Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen: Vaativa erityinen tuki Autismin kirjo ja oppimisen haasteet KM Irene Rämä Helsingin yliopisto/OKL/Erityispedagogiikka 18.9.2015 Oppiminen sosiaalisena toimintana Konstruktivistinen oppimiskäsitys: - aktiivinen tiedonhankinta - tavoite- ja palautehakuisuus - oman minän ja ulkomaailman suhde - uuden informaation tallentaminen, tulkitseminen ja jäsentäminen → jatkuvas rikastuva kuva fyysisestä ja sosiaalisesta maailmasta Oppiminen on tapa olla sosiaalisessa maailmassa. Vuorovaikutus • Monimuotoisuus - puhe, eleet, ilmeet, asennot, toiminta, ääntely, painotukset, äänensävy ym. äänenkäyttö, ’ei-toiminta’ kuten tauotus ja vaikeneminen • Vuorovaikutuksen toimivuus olennaista -missä määrin osapuolet tulkitsevat toistensa viestejä samalla tavalla • Kielenkehitys perustuu vuorovaikutukselle • Kielen- ja vuorovaikutuksen kehityksen viivästymät →oppimisvaikeuksia Oppiminen: toistoa ja variaatiota • Toisto ja samanlaisuuden tunnistaminen ovat oppimisen perusta • Jatkuvasti samanlaisina pysyvät tilanteet eivät toisaalta mahdollista uuden oppimista → variaatio on olennaista - muutokseen/uuteen reagoiminen, muistin kehittyminen, ärsykkeisiin tottuminen Kehitysvammaiset: • aistiärsykkeisiin totutaan paljon hitaammin kuin yleensä → ts. aivot reagoivat tu uihin asioihin pitkän aikaa niin kuin ne olisivat uusia (kaoottisuus?) • autistit: ais musten voimakkuus → yliherkkä reagointi (suojelukeinona poissulkeminen) Oppimistilanteessa vaikuttavia tekijöitä: OPETTAJA OPPIJA OLOSUHTEET OPITTAVA INFORMAATIO Näiden tekijöiden tasapaino →suotuisa oppimistilanne. Oppijan ominaisuuksia: Kiinnostus aiheeseen Geneettinen perimä Suhtautuminen opettajaan Aiemmat oppimiskokemukset Sopeutumiskyky Motivaatio ”Oppimispotentiaali” Luovuus Oppimistrategiat Aiemmin opittu tieto Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen Opettajan ominaisuuksia: Opetusmenetelmät Suhtautuminen oppilaisiin Opetuskokemus Kiinnostus ja motivaatio Sisällön tuntemus Psyykkinen hyvinvointi Oppilaan tuntemus Kommunikaatiotaidot Fyysinen hyvinvointi Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen Olosuhdetekijöitä: Hälinä Valoisuus Oppilasmäärä Opettajien määrä Kellonaika Tilan koko Opetusvälineet Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen Ympäristöön liittyviä tekijöitä: Ympäristötekijät käsitetään tässä yhteydessä laajasti kaikiksi niiksi piirteiksi, jotka voivat vaikuttaa oppimisen/oppimistilanteen taustalla yksilötekijöiden lisäksi. Esimerkiksi: Kouluympäristö Asuinympäristö Perhe fyysinen ympäristö opettajankoulutus kurinpitojärjestelmä ... varallisuus rikollisuus saasteet ... vanhempien koulutus kielenkäyttö säännöt ... Perimä ei saa olla veruke, koska oppimiseen vaikuttaa niin moni muukin seikka! Oppimisvaikeuksien taustalla: Oppimisen ongelmat Biologiset riskitekijät: - geneettiset tekijät - neurologiset sairaudet tai vammat - kehityshäiriöt Muut riskitekijät - ympäristötekijät Perimä ja ympäristö määrittelevät ihmisen ilmiasun, fenotyypin. Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen GEENIT YMPÄRISTÖ Oppimisvaikeuksien taustasyyn löytäminen: Tarkkaavaisuus Emotionaalis-sosiaalinen päättelykyky Muisti Älykkyys ja reagointi Kielelliset toiminnot Tiedon käsittely Oppiminen Visuaaliset perustoiminnot Motoris-sensoriset toiminnot Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen Lukeminen Kirjoittaminen Matematiikka Vaativa erityinen tuki • Kolmiportaisen tuen tasot koulukontekstissa: - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki • Vaativa erityinen tuki operoi erityisen tuen reunusalueilla - monimuotoista oppimisprosesseihin liittyvää tukea, jonka avulla yksilöitä yritetään saamaan käyttöönsä mahdollisimman laajasti omaa potentiaaliaan ja minkä avulla yksilön täysivaltainen ja aktiivinen osallistuminen yhteisönsä toimintaan mahdollistuu - vaativaa moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat sellaiset henkilöt, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai esimerkiksi autismin kirjon diagnoosi Autismi • • • • • lapsuusiän autismi (Kannerin autismi) Aspergerin oireyhtymä Rettin oireyhtymä disintegratiivinen kehityshäiriö laaja-alainen kehityshäiriö Autistista käyttäytymistä usein seuraavissa tiloissa: • Fragile-X, Angelmanin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, Williamsin oireyhtymä, hoitamaton PKU, tuberoosiskleroosi, Landau-Kleffnerin oireyhtymä • kehitysvammaisilla usein autistisia piirteitä: autistisista ihmisistä 70–90 % toimii älyllisesti kehitysvammaisen tasolla Etiologia, yleisyys ja diagnosointi • aivojen geneettisperäinen neurobiologisen kehityksen häiriö • mutaatio geenissä PTCHD1 (miesten x-kromosomissa) • autistien aivokuorella on havaittu oireyhtymälle tyypillisiä muutoksia viidellä erillisellä alueella →au smin moniulo eisuus saa vahvistusta • Aivotoiminnassa häiriöitä hermosolujen ja hermosoluverkkojen yhteyksissä esim. sosiaalisten taitojen toimintaan liittyvissä kohdissa • yleisyys 4–10/ 10 000 (Suomessa n. 50 000 kirjoon kuuluvaa, näistä autisteja 10 000) • poikia 3–4 kertaa enemmän kuin tyttöjä; tyttöjen alidiagnosointia? Diagnosointi toistaiseksi edelleen käyttäytymisen perusteella →kirjavuutta? laadullisia vajavaisuuksia ja puutteita kommunikaatiossa, vuorovaikutuksessa ja mielikuvituksessa Sosiaalisen kehityksen häiriöt • tasoerot suuria (diagnosointi?) • epätasainen kykyprofiili (yksilötasolla) • taitotason vaihtelu myös yksilöllisellä kykyalueella kontekstista riippuen Pakonomaiset rutiinit Autistisen käyttäytymisen piirteitä • käsien läpsyttely • varpailla kävely • dyspraksiaa • semanttis-pragmaattisia häiriöitä • ais yliherkkyyksiä →vuorovaikutushankaluuksia • samassa pitäytyminen (vaatteet, videot); juuttuminen; rutiinit ja rituaalit • raivarit • pakkomielteet, kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet • ekolaliaa (kaikupuhetta) • puutteita jaetussa huomiossa Aspergerin oireyhtymä • klassinen autismi & Aspergerin oireyhtymä Yhteistä: - sosiaalisuuden ja kommunikaation hankaluudet - kapea-alaiset mielenkiinnon kohteet ja toistavuus Eroja: - älykkyydessä ja kielenkäytössä Aspergerin oireyhtymän ongelmallisuus • korkeatasoinen AS jää helposti ilman tukea: - käyttäytyminen usein riittävän ’tavallista’ - haastava käyttäytyminen vaimeampaa, koska vuorovaikutustaidot paremmat ja älykkyydellä voi kompensoida turhautumista - korkea kykytaso joillakin osa-alueilla saattaa hämätä yleistämään kaikille toiminta-alueille - esim. ADHD saattaa peittää muita oireita Tyypillisiä piirteitä: • mielen teorian ongelmat =>samastuminen • toiminnanohjaus puutteellista • kokonaisuuksien hahmottaminen hankalaa => tiedon soveltaminen • epätasainen kykyprofiili / erityislahjakkuudet • valokuvamuisti • visuaalisuus vahvuutena • ääni- tai valoyliherkkyyttä • sinnikkyys • itsekeskeisyys, ehdottomuus, yksisilmäisyys Lisää tyypillisyyksiä… • piittaamattomuus koulutyöstä ja menestymisestä siinä • mustavalkoinen ajattelutapa, maailmankuva • totuuden torvi! (sosiaalinen kömpelyys, kontaktivaikeudet) • ennustettavuuden arvostaminen (rutiinit) • käsittämättömät pelot (keskustele) • vaikea tehdä valintoja • erityislahjakkuudet =>motivointi • älyllisen lahjakkuuden hyödyntäminen => itseluottamus Sosiaalisuuteen liittyviä piirteitä: • • • • • • • • • • kontaktinoton erikoisuudet katseenkohdistamisen ongelmat kasvojen tunnistaminen ryhmässä toimimisen taidoissa hiomisen varaa paljonkin vertaissuhteet; yleensä vanhempia tai selvästi nuorempia kavereita ryhmäytyminen => reunainen asema; osallistuminen omilla ehdoilla vaikeudet siirtymätilanteissa (abstraktit ja konkreetit esimerkit) stressaantuu helposti sosiaalisissa tilanteissa, koska ei tiedä kuinka toimia oikeus yksityisyyteen, sivusta seuraamiseen sosiaalisen ’huijaamisen’, valkoisten valheiden opettelu =>joustavuus Kognitiivinen puoli 1 • toiminnansäätelyn vaikeudet, erikoisuudet tai poikkeavuudet - suunnittelu, aloittaminen, lopettaminen, siirtyminen • muistin toiminta • rajoittunut/erilainen mielikuvitus, kiinnostunut faktoista, ei fiktiosta • (ultra)rationaalinen päättely • päähänpinttymät (hyödynnettävissä) • kognitiiviset kyvyt; älylliset haasteet ja älyllinen vaihtelu tärkeää => pitkästyminen => käyttäytymisen haasteellisuus? Kognitiivinen puoli 2 • kirjaimellinen käsittäminen =>valehtelukyvyttömyys (mutta vrt. myös tilanteen tulkinta) • ajankäytön hahmottamisen vaikeudet =>intensiivinen uppoutuminen (vrt. jumiutuminen) • oppimistilanteisiin liittyvät yksilölliset heikkoudet/vahvuudet • kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus? => yksityiskohtien avulla hahmottaminen • syyllisyydentunto nousee herkästi ilman syytä • oikeudenmukaisuus (merkitsee autisteille usein samanlaista kohtelua) Fyysinen puoli • aistiyliherkkyydet (eri aistialueilla; koordinaatio; ymmärtämisvaikeudet) • fyysisyys (aistien erikoislaatuinen toiminta, reaktioiden suhteettomuus, ’viputtelu’) • motorinen kömpelyys, liikunta (jokeripelaajat) • ärsykkeet (häly, visuaaliset ärsykkeet, kosketus) • hygienia/vaatetus • ruokailuun, ravintoon, pukemiseen (vaatteidenvaihto) ja koulussa/ työpaikalla liikkumiseen liittyvät asiat Tutkimustuloksia koulunkäyntiin liittyen • jonkin verran enemmän matematiikan erityisvaikeuksia • lukemisen erityisvaikeutta ei sen enempää kuin muillakaan • hyperleksia kuitenkin tyypillistä (lukee täydellisesti, erityisesti ääneen, mutta luetun ymmärtämisessä saattaa olla vaikeuksia) • motorisia vaikeuksia (liikunta, välitunnit), Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 1 • kunnioita oppilaan maailmaa • ystävällinen asennoituminen, rauhallisuus (ei äkkinäisiä liikkeitä) • yhteydet vanhempiin/läheisiin tiiviitä; kysy neuvoja • fyysinen kohtaaminen (riittävä välimatka; huom. myös muut oppilaat) • selvitä miten henkilö ymmärtää opetustilanteet, esimerkiksi miksi viitataan, vastataanko joka kerta kun viitataan, mistä tiedät, että tunti loppuu, mistä tiedät että ope puhuu juuri sinulle… jne. Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 2 • painopiste vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin sujuvuuteen • vertaisvuorovaikutuksen havainnointi (hyödynnettävissä) • miten ystävystyä =>vertaissuhteiden vaaliminen • vuorovaikutusharjoitukset =>vertaissuhteiden tukeminen • osallistuminen & vaikutusmahdollisuudet • toisaalta myös oman rauhan mahdollistaminen • sosiaalisen stressin lieventäminen Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 3 strukturoitu ympäristö/opetus: • ennakoivat suunnitelmat, selkeät rakenteet, aikataulut, järjestykset, rytmitys • struktuurien/rakenteiden luominen vähentää kaoottisen kokemuksen mahdollisuutta, oppilas löytää tuttuja elementtejä uusistakin asioista => oppiminen helpottuu • struktuurien hyödyntäminen olennaisilla alueilla; esimerkiksi mitä suurempia vaikeuksia henkilösuhteissa, sitä tärkeämpää rakentaa toimiva henkilöstruktuuri (kuka tekee mitä ja kenen kanssa ja milloin) • rutiinit (haitat/hyödyt) => tarkoitus totuttaa henkilö vähitellen pois niistä tai ainakin vähemmän riippuvaiseksi => joustavuuden lisääminen) Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 4 • selkeä kieli (konkretia, toisto) • odota, anna aikaa (vastata, toimia) • yksiselitteiset ohjeet (ohje kerrallaan) • vältä konditionaalia (ellei todella ole kyse vaihtoehtojen valitsemisesta) • käytä muistilappuja tai kuvia • syy–seuraussuhteiden verbalisoiminen • sarjakuvien käyttäminen, sosiaaliset tarinat, roolileikit (vuorovaikutus) • tulosten arvioinneissa oltava hienotunteinen (merkinnät koepapereissa) Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 5 • kommunikaation tulkinnat • ei-toivottu käyttäytyminen; anna myös myönteinen malli • omaehtoisuus; anna sille tilaa • fyysisen tilan rajaaminen (opettajan näyttävä), ärsykkeiden karsiminen (kaikki aistit) • yllättävät tilanteet (valmistelu, harjoittelu, avustus, vaihtoehdot) • emotionaalisten reaktioiden käsitteleminen (aggressiot, ahdistuneisuudet, mielialan vaihtelut, loukkaantuminen, kostaminen) => mahdollisimman tasainen ympäristö Mitä opettaja voi tehdä? Lähde erilaisen oppijan vahvuuksista Vältä kiiretilanteita Luo avoin ja turvallinen ilmapiiri Oppimaan oppiminen Huomioi erilaiset oppimistyylit Kannusta ja innosta Pyri tekemään oppimisesta kiinnostavaa ja mielekästä Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen Ihanneopettaja on lempeä mutta napakka, johdonmukainen, hyvällä itsetunnolla varustettu, joustaviin ratkaisuihin kykenevä henkilö… KIITOS, KUN TULITTE!
© Copyright 2024