Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen:
Vaativa erityinen tuki
Autismin kirjo ja oppimisen haasteet
KM Irene Rämä
Helsingin yliopisto/OKL/Erityispedagogiikka
18.9.2015
Oppiminen sosiaalisena toimintana
Konstruktivistinen oppimiskäsitys:
- aktiivinen tiedonhankinta
- tavoite- ja palautehakuisuus
- oman minän ja ulkomaailman suhde
- uuden informaation tallentaminen, tulkitseminen ja jäsentäminen
→ jatkuvas rikastuva kuva fyysisestä ja sosiaalisesta maailmasta
Oppiminen on tapa olla sosiaalisessa maailmassa.
Vuorovaikutus
• Monimuotoisuus
- puhe, eleet, ilmeet, asennot, toiminta, ääntely, painotukset,
äänensävy ym. äänenkäyttö, ’ei-toiminta’ kuten tauotus ja
vaikeneminen
• Vuorovaikutuksen toimivuus olennaista
-missä määrin osapuolet tulkitsevat toistensa viestejä samalla
tavalla
• Kielenkehitys perustuu vuorovaikutukselle
• Kielen- ja vuorovaikutuksen kehityksen viivästymät
→oppimisvaikeuksia
Oppiminen: toistoa ja variaatiota
• Toisto ja samanlaisuuden tunnistaminen ovat oppimisen perusta
• Jatkuvasti samanlaisina pysyvät tilanteet eivät toisaalta mahdollista uuden oppimista
→ variaatio on olennaista
- muutokseen/uuteen reagoiminen, muistin kehittyminen, ärsykkeisiin tottuminen
Kehitysvammaiset:
• aistiärsykkeisiin totutaan paljon hitaammin kuin yleensä → ts. aivot reagoivat tu uihin
asioihin pitkän aikaa niin kuin ne olisivat uusia (kaoottisuus?)
• autistit: ais musten voimakkuus → yliherkkä reagointi (suojelukeinona poissulkeminen)
Oppimistilanteessa vaikuttavia tekijöitä:
OPETTAJA
OPPIJA
OLOSUHTEET
OPITTAVA
INFORMAATIO
Näiden tekijöiden tasapaino →suotuisa oppimistilanne.
Oppijan ominaisuuksia:
Kiinnostus aiheeseen
Geneettinen perimä
Suhtautuminen opettajaan
Aiemmat
oppimiskokemukset
Sopeutumiskyky
Motivaatio
”Oppimispotentiaali”
Luovuus
Oppimistrategiat
Aiemmin opittu tieto
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
Opettajan ominaisuuksia:
Opetusmenetelmät
Suhtautuminen
oppilaisiin
Opetuskokemus
Kiinnostus ja
motivaatio
Sisällön tuntemus
Psyykkinen hyvinvointi
Oppilaan tuntemus
Kommunikaatiotaidot
Fyysinen hyvinvointi
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
Olosuhdetekijöitä:
Hälinä
Valoisuus
Oppilasmäärä
Opettajien määrä
Kellonaika
Tilan koko
Opetusvälineet
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
Ympäristöön liittyviä tekijöitä:
Ympäristötekijät käsitetään tässä yhteydessä laajasti kaikiksi niiksi
piirteiksi, jotka voivat vaikuttaa oppimisen/oppimistilanteen taustalla
yksilötekijöiden lisäksi. Esimerkiksi:
Kouluympäristö
Asuinympäristö
Perhe
fyysinen ympäristö
opettajankoulutus
kurinpitojärjestelmä
...
varallisuus
rikollisuus
saasteet
...
vanhempien koulutus
kielenkäyttö
säännöt
...
Perimä ei saa olla veruke, koska oppimiseen vaikuttaa niin moni muukin seikka!
Oppimisvaikeuksien taustalla:
Oppimisen ongelmat
Biologiset riskitekijät:
- geneettiset tekijät
- neurologiset sairaudet tai vammat
- kehityshäiriöt
Muut riskitekijät
- ympäristötekijät
Perimä ja ympäristö määrittelevät
ihmisen ilmiasun, fenotyypin.
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
GEENIT
YMPÄRISTÖ
Oppimisvaikeuksien taustasyyn löytäminen:
Tarkkaavaisuus
Emotionaalis-sosiaalinen päättelykyky
Muisti
Älykkyys ja reagointi
Kielelliset toiminnot
Tiedon käsittely
Oppiminen
Visuaaliset perustoiminnot
Motoris-sensoriset toiminnot
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
Lukeminen
Kirjoittaminen
Matematiikka
Vaativa erityinen tuki
• Kolmiportaisen tuen tasot koulukontekstissa:
- yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
• Vaativa erityinen tuki operoi erityisen tuen reunusalueilla
- monimuotoista oppimisprosesseihin liittyvää tukea, jonka avulla
yksilöitä yritetään saamaan käyttöönsä mahdollisimman laajasti
omaa potentiaaliaan ja minkä avulla yksilön täysivaltainen ja
aktiivinen osallistuminen yhteisönsä toimintaan mahdollistuu
- vaativaa moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja
kuntoutumiseensa tarvitsevat sellaiset henkilöt, joilla on vakavia
psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta,
kehitysvammaisuutta tai esimerkiksi autismin kirjon diagnoosi
Autismi
•
•
•
•
•
lapsuusiän autismi (Kannerin autismi)
Aspergerin oireyhtymä
Rettin oireyhtymä
disintegratiivinen kehityshäiriö
laaja-alainen kehityshäiriö
Autistista käyttäytymistä usein seuraavissa tiloissa:
• Fragile-X, Angelmanin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, Williamsin oireyhtymä,
hoitamaton PKU, tuberoosiskleroosi, Landau-Kleffnerin oireyhtymä
• kehitysvammaisilla usein autistisia piirteitä: autistisista ihmisistä 70–90 % toimii älyllisesti
kehitysvammaisen tasolla
Etiologia, yleisyys ja diagnosointi
• aivojen geneettisperäinen neurobiologisen kehityksen häiriö
• mutaatio geenissä PTCHD1 (miesten x-kromosomissa)
• autistien aivokuorella on havaittu oireyhtymälle tyypillisiä muutoksia
viidellä erillisellä alueella →au smin moniulo eisuus saa vahvistusta
• Aivotoiminnassa häiriöitä hermosolujen ja hermosoluverkkojen
yhteyksissä esim. sosiaalisten taitojen toimintaan liittyvissä kohdissa
• yleisyys 4–10/ 10 000 (Suomessa n. 50 000 kirjoon kuuluvaa, näistä
autisteja 10 000)
• poikia 3–4 kertaa enemmän kuin tyttöjä; tyttöjen alidiagnosointia?
Diagnosointi toistaiseksi edelleen käyttäytymisen perusteella
→kirjavuutta?
laadullisia vajavaisuuksia
ja puutteita
kommunikaatiossa,
vuorovaikutuksessa ja
mielikuvituksessa
Sosiaalisen kehityksen
häiriöt
• tasoerot suuria (diagnosointi?)
• epätasainen kykyprofiili
(yksilötasolla)
• taitotason vaihtelu myös
yksilöllisellä kykyalueella
kontekstista riippuen
Pakonomaiset
rutiinit
Autistisen käyttäytymisen piirteitä
• käsien läpsyttely
• varpailla kävely
• dyspraksiaa
• semanttis-pragmaattisia häiriöitä
• ais yliherkkyyksiä →vuorovaikutushankaluuksia
• samassa pitäytyminen (vaatteet, videot); juuttuminen;
rutiinit ja rituaalit
• raivarit
• pakkomielteet, kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet
• ekolaliaa (kaikupuhetta)
• puutteita jaetussa huomiossa
Aspergerin oireyhtymä
• klassinen autismi & Aspergerin oireyhtymä
Yhteistä:
- sosiaalisuuden ja kommunikaation hankaluudet
- kapea-alaiset mielenkiinnon kohteet ja toistavuus
Eroja:
- älykkyydessä ja kielenkäytössä
Aspergerin oireyhtymän ongelmallisuus
• korkeatasoinen AS jää helposti ilman tukea:
- käyttäytyminen usein riittävän ’tavallista’
- haastava käyttäytyminen vaimeampaa, koska
vuorovaikutustaidot paremmat ja älykkyydellä voi
kompensoida turhautumista
- korkea kykytaso joillakin osa-alueilla saattaa hämätä
yleistämään kaikille toiminta-alueille
- esim. ADHD saattaa peittää muita oireita
Tyypillisiä piirteitä:
• mielen teorian ongelmat =>samastuminen
• toiminnanohjaus puutteellista
• kokonaisuuksien hahmottaminen hankalaa => tiedon soveltaminen
• epätasainen kykyprofiili / erityislahjakkuudet
• valokuvamuisti
• visuaalisuus vahvuutena
• ääni- tai valoyliherkkyyttä
• sinnikkyys
• itsekeskeisyys, ehdottomuus, yksisilmäisyys
Lisää tyypillisyyksiä…
• piittaamattomuus koulutyöstä ja menestymisestä siinä
• mustavalkoinen ajattelutapa, maailmankuva
• totuuden torvi! (sosiaalinen kömpelyys, kontaktivaikeudet)
• ennustettavuuden arvostaminen (rutiinit)
• käsittämättömät pelot (keskustele)
• vaikea tehdä valintoja
• erityislahjakkuudet =>motivointi
• älyllisen lahjakkuuden hyödyntäminen => itseluottamus
Sosiaalisuuteen liittyviä piirteitä:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kontaktinoton erikoisuudet
katseenkohdistamisen ongelmat
kasvojen tunnistaminen
ryhmässä toimimisen taidoissa hiomisen varaa paljonkin
vertaissuhteet; yleensä vanhempia tai selvästi nuorempia kavereita
ryhmäytyminen => reunainen asema; osallistuminen omilla ehdoilla
vaikeudet siirtymätilanteissa (abstraktit ja konkreetit esimerkit)
stressaantuu helposti sosiaalisissa tilanteissa, koska ei tiedä kuinka toimia
oikeus yksityisyyteen, sivusta seuraamiseen
sosiaalisen ’huijaamisen’, valkoisten valheiden opettelu =>joustavuus
Kognitiivinen puoli 1
• toiminnansäätelyn vaikeudet, erikoisuudet tai poikkeavuudet
- suunnittelu, aloittaminen, lopettaminen, siirtyminen
• muistin toiminta
• rajoittunut/erilainen mielikuvitus, kiinnostunut faktoista, ei fiktiosta
• (ultra)rationaalinen päättely
• päähänpinttymät (hyödynnettävissä)
• kognitiiviset kyvyt; älylliset haasteet ja älyllinen vaihtelu tärkeää
=> pitkästyminen => käyttäytymisen haasteellisuus?
Kognitiivinen puoli 2
• kirjaimellinen käsittäminen
=>valehtelukyvyttömyys (mutta vrt. myös tilanteen tulkinta)
• ajankäytön hahmottamisen vaikeudet
=>intensiivinen uppoutuminen (vrt. jumiutuminen)
• oppimistilanteisiin liittyvät yksilölliset heikkoudet/vahvuudet
• kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus?
=> yksityiskohtien avulla hahmottaminen
• syyllisyydentunto nousee herkästi ilman syytä
• oikeudenmukaisuus (merkitsee autisteille usein samanlaista kohtelua)
Fyysinen puoli
• aistiyliherkkyydet (eri aistialueilla; koordinaatio;
ymmärtämisvaikeudet)
• fyysisyys (aistien erikoislaatuinen toiminta, reaktioiden
suhteettomuus, ’viputtelu’)
• motorinen kömpelyys, liikunta (jokeripelaajat)
• ärsykkeet (häly, visuaaliset ärsykkeet, kosketus)
• hygienia/vaatetus
• ruokailuun, ravintoon, pukemiseen (vaatteidenvaihto) ja koulussa/
työpaikalla liikkumiseen liittyvät asiat
Tutkimustuloksia koulunkäyntiin liittyen
• jonkin verran enemmän matematiikan erityisvaikeuksia
• lukemisen erityisvaikeutta ei sen enempää kuin muillakaan
• hyperleksia kuitenkin tyypillistä (lukee täydellisesti, erityisesti ääneen,
mutta luetun ymmärtämisessä saattaa olla vaikeuksia)
• motorisia vaikeuksia (liikunta, välitunnit),
Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 1
• kunnioita oppilaan maailmaa
• ystävällinen asennoituminen, rauhallisuus (ei äkkinäisiä liikkeitä)
• yhteydet vanhempiin/läheisiin tiiviitä; kysy neuvoja
• fyysinen kohtaaminen (riittävä välimatka; huom. myös muut oppilaat)
• selvitä miten henkilö ymmärtää opetustilanteet, esimerkiksi miksi
viitataan, vastataanko joka kerta kun viitataan, mistä tiedät, että tunti
loppuu, mistä tiedät että ope puhuu juuri sinulle… jne.
Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 2
• painopiste vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin sujuvuuteen
• vertaisvuorovaikutuksen havainnointi (hyödynnettävissä)
• miten ystävystyä =>vertaissuhteiden vaaliminen
• vuorovaikutusharjoitukset =>vertaissuhteiden tukeminen
• osallistuminen & vaikutusmahdollisuudet
• toisaalta myös oman rauhan mahdollistaminen
• sosiaalisen stressin lieventäminen
Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 3
strukturoitu ympäristö/opetus:
• ennakoivat suunnitelmat, selkeät rakenteet, aikataulut, järjestykset,
rytmitys
• struktuurien/rakenteiden luominen vähentää kaoottisen kokemuksen
mahdollisuutta, oppilas löytää tuttuja elementtejä uusistakin asioista =>
oppiminen helpottuu
• struktuurien hyödyntäminen olennaisilla alueilla; esimerkiksi mitä
suurempia vaikeuksia henkilösuhteissa, sitä tärkeämpää rakentaa toimiva
henkilöstruktuuri (kuka tekee mitä ja kenen kanssa ja milloin)
• rutiinit (haitat/hyödyt) => tarkoitus totuttaa henkilö vähitellen pois niistä
tai ainakin vähemmän riippuvaiseksi => joustavuuden lisääminen)
Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 4
• selkeä kieli (konkretia, toisto)
• odota, anna aikaa
(vastata, toimia)
• yksiselitteiset ohjeet (ohje kerrallaan)
• vältä konditionaalia (ellei todella ole kyse vaihtoehtojen
valitsemisesta)
• käytä muistilappuja tai kuvia
• syy–seuraussuhteiden verbalisoiminen
• sarjakuvien käyttäminen, sosiaaliset tarinat, roolileikit (vuorovaikutus)
• tulosten arvioinneissa oltava hienotunteinen (merkinnät
koepapereissa)
Oppimiseen/opetukseen liittyviä huomioita 5
• kommunikaation tulkinnat
• ei-toivottu käyttäytyminen; anna myös myönteinen malli
• omaehtoisuus; anna sille tilaa
• fyysisen tilan rajaaminen (opettajan näyttävä), ärsykkeiden
karsiminen (kaikki aistit)
• yllättävät tilanteet (valmistelu, harjoittelu, avustus, vaihtoehdot)
• emotionaalisten reaktioiden käsitteleminen (aggressiot,
ahdistuneisuudet, mielialan vaihtelut, loukkaantuminen, kostaminen)
=> mahdollisimman tasainen ympäristö
Mitä opettaja voi tehdä?
Lähde erilaisen
oppijan
vahvuuksista
Vältä
kiiretilanteita
Luo avoin ja
turvallinen
ilmapiiri
Oppimaan oppiminen
Huomioi
erilaiset
oppimistyylit
Kannusta ja
innosta
Pyri tekemään
oppimisesta
kiinnostavaa ja
mielekästä
Oppimisen haasteet 2011 KT Minna Törmänen
Ihanneopettaja on lempeä mutta napakka,
johdonmukainen, hyvällä itsetunnolla
varustettu, joustaviin ratkaisuihin kykenevä
henkilö…
KIITOS, KUN TULITTE!