Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen
liikenneselvitys
5.3.2015
2/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Esipuhe
Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää millaisia liikenteellisiä vaikutuksia on Holman nykyisen teollisuusalueen muuttamisella asuinalueeksi. Alueelle laadittiin uusien maankäyttötietojen pohjalta liikenne-ennuste, jonka
mukaisilla liikennevirroilla simulointiin tarkastelualueen tie- ja katuverkon toimivuutta.
Selvitys laadittiin Lahden kaupungin toimeksiannosta. Työtä ohjasivat kaupungin puolelta suunnitteluinsinööri
Tarja Tolvanen-Valkeapää , kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen, liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors ja
liikennevalosuunnittelija Tuula Salminen. Selvityksen toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy, jossa työstä vastasivat Timo Kärkinen, Katarina Wallin, Riikka Kallio, Simo Airaksinen ja Ollipekka Pakkanen. Liikennelaskentoihin
osallistuivat lisäksi Jakob Mirea, Minna Raatikka ja Antti Kataja.
3/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Sisältö
Esipuhe ............................................................................................................................................................................ 3
1.
Työn tausta ja tavoitteet ................................................................................................................................. 5
2.
Nykytilanne ........................................................................................................................................................ 6
2.1.
2.2.
2.3.
2.4.
2.5.
3.
Maankäytön ja liikenneverkon kehittyminen ........................................................................................... 10
3.1.
3.2.
3.3.
3.4.
4.
Maankäyttö ............................................................................................................................................................... 6
Tieverkko ja liikennemäärät ................................................................................................................................. 6
Joukkoliikenne ......................................................................................................................................................... 7
Kävely- ja pyörätiet ................................................................................................................................................ 8
Liikenneturvallisuus ................................................................................................................................................ 8
Maankäyttö ja liikenneverkko ............................................................................................................................ 10
Alueen synnyttämät matkat ............................................................................................................................... 10
Liikenne-ennuste................................................................................................................................................... 12
Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet ...................................................................................................................... 12
Vaikutusarvioinnit .......................................................................................................................................... 14
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
Liikenteellinen toimivuus .................................................................................................................................... 14
Joukkoliikenne ....................................................................................................................................................... 19
Kävely ja pyöräily .................................................................................................................................................. 20
Liikenneturvallisuus .............................................................................................................................................. 20
5.
Toimenpide-ehdotukset............................................................................................................................... 21
6.
Johtopäätökset ............................................................................................................................................... 23
Liitteet .......................................................................................................................................................................... 24
4/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
1.
Työn tausta ja tavoitteet
Tarkasteltava alue sijaitsee noin 4,5 km Lahden keskustasta pohjoiseen Vääksyntien (vt 24) ja Savontien (mt
140) kulmauksessa. Alueella on nykyisin teollisuutta sekä muutamia omakotitaloja.
Jatkossa nykyisin teollisuuskäytössä oleva Jatkokadun ja Puhelinkadun välinen alue ollaan muuttamassa asumiseen tarkoitetuksi. Alueen asemakaavan muuttaminen on käynnistetty keväällä 2014. Alueelle on suunniteltu
kerrostaloja sekä pientaloja, joihin tulee yhteensä noin 1 000 asukasta. Muut teollisuuden tai kaupallisten palvelujen käytössä olevat alueet sekä omakotialue jäävät ennalleen.
Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1
Tarkastelualueen sijainti (Karttapohja: Lahden kaupunki).
Tässä selvityksessä tavoitteen on selvittää millaisia liikenteellisiä vaikutuksia alueen käyttötarkoituksen muuttamisella on aluetta ympäröivien katujen ja teiden toimivuuteen. Erityisesti tarkastellaan tarkastelualueen vilkkaimman väylän eli Vääksyntien (vt 24) toimivuutta Merrasjärvenkadun liittymässä, johon merkittävä osa tarkastelualueen liikenteestä suuntautuu.
5/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
2.
Nykytilanne
2.1. Maankäyttö
Nykyisin tarkastelualueella on teollisuutta. Kaupallisia palveluja on Vääksyntien puolella. Alueen eteläreunalla
Holmantien eteläpuolella on muutamia omakotitaloja. Alueen maankäytön määrä, laatu ja sijoittuminen näkyvät
hyvin ilmakuvasta, kuva 2.
Kuva 2
Ilmakuva tarkastelualueesta vuodelta 2011 (Lähde: Lahden kaupunki).
2.2. Tieverkko ja liikennemäärät
Alue rajautuu lännessä Vääksyntiehen (vt 24) ja kaakossa Savontiehen (mt 140). Vääksyntiestä ollaan laatimassa
kehittämisselvitystä, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. Selvityksen pohjalta Uudenmaan ELY-keskus on käynnistämässä tien aluevaraussuunnitelman laatimista.
Alueen sisällä on katuverkko, joka yhdistyy molempiin em väyliin. Alueen läpi johtava yhteys muodostuu Merrasjärvenkadusta, Jatkokadusta ja Holmantiestä. Holmantiestä haarautuu Puhelinkatu, jonka varrelle muutettavan
alueen nykyiset toiminnot sijoittuvat.
Vilkkain tarkastelualueen väylistä on Vääksyntie, jolla kulkee Merrasjärvenkadun pohjoispuolella arkipäivisin noin
12 000 autoa. Savontien liikennemäärä on runsaat 4 600 autoa vuorokaudessa.
Liittymien toimivuustarkastelujen pohjaksi tehtiin alueen keskeisissä liittymissä liikennelaskennat keskiviikkona
18.2.2015. Laskennat tehtiin käsinlaskentoina iltahuippuna klo 15-17. Laskenta-aikana oli Uudenmaan talviloma-
6/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
viikko, mikä nosti liikennemääriä Vääksyntiellä. Liikennemäärät iltahuipputuntina on esitetty kuvassa 9. Laskennan tulokset on esitetty liitteessä 1.
2.3. Joukkoliikenne
Suunnittelualue sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä. Kävelyetäisyys uusilta asunnoilta Savontien varrella oleville
pysäkeille on 250 - 600 metriä ja Vääksyntien pysäkeille 250 - 750 metriä.
Tarkastelualuetta palvelevat nykyisin Savontien puolella Lahden linjat 8, 88 ja 89. Linjan 8 vuoroväli arkisin on 30
minuuttia. Linjoilla 88 ja 89 on molemmilla tunnin vuoroväli eli linjojen yhteinen vuoroväli on 30 minuuttia. Arkisin liikennöidään reittiä 89Z, joka ajaa Savontieltä valtatien 24 kautta koulutuskeskus Salpausta sivuten. Päiväliikenteen ja ruuhka-ajan vuoroväleissä ei ole suurta eroa. Linjojen reitit on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3
Joukkoliikennelinjojen reitit suunnittelualueen ympäristössä (Lähde: Lahden Seudun Liikenne).
Vääksyntietä liikennöivät Lahden ja Vääksyn väliset seutulinjat, joilla on pidemmät vuorovälit. Linjojen tarjonta
on selvästi vähäisempää kuin Savontietä kulkevien paikallisliikenteen linjojen. Liikennettä on päiväaikaan noin
kerran tunnissa ja ruuhka-aikoina pari kolme kertaa tunnissa. Tarjonta viikonloppuisin on selvästi vähäisempää.
Sen vuoksi uuden alueen asukkaiden on luontevaa käyttää Savontien paikallisliikenteen linjoja. Silloin kun matkat
suuntautuvat Vääksyn suuntaan, asiakkaat voivat käyttää Vääksyntien linjoja.
Kaupungin tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen. Vuonna 2010 laaditun Lahden liikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista joukkoliikennevyöhykkeellä oli 7 %.
7/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
2.4. Kävely- ja pyörätiet
Alueella on nykyisin kävely-pyörätie Holmantien varrella sekä osan matkaa Jatkokadulla. Holmantien länsipäässä
on alikulkukäytävä Vääksyntien alitse ja itäpäässä Savontien alikulku. Savontiellä on toinen alikulku myös noin
300 m päässä Holmantien alikulusta itään. Sekä Vääksyntien että Savontien varrella on tien toisella puolella kävely-pyörätie, jotka keskustan suuntaan mennessä yhdistyvät Holman kiertoliittymässä. Siitä eteenpäin pyörätie on
Lahdenkadun länsipuolella. Tarkastelualueen pyörätiet on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4
Pyörätiet vuonna 2014. (Lähde: Lahden kaupunki).
Kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus kulkutapamuotona. Vuonna 2010 laaditun Lahden
seudun liikennetutkimuksen mukaan pyöräilymatkojen osuus kaikista matkoista joukkoliikennevyöhykkeellä oli
12 %.
2.5. Liikenneturvallisuus
Tarkastelualuetta ympäröivällä verkolla on viiden viime vuoden aikana tapahtunut henkilövahinkoihin johtavia
onnettomuuksia Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun liittymässä, Lahdenkadulla Holman kiertoliittymän eteläpuolella sekä valtatien 24 rampilla (kuva 5). Onnettomuuksien määrä on väylien vilkkauteen nähden vähäinen.
Alueen synnyttämä liikenne on vähäistä ja kävely sekä pyöräily on suureksi osaksi erotettu ajoneuvoliikenteestä.
Kevyen liikenteen risteyskohdat vilkkaimpien väylien, Vääksyntie ja Savontie, kanssa on järjestetty eritasossa
alikuluin. Merrasjärvenkadun ja Vääksyntien liittymässä on liikennevalot, mikä helpottaa osaltaan kevyen liikenteen ylityksiä.
8/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 5
Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet tarkastelualueella vuosina 2010-2014 (lähde: Liikennevirasto)
9/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
3.
Maankäytön ja liikenneverkon kehittyminen
3.1. Maankäyttö ja liikenneverkko
Puhelinkadun, Jatkokadun ja Holmantien välinen alue asemakaavoitetaan uudelleen nyt, ja se on tarkoitus rakentaa vaiheittain noin 10 vuoden kuluessa. Asukkaita tulee alueelle noin 1 000. Puhelinkadun itäpuoli kaavoitetaan
myöhemmin. Alueen asemakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö on esitetty kuvassa 6. Kuvan asemakaavaluonnoksesta poiketen suunnitelmissa on toteuttaa ajoyhteys Merrasjärvenkadun jatketta pitkin Puhelinkadulle.
Kuva 6
Tarkastelualueen asemaakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö (Lähde: Lahden kaupunki).
Puhelinkatu ja Jatkokatu ovat huonossa kunnossa ja ne saneerataan asumisympäristöön sopiviksi ja varustetaan
erotetuin kävely- ja pyörätein. Jatkokadulle rakennetaan siltä nykyisin puuttuva kävely- ja pyörätieosuus.
Merrasjärvenkatua jatketaan ajotienä Vääksyntieltä vain pientalojen tonttikadulle asti. Siitä eteenpäin Savontien
suuntaan tulee vain kävelylle ja pyöräilylle tarkoitettu väylä. Puhelinkadun kautta on myös yhteys Holmantieltä
Merrasjärvenkadulle.
3.2. Alueen synnyttämät matkat
Tarkasteltavan kaava-alueen liikennetuotoksen määrittelyssä lähtökohtina ovat Lahden seudun liikennetutkimus
2010 sekä Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011. Lahden seudun liikennetutkimuksessa joukkoliikennevyöhykkeellä henkilöauton kuljettajana matkoista tehtiin 44 %. Kulkumuoto-osuudet vyöhykkeittäin on
esitetty kuvassa 7.
10/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 7
Kulkumuoto-osuudet (Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus).
Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa Lahden kaupunkiseudun suuruusluokkaa vastaavassa kaupunkiryhmässä henkilöautolla kuljettajana tehtyjä kotiperäisiä matkoja oli 0,969 matkaa/asukas/vuorokausi. Uusi
maankäyttö synnyttää siten noin 970 alueelta alkavaa tai sinne päättyvää henkilöautomatkaa vuorokaudessa.
Iltahuipputuntina niistä syntyy noin 10 % eli noin 100 henkilöautomatkaa.
Laskelma uuden maankäytön liikennetuotoksista tehtiin myös Lahden vuonna 2010 tehdyn liikennetutkimuksen
tietojen pohjalta. Laskelma antaa liki identtiset tulokset valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kanssa. Laskelma alueen liikennetuotoksesta on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1 Uuden maankäytön liikennetuotos.
Kotiperäiset henkilöautomatkat
Asuinkerrostalot
Rivitalot
Erillispientalot
YHTEENSÄ
m2
40 400
2 646
3 000
46 046
liikennetuotos
IHT
vrk
87
870
5
51
6
58
98
979
Iltahuipputunti
saapuu
lähtee
58
29
3
2
4
2
66
32
Uuden maankäytön synnyttämän liikenteen suuntautuminen oletettiin seuraavasti: Lahden keskustan suuntaan
78 %, Mukkulan suuntaan 17 % sekä loput 5 % muualle.
Lahden kaupungin tavoitteena on pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kaksinkertaistaminen.
Liikenteen toimivuuden tarkastelu on tehty ilman näitä muutoksia, jotta nähdään miten nykyisen kulkumuotojakautuman mukainen kysyntä vaikuttaa liikenneverkon ja sen avainliittymien toimivuuteen. Kun pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvavat, paranee autoliikenteen toimivuus nyt esitetystä.
11/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
3.3. Liikenne-ennuste
Liikenne-ennuste laadittiin vuodelle 2025, jolloin nyt suunniteltavana oleva alue on rakentunut. Ennusteen pohjana käytettiin Liikenneviraston koko maan kattavaa liikenne-ennustetta sekä parhaillaan työn alla olleen valtatien 24 kehittämisselvityksen yhteydessä laadittuja ennusteita. Ensinmainitussa kasvukerroin vuodesta 2012 vuoteen 2030 valtateille Päijät-Hämeessä on kevyille ajoneuvoille 28 % ja raskaille 5,5 %. Jälkimmäisessä liikenteen
kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2025 Vääksyntellä Merrasjärvenkadun pohjoispuolella on vuorokausitasolla noin
18 %. Raskaan liikenteen kasvu on peräti 146 %.
Toimivuustarkasteluja varten arvioitiin liikennemäärien muutos iltahuipputuntina. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2010-2011 mukaan viimeisten viiden vuoden aikana eniten ovat kasvaneet ostos- ja asioitimatkojen määrät, kun taas työmatkojen määrät ovat vähentyneet. Tämän pohjalta voidaan arvioida, että liikennemäärät huipputunteina eivät kasva aivan yhtä paljon kuin liikenne vuorokausitasolla. Lisäksi nykytilanteen laskennoissa Vääksyntiellä oli etelän talvilomaviikon vuoksi enemmän liikennettä kuin edellisellä viikolla. Vuorokausitasolla
eroa oli noin 500 ajoneuvoa, mutta iltahuipputuntina peräti 200 ajoneuvoa/tunti enemmän kuin edellisellä viikolla.
Toimivuustarkasteltuja varten laaditussa vuoden 2025 iltahuipputunnin liikenne-ennusteessa liikenteen kasvu on
hieman yli 15 %. Holman alueen synnyttämän liikenteen osuus koko kasvusta on hyvin pieni, ylivoimaisesti suurin osa johtuu liikenteen yleisestä kasvusta.
Liikenne-ennuste vuodelle 2025 verkolle sijoiteltuna on esitetty kuvassa 12.
3.4. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet
Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymässä Lahden kaupungin liikennepoliittisissa linjauksissa 2013 kävelyn ja
pyöräilyn edistäminen tuodaan vahvasti esiin omana linjauksenaan. Tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen ja erinomainen kevyen liikenteen järjestelmä. Tavoitteen mukaan liikenteen ristiriitatilanteissa asetetaan kävely ja pyöräily etusijalle. Linjauksissa kuvataan laajasti erilaisia toimintalinjauksia kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi. Suunnittelukohteen osalta merkittävimpiä ovat tavoitteet uusien
asuinalueiden katujen mitoittamisesta kapeiksi ja 30 km/h nopeusrajoitusta käyttäviksi pyöräilijän ja jalankulkijan
turvallisuuden parantamiseksi. Vanhoilla asuinalueilla jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa parannetaan muuttamalla
katutilaa niin, että se edistää alhaista ajonopeutta.
Lahden kaupungin vuonna 2013 hyväksymässä Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2025:ssa tarkennetaan liikennepoliittisissa linjauksissa asetettuja tavoitteita ja määritetään toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty pyöräilyn tavoiteverkko. Tavoiteverkossa pyöräväylät on
jaettu laatukäytäviin, pääreitteihin, aluereitteihin ja lähireitteihin. Kaikki pääreitit ovat merkityksensä ja laatuvaatimustensa perusteella korkealuokkaisia. Keskustan läheisyydessä olevista pääreiteistä on osoitettu erikseen
noin 5 kilometrin mittainen osuus erityisenä laatukäytävänä. Tällä osuudella pääreittien kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota väylän varustukseen, esteettömyyteen ja hyvään kaupunkiarkkitehtuuriin. Suunnittelualueen lähialueiden tavoiteverkko on esitetty kuvassa 8.
12/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 8. Lahden pyöräilyn tavoiteverkko 2025.
Suunnittelualueen vierestä ei kulje yhtään pääreittiä eikä laatukäytävää. Vääksyntien, Savontien ja Lahdenkadun
reitit ovat aluereittitasoisia. Tavoiteverkon puuttuvat yhteydet Holmasta itään on merkitty prioriteettijärjestykseltään vuoteen 2017 mennessä rakennettavaksi yhteydeksi ja Holmasta länteen vuoteen 2025 mennessä rakennettavaksi yhteydeksi. Suunnittelualueen ja keskustan välillä ei ole merkittäviä yhteyspuutteita ja reitin laatutaso
nousee keskustaa lähestyttäessä ensin pääreitiksi ja sitten laatukäytäväksi. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet kaavaalueelta Vääksyntien ja Savontien aluereiteille ovat jo nykyisin olemassa: Vääksyntien alitse on yksi ja Savontien
alitse kaksi jalankulku- ja pyörätietä.
Kehittämissuunnitelman toimenpiteenä I4 on asuinalueiden liikenteen rauhoittaminen. Toimenpidettä on hieman
tarkennettu Liikennepoliittisista linjauksista: ”Mitoitetaan uusien asuinalueiden kadut kapeiksi ja asetetaan nopeusrajoitukseksi 30 km/h. Parannetaan jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa rakennetuilla asuinalueilla muuttamalla
katutilaa tarvittaessa niin, että se edistää alhaista ajonopeutta. Muodostetaan autoliikenteen väylistä riippumattomia lähiverkostoon kuuluvia jalankulun ja pyöräilyn oikoreittejä lähipalveluiden äärelle. Tonttikatujen liittymät
korotetaan kokoajakadun jalankulku- ja pyörätien tasoon, mikä korostaa tonttiliittymän alisteisuutta.” Näitä
periaatteita tulee siis noudattaa myös uuden kaava-alueen katujen suunnittelussa. Koska uutta kaava-aluetta rajaavat molemmin puolin vilkkaat väylät aiheuttaen jalankululle ja pyöräilylle merkittävän estevaikutuksen, on uuden alueen jalankulku- ja pyöräverkon suunnittelussa tärkeää ottaa huomioon verkon johdattavuus ja sujuvuus
kohtiin, joissa autoliikenteen väylät pääsevät risteämään eritasossa. Tärkeää on myös huolehtia alikulkujen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta mm. valaistuksen, kasvillisuuden raivauksen, ajoratamerkintöjen ja mittavimmassa
tapauksessa alikulun leventämisen avulla.
13/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
4.
Vaikutusarvioinnit
4.1. Liikenteellinen toimivuus
Uuden maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia alueen liikenteen sujuvuuteen tutkittiin toimivuustarkasteluilla. Toimivuustarkastelut tehtiin Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Tarkasteluajankohtia olivat nykytilanteen iltahuipputunti sekä vuoden 2025 ennustetilanteen iltahuipputunti.
4.1.1.
Ajoneuvoliikenteen toimivuus nykytilanteessa
Suunnittelualueen ympäristön nykytilan (2015) simulointimallin liikennemäärät iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa 9. Mallin nykytilan liikennemäärät perustuvat 18.2.2015 tehtyihin liikennelaskentoihin. Laskentaan
perustuvat raskaan liikenteen osuudet iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa prosentteina punaisella.
Kuva 9
Iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteen (2015) simulointimallissa.
Simuloimalla saatu nykyliikenneverkon ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso iltahuipputunnin
aikana on esitetty kuvassa 10. Verkon toimivuus on nykyisin hyvällä tasolla. Ajoneuvokohtaiset viivytykset ovat
suurimmillaan liityttäessä Merrasjärvenkadulta idästä Vääksyntielle. Viivytyksen suuruus johtuu liittymän valoohjauksesta, jolla on pyritty edistämään liikenteen sujuvuutta pääsuunnalla (Vääksyntie). Vaikka ajoneuvokohtaiset viivytykset Merrasjärvenkadulla ovat suurempia muuhun verkkoon verrattuna, jäävät jonot lyhyiksi. Merrasjärvenkadulle Vääksyntien liittymän itäpuolelle ei synny huipputunnin aikana lainkaan yli 5 auton pituisia jonoja
(kuva 11). Suurempia viivytyksiä syntyy myös Savontielle liityttäessä Holman kiertoliittymään. Liittymistä hankaloittaa kiertoliittymän suuri etelä-pohjoissuuntainen liikennevirta.
14/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 10
Keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä iltahuipputunnin aikana nykytilanteen (2015) liikenneverkolla.
Kuva 11
Maksimi jononpituus simulointimallin linkillä iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa (2015), kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa.
15/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
4.1.2. Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025
Ennustetut vuoden 2025 liikennemäärät iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa 12. Raskaan liikenteen
osuudet iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa prosentteina punaisella. Raskas liikenne ei valtatietä 24 lukuun ottamatta juurikaan kasva. Valtatiellä raskaan liikenteen on ennustettu kasvavan noin kaksinkertaiseksi
(lähde: Valtatien 24 kehittämisselvitys).
Kuva 12
Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa.
Liikenteen toimivuudesta vuonna 2025 tehtiin kaksi tarkastelua. Toisessa verkko on nykyisen mukainen, lukuun
ottamatta uutta Merrasjärven eteläpuolista kaava-aluetta. Jälkimmäisessä tarkastelussa Holman kiertoliittymä on
parannettu siten, että Lahdenkadulta Vääksyntielle liittyminen on mahdollista kahta kaistaa pitkin.
Liikenneverkko nykyisen mukainen
Ajoneuvokohtaiset viivytykset vuoden 2025 nykyisen mukaisella liikenneverkolla on esitetty kuvassa 13. Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun valo-ohjattu liittymä välittää liikennettä tyydyttävästi. Erittäin ongelmallisen kohdan sujuvuuden kannalta muodostaa Holman kiertoliittymä, jonka välityskyky ylittyy iltahuipputunnin aikana.
Etelä-pohjoissuuntaisen liikennevirran kasvu hankaloittaa entisestään kiertoliittymään liittymistä Savontieltä.
Kiertoliittymästä aiheutuvat jonot (kuva 14) yltävät Savontiellä Makarantien liittymän koillispuolelle saakka, mikä
heikentää palvelutasoa Savontien ja valtatien 24 rampin sekä Savontien ja Makarantien liittymissä.
16/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 13 Keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä iltahuipputunnin aikana vuoden 2025 ennustetuilla liikennemäärillä
nykyisen mukaisella liikenneverkolla.
Kuva 14 Maksimi jononpituus simulointimallin linkillä iltahuipputunnin aikana vuoden 2025 ennustetilanteessa, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa
(verkko nykyisen mukainen).
17/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Holman kiertoliittymä parannettu
Holman kiertoliittymästä johtaa nykyisin yksi kaista pohjoiseen ja liittymä on yksikaistainen Savontien ja Vääksyntien välillä. Simuloimalla tutkittiin liikenteen sujuvuutta vuoden 2025 ennustetilanteessa, jossa Holman kiertoliittymä on parannettu lisäämällä kiertoliittymään kaista Savontien ja Vääksyntien välille sekä lisäämällä kaista
Vääksyntielle kiertoliittymästä pohjoiseen.
Kiertoliittymän parantaminen sujuvoittaa verkon liikennettä huomattavasti. Kiertoliittymän ajoneuvokohtaisiin
viivytyksiin perustuva palvelutaso paranee erittäin huonosta erittäin hyväksi (kuva 15). Palvelutaso paranee myös
Savontien ja valtatien 24 rampin sekä Savontien ja Makarantien liittymissä, kiertoliittymän parantamisen seurauksena. Lisäksi palvelutaso paranee Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun liittymässä, mikä johtuu siitä, että Merrasjärven eteläpuoleisen alueen synnyttämä liikenne suuntautuu nyt tasaisemmin Savontien ja Vääksyntien liittymiin.
Savontien ollessa jonoutunut suuntautuu alueen liikenne voimakkaammin Vääksyntielle, joka välittää liikennettä
paremmin.
Maksimi jononpituudet iltahuipputunnin aikana vuoden 2025 ennustetilanteessa on esitetty kuvassa 16.
Kuva 15 Keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä iltahuipputunnin aikana vuoden 2025 ennustetuilla liikennemäärillä,
kun Holman kiertoliittymä on parannettu.
18/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Kuva 16 Maksimi jononpituus simulointimallin linkillä iltahuipputunnin aikana vuoden 2025 ennustetilanteessa, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa
(Holman kiertoliittymä parannettu).
4.2. Joukkoliikenne
Alueen joukkoliikenteen kysyntä voidaan hoitaa alueen nykytilanteen linjastolla. Kysyntä jakautuu linjoille 8, 88 ja
89. Keskustaan suuntautuvilla matkoilla käytetään todennäköisesti jonkin verran enemmän linjaa 8, vaikka sen
reitti on hieman kiertelevämpi alueen kannalta. Linjalla on kuitenkin päätepysäkki Metsämaalla, minkä vuoksi
linja lähtee pysäkiltä huomattavasti täsmällisemmin kuin Heinolasta saapuvat linjat.
Heinolan linjojen täsmällisyyden parantamiseksi voidaan harkita ajantasauspysäkkiä, koska linjat palvelevat Lahden sisäistä liikennettä myös Pesäkallion alueella. Tämä parantaisi linjojen luotettavuutta, vaikkakin voi pidentää
matka-aikaa ajoittain Lahden ja Heinolan välin matkustajille.
Uuden alueen joukkoliikenteen kysyntä on arviolta noin 10–12 matkaa huipputunnin aikana. Mikäli tavoite joukkoliikenteen käytön kaksinkertaistamisesta toteutuu ja onnistuu, alueen joukkoliikenteen kysyntä kasvaa noin
20–25 matkaan huipputunnin aikana. Kysyntään voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi missä alueen lähikoulu
sijaitsee ja käyttävätkö koululaiset koulumatkalla bussia. Mahdollinen lisäkysyntä on luontevinta hoitaa nykyisen
linjan 8 tarjontaa lisäämällä.
Kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille ovat melko pitkät. Toisaalta Metsämaan alue on Savontien eteläpuolella
eikä linjan 8 päätepysäkkiä ole sen vuoksi alueelta luontevaa poistaa. Jos alueen joukkoliikennepalvelua haluttaisiin parantaa, olisi ideaalisinta tarjota joukkoliikennekatu linjalle 8 Heinlammintieltä Peltomiehenkadun kautta
Makarantielle, josta linja voisi jatkua Merrasjärven uudelle asuinalueelle. Etuna on, että Savontien molemmin
puolin olevien asuinalueiden palvelu voidaan hoitaa houkuttelevasti yhdellä linjalla lyhyemmillä kävelyetäisyyksillä
ja linja etenee matkan suuntaan. Heinlammentien loppuosuus voidaan hoitaa tällöin Heinolan linjojen pienellä
reittimuutoksella.
19/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
4.3. Kävely ja pyöräily
Uusien asukkaiden tuoman pyöräilyn kysynnän arvioidaan olevan noin 260-270 pyöräilijää vuorokaudessa eli
noin 25-30 pyöräilijää huipputunnissa. Määrä on arvioitu Lahden liikennetutkimuksen joukkoliikennekaupungin
pyöräilyn kulkumuoto-osuuden mukaan. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kaksinkertaistuessa tavoitteen mukaisesi määrät ovat kaksinkertaisia eli noin 50-60 pyöräilijää huipputunnissa. Uuden alueen aiheuttama pyöräilijämäärän lisäys voidaan hoitaa nykyisen verkon kapasiteetilla.
Tavoitteen mukaiseen pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistumiseen ei päästä ilman merkittäviä pyöräilyn
edistämistoimia. Uusien alueiden rakentamisessa pyöräilyä edistetään tehokkaimmin muodostamalla koko liikenneverkko siten, että matkat pyörällä sekä alueen sisällä että alueelta kaupungin keskustaan ovat lyhyempiä
kuin matkat autolla. Lisäksi tulee huolehtia pyöräilyverkon turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja korkeasta laadusta.
Kiinteistöjen osalta pyöräilyä edistetään tarjoamalla pyörille laadukkaat ja riittävät pysäköintitilat läheltä asuntojen tai palveluiden sisäänkäyntejä.
4.4. Liikenneturvallisuus
Alueen nykyiset kevyen liikenteen järjestelyt palvelevat hyvin myös uutta asutusta. Liikenneverkon palvelutason
heikentyminen lisää onnettomuusriskiä, minkä vuoksi verkon sujuvuuden varmistaminen on tärkeää.
20/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
5.
Toimenpide-ehdotukset
Toimivuustarkasteluiden perusteella tarkastelualueen nykyinen liikenneverkko toimii hyvin vuoden 2025 ennustetilanteessa lukuun ottamatta Holman kiertoliittymää, jossa välityskyky Savontien suunnalta ylittyy. Tämä ruuhkauttaa liikennettä etenkin Savontiellä ja Lahdenkadulla. Ruuhkautumisen syynä on liikenteen yleinen kasvu ja
raskaan liikenteen määrän merkittävä kasvu Lahdenkatu-Vääksyntie -yhteydellä. Holman alueen aiheuttama liikenteen kasvu iltahuipputuntina on niin pieni, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta tähän.
Holman kiertoliittymän parantaminen kokonaan kaksikaistaiseksi ja kaistan lisääminen Vääksyntielle kiertoliittymästä pohjoiseen ramppiliittymään asti parantaa verkon välityskykyä huomattavasti ja poistaa ylikuormituksen.
Periaatekuvaus järjestelystä on esitetty kuvassa 17.
Kuva 17
Holman kiertoliittymä parantamisen periaatekuvaus
21/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun valo-ohjattu liittymä toimii hyvin iltahuipputunnin liikennemäärillä. Liittymässä
päätien liikennevirta on suuri ja mahdollisuuksia antaa enemmän vihreää aikaa sivusuunnille on vähän. Yksi mahdollisuus lisätä sivusuunnan vetävyyttä Holman alueen suunnasta on merkitä ryhmittymisalueelle kaksi kaistaa,
toinen suoraan ja oikealle kääntyville, toinen vasemmalle kääntyville. Näin saadaan saman vihreän vaiheen aikana
hieman enemmän autoja liittymän läpi. Periaatekuvaus järjestelystä on esitetty kuvassa 18.
Kuva 18
Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun liittymän parantamisen periaatekuvaus
22/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
6.
Johtopäätökset
Tässä selvityksessä tarkasteltu Holman alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Etäisyys Lahden keskustaan on katuverkkoa pitkin noin 4,5 km, mikä mahdollistaa polkupyörän käytön keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Alueen läheisyydessä on hyvät kaupalliset palvelut. Myös joukkoliikennepalvelut ovat alueella jo nyt käytettävissä.
Holman alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja noin 1 000 asukkaalle. Uuden maankäytön synnyttämän
autoliikenteen määrä on pieni, kun sitä vertaa aluetta ympäröivien pääväylien liikennemääriin tai niille ennustettuun kasvuun. Alueen synnyttämällä autoliikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta yleisten teiden tai niiden liittymien toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet, mikä vähentää syntyvän autoliikenteen määrää.
Liikenteen ennustettu yleinen kasvu, varsinkin raskaan liikenteen kasvu Vääksyntiellä (vt 24), vaikuttaa liikenneverkon toimivuuteen. Erityisesti Holman kiertoliittymässä kuormitus kasvaa, ja vuoden 2025 iltahuipputunnin
liikenne-ennusteen mukaisilla liikennemäärillä Savontien (mt 140) suunta ylikuormittuu. Tilannetta voidaan helpottaa varsin pienillä kiertoliittymän parannustoimenpiteillä.
23/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Liitteet
Liite 1
Liikennelaskennat 18.2.2015 klo 15:00-17:00
24/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Vääksyntie (vt 24) ja Merrasjärvenkatu
Vääksyntien pohjoinen
Merrasjärvenkatu (itä)
Vääksyntie etelä
Merrasjärvenkatu (Neste)
15:00-15:15 ha + pa
raskaat
15:15-15:30 ha + pa
raskaat
15:30-15:45 ha + pa
raskaat
15:45-16:00 ha + pa
raskaat
16:00-16:15 ha + pa
raskaat
16:15-16:30 ha + pa
raskaat
16:30-16:45 ha + pa
raskaat
16:45-17:00 ha + pa
raskaat
10
0
9
0
4
1
5
0
8
0
5
0
2
1
6
0
75
1
100
6
101
3
105
4
105
2
105
5
110
2
85
2
0
0
2
0
2
0
0
0
0
0
1
0
2
1
1
0
1
0
4
0
3
0
2
0
1
1
9
0
3
0
5
1
1
0
4
1
4
1
5
0
7
0
6
0
5
0
2
1
2
1
3
1
0
0
2
0
0
0
5
0
3
0
1
1
33
1
37
1
47
3
47
1
38
2
67
0
46
1
41
1
146
3
160
3
170
5
197
2
235
4
214
2
178
3
147
1
4
1
1
0
1
0
1
0
2
0
2
0
4
1
2
0
32
3
30
1
62
1
54
0
52
0
42
2
38
3
24
0
4
0
2
0
1
0
9
0
6
0
3
0
6
0
0
0
7
1
14
0
24
1
13
0
17
0
15
0
9
0
12
0
IHT ha + pa
IHT raskaat
22
1
416
14
3
0
15
1
22
1
7
0
199
6
816
13
6
0
210
3
19
0
69
1
Yhteensä
315
11
366
13
419
15
440
7
471
9
474
9
406
12
326
7
Savontie (mt 140), Holmankatu ja Makarantie
Savontien koillinen
Makarantie
Savontie lounas
Holmantie
Yhteensä
15:00-15:15 ha + pa
raskaat
15:15-15:30 ha + pa
raskaat
15:30-15:45 ha + pa
raskaat
15:45-16:00 ha + pa
raskaat
16:00-16:15 ha + pa
raskaat
16:15-16:30 ha + pa
raskaat
16:30-16:45 ha + pa
raskaat
16:45-17:00 ha + pa
raskaat
0
0
3
0
3
0
3
0
5
0
5
0
5
0
2
1
38
1
33
1
33
1
36
1
37
4
66
3
51
2
46
2
0
0
1
0
0
1
1
0
4
1
2
0
1
1
1
1
2
1
1
0
0
1
1
0
3
1
1
0
1
1
0
0
0
0
0
0
2
0
2
1
1
1
2
0
3
0
2
0
8
0
7
0
16
0
14
0
16
0
11
0
10
0
5
0
3
2
4
1
6
2
5
1
7
1
2
0
3
0
3
3
63
3
70
2
68
1
73
2
95
2
100
1
79
4
60
1
13
0
12
0
11
0
9
0
25
0
11
0
16
0
11
0
14
3
5
0
8
2
2
0
9
0
4
2
5
1
3
1
2
0
2
1
1
0
2
0
1
0
1
0
4
0
0
0
4
0
5
0
6
0
4
0
9
0
3
0
8
0
0
0
IHT ha + pa
IHT raskaat
18
0
190
10
8
2
6
2
8
2
51
0
17
2
347
9
61
0
20
3
8
0
24
0
25/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
147
10
143
5
154
8
152
5
212
10
208
6
186
9
133
9
Jatkokatu ja Holmantie
Jatkokatu
Holmantie itä
Holmantie länsi
Yhteensä
15:00-15:15 ha + pa
raskaat
15:15-15:30 ha + pa
raskaat
15:30-15:45 ha + pa
raskaat
15:45-16:00 ha + pa
raskaat
16:00-16:15 ha + pa
raskaat
16:15-16:30 ha + pa
raskaat
16:30-16:45 ha + pa
raskaat
16:45-17:00 ha + pa
raskaat
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
1
0
0
0
10
1
5
0
11
0
8
0
7
0
4
1
13
1
1
0
3
0
7
0
10
1
7
2
6
0
10
0
8
0
3
0
2
1
2
0
2
1
1
0
4
1
1
0
2
0
1
3
3
1
2
1
1
1
2
0
4
0
3
0
1
1
0
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
IHT ha + pa
IHT raskaat
1
0
30
1
33
3
8
2
10
1
0
0
Vääksyntie, vt 24 ramppiliittymä
Vääksyntie
pohjoinen
19
3
16
1
24
3
19
2
21
1
18
1
25
2
5
4
Ramppi
Vääksyntie
etelä
Yhteensä
169
8
15:15-15:30 ha + pa
raskaat
61
4
74
3
19
0
15
1
IHT ha + pa
IHT raskaat
307
20
373
15
96
0
76
5
Savontie, vt 24 ramppiliittymä
Savontie
koillinen
Savontie
lounas
Ramppi
Yhteensä
15:45-16:00 ha + pa
raskaat
7
0
20
0
12
1
2
0
IHT ha + pa
IHT raskaat
29
0
84
0
50
4
8
0
Johanneksenkatu
Johann.
Johanneksenkatu
kiertoliittymä
16:15-16:30 ha + pa
raskaat
79
3
28
0
56
1
IHT ha + pa
IHT raskaat
307
12
109
0
218
4
26/26 | 5.3.2015 | Merrasjärven eteläpuoleisen alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys
Yhteensä
163
4
41
1