• Ensihoitoasetus ohjeistuksineen julkaistu • Terveydenhuollon alueellisessa järjestämisessä avoimia kysymyksiä • Lain koura tavoittaa uudet huumeet paremmin 2.2011 Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.ﬁ/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 2.2011 2 HUS osoittaa huonoa esimerkkiä ja ajaa alas yrittäjyyden? Kuten muistatte edellisestä pääkirjoituksesta, yrittäjäjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa julkisoikeudellisten organisaatioiden pyrkimyksestä laajentaa toimintaansa avoimille markkinoille ja kilpailla siellä jo toimivien yksityisten yritysten kanssa. Liittomme on moneen otteeseen ilmaissut huolensa tunnetuille poliitikoille julkisen sektorin toimintojen laajentumispyrkimyksistä. Liiton vastustuksesta huolimatta HUS päätti viikolla 15, että ensihoitopalveluiden osalta A– C tehtävät annetaan aluepelastuslaitoksille ja siirtokuljetukset hoitaa HUS omina kuljetuksinaan. D-tehtävät kilpailutetaan. Tämä päätös toteutetaan THL:n aikataulutuksen mukaan vuodesta 2013 lukien. Yrittäjäpiireissä pidetään julkisen sektorin elinkeinotoimintaa ja avoimille markkinoille osallistumista erittäin hankalasti perusteltavana, jopa kielteisenä ilmiönä. Julkisen sektorin toimijoiden ja erityisesti kuntien ensisijaisena tehtävänä on lakisääteisten palveluidensa järjestämisestä huolehtiminen. Siitä on tuotanto eriytettävä kokonaan. Kuntien elinkeinopolitiikan ja siis myös sairaanhoitopiirien tehtävänä ei saa olla veroa maksavia yrityksiä vastaan kilpaileminen, vaan yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä monipuolisen elinkeinorakenteen ja toimivien markkinoiden kehittäminen. Näin turvataan parhaiten kuluttajien ja kuntalaisten edun toteu- tuminen palvelujen hankinnassa ja käytössä. Näin varmistetaan jatkossa myös verotulojen saanti kuntiin. HUS:n päätöksen johdosta kuntien kustannukset nousevat ensihoitopalveluiden ja siirtokuljetusten uudelleen järjestelyiden takia merkittävästi. Vaikka nykyinen yksikkövahvuus ylläpidettäisiin, kustannusten nousu on arvion mukaan noin 150 000 euroa yksikköä kohden vuodessa. Kun sitten otetaan huomioon, että uusi terveydenhuoltoasetus ensihoidon osalta astui voimaan 1.5., jonka jälkeen palvelutasopäätöksen perusteella monet yksiköt siirretään välittömään valmiuteen, kustannukset ponnahtavat pilviin. Ovatko kunnat todella miettineet asian loppuun hyväksyessään nämä HUS:n suunnitelmat, vai onko heitä viety oikein isän kädellä? HUS ei ole päätöstä tehdessään noudattanut asetuksen ohjetta, jonka mukaan palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu, kustannustekijät ja toiminnalliset edellytykset. Vai eivätkö kustannukselliset tekijät vaikuta ratkaisuun, koska kunnathan viimekädessä joutuvat maksumiehiksi? Viimeistään nyt toteutuu liiton ennuste siitä, että terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle 6 000 – 8 000 asukkaan kuntia ja HUS-alueella isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja noin 5 000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia. Tämä tapahtuu, koska valmiuskustannusten osuus asukasta kohti nousee liian korkeaksi. Onko tämä se tapa millä haluamme pitää Suomen asutettuna ja tarjota palveluita maan kaikissa osissa asuville? Pääosin verorahoitteisen toimijan tuloa avoimille markkinoille ei voida Etelä-Suomessa tai muuallakaan maassa perustella edes markkinapuutteiden paikkaamisella. Ilmiö on myös pahasti ristiriidassa kuntien yleisesti tavoitteleman yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja kuntien muiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden kanssa. Julkisen sektorin osallistumista markkinoille voidaan pitää erikoisena myös siksi, että asiaan on kiinnitetty toistuvasti kriittistä huomiota myös EU:n komission ja EU:n kilpailuviranomaisten toimesta, jotka erityisesti seuraavat terveydenhuoltoalaa ja julkisten sekä yksityisten sairaaloiden välistä kilpailua. Julkisen sektorin elinkeinotoiminta vaikuttaa palvelumarkkinoiden kehittymiseen sosiaali- ja terveysaloilla. Kuntien rooli alan markkinoiden kehittäjänä on jopa muita toimialoja merkittävämpi, koska kyseisten palvelujen turvaaminen kuuluu julkisen sektorin lakisääteisiin perustehtäviin ja pääosa niiden rahoituksesta toteutetaan verorahoituksella. Palveluista järjestämisvastuussa olevilla sairaanhoitopiireillä ja välillisesti siten omistajaohjauksen kautta kunnat ovat vastuussa myös markkinoiden toimivuuden kehittämisestä. Julkisen sektorin jo osittain toteuttamat ja osin toteutumassa olevat suunnittelemat heikentävät yksityisen terveyssektorin toimivuutta ja kilpailuympäristöä merkittävästi. Julkisen sektorin sekä poliittisten päättäjien pitäisi arvioida, miten tällaiset hankkeet vaikuttavat toteutuessaan terveyspalvelualan kilpailutilanteeseen, markkinoiden rakenteisiin ja olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiin sekä pitemmän päälle verotulojen muodostumiseen kunnille tässä hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry ”Mikään ei tule muuttumaan” Otsikon lausuman kuulimme terveydenhuoltolain valmistelun yhteydessä käytyjen kymmenien työkokousten ja eri ministeriöiden tapaamisten yhteydessä niin valmistelevien virkamiesten kuin ministerienkin suusta. Jossain vaiheessa valmistelua melkein jo uskoimme, että sillä todella tarkoitetaan jotain, kun lausetta toistettiin. Tällä hetkellä tiedämme, että lause ei tarkoittanut mitään, ei ainakaan sitä, mitä me ajattelimme sen tarkoittavan, kun toimme toistuvasti eri yhteyksissä julki vakavan huolemme yksityisen toiminnan roolista ja asemasta uuden lain voimaantulon jälkeen ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiireille. Nyt jälkeenpäin on hyvä todeta, että ainoa, johon voi luottaa ja jolla on oikeutus vierailijan ”takin kääntöön” on ministeriöiden ja eduskuntatalon turvatarkastus. Lain oltua voimassa vasta viikon jo siinä vaiheessa olivat tiedossa rajut yksityisen toiminnan alasajotoimet muutamissa sairaanhoitopiireissä. Valmisteleva työ useissa sairaanhoitopiireissä palvelun järjestämisestä on tehty jo lain valmistelun aikana. Eli joillakin on ollut tiedossa, mikä tulee olemaan lain sisältö ja millaisen etulyöntiaseman ja mahdollisuuden se antaa julkiselle toimijalle. Tällä hetkellä tuntuu, että ensihoidon osalta lain sisältö ja henki oli jo etukäteen päätetty ja yli kahden vuoden valmistelurumba kokouksineen ym. oli silmänlumetta. Laki on voimassa ja siihen on tyydyttävä. Alkaa nopeatahtinen valmistelu- ja sopeuttamistyö niin sairaanhoitopiirien kuin palveluntuottajienkin keskuudessa. Aikaa on enintään reilut puolitoista vuotta. Kiire on molemmilla osapuolilla. Sopii toivoa, että tulos palvelee sairaita ja loukkaantuneita vähintäänkin yhtä hyvin kuin nykyinen systeemi. Paria palvelutasoesitystä lukeneena näin näyttäisi ainakin näissä sairaanhoitopiireissä tapahtuvan edellyttäen, että toiminalle löytyvät maksumiehet eli kunnat. Suunnitella saa aivan mitä haluaa, kun ei tarvitse vastata eikä huolehtia kustannuksista. Liekö tuleva systeemi neljä viisi kertaa toimivampi ja tavoittaako järjestelmä neljä viisi kertaa nopeammin potilaat, kun kulut nykyisiin ovat neljä viisi kertaa suuremmat? Kuntien virkamiesten ja päättäjien täytyy olla hereillä ja tietoisia siitä, mihin paperiin nimensä kirjoittavat, kun lupaavat sinun ja minun eli veronmaksajien eurot suureen tuntemattomaan. Asetus astui voimaan samoin toukokuun alussa ja sen mukaisten toimien laadun, toiminnan ja myös rahan suhteen tu- lisi toteutua. Nyt ainakin ”hevosmiesten tietotoimisto” eli huhut, tietää kertoa, että ainakaan kaikki pelastuslaitokset eivät olisi tyytymässä asetuksen mukaiseen sairaanhoitopiirin organisoimaan L4-toimintaan, vaan ovat vaatimassa ja rakentamassa omaa ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmää. Nyt sopii odottaa ja toivoa, että sairaanhoitopiirit pitävät kiinni lujasti asetuksen heille osoittamasta ensihoidon johtamistehtävästä ja -vastuusta. Samoin osaamistasoon ja -vaatimuksiin on syntymässä hyvin erilaisia käytäntöjä ainakin toiminnan alussa. Myös tässä tulisi saada aikaan valtakunnallinen konsensus. Tässä vain otos asetuksen mukauttamisyrityksistä kahden esimerkin valossa. Lähtökohtaisesti lain tarkoitus oli tarjota koko maahan yhtenevät ja tasalaatuiset ensihoitopalvelut. Jatkuuko nyt sairaanhoitopiirien tasolla ajatus ”antaa kaikkien sairaanhoitopiirien kukkia”, jolloin meillä on jatkossa viisitoista erilaista systeemiä entisen noin 300 kuntakohtaisen järjestelmän sijasta. Toki on myös myönnettävä, että koko maan kattavaa tasapuolista systeemiä ei saavuteta koko terveydenhuollossa, eikä myöskään ensihoitopalveluissa, järjesti sen kuka tai mikä tahansa ja tuotti palvelun sitten kuka tai mikä tahansa. Mutta ol- koon tasapuolinen palvelu kaikille hyvä tavoitesaso. Edesmennyt isäni tapasi todeta, kun asiat olivat enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä ja suunta epäselvä, että ”EI SE NIIN MENE, ETTEI SE JOTENKIN MENE”. Näin se käy tässäkin ruletissa, mutta vasta vuosien päästä voimme arvioida kuinka lain henki ja sairaanhoitopiirit ovat tehtävässään onnistuneet, jos rahaa ei tule lisää. Vasta noin viiden seitsemän vuoden päästä näemme, onko miten onnistuttu luomaan järjestelmä, joka toimii ja palvelee. Kustannusten nousu on merkittävä ja vaikka kuinka vannotaan kuljetuslogistiikan ja ensihoitokeskuksen kustannustehokkuuden nimeen, ei nykyinen autotiheys tule säilymään, vaan nykyrahalla ja kehitteillä olevissa palvelutasopäätöksillä joka kolmas ensihoitoyksikkö on historiaa vuonna 2020. Ken elää niin näkee Hyvää loppukevättä ja kesää Teuvo Kontio I-puheenjohtaja Ambulanssi 2.2011 3 Kevätkokous terveydenhuoltolaista: Kaikki ei mennyt nappiin, mutta kestävällä laadulla pärjätään jatkossakin Kuvassa vasemmalta lukien kokouksen sihteerit Sari Luotola ja Hanna Nissilä sekä puheenjohtajat Pia Maavirta ja Heidi Lahti. SSK:n kevätkokouksen pääpuheenvuorojen keskeinen sisältö on tiivistettävissä seuraavasti: Terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen toteutuminen käytännössä vie vuosia, eivätkä rahoituskysymykset ole vielä läheskään selvillä. Liiton jäsenyritysten on kuitenkin alettava elää muuttuneen säädöstön mukaisesti ja tarjottava laadukkaita palveluja. – Nyt yritysten tulee kilpailussa pysyäkseen osoittaa palveluidensa taso jollakin ulkopuolisen auditoijan hyväksymällä laaduntunnuksella, sanoi toiminnanjohtaja Mikael Söderlund. – Jatkossa pitää vakuuttaa tilaajat kehittämällä palvelun laatua. Kymmenen vuoden työ laatujärjestelmämme kehittämiseksi ei ole mennyt hukkaan. Meidän tulee yrityksinä ja yhteisönä säilyttää toimintaedellytyksemme jatkossakin, sanoi puheenjohtaja Teuvo Kontio. – Periksi ei anneta, kaikki on loppupeleissä itsestä kiinni. Lounais-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtajan Juha Lahden avauspuheenvuoro on luettavissa tästä lehdestä omana referaattinaan. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltiin tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, vastuuvapauden myöntäminen sekä toimintakertomus normaaliin tapaan ilman erityistä keskustelua. Sen sijaan yhden puheenvuoron kirvoitti liiton julkinen kuva, jota ovat hämärtäneet eräät televisio-ohjelmat, joissa on tuotu esille joidenkin yritysten henkilöstöpoliittisia ongelmia. Puheenjohtaja Teuvo Kontio vakuutti, että yksityisten ensihoitopalvelujen julkisuuskuvaan on liitossa kiinnitetty huomiota ja tehdään töitä sen eteen jatkossakin. Viimevuotiseen tapaan järjestävä alueyhdistys oli päättänyt antaa kaikki kokousvirkailijatehtävät naisille. Siten puheenjohtajiksi valittiin Pia Maavirta ja Heidi Lahti. Sihteereinä toimivat Hanna Nissilä ja Sanna Luotola. Sääntömääräisessä kokouksessa oli 70 osanottajaa. Kahdelle ansioituneille jäsenyrittäjälle oli myönnetty liiton kultaiset ansiomerkit. Kumpikaan ei nyt jo yritystoimintansa lopettaneista palkituista, Ari Tolonen Kiimingistä eikä Veijo Berg Keminmaalta, ollut paikalla, joten kunniakirjat ja ansiomerkit nouti Pohjois-Suomen alueyhdistyksen edustajana Jarno Lehtosalo. Naantalin SPA-hotelli on jo perin tuttu kevätkokousten pitopaikka ja sen näyttelytilat ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Nytkin sää suosi näyttelyä molempina päivinä, kun ambulanssit oli vanhaan tapaan sijoitettu ulkosalle. Tilaajat pitää vakuuttaa kehittämällä palvelujen laatua, sanoi puheenjohtaja Teuvo Kontio. Erikoislääkäri Jarkko Karihuhta Satakunnan keskussairaalasta esitteli uusia elvytyssuosituksia. Luennot Ensimmäisen kokouspäivän luentoja pitivät tervehdyssanojen jälkeen Härkätien terveyskeskuksen johtava lääkäri Sirpa Rantanen (refaraatti tässä lehdessä), II puheenjohtaja Claus Harju-Jeanty ja toiminnanjohtaja Mikael Söderlund vasta solmitusta TES:sta, erikoislääkäri Jarkko Karihuhta elvytyksen Käypä hoito -suosituksesta, varatuomari Jukka Rahikkala yhteistyöstä ja yhtiösopimuksesta ja elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä aiheenaan yksityisen terveydenhuollon tulevaisuus yrittäjäjärjestön silmin (referaatti tässä lehdessä). AJ Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja II puheenjohtaja Claus Harju Jeanty esittelivät vastasolmittua työehtosopimusta. Ansiomerkkien jaon jälkeen riitti ruusuja jaettaviksi myös kaikille kokousvirkailijoille. Jakajana etualalla oleva Claus Harju-Jeanty. Kukitettavat vasemmalta: Anna-Stina Säynäslahti, Teija Lehikoinen, Sari Kiuru, Sari Luotola, Hanna Nissilä, Heidi Lahti ja Piia Maavirta. Teuvo Kontio selostaa. Ambulanssi 2.2011 4 Lounais-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Lahti: Joustavuus – kustannustehokkuus – toimitusvarmuus yksityisten palveluntuottajien valtteja Esittäessään järjestävän alueyhdistyksen tervehdyksen kevätkokouksessa sanoi puheenjohtaja Juha Lahti näkevänsä edessään monenkirjavia katseita, joissa on mukana epävarmuutta, toivoa ja elämää – sitä yrityksen johtamisen elämää. Lahti sanoi SSK:n jäsenyrittäjien kokoontuneen Naantaliin hyvin erilaisin miettein siitä, mitä tulevaisuus tuo heille ensihoito- ja sairaankuljetussektorilla tullessaan. –Tällä hetkellä ja viime vuosina suurin ajatuksia myllertävä asia on varmasti meille kaikille ollut terveydenhuoltolaki ja sen tuomat muutokset työhömme. Aikaisemmissa tilaisuuksissamme meillä on ollut käytettävissämme vain esityksiä, arveluja ja epätietoisuutta uudesta laista. Nyt olemme täysin uudessa tilanteessa; terveydenhuoltolaki sekä ensihoitoasetus on annettu ja ne ovat konkreettisesti käsillä. Lain tullessa voimaan ottavat ensihoitopalvelun järjestämisvastuun sairaanhoitopiirimme, jotka ovat uusia sopimuskumppaneitamme. Lahti sanoi yrittäjille syntyvän uuden tuskan, kun epävarmuus lain sisällöstä on muuttunut faktoiksi. – Miten vastaamme siihen ja miten voimme olla jatkossa yhtenä sektorina tuottamassa lain edellyttämää palvelua, hän kysyi. – Laissa on meidän kannaltamme katsottuna epäkohtia, joita liittomme yritti estää kaikin tavoin valmisteluvaiheessa. Toisesta suunnasta katsoneet valmistelijat kuitenkin saivat sinne meille epäsuotuisia pykäliä. Täysi työ on puolestamme kuitenkin tehty, mutta asiat jäivät lakiin näin, kuten ne nyt ovat. Emme voi muuta kuin elää sen kanssa tästä eteenpäin ja uskoa tulevaisuuteen. Lahti muistutti historian kertaavan aina jollakin tavalla itseään. Hän mainitsi nyt näkevänsä vielä pienen joukon yrittäjiä, jotka olivat samantyyppisen asian edessä noin 40 vuotta sitten kansanterveyslakia säädettäessä. Nyt hän totesi paikalla olevan edellä mainittuja isompi joukko heidän lapsiaan, toisen polven yrittäjiä. – Vanhemman polven yrittäjät olivat aikoinaan uusien haasteiden edessä ja nyt, kun katsomme saliin, huomaamme yksityistä yrittämistä alallamme olevan vieläkin. Uskon, että sitä on vielä seuraavankin 40 vuoden kuluttua. – Meidän pitää olla muuntautumiskykyisiä nyt, mitä yksityinen yrittäjyys on alal- lamme ennenkin ollut. On oltava valmiita ottamaan uusia asioita ja haasteita vastaan ja kehittämään yritysten toimintaa entisestään. – Lain pykäliä tulee noudattaa ja olemme valmiita vasta silloin, kun pystymme täyttämään lain asettamat vaatimukset. Siihen meillä on jo työkaluja. ”Työkaluksi” Lahti nimesi mm. sen, että yksityisten palveluntuottajien henkilökunta on lähes sataprosenttisesti terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta. Palvelutasomääritysten valmistelussa hän piti yksityisten voimavarana kustannustehokkaita yksiköitä, mikä varmasti tulee olemaan jatkossakin päätäntävaltaa käyttävien toimielinten suosiossa, kun huomioidaan asetusteksti palvelutasopäätöksestä ja terveyspalvelujen kasvava kulurakenne seuraavien vuosien aikana. – Olemme jo saaneet lakiuudistuksen valmisteluvaiheessa uusia yhteistyökumppaneita valvovista viranomaisista kuten AVI:sta ja Valvirasta. Samalla lupamenettelyihin on tullut lisää kriteereitä ja valvontaa. Se on ollut vaikeaselkoista kenttää, mutta yksityinen palvelusektori on näyttänyt siltäkin osin kelpoisuutensa vaatimuksiin nähden. Siten olemme jo osittain kouluttautuneet uudistuksiin, mikä on antanut meille avaimia viranomaisyhteistyöhön. – Jo tällä hetkellä yksityinen palveluntuotanto toimii ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin hyvin erilaisissa ympäristöissä ja toimintasektoreissa. Tulemme hoitamaan varmasti erilaisia tehtäviä hätätilapotilaan hoidosta laitospotilaiden siirtokuljetuksiin ja kaikkea siltä väliltä. – Jos katsomme laajemmin ensihoidon kenttää ja sen järjestämisvastuuseen tulevaa kumppania, pääsemme varmasti jakamaan uuden tulevan asian tuskaa, Lahti sanoi. – Järjestämiskenttä, joka on valtakunnan laajuinen, on kuitenkin jaettu sairaanhoitopiireittäin hyvin erilaisiin alueisiin sekä maantieteellisesti että potilasmääriltään. Puhuja piti lopullisten palvelutasopäätösten saamista valtakunnallisesti samansuuntaisiksi hyvin haastavana. Hän sanoi SSK:n hallituksen jäsenenä toivovansa, että sairaanhoitopiirit ottaisivat palvelutasoja määritellessään yhä huomioon yksityisen sektorin joustavuuden, kustannustehokkuuden ja toimitusvarmuuden. – Ne ovat ennestään tuttuja asioita, joilla olemme pärjänneet markkinoilla aikaisemminkin. Lahti sanoi haluavansa käynnistää yhdessäolon kevätkokouksessa kannustavin sanoin. Hän totesi liiton koostuvan hyvin erilaisista yrityksistä niin kooltaan, toimipaikoiltaan kuin tehtäväkentiltään. – Pienimmät ovat yhden pariskunnan tai kahden yhtiömiehen varassa toimivia, toiset taas yrityksiä, jotka ovat palkanneet muutamia ulkopuolisia työntekijöitä. Lisäksi on vielä jopa kymmeniä työntekijöitä palkanneita. Haluaisin, että voisimme hakea vertaistukea tällaisissa tilaisuuksissa toisiltamme. Kehottaisin eri alueiden edustajia keskustelemaan keskenään tulevaisuudestamme. Erilaisista lähtökohdista voi löytyä tarvittava hedelmä ja tietotaito, jos osaamme siirtää kokemuksia yhdessä toisillemme kunnioittaen toistemme asemaa. Lopuksi puhuja toivotti vielä kaikki tervetulleiksi kokoukseen ja kehotti heitä kuuntelemaan tärkeitä luentoja sekä tutustumaan varustenäyttelyyn sekä sisä- että ulkotiloissa. AJ Ensihoitoasetus ohjeistuksineen julkaistu Toukokuussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Lailla oli tarkoitus varmistaa ensihoidon tasavertainen saatavuus sekä sujuvoittaa ensihoidon ja sairaalapäivystysten yhteistyötä. STM:n asetus täsmentää terveydenhuoltolakia. Ensihoidon pitää olla järjestetty lain ja asetuksen mukaisesti viimeistään vuoden 2013 alusta lähtien. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoito pitää suunnitella sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti. Sillä pyritään varmistamaan riittävä alueellinen ensihoitovalmius ja palvelujen tasavertaisuus. Ministeriön asetus sisältää yksityiskohtaiset ohjeet palvelutasopäätösten rakenteesta ja sisällöstä. Päätöksistä halutaan valtakunnallisesti yhtenäiset, jotta laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia voidaan seurata ja vertailla. Tämän asetuksen tärkein asia on palvelutasopäätös ja sen sisältö, koska se tulee jatkossa määrittelemään puitteet ja raamit ensihoidolle. Iloksi voimme todeta, että liiton pitkään ajama näkemys on omaksuttu myös STM:ssä, joka toteaa, että palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu, kustannustekijät ja toiminnalliset edellytykset. Näiden edellytysten selvittäminen mahdollistaa ja parantaa meidän kilpailullisia asemiamme jatkossa. Se vaatii meiltä paljon, mutta tätä kautta voimme oikeasti näyttää, emmekä vain puhua, että pystymme olemaan parhaimpia palveluntuottajia Suomessa ja täten varteenotettava tekijä alalla myös jatkossa. Asetuksessa määritellään myös ensihoitojärjestelmän tehtävät ja henkilöstön koulutusvaatimukset. Vaatimukset koskevat perustason ja hoitotason ensihoidon yksiköitä. Nykyisin alalla on ensihoidon henkilöstöllä vaihteleva koulutustausta. Riittävä taso on varmistettu aluehallintoviranomaisten ja Valviran ohjeilla ja lupakäytännöillä. Jatkossa on tarkoituksenmukaista, että ensihoidossa edellytetään alalle suuntautuvaa tutkintoa. Asetuksen mukaiset koulutusvaatimukset tulevat voimaan siirtymäkauden jälkeen eli viimeistään vuoden 2014 alusta lähtien. Ne koskevat julkisia ja yksityisiä palvelutuottajia. Ministeriön asetus kuvaa myös ensihoidon johtamisjärjestelmän. Saman sairaanhoitopiirin alueella voi olla useita ensihoidon palveluntuottajia, sairaanhoitopiirin pitää vastata toiminnan johtamisesta kaikissa tilanteissa. Näin tehostetaan toimintaa ja potilaat ohjautuvat oikeaan paikkaan. Sairaanhoitopiirissä on oltava kenttäjohtajajärjestelmä viimeistään vuoden 2014 alussa. Ministeriössä arvioitu, että ensihoidon uudelleenjärjestelyt lisäävät aluksi kustannuksia. Toiminnan vakiintuessa kustannukset vähenevät, kun potilaiden hoitoonohjaus tapahtuu sujuvammin ja kuljetuskalustoa käytetään tehokkaammin. Liitossa olemme eri mieltä lain tuomasta kehityksestä. Jos sairaanhoitopiirit tekevät sellaisia päätöksiä, kuten HUS huhtikuun lopussa, kuntien kustannukset nousevat ensihoitopalveluiden ja siirtokuljetusten uudelleen järjestelyiden takia merkittävästi. Vaikka nykyinen yksikkövahvuus ylläpidettäisiin, kustannusten nousu on arvion mukaan noin 150 000 euroa yksikköä kohden vuodessa. Kun sitten otetaan huomioon, että uusi terveydenhuoltoasetus ensihoidon osalta astui voimaan toukokuussa ja palvelutasopäätöksen perusteella monet yksiköt siirretään välittömään valmiuteen, kustannukset ponnahtavat pilviin. Ovatko kunnat todella miettineet loppuun, kun ovat hyväksyneet nämä HUS-suunnitelmat, vai onko heitä viety oikein isän kädellä? HUS ei ole päätöstä tehdessään noudattanut asetuksen ohjetta, jonka mukaan palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu, kustannustekijät 6 000 –8 000 asukkaan kuntia ja HUS-alueella isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja noin 5 000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia. Tämä tapahtuu, koska valmiuskustannusten osuus asukasta kohti nousee liian korkeaksi. Onko tämä se tapa millä haluamme pitää Suomen asutettuna ja tarjota palveluita sen asukkaille? Pääosin verorahoitteisen toimijan tuloa avoimille markkinoille ei voida Etelä-Suomessa tai muuallakaan Suomessa perustella edes markkinapuutteiden paikkaamisella. Ilmiö on myös pahasti ristiriidassa kuntien yleisesti tavoitteleman yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja kuntien muiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden kanssa. ja toiminnalliset edellytykset. Vai eivätkö kustannukselliset tekijät vaikuta ratkaisuun, koska kun- Lisätietoja asetuksesta ja sen perusteluista löytyy liiton extranet-sivuilta www.sairaankuljetusliitto.ﬁ tai sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta www.stm.ﬁ. nathan viimekädessä joutuvat maksumiehiksi? Viimeistään nyt toteutuu liiton ennuste siitä, että terveydenhuoltolain vaikutuksesta ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Ambulanssi 2.2011 5 Terveydenhuollon alueellisessa järjestämisessä avoimia kysymyksiä Härkätien kuntayhtymän johtava lääkäri Sirpa Rantanen esitteli Naantalissa 16.4. perusterveydenhuollon näkemyksiä terveydenhuoltolain toteutumismahdollisuuksista käytännössä. Rantanen piti lain ja ensihoitoasetuksen toteuttamista haasteena. Siirtokuljetusten määrän hän arvioi lisääntyvän. – Ensihoito on lain mukaan ollut tähän saakka osana perusterveydenhuoltoa; nyt tilanne muuttuu ja asioita tullaan hoitamaan byrokraattisemmassa yksikössä erikoissairaanhoidon piirissä, luonnehti Rantanen ja sanoi, että tilanne kuitenkin vain kannatta hyväksyä. Perusterveydenhuollon yksikön perustamista jokaiseen sairaanhoitopiiriin hän piti välttämättömänä, jotta olisi mahdollista tehdä alueellisesti toimiva terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. – On suunniteltava hoito- ja palvelureitit sekä huolehdittava koulutuksesta ja tutkimuksesta. – Järjestämissuunnitelma sisältää kuntien yhteistyön, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet ja vastuutahot, terveydenhuollon palvelujen järjestämisen, päivystyspalvelut, kuvantamispalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sekä tarvittavan yhteistyön perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Rantanen käsitteli myös tiedonsiirron vaikeuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Jatkossa tarvitaan sairaanhoitopiirikohtainen potilastietorekisteri. – Sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen www.sakuyrittajat.fi YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI MYYDÄÄN Myydään 2/3 sairaankuljetuksesta Keski-Suomessa. puh. 040 514 6852 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. – Potilasta hoitava terveydenhuollon toimintayksikkö saa käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia toisen toimintayksikön tietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa. – Potilaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät terveydenhuoltolain perusteella. Nyt potilaat saavat valita terveysasemansa omassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella riippumatta asuinpaikastaan. Samoin erva-alueen sisällä voi valita sairaalan, josta hakee erikoissairaanhoidon palvelut. Perusterveydenhuollon uusi valinnanvapaus tulee helpottamaan tulevaisuudessa muiden muassa kesämökkiasukkaita, sillä perusterveydenhoidon voi siirtää väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle hoitosuunnitelman mukaisesti. Tällöin myös toisella paikkakunnalla työssä käyvät voivat käyttää terveyspalveluja sillä paikkakunnalla, jolla työpaikka sijaitsee. – Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita, Rantanen painotti. Onko alueellinen riskiluokitus liiankin tarkka? – Terveydenhuoltolain keskeisimpiä asioita on ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen madaltaminen. Siinä asiassa Rantanen sanoi oltavan Tampereella kaikista pisimmällä. Hänen mielestään erikoissairaanhoitoa tulee saada enemmän perusterveydenhuollon yhteyteen, sillä palveluita suunniteltaessa keskiössä tulee olla niiden tarvitsijoiden, kuntalaisten. – Sairaanhoitopiirin on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. – Ensihoidon palvelutasopäätöksiä tehtäessä niihin on paneuduttava tarkemmin kuin kuntatasolla on tehty. Palvelutasopäätöksen siirtyessä sairaanhoitopiirille siihen tulee ikään kuin aikaisempaa vakavampi velvoite. – Palvelu ei kunnissa saa heikentyä ja siksi on hyvä, että on olemassa ensivastetoiminta. Siitä ei kuitenkaan ole syytä muodostaa uutta ensihoidon alaorganisaatiota, vaan ensivaste voi edelleen toimia vapaaehtoisvoimin. Rantanen ei pitänyt varauksetta hyvänä, että palvelutasopäätöksiä tehtäessä ris- kiluokitus tehdään neliökilometrin tarkkuudella. – Olisiko palvelutasopäätöksiä sittenkin helpompi tehdä, jos riskiluokitukset tehtäisiin laajemmille alueille, hän kysyi. – Nyt on arvokeskustelun paikka. Mikä on ensihoidon asema koko terveydenhuollon kentässä. Palvelutasopäätöksillä on kiire, sillä niiden on oltava valmiina 1.1.2013. Kenttäjohtamisjärjestelmä järkevöittää toimintaa. – Kunnallinen järjestelmä ei pärjää yksin ensihoidossa, vaan tarvitaan myös yksityisiä palveluntuottajia, Rantanen uskoi. Hän sanoi olevan mahdollista, että uudessa käytännössä perusterveydenhuolto ja ensihoito erkanevat liikaakin toisistaan. – Ensihoidon palvelutasopäätöksissä on määriteltävä järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta. – On laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi. – Valtasuhteet hätäkeskusten ja sairaanhoitopiirien kesken on selvitettävä, eli kuka johtaa käytännössä ensihoitoa kentällä. Vastuuviranomainen on sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. Onko kaikilla tällä hetkellä sama käsitys valtasuhteista, kysyi Rantanen. – Tarvittaessa on tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuina ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit. Rantasen mukaan isoja organisaatioita tehtäessä johtaminen helposti etääntyy johdettavista. – Nyt koko maassa on palvelujen keskittämisen aika. – Onko 20 vuoden kuluttua taas edessä hajauttaminen? Vain viisi prosenttia väestöstä käyttää erikoissairaanhoitoa. – Tulevaisuudessa tarvitaan raportointia lisää ja on muistettava, että myös perustoimintoja on kehitettävä. – Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. – On laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. AJ Ambulanssi 2.2011 6 Kevätkokouksen näyttelyssä nähtyä Esillä oli mm. tietotekniikkaa ja elektroniikkaa. Vasemmalla SSK:n internet-yhteistyökumppani NettiTieto Oy. Oikeanpuoleisessa kuvassa Esa Laari Parikkalan Ensihoitopalvelusta on pysähtynyt AGA:n näyttelypisteelle. Uusia ja entisiä näytteilleasettajia. Työvaatetus on aina voimakkaasti esillä ambulanssiväelle suunnatuissa näyttelyissä. Kuvassa esiintyvä Risto Nihtilä (Nostalgia ky) on kynien ja muiden käteen käyvien tarvikkeiden esittelijänä varma sekä suosittu jokavuotinen mukanaolija. Ambulanssi 2.2011 7 Hyvällä säällä ulkona pidetty ambulanssinäyttely veti katsojia tasaisena virtana. Kuvassa oikealla ambulanssien välissä Vehon edustajat Hannu Gunnar ja Markku Andersson. Suomen Sairaankuljetusliitto ry kiittää kevätkokoustapahtumissa olleita yrityksiä Oy AGA Ab, Linde Healtcare • Lääkkeellisen hapen v-mittarit, säätimet ym. Kimmo Lindholm, Eija-Riitta Pitkonen Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO Ferno Norden Oy • Ensihoitovarusteet, paarit, ym. Mika Hirvonen Lepolantie 11, 01830 LEPSÄMÄ Profile Vehicles Oy • Sairaankuljetusajoneuvot Marko Repo Yrittäjäntie 1, 74130 IISALMI Terakori Oy • Sairaankuljetusajoneuvot Teuvo Ranta Kolisevantie 20, 03620 KARKKILA A-Vakuutus • Vakuutustuotteet Jukka Lehikoinen Lapinmäentie 1, 00350 HELSINKI FinSec /AKM Consulting Oy • Suojavaatetus Kaj Pakkanen, Joni Turunen PL 4, 06151 PORVOO Sarco Oy • Hälytyslaitteet, alkometrit Riitta Kuusela, Sakari Korhonen, Niittyläntie 3, 00620 HELSINKI Veho Group Oy Ab • Sairaankuljetusajoneuvot Hannu Gunnar, Markku Andersson, PL 151, 00101 HELSINKI ConvaTec Oy • Deffat, ym. Jani Niva, Tuomo Peltola, Valtteri Koivisto Olarinluoma 16, 02200 ESPOO NettiTieto Oy • Sahti-järjestelmä, ym. Toni Riekkinen, Jorma Katainen PL 1199, 70211 KUOPIO SOS-Asu Ky • Työvaateet Ulla ja Jorma Löfman PL 32, 90831 HAUKIPUDAS Yritysvaate Oy • Sairaankuljettajien asusteet Merja Luhtanen, Tapani Salminen PL 35, 33821 TAMPERE Oy Docto Ab • Sairaankuljetusajoneuvot, ym. Jorma ja Vesa Lehikoinen Kosankuja 1, 21420 LIETO Nostalgia Ky • Mainoskynät, ym. Risto Nihtilä Seittemänmiehenkatu 12–14 A, 05800 HYVINKÄÄ Tamlans Oy Ab • Sairaankuljetusajoneuvot Jaakko Lohisalo, Ari Saarelainen, Marcus Roni Niittyhaankatu 4, 33720 TAMPERE Elektro-Arola Oy • Hälytys- ja viestintätekniikan laitteistot Pasi Hiilasvirta Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Pensi Rescue Oy • Paarit, -alustat, hoitoreput, kantotuolit Eero ja Niko Vuorenoja Ahertajankatu 5, 38250 SASTAMALA Oy Teboil Ab • Polttoainejäsenetu Anne-Maria Juhala, Niko Paavola Bulevardi 2 b, 00120 HELSINKI Yhteensä 18 yritystä. Ambulanssi 2.2011 8 Markkinoiden heikko toimivuus näkyy ensimmäisenä pienten yrittäjävetoisten tuottajien toimintaedellytyksissä SSK:n kevätkokouksessa luennoinut Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen sanoi, että tunnuslukuperusteisesti yksityisen terveydenhuollon tulevaisuus näyttää hyvältä. – Kysyntä kasvaa ja ideologinen vastustus palvelujen ulkoistamiseen vähenee. – Yrittäjien ei pidä pelätä kilpailua; sitä saa olla, kunhan se on reilua ja tapahtuu kaikille samoista lähtökohdista. – Julkinen sektori on halukas operoimaan kilpailluilla markkinoilla. Markkinoiden toimivuus on tällä hetkellä erittäin haasteellista. – Terveydenhuolto ja sosiaaliala työllistävät tällä hetkellä enemmän kuin teollisuus, eikä teollisten työpaikkojen määrä ylitä seuraavan 20 vuodenkaan aikana niitä, huomautti Pesonen. Hän uskoi jatkossa turvauduttavan enemmän yksityiseen palvelusektoriin, koska henkilöstöä tulee olemaan vaikea saada kunnallisten palveluiden tuottamiseen. – Yksityisen sektorin tuotantoyksiköiden koko kasvaa sekä terveys- että sosiaalihuollossa. Tämä kannustanee kuntia hakemaan parhaita mahdollisia ratkaisuja, jotta ne pystyisivät huolehtimaan lakisääteisistä velvollisuuksistaan. – Usein ulkoistamisratkaisut kuitenkin tehdään tarkastelematta omaa tuotantoa siltä kannalta, miten sitä voitaisiin tehostaa. Omia kustannuksia ei joko osata tai uskalleta näyttää. Luennoija huomautti, että terveyspalveluyrityksiä on niin paljon, että edellytyksiä toimivaan monituottajamalliin on olemassa. – Ihmisille ei ole väliä, kuka tuottaa palvelut. Tärkeintä on, että ne tuotetaan. Sen vuoksi yksityisillä palveluilla on tulevaisuutta. Palvelusetelit lisäävät valinnan mahdollisuuksia, jolloin asiakkaalla on suurempi mahdollisuus kiinnittää huomiota myös palvelun laatuun. – Terveyspalveluyrityksiä on Suomessa 13 420. Ne työllistävät noin 24 300 henkilöä. Yrityksistä peräti 98,4 prosenttia on alle kymmenen hengen yksiköitä. Terveyspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 2,1 miljardia euroa. – Sosiaalipalveluyrityksiä on 3 110. Niiden määrä on liki kuusinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2008. Yrityksistä 85,8 prosenttia on alle kymmenen hengen yksiköitä. Järjestöt ovat toistaiseksi hieman yrityksiä merkittävämpi toimijaryhmä sosiaalipalveluissa. Pesonen kannatti monikanavaisen rahoitusmallin jatkuvuutta terveydenhuollossa. Hän piti esimerkiksi työterveyshuollolle turmiollisena, jos olisi olemassa vain yksi iso rahapotti. – Julkisen sektorin kilpailevaa elinkeinotoiminta emme hyväksy. Kilpailun vääristymistä ehkäisemään pitäisi saada pelisäännöt ja kirjata ne hallitusohjelmaan. Lakiin näitä asioita on vaikea saada kirjattua. – Menossa on selkeästi kasvava ja ennustettavissa oleva kysyntätrendi sosiaalija terveyspalveluissa, jonka rinnalla tapahtuu palvelutuotannon avaamista yksityiselle sektorille. – Vaikka kysyntä ja markkinaehtoisuus kasvavat, työkaluja markkinoiden toimivuuden kehittämiseksi ei tunnu löytyvän. – Markkinoiden heikko toimivuus näkyy ensimmäisenä pienten yrittäjävetoisten tuottajien toimintaedellytysten heikkenemisenä. Lopulta suurimman laskun huonosti toimivista markkinoista maksaa järjestämisvastuullinen julkinen sektori. – Mikäli markkinarajapinnassa halutaan jatkossa operoida, on markkinat välttämättä saatava toimimaan, vaati Pesonen. Luennoija sanoi, ettei merkittävää ideologista suunnanmuutosta sosiaali- ja terveyspalveluihin ehkä ole tulossa. – Vaalikeskustelu ei tuonut esille uusia ratkaisuja; luvattiin vain turvata palvelut. Se ei ole ideologinen valinta, kenelle palvelujen tuottaminen annetaan. Ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat eri asioita. Suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole tehty yksityistämisratkaisuja. – Suomen Yrittäjien kanta on, ettei palveluiden tuottamistapa ei ole itseisarvo. Ne on tuotettava niiden toimesta, jotka ne pystyvät kokonaistaloudellisimmin tuottamaan. Haasteena on kuntien oman tuotannon kustannusten määritteleminen todellisen kustannusvertailun tekemiseksi. Haasteina ovat niin ikään palveluiden laatuun ja tuotteistamiseen liittyvät epävarmuudet. Pesonen tähdensi, että kunta voi säästää rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua vain hyödyntämällä monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa. Jyrkkä ei julkisen sektorin harjoittamalle kilpailevalle yritystoiminnalle Pesonen kuvasi julkisen sektorin palveluhankintoja uutisseurannan perusteella, jolloin ajanjaksolla 27.11.2009 –5.11.2010 oli löytynyt yhteensä 90 uutista ulkoistamispäätöksistä. Attendo MedOne oli valittu tuottajaksi keskimäärin joka kolmannessa kilpailutuksessa. Yrittäjävetoinen tuottaja oli valittu keskimäärin joka kymmenennessä kilpailutuksessa. Uutisten perusteella kunnallinen toimija valitaan tuottajaksi kilpailutuksen perusteella keskimäärin useammin kuin yrittäjävetoinen toimija. Selkeästi suurin massa uusista kilpailutuksista päätyy pääomasijoittajavetoiselle tuottajalle. Luennoija totesi, että vaikka kysyntä kasvaa, tuotanto keskittyy kovaa vauhtia. Tulevista palvelurakenteista Pesonen mainitsi, ettei kansliapäällikkö Välimäen rakennetyöryhmän esitys antane laajasta valmistelusta huolimatta sittenkään kovin valmista lähtökohtaa seuraavan hallitusohjelman rungoksi (luento pidettiin ennen eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja). – Olipa tehtävä rakenneratkaisu minkä- lainen tahansa, on sen käytännön toteutuksessa lukuisia haasteita. Ratkaisu tuonee mukanaan ongelman tai ainakin toiminnan uudelleensovittamista myös yksityisen sektorin toimijoille. – Rahoittamisen, järjestämisen ja tuottamisen pyhä kolminaisuus tuntuu edelleen olevan hyvin hankalasti ymmärrettävissä ja jäsennettävissä. Rahoituksen rakennekysymyksissä puolueiden kannat ovat varsin pitkälti hämärän peitossa. – Suomen Yrittäjät ry ei hyväksy missään muodossa julkisen sektorin harjoittamaa ja yksityisen sektorin kanssa markkinoilla kilpailevaa yritystoimintaa. Pesonen kertoi esimerkkejä kuntien osallistumisesta yritystoimintaan. PohjoisPohjanmaalla sijaitseva kunta oli lähtenyt mukaan bensiininmyyntibisnekseen, koska sen alueella ei muuten ollut toimivaa jakeluasemaa. Kunta oli hoitanut polttoaineen tilauksen ja hinnoittelun ja myyntihinnasta oli päättänyt kunnansihteeri. Jakeluaseman toiminnasta oli käytännössä vastannut yrittäjä. Kuluneena talvena oli Kuusamon kaupunki lähdössä Rukan uuteen kylpylähankkeeseen yli 1,5 miljoonan euron riskisijoituksella. Kerrottiin, että kyse on lainasta, joka maksettaisiin takaisin kymmenessä vuodessa. Ylen mukaan paikalliset yrittäjät olivat olleet raivoissaan kaupungin suunnitelmista. Heidän mielestään kunnan tehtävänä on tarjota tasapuoliset puitteet yritystoiminnalle, eikä häärätä sijoittajana. Luennon lopuksi Pesonen luonnehti nyt elettävän mielenkiintoisia aikoja. – Vaikka epävarmuustekijöitä on paljon, ovat hyvät ja järkevät skenaariot edelleen mahdollisia. – Tehdään joka tapauksessa hartiavoimin töitä yksityisten terveyspalveluiden elinvoiman edistämiseksi. AJ Ambulanssi 2.2011 9 Lain koura tavoittaa uudet huumeet paremmin Uusia huumeita virtaa Suomeen jatkuvasti. Tuotekehittelyssä pyritään kiertämään lakeja ja muuntamaan jo aikaisemmin huumekäytössä tunnettujen aineyhdistelmien kemiallista koostumusta siten, ettei uutta tuotetta ole vielä Suomen laissa määritelty huumeeksi. Internetissä niitä kaupataan ”laillisina huumeina” tai kokonaan muihin tarkoituksiin käytettävinä aineina. Tullilaboratorio selvittelee jatkuvasti maahan saapuvien epämääräisten lääke-erien koostumuksia. Perinteisesti Suomen huumemarkkinoilla on eniten liikkunut kannabistuotteita, amfetamiinia johdannaisineen sekä opioideja. Nyt kuitenkin uusia aineita voidaan luokitella uuden lainsäädännön perusteella huumeiksi pikavauhtia. Huumeluokitus koventaa tuntuvasti välittäjien rangaistuksia. Tähän asti uuden muuntohuumeen luokittelu on ollut liian hidasta, koska lain mukaan se on tapahtunut kansainvälisessä yhteistyössä joko YK:ssa tai EU:ssa. Jatkossa EU:n varoitusjärjestelmään ilmoitettu uusi aine voidaan kieltää valtioneuvostossa. Markkinoilla liikkuu nyt lukuisia muuntohuumeita, joihin vanha huumelainsäädäntö ei purrut. Uusia tulokkaita on mm. jehovaksi kutsuttu JWH-aine, joka vei useita nuoria sairaalaan Porvoossa lopputalvesta. Kyseessä on monta kertaa kannabista vahvempi aine, joka aiheuttaa psykoosin tapaisia paniikkikohtauksia, hallusinaatioita sekä sydämen toiminnan ja verenkierron häiriöitä. Mefedroni luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi helmikuun 23. päivänä annetulla asetuksella (ks. Ambulanssi nro 1 / 2011). Suomeen ilmestyi vuonna 2010 toistakymmentä uutta designhuumetta. Yhteensä takavarikoitiin yli 40 erilaista muuntohuumetta. Mefedroni oli Britanniassa vuonna 2009 eniten käytetty designhuume. Sitä myytiin ”kylpysuolana” tai ”kasvisravinteena”. Mefedroni aiheuttaa vahvasti riippuvuutta, vaikutusaika on lyhyt ja sitä käytetään useita kertoja peräkkäin vaikutuksen keston pidentämiseksi. Oireina käyttäjillä ovat lisääntynyt hikoilu, takykardia, verenpaineen nousu, päänsärky ja kiihtymystila. Jo 2000-luvun alkupuolella perinteisempien huumeiden rinnalle tulivat Suomeen GBH (gamma) ja GBL (lakka). Nykyisin uusia huumeita esiintyy tiheästi eri puolilla maata, eikä jonkin tietyn aineen leviämispiikkiä ja paikallista suosiota pysty ennakoimaan. Hoidon kannalta on ongelma, jos käyttäjä ei tiedä itsekään, mitä ainetta on nauttinut, mutta oireet ja käyttäytyminen viittaavat huumeisiin. Internetistä tilatut tuotteet saattavat sitä paitsi sisältää useita ainesosia, jotka eivät välttämättä ole niitä, joita tilaaja on halunnut. Gamman ja lakan suosio on vähentynyt vuoden 2008 uusien muuntohuumeiden tultua markkinoille. Niistä käytettyjä nimikkeitä ovat mm. MPVD, mCCP ja Bromo dragonfly. MPVD (metyleenidioksipyrovaleroni) nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2010. Aineen todettiin aiheuttavan voimakasta fyysistä riippuvuutta, poikkeuksellista aggressiivisuutta ja sen käyttöön oli tällöin liitetty neljä kuolemantapausta. MPVD:stä tehtiin eduskunnassa kolmen kuukauden aikana viisi erillistä kirjallista kysymystä. Pregabaliini (GABA) ilmestyi Suomen markkinoille vuonna 2004, jonka jälkeen sen käyttö lisääntyi nopeasti. Alun perin lääkettä käytettiin epilepsian hoitoon, mutta myöhemmin yleisemmäksi käyttöaiheeksi on tullut kivun ja ahdistuneisuuden hoito. Ensimmäiset väärinkäyttötapaukset havaittiin vankiloissa. Uusimpia tulokkaita on viime vuoden lopulla julkisuutta saanut ”Daisy”. Tämä aine on desoksipipreadrolia, joka on alun perin syntetitsoitu ADH-lääkkeeksi. Stimuloiva vaikutus on amfetamiiniin verrattuna moninkertainen. Ainetta käytetään suoneen ruiskuttamalla tai nuuskaamalla. Huumeet ovat yleisiä löytöjä rikoksista epäillyillä sekä rikosten uhreilla. Vuonna 2009 rikostutkintojen yhteydessä pregabaliini oli noussut seitsemänneksi yleisimmäksi huumelöydöksi. Myrkytyskuolemien suhde pregabaliinin kulutuksen kasvuun on noussut. Kuolleet ovat olleet yleensä nuoria aikuisia, jotka ovat samanaikaisesti nauttineet alkoholia ja/tai muita huumeita. Tällöin mukana on yleisimmin ollut kipulääkkeinä tunnettuja opioideja kuten tramadolia, mutta myös bentsodiatsepiineja ja lyhytvaikutteisisa unilääkkeitä. Käytännössä uudet huumeet ovat entistä vaarallisempia, koska ne aiheuttavat hyvin voimakasta riippuvuutta ja irtipääseminen on tavallistakin vaikeampaa. Perinteisilläkin huumeilla markkinahuippunsa Huumeiden käyttö lisääntyi yleisesti 1990-luvulla ja siihen liittyvät kuolemantapaukset samassa suhteessa. Tilanne tasaantui 2000-luvun alussa. Huolestuttavaa on, että vaikka nuorten huumekokeilut jopa vähentyivät viime vuosien aikana, uusimmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nuorten kannabiksen käyttö olisi lisääntymässä ja asenteet muuttumassa sallivammiksi. Myös viranomaisten tietoon tulleet huumausainerikokset sekä huumeisiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet viime vuosina. Useat kuolemantapaukset johtuvat huumeiden, alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä (STM 29.4.11). Poliisin ja tullin takavarikoimien kannabiskasvien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2008. Kotimainen kasvatus on lisääntynyt ja kannabiksen siemeniä saa helposti myös internetistä. Marihuanaa takavarikoitiin vuonna 2010 lähes 45 % enemmän kuin vuonna 2008. Heroiinia ilmestyy aina silloin tällöin myös isompina erinä markkinoille, mutta sitä on myös takavarikoitu, kun suuria määriä on yritetty kuljettaa maahan. Tämän vuoden maaliskuussa on jälleen esiintynyt Helsingissä viitteitä lisääntyneestä heroiinin käytöstä. Poliisi takavarikoi toukokuussa 2010 ainutlaatuisen suuren huume-erän Helsingissä. Silloin löytyi lähes 60 kiloa mCCP:tä, huomattavasti Bromo-Dragonfly-arkkeja sekä huumetablettien valmistuskone. Paljon julkisuudessa olleen buprenorfiinin saatavuus on heikentynyt, mikä saattaa osaltaan selittää heroiinin käytön sen korvikkeena. Ilmiön riskinä on erityisesti tottumattomuus heroiiniin ja sekakäyttö sekä suonensisäinen käyttö, jolloin yliannostuksen riski lisääntyy. Samaan aikaan käytettyinä pienetkin annokset muita keskushermostoa lamaavia aineita kuten alkoholia, bentsodiatsepiineja ja barbituraatteja voivat aiheuttaa hengenvaaran. Monisyinen hengenvaara Ei ole uutinen, että huumeidenkäyttäjien keskuudessa liikkuu infektiotauteja likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä. Asiaan on pyritty vaikuttamaan terveysviranomaisten järjestämällä ruisku- ja neulajakelulla. Ruiskuhuumeiden käyttö aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Noin 5 –10 vuotta sitten Helsingissä hoidettiin 24 sellaista potilasta infektion tai akuutin raajaiskemian vuoksi, jotka olivat pistäneet itseensä tablettimurskaa injektioruiskulla. Liuottimena oli käytetty kuumaa vesijohtovettä. Yleisin pistoskohta oli kyynärtaive. Yleisimpiä aineita olivat bentsodiatsepiinien johdokset sekä buprenorfiini yksinään, tai yhdistettynä yhdistetty johonkin muuhun lääkeaineeseen, tai huumausaineeseen. Huumeisiin kuolee vuosittain huomattava määrä ihmisiä, lähinnä nuoria aikuisia. Tosin huumekuoleman määritelmä ei ole yksiselitteinen, vaan kuolema huumeenkäytön yhteydessä voi liittyä myös muihin tekijöihin kuin yliannostukseen. Huumeiden vaikutuksen alaisina tehdään itsemurhia, joudutaan onnettomuuksiin, tehdään henkirikoksia ja kuollaan tauteihin (ks. yllä). ”Huumeisiin kuoleminen” tarkoittaa usein käytännössä, että henkilö on ollut sekakäyttäjä ja menehtynyt sekalaisten huumaavien ja päihdyttävien aineiden aiheuttamaan myrkytykseen. Huumeenkäyttäjän hengenvaarallinen tila koostuu monesti useita tekijöistä, joiden keskinäinen suhde ja vaikuttavuus voivat johtaa menehtymiseen ilman, että selkeää syy-seuraussuhdetta olisi osoitettavissa. Huumeenkäyttäjä voi suurella todennäköisyydellä olla myös alkoholin suurkuluttaja, hänellä voi olla kroonisia somaattisia sairauksia ja muita tekijöitä, jotka lyhentävät elinikää. Puhuttaessa huumeisiin liittyvistä kuolemista huumekuolemien sijasta voidaan yhtenä esimerkkinä käyttää liikenneonnettomuutta, jossa ajoneuvon kuljettaja on ollut huumeen vaikutuksen alaisena. Liikennekuolemissa huumeiden vaikutuksen alaisen kuljettajan ja mahdollisten muiden kyydissä olleiden kuoleman välitön aiheuttaja on tavallisesti holtiton toiminta ja tietoinen riskienotto. Yleensäkin nuorison sekoilukulttuuri voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin ja siihen liittyy muissakin yhteyksissä kuin liikenteessä tietoista riskienottoa ja uhoa päihteiden vaikutuksen alaisena. Huumausaineiden vaikutuksen alaisilta moottoriajoneuvojen kuljettajilta on eniten löytynyt veri- ja virtsanäytteistä amfetamiineja ja bentsodiatsepiineja. Vuodesta 1977 vuoteen 2007 kasvoi huumeiden vaikutuksen alaisten kiinni jääneiden kuljettajien määrä kahdeksantoistakertaiseksi. Laki määrittelee huumeiksi luokiteltujen lääkkeiden käytön sen mukaan, onko potilaalla oikeus eli lääkärin määräys lääkkeen käyttöön. Siten kun bentsodiatsepiineja on käytetty yhdessä amfetamiinin ja kannabiksen kanssa, on siis kyse ollut bentsodiatsepiininkin huumekäytöstä, vaikka se olisi ollut käytössä reseptilääkkeenä. Ajokyky ei saa huonontua silloinkaan, kun käytetty lääke on lääkärin määräämä. Bentsodiatsepiinit ovat väsyttäviä liikenteelle haitallisia lääkkeaineita, joten siksi ne sisältyvät huumausaineluetteloon. (http://dialogi.stakes.fi/FI/ tesson+arkisto/2009/tesso1/sivu/10.htm) Itsemurhissa on mahdoton sanoa jälkeenpäin, oliko syynä suoranaisesti huu- meen käyttö. Henkilöllä on saattanut olla vaikea mielenterveysongelma jo huumeiden käyttöä aloittaessaan. Mikä oli lopulta syy ja mikä seuraus, lienee toissijainen kysymys, kun asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Tavallisimpia huumeriippuvaisen itsemurhakeinoja ovat tahallinen yliannostus ja hirttäytyminen. Somaattinen sairastelu kytkeytyy vahvasti huumeiden ongelmakäyttöön. Noin kolmestakymmenestä ikävuodesta ylöspäin pitkäaikainen päihteiden käyttö vaikuttaa aiheuttavan vakavia fyysisiä terveyshaittoja, joista osa, kuten HIV ja hepatiitit, ovat peruuttamattomia. Lakimuutokset Uusi huumausainelaki ja siihen liittyvät asetukset Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) ja Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta (548/2008) tulivat voimaan 1.9.2008. Lainsäädännön uudistuksen tavoitteena oli huumausainevalvonnan tehostaminen. Lailla otettiin käyttöön uusia lupa- ja ilmoitusmenettelyitä ja tehostettiin huumausaineiden valmistamisessa käytettävien aineiden eli lähtöaineiden valvontaa sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuonna 2009 alkoi huumausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä keskustelu siitä, mikä olisi paras tapa muuntohuumeiden kansallisen valvonnan mahdollistamiseksi EU-lainsäädäntöä nopeammin. Vuoden 2010 aikana valmisteltiinkin kaksi lainsäädännön muutosta. Ensin huumausainelakiin lisättiin runsaasti haittoja aiheuttanut MPDV (595/2010) ja sen jälkeen valmisteltiin hallituksen esitys huumausainelain muuttamisesta (HE 303/2010 vp.) Laki on voimassa kesäkuun alusta lukien ja sillä säädettiin valtioneuvostolle asetuksenantovaltuutus, jonka nojalla uusia terveydelle vaarallisia huumaavia aineita, joita ei ole kansainvälisesti kielletty, voitaisiin määritellä huumausaineiksi. (www.stm.fi/ c/document_library/get_file?folderId= 3320152&name=DLFE-15575.pdf) Yhdessä artikkelissa ei ole mahdollista käsitellä kattavasti kaikkia uusimpia eikä vanhempiakaan kentällä liikkuvia huumeita eikä niiden vaikutuksia. Varmaa on, että uusien aineiden ja muunnosten ilmaantuminen jatkuu, mutta nyt laki mahdollistaa Suomessa niiden aikaisempaa nopeamman kriminalisoinnin. Aineet ovat entistä vaarallisempia ja samalla on merkkejä entistä huumemyönteisemmästä ilmapiiristä nuorison keskuudessa. Myönteiset asenteen koskevat ennen kaikkea ns. ”mietoja” kannabistuotteita, jotka kuitenkin ovat tie ja opettelureitti kovempiin aineisiin tutustumiseen. ANTTI JÄRVINEN Lähteet joita ei tekstissä mainittu: Joukanen Seija: Pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntynyt. Suomen Lääkärilehti vsk. 66 • Nr: 9 / 2011 • s. 756 –759 Piispa Mikko: Övereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta, sosiologian pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto 2010 Lapatto - Reiniluoto O. Tacke U. Hoppu K: Design ylettyy jo huumeisiinkin. Suomen Lääkärilehti vsk. 66 • Nr: 16 - 17 / 2011 • s. 1398–1401 STM: Huumetilanne säilynyt Suomessa melko vakaana. Tiedote 29.4.11 THL: Huumetilanne Suomessa 2010: Huumevuosiraportti EMCCDA:lle www.irtihuumeista.fi Ambulanssi 2.2011 Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto 10 Iäkkäiden lääkitys joskus sekava – enemmän haittaa kuin hyötyä? Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan joka neljännen iäkkään käyttävän vähintään kymmentä lääkettä. Tutkimus koski 75 vuotta täyttäneitä kuopiolaisia. Tutkituista käyttivät kotona asuvat vähintään seitsemää lääkettä. Lääkityksen muutoksia tutkittiin ajalta 1998 –2007, jolloin verenkiertolääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö lisääntyi, mutta hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö hieman vähentyi. Iäkkäiden monilääkitykseen johtaneita sairauksia olivat tutkimuksen mukaan hengityselinsairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kivut. Runsaan lääkityksen havaittiin kasaantuneen iäkkäille henkilöille, joilla oli ollut vaikeuksia yleisen terveydentilansa, ravitsemuksensa, kognitionsa ja toimintakykynsä suhteen. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa. Kyseinen proviisori Johanna Jyrkän väitöstutkimus tarkastettiin 19.3.2011. Useissa yhteyksissä on aikaisemmin todettu, että vanhusten monilääkityksellä voi olla haitallisia vaikutuksia siinä määrin, että se vaikeuttaa kotona selviytymistä. Tilanne on nurinkurinen, kun lääkitys on määrätty, sitä on lisätty ja muuteltu juuri siksi, että potilas voisi selviytyä päivittäisistä toimistaan ilman jatkuvaa valvontaa. Jos lääkitystä ei kontrolloida keskitetysti, voi potilaalta löytyä useita reseptejä ja lääkevalmisteita, jotka on tarkoitettu samaan oireeseen tai sairauteen. Mikäli lääkitystä on liikaa tai liian vähän, tai se ei ole tarkoituksenmukaisella tasolla sivuvaikutustensa takia, syntyy iäkkäälle henkilölle selviytymisvaikeuksia. Tavallisina ongelmina tunnetaan mm. kaatumiset kotona unilääkkeiden vaikutuksen alaisena, muun lääkityksen vaikutuksista aiheutuneesta huimauksesta johtuvat katumiset sekä runsaasta tulehduskipulääkkeiden käytöstä johtuvat mahasuolikanavan oireet. Reseptillä sekä vapaasti saatavien lääkkeiden ja luontaistuotteiden kirjo lisääntyy, joten ensimmäisinä potilaan kohtaavien ammattiauttajien urakka kasvaa. Joudutaan selvittämään, mitä valmisteita potilas on käyttänyt säännöllisesti tai satunnaisesti, ohjeiden mukaan vai annostusta muutellen, mihin vaivan ja milloin viimeksi. Potilaan sairaushistorian dokumentit selvittävät usein pitkällekin yllä kuvattua problematiikkaa, mutta aina ei hoidettava ole ennestään tuttu, eikä hänellä välttämättä ole ollut kontakteja terveydenhuoltoon sillä paikkakunnalla, jossa akuutti hoidon tarve syntyy. Sirpa Hartikainen ja Maaria Seppälä totesivat Suomen Lääkärilehden nro:ssa 51 –52 / 2007, että vanhuksen lääkehoidon tulee perustua hyvään kliiniseen tutkimuk- S eulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon seen ja sen pohjalta tehtyihin diagnooseihin. Lääkehoitoa ei voida tarkastella vain yhden sairauden näkökulmasta, vaan on otettava huomioon kaikki potilaan sairaudet, niihin käytössä oleva lääkitys sekä sen yhteensopivuus. Lähteet: Itä-Suomen yliopiston tiedote 9.3.2011 (UEF-Viestintä) Kolesterolilääkitys lisääntynyt iäkkäillä – verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö runsasta Edelliseen aiheeseen ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvä toinen väitöstutkimus julkaistiin Itä-Suomen yliopistossa 12.3.2011. Väittelijä oli proviisori Päivi Tuikkala. Tutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonilääkkeitä käyttää yhdeksän kymmenestä yli 74-vuotiaasta. Yli 74-vuotiailla iäkkäillä yhdeksällä kymmenestä on käytössään vähintään yksi sydän- ja verenkiertosairauksien lääke, yli puolella niitä on käytössä kolme tai enemmän. Viime vuosina voimakkaimmin on yleistynyt kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö. Väitöskirja perustuu kahteen laajaan Kuopiossa vuosina 1998 ja 2003 sekä 2004 –2007 toteutettuun väestöpohjaiseen tutkimukseen. Epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää iäkkäiden sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden käyttöä, erityisesti verenpaineen ja kohonneen kolesterolin hoidossa. Tutkimuksessa havaittiin lääkityksen lisääntyvän paitsi iän, myös ajan myötä. Vuonna 1998 kolesterolilääkkeitä käytti vain joka kymmenes, mutta vuonna 2006 useampi kuin joka kolmas iäkäs. Yleisimmin käytetty kolesterolilääke oli simvastatiini. Myös verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö oli runsasta. Lisäksi havaittiin, että joka kolmannella tutkittavista verenpaine putosi seisomaan noustessa eli niin sanotun ortostaattisen hypotonian kriteerit täyttyivät. Ortostaattinen hypotonia voi aiheuttaa tasapainon häiriöitä, lisätä kaatumisen riskiä ja vaikeuttaa iäkkään kotona asumista. Verenpaineen voimakas aleneminen pystyyn noustessa oli tutkimuksen mukaan yleisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Verenpaineen lasku oli yhteydessä suureen säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden määrään. Tutkimuksen mukaan lisääntyneen lääkityksen sekä ikääntymismuutosten myötä hoidon tuloksia ja kokonaislääkitystä tulee arvioida ikääntyneillä säännöllisesti. Iäkkäältä potilaalta on verenpainetta mitattaessa mitattava verenpaine makuu-, istuma- ja seisoma-asennossa kliinisesti merkittävän asentoon liittyvän verenpaineen laskun löytämiseksi ja huomioimiseksi. Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 2.3.2011 (UEF-Viestintä) ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa. Terveyden- Mikä on huimausta? Huimauksen syyt voivat olla moninaiset, mutta erityisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyy usein tuntemuksia, joita he kuvaavat yleisnimikkeellä huimaus. Yllä kuvattiin useita tekijöitä, jotka tuottavat ikäihmisille huimauksen tunnetta, tasapainovaikeuksia ja kaatuilua. Monesti on vaikuttamassa erilaisia tekijöitä yhtä aikaa. Huimauksen syy jää avoimeksi iäkkäiden kohdalla 20 –39 %:ssa. Toisaalta se, mitä kuvataan huimaukseksi, voi olla esimerkiksi rintakipua ja hengenahdistusta, yleistä huonovointisuutta, tai jalkojen väsymistä. Mukana voi olla myös psykologisia tekijöitä kuten yksinäisyyden tunnetta, ahdistuneisuutta ja pelkoja. Kävelyä ja tasapainoa vaikeuttavat iäkkäillä myös monet rakenteelliset syyt, joiden haitta-aste kasvaa lihasvoiman ja liikekoordinaation heikentyessä. Rakenteellisia syitä ovat esimerkiksi lonkka-, polvi- ja nilkkanivelten kulumat sekä virheasennot. Alaraajojen tuntoaistin ja asentotuntoaistin heikkeneminen nilkkanivelissä voi lisätä huimauksen tunnetta. Yleisesti voidaan määritellä, että huimaus on liikkumisen tunne, kun henkilö ei liiku. Huimaus voi olla rotatorista (kiertohuimausta), keinuttavaa, heittävää tai kaatavaa. Huimaus on yksi kymmenestä yleisimmästä oireesta, joiden vuoksi haetaan terveydenhuollon päivystyspalveluita. Lähteet: Rintala Jyrki: Iäkkään huimaus – mitä sitten kun hoidettavissa olevaa syytä ei löydykään? Luento(lyhennelmä), Tampereen lääkäripäivät 2011 Mykkänen Sari: Korvaperäinen huimaus; Luento(lyhennelmä), Tampereen lääkäripäivät 2011 Piileskeleekö sydäntauti? Vastaus riippuu paljon siitä, uskooko suomalainen tosimies tai -nainen, että hänkin voi olla sairas, vai ovatko oireet (etenkin naisilla) niin epätyypillisiä, ettei niitä osata yhdistää esimerkiksi sepelvaltimotautiin. – Sydän- ja verisuonitauteihin kuolee vuosittain yli 20 000 suomalaista. Tämän vuoksi yhdeksi kansanterveyden suurista haasteista on viime vuosina noussut näiden potilaiden riittävän aikainen tunnistaminen, jotta riittävät hoito- ja tutkimustoimenpiteet saadaan kohdistettua suuren riskin potilaisiin. Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta sekä sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin. huollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen lukijakunnan työhön. Edellä oleva lainattu tekstiosio on peräisin lääketieteen lisensiaatti Johanna Leinon väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin Tampereen yliopistossa 1.4.2011. Raimo Kettunen ja Jari Laukkanen toteavat Lääkärilehden numerossa 8/2011, ettei ole helppoa ja yksinkertaista tutkimusta, jolla sepelvaltimotauti voidaan osoittaa tai sulkea pois. – Epätyypillistä rintakipua potevilla keski-ikäisillä naisilla positiivinen rasituskoetulos on usein väärä positiivinen tulos, mutta tyypillistä rintakipua potevilla miehillä negatiivinen rasituskoetuloskaan ei pois sulje sepelvaltimotautia. Rasitus-EKG:n tuloksesta riippumatta sama potilas voi olla muutaman tunnin kuluttua tai seuraavan päivän aikana ambulanssissa ja päivystyspoliklinikalla rintakivun ja hapenpuutteen takia. Mainioon kirjaansa ”Terveen paperit”, tv:stä tuttu ”maalaislääkäri” Tapani Kiminkinen on koonnut vastauksia ja neuvoja, joita hän vuosien mittaan on antanut terveydestään huolestuneille netissä, puhelimessa ja vastaanotollaan. Muuan 45-vuotias ”terve” mies oli alkanut tuntea rasitusrintakipua. Pientä puristusta oli esiintynyt jo kauppakassia kantaessa varsinkin, jos oli vähän krapulaa. Mies kertoi kuntonsa olevan aika huono. Hän poltti askin tupakkaa päivässä ja myönsi juovansa (alkoholia) aika reippaasti. ”Ei ole verenpainetta, eikä kolesterolia”, hän silti uskoi ja kysyi, poistuvatko oireet kunnon kohotuksella. Lääkäri vastasi muun muassa, että ”ikäiselläsi tupakoivalla miehellä, varsinkin mikäli se on laaja-alaista, painavaa, puristavaa tai kirvelevää ja lievittyy levähtäessä, on sepelvaltimotautiperäistä, kunnes on toisin osoitettu! Vaikka rasitustestikään ei diagnoosia varmistaisi, on oire niin tyypillinen, että sepelvaltimotaudin mahdollisuus on 80 prosentin luokkaa”. AJ Ambulanssi 2.2011 11 SAIRAANKULJETTAJIEN PALKANKOROTUKSET 1.5.2011 1. Palkkaohjelman taulukko korotus ja yleiskorotuksen toteuttaminen Sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2011. Uuden palkkaohjelma mukaisesti tehtäväkohtaiset taulukkopalkat korotetaan 40 e perustasolla ja 50 e hoitotasolla. Tämän jälkeen suoritetaan yleiskorotus 1,0 % verran. Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat eri palkkaryhmien I ja II palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.5.2011 seuraavat: PKL I PKL II Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II 1.722,75 e 1.876,65 e 1.696,22 e 1.845,03 e Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 % 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 % (6 + 4 %) 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 % (6 + 4 + 3 %) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten 01.5.2011 alkaen seuraavat I PALKKARYHMÄ PERUSTASO I PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA II PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA 1.722,75 e = TEHT.KOHT.PALKKA 1.696,22 e = TEHT.KOHT.PALKKA 4 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 6 % 103,37 e 1.826,12 e 4 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 6 % 101,77 e 1.797,99 e 7 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 10 % 172,28 e 1.895,03 e 7 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 10 % 169,62 e 1.865,84 e 10 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 13 % 223,96 e 1.946,71 e 10 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 13 % 220,51 e 1.916,73 e Veiti Jääskeläinen on poissa 13.4.2011 saimme ikävän viestin, joka kertoi Veiti Jääskeläisen kuolleen pitkäaikaiseen sairauteensa Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa. Veiti Jääskeläinen on syntynyt Vuolijoella Saaresmäen kylässä vuonna 1926 ja kasvanut seitsenlapsisessa perheessä. Isä oli metsätyömies ja äiti hoiti kotitaloa pienine viljelyksineen. Olot olivat äärimmäisen huonot ja köyhät. Koulun jälkeen Veiti itsekin meni metsätöihin ja kiersi Kainuun metsätyömaita parikymmentä vuotta. Perhe halusi Veitin lopettavan elämänsä metsäkämpillä ja sen vuoksi hän etsi itselleen uuden ammatin. Kävi niin onnellisesti, että Sotkamossa siihen asti paaripotilaita kuljettanut Unto Hulamäki halusi lopettaa liiketoimensa ja oli valmis myymään autonsa Veitille. Silloin kuntien palvelut, samoin kuin niitä tukevat yksityiset terveyspalvelut, olivat aivan lapsen kengissä. Sitä osoittaa esimerkiksi, että kyseistä yhdellä paaripaikalla varustettua tavallista farmariautoa, jossa ei ollut mitään tunnuksia, käytettiin sekä ruumisautona että sairasautona Sotkamon kunnassa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön sairaankuljetuksesta vuonna 1956 antamien ohjeiden mukaan sairaankuljetusautolla ei saanut kuljettaa ruumiita, joten toiminta oli siltä osin laitontakin, mutta kuka tietää milloin se toiminta oli aloitettu. Toisaalta muutakaan keinoa ei ollut, joten silloin syrjäisessä Sotkamon kunnassa elettiin omalla tavallaan ja kaikki sen hyväksyivät. Silloinen Sotkamon kunnanlääkäri Eeva Lappi halusi tukea Veiti Jääskeläistä kaikin tavoin ja niin päästiin suunnitelmissa eteenpäin. Veiti aloitti uuden uransa vuonna 1962 ja hankki Peugeot 404 -merkkisen uudenaikaisen oikean sairaankuljetusauton. Hänen vaimonsa Sina Jääskeläinen ryhtyi kotona pitämään hälytyskeskusta ja niin he molemmat alkoivat elää sairaankuljetusyrittäjän arkea. Se merkitsi työtä vuorotta useita vuosia ilman vapaapäiviä tai lomia. Vuosien varrella toiminta kehittyi voimakkaasti ja lopulta Jääskeläisellä oli kolme ambulanssia. Veiti kävi useita kursseja kehittääkseen ammattitaitoaan. Mitään varsinaisia koulutusvaatimuksia ei sairaankuljetuksessa silloin ollut. Hän kävi SPR:n Ea-1, Ea-2 ja Ea-3 kurssit. Niiden lisäksi hän suoritti Lahden Mukkulassa SSK:n sairaankuljettajakurssin vuonna 1968. 1970-luvun alkuvuosina hän oli Kainuun keskussairaalassa sairaankuljettajien täydennyskoulutuksessa ja kävi vuonna 1979 Kainuun Sairaanhoito-oppilaitoksessa ammattikasvatushallituksen pakollisen kuukauden mittaisen pätevöittämiskoulutuksen. Veiti oli jämerä sanansa mittainen mies ja kunnassaan pidetty ammattilainen. Hän kuului niiden muutaman sairaankuljettajan joukkoon, jotka aloittivat yksityisen sairaankuljetuksen Pohjois-Suomessa. Kaipaamaan häntä jäi tytär. Pertti Kiira II PALKKARYHMÄ HOITOTASO I PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA II PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA 1.876,65 e = TEHT.KOHT.PALKKA 1.845,03 e = TEHT.KOHT.PALKKA 4 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 6 % 112,60 e 1.989,25 e 4 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 6 % 110,70 e 1.955,73 e 7 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 10 % 187,67 e 2.064,32 e 7 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 10 % 184,50 e 2.029,53 e 10 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 13 % 243,96 e 2.120,61 e 10 VUOTTA HLÖ YHT. KOROTUS VÄH. 13 % 239,85 e 2.084,88 e Helsingissä 05.4.2011 Suomen Sairaankuljetusliitto ry Mikael Söderlund Claus Harju-Jeanty Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Ilmoitushinnat: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.ﬁ Etusivu takasivu 1/1 sivu 1/2 sivu pysty/vaaka 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu Toimitus ja ilmoitukset: 1 750 e 1 650 e 1 590 e 790 e 390 e 205 e 105 e Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905 [email protected] Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Taitto: Ad Helena Oy | adhelena@adhelena.ﬁ Paino: Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti 3.2011 ilmestyy viikolla 41 Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2011 Aikakauslehtien Liiton jäsen toimisto@sairaankuljetusliitto.ﬁ Ambulanssi 2.2011 12 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. SYYSKOKOUS 2011 SSK:n syyskokous Tahkolla Nilsiässä 24.–25.9.2011 Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee juuri siellä missä yrittäjät yrittävät. Aivan kuten ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja A-Vakuutus. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi