1. No category

VÄESTÖN TERVEYS
’PREVENT II’ - kurssi S2015
L2s, kansanterveystiede sivuaine,
avoin yliopisto, approbatur
7.9.2015
Kurssin vastuuhenkilö:
Ossi Rahkonen
Kansanterveystieteen
[email protected]
HELSINGIN Ynsanterveystieteen osasto
HELSINGIN YLIOPISTO
Kansanterveystieteen osasto
HELSINGIN YLIOPISTO
YLIOPISTO
”It is better to be healthy than ill or
dead” (Geoffrey Rose 1992)
Opetuksen tavoitteet
• Jatkaa siitä, mihin PREVENT I keväällä 2015 jäi
• Kansanterveystieteen ’peruskurssi’
• Muodostetaan yleiskuva kansan terveydestä ja sen
kehityksestä
• Opiskelijat perehtyvät sosiaaliepidemiologisen
väestötutkimuksen perusteisiin, peruskäsitteisiin ja
saavat yleiskuvan väestön terveydestä, terveyden
ja terveyden riskitekijöiden jakautumisesta,
sosiaalisesta taustasta, sairauksien syistä,
seurauksista ja ennaltaehkäisystä
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
2
1
Kurssin sisältö
• Prevention perusta, mitä lääkäri voi tehdä,
seulonnat, sairaus- ja tautikäsitteet,
tärkeimmät kansanterveysongelmat ja
terveydenvaarat sekä niiden muutokset,
väestöryhmien väliset terveyserot, tautien ja
sairauksien syyt ja seuraamukset,
medikalisaatio, miten uusi tauti tehdään,
terveyspalvelujen käyttö, työterveys, terveystalous, kansanterveyden edistäminen ja
terveyspolitiikka.
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
3
VÄESTÖN TERVEYS S2015 - kurssin suorittaminen
• Kurssi: Opetustilaisuudet, oheiskirjallisuus, oppimispäiväkirja ja tentti
= 3.0 op.
• Ilmoittautuminen: WebOodi !!!
• Suoritus: Oppimispäiväkirja ja tentti 9.10.2015 klo 12.00-14.00
Haartman-instituutti, ls 1 ja 2 (Haartmaninkatu 3), uusinta ma
23.11.2015 klo 15.00-17 (paikka ilmoitetaan myöhemmin).
• Tentti: Käsittää opetustilaisuudet ja tenttikirjan, joista molemmista
tulee kysymyksiä. Arvostelu 0-5 pistettä.
• Tenttikirja: Mikko Laaksonen ja Karri Silventoinen (toim.)
Sosiaaliepidemiologia, Gaudeamus, Helsinki 2010.
• Kurssimateriaali: Moodlessa ja Digitaalinen kurssikirjastossa (DIKK)
• Tulokset: Tentin tuloksista ilmoitetaan kansanterveystieteen osaston
(1. krs) ja Haartman-instituutin ilmoitustauluilla 30.10.2014 mennessä
sekä Moodlessa.
• Lisätietoja: Ossi Rahkonen, [email protected], puh. 0504151252, osastosihteeri Marina Viljamaa, [email protected]
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
4
2
Väestön terveys S2015 ohjelma
• 7.9. klo 13-15 BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi?
Miten? Prof. OSSI RAHKONEN
• 10.9. klo 13-15 BM LS 2 Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät
ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN
• 11.9. klo 13-15 BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät
kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN
• 24.9. klo 16.00-18 BM LS 2 Kuinka tehdään uusi tauti ja Kuinka
luodaan näyttöön-perustuva hoitosuositus. Dos. KARI TIKKINEN
• 25.9. klo 13-15 BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät
kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
5
Väestön terveys S2015 ohjelma
28.9. klo 12-14 BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos.
JANNE PITKÄNIEMI
30.9. klo 8-10 BM LS 2Terveys ja talous. Prof. emer. HARRI SINTONEN
1.10. klo 8-10 BM LS 2 Psykososiaalisten tekijöiden haaste
kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI
5.10. klo 8-10 BM LS 2 Työterveys - preventiota ja epidemiologiaa.
Prof. KARI REIJULA
9.10. klo 12-14 HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja
- Uusintatentti 23.11.2015 Klo 15–17 (paikka ilm myöhemmin)
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
6
3
Oppimispäiväkirja Moodleen
• Täytä oppimispäiväkirja jokaisesta luennosta (jätä
päiväkirja vasta kun olet sen kokonaan tehnyt) ja
oppimateriaalin osasta noudattaen seuraavaa
jaotusta:
• 1. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka opin.
• 2. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka jäivät
epäselviksi.
• 3. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, joista haluan
tietää lisää.
• Mistään kohdasta ei hyväksytä vastaukseksi ”Kaikki”, vaan
toivotaan punnittuja kannanottoja, koska ne auttavat sinua
oppimaan ja meitä kehittämään opetusta.
•3.9.2015
Noin 1 liuska / luento
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
7
• Tenttikirjakirja
• Hankkikaa se ajoissa
Mikko Laaksonen & Karri Silventoinen
(toim.), Gaudeamus 2010
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
8
4
LL tutkinto
• Biolääketiede
• Kansanterveystiede –> Ennalta ehkäisy,
preventio -- Väestö
• Kliininen lääketiede
• “Public health is the science and art of
preventing disease, …” (Charles Edward
Winslow, Yale School of Medicine, 1920)
Ossi Rahkonen kansanterveystieteen osasto
3.9.2015
9
Kansanterveystieteen opetus
LL -tutkinnossa
KÄYTÄNTÖÄ,
TYÖKALUJA
TEORIAA
Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy
L1……L2…….L3……L4……L5……. L6
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
10
5
Kansanterveystieteen opetusta LL curriculumissa 2015
!? CURRICULUM MUUTOKSESSA?!
• L1: TVT-ajokortti (3 op); PREVENT I (1,25 op),
Suomalainen terveydenhuolto (1,0 op)
• L2: Väestön terveys – PREVENT II (3op), Epidemiologia &
biostatistiikka (1,5 op), Tutkielman kirjoittaminen I & II (2
x 0,5 op)
• L3: Lääketieteen etiikka (0,5 op), Lääkärin tietotekniikka EBM –tiedonhaku (1 op)
• L3k / L4s: EBM ja kliininen epidemiologia (1,5 op)
• L4: Vakuutuslääketiede (0,6 op), Lääkärin oikeudet,
velvollisuudet ja vastuu (0,5 op)
• L5: -• L6: PREVENT III (6 op), Minä lääkäri, jag läkare (1,0 op),
Kansanterveystieteen blokkitentti
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
11
• Väestönäkökulma terveyteen
• -- Mitä? Miksi? Miten?
– Väestön terveys -- globaalista lokaaliseen
– Preventio
– Terveys
– Miten tietoa väestön terveydestä
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
12
6
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
13
Locations of water pumps and cholera deaths from John Snow's
map (the Broad Street pump is the blue symbol at the center
of the map) 1854
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
14
7
Elinajanodote 1750-2012 Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä
jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä
Mitä tuolloin
tapahtui Suomessa?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
Tilastokeskus
15
Elinajanodote 1750-2012 Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä
jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä
Nälkävuosien 1867-1868
jälkeen sekä naisten että
miesten elinajat alkoivat
5.9 pidetä. Vuosien mittaan
naisten ja miesten
elinaikojen ero kasvoi.
Vuonna 2012 Suomessa
syntyvällä poikalapsella oli
tilastollista elinikää jäljellä
77,5 vuotta ja tyttölapsella
83,4 vuotta. Ero on 5.9
vuotta.
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
Tilastokeskus
16
8
Elinajanodote 1750-2012 Elinajanodote (EO) tarkoittaa keskimääräistä
jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä
Naisten eliniän
muutos, lisäys 100
vuoden aikana,
1912-2012 reilut
30 v
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
Tilastokeskus
17
Mistä nuo lisävuodet 1912 jälkeen ovat
tulleet?
• Lääketieteen (hoidot) ja lääkkeiden kehityksen
myötä
• Mutta suurin osa kansanterveystoimien myötä
(sairauksien ennaltaehkäisy, preventio, neuvolat,
hygienia, rokotukset, elinolojen muutos,
työolojen paraneminen, kouluruokailu,
liikenneturvallisuus, ruokatottumusten
paraneminen, tupakoinnin väheneminen jne.)
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
18
9
Terveyden menestystarina
Keuhkosyöpäkuolleisuus 1953-2005
100000 / ikävakioitu
Työikäisten tupakointi 1950-2013
80
60
40
19%
20
13%
1 9 5
5
6
6
7
7
8
8
1
1
1
1
1
1
1
2
2
2
2
2
3
8
3
8
3
8
3
8
-5
-6
-6
-7
-7
-8
-8
-9
9 9
9 9
9 9
9 9
9 9
9 9
9 9
0 0
0 0
0 0
0 0
0 0
7
2
7
2
7
2
7
2
3
4
5
6
7
8
9
0
1
2
4
5
2013
0
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
19
Kansanterveyden kehityssuunnat
ja muutostekijät
• Lisää vuosia elämään
• Lisää terveyttä elämään
• Lisää elämää vuosiin
= I Tasotavoite
= III Elämänlaatutavoite
• Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen
= II Jakaumatavoite
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
20
10
Globaali terveys
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
21
• Kroonisten tautien ehkäisy
• ”UN high level meeting on noncommunicable diseases” New
York 19.-20.2011
• Keskeiset taudit:
– Sydäntaudit, Aivohalvaus, Syöpä,
Diabetes, Hengityselintaudit
• Tärkeimmät riskitekijät ja
toimenpiteet:
– Tupakoinnin kontrolli = n:o 1
– Suolan vähentäminen
– Parempi ruokavalio, enemmän
liikuntaa
– Alkoholinkäytön vähentäminen
– Olennainen lääkitys ja teknologia
• Tausta:
– Sosiaaliset ja taloudelliset
determinantit
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
22
11
Globaalit terveyserot
Suomi 81 v
Japani 84 v
USA 79 v
Erotus –30 v
Mosambik 54 v
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
23
Terveysmenot / % bruttokansantuotteesta
Suomi 81 v
USA 79 v
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
24
12
Lancet 6.9.2014
•
•
Transatlantic Trade and Investment
Partnership (TTIP) EU:n ja USA:n välillä
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
25
HS 18.6.2015, Mielipide
Vapaakauppasopimus uhkaa myös terveyttä
EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava vapaakauppasopimus (TTIP) sisältää merkittäviä
kansanterveydellisiä riskejä. Investointisuoja mahdollistaa sen, että kaupalliset yritykset
voivat haastaa hallitukset korvauksiin, mikäli maa esimerkiksi lainsäädäntöä muuttamalla
puuttuu yrityksen toimintaedellytyksiin sen voittoja haittaavasti.
Kuitenkin monissa tilanteissa, kuten tupakan ja alkoholin käytön vähentämisessä tai
epäterveellisen ruoan ja juomien markkinoinnissa, kaupalliset intressit ja terveys ovat
ristiriidassa. Ongelmia voi tulla myös lääkkeiden saatavuuden säännöstelyssä ja
terveydenhuollon järjestämisessä.
Investointisuojaan nyt esitetyt muutokset eivät ole riittäviä takaamaan kansanterveydellisiä
etuja. Investointisuojaa on jo käytetty yleistä etua ja terveyttä vastaan. Uruguay ja Australia
on haastettu oikeuteen tupakan vastaisista kansanterveystoimista, Kanada lääkepolitiikasta
ja Slovakia ja Puola terveydenhuollon yksityistämisen perumisesta.
Hallituksen ja europarlamentaarikkojen on otettava huoli TTIP-sopimuksen
terveysvaikutuksista vakavasti ja toimittava investointisuojan poistamiseksi sopimuksesta.
Kati Juva, Meri Koivusalo, Elina Hemminki
lääkäreitä, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV) http://www.lsv.fi/
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
26
13
WHO Commission on Social Determinants of Health
“Closing the health gap within a generation”
Loppuraportti 28.8.2008 www.who.int/social_determinants/en/
Puheenjohtaja:
Professor Sir Michael Marmot
- UCL, UK,
- Epidemiologian professori
- BMAn presidentti 2010
- HY/LTDK:n kunniatri 2010
-- Komission, ryhmän tehtävänä oli
selvittää minkälaisia terveyserot ovat
maiden välillä ja maiden sisällä ja kehittää
ideoita miten eroja kavennetaan
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
27
WHO Commission on Social Determinants of Health
“Closing the health gap within a generation”
Loppuraportti 28.8.08 www.who.int/social_determinants/en/
§ Terveyserot
maiden välillä
§ Mosambik’laisen (51 v) ja suomalaisen
tytön (84 v) välillä 31 v elinajanodotteessa.
§ Terveyserot maiden sisällä
§ Glasgow’n kaupunginosien välillä 28 v
§ Miten Helsingissä?
§
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
28
14
HS 5.3.2015
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
29
WHO Commission on Social Determinants of Health
“Closing the health gap within a generation”
” The Causes of the causes”
§ “Syiden syyt” – sosiaaliset rakenteet ja
olosuhteet, joissa ihmiset
§ syntyvät
§ kasvavat
§ elävät
§ työskentelevät
§ ikääntyvät
§ Elämänkaaren korostus
§”There is no necessary biological reason”
§ Sosiaaliset määrittäjät keskiössä
30
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
www.who.int/social_determinants/en/
15
WHO Commission on Social Determinants of Health
“Closing the health gap within a generation”
Suositukset
§ ”Elinolosuhteiden kohentaminen siellä,
missä ihmiset syntyvät, kasvavat,
työskentelevät ja ikääntyvät”
§ ”Vallan, rahan ja resurssien epätasaiseen
jakautumiseen puuttuminen globaalisti,
kansallisesti ja paikallisesti”
§ ”Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen
sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi”
§ “Sosiaalisten määrittäjien pikainen huomioon
ottaminen terveydenhuoltojärjestelmiä
uudistettaessa”
www.who.int/social_determinants/en/
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
31
Strategic Review of Health Inequalities in England
post 2010 -- The Marmot Review
Helmikuu 2010
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
32
16
Sir Michael
Marmot:
“Income
redistribution
would improve
overall health by
relieving the fate
of the poor more
than it hurts the
rich.”
3.9.2015
Tulorajat tulojakauman eri kohdissa 1995–2013,
euroa kulutusyksikköä kohti vuoden 2013 rahassa
Tuloerot kasvaneet!
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
33
HS 2.9.2015
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
34
17
Mitä tämä lääkäreille kuuluu?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
35
Lääkärit ja terveyden eriarvoisuus?
36
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
18
Väestön terveyden paikantaminen
– terveyttä määrittävät tekijät
• Biologiset tekijät - perimä
• Fyysiset ympäristötekijät
• Proksimaaliset eli ”downstream” -tekijät
§ Elintavat
§ Riskitekijät
• Välitason eli ”middle stream” -tekijät
§ Perhe, sosiaaliset verkostot
• Distaaliset eli ”upstream” -tekijät
§ Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri
§ Elinolot – aineelliset ja psykososiaaliset
§ Elämänkaari; Lapsuus -> aikuisuus – työ,
koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset
olosuhteet
§ Terveydenhuolto
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
37
Tertiaaripreventio
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
38
19
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
39
• Väestöstrategia terveyden
edistämisessä ja sairauksien
ehkäisyssä
–Mitä ennaltaehkäisy, preventio on?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
40
20
Oppikirjamääritelmiä
• Primaaripreventio
– sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä
(esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen
yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus,
terveystarkastukset, rokotukset)
• Sekundaaripreventio
– toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa,
usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä
edelleen
• Tertiaaripreventio
– Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa
olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen
paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen,
jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai
ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
41
Miten edistää väestön terveyttä?
Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw.
Rose’ s Strategy of Preventive Medicine.
Oxford University Press, Oxford 2008 (1992,
1988)
”It is better to be healthy than ill or dead”
(Rose 1992, 2008)
Geoffrey Rose
1926-1993
Epidemiologian prof,
LSHTM
Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio:
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
42
21
Miten edistää väestön terveyttä?
Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw.
Rose’ s Strategy of Preventive Medicine.
Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988)
”It is better to be healthy than ill or dead”
(Rose 1992, 2008)
Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio:
n Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät
n Keskeiset krooniset kansantaudit
n Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty
n Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
43
Prevention paradoksi, käykö näin?
§
§
§
Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis?
Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia
voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä,
jotta muutama henki pelastuu)
Rosen strategia:
(Frolich & Potvin 2008)
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
44
22
Prevention paradoksi, vai näin?
§
Miten riskitason muutos toteutuu?
§ Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi,
ravitsemus)
§ Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen?
§ Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin?
(Frolich & Potvin 2008)
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
45
Lontoon bussikuskit ja rahastajat
• Epidemiologi, lääkäri Jerry
Morris (1910-2009)
• Morris et al. (Lancet 1953)
tutkivat Lontoon bussien
(double deckers) kuljettajien
ja rahastajien sydäntautisairastuvuutta.
• Rahastajien sairastuvuus oli
selvästi vähäisempää kuin
kuljettajien
• Miksi? Mikä tätä eroa
selittää?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
46
23
Prevention vaikeus?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
47
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
522 40-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista),
joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto
satunnaistettiin kahteen ryhmään:
Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus.
Ohjauksen tavoitteet:
Onnistumis%
· painon pudotus yli 5%
43
· rasvan osuus alle 30% energian saannista
47
· alle 10% tyydyttyneitä rasvoja
26
· kuituja yli 15g/1000 kcal
25
· liikuntaa yli 4 tuntia/vko
86
Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta
Interventio 4 vuotta.
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
48
24
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
522 lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto
DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS
Laihtuminen 1 v:
• koeryhmä 4,7 kg
• kontrolli
0,9 kg
Seuranta 3,2 vuotta
25
20
58 %
15
10
5
0
Koeryhmä
Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä 3.9.2013
Kontrolli
49
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
3.9.2015
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, %
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
50
100 ohjattua kohden 15
diabetesta vähemmän
kuin verrokeilla.
40
Vertailuryhmä
NNT 7
30
20
Interventioryhmä
10
Interventio päättyi
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Vuosi
8
25
• Mitä pitäisi tehdä?
• Kannattaako väestötason preventio?
• Minkälaista preventiota, ennaltaehkäisyä
ehdotatte?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
51
• Mitä terveys on ?
• Kuka on terve?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
52
26
2 kuvaa terveydestä
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
53
Terveys kiinnostaa
•
•
•
•
Mediaa
– ”Pakko olla terve” - ”healthism”, ’terveily’
– Paljon onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia
– Paljon kaupallista toimintaa - ”terveysmarkkinat”
– Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä
Kansalaisia
– Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara
– Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla
Valtiovaltaa ja politiikkoja
– Väestö on myös yhteiskunnallinen voimavara
– Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta
– Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia
Terveyden ammattilaisia ja terveystutkijoita
– Millainen terveys on?
– Mistä sairaudet johtuvat?
– Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
54
27
Terveyskäsite -- taustaksi
• Terveyskäsite tai terveellisyyden standardi vaihtelee
kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä, eri ikäisten
kesken ja miesten ja naisten kesken, miksei myös
potilaan ja lääkärin kesken
• Meidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä
huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä
asioista tai unelmista (Karl Popper) ->
todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka on
sairas kuin siitä kuka on terve
• Terveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin osiosta
(asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on sekä keino
(voimavara) että päämäärä, terveys on keino saavuttaa
muita hyviä asioita ja tavoite
13.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
55
Muutama määritelmä
• ”Terve on se jota ei ole tutkittu tarpeeksi”
• Googlaamalla ”terveys” tuli noin 2 020 000 tulosta (0,15 sekuntia),
‘health’iä en rohjennut testata
• “Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja
henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin
ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi.”
(Wikipedia)
• ”Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista.” (WHO:n
positiivinen terveys)
• Toimintakyky, selviytyminen arjessa, funktionaalinen määritelmä
• Terveys normaali, sairaus ja tauti epänormaali, poikkeava
• Terveys vallitsee kun ihminen ei voi huonosti, kun hänellä ei ole
paha olla – mutta kaikki paha olo ei ole sairautta (Erik Allardt 1999)
• ’Allergiaterve’ (Tari Haahtela 29.9.2008) -> terve vaikka on tauti -ja tietysti voi olla myös tautinen vaikka on terve
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto
56
28
Terveys-sairaus –käsite
- WHO
• Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948)
– ”Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista”
• Wilhelm Sucksdorff (1888)
Helsingin yliopiston hygienian professori
– ”Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen
ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain
tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon
tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää
tehtäväänsä elämässä”
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
57
• Miten saadaan paras kuva väestön
terveydestä?
– Sairauskertomuksista?
– Potilasrekistereistä?
• Kliininen jäävuori?
– Väestökyselyillä?
– Muulla tavalla?
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
58
29
Miten saamme väestön terveydestä tietoa?
Riitta Luoto 2007
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
59
Miten saamme väestön terveydestä tietoa?
Riitta Luoto 2007
3.9.2015
Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen
osasto
60
30