1. No category

Kuntouttava työote osaston arjessa –
tuloksia SATSHP:ssä tehdystä kuntouttavan
työotteen alkukartoituksesta
Marita Koivunen, TtT, Dos, Kehittämisylihoitaja
SATSHP, Sisäinen kehittämistoiminta
15.9.2015
1
Hankkeen tavoitteet


Tavoitteena on edistää kuntouttavan työotteen toteutumista
näyttöön perustuvan toiminnan kehittämismallia ja tutkittua
tietoa hyödyntäen.
Yksilöidyt tavoitteet




kerätä ja tiivistää näyttöön perustuva tieto kuntouttavasta työotteesta
ja potilaan osallisuudesta omassa hoidossaan
selvittää kuntouttavan työotteen ja potilaan osallisuuden toteutumista
hankkeeseen rajatuissa yksiköissä
vahvistaa hoitohenkilökunnan kuntouttavaan työotteeseen liittyvää
osaamista
kehittää kuntouttavan työotteen hyödyntäminen systemaattiseksi
toimintatavaksi
15.9.2015
2
Hankkeen toimijat





Osastot: SISO1, SISO3, KIRO2, keuhkosairauksien osasto,
kuntoutusosasto.
Mukana olevien osastojen henkilökunta, osastonhoitajat,
ylihoitajat.
Sisäinen kehittämistoiminta (kehittämisylihoitaja).
Yhteisvoimin kotona –hanke (projektisuunnittelija).
Vaikuttavat tavat VATA –hanke (Arcada, Samk, yliopettajat,
yamk –opiskelijat).
15.9.2015
3
Kehittämisen sykli
Missä nyt mennään:
Vaiheet 1. ja 2. toteutettu lukuun
ottamatta potilaskyselyjä.
Ollaan siirtymässä vaiheeseen 3.
15.9.2015
4
Kuntouttava työote kirjallisuudessa

Yamk –opiskelijoiden tuottamat kirjallisuuskatsaukset





Todettiin, että kuntouttavaa / toimintakykyä edistävää työotetta ja / tai potilaan osallisuutta
ei ole juurikaan tutkittu erikoissairaanhoidon ympäristössä.
Lonkkaproteesipotilaan toimintakyvyn edistämistä selvittävässä kirjallisuuskatsauksessa
todettiin, että aihetta ei ole tutkittu hoitotyön näkökulmasta. Kohtalaista näyttöä löytyi siitä,
että lonkkamurtumapotilaan postoperatiivinen kuntoutus edistää potilaan kuntoutumista ja
toimintakykyä sekä potilaan kotiutumista leikkauksen jälkeen.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavien kohdalla kuntouttavan
hoitotyön vaikuttavuus perinteiseen hoitoon nähden on kiistatonta. Tähän näkemykseen
perustuu myös COPD Käypä hoito –suositus. COPD –kuntoutuksen tulisi sisältää mm.
tehostettua tupakasta vieroitusta, omahoidon ohjausta, fyysisen inaktiivisuuden ehkäisyä,
liikunnallista kuntoutusta, fysioterapiaa ja ravitsemustilan arviointia.
Kuntouttavasta työotteesta päivystysympäristössä ei löytynyt tutkimusta.
Kuntouttava työote sydänpotilaan hoidossa kiteytyi tutkimusten mukaan laadukkaaseen
potilasohjaukseen ja neuvontaan, hoitoketjun saumattomaan toimivuuteen, vertaistukeen
sekä ryhmäkuntoutukseen.
15.9.2015
5
Kuntouttava työote kirjallisuudessa



Tutkittu tieto ei tuottanut meille selkeää käsitystä siitä mitä kuntouttava
työote voi olla erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnan arjessa.
Tutkimusta aiheesta on tehty pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten
palveluissa.
Kuntouttavan työotteen määrittelyä:


Kuntouttavan hoitotyön tavoitteena on tukea yksilön mahdollisimman
normaalia elämää sairauksista huolimatta, mikä tarkoittaa jäljellä olevan
toimintakyvyn osa-alueiden tunnistamista ja hoidon rakentamista niiden
varaan (Lundgren 1998).
Kuntoutumista edistävä hoitotyö on terveydenhuollon ammattihenkilön
toimintaa, jossa hoitaja edistää ikääntyneen kuntoutumista tuomalla
hänen käyttöönsä ammatilliset tietonsa ja taitonsa (Routasalo 2004).
15.9.2015
6
Kuntouttava työote kirjallisuudessa




Kuntoutumista edistävä toiminta edellyttää hoitajan tietojen ja taitojen
lisäksi yhteistä kuntoutumista edistävää toimintafilosofiaa, johon hoitajat
sitoutuvat sekä hoitajan uskoa kuntoutumista edistävän toiminnan
tuloksellisuuteen (Routasalo ym. 2003, Resnick ym. 2009).
Kulmakivinä ovat hyvä perushoito, potilaan turvallisuudesta huolehtiminen
ja riskitekijöihin puuttuminen (Pryor & Smith 2002).
Kuntoutumista edistävä hoitotyö on moniammatillista, terveyslähtöistä,
tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan opettamisen, ohjaamisen, yhdessä
tekemisen, kannustamisen, auttamisen, motivoimisen ja tiedottamisen
avulla (Vähäkangas 2010).
Hoitajan tehtävä on myös hoidon koordinointi sekä omaisten ohjaus ja tuki
(Vähäkangas 2010).
15.9.2015
7
Osastojen alkukartoituksen toteuttaminen





Osastojen tilakartoitukset toteutettiin hyödyntäen THL:n kaatumisen
ehkäisyyn liittyvässä IKINÄ –hankkeessa kehitettyä ympäristön
tarkastuslistaa soveltuvin osin.
Osastonhoitajien teemahaastattelut yksilöhaastatteluina (n = 5) toteutettiin
9.4.-25.5.2015 välisenä aikana.
Osastojen henkilökunnan moniammatilliset haastattelut ryhmähaastatteluina
(n = 5, osallistujia yhteensä 25) toteutettiin 29.4.-3.6.2015. Mukana olleet
ammattiryhmät: sairaanhoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, lääkäri.
Teemahaastattelurungot luotiin soveltaen tutkittua tietoa yhteistyössä VATA
–hankkeen edustajien kanssa.
Haastattelut kestivät 1-1½ tuntia. Haastattelut nauhoitettiin.
15.9.2015
8
Tilakartoituksen tuloksia

WC ja suihkutilat







WC ja suihkutiloissa on yleisesti riittävästi oikein sijoitettuja tukitankoja ja
kaiteita.
WC istuimien korkeus ei pääsääntöisesti ole korotettavissa ilman erillistä
irrallista korotinta.
WC ja suihkutilojen lattiapinnat ovat liukumattomia, mutta pesuaineiden
säilytystelineistä on mahdollista vuotaa pesuainetta lattialle.
Veden valuminen suihkutilasta potilashuoneen puolelle on mahdollista,
jolloin huoneen lattia oven edestä saattaa olla liukas.
Osastojen suihkutuolit ovat vaihtelevan laatuisia.
Pienimmät WC ja suihkutilat ovat ahtaita kun tarvitaan avustaja pesuissa.
WC ja suihkutiloissa ylettyy istuessa pääsääntöisesti
hoitajakutsupainikkeeseen.
15.9.2015
9
Tilakartoituksen tuloksia

Potilashuoneet










Sänkyjen korkeus on säädettävissä.
Sängyissä ja yöpöydissä on lukittavat jarrut.
Sänkyjen yläpuolelle on mahdollista kiinnittää kohottautumistelineet.
Hoitajakutsulaitteet on pääasiallisesti kiinnitetty magneetilla potilassänkyyn tai yöpöytään.
Yöpöydät kestävät jonkin verran nojaamista, mutta jarrut eivät välttämättä estä pöydän
liikkumista nojattaessa.
Potilaat syövät pääsääntöisesti hyödyntäen yöpöytää, paitsi kuntoutusosastolla, jossa
ruokailu tapahtuu päiväsalissa.
Potilashuoneissa on tuoleja (esim. vieraita varten), mutta ei yöpöytien lisäksi muita pöytiä.
Geriatrisia tuoleja on vaihtelevasti osastojen käytössä ja ne ovat vaihtelevan laatuisia ja
kokoisia.
Osassa osastoja potilashuoneissa on runsaasti hoitoon liittyviä laitteita ja välineitä, joiden
johdot saattavat aiheuttaa kaatumisriskin.
Potilashuoneissa saatetaan säilyttää erilaisia apuvälineitä.
15.9.2015
10
Tilakartoituksen tuloksia

Osastojen yleiset tilat







Käytävillä on jonkin verran irtotavaraa; sänkyjä, varastotavaraa, eristyshuoneiden
suojautumiseen liittyvää tavaraa, tarjoilurullakoita yms.
Käytävien seinillä on kulkua tukevat kaiteet. Osassa osastoja kaiteet ovat pyöreät
metalliset ja osassa leveät puiset. Saattaa olla, että pyöreästä kaiteesta on liikkuessa
helpompi saada tukeva ote kun leveästä.
Käytävien valaistus on hyvä ja lattiapinnat pääasiassa heijastamattomia.
Päiväsalit sijoittuvat pääasiassa suhteellisen kauaksi potilashuoneista ja kaikilta osin
niiden kalustus ei mahdollista esim. ruokailua tilassa.
Osastojen parvekkeet ovat vaihtelevasti kalustetut ja vaihtelevasti käytössä.
Hisseissä on tukikaiteet ja suhteellisen selkeät kerrosmerkinnät.
Apuvälineiden säilytystilat osastoilla on niukat.
15.9.2015
11
Hoitoympäristön merkitys haastattelujen
perusteella








Hoitoympäristö ei sinänsä vaikuta kuntouttavan työotteen toteuttamiseen,
mutta voi antaa enemmän mahdollisuuksia.
Kuntouttavan työotteen toteuttaminen vaatii ehkä hiukan enemmän tilaa –
potilashuoneet ahtaita.
Potilashuoneissa säilytetään hoitolaitteita ja apuvälineitä.
Käytäviä käytetään myös tavaroiden säilytykseen – pulaa varastotiloista.
WC- ja suihkutilat osittain ahtaita, kun on hoitajan apua tarvitseva potilas.
Päiväsalien sijainti haaste esim. ruokailua ajatellen – optimaalinen
päiväsalitila olisi keskellä osastoa.
Potilashuoneissa ei erillistä pöytää ruokailua varten.
Parvekkeet eivät juurikaan potilaskäytössä.
15.9.2015
12
Haastattelujen tuloksia – työnjako ja
resursointi




Osastoilla käytössä moduuli –työnjakomalli.
Kuntoutusosastolla moniammatillinen tiimityö.
Työnjako ohjaa toimintaa ja mooduulijako mahdollistaa sen, että
hoitohenkilökunta oppii tuntemaan potilaat kohtalaisen hyvin.
Erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä,
ravitsemusterapeutti, haavahoitaja, jalkaterapeutti, farmaseutti, psykiatrisen
sairaanhoitaja, diabeteshoitaja, puheterapeutti, kuntoutusohjaaja, avannehoitaja,
sairaalapastori, eri erikoisalojen lääkärit…) kohtalaisen hyvin tarpeen mukaan

saatavilla.
Hoitohenkilökunnan resurssi kun kaikki potilaspaikat käytössä:
aamuvuorossa 3,3 – 4,3 potilasta / hoitaja (ei huomioitu mahdollisia eristystai valvontapotilaita). Iltavuorossa 5 – 6,8 potilasta / hoitaja (Huom!
Iltavuoroon sijoittuu esim. kaksi ruokailua).
15.9.2015
13
Haastattelujen tuloksia – potilaisiin ja hoitoon
liittyviä erityispiirteitä / haasteita









Lyhyet hoitojaksot.
Ikärakenne – potilaat iäkkäitä.
Muistisairauksia.
Huonokuntoisia ja monisairaita.
Paljon apua tarvitsevia.
Eristyspotilaita ja valvontapotilaita.
Osastojen / potilaiden / tutkimusten yms. aikataulut asettavat haasteita
päivittäisten toimintojen toteuttamiselle.
Yhteydenpito ulkopuolisiin yhteistyötahoihin vaativaa.
Potilaiden asennoituminen – sairaalassa ollaan sängyssä…
15.9.2015
14
Haastattelujen tuloksia – kuntouttava työote,
mitä se on, mitä se vaatii?















Potilaan tilanteen tarkastelua kokonaisvaltaisesti – fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen.
Potilaan tukemista päivittäisissä toiminnoissa.
Potilaan itsenäistä tekemistä mahdollisuuksien rajoissa – ei turhaa puolesta tekemistä.
Potilaan osallistamista – potilas mukaan tavoitteiden asettamiseen.
Potilaan oman roolin korostamista kuntoutumisen edistämisessä.
Potilaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja palauttamista hetkellisen menettämisen
jälkeen.
Potilaan tarpeista lähtevää hoitoa / potilaslähtöisyyttä.
Potilaan motivoimista, kannustamista, ohjaamista.
Hoitohenkilökunnan oikeaa asennoitumista.
Hoitohenkilökunnan toimimista yhteisin periaattein.
Moniammatillista yhteistyötä.
Riittävää resursointia perushoidon toteuttamiseen.
Apuvälineiden oikeanlaisen hyödyntämisen osaamista.
Oikeanlaista ohjausosaamista.
Omaisten mukaan ottamista.
15.9.2015
15
Haastattelujen tuloksia - kehittämisehdotuksia

Koulutusta






Asennemuokkausta
Moniammatillisuutta
Ergonomiaa
Apuvälineiden käyttöä
Aktiivista, omaa opiskelua
Hoitohenkilökunnan tukemista
15.9.2015
16
Haastattelujen tuloksia kehittämisehdotuksia

Toimintakäytäntöjen kehittämistä













Potilaiden ruokailukäytännöt.
Potilaan toimintakyvyn / voimavarojen kartoittaminen – korostetaan sitä mitä on
jäljellä, ei sitä mikä on menetetty – tulohaastattelut?
Potilaat vahvemmin mukaan oman hoitonsa suunnitteluun.
Potilasohjauksen kehittäminen – tunnistetaanko ohjaus päivittäisten toimien ohella?
Potilaiden pukeutuminen – pyjama päivällä?
Kanyylien / katetrien poisto ajoissa.
Yhteistä toimintakäytäntöjen tarkastelua osastolla – haasteita aiheutuu erilaisista
aikataulutetuista asioista.
Moniammatilliset hoitokokoukset.
Yhteistyö fysioterapiayksikön kanssa.
Apuvälineiden tehokkaampi hyödyntäminen.
Osaston tilojen tarkastelu, suunnittelu, mahdolliset muutokset.
Kirjaamisen kehittäminen.
Tsekkauslistojen hyödyntäminen.
15.9.2015
17
Mitä tästä eteenpäin?






Alkukartoituksen tulokset raportoitu ylihoitajille ja osastonhoitajille
Osastojen henkilökunnan kanssa laaditaan ehdotukset kokeiluista /
piloteista joita lähdetään toteuttamaan eri osastoilla.
Pilottien suunnitteluun kootaan työryhmät, joissa mukana kaikki ne
ammattiryhmät, joiden työtä valittu aihe sivuaa.
Työryhmien workshopit kehittämisylihoitajan ja projektisuunnittelijan
vetäminä – nykykäytännön ja uuden toimintamallin kuvaus ja vertailu.
Mahdollisten koulutustarpeiden selvitys.
Uuden toimintamallin kokeilu, testaus ja arviointi.
15.9.2015
18
Kiitos!
15.9.2015
19