ja terveydenhuollon kuntayhtymässä 1
PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.3.2015 ALKAEN PHSOTEY Ensihoitokeskus ENSIHOITOKESKUS Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen hallinnollinen käsittely 4 2. Ensihoidon palvelutasoon liittyvät säädökset ja ohjeet 5 2.1. Terveydenhuoltolaki 6 2.1.1. 39§ Ensihoitopalvelun järjestäminen 6 2.1.2. 40§ Ensihoitopalvelun sisältö 6 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 7 2.2.1. 2§ Ensihoitopalvelun tehtävät 7 2.2.2. 4 § Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö 8 2.2.3. 5 § Ensihoitopalvelun riskialueluokat 8 2.2.4. 6 § Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat 9 2.2.5. 7 § Tavoittamisaikojen määrittely 9 2.2.6. 8 § Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö 9 2.2.7. 9 § Johtamisjärjestelmä 10 2.2.8. 10 § Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja 10 2.2.9. 11 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 12 3. Ensihoitopalvelun järjestämistapa Päijät-Hämeen sote-kuntayhtymän alueella 12 3.1 Yleistä 12 3.2 Esitys ensihoitopalvelun järjestämiseksi 1.3.2015 alkaen 13 3.2.1 Järjestämistapa 13 3.2.2 Ensihoidon yksiköt 14 3.2.3 Nopean vasteen yksiköt 15 3.2.4 Hoitolaitossiirrot 15 3.2.5 Ensihoidon vastaanottopalvelut 16 4. Ensihoitopalvelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 16 4.1. Ensihoitopalvelun tehtävät 16 4.2. Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet 16 5. Ensihoitopalvelun sisältö ja saatavuus 17 5.1. Riskianalyysi ja riskialueet 18 5.2. Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista 20 5.3. Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto 21 Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu2 ENSIHOITOKESKUS 6. Ensihoitopalvelun johtaminen 21 6.1. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri 21 6.2. Ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö 22 6.3. Ensihoitokeskuksen kenttäjohtaja 22 7. Henkilöstön koulutusvaatimukset 23 7.1. Ensivasteyksikkö 23 7.2. Perustason ensihoidon yksikkö 23 7.3. Hoitotason ensihoidon yksikkö 23 7.4. Vaativan hoitotason ensihoidon yksikkö 24 7.5. Kenttäjohtaja 24 7.6. Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi 24 8. Hätäkeskukselle annettava ohjeistus koskien ensihoitopalvelun käyttöä 25 9. Virka-apu 26 9.1. Pelastustoimi 26 9.2. Poliisi 26 9.3. Sosiaalitoimi ja kotipalvelu 26 10. Tukipalvelut 27 10.1. Infrastruktuuri 27 10.2. Ajoneuvot 27 10.3. Laskutus 27 10.4. Tietoliikenne 27 10.5. Laitehankinnat 27 10.6. Apteekki- ja kulutustavara 28 11. Raportointi 28 Liitteet LIITE 1. Ensihoidon kustannustenjako LIITE 2. Päijät-Hämeen ensihoidon kehittäminen. Selvitysmiehen raportti 1.7.2014 Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu3 ENSIHOITOKESKUS 1. JOHDANTO JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi 1.1.2013 alkaen. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi, ja se kytkettiin kiinteäksi osaksi terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoitopalvelu on nykyisin terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista, ensihoidosta ja tarvittaessa kuljetuksesta. Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PHSOTEY) vastaa sairaanhoitopiirille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata laadukas ja mahdollisimman tasaarvoinen ensihoitopalvelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella. Saman riskialueluokan asukkaille tulee tuottaa samantasoiset ensihoitopalvelut. Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa yhtymän ensihoitokeskus, joka toimii ensihoitopalvelun järjestämisvastuussa olevana yksikkönä. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri yhdessä ensihoitopäällikön sekä ensihoito- ja päivystyskeskuksen johtajan kanssa vastaa palvelutasopäätöksen valmistelusta. Yhtymän hallitus päätti 16.12.2013 teettää ulkopuolisen selvityksen ensihoidon tilasta PäijätHämeessä. Yhtymän johtaja asetti tammikuussa 2014 ensihoidon selvitykselle ohjausryhmän sekä päätti tilata selvityksen FinnHEMS oy:ltä. Loppuraportti valmistui 1.7.2014. Selvityksen johtopäätöksiä on hyödynnetty palvelutasopäätöksen valmistelussa. Ensihoidon palvelutasopäätös esitetään hyväksyttäväksi toistaiseksi voimassa olevana 1.3.2015 alkaen. Tuleva valtakunnallinen SOTE -linjaus vaatinee ensihoidon palvelutasopäätökseen muutoksia aikaisintaan 2017 alusta lähtien. Palvelutasopäätösluonnos lähetettiin kuntiin lausuttavaksi lokakuussa 2014. Palvelutasopäätösehdotus esitettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän hallitukselle hyväksyttäväksi 13.10.2014. PHSOTEY valtuusto käsittelee palvelutasopäätöksen XX.2014. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu4 ENSIHOITOKESKUS 2. ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen laatimisesta. Sairaanhoitopiiri vahvistaa palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja palvelutasopäätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Terveydenhuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava sen vastuulla olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Lisäksi alueen terveydenhuollon palvelut on järjestettävä riittävän lähellä asukkaiden omia yhteisöjä, jollei palvelujen alueellinen keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun sisällöstä ja tehtävistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoitopalvelusta. Asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin myös hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja silloin, kun potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen mainitussa asetuksessa tarkoitettua ensihoitopalvelun yksikköä. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu5 ENSIHOITOKESKUS erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu. Vuonna 2015 voimaan tuleva päivystysasetus edellyttää ensihoidon ja päivystyshoidon syvempää ja saumatonta yhteistyötä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Ensihoitokeskuksen toiminnasta erityisvastuualueella on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. 2.1. Terveydenhuoltolaki 1362/2010 2.1.1. 39§ Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. 2.1.2. 40§ Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheistensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin 3) osallistuminen alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ja Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu6 ENSIHOITOKESKUS 4) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaiselle, rajavartioviranomaisille meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi ja Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2.2.1. 2§ Ensihoitopalvelun tehtävät 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, erityistilanteista ja niihin varautumisesta 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja – kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoidon palvelutasopäätöksessä sovittu päivittäistoiminnasta poikkeavista 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito) Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu7 ENSIHOITOKESKUS 2.2.2. 4 § Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011): 1. turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) ensihoitopalvelu (yhdenvertaisuusperiaate) samanlaisille alueille samantasoinen 2. tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti 3. tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskiluokkiin 5 §:ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin 6 §:n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. 2.2.3. 5 § Ensihoitopalvelun riskialueluokat Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet jaetaan viiteen riskialueluokkaan alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan. Riskialueluokat esitetään taulukossa 2.2.3. Taulukko 2.2.3. Ensihoitopalvelun riskialueluokat. Riskialueluokka 1 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa Riskialueluokka 2 vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa Riskialueluokka 3 vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa Riskialueluokka 4 vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie Riskialueluokka 5 alueella ei ole vakinaista asutusta Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu8 ENSIHOITOKESKUS 2.2.4. 6 § Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokat esitetään taulukossa 2.2.4. Taulukko 2.2.4. Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat. A-luokan tehtävä korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia D-luokan tehtävä avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi avuntarvitsijan 2.2.5. 7 § Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä Aja Btehtäväkiireellisyysluokassa 8 minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Cluokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä 2 tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B -tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta. 2.2.6. 8 § Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä on ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. 2) Perustason ensihoidon yksikössä: Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu9 ENSIHOITOKESKUS a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. 3) Hoitotason ensihoidon yksikössä: a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Asetuksen voimaan tullessa (1.5.2011) on hoitotason ensihoitajana toimivien osalta siirtymäsäännös kelpoisuusvaatimuksissa ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa kenttäjohtajan päätöksellä. 2.2.7. 9 § Johtamisjärjestelmä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautisesti ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. 2.2.8. 10 § Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen 2) usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu10 ENSIHOITOKESKUS 3) tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. Ensihoidon kenttäjohtajat toimivat ensihoitopalvelun operatiivisina esimiehinä ja heillä on myös erilaisia henkilöstöhallintoon ja yleiseen työnjohtoon liittyviä tehtäviä. Kenttäjohtajan merkitys korostuu usean yksikön tehtävissä ja moniviranomaistehtävissä, joissa ensihoitopalvelulla tulee olla toimiva johtamisjärjestelmä. Kenttäjohtaja hoitaa tehtäviään tilanteesta riippuen johtokeskuksesta tai liikkuvasta johtoyksiköstä. Kenttäjohtajan toimenkuva edellyttää ensihoitojärjestelmän laaja-alaista tuntemusta ja käytännön kokemusta sekä ensihoidon johtamiskoulutusta (30 op). Koska kenttäjohtajilta odotetaan myös hoitotason ensihoidon osaamista, lähtökohtana on, että kenttäjohtajat täyttävät myös nämä kelpoisuusvaatimukset. Ensihoidon kenttäjohtaja toimii sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun alueellisena ympärivuorokautisena toiminnallisena esimiehenä. Kenttäjohtaja toimii monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana. Kenttäjohtaja toimii hätäkeskuksen tukena ruuhkatilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää tarjolla olevien ambulanssien määrän ja hätäkeskus joutuu asettamaan kiireellisiä ensihoitotehtäviä jonoon. Vuoden 2011 alussa voimaan astuneen uudistetun hätäkeskuslain (692/2010) 11 §:n mukaan vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy hätäkeskuksesta vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavalle yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Koska hätäkeskuspäivystäjä ei ole osa terveydenhuoltojärjestelmää, kenttäjohtaja pystyy näissä tilanteissa tukemaan hätäkeskuspäivystäjää ensihoidon tehtävien suorittamisjärjestykseen asettamisessa. Lisäksi tilanteissa, joissa syntyy alueellisia ambulanssityhjiöitä, ensihoitopalvelun kenttäjohtaja voi määrätä lisäyksiköitä valmiuteen tai yksiköiden valmiussiirtoja tavoittamisviiveiden lyhentämiseksi. Sairaanhoitopiiri sopii käytännöistä ensihoidon kenttäjohtajien ja hätäkeskusten välisessä yhteistyössä. Kenttäjohtajan voi tarvittaessa määrätä potilaan kuljettamisesta myös muulla kuin ensihoitopalvelun kulkuvälineellä, jos esimerkiksi potilaan tila tai maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittaessa kenttäjohtaja voi pyytää virka-apua muilta viranomaisilta liittyen ensihoitopalvelussa esille tulevien tehtävien suorittamiseen. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu11 ENSIHOITOKESKUS 2.2.9. 11 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ensihoitoasetuksen 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin sovellettiin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sen estämättä, mitä 8 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 §:n 2 momentissa säädetään henkilöt, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. 3. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA PÄIJÄT-HÄMEEN SOTE-KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA 3.1 Yleistä Sairaanhoitopiiri voi terveydenhuoltolain 39 §:n 2 momentin mukaan valita säännöksessä mainituista järjestämistapavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimman tavan järjestää ensihoitopalvelu. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun kokonaan tai osassa aluettaan: 1) omana toimintana, 2) yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa, 3) yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa tai 4) tekemällä sopimuksen palvelujen tuottamisesta yksityisen tai muun palveluntuottajan kanssa. Terveydenhuoltolain mukaisesti palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota ensihoidon potilasturvallisuuteen, laatuun, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja hoitoprosessien kehittämiseen yhdessä alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu tulee järjestää kiinteässä yhteistyössä alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden kanssa osana akuuttilääketieteellistä päivystystoimintaa. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon ydintoimintaa. Ensihoitopalvelun tulee liittää tiiviiksi kokonaisuudeksi muun akuuttisairaanhoidon ja kotisairaanhoidon kanssa, jolloin yhä niukkeneva terveydenhuollon henkilöstö- ja osaamisresurssi pysyy alueellisesti terveydenhuollon mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Ensihoitopalvelu on alueellinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Ensihoidon kenttäjohtaja vastaa alueellisen resurssin käytöstä yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa ja tarvittaessa turvaa ensihoitovalmiuden valmiussiirroilla tai lisävalmiuden perustamisella. Naapurisairaanhoitopiirien ensihoidon resursseja hyödynnetään tehokkaasti yhtymän reuna-alueilla. Kenttäjohtaja huolehtii palvelutason toteutumisesta mahdollisuuksien rajoissa ja voi tarpeen mukaan joustaa ensihoidon yksiköiden toiminta-aikaa niin, että kuntamaksuosuudet eivät ylittyisi. Akuutti24:n aloittaessa toimintansa päijäthämäläisten päivystyspalvelut keskitettiin keväällä 2012 käynnistyneeseen alueelliseen yhteispäivystyskeskukseen. Jotta haja-asutusalueiden lähipalveluita voidaan tukea ja edelleen kehittää uudessa päivystysmallissa, vaaditaan ensihoitopalveluilta uudenlaisia toimintamuotoja. Kauempana yhteispäivystyskeskuksesta Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu12 ENSIHOITOKESKUS sijaitsevilla alueilla ensihoitopalvelua kehitetään kohti vaativaa hoidon tarpeen arviota, pientoimenpiteiden tekemistä jo asukkaiden kotona ja tiivistetään yhteistyötä kotipalvelujärjestelmän kanssa (EVA -toiminta). Tämän toteuttamiseksi tarvitaan edelleen lisäkoulutusta sekä ajattelutavan muutosta. Toiminnassa voidaan hyödyntää kaikkia alueen hoitotasoisia ensihoitoyksiköitä. Uuden palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoitopalvelun päätoimiset hoitotason ensihoitajat siirtyvät yhtymän ensihoitokeskuksen työntekijöiksi liikkeenluovutuksella ja vastavuoroisesti päätoimiset perustason ensihoitajat siirtyvät pelastuslaitoksen työntekijöiksi liikkeenluovutuksella. Näin turvataan ammattitaitoisen ensihoitohenkilöstön käyttö ensihoidon ja päivystyksen monipuolisiin akuuttisairaanhoidon tehtäviin päivittäisessä toiminnassa, ruuhkatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Järjestely mahdollistaa myös tehokkaamman työnjohto- ja lähiesimiestoiminnan kehittämisen sekä joustavamman tavan liikutella ensihoitajia yksiköiden ja asemien välillä tarpeen mukaan. Työkiertoa kehitetään ja osa henkilöstöstä koulutetaan ristiin toimimaan joustavana henkilöstöresurssina loma-aikojen, sairauslomien ja muiden poissaolojen sekä ruuhka- ja erityistilanteiden varalta. Näin terveydenhuolto saa parhaan synergian alueella toimivista erityiskoulutetuista hoitoalan ammattilaista. Järjestely säästää lisäksi ylityökustannuksissa merkittävän summan vuositasolla. Päijät-Hämeen alueella ei ole kattavaa 24/7 ensihoitolääkäripäivystystä eikä lääkärihelikopteritoiminta yllä sairaanhoitopiirimme alueelle merkittävissä määrin. Vaativan ensihoidon alueellisella kehittämisellä pyritään turvaamaan alueen asukkaiden vakavien sairastapausten ja vammojen tehokas ja turvallinen ensihoito. Koska vaativia tilanteita tulee hajautetussa mallissa yhdelle ensihoitajalle vastaan harvoin, ensihoidon tason nostamiseksi ja laadun varmistamiseksi keskitetään kiireellisten tehtävien hoitoa hälytysohjeella vaativan hoitotason yksiköille. Tähän toimintaan osallistuvalle henkilöstölle järjestetään säännöllistä lääkärijohtoista erikoiskoulutusta ja työnkiertoa akuuttisairaanhoidon alueella ammattitaidon ylläpitämiseksi ja työssä kehittymisen mahdollistamiseksi. Yhteistyötä lähisairaanhoitopiirien kanssa syvennetään kustannusten hallitsemiseksi erityisesti Padasjoki – Kuhmoisten sekä Hartola – Joutsan alueilla. Siirtoyksikkö erillisenä tulosyksikkönä lakkautetaan ja sen ensihoitoyksiköt siirretään ensihoitopalvelun yksiköiksi. Järjestely tuo lisää joustavuutta ensihoitopalvelun toimintaan ja kustannukset kohdentuvat kunnille oikeudenmukaisemmin käyttötarpeen mukaan. 3.2 Esitys ensihoitopalvelun järjestämisestä 1.3.2015 alkaen 3.2.1 Järjestämistapa Vuosina 2013 ja 2014 aloitettua ensihoitokeskuksen ja pelastuslaitoksen kumppanuutta jatketaan, mutta rajapintaan tehdään tuottavuutta edistäviä muutoksia. Ison muutos on se, että ensihoitokeskuksessa on koko hoitotason henkilöstö ja vastaavasti pelastuslaitoksessa perustason henkilöstö. Vaativa ensihoito ja kenttäjohto luonnollisesti ovat edelleen ensihoitokeskuksen toimintaa. Muutoksessa kevennetään pelastuslaitoksen hallintorakennetta ja hyödynnetään synergiaa pelastustoimeen pitämällä pelastajat edelleen osana perustason ensihoitoa. Ensivasteen laadullinen kehittäminen mahdollistuu pelastajien ensihoidon ammattitaidon tukemisella. Osana muutosta kehitetään ensihoidon kaluston hankintaa ja jatkossa harkitaan ajoneuvojen ostoa osana yhtymän vuosittaisia investointipäätöksiä, jotta kaluston kustannukset Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu13 ENSIHOITOKESKUS vuositasolla ovat mahdollisimman edulliset. Uuden kumppanuuden ajatuksena on säästää kuntarahoitusta mahdollisimman paljon asiakkaiden hyväksi perustyöhön, jolloin ambulanssien valmiustuntien määrää voidaan lisätä. Sysmä Hartolan sairaankuljetus Oy:n sopimus on loppumassa helmikuussa 2015. Tämä alue tulee myös mukaan alueelliseen järjestelmään ja samalla työtekijöille tarjotaan mahdollisuus siirtyä ensihoitokeskuksen tai pelastuslaitoksen palvelukseen sen mukaisesti ovatko hoitotason vai perustason työntekijöitä. Hoitotason henkilöstö on säännöllisessä työ- ja koulutuskierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Myös halukkaille päivystyksen hoitajille annetaan ensihoidon perehdytystä. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Näin lääke- ja tarvikekustannukset voidaan minimoida. Tämä tuottaa taloudellisia säästöjä ensihoitopalvelun kustannusrakenteessa. Tuotantotapa mahdollistaa myös henkilöstön tehokkaan perehdytyksen sekä joustavan ja nousujohteisen urakierron ensihoitopalvelussa. Yhtymä tekee Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa muutokset yhteistoimintasopimukseen. Oleelliset muutokset koskevat henkilöstön siirtoja sekä hallinto- ja huoltotyöhön käytettävää työpanosta. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut määritellään sekä sovitaan toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmästä sekä kustannusten jakautumisesta. 15 minuutin varallaolovalmiudesta luovutaan kokonaan. Kaikki ensihoitopalvelun yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa valmiusaikanaan. Yöaikaan haja-asutusalueiden ensihoitovalmiutta tehostetaan kustannustehokkaasti ns. NOVA -yksiköillä (ks. 3.2.3) tulevina vuosina. 3.2.2 Ensihoidon yksiköt Päiväaikaan valmiudessa on enimmillään 20 kuljettavaa ensihoitopalvelun yksikköä ja yöaikaan 10 yksikköä, jolloin alueellisesti tuotetaan 129.000 valmiustuntia vuodessa. Osa-aikaisten yksiköiden valmiusaikaa harvaan asutuilla alueilla nostetaan 2 tunnilla, jolloin katetaan noin 80 – 85 % ensihoidon tehtävistä. Yöaikaan siirtokuljetuksia keskussairaalasta ei hoideta pois lukien hätäsiirrot. Kenttäjohtajalla on oikeus säädellä osa-aikayksiköiden valmiusaikaa tarpeen vaatiessa 10 -14 tunnin välillä ensihoitopalvelun ruuhkatilanteissa ja muissa erityistilanteissa. Päijät-Hämeen alueen toimintamallit ja hoitokäytännöt tuntevien hoitotasoisten ensihoitajien riittävyyden turvaamiseksi myös kesälomakaudella, miehitetään yksi pohjoisen alueen ja yksi eteläisen alueen ensihoitoyksikkö lähtökohtaisesti H+H tasoiseksi. Tämä toimintamalli myös edesauttaa vaativien kotiin vietävien palveluiden turvaamisen mahdollisissa hoitotason henkilöstövajeissa. Lisäksi ensihoitopalvelussa huomioidaan ja mahdollistetaan Lahden alueen perusteltu ensihoitoyksiköiden tason alentaminen (H+P -> P+P tasoiseksi). Ensihoitopalvelussa voidaan tilapäisesti ja lomakauden henkilöstötarpeiden johdosta miehittää kaksi pääsääntöisesti siirtokuljetuksia arkisin hoitavaa osa-aikaista (PH131 ja PH132) ensihoitoyksikköä sekä yksi Lahdessa ympärivuorokauden valmiutta ylläpitävä ensihoitoyksikkö P+P tasoiseksi. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu14 ENSIHOITOKESKUS Taulukko 3.2.2. Kuljettavat ensihoitopalvelun yksiköt 1.3.2015 alkaen Tavoitetaso Yksikkötunnus Valmiusaika H+H H+P PH121 PH122 24 h kaikkina päivinä 24 h kaikkina päivänä H+P PH123 24 h kaikkina päivänä H+P H+P PH124 PH125 24 h kaikkina päivänä 12 h kaikkina päivänä H+P PH126 12 h kaikkina päivänä H+H H+P PH221 PH222 24 h kaikkina päivänä 14 h kaikkina päivänä H+P PH223 12 h kaikkina päivänä H+P H+P PH224 PH225 24 h kaikkina päivänä 24 h kaikkina päivänä H+P PH226 12 h kaikkina päivänä H+H H+P PH321 PH322 24 h kaikkina päivänä 14 h kaikkina päivänä H+P PH323 14 h kaikkina päivänä H+P H+P PH324 PH325 24 h kaikkina päivänä 24 h kaikkina päivänä H+P PH326 12 h kaikkina päivänä H+P H+P PH131 PH132 8 h arkisin 8 h arkisin 3.2.3 Nopean vasteen yksiköt (NOVA -yksiköt) Ensihoitokeskus on hakemassa ulkopuolista rahoitusta nopean vasteen yksikön (NOVA -yksikkö) perustamista varten alueelle tukemaan EVA- ja ensihoitotoimintaa harvaan asutuilla seuduilla. NOVA -yksikön miehittää kokenut hoitotason ensihoitaja ja se varustetaan hoitoyksikön hoitovarusteilla ja riittävillä tutkimusvälineillä. NOVA -yksikköön voidaan sijoittaa lisäksi peruspalvelukeskuksen kotisairaanhoitaja tai jopa lääkäri, jolloin se tuottaa EVA -palveluita ja yöaikaan yksikkö päivystää alueella, jossa ensihoidon yövalmius on niukka lyhentäen hoidon aloitusviiveitä. NOVA -yksikköä käytetään myös ensivasteyksikkönä lähimmän yksikön periaatteella hätäkeskuksen resurssina sekä valmiussiirtoihin kenttäjohtajan päätöksellä. 3.2.4 Hoitolaitossiirrot Erikseen sovituilla kriteereillä kiireettömät potilaskuljetukset jaotellaan tuotettavaksi ambulanssilla, invataksilla ja taksilla. Toimintaa koordinoi virka-aikaan ensihoidon tilannekeskuksen (TIKE) ajojärjestelijä. Päivystysaikana toiminta järjestetään ensihoidon kenttäjohtajien kautta. Siirtämällä siirtoyksikön resurssi ensihoitopalvelun käyttöön saadaan joustava ja logistisesti tehokkaampi tapa järjestää hoitolaitossiirrot alueella. Kiireelliset siirrot terveyskeskuksista ja muista hoitolaitoksista tuotetaan lähimmällä tarkoituksenmukaisella ensihoitoyksiköllä. Samoin paluukuljetuksissa hyödynnetään koko resurssia tarkoituksenmukaisesti. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu15 ENSIHOITOKESKUS 3.2.5 Ensihoidon vastaanottopalvelut (EVA -palvelut) Ensihoidon vastaanottopalvelut sisältävät peruspalvelukeskusten kanssa erikseen sovittavia tukitehtäviä potilaiden kotona tai hoitolaitoksissa kuten antibioottitiputukset ja muiden lääkehoitojen toteuttaminen, vaativa hoidon tarpeen arviointi ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, pientoimenpiteet sekä päivystysosaston tukeminen kotiutusprosessissa. Edellytyksenä toiminnan kehittämiselle ovat yksiköiden kohtuullinen kuormitusaste (alle 30 %) sekä nykyistä integroidumpi kotiutushoitajien, kotisairaanhoidon ja ensihoidon alueellinen yhteistyö. EVA -palveluiden täysmääräinen hyödyntäminen edellyttää joustavaa palvelutuotantoa ja toteutuu parhaiten edellä kuvatulla NOVA -mallilla, jossa NOVA -yksikkö tuottaa pääosan aikataulutetuista palveluista ja ensihoitoyksiköt tukevat toimintaa. NOVA –toiminnan käynnistäminen edellyttää ulkopuolista lisärahoitusta eikä sisälly ensihoidon raamiin vuodelle 2015. 4. ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 4.1. Ensihoitopalvelun tehtävät Terveydenhuoltolain 39 ja 40 §:n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 §:n määrittävät PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitopalvelun. PHSOTEY valtuusto päättää tällä palvelutasopäätöksellä, että ensihoitopalvelun tehtävät ovat: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 5) virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille, niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi; 6) ensivastetoiminnan järjestäminen osana ensihoitopalvelua; 7) hoitolaitosten välisten kiireettömien suorittaminen yhtymän alueella; 8) yhteistyö peruspalvelukeskusten kanssa kotiin ja hoito- tai hoivalaitoksiin vietävien palveluiden (EVA –palvelut) kehittämiseksi. aikatilaustehtävien ja muiden siirtokuljetusten 4.2. Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet PHSOTEY ensihoitokeskus järjestää ensihoitopalvelun niin, että riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samantasoiset alueet saavat samantasoista palvelua. Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen luomalla hyvä toiminnallinen kokonaisuus ilman Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu16 ENSIHOITOKESKUS kuntarajoja. Kriittisesti sairastuneet tai vammautuneet potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä viiveellä koko maakunnan alueella. Hyväksyttävää on kuitenkin, että ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Tavoitteena on ensihoitopalvelun vaikuttavuus ja tehokkuus sekä kustannusten läpinäkyvyys. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Kustannustehokkuutta haetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ensihoitopalvelua ja terveydenhuollon yhteistoimintaa tehostamalla. Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea-aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Ensihoitopalvelun painopisteenä on keskittyminen vaikuttaviin hoitopolkuihin yhdessä erikoissairaanhoidon erikoisalojen ja päivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu toimii saumattomasti osana koko alueen terveydenhuollon päivystystoimintaa muodostaen palvelukokonaisuuden oman alueen perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosastotoimintojen kanssa tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse välitöntä hoitoa vaativasta tilanteesta. Tavoitteena on tuoda erikoissairaanhoidon erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi perusterveydenhuollon päätöksentekoa, jolla hillitään osaltaan jatkuvasti kasvavaa erikoissairaanhoidon tarvetta. Ensihoitopalvelu pyrkii osaltaan edistämään alueellisesti kotiin annettavien palveluiden kehittämistä. Ensihoidon resursseja hyödynnetään jatkossa enemmän kotisairaanhoidon ja kotipalvelun rajapinnoissa. Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää alueen ensihoidon osaamista laaja-alaisesti huomioiden alueen väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu järjestää säännöllistä elvytys- ja hätätilanteiden koulutusta yhteistyössä alueen jäsenkuntien päivystysorganisaatioiden kanssa koko alueen tarpeisiin. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen dynaamisen ammatillisen ja nousujohteisen kehittymismahdollisuuden. Tavoitteena on varmistaa tulevaisuudessakin ammattitaitoisen ensihoitohenkilöstön saatavuus alueella. 5. ENSIHOITOPALVELUN SISÄLTÖ JA SAATAVUUS Terveydenhuoltolaissa määritelty ensihoitopalvelu sisältää aiemmin kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä tilanarviosta ja tarvittaessa ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Päivystystoimintoja keskitettäessä korostuu potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja tarkoituksenmukaisen hoitoon Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu17 ENSIHOITOKESKUS ohjauksen merkitys, mikä vähentää turhien potilassiirtojen ja siten syntyvien ambulanssityhjiöiden määrää. Tällä palvelutasopäätöksellä PHSOTEY päättää, että toimintojen kokonaiskoordinaation ja synergiaetujen vuoksi myös kaikki kiireettömät potilassiirrot hoidetaan ensihoitopalvelun käytössä olevilla yksiköillä. Tavoitteena on koko kuljetuskapasiteetin hyödyntäminen ja tehokas logistiikka. Hätäkeskukset eivät enää välitä kiireettömiä siirtokuljetuksia, vaan ne koordinoidaan ensihoidon tilannekeskuksen kautta. Erityisvastuualueen ensihoidon ohjausryhmässä on sovittu, että sairaanhoitopiirien sisäisen siirtokuljetuslogistiikan hoitavat sairaanhoitopiirit itse ja Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiikka ohjaa osaltaan sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia. 5.1 Riskianalyysi ja riskialueet Ensihoidon riskianalyysi on toteutettu STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskikennojaottelu on toteutettu väestötietoihin; (väestötiheys, ikärakenne ja sairastuvuusindeksi) ja Hätäkeskuslaitokselta saatuihin tehtävätilastoihin sekä tieverkoston liikennetietoihin perustuen. Riskiruutujen tehtäväennustemallin korrelaatio toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on korkea. Merkittäviä poikkeamia muodostavat lähinnä suuret työpaikat 3 – riskiluokan alueilla ja monitoimitilat 4 – riskiluokan alueilla. Näitä suuria yrityksiä ovat Koskisen Oy Kärkölässä ja Versowood Group Oy Vierumäellä. Lisäksi Vierumäellä sijaitsevaa Suomen urheiluopistoa alueineen voidaan hetkellisten ihmismassojen johdosta pitää riskikohteena suhteellisen kaukana ensihoitopalvelun yksiköistä. Lahden kaupungin alueella on lisäksi pienkauppakeskukset Karisma Lahden Karistossa sekä Kärkkäinen Lahden Renkomäessä. Näiden monitoimitilojen riskianalyysi on korkeampi kuin 4- riskiluokka antaa ymmärtää. Ohjeen mukaisesti alue on jaettu viiteen riskiluokkaan. Korkeimman riskiluokan (1) kennoja tulee ainoastaan Heinolan ja Lahden kaupunkien ydinkeskustoihin ja toiseksi korkeinta riskiluokkaa (2) kaikkiin suurempiin keskuksiin. 3 -riskiluokkaa esiintyy lähinnä pienemmissä taajamissa ja suurempien keskusten ympärillä. 4 -riskiluokkaa siellä, missä on harvaa asutusta tai vilkkaasti liikennöity tie ja 5 -riskiluokkaa lähinnä asumattomilla alueilla, joita alueella suhteellisen paljon. Taulukko 5.1. Riskialueiden jakautuminen kunnittain Kunta Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä yhteensä Riskiluokat (lkm) 1 2 5 1 1 12 7 12 13 3 1 39 1 6 5 3 3 86 Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 3 7 4 20 19 4 5 8 17 2 15 12 6 2 3 124 4 372 327 363 381 140 405 185 70 123 238 573 239 114 389 3919 5 373 342 441 124 55 270 65 14 82 106 224 479 28 538 3141 yhteensä 757 674 837 531 199 683 259 152 208 365 814 727 144 933 7283 Sivu18 ENSIHOITOKESKUS Kartta riskialueluokista Päijät-Hämeessä. Punainen = riskiluokka 1, oranssi = riskiluokka 2, keltainen = riskiluokka 3, vihreä = riskiluokka 4 ja harmaa = riskiluokka 5. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu19 ENSIHOITOKESKUS 5.2. Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista Ensihoitopalvelun saatavuus riippuu ensihoitoon suunnitellun rahoituksen lisäksi ensihoitoyksiköiden lähtövalmiudesta, asemapaikoista ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät) sekä kuormitusasteesta. Suurimman haasteen tasapuolisen valmiuden suunnittelussa alueellamme muodostavat 2 -riskialueet, joita on kaikissa suuremmissa taajamissa. Lääketieteellisten kriteerien mukaan hyväksyttävät potilaiden tavoittamisajat turvataan sijoittamalla näille riskialueille vähintään osavuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Valmiutta tuetaan hiljaisempina aikoina harvemmalla, mutta riittävällä verkostolla ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevilla ensihoitoyksiköillä. Vaativan hoitotason yksiköt sijoitetaan alueelle siten, että ne sijoittuvat alueensa asutuskeskittymään ja vapaana ollessaan tavoittavat potilaat 30 minuutissa. Vaativan hoitotason yksiköt toimivat erityistilanteissa aluevastuussa omalla ensihoitoalueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus perustuu MapInfo-/GRoute-ohjelmistoilla laskettuihin ajoaikoihin sekä hätäkeskuksen tehtävätilastointiin ja siitä saatuun tavoittamisviivearvioon eri riskiluokissa. Näiden pohjalta on määritelty ensihoitoyksiköiden tarvittavat asemapaikat ja yksiköiden toimintavalmiusajat. Tavoitteellista osuutta (%) on arvioitu suhteessa ensihoitopalvelun toimintaalueeseen, lähtövalmiuteen ja tehtävämääriin. Ensihoitopalvelun tavoitetason tulee olla riskialueluokittain sama koko sairaanhoitopiirin alueella. Palvelutasopäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivastetasoisella yksiköllä A- ja B -tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan ensihoitopalvelun yksiköllä C tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D -tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi on päätettävä, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä A - ja B -kiireellisyysluokan tehtävissä, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain (hätäkeskuksen hälytyksestä – ensihoitopalvelun yksikkö kohteessa) esitetään taulukossa 5.2. Taulukko 5.2. Palvelutasopäätöksen mukaiset tavoittamisprosentit 8.0 M € kuntarahoituksella ja alueellisella toimintamallilla (siirrot integroitu toimintaan) Riskialueluokka A/B Vähintään EVY C D Hoitotaso Ambulanssi Ambulanssi 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 85 90 95 90 90 2 70 85 90 85 90 3 30 70 85 80 90 4 20 50 80 70 85 5 Ei määritellä Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Ei määritellä Sivu20 ENSIHOITOKESKUS 5.3 Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto Ensihoitopalvelulla tulee olla riittävä määrä varayksiköitä käytössään normaalien huolto-, katsastus- ja korjaustoimenpiteiden varalta, jotta sovittu palvelutaso voidaan turvata vuoden jokaisena päivänä. Käytännössä heti käyttöön otettavia varayksiköitä tulee olla yksi kutakin kolmea päivittäisessä valmiudessa olevaa ensihoitoyksikköä kohden. Tätä vähäisempi määrä vaarantaa palvelutason toteutumisen alueella. Varavalmiudesta sekä mekanismista niiden mobilisoimiseksi sovitaan yhteistoimintasopimuksessa pelastuslaitoksen kanssa. Ilta- ja yöaikaiseen valmiudenlisäykseen käytetään alueelle tämän palvelutasopäätöksen mukaisesti sijoitettuja 12–14 tunnin päivävalmiudessa olevia yksiköitä sekä vara-autoja. Päätöksen henkilöstön paikalle kutsumiseen hälytystyönä vapaavuorolaisista tekee ensihoitopalvelun kenttäjohtaja. Poikkeusoloissa kaikki ensihoitopalvelun yksiköt pyritään miehittämään valmiuteen ja lisäkapasiteettia hankitaan ensihoitopalvelun valmiussuunnitelmassa erikseen kuvattavalla tavalla. 6. ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN Lähtökohtana on ensihoitopalvelun johtaminen ja kehittäminen siten, että toiminta-alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelutasopäätöksen mukaiset ensihoitopalvelut sekä ensihoitopalvelun koordinointi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muuhun toimintaan. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri ja ensihoitopäällikkö johtavat ensihoitopalvelua sekä vastaavat ensihoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena on voimavarojen oikea ja tarkoituksenmukainen suuntaaminen potilaan laadukkaan ensihoidon toteuttamiseksi. Ensihoidon ylilääkäri, ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat vastaavat ensihoitopalvelun viranomaisyhteistyöstä tärkeimpien sidosryhmien, mm. alueen terveyskeskusten, kotisairaanhoidon, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja sosiaalitoimen sekä AVI:n ja TAYS erva-alueen ensihoitokeskuksen kanssa. 6.1. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri 1) johtaa ensihoitopalvelua kokonaisuutena 2) vastaa ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä valmius- ja varautumissuunnittelusta 3) vastaa ohjeiden laatimisesta ensihoitopalvelun toimintaan sekä päivittäistoiminnan että päivittäistoiminnasta poikkeavien erityistilanteiden osalta 4) vastaa ensihoitopalvelun hälytysohjeiden laatimisesta Hätäkeskuslaitokselle 5) vastaa virka-apusopimusten laatimisesta muiden viranomaisten kanssa 6) vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa 7) vastaa ensihoitopalvelun taloudesta ja sen suunnittelusta Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu21 ENSIHOITOKESKUS 6.2. Ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö 1) Hallinnollinen johtaminen, ensihoidon kenttäjohtajien esimiehenä toimiminen, osaltaan ensihoidon kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu, toimintaraporttien valmistelu, tiedottaminen ja yhteistoiminnan ylläpitäminen kaikkien ensihoitokentän yhteistyötahojen (poliisi, pelastustoimi, sosiaalitoimi, alueen terveyskeskukset ja kotipalvelu sekä hätäkeskus) kanssa. Lisäksi ensihoitopäällikön tehtäviin kuuluu osaamisen ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä sekä toiminnan kehittämistehtäviä. 2) vastaa osaltaan ensihoitopalvelun valmius- ja varautumissuunnittelusta 3) operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely omalta osaltaan sekä 4) toimii ensihoidon ylilääkärin sijaisena hallinnollisissa asioissa tämän estyneenä 6.3. Ensihoitokeskuksen kenttäjohtaja 1) vastaa operatiivisen ensihoitovalmiuden ylläpitämisestä alueellaan 2) ohjaa toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käyttöä ensihoitopalvelun operatiivisissa tehtävissä 3) toimii monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana 4) tarvittaessa päättää virka-avun antamisesta muille viranomaisille ja virka-avun pyytämisestä 5) tukee hätäkeskusta yhtä aikaa jonossa olevien kiireellisten tehtävien kiireellisyysjärjestykseen asettamisessa ja keskeyttää tarvittaessa C- ja D – tehtävien hoitamisen alueella 6) tarvittaessa määrää kulkuneuvoa käytettäväksi korvausta vastaan potilaan kuljettamiseksi hoitopaikkaan tai sellaiseen paikkaan, josta potilas voidaan kuljettaa jatkohoitoon ensihoitopalvelun ajoneuvolla Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan (PH L4) tärkein lakisääteinen tehtävä on ympärivuorokautinen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen. Tämän lisäksi kenttäjohtaja huolehtii potilassiirtokuljetusten koordinoinnista virka-ajan ulkopuolella. Kenttäjohtaja määrää tarvittaessa valmiussiirtoja, jonouttaa kiireettömiä kuljetuksia sallituissa viiverajoissa tai ohjaa kuljetuksia muille alueen ensihoitoyksiköille. Kenttäjohtaja voi toimialueellaan tilapäisesti keskeyttää kiireettömien kuljetusten hoitamisen, mikäli keskeytys on monipotilastilanteen tai muun erityisen perustellun syyn takia on tarpeen. Kenttäjohtaja voi muuttaa hätäkeskuksen määrittämää tehtäväkohtaista vastetta, jos se on yksiköiden sijainnin ja kohteen saavutettavuuden vuoksi tarpeellista. Kenttäjohtajan operatiivinen johtovastuu kattaa koko Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin laajuisen toiminta-alueen, lisäksi operatiivisella vastuulla on sopimuksellisesti tuotettu ensivastetoiminta. Kenttäjohtaja toimii ensihoitopalvelun vastuullisena johtajana koko Päijät-Hämeen alueella. Kenttäjohtajien vastuualueisiin kuuluu myös ensihoitopalvelun kehittämiseen ja tutkimukseen, ensihoidon tilastointiin ja osaamisen ylläpitoon ja arviointiin liittyviä tehtäviä. Kenttäjohtajat toimivat myös henkilöstöhallinnollisina lähiesimiehinä ensihoitajille. Operatiiviseen toimintaan liittyvä Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu22 ENSIHOITOKESKUS tiedottaminen ja yhteistoiminnan ylläpitäminen kaikkien kentän yhteistyötahojen mm: poliisin, pelastustoimen, sosiaalitoimen, alueen terveyskeskusten ja kotipalvelun sekä hätäkeskuksen kanssa kuuluvat myös kenttäjohtajan tehtäviin. 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUSVAATIMUKSET 7.1. Ensivasteyksikkö Ensivasteyksikön muodostaa vähintään kaksi ensivaste -koulutettua henkilöä. Koulutuksen tulee olla PHSOTEY ensihoitokeskuksen hyväksymää. Ensiauttajan hyväksytty koulutustaso on esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kriteerien mukainen sopimuspalomiesten palokuntien ensiapukurssi ja ensivastekurssi. Osaamista on ylläpidettävä ja koulutusta täydennettävä vuosittain ensihoitokeskuksen määrittelemällä riittävällä täydennyskoulutuksella. 7.2. Perustason ensihoidon yksikkö Perustason ensihoidon yksikön muodostaa kaksi henkilöä, joista toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Molemmilla tulee olla ensihoitokeskuksen perustason hoitovelvoitteet voimassa. Lisäksi molempien tulee olla suorittanut ensihoitokeskuksen ensihoidon ammattitaitotestaus. Lisäksi vaaditaan säännöllistä osallistumista ensihoitokeskuksen tai muun järjestämään lisäkoulutukseen, jonka tulee olla ensihoitoa tai sitä tukevaa koulutusta. Ensihoitokeskus vahvistaa koulutusvaatimukset henkilöstön kehittämissuunnitelmassaan. Tässä palvelutasopäätöksessä ei suunnitella alueella perustason yksiköitä, mutta tarvittaessa näitä voidaan perustaa kenttäjohtajan päätöksellä tilanteissa, joissa ei ole hetkellisesti saatavilla hoitotason henkilöstöä riittävästi. 7.3. Hoitotason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on ensihoitokeskuksen perustason hoitovelvoitteet voimassa. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu23 ENSIHOITOKESKUS Lisäksi molempien tulee olla suorittanut sairaanhoitopiirin ensihoidon ammattitaitotestaus omalla tasollaan sekä osallistua vuosittain ensihoitokeskuksen henkilöstön kehittämissuunnitelmassaan vahvistamaan säännölliseen täydennyskoulutukseen. Ns. NOVA -yksikön miehittää PHSOTEY:n hoitovelvoitteet omaava hoitotason ensihoitaja, jolla on erityiskoulutus ensihoidon vastaanottotoimintaan. 7.4. Vaativan hoitotason ensihoidon yksikkö Vaativan hoitotason ensihoidon yksikössä molempien ensihoitajien on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi edellytetään ensihoitokeskuksen määrittelemää riittävää kokemusta kiireellisestä hoitotason ensihoidosta. Molempien tulee olla suorittanut ensihoitokeskuksen ensihoidon ammattitaitotestaus. Vastaavalta ensihoitajalta edellytetään riittävää hoitotason ensihoidon kokemusta, perehdytystä kenttäjohtamiseen sekä ensihoidon farmakologian jatko-opintoja ensihoitokeskuksen erikseen määrittelemällä tavalla. 7.5. Kenttäjohtaja Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava ensihoidon johtamisen koulutus (30 op) sekä riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä riittävä kokemus kiireellisestä hoitotasoisesta ensihoitopalvelusta sekä ensihoidon farmakologian jatko-opintoja ensihoitokeskuksen erikseen määrittelemällä tavalla. 7.6. Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi Ensihoitokeskus järjestää alueella toimivalle ensihoidon henkilöstölle ylläpitokoulutusta ensihoitopalvelussa toimimisesta. Henkilöstön koulutuksiin osallistumista seurataan ja tarvittaessa ensihoitokeskus huomauttaa koulutuksien puutteesta. Ensihoidossa toimivan henkilöstön osaamista seurataan myös ensihoidon näyttökoejärjestelmällä. Ensihoitopalvelun henkilöstö osallistuu ensihoitopalvelun tehtävien kannalta keskeisten muiden erikoisalojen kuten kotisairaanhoito / kotisairaalatoiminta, päivystystoiminta, tehohoito, vanhusterveydenhuolto ja muiden viranomaisten (muun muassa pelastusviranomainen, poliisi ja puolustusvoimat) järjestämiin koulutuksiin. Minimivaatimukset täydennyskoulutukselle: EVY 1 päivä/vuosi Perustaso 2 päivää/vuosi Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu24 ENSIHOITOKESKUS Hoitotaso 4 päivää/vuosi Vaativa hoitotaso 6 päivää/vuosi Kenttäjohtaja 8 päivää/vuosi Yksi koulutuspäivä tarkoittaa kahdeksaa (8) 45 minuutin opetustuntia. Täydennyskoulutus voidaan koostaa ensihoitokeskuksen järjestämistä koulutuspäivistä, toimipaikkakoulutuksesta työvuoron aikana tai muusta vastuulääkärin hyväksymästä ensihoitopalvelua tukevasta koulutuksesta. 8. HÄTÄKESKUKSELLE ANNETTAVA OHJEISTUS KOSKIEN ENSIHOITOPALVELUN KÄYTTÖÄ Erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen lain mukaan erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelua koskevat ohjeet hätäkeskukselle annettaviksi. PHSOTEY ensihoitokeskuksen peruslähtökohdat hätäkeskukselle annettavista ohjeista ovat seuraavat: 1) Ensivasteyksiköiden hälyttäminen hätäkeskuksen toimesta perustuu yksittäisessä tilanteessa vain tehtävään tuotuun lääketieteelliseen lisäarvoon, joka voi perustua merkittävään hätätilanteeksi arvioidun tilanteen aikahyötyyn tai välittömään lisäkäsien tarpeeseen. Ensivasteyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä tehtävissä eikä kantoapuna kuin poikkeustilanteissa. 2) A-B tehtävissä noudatetaan lähimmän yksikön periaatetta ensisijaisesti H + H yksikköä käyttäen, mikäli se toiminta-alueen maantiede huomioiden on tarkoituksenmukaista. Tukija ensivasteyksikkönä käytetään H+P yksikköä ja / tai ensivasteyksikköä jona voi toimia myös ensihoitokeskuksen NOVA -yksikkö. Tukiyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä tehtävissä. 3) C-D tehtävissä käytetään ensisijaisesti toiminta-alueen H + P yksikköä, mikäli se toimintaalueen maantiede ja yksikön sen hetkinen lähtövalmiusaika huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. 4) Tampereella päivystävää erityisvastuualueen lääkäriyksikköä käytetään ennalta laaditun hälytysohjeen mukaisesti niissä tehtävissä, joissa se lääketieteellisesti arvioiden on tarkoituksenmukaista. Pitkästä etäisyydestä johtuen lähinnä suuronnettomuuksissa sekä tarvittaessa vastaan tulevana tukiyksikkönä niissä tilanteissa, joissa potilas kuljetetaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Muissa tehtävissä sitä käytetään hätäkeskuksen / kenttäjohtajan / päivystävän ensihoitolääkärin harkinnan mukaan. 5) Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteen hoitaminen tapahtuu ennalta suunnitellun hälytysohjeen mukaisesti, jolloin myös hoitolaitosten väliset kiireettömät potilassiirrot keskeytetään ja kuljetuskapasiteetti ohjataan mahdollisuuksien mukaan ensihoitotehtäviin. Päätöksen potilassiirtojen keskeyttämisestä tekee kenttäjohtaja. 6) Näistä ohjeista voidaan poiketa ainoastaan ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tai ensihoidon vastuulääkärin tai tämän sijaisen tilannekohtaisella ohjeella. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu25 ENSIHOITOKESKUS 9. VIRKA-APU Virka-avulla tarkoitetaan viranomaisen antamaa apua toiselle viranomaiselle, jotta apua pyytävä viranomainen voisi suoriutua vastuullaan olevan tehtävän hoitamisesta. Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensihoitopalveluun sisältyy virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Virka-avulla ei tarkoiteta sitä, että toimivaltainen viranomainen tekee tai varautuu tekemään omia tehtäviään, kuten esimerkiksi ensihoidon varallaoloa mahdollisen oman tehtävän suorittamiseen pelastustoimen tulipalo- tai räjähdysvaaratilanteissa. Sen sijaan ambulanssin henkilökunnan käyttö palotilanteen työvoimana on virka-apua, jonka hälytyskäytännöistä tulee sopia ennalta. Virka-avun antamisesta, sen epäämisestä tai rajoittamisesta tulee tehdä päätös. Sairaanhoitopiirin tulee huolehtia siitä, että päätösvaltainen terveysviranomainen (ensihoitopalvelun kenttäjohtaja) on aina tavoitettavissa. Ensihoidon henkilöstöä ei saa määrätä sellaiseen virka-aputehtävään, joka aiheuttaa normaalityöstä poikkeavan työturvallisuusriskin tai edellyttää erityiskoulutusta. 9.1. Pelastustoimi Ensihoidon tarvitsema pelastustoimen virka-apu liittyy tavallisimmin potilaan tavoittamiseen (huoneistoon tai muu potilaan luo pääsy tai siirtäminen). Ensihoitopalvelu voi tukea pelastustoimen tehtävien suorittamista esim. varallaolona tulipalojen sammutustöiden aikana, jolla turvataan pelastajien työtä, mikäli toimijoiden välillä näin erikseen sovitaan. 9.2. Poliisi Ensihoitopalvelu tarvitsee tavallisimmin virka-apua poliisilta mielenterveyslain (1116/1990) mukaisissa tehtävissä. Poliisin vaativissa tilanteissa (esim. piiritys-, panttivanki- ja pommiuhkatilanteet) poliisi voi pyytää ensihoitovalmiuden nostamista, mikä tavallisesti järjestetään paikallisen ensihoitopalvelun antamana virka-apuna. Taktisella ensihoidolla (TEMS = Tactical Emergency Medical Support) tarkoitetaan erillistä järjestelmää, jolla terveydenhuollon asiantuntemus varmistetaan poliisin vaativissa tilanteissa. Taktisessa ensihoitotoiminnassa kysymyksessä ei ole varsinainen poliisille annettava poliisilain (493/1995) 41 §:n mukainen virka-apu, vaan toiminnasta sovitaan erikseen sairaanhoitopiirien ja poliisilaitosten välillä. Ensihoitokeskus on sopinut TEMS –toiminnasta alueellisten poliisilaitosten kanssa ja toimii osana Etelä-Suomen TEMS –ryhmää. 9.3. Sosiaalitoimi ja kotipalvelu Ensihoitopalvelun ja sosiaalitoimen sekä kotipalvelun välinen yhteistyö liittyy yleensä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettuihin tehtäviin, psykososiaalisen tuen tehtäviin, vanhusten kotona pärjäämisen varmistamiseen sekä majoitus ja asumispalvelutarpeiden arviointiin liittyviin tilanteisiin, joista tulee sopia alueellisesti. Käytännön yhteistyö toteutetaan tyypillisesti ensihoitopalvelun toiminta-alueen sosiaalipäivystyksen kanssa. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu26 ENSIHOITOKESKUS 10. TUKIPALVELUT 10.1. Infrastruktuuri Ensihoitokeskus kuuluu PHSOTEY ensihoito- ja päivystyskeskukseen, joka käy palveluneuvottelut vuosittain tukipalvelukeskuksen sekä lääketieteellisten palvelujen kanssa. Näissä neuvotteluissa sovitaan ensihoitokeskuksen tarvitseman tukipalvelutoiminnot aina seuraavaksi vuodeksi eteenpäin. Ensihoidon asemapaikkojen infrastruktuurissa priorisoidaan ensisijaisesti pelastustoimen asemaverkko synergiaetujen aikaansaamiseksi sikäli, kuin se toiminnallisesti on mahdollista ja tukee optimaalista potilaiden tavoittamista toiminta-alueella. Ensihoitopalvelun yksiköiden tarvitsemien päivystystilojen hankinnasta ja käytöstä sovitaan neuvotteluissa alueen terveyskeskusten ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. 10.2. Ajoneuvot Ensihoitopalvelun nykyisten ajoneuvojen osalta vastuu on edelleen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella yhteistyösopimuksessa sovittavien periaatteiden mukaisesti. Ensihoitokeskus voi jatkossa hankkia uusia ensihoidon ajoneuvoja itse tai yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien tai muiden kunnallisten toimijoiden kanssa silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 10.3. Laskutus Ensihoitokeskus laskuttaa kuntia erikseen sovittavalla tavalla. Kaikki ensihoitopalveluun liittyvä laskutus kulkee ensihoitokeskuksen kautta, jolloin palvelun kustannukset saadaan läpinäkyviksi ja ennustettaviksi. Ensihoitokeskus budjetoi ensihoitopalvelun bruttohintaisesti, josta vähennetään kaikki ensihoitopalvelun mahdolliset saamat kuljetus- ja muut tuotot. Kuntien erikseen sopimalla mekanismilla kunkin riskialueruudun palvelutarpeen perusteella ensihoitopalvelun nettokustannukset jyvitetään kunnille. Selvityshenkilön esitys kustannusten jakautumisesta on liitteenä 2. Liitteessä 1 kuvataan ensihoitojärjestelmän kustannusten jakomalli vuodelle 2015 alkaen toistaiseksi. 10.4. Tietoliikenne Ensihoitopalveluiden tarvitsemat tietoliikennetarvikkeet, ohjelmat ja yhteydet hankitaan PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tietohallinnolta. Viranomaisverkon käyttöön liittyviä tarvikkeita ja yhteydet hankitaan Suomen Erillisverkoilta sekä VIRVE Tuotteet ja Palveluilta. Kenttäjohtojärjestelmän ohjelmisto ja mahdollisesti laitteisto hankitaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti STM linjauksen valmistuttua. 10.5. Laitehankinnat Ensihoitopalvelun tarvitsemat laitehankinnat hankitaan noudattaen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hankintapalveluiden menettelyohjeita. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 Sivu27 ENSIHOITOKESKUS 10.6. Apteekki- ja kulutustavara Päijät-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekilta ostetaan ensihoitopalveluiden tarvitsemat apteekkipalvelut, sekä kulutustavarahankinnat suoritetaan Päijät-Hämeen keskussairaalan materiaaliyksiköstä. Kaikki ensihoitopalvelun tarvitsemat lääkkeet ja nesteet, lääkkeellinen happi sekä ensihoidossa tarvittava päivittäismateriaali tulee tilata ao yksiköiltä ja laskutus menee suoraan ensihoitokeskuksen budjetista. Ensihoitokeskus ylläpitää lääke- ja hoitotarvikeluetteloa, joka vahvistetaan vuosittain. Listan ulkopuolisia tuotteita ei toimiteta ensihoitoyksiköille. 11. RAPORTOINTI Palvelutasopäätöksen toteutuminen kuuluu normaaliin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin toiminnanja talouden seurantaan voimassa olevan johtosäännön mukaisesti. Yhteispäivystyskeskuksen ohjausryhmälle raportoidaan säännöllisesti ensihoidon toteutumisesta. Ensihoitokeskus raportoi palvelutasopäätöksen osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Viranomaistahoille toimitetaan niiden palvelutasopäätöksen toteutumisesta. Ensihoidonpalvelutasopäätösesityslokakuu2014 toteutumisesta pyytämät sekä tunnusluvut toiminnastaan ensihoitopalvelun Sivu28 Liite 1. Ehdotus riskialueluokkiin perustuvasta ensihoidon kuntamaksuosuudesta KERTOIMET RISKILUOKILLE 80 1 50 10 1 0,1 Kaikki 5 yhteensä ehdotus kuntamaksuosuudeksi vuodelle 205 2 3 4 Asikkala 5 7 372 373 757 539 568 542 600 -3 032 529 400 10 168 Hartola 1 4 327 342 674 333 817 348 100 -14 283 341 500 -7 683 12 20 363 441 837 952 252 1 165 100 -212 848 1 137 800 -185 548 7 19 381 124 531 690 570 670 000 20 570 655 000 35 570 4 140 55 199 137 241 123 300 13 941 120 600 16 641 Heinola 1 Hollola Hämeenkoski TPE2014 ero TPE2014 ero Iitti 3 5 405 270 683 467 581 560 900 -93 319 547 800 -80 219 Kärkölä 1 8 185 65 259 237 860 250 900 -13 040 244 800 -6 940 39 17 70 14 152 2 331 542 23 642 2 245 800 85 742 Myrskylä 1 2 123 82 208 148 856 97 400 51 456 95 200 53 656 Nastola 6 15 238 106 365 516 855 610 500 -93 645 596 300 -79 445 Orimattila 5 12 573 224 814 714 245 738 600 -24 355 720 100 -5 855 Padasjoki 3 6 239 479 727 367 628 493 600 -125 972 482 500 -114 872 2 114 28 144 101 211 97 900 3 311 95 600 5 611 3 389 538 933 460 774 403 000 57 774 395 400 65 374 124 3919 3141 7283 8 000 000 Lahti 12 Pukkila Sysmä Kaikki yhteensä 3 13 86 2 307 900 8 409 800 8 207 800
© Copyright 2024