10.3.2015
Tietoa kurssista
Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen
psykologia 2)
Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132
Lari Vainio, Marjaana Lindeman, Annika Svedholm
Luento 1 (11.3). Semanttinen järjestelmä (LV)
Luento 2 (16.3). Ajattelun tasot: intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu (AS)
Luento 3 (18.3). Ajattelun keskeisiä aihealueita: mentalistinen ja
mekanistinen ajattelu (ML)
Luento 4 (23.3). Mielikuvat ja ajattelu (LV)
Luento 5 (25.3). Motorinen kognitio (LV)
Luento 6 (13.4). Kognitio ja emootiot (LV)
Luento 7 (15.4). Tietoisuus (LV)
Tentti 27.4 à opiskellaan sekä luentomateriaali että kurssikirjallisuus
Rästitentti kesäkuun laitostentin yhteydessä
Kurssin
oppimateriaalin
ja
luentojen
teemat: Miltä osin ne vastaavat toisiaan?
1)
Luentojen
aiheet
on
valittu
syventämään
oppimateriaalin aiheita ja/tai kompensoimaan siinä
ilmeneviä puutteita
2)
Osaa luentojen aiheista ei käsitellä oppikirjassa.
Näiltä osin oppimateriaaliin on valittu muutama
review-artikkeli, jotka tukevat luennoilla käsiteltyjen
aiheiden ymmärtämistä
1
10.3.2015
Tentti
Tentti
testaa
sekä
luennoilla
oppikirjamateriaalin hallitsemista
opetetun
materiaalin
että
Tentissä pärjääminen edellyttää pääasiassa asiakokonaisuuksien
ymmärtämistä. Tentissä
voidaan kuitenkin
pyytää vaikkapa
selittämään jokin kognitiivinen malli (jota on käsitelty oppikirjassa
usean sivun verran).
Matriaali: Luentomateriaali + sivut seuraavaista kirjoista + seuraavat
artikkelit à

Eysenck ja Keane - Cognitive Psychology: A Student's Handbook (6. painos) luvut 4, 8, 9, 11
(sivut: 417-441), 13, 14, 16

Pulvermuller & Fadiga (2010) Active perception: sensorimotor circuits as a cortical basis for
language. Nature Reviews Neuroscience, 11, 351-359.
Rizzolatti & Sinigaglia (2010) The functional role of the parieto-frontal mirror circuit:
interpretations and misinterpretations. Nature Reviews Neuroscience, 11, 264- 274.
Barsalou (2008) Grounded cognition. Annu. Rev. Psychol. 59, 617-645.
Kosslyn et al. (2001) Neural foundations of imagery . Nature reviews Neuroscience, 2, 635641.
Brosch et al. (2013) The impact of emotion on perception, attention, memory, and decisionmaking. Swiss Med Wkly, 143, 1-10.

Kurssin tavoitteet
Kurssin tavoite on selventää keskeisimpiä kognitiivisia ilmiöitä ja
neuraalisia mekanismeja niiden takana
Kurssi pyrkii tarjoamaan tuoreen näkemyksen siitä miten aivot
tuottavat kokemusmaailmamme ja mahdollistavat selviytymisen
jokapäiväisten tehtävien parissa
Mm.
seuraaviin
kysymyksiin
opiskelijoiden
kohtuullisella tasolla vastaamaan kurssin jälkeen:
pitäisi
pystyä
1) Miten ymmärrämme merkityksen (semantiikan)
esineen tai toiminnan (esim. ilme) takana?
havaitsemamme
2) Miten syntyy mielikuva?
3) Miten päätökset syntyvät?
4) Miten suunnittelemme toimintaa?
5) Miten emootiot ovat mukana kognitiivisissa toiminnoissa?
6) Miten tietoisuus syntyy?
2
10.3.2015
LUENTO 1
Semanttinen
järjestelmä
Lari Vainio
Luennon sisältö
1)
Mitä tarkoitetaan
kategorisoimisella?
semanttisella
representaatiolla
ja
2)
Erilaisia näkemyksiä siitä miten semanttinen järjestelmä
toimii
3)
”Kehollistunut kognitio”: tutkimustuloksia
4)
Kategoria-spesifit representaatiot
5)
Konvergenssi alueet ja semanttinen representaatio
3
10.3.2015
Mitä tarkoitetaan havaitun esineen representoimisella?
Näköhavainto ei ole vain kuvan rakentamista nähdystä kohteesta!!!
1) Varhaiset näköprosessit rakentavat ”kuvan
raakileen” kohteesta
2) Kohde tunnistetaan esim. korvapuustina,
joka
on
syötävää,
pehmeää,
tietyn
tuoksuisista ja makuista jne.
Vaihe 2 edellyttää ”kognitiivista” prosessointia
•
Kohteen
näkeminen
käynnistää
automaattisesti
siihen
liittyvien
semanttisten aspektien käsittelyn à verkosto mikä pitää sisällään opitut
tiedot korvapuusteista aktivoituu (mitä sillä voi tehdä, miltä se maistuu ja
tuoksuu, minkälaiseen emotionaaliseen tilaan sen syöminen liittyy jne.)
•
Representoimiseen siis liittyy keskeisesti ulkopuolisen kohteen liittäminen
siihen liittyvään semanttiseen, moniaisitseen muistitietoon laajassa,
hajautuneessa verkostossa
•
Esine tai asia kategorisoidaan automaattisesti (esim. subliminaaliset
priming efektit)!
Mitä on kategorisointi?
Käsite (concept) on mentaalinen representaatio joka liittyy johonkin esineeseen
tai asiaan kun taas kategoriat (category) ovat objektiluokkia

Kategorisoinnilla viitataan esineiden ja asioiden ryhmittämiseen
joidenkin niiden ominaisuuksien tai piirteiden perusteella (esim.
onko objekti biologinen vaiko ihmisen tekemä)

Kun me havaitsemme jotain (jopa subliminaalisesti vaikkapa
havaintokentän
periferiassa)
niin
se
automaattisesti
representoidaan
sille
kuuluvassa
”kategoria-lokerossa”
semanttisessa aivoverkostossa

Tässä samassa semanttisen verkoston ”lokerossa” on semanttista
muistitietoa kaikista vastaavista objekteista

Tätä ”lokeroa” ei pidä ymmärtää yksittäisenä alueena aivoissa vaan
kohteen semanttinen representaatio on hajaantunut laajaan
verkostoon aivokuorella (kattaen kaikki aivolohkot)

Kuitenkin esim. temporaalilohkosta saattaa löytyä alueita jotka
representoivat kategoria-spesifiä tietoa (yhdessä joidenkin toisten
alueiden kanssa)
4
10.3.2015
Miten kohteen semanttisen tason representoiminen ja
kategorisointi voisi tapahtua?
Amodaaliset-mallit:
Aivoissa on jokin ”keskus-kognitiojärjestelmä”, mikä mahdollistaa
kohteen semanttisen tason representoimisen ja kategorisoinnin
Havaintoprosessit vain tuovat keskus-kognitioon tietoa ympäristöstä
(esim. kädellesi laskeutui inisevää ääntä pitävä pieni, musta objekti) ja
motoriset prosessit (huitaise se pois) vain tottelevat keskus-kognition
semanttista tulkintaa objektista (hyttynen joka voi pistää)
Kehollistuneet-mallit:
Neuraalinen koneisto mikä mahdollistaa semanttisen representaation
rakentumisen ei toimi erillään havainto- ja motorisista prosesseista
(prosesseista mitkä toteuttavat kohteen havaitsemisen ja siihen liittyvän
toiminnan)
Hypridi-mallit:
Semanttinen
representaatiojärjestelmä
koostuu
sensorisista
ja
motorisista
alueista
sekä
korkeamman
tason
moniaistisista
integraatioalueista
Amodaaliset
teoriat
representoimisesta
tiedon
semanttisesta
Amodaalisten teorioiden mukaan konseptuaalinen tieto representoituu
erillään
sensori-motorisista
järjestelmistä
omassa
kognitiomoduulissaan (esim. Fodor, 1983; Pylyshyn, 1999)
Havainto prosessit poimivat havaintotiedon ympäristöstä, joka sitten
viedään erilliseen kognitiiviseen moduuliin. Tämän kognitiivisen
moduulin funktiot tukevat korkeamman tason prosesseja kuten
muisti, kieli, ajattelu, päättely, toiminta jne.
Kutakin konseptia edustaa symboli
Muistiprosesseihin liittyen: semanttinen tieto operoi semanttisessa
symboli-perusteisessa
verkostossa
(keskuskognitio)
erillinen
siihen
liittyvästä
havaintomuistijäljestä
representoituu sekä havainto- että symbolitasolla
mikä
on
à
kohde
5
10.3.2015
Esimerkki amodaalisesta semanttisesta
muistijärjestelmästä
“High-level cognition, such as inference, categorization, and memory, is believed
to
rely on abstract, linguistic symbols that bear arbitrary relations to input
(sensory)
and output (motor) modalities”
Pylyshyn (1999)

Hierarkkinen verkosto malli (Collins & Quillian, 1969); Leviävän
aktivoitumisen malli (Collins & Loftus, 1975) à Samassa verkostossa (mikä
on
erillinen
sensorisista
ja
motorisista
alueista)
representoituu
semanttisella tasolla (esim.) sekä kasvot että havaittu toiminta. Toisin
sanoen,
laadullisesti/muodollisesti
samat
amodaaliset
symbolit
representoivat molempia kohteita – ne vain sijoittuvat hierarkkisen ”puun”
eri kohtiin

Tätä puuta voidaan ajatella jonkinlaisena hierarkkisena sanakirjana jossa
kutakin sanaa vastaa jokin symboli (tai noodi tai neuronipopulaatio)
Amodaaliset teoriat - kritiikki
Tutkimus ei ole pystynyt selvittämään miten tällaiset amodaaliset
symbolit voisivat esiintyä aivoissa

amodaalisten symbolien mallit tuntuvat toimivan kohtuullisen hyvin
teoriassa (laskennallisina malleina ja tietokone simulaatioina) mutta niille
ei ole löytynyt näyttöä aivoissa (esim. missä tällainen kognitiivinen moduuli
aivoissa sijaitsee)
Olisi neuraalisten resurssien tuhlaamista jos sama asia pitäisi olla
edustettuna aivoissa sekä ’symbolina’ kognitiivisessa moduulissa
että havaintomuistijälkinä sensorisessa muistissa
6
10.3.2015
Kehollistunut kognitio: Havaintosymbolien
järjestelmä (Lawrence Barsalou, 1999)

Semanttinen
symbolijärjestelmä
mitä
hyödynnetään havaitsemisessa, ajattelussa,
muistitoiminnoissa, kielessä jne… ei ole
erillään
sensori-motorisista
järjestelmistä
mitkä tuottavat kohteista havaintoja ja
motorisia sekä emotionaalisia vasteita

Semanttinen symbolijärjestelmä koostuu havaintosymboleista ja kukin symboli
on varastoitunut muistijälkenä siihen modaliteettiin jossa sitä vastaava
havainto on syntynyt. Esim. koiran haukunnasta tallentuu symboli (tai
muistijälki) kuulojärjestelmään ja koiran näkeminen tuottaa sitä vastaavan
symbolin (tai muistijäljen) näköjärjestelmään

konsepti = moniaistinen, hajautunut verkko joka koostuu samaa kohdetta
edustavista symboleista (esim. koiraan liittyvä kuulo- ja näkösymboli)
à kun representoimme (ajattelemme tai havaitsemme) jonkun käsitteen niin
simuloimme siihen liittyvää hajautettua moniaistista symboliverkkoa
Havaintosymbolien järjestelmä: Esimerkki
Konseptuaalisen tiedon representoituessa, aivoissa
simuloituu
moniaistinen
verkko,
joka
on
muodostunut kohteesta aikaisempien kokemusten
yhteydessä
Esimerkki. Aikaisempi havainto koirasta à
Mm. nähty koira; kuultu koiran haukunta; koiran haju;
emotionaaliset
kokemukset
koirista;
sana
”KOIRA”
kuultuna ja nähtynä; koiriin läheisesti liittyvät muistikuvat
ja esineet
à nämä kaikki simuloituu kun ajattelet koiraa tai näet
koiran
Koira kategorisoidaan kotieläimeksi koska siihen liittyvät havaintosymbolit
(mitkä kukin representoivat jotain koiran ominaisuutta) ovat osittain
päällekkäisiä muihin vastaaviin eläimiin liittyvien havaintosymbolien kanssa
à Osittain sama moniaistinen havaintosymbolien verkosto mikä representoi koiraa
representoi myös vaikkapa kissaa - mutta pitkälle eri verkosto representoi
vaikkapa pöytää
7
10.3.2015
Alueet missä on havaittu kategoria-spesifiä
aktivaatiota kielellisen semanttisen tiedon
prosessoinnin yhteydessä Binder & Desai, 2011
(38 aivokuvantamistutkimusta)
Toimintaan liittyvät konseptit
lobes – in or next to motor areas)
(posterior frontal & anterior parietal
Liikkeeseen liittyvä tieto
(posterior inferolateral temporal regions –
Kuulotietoon
konseptit
in or next to V5)
liittyvät
temporoparietal regions – in or next to A1)
Hajuun liittyvät konseptit
next to piriform cortical regions)
temporal
&
(prepiriform cortex & amygdala – in or
Makuun liittyvät konseptit
gustatory cortex)
(superior
(anterior orbital frontal cortex – in
Emootioihin liittyvät konseptit
(primarily anterior temporal,
medial & orbital prefrontal, & posterior cingulate region – limbic system)
Kehollistunut kognitio: miten makuaivokuori
osallistuu ruokien representoimiseen
Simmons, Martin & Barsalou (2005):
Koehenkilöille esitettiin kuvia ruokahalua kiihottavista ruuista tai
kuvia rakennuksista

koehenkilöiden tuli ilmoittaa oliko esitetty kuva sama vai eri kuin edellinen
kuva
Vain ruuat aktivoivat (fMRI) oikeanpuoleisen
insula/operculumin
(alueen tiedetään representoivan makuaistimuksia)
Kun
havaittu
kohde
representoidaan
niin
sitä
vastaava
makurepresentaatio (maku-symboli) aktivoituu kontribuoiden oman
osansa kohteeseen liittyvästä konseptuaalisesta ymmärryksestä
(kontribuoivat sen kategorisoimiseen)
8
10.3.2015
Kehollistunut
kognitio:
Miten
hajuaivokuori
osallistuu ruokien representoimiseen
Gonzalez et al. (2006):
Koehenkilöille
esitettiin
sanoja
heidän tuli lukea hiljaa mielessään

jotka
sanoilla oli joko voimakas tuoksu-assosiaatio
(valkosipuli, kahvi) tai niillä oli heikko tuoksuassosiaatio (kynä, silmälasit)
Voimakkaasti tuoksuun assosioituvat sanat
aktivoivat
hajujen
representoimiseen
liitetyn
järjestelmän
(piriform
cortex,
amygdala) näkö- ja kielialueiden lisäksi
Laaja ”kehollistunut” verkosto representoi sanan visuaaliset ja
semanttiset ominaisuudet – kohteeseen liittyvät sensoriset (esim. haju)
muistijäljet kontribuoivat sen semanttiseen sisältöön (kontribuoivat sen
kategorisoimiseen)
Kehollistunut
kognitio:
Miten
motorinen
järjestelmä
osallistuu
toimintaan
liittyvien
sanojen representoimiseen (1)
Hauk, Johnsrude & Pulvermüller (2005):
Koehenkilöiden piti tunnistaa käden,
suun tai jalan toimintaan liittyviä
verbejä
(esim.
POIMIA,
NUOLLA,
POTKAISTA) tai vaihtoehtoisesti vain
suorittaa
motorinen
liike
samalla
kehonosalla
Osittain
päällekkäiset
alueet
aktivoituivat sekä motorisen liikkeen
että sanan tunnistamisen yhteydessä
Esim. sekä sanan POIMIA lukeminen
aktivoivat käden motorista aluetta
että
käden
liikuttaminen
Toimintaan liittyvän sanan konseptuaalinen tieto simuloituu
osittain motorisessa järjestelmässä
9
10.3.2015
Kehollistunut
kognitio:
Miten
motorinen
järjestelmä
osallistuu
toimintaan
liittyvien
sanojen representoimiseen (2)

Williems, Hagoort
&
Casasanto,
2010:
Koehenkilöille
esitettiin
verbejä
jotka
liittyivät kädentoimintaan (tarttua, kirjoittaa)
tai jotka eivät liittyneet kädentoimintaan
(polvistua, nauraa). Lisäksi heille esitettiin
epäsanoja.

Koehenkilön
tehtävä
oli
arvioida
mahdollisimman nopeasti oliko sana oikea vai
epäsana

Puolet (n = 32) koehenkilöistä oli vasenkätisiä

fMRI tulokset osoittivat, että kädentoimintaan liittyvien verbien tunnistamisen
yhteydessä
vasenkätisillä
aktivaatio
lisääntyi
oikean
aivopuoliskon
motorisessa järjestelmässä ja oikeakätisillä vasemmassa motorisessa
järjestelmässä
Tämä tutkimus tukee ajatusta, jonka mukaan havaitun
kategoriaan assosioituvat motoriset prosessit osallistuvat
semanttisen tason representoimiseen
sanan
sanan
Ihmisen tekemät objektit ja luonnolliset objektit
representoidaan osittain erillisillä aivoalueilla (1)
Warrington & Shallice, 1984:
Leesio ohimolohkossa (ns. ventral stream) johtaa usein yleiseen
vaikeuteen esineiden tunnistamisessa (potilas saattaa menettää
esim. luonnossa esiintyviin objekteihin liittyvän tiedon).
Vaurio tietyillä päälaenlohkon ja otsalohkon alueilla (ns. dorsal
stream - alueilla joilla on motorisia funktioita) voi vaikeuttaa
valikoivasti ihmisen tekemien objektien tunnistamista (objektien
joilla on selkeä käyttötarkoitus). Toisaalta nämä potilaat tunnistavat
usein normaalisti luonnossa esiintyviä objekteja.
10
10.3.2015
Ihmisen tekemät objektit ja luonnolliset objektit
representoidaan osittain erillisillä aivoalueilla (2)

Chao & Martin, 2000: Koehenkilöille näytettiin
useita erilaisia objekteja joista puolet oli
biologisia ja puolet ihmiset tekemiä
koehenkilöiden
tuli
hiljaa
mielessään
tunnistaa esineet

Molemmat esinekategoriat aktivoivat
ventraalista näköjärjestelmää

Vain ihmisen tekemät esineet aktivoivat sekä
vasenta premotorista aivokuorta että vasenta
posteriorista
päälaenlohkon
aivokuorta
–
molemmat näistä alueista liitetään motorisen
toiminnan suunnitteluun
(fMRI)
Ihmisen tekemien esineiden representoiminen työllistää enemmän motorisia
prosesseja
(niiden
kategorisointi
edellyttää
niiden
käyttötarkoituksen
analysoimista à sillä juodaan…)
Ihmisen tekemät objektit ja luonnolliset objektit
representoidaan osittain erillisillä aivoalueilla (3)

Chao, Weisberg & Martin, 2002: Koehenkilöille näytettiin lukemattomia eri
objekteja joista puolet oli biologisia ja puolet ihmiset tekemiä; koehenkilöiden tuli
hiljaa mielessään tunnistaa esineet

Biologiset objektit assosioituivat aktivaatioon ventral occipito-temporal alueilla –
ihmisen tekemät esineet assosioituivat aktivaatioon medial occipital-temporal
aluilla.

Lisäksi ihmisen tekemät esineet aktivoivat sekä vasenta premotorista (7)
aivokuorta että vasenta posterior parietal aivokuorta (8) à molemmat näistä
alueista liitetään motorisen toiminnan suunnitteluun
11
10.3.2015
Ihmisen tekemät objektit ja luonnolliset objektit
representoidaan osittain erillisillä aivoalueilla (4)

Mahon et al., 2009: Jopa syntymästään asti sokeilla eri
näköjärjestelmän
alueet
ovat
erikoistuneet
representoimaan ihmisen tekemiä ja luonnollisia
kohteita (fMRI-tutkimus, jossa kohde-objektin nimi
esitettiin auditorisesti)

Näyttää, että tietyn havaintojärjestelmän alueen
erikoistuminen
tietyn
objektin
semanttiselle
representoimiselle
ei
vaadi
edes
altistumista
ärsykkeelle visuaalisella tasolla

Tietyt
aivoalueet
ovat
sisäsyntyisesti
ominaisuuksiltaan optimaalisia tietyn spesifin kohteen
representoimiseen

Punaiseksi värjätyillä alueilla (kuva A) tapahtuu
voimakasta luonnollisen objektin representoitumista
Siniseksi värjätyllä alueella (kuva B) tapahtuu
voimakasta
ihmisen
tekemän
esineen
representoitumista

Aivovauriopotilaan semanttisen häiriön
rajoittuminen yksittäiseen kategoriaan

Caramazza & Shelton, 1998 à eläimet
Samson & Pilloin, 2003 à hedelmät/kasvikset
Laiacona & Capitani, 2001 à ihmisen tekemät esineet

Nämä semanttiseen kategoriaan liittyvät häiriöt eivät
yleensä
ilmene
vain
yhden
aistimodaliteetin
yhteydessä vaan kyseiseen kategoriaan liittyvän
esineen prosessointi häiriintyy riippumatta siitä missä
muodossa esine esitetään

Esim. potilas jolla on vaikeuksia tunnistaa hänelle esitettyjä visuaalisia kuvia eri
eläimistä saattaa myös osoittaa kykenemättömyytensä selviytyä tehtävästä missä
hänen tulee vastata eläimiä koskeviin kysymyksiin (Onko valaalla jalkoja? Ovatko
koirat kotieläimiä?) tai tunnistaa eläimien ääniä

Vaurio
sensori-motorisen
järjestelmän
rajatulla
alueella
(ventraalinentemporaalinen näköjärjestelmä – esim. ATL) vie potilaalta kyvyn representoida
spesifin kategorian semanttisia aspekteja – mahdollisuus simuloida kohdekonsepti sitä vastaavassa semanttisessa multimodaalisessa verkostossa häiriintyy
12
10.3.2015
Ventraalinen näköjuoste ja kategoriat
Tyler & Moss, 2001
Vaikka
temporaalilohkosta
kategoria-spesifejä alueita
on
löytynyt
(esim.
middle
temporal à kehonosat; fusiform gyrus à kasvot)
niin silti ajatellaan yleisesti, että pääosin
objektit
ja
kategoriat
representoituvat
ventraalisessa
näköjärjestelmässä
hajautuneesti ja päällekkäisesti
Ventraalisen
näköjärjestelmän
eri
osien
erikoistuminen
representoimaan erilaisia objektikategorioita saattaa osittain myös
perustua sen eri osien potentiaaliin representoida erilaisia muotoja
ja erilaisten muotojen kombinaatioita (objektien kombonentteja)
Usein saman kategorian objektit koostuvat samantyyppisistä osista
jotka ovat samankaltaisesti suhteessa toisiinsa
Semanttisen
Binder & Desai, 2011
prosessoinnin
neuroanatominen

Voimakkaasti modaali-spesifit sensoriset, motoriset
ja emootioihin liittyvät järjestelmät syöttävät
kokemuksiin liittyvää tietoa ns. “konvergenssi
alueille” (moniaistiset, assosiatiiviset alueet) missä
tallennetaan
ja
representoidaan
kokemuksista
abstraktoitu tieto semanttisella tasolla

Dorsomedial
&
inferior
prefrontal
-alueet
kontrolloivat tehtävän kannalta keskeisen tiedon
valitsemista konvergenssi alueilla
malli

Fuster (2009) on ehdottanut, että mitä abstraktimpaa
tietoa
tulee
representoida,
sitä
enemmän
prosessointi
tapahtuu
konvergenssi
alueilla
(vasemmanpuoleisessa kuvassa valkoisella)

Hyvin
konkreettisen
kohteen
representoiminen
tapahtuu pääosin primääreillä havainto- ja motorisilla
alueilla (tummalla)
13
10.3.2015
Representoiminen työmuistitehtävän aikana
Fuster, 2009
Etuotsalohkon toiminnoilla pidetään yllä
representaatiota
havainto/motorisessa
järjestelmässä
Oriboto-frontaalinen aivokuori osallistuu
tehtäväkohtaiseen päätöksentekoon
Kasvot
Sijainti
Kuultu ärsyke
Etuotsalohko ja semanttisen tiedon pitäminen aktiivisena
työmuistissa
Miller & Cohen, 2001
Etuotasalohkon
toiminnanohjausjärjestelmä
(=työmuistijärjestelmä)
on
jakautunut
biasoimaan tarkkaavaisuuden prosesseja joko
sijaintia (dorsolateraalinen etuotsalohko) tai
objektia (ventraalinen etuotsalohko) kohti
Dorsolateraaliselta
etuotsalohkolta
on
tiiviimpiä
yhteyksiä
dorsaalisen
juosteen
toimintoihin ja vetraaliselta etuotsalohkolta on
tiiviimpiä yhteyksiä ventraaliseen juosteeseen
14
10.3.2015
Johtopäätökset
Objektin semanttinen
”kehollistuneesti”
representoituminen
aivokuorella
tapahtuu

esim. vasaran semantiikka representoituu sen funktion simuloitumisella
motorisessa järjestelmässä ja valkosipulin semantiikka representoituu sen
tuoksun ja maun simuloimisella haju- ja makutietoon liitetyillä sensorisilla
alueilla

useat eri sensoriset, motoriset ja emootioihin liittyvät alueet osallistuvat
kohteen semanttiseen representaatioon (korvapuusti à mitä sillä voi tehdä,
miltä se maistuu ja tuoksuu, minkälaiseen emotionaaliseen tilaan sen
syöminen liittyy jne.)
Temporaalilohko osallistuu kaikentyyppisten objektien/kategorioiden
representoimiseen

sieltä on löydettävissä kategoria-spesifejä alueita mutta pääosin objektit
representoituvat siellä hajautuneesti ja päällekkäisesti
Moniaistiset
assosiatiiviset
alueet
(esim.
päälaenlohkon
”konvergenssi” alueet) osallistuvat representaation muuttamiseen
abstraktiin ja yleiseen muotoon
15