 137 143 358 379 415 464 41 36 39 41 36 39 46 46 75 73 93 105 206 212 217 253 19 20 19 3200 3154 3279 3638 2014 47 47 5 179 179 0 27 38 114 171 1 150 60 90 20 12 2 0 10 97 8 5 49 33 2 511 2014 316 316 27 1226 1225 15 160 0 0 327 723 1285 17 1106 467 639 150 199 77 11 109 410 35 50 108 196 20 3463 6 2.2 Selite organisaatiomuutoksista sekä täsmennys työllistettyjen määrään 2012 Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alusta, jolloin Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen soten henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungille vanhoina työntekijöinä. Lisäksi tapahtui toimialueiden välisiä siirtoja, jotka vaikuttavat toimialueiden välisiin henkilöstölukuihin, mm. sosiaali- ja terveystoimen ruoka- ja puhtauspalvelujen 32 henkilön nimitykset konsernipalveluiden ruoka- ja puhtauspalveluihin. Mikkelin kaupunki solmi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa talous- ja palkkahallinnon palvelusopimuksen, joka astui voimaan 1.1.2012. Sopimuksen myötä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen siirtyi 25 henkilöä. 2013 Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitokset Mikkelin kaupunkiin astui voimaan 1.1.2013. Kuntaliitoksen yhteydessä Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi Ristiinan kunnasta 140 ja Suomenniemen kunnasta 16 henkilöä. Puumalan kunnasta siirtyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen 88 henkilöä. Seudullisen ympäristötoimen laajentumisen myötä kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 3 henkilöllä. Seudullisen maaseututoimen laajentuminen lisäsi henkilöstömäärää 4 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluiden palauttaminen omaksi toiminnaksi lisäsi henkilöstömäärää 25 henkilöllä. Sosterista tulleet ensihoitajat lisäsivät pelastuslaitoksen henkilömäärää 32 henkilöllä. Otavan Opiston henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä ja Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen 7 henkilön määräaikaiset työsuhteet vakinaistettiin. Edellä mainitut kasvuluvut perustuivat lisääntyneeseen liiketoimintaan. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen Työvoimapalvelut – yksikköön vakinaistettiin 4 työvalmentajaa ja 2 yksilövalmentajaa. Tietohallintopalveluiden henkilöstö lisääntyi 1 sosiaali- ja terveystoimen järjestelmäasiantuntijalla. Ruokaja puhtauspalvelut 1 toimistosihteerillä. Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi yhteensä 330 henkilöllä. 2014 Vuoden 2014 alussa 47 ensihoitajaa siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. Taulukko 2: Työllistettyjen vertailu toimialoittain 7 Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet 31.12.2014 Määräaik. lkm ja perusteet 306 350 300 250 200 150 100 50 0 228 28 34 206 21 28 64 46 7 3 172 31.12.2013 31.12.2014 Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat 31.12.2014 Palkattomalla virka/työvapaalla 31.12.2014 350 300 250 200 150 100 50 0 309 109 19 147 13 1 12 4 4 Palkattomalla virka/työvapaalla 31.12.2014 8 2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 3: Vuosityöaika 2013 – 2014 Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Kaupunginhallitus 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Keskushallinto 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk Johtamisen tukipalvelut 20,38 21,53 0,00 20,38 21,53 898,78 916,65 7,11 3,18 905,89 919,83 895,90 914,13 7,11 3,18 895,90 917,31 9,91 9,42 9,91 9,42 Sosiaalipalvelut 131,97 122,86 131,97 122,86 Terveyspalvelut 218,83 246,93 218,83 246,93 Vanhusten palvelut 535,19 534,92 535,19 534,92 2,88 2,52 2,88 2,52 1077,59 1072,36 1100,75 1083,88 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk Sivistystoimi Sivistystoimen tukipalvelut 23,16 11,52 14,66 14,31 14,66 14,31 943,21 941,77 943,21 941,77 Varhaiskasvatus 356,83 353,18 356,83 353,18 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 586,38 588,59 586,38 588,59 119,72 116,28 119,72 116,28 152,18 150,60 3,42 2,26 155,60 152,86 59,08 56,09 3,42 2,26 62,50 58,35 Opetuslautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta 8,26 9,11 8,26 9,11 84,84 85,40 84,84 85,40 345,47 303,77 345,47 303,77 Vesilaitos 33,32 30,73 33,32 30,73 Etelä-Savon työterveys 35,13 35,82 35,13 35,82 Otavan Opisto 57,17 63,36 57,17 63,36 Pelastustoimi 203,54 158,10 203,54 158,10 16,31 15,76 16,31 15,76 2727,90 2693,96 2778,90 2722,73 Maaseutu- ja tielautakunta Liikelaitokset ja taseyksiköt Tilakeskus YHTEENSÄ 0,00 51,00 0,00 28,77 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 722,73 (2013: 2778,90). Vuonna 2014 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 78,6 %. Vuonna 2013 luku oli 76,4 %. Lukujen erotus selittyy henkilömäärän, poikkeavia työaikoja tekevien henkilöiden sekä sairauslomien vähenemisellä. 9 2.4 Työajan jakautuminen Taulukko 4: Työajan jakautuminen v. 2014 muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa tunnit työ*) päivät 2013 Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä * Vuosilomat ja muut lomat * Terveysperusteiset poissaolot * Perhevapaat * Koulutus * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat * Vapaana annetut työaikakorvaukset Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika % teoreett. säänn. vuosityöajasta 2013 801607 94739 35250 18968 4657 26091 työpäivät 2014 % teoreett. säänn. vuosityöajasta 2014 785077 11,82 4,40 2,37 0,58 3,25 95528 32790 19694 3557 28621 12,17 4,18 2,51 0,45 3,65 604887 22,95 *) *) 621902 22,42 Työajan jakautumisen selvittämisellä pyritään vastaamaan palvelutarpeiden oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelun tarpeisiin. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa koko henkilöstön tuottamaa kokonaispanosta. Työajan jakaumalla kuvataan säännöllisen vuosityöajan suhdetta poissaolopäiviin. Vapaana annettujen työaikakorvausten ja rahana maksettujen lisä- ja ylitöiden määrää ei pystytä raportoimaan. Luvut eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan perhevapaiden luokkaa ja saattavat vielä vaikutukseltaan kumota toisensa, niin saatua tulosta voi varsin hyvin vertailla HTV:een. *) Järjestelmäteknisistä syistä johtuen arvoja ei pystytä raportoimaan. 10 Taulukko 5: Työajan jakautuminen v. 2014 opetushenkilöstön keskuudessa tunnit työpäivät *) 2013 Opetushenkilöstö Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät *vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät 109676 = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä * Laskennallinen vuosiloma * Terveysperusteiset poissaolot * Perhevapaat * Koulutus * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat * Vapaana annetut työaikakorvaukset Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika % työteoreett. päivät säänn. 2014 vuosityöajasta 2013 % teoreett. säänn. vuosityöajasta 2014 100168 11809 2789 3938 3300 4413 10,77 2,54 3,59 3,01 4,02 11004 2664 3934 3411 5672 10,99 2,66 3,93 3,41 5,66 83427 23,93 73483 26,64 *) *) Opetushenkilöstön kohdalla on havaittavissa muutama selkeä ero muihin ammattiryhmiin nähden. Perhevapaita, koulutusta ja muita poissaoloja on selvästi enemmän. Terveysperusteisia poissaoloja on sen sijaan selvästi vähemmän. Lomia ei voi vertailla poikkeavan lomaoikeuden vuoksi. *) Järjestelmäteknisistä syistä johtuen arvoja ei pystytä raportoimaan. 11 2.5 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 Lukumäärä/ vakinaiset ikärakenne 162; 6 % 11; 0 % 355; 12 % alle 30 30-39 512; 17 % 40-49 50-59 1105; 38 % 778; 27 % 60-64 65 ja yli Vuonna 2014 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuonna 2013 keski-ikä oli 47,7 vuotta. 2.6 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 6: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2014 Naiset Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Miehet Yhteensä 2338 585 2923 404 107 511 2742 692 3434 Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2014 oli naisia 79,8 % ja miehiä 20,2 %. 12 2.7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 7: Osaamisen kehittämisen jakautuminen vuona 2014 Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus, josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta Muu osaamisen kehittäminen Yhteensä Opintovapaalla oleva henkilöstö Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja 2137 6237 3,6 776 1844 2,4 68 214 2419 67 278 453 6968 4,0 2,1 Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen painottuu hyvin selvästi ammatillisen koulutuksen puolelle. Vain 10,5 % koulutuspäivistä kohdistui johtamiseen, valmennukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen (vuonna 2013 13,5 %). Koulutuspäivien määrä laski jonkin verran (noin 1000 päivää) vuoteen 2013 verrattuna. Syynä tähän oli sekä tarkentunut koulutusten raportointi että koulutusten väheneminen henkilöstökustannusten tiukentuneen tarkkailun vuoksi. Tämä selittää myös koulutuksen suuremman painottumisen ammatilliseen ja lakisääteiseen koulutukseen. Vuoden 2014 hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaan peruslinjauksena koulutuspäivien arvioinnissa tullaan käyttämään KT:n suosittelemaa jakoa, jonka mukaan ammatilliseen henkilöstökoulutukseen kuuluvat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset sekä erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Johtamis- ja esimieskoulutukseen tulevat mukaan JET:t ja muut erikoisammattitutkinnot (EAT). Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään paremman palvelun passi – koulutuksen, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto, EKJ -ohjelma), työkierron, perehdyttämisen, riskikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset sekä oman yhteistyöverkostomme antaman ajankohtaiskoulutuksen (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Tampereen yliopisto, Keva, Kela). Linjauksen tulee koulutussuunnittelussa sekä – raportoinnissa olla joustava niin, että koulutus, joka toisessa yksikössä on muuta osaamisen kehittämistä (esim. riskikoulutus) voikin toisessa yksikössä olla ammatillista koulutusta. 2.8 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan 2015 raportissa seuraavan kerran, koska vuosien 2013 ja 2014 lukuja ei voi vertailla keskenään, eikä niistä voi tehdä mitään johtopäätöksiä. 13 3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan SAIRAUSPOISSAOLOT 2014, KAAVIO 60000 50000 40000 2012 30000 2013 20000 2014 10000 0 hlölkm palkalliset palkattomat yhteensä sairauspäivät sairauspäivät Vuoden 2014 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 14,5 päivää työntekijää kohden. Vuonna 2013 työntekijää kohden laskennallinen sairauspoissaolomäärä kalenteripäivinä oli 14,6. 14 Taulukko 8: Terveysperusteisten poissaolojen jakaumat poissaolon pituuden ja kustannusten mukaan Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työ- 1000 ajasta % palkkakustannuksista euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4-29 pv 30-60 pv 61-90 pv 91-180 päivää Yli 180 päivää 9832 *) 23228 8963 3643 3654 814 519 *) 1065 362 100 100 13 Yhteensä 50134 2159 Keskimäärin/henkilötyövuosi 18,4 Em. poissaoloista erikseen *työtapaturmat *työmatkatapaturmat *ammattitaudit tai -epäilyt 1488 310 0 Taulukossa työtapaturmat sisältävät myös työmatkatapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät. Työtapaturmia tapahtui 2014 vuonna 200 kappaletta (vuonna 2013; 126), 2014 työmatkatapaturmia oli 31 (2013; 25) ja ammattitauteja kirjattiin 3 (2013; 4). Työtapaturmien määrä luvullisesti näyttää kasvaneen. Kasvua selittää osin se, että myös lievemmissä tapaturmissa ja läheltäpiti -tilanteissa on aktivoiduttu täyttämään tapaturmailmoitus. 200:sta tapaturmasta 58 oli sellaisia, joista työntekijälle ei ole aiheutunut sairauspoissaoloa työstä. Myös työmatkatapaturmissa oli 18 työmatkatapaturmaa, jotka eivät ole aiheuttaneet sairauspoissaoloa. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset olivat 2 160 402 euroa. Luvussa on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahakorvaukset, 1 011 596 euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 1 565 220,40 euroa. Työterveyshuollon kustannukset laskivat 33 403,92 euroa, mikä on 1,4 %:n lasku vuoden 2013 kuluihin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (luokka I) kustannukset ovat olleet 43 % (675 286,50 euroa), ja sairaanhoidon (luokka II) kustannukset olivat 57 % (901 474,04 euroa). Edellisvuoteen verrattuna ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet 4 %. Sairaanhoidon kustannukset ovat nousseet 0,7 %. *) Järjestelmäteknisistä syistä johtuen arvoja ei pystytä raportoimaan. 15 4. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taulukko 9: Kokonaispalkkasumma, henkilöstöhankinnan kustannukset ja osa muista henkilöstöön käytetyistä investoinneista 1000 euroa Työvoimakustannukset yhteensä josta 1 Palkat yhteensä josta * vuosiloma-ajan palkat (sis. lomarahavapaat) * terveysperusteisten poissaolojenpalkat netto (Kela korvaukset vähennetty) * perhevapaiden palkat, netto * muut lakisääteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3 Muut * rekrytointikustannukset * vuokratyövoiman kustannukset 4 Henkilöstöinvestoinnit * työterveys, netto * koulutus ja muu kehittäminen * kuntoutus 2013 2014 119691 118 806 10377 10512 2260 132 2160 140 26332 26888 197 929 125 299 1599 591 1565 370 10 * muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet ym.) Taulukko 9 osoittaa, että palkkakustannuksista vain marginaalinen osa muodostuu muusta kuin varsinaisesta työn tekemisestä johtuvasta palkkakustannuksesta. 4.1 Eläköityminen Kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin Kevan kautta (KuEL). Osalla kaupungin palveluksessa olevien peruskoulun ja lukioiden opettajien ja rehtoreiden eläketurva on järjestetty Valtiokonttorin kautta (VaEL). Vuonna 2014 eläketapahtumia oli yhteensä 135 kpl. Vanhuuseläkkeelle jäi 92 työntekijää, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 18 työntekijää, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 16 ja osa-aikaeläkkeen aloitti 8 työntekijää. 16 Kuvio 7: Eläkkeelle jääneet 2011 - 2014, palvelussuhde voimassa eläkkeelle jäädessä (ei sisällä määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen eikä osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukipäätöksiä) Vanhuuseläke Työkyvytt.eläke Osatyök.eläke Osa-aikaeläke Varhenn. vanh.eläke Yhteensä 160 140 131 131 120 113 100 80 135 92 79 66 65 60 40 20 221821 1820 4 9 0 2011 22 1515 1 1816 0 2012 2013 8 1 2014 Taulukko 10: Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet yht. *KueL-eläke *VaeL-eläke Osa-aikaeläkkeen aloittaneet yhteensä 2013 yhteensä 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä 2014 79 67 12 92 83 9 63,5 63,8 61,8 63,7 63,9 62,1 22 8 60,3 62,2 Nykyisen eläkelainsäädännön mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 – 68 vuoden iässä. Mahdollisuutta jäädä vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä on käytetty varsin vähän, mutta mahdollisuus jatkaa työuraa tuo kuitenkin henkilöstölle lisää valinnanvaraa työkyvyn sen salliessa. 17 Kuvio 8: Kevan ennuste eläköitymisestä 2015 – 2020 KEVAN LAATIMA ENNUSTE VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄVISTÄ VUONNA 2015-2020 120 112 104 100 106 102 93 85 80 60 40 20 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kevan ennusteen mukainen eläköityminen vastaa hyvin talouden tasapainottamisohjelman ennustetta. Eläköitymisen hallinnan keskeinen tekijä tulevina vuosina on korvausrekrytointien oikea kohdentaminen. Taulukko 11: Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Lukumäärä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, joista o osatyökyvyttömyyseläkkeelle o kuntoutustuelle (alkanut v. 2014) o täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle % koko henkilöstön määrästä 41 1,18 16 7 18 0,46 0,20 0,52 Keski-ikä 58,2 50,4 58,2 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneet jatkavat yleensä osa-aikaisessa palvelussuhteessa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai muuhun eläketapahtumaan saakka. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostavat edelleen suurimman työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyn. 4.2 Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005. 18 Kevan antaman arvion mukaan lopullinen maksu vuodelta 2014 tulisi olemaan noin 7 847 815,99 euroa (v. 2013; 8 562 052,60). Varhaiseläkemenoperusteista varhemaksua kaupunki maksaa sellaisista työntekijöistään, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli ovat alkaneet saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- tai perhehoitajista eikä työllistämisvaroilla työskentelevistä henkilöistä. Mikkelin kaupunki pyrkii pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista varhaisen välittämisen keinoin. Vaihtoehtoina varhaiseläkkeen sijaan ovat mm. oman työn keventäminen, osa-aikatyö, työtehtävien uudelleen järjestäminen, tehtäväkierto. Varhe-maksua aiheutuu vain maksussa olevista eläkkeistä, joten määräaikaiselta kuntoutustuelta työhön paluuta tukemalla voidaan saavuttaa kuntoutushyvitystä, joka pienentää lopullista varhe-maksua. Mikkelin kaupunki on mukana Kevan Kaari-laskurissa, jolla pureudutaan sairauspoissaolojen kustannuksiin ja niiden syntymekanismeihin. Tärkeimpänä tavoitteena on varhe-maksujen alentaminen. Kevan 22.1.2015 antaman seurantatietoarvion mukaan vuoden 2014 varhe-maksu tulee olemaan 1 198 958,58 euroa, lopullinen maksu vahvistuu kesä-elokuussa 2015. Vuoden 2013 vastaava luku oli 1 370 027,53 euroa. Taulukko 12: Varhemaksun määrä ja osuus palkkakustannuksista Maksut 1000 euroa Varhemaksu Eläkemenoperusteinen maksu 2013 2014 %-osuus palkkakustannuksista 2013 2014 1370 8 562 1199 7848 1,266 1,07 1,009 0,86 Mikkelin kaupungin yhteistyö Kevan ja työterveyshuollon kanssa alkaa tuottamaan tulosta. Varhemaksujen pieneneminen kertoo työnantajan mahdollisuuksista puuttua työkykyä uhkaaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. 4.3 Määräaikaiset kuntoutustuet Vuonna 2014 uusia määräaikaisia täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisia kuntoutustukia alkoi 7 kpl (2013; 9) ja määräaikaisia osatyökyvyttömyyseläkkeiden suuruisia kuntoutustukia 5 kpl (2013; 5). Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnetään silloin, kun henkilön työkyvyn arvioidaan voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla. Osakuntoutustuen tarkoituksena on tukea työntekijää jatkamaan työssä esim. työjärjestelyjen ja osa-aikaisuuden turvin. Samoin työntekijä voi saada osakuntoutustukea palatessaan kuntoutuksen jälkeen takaisin työhön. Edellytys täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisen kuntoutustuen myöntämiselle on muun muassa se, että työkyvyttömyys on kestänyt tai arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ei myönnetä ennen kun on selvitetty työntekijän kuntoutumismahdollisuudet. Kuntoutustuki saattaa jatkua useamman vuoden ajan. 4.4 Kaupungin maksamat eläkkeet Mikkelin kaupungin vanhan eläkesäännön perusteella kaupungin itsensä maksamia eläkkeitä kaupungin palveluksesta aikanaan siirtyneille henkilöille ja heidän omaisilleen (leskeneläke) maksettiin vuonna 2014 kahdeksalle henkilölle yhteensä 56 115,48 euroa. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat kahdeksalle henkilölle 55 337,64 euroa. 19 5. Henkilöstön uudelleensijoittuminen Uudelleensijoittumisen tavoitteena on turvata Mikkelin kaupungin vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus silloin, kun työntekijän ei ole terveydellisistä syistä mahdollista jatkaa työtään entiseen tapaan. Terveydentilaa koskeva arvio tehdään työterveyden toimesta. Kaupungin toimintatavan mukaan järjestettävissä työterveysneuvotteluissa työntekijän, hänen esimiestensä ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa selvitetään kokonaisvaltaisesti työntekijän työkykyä silloin, kun terveydelliset syyt estävät häntä tekemästä työtään tai työterveys arvioi riskin työssä suoriutumisesta kasvavan. Neuvottelun tarkoituksena on selvittää, miten työssäoloa voitaisiin jatkaa. Ensisijaisesti selvitetään työntekijän mahdollisuus jatkaa omassa tehtävässään työjärjestelyjen avulla. Terveydentila saattaa kuitenkin rajoittaa tai estää oman työn tekemisen, jolloin uudelleensijoittuminen toisiin tehtäviin voisi tuoda ratkaisun jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi. Henkilöstöpalveluiden uudelleensijoituksen piirissä oli vuoden 2014 aikana 34 työntekijää, joista useiden kohdalla työssä jatkamiseen etsittiin ratkaisua ammatillisen kuntoutuksen kautta. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa työkokeilua, työhönvalmennusta, lisäkouluttautumista omalla alalla tai opiskelemista kokonaan uuteen ammattiin. Tämä tarkoittaa lähes aina yhteistyön käynnistämistä Kevan tai jonkun muun vakuutusyhtiön kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tukea hakenut ja siitä myönteisen päätöksen saanut henkilö voi tällä tavoin selvittää mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä. Selvittäminen käynnistyy useimmiten työkokeilun avulla. Työkokeilupaikan suunnittelussa pyritään löytämään paras mahdollinen ratkaisu uudelleensijoitettavan henkilön jatkotyöllistymisen kannalta. Vuoden 2014 aikana toteutui 10 kaupunkiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän työkokeilu. Uuteen ammattiin opiskeli kolme työntekijää, joista kaksi oppisopimuksella kaupungin omassa palveluksessa. Vuonna 2014 uudelleensijoituksen kautta siirtyi uusiin tehtäviin tai jatkoi omassa työssään/omalla toimialallaan pysyvästi 10 työntekijää. Neljän työntekijän työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeen tai muun syyn johdosta. Vuoden 2014 lopussa oli 20 keskeneräistä uudelleensijoitusprosessia. Keskeneräisyyden syitä olivat mm. määräajaksi myönnetyt kuntoutustuet, terveydentilaan liittyvät selvittelyt/hoitovaiheet, kuntoutustoimenpiteet tai työllistymisen toteutuminen määräaikaisesti. Edellä mainitut luvut on koottu toimialojen ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteutetuista järjestelyistä, niihin ei sisälly toimialojen sisäiset siirrot. Kevan tukeman ammatillisen kuntoutuksen maksuosuus kaupungille oli 2014 vuodelta 33 084 euroa (2013; 86 594). Keva maksaa kunnille kuntoutumishyvitystä, kuntoutustuelta työmarkkinoiden käytettäväksi palanneista henkilöistä siten, että kuntoutumishyvitys alentaa kaupungin varhaiseläkemenoperusteisen maksun jakoperustetta. Vuonna 2014 kaupungin saama kuntoutumishyvitys oli 58 146 euroa (2013; 59 070). 20 6. Palkkaus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä lääkärien virkaehtosopimuksen alueilla jatkettiin paikallisten työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien soveltamista. 2104 vuoden aikana ei toteutettu paikallisia järjestelyeriä. Kuntaliitoksen aiheuttamat palkkojen harmonisointitarpeet selvitettiin ja palkkojen harmonisointi suoritettiin loppuun. Tulospalkkiojärjestelmää ei ole käytössä kaupungilla. 6.1 Palkkauksen rakenne vuodelta 2014 Taulukko 13: Palkkauksen rakenne ja keskimääräiset kk-palkat sopimusaloittain Tk-palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtaiset lisät Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä KVTES 2013/ 2014 OVTES 2013/ 2014 Tekniset 2013/ 2014 2022,05/ 2062,41 113,47/ 120,66 27,70/ 29,46 2669,17/ 2751,31 489,18/ 495,36 7,26/ 7,89 2371,14/ 2392,44 173,00/ 175,82 70,70/ 65,94 11,50/ 1,50 20,27/ 220,96 28,18/ 29,99 Tuntipalkkaiset 2013/ 2014 * *) / 11,78 *) / 1,25 *) / 0,34 Lääkärit 2013/ 2014 Muusikot 2013/ 2014 5048,56/ 4916,79 267,34/ 237,22 211,83/ 220,54 2306,03/ 2334,15 145,39/ 158,38 38,05/ 41,55 107,37/ 79,17 17,53/ 18,99 *) *) *) *) 2174,73/ 2223,45 3185,87/ 3476,52 2643,01/ 2664,18 KTA 15,87 5635,10/ 5463,16 2507,00/ 2553,07 -3,1 % *) / 5676,74 1,8 % *) / 2388,95 *) / 5448,32 *) / 2224,56 *) Muutos- % edelliseen vuoteen Miesten keskiansio €/kk 2,2 % *) / 2466,13 *) / 2917,11 0,8 % *) / 2339,43 Naisten keskiansio €/kk *) / 2137,28 *) / 2778,21 *) / 2661,20 *) ei tuntipalkkaisia naisia Taulukosta 13 voi tehdä sen johtopäätöksen, että sopimusalakohtaisesti palkat ovat kohonneet hieman keskitettyä palkkaratakisua enemmän. Miesten ja naisten keskiansioiden vertailu osoittaa, että palkat ovat hyvin tasapainossa sukupuolten välillä. *) Järjestelmäteknisistä syistä johtuen arvoja ei pystytä raportoimaan. 7.2 Paikalliset sopimukset Vuoden aikana kaupungissa on tehty paikallinen sopimus lomarahan ja vuosilomapalkan osan vaihtamisesta vapaa-aikaan. Sopimuksen allekirjoittajina on vain osa sopijajärjestöjen paikallisista yhdistyksistä. Tämän sopimuksen ohella kaupungissa on edelleen ollut voimassa useita aiemmin tehtyjä paikallisia sopimuksia. 21 Eri toimialoilla tehtävät seudulliset järjestelyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossakin erityistä tarvetta paikallisten sopimusten tekemiseen. Paikallisilla sopimuksilla voidaan ottaa huomioon työyhteisön erityiset tarpeet ja ne on katsottava luontevaksi osaksi kaupungin henkilöstöhallintoa. 7.3 Henkilökunnan muistamisjärjestelmä palveluvuosista Vuoden 2013 alusta lisättiin vuonna 2007 käyttöön otettuun henkilöstön palkitsemis-järjestelmään palkitseminen myös yhdenjaksoisen 40-vuoden palvelusajan perusteella. Päivitetyssä järjestelmässä palkitaan oman työnantajan 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoinen palvelu viiden päivän palkallisella vapaalla. Palkitsemisvapaan tavoite on työkyvyn ylläpitäminen joko omaehtoisesti tai kuntoremonttikursseihin osallistumalla. Vuonna 2014 palkitsemisvapaalla oli 20 vuoden palveluksesta 19 henkilöä, 30 vuoden palveluksesta 12 henkilöä sekä 40 vuoden palveluksesta 21 henkilöä. 7.4 Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaa tuettiin pääsääntöisesti SporttiPassin kautta. Vuonna 2014 etuuden arvo oli 100 euroa. SporttiPassiin ladattua saldoa on käytetty edellisvuosien tapaan mm. uimahalli-, kuntosali- ja liikuntamaksuihin. Kulttuuritarjonnassa suosituimpina kohteina olivat elokuvissa ja teatterissakäynnit. Vuoden 2014 aikana 2 790 henkilöä käytti SporttiPassia. Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin yhteensä 293 227 euroa (keskimäärin 84,67 euroa/henkilö). Tästä summasta noin 24 500 euroa käytettiin erilaisiin joulutilaisuuksiin. Palautetta ja kysymyksiä henkilöstöraportin sisällöstä ja toimivuudesta voi antaa osoitteeseen [email protected] 22 Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 § 155 Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 § 158 Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 2 § 158 Eriävä mielipide Eriävänä mielipiteenäni esitän, kaupunginhallituksen olisi pitänyt yhtyä Markku Aholaisen esittämään oikaisuvaatimukseen eli kaupunginhallituksen olisi tullut todeta Etelä-Savon työterveydeltä tilaamansa työilmapiiriselvityksen syntyneen selvityksen kohderyhmään kuuluneen vielä selvitystyön aikana kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana toimineen Pirkko Valtolan johdolla ja osallistumisena selvityksen tekemiseen. Siten tämä ja sen pohjalta Interniemi Oy:n laatima jatkoselvitys tulisi hylätä epäluotettavina. Pirkko Valtolan keskeinen rooli selvityksen teossa selvisi vasta nyt kaupunginhallitukselle Aholaisen oikaisuvaatimuksen yhteydessä olleesta materiaalista. Tähän saakka kaupunginhallituksella on ollut käsitys, ettei Valtola osallistunut jäävinä selvityksen tekemiseen miltään osin. Edellisestä seuraa, että Interniemi Oy:n nk. jatkoselvitys on myös epäluotettava, koska sen lähtökohtana oli edellä mainittu Etelä-Savon työterveyden selvityksen loppuraportin tulokset ja keskustelut työterveyden johdon kanssa. Myös Interniemi Oy:n nimeäminen työterveyden selvityksen alkuselvitykseksi ja omansa jatkoselvitykseksi vahvistaa näiden selvitysten vahvan kytköksen. Tämä kytkös konkretisoituu Interniemi Oy:n tarjouspyyntöön sisältyvistä edellytyksistä selvityksen tekemiseen. Lainaus Interniemi Oy:n tarjouspyynnöstä: "Jatkoselvitys aloitetaan johtavien poliittisen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tapaamisella, missä jatkoselvityksen tekijä esittäytyy ja voidaan alustavasti keskustella jatkoselvityksen laajuudesta ja aikataulusta. Lisäksi asian jatkoselvittäminen edellyttää, että jatkoselvityksen tekijä käy läpi Etelä-Savon Työterveys Oy:n suorittaman lähtöselvityksen tutkimuksen tekijöiden kanssa niiltä osin kuin se on mahdollista. Kun lähtötilanne on selkiytynyt tarkemmin päättää jatkoselvityksen tekijä toteutuksen. Toteutusvaihtoehtoja on esim. face to face – haastattelut, nettipohjainen kysely tai näiden yhdistelmä. Jatkoselvityksen teon aikana voidaan laajentaa niiden henkilöiden määrää, jotka osallistuvat selvitykseen luotettavuuden varmistamiseksi. Jatkoselvityksen jälkeen päätetään yhdessä johtavien luottamushenkilöiden kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä (suunnittelutapaaminen)." Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto hyväksyi sähköpostilla (Annaliisa Lehtinen vahvistanut tilauksen) Interniemi Oy:n tarjouksen, jota suullisesti vielä tarkennettiin siten, että luottamushenkilöiden ja virkamiesten aloitustapaamista eikä nettikyselyä toteuteta. Jatkoselvityksen sitominen Työterveyden selvitykseen sisältyi siten myös puheenjohtajiston tekemään toimeksiantoon. Samalla puheenjohtajisto muutti myös 24.11.2014 kaupunginhallituksen hyväksymää toimeksiantoa. Toimeksiannon muutos olisi pitänyt käsitellä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitusta ei informoitu lainkaan näin kiinteästä selvitysten välisestä yhteydestä. Julkisuudessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja ilmaisi asian selkeästi, että kysymyksessä on täysin uusi selvitys ja täsmensi vielä, ettei Työterveydenkään selvitys ollut epäluotettava. Miksi jatkoselvitys siten tehtiin? Lisäksi kaupunginhallituksen 16.2.2015 tekemän päätöksen esittelyssä ei millään tavalla anneta ymmärtää, että kaupunginhallitus samalla hyväksyi jatkoselvityksen hankinnan Interniemi Oy:ltä. Myöskään perusteluja hankinnan tekemiseen ei ole millään tavalla esitetty. Hankinnan arvo oli kuitenkin noin 10 000 euroa. Markku Turkia
© Copyright 2024