Kaavaselostus
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2576, Merrasjärven eteläosa, Pesäkallio (Jatkokatu ja Puhelinkatu) 24.3.2015 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen Sijaintikartta (opaskartta) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 19. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2576 (Merrasjärven eteläosa, Jatkokatu ja Puhelinkatu, Pesäkallio) 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Lahden kaupungin Pesäkallion (9.) kaupunginosan tilan RNO 398-401-1-149 osaa. Asemakaavamuutos koskee: Lahden kaupungin Pesäkallion (9.) kaupunginosan korttelin 9051 tonttia 5 sekä matkailu-, telttailu- ja leirintä-, retkeily- ja ulkoilu, uimaranta- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Pesäkallion (9.) kaupunginosan korttelit 9051, 9067-9070 sekä lähivirkistys-, suojaviher-, pysäköinti-, luonnonsuojelu- ja katualueita. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään kortteleita 9067-9070 koskeva sitova tonttijako M-15-30 ja M-15-33 – M-15-35 sekä korttelia 9051 koskeva tonttijako- ja tonttijaon muutos M-15-36. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 3.3.2014 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Pesäkallion kaupunginosassa n. 3,5 km päässä Lahden keskustasta koilliseen Vääksyntien, Jatkokadun, Holmantien ja Puhelinkadun sekä Merrasjärven ja Pesäkallion virkistysalueen rajaamalla alueella. Merrasjärvi on suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 31,7 ha. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on muuttaa osa Holman yritystoiminta-alueen korttelialueista asuinkäyttöön yleiskaavan mukaisesti ottaen huomioon alueen virkistys- ja luontoarvot. Alueen yritystoimintatontit on tarkoitus muuttaa kerrostaloasumiseen alueelle järjestetyn kutsukilpailun voittajaehdotuksen rakenteen mukaisesti ja sen pohjoispuolella olevat alueet pientaloasutukseen sekä virkistykseen, suojaviheralueeksi ja luonnonsuojelualueeksi. Kaavamuutosalue ortokuvakartalla. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä kehitetään erinomaista julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää (A7). 2 Sisältö 1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................................... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA‐ALUEEN SIJAINTI .................................................................................................................... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS .......................................................................................................................... 2 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA .................................................................................................................... 3 2.1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA ................................................................................... 5 3 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 6 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................... 6 3.2 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................... 6 3.3 TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................. 7 4 4.1 LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................. 7 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 7 4.1.1 Yleiskuvaus ................................................................................................................................ 7 4.1.2 Luonnonympäristö..................................................................................................................... 8 4.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................. 10 4.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................... 14 4.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................... 14 4.2.1 Kaava‐aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................. 14 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................. 17 5.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET .............................................. 17 5.1.1 Aloite ....................................................................................................................................... 17 5.1.2 Sopimukset .............................................................................................................................. 17 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen ...................................................................................................... 17 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ..................................................................................................... 17 5.2.1 Osalliset ................................................................................................................................... 17 5.2.2 Vireilletulo ............................................................................................................................... 18 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................... 18 5.2.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................ 18 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................... 18 5.3.1 Lähtökohta‐aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 18 SELOSTUS 5.3.2 5.4 A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..................................................................................... 18 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .............................................................. 18 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................................................... 19 5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................... 19 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 20 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .......................................................................... 25 6 KUVAUS ....................................................................................................................................... 25 6.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE ............................................................................................................... 25 6.1.1 Kokonaisrakenne ..................................................................................................................... 25 6.1.2 Mitoitus ................................................................................................................................... 26 6.1.3 Palvelut .................................................................................................................................... 26 6.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN .............. 27 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................................. 27 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................... 27 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja liikenteeseen ........................................ 27 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 28 6.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................................... 28 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT .......................................................................................................... 29 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET ............................................................................................. 29 6.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................... 30 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................................... 31 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ............................................. 31 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................................................... 31 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ............................................................................................................... 31 2.1 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS .......................................................................................................... 31 9 SEURANTALOMAKE ..................................................................................................................... 31 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. 2. asemakaavakartta A-2576 havainnekuvat Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS 3 3.1 A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 6 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu yksityisen maanomistajan aloitteesta. Hakemuksessa oli tavoitteena mahdollistaa kutsukilpailun voittaneen korttelirakenteen toteuttaminen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 27.11.2013. OASia on tarkistettu 31.3.2014 ja 13.1.2015. Kaavan aloituskokous pidettiin 19.5.2014. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 26.1.2015. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 15.1.–29.1.2015, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 3.2 ASEMAKAAVA Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muutetaan kortteli 9051 asuinkerrostalokortteliksi, jolla on yhteensä 13 kerrostalotonttia AK-1, 5 autopaikkojen LPA-1 –tonttia ja 6 asumista palvelevaa AH-1 –tonttia. Lisäksi asemakaavalla osoitetaan 12 uutta AO-tonttia ja 3 ARtonttia Merrasjärvenkadun pohjoispuolelle. Merrasjärvenkadun pohjoispuolella olevan alueen ulkoilu-, urheilupalvelu-, virkistys-, uimaranta-, matkailupalvelu- ja leirintäalueiden kaavamerkinnät muutetaan lähivirkistysalueeksi VL-1, luonnonsuojelualueeksi SL ja suojaviheralueeksi EV-1. AK-1-korttelialueilla kerrosluvut vaihtelevat III ja VIII:n välillä. Tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 33800 k-m2. Lisäksi saa rakentaa 500 k-m2/rakennus yhteis- ja väestönsuojatiloja sekä porrashuoneita (yhteensä 7000 k-m2). Kerrostalotonteille saa rakentaa myös vanhusten palvelutaloja. Autopaikkanormi on 1 autopaikka / 80 k-m2. Vanhusten palveluasuntoja kohti on osoitettava 1 autopaikka / 150 k-m2. Peräkkäisten asuintonttien muodostamissa ryhmissä rakennusten tulee olla yhteneviä massoittelultaan, kattomuodoiltaan, julkisivujäsentelyltään ja materiaaleiltaan. Rakennusten katolle ja julkisivuille saa sijoittaa uusiutuvaan energiantuotantoon tarkoitettuja laitteita (ju). Alueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maat on poistettava ennen rakentamista (pima). Kerrostalotonttien pysäköinti on osoitettu LPA-1 –alueille. Autopaikkojen korttelialuemerkinnän jäljessä suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden pysäköintiä varten alue on varattu. Pysäköintialueille on lisäksi osoitettu ajoyhteydet asuintonteille. LPA-1 –tontille numero 12 on osoitettu rasite muuntamoa varten ja tontille numero 4 rasite kaukokylmäkeskusta varten.. Kerrostalotonttien välissä on asumista palvelevat korttelialueet (AH-1), jotka tulee toteuttaa ja hoitaa puistomaisina viheralueina. AH-1 –korttelialueille saa sijoittaa tonttien leikki- ja oleskelualueita sekä hulevesirakenteita. AH-1 -kaavamerkinnän jäljessä suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden leikki- ja oleskelualueiksi alue on varattu. Keskimmäiselle AH-1 –korttelialueelle (tontille 26) on osoitettu yhteisrakennusta varten rakennusoikeutta 300 k-m2. AH-1 –tonttien 15, 26 ja 25 läpi on osoitettu ohjeellinen yleinen kevyen liikenteen väylä. Kortteleissa 9067 ja 9068 on 3 AR-tonttia. Niillä on sallittu kerrosluku I ja tehokkuusluku e=0,25. Autopaikkanormi on 1 autopaikka / 80 k-m2. Tonteille laaditaan erikseen rakentamistapaohje (ju-2). Kortteleissa 9069 ja 9070 on yhteensä 12 AO-tonttia, joilla on sallittu kerrosluku I u 3/4 ja rakennusoikeutta 250 k-m2/ tontti. Tonteille laaditaan erikseen rakentamistapaohje (ju-2). Kaikkien asuinrakennustonttien kuivatuksesta on laadittava hulevesisuunnitelma (hu). Rakennukset on liitettävä kaukolämpöön (kaukolämpö). Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 7 Liikenne kerrostalokorttelin pohjoisille tonteille sekä pientaloalueelle tapahtuu Merrasjärvenkadun kautta. Katua jatketaan Jatkokadun risteyksestä itään voimassaolevan kaavan aluevarauksella. Katualuetta kavennetaan hieman korttelin 9051 pohjoispuolelta. Merrasjärvenkadun ja Jatkokadun risteykseen sekä korttelin 9070 itäpuolelle osoitetaan pienet yleiset pysäköintialueet, jotka palvelevat Pesäkallion ulkoilureiteille tulevia vierailijoita. Kaavalla osoitetaan pientaloalueelle kaksi uutta katualuetta, Varpuspöllönkatu ja Sirittäjänkatu. Merrasjärvenkadun pohjoispuoleinen osa osoitetaan VL-1 –merkinnällä lähivirkistysalueeksi, joka on säilytettävä ja hoidettava luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä, lukuunottamatta Vääksyntien varressa olevaa melualuetta, joka osoitetaan suojaviheralueeksi EV-1, jolla oleva puusto on säilytettävä ja hoidettava luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Merrasjärven rantavyöhyke osoitetaan luonnonsuojelualueeksi SL. VL-1- ja SL-alueille osoitetaan ohjeellisina ulkoilureitit (ur), jotka pääosin noudattavat nykyisiä reittejä, osin korvaavat ja täydentävät niitä. VL-1 –alueelle osoitetaan luokitellut luonnon monimuotoisuusalueet (luo) sekä hulevesien viivytysrakenteita varten varattu ohjeellinen alue (hv). Asemakaavalla lisätään alueelle asuntoja. Kerrostaloalueen 13 tontille on mahdollista osoittaa useita satoja asuntoja. Omakotitaloalueella on 12 uutta tonttia. Rivitaloalueelle mahdollistetaan noin 30-40 uutta asuntoa. Rakennusoikeutta on osoitettu kaavamuutosalueelle yhteensä 45967 k-m2. Rakennusoikeutta on lisätty voimassaolevaan kaavaan verrattuna kaikkiaan 12068 k-m2. 3.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunki sekä yksityiset maanomistajat. Vesi- ja viemäriverkoston toteutuksesta vastaa Lahti Aqua, sähköverkon toteutuksesta LE Sähköverkko Oy ja kaukolämmön toteutuksesta Lahti Energia Oy / Lämpöliiketoiminta. Kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. 4 4.1 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualueella on kaksi väljästi rakennettua teollisuus- ja toimitilatonttia, jotka eteläreunastaan rajautuvat pientaloalueeseen, sekä rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta, joka ulottuu Merrasjärven etelärantaan saakka. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 8 Suunnittelualue vuoden 2006 viistoilmakuvassa. 4.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Rakennettu alue on metsän ja viljelysalueen reunassa. Pohjoisosassa on ulkoilu- ja virkistysmetsä, jonne on rakennettu polkuverkostoa. Suunnittelualueen itöosassa on maisemallisesti kaunis peltoalue. Kolmea peltoa erottavat toisistaan alueen kulkuväylät ja kapeat metsäkaistaleet. Pellot ovat jäänne vanhasta maanviljelyskulttuurista. Merrasjärven eteläpuoli on pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä, melko alavaa ja loivarinteistä. Korkeuseroa korttelin 9051 tontilla 2 on noin 10 metriä tontin keskiosan korkeimmasta kohdasta koilliskulmaan. Rakennusten ympäristöt on tasattu. Maisema on kuvattu tarkemmin Holman alueen maisema- ja luontoselvityksessä (Ella Merilaita ja Tiina Hahl, 2013). Kasvillisuus Merrasjärven lounaispuolen metsäalue on kangaspohjaista ja kuusivaltaista, mutta siellä kasvaa myös rauduskoivua sekä muita lehtipuita. Metsäalue jatkuu korttelin 9051 puolella Jatkokadulle saakka. Kasvillisuus muodostuu enimmäkseen lehtolajeista, joista alueella esiintyy mm. valkovuokkoa, ahomansikkaa ja näsiää. Lisäksi alueella on keto- ja harjulajeja sekä jonkin verran kallioiden ja rantojen lajeja. Suunnittelualueella on useita luonnon monimuotoisuusalueita (LUMO). o Pesäkallion luonnonsuojelualue (95003): Pesäkallion luonnonsuojelualueen vuoden 2013 eteläinen laajennus. Merrasjärven ympäristöön sijoittuvaa aluetta luonnehtivat pienpiirteisesti vaihtelevat pinnanmuodot sekä melko suuret korkeuserot. Sen metsät ovat vaihtelevia, runsaiden haapojen rinnelehdoista ja rantametsistä kuusivaltaisiin sekametsiin ja kuusten ja mäntyjen hallitsemiin havumetsiin. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS o o o A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 9 Holman kallioketo (kohdenumero 95020) sijaitsee maisemapeltojen välissä. Se on arvokas kulttuuribiotooppi ja kallioalue, topografialtaan vaihtelevaa kalliota ja niittyaluetta. Kohde on kasvillisuustyypiltään kallioketoa ja niittyä. Alueella kasvaa vaateliaita lajeja, joista mäkilehtoluste on uhanalainen. Paikalla on vanhan pihapiirin jäänteitä, mm. talon kivijalka sekä marjapensaita. Merrasjärven eteläranta (95004): Pääasiassa kuusi- ja sekametsälehtoa käsittävä Merrasjärven rantarinteen jatke ja ojanvarren kostea suurruoholehto. Pesäkallio, Merrasjärven itärannan METSO-alue (95172): Osa laajaa Pesäkallion metsää. Erityyppisten lehtojen vallitsema pinnanmuodoiltaan vaihteleva varttunut tai paikoin melko nuori metsä, jossa myös jyrkänteitä ja kalliometsälaikkuja. LUMO-alueet. Eläimistö Pesäkallion vanhat metsät, järvenranta ja peltoalueet tarjoavat suunnittelualueen läheisyydessä varsin monipuolisen elinympäristön linnulle ja eläimille. Vuonna 2014 tehdyssä liitooravakartoituksessa (Ilpo Kekki) liito-oravien esiintymiä, ts. papana- ja pesäpuita, on löydetty Merrasjärven lounaisrannalta Merrasjärvenkadulle ja Vääksyntien länsipuolelle ulottuvalta alueelta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 10 Liito-oravahavainnot 2014 (Ilpo Kekki). Pesäkallion alueelta on tavattu hirviä, metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Pesäkallion tai Holman alueet eivät kuuluneet vuoden 2009 yleiskaavaa varten tehdyn lepakkokartoituksen kartoitusalueisiin. Alueelta ei ole selvitetty lepakoita, sillä siellä ei juuri ole lepakoille sopivia piilopaikkoja (ulkorakennuksia, puupinoja tms.). Todennäköisesti lepakoita esiintyy jossain määrin Merrasjärven tuntumassa. Pesäkallion ls-alue ja Merrasjärven eteläpuolen metsä ovat Lahden merkittäviä pesimälinnustoalueita (Lahden II lintuatlas 2009-2011). Holman alueen lintulajeja ovat harmaapäätikka, leppälintu, tiltaltti, käki, taivaanvuohi ja pikkusieppo. Varpuspöllö, palokärki, pohjantikka, tiltaltti, puukiipijä, peukaloinen ja kulorastas viihtyvät metsän sisäosissa, samoin idänuunilintu. Pesäkallion metsissä pyyllä on vahva kanta, teeri viihtyy ainakin ajoittain alueella. Alueella esiintyy myös silmälläpidettävää lajia, sirittäjää. LUMO-alueella 95004 on tavattu lehtopöllö, viirupöllö, pikkutikka, pyrstötiainen, kultarinta, puukiipijä, tiltaltti ja mustapääkerttu. LUMO-alue 95172 on harmaapäätikan ja palokärjen reviirialuetta, ja siellä on tavattu pikkusieppo, puukiipijä, peukaloinen, mustapääkerttu ja varpushaukka. Maaperä ja rakennettavuus Kallioperä on kiillegneissiä. Maaperä on korttelin 9051 alueella hiesua ja soramoreenia. Ojasenmäellä ja peltojen läheisyydessä on avokalliota. Maisemapeltojen alueella on hiesua, hienoa hietaa ja saraturvetta. Luoteisosan metsäalueella on moreenia ja kalliota. Maaperäselvitys on tekeillä. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Avo-ojat johtavat pintavedet kohti Merrasjärveä. Merrasjärvi on matala ja siten rehevöitymiselle herkkä järvialue. 4.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Kaavamuutosalueella ei ole asukkaita. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 11 Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Alueella on yhdyskuntarakenteeltaan melko väljästi rakennettua teollisuus- ja toimitila-alue, joka eteläreunastaan rajautuu pientaloalueeseen, sekä rakentamatonta aluetta. Korttelin 9051 tontin 1 rakennuksen julkisivut ovat keltaista poimupeltiä, ja tontin 2 rakennuksessa on käytetty harmaita pesubetonielementtejä. Korttelin 9051 tontilla 1 on useiden pienyritysten käytössä oleva toimitilarakennus ja tontilla 2 Itella Real Estate Oy:n omistama entinen postikeskus, joka on nykyisin jakeluterminaalikäytössä. Rakennus on nykyään vain osittain käytössä. Tontilla on myös lähes luonnontilainen metsikkö. Molemmat olemassa olevat rakennukset ovat kaksikerroksisia, 1980-luvulla rakennettuja tasakattoisia rakennuksia. Vääksyntien varressa, suunnittelualueen länsipuolella on katsastusasema ja itäpuolella DNA Oy:n toimitilarakennus sekä rivitalo. Suunnittelualueen eteläpuolella on omakotitalorivistö. Korttelin 9051 tonttien 1 ja 2 rakennukset. Liikenne Kaava-alue liittyy Merrasjärvenkadun ja Holmantien kautta yleisiin tiealueisiin (vt 24 eli Vääksyntie ja Savontie). Merrasjärvenkadun ja Vääksyntien risteyksessä on liikennevalot. Pääkokoojaväylä on Holmantie, johon Jatkokatu ja Puhelinkatu liittyvät. Asemakaavoitettu Merrasjärvenkatu on rakennettu vain Vääksyntien ja Jatkokadun väliselle osuudelle. Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät tai jalkakäytävät, ja alueelta on hyvät yhteydet muulle kevyen liikenteen verkostolle. Holmantien länsipäässä on Vääksyntien ali menevä kevyen liikenteen alikulku ja itäpäässä Savontien alikulku. Bussiliikenne kulkee Vääksyntiellä (seutuliikenne) ja Savontiellä (paikallisliikenne). Asuminen, palvelut , työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Suunnittelualueella on pienyritysten ja Itellan työpaikkoja. Naapurissa on lisäksi puutarhamaatalousmyymälä ja DNA:n toimitilaa. Asumista on suunnittelualueen eteläpuolella ja länsipuolella DNA:n tontin rivitalossa. Lähimmät päivittäistavarakaupan palvelut ovat Holman Prismassa Vääksyntien länsipuolella n. 500 metrin päässä. Lähin koulu, päiväkoti ja kirjasto on Mukkulassa, n. 1,2 km päässä. Alueelta on hyvät yhteydet pohjoispuolen ulkoilu- ja luonnonsuojelualueelle, Merrasjärvelle ja Pesäkalliolle, jonka itäpuolella on myös mm. golfkenttä ja ratsutalli. Tekninen huolto Kaavamuutosalueella on olemassa oleva kunnallistekniikka, vesi- ja energiahuolto (sähköverkko ja kaukolämpö). Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä tai suojeltavia kohteita tai muinaismuistoja. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 12 Erityistoiminnat Alueella ei ole erityistoimintojen alueita. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella on luonnonsuojelualuetta. Lahden Pesäkallion alueesta rauhoitettiin vuonna 1989 luonnonsuojelualueena 71 hehtaarin laajuinen osa, joka vuonna 2004 liitettiin Natura 2000 -alueiden verkostoon. Luonnonsuojelualueen pohjois- ja eteläpuoliset alueet ovat olleet retkeily- ja ulkoilualuetta, ja ne päätettiin vuonna 2013 rauhoittaa METSO-ohjelman kohteena ja liittää Pesäkallion luonnonsuojelualueeseen yhteensä noin 200 hehtaarin laajuiseksi suojelualueeksi. Korttelin 9015 alueella on teollisen toiminnan johdosta riski pilaantuneista maista. Peltoalueen länsipuolella on vanha maankaatopaikka, jossa ei kuitenkaan ole pilaantuneita maita. Vuonna 2012 tehdyn koko kaupungin kattavan EU-meluselvityksen mukaan Savontien, Vääksyntien ja Holman-Kymijärven maantien aiheuttama liikennemelu on Holman merkittävin melunaiheuttaja. Vääksyntien varrella on mitattu 55 – 70 dB meluarvoja, eli virkistysalueen länsiosassa ohjearvot ylittyvät. Pääosin rakennetun alueen arvot päiväaikaan ovat välillä 45 – 55 dB ja pohjoisosissa alle 45 dB. Ohjearvot eri käyttömuodoille on esitetty taulukossa alla. Meluselvityksen mukaan korttelin 9051 melutaso ei ole päivisin yli 55 dB kuin pieneltä osin eteläosassa. Yöaikaan meluarvot ovat 45-50 dB tai alle. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 13 Meluselvityksen mukaiset yhteismelukäyrät alueella (kansalliset arvot päiväaikaan, klo 7-22) Meluselvityksen mukaiset yhteismelukäyrät alueella (kansalliset arvot yöaikaan, klo 22-7) Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 14 Sosiaalinen ympäristö Alue on sosiaalisena ympäristönä tällä hetkellä toimitila-aluetta sekä virkistykseen laajalti käytettyä aluetta. Ympäristön asukkaat käyttävät suunnittelualueen polkuja ja latuja liikuntaan ja ulkoiluun ja alue on kartoitettua lasten ja nuorten lähiluontoaluetta. 4.1.4 Maanomistus Korttelialue on yksityisomistuksessa (kartan valkoiset alueet). Katu- ja puistoalueet sekä asemakaavoittamattomat alueet ovat Lahden kaupungin omistuksessa (kartan vihreät ja keltaiset alueet). Maanomistus. 4.2 SUUNNITTELUTILANNE 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on hyväksynyt Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa alue on osoitettu palvelujen (P) alueeksi sekä taajamatoimintojen alueeksi (A). Merrasjärven etelä- ja itäpuoli ovat virkistysaluetta (V). Alueen koillispuolella, sen ulkopuolella on suojelualuetta. Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun risteys on osoitettu maakuntakaavassa eritasoliittymäksi. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 15 Yleiskaava Lahden yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman 6.10.2014. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa alue on varattu pääasiassa asumiselle (A-32), jonka indeksi viittaa Holmaan. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Suunnitteluohjeen mukaan alue muuttuu toimitila-alueesta asuinalueeksi. Alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Vääksyntien varteen on osoitettu kaupallisten palvelujen aluetta (Pkm-10). Alue varataan seudullisesti merkittäville kaupan palveluille (tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö). Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahdelle leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. Vääksyntien ja Merrasjärventien risteykseen on merkitty eritasoliittymän varaus. Asuinalueen pohjoispuolelle on osoitettu retkeily- ja ulkoilualuetta (VR-7), jonka indeksi viittaa Pesäkallioon. Ulkoilualueelle on merkitty ulkoilureittejä. VR-7 -alueen suunnitteluohjeen mukaan arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vaarantavat suojeluarvoja. Liikkumista ohjataan luonnonympäristön kulumisen ehkäisemiseksi ja metsää hoidetaan siten, että luonnon ominaispiirteet säilyvät. Alueen ulkoilureittejä ja niiden ympäristöä hoidetaan niin, että liikkuminen on turvallista. Vanhoihin kuusikoihin toteutetaan suunnitelmallisia ja huolellisia harvennushakkuita kirjanpainajan tai maannousemasienen aiheuttamien tuhojen ehkäisemiseksi. Nykyistä Pesäkallion luonnonsuojelualuetta on tarkoitus laajentaa sekä pohjoiseen että etelään. Rauhoitusmääräyksissä määritellään tarkemmin alueen hoidosta ja käytöstä. Jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvia käyttömuotoja ei alueella rajoiteta. Ote Lahden oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta 2025. Asemakaava Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 16 Korttelin 9051 asemakaava on hyväksytty 9.7.1982, Merrasjärvenkadun asemakaava 28.9.1973 ja sen pohjoispuoleisen alueen asemakaava 17.12.1985. Voimassaolevassa asemakaavassa korttelin 9051 tontti 1 on osoitettu liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (ALV15) ja tontti 2 on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-6). Tontin pinta-alasta 50% saa käyttää rakentamiseen ja kerrosalasta 10% myymälätilojen rakentamiseen. Korttelialueen eteläreunassa on sähköjohdolle rasitevaraus. Sallittu kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,50. Merrasjärvenkadun pohjoispuolella korttelissa 9053 on matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM), jonka sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,15. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös osa telttailu- ja leirintäaluetta (RT), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 500 kem2 yhteen kerrokseen. Asemakaava ei ole toteutunut näiltä osin. Näiden alueiden välissä on retkeily- ja ulkoilualuetta VR sekä uimaranta-aluetta VV, urheilu- ja virkistyspalvelualuetta VU, lähivirkistysaluetta VL ja itäosassa kaavoittamatonta aluetta. Uimaranta-alueelle on osoitettu rakennusala 250 k‐m2:n suuruiselle saunarakennukselle. Rakennusoikeutta on käytetty korttelin 9051 tontilla 1 2856 k‐m2 (käyttämättä 4644 k‐m2) ja tontilla 2 3392 k‐m2 (käyttämättä 17239 k‐m2), RM-korttelissa 9053 5019 k‐m2 (kokonaan käyttämättä) ja telttailualueella 500 k‐m2 (käyttämättä) sekä uimaranta-alueella (VV) 250 k‐ m2 (käyttämättä). Kaava-alueella on siten rakennusoikeutta yhteensä 33899 k‐m2. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue on esitetty punaisella rajauksella. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu Lahden kaupunkiseudun rakennemallissa 2040 työpaikka- ja palvelualueeksi sekä virkistysalueeksi, joka toimii osana viheraluejärjestelmän runkoa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 17 Korttelin 9015 alueelle järjestettiin loppuvuoden 2013 aikana kutsukilpailu, jonka tuloksia käytetään hyväksi kaavatyössä. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat Lahden seudun ympäristöpalveluiden toimeksiannosta Ympäristösuunnittelu Enviro on laatinut Lahden Pesäkallion hoito- ja käyttösuunnitelman 2015. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön: Lahden II lintuatlas 2009-2011, Timo Metsänen, 2011 EU-meluselvitys, Promethor Oy 2012 Holman alueen maisema- ja luontoselvitys, Ella Merilaita ja Tiina Hahl, 2013 Liito-oravakartoitus, llpo Kekki, 2014 Liikenneselvitys, WSP Finland Oy, 2015 Rakennettavuusselvitys (tekeillä) 5 5.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 5.1.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisten maanomistajien aloitteesta. 5.1.2 Sopimukset Asemakaavamuutos vaatii maankäyttösopimuksen yksityisten maanomistajien kanssa. 5.1.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 5.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.2.1 Osalliset MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hämeen ELY-keskus / ympäristö Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS - A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 18 Uudenmaan ELY-keskus / liikenne Päijät-Hämeen Pelastuslaitos Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Itella Oyj DNA Oy yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 5.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §, 2 mom. mukaisesti 3.3.2014 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 15). 5.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Korttelin 9051 suunnittelukilpailun aineisto oli julkisesti nähtävillä Vesijärvenkatu 27:ssä, Vesijärvenkatu 11:ssa sekä kaupunginkirjastolla 13.–17.1.2014, ja niitä oli mahdollista kommentoida ePalautteen kautta sekä palautelaatikkoon. Kilpailuaineistot ovat olleet koko kaavaprosessin ajan myös netissä kaavan kotisivulla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 27.11.2013. OASia on tarkistettu 31.3.2014 ja 13.1.2015. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 26.1.2015. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 15.1.– 29.1.2015, jolloin alueen maanomistajille ja naapurikiinteistöille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. 5.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 19.5.2014. Kaavatyötä on esitelty Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille kaavaneuvottelussa 18.3.2014. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 15.1.–29.1.2015, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS, kaavaselostusluonnos sekä kaavaluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 5.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 5.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan lähtökohtana oli yksityisten maanomistajien tarve saada muutettua teollisuus- ja varastokäyttöön tarkoitetut tontit asuntokäyttöön yleiskaavan mukaisesti, suunnittelukilpailun voittajaehdotukseen pohjautuen. Toinen tavoite oli tutkia korttelin 9051 pohjoispuolisen, kaupungin omistaman maa-alueen soveltuvuus pääasiassa pientaloasutukseen. Kaavan lähtökohta on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. 5.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana tuli ajankohtaiseksi laajentaa kaavamuutosaluetta käsittämään myös Merrasjärvenkadun pohjoispuolella olevat matkailu- ja leirintäalueet, joiden asemakaava ei ole toteutunut. Pesäkallion luonnonsuojelualueen laajeneminen Merrasjärven etelärantaan saakka aiheutti tarpeen ottaa mukaan järven rannan asemakaavoitetut retkeily- ja ulkoilualueet sekä uimaranta-alueet, ja kaavoittaa ne uuden käyttötarkoituksen mukaisesti luonnonsuojelualueeksi. 5.4 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 19 5.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kilpailussa saatiin kortteliin 9051 neljä vaihtoehtoista ehdotusta, joista voittajaehdotuksen eli ”Staran” pohjalta lähdettiin työstämään tarkempaa korttelisuunnitelmaa ja asemakaavaa. Kaavaluonnoksessa tutkittiin myös liikennejärjestelyjä, erityisesti Merrasjärvenkadun osalta. Kaavaluonnokseksi laadittiin yksi vaihtoehto, jossa kortteli 9051 on osoitettu tähtimäiseksi suurkortteliksi ja sen koillispuolelle on osoitettu 3 rivitalotonttia ja 10 omakotitalotonttia. Merrasjärvenkatu oli katkaistu autoliikenteeltä korttelin 9051 pohjoispuolelta. Muu alue oli osoitettu lähivirkistys- ja luonnonsuojelualueeksi. Kaavaluonnos. 5.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Verrattuna voimassaolevan kaavaan kaavaluonnoksen vaihtoehto mahdollistaa teollisuus- ja varastoalueen muuttamisen asumiskäyttöön. Suunniteltu rakentamistehokkuus on nykyistä suurempi. Nykyään peltona olevalle kaavoittamattomalle alueelle mahdollistetaan asuinrakentamista. Voimassaolevan kaavan mahdollistamat matkailupalvelujen alueen ja leirintäalueen aluevaraukset muuttuvat lähivirkistysalueeksi tai luonnonsuojelualueeksi, joten luonnonympäristön säilymisedellytyksiä parannetaan. Kaavaluonnoksen pientalokorttelit on sijoiteltu niin, että luonnon monimuotoisuusalueet ovat lähes kokonaan virkistysalueiden puolella. Kaavaluonnoksessa osoitetut ulkoilupolut ohjaavat liikkumista luontoalueilla niin, että herkim- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 20 mät alueet eivät kuluisi. Holmankallion LUMO-alueen kuluminen voi silti lisääntyä jonkin verran, sillä se on lähellä uutta asutusta. Asumisen määrä on kuitenkin varsin maltillinen. Pesäkalliontieltä tuleville ulkoilijoille tulee reittimuutoksia. Merrasjärvenkadun varteen osoitettu LPalue on tarkoitettu kauempaa luontopolulle tulleille ulkoilijoille. Luonnosvaihtoehto myös mahdollistaa Merrasjärvenkadun katkaisun korttelin 9051 pohjoispuolelta, jolloin liikenne suunnittelualueen koillisosasta ohjautuu Puhelinkadun kautta Holmantielle. Liikenteellisiä vaikutuksia arvioitiin liikenneselvityksessä (WSP Finland Oy, 2015). Selvityksen mukaan nykyinen liikenneverkko riittää hyvin alueelle tulevalle, arviolta noin 1000 asukkaan lisäykselle. Erityisiä turvallisuusongelmia ei ole. Vuoden 2025 liikenne-ennusteen mukainen muun liikenteen lisääntyminen yleisillä tiealueilla voi selvityksen mukaan aiheuttaa ruuhka-aikoina tukkoisuutta Holman kiertoliittymässä, mikä voi tuntua liittymisvaikeutena Holmantien ja Savontien risteyksessä. Terveellisyyden kannalta kaavaluonnosvaihtoehto on voimassaolevaa kaavaa parempi, sillä asutuksella ei ole saastevaikutuksia. Turvallisuuden kannalta nykytilanteeseen verrattuna ei ole eroa. Ekologiselta kannalta olemassa olevan rakenteen tiivistäminen on edullista. Holmantien asuinalueen viihtyisyyden kannalta kaavamuutos parantaa nykyistä tilannetta, sillä kerrostalokorttelien väliset yhteisalueet tullaan hoitamaan puistomaisina. Uudet rakennukset ovat arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja teollisuusalueen imago väistyy. Uudet rakennukset sijoitellaan niin, että ne eivät aiheuta häiriötä nykyisille pientaloasukkaille. Taloudelliselta kannalta olemassa olevassa kaupunkirakenteessa olevan tontin rakentaminen ja saaminen tehokkaaseen käyttöön olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuen on edullista. Sosiaalisen toimivuuden kannalta asuntojen lisääminen olevan asutuksen ja palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikennereitin varteen on hyvä asia. Alue muuttuu sosiaaliselta luonteeltaan teollisuusalueesta asuinalueeksi. 5.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alla on tiivistelmät kaavaluonnoksesta saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen. Lausunnot pyydetty kohdassa 4.3.1 esitetyiltä viranomaisilta. Lausunnot on saatu Lahti Aqualta, Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Lahti Energia Lämpöliiketoiminnalta, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Salpausselän luonnonystäviltä ja Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Mielipiteitä tuli kirjallisena 3 kpl, ja lisäksi yksi mielipide on tullut puhelimitse. Tiivistelmät lausunnoista ja niiden huomioon ottaminen: Lausunnon keskeinen sisältö: Lahti Energia Oy, Lämpöliiketoiminta / Harri MäkiSaari, 28.1.2015 Kaukolämmön kapasiteetti on alueella erinomainen. Suosittelemme kohteen muutos- ja uudisosien lämmitystavaksi kaukolämpö, ja kaavaan merkintää kaukolämpö. Vastine ja vaikutus kaavaan: Kaavaluonnoksessa kaikissa rakennuskortteleissa on merkintä kaukolämpö, joka edellyttää uudisrakennusten liittämistä kaukolämpöön poikkeuksena MRL 57a §:ssä luetellut rakennukset. Ei vaikutusta kaavaan. Lahti Aqua / Jouni Lillman, 29.1.2015 Korttelin 9070 tontin 7 on varauduttava kiinteistökohtaiseen paineenkorotuspumppaamoon. Hulevesi-/selkeytysallas on rakennettava ennen rakentamistöiden aloittamista. Liitekartassa on esitetty tarvittavat rasitteet. Korttelin 9070 tontille 7 on merkitty kaavaluonnokseen jpmerkintä, joka edellyttää kiinteistökohtaista jätevesipumppaamoa tontille. Hulevesialtaan rakentamisajankohdasta sovitaan kunnallistekniikan kanssa. Liitekartassa esitetyt rasitteet lisätään kaavaan. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö, Kirsti Nieminen, 29.1.2015 Kaavamuutos on Lahden yleiskaavan 2025 mukainen. Hämeen ELY-keskuksella ei ole kaavaratkaisusta huomautettavaa. Uudenmaan ELY-keskus / liikenne, Liisa-Maija Thompson, 29.1.2015 Kaavan osalta tulee selvittää matkatuotokset, tutkia liikenteen toimivuus ja arvioida liikenteen aiheuttamat vaikutukset katu- ja maantieverkolla (mt 140, vt 24, Holman kiertoliittymä). Lisäksi tulee esittää alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja niiden liittyminen olemassa olevaan verkkoon. Joukkoliikenteen osalta on selvitettävä Lahden seudun liikenteen näkemys joukkoliikenteen järjestämisestä alueelle. Uudenmaan ELY-keskuksessa on valmistumassa vt 24:ta koskeva kehittämisselvitys. Se nostaa esille liikennemäärien kasvusta aiheutuneita liikenneturvallisuuspuutteita ja toimivuusongelmia. Alustavasti Merrasjärven liittymää on ehdotettu parannettavaksi valo-ohjauksella. Kaavan yhteydessä tulee selvittää tarkemmin, miten liikenteen turvallisuus ja toimivuus varmistetaan vt 24:llä ja aloittaa tarvittavien parantamistoimenpiteiden suunnittelu. UudELY ei suosita maantien melualueelle rakentamista. Lahden kaupungin tulee vastata mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. ELYkeskus ei vastaa meluntorjunnan kustannuksista tai mahdollisista meluhaitan korvausvaatimuksista. Liikennemäärät tulevat kasvamaan vt 24:llä merkittävästi. 21 Hämeen ELY-keskus: Ei vaikutusta kaavaan. Uudenmaan ELY-keskus: Kaavasuunnitelmaan liittyen on laadittu liikenneselvitys, jossa on selvitetty lausunnossa esitetyt matkatuotokset ja vaikutukset maantieverkolle sekä julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet. Selvityksen mukaan kaava-alueen liikenne ei lisää kuormitusta maantieverkolle merkittävästi, mutta muun liikenteen arvioitu lisääntyminen vuoteen 2025 aiheuttaa jonkin verran ongelmia erityisesti Holman kiertoliittymässä. Liikenteen sujuvuutta parannettaisiin parhaiten parantamalla kiertoliittymää. Merrasjärvenkadun liittymässä vt 24:lle on jo valo-ohjaus, ja liittymän toimivuus lisääntyvilläkin liikennemäärillä on hyvä. Liikenneselvitys on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle. Kaava-alueen korttelin 9051 eteläinen osa on pieneltä osin melun ohjearvot ylittävällä alueella. Kaavaluonnokseen oli osoitettu merkintä piha-alueiden suojaamisesta niin, että meluhaitta alittaa ohjearvot. Kaavaluonnoksessa esitetty pientaloalue ei ole melualueella. Vt 24:n puoleinen lähivirkistysalueen osa voidaan merkitä suojaviheralueeksi. Luonnonsuojelualueen rajaus on sitä koskevan erillisen päätöksen mukainen, eikä siitä ole syytä erottaa eri käyttötarkoituksia. Yhtenäisellä SL-merkinnällä saadaan parhaiten varmistettua hoitosuositusten yhdenmukainen noudattaminen koko alueella. Luonnonsuojelualueelle osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti ei ole melualueella. ELY-keskus suosittelee VL- ja SL-alueiden merkitsemistä suojaviheralueena niiltä osin kun ne sijaitsevat ohjearvot ylittävällä melualueella. Lsyp / Tiina Karu-Hanski, 2.2.2015 Kaava‐alue sijoittuu kahden vilkkaasti liikennöidyn tien (vt 24 ja mt 140) risteyksen vaikutusalueelle. Kaavan eteläosan kortteli 9051 on osin vuoden 2012 liikennemeluselvityksen mukaisella yli 55 dB:n päivämelualueella. Korttelin eteläosan AH‐alueille onkin annettu melusuojausta koskeva määräys. OAS:ssa on ristiriitaa tekstin ja yhdistelmämelukartan kanssa. Kaava‐alueen itäosassa kortteleiden 9067 ja 9069 alueelle kulkee lähialueen asukkaiden ja mm. Kytölän päiväkodin käyttämät ulkoilu‐/hiihtoreitit ja ‐yhteydet Pesäkallion ulkoilureiteille. Näiden yhteyksien säilyminen tulee asemakaavoituksessa huomioida. Kaava-alueen korttelin 9051 eteläinen osa on pieneltä osin melun ohjearvot ylittävällä alueella. Kaavaluonnokseen oli osoitettu merkintä piha-alueiden suojaamisesta niin, että meluhaitta alittaa ohjearvot. Kaavaluonnoksessa esitetty pientaloalue ei ole melualueella. OASissa esitetyssä kartassa on EU-meluselvityksen EU-standardin mukaiset melukäyrät, kun taas tekstissä on viitattu kansallisten arvojen mukaisiin melukäyriin. Ero syntyy mittauskorkeudesta. OASiin vaihdetaan tekstin mukainen, kansallisia arvoja kuvaava kartta. Pesäkalliontieltä erkaneva ulkoilureittiosuus on jäämässä kaavassa omakotitonttien alle. Kaavaan esitetään korvaava reitti tonttien itäpuolelle. Tämän vuoksi kaava-aluetta laajennetaan itään niin, että ulkoilureitti saadaan esitettyä kaavan lähivirkistysalueelle. Salpausselän luonnonystävät , 9.2.2015 Hyvä, että Pesäkallion luonnonsuojelualuetta on laajennettu Merrasjärveä rannoille ja liito-oraville on jätetty alueet, jotka ovat tärkeitä muunkin eläimistön kannalta ja ihmisten ulkoilualueina. Merrasjärvenkadun pohjoispuoliselle alueelle ei tulisi ulottaa yksityistä asuinaluetta, koska aikaisemmissa suunnitelmissa sinne on osoitettu korkeintaan matkailutoimintojen alueita, jotka ovat kaikkien käytössä. Nyt asemakaava- Asemakaavan suunnittelussa on noudatettu voimassaolevan, oikeusvaikutteisen Lahden yleiskaavan rajauksia ja suunnitteluohjeita. Aiemmat yleiskaavat eivät olleet oikeusvaikutteisia. Salpausselän luonnonystäviltä on pyydetty yleiskaavan laatimisen aikana lausunnot. Kaavaluonnoksessa esitetty pientaloalue on kokonaisuudessaan yleiskaavan A-alueella. Asemakaavalla on osoitettu rakentamiseen huomattavasti pienempi alue kuin yleiskaavan rajaus mahdollistaisi. Voimassaolevan asemakaavan mukaiset, alueella olevat matkailutoimintojen ja leirintä-alueiden varaukset eivät ole Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 luonnoksessa on piirretty omakotitalotontteja Holman kauniille maisemapelloille, joiden läpi kulkee vilkkaasti käytettyjä ulkoiluteitä ja talvisin hiihtolatu. Entisissä yleiskaavoissa ko. alue oli merkitty ympäristökokonaisuudeksi, joka on arvokas maisemallisesti, luonnonoloiltaan tai kulttuurihistoriallisesti ja jonka suunnittelussa erityisesti on otettava huomioon maiseman mittakaava, visuaalisen maiseman yleisluonne, maisemallisesti merkittävä kasvillisuus ja kulttuurihistoriallinen luonne ympäristönsä osana. Nykyisen yleiskaavan suunnitteluohjeen (VR-7 –alueen) mukaankin arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Holman maisemapeltoalue on juuri tätä luonnon monipuolisuutta, koska siellä on oma eliöstönsä, linnustonsa ja kasvistonsa. Kaavaselvitysten mukaan alueella on tavattu myös metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja, joten olisi hyvä tietää houkuttelevatko juuri nämä pellot näitä eläimiä ja mistä kulkee peurojen ja hirvien vaellusreitit. Tietääksemme peltoja on viljelty Takkulan hevosten tarpeisiin. Olisi hyvin suotavaa, että viljely jatkuu, koska se on oiva opetuskohde nykyisille lapsille ja koska maisemapelto on valmista “puistoa” tuleville Holman kerrostaloasukkaille. Omakotitalojen tarve ei varmasti ole niin suuri, että näin kaunis paikka ja hyvä maaperä viljeltäväksi hävitetään ja samalla hankaloitetaan asukkaiden lähiulkoilumahdollisuuksia. 22 toteutuneet, minkä lisäksi ko. aluevaraukset ovat suureksi osaksi joko Pesäkallion luonnonsuojelualueen laajennuksen alueella tai liito-oravien esiintymisalueella. Matkailu- ja leirintäalueet vaativat liikenneyhteydet, pysäköintialueet, kunnallistekniikan sekä huoltorakennukset, joten niiden vaikutukset ympäristölle olisivat vähintäänkin yhtä merkittävät kuin asumisen. Pientaloalueen sijoitusta suunniteltaessa on huomioitu luonnon monimuotoisuusalueet, jotka jäävät lähes kokonaan rakentamisalueiden ulkopuolelle. Pieni poikkeus on Merrasjärven rantarinteen jatkeen ja ojanvarren kostea suurruoholehdon LUMO-alueen eteläkärki, joka ulottuu kaavaluonnoksen rivitalotontille. Ko. tontin muotoilulla tämäkin LUMO-alue saadaan kokonaisuudessaan säilytettyä virkistysalueen puolella. Kaikki luokitellut LUMO-alueet merkitään kaavaan. Holman kalliokedon LUMO-alue on kaavaluonnoksen virkistysalueen puolella. Peltoalue ei ole luokiteltua LUMO-aluetta. Sillä on toki maisemallisia arvoja. Osa peltoalueesta jää rakentamisen ulkopuolelle virkistysalueen osaksi. Aktiivisessa viljelytoiminnassa oleva pelto ei ole yleiseen virkistykseen soveltuvaa, koska kulkeminen ja muu virkistystoimiminen pellolla on suuren osan vuodesta hyvin rajoitettua. Peltoalue on viljelyn kannalta pienialainen ja hankalasti koneilla saavutettavissa, ja lisääntyvälle asutukselle viljelytoiminta aiheuttaisi häiriötä (melu, pöly, haju). Alue soveltuu hyvin rakentamiseen, se on sijainniltaan hyvä, helposti saavutettavissa, olemassa olevan kaupunkirakenteen ja verkostojen tuntumassa ja olevien palvelujen läheisyydessä, mikä on ympäristönkin kannalta edullista. Osoittamalla rakentaminen pääosin pellolle saadaan parhaiten säilytettyä olemassa oleva puusto. Pesäkalliontieltä erkaneva nykyinen ulkoilureitin osuus, joka jää rakentamisen alle, korvataan uudella, tonttien itäpuolelle osoitetulla reitillä. Kaava-aluetta laajennetaan tältä osin. Lähiulkoilumahdollisuudet näin säilyvät. Lisäksi Merrasjärvenkadun varteen osoitetaan pienet yleiset pysäköintialueet, jotka palvelevat kauempaa tulevia ulkoilijoita. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys, 24.2.2015 PHLY on lähitulevaisuudessa julkaisemassa maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) kriteerit ja rajaukset (ensin levähdysalueet, sitten pesimäalueet). Liitteenä on kartta, johon on kaavaluonnoksen päälle asemoitu Lahden Pesäkallion tuleva MAALI-alue. Tämä alue on maakunnallisesti merkittävä pesimälinnustoalue useille metsälajeille. Liitteenä on toinen kartta johon on rajattuna Lahden II lintuatlaksessa tärkeäksi määritelty kaupungin pesimälinnustoalue Pesäkalliolta. Asemakaavan vaikutusten arviointia ei löydetty kaupungin verkkosivuilta. Mikäli ne ovat saatavilla, PHLY pyytää ne tutustuakseen. Mikäli vaikutusarviota ei ole laadittu luontoarvojen osalta, tulee ne laatia ja toteuttaa niiden perusteella mahdolliset muutokset kaavaan sekä tarvittaessa asettaa luonnos uudestaan nähtäville. Vaikutusten arviointi saattaa edellyttää myös lisäselvityksiä alueen luonnosta, esimerkiksi kasvillisuus ja lepakot (erityisesti maankäyttöä muuttavalta osalta). Vaikutusten arvioinnissa keskeistä on myös kasvava virkistyspaine Pesäkallion tärkeälle linnustoalueelle ja se, millaista käyttöä alueen luontoarvot ”kestävät”. Asemakaavaa laatiessa tukeudutaan olemassa oleviin selvityksiin tai kaavaa varten erikseen tehtyihin selvityksiin. Pesäkallion luonnonsuojelualueen laajennukseen liittyen alueelle on tehty runsaasti myös linnustoselvityksiä ja LUMO-alueisiin liittyen myös kasvillisuusselvityksiä. Kaavassa on huomioitu Lahden II lintuatlaksen pesimälinnustoalueen rajaus, joka on myös paikkatietoina Lahden kaupungin käytettävissä. Päijät-Hämeen osalta BirdLifen nettisivuilla ei ole karttaa, paikkatietoja tai raporttia MAALIalueesta, mutta kaupungin LUMO-alueiden tiedoissa on mukana myös vuoden 2012 MAALI-kartoituksen tiedot. Lausunnon liitteenä oleva kartta viittaa siihen, että MAALIalueen rajaus on sama kuin Lahden II lintuatlaksen pesimälinnustoalueen rajaus. Asemakaavojen vaikutusten arviointi tehdään kaavaselostuksen yhteydessä kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa käytetään hyväksi Pesäkallion hoito- ja käyttösuunnitelman tietoja (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015). Voimassa olevassa asemakaavassa Merrasjärvenkatu on kaavoitettu koko vt 24:n ja Savontien väliselle osuudelle. Pientaloalueelle johtava katu rakennetaan voimassaolevan kaavan mukaiselle katualueelle, mutta sitä ei uloteta Savontielle saakka, jolloin vältetään ei-toivottu läpiajo. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 Kaava-alueen asuinalueen tieyhteys näyttää jäävän kaavan ulkopuolelle. Mitä olemassa olevat kaavat mahdollistavat tämän suhteen? PHLY näkemys on, että rakentamista ei voida osoittaa tärkeälle lintualueelle tai välittömästi siihen rajautuen vaarantamatta ja heikentämättä maakunnallisesti ja kunnallisesti tärkeää lintualuetta, mikä olisi MRL:n vastaista. PHLY pitää hyvänä, että huomattava osa kaava-alueesta on osoitettu suojeluun tai sitä tukevaan puskurialueeseen. 23 Osoittamalla rakentaminen peltoalueelle saadaan parhaiten säästettyä olemassaolevaa puustoa. Liikkuminen ohjataan metsässä ulkoilupoluille, jolloin häiriövaikutus luontoalueella jää vähäisemmäksi. Asumisen alueet on osoitettu yleiskaavan mukaiselle A-alueelle. Rakentamisen määrä lintujen pesimäalueen lähellä on vähäinen eikä asumistoiminta aiheuta lintualueille erityistä uhkaa tai haittaa. Läntisimmän AR-korttelialueen rajausta muutetaan niin, että koko lintujen pesimäalue jää virkistysalueen puolelle. Tiivistelmät mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen: Mielipiteen keskeinen sisältö: Vastine ja vaikutus kaavaan: Päivi ja Jarmo Juutilainen, 29.1.2015 Merrasjärven kaavasuunnittelussa pyytäisin huomioimaan Pesäkalliontien nykyiset asukkaat eli meidän tien ja kulkureitin yhdistyminen uuden suunnitellun omakotialueen kanssa. Toivomus olisi päästä ajamaan uutta Merrasjärvenkatua pitkin. Ehdottaisin nyk. puomin lähistölle jonkinlaista LP-pysäköinti paikkaa muutamalle autolle, koska hiihtäjät tulevat tästä ladulle ja nytkin aiheuttavat jatkuvasti hankaluuksia asukkaiden tiellä liikkumiselle. Latulinjauksen voisi tehdä tulevan omakotialueen itäreunan takaa. Tällöin se yhdistyisi mukavasti nykyiseen latuun. Toivomme Pesäkalliontien taloihin myös vesi- ja jätevesi linjojen rakentamista, koska nykyiset jätevesijärjestelmät ovat kuitenkin muutettava as. mukaisiksi. Metsämaan omakotiyhdistys ry / Merja Sarkkinen, Kyösti Peltola, Juhani Timonen, 29.1.2015 Kaavaluonnoksen omakotitontit tulevat nykyisen valaistun ulkoilureitin päälle. Reitti ajetaan talvella laduksi. Reitin voisi siirtää omakotialueen itäpuolelle, jolloin säilyisi tärkeä ja kovassa käytössä olevan reitin jatkuvuus. Reittiä käyttävät lähialueen asukkaat ja Kytölän ja Metsämaan alueen asukkaat ja päiväkotilapset. Kaavaluonnoksessa osoitettu pysäköintialue ei palvele ladun käyttäjiä. Nykyiselläänkin jo ruuhka-aikoina Holmatieltä ja Makaratieltä on vaikea päästä kääntymään autolla autojonon väliin. Etenkin Makaratieltä ja Holmantieltä Heinolan suuntaan on huono näkyvyys, joka luo vaaratilanteita. Talvella tilanne vielä hankaloituu lumen ja liukkauden takia. Tienpientareiden lumikasat vähentävät näkyvyyttä. Kun alueelle tulee lisää asutusta ja lisää autoja, tilanne vaikeutuu. Jos jo kaavoitettua katuyhteyttä Vääksyntieltä Savontielle ei pysty toteuttamaan, kaavaan tulisi osoittaa ainakin Merrasjärvenkatu yhtenäisenä tulevalle omakotitaloalueelle asti. Tällöin liikenne pääsääntöisesti ohjautuisi sitä kautta Vääksyntielle, jossa on jo valo-ohjattu risteys. Holmantien liittymän Savontielle voisi kokonaan tukkia. Merrasjärvenkadulla on jo voimassaoleva kaava, joka mahdollistaa kadun rakentamisen koko Vääksyntie-Savontie –välille. Tässä asemakaavassa ei ole siksi osoitettu Merrasjärven katualuetta Puhelinkadun itäpuolelle. Katusuunnitelmassa ja rakentamisessa voidaan kuitenkin huomioida katuyhteys Pesäkalliontielle asti. Kaavaan osoitetaan myös LP-alue yleiselle pysäköinnille. Pesäkalliontieltä nyt erkaneva, omakotitonttien alle jäävä ulkoilureittiosuus korvataan uudella, tonttien itäpuolelle osoitettavalla reitillä. Tämän vuoksi kaava-alueen rajausta laajennetaan niin, että uusi ulkoilureitti saadaan osoitettua VL-alueelle. Lahti Aquan mukaan uudisrakentamisen yhteydessä voidaan suunnitella ja rakentaa vesihuolto myös kaavan ulkopuolella oleville nykyisille asunnoille. Pesäkalliontieltä nyt erkaneva, omakotitonttien alle jäävä ulkoilureittiosuus korvataan uudella, tonttien itäpuolelle osoitettavalla reitillä. Tämän vuoksi kaava-alueen rajausta laajennetaan niin, että uusi ulkoilureitti saadaan osoitettua VL-alueelle. Kaavaan osoitetaan myös LP-alue yleiselle pysäköinnille Pesäkalliontien varteen. Merrasjärven kaavaan liittyen on tehty liikenneselvitys, jossa on laskettu nykyinen liikennemäärä tavallisena arkipäivänä ja arvioitu nykyisen liikenteen toimivuus ja turvallisuus, tutkittu liikenne-ennusteen mukainen liikennemäärän kasvu ja sen vaikutukset liikenteeseen ja simuloitu liikenteen toimivuutta liikenne-ennusteen mukaisilla liikennemäärillä nykyisillä risteysalueilla. Holmantien liittymää Savontielle pidettiin selvityksessä toimivana. Makarantieltä tullessa tilanne huononee, mikäli liikennemäärä kasvaa yleisillä tiealueilla ennusteen mukaisesti. Suunnitellun asuinalueen vaikutus liikenteen toimivuuteen on selvityksen mukaan vähäinen. Liikenteen toimivuutta saisi parhaiten parannettua parantamalla Holman kiertoliittymää, jolloin liikenne ei jonoudu Savontiellä. Myös Savontien liikennenopeuden vähentäminen voisi parantaa MakarantienHolmantien risteyksistä liittymistä Savontielle. Kaavaehdotukseen esitetään Merrasjärvenkadun ajoyhteyden jatkuminen Pesäkalliontielle saakka, jolloin suuri osa uuden asuinalueen liikenteestä ohjautuu suoraan Vääksyntielle. Kadun jatkaminen Savontielle saakka toisi uudelle asuinalueelle ei-toivottua läpiajoa. Liekki ry / Hanna Virtanen, 29.1.2015 Nykyisellään yksityisomistuksessa olevalla korttelialueella 9051 on lähes saman verran rakennusoikeutta kuin kaa- Kaavamuutoksella muutetaan korttelin 9051 käyttötarkoitus toiseksi teollisuudesta eli asumiseen, ja samalla tarkistetaan rakennusoikeus ja kerrosluku. Asuinalueilla raken- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 valuonnoksessa on esitetty. Rakennusoikeudesta on kuitenkin käyttämättä yli 50 prosenttia. Voimassa olevan kaavan sallima kerrosluku on kolme, kun nyt esitetään rakennettavaksi 6-8-kerroksisia taloja. Kuvallista materiaalia kilpailun voittaneesta työstä on paljon, mutta yhtään havainnekuvaa ei ole siitä, miltä nämä rakennelmat näyttävät Merrasjärven uimarannalta katsottuna. Uimarannalta katsottuna järvi on valtatien läheisyydestä huolimatta luonnonomainen. Kaava pilaa toteutuessaan tämän järvimaiseman. Korttelissa on lisäksi paljon vanhaa puustoa, joka menetetään, jos kaava toteutuu. Kaavoittaja on luonnoksessa vaihdellut kilpailutyön rakennusten kerroslukuja. Onko kaavoittajan lisäämä 8-kerroksinen talo ns. kaavoitusjokeri, josta ollaan valmiita luopumaan annettujen mielipiteiden perusteella? Rivitalot ja erillispientalot on kaavoitettu nykyiselle maisemapellolle. Rakentaminen alueelle sulkee yhteyden järvelle. Kuka haluaa kulkea ulkoilureittiä omakotitalojen välissä ja rivitalojen ikkunoiden alla? Luonnon monimuotoisuuskohde Holman kallioketo (kohdenumero 95020) altistuu liialliselle kulumiselle. Lisäksi hienojen raunioiden ja uhanalaisten kasvien säilyminen on kyseenalaista. Maisemapellon metsäsaarekkeet ja pellon reuna-alueet ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämä tosiasia todetaan myös maisemaselvityksessä, mutta silti kyseiset kohteet tuhoutuisivat kaavan toteutuessa. Kytölän metsiin on jo kaavoitettu ja ollaan edelleen kaavoittamassa (Kytölänmäki I, Kytölänmäki II, Kytölänmäki III) useita kymmeniä omakotitalotontteja, jotka tuhoavat laajan alueen virkistysarvot ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Pesäkallion ja Merrasjärven vastaavia arvoja ei saa heikentää. Alueen kaavoittamiselle ei ole tarvetta. 24 nustehokkuus on yleensä korkeampi kuin teollisuusalueilla. Kaavaehdotuksessa esitetyt kerrosluvut ovat tavallisia Lahden keskustan ulkopuolisilla kerrostaloalueilla, kuten Mukkulassa, Liipolassa, Hörölässä, Saksalassa tai Metsäkankaalla. Kilpailussa tutkittiin, millainen rakenne, tehokkuus ja rakennuskorkeus alueelle sopii. Voittajatyössä ehdotettua tehokkuutta (korttelissa 9051 e=0.71) ja kolmesta kahdeksaan vaihtelevaa kerroslukua pidettiin alueelle maisemallisesti sopivana sekä kaupunkikuvallisesti onnistuneen vaihtelevana ja monipuolisena. 8-kerroksinen rakennus oli siis mukana jo kilpailuehdotuksessa. Merrasjärven etelärannan ja rakennusten välissä on 200 metriä metsää, pääasiassa täysikasvuista kuusikkoa. Kuusen korkeus täysikasvuisena on noin 25-30 metriä, 8kerroksisen kerrostalon noin 25 metriä, joten korttelin 9051 korkeinkaan rakennusosa ei näy Merrasjärven pohjoisosassa olevalle uimarannalle saakka. Korttelissa 9051 oleva puusto säilyy osittain AH-1 –alueilla. Pesäkalliontieltä nyt erkaneva, omakotitonttien alle jäävä ulkoilureittiosuus korvataan uudella, tonttien itäpuolelle osoitettavalla reitillä. Tämän vuoksi kaava-alueen rajausta laajennetaan niin, että uusi ulkoilureitti saadaan osoitettua VL-alueelle. Kaavaan osoitetaan myös LP-alue yleiselle pysäköinnille Pesäkalliontien varteen. Holman kalliokedon ympärillä on olemassa olevat ulkoilupolut, joille kulkeminen ohjataan. Poluilta poikkeamista ja LUMO-alueen puolella käyntiä ei kuitenkaan voida mitenkään estää. Ulkoilupolut ja virkistysalueet ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Peltoalueelle osoitettu pientaloasuminen on määrältään vähäistä eikä merkittävästi lisää lähialueiden kulumista. Asumistoiminto ei uhkaa vanhan kivijalan säilymistä, mutta voi vähentää ilkivallan vaaraa. Pesäkallion alueella ja ympäristössä on kartoitettu luonto tarkkaan eikä peltoaluetta ole luokiteltu luonnon monimuotoisuusalueeksi. Osa peltoalueesta jää myös rakentamisen ulkopuolelle virkistysalueeksi. Osoittamalla rakentaminen peltoalueelle saadaan parhaiten säästettyä olemassa oleva puusto ja selvityksissä arvokkaiksi todetut LUMO-alueet. Luokitellut LUMO-alueet merkitään kaavaan. Peltoalue on kokonaisuudessaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan A-aluetta. Alue soveltuu hyvin rakentamiseen, se on sijainniltaan hyvä, helposti saavutettavissa, olemassa olevan kaupunkirakenteen ja verkostojen tuntumassa ja olevien palvelujen läheisyydessä, mikä on ympäristönkin kannalta edullista. Mauri Ruuska, 6.2.2015 puhelimitse jätetty mielipide: Merrasjärvenkadun tulisi jatkua yhtenäisenä uudelle pientaloalueelle saakka, jolloin Holmantielle ei tule niin paljon läpiajoa. Holmantien varressa olevan kerrostalon kerrosluku saisi olla kaavaluonnoksessa esitettyä pienempi, jolloin mittakaava oleviin omakotitaloihin verrattuna ei olisi niin jyrkkä. Kaavaehdotuksessa Merrasjärvenkadun ajoyhteyttä jatketaan Pesäkalliontielle saakka, jolloin suuri osa uuden asuinalueen liikenteestä ohjautuu suoraan Vääksyntielle. Holmantien varressa olevaa kerrostaloa porrastetaan niin, että matalampi osa on kadun puolella. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 25 Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden vaikutus kaavaan Lahti Aquan lausunnon perusteella kaavaan lisätään tarpeelliset putkirasitteet. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon perusteella Vääksyntien puoleinen VL-1 –alueen osa, joka on melualueella, merkitään suojaviheralueeksi. Lsypin lausunnon perusteella OASin meluselvityskarttatiedot tarkennetaan. LSypin, SSLY:n ja PHLY:n lausuntojen perusteella laajennetaan kaava-aluetta itään niin, että nykyisen ulkoilureitin korvaava reitin osuus saadaan osoitettua kaavakartalle AO-tonttien itäpuolelle. Lisäksi AR-korttelin 9067 rajausta muutetaan niin, että LUMO-alue jää kokonaisuudessaan virkistysalueen puolelle. LUMO-alueet merkitään kaavakartalle. Mielipiteiden perusteella Merrasjärvenkatu on osoitettu yhtenäisenä Vääksyntieltä koko korttelin 9051 pohjoisosan läpi. Holmantien varressa olevien kerrostalojen kerroslukua tarkistetaan niin, että talojen omakotitaloalueen puoleiset osat ovat matalampia. 5.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaehdotus on tarkoitus viedä tekniseen lautakuntaan maaliskuussa 2015. 6 6.1 KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE 6.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muutetaan kortteli 9051 asuinkerrostalokortteliksi, jolla on yhteensä 13 kerrostalotonttia AK-1, 5 autopaikkojen LPA-1 –tonttia ja 6 asumista palvelevaa AH-1 –tonttia. Lisäksi asemakaavalla osoitetaan 12 uutta AO-tonttia ja 3 ARtonttia Merrasjärvenkadun pohjoispuolelle. Merrasjärvenkadun pohjoispuolella olevan alueen ulkoilu-, urheilupalvelu-, virkistys-, uimaranta-, matkailupalvelu- ja leirintäalueiden kaavamerkinnät muutetaan lähivirkistysalueeksi VL-1, luonnonsuojelualueeksi SL ja suojaviheralueeksi EV-1. AK-1-korttelialueilla kerrosluvut vaihtelevat III ja VIII:n välillä. Tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 33800 k-m2. Lisäksi saa rakentaa 500 k-m2/rakennus yhteis- ja väestönsuojatiloja sekä porrashuoneita (yhteensä 7000 k-m2). Kerrostalotonteille saa rakentaa myös vanhusten palvelutaloja. Autopaikkanormi on 1 autopaikka / 80 k-m2. Vanhusten palveluasuntoja kohti on osoitettava 1 autopaikka / 150 k-m2. Peräkkäisten asuintonttien muodostamissa ryhmissä rakennusten tulee olla yhteneviä massoittelultaan, kattomuodoiltaan, julkisivujäsentelyltään ja materiaaleiltaan. Rakennusten katolle ja julkisivuille saa sijoittaa uusiutuvaan energiantuotantoon tarkoitettuja laitteita (ju). Alueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maat on poistettava ennen rakentamista (pima). Kerrostalotonttien pysäköinti on osoitettu LPA-1 –alueille. Autopaikkojen korttelialuemerkinnän jäljessä suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden pysäköintiä varten alue on varattu. Pysäköintialueille on lisäksi osoitettu ajoyhteydet asuintonteille. LPA-1 –tontille numero 12 on osoitettu rasite muuntamoa varten ja tontille numero 4 rasite kaukokylmäkeskusta varten. Kerrostalotonttien välissä on asumista palvelevat korttelialueet (AH-1), jotka tulee toteuttaa ja hoitaa puistomaisina viheralueina. AH-1 –korttelialueille saa sijoittaa tonttien leikki- ja oleskelualueita sekä hulevesirakenteita. AH-1 -kaavamerkinnän jäljessä suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden leikki- ja oleskelualueiksi alue on varattu. Keskimmäiselle AH-1 –korttelialueelle (tontille 26) on osoitettu yhteisrakennusta varten rakennusoikeutta 300 k-m2. AH-1 –tonttien 15, 26 ja 25 läpi on osoitettu ohjeellinen yleinen kevyen liikenteen väylä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 26 Kortteleiden 9067 ja 9068 AR-tonteilla on sallittu kerrosluku I ja tehokkuusluku e=0,25. Autopaikkanormi on 1 autopaikka / 80 k-m2. Tonteille laaditaan erikseen rakentamistapaohje (ju-2). Kortteleiden 9069 ja 9070 AO-tonteilla on sallittu kerrosluku I u 3/4 ja rakennusoikeutta 250 k-m2/ tontti. Tonteille laaditaan erikseen rakentamistapaohje (ju-2). Kaikkien asuinrakennustonttien kuivatuksesta on laadittava hulevesisuunnitelma (hu). Rakennukset on liitettävä kaukolämpöön (kaukolämpö). Liikenne kerrostalokorttelin pohjoisille tonteille sekä pientaloalueelle tapahtuu Merrasjärvenkadun kautta. Katua jatketaan Jatkokadun risteyksestä itään voimassaolevan kaavan aluevarauksella. Katualuetta kavennetaan hieman korttelin 9051 pohjoispuolelta. Merrasjärvenkadun ja Jatkokadun risteykseen sekä korttelin 9070 itäpuolelle osoitetaan pienet yleiset pysäköintialueet, jotka palvelevat Pesäkallion ulkoilureiteille tulevia vierailijoita. Kaavalla osoitetaan pientaloalueelle kaksi uutta katualuetta, Varpuspöllönkatu ja Sirittäjänkatu. Merrasjärvenkadun pohjoispuoleinen osa osoitetaan VL-1 –merkinnällä lähivirkistysalueeksi, joka on säilytettävä ja hoidettava luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä, lukuunottamatta Vääksyntien varressa olevaa melualuetta, joka osoitetaan suojaviheralueeksi EV-1, jolla oleva puusto on säilytettävä ja hoidettava luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Merrasjärven rantavyöhyke osoitetaan luonnonsuojelualueeksi SL. VL-1- ja SL-alueille osoitetaan ohjeellisina ulkoilureitit (ur), jotka pääosin noudattavat nykyisiä reittejä, osin korvaavat ja täydentävät niitä. VL-1 –alueelle osoitetaan luokitellut luonnon monimuotoisuusalueet (luo) sekä hulevesien viivytysrakenteita varten varattu ohjeellinen alue (hv). Rakennusoikeutta on osoitettu kaavamuutosalueelle yhteensä 45967 k-m2. Rakennusoikeutta on lisätty voimassaolevaan kaavaan verrattuna kaikkiaan 12068 k-m2. 6.1.2 Mitoitus käyttötarkoitus AK-1 korttelialueiden pinta-ala (m2) yhteensä 19908 AR AO AH-1 LPA-1 VL-1 EV-1 SL LP katualueet yhteensä 7467 10375 22303 14568 103579 19745 104896 844 9305 316590 rakennusoikeus (k-m2) yhteensä 33800 + yhteistilat 7000 = 40800 1867 3000 300 autopaikat LPA-alueilla* 24 24 *460 20 45967 528 6.1.3 Palvelut Kaavamuutoksella ei muodostu palveluja, vaan se tukeutuu olemassa oleviin palveluihin lähiympäristössä, Holmassa, Kytölässä ja Mukkulassa. Joukkoliikenteen palvelut ovat Vääksyntien ja Savontien varressa. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS 6.2 A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 27 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 6.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa kaupunkirakennetta yleiskaavan asuinalueella, olemassa olevaan katuverkostoon ja kunnallistekniikkaan sekä oleviin palveluihin tukeutuen. Kerrostalokorttelit viheralueineen on kaupunkikuvallisesti nykyistä teollisuusaluetta laadukkaampi, mikä parantaa ympäristöä visuaalisesti. 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. 6.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja liikenteeseen Asemakaavamuutoksella teollisuus- ja varastoaluetta muutetaan asuinkerrostaloasumiseen ja osoitetaan uutta pientaloaluetta. Vaikutukset kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ovat siten huomattavia. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella lisätään alueelle uutta rakennusoikeutta, ja uudet rakennukset ovat entistä korkeampia. Toisaalta kaavassa osoitetut AH-1 –alueet mahdollistavat korttelialueen muuttumisen nykyistä hoidetummaksi ja puistomaisemmaksi. Rakennukset kohoavat kohti keskusaukion korkeinta kohtaa. Pysäköintijärjestelyt on kerrostaloalueilla osoitettu LPA-alueille tonttien viereen, ja liikennöinti tonteille tapahtuu LPA-alueiden kautta. Pientalokorttelit on osoitettu peltoalueelle, jolloin uudet rakennukset sijoittuvat maisemallisesti luontevasti olevan puuston lomaan. Rakennusten sijoittamisella kahteen ryhmään saadaan myös säilytettyä näkymä Merrasjärvenkadulta kohti Holmankalliota. Muu alue jää luonnontilaiseksi, eikä kaavalla ole vaikutusta kaukomaisemaan. Liikenteen vaikutuksia on selvitetty liikenneselvityksessä (WSP Finland Oy, 2015). Vaikutukset liikenteeseen ovat kohtalaisia. Liikennejärjestelyt pysyvät pääosin nykyisellään. Liikenne lisääntyy asukkaiden lisääntymisen myötä alueella, mutta yleisten liikennealueiden liikenteen toimivuuteen kaava-alueen liikenteen lisääntymisellä ei ole merkittävää vaikutusta. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla tarpeen harkita Holmantien kiertoliittymän parantamista. Kaavaalueen liikennöinti Vääksyntielle tapahtuu Merrasjärvenkadun kautta ja Savontielle Holmantien kautta. Merrasjärvenkatua ei ole tarkoitus jatkaa läpiajotienä Savontielle saakka, vaan ainoastaan Pesäkalliontielle, jolloin vältytään ei-toivotulta läpiajoliikenteeltä. Voimassaoleva kaava kuitenkin edelleenkin mahdollistaa myös läpiajomahdollisuuden. MerrasjärvenkatuSavontien liittymän poistaminen tai rakentaminen ratkaistaan lopullisesti myöhemmässä kaavoituksessa. Merrasjärvenkadun uuden osan varteen on tarkoitus rakentaa myös kevyen liikenteen väylä. Puhelinkadun ja Jatkokadun kunnostuksen yhteydessä parannetaan myös niillä olevia jalkakäytäviä. Alueelta on hyvät yhteydet ympäristön kevyen liikenteen väylille. Asukasmäärän lisääntyminen alueella lisää julkisen liikenteen palvelujen kysyntää. Bussi- Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 28 pysäkeille on matkaa alueen tonteilta noin 250-700 m. Reitti- ja aikataulujärjestelyillä palvelutasoa on tulevaisuudessa mahdollista parantaa. Merrasjärvenkadun varteen on osoitettu kahteen paikkaan pienet yleiset pysäköintialueet, jotka on tarkoitettu Pesäkallion luontoreiteille tuleville vierailijoille. 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla on vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Kaavalla lisätään asutusta luonnontilaisen, luonnonarvoiltaan monimuotoisen alueen viereen. Toisaalta kaavalla poistetaan korttelialueita, jotka ovat nykyisen metsän alueella, ja muutetaan ne lähivirkistysalueeksi. Näin saadaan turvattua mm. linnuston ja liito-oravien elinympäristöjen säilyminen. Kaavalla muutetaan lisäksi retkeily- ja ulkoilualuetta (VR), uimaranta-aluetta (VV) sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU) luonnonsuojelualueeksi. Sen hoidossa ja suojelussa noudatetaan erikseen laaditun käyttö- ja hoitosuunnitelman ohjeita. Ohjeen mukaisesti alueella kulku ohjataan ulkoilureiteille ja luontopoluille, jotka luonnonsuojelualueen puolella ovat opastettuja. Hyvin hoidetut, selkeät ja yhtenäiset reitit vähentävät muun metsänpohjan ja kasvillisuuden kulumista. Suurin ulkoilupaine kohdistuu järven etelärannan alueeseen, jossa on jo koirien uimaranta ja laituri ja maasto tasaista. Tämä on huomioitu myös Pesäkallion hoito- ja käyttösuunnitelmassa esittämällä ranta-alueen rakenteiden ja polkujen kunnostamista. Ulkoilureitit pääosin noudattavat nykyisiä reittejä, mutta niitä on myös täydennetty. Pesäkalliontieltä erkaneva nykyinen ulkoilureitin osa jää uuden asuinkorttelin alle, joten korvaava reitti on osoitettu sen itäpuolelle. Uusi ohjeellinen reitti on osoitettu lisäksi kerrostalokorttelin pohjoispuolelta kohti Merrasjärven rantaa sekä toinen, luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukainen reitti Merrasjärven länsirannan puolelle. Ohjeelliset uudet reitit määritellään erillisellä toimituksella maastoon. Kaavassa on osoitettu lähivirkistysalueelle kartoitetut luonnon monimuotoisuusalueet (LUMO). Korttelissa 9051 on lähes luonnontilainen metsikkö. Osa tästä puustosta jää rakentamisen alle. Toisaalta korvaavaa puustoa ja viheraluetta muodostuu korttelin AH-1 –alueille. Muu uudisrakentaminen keskittyy nykyiselle peltoalueelle, jolloin ympäröivä puusto ja LUMO-alueet säästyvät. Lähellä asutusta sijaitsevien LUMO-alueiden kulumisvaaraa vähennetään ohjaamalla kulkeminen ulkoilureiteille. Vettä läpäisevä pinta vähenee hieman rakentamisen myötä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakennetulta alueelta tulevat hulevedet käsitellään korttelialueella ja viivytetään lähivirkistysalueella, niin että ne puhdistuvat ennen vesien johtamista Merrasjärveen. Ilmaston kannalta on edullista tiivistää olevaa asutusta joukkoliikennereitin ja olemassa olevan infran läheisyydessä. Kaava takaa laajojen, yhtenäisten, hiilinieluina toimivien metsäalueiden säilymisen. Asemakaavoittamattomalla alueella on ollut pienimuotoista maanviljelyä, joka poistuu uudisrakentamisen myötä. Alue ei ole ollut talousmetsäaluetta, joten vaikutuksia metsätalouteen ei ole. 6.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Kaavamuutoksella on merkittävä vaikutus alueen väestörakenteeseen. Kaavan myötä asukasluku kasvaa jopa yli 1000 hengellä. Lisääntyvä asutus elävöittää aluetta ja muuttaa sen sosiaalisen luonteen teollisuusalueesta monipuoliseksi asuinalueeksi. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 29 Kaavasta aiheutuu kaupungille jonkin verran kustannuksia verkostojen ja uusien katujen sekä ulkoilureittien ja hulevesirakenteiden rakentamisen takia. Suuri osa rakennetusta alueesta on valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston piirissä. Uudisalueelle muuttaa myös lapsiperheitä, jolloin päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntä lähialueilla lisääntyy. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat melko suuret. Kaupungin maalle osoitetaan uusia rivitalo- ja omakotitalotontteja, joiden myynnistä saadaan tuloja. Uudet asukkaat tuovat verotuloja. Kunnallistekniset verkostot ovat olemassa osalla aluetta. Pientaloalueelle tulee uusi verkosto. Koko kaava-alueen rakennukset liitetään kaukolämpöön. Kerrostaloalueella mahdollistetaan myös uusiutuvan energian tuottamiseen tarkoitettujen laitteiden sijoittaminen rakennuksiin. Kaava vaatii myös uusien katujen, hulevesirakenteiden ja ulkoilureittien rakentamista. Vaikutukset yritystoimintaan Kaavamuutoksella on vaikutuksia yritystoimintaan, sillä kaavalla poistetaan yritystoiminnan aluetta. Toisaalta lisääntyvä asutus lisää lähialueen yritysten, erityisesti kaupan asiakkaita. 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutosalueella suurin häiriötekijä on melu, joka kohdistuu vähäisessä määrin ohjearvot ylittäen korttelin 9051 eteläosaan. Tämä on kaavassa huomioitu melu-määräyksellä, jossa on esitetty oleskelu- ja leikkialueiden suojaamista. Muulla rakentamiseen osoitetulla alueella meluarvot eivät ylity. Vääksyntien (vt 24) varressa virkistysalueen länsiosaan on osoitettu melualueelle suojaviheraluetta. Luonnonsuojelualueen Vääksyntien puoleinen osa on melualueella, mutta melualueelle ei ole osoitettu luontopolkuja. 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. Keskeisiä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat: Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 30 6.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. Uusia katunimiä ovat Varpuspöllönkatu ja Sirittäjänkuja . Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK SELOSTUS 7 7.1 A-2576 / D3662/10.02.03.00.04/2014 31 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan ja asemakaavamerkintöjen ja -määräysten lisäksi toteutusta ohjataan rakennusvalvonnan mukaisesti sekä erikseen laadittavilla rakennustapaohjeilla. 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamisesta vastaavat Lahden kaupunki, kerrostalokorttelialueen osalta yksityinen maanomistaja, vesihuollon osalta Lahti Aqua, sähköhuollon osalta LE Sähköverkko Oy ja kaukolämmön osalta Lahti Energia Lämpöliiketoiminta. 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan mukaisesti. 8 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 24.3.2015 Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen 9 SEURANTALOMAKE Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI AP/KK Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 398 Lahti 23.03.2015 Täyttämispvm ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: PESÄKALLION (9.) KAUPUNGINOSAN. KORTTELI 9051, KORTTELIT 9067-9070 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, PYSÄKÖINTI-, LUONNONSUOJELU- JA KATUALUEITA. 19.03.2015 Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 398A2576 Kunnan kaavatunnus Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 31,6590 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 5,2461 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 26,4129 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 31,6590 100,0 45967 0,15 5,2461 12068 A yhteensä 6,0053 19,0 45967 0,77 4,5053 38467 -4,1260 -20630 -2,9900 -250 -6,3759 -5519 Aluevaraukset Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10,3579 32,7 R yhteensä L yhteensä 2,4717 7,8 1,4086 E yhteensä 1,9745 6,2 1,9745 S yhteensä 10,8496 34,3 10,8496 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Alamerkinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 31,6590 100,0 45967 0,15 5,2461 12068 A yhteensä 6,0053 19,0 45967 0,77 4,5053 38467 AR 0,7467 12,4 1867 0,25 0,7467 1867 AO 1,0375 17,3 3000 0,29 1,0375 3000 AH-1 2,2303 37,1 300 0,01 2,2303 300 AK-1 1,9908 33,2 40800 2,05 1,9908 40800 -1,5000 -7500 T yhteensä -4,1260 -20630 TY-6 -4,1260 -20630 -2,9900 -250 Aluevaraukset ALV15 Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä V yhteensä 10,3579 32,7 VL -0,5639 VU -1,7544 VR -9,0695 VV -1,9601 VL-1 10,3579 100,0 -250 10,3579 R yhteensä -6,3759 -5519 RM -3,3460 -5019 RT -3,0299 -500 L yhteensä 2,4717 7,8 1,4086 Kadut 0,9305 37,6 -0,1326 LP 0,0844 3,4 0,0844 LPA-1 1,4568 58,9 1,4568 E yhteensä 1,9745 6,2 1,9745 EV-1 1,9745 100,0 1,9745 S yhteensä 10,8496 34,3 10,8496 SL 10,8496 100,0 10,8496 M yhteensä W yhteensä
© Copyright 2024