Avaus - Hjelt-instituutti
Opetuksen tavoitteet VÄESTÖN TERVEYS ’PREVENT II’ - kurssi S2014 • Jatkaa siitä mihin PREVENT I keväällä 2014 jäi • Kansanterveystieteen ’peruskurssi’ • Muodostetaan yleiskuva kansan terveydestä ja sen kehityksestä • Opiskelijat perehtyvät sosiaaliepidemiologisen väestötutkimuksen perusteisiin, peruskäsitteisiin ja saavat yleiskuvan väestön terveydestä, terveyden ja terveyden riskitekijöiden jakautumisesta, sosiaalisesta taustasta, sairauksien syistä, seurauksista ja ennaltaehkäisystä L2s, kansanterveystiede sivuaine, avoin yo, approbatur 8.9.2014 Kurssin vastuuhenkilö: Ossi Rahkonen [email protected] Kansanterveystieteen osasto HELSINGIN YLIOPISTO Kansanterveystieteen osasto Hjelt-instituutti HELSINGIN YLIOPISTO Kansanterveystieteen osasto ”It is better to be healthy than HELSINGIN YLIOPISTOSINGIN dead” (Geoffrey Rose 1992) YLIOPISTO ill or 7.9.2014 • Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 4 L 2 - VÄESTÖN TERVEYS SYKSY 2014 OHJELMA • Täytä oppimispäiväkirja jokaisesta luennosta ja oppimateriaalin osasta noudattaen seuraavaa jaotusta: • 1. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka opin. • 2. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, jotka jäivät epäselviksi. • 3. Tärkein asia tai tärkeimmät asiat, joista haluan tietää lisää. • Mistään kohdasta ei hyväksytä vastaukseksi ”Kaikki”, vaan toivotaan punnittuja kannanottoja, koska ne auttavat sinua oppimaan ja meitä kehittämään opetusta. Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7.9.2014 3 Oppimispäiväkirja Moodleen 7.9.2014 Kurssi: Opetustilaisuudet, oheiskirjallisuus, oppimispäiväkirja ja tentti = 3.0 op. • Ilmoittautuminen: WebOodi • Suoritus: Oppimispäiväkirja ja tentti 10.10.2014 klo 12.00-14.00 Haartman-instituutti, ls 1 ja 2 (Haartmaninkatu 3), uusinta marraskuussa. • Tentti: Käsittää opetustilaisuudet ja tenttikirjan, joista molemmista tulee kysymyksiä. Arvostelu 0-5 pistettä. • Tenttikirja: Mikko Laaksonen ja Karri Silventoinen (toim.) Sosiaaliepidemiologia, Gaudeamus, Helsinki 2010. • Kurssimateriaali: Moodlessa ja Digitaalinen kurssikirjastossa (DIKK) • Tulokset: Tentin tuloksista ilmoitetaan kansanterveystieteen osaston (1. krs) ja Haartman-instituutin ilmoitustauluilla 30.10.2014 mennessä sekä Moodlessa. • Lisätietoja: Ossi Rahkonen, [email protected], puh. 0504151252, osastosihteeri Marina Viljamaa, [email protected] • Prevention perusta, sairaus- ja tautikäsitteet, tärkeimmät kansanterveysongelmat ja terveydenvaarat sekä niiden muutokset, väestöryhmien väliset terveyserot, tautien ja sairauksien syyt ja seuraamukset, medikalisaatio, terveyspalvelujen käyttö, terveystalous, kansanterveyden edistäminen ja terveyspolitiikka. Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 2 VÄESTÖN TERVEYS S2014 - kurssin suorittaminen Sisältö 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 5 • 8.9. klo 13-15 BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? Prof. OSSI RAHKONEN • 11.9. klo 13-15 BM LS 3 Sosiodemografiset ja sosio-ekonomiset tekijät ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN • 12.9. klo 13-15 BM LS 3 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN • 25.9. klo 15-17 BM LS 1 Kuinka tehtiin tauti - esimerkkinä yliaktiivinen rakko ja Kuinka luodaan näyttöön-perustuva hoitosuositus. Dos. KARI TIKKINEN • 26.9. klo 13-15 BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN 7.9.2014 29.9. klo 12-14 BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos. JANNE PITKÄNIEMI 1.10. klo 8-10 BM LS 3 Terveys ja talous Prof. emer. HARRI SINTONEN 3.10. klo 8-10 BM LS 3 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI 6.10. klo 8-10 BM LS 3 Työterveys preventiota ja epidemiologiaa. Prof. KARI REIJULA 10.10. klo 12-14 HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 6 1 LL tutkinto • • Biolääketiede • Kansanterveystiede –> Ennalta ehkäisy, preventio -- Väestö • Kliininen lääke / hammaslääketiede • Tenttikirjakirja • Hankkikaa se ajoissa • “Public health is the science and art of preventing disease, …” (Charles Edward Winslow, Yale school of medicine, 1920) Mikko Laaksonen & Karri Silventoinen (toim.) Gaudeamus 2010 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7 Kansanterveystieteen opetus LL -tutkinnossa L1……L2…….L3………L4……L5…….L6 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 8 • L1 :TVT-ajokortti (3 op); PREVENT I (1,25 op), Suomalainen terveydenhuolto (1,0 op) • L2: Väestön terveys – PREVENT II (3op), Epidemiologia & biostatistiikka (1,5 op), Tutkielman kirjoittaminen I & II (1 op) • L3: Lääketieteen etiikka (0,5 op), Lääkärin tietotekniikka EBM –tiedonhaku (1 op) • L3k / L4s: EBM ja kliininen epidemiologia (1,5 op) • L4: Vakuutuslääketiede (0,6 op), Lääkärin oikeudet, velvollisuudet ja vastuu (0,5 op) • L5: -• L6: PREVENT III (6 op), Minä lääkäri, jag läkare (1,0 op), Kansanterveystieteen blokkitentti Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy 7.9.2014 Ossi Rahkonen kansanterveystieteen osasto Kansanterveystieteen opetusta LL curriculumissa 2014 !! CURRICUCULUM MUUTOKSESSA!! KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA TEORIAA 7.9.2014 9 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 10 Elinajanodote 1750-2012 Elinajanodote (EO)tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä • Väestönäkökulma terveyteen • -- Mitä? Miksi? Miten? Naisten eliniän muutos, lisäys 100 vuoden aikana, 1912-2012 reilut 30 v – Väestön terveys -- globaalista lokaaliseen – Preventio – Terveys – Miten tietoa väestön terveydestä 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 11 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Tilastokeskus 12 2 Mistä nuo lisävuodet 1912 jälkeen ovat tulleet? Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät • Kertausta keväältä 2014 • Lisää vuosia elämään • Lisää terveyttä elämään • Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite • Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite 7.9.2014 Ossi Rahkonen • Kroonisten tautien ehkäisy Globaali terveys • ”UN high level meeting on noncommunicable diseases” New York 19.-20.2011 • Keskeiset taudit: – Sydäntaudit, Aivohalvaus, Syöpä, Diabetes, Hengityselintaudit • Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: – Tupakan kontrolli = n:o 1 – Suolan vähentäminen – Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa – Alkoholinkäytön vähentäminen – Olennainen lääkitys ja teknologia • Tausta: – Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 15 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 16 Terveysmenot / % bruttokansantuotteesta Globaalit terveyserot 7.9.2014 7.9.2014 17 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 18 3 WHO Commission on Social Determinants of Health “Closing the health gap within a generation” Lancet 6.9.2014 Loppuraportti 28.8.2008 www.who.int/social_determinants/en/ Puheenjohtaja: Professor Sir Michael Marmot - UCL, UK, - Epidemiologian professori - BMAn presidentti 2010 - HY/LTDK:n kunniatri 2010 • • Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) EU:n ja USA:n välillä -- Komission, ryhmän tehtävänä oli selvittää minkälaisia terveyserot ovat maiden välillä ja maiden sisällä ja kehittää ideoita miten eroja kavennetaan 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 19 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto WHO Commission on Social Determinants of Health “Closing the health gap within a generation” WHO Commission on Social Determinants of Health “Closing the health gap within a generation” Loppuraportti 28.8.08 www.who.int/social_determinants/en/ Loppuraportti 28.8.08 www.who.int/social_determinants/en/ 20 § Terveyserot maiden välillä § Swazimaalaisen ja suomalaisen tytön välillä 43 v elinajanodotteessa. § Terveyserot maiden välillä § Swazimaalaisen ja suomalaisen tytön välillä 43 v elinajanodotteessa. § Terveyserot maiden sisällä § Glasgow’n kaupunginosien välillä 28 v § Terveyserot maiden sisällä § Glasgow’n kaupunginosien välillä 28 v § Terveyserot pääkaupunkiseudulla § Helsingin Vallilan 65,7 vuodesta Espoon Haukilahden/Westendin 78,8 -> 13.1 v ! (Valkonen & Kauppinen 2001) § Miten Helsingissä? § 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 21 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 22 WHO Commission on Social Determinants of Health “Closing the health gap within a generation” Valitse asuinpaikkasi huolella – 35-vuotiaan elinajanodote pääkaupunkiseudulla ” The Causes of the causes” § “Syiden syyt” – sosiaaliset rakenteet ja olosuhteet, joissa ihmiset § syntyvät § kasvavat § elävät § työskentelevät § ikääntyvät §Elämänkaaren korostus §”There is no necessary biological reason” § Sosiaaliset määrittäjät keskiössä Valkonen 2008 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 23 24 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen www.who.int/social_determinants/en osasto / 4 WHO Commission on Social Determinants of Health “Closing the health gap within a generation” 28.8.08 Strategic Review of Health Inequalities in England post 2010 -- The Marmot Review, Helmikuu 2010 Suositukset § ”Elinolosuhteiden kohentaminen siellä, missä ihmiset syntyvät, kasvavat, työskentelevät ja ikääntyvät” § ”Vallan, rahan ja resurssien epätasaiseen jakautumiseen puuttuminen globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti” § ”Ongelmien mittaaminen ja ymmärtäminen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi” § “Sosiaalisten määrittäjien pikainen huomioon ottaminen terveydenhuoltojärjestelmiä uudistettaessa” www.who.int/social_determinants/en/ 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 25 7.9.2014 Reaaliset käytettävissä olevat tulot 7.9.2014 • kaikki Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 27 28 7.9.2014 Väestön terveys - taso - jakautuminen • Biologiset tekijät - perimä • Fyysiset ympäristötekijät • Proksimaaliset eli ”downstream” -tekijät § Elintavat § Riskitekijät • Välitason eli ”middle stream” -tekijät § Perhe, sosiaaliset verkostot • Distaaliset eli ”upstream” -tekijät § Yhteiskunnan rakenne, kulttuuri § Elinolot – aineelliset ja psykososiaaliset § Elämänkaari; Lapsuus -> aikuisuus – työ, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet § Terveydenhuolto Terveyttä määrittävät tekijät ”determinantit” Terveyspolitiikka Interventiot Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Väestön terveyden paikantaminen – terveyttä määrittävät tekijät Väestön terveyden paikantaminen - Väestön terveys – kansanterveys - Population health – public health (Kindig 2006) 7.9.2014 26 Lääkärit ja terveyden eriarvoisuus? desiileissä ja ylimmässä 1 prosentissa Suomessa • Sir Michael Marmot: • “Income redistribution would improve overall health by relieving the fate of the poor more than it hurts the rich.” Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 29 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 30 5 • Väestöstrategia terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä –Mitä ennaltaehkäisy, preventio on? 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 31 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7.9.2014 Oppikirjamääritelmiä Miten edistää väestön terveyttä? • Primaaripreventio – sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose’ s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) • Sekundaaripreventio – toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen ”It is better to be healthy than ill or dead” (Rose 1992, 2008) Geoffrey Rose 1926-1993 Epidemiologian prof, • Tertiaaripreventio – Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 32 33 Miten edistää väestön terveyttä? LSHTM Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 34 Distributions of systolic blood pressure in middle-aged men in two populations Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose’ s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) ”It is better to be healthy than ill or dead” (Rose 1992, 2008) “To find the determinants of prevalence and incidence rates, we need to study characteristics of populations, not characteristics of individuals. “ Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: n Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät n Keskeiset krooniset kansantaudit n Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty n Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Rose Geoffrey Int. J. Epidemiol. 2001;30:427-432 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 35 © International Epidemiological Association 2001 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 36 6 Prevention paradoksi, vai näin? Prevention paradoksi, käykö näin? § § § § Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: Miten riskitason muutos toteutuu? § Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) § Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? § Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? (Frolich & Potvin 2008) 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto (Frolich & Potvin 2008) 37 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Lontoon bussikuskit ja rahastajat “The primary determinants of disease are mainly economic and social, and therefore its remedies must also be economic and social. Medicine and politics cannot and should not be kept apart.” • Epidemiologi, lääkäri Jerry Morris (1910-2009) • Morris et al. (Lancet 1953) tutkivat Lontoon bussien (double deckers) kuljettajien ja rahastajien sydäntautisairastuvuutta. • Rahastajien sairastuvuus oli selvästi vähäisempää kuin kuljettajien • Miksi? Mikä tätä eroa selittää? Geoffrey Rose The Strategy of Preventive Medicine, 1992 7.9.2014 40 Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 522 lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto 522 40-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS Laihtuminen 1 v: • koeryhmä 4,7 kg • kontrolli 0,9 kg Seuranta 3,2 vuotta Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% · painon pudotus yli 5% 43 · rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 · alle 10% tyydyttyneitä rasvoja 26 · kuituja yli 15g/1000 kcal 25 · liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 25 20 15 58 % 10 5 Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta. Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Diabeteksen ehkäisytutkimus Diabeteksen ehkäisytutkimus 7.9.2014 38 0 Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä 3.9.2013 41 7.9.2014 Koeryhmä Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Kontrolli 42 7 Diabeteksen ehkäisytutkimus Julian Tudor Hart & Inverse care law Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 Walesilainen yleislääkäri, oli Wales’in terveysministerinäkin, kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Tunnetuin lienee Inverse Care Law. Lancet 1971;i: 405-412, tunnettu kirja on myös tämä: 50 100 ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. 40 Vertailuryhmä NNT 7 30 20 Interventioryhmä 10 1927Interventio päättyi 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi 8 7.9.2014 Inverse care law -Hoitopalvelujen käänteislaki • Lain mukaan hoidon saatavuus on kääntäen verrannollinen hoidon tarpeeseen nähden, kun verrataan eri alueiden sairastavuutta ja palvelujen tarjontaa – miksei myös eri väestöryhmien kesken, ja laki toimii erityisesti kun markkinavoimat hallitsevat terveydenhuoltoa. 45 Suomi maailman paras maa! • The law states that: "The availability of good medical care tends to vary inversely with the need for it in the population served. This ... operates more completely where medical care is most exposed to market forces, and less so where such exposure is reduced." (Hart 1971) Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto NEWSWEEK 16.8.2010 7.9.2014 7.9.2014 44 Suomi arvostettiin koulutuksen osalta maailman parhaaksi valtioksi. Elämänlaatu Suomessa oli neljänneksi paras, poliittinen toimintaympäristö viidenneksi paras ja talouden dynamiikka kahdeksanneksi paras. Yhteispisteissä Suomi nousi sadasta mitatusta maasta parhaaksi. Terveys oli Newsweekin mittaamista osa-alueista Suomessa heikoimmissa kantimissa. Suomalaisten terveys oli mitatuista maista sijalla 17. Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 46 Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa 25-84 -vuotiailla miehillä ja naisilla • Mitä pitäisi tehdä? • Kannattaako väestötason preventio? • Minkälaista preventiota, ennaltaehkäisyä ehdotatte? /100 000 Miehet Naiset percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) & coronary artery bypass grafting (CABG) 7.9.2014 Julkaisemattomia tietoja HILMOsta, Manderbacka 2009 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 47 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 48 8 • Mitä terveys on ? • Kuka on terve? Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 49 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7.9.2014 50 Huono koettu terveys 7.9.2014 • Vai onko toisinpäin eli wealth is health? Kotitalouden varallisuus 1000 e 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 51 7.9.2014 53 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 52 Terveys kiinnostaa • • • • Mediaa – ”Pakko olla terve” - ”healthism”, ’terveily’ – Paljon onnen etsintää, tarinoita, huuhaata, hömppää, humpuukia – Paljon kaupallista toimintaa - ”terveysmarkkinat” – Paljon sairauksia, kokemuksia ja tietoja niistä Kansalaisia – Terveys/toimintakyky ihmisen tärkein voimavara – Auttaa osallistumaan eri elämänalueilla Valtiovaltaa ja politiikkoja – Väestö on myös yhteiskunnallinen voimavara – Terveys on hyvinvoinnin (tärkein) mitta – Hoito, hoiva, poissaolot, eläkkeet jne. aiheuttavat kustannuksia Terveyden ammattilaisia ja terveystutkijoita – Millainen terveys on? – Mistä sairaudet johtuvat? – Miten ehkäistä sairauksia, hoitaa ja kuntouttaa sairaita? 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 54 9 Muutama määritelmä Terveyskäsite -- taustaksi • Terveyskäsite tai terveellisyyden standardi vaihtelee kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä, eri ikäisten kesken ja miesten ja naisten kesken, miksei myös potilaan ja lääkärin kesken • Meidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä asioista tai unelmista (Karl Popper) -> todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka on sairas kuin siitä kuka on terve • Terveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin osiosta (asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on sekä keino (voimavara) että päämäärä, sekä keino saavuttaa muita hyviä asioita että tavoite Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 17.9.2014 55 • ”Terve on se jota ei ole tutkittu tarpeeksi” • Googlaamalla ”terveys” tuli noin 2 020 000 tulosta (0,15 sekuntia), ‘health’iä en rohjennut testata • “Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi.” (Wikipedia) • ”Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista.” (WHO:n positiivinen terveys) • Toimintakyky, selviytyminen arjessa, funktionaalinen määritelmä • Terveys normaali, sairaus ja tauti epänormaali, poikkeava • Terveys vallitsee kun ihminen ei voi huonosti, kun hänellä ei ole paha olla – mutta kaikki paha olo ei ole sairautta (Erik Allardt 1999) • ’Allergiaterve’ (Tari Haahtela 29.9.2008) -> terve vaikka on tauti -ja tietysti voi olla myös tautinen vaikka on terve Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7.9.2014 Terveydentilan mittaaminen (1) - sairastavuus, kuolleisuus Terveys-sairaus –käsite - WHO • Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) – ”Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista” • Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori – ”Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä” Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 7.9.2014 57 • Tiedontarpeet – Väestön terveyden seuranta (“monitorointi”) – Tutkimus – Terveyspolitiikka • Sairaus, vika, vamma – Taudit (ICD10) – Yleinen terveydentila - koettu terveys – Toimintakyky, työkyky – Oireet, kipu 7.9.2014 • • • 7.9.2014 Kuolema – Kuoleman todennäköisyys – Elinajan odote, syntymähetkellä, XX iässä – Kuolinsyyt (ICD10) • Terveyskäyttäytyminen, riskitekijät – Kolsteroli, verenpaine – Tupakka, viina, ruoka, liikunta, lihavuus – Uni – Seksuaalikäyttäytyminen • Sairauskäyttäytyminen – Terveyspalvelujen käyttö – Sairauspoissaolot – Työkyvyttömyyseläkkeet 58 Sähköisiä tiedonlähteitä Kansaneläkelaitos, Stakes – Terveysturvan väestötutkimukset • 1964, 1967, 1976, 1987, 1996 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) – Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1978- vuosittain – Finriski 1972-2012 – Finravinto – Mini-Suomi 1978-80 – Terveys 2000, seuranta 2010-11 Tilastokeskus – Elinolotutkimukset 1978, 1986, 1994 EU, Eurostat – EC Household Panel – Eurobarometer – Statistics on Income and Living Conditions SILC 2003Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto • Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto Terveydentilan mittaaminen (2) – väestötutkimukset • 56 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: www.thl.fi Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/ Lääkelaitos: http://www.nam.fi/index.html/ Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/ Kansaneläkelaitos: http://www.kela.fi/ Terveyden edistämisen keskus: http://www.health.fi/ • Tilastokeskus: http://www.stat.fi/ • • • • • • 59 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 60 10 Miten saamme väestön terveydestä tietoa? • Miten saadaan paras kuva väestön terveydestä? – Sairauskertomuksista? – Potilasrekistereistä? • Kliininen jäävuori? – Väestökyselyillä? – Muulla tavalla? Riitta Luoto 2007 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 61 7.9.2014 Suomen terveysrekistereitä • Syövät 1953 • Terveydenhuollon henkilökunta 1955 • Tuberkuloosin hoito 1956 • Psykiatrinen hoito 1957 • Uudet tuberkuloositapaukset 1958 • Sukupuolitaudit 1958 • Yleissairaaloiden hoito 1960 • Epämuodostumat 1963 • Ammattisairaudet 1964 • Lääkkeiden haittavaikutukset 1966 7.9.2014 • Sairaalan poistoilmoitukset 1967 • Kohdunkaulan- ja rintasyövän joukkotarkastukset 1968 • Kuolemansyyt 1969 • Raskaudenkeskeytykset ja steriloimiset 1977 • Syövälle altistuminen 1979 • Ortopediset implantit 1980 • Huumeaineiden seuranta 1982 • Näkövammat 1983 • Syntymät 1987 • Tartuntataudit 1989 • Hammasimplantit 1994 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 62 Väestön terveyden paikantaminen - Kohti väestön terveyden koko kuvaa • Väestön terveys Suomessa ja muissa vauraissa maissa – Terveys väestön keskuudessa, suurissa osaryhmissä – Sairauksien ehkäisy • Miten väestön terveyttä tutkitaan? – Käsitteet, menetelmät – Terveydentila, sairaudet, oireet, terveyskäyttäytyminen, kuolleisuus • Monitieteisyys – Kansanterveystiede, sosiaalilääketiede, (sosiaali)epidemiologia, väestötiede, terveyssosiologia, ravitsemustiede, terveyspsykologia, filosofia • Mistä nykyaikainen kansanterveysajattelu nousee? – Tausta ja historia • Terv.huollon laitosten hoitoilmoitukset 1994 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 63 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 64 Väestön terveyden tarkastelun lähtökohdat • Millainen on kansanterveyden koko kuva? – Evidence-based Medicine – Väestörakenne – Sosiaalinen rakenne ja ympäristö, työ • Mistä sairaat/potilaat tulevat? • Missä vakavimmat terveysongelmat? Mistä ne johtuvat? – Sairauksien sosiaaliset ja psykososiaaliset syyt • Mitä on tehtävissä? – Terveyspalvelut - miten hoito kohdentuu? – Terveyden edistäminen, terveyspolitiikka • Miten Suomi pärjää? – Saavutukset ja haasteet – Suomi ja muut maat 7.9.2014 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen osasto 65 11
© Copyright 2024