Tilinpäätös ja toimintakertomus 14 - Pohjois

Tilinpäätös
2014
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
vuoden 2014 tilinpäätös
1.Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
- Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus
- Sairaanhoitopiirin hallinto
- Sairaanhoitopiirin toiminta
- Sairaanhoitopiirin henkilöstö
- Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä
- Ympäristötekijät
3
3
3
5
9
15
19
29
Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä
- Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä
- Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
30
30
31
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
33
Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous
- Kuntayhtymän konsernirakenne
- Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
- Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
41
41
42
44
Tilikauden tuloksen käsittely
49
2.Talousarvion toteutuminen
- Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
- Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu - Investointiosan toteutumisvertailu
- Rahoitusosan toteutumisvertailu
- Sitovien tavoitteiden toteutuminen
50
50
63
64
67
68
3.Tilinpäätöslaskelmat
- Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma
- Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma
- Sairaanhoitopiirin tase
- Konsernituloslaskelma
- Konsernin rahoituslaskelma
- Konsernitase
70
70
71
72
74
75
76
4.Tilinpäätöksen liitetiedot
- Sairaanhoitopiirin liitetiedot
- Konsernin liitetiedot
78
78
88
5.Allekirjoitukset ja merkinnät94
- Tilinpäätöksen allekirjoitus
94
- Tilinpäätösmerkintä
95
6.Luettelot ja selvitykset96
- Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
96
- Luettelo käytetyistä tositelajeista
97
7.Liiteosa99
- Toimielimet
100
- Henkilöstökertomus
107
- Tilastot
141
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus
Suomen julkisessa keskustelussa vuoden 2014
aikana korostuivat kansantalouden ongelmat,
kestävyysvajeen ratkaisemisen keinot ja osin niihin liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettavan rakennelain (järjestämislaki) valmistelu. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin,
ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa
2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Rakenneuudistus on
joka tapauksessa välttämätön palvelujen saannin
turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.
Maamme bruttokansantuote aleni vuonna 2014
kolmatta vuotta peräkkäin, ennakkotietojen
mukaan 0,1 %. Keskimääräinen työttömyysaste
oli 8,7 %. Vuoden 2014 inflaatio (vuosimuutos)
oli Suomessa 1,0 %. Vuoden 2015 osalta ei odoteta merkittävää muutosta. Bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun ennustetaan jäävän
korkeintaan 1 %:iin ja työttömien määrän odotetaan lisääntyvän.
Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen
(Tilastokeskus) mukaan kuntien yhteenlaskettu
tulos oli noin 1,7 miljardia euroa positiivinen
(sisältäen kertaluonteisia tuloja 1,4 mrd. euroa).
Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,3 mrd.
euroa. Kuntien toimintamenojen kasvu vuonna
2014 oli erittäin maltillista, noin 0,4 %. Kuntien
yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 %, valtionosuudet laskivat 1,3 %. Vuosikate pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen lainakanta
vuoden 2014 lopussa oli 2 733 euroa/asukas.
Lähivuosien aikana ei ole näköpiirissä kuntatalouden kehityksen kääntymistä paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuonna 2015 kuntatalouden tila tulee säilymään heikkona mm.
valtionosuuksien leikkausten seurauksena. Verotulojen kasvuksi arvioidaan noin 2 %, vuosikate
heikkenee selvästi ja lainakanta kasvaa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden
2014 talousarvio perustui valtuuston hyväksymään strategiaan ja omistajastrategiaan sisältäen arvion tarvittavien palvelujen määrästä,
kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman
toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä. Taustalla oli myös aikaisempien vuosien keskimääräi-
Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja
nen hoidon tarve ja toteutunut palvelujen määrä
ottaen lisäksi huomioon mm. lain määräykset hoitoon pääsystä ja väestömäärän muutoksen vaikutukset.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoidossa
olleiden potilaiden määrä kasvoi edelleen vuoden 2014 aikana. Hoidon kysyntä lisääntyi 1,3 %.
Avohoitokäyntien määrä kasvoi ennakoitua enemmän, samalla kun hoitojaksojen ja hoitopäivien
määrä jäi selvästi suunniteltua alhaisemmaksi.
Sairaanhoitopiirin yksiköt pysyivät vuoden 2014
aikana kohtuullisen hyvin hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa, tilanne oli
31.12.2014 kuitenkin huonompi kuin vastaavaan
aikaan vuotta aiemmin. Lähetteiden käsittelyajat
ovat lähes täysin määräysten mukaisissa aikarajoissa. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toiminta
toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisena.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
3
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Tilinpäätös vuodelta 2014 on yli 8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu sitä,
että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutuu
kirjaamaan vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuun kasvusta johtuvaa ylimääräistä kulua 10,3 miljoonaa euroa.
Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2014 aikana
3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkokuntien
osalta kasvu oli 1,6 %. Toimintatuotot kasvoivat
2,7 % ja toimintakulut 3,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen ja toimintakulujen kasvu vastaavat kohtuullisen hyvin sairaanhoitopiirille asetettuja tavoitteita ja omistajastrategian linjauksia. Toimintakulut alittivat käyttösuunnitelman yli 2 %:lla.
Henkilöstömenot kasvoivat vain 0,7 % ja myös jäivät alle käyttösuunnitelmassa arvioidun tason.
Sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden toiminnan
turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää
mm. käytettävien tilojen uudistamista ja kunnossapitoa, prosessien tehostamista ja henkilöstön
osaamisesta ja työolosuhteista huolehtimista.
Tämän varmistamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut huolella tulevaisuuden sairaala 2030
nimellä kulkevan ohjelmakokonaisuuden. Ohjelmakokonaisuuden kustannukset ovat arviolta
noin 500 miljoonaa euroa, jakautuen 15 - 20 vuoden ajalle (vuoden 2014 hintatasossa).
Tilojen uudistamisessa, toiminnan kehittämisessä
ja kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena
on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan
vaikuttavuuden parantaminen uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Järjestelmän kehittämistä sekä sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta
tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Yhtenä keskeisenä
periaatteena on potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Se edellyttää palveluja käyttävien tarpeiden huomioon ottamista kaikissa
tilanteissa ja heidän mukaan ottamista kehittämistyöhön.
Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa
2014 tulevaisuuden sairaala 2030 yleissuunnitelman sekä Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Lasten- ja naistensairaalan kohdalla
suunnittelua on jatkettu ns. pohjoisen sijaintivaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on tehdä
rakentamispäätös joulukuun 2015 valtuustossa.
Osana Tulevaisuuden sairaalan toteuttamista
OYS:n yhteyteen rakennetaan testausympäristö,
jonka avulla varmistetaan optimaalisten laitteiden, tilaratkaisujen ja toimintamallien valinta.
Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti kuntarakenteet ja palvelut ovat olleet voimakkaan ja
nopeutuvan muutoksen kohteena. Uudelle eduskunnalle ja hallitukselle valmisteltavaksi siirtyneen sote-rakenteen osalta tärkeintä on toteuttaa kustannustehokas malli, joka mahdollistaa
pitkäjänteisen työn palvelujen turvaamiseksi
eri alueiden asukkaiden tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tämä edellyttää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun antamista
samalle organisaatiolle ja alueellisten erityispiirteiden (mm. sairastavuus, väestön sijoittuminen, kantokyky) huomioon ottamista. Yliopistollisen sairaalan osalta tulee ottaa huomioon sen
rooli palvella tasavertaisesti kaikkia vaikutusalueensa asukkaita ja mahdollistaa korkeatasoinen
tutkimus-, kehittämis- ja opetustoiminta. Tavoitteemme on, että Oulun yliopistollisen sairaalan
erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa
palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön,
työnjakoon ja kumppanuuteen.
Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain voimaantulo siirtyy vuosikymmenen
lopulle. Lailla on välttämätöntä luoda uusi tuotannon ja hallinnon rakenne sekä rahoituksen
periaatteet. Sen jälkeen alkaa toimintatapojen
uudistaminen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on työssä tiiviisti mukana ja antaa oman
asiantuntemuksensa uuden järjestelmän rakentamiseksi. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko
OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä.
Koko laajuudessaan työ voi kuitenkin käynnistyä
vasta kun eduskunta on lain hyväksynyt.
Hannu Leskinen,
sairaanhoitopiirin johtaja
4
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Hallinto
Organisaatio 2014
VALTUUSTO
TARKASTUSLTK.
HALLITUS
TILINTARKASTAJAT
YHTYMÄHALLINTO

Sairaanhoitopiirin
johtaja


Sisäinen
tarkastus
Talousjohtaja
Henkilöstöjohtaja
Kehitysjohtaja
 Hallintoylilääkäri
Tietohallintojohtaja
Hallintoylihoitaja
Johtajaylilääkäri
TULOSALUEET ja Vastuualueet
SAIRAANHOIDOLLISET
PALVELUT
Diagnostiikka
Potilashoidon
palvelut
Sairaala- ja
välinehuolto
Tekniikan
palvelut
Tutkimus ja
kehittäminen
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS)
LAPSET JA
NAISET
MEDISIININEN
OPERATIIVINEN
Lapset ja
nuoret
Ensihoito ja
päivystys
Anestesia
ja tehohoito
Aikuispsykiatria
Konservatiivinen
Synnytykset,
naistentaudit
ja genetiikka
Kardiologia
Pään ja
kaulan
sairaudet
Nuoriso- ja
yleissairaalapsykiatria
Operatiivinen
Pehmytkudoskirurgia
Lastenpsykiatria
Tukipalvelut
Tukielin- ja
neurokirurgia
Toiminnan
tuki
Tutkimus ja
kehittäminen
Syöpätaudit
ja
hematologia
Neurologia,
ihotaudit
ja geriatria
Sisätaudit
ja keuhkosair.
Tutkimus ja
kehittäminen
PSYKIATRIA
OULASKANGAS
JA
VISALA
Psykiatria
KEHITYSVAMMAHUOLTO
Neuvola- ja
tutkimuspalvelut
Laitoshoito
Avohoito
Kuntoutus
Tutkimus ja
kehittäminen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
5
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Kuntayhtymähallinto
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä
asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston
tehtäväksi.
Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1-5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella
paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien
yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 29 jäsenkuntaa.
Valtuustokaudelle 2013-2016 valittu valtuusto
kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa.
Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus
valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2014.
Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän
yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin
johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat
hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta
ja täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallinto
vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kanssa, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon
ja yhteistyön kehittämisestä, yhteydenpidosta
valtion viranomaisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä
yhteistyöstä. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös
luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja
tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa, varmistaa tulosalueiden välisen yhteistyön toimivuus
sekä vastata erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut tiiviisti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain (järjestämislaki) valmistelussa.
Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin ja sen
eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015
pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n
kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ käynnistyy, kun eduskunta on hyväksynyt lain.
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen
(OYS-erva) sairaanhoitopiirit (Kainuun sosiaali- ja
terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu kuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ovat
jatkaneet yhteistyötä erva-järjestämissopimuksen 2013-2016 pohjalta mm. nimeämällä järjestämissopimuksen arviointiryhmän sekä ensihoitokeskuksen yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän.
OYS-erva hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat kokoontuivat 2 kertaa vuonna 2014.
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit allekirjoittivat helmikuun lopulla yhteisen palveluiden järjestämissopimuksen. Sopimusta allekirjoittamassa sairaanhoitopiirien johtajat ja taustalla vuoroaan odottamassa sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat.
6
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
OYS-erva sairaanhoitopiirit yhdessä Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen
liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) kanssa ovat
hyväksyneet Pohjois-Suomen biopankin perustamisen. Biopankkitoiminnalla mahdollistetaan
tulevaisuudessa yksilöllistetyn hoidon kehittäminen ja hoidon parempi kohdistuminen potilaisiin sekä kustannussäästöt. Sairaalabiopankkitoiminnalla tarkoitetaan näytteenantajien laajaan
suostumukseen perustuvaa biologisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämistä, tietoturvallista säilyttämistä sekä näytteiden ja tietojen anonymisoitua luovuttamista tutkimukseen.
Tulevaisuuden sairaala 2030 –uudistamisohjelmassa kuvattujen osahankkeiden, tavoitteiden
ja suunnitteluperiaatteiden yhdensuuntaisuuden
varmistamiseksi on laadittu ohjelmakokonaisuuteen liittyvä yleissuunnitelma Master plan, joka
toimii sairaalan rakentamisen ja uudistamisen pitkän tähtäimen strategiana. Uudistamisohjelman
ensimmäisenä osahankkeena on lasten ja naisten
sairaala. Marraskuussa 2014 valmistuneessa hankesuunnitelmassa on kuvattu lasten- ja naistentautien erikoisaloille kohdistuvat tulevaisuuden
muutostarpeet sekä niistä aiheutuvat toiminnalliset uudistukset nykytilaan nähden, uudistuksista
saavutettavat hyödyt sekä tulevaisuuden toimintamallien vaatimukset tilaratkaisuille. Master
planin yhteydessä tutkittiin uudistamisohjelman
ensimmäisen osahankkeen, lasten ja naisten sairaalan sijoituspaikka. Tulevaisuuden sairaala OYS
2030 uudistamista tukee hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tuloksensa pystytään määrittelemään yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä ja
allokoimaan henkilöstöresurssit uudelleen.
Ensihoito järjestettiin sairaanhoitopiirin alueella
monituottajamallilla, osan alueesta hoitivat yksityiset palveluntuottajat ja osan pelastuslaitokset. Pelastuslaitosten kanssa tehdyistä yhteistoimintasopimuksista markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että tehdyt sopimukset täyttävät
Euroopan unionin oikeuskäytäntöön perustuvat
ns. horisontaalisen yhteistyötä koskevat kriteerit
ja jätti valitukset tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomina. Sairaanhoitopiirin ensihoidon kustannustenjakomalliksi vuodesta 2014 alkaen on
sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon kulloinkin
voimassa olevat valtionosuuskriteerien perusteet
(ns. tarvepainotettu kapitaatio). Valtionosuuslaskennan pohjana ovat kuntakohtaiset tiedot sairastavuudesta ja väestön ikärakenteesta.
Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan
kehittämässä. Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri
ovat linjanneet, että sairaanhoitopiiri keskittyy
kehitysvammahuollon vaativimpiin palveluihin
2014
(tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalvelut). Viimeinen
sairaanhoitopiirin asumisyksikkö siirtyi 31.12.2014
pois sairaanhoitopiiriltä. Samaan aikaan kehitysvammahuollon laitosasumista on purettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti viime
vuosina nopealla tahdilla. Tulojen vähetessä sairaanhoitopiirissä käytiin syksyllä 2014 yhteistoimintaneuvottelut, joissa saatiin aikaan yli 45 henkilötyövuoden säästöt ilman irtisanomisia.
Valtuuston tärkeimmät päätökset
Kokouksessa 17.6.2014
Valtuusto hyväksyi vuosien 2015-2018 ensihoidon
palvelutason. Lisäksi valtuusto päätti, että ensihoidon kustannusten jakoa koskeva malli määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuskriteerien perusteella ja kustannusten jakomalli
tulee voimaan vuoden 2014 alusta lukien ollen
voimassa toistaiseksi.
Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tilikauden tuloksesta, -5 021 429,68
euroa, päätettiin tulouttaa OYS:n peruskorjausja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia
3 551 892,70 euroa ja tehdä vastaavan suuruinen
poistoerolisäys sekä tulouttaa tehtyjä poistoeroja
suunnitelman mukaan 8 501,64 euroa ja kirjata
tilikauden alijäämä -5 012 928,04 euroa taseen
edellisten tilikausien yli-/alijäämästä kuluvan
vuoden kirjanpidossa.
Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja pyysi hallitukselta selvitykset tarkastuslautakunnan esittämiin kehittämissuosituksiin.
Valtuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen 2013. Valtuusto hyväksyi vuoden 2013
tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville
viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta 1.1. 31.12.2013.
Valtuusto hyväksyi käyttösuunnitelmaan sisältyvät talousarvion muutokset.
Valtuusto päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 miljoonan euron investointiavustusta
lasten ja naisten sairaalaan.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
7
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Kokouksessa 28.10.2014
Valtuusto merkitsi tiedoksi valtuustoaloitteisiin sekä kansalaisaloitteeseen ”EI! synnytysten
lopettamiselle Oulaskankaalla” annetun lausunnon sekä päätti, että synnytystoiminta toteutetaan päivystysasetuksen (652/2013) tarkoittamalla tavalla Oulaskankaan sairaalassa 1.2.2015
alkaen (perustamalla lastenlääkäreiden päivystysrinki).
Valtuusto päätti myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus on kokonaan sairaanhoitopiirillä.
Kokouksessa 15.12.2014
Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvioon toimintatulojen ja –menojen määrärahojen lisäykset.
8
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 - 2017 ja talousarvion
vuodelle 2015.
Valtuusto hyväksyi tulevaisuuden sairaalan yleissuunnitelman (Master plan). Master planissa on
kuvattu tulevaisuuden sairaalan toimintamalli,
toimintojen sijainti sairaalassa ja kuinka nykytiloja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä
kolme eri perusvaihtoehtoa tulevaisuuden toimintojen sijoittelulle OYS:n alueella. Valtuusto
päätti myös, että lasten ja naisten sairaalan
suunnittelun pohjana toimii pohjoinen vaihtoehto sekä antoi hallituksen tehtäväksi valmistella
kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen lasten ja
naisten sairaalan lopullinen sijoittuminen osana
Master plan –suunnittelua.
Valtuusto hyväksyi lasten- ja naisten sairaalan
hankesuunnitelman ja antoi hallituksen tehtäväksi käynnistää teknisen suunnittelun sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Sairaanhoitopiirin toiminta
Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Loppuvuoden Ebola-epidemia läntisessä Afrikassa aiheutti varautumistoimia myös Suomessa. Epidemian aikana järjestettiin ylimääräinen infektiolääkäripäivystys,
tehtiin välinehankintoja ja koulutettiin henkilökuntaa, mikä aiheutti budjetoimattomia lisäkustannuksia. Kesäkauden aikana hoitoonpääsy vaikeutui jonkin verran, minkä vuoksi Valvira antoi
kehotuksen saattaa jonot lakisääteiseen kuntoon
huhtikuuhun 2015 mennessä. Vuoden vaihteessa
tilanne oli osin korjaantunut. Keskimääräinen
toteutunut odotusaika v. 2014 hoitoon oli 35 vrk
ja ensikäynnille 34 vrk. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1 vrk. Yli 6 kk hoitoa odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 109, ja yli 3 kk
ensikäyntiä odottaneita 289.
Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä
kasvoivat edellisvuosien vauhtia, eli nopeammin
kuin väestönkasvu. Tämä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito
väheni suunnitellusti. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät kasvoivat hieman, samoin keskimääräinen hoitoaika, johtuen Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastohoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2013. Muutokset
olivat strategian mukaisia.
Hoidonporrastusta ja työnjakoa kehitettiin niin
perusterveydenhuollon kuin erityisvastuualueen
sairaanhoitopiirien kanssa. Medisiinisellä tulosalueella päiväsairaalatoiminta laajentui merkittävästi ja palliatiivinen yksikkö aloitti toiminnan
suunnitellussa laajuudessa. Vuodeosastoilla lisättiin voimavarojen joustavaa käyttöä, ja somaattisilla aloilla voitiin sairaansijoja edelleen vähentää. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välinen
työnjako kirurgisten potilaiden hoidossa jatkuu ja
koetaan onnistuneeksi.
Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen
mittari on hoidon saatavuus, jossa tapahtui nyt
notkahdus. Haitta- ja vaaratapahtumien seurantaa tehostettiin, ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli koko henkilöstön tavoitteena. Potilasvahinkovakuutuksesta korvattujen hoitovahinkojen määrä sairaanhoitopiirin sairaaloissa kasvoi
hieman suhteessa hoidossa olleiden potilaiden
määrään. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä
pieneni; tähän onkin toimintavuotena kiinnitetty
erityistä huomiota.
Ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2015-18
hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuin
aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei
täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. OYS-erityisvastuualueen järjestämissopimuksen käsittelyä jatkettiin. Erityisen hankalaksi on osoittautunut päivystyksen hoito asetuksen mukaisesti vaikean
erikoisalakohtaisen lääkärivajeen vuoksi. Varsinkin Oulaskankaan synnytysjärjestelyt herättivät
keskustelua sairaanhoitopiireissä.
Erikoissairaanhoidon kysyntä sekä
erikoissairaanhoidossa
olleet potilaat (eri henkilöt) 2002–2014
Kysyntä: lähetteet ja ilman lähetettä
saapuneet, sähk. konsultaatiovastaukset
(1000 kpl)
Kysyntätiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010
lähtien.
Hoidossa olleet potilaat yhteensä
(1000 eri henkilöä)
Hoidossa olleiden potilaiden lukumäärät ovat
vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
9
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät
vuosina 2002-2014
(oma toiminta / erikoissairaanhoito
ja perusterveydenhuolto)
Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä)
Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa)
Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää)
Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen.
Pth-päivystyksen osalta vuosien 2012-2014 tiedot eivät
ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.
10
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Strategia ohjaa toimintaa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP)
strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja
tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla
yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen
tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja
muiden sidosryhmien kanssa korostuu.
Strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja
talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen,
sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä
kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja
muiden sidosryhmien kanssa. Nykyinen strategia
on voimassa vuoden 2015 loppuun. Strategiaa päivitetään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeiden ja alueellisten toimintaympäristömuutosten edellyttämällä tavalla. Myös
tulevaisuuden sairaala 2030 –ohjelmakokonaisuus
vaikuttaa strategisiin linjauksiin.
Voimassa olevassa strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja
yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen
työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein
omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain
huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa.
Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä toimii hallituksen nimittämä omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, joka kokoontui
vuonna 2014 yhteensä 7 kertaa.
Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta
koskeva järjestämissopimus on laadittu yhdessä
em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden
ja sairaanhoitopiirien toimesta vuonna 2013 ja
niitä tarkennettiin vuonna 2014. OYS:n erityisvastuualueen strategian eri osien toteuttamista jatkettiin tiiviissä yhteistyössä hyväksytyn työnjaon
ja aikataulun mukaisesti alueen sairaanhoitopiirien kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisessa keskeisessä roolissa on
vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut uuden
terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö.
TOIMINTAKERTOMUS
Tutkimustoiminta
Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston
yhteistyöorganisaatio MRC Oulu edistää korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekemistä ja tarjoaa
tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen
toimijoille.
Kertomusvuonna sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin kirjattiin 248 uutta tutkimushanketta,
joista 11 oli ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia kliinisiä lääketutkimuksia. Tutkijalähtöisiä
kliinisiä lääketutkimuksia oli 4 ja rekisteritutkimuksia yhteensä 81.
Sairaanhoitopiirin alueellinen eettinen toimikunta palvelee koko erityisvastuualuetta ja antoi
kertomusvuonna yhteensä 70 lausuntoa uusista
tutkimussuunnitelmista ja 105 lausuntoa tutkimussuunnitelman muutoksista. Toimikunta antoi
18 lausuntoa kansallisista monikeskustutkimuksista ja OYS-erityisvastuualueella ilmoitettiin
alkavaksi yhteensä 27 lääketutkimusta ja 73 tutkijalähtöistä tutkimusta.
MRC Oulussa on tällä hetkellä 73 tutkimusryhmää eri tieteenaloilta, joista yhdeksän on valittu
painopisteryhmiksi kaudelle 2013–2016 ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella.
MRC Oulun oma tohtorikoulutusohjelma, MRC
Oulu-DP, sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa (6 kokoaikaista ja 8 osa-aikaista) sekä osa-aikaisen tohtoriohjelmakoordinaattorin määräaikaisen toimen
vuosille 2016–2019. Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui yhteensä 48 väitöskirjaa, joista
41 oli MRC Oulusta. Tiedekunnassa valmistui tieteellisiä julkaisuja 751. Koko erityisvastuualueen
kattavaan julkaisutietojärjestelmään on tallennettu yhteensä 4 072 tieteellistä julkaisua vuosilta 2010–2013.
Pohjois-Suomen biopankin perustamista on valmisteltu Tekes-rahoitteisella projektilla vuosina
2012-2013. Loppuvuodesta 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, NordLab
ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki
Borealiksen perustamissopimuksen. Biopankin
perustamista ja rekisteröitymistä varten lausuntohakemus biopankin perustamisesta on lähetetty valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan, TUKIJA:n arvioitavaksi
loppuvuodesta. Pohjois-Suomen biopankki on verkostoitunut kansallisesti muiden yliopistollisten
sairaaloiden yhteyteen perustettavien biopank-
2014
kien kanssa ja on mukana kansallisen biopankkiverkoston bbmri.fi toiminnassa ja johtoryhmässä.
Vuoden 2012 alusta on OYS:n erityisvastuualueella
toiminut terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on 11 jäsentä erityisvastuualueen
terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä alueen tutkimushankkeille hakemusten
perusteella. Vuonna 2014 valtionrahoitus terveyden tutkimukseen (VTR) OYS-ervalle oli yhteensä
4 100 300 euroa. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi vuonna 2014 yhteensä 100 000
euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen.
Kehittämistoiminta ja laatutyö
Terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten edellyttämiä suunnitelmia, toimenpiteitä ja
kehittämistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä oli vuoden 2014 aikana
meneillään kymmeniä toiminnan tehostamiseen
tähtääviä kehittämishankeita. Kliinisen toiminnan kehittämisen pääpaino oli edelleen potilaslähtöisyyden, potilasturvallisuuden ja valinnanvapauden kehittämisessä, yhdenvertaisen hoidon
ja yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien varmistamisessa, uusien menetelmien ja olemassa olevan palveluvalikoiman arvioinnissa ja palvelun
sujuvuuden varmistamisessa.
Keväällä 2013 käynnistynyt hoitohenkilöstön
mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja
käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana
kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista.
Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista
tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta,
jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa.
Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty
toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen.
KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke päättyi syksyllä 2014. Hanke
oli Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä ter-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
11
2014 TOIMINTAKERTOMUS
veysvalmennuksen kehittämishanke. PPSHP:llä
oli vastuu koko hankkeen toteutuksesta. Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena syntyi Sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa.
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytännön
ylläpito ja kehittäminen siirtyi Kuntaliiton vastuulle 1.11.2014.
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen
sairaanhoitopiirien yhteisessä ErvaKpp-projektissa
on rakennettu OYS-erva sairaaloiden yhtenäinen
tietovarasto KulasDW. Sillä tarkoitetaan rakenteeltaan yhdenmukaista kuntalaskutus- ja kustannustiedot sisältävää tietojärjestelmää. Projekti
on edennyt vaiheittain, ensimmäisessä vaiheessa
vuonna 2012 toteutettiin PPSHP:n KulasDW-ympäristö, joka saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2013
alusta. Vuoden 2013 aikana toteutettiin Lapin- ja
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ympäristöt, jotka
otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta.
Vuoden 2014 aikana toteutettiin vielä Kainuun
ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KulasDW.
Osana hanketta on valmistunut KULTI-sovellus, joka on kuntalaskutustietojen koontijärjestelmä. Se otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014
alusta Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä.
PPSHP:ssä käyttöönotto tapahtuu suunnitelman
mukaan vuoden 2015 aikana.
Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri kehitti
yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa
kansallisia ja alueellisia tietojärjestelmäpalveluita. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöä laajennettiin ja valmisteltiin kansallisen terveysarkiston käyttöönottoa Kanta-aluehankkeessa, joka
päättyi vuoden 2014 lopussa. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin Kuntaliiton koordinoimana Akusti-yhteistyönä.
Sairaanhoitopiirin laadunhallintatyö integroituu
strategiaan, sen pääpainoalueisiin ja toiminnan
johtamiseen kohti sovittuja tavoitteita. Sisäisen dokumentaation julkaisujärjestelmän uudistamisen jälkeen käynnistynyt toimintakäsikirjan
päivitystyö jatkui. Toimintakäsikirjaan sisältyvä
Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, hyväksyttiin kesäkuussa 2014 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksessa. Suunnitelmaa hyödynnetään toiminta– ja taloussuunnittelussa, ja sen
toteutumista arvioidaan säännöllisesti myös sairaanhoitopiirin johtoryhmässä sekä raportoidaan
osana tilinpäätöstä.
Ajantasaisen, luotettavan, organisaatioiden välisen vertailun mahdollistavan ja toiminnan kehittämistä tukevan laatu- ja potilasturvallisuusmittariston luominen jatkui. QlickView-raportointijärjestelmään lisättiin kysyntä, suoritteet,
henkilöstö ja talous –näkökulmien lisäksi laatuosio. Siihen sijoitettavien mittareiden määritys
aloitettiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman HALO-järjestelmän avulla arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier
disruption) on esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan.
12
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Uuden asiakaspalautejärjestelmän hankinta käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja tehtiin vuoden
2015 alussa. Uusi palautejärjestelmä sekä helpottaa asiakkaiden palautteenantoa että nopeuttaa
ja sujuvoittaa palautteiden käsittelyä ja ajantasaista raportointia.
vien työpanos oli 169,0 vuotta, mikä on 30,3 %
lääkärien työpanoksesta (v. 2013 28,7 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 62 lääkäriä ja 7 hammaslääkäriä.
Uutena työryhmänä sairaanhoitopiiriin nimettiin Potilasturvallisuustyöryhmä, jolla on jatkossa
keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä
yhteistyössä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden
kanssa. Osa tehtävää on myös vakavien vaaratapahtumien sisäisen tutkintamenettelyn aloittaminen. Kertomusvuoden aikana työnsä aloitti
myös Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ensimmäinen arviointiylilääkäri.
Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja
toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja toteutui kertomusvuonna 9 991 kpl. Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku CLES-mittarilla oli 8,6.
(vuonna 2013 8,5). Opiskelijoiden järkevään
sijoitteluun pyritään vaikuttamaan jatkuvasti.
Lähialueen oppilaitosten kanssa tehdään tiiviistä
yhteistyötä ja mm. yhteisiä, laajempia opinnäytetyöhankkeita on käynnistetty.
Toiminnan laatu ja turvallisuus luodaan yhdessä
ja yhteistyöllä. OYS-ervan terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö valtakunnallisissa potilasturvallisuusverkostoissa lisääntyi ja edisti osaltaan
laadukkaiden ja turvallisten käytänteiden löytymistä ja levittämistä. Tästä esimerkkinä on mm.
yhteinen, n. 10 000 henkilöä kattava vaaratapahtumien raportointiverkosto.
Opiskelijaohjausta on kehitetty järjestämällä
ohjaajakoulusta. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä yliopistosairaaloiden opiskelija-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Moniammatillisia oppimisympäristöjä
on kehitetty järjestämällä opiskelijoille yhteisiä
harjoittelupäiviä.
Opetus ja koulutus
Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin
kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio
rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien suoritettujen tutkintomäärien pohjalta.
Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit
ja kliiniset opettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. OYS:ssa suoritti peruskoulutustaan runsaat
500 lääketieteen kandidaattia. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena.
Osa koulutusta on amanuenssipalvelu. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna
2014 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi
314 lääketieteen opiskelijaa, ja näistä työpanosta kertyi 29,7 vuotta.
OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014
erikoistuvien lääkärien vakansseja 150 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa
toimi vuoden aikana 436 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2014 erikoistu-
Perusterveydenhuollon yksikkö
Perusterveydenhuollon yksikön työ kohdentui terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa
esille nostettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien
kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sovellettiin käytäntöön hyvinvointisopimuksessa esille
nostettuja hyviä käytäntöjä, kuten paikallinen
alkoholipolitiikka ja painonhallinta. Tähän liittyy
myös terveysliikunnan ja ravitsemuksen hyvien
mallien käyttöönotto ja koulutus. Lapsen arjen
tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi levitettiin menestyksekkäästi Lapset puheeksi –työmenetelmää. Vuoden 2014 lopussa uudistunut
toimintamalli lapsiperheiden palveluissa oli käytössä lähes 4 000 perheen kanssa. Paikalliset
yhteistyörakenteet mahdollistavat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuen alueen kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Hyvinvoinnin yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. Pohjois-Pohjanmaan
liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, THL
sekä järjestöt. Terveempi Pohjois-Suomi –hankkeen päättyessä sähköisen hyvinvointikertomuksen alueellinen koordinaatiotyö siirtyi Perusterveydenhuollon yksikön toiminnaksi.
Palveluiden saatavuuden, työn vaikuttavuuden
ja tuottavuuden parantaminen edellyttää vahvaa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
13
2014 TOIMINTAKERTOMUS
panostusta kehittämistoimintaan. Lapset puheeksi -työmenetelmän jalkauttamisessa on saatu
alkuvaiheessa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on
toimittu kansallisissa verkostoissa. Merkittävä
kunnille tarjottu työtapa valmennuksineen on
ollut yksikön hallinnoima Kaste-rahoitteinen Hyvä
Potku -hanke. Omahoidon tukeen liittyvää osaamista on viety eteenpäin järjestöjen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Palveluprosessien kehittäminen on aloitettu tarkastelemalla toimimattomiksi
koettuja hoitoketjuja. Kuntoutuksessa on sovittu
yhteiset kuntoutuksen ja terapioiden myöntämiseen liittyvät kriteerit. Työkyvyn tuen toteutumiseen liittyen yksikkö on mukana Työterveyslaitoksen HAHMOTUS-hankkeessa.
Hoidonporrastusta tukevaa koulutusta on järjestetty yhdessä erikoisalojen kanssa. Elämäntapaohjaukseen liittyviä seminaareja on ollut useita.
Syksyllä 2014 käynnistettiin suunnittelutyö terveyden edistämisen perusosaamisen, puheeksi
ottamisen ja motivoivan keskustelun koulutuskokonaisuudesta. Yksikkö on toiminut lakisääteisen lääkärikoulutuksen järjestäjänä (yleislääkäreiden erityiskoulutus/erikoistumiskoulutus) tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Osa
koulutuksista on tarjottu moniammatillisina ja
etäyhteyksin. Vuosien hiljaiselon jälkeen on ollut
lisääntyvää kiinnostusta yleislääkäreiden erikoistumiskoulutuksen erikoissairaanhoidon palveluihin. Alueen terveyskeskuksissa lääkäritilanne
parantui selkeästi. Koordinoitu koulutusohjelma
parantaa jatkossa yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuutta terveyskeskuslääkäreistä. Sairaanhoitopiirin tarjoamat erikoistumisvirat ovat
nopeuttaneet erikoistumiskoulutusta, monipuolistaneet myös erikoistujien osaamista ja tehostaneet hoidonporrastusta.
14
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Tulevaisuuden sairaala 2030
Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on
sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita (Tulevaisuuden sairaala 2030 –uudistamisohjelma).
Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien 15-20 vuoden aikana on noin 500 milj. euroa.
Uudistamisohjelma eteni vuoden 2014 kuluessa
valtuuston aiemmin tekemien linjausten mukaisesti pääpainon ollessa lasten ja naisten sairaalan
toiminnallisessa suunnittelussa ja yleissuunnitelman (Master plan) laadinnassa, mikä toteutettiin
laajojen asiantuntijaryhmien toimesta. Lisäksi
valmisteltiin testausympäristön rakentamista ja
käyttöönottoa erilaisten laitteiden ja toimintamallien testaamiseksi. Hanketta esiteltiin lukuisille vierailijaryhmille osana Oulu Health –yhteistyötä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 lasten
ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi
hallitukselle tehtäväksi käynnistää hankkeen
tekninen suunnittelu sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa
2015. Alustavan arvion mukaan uusi rakennus valmistuisi vuoden 2017 loppuun mennessä ja olisi
valmis käyttöön otettavaksi vuoden 2018 alkupuolella.
Valtuusto hyväksyi myös Tulevaisuuden sairaala
2030 -uudistamishankkeen yleissuunnitelman ja
päätti ohjata tulevat rakennushankkeet ensisijaisesti OYS:n tontin pohjoiseen osaan, mutta edellytti tehtäväksi jatkoselvityksiä mm. kaavoitukseen, liikenne- ja logistiikkajärjestelyihin, tontin
rakennettavuuteen, kustannuksiin ja toteutusaikatauluun liittyvistä seikoista.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Sairaanhoitopiirin henkilöstö
Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014
aikana keskimäärin 6 672 henkilöä. Luvussa ovat
mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta
54 henkilöllä.
Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään
kesäkuussa 7 010 henkilöä. Henkilöstömäärän
vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka
nostavat kesällä sijaistarvetta.
Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 oli 6 699 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 986 henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä
sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen
ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden
lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista).
Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli
henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan
suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % 31.12.2013). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy
mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella.
Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %)
sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä
(13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä.
Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1
vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero
(miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta.
Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta.
Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän
kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista
vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana
77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli
239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä
on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7
vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa
jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7
vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
alueella 59,9 vuoden iässä.
Virat ja toimet
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 816 virkaa ja tointa,
joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien
määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5.
Sairaanhoitopiirissä
lääkäreiden
vakanssien
määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön
27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien
määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden
aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella
vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja
siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin
tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille.
Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun
yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus.
Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys
edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja
14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön
poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin
mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten
sijaisten vakansseja.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
15
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %.
Seuraavassa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja
toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen.
Virat ja toimet 31.12.2014
OYS
Psykiatrian Oulaskangas - Kehitysvamma- Kaikki
tulosalue
Visalan
huollon
yhteensä
tulosalue
tulosalue
Sivuvirat
71,0
Lääkärit *)
542,0
Hoitohenkilöt
2 405,0
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
148,0
Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0
Huoltohenkilöt
749,0
Hallinto- ja taloushenkilöt
331,0
Kaikki yhteensä
4 610,0
8,0
75,0
393,0
41,0
31,0
0,0
12,0
560,0
0,0
31,0
290,0
4,0
52,0
1,0
15,0
393,0
0,0
5,0
190,0
33,0
14,0
1,0
10,0
253,0
79,0
653,0
3 278,0
226,0
461,0
751,0
368,0
5 816,0
*) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia
OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit
Henkilöstön työpanos
Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan
ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta.
♦ Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet
työpanoksina
= Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa
palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo
tai vastaavasti kokonaistyöpanos – palkaton
poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on
muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät
vuoden kalenteripäivillä.
♦ Käyttämätön resurssi: Palkattomat
poissaolot työpanoksina
= Voimassa olevan palvelussuhteen
palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole
työnantajan käytettävissä. Palkattomat
virka-/työvapaapäivät on muutettu
vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden
kalenteripäivillä.
♦ Toimintanäkökulma: Tehty työpanos
= Tehty työpanos mittaa aktiivista
tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa.
Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki
poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat).
Työssäolopäivät on jaettu vuoden
kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu
laskennallinen vuosityöpanos.
16
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63
henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia
vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä.
Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän
lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen
mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan
kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan.
Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla
suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä
yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä
on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän
suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin
kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Henkilöstön työpanos vuosina 2013 - 2014
TP 2013
TP 2014
Muutos
2013-2014
lkm
%
TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina
PPSHP
Lääkärit
Hoitohenkilökunta
Muu henkilöstö
5 885,7
741,2
4 027,0
1 117,5
5 948,7
770,8
4 024,5
1 153,4
63,0
29,6
-2,5
35,9
1,1 %
4,0 %
-0,1 %
3,2 %
501,0
69,3
382,2
49,5
471,8
64,9
356,1
50,8
-29,2
-4,4
-26,1
1,3
-5,8 %
-6,3 %
-6,8 %
2,6 %
4 699,8
597,6
3 185,5
916,7
4 754,3
625,9
3 184,1
944,3
54,5
28,3
-1,4
27,6
1,2 %
4,7 %
0,0 %
3,0 %
KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina
PPSHP
Lääkärit
Hoitohenkilökunta
Muu henkilöstö
TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos
PPSHP
Lääkärit
Hoitohenkilökunta
Muu henkilöstö
Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina 2013 – 2014. Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja
muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, ja koulutuspoissaolot lähes 17 %.
Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen
sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %).
Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö
vuosina 2010 - 2014
Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 19 223 päivää, mikä
on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää.
Työvoimakustannukset
Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty
vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet.
Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö
2010
2011
2012
2013
2014
17,1
16,3
16,7
16,5
16,7
Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos
0,7 % edellisestä vuodesta.
Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja
korotettiin 1.7.2014 lukien 20 euron yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
17
2014 TOIMINTAKERTOMUS
milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014
henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös
toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä
Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon
siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille vuoden 2013 lopussa kasvattivat vastaavasti
henkilöstömenoja vuonna 2014.
Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista
ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn
työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 %
palkkamenoista. Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin
18
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten
osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt
edellisvuoden tasolla. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virkaja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi.
Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja.
Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä
Yleistä riskienhallinnasta
Riskienhallinta on olennainen osa johtamista ja
sisäistä valvontaa. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin
toteutumisen vaikutusarviointiin – merkittävyyteen, riskin toteutumisen todennäköisyyteen ja
mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä.
Sairaanhoitopiiri on kehittänyt ja ylläpitänyt riskienhallinnan tasoa osana normaalia toimintaa
ja jokapäiväistä johtamista. Toimintaan kuuluvia
riskejä ja uhkia on tunnistettu, arvioitu ja niitä
hallitaan osana päivittäistä toimintaa. Kokonaisvastuu riskienhallinnan kehittämisestä, ohjauksesta ja koordinaatiosta on sairaanhoitopiirin
johtajalla. Riskienhallinnan asiantuntijana ja
kehittäjänä toimii turvallisuuspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt riskienhallinnan
kokonaisvaltaisen kehittämistyöryhmän.
Sairaanhoitopiiri toteutti yhteistyössä Marsh Oy:n
kanssa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprojektin
vuoden 2013 aikana. Työ jatkui tulosaluetasolla
vuoden 2014 loppuun.
Sairaanhoitopiirin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisprojektin tuloksena on:
- arvioitu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan
kokonaisuus,
- määritelty sairaanhoitopiirille
riskienhallintapolitiikka,
- määritelty sairaanhoitopiirin riskinsietokyky
ja luotu riskienhallinnan työkalut,
- tunnistettu ja arvioitu merkittävimmät
riskit ja koostettu niistä riskirekisteri,
- nimetty merkittävimmille riskeille
riskienhallinnan vastuuhenkilöt sekä
- kirjattu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan
sidosryhmäraportti.
opistosairaaloiden välisen riskienhallinnan vertailun ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottamisen
esiin nousseiden riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.
Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön
vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjolan toimesta. Vakuutukset kilpailutettiin konsernitasoisesti vuonna 2013 vakuutuskausille 201317. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain
ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan.
Kiinteistöihin ja tiloihin liittyvä
riskienhallinta
Rakennuksien osastointien tiivistystöitä ja läpivientien pitävyyksiä on täsmennetty korjausrakentamisen yhteydessä, myös tarkistuksia ja tiivistyksiä tehdään jatkuvasti. Osastokohtaisissa
peruskorjauksissa huomioidaan laajasti turvallisuuteen liittyvät seikat ja lisätään rakennusautomaation kautta teknistä valvontaa. Tulipalon
varalle on laadittu yksikkökohtaisia toimintaohjeita, joiden pohjalta on koulutettu henkilökun-
Valtuusto on vahvistanut kokouksessaan joulukuussa 2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet.
Projektin myötä tietoisuus riskienhallinnan hyödyistä lisääntyy, riskienhallintaosaaminen ja
sitoutuminen riskienhallintaan kasvaa. Riskienhallintaa voidaan jatkossa tehdä entistä järjestelmällisemmin läpi organisaation. Seurauksena
riskienhallinta paranee ja riskien toteutumisen
vaikutukset jäävät pienemmiksi. Riskienhallintaprojekti on laadittu samalla konseptilla kuin
TAYS:ssa ja KYS:ssa, ja tämä mahdollistaa eri yli-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
19
2014 TOIMINTAKERTOMUS
taa. Myös pelastuslakanoiden käytöstä on annettu
koulutetusta vuodeosastoilla, ja erheellisten
palohälytysten vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Sairaalan savunpoistoprojekti on keskeytynyt eikä edennyt 2014 vuoden aikana. Alkusammutuskoulutuksen uusi 3-vuotiskierros on käynnistynyt, ja OYS:n henkilöstöstä on koulutettu
vuoden 2014 aikana yhteensä 1 216.
Kulunvalvonnan ja kameravalvonnan laajentuminen jatkuu, mikä mahdollistaa tarkemman
seurannan sekä kulunohjauksen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kiinteistön lakisääteiset palotarkastukset ja turvallisuusjärjestelmien
viranomaistarkastukset on suoritettu. Vuonna 2014
suoritettu palotarkastus oli edellisen vuoden kaltainen kattava palotarkastus. Tarkastuskertomuksessa on 99 sivua sisältäen pöytäkirjat, keskeiset
huomiot ja viranomaisen kohdentamat valokuvat.
Pelastusviranomainen käytti palotarkastukseen
kymmenen työpäivää. Seuraava palotarkastus on
auditoiva palotarkastus, jossa toiminnanharjoittajan on näytettävä oman toiminnan kautta paloturvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnitelmat ja asioiden dokumentointi käydään läpi tarkastuksessa.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä
varten on kiinnitetty edelleen huomiota poistumisteiden esteettömyyteen sekä vastaanottotilojen turvalliseen kalustukseen. Keskusleikkausosaston peruskorjaukseen liittyvien salien (23
kpl) järjestelyjen yhteydessä lisättiin poistumisteiden opasteita ja kulkuyhteyksien esteettömyyttä. Osastoille, joilla uhka- ja väkivaltatilanteita sattuu eniten, on myös asennettu
hälytysjärjestelmiä nopean avun saamiseksi. Langattoman hälytysjärjestelmän kautta on voitu
turvata laajemmin kohderyhmien hälytysmahdollisuus ja hälytyksen paikantaminen on kehittynyt. Uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista
ja niiden ennaltaehkäisyä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia uhkatilanteista ja ilmoitusten käsittelyä
seurataan.
Tulevaisuudessa joudutaan edelleen sovittamaan
yhteen turvallisuuden ja toisaalta hyvän työskentelyergonomian vaatimuksia niin uudisrakentamisessa kuin osastoremonteissakin. Lääkinnällisten laitteiden kasvava määrä ja koko asettavat haasteita tilojen riittävyydelle yhä enemmän.
Henkilöstön kokemien sisäilmaongelmien vuoksi
tehdään korjauksia sekä etsitään korvaavia
työtiloja.
20
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Rahoitusriskien hallinta
Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen määrä
(lainakanta) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä
99,9 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden
2014 aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla. Lainapääomalla painotettu keskimääräinen laina-aika oli
11,6 vuotta ja keskikorko oli 0,70 %. Lainasalkun
keskikorko pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden
lopussa korollisista veloista 56 % oli vaihtuvakorkoisia ja 44 % kiinteään korkoon sidottuja. Sairaanhoitopiirin maksuvalmius on turvattu yhdellä
20 milj. euron shekkitililimiitillä. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on käytössä kuntatodistusohjelmat
usean Suomessa toimivan rahalaitoksen kanssa.
Tilikauden lopussa shekkitililimiitti ei ollut käytössä eikä sairaanhoitopiirillä ollut liikkeelle laskettuna kuntatodistuksia.
Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen korkosidonnaisuuksia on hajautettu erimittaisiin markkinakorkoihin. Yhden prosenttiyksikön rahamarkkinakorkojen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla noin 0,64 milj. euroa. Lainasalkkuun
liittyvää korkoriskiä on suojattu eri rahalaitosten
kanssa solmituilla korkojohdannaisilla ja hajauttamalla lainojen korkosidonnaisuuksia erimittaisiin rahamarkkinakorkoihin.
Työ- ja potilasturvallisuuden
riskienhallinta
Kevan Kaari-laskurin mukaan vuonna 2013 olivat
sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut
työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat
verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna 2014.
Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmista aiheutuvat poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla
tapahtuneita, vakuutusyhtiölle ilmoitettuja, tapaturmia sattui eniten (22 kpl) tammi-maaliskuun
aikana. Kertomusvuonna työmatkatapaturmien
määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna.
Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro-työturvallisuusosion kautta noin 2 400 tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä
1 468 kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä olivat aikaisempien vuosien tapaan
uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toiminnassa, 381 kpl.
TOIMINTAKERTOMUS
Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty
vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessa oloajasta nousi hieman ollen 4,8 % (4,7 % vuonna
2013). Tähän on voinut osaltaan olla vaikuttamassa KVTES:n 2014 - 2016 sopimusmuutos, joka
on ollut voimassa 1.3.2014 alkaen. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa
sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi jo ensimmäisestä
työkyvyttömyyspäivästä lukien. Kesäaikaan olikin
sairaanhoitopiirissämme havaittavissa lisääntynyt
sairauspoissaoloilmoitusten määrä edellisvuoteen
verrattuna.
Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi kesäkuussa
sairaanhoitopiirin laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman, mikä on keskeisin potilasturvallisuuden hallintaan ja kehittämiseen liittyvä dokumentti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma ohjeistuksineen on osa toimintakäsikirjaa. Suunnitelma
sisältää kuvauksen laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikasta (visio ja sitoutuminen laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseen, arvot, periaatteet
ja tavoitteet), laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmästä (vastuuhenkilöt sekä keskeiset menettelyt) ja laatua ja potilasturvallisuutta edistävät
käytännöt ja raportointijärjestelmät.
Kertomusvuonna perustettuun potilasturvallisuustyöryhmään nimettiin jäseniksi johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, arviointiylilääkäri, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, potilasasiamies sekä vuosittain vaihtuva
tulosalueen edustaja. Työryhmän tehtävänä on
seurata potilasturvallisuutta ja varmistaa sen
kokonaisvaltainen kehittäminen sairaanhoitopiirissä. Tarkemmin sen toimintaan sisältyvät laatu- ja
potilasturvallisuusjärjestelmän sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman sisällön arviointi ja
kehittämisehdotusten esilletuonti, vakavissa vaaratapahtumissa sairaanhoitopiirin sisäisen tutkintamenettelyn käynnistäminen sekä erilaisten potilasturvallisuusraportteihin perehtyminen ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä päättäminen.
Henkilöstön potilasturvallisuusosaamista tukeva,
6/2013 sairaanhoitopiirin ja sen alueen henkilöstölle avattu, THL:n tuottama Potilasturvallisuutta taidolla –verkkokoulutus päättyi vuoden 2014 lopussa. Tänä aikana sairaanhoitopiirin alueella verkkokoulutuksen suoritti noin 7 000
työntekijää, joista PPSHP:n sairaaloiden henkilökuntaa oli 4 000 henkilöä. Potilasturvallisuuden perusteet tarjoava verkkokoulutus nähtiin
2014
tärkeänä, ja se tultaneen jatkossakin mahdollistamaan henkilöstölle. Potilasturvallisuusosaamista tuettiin vuoden aikana myös lukuisilla
muilla turvallisuuteen liittyvillä koulutuksilla.
Sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien perusterveydenhuollon yhteiseen HaiPro-vaaratapahtumien
raportointijärjestelmään saapuneiden vaaratapahtumailmoitusten määrä lisääntyi edellisistä
vuosista, joten kampanjointi ilmoitusaktiivisuuden lisäämiseksi tuotti tulosta. Tuomalla vaaratapahtumat raportoimalla ilmi ja käsittelyyn
luodaan turvallisempaa tulevaisuuden hoitoa.
Sairaanhoitopiirin yksiköille osoitettujen potilaiden hoitoaan koskevien muistutusten ja valvoville viranomaisille tehtyjen kanteluiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta
viime vuosien aikana. Vuonna 2014 ratkaistuja
korvattuja potilasvahinkoja sairaanhoitopiirin
sairaaloissa oli 103. Potilasasiamiesyhteydenottojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta
ollen yhteensä 1 655 (mukana myös asiaan liittyvät, ei sairaanhoitopiiriä koskevat yhteydenotot).
Tietojärjestelmäriskienhallinta
Sairaanhoitopiirissä tietosuojan ja tietoturvallisuuden riskienhallintaa ohjaa tietoturvatyöryhmä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tietojärjestelmien auditointi, ydintiedon tunnistaminen ja sen suojaaminen kaikissa tilanteissa.
Uusiin uhkiin (esim. palvelu-estohyökkäykset,
0-päivä-virukset) varaudutaan seuraamalla aktiivisesti aiheeseen liittyviä tiedotteita ja tekemällä
yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa. Uhkatilanteet ovat lisääntyneet ja varautumisvaatimukset
ovat päivittäisiä. Tiedon varmistusjärjestelmää
on uusittu ja kehitetty kertomusvuoden aikana.
Toteutettavat tekniikat vaativat tietohallinnon
henkilöstöltä erikoistumista, jolloin tieto on erikseen asiaan perehtyneillä avainhenkilöillä. Tietohallinnon rajallinen henkilöstömäärä on huomioitu riskinä asioiden toteutuksessa, mitä on
minimoitu hankkimalla ulkoisia toimittajaresursseja ja palveluostoja. Toiminta perustuu
yhä enemmän toimittajayhteistyöhön ja toimittajien resurssien saatavuuteen kriisitilanteissa.
ICT-alan sopimuksien erityisasiantuntemusta tarvitaan juristipalveluissa. Viime vuoden aikana
on panostettu toimitusten salassapitosopimuksiin, joilla turvataan ydintiedon suojaaminen.
Lisenssisopimukset muodostavat oman erityisalueen, joka on hyvin haastava erilaisten lisenssiehtojen vuoksi. Tietohallinto on budjetoinut
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
21
2014 TOIMINTAKERTOMUS
lisenssienhallintajärjestelmän hankinnan, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 koko sairaanhoitopiirissä. Sopimuksiin liittyy sekä suurta
taloudellista riskiä, että palvelun saatavuusriskiä. Toisaalta Tietohallinto myös myy palveluja,
mihin liittyy myös vastuuriskit.
Käytössä olevat ohjelmistot aiheuttavat erilaisia haasteita. Ohjelmiin ei saa tietoturvaan liittyviä päivityksiä tai ohjelmien toiminnan vikoihin liittyviä päivityksiä. Riski on kasvanut, koska
ohjelmien päivityssykli nopeutuu. Toisaalta uudet
ohjelmaversiot toimivat vain uusilla käyttöjärjestelmillä. Tasapainoilu käyttöjärjestelmäympäristön kanssa on jatkuvaa ja aiheuttaa jatkuvan päivitystarpeen ja päivityksien testaamisen. Tietohallinto on saattanut loppuun vuonna Windows
7 päivitysprojektin, jolla taataan työasemien
perustoiminta useiksi vuosiksi. Palvelinympäristön Windows Server 2003 päivitys -projekti Windows Server 2008- tai Windows Server 2012-palvelimiksi on aloitettu. Myös Linux-server ympäristössä on vastaava hanke aloitettu.
Ulkoverkon suojausjärjestelmien uuden sukupolven ratkaisun hankinta on päätetty ja vaatimusmäärittely tehty. Kilpailutus ja toteutus sijoittuvat vaiheittain vuodelle 2015. Varautuminen
ulkoverkon haavoittuvuuksiin vaatii myös oleellisia verkon topologia muutoksia, joiden tunnistaminen aloitetaan. Tietojärjestelmien nopeaan
toipumiseen varautuminen toteutetaan kriittisen
tiedon osalta tehtävien toipumissuunnitelmien ja
varamenetelmien myötä.
22
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Riskienhallinta tulosalueittain
Sairaanhoitopiirin riskien kartoittamiseksi tulosalueilla on arvioitu riskitekijöitä seuraavista
näkökulmista:
Strategiset riskit
- onnistuminen hoidon saatavuuden ja
sujuvuuden toteutuksessa
- arvio tai mitattua tietoa hoidon laadun tai
hoidon vaativuuden muutoksista
Toiminnalliset riskit
- osaavan henkilöstön saatavuus ja vaikutukset
toimintaan
- käytettävissä olevien tilojen, kalusteiden,
välineiden, koneiden ja laitteiden soveltuvuus
tehtäviin
- raporttitiedon, seurannan ja hallinnon tuki
johtamiselle
- vaaratapahtumatietojen hyödyntäminen
omassa toiminnassa
Taloudelliset riskit
- laite- ym. investointien toteutuminen
- riskit taloudellisten tavoitteiden
saavuttamisessa
Vahinkoriskit
- asiakkaiden taholta aiheutuvat henkilöstöön
tai ympäristöön kohdistuvat tapahtumat tai
uhkaavat tilanteet
TOIMINTAKERTOMUS
Medisiininen tulosalue
Lähetteiden käsittelyä pystyttiin parantamaan.
Vatsakeskuksen gastroenterologiseen kirurgiaan
liittyvään kysynnän kasvuun ei ole pystytty riittävästi vastaamaan ja on jouduttu jonojen purkuun sekä läheteprosessin uusimiseen. Avohoitotilojen ja prosessien kehittäminen on ollut välttämätöntä avohoitopainotteisuuden lisäämiseksi.
Päiväsairaalatoiminnan käynnistymisen yhteydessä kardiologisten prosessien uusiminen johti
vuodeosaston 35 hoitoisuuden lisääntymiseen.
Tarttuvien tautien aiheuttamat epidemiatilanteet (vrt. Ebola) aiheuttavat äkillisiä varautumistarpeita, jonka vuoksi on tarvittu tilojen
muutoksia, suojavälineitä, koulutusta ja joskus
infektiolääkäripäivystysringinkäynnistämistä.Vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro) osoittavat, että
tärkeimmät potilasturvallisuutta vaarantavat
tapahtumat liittyvät edelleen lääkkeiden käsittelyyn ja tiedonkulkuun. Ilmoitusten määrä on
lisääntynyt ja ne käsitellään yksiköissä asianmukaisesti. Muistutus/kantelu/potilasvahinko –tapahtumien käsittelyt myös lisääntyivät. Lääkäreiden saatavuuteen liittyneet ongelmat ovat hieman helpottaneet. Sisätaudeilla rekrytointi oli
onnistunut ja myös neurologiassa ja syöpätaudeilla henkilöstön saanti on parempaan päin,
vaikkakin syksyllä neurologiaan erikoistuvien lääkäreiden määrä romahti ja sädehoitoon ei vieläkään saatu tarpeeksi erikoislääkäreitä. Lääkäreiden lisätöitä on tarvittu. Osastojen yhteistyötä
ja toimintatiloja on kehitetty vastuualueiden
sisarvuodeosastoja yhdistämällä ja prosessia
jatketaan edelleen. Tilat eivät tue toimintaa,
vaikka niitä on parannettu vuodeosastoremontein. Edelleen joudutaan toimimaan usean hengen huoneissa, minkä vuoksi ajoittain kaikkia
vuodepaikkoja ei ole pystytty täyttämään. Sisäilmaongelmia ilmenee myös useissa avohoitotiloissa. Yhteispäivystyksen tilat mm. puuttuvine
seuranta- ja eristyspaikkoineen hankaloittavat
sujuvaa potilasvirtausta. Yhteispäivystyksen toiminnan prosesseja kehitetään ulkopuolisen konsulttiavun turvin.
Investointien toteutumisen seuranta on parantunut, mutta edelleen pyritään hankinnat käynnistämään aiemmin. Taloudellisten tavoitteiden
tiukkuus ja lääketieteen sekä toimintojen uusimisprosessien joskus nopeakin kehitys tuo kesken
talouskauden uusia tarpeita, joihin on vaikea vastata etenkin jos ne sisältävät rakennus ja remonttitöitä. Henkilöstömitoitus ei ole kaikissa yksiköissä
vielä kohdallaan ja on johtanut työpanosylityksiin. Hieman helpotusta on saatu vakanssisiirroilla
ja toimintojen muutoksilla. Valtakunnalliseen
2014
benchmarking-työhön on osallistuttu yhteispäivystyksessä ja syöpätaudeilla, ja tästä toivotaan
saatavan hyviä käytänteitä prosessien kehittämiseen myös kustannusvaikuttavaan suuntaan.
Vahinkojen seuranta tapahtuu MuKaVa ja HaiPro –
järjestelmien avulla. Lisääntyneiden ilmoitusten
analysointimenetelmiä kehitetään. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja raportoidaan harvoin. Päivystyspoliklinikalla uhkaavien tilanteiden kohtaamiseen tarvitaan jatkuvasti koulutusta ja apuvälineitä, joita on lisätty
myös eräille osastoille.
Operatiivinen tulosalue
Hoidon saatavuus oli edelleen hyvällä tasolla
vuonna 2014 virallisilla mittareilla tarkasteltuna.
Lähetekäytännöt paranivat selvästi. Hoidon tarpeen arvion mediaaniaika (34 vrk) on parantunut
edellisvuodesta, mutta ylityksiä on hiukan enemmän. Hoitoa odottavien kokonaismäärä laski hieman ja mediaani oli sama kuin edellisvuonna.
Valviran valvonta on aiempaa tiukempaa, ja odotusajat tulisi saada alle virallisten määräaikojen
vuodenaikavaihtelun ja toistuvien yllättävien toiminnallisten häiriöiden vuoksi. Avohoitopainotteisuus ja hoitoisuus lisääntyi siten sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla.
Lääkäritilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä,
mutta joidenkin kapeiden ja vaativien osaamisalueiden henkilöstö- ja muita resursseja on edelleen vaikea järjestää. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa on toimipistekohtaisia ongelmia, esimerkkinä vuodeosastot.
Keskusleikkausosaston eteläpään remontti muodostui odotettua laajemmaksi. Remontin aiheuttamat väistöt olivat mittavat ja johtivat leikkausmäärän alenemiseen. Ilman sitä hoitotakuun
rajat olisivat alittuneet. Väistöistä aiheutuu jatkossakin merkittäviä välittömiä ja välillisiä kustannuksia, ja sen aikana tilat tulevat olemaan
vuosia epätarkoituksenmukaiset ja potilasliikenne totutusta poikkeava. Väistöjen sietokyky
alenee. Leikkaussalien väistöt ovat huonontaneet
välinehuollon palvelumahdollisuuksia.
Intranetin sisältörakenteen selkeyttäminen vaatii
edelleen kehittämistä. Toimintakäsikirjan päivitys
ja ylläpito ovat vielä kesken, millä on merkitystä
laatuun ja potilastuvallisuuteen. Toimintaa haittaavia tietojärjestelmähäiriöitä on ollut enemmän.
Tulosalueen tulos oli positiivinen, mutta suuri
panostus hoitotakuussa pysymiseen ja jatkuvat
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
23
2014 TOIMINTAKERTOMUS
toiminnalliset muutokset aiheuttavat osaltaan
budjettiylityksiä. Henkilöstö- ja toimintakulujen
muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli kuitenkin erittäin maltillinen. Suurin osa Operatiivisen
tulosalueen toiminnasta kytkeytyy suoraan tai
välillisesti leikkaustoimintaan, joka väheni hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Avohoitotoiminta lisääntyi voimakkaasti, mutta hoitojaksot
vähenivät. Suorituskyky suhteessa vaatimuksiin
on tällä hetkellä riittänyt, joten terveydenhuollon uudistusten vaatima työ ja hidas eteneminen
sekä samanaikaisesti käynnistyvä sairaalan uudistaminen ovat suuri taloudellinen ja toiminnallinen riski.
Kertomusvuonna HaiPro-järjestelmän työ- ja
potilasturvallisuusosioiden mukaan nousivat selvästi merkittävimmiksi rakennuksista johtuvat vahinkoriskit. Lääketurvallisuus ja lääkevarkaudet olivat myös merkittävä riski. Potilastietojärjestelmässä on edelleen kehittämistä.
Lasten ja naisten tulosalue
Hoidon saatavuuden toteutuksessa onnistuttiin
hyvin ja hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti seuraavin toimenpitein. Lastenkirurgian ja
lastenneurologian lähetteet lisääntyivät niin,
että hoitotakuun toteuttamiseksi tarvittiin lisätyöpoliklinikkatoimintaa lastenkirurgialla. Lastenneurologialla hoitotakuu toteutui lastenneu-
24
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
rologisen tiimin vahvistamisen myötä, eikä lisätyöpoliklinikkaa tarvittu.
Lasten- ja nuorten vastuualueella keskosten tehohoitopaikkoja (4 paikkaa, 13 viikkoa) ja hoitohenkilökuntaa jouduttiin lisäämään suuren potilasmäärän vuoksi. Selkäydinvammapotilaan ja omahoitorinkeihin tarvittiin lisähoitohenkilökuntaa
vuositasolla vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Oulun eteläisen alueen kanssa jatkettiin keskustelua päivystysasetuksen myötä tulevista haasteista synnytystoiminnan järjestämisessä.
Lyhytaikaisten osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia kummallakin vastuualueella. Varahenkilöstöjärjestelmistä oli paljon
apua äkillisten poissaolojen osaamisen varmistamisessa. Käytettävissä olevat tilat eivät ole optimaaliset nykyiseen toimintaan kummallakaan
vastuualueella. Lasten- ja nuorten vastuualueella
on edelleen käytössä väistötilat, joissa toimii lastenneurologinen poliklinikka eri rakennuksessa
kuin lastenneurologinen osasto. Sisäilmaongelmia
on esiintynyt lastenhematologisella osastolla,
lastenneurologian poliklinikalla, naisten ja lasten
leikkausosastoilla sekä prenataaliosastolla. Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelma hyväksyttiin, mutta uusi sairaala ei valmistu ennen
päivystysasetuksen voimaan astumista. Riskien
minimoimiseksi on tehty huolellinen väliaikaissuunnitelma synnytystoiminnan osalta.
TOIMINTAKERTOMUS
Hallinnon tuki johtamiselle toimi kohtuullisen
hyvin. Raportointi ja niiden seuraaminen ovat
parantuneet, ja raporttien pohjalta on tehty päätöksiä. Strategisten mittaritietojen löytäminen
järjestelmistä on edelleen haasteellista. Tuottavuusmittarit (DRG-piste/työpanos, e/DRG-piste)
eivät ole enää käytettävissä.
Laiteinvestoinneissa pitkä hankintaprosessi ja
laajat kilpailutukset vaikeuttavat investointitilin hallintaa. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat tulojen osalta edellisvuotta paremmin sekä
jäsenkunta- että ulkokuntamyynnissä. Alijäämä
oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä
vuonna. Työpanosten hallinta onnistui toimintaan nähden kohtuullisen hyvin, mutta siitä huolimatta henkilöstömenot ylittyivät. Palveluiden
ostojen ennakointi on haasteellista. Laitehankintoihin suunnattu ulkopuolinen rahoitus (lastenklinikoiden kummit) on ehtymässä. Ennakoimalla
vanhojen laitteiden uusimista voidaan välttää
vahinkoriskejä.
Psykiatrian tulosalue
Hoidon saatavuuden toteutuksessa tulosalue
onnistui varsin hyvin: 99 % lähetteistä käsiteltiin alle 21 vrk:ssa. Kaikki potilaat pääsivät hoidon tarpeen arviointiin alle hoitotakuun rajoissa.
Kaikki yli 22-vuotiaat pääsivät hoitoon alle 6
kk:ssa, keskimääräinen odotusaika oli 19 vrk;
vuoden lopussa alle 23-vuotiaista 12 lasta oli
jonottanut yli 3 kk hoitoa, keskimääräinen odotusaika oli 28 vrk. Pisimmät jonot olivat lastenpsykiatrian poliklinikalla psykoterapiaa odottavien
jonossa. Psykoterapiaa jonottaville järjestettiin
supportiivista hoitoa jonotusajaksi. Mm. henkilökunnan koulutuksella ja tehtävien järjestelyillä
pyritään jatkossa huolehtimaan palveluiden määräaikaisesta saatavuudesta kaikkien potilasryhmien kohdalla.
Kliinistä työtä tekevien arvion mukaan tulosalueen potilaat ovat muuttuneet vuosi vuodelta
moniongelmaisimmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi, mm. päihdeongelmat ja perheiden moniongelmaisuus komplisoivat yhä useampien potilaiden arviota ja hoitoa.
Tulosalueella oli edelleen rekrytointiongelmia,
erityisesti erikoistuvien lääkäreiden suhteen.
Jatkossa vaikeudet rekrytoida ammattitaitoista
henkilökuntaa, varsinkin erikoislääkäreitä, eläkkeelle jäävien tilalle muodostaa uhan toiminnalle. OYS-ervalla arvioidaan kunnallisen sektorin
psykiatrivajeen olevan 46 % ja tilanne pahenee
edelleen, koska psykiatreja eläköityy enemmän
2014
kuin heitä valmistuu. Vajeen korjaaminen edellyttää alan koulutuskapasiteetin kasvattamista ja
lääkäreiden rekrytoinnin ja liikkuvuuden parantamista, työurien pidentämistä ja työssä jaksamisen tukemista. Lisäksi tarvitaan prosessien ja
työnjaon kehittämistä, etäyhteyksien hyödyntämistä, toimipaikkojen välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämistä, päällekkäisen työn karsimista
ja toimintojen harkittua keskittämistä.
Hyvän henkilöstön saaminen ja säilyttäminen
edellyttää työoloista ja kilpailukykyisestä palkkauksesta huolehtimista. Henkilökunnan ammattitaidon ja tietojen vanhentumisen sekä työuupumuksen riskiä voidaan hallita koulutuksella, työnohjauksella, hyvällä kohtelulla ja johtamisella
sekä työterveyshuollon kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja muulla työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Sisäisten sijaisten ja varallaolojärjestelmien sekä resurssihoitajajärjestelmän avulla hallitaan äkillisten ja arvaamattomien henkilökunnan
poissaolojen aiheuttamaa toiminnallista riskiä.
Lastenpsykiatrian vastuualueen toimintaa ja
potilaiden hoitoa vaikeuttaa toimiminen hajallaan epätarkoituksenmukaisissa tilapäistiloissa.
Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaa
vaikeutti työtilojen puute.
Raporteista saatavan talouden ja toiminnan
toteuman säännöllinen seuranta on auttanut
tulosaluetta pysymään suunnitelluissa toiminnallisissa ja taloudellisissa raameissa. Hyvin toimivalla toimintakäsikirjalla vähennetään henkilöstön ylimääräistä työtä. HaiPro-raporttien vähäisen riskin tapahtumat käsitellään vastuuyksiköissä
ja palautteen avulla kehitetään hoitokäytäntöjä
turvallisemmiksi ja potilaslähtöisemmiksi. Merkittävän tai vakavan riskin tapahtumat käsitellään erillisellä analysointikaavakkeella. Tapahtuman kulku ja taustat selvitetään analysoiden riskitekijät ja poikkeamat, tehdään suositukset ja
päätetään toimenpiteistä, jotka vastuutetaan ja
aikataulutetaan, sovitaan seurannasta ja vaikutusten arvioinnista. Hoitokäytäntöjä muutetaan
tarpeen mukaan koko tulosalueella.
Psykiatrisen hoitojärjestelmän pirstaloituminen
ja osaamisen sekä resurssien puutteet perusterveydenhuollossa vaikeuttavat hoitoketjujen
taloudellista ja tarkoituksenmukaista ja toimintaa. Monet järjestelmän rakenteet ohjaavat ns.
osaoptimointiin.
Tulipalon riski on erittäin suuri psykiatrisilla osastoilla. Myös vesi- ja viemärivahinkojen riski on
suuri psykoottisten potilaiden käyttäytymisen
takia. Psykiatristen potilaiden hoitoon liittyy
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
25
2014 TOIMINTAKERTOMUS
myös väkivallan riski. Edellä mainittuja riskejä
pyritään hallitsemaan henkilökunnan jatkuvalla
koulutuksella ja teknisillä turvajärjestelmillä.
Myös henkilökuntaan tai perheenjäseniin voi kohdistua uhkailuja. Varkausriskiä pyritään hallitsemaan ovien ja ikkunoiden huolellisella sulkemisella ja sisäänpyrkijöiden henkilöllisyyden varmistamisella.
Kehitysvammahuolto
Kehitysvammahuollossa on menossa palvelurakenteen muutos - valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi kehitysvammaisten laitosasumisen lopettamisen. Laitosasuminen väheni Pohjois-Pohjanmaalla kertomusvuonna vauhdikkaasti, nopeasta
muutoksesta huolimatta kehitysvammaisten palvelujensaanti ei vaarantunut.
Vuonna 2014 laitosasumisen supistaminen sekä
viimeisistä asumispalveluista luopuminen johtivat
taloudellisesti haastavaan tilanteeseen. Menojen supistaminen vaati yhteistoiminnallisia neuvotteluja, joissa vähennettiin henkilötyöpanosta
yli 45 henkilötyövuodella. Tämä saatiin toteutettua ilman irtisanomisia. Vuoden 2014 tulos oli alijäämäinen, mutta tehdyt toimenpiteet antavat
paremmat lähtökohdat tuleville vuosille. Jatkuva
muutos, epävarmuus tulevasta työstä ja käydyt
yt-neuvottelut asettivat vuonna 2014 haasteita
henkilökunnan jaksamiselle.
Palvelurakennemuutoksen mukainen tulevaisuuden toimintakonseptin rakentaminen kehitysvammahuollon tulosalueella aloitettiin vuonna
2014 ja työ jatkuu edelleen vuonna 2015. Uusi
toimintakonsepti tehdään yhdessä henkilökunnan
sekä kuntien kanssa. Kehitysvammahuollon tulosalue keskittyy entistä selkeämmin tuottamaan
kehitysvammaisten tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalveluja.
Palvelurakennemuutoksen lisäksi suuren riskin
muodostavat toiminnassa olevat rakennukset,
joista vanhimmat ovat yli 45 vuotta. Suurin osa
rakennuksista on poistettu käytöstä. Sisäilmaongelmat ovat kuitenkin riski toiminnalle niissä
yksiköissä, jotka sijaitsevat tiloissa, joita ei ole
saneerattu 2000-luvulla.
Kehitysvammahuollossa kaikkein haastavimman
asiakaskunnan kohdalla erilaiset vaara- ja tapaturmariskit olivat kertomusvuonna edelleen suuria. Väkivalta- ja tapaturmatilanteita pyrittiin
hallitsemaan laaja-alaisesti kasvatuksellisin, koulutuksellisin sekä toiminnallisin ratkaisuin.
26
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulaskangas-Visalan tulosalue
Hoidon saatavuus toteutui määräaikojen mukaisesti. Järjestämissuunnitelman mukainen työnjako jatkui sairaaloiden välillä. Vuoden 2015
alusta voimaan tulevan päivystysasetuksen
velvoittamana valmisteltiin psykiatristen päivystyspotilaiden vastaanoton siirtymistä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan.
Synnytystoimintaan liittyvä lastenlääkäripäivystys järjestettiin. Leikkausten määrä jäi
tavoitteesta, mutta synnytysten määrä lisääntyi edelleen. Yhteispäivystyksen käyntimäärät toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisesti.
Pyhäjärven psykiatrinen kuntoutuskotitoiminta
loppui vähentyneen kysynnän vuoksi.
Hoitohenkilökunnan saatavuus oli hyvä, lukuun
ottamatta sijaisten saantia äkillisissä poissaoloissa. Lääkäreiden saatavuus oli haastavaa.
Tulosalueen henkilöstökulujen toteuma oli 99,3
prosenttia. Työpanokset alittuivat neljällä suunnitelmaan nähden. Sairauspoissaolopäivien määrä
väheni 10 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.
Henkilöstön vaihtuvuus lisääntyi johtuen muun
muassa ensihoidon uudelleenjärjestelyyn liittyvästä rekrytoinnista. Tila- ja toimintamuutoksia
toteutettiin runsaasti. Äitiys- ja naistentautien
sekä kirurgian poliklinikan muutostyöt valmistuivat vuoden 2014 kevään aikana, ja yhteispäivystyksen uudistamis- ja saneeraustyö alkoi syksyllä. Dialyysin lisääntyneen kysynnän vuoksi hoitoa annettiin myös iltaisin. Eri tietojärjestelmien
ajoittainen hitaus hankaloitti toimintaa. Vaaratapahtumatietoja hyödynnettiin aktiivisesti toiminnan kehittämisessä.
Tilikauden tulos oli tappiollinen. Alijäämäisen
tuloksen taustalla olivat toimintatuottojen jääminen alle tavoitteen ja ylitykset palvelujen
ostoissa. Toimintatuottojen alijäämä kohdistui
pääosin operatiiviselle alueelle, jossa leikkaustoiminta ei toteutunut suunnitellusti kirurgien
vajauksesta johtuen. Palvelujen ostojen lisääntyminen liittyi päivystystoimintaan.
Potilaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita
uhka- ja väkivalta tilanteita oli eniten Visalan sairaalassa. Visalan sairaalan terapiarakennus poistettiin osittain käytöstä rakenteiden kosteusvauriosta johtuen.
TOIMINTAKERTOMUS
Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalue
Hoitotakuulain vaatimusten toteuttamiseksi käytiin keskusteluja tilaavien yksiköiden kanssa
tarkoituksenmukaisesta tutkimusten tilaamisesta. Virka-aikaista toimintaa tehostettiin muun
muassa tehostamalla magneettikuvaus- ja tietokonetomografiakuvausprosessia Leanin mukaisen
prosessitarkastelun avulla. Tehdyillä toimenpiteillä hoitotakuulain tavoitetasot toteutuivat.
Tuotantotilat ja kalusto aiheuttivat riskejä apteekissa, hankintapalveluissa ja ravintopalveluissa.
Apteekin tuotantotilojen ilmastointi toimii maksimikapasiteetilla, joten poikkeaviin olosuhteisiin
on haasteellista reagoida. Ravintopalveluissa kuljetusvaunujen tekninen taso aiheuttaa sen, että
kaikissa tilanteissa ei voitu taata riittävän lämpötilan säilymistä potilaille toimitettavissa ruuissa.
Tämä paranee vuonna 2015 vaunuinvestointien
toteutuksen alkaessa. Sekä tarvike- että laitekilpailutuksien hankintaprosessien läpivienti on
ollut vuoden aikana haasteellista.
Sairaala- ja välinehuollon vastuualueella ei henkilöstön rekrytointia saatu toteutettua suunnitellusti. Sairaalahuolto käytti tämän vuoksi suunniteltua enemmän vuokratyövoimaa, jolla saatiin
tasapainotettua tilannetta. Välinehuollossa laitteiden korkea ikä ja suuri kuormitus muodostavat
kohtalaisen toiminnallisen riskin. Osittain tästä
2014
syystä suunnitellut uudet välinehuollon järjestelyt
korjaavat tilannetta vuoden 2017 alusta lähtien.
Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen käytettävissä olevat tilat ovat pääasiallisesti asianmukaiset. Tilojen hajanaisuus kuitenkin vaikeuttaa sujuvaa toimintaa, mikä näkyy esimerkiksi
kuvantamisen vastuualueella. Myöskään varajärjestelmät eivät ole täysin kattavia.
Raportointi-, seuranta- ja hallinnollinen tieto on
talouslukujen osalta nykyisin riittävää. Toiminnallisissa raportointijärjestelmissä on kehittämistarvetta esimerkiksi potilasjonojen seurannassa. Vaaratapahtumat kirjataan nykyisin kattavasti tietojärjestelmään. Raportoinnin liian suuren määrän
vuoksi on tarvetta ohjeistuksen tarkentamiselle.
Investointien toteutumisessa laitteiden ja järjestelmien hankintaprosessien läpivienti vuoden
aikana on haasteellista. Vuodenvaihteessa tulee
runsaasti kirjauksia keskeneräisistä hankkeista.
Taloudellisten tavoitteiden suhteen merkittävimmät riskit liittyivät palvelujen ostoihin sekä
aineiden ja tarvikkeiden hankintoihin. Tekniikan
palveluiden alueella lisääntynyt ja osittain vanhentunut laitekapasiteetti aiheuttaa ennakoitua
suurempaa ostopalvelujen käyttöä sekä kalustohankintoja. Myös rakennuksien kunnostus ja ylläpito aiheuttavat ennakoitua suurempaa ostopalvelutarvetta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
27
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Kuvantamisen vastuualueella tuotetaan radiologisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä röntgensäteily-, ultraääni- ja magneettikuvaustekniikkojen avulla. Sekä röntgensäteilyyn että magneettikuvaukseen (voimakas magneettikenttä) liittyy
ko. tekniikalle ominaisia riskejä, jotka voivat koskettaa sekä potilasta että työntekijöitä. Jokaisessa säteilytutkimuksessa/ hoitotoimenpiteessä
röntgensäteilyn määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Henkilökunnan säteilyaltistusta seurataan. Haitallisia magneettikentän vaikutuksia estetään ohjauksella ja valvonnalla.
Sairaalahuoltajien työskennellessä hoitoyksiköissä, erityisesti Tahkokankaan alueella, riskinä
on asiakkaiden taholta väkivalta, mitä on rat-
28
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
kaistu muun muassa parantamalla hälytysjärjestelmiä.
Tekniikan palvelujen päätehtävä vastuualueen
riskienhallinnassa koko sairaanhoitopiirin laajuudessa, on turvata sairaanhoidolliseen toimintaan
liittyvä tilojen ja laitteiden toimivuus ja mahdollistaa potilaille ja henkilökunnalle turvallinen
hoitoympäristö. Kunnossapidon, teknisen käytön
ja perusparannusten rahoituksen ja henkilöresurssien riittävyyden turvaaminen on keskeinen
riski. Teknisten järjestelmien ja toiminnan häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden
mukaisesti toimimalla on pystytty turvaamaan
sairaalan häiriötön toiminta.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Ympäristötekijät
Energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiakatselmuksia ei ole tehty vuonna 2014. Edellisissä
katselmuksissa (n. 50 000 brm2) todettiin, että
energiansäästötoimenpiteet ovat kannattamattomia niiden pitkän takaisinmaksuajan vuoksi.
Katselmusten jälkeen on kuitenkin rakennettu
ilmanvaihdon lämmön talteenottoja esimerkiksi
S2-rakennusosalle ja N7-rakennusosalle avohoitotalon rakentamisen yhteydessä. Ominaiskulutuksia on laskettu niiltä osin kuin niitä voidaan erikseen mitata.
Ominaiskulutukset rakennusryhmittäin:
N8 Avohoitotalo
LP Paviljonki
L4-kaari
OYS päärakennus
PS1 (laskennallinen)
PS2
PS3
PT1
PT2 (laskennallinen)
Sähkö
KWh/brm2
Lämpö
KWh/brm2
Yhteensä
KWh/brm2
135
100
72
163
70
88
88
70
88
123
164
151
306
206
170
136
82
206
258
264
223
469
276
258
224
152
294
Rakennusten peruskorjaustoimintaa ja uudisrakentamista ohjaa elinkaariajattelu, jolloin tilojen optimaaliseen toiminnallisuuteen ja energiankäyttöön pitkällä aikavälillä kiinnitetään erityisesti huomiota. Sisäilmaongelmien hallinnan
alueella on käsiteltävien asioiden määrä vähentynyt merkittävästi. Kiinteistöhuollossa on jättei-
den hallinta logististen käsittelyketjujen myötä
ollut suunnitelmallista jo useiden vuosien ajan.
Vuonna 2012 Oulussa otettiin käyttöön ekovoimalaitos, mistä johtuen kaatopaikalle toimitetun
sekajätteen sijasta sairaalassa lajitellaan polttokelpoista jätettä. OYS:in kokonaisjätemäärästä
(n. 2 500 000 kg) polttokelpoisen jätteen osuus
on noin 1 000 000 kg.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
29
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Selonteko Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
sisäisen valvonnan järjestämisestä
Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän
sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon
työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen
tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja
riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia.
Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan
avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan
mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä.
Kuntalain 13 §:n 2 momentin 3 a) kohdan mukaan
valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
Lain kyseinen kohta tuli voimaan vuoden 2014
alusta. Kuntayhtymän valtuusto on kokouksessaan
16.12.2013 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan hallituksen ja sairaanhoitopiirin johtajan vastuulla
on sisäisen valvonnan järjestäminen. Perusteissa
on myös lueteltu ne viranhaltijat, jotka vastaavat
omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan toimeenpanosta ja toteuttamisesta. Lisäksi perusteissa on todettu, että kullakin toimielimellä ja
jokaisella esimiesasemassa olevalla on vastuu
sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kuntayhtymän hallintosäännön 27.1 §:n 4 kohta edellyttää,
että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.
Laadittu selonteko perustuu tulosaluejohtajille
lähetettyyn kyselyyn, jossa he ovat arvioineet
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä ja niiden toimivuutta tulosalueensa ja osin
myös kuntayhtymän näkökulmasta. Arviointilomakkeessa esitetyt väittämät/kysymykset ovat
perustuneet COSO-ERM viitekehykseen. Arvioinnissa on käytetty asteikkoa 1-6:een; 1=täysin eri
mieltä ja 6=täysin samaa mieltä. Sisäinen tarkastus on koonnut selonteon tulosalueiden johtajien (8/8) arviointien pohjalta. Selontekoa laadittaessa havaittiin, että vastausten hajonta
oli edelliseen vuoteen verrattuna vähäisem-
30
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
pää. Joidenkin yksittäisten kysymysten/väittämien osalta vastauksissa oli hajontaa. Yhteenvedossa on pyritty tuomaan esille pääasiassa
ne kehittämistä vaativat asiat/asiakokonaisuudet, joissa arviointien perusteella on havaittavissa yhtenäinen näkemys. Näiden osalta on
esitetty suluissa myös arviointien keskiarvo.
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei arviointien perusteella tullut esille
olennaisia puutteita. Päätösten toimeenpanon
valvonnassa (4,88/6) arvioitiin vielä olevan kehitettävää. Myös arvioitaessa hyvän hallintotavan
toteutumista kuntayhtymän toiminnassa ja päätöksenteossa (4,88/6), strategiassa määriteltyjen arvojen toteutumista tulosalueiden käytännön toiminnassa (4,88/6) sekä kuntayhtymän
organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuutta
(4,75/6), nähtiin niissä jonkinlaista kehittämistarvetta. Tulosaluejohtajat arvioivat myös, ettei
tulosalueilla ole kaikilta osin järjestetty riittävästi koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (4,5/6).
Hallituksen käsittelemät sairaanhoitopiirille kohdistetut kunnallisvalitukset, korvausvaatimukset ja oikeudelliset toimenpiteet käyvät tarkemmin ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Tällä hetkellä
toimielinten päätöksiin kohdistuvien kunnallisvalitusten käsittely on kahden päätöksen osalta
kesken hallinto-oikeudessa. Kaksi asiaa on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Markkinaoikeuden 31.10.2014 antamasta kahdesta ensihoitoa koskevasta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toinen koskee
ensihoidon järjestämistä koskevaa yhteistoimintasopimusta pelastuslaitosten kanssa vuodelle
2014 ja toinen ensihoidon järjestämistä PPSHP:n
alueella vuosina 2015-2017. Käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa sisältyy riski seuraamusmaksusta valtiolle, mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo sairaanhoitopiirin menetelleen
lainvastaisesti. Hankintalain mukaan seuraamusmaksun yläraja on 10 % hankintasopimuksen arvosta (enimmillään 780 000 e vuoden 2014
sopimuksista). Vuoden 2015-2017 yhteistoimintasopimusten osalta seuraamus voi olla muukin
TOIMINTAKERTOMUS
kuin rahallinen. Lisäksi oikeusprosesseihin liittyy oikeudenkäyntikuluriski, joka enimmilläänkin asettunee 100 000 ja 200 000 euron välille.
PPSHP:n ensihoidon järjestämistä koskevista päätöksistä on valitettu myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen sekä kanneltu EU:n komissioon.
Kyseessä oleviin prosesseihin liittyvä suurin riski
lienee toiminnallinen, ensihoito olisi järjestettävä muutoin kuin yhteistoiminnassa pelastuslaitosten kanssa.
Nykykäytännön mukaan tulos- ja vastuualueet
käsittelevät alle 1 000 euron korvausvaatimukset
ja tästä yli menevät talousjohtaja. Talousjohtajan korvauspäätöksiä tehtiin vuoden 2014 aikana
yhteensä 17 620 euroa. Talousjohtajan viranhaltijapäätöksillä 3-4/2014 on maksettu vahingonkorvauksia ja asianhoitokuluja kahden erillisen
työsopimusriitaa koskevan sovintosopimuksen
perusteella yhteensä 45 357,42 e. Hallitus ei ole
käyttänyt niihin otto-oikeutta. Sairaanhoitopiirillä on yksi työsopimuslain mukainen keskeneräinen riita-asia hovioikeudessa, jossa korvausvaatimus on 100 000 euroa.
Kokonaisuutena tarkasteltuna toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden
toteutumisen seurannan arvioitiin pääosin toimivan. Kehittämisasiana arviointien perusteella tuli
esille talousarviossa esitettävien (tulosalueiden)
toimintamenojen realistisuus ja niiden kehittymisen säännöllinen arviointi (4,38/6). Myös siinä,
että toimintaa suunniteltaessa huomioidaan
tarve, eri toimintavaihtoehtojen kustannusvaikutukset ja riskit (4,88/6), arvioitiin olevan jonkin
verran kehitettävää.
Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana toteutettu kokonaisvaltainen riskienhallintaprojekti,
jolloin on kartoitettu riskit, arvioitu riskien merkittävyys ja todennäköisyys sekä suunniteltu riskienhallintakeinoja. Projektia on jatkettu vuoden
2014 aikana tulosalueiden osalta. Kokonaisuutena tarkasteltuna riskienhallinnan on vastausten
perusteella arvioitu pääosin toimivan. Yksittäis-
2014
ten väittämien osalta esille voidaan nostaa se,
että puolet tulosaluejohtajista arvioi olevansa
jonkin verran samaa mieltä siitä, että kuntayhtymän riskit on määritelty riittävän kokonaisvaltaisesti (kaikkien vastaajien ka 4,75/6). Kuntayhtymän kriittiset riskit oli arvioiden mukaan kuitenkin pääosin systemaattisesti tunnistettu ja
arvioitu vähintään valtuustokausittain (5/6). Riskitekijöiden osalta kehittämistarvetta arvioitiin
olevan siinä, että tietojärjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys ja tiedon oikeellisuus on varmistettu (4,25/6). Tulosalueiden riskien arvioinnin ja hallinnan osalta ei vastauksissa tullut esille
olennaisia puutteita. Tulosalueiden osalta toimintaan liittyvinä strategisina riskeinä nähtiin pääasiassa henkilöstön saatavuuteen ja toimitiloihin
liittyvät riskit. Kehitettävää arvioitiin vielä olevan riskienhallinnan jalkauttamisessa esimiehille
ja henkilöstölle (4,63/6).
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon
valvonnan osalta ei saaduissa vastauksissa ole
tuotu esille olennaisia puutteita. Myöskään sopimusten hallinnan osalta ei vastauksissa tuotu
esille olennaisia puutteita.
Arvioitaessa kuntayhtymän raportointijärjestelmää ja sen tulosalueiden johdolle tuottamaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toiminnan häiriöttömyydestä (4,13/6), tavoitteiden saavuttamisesta (5/6), lainmukaisuudesta (4,38/6) ja
riskienhallinnasta (4,25/6), oli vastausten perusteella nähtävissä samoja kehittämistarpeita kuin
vuoden 2013 arvioinnissa. Vastauksissa tuotiin
myös esille, että johdon raportointijärjestelmän
kehittämishanke (QlikView) jatkuu vuoden 2015
aikana. Seurantamenettelyjen osalta voidaan
todeta, että tulosaluejohtajien vastausten perusteella tulosalueilla suoritettavissa itsearvioinneissa on vielä kehitettävää (4,5/6). Myös sisäisen tarkastuksen ja ulkoisen tarkastuksen työnjaossa on havaittu puutteita, joita on ratkaistu
uudelleen toimenkuviin liittyvillä järjestelyillä
vuoden 2015 aikana.
Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisessä
tarkastuksessa on vuoden 2014 aikana toiminut
kaksi tarkastustyötä tekevää henkilöä. Sisäistä
tarkastusta on johtanut sairaanhoitopiirin tarkastaja, joka on raportoinut tehdyistä tarkastushavainnoista sairaanhoitopiirin johtajalle ja tarkastuskohteille. Vuonna 2014 tarkastukset kohdentuivat hankintojen laskutukseen, osastojen
lääkevarastojen tarkastukseen, vuoden 2013
tilinpäätökseen, lisätöiden tarkastamiseen sekä
työntekijöiden työajanseurannan läpikäyntiin.
Hankintojen laskutustarkastuksessa käytiin pistokokeellisesti läpi kone- ja laitehankintojen sekä
rakennushankkeiden osalta sitä, vastaako niiden
laskutus tehtyjä hankintapäätöksiä ja hankintasopimuksia. Läpikäytyjen pistokokeiden osalta
voitiin todeta, että pääosassa niiden laskutus
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
31
2014 TOIMINTAKERTOMUS
oli hankintapäätösten ja -sopimusten mukaista.
Osastojen lääkevarastojen tarkastuksessa käytiin
läpi kolmen eri osaston lääkevarastojen valvontatoimenpiteitä. Siinä verrattiin FIMEAn määräyksessä olevia osastojen lääkevarastoihin liittyviä
yksittäisiä sisäisen valvonnan säännöksiä sairaanhoitopiirissä havaittuihin käytäntöihin. Tarkastushavaintojen perusteella suositettiin erinäisiä
kehittämistoimenpiteitä sekä toimintaprosesseihin että ohjeistukseen.
Tilinpäätöstarkastuksessa käytiin läpi käyttöomaisuutta, myyntisaamisia sekä ostolaskuja.
Tarkastuksessa havaittiin pieniä viiveitä käyttöomaisuuden poistojen aloittamisajankohdissa.
Myyntisaamisten osalta kiinnitettiin huomiota
erääntyneisiin saamisiin ja ostolaskujen vuodenvaihteen kirjausten osalta havaittiin joitakin
puutteita. Sairaanhoitopiirin johtajalta saadun
toimeksiannon osalta selvitettiin sairaanhoito-
32
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
piirin lisätöitä vuosien 2013 ja 2014 osalta. Tarkastuksessa havaittiin parannettavaa lisätöiden
suorittamisajankohtien valvonnassa, mihin suositeltiin raportointijärjestelmien edelleen kehittämistä. Työajanseurantatarkastuksessa käytiin
pistokokein läpi yhden vastuualueen lääkäreiden
ja hoitohenkilöstön työajanseurantatietoja. Tarkastuksessa havaittiin muutamilla työntekijöillä
puutteita työajanleimauksissa. Lisäksi tarkastushavaintojen perusteella suositettiin edelleen
kehitettäväksi leimauskäytäntöjä, ohjeistusta
sekä työajanseurannan raportointia.
Vuoden 2014 aikana tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan ja
sisäisten valvontatoimenpiteiden osalta oli yhä
joitakin puutteita. Jatkossa on tarpeellista kiinnittää huomiota sisäisen valvonnan etukäteiseen
suunnitteluun sekä jatkuvan seurannan varmistamiseen.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Tilikauden tuloksen muodostuminen
ja toiminnan rahoitus
Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne vuonna 2014 heikkeni
edelleen. Tilikauden alijäämäksi muodostui 8,1
milj. euroa. Taseeseen kertynyt alijäämä on kolmen perättäisen tappiollisen tilinpäätöksen jälkeen yhteensä 18,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin tuloksen tulisi olla vuosittain ylijäämäinen,
jotta toiminta olisi kustannusvastaavaa ja myös
lainojen lyhennykset voitaisiin hoitaa tulorahoituksella.
Omavaraisuusaste heikkeni edelleen ollen tilikauden lopussa 38,2 % (vuonna 2013 42,2 %). Suhteellinen velkaisuus heikkeni 35,4 prosenttiin
34,0 prosentista. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2014 oli 67 %, kun vuonna 2013 se
oli 79,3 %. Vuosikate ei edelleenkään riitä poistojen rahoittamiseen. Vuosikatteen heikkenemisen
myötä myös lainanhoitokate heikkeni 1,6 (1,8).
Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus laski
ja oli vuoden 2014 lopussa 68,1 % (82,9 %). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2014
lopussa 24 päivää, vuoden 2013 vastaavana ajankohtana 17 päivää. Kassan riittävyyttä paransi
vuoden 2014 lopussa nostettu 16 milj. euron
laina.
Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toimintatuotot
olivat yhteensä 572,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen muodostui 2,7 %. Alkuperäiseen
käyttösuunnitelmaan nähden toimintatuotot ylittyivät 3,1 %. Alkuperäistä talousarviota tarkistettiin vuoden aikana toimintatuottojen osalta
yhteensä 13,1 milj. eurolla. Jäsenkuntalaskutus oli kertomusvuonna 366,9 milj. euroa, ja se
kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 3,9 %. Jäsenkuntalaskutusta korotettiin talousarviomuutoksilla
yhteensä 8,0 milj. euroa. Toteutuma ylitti korjatun talousarvion 1,9 milj. eurolla (0,5 %). Sairaanhoidollisten palvelujen myynti (71,1 milj.
euroa) erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille
ja muille jäsenkuntien ulkopuolisille kasvoi 1,6 %.
Maksutuottoja kertyi yhteensä 27,1 milj. euroa,
mikä oli 0,9 milj. euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kasvua edellisvuoteen oli
1,9 %. Vuodeosastohoitomaksut (8,2 milj. euroa)
kasvoivat 2,9 % edellisvuoteen nähden. Avohoidon asiakasmaksujen tulokertymäksi muodostui
yhteensä 7,8 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen
vuoteen 0,6 milj. euroa (8,0 %). Kehitysvammahuollon asiakasmaksut pienenivät 324 000 euroa
johtuen tulosalueen toteutetusta rakennemuu-
toksesta ja toimintojen siirtymisestä yhä enemmän kuntien vastuulle.
Ensihoito on kuulunut kahden vuoden ajan sairaanhoitopiirin lakisääteisiin tehtäviin. Muihin
toimintatuottoihin kirjattiin ensihoidon jäsenkunnilta laskutetut tuotot yhteensä 17,3 milj.
euroa. Muihin toimintatuottoihin kirjataan mm.
rakennusten vuokrat ja myyntivoitot. Muut toimintatuotot olivat yhteensä 21,7 milj. euroa.
Muut tuotot laskivat 0,8 milj. euroa, sillä vuonna
2013 sairaanhoitopiiri sai kertaluonteisia myyntivoittoja ja vakuutuskorvauksia.
Valtuusto korotti talousarvion toimintakuluja
yhteensä 37,4 milj. eurolla. Sairaanhoitopiirin
toimintakulut olivat toimintakertomusvuonna
yhteensä 556,5 milj. euroa. Kulujen toteutuma
joulukuussa tarkistettuun talousarvioon nähden
oli 97,9 % ja kulujen kasvu edelliseen vuoteen
verrattuna 3,3 %. Vertailua edellisvuoteen hankaloittaa erityisesti potilasvahinkovastuuvelan kasvaminen sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian
vuodeosastotoiminnan siirtyminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa.
Potilasvakuutuskeskus ilmoitti vuoden 2014 lopun
tilanteen laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta eri sairaanhoitopiireissä. Korvausvastuun kokonaistaso nousi Suomessa viime vuoden aikana merkittävästi 178 milj. eurolla 400
milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu nousi 21,8 milj. eurolla
41,0 miljoonaan euroon. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo
sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin ollen
suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen määrään ja vakavuuteen. Potilasvahinkovastuuvelka tarkistetaan ja lasketaan joka vuosi johtuen vastuuvelan vaihtelusta. Vuonna 2014 laskennassa kaikki aiemmin sattuneet vahingot on
laskettu uudelleen alhaisemmalla laskentakorolla
ja korkeammalla eliniän odotteella. Lisäksi vastuuvelan kasvua on aiheuttanut se, että kunnat
ovat aikaisempaa aktiivisemmin hakeneet takautuvasti Potilasvakuutuskeskukselta korvauksia
vammaispalvelulain perusteella tuotetuista palveluista.
Potilasvahinkovastuuvelan tilikauden kuluksi kirjattavan maksun suuruus oli 15,2 milj. euroa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
33
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Vuonna 2013 summa oli 7,1 milj. euroa, joten
nousua edellisestä vuodesta on peräti 8,1 milj.
euroa (114 %). Maksun suuruus on yli nelinkertaistunut kolmessa vuodessa. On huomioitava, että
potilasvahinkojen määrä ei ole kuitenkaan kasvanut. Budjetoimatonta lisäkulukirjausta sairaanhoitopiiri suoritti vuoden 2014 tilinpäätöksessä
yhteensä 10,3 milj. euroa, jolla oli merkittävä
vaikutus sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämän
muodostumiseen.
Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot nousivat edellisestä vuodesta 2,9 %. Aineisiin ja tarvikkeisiin
budjetoitiin alkuperäisessä talousarviossa 87,0
milj. euroa. Summaa tarkistettiin talousarviomuutoksin 5,3 milj. eurolla 92,3 milj. euroon.
Toteumaksi muodostui 92,6 milj. euroa, mikä
ylitti tarkistetun talousarvion 300 000 euroa.
Ilman potilasvahinkovelan 10,3 milj. euron lisäkirjausta sairaanhoitopiirin toimintakulujen kasvu
edellisestä vuodesta oli 1,4 %. Kun edellä mainittujen lisäksi toimintakuluista vähennetään vielä
Oulun kaupungin aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminta, kasvuksi jää 0,7 %. Vuoden 2014 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu jää siten hyvin
maltilliseksi ja on omistajastrategisen linjauksen
mukainen.
Apteekkitarvikemenot olivat yhteensä 24,6 milj.
euroa. Ne olivat noin 0,2 milj. euroa alhaisemmat kuin edellisenä vuonna (-1,0 %). Lasku johtui vuoden 2013 aikana toteutetusta kilpailutuksesta. Apteekkitarvikkeiden menokehitys arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa n. 2 milj. euroa
alhaisemmaksi ja summaa jouduttiin korottamaan talousarviovuoden aikana edellisen vuoden
tasolle. Hoito-, kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeiden sekä kuntoutustarvikkeiden menokehitys
oli yhteensä noin 1,7 milj. euroa korkeampi kuin
edellisenä vuonna (4,0 %).
Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstömenot
kasvoivat vuoteen 2013 nähden 0,7 %. Henkilöstömenot olivat 332,4 milj. euroa (v. 2013 329,9
milj. euroa). Summa on noin 60 % sairaanhoitopiirin kokonaismenoista. Henkilöstömenojen alhainen kulukasvu johtuu strategian mukaisesta työpanoksen kasvua hillitsevistä toimenpiteistä sekä
maltillisesta kunta-alan työehtosopimuksesta.
Alkuperäisessä talousarviossa välitettyjen asiakaspalvelujen ostot arvioitiin 19,9 milj. euron
suuruisiksi. Summaa korotettiin kesken talousarviovuoden 1,3 miljoonalla eurolla. Toteumaksi
muodostui 22,2 milj. euroa. Talousarvio ylittyi
välitettyjen asiakaspalvelujen osalta n. 1,0 milj.
euroa. Edellisen vuoden toteumaan nähden välitettyjen palvelujen ostot vähenivät n. 0,4 milj.
34
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
euroa. Edellä mainittuun summaan sisältyy välitettyjen hoitotakuupalvelujen ostot, mitkä olivat
vuoden aikana yhteensä 3,3 milj. euroa, kasvua
edelliseen vuoteen n. 0,6 milj. eurolla.
Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli kertomusvuodelta 16,7 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 2,4
milj. eurolla vuoden 2013 vuosikatteesta. Sairaanhoitopiirin poistot kasvoivat 0,8 milj. eurolla
edellisestä vuodesta (3,3 %). Poistot olivat 25,0
milj. euroa (edellisenä vuonna 24,2 milj. euroa).
Investointien toteutuma oli vuoden 2014 aikana
24,6 milj. euroa. Investointitaso oli 1,5 milj.
euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Vuodelle 2014 suunnitelluista investoinneista noin
3,7 milj. euroa siirtyi toteutettavaksi vuodelle
2015.
2014
Sairaanhoitopiirin vuoden 2015 toimintamenojen määräraha käyttösuunnitelmassa on yhteensä
547,1 milj. euroa, mikä on noin 1,7 % alhaisempi
kuin vuoden 2014 toteuma (556,5 milj. euroa).
Vähentämällä vuoden 2014 toteumasta potilasvakuutuksen kertaluonteinen lisäkulukirjaus 10,3
milj. euroa saadaan vertailukelpoiseksi toimintakuluksi 546,2 milj. euroa, mikä on ainoastaan
0,9 milj. euroa alhaisempi kuin edellisen vuoden toteuma. Tämä aiheuttaa merkittävän haasteen toiminnan ja talouden ohjauksessa vuonna
2015. Jotta vuoden 2015 talousarviossa pysyttäisiin edellyttää tämä hyvin maltillista kustannuskehitystä, hoidettavien potilaiden määrän ja
myös sairaanhoitopiirin työpanoksen vähentymistä edellisestä vuodesta.
Toimintatuotot 2014
Toimintakulut 2014
Yhteensä 572,2 milj. €
Yhteensä 556,5 milj. €
Aineet ja tarvikkeet
yht. 92,6 milj. €, 16,7 %
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
35
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ali-/ ylijäämä
2014
1 000 €
2013
1 000 €
572 246
1 594
-556 506
17 334
557 106
1 276
-538 551
19 831
24
180
-787
-7
16 744
-25 009
-8 265
127
-8 138
51
117
-810
-7
19 181
-24 203
-5 021
9
-5 013
103,1
67,0
405 749
103,7
79,3
403 645
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Asukasmäärä
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosentteina poistoista
= 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset
36
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
2014
1 000 €
2013
1 000 €
16 744
10 830
19 181
2 401
-24 583
14
3 005
-23 131
2 030
481
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
0
0
-100
58
16 000
-10 346
0
2 979
8 632
5 000
-10 346
-487
-2 720
-8 596
Rahavarojen muutos
11 638
-8 115
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
39 033
27 395
27 395
35 510
-40 652
68,1
1,6
24
405 749
-62 847
82,9
1,8
17
403 645
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys, pv
= 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
37
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Tase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
254 142
254 569
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
5 574
4 253
1 321
4 490
4 043
448
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
217 794
1 202
166 023
823
39 252
34
10 460
219 304
1 202
170 461
954
41 341
34
5 313
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
30 774
30 431
343
30 775
30 432
343
VAIHTUVAT VASTAAVAT
117 431
101 256
5 431
5 431
0
5 359
5 350
9
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
72 967
58 936
0
6 537
7 495
68 502
55 283
1
6 670
6 549
Rahat ja pankkisaamiset
39 033
27 395
371 573
355 826
PYSYVÄT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
VASTAAVAA YHTEENSÄ
38
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Tase ja sen tunnusluvut
VASTATTAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
130 468
148 151
641
-10 186
-8 138
138 606
148 151
641
-5 173
-5 013
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
11 532
7 052
4 480
11 659
3 679
7 980
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
26 884
26 884
16 041
16 041
14
14
14
14
202 675
189 506
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
89 611
52 201
37 410
83 957
44 469
39 488
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
113 064
8 268
2 078
5
24 128
7 842
70 743
105 548
8 268
2 078
0
19 140
7 278
68 784
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
371 573
355 826
38,2
35,4
-18 324
99 957
343
42,2
34,0
-10 186
94 304
343
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Lahjoitusrahastojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 €
Lainakanta 31.12., 1 000 €
Lainasaamiset 31.12., 1 000 €
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä
(alijäämä)
Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
39
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Kokonaistulot ja -menot
2014
1 000 €
2013
1 000 €
572 246
24
180
557 106
51
117
-13
-423
14
2 030
0
16 000
58
5 000
588 451
563 939
556 506
-1 594
787
7
538 551
-1 276
810
7
-10 843
-2 824
Investoinnit
Investointimenot
24 583
23 131
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
0
10 346
0
100
10 346
487
579 792
569 333
Kokonaistulot - kokonaismenot
8 659
-5 395
Muut maksuvalmiuden muutokset
./. Rahavarojen muutos
-2 979
11 638
8 659
2 720
-8 115
-5 395
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot
Investoinnit
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kokonaistulot yhteensä
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tulorahoituksen korjauserät
- Pakollisten varausten lisäys/vähennys
Kokonaismenot yhteensä
40
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Kuntayhtymäkonsernin
toiminta ja talous
Kuntayhtymän konsernirakenne 2014
Osakkuusyhteisöt
Tytäryhteisöt



PPSHP
KIINTEISTÖ OY
UUSIKATU 22 (30,56 %)
MEDIECO OY (49,0 %)

FinnHEMS OY (20,0 %)
KIINTEISTÖ OY
OULUN MEDIREHA (41,77 %)
Liikelaitoskuntayhtymä


KIINTEISTÖ OY
MEDIKOMPPANIA (100 %)

KIINTEISTÖ OY
OULUN HEIKINHARJU (100 %)


POHJOIS-SUOMEN
LEIKKAUS OY (97,0 %)
NORDLAB (54,4 %)

OULUN
MEDIKIINTEISTÖT OY (100 %)
KIINTEISTÖ OY
PIILORIVI (50,0 %)

KIINTEISTÖ OY
MUHOKSEN PÄIVÄRINNE (100 %)

KIINTEISTÖ OY
OULUN MEDIPAIKOITUS (100 %)

POHJOIS-SUOMEN
TERVEYDENHUOLLON
TUKISÄÄTIÖ (100 %)

OULUN
KESKUSPESULA OY (80,4 %)
Tytäryhteisö:
yhdistely pariarvomenetelmän mukaan
Osakkuusyhteisö:
yhdistely pääomaosuusmenetelmän mukaan
Liikelaitoskuntayhtymä:
yhdistely omistusosuuden mukaan
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
41
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia
koskevat tapahtumat
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuului 31.12.2014 kahdeksan
tytäryhteisöä, viisi osakkuusyhteisöä sekä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, NordLab. Konsernin tilinpäätöksessä
on esitetty konsernituloslaskelma, konsernitase
ja konsernin rahoituslaskelma sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot.
Sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiöt ovat Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Oulun Medikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Kiinteistö Oy Medikomppania Oulaisissa ja Kiinteistö
Oy Muhoksen Päivärinne Muhoksella. Oulun Medipaikoitus Oy omistaa ja on vuokrannut yliopistollisen sairaalan hallintorakennuksen ja pysäköintitalon tilat sairaanhoitopiirille. Oulun
Medikiinteistöt Oy:n omistuksessa ovat OYS:n
asuntoalueen rakennukset, Psykiatrian klinikan alueella kaksi rakennusta ja Kaukovainion
kaupunginosassa oleva kerrostalo. Kiinteistö Oy
Oulun Medireha on Oulun Medikiinteistöt Oy:n
osakkuusyhteisö ja tätä kautta myös sairaanhoitopiirin konserniin kuuluva osakkuusyhteisö.
Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju omistaa entisen
sairaalarakennuksen, joka on vuokrattu Oulun
vastaanottokeskukselle. Kiinteistö Oy Medikomppanian omistukseen siirtyivät vuoden 2008 alusta
Oulaskankaan sairaala-alueella olevat rakennukset. Yhtiön omistamat tilat on vuokrattu pääasiassa sairaanhoitopiirille ja Oulaisten kaupungille. Muhoksella olevan Päivärinteen sairaalan
entiset tilat Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne
on vuokrannut pääasiassa hoivatoimintaa harjoittaville yhteisöille ja Muhoksen kunnalle. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne on ollut taloudellisissa vaikeuksissa, ja sairaanhoitopiiri myönsi
yhtiölle 100 000 euron pääomalainan maksuvalmiuden turvaamiseen kesäkuussa 2013.
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin omistavat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. NordLab aloitti toimintansa vuoden 2013
alusta. NordLab toimii koko Pohjois-Suomen
alueella ja sen aluelaboratoriot sijaitsevat Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Toimintansa aloitusvaiheessa NordLab
tekee noin 8,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta
42
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
vuodessa. NordLabin palveluksessa on noin 600
ammattilaista ja liikevaihto oli vuonna 2014 noin
63 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin omistus
NordLabista on 54,4 %.
Oulun Keskuspesula Oy:stä sairaanhoitopiiri omistaa 80,4 %, toinen pääomistaja on Oulun kaupunki.
Uudeksi yhtiön osakkaaksi ja asiakkaaksi tuli kertomusvuonna NordLab. Yhtiön hallitus on linjannut, että yhtiö toimii ns. in-house–periaatteella
tarjoten palvelujaan pääasiassa omistaja-asiakkaille. Yhtiön liikevaihto oli 7,1 milj. euroa ja tilikauden voitto 282 818 euroa vuonna 2014. Yhtiö
tarjoaa kokonaisvaltaista tekstiilihuoltoa pääasiassa kunnille ja kuntayhtymille. Yhtiön tekstiilihuollon toimintaketju sisältää logistiikan, lajittelun, pesun, viimeistelyn, pakkaamisen ja korjaamisen. Oulun yliopistollinen sairaala on Oulun
Keskuspesula Oy:n suurin tekstiilihuollon palvelujen ostaja.
Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimuksen
tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja
tukeminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja, järjestämällä asiantuntijapalveluja sekä toteuttamalla koulutustilaisuuksia lähinnä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinjäsenkuntien ja erityisvastuualueen kunnissa.
Säätiö toteuttaa ja koordinoi tutkimustoimintaa
sekä koulutusta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Säätiö jakoi viime vuonna
lahjoitusrahastoista yhteensä 272 397 euroa
henkilökohtaisina apurahoina, lahjoituksina ja
avustuksina. Hankeapurahoja säätiö jakoi 100 000
euroa kolmelle eri hankkeelle. Lisäksi säätiö sai
tuloja sairaanhoitopiirissä tehtävästä kaupallisesta tutkimuksesta sekä muusta ulkopuolisen tutkimusrahoituksesta 1,3 milj. euroa. Tukisäätiön kulujäämä viime tilikaudelta oli 330 966
euroa, joka on katettu rahastojen pääomista.
Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:llä ei ole tällä hetkellä toimintaa lainkaan. Sairaanhoitopiiri omistaa Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n osakkeista 97 %.
Yhtiön muut omistajat ovat Lapin sairaanhoitopiiri (2 %) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (1 %).
Vuonna 2010 perustettu FinnHEMS Oy vastaa Suomessa lääkärihelikopteritoiminnasta. FinnHEMS
on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omis-
TOIMINTAKERTOMUS
2014
tavat yhtä suurin osuuksin (20 %) Helsingin ja
Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan,
Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. FinnHEMSin tehtävänä
on hallinnoida lääkärihelikopteritoimintaa Suomessa ja toimia yliopistollisten sairaanhoitopiirien strategisena kumppanina ensihoitopalvelussa. FinnHEMS vastaa lentoyhtiöiden kilpailuttamisesta ja sopimuksista sekä valvoo toiminnan
toteuttamista ja laatukriteerien täyttymistä.
Vuodesta 2011 lähtien lääkärihelikopteritoimintaa on rahoittanut valtio. Oulun FH 50 -tukikohta
päivystää ympäri vuorokauden, ja kussakin päivystysvuorossa on yksi lääkäri, lentäjä ja lentoavustaja. Hälytyksiä tulee keskimäärin 5-6 vuorokaudessa ja vuodessa noin 2 000. Oulunsalon FH
50 -tukikohdasta lääkärihelikopteri tavoittaa laajasti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet.
Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiötä.
Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden
voitosta/tappiosta kuntayhtymälle kuuluva osuus
oli tytäryhteisöjen osalta yhteensä 189 188 euroa,
osakkuusyhteisöjen osalta 1 316 560 euroa ja liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) osalta 106 403
euroa. Tytäryhteisöistä merkittävimmin konsernin tulosta parantava vaikutus oli Oulun Keskuspesula Oy:n tuloksella, josta konsernin osuus oli
227 386 euroa.
Sairaanhoitopiiri on mukana Oulun kaupungin
kanssa perustamassaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavan osakeyhtiön, Monetra
Oy:n, toiminnassa. Sairaanhoitopiirin omistus
yhtiössä oli vuoden vaihteessa hieman alle 20 %.
Sairaanhoitopiiri ostaa Monetra Oy:ltä maksuliikenne-, kirjanpito-, osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä palkanlaskenta-, palkkakirjanpito- ja
matkahallintapalvelut. Yhtiö on voittoa tavoittelematon kunta-alalle palveluita tarjoava toimija,
jonka tarkoituksena on tuottaa kustannustehokkaasti talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita.
Konsernituloksen
muodostuminen ja tunnusluvut
Tavoitteet tytäryhteisöille
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa valtuusto asetti konsernin tytäryhtiöille ja säätiölle sitovaksi
tavoitteeksi, että tytäryhteisöjen toiminta tukee
osaltaan sairaanhoitopiirin tehtävän ja toiminta-ajatuksen toteutumista ja tytäryhteisöjen johtamisessa noudatetaan vahvistettua konserniohjetta. Tytäryhteisöjen tulee kattaa myös toiminnastaan aiheutuneet menot. Konserniohje on
käsitelty kaikissa tytäryhteisöissä, ja sitä on noudatettu konsernijohdon edellyttämällä tavalla.
Yhteisöt ovat raportoineet toiminnastaan ja taloudesta kolmannesvuosittain konsernijohdolle. Sairaanhoitopiirin johto keskustelee tytäryhteisöjen
kanssa säännöllisesti keskeisistä yhtiön toimintaa
ja taloutta koskevista asioista. Keskusteluilla varmistetaan, että tytäryhteisöjen toiminta vastaa
asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita ja
että omistajien ja yhtiön hallituksen näkemykset
ovat yhteneväisiä.
Kaikkien konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden tulos oli voitollinen, lukuun ottamatta
Konsernitilinpäätöksen laadinnasta on annettu
erillinen ohje. Konserniohjeen mukaisesti riskienhallintaryhmä konsultoi tytäryhteisöjä riskienkartoituksen tekemisessä ja antaa ohjeita yhtenäiseen riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Tytäryhteisöjen tilintarkastuksen suorittaa pääosin
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisöt pariarvomenetelmällä ja osakkuusyhteisöt
pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin tilikauden
tulos oli -5,8 milj. euroa (vuonna 2013 -4,5 milj.
euroa) ja tilikauden alijäämäksi tilinpäätössiirtojen sekä vähemmistöosuuskirjausten jälkeen
muodostui 6,1 milj. euroa (vuoden 2013 alijäämä
5,0 milj. euroa). Konsernin toimintatuotot olivat
yhteensä 601,7 milj. euroa (586,6 milj. euroa) ja
103,6 % toimintakuluista (104,0 %). Vuosikate ei
riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen ja se oli 78,7 % poistoista (83,2 %).
Konsernin rahoitusta tarkasteltaessa toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen
2,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta muodostui myös positiiviseksi 8,6 milj. euroa konsernin lainakannan kasvaessa 5,5 milj. eurolla ja
maksuvalmiuden parantumisen myötä 3,1 milj.
euroa). Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä viideltä vuodelta on -41,6 milj. euroa
(-63,1 milj. euroa).
Konsernin rahavarat kasvoivat vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden noin 11,1 milj. euroa. Tulorahoitus kattoi 75,5 % konsernin investoinneista
(88,3 % vuonna 2013). Lainanhoitokate heikkeni hieman, mutta konsernin tulorahoitus oli
edelleen riittävä lainanhoitokulujen kattamiseen. Konsernin maksuvalmius parani ja konsernin rahavaroilla voitiin kattaa keskimäärin 32 päivän kassasta maksut (26 pv vuonna 2013). Konsernin omavaraisuusaste oli 36,9 % (40,1 % vuonna
2013). Konsernin lainakanta 31.12.2014 oli 111,7
milj. euroa (106,2 milj. euroa vuonna 2013).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
43
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Sisäinen tarkastus on laatinut selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä. Laadittu selonteko
perustuu sairaanhoitopiirin johtajalle lähetettyyn kyselyyn, jossa on pyydetty arvioimaan kuntayhtymäkonsernin valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä väittämiä. Esitetyistä väittämistä
on pyydetty valitsemaan se vaihtoehto (asteikko
1-6), joka parhaiten kuvaa toimintatapaa kuntayhtymäkonsernissa. Kyselylomakkeella on myös
voinut antaa lisätietoja kuhunkin arvioitavaan
osa-alueeseen.
Kuntalain mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
sekä konserniohjauksen periaatteista. Lisäksi
kuntalain mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntayhtymän valtuusto on 8.12.2008
hyväksynyt voimassaolevan konserniohjeen.
Lisäksi valtuusto on kokouksessaan 16.12.2013
hyväksynyt kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kuntalain
mukaan kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa konsernijohto.
Kuntayhtymän hallintosäännön 3§:n mukaan kuntayhtymän konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja
sairaanhoitopiirin johtaja.
Konserniohjaukseen liittyvät ohjeet ja säännöt
on arvioinnin perusteella todettu riittäviksi. Myös
tiedonkulku on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilikauden 2014 aikana kuntayhtymää tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa on edustanut sairaanhoitopiirin johtaja. Arvioinnin mukaan
kuntayhtymää tytäryhteisöissä edustaneiden
ohjeistus on pääasiassa ollut kattavaa ja riittävän täsmällistä. Myös tytäryhteisöissä on toimittu
saatujen ohjeiden mukaisesti.
Kuntayhtymän omistajana tytäryhteisöilleen
asettamat konsernitavoitteet on pääosin nähty
tarkoituksenmukaisina ja riittävinä niiden toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin näkökulmasta.
Tytäryhteisöjen on todettu olennaisilta osin saavuttaneen niille asetetut tavoitteet. Tavoitteena
on ollut, että kuntayhtymän tytäryhteisöt kattavat toiminnastaan aiheutuneet menot. Tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne on
ollut taloudellisissa vaikeuksissa ja sairaanhoitopiiri on myöntänyt yhtiölle 100 000 euron pää-
44
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
omalainan, jotta yhtiö selviää velvoitteistaan.
Yhtiössä on käynnissä merkittävä kustannusten
säästöohjelma. Vuoden 2014 osalta tulos tullee
olemaan positiivinen.
Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja
taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja
raportointijärjestelmien toimivuudessa on arvioitu olevan kehittämistarvetta. Kiinteistö Oy
Muhoksen Päivärinteen ja Kiinteistö Oy Oulun Heikinharjun taloushallinto ja palkanlaskenta siirretään vuoden 2015 alkuvuoden aikana Monetra
Oy:n tuottamiksi. Tällä parannetaan yhtiöiden
taloushallinnan seurantaa, taloushallinnon prosessin luotettavuutta, ajantasaisuutta ja riskienhallinta. Arvioinnin mukaan tytäryhtiöiden
taloudellisen aseman raportointi ja seuranta on
pääosin perustunut yleisesti hyväksyttyihin tunnuslukuihin ja niiden perusteella tehtyyn analyysiin. Myös tytäryhteisöjen raportointi investointitarpeista ja niihin varautumisesta on pääosin
ollut oikeaa ja riittävää.
Kuntayhtymän konserniohje sisältää velvoitteen noudattaa keskitettyjä konsernitoimintoja
koskevaa ohjeistusta. Konserniohjeen mukaan
konserniyhteisöjen tulee selvittää keskitettyjen toimintojen edellytykset ennen toimintojen
toteuttamista. Arvioinnin mukaan keskitettyjä
konsernitoimintoja koskevaa ohjeistusta on noudatettu.
Tytäryhteisöjen riskienhallinnassa voidaan konserniohjeen mukaan noudattaa kuntayhtymän
yleisiä riskienhallinnan toimintaperiaatteita. Konserniohjeen mukaan kuntayhtymän riskienhallintaryhmä konsultoi tytäryhteisöjä riskikartoitusten tekemisessä sekä antaa ohjeita yhtenäiseen
riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Konsernijohdon on arvioitu saaneen pääasiassa riittävästi luotettavaa tietoa konserniyhteisöjen riskienhallinnasta. Konserniyhteisöjen riskienhallinnan järjestämisessä on nähty kehittämistarvetta siinä, että
tytäryhteisöjen riskikartoitukset olisivat ajantasaisia ja riittävän kattavia. Tytäryhteisöistä Oulun
Keskuspesula Oy:ssa tehdään riskienhallinnan toimivuuden kokonaisarviointi vuoden 2015 aikana.
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä /alijäämä
2014
1 000 €
2013
1 000 €
601 719
-580 974
1 317
22 061
586 559
-564 013
101
22 647
64
346
-893
-45
-528
21 533
95
296
-890
-69
-567
22 080
-27 359
0
-5 826
-208
-55
-6 090
-26 551
1
-4 470
-495
-46
-5 011
103,6
78,7
405 749
104,0
83,2
403 645
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Asukasmäärä
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut
Vuosikate prosentteina poistoista
= 100 * Vuosikate / (Suunnitelmanmukaiset poistot + Arvonalentumiset)
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
45
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta yht.
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
2014
1 000 €
2013
1 000 €
21 533
9 513
22 080
2 358
-28 514
14
2 546
-25 019
1 161
581
0
58
17 500
-11 435
-558
0
5 900
-11 384
413
-487
0
-72
-4 089
7 244
8 590
-2
-403
-5 115
5 844
-5 175
11 136
-4 595
53 937
42 801
11 136
42 801
47 396
-4 595
-41 646
75,5
1,8
32
405 749
-63 062
88,3
1,9
26
403 645
Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta, 1 000 €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys, pv
= 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
46
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Konsernitase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Tytäryhteisöosakkeet
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
256 696
6 510
4 548
492
1 470
246 199
1 407
187 689
2 108
43 652
584
10 759
3 987
225
2 194
1 485
83
254 225
5 338
4 285
570
482
246 353
1 408
191 927
2 297
45 013
342
5 367
2 534
225
877
1 349
83
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
133 986
5 431
118 690
5 359
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
74 618
74 618
70 530
70 530
Rahoitusarvopaperit
6 332
6 623
47 605
36 178
390 682
372 914
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
47
2014 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitase ja sen tunnusluvut
VASTATTAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
129 318
148 151
168
7 011
-19 923
-6 090
135 738
148 151
168
7 342
-14 912
-5 011
1 324
1 269
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
13 249
7 052
6 196
12 710
3 679
9 031
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
26 884
26 884
16 041
16 041
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
14
14
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
219 893
100 129
11 545
108 218
207 142
94 264
11 904
100 974
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
390 682
372 914
36,9
36,5
-26 012
111 675
83
40,1
35,3
-19 923
106 168
83
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 €
Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 €
Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 €
Tunnuslukujen laskentakaavat:
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /
(Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä
(alijäämä)
Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
48
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Tilikauden tuloksen käsittely
Sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle tilikauden –8 264 863,29 euron tuloksen
käsittelystä seuraavaa:
- Tuloutetaan OYS:n peruskorjaus- ja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia
3 500 327,46 euroa ja tehdään vastaava poistoerolisäys.
- Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 126 898,32 euroa.
- Kirjataan tilikauden alijäämä – 8 137 964,97 euroa taseen edellisten tilikausien
yli-/alijäämään kuluvan vuoden kirjanpidossa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
49
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden toteutuminen
Sairaanhoitopiirin tason toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet
Valtuusto vahvisti talousarviossa sairaanhoitopiirin tasolla sitoviksi tavoitteiksi:
- sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut
sitovat tavoitteet (erillinen taulukko)
- jäsenkuntalaskutus toteutuu enintään
suunnitellun mukaisesti
- tuloslaskelman mukaiset sairaanhoidon
välitettyjen palvelujen määrärahat
- toimintamenot yhteensä ja henkilöstökulut
ovat enintään suunnitellun mukaisia
- tilikauden tulos on vähintään suunnitellun
mukainen
- investointien toteuma talousarvion mukaisina
- rahoitusosan lainakannan nettomuutos
Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut tavoitteet
Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut potilaslähtöiset tavoitteet toteutuivat vuonna 2014
edellisvuotta heikommin. Kaikki hoidon potilaslähtöisyyttä kuvaavat sitovat mittarit (lähetteen
käsittelyaika, ensikäynnin toteutuminen 3 kuukaudessa ja hoitotoimenpiteen toteutuminen 6
kuukaudessa) toteutuivat edellisvuotta heikommin. Mittarit ovat kuitenkin vielä kohtuullisen
hyvällä tasolla verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin.
Lähetteen käsittelyaika alle 21 vuorokaudessa
toteutui 99,4 %:sti. Sairaanhoitopiirissä käsiteltiin vuonna 2014 yhteensä 68 694 lähetettä,
joista 386 lähetteen osalta käsittelyaika venyi yli
21 vuorokauden. Lähetteiden käsittelyn tehokkuus oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna.
Lähetteiden määrä kuvaa kiireettömän hoidon
palvelujen kysyntää.
Vuonna 2014 käsiteltiin Suomen sairaanhoitopiireissä THL:n kokoaman tilaston mukaan yli miljoona lähetettä, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Keskimäärin lähetteisiin otetaan kantaa 1–2 vuorokauden kuluessa lähetteen
saapumisesta. Lähetteistä 1,3 prosenttiin oli
otettu kantaa vasta kolmen viikon kuluttua lähetteen saapumisesta. Näitä lähetteitä oli eniten
HUS:ssa (2,7 %).
50
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Ensikäynti toteutui alle 3 kuukauden aikana
93,5 %:sti (97,6 %). Luku heikkeni 4 %-yksiköllä.
Hoidon tarpeen arviointia odotti 31.12.2014
yhteensä 4 431 potilasta (31.12.2013 2 059 potilasta). Määrä kasvoi edellisen vuoden lopun tilanteesta 2 372 potilaalla. Yli 90 vuorokautta odottaneita oli 289 eli 6,5 %. Määrä kasvoi edellisestä
vuodesta 240 potilaalla.
Sairaanhoitopiirissä joulukuun 2014 lopussa 8 091
potilasta odotti hoitoon pääsyä. Heistä 84,3 % oli
odottanut hoitoa alle 90 vuorokautta. 109 potilasta (1,3 % kaikista) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta (180 vrk). Vuotta aiemmin
vastaava luku oli 51 potilasta (0,8 %). Odotusajan
mediaani säilyi samana kuin edellisenä vuonna,
34 vrk. THL:n julkaisemassa valtakunnallisessa
vertailussa nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (mediaani 29 vrk) ja
Etelä-Karjalassa (mediaani 31 vrk). Keskimäärin
pisimpään hoitoa odotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (mediaani 52 vrk) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (mediaani 51 vrk).
Sairaanhoitopiirin, perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen välisessä alueellisessa työnjakoa koskevassa yhteistyössä edettiin suunnitellusti vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirien
jäsenkunnat toteuttavat Perusterveydenhuollon
järjestämissuunnitelman vuosille 2013 - 2016 ja
lisäksi OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on
voimassa.
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sairaalan asiakasrakennetta kuvaavalla mittarilla, Case-mix-luokittelulla tarkoitetaan asiakkaiden luokittelemista sellaisiin ryhmiin, joiden
jäsenet kuluttavat yhtä paljon voimavaroja (henkilöstöä ja heidän osaamistaan yms.). Case-mix
on parantunut sekä yliopistollisen sairaalan että
Oulaskankaan sairaalaan osalta.
Korvattujen potilasvahinkojen määrä tuhatta hoidettua potilasta kohden kasvoi hieman edellisestä
vuodesta (0,05 vahinkoa/1 000 potilas). Sairaalahoitoon liittyvien infektioiden määrä tuhatta hoidettua potilasta kohden pieneni merkittävästi
(1,1 infektiota/1 000 potilas).
Talouden ja toiminnan kaikkia tavoitteita ei toimintavuonna saavutettu. Toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,8 %, mutta alittivat tarkistetun talousarvion 2,1 %. Tilikauden
tulos -8,1 milj. euroa oli kuitenkin oleellisesti
parempi kuin mitä tarkistetussa talousarviossa
arvioitiin (-25,2 milj. euroa) johtuen erityisesti
potilasvahinkovastuuvelan kirjaustavan muutoksesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015). Kustannukset/hoidettu potilas
–tunnusluvun kasvu sen sijaan toteutui tavoitteen
(< 3 %) mukaisena kasvun ollessa 2,6 %. Erikoissai-
2014
raanhoidon kustannusten kasvu (jäsenkuntalaskutus euroa/asukas) kasvoi edellisestä vuodesta
3,3 %. Hoidettu potilas/työpanos -tunnusluku
heikkeni hieman edellisen vuoden arvosta.
Henkilöstöä koskevat strategiset mittarit toteutuivat pääosin edellisvuotta paremmin. Sairauspoissaolot kasvoivat tosin edellisestä vuodesta
0,1 %-yksiköllä. Ammatillisen työnjaon, kannustavan palkitsemisen ja työaikapankin käyttöönotossa edistyttiin toimintavuoden aikana. Eläköitymisiän kehitys oli myönteinen, sillä sairaanhoitopiiristä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli
59,6 vuotta (58,7 vuotta aiemmin). Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta.
Muut valtuustoon nähden sitovat
tavoitteet
Sairaanhoitopiirin talousarvion tuloslaskelman
mukaiset välitettyjen palvelujen määrärahat
(asiakaspalvelujen ostot, sis. sairaanhoidon välitettyjen palveluiden ostojen määrärahat) toteutuivat joulukuussa tarkistettua talousarviota
4,8 % korkeampina 22,2 milj. euron suuruisina
(TA 21,2 milj. euroa). Edelliseen vuoteen nähden
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
51
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
asiakaspalvelujen ostot pysyivät miltei samansuuruisina (22,7 milj. euroa).
Toimintamenot alittivat joulukuussa korjatun talousarvion 11,7 milj. eurolla. Tilikauden tulos
muodostui huomattavasti alkuperäistä talousarviota heikommaksi ollen 8,1 milj. euroa alijäämäinen. Sairaanhoitopiirin alkuperäinen talousarvio laadittiin n. 0,2 milj. euroa alijäämäiseksi.
Joulukuussa talousarviota tarkistettiin siten, että
tulos muodostuisi jopa 25,2 milj. euroa alijäämäiseksi johtuen potilasvakuutusvelan arvioidusta kasvusta.
Talousarvion sitovana tavoitteena oli myös lainakannan nettomuutos. Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin lainakannan nettomuutos ei ole
korkeampi kuin 6,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri
otti lisää pitkäaikaista lainaa tilikauden aikana
16,0 milj. euroa. Tilikauden aikana lyhennettiin
vanhoja lainoja yhteensä 10,3 milj. eurolla. Sairaanhoitopiirin lainakanta kasvoi siten tilikauden aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla 94,3 milj.
eurosta 100,0 milj. euroon.
Sairaanhoitopiirin investointeihin varattu määräraha oli yhteensä 28,5 milj. euroa. Investoinnit
toteutuivat 24,6 milj. euron suuruisina. Vuodelta
2013 keskeneräisiä ja käynnistettyjä investointihankkeita siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2014
yhteensä 3,5 milj. euroa.
Toimintaa kuvaavat tavoitteet
Valtuusto vahvisti sairaanhoitopiirin toiminta- ja
taloussuunnitelman yhteydessä myös toiminnan
määrä-, tunnusluku- ja taloudellisuustavoitteet.
Sairaanhoidon palvelujen määrätavoitteista laskutettavien avohoitokäyntien tavoite ylittyi 3,4 %,
ja 561 649 avohoitokäynnin kokonaismäärä oli
2,9 % suurempi vuoteen 2013 verrattuna. Avohoitokäynneistä erityisesti erikoissairaanhoidon käyntien määrä kasvoi 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit
kasvoivat maltillisemmin 1,5 %.
Vuodeosastohoidon jaksojen määrä oli 8,0 % arvioitua pienempi ja toteutuneiden hoitojaksojen lukumäärä (52 789) oli 2,7 % alhaisempi kuin
vuonna 2013. Vuodeosastohoidon hoitopäivämäärä (260 492) oli 3,5 % alhaisempi kuin talousarviossa ennakoitiin ja vähennykseksi vuoteen 2013
verrattuna muodostui 500 hoitopäivää (-0,2 %).
Vuodeosastohoidon aleneminen ja avohoitopainotteisuuden kasvu on toteutunut strategian
mukaisesti. Hoidossa olleiden potilaiden määrä
52
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
(122 931) kasvoi 1 157 potilaalla, 1,0 % edellisvuodesta. Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä
(111 075) puolestaan kasvoi 0,6 %. Jäsenkuntien
asukasmäärään suhteutettuna n. 27,4 % jäsenkuntien asukkaista käytti sairaanhoitopiirin palveluita
vuoden aikana. Talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että potilaiden määrä olisi n. 111 000 toimintavuoden aikana.
Vuodeosastoilla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika (4,9 vrk) nousi 0,1 vuorokautta edelliseen
vuoteen verrattuna ollen 0,2 vuorokautta tavoitetasoa (4,7 vrk) korkeampi. Päiväkirurgisten
leikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 36,4
prosenttia ja ajanvaraukseen perustuvista leikkauksista päiväkirurgian osuus oli viime vuonna
48,9 prosenttia. Molempien toteutuma on edellisvuotta hieman korkeampi.
Jäsenkuntien laskutus asukasta kohti oli 904 euroa
vuonna 2014, mikä ylittää alkuperäisen toimintaja taloussuunnitelman luvun 19 eurolla/asukas.
Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29 euroa/
asukas, mikä on 3,3 % edellisvuotta suurempi.
Jäsenkuntalaskutuksen arvioitua suurempi kasvu
perustuu hoidossa olleiden potilaiden ennakoitua
suurempaan määrään ja erityisen kalliiden potilaiden kasvaneeseen määrään. Lisäksi sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyi Oulun kaupungilta aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminta, mikä kasvatti
jäsenkuntamyyntiä. Lisäksi edelleenkin jatkuva
hoitotakuun velvoitteiden vaatima lisätyö ja arvioitua korkeampi hoidon tarve ovat omalta osaltaan lisänneet jäsenkuntalaskutuksen ennakoitua
suurempaa kasvua.
Hoidon laskutus vuosina 2002-2014
(shp:n oma erikoissairaanhoito)
(muunnettu v.2014 rahan arvoon)
Laskutus (miljoonaa euroa)
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
2014
Strategiasta johdetut tavoitteet
Toteumavertailu
Mittari
Yksikkö
Tavoitearvo Vertailuarvo
Seurantajakso
Tyyppi
Toteuma Toteuma
2013
2014
HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ
Lähetteen käsittelyaika
alle 21 vrk
%
100%
12/2013 arvo 4 kk:n välein
Sitova
99,4
99,4
Ensikäynti toteutuu
3 kuukaudessa *
%
100%
12/2013 arvo 4 kk:n välein
Sitova
97,6
93,5
Hoitotoimenpide toteutuu
6 kuukaudessa
%
100%
12/2013 arvo 4 kk:n välein
Sitova
99,2
98,7
Laadittu Laadittu
YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA
KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN TYÖNJAKOON
Alueellinen työnjako (PJS+JS)
Suunnitelma/ Laadittu
sopimus
V.2013
tilanne
Vuosittain
Sitova
Case-mix (drg), OYS
Indeksi
Nousee
V. 2012 arvo
Vuosittain
seurataan 1,24
(2012)
1,28
(2013)
Case-mix (drg), Oulaskangas
Indeksi
Nousee
V. 2012 arvo
Vuosittain
seurataan 1,04
(2012)
1,27
(2013)
Korvatut potilasvahingot
per/1000 pot Vähenee
V. 2013 arvo
Vuosittain
seurataan 0,80
0,85
Sairaalainfektiot
(Hoitoon liittyvät infektiot)
*)SAI käytössä Oulaskankaalla
(2012) ja oys:nsomaattiset
aikuisvuodeosastot ja
poliklinikat, ei lastentaudit
per/1000 hpv Vähenee
V. 2013 arvo
Vuosittain
seurataan 11,6
10,5
TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA
Toimintamenot
%
Toteuma
KS1 2014 arvo Kuukausittain Sitova
100% tai alle
103,4 %
Tilikauden tulos
€
Toteuma
KS1 2014 arvo Vuosittain
100% tai yli
Sitova
-5,0 m€ -8,3 m€
Kustannukset/hoidettu potilas*
(ei sis. Kehitysvammahuoltoa
eikä pth-yksiköitä)
€
Enint. 3%
nousu
TP 2013 arvo Vuosittain
seurataan 3,4 %
2,6 %
Työpanos (talousnäkökulma)
Lkm
Kasvu 0%
TP 2013 arvo Vuosittain
seurataan 5 885,7
5 948,7
Hoidettu potilas/työpanos
*ei sis. kehitysvammahuoltoa
Lkm
Lkm. nousee TP 2013 arvo Vuosittain
Sitova
26,7
27,0
104,7 %
*Kustannukset/hoidettu potilas sisältää myös välitettyjen ostopalveluiden kustannukset, laskutapaa tarkennettu, vuoden 2013 tilinpäätösarvo päivitetty
VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN
Sairastavuus %
%
Vähenevät
TP 2013 arvo 4 kk:n välein
Sitova
4,7 %
Ammatillinen työnjako
etenee
TP 2013 arvo Vuosittain
seurataan Etenee
Kannustava palkitseminen
Lisääntyy
TP 2013 arvo Vuosittain
Sitova
Nousee
TP 2013 arvo Vuosittain
seurataan 58,7
Käyttö
lisääntyy
TP 2013 arvo Vuosittain
Sitova
Eläköitymisikä
Vuotta
Työaikapankki
4,8 %
Edennyt
Lisääntyy Lisääntynyt
59,6
Lisääntyy Lisääntynyt
KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA
TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA TUKEVAT TULEVAISUUDEN OSAAMISTA
Tieteelliset julkaisut
(kaikki diarisoidut tutkimushankkeet)
Lkm
> 3 vuoden
keskiarvo
KA 2012-2014 Vuosittain
seurataan 271
248
Opiskelijatyytyväisyys
Piste
Nousee
TP 2013 arvo Vuosittain
seurataan 8,5
8,6
Lyhenteiden selitteet:
PJS = Palvelujen järjestämissuunnitelma (PPSHP)
JS = Järjestämissopimus (Oys Erva)
ESH = Erikoissairaanhoito
PTH = Perusterveydenhuolto
VLP = Vanhusten laitospalvelu
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
53
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain
Medisiinisen tulosalue
Medisiinisen tulosalueen eri yksiköihin tulleista
lähetteistä käsiteltiin kolmen viikon sisällä 99,7 %.
Vuodenvaihteessa hoitoon pääsyssä oli ongelmia
gastroenterologisessa kirurgiassa, jossa lähetteiden käsittelyä ja jonon purkua tehostettiin.
Neurologian erikoisalalla oli vaikeuksia järjestää hoitopotilaiden vastaanottoaikoja. Potilaan
omatoimisuutta tuettiin mm. akseli-ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotolla, omatoimisilla
dialyysihoidoilla sekä päiväsairaalaprosessien
suunnittelussa. HaiPro-ilmoitusten määrä kasvoi,
eniten niitä oli lääkehoidossa ja tiedonkulussa. Muistutusten ja potilasvahinkoilmoitusten
kokonaismäärä nousi, mutta kanteluiden määrä
väheni.
Avohoitokäyntien määrä nousi edellisvuodesta
1,1 % ja yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käynnit 1,6 %. Päiväsairaalatoiminta aloitti
syyskuussa ja pääsi vuodenvaihteen jälkeen lähes
suunniteltuun volyymiin. Hoitojaksot vähenivät
2,8 % edellisvuodesta, mutta hoitopäivät lisääntyivät 1,2 % johtuen erityisesti syöpäpotilaiden
ja pitkien leukemiahoitojaksojen sekä ihotautipotilaiden hoitopäivien lisääntymisestä. Kardiologisissa prosesseissa tapahtuneet muutokset
54
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
näkyivät lisäksi kardiologisen osaston ja sisätautitehon hoitopäivien lisääntymisenä sekä kardiologisen osaston potilaiden hoitoisuuden nousuna,
kun lyhythoitoisia kardiologisia potilaita siirrettiin osastohoidosta päiväsairaalaan.
Tarkkailuosaston hoitopäivät vähenivät erityisesti päiväsairaalan aloitettua toimintansa. Neurologian osasto sulki neljä sairaansijaa syksyllä
neurologipulan vuoksi. Sisätautien vuodeosastot
(34/39) yhdistyivät samaksi yksiköksi 40A/B ja
paikkalukua laskettiin 4 sairaansijalla. Syöpätautien vuodeosastolla avattiin palliatiivinen erityisyksikkö, joka laajentui suunniteltuun toimintaansa vuodenvaihteen jälkeen ja syöpäkivunhoito keskitettiin vaativan kivunhoidon yksikköön.
Vuodeosastojen kuormitus oli keskimäärin 83 %.
Kuormitusta laskee muutosten ohella yhden hengen huoneiden tarve varsinkin eristysten vuoksi.
Hoitojaksoista alkoi päivystyksenä 67,1 %.
Oulun ihotautilääkäri siirtyi sairaanhoitopiiriin
syksyllä 2013, mikä vaikutti ihotautien toimintalukujen nousuun. Oulun kaupungin gastroenterologisen toiminnan siirto sairaanhoitopiiriin suun-
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
niteltiin vuoden 2014 aikana ja siirto toteutui
vuodenvaihteessa. Päiväsairaalatoiminnan laajennus uusiin tiloihin alkoi vaikuttaa useisiin yksiköihin. Yhteistyö ja yhteisten prosessien luominen onnistui hyvin. Uusista potilasryhmistä suurin
oli kardiologiset potilaat. Tulosalueella hoitajavastaanottojen määrät lisääntyivät edelleen mm.
yhteispäivystyksessä.
Taloudelliset tavoitteet eivät menojen osalta
toteutuneet alkuperäisen käyttösuunnitelman
mukaisena, lopullinen tulos oli yli 2 milj. euroa
positiivinen. Jäsenkuntamyynti ylitti alkuperäisen suunnitelman 5 % ja ulkokuntamyynti 3,7 %.
Kuluista apteekkitarvikkeet, henkilöstökulut ja
välitetyt palvelut ylittyivät selvästi. Uusia, kalliita lääkkeitä otettiin vuoden kuluessa käyttöön. Vanhoissa lääkkeissä saatiin hintakilpailutuksen takia säästöä. Potilaiden määrä/työpanos
laski hieman edellisestä vuodesta (2013:60,8 ->
2014:60,1, luvut eivät sisällä ensihoidon ja päivystyksen eikä tutkimuksen ja kehittämisen vastuualueita).
Työpanos kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Tulosalueelle siirrettiin vakansseja muilta tulosalueilta (neljä sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajan
toimea). Vuoden 2014 aikana saatiin yksi onkologin ja kolme sairaanhoitajan vakanssia palliatiiviseen yksikköön. Lääkäripula korjautui merkittävästi sisätautien ja keuhkosairauksien alueella,
mutta edelleen vajausta oli sädehoidon erikoislääkäreissä ja neurologian erikoistuvissa lääkäreissä. Sädehoidossa oli ajoittain ruuhkaa ja lisätyön tarvetta. Lääkäreitä jouduttiin myös neurologipäivystyksen järjestämiseksi rekrytoimaan
talon ulkopuolelta. Hoitohenkilöstön työpanos
lisääntyi 1,2 %. Kasvu oli merkittävin päivystyksessä sekä sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualueella.
Henkilöstön sairauspoissaolot (palvelujaksopäivistä) laskivat vuoden aikana. Hoitohenkilökunnan työkierto ja osaamiskartoitukset kuuluvat vakiintuneeseen toimintaan, ja niitä käytettiin erityisesti vuodeosastojen yhdistämisten ja
uuden Vatsakeskuksen suunnittelussa sekä Päiväsairaalatoiminnan aloittamisen yhteydessä.
Työnohjauksen määrää lisättiin. Tulospalkkauskokeilu oli ensi kertaa käytössä koko tulosalueella.
2014
Tulosalueen tieteellisen tutkimustoiminnan julkaisupisteiden määrä oli 794, nousua edellisvuodesta 6,6 %. Hoitotyön opiskelijoita harjoitteluopintoviikkoja määrä lisääntyi ja oli 2051. Opiskelijoiden määrää pyrittiin tasoittamaan yksiköiden
kesken. Opiskelijaohjauksen laadun seurannan
tunnusluku (CLES) nousi ollen 8,65.
Operatiivinen tulosalue
Operatiivisen tulosalueen (Opta) toiminnan painopiste siirtyi yhä enemmän avohoitoon ja käyntien määrä kasvoi. Tavallisten vuodeosastojen
paikkamäärää vähennettiin 30 paikalla 214 paikkaan. Sen mahdollistamiseksi Optan päiväkirurgista ja LeiKo-toimintaa (leikkaukseen kotoa)
laajennettiin, vuodeosastojen erikoisalakohtaista
käyttöä uudistettiin ja kotiuttamisrutiinit ja jatkohoitoon pääsy nopeutuivat. Jatkohoitoon pääsy
vaihtelee kuitenkin olosuhteista, esim. epidemiatilanteesta, riippuen.
Keskusleikkausosaston eteläpään remontti siirtyi vuonna 2013 ja alkoi helmikuussa 2014. Sen
aiheuttamat väistöt toteutuivat suunnitelmien
mukaisesti. Eteläpää otettiin käyttöön marraskuussa 2014, ja toiminta jatkui myös pohjoispäässä muutamien pienten salitiivistysten ja
remonttien jälkeen. Marraskuun lopulla jouduttiin väistämään teho 2:n toiminta vanhan Anestesiavalvonnan ja K5-alueen saleihin sisäilmaongelmien vuoksi. Väistöt aiheuttivat runsaasti järjestelyjä, mutta leikkaustoiminnassa saavutettiin
tämä huomioiden erinomainen tulos. Perusleikkaustoiminta väheni 1,1 %. Hoitotakuussa pysymiseksi jouduttiin tekemään aiempaa enemmän
lisätöitä ja hankkimaan ostopalveluja.
Hoitotakuu toteutui kokonaisuutena hyvin (taulukko), mutta valvonnassa noudatetaan aiempaa
tiukemmin aikarajoja. Lähetteiden käsittelyä on
vaikea nopeuttaa, ellei päästä kokonaan eroon
paperilähetteistä. Yli kuusi kuukautta leikkausta
odottaneiden määrä oli ennallaan, mutta jonon
kokonaismäärä aleni hiukan. Käytännössä remontit ja niihin liittyvät järjestelyt olivat syynä aikarajojen ylityksiin. Hoitotakuun ostopalvelut toimivat aiempaa paremmin.
Hoitoonpääsyn seuranta operatiivisella tulosalueella
Lähetekäsittely > 21 vrk, %
Pkl:lle > 3 kk odottaneet, kpl
Pkl-jonon kokonaismäärä, kpl
Leikkausodotus > 6 kk, kpl
Leikkausjono yhteensä, kpl
12/2011
2,4
810
3 995
82
5 233
12/2012
1,5
30
2 580
2
4 940
12/2013
0,7
182
2 826
66
5 670
12/2014
0,8
151
2 903
49
5 263
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
55
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Avohoitokäyntien määrä ylitti talousarvion 9,6 %.
Vuodeosastojen hoitojaksojen määrä alittui 13,0 %
ja hoitopäivien määrä alitti talousarvion 4,8 %.
Osastohoidossa olleiden eri henkilöiden määrä
aleni 4,7 %, avohoidossa olleiden lisääntyi 3,3 %.
Kokonaisuutena eri henkilöitä hoidettiin 2,2 %
enemmän kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun
lisätöiden kustannukset olivat edellisen vuoden
tasoa, mutta hoitotakuun ostopalvelukustannukset lisääntyivät noin 20 %. Muut välitetyt ostopalvelut vähenivät. Lisätyöperiaatteessa toimiva
Tuottavan toiminnan -malli vakiintui. Sillä voidaan
estää leikkaussalien vajaakäyttöä ja varmistaa
erittäin pitkien leikkausten asianmukainen hoito.
Jäsenkuntalaskutus kasvoi muutetustakin talousarviosta 1,2 %. Kasvua tuli erityisesti loppuvuonna,
jolloin toimintaa jouduttiin lisäämään hoitotakuutavoitteisiin pääsemiseksi. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,0 %, kasvua vuodesta 2013 oli
1,2 %. Tilikauden tulos oli niukasti positiivinen.
Henkilöstökulut ylittyivät 0,4 %:n suunnitellusta.
Suurin yksittäinen ylitys oli kuntoutuksen ostopalveluissa, jotka koskevat koko sairaalaa, mutta
ovat Optan hallinnoimia. Myös investointeja jouduttiin sovittamaan remonttien aiheuttamiin tarpeisiin, mutta budjetissa pysyttiin. Osa hankinnoista siirtyi vuodelle 2015.
56
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueyhteistyössä ei ollut merkittäviä muutoksia. Päivystysuudistus aiheutti eniten keskustelua. Synnytyssairaaloihin liittyvät poikkeusluvat vaikuttavat myös operatiivisen toiminnan järjestämiseen.
Kunkin sairaalan operatiiviselle päivystystoiminnalle asetettiin tasomääritykset ja sairaalat pyrkivät resursoimaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteistyö eteläisen alueen sairaaloiden kanssa on vakiintunutta, vaikka hoitoon
ohjaamista ja työnjakoa selkiytetään vuosittain.
Sairaaloiden kapasiteetit ovat lähes täydessä
käytössä.
Hoitotyön harjoittelussa oli 811 opiskelijaa ja
opintoviikkoja kertyi 3 331 (v. 2013: 689/ 3218).
Opiskelijaohjauksen laadun seurannan tunnusluku (CLES) oli 8,5 (v. 2013: 8,5) ja vastaavat tunnusluvut opettajaosiossa olivat keskimäärin 7,1
ja 7,4 vuosina 2014 ja 2013.
Lasten ja naisten tulosalue
Hoidon kokonaiskysyntä lasten ja naisten tulosalueelta kasvoi 1,6 %. Uusien lähetteiden määrä puolestaan väheni yhteensä 0,8 %. Määrä kuitenkin
kasvoi lastenkirurgian (+2,6 %), lastenneurologian
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
(+4,5 %) ja perinnöllisyyspoliklinikan (+7,7 %)
erikoisaloilla. Sähköisten konsultaatiovastausten
määrä kasvoi 18,5 %.
Hoitopäivien ja vuodeosastohoitojaksojen määrät vähentyivät suunnitellusti. Avohoitohoitokäyntien määrät lisääntyivät tavoitteiden mukaisesti 4,7 % lasten- ja nuorten vastuualueella ja
1,6 % synnytysten, naistentautien ja genetiikan
vastuualueella.
Synnytysten määrä oli 4 100 kpl, 4,2 % edellistä
vuotta vähemmän. Sektioiden määrä laski, sektioiden määrä oli 17,1 % synnytyksistä. Gynekologisten leikkausten määrä väheni 6,2 % johtuen
sektioiden määrän vähenemisestä, lastenkirurgisten leikkausten määrä nousi 3 %.
Anestesiatoimenpiteitä ja leikkaussalitoimenpiteitä tehtiin 5 098, joista varsinaisia leikkauksia
oli 3 665. Lasten anestesiassa tehtävien toimenpiteiden määrä pysyi ennallaan ollen 2 622. Hoidettujen potilaiden kokonaismäärä laski 0,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Jäsenkuntalaskutus ylitti
suunnitelman 0,4 % ja ulkokuntamyynti 2,9 %.
Strategiassa hyväksyttyjen tavoitteiden osalta
lähetteiden käsittely toteutui 99,8 %:sti alle 21
vrk:ssa, keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika
oli 1 vrk. Ensikäynti toteutui 3 kuukaudessa 99,2
%:sti, hoitotoimenpiteen toteutuminen 6 kuukaudessa parani ollen 99,9 %. Alueellinen työnjako
Oulu pohjoisen ja Oulu eteläisen tehtiin suunnitellusti.
Tilikauden tulos oli alijäämäinen, mutta parempi
kuin vuonna 2013. Toimintamenojen toteuma oli
99,5 % ja menojen hallinta onnistui edellisvuotta
paremmin. Työpanoksia käytettiin 688,8, käyttösuunnitelma ylittyi 13,1 työpanoksella. Toimintaan nähden työpanosten hallinnassa onnistuttiin
hyvin. Hoidettujen potilaiden määrä tai työpanos
vähenivät lasten ja nuorten vastuualueella -3,7 %,
mutta lisääntyivät 4,2 % synnytysten-, naistentautien ja genetiikan vastuualueella. Työolobarometrilla mitattuna esimiestyö parani, tiedonkulku
ja vuorovaikutus pysyivät ennallaan edelliseen
vuoden 2011 mittaukseen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun (-0,2 %).
Ammatillinen työnjako eteni. Säpäkkäpalkkioiden
käyttöä jatkettiin. Työaikapankin käyttö lisääntyi
selvästi ja vakiintui koko tulosalueella.
Tutkimustoiminta oli vilkasta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä pysyi hyvänä, mutta
VTR-rahoituksen määrä laski. Opiskelijaohjauksen laatua kuvaava tunnusluku parani ja oli
CLES-pisteillä arvioituna 8,6.
2014
Lasten- ja nuorten vastuualueella lastenkirurgian hoitotakuun toteutumiseksi tarvittiin entiseen tapaan lisäpoliklinikkatoimintaa. Muuten
hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti. Avohoitopainotteisuutta lisättiin laajentamalla edelleen päiväsairaalatoimintaa ja parantamalla hoidon porrastusta lasten syöpäosaston ja poliklinikan kesken. Ajanvarauspoliklinikalla kartoitettiin
toiminnan kehittämiskohteita Lean-menetelmän
avulla. Lastenneurologialla laajennettiin hoitajavastaanottoja narkolepsiapotilaiden kontrollikäynteihin Käypä Hoitosuosituksen mukaisesti ja
vahvistettiin lasten neurologista tiimiä hoitotakuuseen pääsemiseksi. Lisäksi kehitettiin epilepsiapotilaiden siirtymävaiheen ohjausta.
Perhekeskeisyyden kehittämiseksi ja hoitoaikojen
lyhentämiseksi jatkettiin Vanhemmat vahvasti
mukana –projektia. Simulaatioelvytyskoulutus ja
kliinisen etiikan konsultaatiotiimi vakiintuivat
omana toimintana. Lapsena syövän sairastaneiden siirtymävaiheen ohjauksen ja jälkiseurannan
kehittäminen käynnistettiin yhteistyössä medisiinisen tulosalueen kanssa. Ebolahoitoihin valmistauduttiin yhteistyössä aikuisinfektio-osaston
kanssa.
Synnytys-, naistentautien ja genetiikan vastuualueella leikkausjonojen hallinta onnistui hyvin.
Tähän vaikutti osaksi office-kirurgian tehostaminen, jolloin aiemmin leikkaussalissa tehtyjä
toimenpiteitä voidaan tehdä polikliinisesti ilman
anestesiaa. Vuodeosastohoitoaika lyheni leikkauspotilailla johtuen Fast track -kirurgisten hoitokäytäntöjen käyttöön otosta. Synnyttäjien ja
vastasyntyneiden hoidossa aloitettiin syyskuussa
2014 vieripoliklinikkatoiminta vierihoito-osaston tiloissa varhaisemman turvallisen kotiutumisen mahdollistamiseksi. Vastasyntyneiden sinivalohoidon toteuttamiseen kotona valmistauduttiin
hankkimalla sinivalohupia ja kouluttamalla henkilöstöä.
Tulosalueella valmistauduttiin päivystysasetuksen tuloon alueellisilla neuvotteluilla ja väliaikaissuunnitelmalla. Lasten- ja naistensairaalan
hankesuunnitelma valmistui syksyllä ja hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Hankesuunnitelman osana tarkasteltiin hoitoprosesseja, sairaansijojen ja henkilöstön optimaalista määrää
yhteistyössä Nordic Health Groupin kanssa.
Hoitohenkilökunnan mitoitushankkeen tulosten
perusteella tehtiin korjaustoimenpiteitä tulosalueen sisällä ja yli tulosaluerajojen. Osastojen yhdistäminen viikonloppuisin ja supistusaikoina laajeni myös synnytysten, naistentautien
ja genetiikan vastuualueelle. Haittatapahtumien
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
57
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
raportointijärjestelmän tietoja (HaiPro) hyödynnettiin hoitoprosessien laadun parantamisessa.
Tieteellinen toiminta ja julkaisujen määrä pysyivät aikaisempien vuosien tasolla. Tulosalueella
jatkettiin nuorten tutkijoiden tutkijakoulutoimintaa ja vakiinnutettiin hoitotyön tutkimusklubitoiminta.
Psykiatrian tulosalue
Psykiatrian tulosalueella saapuneista lähetteistä
99 % käsiteltiin alle 21 vrk:ssa. Kaikki potilaat
pääsivät hoidon tarpeen arviointiin hoitotakuun
rajoissa. Kaikki yli 22-vuotiaat pääsivät hoitoon
alle 6 kk:ssa, keskimääräinen odotusaika oli 19
vrk; vuoden lopussa alle 23-vuotiaista 12 lasta oli
jonottanut yli 3 kk hoitoa, keskimääräinen odotusaika oli 28 vrk.
Pisimmät hoitoon pääsyjonot olivat lastenpsykiatrialla psykoterapiaa odottavien kohdalla. Jonottaville lapsille järjestettiin supportiivista hoitoa
jonotusajaksi. Mm. henkilökunnan koulutuksella
ja tehtävien järjestelyillä pyritään jatkossa huolehtimaan palveluiden määräaikaisesta saatavuudesta kaikkien potilasryhmien kohdalla.
Potilaan eristämisiä/sitomisia suhteessa osastohoidettujen potilaiden määrään oli lastenpsykiatrialla 5 % (edellisenä vuonna 1 %), nuoriso- ja
58
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
yleissairaalapsykiatrialla 41 % (15 %) ja aikuispsykiatrialla 126 % (20 %). Yli 100 %:n luku selittyy sillä, että joitakin potilaita jouduttiin eristämään useita kertoja. Lukujen nousu liittyy osittain alla kuvattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja
osittain joihinkin vuoden aikana hoidossa olleisiin
erityisen vaikeahoitoisiin potilaisiin. HaiPro-raporttien mukaan väkivaltatilanteiden osuus poikkeavista tapahtumista oli 49,2 %, ja vuonna 2013
46,6 % (vuosina 2012 ja 2011 51 %). Myönteisten
palautteiden osuus kaikista potilas-/omaispalautteista oli 62 % (vuonna 2013 50 %).
Lastenpsykiatria toimi edelleen hajallaan epätarkoituksenmukaisissa tilapäistiloissa, kuitenkin osaston 54 tilojen remontointi helpotti lapsipotilaiden hoitoa ja henkilökunnan ja potilaiden
aiempaa sisäilmaoireilua. Yleissairaalapsykiatrian
osasto 73 muutti syksyllä uusiin, remontoituihin
tiloihin OYS:n sisätautipäähän. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaa hankaloitti työtilojen puute.
Nuorisopsykiatriset osastot 80 ja 72 lopettivat
toimintansa vuoden 2013 lopussa. Tilalle perustettiin vuoden 2014 alussa uusi nuorisopsykiatrinen osasto 77 ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle
tehostetun alkuarvion työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot ovat tehneet yhteistyötä ja yhdistäneet toimintaansa juhlapyhien ja kesän aikana.
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
2014
Oulun kaupungin psykiatristen osastojen integroituminen osaksi tulosaluetta onnistui hyvin. Aikuispsykiatrian kuusi osastoa on profiloitu akuutti-,
mielialahäiriö- ja psykoosiosastoihin, mikä on
mahdollistanut erityisosaamisen ja potilaiden tarpeenmukaisen hoidon. Toisaalta sairaalahoidossa
on ollut aiempaa vaikeammin oireilevia potilaita,
kun lievemmin oireilevia potilaita on erityisesti
Oulun osalta kyetty hoitamaan aiempaa paremmin avopalveluissa.
linjauksen mukaista kehitysvammaisten laitosasumisen purkamista toteutettiin PohjoisPohjanmaalla aktiivisesti. Oulun kaupungin
Honkalankotiin muutti vuoden 2014 alussa 12
kehitysvammaista laitoshoidosta ja samalla liikkeen luovutuksena siirtyi asiakkaiden mukana 13
työntekijää. Vuoden aikana muutti myös yli kaksikymmentä kehitysvammaista yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköihin ilman, että henkilökuntaa siirtyi mukana.
Palkallisten työpanosten kertymä oli suunnitellun mukainen eli 534,5 (v. 2013 483,4), muutos
edelliseen vuoteen selittyi Oulun osastojen liittymisellä tulosalueeseen lokakuun lopussa 2013.
Palvelujaksopäivistä oli sairauspoissaoloja 4,8 %
(v. 2013 4,7 %).
Vuodelle 2014 ennakoitiin laitoshoidon hoitopäiviin merkittävää laskua. Muutos oli ennakoituakin
voimakkaampaa. Hoitopäiviä toteutui laitoshoidossa 26 486 päivää, mikä oli 1 089 päivää ennakoitua vähemmän. Vähennys kohdistui pitkäaikaiseen laitosasumiseen.
Jäsenkuntalaskutuksen toteuma oli 100,2 % suunnitellusta. Laskutettujen avohoitokäyntien määrä
oli 31 075, edelliseen vuoteen lisäystä oli 1,3 %.
Osastohoitoa oli aiempaa enemmän Oulun osastojen liittymisen vuoksi. Hoitopäiviä oli 44 593,
18,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna, hoitojaksoja oli 1 905 eli 18,9 % edellistä vuotta
enemmän. Osastojen kuormitusprosentti oli 84 %
(v. 2013 80 %). Tulosalueen potilaiden hoidossa
käytettiin videoneuvottelulaitteita 441 kertaa,
v. 2013 vastaavasti 340 kertaa.
Sairaanhoitopiirissä tehdyn linjauksen mukaisesti
tulosalueella luovuttiin asumispalveluista asteittain. Viimeinen asumispalveluyksikkö Kotiporras
siirtyi kilpailutuksen kautta Caritas Säätiölle vuoden 2014 lopussa. Siirto toteutettiin liikkeenluovutuksena. Asumispalveluyksikössä hoitopäiviä
kertyi 428 päivää ennakoitua enemmän.
Tulosalueen toimintakulut olivat 36,8 milj. euroa,
mikä oli 99,3 % suunnitellusta. Henkilöstökuluja oli
30,0 milj. euroa eli 99,1 % suunnitellusta. Toimintatuotot olivat 44,6 milj. euroa, mikä oli 99,3 %
suunnitellusta. Tulosalueen tilikauden tulos oli
ylijäämäinen 0,5 milj. euroa.
Toiminnan kehittämiskohteina olivat mm. syömishäiriöiden hoito, väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien määrän alentaminen, hoidon kirjaaminen, yhteistyö OYS-ervalla, nuorisopsykiatrisen avohoidon kehittäminen, aikuispsykiatristen
akuutti-, psykoosi- ja mielialalinjojen rakentaminen ja lastenpsykiatrian psykoterapiavalmiuksien
lisääminen. Lisäksi tulosalue osallistui Mielenterveystalo-nettipalvelun rakentamiseen. Mielenterveystalo on kaikille avoin psyykkistä hyvinvointia
edistävä nettipalvelu, jossa on tietoa mielenterveys- ja päihdeasioista ja avuntarjoajatahoista.
Psykiatrialta valmistui 3 väitöskirja ja 27 kansainvälistä julkaisua. Lastenpsykiatrialta valmistui 14
kansainvälistä julkaisua ja 1 väitöskirja.
Kehitysvammahuollon tulosalue
Kehitysvammahuollon palveluiden rakennemuutos eteni nopeasti vuonna 2014. Valtioneuvoston
Tutkimus- ja neuvolapalveluissa suoritteiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä
prosentilla. Käytössä oleva suoriteperuste ei anna
oikeaa kuvaa palvelujen määrästä. Yksi tutkimusja neuvolapalvelukäynti voi sisältää monta erityistyöntekijän suoritetta, koska palveluissa on
käytössä pakettihinnoittelu.
Visio kehitysvammahuollon tulevasta toimintakonseptista valmistui vuonna 2014. Syksyllä aloitetussa kehittämishankkeessa visio konkretisoidaan palvelukuvauksiksi siitä, millaisilla palveluilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Tämä
vaatii uusien toimintamallien rakentamista. Tätä
luodaan yhteistyössä henkilökunnan ja käyttäjäkuntien kanssa Verven johdolla. Palveluilla pyritään vastaamaan entistä nopeammin asiakkaan
tarpeisiin tutkimus-, kriisi-, hoito- ja kuntoutuspalveluin ja entistä enemmän asiakkaan omassa
toimintaympäristössä.
Tulosalueen henkilöstölle vuosi 2014 oli vaativa. Asiakasmäärän vähenemisen vuoksi syksyllä
2014 käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoiminnalliset neuvottelut, jotka päättyivät joulukuussa. Neuvottelujen tuloksena henkilöstöresurssia vähennettiin noin 45 henkilötyövuoden
verran. Henkilökuntaa siirtyi sairaanhoitopiiriin
muihin tehtäviin, asumispalveluyksikön mukana
yksityiselle palveluntuottajalle sekä eläkkeelle.
Yt-neuvottelujen vaikutukset eivät näy vuoden
2014 tuloksessa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
59
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Vuoden toiminnallinen tulos jäi tappiolliseksi,
mutta palvelukotien yhdistämisen ja henkilöstön
joustavan käytön avulla tappiota saatiin hillittyä. Tehtyjen muutostoimien ja yt-neuvottelujen
avulla toteutettujen henkilöstömäärän leikkausten avulla saatiin talouden lähtötilannetta tuleville vuosille parannettua.
Oulaskangas-Visalan tulosalue
Tulosalue tuotti peruserikoissairaanhoidon ja päivystyksen palveluja Oulun eteläisen alueen asiakkaille yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan, Raahen sairaalan, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sekä alueen terveyskeskusten kanssa.
Oulaskankaan ja Visalan sairaalat osallistuivat aktiivisesti alueen kehittämistoimintaan ja
yhteistyöhön organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa.
Hoitopäivien toteuma käyttösuunnitelmaan nähden oli 96,3 %. Hoitojaksot vähenivät 1,8 % johtuen leikkaustoiminnan määrän laskusta. Tulosalueella keskimääräinen hoitojaksojen pituus
oli 6,4 päivää, Oulaskankaan sairaalassa 2,3 päivää ja Visalassa 48,8 päivää. Visalan sairaalassa
hoitojaksot pitenivät ja hoitopäivät toteutuivat
käyttösuunnitelmaan nähden 101,6 %. Hoitopäivät vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 %.
Avohoitokäyntien määrä lisääntyi edellisestä
vuodesta 1,3 %. Erityisesti konservatiivisen vastuualueen avohoito lisääntyi, toteuman ollessa
119 % käyttösuunnitelmaan nähden. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä oli yhteensä 17 104
Oulaskankaan yhteispäivystyksessä. Päivystävän
sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä yhteispäivystyksessä oli 2 268. Käynnit lisääntyivät 46 %
vuodesta 2013. Psykiatrian avohoitokäynnit vähenivät Pyhäjärven kuntoutuskodin lakkauttamisen
myötä.
Leikkausten määrä oli 2 872, laskua edelliseen
vuoteen 6,5 %. Päiväkirurgisten leikkausten osuus
kaikista elektiivisistä leikkauksista oli 66,8 %.
Tekonivelleikkauksia tehtiin 578, mikä on lähes
sama määrä kuin vuonna 2013. Synnytyksiä oli
1 042, ja ne lisääntyivät 4,1 % vuodesta 2013.
Asiakaspalautteiden määrä oli 331, joista 195 oli
myönteisiä. Haittatapahtumailmoituksia, sisältäen potilasturvallisuus- ja työturvallisuusilmoitukset, tehtiin 349. Opiskelijatyytyväisyys mitattiin Cles-palautteilla, joiden mukaan tulosalueen opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku oli
8,4. Muistutuksia, kanteluita ja potilasvahinkoilmoituksia tuli edellisten vuosien tapaan vähän,
mutta yhteydenotot potilasasiamieheen lisääntyivät.
Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen esitelmöimässä Oulaskankaan sairaalan 100-vuotisjuhlassa 7.11.2014.
60
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Äitiys- ja naistentautien poliklinikan sekä kirurgian poliklinikan muutostyöt valmistuivat kevään
2014 aikana. Yhteispäivystyksen uudistamis- ja
saneeraustyö alkoi syksyllä. Dialyysin lisääntyneen kysynnän vuoksi hoitoa annettiin myös iltaisin. Pyhäjärven psykiatrinen kuntoutuskotitoiminta loppui vähentyneen kysynnän vuoksi.
Vuoden 2015 voimaan tulevan Päivystysasetuksen
myötä valmisteltiin psykiatristen päivystyspotilaiden vastaanoton siirtymistä Keski-Pohjanmaan
keskussairaalaan Kokkolaan ja lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa yhteispäivystyksessä. Valmistelut tehtiin myös uroterapiaan
erikoistuneen fysioterapeutin vastaanottotoiminnan aloittamisesta. Uroterapeutti toimii tiiviissä
yhteistyössä urologin ja gynekologien kanssa. Synnytyksiä varten suunniteltiin lastenlääkäreiden
varallaolo. Myös kuvantamisessa sovittiin röntgenhoitajien virka-ajan ulkopuolinen varallaolo.
Työpanokset alittuivat neljällä suunnitelmaan nähden. Sairauspoissaolopäivien määrä väheni 10 %
vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus
lisääntyi muun muassa ensihoidon uudelleenjärjestelyyn liittyvästä rekrytoinnista johtuen. Henkilöstön saatavuus säilyi hyvänä lukuun ottamatta
lyhytaikaisia sijaisuuksia. Sulkuaikoina yhdistettiin osastoja ja lisättiin yhteistyötä henkilöstön
suhteen. Esimiehille kohdennettiin työoloselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työohjaustoimintaa lisättiin Oulaskankaan sairaalassa.
Jäsenkuntalaskutus jäi suunnitellusta, toteuma
oli 97,4 %. Hoidon saatavuus oli hyvä ja hoitoon
pääsy toteutui määräajoissa. Lähetteiden käsittely tehtiin alle 21 vuorokauden aikana 99,9 %:sti.
Käyttöomaisuusinvestoinnit toteutuivat määrärahojen puitteissa. Ulkoisten toimintakulujen
toteuma suunnitelmaan nähden oli 99,7 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 99,3 %, palvelujen ostojen 104,0 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen 96,2 %.
Tilikauden tulos oli 1 777 687 euroa alijäämäinen. Tuloksen taustalla olivat toimintatuottojen
jääminen alle tavoitteen ja ylitykset palvelujen
ostoissa. Toimintatuottojen alijäämä kohdistui
pääosin operatiiviselle alueelle, jossa leikkaustoiminta ei toteutunut suunnitellusti kirurgien
vajauksesta johtuen.
2014
Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalue
Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelle
vuodelle 2014 asetetut toiminnalliset tavoitteet
saavutettiin. Laskutettavia avohoitokäyntejä oli
vähän, sisältäen lähinnä apuvälinekeskuksen toimintaa; näiden osalta kysyntä hiukan lisääntyi.
Kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten määrä
väheni johtuen pääosin tarkennetuista toimintakäytännöistä, joilla pyrittiin hoitoon vaikuttamattomien tutkimusten karsimiseen. Magneettija tietokonetomografiatutkimukset lisääntyivät,
ne voitiin kuitenkin tuottaa yksiköille toimintamäärärahojen puitteissa.
Sairaanhoidolliset palvelut tuottivat sairaanhoitopiirin yksiköille sisäiset palvelut suunnitelman
mukaisesti. Jäsenkuntamyynti kasvoi johtuen
siitä, että uusia kunta-asiakkaita otettiin palveluiden piiriin. Tulosalueen toimintamenot alittuivat 1 % suhteessa käyttösuunnitemaan ja henkilöstömenot alittuivat 3 %.
Tilatut kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset toimitettiin yksiköille määräajassa. Alueen kuntiin
suunnatussa palvelumyynnissä yhteistyötä lisättiin muun muassa hankintojen ja sairaalahuollon
kanssa. Saumatonta tiedonsiirtoa parannettiin
kehittämällä yhteistä kuvatiedon arkistointia sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirin sisällä
edettiin tehtävä- ja toimenkuvamuutoksiin liittyvissä hankkeissa (lääke- ja tavaratoimitukset).
Toimintaprosesseja kehitettiin soveltamalla koko
tulosalueella ns. Lean-ajattelun mukaisia prosessin kehittämistyökaluja.
Kuvantamistutkimusten määrät ylittyivät 3,2 %
suunnitellusta. Tutkimukset voitiin hoitaa hoitotakuulain mukaisesti parantamalla kuvausprosesseja ja osittain lisätyön avulla.
Päivystysröntgenosastolle uusittiin toinen magneettikuvaaja päivystyskuvausten saatavuuden
parantamiseksi. Samanaikaisesti aloitettiin koko
päivystysprosessin tehokkuuden tarkastelu tulevia toimenpiteitä varten. TT-tutkimusten ajanvarausprosessi uudistettiin. Lähihoitajat siirrettiin
yhden esimiehen alaisuuteen.
Patologian näytteet vähentyivät lähinnä sytologisten näytteiden osalta. Biopankin käyttöönotto eteni. Molekyylipatologian alueella tehtiin
ensimmäisiä onnistuneita mutaatioanalyysejä.
Patologian siirtymistä digitaaliseen patologiaan
selvitettiin. Tieteelliset seminaarit välitettiin
digitaalisesti useimmille Pohjois-Suomen keskussairaaloiden patologian osastoille.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
61
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskusleikkausosaston toiminnan siirrot väliaikaisiin toimintatiloihin vaativat lisäpanostusta
apteekissa sekä hankinta- ja logistiikkapalveluissa, koska tavara- ja lääketoimitukset jouduttiin järjestämään uudella tavalla. Oulun kaupungin sairaalassa otettiin käyttöön osastofarmasia-toimintamalli. Ravintopalvelut aloittivat
ruokatoimitukset Oulun seudun kuntoutussairaalaan. Alueellisessa apuvälinekeskuksessa kuntien
välinekanta saatiin vastaamaan nykyisiä vaatimustasoja ja palvelujen kysyntä vakiintui.
Sairaala- ja välinehuoltopalvelujen vastuualueella
täytettiin eläköitymisestä johtuen 37 sairaalahuoltajan ja 6 välinehuoltajan tointa. Työpanoksen määrä alittui käyttösuunnitelmaan nähden,
mihin vaikutti merkittävästi keskusleikkausosaston toiminta väistötiloissa.
Oulun seudun kuntoutussairaalan puhtaanapitopalveluita lisättiin johtuen työnjaollisista muutoksista osastojen ruoanjaossa. Aiemmin tehtävän ovat tehneet hoitohenkilökunta, mutta nyt
siirryttäessä keskitettyyn ruoanjakeluun sairaalahuoltajat ovat mukana ruoan jaossa avustavana
henkilökuntana. Sairaalahuollon omavalvontaprojekti käynnistettiin keskusleikkausosastolla.
Projektin tarkoituksena on parantaa siivouksen
laatutasoa ja täsmentää toimintatapoja sekä työohjeita.
Kliinisen neurofysiologian tutkimusten kokonaismäärä kasvoi 3 %. Kysynnän kasvusta huolimatta
hoitotakuulain asettamissa määräajoissa pysyttiin. Toimintaa parantavat laitehankinnat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Yksikkö otti
vuoden aikana käyttöön uuden tuotannonohjausjärjestelmän, jolla pystyttiin parantamaan
tutkimusten hallittavuutta.
Potilashoidon vastuualue saavutti suoritetavoitteet ja toimintakulut alittuivat noin 2 % käyttösuunnitelmaan verrattuna. Hankintapalveluissa
otettiin käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä (T-web), ja sähköistä asioimista vietiin
eteenpäin asiakirjahallinnossa. Lisäksi asiakirjahallinnossa otettiin käyttöön työn tuottavuuden
mittareita.
62
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Välinehuollon väistötilojen suunnitteluhanke käynnistettiin. Suunnitelman mukaan tilat tehdään
sairaalan eteläpuolelle. Alustavat suunnitelmat
esiteltiin hallituksessa kesäkuussa, ja lopulliset
hankeasiakirjat valmistuivat kertomusvuoden lopulla.
Tekniikan palvelujen toiminta toteutui suunnitelman mukaisesti. Toimintavuodelle suunnitellut perusparannushankkeet ja muut investoinnit
toteutettiin. Sairaanhoidolliseen toimintaan liittyvästä tilojen ja laitteiden toimivuudesta voitiin huolehtia kattavasti kaikkina vuorokauden
aikoina. Erityisesti huomiota kiinnitettiin turvallisen hoitoympäristön varmistamiseen potilaille ja
henkilökunnalle. Vastuualueella on käytössä ylläpidon sekä häiriötilanteiden varalta kattava toimintaohjeisto, jota edelleen tarkennettiin.
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
2014
Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2014
Alkuperäinen
talousarvio
Määrätavoitteet
Laskutettavat avohoitokäynnit
-josta erikoissairaanhoito
-josta perusterv.huollon päiv.
Vuodeosastohoitojaksot
Hoitopäivät
Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat
542 946
464 946
78 000
57 386
270 070
111 000
Tunnuslukutavoitteet
keskimääräinen hoitoaika
4,7
päiväkirurgian %-osuus leikkauksista
38,2
päiväkirurgian %-osuus elekt.leikkauksista 50,7
Taloudellisuustavoitteet
jäsenkuntien laskutukset euroa/as.
885
Talousarviomuutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
Tot/Ta %
0
0
0
0
0
0
542 946
464 946
78 000
57 386
270 070
111 000
561 649
487 220
74 429
52 789
261 063
111 075
18 703
22 274
-3 571
-4 597
-9 007
75
3,4
4,8
-4,6
-8,0
-3,3
0,1
0,0
0,0
0,0
4,7
38,2
50,7
4,9
36,4
48,9
0,2 vrk
-1,8 %-yks.
-1,8 %-yks.
0
885
904
19
2,1
516 670 063 518 811 993
365 045 000 366 898 589
21 187 500
22 212 201
26 264 306
27 130 878
4 336 183
4 641 536
20 686 768
19 478 303
567 957 320 572 245 945
2 141 930
1 853 589
1 024 701
866 572
305 353
-1 208 465
4 288 625
0,4
0,5
4,8
3,3
7,0
-5,8
0,8
593 781
59,4
333 418 617 332 352 709
-1 065 908
129 838 185 119 190 972 -10 647 213
92 293 695
92 601 561
307 866
3 353 779
3 056 428
-297 351
9 286 323
9 304 038
17 715
568 190 599 556 505 708 -11 684 891
-0,3
-8,2
0,3
-8,9
0,2
-2,1
TALOUS
Myyntituotot
-josta jäsenkunnat
-josta välitetyt palvelut
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut tuotot
Toimintatuotot (pl. sis. tulot)
504 308 207
357 045 000
19 887 500
25 664 306
4 225 048
20 626 768
554 824 329
12 361 856
8 000 000
1 300 000
600 000
111 135
60 000
13 132 991
1 000 000
0
332 722 670
100 451 394
87 043 340
3 307 121
7 286 323
530 810 848
695 947
29 386 791
5 250 355
46 658
2 000 000
37 379 751
25 013 481
-24 246 782
766 699
17 334 018
16 567 319
2 160,9
-876 750
0
-876 750
-590 012
286 738
-32,7
VUOSIKATE
24 136 731
-24 246 782
-110 051
16 744 006
Poistot ja arvonalentumiset
24 320 513
749 999
25 070 512
25 008 869
-61 643
-0,2
-183 782
-24 996 781
-25 180 563
-8 264 863
16 915 700
-67,2
0
0
0
0
0
0
-3 373 429
3 500 327
-3 373 429
3 500 327
-183 782
-24 996 781
-25 180 563
-8 137 965
17 042 598
Valmistus omaan käyttöön
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut kulut
Toimintakulut (pl. sis.kulut)
TOIMINTAKATE
Rahoitustuotot ja -kulut
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
1 000 000
1 593 781
16 854 057 -15 314,8
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
-67,7
63
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Investointiosan toteutumisvertailu 2014
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarviomuutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
Tot/Ta %
Aineettomat hyödykkeet
Menot
-3 700 000
Tulot
0
Nettomeno
-3 700 000
-658 098
0
-658 098
-4 358 098
0
-4 358 098
-2 983 617
0
-2 983 617
1 374 481
0
-1 374 481
-31,5 %
Rakennukset
Menot
Tulot
Nettomeno
-13 000 000
0
-13 000 000
-625 000
0
-625 000
-13 625 000
0
-13 625 000
-11 836 868
0
-11 836 868
-1 788 132
0
-1 788 132
-13,1 %
Kiinteät rakenteet
Menot
Tulot
Nettomeno
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Maa-alueet
Menot
Tulot
Nettomeno
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-11 800 000
-2 219 426
0
-2 219 426
-14 019 426
0
-14 019 426
-9 762 191
13 036
-9 749 154
-4 257 235
-13 036
-4 270 272
Koneet ja kalusto
Menot
Tulot
Nettomeno
-11 800 000
Muut aineelliset hyödykkeet
Menot
Tulot
Nettomeno
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Osakkeet
Menot
Tulot
Nettomeno
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1 009
1 009
0
-1 009
-1 009
-28 500 000
0
-28 500 000
-3 502 524
0
-3 502 524
-32 002 524
0
-32 002 524
-24 582 676
14 046
-24 568 630
-4 670 886
-14 046
-7 433 894
Hankkeet yhteensä
Menot
Tulot
Nettomeno
64
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
-30,5 %
-23,2 %
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
2014
Investointien netto-osuuden
toteutumisvertailu 2014
Alkuperäinen Talousarviotalousarvio
muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
YHTYMÄHALLINTO
Investointien nettomeno
-5 408 900
-941 809
-6 350 709
-3 845 441
-2 505 268
MEDISIININEN TULOSALUE
Investointien nettomeno
-2 213 800
-279 694
-2 493 494
-2 179 118
-314 376
OPERATIIVINEN TULOSALUE
Investointien nettomeno
-3 030 000
-979 314
-4 009 314
-2 043 369
-1 965 945
-678 500
-127 000
-805 500
-441 779
-363 721
PSYKIATRIAN TULOSALUE
Investointien nettomeno
-1 230 000
-135 000
-1 365 000
-388 826
-976 174
KEHITYSVAMMAHUOLLON
TULOSALUE
Investointien nettomeno
-200 000
0
-200 000
9 852
-209 852
OULASKANKAAN-VISALAN
TULOSALUE
Investointien nettomeno
-674 500
-44 544
-719 044
-375 775
-343 269
SAIRAANHOIDOLLISTEN
PALVELUJEN TULOSALUE
Investointien nettomeno
-15 064 300
-995 163
-16 059 463
-15 304 174
-755 289
SHP YHTEENSÄ
Investointien nettomeno
-28 500 000
-3 502 524
-32 002 524
-24 568 630
-7 433 894
LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE
Investointien nettomeno
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
65
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Merkittävimpien rakennushankkeiden toteutuminen
vuonna 2014
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma
talousarvio muutokset *) muutosten
jälkeen
Hankkeet tulosalueittain
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 6 100 000
Välinehuolto
2 400 000
Rtg-alueen tilajärjestelyt
200 000
Poikkeama
6 100 000
2 400 000
200 000
2 467 557
222 730
309 632
-3 632 443
-2 177 270
109 632
3 500 000
1 000 000
1 000 000
1 000 000
500 000
3 500 000
1 000 000
1 000 000
1 000 000
500 000
1 935 195
781 040
378 968
347 024
428 163
-1 564 805
-218 960
-621 032
-652 976
-71 837
Operatiivinen tulosalue
Leikkaussalien tilaremontit
(kesle eteläinen ja pohjoinen)
Osastojen muutosremontit (2, 8)
operatiivinen tulosalue
Urologian poliklinikan tilajärjestelyt
Avohoitotalon Sali 9 muutostyöt
3 100 000
3 500 000
4 545 483
1 045 483
1 900 000
1 900 000
4 100 445
2 200 445
900 000
500 000
200 000
277 371
48 376
119 291
-622 629
-451 624
-80 709
Medisiininen tulosalue
Medisiinisen tulosalueen tilaremontit
1 040 000
1 040 000
1 040 000
1 040 000
2 061 103
2 061 103
1 021 103
1 021 103
Lasten ja naisten tulosalue
Tulevaisuuden sairaalahanke,
suunnittelukustannukset
1 000 000
1 000 000
196 326
-803 674
1 000 000
1 000 000
196 326
-803 674
Psykiatrian tulosalue
Peltolan piha-alue
Peltolan huoltorakennus
Muutostyöt PS2-rakennuksen
kahdella osastolla
1 180 000
500 000
500 000
1 180 000
500 000
500 000
252 311
82 926
0
-927 689
-417 074
-500 000
180 000
180 000
169 385
-10 615
Muut pienet hankkeet yhteensä
310 000
310 000
2 314 088
2 004 088
Kehitysvammahuollon tulosalue
200 000
200 000
0
-200 000
Oulaskankaan-Visalan tulosalue
70 000
70 000
0
-70 000
225 000
225 000
0
-225 000
225 000
225 000
0
-225 000
625 000 13 625 000 11 836 868
-1 788 132
Kiinteistön tekninen peruskorjaus
Rakennustekniikka
LVI-tekniikka
Sähkötekniikka
Muuntamoremontti
500 000
500 000
200 000
Yhtymähallinto
Lasten ja naisten sairaalan
suunnittelu **)
Rakennusinvestoinnit yhteensä
13 000 000
400 000
*) Siirtyneet vuodelta 2013 vuodelle 2014.
**) Lasten ja naisten sairaalan suunnitteluun varattu raha on ollut varattuna sairaanhoidollisten palvelujen
tulosalueelle tekniikan vastuualueelle, mutta on siirretty yhtymähallinnon tulosalueelle.
66
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
2014
Rahoitusosan toteutumisvertailu 2014
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarvio
-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
24 136 731
0
24 136 731
-24 246 782
0
-24 246 782
-110 051
0
-110 051
-28 500 000
-3 502 524
-32 002 524
-24 582 676
-7 419 848
0
-28 500 000
0
-3 502 524
0
-32 002 524
14 046
-24 568 630
14 046
-7 433 894
-4 363 269
-27 749 306
-32 112 575
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
16 000 000
-10 000 000
16 000 000
-11 000 000
6 000 000
0
-1 000 000
0
-1 000 000
5 000 000
16 000 000
-10 346 398
0
5 653 602
0
-653 602
0
-653 602
Oman pääoman muutokset
0
0
0
0
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
0
0
0
2 978 619
2 978 619
Rahoituksen rahavirta yht.
6 000 000
-1 000 000
5 000 000
8 632 221
3 632 221
Rahavarojen muutos
1 636 731
-28 749 306
27 112 575
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoitusten korjauserät
Toiminnan rahavirta yht.
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yht.
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset yht
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yht.
Toteutuma
Poikkeama
16 744 006 16 854 057
10 829 953 10 829 953
27 573 959 27 684 010
3 005 329 35 117 904
11 637 550 38 750 125
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
67
2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovien tavoitteiden toteutuminen v. 2014
Alkuperäinen
talousarvio
SHP YHTEENSÄ
Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk
Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa
Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa
Talousarvio- Talousarvio
muutokset muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
99,4 %
93,5 %
98,7 %
0,6 %
6,5 %
1,3 %
100%
100%
100%
0
0
0
100%
100%
100%
357 045 000
19 887 500
-530 810 848
-332 722 670
-183 782
-28 500 000
6 000 000
8 000 000
1 300 000
-37 379 751
-695 947
-24 996 781
-3 502 524
-1 000 000
365 045 000
21 187 500
-568 190 599
-333 418 617
-25 180 563
-32 002 524
5 000 000
366 898 589
1 853 589
22 212 201
1 024 701
-556 505 708 -11 684 891
-332 352 711 -1 065 906
-8 137 965 -17 042 598
-24 568 630 -7 433 894
5 653 602
-653 602
YHTYMÄHALLINTO
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
16 248 638
-36 353 891
-14 993 136
-5 408 900
-2 177 099
-23 716 829
1 981 743
-941 809
14 071 539
-60 070 720
-13 011 393
-6 350 709
15 842 343
1 770 804
-47 615 396 -12 455 324
-13 719 309
707 916
-3 845 441 -2 505 268
MEDISIININEN TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
149 755 205
-106 359 706
-53 606 851
-2 213 800
6 779 301
-4 566 572
-652 935
-279 694
156 534 506
-110 926 277
-54 259 785
-2 493 494
158 428 891
-111 831 539
-54 843 479
-2 179 118
1 894 385
905 262
583 694
-314 376
OPERATIIVINEN TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
191 707 928
-153 262 209
-100 593 738
-3 030 000
5 021 945
-4 996 130
-837 047
-979 314
196 729 873
-158 258 339
-101 430 785
-4 009 314
199 821 556
-159 902 494
-101 830 091
-2 043 369
3 091 683
1 644 155
399 306
-1 965 945
LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
76 491 331
-54 186 797
-39 138 091
-678 500
917 681
-1 330 561
-415 043
-127 000
77 409 012
-55 517 358
-39 553 134
-805 500
77 000 162
-55 119 397
-39 215 675
-441 779
-408 850
-397 961
-337 459
-363 721
Taloustavoitteet
Jäsenkuntalaskutus
Välitetyt ostopalvelut
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Tilikauden tulos
Investointien toteuma
Lainakannan nettomuutos
68
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarvio- Talousarvio
muutokset muutosten
jälkeen
2014
Toteutuma
Poikkeama
PSYKIATRIAN TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
44 199 714
-36 791 412
-30 102 134
-1 230 000
739 337
-249 935
-188 205
-135 000
44 939 051
-37 041 347
-30 290 339
-1 365 000
44 617 751
-36 793 664
-30 008 775
-388 826
-321 300
-247 683
-281 564
-976 174
KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
13 338 306
-10 798 596
-9 526 016
-200 000
100 000
-100 000
0
0
13 438 306
-10 898 596
-9 526 016
-200 000
12 537 110
-10 954 732
-9 484 142
9 852
-901 196
56 136
-41 874
-209 852
OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
37 969 380
-32 133 159
-21 021 940
-674 500
0
-467 100
-17 100
-44 544
37 969 380
-32 600 259
-21 039 040
-719 044
36 807 598
-32 508 073
-20 894 003
-375 775
-1 161 782
-92 186
-145 037
-343 269
SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TA
Taloustavoitteet
Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot)
Sisäiset tuotot (pl. tulosalueen sis. tulot)
Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot)
Henkilöstökulut
Investointien toteuma
25 113 827
94 050 547
-100 925 078
-63 740 764
-15 064 300
1 751 826
0
-1 952 624
-567 360
-995 163
26 865 653
94 050 546
-102 877 702
-64 308 124
-16 059 463
27 190 534
94 148 780
-101 780 413
-62 357 236
-15 304 174
324 881
98 234
-1 097 289
-1 950 888
-755 289
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
69
2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tuloslaskelma
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
518 811 992,70
27 130 878,11
4 641 536,08
21 661 538,35
572 245 945,24
503 735 491,95
26 635 614,06
4 278 986,11
22 455 905,45
557 105 997,57
1 593 780,81
1 276 067,79
-263 053 794,68
-258 737 975,64
-60 297 718,16
-9 001 196,48
-119 190 972,22
-92 601 560,60
-3 056 427,96
-9 304 037,94
-556 505 708,04
-59 099 753,56
-12 060 602,63
-109 523 073,07
-89 953 123,08
-512 509,70
-8 664 067,53
-538 551 105,21
17 334 018,01
19 830 960,15
24 264,52
179 846,02
-787 357,96
-6 764,46
-590 011,88
50 881,39
117 130,95
-810 462,50
-7 016,37
-649 466,53
V U O S I KATE
16 744 006,13
19 181 493,62
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-25 008 869,42
-24 202 923,30
TILIKAUDEN TULOS
-8 264 863,29
-5 021 429,68
-3 373 429,14
3 500 327,46
-3 543 391,06
3 551 892,70
-8 137 964,97
-5 012 928,04
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
TO I M I NTAKATE
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
70
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
2014
Rahoituslaskelma
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
16 744 006 e
10 829 953 e
27 573 959 e
19 181 494 e
2 400 633 e
21 582 127 e
-24 582 676 e
14 046 e
-24 568 630 e
-23 131 086 e
2 029 963 e
-21 101 123 e
3 005 329 e
481 004 e
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset yht.
0e
0e
0e
-100 000 e
57 500 e
-42 500 e
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lainakannan muutokset yht.
16 000 000 e
-10 346 398 e
5 653 602 e
5 000 000 e
-10 346 398 e
-5 346 398 e
0e
-486 840 e
0e
-71 782 e
-4 464 978 e
7 515 378 e
2 978 619 e
-2 272 e
-404 628 e
-3 507 705 e
1 194 816 e
-2 719 789 e
8 632 221 e
-8 595 526 e
Rahavarojen muutos
11 637 550 e
-8 114 522 e
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
39 032 555 e
27 395 006 e
11 637 550 e
27 395 006 e
35 509 528 e
-8 114 522 e
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta yht.
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yht.
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta yht.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
71
2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tase
VASTAAVAA
31.12.2014
31.12.2013
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineettomat hyödykkeet yht.
4 253 443,90
1 320 738,65
5 574 182,55
4 042 576,52
447 518,91
4 490 095,43
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yht.
1 202 320,18
166 023 240,79
823 306,35
39 252 040,24
33 531,53
10 459 699,98
217 794 139,07
1 202 320,18
170 460 524,40
954 413,19
41 340 763,37
33 531,53
5 312 867,21
219 304 419,88
30 431 118,62
342 728,19
30 773 846,81
30 432 127,76
342 728,19
30 774 855,95
5 430 665,30
0,00
5 430 665,30
5 349 667,31
9 216,00
5 358 883,31
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yht.
58 935 711,54
0,00
6 536 580,35
7 495 087,81
72 967 379,70
55 283 046,68
672,75
6 669 797,75
6 548 884,67
68 502 401,85
Rahat ja pankkisaamiset
39 032 555,43
27 395 005,90
371 572 768,86
355 825 662,32
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Sijoitukset yht.
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus yht.
VASTAAVAA YHTEENSÄ
72
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
2014
Tase
VASTATTAVAA
31.12.2014
31.12.2013
148 151 170,78
640 796,00
-10 186 420,66
-8 137 964,97
130 467 581,15
148 151 170,78
640 796,00
-5 173 492,62
-5 012 928,04
138 605 546,12
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yht.
7 052 335,69
4 479 672,54
11 532 008,23
3 678 906,55
7 980 000,00
11 658 906,55
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset yht.
26 884 344,00
26 884 344,00
16 041 355,00
16 041 355,00
14 176,30
14 176,30
14 176,30
14 176,30
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Pitkäaikainen yht.
52 200 694,33
37 410 157,49
89 610 851,82
44 468 749,90
39 488 499,49
83 957 249,39
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen yht.
8 268 055,57
2 078 342,00
4 586,37
24 128 177,15
7 841 705,81
70 742 940,46
113 063 807,36
8 268 055,57
2 078 342,00
0,00
19 140 283,75
7 277 747,04
68 784 000,60
105 548 428,96
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
371 572 768,86
355 825 662,32
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien yli-alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yht.
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Lahjoitusrahastojen pääomat
Toimeksiantojen pääomat yht.
VIERAS PÄÄOMA
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
73
2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Konsernituloslaskelma
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
601 718 845,54
-580 974 413,45
1 316 559,96
22 060 992,05
586 559 127,15
-564 013 245,15
100 862,16
22 646 744,16
63 814,51
345 596,45
-892 971,34
-44 828,28
-528 388,66
95 402,30
296 117,37
-889 620,81
-68 715,42
-566 816,56
V U O S I KATE
21 532 603,39
22 079 927,60
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Poistot ja arvonalentumiset
-27 358 570,18
0,00
-27 358 570,18
-26 550 701,69
1 000,00
-26 549 701,69
TILIKAUDEN TULOS
-5 825 966,79
-4 469 774,09
-208 135,64
-55 425,73
-494 622,45
-46 465,47
-6 089 528,16
-5 010 862,01
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta
TO I M I NTAKATE
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
74
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
2014
Konsernin rahoituslaskelma
01.01.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
21 532 603
9 513 393
31 045 996
22 079 928
2 358 407
24 438 335
-28 513 948
13 751
-28 500 197
-25 018 838
1 161 215
-23 857 623
2 545 799
580 712
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset yht.
0
0
57 500
57 500
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yht.
17 500 000
-11 434 654
-558 190
5 507 157
5 900 000
-11 383 568
413 017
-5 070 551
0
-486 840
0
-71 782
-4 088 778
7 243 891
3 083 330
-2 272
-403 157
-5 114 583
5 844 494
324 482
8 590 487
-5 175 409
Rahavarojen muutos
11 136 286
-4 594 697
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
53 937 457
42 801 171
11 136 286
42 801 171
47 395 867
-4 594 697
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta yht.
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yht.
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Oman pääoman muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta yht.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
75
2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Konsernitase
VASTAAVAA
31.12.2014
31.12.2013
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineettomat hyödykkeet yht.
4 548 040,71
492 219,29
1 470 101,50
6 510 361,50
4 285 451,43
570 215,62
481 956,15
5 337 623,20
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yht.
1 406 901,28
187 688 780,94
2 108 068,82
43 651 759,02
583 869,23
10 759 199,98
246 198 579,27
1 407 616,08
191 926 596,42
2 296 596,06
45 012 890,97
342 442,32
5 366 733,42
246 352 875,27
225 371,82
2 194 425,68
1 484 526,52
82 728,21
3 987 052,23
225 371,82
877 365,73
1 348 805,32
82 728,21
2 534 271,08
5 430 665,30
0,00
5 430 665,30
5 349 667,31
9 216,00
5 358 883,31
61 127 233,56
0,00
7 296 345,32
6 194 754,79
74 618 333,67
56 983 651,35
672,75
7 309 228,30
6 236 002,84
70 529 555,24
10 465,20
6 321 891,78
6 332 356,98
10 465,20
6 612 653,20
6 623 118,40
47 605 099,69
36 178 052,36
390 682 448,64
372 914 378,86
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset
Tytäryhteisöosakkeet
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Sijoitukset yht.
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus yht.
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yht.
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Rahoitusarvopaperit yht.
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
76
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
2014
Konsernitase
VASTATTAVAA
31.12.2014
31.12.2013
148 151 170,78
168 187,93
7 010 826,61
-19 922 842,75
-6 089 528,16
129 317 814,41
148 151 170,78
168 187,93
7 341 792,65
-14 911 980,73
-5 010 862,01
135 738 308,62
1 324 394,45
1 268 968,72
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yht.
7 052 335,69
6 196 472,54
13 248 808,23
3 678 906,55
9 030 800,00
12 709 706,55
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset yht.
26 884 344,00
26 884 344,00
16 041 355,00
16 041 355,00
14 176,30
14 176,30
14 176,30
14 176,30
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Pitkäaikainen yht.
62 719 126,29
37 410 157,49
100 129 283,78
54 775 437,91
39 488 499,49
94 263 937,40
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen yht.
9 467 133,54
2 078 342,00
251 378,25
24 762 645,09
8 382 751,39
74 821 377,20
119 763 627,47
9 825 323,11
2 078 342,00
0,00
20 888 975,28
7 819 311,31
72 265 974,57
112 877 926,27
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
390 682 448,64
372 914 378,86
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yht.
VÄHEMMISTÖOSUUDET
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Lahjoitusrahastojen pääomat
Toimeksiantojen pääomat yht.
VIERAS PÄÄOMA
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
77
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Pysyvät vastaavat
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskimääräiseen hankintahintaan.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
Tuloslaskelman ja taseen esitystapa
Tuloslaskelma ja tase on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisten kaavojen mukaisesti.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Psykiatrian tulosalueelle siirtyi aikuispsykiatrian laitoshoito Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi 28.10.2013. Kustannusvaikutus vuosina 2013 ja 2014 on yhteensä 4,2 milj. euroa.
Kehitysvammahuollon tulosalueelta siirtyi vuoden 2014 aikana asumispalveluyksikköjä kuntien tuottamiksi palveluiksi. Näiden yhteisvaikutus on 2,2 milj. euroa.
Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalueella Kuntoutussairaalan sairaalahuolto siirtyi Oulun kaupungilt
sairaanhoitopiirin tuottamaksi palveluksi. Kustannusvaikutus on 550 000 euroa.
Potilasvahinkovastuu kasvoi merkittävästi vuoden 2014 aikana johtuen aikaisemmin sattuneiden vahinkojen korvausvastuiden uudelleenlaskennasta sekä vammaispalvelulain muutoksesta johtuneesta takaisinsaantioikeudesta. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä kasvoi 21,8 milj. euroa. Tilikauden kuluksi kirjattava osuus oli yhteensä 15,2 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 8,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain mukaisia tulevan tuen asumisen kustannuksia, 11,4 milj. euroa, ei ole kirjattu. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015).
Tahkokankaan palvelukodin palovahingosta vuonna 2013 saatu vahingonkorvaus oli 0,4 milj. euroa.
Sairaanhoitopiiri päätti luopua vuonna 2013 vähäisellä käytöllä olleesta Peuhun virkistysalueesta ja myi
kiinteistön irtaimistoineen. Kiinteistökaupasta syntyi vuonna 2013 myyntivoittoa 0,4 milj. euroa.
Sairaanhoitopiiri myönsi vuonna 2013 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteelle pääomalainaa
100 000 euroa.
Toimintatuottoihin on vuonna 2014 kirjattu takautuvaa arvonlisäveron palautusta vuosilta 2011-2013
yhteensä 520 965 euroa.
78
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Tuloslaskelman liitetiedot
Toimintatuotot
Sairaalapalvelujen myyntituotot
- jäsenkunnat
- ensihoidon palveluiden myynti
- perusterveydenhuollon myynti
- hoitovastuualueen sairaanhoitopiirit
- välitettyjen palvelujen myynti
- muut
Kehitysvammahuollon palvelujen myynti
Yhteensä
Sairaanhoidon tutkimuspalvelujen myyntituotot
Asiakasmaksutuotot
Valmiusrahastomaksutuotot
Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Yhteensä
v. 2014
v. 2013
366 898 589
17 300 009
9 306 997
57 623 270
22 212 201
13 903 169
11 474 470
498 718 705
353 056 815
17 248 645
9 044 670
57 175 438
22 584 058
13 192 760
14 132 841
486 435 228
7 001 476
16 632 856
6 897 733
18 446 619
2 183 235
22 365 322
6 961 609
16 146 794
6 458 320
17 938 422
2 386 910
20 778 713
572 245 945
557 105 997
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Kuljetusvälineiden kohdalla on noudatettu menojäännöspoistoa. Poistojen laskeminen on aloitettu hankintaa seuraavan kuukauden alusta.
Suunnitelman mukaiset poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
3-4 vuotta, tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot
4-5 vuotta, tasapoisto
Sairaala-, asunto- ja liikerakennukset
30 vuotta, tasapoisto
Vapaa-ajan rakennukset
30 vuotta, tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
30 vuotta, tasapoisto
Koneet ja kalusto
3-8 vuotta, tasapoisto
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet
3-5 vuotta, tasapoisto
Autot
4 vuotta, tasapoisto
Muut ajoneuvot
5 vuotta, tasapoisto
3-4 vuotta, tasapoisto
4-5 vuotta, tasapoisto
30 vuotta, tasapoisto
30 vuotta, tasapoisto
30 vuotta, tasapoisto
3-8 vuotta, tasapoisto
3-5 vuotta, tasapoisto
4 vuotta, tasapoisto
5 vuotta, tasapoisto
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien
vastaavuudesta vuosina 2013-2017:
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistoalaisten investointien omahankintameno
26 078 393
35 471 152
Ero (€)
Ero %
-9 392 759
-26 %
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
79
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Vuonna 2013 valmistuneeksi kirjattuja merkittävimpiä investointihankkeita olivat Lastenklinikan
L4-kaaren peruskorjaushanke 7,2 milj. euro ja Putkipostin uudistaminen ja laajennus -hanke,
1,0 milj. euroa.
Vuonna 2014 valmistuneeksi kirjattuja merkittävimpiä investointihankkeita olivat Medisiinisen tulosalueen osaston 38 peruskorjaushanke 1,0 milj. euroa, osaston 36 peruskorjaushanke 0,9 milj. euroa,
osaston 34 muutos päiväsairaalaksi 1,0 milj. euroa sekä muuntamo M1:n saneeraus 0,7 milj. euroa.
Vuosille 2015-2017 on budjetoitu erillisiä perusparannus- ja rakennushankkeita alkuperäisen talousarvion mukaan yhteensä 70,5 milj. euron arvosta, josta 18,5 milj. euron arvosta vuodelle 2015. Lisäksi
käyttösuunnitelmassa on vahvistettu siirtyviä rakennusinvestointeja vuodelta 2014 vuodelle 2015
yhteensä 50 000 euroa.
Vuosille 2015-2017 on siis budjetoitu yhteensä 70,55 milj. euroa, josta 18,55 milj. euroa vuodelle 2015.
Pakollisten varausten muutokset
Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12.
v. 2014
v. 2013
19 802 755
11 020 669
30 823 424
16 403 013
3 399 742
19 802 755
Potilasvahinkovastuu per 31.12.2014 sisältää vammaispalvelulain mukaisia tunnettuja regressivastuita
2 525 575 euroa. Vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuita, 11 356 307 euroa, ei
ole kirjattu. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2014 on 30 823 424 euroa, josta seuraavana
vuonna maksettava osuus, 3 939 080 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 26 884
344 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2013 on ollut 19 802
755 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 761 400 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 16 041 355 euroa, pakolliseksi varaukseksi.
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
Arvonkorotukset
Kiinteistö Oy Uusikatu 22:n osakkeiden arvoon aikaisempina tilikausina tehty arvonkorotus, 640 796
euroa, on tilikauden 2009 aikana siirretty arvonkorotusrahastoon.
Aktivoidut korkomenot
Avohoitotalon hankintamenoon on luettu rakennusaikaisia korkomenoja yhteensä 762 696 euroa.
Poistoaika on 25 vuotta.
v. 2014
v. 2013
Aineelliset hyödykkeet/Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aktivoituja korkomenoja poistamatta
659 470
691 408
80
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Aineettomat
oikeudet
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Hankintameno 31.12.
Hankintameno 1.1.
Lainasaamiset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Hankintameno 31.12.
Osakkeet ja osuudet
25 228,19
Muut lainasaamiset
osakkuus- ja muut
omistusyht.yhteisöt
25 228,19
260 000,00
2 175 000,00
0,00
2 175 000,00
Kuntayhtymäosuudet
Kiinteät
rakenteet
ja laitteet
954 413,19
0,00
0,00
-131 106,84
823 306,35
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat *)
447 518,91
1 612 674,10
-739 454,36
0,00
1 320 738,65
Pääomalainasaamiset
tytär- ja
osakkuusyhteisöt
260 000,00
Osakkeet
osakkuusyhteisöt
ja muut omist.yht.
26 623 735,84
895 802,72
-1 009,14
0,00
26 622 726,70
895 802,72
Osakkeet
tytäryhteisöt
170 460 524,40
0,00
6 689 850,35
-11 127 133,96
166 023 240,79
Poistamaton hankintameno 1.1.
1 202 320,18
Lisäykset tilikauden aikana
0,00
Siirrot erien välillä
0,00
Tilikauden poisto
0,00
Poistamaton hankintameno 31.12. 1 202 320,18
Sijoitukset
Rakennukset
Muut pitkävaikutteiset
menot
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Maa-alueet
Aineelliset hyödykkeet
Poistamaton hankintameno 1.1.
4 042 576,52
Lisäykset tilikauden aikana
1 370 942,78
Siirrot erien välillä
739 639,36
Tilikauden poisto
-1 899 714,76
Poistamaton hankintameno 31.12. 4 253 443,90
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat ja aineelliset höydykkeet
Yhteensä
Muut
aineelliset
hyödykkeet
33 531,53
0,00
0,00
0,00
33 531,53
57 500,00
Muut
lainasaamiset
muilta
57 500,00
737 589,20 30 432 127,76
0,00
-1 009,14
737 589,20 30 431 118,62
Muut osakkeet
ja osuudet
41 340 763,37
9 762 190,73
0,00
-11 850 913,86
39 252 040,24
Koneet
ja kalusto
4 490 095,43
2 983 616,88
185,00
-1 899 714,76
5 574 182,55
Yhteensä
342 728,19
342 728,19
Yhteensä
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
5 312 867,21
11 836 868,12
-6 690 035,35
0,00
10 459 699,98
219 304 419,88
21 599 058,85
-185,00
-23 109 154,66
217 794 139,07
Yhteensä
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
81
82
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulu
Kotipaikka
Muhos
Oulu
Oulu
Oulu
Vantaa
54,4 %
Kuntayhtymän
omistusosuus
20 %
50 %
30,56 %
49,00 %
Kuntayhtymän
omistusosuus
54,4 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
50 %
30,56 %
49,00 %
41,77 %
20 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
80,4 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
97 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
2 052 809
5 003 024
320 818
345 040
4 459 996
894 725
882 298
120
13 958 830
227 386
6 773
70 089
-330 966
60 471
3 074
152 57
-213
189 188
34 943
224 624
17 583
1 669 578
181 080
2 127 808
12 392
6 171
37 400
119 993 *
989 735 **
1 165 691
2 311 825
2 311 825
7 034 363
7 034 363
106 403
106 403
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
146 435
93 352
208 101
652 092
1 062 435
2 162 415
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
5 416 782
6 449 103
13 049 815
6 475 340
348 688
1 219 158
701 292
125 630
33 785 807
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
* Tulos ennen rahastosiirtoja.
** FinnHems Oy:n tilinpäätös on yhdistelty konsernitilinpäätökseen vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella.
Tytär- ja osakkuusyhteisöjen tilikausi on ollut 1.1.-31.12.2014.
NordLab
Liikelaitoskuntayhtymä
Kiinteistö Oy Piilorivi
Kiinteistö Oy Uusikatu 22
Medieco Oy
Kiinteistö Oy Oulun Medireha
FinnHEMS Oy
Kotipaikka
80,4 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
97 %
Oulun Keskuspesula Oy
Oulu
Oulun Medikiinteistöt Oy
Oulu
Kiinteistö Oy Medikomppania
Oulainen
Pohjois-Suomen Terveydenhuollon TukisäätiöOulu
Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus
Oulu
Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne
Muhos
Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju
Oulu
Pohjois-Suomen Leikkaus Oy
Oulu
Osakkuusyhteisöt
Kuntayhtymän
omistusosuus
Kotipaikka
Tytäryhteisöt
Tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Kuntayhtymän saamiset tytär- ja osakkuusyhteisöiltä
v. 2014
v. 2013
127 327
337 579
129 968
422 463
1 030 653
2 265 648
1 016 257
0
260 000
260 000
Lainasaamiset osakkuusyhteisöiltä
25 228
25 228
Lainasaamiset muilta
57 500
57 500
v. 2014
v. 2013
2 251 938
1 151 000
0
50 000
4 042 149
7 495 088
1 882 618
2 167 000
125 336
400 000
1 973 931
6 548 885
v. 2014
v. 2013
148 151 171
0
148 151 171
148 638 010
-486 840
148 151 171
640 796
640 796
640 796
640 796
-10 186 421
-10 186 421
-5 173 493
-5 173 493
-8 137 965
-5 012 928
130 467 581
138 605 546
v. 2014
v. 2013
10 666 667
29 096 789
39 763 456
15 125 000
31 175 131
46 300 132
Lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset liikelaitoskuntayhtymältä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tasausrahastolaskutus
Kelan korvaus työterveydenhuollosta
EU-tuet ja avustukset
Ensihoidon kustannukset
Muut siirtosaamiset
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Peruspääoma 1.1
Peruspääoman palautus
Peruspääoma 31.12.
Arvonkorotusrahasto 1.1
Arvonkorotusrahasto 31.12.
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
Tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat yhteensä
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
83
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta
31.12.2013
31.12.2014
Osuus-%
31.12.2014
565 992,02
565 992,02
0,38 %
Haapajärvi
2 439 872,20
2 439 872,20
1,65 %
Haapavesi
2 385 934,83
2 385 934,83
1,61 %
698 781,36
698 781,36
0,47 %
Ii
3 841 291,56
3 841 291,56
2,59 %
Kalajoki
1 153 660,63
1 153 660,63
0,78 %
Kempele
3 575 187,04
3 575 187,04
2,41 %
Kuusamo
4 033 394,57
4 033 394,57
2,72 %
Kärsämäki
1 489 262,36
1 489 262,36
1,01 %
Liminka
2 086 220,17
2 086 220,17
1,41 %
Lumijoki
710 290,34
710 290,34
0,48 %
Merijärvi
605 862,77
605 862,77
0,41 %
Muhos
3 812 188,42
3 812 188,42
2,57 %
Nivala
3 365 676,76
3 365 676,76
2,27 %
Oulainen
3 502 400,38
3 502 400,38
2,36 %
78 206 106,06
78 206 106,06
52,79 %
Pudasjärvi
4 418 400,69
4 418 400,69
2,98 %
Pyhäjoki
1 150 109,31
1 150 109,31
0,78 %
Pyhäjärvi
3 195 414,13
3 195 414,13
2,16 %
832 138,31
832 138,31
0,56 %
7 963 448,29
7 963 448,29
5,38 %
852 398,14
852 398,14
0,58 %
Siikajoki
2 374 974,53
2 374 974,53
1,60 %
Siikalatva
4 418 388,05
4 418 388,05
2,98 %
Taivalkoski
1 873 954,19
1 873 954,19
1,26 %
Tyrnävä
2 008 709,55
2 008 709,55
1,36 %
Utajärvi
2 281 144,46
2 281 144,46
1,54 %
Vaala
2 202 709,98
2 202 709,98
1,49 %
Ylivieska
2 107 259,68
2 107 259,68
1,42 %
148 151 170,78
148 151 170,78
100,00 %
Alavieska
Hailuoto
Oulu
Pyhäntä
Raahe
Sievi
Yhteensä
84
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Pakolliset varaukset
Potilasvahinkovastuu
Pakolliset varaukset yhteensä
v. 2014
v. 2013
26 884 344
26 884 344
16 041 355
16 041 355
v. 2014
v. 2013
475 564
143 059
521 574
108 533
399
3 447
2 404 282
0
v. 2014
v. 2013
2 598 546
1 524 529
49 895 324
1 572 820
90 608
455 090
3 939 080
4 853 341
3 601 712
2 251 938
87 244
0
1 397 237
70 742 940
48 604 262
1 335 374
92 920
339 550
3 761 400
5 716 083
3 335 554
1 882 618
78 012
378 152
1 735 548
68 784 001
Velat tytär- ja osakkuusyhteisöille
Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Siirtovelat
Lyhytaikaiset velat osakkuusyhteisöille
Ostovelat
Lyhytaikaiset velat liikelaitoskuntayhtymälle
Ostovelat
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Projektirahoituksen siirrot seuraavalle vuodelle
Menojäämät
Lomapalkkajaksotus henkilösivukuluineen
Työaikapankkivelka
Korkojaksotukset
Vakuutusmaksujaksotukset
Potilasvakuutusvelka
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
KuEL-ennakot
Tasausrahastolaskutus
Kahvioiden tulos
Potilaskuljetukset
Muut siirtovelat
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasing-vastuiden yhteismäärä
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
v. 2014
v. 2013
1 099 743
1 469 545
2 569 288
923 840
1 897 483
2 821 323
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
85
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Vastuusitoumukset
Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Lisäykset tilikaudella
Jäljellä oleva pääoma
v. 2014
v. 2013
9 600 000
1 000 000
10 600 000
7 000 000
2 600 000
9 600 000
Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt
Oy:n 4 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen
takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt
15 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Heikinharjun 2,6 milj. lainaan.
Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen vuonna 2014 Kiinteistö
Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen.
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Vuokrasopimusvastuut, alv 0 %
Kiinteistö Oy Medikomppanialta vuokrattujen
Oulaskankaan sairaalan rakennusten vuokravastuu,
vastuu voimassa 31.12.2037 asti
Oulun Medikiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen Kiinteistö
Oy Oulun Medirehassa olevien tilojen vuokravastuu,
vastuu voimassa 30.4.2016 asti
Oulun Medikiinteistöt Oy:ltä vuokratun Psykiatrian
klinikan A1-rakennuksen vuokravastuu, vastuu
voimassa 31.7.2022 asti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 31.12.2019 asti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 30.4.2021 asti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 30.11.2027 asti
Vuokrasopimusvastuut yhteensä
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimus, Kuntarahoitus Oyj
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, SEB
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, Handelsbanken
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, Danske Bank
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Potilasvakuutuksen vastuuvelka, vammaispalvelulain
mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuu
86
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
v. 2014
v. 2013
57 441 887
57 141 827
239 794
157 752
1 981 451
2 221 607
1 169 644
1 368 483
288 262
325 433
1 421 896
1 488 135
62 542 934
62 703 237
v. 2014
v. 2013
-517 760
10 000 000
-284 669
10 000 000
-126 059
7 812 500
-55 680
9 375 000
125 149
7 812 500
3 190
9 375 000
-70 347
16 000 000
v. 2014
11 356 307
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
OYS ja Psykiatrian klinikka
Oulaskangas ja Visala
Kehitysvammahuolto
Yhteensä
v. 2014
v. 2013
5 986
498
215
6 699
5 908
487
257
6 652
v. 2014
v. 2013
44 922
0
14 100
24 532
83 554
17 033
2 389
5 260
3 860
28 542
v. 2014
v. 2013
0
0
0
13 251
3 750
17 001
Tilintarkastajan palkkiot
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät
Tarkastuslautakunnan avustaminen
Muut palkkiot
Palkkiot yhteensä
BBO Audiator oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tarkastuslautakunnan avustaminen
Palkkiot yhteensä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
87
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytäryhteisöt: Oulun Keskuspesula Oy, Oulun
Medikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Medikomppania, Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Kiinteistö Oy
Muhoksen Päivärinne, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö
ja Pohjois-Suomen Leikkaus Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä
NordLab.
Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän fuusion yhteydessä v. 2010 sairaanhoitopiirin omistukseen siirtyneen Asunto Oy Pensaskari 4:n tietoja ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen
vähäisen merkityksen vuoksi.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin
omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Niiden tytäryhteisöjen rakennusten poistot, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja omassa
kirjanpidossaan, on oikaistu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin poistosuunnitelman mukaiseksi.
Rakennusten jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertyneen eron osalta konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai
alijäämän oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.
Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöstietoja ei ole muutettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätösperiaatteiden mukaiseksi niiden epäolennaisuuden vuoksi.
Vapaaehtoiset varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen
verovelkaan.
88
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Psykiatrian tulosalueelle siirtyi aikuispsykiatrian laitoshoito Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi 28.10.2013. Kustannusvaikutus vuosina 2013 ja 2014 on yhteensä 4,2 milj. euroa.
Kehitysvammahuollon tulosalueelta siirtyi vuoden 2014 aikana asumispalveluyksikköjä kuntien tuottamiksi palveluiksi. Näiden yhteisvaikutus on 2,2 milj. euroa.
Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalueella Kuntoutussairaalan sairaalahuolto siirtyi Oulun kaupungilta
sairaanhoitopiirin tuottamaksi palveluksi. Kustannusvaikutus on 550 000 euroa.
Potilasvahinkovastuu kasvoi merkittävästi vuoden 2014 aikana johtuen aikaisemmin sattuneiden vahinkojen korvausvastuiden uudelleenlaskennasta sekä vammaispalvelulain muutoksesta johtuneesta
takaisinsaantioikeudesta. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä kasvoi 21,8 milj. euroa. Tilikauden
kuluksi kirjattava osuus oli yhteensä 15,2 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 8,1 milj. euroa.
Vammaispalvelulain mukaisia tulevan tuen asumisen kustannuksia, 11,4 milj. euroa, ei ole kirjattu.
(Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015).
Tahkokankaan palvelukodin palovahingosta vuonna 2013 saatu vahingonkorvaus oli 0,4 milj. euroa.
Sairaanhoitopiiri päätti luopui vuonna 2013 vähäisellä käytöllä olleesta Peuhun virkistysalueesta ja myi
kiinteistön irtaimistoineen. Kiinteistökaupasta syntyi vuonna 2013 myyntivoittoa 0,4 milj. euroa.
Sairaanhoitopiiri myönsi vuonna 2013 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteelle pääomalainaa
100 000 euroa.
Toimintatuottoihin on vuonna 2014 kirjattu takautuvaa arvonlisäveron palautusta vuosilta 2011-2013
yhteensä 520 965 euroa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
89
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Tuloslaskelman liitetiedot
Toimintatuotot
v. 2014
v. 2013
Sairaalapalvelujen myyntituotot
- jäsenkunnat
- ensihoidon palveluiden myynti
- perusterveydenhuollon myynti
- hoitovastuualueen sairaanhoitopiirit
- välitettyjen palvelujen myynti
- muut
Kehitysvammahuollon palvelujen myynti
Yhteensä
366 898 589
17 300 009
9 306 997
57 623 270
22 212 201
13 903 169
11 474 470
498 718 705
353 056 815
17 248 645
9 044 670
57 175 438
22 584 058
13 192 760
14 132 841
486 435 228
Sairaanhoidon tutkimuspalvelujen myyntituotot
Asiakasmaksutuotot
Valmiusrahastomaksutuotot
Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Yhteensä
7 028 459
16 632 856
6 897 733
18 594 472
6 141 825
47 704 797
601 718 846
6 961 609
16 146 794
6 458 320
18 120 266
6 278 441
46 158 468
586 559 127
v. 2014
19 802 755
11 020 669
30 823 424
v. 2013
16 403 013
3 399 742
19 802 755
Pakollisten varausten muutokset
Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12.
Potilasvahinkovastuu per 31.12.2014 sisältää vammaispalvelulain mukaisia tunnettuja regressivastuita
2 525 575 euroa. Vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuita, 11 356 307 euroa, ei
ole kirjattu. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2014 on 30 823 424 euroa, josta seuraavana
vuonna maksettava osuus, 3 939 080 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 26 884
344 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2013 on ollut 19 802
755 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 761 400 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 16 041 355 euroa, pakolliseksi varaukseksi.
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
Aktivoidut korkomenot
Avohoitotalon hankintamenoon on luettu rakennusaikaisia korkomenoja yhteensä 762 696 euroa.
Poistoaika on 25 vuotta.
v. 2014
v. 2013
Aineelliset hyödykkeet/Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aktivoituja korkomenoja poistamatta
659 470
691 408
90
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulu
Kotipaikka
Muhos
Oulu
Oulu
Oulu
Vantaa
Kotipaikka
Oulu
Oulu
Oulainen
Oulu
Oulu
Muhos
Oulu
Oulu
Kotipaikka
54,4 %
Kuntayhtymän
omistusosuus
20 %
50 %
30,56 %
49,00 %
Kuntayhtymän
omistusosuus
80,4 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
97 %
Kuntayhtymän
omistusosuus
54,4 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
50 %
30,56 %
49,00 %
41,77 %
20 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
80,4 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
97 %
Yhteensä
Konsernin
omistusosuus
227 386
6 773
70 089
-330 966
60 471
3 074
152 574
-213
189 188
34 943
224 624
17 583
1 669 578
181 080
2 127 808
12 392
6 171
37 400 *
119 993 **
989 735
1 165 691
2 311 825
2 311 825
7 034 363
7 034 363
106 403
106 403
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
146 435
93 352
208 101
652 092
1 062 435
2 162 415
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
2 052 809
5 003 024
320 818
345 040
4 459 996
894 725
882 298
120
13 958 830
Kuntakonsernin osuus
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
5 416 782
6 449 103
13 049 815
6 475 340
348 688
1 219 158
701 292
125 630
33 785 807
Tytär- ja osakkuusyhteisöjen tilikausi on ollut 1.1.-31.12.2014.
* Tulos ennen rahastosiirtoja.
** FinnHems Oy:n tilinpäätös on yhdistelty konsernitilinpäätökseen vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella.
NordLab
Liikelaitoskuntayhtymä
Kiinteistö Oy Piilorivi
Kiinteistö Oy Uusikatu 22
Medieco Oy
Kiinteistö Oy Oulun Medireha
FinnHEMS Oy
Osakkuusyhteisöt
Oulun Keskuspesula Oy
Oulun Medikiinteistöt Oy
Kiinteistö Oy Medikomppania
Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö
Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus
Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne
Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju
Pohjois-Suomen Leikkaus Oy
Tytäryhteisöt
Tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
91
2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tasausrahastolaskutus
Kelan korvaus työterveydenhuollosta
EU-tuet ja avustukset
Muut siirtosaamiset
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
v. 2014
v. 2013
2 251 938
1 330 234
0
2 612 583
6 194 755
1 882 618
2 167 000
125 336
2 061 049
6 236 003
v. 2014
v. 2013
148 151 171
0
148 151 171
148 638 010
-486 840
148 151 171
168 188
168 188
168 188
168 188
7 341 793
575 821
-906 787
7 010 827
7 536 469
635 109
-829 785
7 341 793
-19 922 843
-19 922 843
-14 911 981
-14 911 981
-6 089 528
-5 010 862
129 317 814
135 738 309
v. 2014
v. 2013
26 884 344
26 884 344
16 041 355
16 041 355
v. 2014
v. 2013
2 682 240
1 551 254
52 978 534
90 608
455 090
3 939 080
5 054 423
3 601 712
2 251 938
3 767 752
74 821 377
51 535 463
92 920
423 652
3 761 400
6 018 867
3 335 554
1 882 618
3 664 248
72 265 975
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoman palautus
Peruspääoma 31.12.
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1.
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12.
Muut omat rahastot 1.1.
Siirrot rahastoon tilikaudella
Siirrot rahastosta tilikaudella
Muut omat rahastot 31.12.
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
Tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pakolliset varaukset
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu
Pakolliset varaukset yhteensä
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Projektirahoituksen siirrot seuraavalle vuodelle
Menojäämät
Lomapalkkajaksotus henkilösivukuluineen
Korkojaksotukset
Vakuutusmaksujaksotukset
Potilasvakuutusvelka
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
KuEL-ennakot
Tasausrahastolaskutus
Muut siirtovelat
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
92
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2014
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Leasing-vastuiden yhteismäärä
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Vastuusitoumukset
Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Lisäykset tilikaudella
Jäljellä oleva pääoma
v. 2014
9 306 688
14 518 400
v. 2013
10 443 858
14 518 400
v. 2014
1 145 729
1 574 013
2 719 742
v. 2013
965 315
2 006 570
2 971 885
v. 2014
v. 2013
9 600 000
1 000 000
10 600 000
7 000 000
2 600 000
9 600 000
Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt
Oy:n 4 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Heikinharjun 2,6 milj. lainaan.
Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen vuonna 2014 Kiinteistö
Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen.
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Vuokrasopimusvastuut, alv 0 %
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 31.12.2019 asti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 30.4.2021 asti
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen
vuokravastuu, vastuu voimassa 30.11.2027 asti
NordLab vuokravastuut, useita eri sopimuksia
vastuu voimassa (kk-vuokra ja irtisanomisaika)
Vuokrasopimusvastuut yhteensä
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimus, Kuntarahoitus Oyj
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, SEB
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, Handelsbanken
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimus, Danske Bank
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Medipaikoitus Oy, koronvaihtosopimus, Nordea
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Potilasvakuutuksen vastuuvelka, vammaispalvelulain
mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuu
v. 2014
v. 2013
1 981 451
1 368 483
1 169 644
325 433
288 262
1 488 135
725 636
4 164 993
689 792
3 871 843
v. 2014
v. 2013
-517 760
10 000 000
-284 669
10 000 000
-126 059
7 812 500
-55 680
9 375 000
125 149
7 812 500
3 190
9 375 000
-70 347
16 000 000
-179 291
4 206 000
v. 2014
11 356 307
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
93
2014
ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
Vuoden 2014 tilinpäätöksen allekirjoitukset
Oulu 23.3.2015
94
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
2014
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Oulussa 12. toukokuuta 2015
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy
Paula Hellén-Toivanen
JHTT
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
95
2014
LUETTELOT JA SELVITYKSET
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
Pääkirjanpito
Käyttöomaisuuskirjanpito
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Päiväkirja
Pääkirja
sähköinen tietokanta
sähköinen tietokanta
sähköinen tietokanta
sähköinen tietokanta
atk-tuloste
Palkkakirjanpito
Tiliraportti ja -erittely
atk-tuloste
Varastokirjanpito
Ostojen varastotapahtumat
Myyntien varastotapahtumat
sähköinen tietokanta
sähköinen tietokanta
Tasekirja
Tase-erittely
Tase-erittelyiden sisältö
Tase-erittely osa I, sidottu
- tilinpäätöstä yksilöiviä tietoja
Tase-erittely osa II, sidottu
- saldoselvitykset
Tase-erittely osa II:n liitteet, irtolehtinä kansiossa
Tase-erittely osa III
- tase-erittely I:n täydentävät tiedot
- liitetietojen erittelyt
Tasekirja säilytetään pysyvästi ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä
96
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LUETTELOT JA SELVITYKSET
2014
Luettelo käytetyistä tositelajeista
10
30
34
35
36
37
38
40
41
49
5A
5B
5C
5D
5E
5F
5G
5H
5N
5P
5R
5S
5T
5U
5V
5W
5X
5Y
5Z
6A
6B
6C
6D
6E
6F
72
73
74
7A
Palvelukassa
Pankkitositteet
Hyvitysten kohdistaminen OSRE
Ostolaskujen maksut
Ostolaskut käsintallennetut
Ostolaskut kierrätys
Ostolaskut Keybox-liitt.kpitoo
Myre viitesuoritukset
Myre käsintallennetut suoritukset
Korkolaskut
Kahvioiden myynti
Myyntilask. Keybox, Materiaali
Myyntilask Keybox, Varastomyynti
Myyntilask Keybox, OU-materiaali
Myyntilask Keybox OYS:n laskentapalvelut
Myyntilask.Keybox,OYS pot.tsto
Myyntilaskutus Keybox,Oulaskangas
Myyntilaskutus Keybox,Visala
Myyntilask.OYS Liittymät
Myyntilaskutus MYNLA, OYS
Myyntilaskutus MYNLA, Oulaskangas
Myyntilaskutus MYNLA, Visala
Myyntilaskutus MYNLA,Tahkokangas
Materiaalipalv.varastojak.OYS
Materiaalipalv.varastoj.Oulaskangas
Lääkehuollon jakelut;OYS
Lääkehuollon laskutus;OYS
Lääkehuollon laskutus;Oulaskangas
Lääkehuollon laskutus;Kontinkangas
Asla asiakaslaskutus;OYS
Asla asiakaslaskutus;Oulaskangas
Asla asiakaslaskutus;Visala
Asla asiakaslaskutus;Tahkokangas
Myyntilask.tall.suoraan Myreen
Myyntilaskutus Keybox,Tahkokangas
KNF Kliininen neurofysiologia, sisäinen laskutus
Potilaskuljetukset, sisäinen laskutus
Muut kuljetukset, sisäinen laskutus
Kesle, sisäinen laskutus
7B
7C
7D
7F
7G
7H
7J
7K
7L
7M
7N
7P
7R
7S
7T
7U
7V
7W
7X
7Y
81
82
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
AB
Tietohallinto, sisäinen laskutus
Lassi, sisäinen laskutus
Patologia, sisäinen laskutus
Puhelinkeskus, sisäinen laskutus
Radiol./Isotooppilab.sisäinen laskutus
Kiinteistötekniikka, sisäinen laskutus
Telehuolto, sisäinen laskutus
Lääkintätekniikka,sisäinen laskutus
Kuukausiveloitukset, sisäinen laskutus
Kuntoapu aistielimet, sisäinen laskutus
Kuntoapu Oulaskangas, sisäinen laskutus
Kuntoapu, sisäinen laskutus
Ravintohuolto, sisäinen laskutus
Oberon, sisäinen laskutus
Lääkehuolto, sisäinen laskutus
Kahviot, sisäinen laskutus
Varastojakelut, sisäinen laskutus
Anestesia, sisäinen laskutus
Valokuvaus, sisäinen laskutus
Välinehuolto, sisäinen laskutus
Käsinkirjatut muistiotositteet
Matkalaskut
Palkkatositteet
Luottotappiot
Hyvitysten kohdistus MYRE
Sumu-poistot
Käyttöomaisuuden luovutukset
Poistoeron muutokset
Vyörytykset
KP Laskennalliset
KP Automaattikirjaukset
SL Laskennalliset
SL Automaattikirjaukset
Volyymiraportteja varten
Kirjanpidon tulos
Kirjanpidon tulos laskennallis
Sisäisen laskennan tulos
Sisäisen laskennan tulos lask
Testi
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
97
Liiteosa
2014 TOIMIELIMET
Toimielimet
Valtuusto
Puheenjohtaja
1. varapuheenjohtaja
2. varapuheenjohtaja
3. varapuheenjohtaja
Sihteeri:
Esko Valikainen
Antero Aulakoski
Unto Valpas
Aimo Remes
Sari Haataja
Kokoukset:
3
Kunta
Äänimäärä
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Alavieska
3
Risto Mäkelä
Hanne Sipilä
Eija Jutila
Jari Murto
Haapajärvi
8
Veikko Ekman
Reijo Puranen
Esko Lapinoja
Tuomo Pylkkönen
Haapavesi
8
Helvi Järvenpää
Markku Laitila
Jarmo Viinala
Anja Tallgren
Hailuoto
1
Leo Sauvola
Teija Siekkinen
Ii
10
Sirpa Varanka
Hannes Hekkala
Risto Säkkinen
Tellervo Jyrkkä
Petri Mäenkoski
Maire Turtinen
Kalajoki
13
Miika Heikkilä
Riitta A. Tilus
Esko Valikainen
Ritva Mäntymäki
Eija Pahkala
Sirkka Alho
Kempele
17
Pertti Sankilampi
Juha Erkkilä
Kimmo Kylmäluoma
Eva Maijala
Jukka Niskakangas
Helena Lievetmursu
Kuusamo
17
Hemmo Heiskanen
Kirsti Karvonen
Tuula Mustonen
Heikki Kallunki
Liisa Siikaluoma
Esko Törmänen
Kärsämäki
3
Jaana Salo
Aimo Remes
Esko Ristinen
Raija Aulis
Liminka
10
Kalevi Nevala
Liisa Kylmänen
Jukka Raitio
Heikki Kylmänen
Mari Viljas
Jari Tuunanen
Lumijoki
3
Matti Jokela
Kari Virolainen
Mikko Hekkala
Marja-Leena Lehtopuu
Merijärvi
2
Kari Jokela
Kirsti Nivala
Muhos
9
Anneli Rissanen
Jouko Heino
Esko Jaukka
Eija Jurvanen
Merja Pöyry
Raija Näppä
100
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMIELIMET
Nivala
11
Jarmo Kivioja
Hilkka Suni
Kaarina Pyykkönen
Esko Kangas
Leena Vähäsöyrinki
Mika Kesomaa
Oulainen
8
Jorma Perälä
Maija-Liisa Tuominen
Eino Nurkkala
Virpi Takalo-Eskola
Oulu
139,3
Suvi Helanen
Jukka Kolmonen
Lyly Rajala
Lea Koivuniemi-Iliev
Tuija Pohjola
Eeva-Maria Parkkinen
Jari Latvala
Ulla-Riitta Lattula
Saija Himanka
Raimo Järvenpää – 1.9.2014
Tarja Närhi 2.9.2014 -
Oulun yliopisto
36,1
Essi Kiuru
Markku Timonen
Kalervo Hiltunen
Olli Vuolteenaho
Pudasjärvi
9
Henrik Hämäläinen
Sari Honkanen-Rönkkö
Auri Haataja
Hannu Hiltula
Toivo Miettinen
Erja Komulainen
Pyhäjoki
4
Pirkko Lintunen
Helena Widnäs
Risto Kittilä
Matti Pahkala
Pyhäjärvi
6
Katja Erkkilä
Seppo Pietikäinen
Jukka Tikanmäki
Tyyne Tuikka
Pyhäntä
2
Jouko Nissinen
Matti Konola
Raahe
26
Antero Aulakoski
Timo Savela
Unto Valpas
Maija-Leena Hirvonen
Sari Pekkala
Kari Laurila
Viljo Lehmusketo
Pirkko Utriainen
Sievi
6
Ari Ahola
Jukka Linna
Mauno Vähäsalo
Outi Puurula - 10.4.2014
Terhi Kangas 11.4.2014 -
Siikajoki
6
Päivi Eskola
Jukka Kodis
Kaisa Ranta
Esko Kantola
Siikalatva
6
Raimo Tieva
Pirkko Pehkonen
Tuomo Haapalahti
Kaisa Louet-Similä
Taivalkoski
5
Niilo Keränen
Heli Hietala
Vesa Turpeinen
Anneli Pulkkanen
Tyrnävä
7
Vesa Ylitalo
Eliisa Tornberg
Heleena Nuolioja-Saksio
Marko Partanen
Utajärvi
3
Minna Huuhtanen
Pentti Tuovinen
Mirja Nikula
Reetta Tuovinen
Vaala
4
Terttu Kuusela
Pentti Kemppainen
Eila Anttila
Osmo Mustonen
Ylivieska
15
Markus Jaatinen
Alpo Löytynoja
Pauli Korpi-Tassi
Terttu Alanen
Auli Mustikkamaa
Aura Hasanen
2014
397,4
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
101
2014 TOIMIELIMET
Hallitus
Puheenjohtaja:
Varapuheenjohtaja:
Sihteeri:
Antti Huttu-Hiltunen
Risto Säkkinen
Sari Haataja
Kokoukset:
13
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Antti Huttu-Hiltunen, Oulu
Risto Säkkinen, Ii
Kai Pajala, Oulainen
Kyösti Juujärvi, Utajärvi
Sanna Isola, Haapajärvi
Kaisa Louet-Similä, Siikalatva
Pekka Simonen, Oulu
Anne Huotari, Oulu
Hannele Meskus, Raahe
Juha Kukkonen, Oulun yliopisto
Leena Paasivaara, Oulun yliopisto
Jari Latvala, Oulu
Lauri Hietala, Taivalkoski
Päivi Eskola, Siikajoki
Henrik Hämäläinen, Pudasjärvi
Esko Kangas, Nivala
Kirsti Nivala, Merijärvi
Ulla-Riitta Lattula, Oulu
Silvo Nybacka, Lumijoki
Vaili Jämsä-Uusitalo, Oulu
Pirjo Kytösalmi, Oulun yliopisto
Pertti Vuokila, Oulun yliopisto
102
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMIELIMET
2014
Kuntayhtymän johtoryhmä
Puheenjohtaja:
Sihteeri:
Hannu Leskinen
Pasi Parkkila
Kokoukset:
11
Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka
Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen
Talousjohtaja Jarkko Raatikainen
Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen
Tulosaluejohtaja Ari Hietanen
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Kari Haukipuro
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Taina Turpeenniemi-Hujanen
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Päivi Tapanainen
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Outi Saarento
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Osmo Tervonen
Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Asko Rantala
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen
Henkilöstön edustaja (JHL), työsuojeluvaltuutettu Liisa Halotie-Flink
Kehitysjohtaja Pasi Parkkila
Yhtymähallinnon johtoryhmä
Puheenjohtaja:
Hannu Leskinen
Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka
Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen
Talousjohtaja Jarkko Raatikainen
Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen
Kehitysjohtaja Pasi Parkkila
Tietohallintojohtaja Kari Säkkinen
Hallintolakimies Sari Haataja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
103
2014 TOIMIELIMET
Tarkastuslautakunta
Puheenjohtaja:
Varapuheenjohtaja:
Sihteeri:
Timo Savela
Hemmo Heiskanen
Paula Hellén-Toivanen,
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy
Kokoukset:
13
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Timo Savela, Raahe
Hemmo Heiskanen, Kuusamo
Anneli Rissanen, Muhos
Marjo Heikkinen, Liminka
Martti Turunen, Kuusamo
Ahti Törmälä, Ylivieska
Anne Snellman, Oulu
Helena Kohtalo-Törmänen, Muhos
Katja Erkkilä, Pyhäjärvi
Markku Laitila, Haapavesi
Timo Heikkinen, Liminka
Seppo Jussila, Raahe
Arja Porkka, Liminka
Kim Ahonen, Oulu
OYS-erva tutkimustoimikunta
Puheenjohtaja:
Sihteeri:
Esittelijä:
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka
Tutkimuskoordinaattori Jaana Hyytinen
Tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi
Kokoukset:
6
Jäsenet
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja
Professori, ylilääkäri Heikki Huikuri
Professori, erikoislääkäri Petri Lehenkari
Professori, ylihammaslääkäri Kyösti Oikarinen
Professori, ylilääkäri Kaisa Tasanen-Määttä
Professori Helvi Kyngäs
Ylilääkäri Katri Vuopala, Lapin sairaanhoitopiiri
Ylilääkäri Martti Larikka, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 31.5.2014 saakka
Koulutusylilääkäri Jukka Ronkainen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 1.6.2014 alkaen
Hallintoylilääkäri Esa Ahonen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa,
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru
Ylilääkäri Päivi Hirsso, Perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
104
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TOIMIELIMET
2014
Alueellinen eettinen toimikunta
Puheenjohtaja:
1. varapuheenjohtaja:
2. varapuheenjohtaja:
Sihteeri:
Professori Jyrki Mäkelä
Professori Pirkko Räsänen
Dosentti Marjo Renko
Tutkimuspalvelupäällikkö, FT Minna Mäkiniemi
Kokoukset:
11
Varsinaiset jäsenet
Professori Jyrki Mäkelä
Professori Pirkko Räsänen
Dosentti Marjo Renko
Professori Riitta Veijola
LT Kari Kaikkonen
Dosentti Miia Turpeinen
LT Outi Kuismin
Professori Matti Lehtihalmes
Apulaispoliisipäällikkö Timo Saarela
Johtava perheneuvoja Seppo Viljamaa (31.3.2014 saakka)
Johtava sairaalapastori Hannele Lusikka (1.4.2014 alkaen)
TtT Ulla Aspvik
Dosentti Katri Vuopala
Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo
Varajäsenet
Professori Jukka Hakkola
Osastonylilääkäri Timo Saarela
Professori Aune Raustia
Dosentti Ulla Puistola
LT Juha Karvonen
Johtava sairaalapastori Hannele Lusikka (31.3.2014 saakka)
Kehitysvammaistyön pastori Elina Hyvönen (1.4.2014 alkaen)
Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa
Komisario Pekka Mikkola
Rikoskomisario Kari Pakanen
Lausuntohakemusten valmisteluvaiheissa lääketieteellisenä asiantuntijana on toiminut dosentti
Marjo Renko.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
105
Henkilöstökertomus
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Henkilöstövoimavarat
Henkilöstömäärä
Virat ja toimet
Hallitus on vahvistanut virkojen ja toimien perustamiskäytännön sairaanhoitopiirissä. Pysyvää virkasuhdetta tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi tehdä, ellei tehtävää varten ole
hallituksen perustamaa virkaa tai toimea (vakanssia). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli
vuoden lopussa yhteensä 5 816 virkaa ja tointa,
joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien
määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5.
Sairaanhoitopiirissä
lääkäreiden
vakanssien
määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön
27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien
määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden
aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella
vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja
siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin
tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille.
Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun
yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus.
Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja
toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista
on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu
tulosalueittain.
Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2014
OYS
Psykiatrian Oulaskangas tulosalue
Visalan
tulosalue
Sivuvirat
71,0
Lääkärit *)
542,0
Hoitohenkilöt
2 405,0
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
148,0
Tutkimusta ja hoitoa avustavat
364,0
Huoltohenkilöt
749,0
Hallinto- ja taloushenkilöt
331,0
Kaikki yhteensä
4 610,0
8,0
75,0
393,0
41,0
31,0
0,0
12,0
560,0
0,0
31,0
290,0
4,0
52,0
1,0
15,0
393,0
KehitysvammaKaikki
huollon yhteensä
tulosalue
0,0
5,0
190,0
33,0
14,0
1,0
10,0
253,0
79,0
653,0
3 278,0
226,0
461,0
751,0
368,0
5 816,0
*) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia
OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit
Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys
edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja
14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön
poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin
mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten
sijaisten vakansseja.
Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
109
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2014
Henkilöstömäärän kehitys
Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014
aikana keskimäärin 6 672 henkilöä. Luvussa ovat
mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta
54 henkilöllä.
Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään
kesäkuussa 7 010 henkilöä. Henkilöstömäärän
vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka
nostavat kesällä sijaistarvetta.
Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 oli 6 699 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 986 henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä
sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen
ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden
lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Henkilöstömäärät
tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa.
Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2014
Palvelussuhde 31.12.
Vakinaiset
Määräaikaiset
Yhteensä
Miehet
Naiset
Yhteensä
Muutos%
ed.vuodesta
854
433
1 287
4 145
1 267
5 412
4 999
1 700
6 699
-1,5
7,7
0,7
Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli
henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan
suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % 31.12.2013). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy
mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella.
Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä
110
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %)
sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä
(13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä.
Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä
yhteensä 250 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät
tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 247
henkilöä), sairaalahuoltaja (396 henkilöä), erikoislääkäri (360 henkilöä) ja lähihoitaja (303 henkilöä).
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Henkilöstön ikärakenne
Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1
vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero
(miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta.
Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne
31.12.2014
Ikä vuosina
alle 31
31-40
41-50
51-60
61-65
66 ja yli
Yhteensä
Keski-ikä
Lukumäärä
995
1 715
1 631
1 965
370
23
6 699
44,1
%-osuus
14,9
25,6
24,4
29,3
5,5
0,3
100,0 %
vuotta
Henkilöstön rekrytointi
Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen
työpaikka
Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii
keskitetysti sairaanhoitopiiriin työskentelemään
tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista; tarkastaa opintosuoritukset ja todistukset sekä arvioi
soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut
välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin
sijaisuuksiin.
Kun sairaanhoitopiirimme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry –tapahtuma osoitti,
että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tilaisuuden tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan
työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä.
Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa.
Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistuivat yhdessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa.
Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi
vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine
Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta.
Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli
keskimääräistä korkeampi ylilääkäreiden (55,2
vuotta), osastonylilääkäreiden (54,8 vuotta) ja
perushoitajien (53,7 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli
kätilöiden ryhmä (40,3 vuotta). Sairaanhoitajien
keski-ikä oli 41,6 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa.
Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,2 % on
yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli
50-vuotiaiden osuus oli 43,8 %. Suurimman ikäluokan muodostavat 51 – 55-vuotiaat.
työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo
tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista
arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan
ompelua ja intubointia.
Yhteistyö oppilaitosten ja
työvoimaviranomaisten kanssa
Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja
työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät
tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille
suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta.
Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja
useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme
haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman
alueen ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja.
Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen
suorittamiseen. Vuoden 2014 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 33 sairaalamme eri yksiköissä. Määrä oli jonkin verran
suurempi edellisvuoteen verrattuna (30 palveluksen aloittanutta vuonna 2013).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
111
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva
sijaishallintajärjestelmä
sähköisestä julkaisemisesta Kuntarekry –järjestelmässä.
Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen
työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry -järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja sähköisen käsittelyn myötä
hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot
ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja sihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä.
Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten
Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry
-järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat
paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaistarpeisiin
vastaamista. Vuonna 2014 rekisteröitiin yhteensä
9 239 sijaistarvetta, joista myöhemmin peruttiin
1 486 sijaistarvetta, koska yksikkö ehti tilauksen jälkeen omilla järjestelyillään täyttää sijaisuuden. Rekrytointipalveluiden avulla pystyttiin
täyttämään sijaistarpeista 95 % (7 350), vain 403
tilausta jäi täyttämättä.
Taulukko 4. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2014
Henkilöstöryhmä
Lääkärit
Erikoislääkäri
Erikoistuva lääkäri
Muut lääkärit
Hoitohenkilöt
Sairaanhoitaja
Muut hoitohenkilöt
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
Tutkimusta ja hoitoa avustavat
Huoltohenkilöt
Hallinto- ja taloushenkilöt
Yhteensä
112
Avoimet virat/toimet
2014
68
21
39
8
65
56
9
5
5
53
1
197
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Saadut hakemukset
yhteensä 2014
96
45
36
15
1 398
913
485
22
82
574
91
2 263
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Varahenkilöstö, apu äkillisiin
henkilöstötarpeisiin
Lääkärityövoima OYS:n
erityisvastuualueella
Varahenkilöstötoimintaa päätettiin laajentaa
leikkaussali- ja anestesiahenkilöstöön kuuden
sairaanhoitajan työpanoksella. Sairaanhoitopiirin toiminnassa on jo aiemmin ollut yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla
(teho 1 ja 2 sekä lasten teho-osasto 64) työskentelevä, rekrytointipalveluiden hallinnoima,
varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa) sekä synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston varahenkilöstö (3 kätilöä). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat
olleet erittäin myönteisiä. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin
on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen
vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin
edistänyt henkilöstön jaksamista.
Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430, lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 34 %. Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta alueelle hakeutuu
selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000
lääkäriä (+18 %) vuonna 2025.
Sisäinen keikkailu
Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin
sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkatyön
sopimusta on jatkettu edelleen. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan
muilla, kuin omalla osastolla, ja turvaa osaavien
työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden.
Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa
henkilöstön osaamisen laajentamista muiden
kuin oman kotiyksiön tehtäviin.
Henkilöstövoimavarojen
ennakointi OYS:n
erityisvastuualueella
OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit
(Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun
sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs
vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä
ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta
koko alueen näkökulmasta.
Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää tulevaisuuden tarpeisiin, pitää
Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa
töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee
kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt työvoimavajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on
suurta tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan.
Erikoisaloja, joilla nykyinen koulutusmäärä ei
riitä korvaamaan eläköitymistä ovat mm. yleislääketiede, psykiatria, sydän- ja rintaelinkirurgia, sisätaudit, fysiatria ja kliininen kemia.
Hoitohenkilöstö
Hoitohenkilöstön tarve, hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä, vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Tämä johtuu siitä, että henkilökunnan
tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän
joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä
erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet).
Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän
perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun
ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule
kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS-ervan ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä
hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän
hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan
tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen
haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
113
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina.
Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien,
laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen
saatavuus toteutuu koko eritysvastuualueella.
OYS:n erityisvastuualueella on tehty kiinteää
yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Poikkeuskoulutuksena on sovittu aloitettavaksi 30
bioanalyytikon ja 30 röntgenhoitajan koulutus,
joka toteutetaan monimuoto-opetuksena. Koulutuksesta vastaa Metropolia ammattikorkeakoulu.
Yhteistyökumppaneina koulutuksen toteuttamisessa ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kajaanin
ammattikorkeakoulu ja Centria -ammattikorkeakoulu.
Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa
on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa
hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja
joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri
ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteis-
114
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
työ koulutustahojen kanssa korostuu nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa
ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä.
Sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön
mitoitushanke
Keväällä 2013 sairaanhoitopiirissä käynnistynyt
hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli
tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla.
Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden
henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat
konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien
tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on
käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen.
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Henkilöstön työpanos
Henkilötyövuodet
Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan
ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta.
♦ Talousnäkökulma: Palkalliset
palvelussuhteet työpanoksina
= Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo
tai vastaavasti kokonaistyöpanos – palkaton
poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on
muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä.
2014
♦ Käyttämätön resurssi: Palkattomat
poissaolot työpanoksina
= Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton
henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan
käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä.
♦ Toimintanäkökulma: Tehty työpanos
= Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien
hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät
(palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät
on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä
ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos.
Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos
2013 – 2014.
Taulukko 5. Henkilöstön työpanos vuosina 2013 - 2014
TP 2013
TP 2014
Muutos
2013-2014
lkm
%
TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina
PPSHP
5 885,7
Lääkärit
741,2
Hoitohenkilökunta
4 027,0
Muu henkilöstö
1 117,5
KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina
PPSHP
Lääkärit
Hoitohenkilökunta
Muu henkilöstö
TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos
PPSHP
Lääkärit
Hoitohenkilökunta
Muu henkilöstö
Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63
henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia
vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä.
Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän
lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen
mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan
5 948,7
770,8
4 024,5
1 153,4
63,0
29,6
-2,5
35,9
1,1 %
4,0 %
-0,1 %
3,2 %
501,0
69,3
382,2
49,5
471,8
64,9
356,1
50,8
-29,2
-4,4
-26,1
1,3
-5,8 %
-6,3 %
-6,8 %
2,6 %
4 699,8
597,6
3 185,5
916,7
4 754,3
625,9
3 184,1
944,3
54,5
28,3
-1,4
27,6
1,2 %
4,7 %
0,0 %
3,0 %
kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä oli vuoden
aikana 471,8 vuosityöpanosta, vähennystä edellisvuoteen lähes 6 %.
Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin
talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti
eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (10,6 %), mihin vaikuttaa
Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon
siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä 2013. Kehitysvammahuollossa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
115
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos 2013 2014 oli yhteensä lähes 20 %.
Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina 2008 – 2014. Sairaanhoitopiirin työpanos on
kasvanut viimeisen seitsemän vuoden aikana lähes
7 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapah-
tui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden
2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista
henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta.
Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2008 - 2014 (vuosi 2008 = 100)
Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla
suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä
yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä
on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän
suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti.
Seuraavassa kuviossa ovat mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot
on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien 2012 2014 osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit
lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen
vuoden tasolla.
Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2012 – 2014
116
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Poissaolot
Terveysperusteiset poissaolot
Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina 2013 – 2014. Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja
muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan
oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %).
Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle
kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7
kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat
mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2010 – 2014 on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden
edistäminen -osiossa.
Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 19 223 päivää, mikä
on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää.
Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014 on kuvattu kuviossa 4. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 74 % koko
palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes
samana edellisvuoteen verrattuna.
Taulukko 7. Sairauspoissaolot
kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2010 - 2014
Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö
2010
2011
2012
2013
2014
17,1
16,3
16,7
16,5
16,7
Taulukko 6. Poissaolopäivät vuosina 2013 - 2014
Laji
Vuosilomat *)
Sairauspoissaolot
Muut lakisääteiset
Kuntoutuspoissaolot
Koulutuspoissaolot
Opintovapaapoissaolot
Muut poissaolot
Yhteensä
2013
2014
271 106
109 287
130 026
3 927
15 248
18 137
67 678
615 409
272 515
111 342
121 861
3 870
12 674
19 804
66 644
608 710
Muutos %
2013-2014
0,5
1,9
-6,3
-1,5
-16,9
9,2
-1,5
-1,1
*) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat
Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
117
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta nousi hieman ollen 4,8 % (4,7 % vuonna
2013). Tähän on voinut osaltaan olla vaikuttamassa KVTES:n 2014 - 2016 sopimusmuutos, joka
on ollut voimassa 1.3.2014 alkaen. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa
sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi jo ensimmäisestä
työkyvyttömyyspäivästä lukien. Kesäaikaan olikin
sairaanhoitopiirissämme havaittavissa lisääntynyt
sairauspoissaoloilmoitusten määrä edellisvuoteen
verrattuna.
Suhteellisesti vähiten sairauspoissaoloja on lääkäreillä. Huoltohenkilöstön kohdalla sairastavuus
on suurinta (6,8 %). Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut tutkimus- ja hoitohenkilöiden ryhmässä.
Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentit vuosina
2013 - 2014.
Sairaanhoitopiirissä 523 henkilöä tuotti vähintään
50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes 1 150 henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2014 aikana terveysperusteisia poissaoloja,
määrä on 17,2 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä (1 400 henkilöä/21,1 % vuonna
2013).
Taulukko 8. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin
Henkilöstöryhmä
PalveluSairausOsuus
PalveluSairausOsuus
jaksopäivät poissaolopäivät %
jaksopäivät poissaolopäivät %
2013
2013
2014
2014
Lääkärit
274 902
4 271
1,6
280 308
5 591
2,0
Hoitohenkilöt
1 356 579
68 156
5,0
1 347 281
68 848
5,1
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
88 693
2 143
2,4
96 436
3 222
3,3
Tutkimusta ja hoitoa avustavat 177 264
12 324
7,0
176 110
10 177
5,8
Huoltohenkilöt
251 104
16 582
6,6
252 436
17 163
6,8
Hallinto- ja taloushenkilöt
150 616
5 642
3,7
154 683
6 143
4,0
Muut henkilöt
26 024
169
0,6
30 174
198
0,7
Yhteensä
2 325 182
109 287
4,7 2 337 428
111 342
4,8
Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman
ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää
kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 13 744 päivää eli 12,3 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus
on pysynyt edellisvuoden tasolla.
Taulukossa 9 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista.
Taulukko 9. Terveysperusteiset poissaolot
2014
OYS ja Kehitysvammahuolto
1-3 pv
4-10 pv
11-30 pv
31-89 pv
yli 90 pv
Yhteensä
118
Sairauspoissaolojakson pituus, lkm
12 376
3 566
1 862
553
204
18 561
%-osuus
66,7
19,2
10,0
3,0
1,1
100,0
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Eläköityminen
Eläkkeelle siirtyneet
Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän
kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista
vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet
(55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77
henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella
osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Suuntaus on hyvä,
koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen
sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus
koko henkilöstön määrästä oli 0,42 % ja keski-ikä
58,1 vuotta.
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Taulukko 10. Vuosina 2012 - 2014 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain
Eläkelaji
2012
Vanhuuseläke
113
Työkyvyttömyyseläke
21
Osa-aikaeläke
15
Osatyökyvyttömyyseläke/
määräaikainen osakuntoutustuki
42
Määräaikainen kuntoutustuki *)
48
PPSHP
239
*) Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt
Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 %
vuonna 2014, mikä oli jonkin verran alempi
kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,3 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle
siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta
vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät
vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden
iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella
59,9 vuoden iässä.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista
vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 – 68 vuoden
2013
112
31
12
2014
119
28
9
47
56
258
57
54
267
iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,4 vuoden iässä.
Kuviossa 5 on esitetty Kevalta saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä vuoteen 2030
mennessä. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina
31.12.2010. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes 2 200 henkilöä.
Kuvio 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät 2015 – 2030
Eläkepoistumaennuste, Keva
Eläkemaksut
Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan
ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta
maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaan-
hoitopiirin palveluksessa ennen vuotta 2005.
Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua, työntekijän jäädessä
ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle,
yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
119
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Taulukossa 11 on nähtävissä sairaanhoitopiirin
maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun
ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden
2014 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2015
Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella.
Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin.
Taulukko 11. Eläkemaksut vuonna 2014
PPSHP
Varhe-maksu
Eläkemenoperusteinen maksu
Maksut 1 000 euroa
2 389
13 403
Henkilöstön muu vaihtuvuus
Vuoden 2014 aikana muusta kuin määräaikaisen
palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä
päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 334,
joista 147 perusteena oli eläketapahtuma. Lisäksi
kehitysvammahuollossa 21 työntekijän palvelussuhde päättyi vuoden aikana liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun Tahkokankaan laitoshoidon toimintaa siirtyi Oulun kaupungille.
Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan
ollut varsin vähäistä. Vuonna 2014 yhteensä 149
palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (136 vuonna 2013), mikä on 3,0 % vakinaisen henkilöstön määrästä.
Työvoimakustannukset
Toimintavuonna maltillinen
henkilöstömenojen kasvu
Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos
0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenojen
kasvu pysyi maltillisena suurimman henkilöstöryhmän, hoito- ja tutkimushenkilöstön, palkkasumman sekä palkallisen työpanoksen pysyessä
lähes entisellä tasolla. Hoitohenkilöstön palkkasumman suhteellinen osuus PPSHP:n henkilöstömenoista on n. 46 %.
Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja
korotettiin 1.7.2014 lukien 20 euron yleiskorotuk-
120
Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä väheni vuosina 2013 – 2014 hieman yli
90 milj. euroa, millä oli vaikutusta myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärään, 14,3 milj. euroa (2013), 13,4 milj.
euroa (2014).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
%-osuus palkkakustannuksista
0,9
5,1
sella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0
milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014
henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös
toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä
Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon
siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille edellisvuoden lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna 2014.
Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt myös vuoden 2014
aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin työaikapankkivelan muutosta sivukuluineen
noin 240 000 euroa.
Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden
2014 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä 980 000 euron
varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin.
Palkkakehitys tulosalueittain ja
henkilöstöryhmittäin
Vuosina 2013 - 2014 eri tulosalueiden välillä oli
hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä.
Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa
henkilöstömenoissa näkyy vielä edellisvuoden
kohdalla NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu
NordLabille on kirjattu edellisvuonna yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin, mikä vaikeuttaa vertailua toimintavuosien välillä. Yhtymähal-
HENKILÖSTÖKERTOMUS
linnon henkilöstömenojen kokonaiskasvua (9,7 %)
selittää mm. amanuenssien ja rekrytointipalvelujen varahenkilöstön sekä tietohallinnon projektityötekijöiden määrän lisäys. Amanuenssien ja
rekrytointipalvelujen varahenkilöstön työpanos
kohdentuu sairaanhoidollisiin yksiköihin.
Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-18 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten
tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat
vaikutukset henkilöstöön.
Taulukossa 12 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2013 2014. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 101,8
milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten
palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä
kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista.
2014
Kuviossa 6 (seur.sivu) on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos.
Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja
työpanosjakaumaa lääkäreiden osuus palkkasummasta oli 26,3 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 13,0 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 58,7 % ja 67,7 %
sekä muun henkilökunnan 15,0 % ja 19,4 %.
Palkkojen kehitys palkkalajeittain
Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista
ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn
työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 %
palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla
tasolla kuin edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus
(21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla.
Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina 2013 - 2014
PPSHP
Yhtymähallinto
-palkat
-muut henkilöstömenot
Medisiininen tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Operatiivinen tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Lasten ja naisten tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Psykiatrian tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Kehitysvammahuollon tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Oulaskankaan-Visalan tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
-palkat
-muut henkilöstömenot
PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ
-palkat
-muut henkilöstömenot
Tilinpäätös
2013
Tiinpäätös
2014
Muutos %
12 509 123
7 349 146
5 159 977
54 166 457
42 851 172
11 315 284
100 868 741
79 763 095
21 105 646
39 730 151
31 563 369
8 166 782
27 304 602
21 636 336
5 668 265
11 565 374
9 171 584
2 393 790
21 363 364
16 871 868
4 491 496
62 390 521
49 531 406
12 859 116
329 898 332
258 737 976
71 160 356
13 719 309
10 795 337
2 923 971
54 843 479
43 310 872
11 532 608
101 830 091
80 570 280
21 259 810
39 215 675
31 197 116
8 018 559
30 008 775
23 750 335
6 258 440
9 484 142
7 495 599
1 988 543
20 894 003
16 528 578
4 365 425
62 357 236
49 405 678
12 951 558
332 352 709
263 053 795
69 298 915
9,7
46,9
-43,3
1,2
1,1
1,9
1,0
1,0
0,7
-1,3
-1,2
-1,8
9,9
9,8
10,4
-18,0
-18,3
-16,9
-2,2
-2,0
-2,8
-0,1
-0,3
0,7
0,7
1,7
-2,6
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
121
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin 2013 – 2014 (%)
Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina 2013 - 2014
Tilinimi
Palkat
Luottamushenkilöstö
Lääkärit
Hoito- ja tutkimushenkilöstö
Muu henkilöstö
Palkkiot
Jaksotetut palkat
Lomapalkkavelan muutos
Henkilösivukulut
Sos. ja eläkevak.menot
Henk.korvaukset ja
muut henk.men. korjauserät
Henkilöstömenot yhteensä
Tilinpäätös
2013
Tilinpäätös
2014
Muutos %
TP13/TP14
TP 2014
Suht.osuus %
258 737 976
194 782
66 845 832
152 198 992
37 950 012
421 691
1 229 000
-102 333
71 160 356
73 714 846
263 053 795
184 634
68 793 074
153 638 661
39 230 661
285 628
-249 000
1 170 137
69 298 915
74 432 698
1,7
-5,2
2,9
0,9
3,4
-32,3
-120,3
-1243,5
-2,6
1,0
79,1
0,1
20,7
46,2
11,8
0,1
-0,1
0,4
20,9
22,4
-2 554 489
329 898 332
-5 133 783
332 352 709
101,0
0,7
-1,5
100,0
Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2014
122
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut 2013 - 2014 sekä tehdyn työn hinta
Palkkalaji
Palkat 2013
Palkat 2014
Muutos %
2013-2014
Varsinaiset palkat
Työaika- ja päivystyskorvaukset
Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset
Sairausloma-ajan palkat
Lakisääteiset poissaoloajan palkat
Muut poissaoloajan palkat
Lisä- ja ylityökorvaukset
Palkat yhteensä
Tehdyn työn hinta
162 106 964
33 266 788
41 124 517
8 232 978
2 004 282
2 572 016
6 187 920
255 495 465
28,48 €/h
165 985 584
32 963 223
41 764 855
8 848 797
1 960 659
2 313 800
5 771 839
259 608 757
28,93 €/h
2,4
-0,9
1,6
7,5
-2,2
-10,0
-6,7
1,6
1,6
Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana
sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu
tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat
(sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana
ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn
työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna
oli 1,6 %.
kitsemisen kokonaisuus sisältää palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön
ja aineettomaan palkitsemiseen liittyvät osiot.
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina 2013 – 2014 on esitetty
tämän kertomuksen liiteosassa.
Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 74,4 milj. euroa. Ne olivat
henkilöstön palkoista 28,3 %. Sairaanhoitopiirille
maksetut henkilöstön sairausvakuutus-, tapaturma ym. henkilöstökorvaukset olivat 5,2 milj.
euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja
henkilösivukuluja.
Palkitseminen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien
2010 - 2015 strategian mukaan sairaanhoitopiiri
haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin
työpaikka. Palkitseminen on yksi keskeisistä keinoista tavoitteen saavuttamisessa.
Henkilöstön palkitsemista toteutetaan strategian
mukaisesti. Sairaanhoitopiirissä on käytössä eri
toimintatasoille soveltuva malli palkita henkilökuntaa sairaanhoitopiirin tuottavuuden paranemisesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2012. Pal-
Palkkaus
Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen
palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia.
Vuonna 2014 uudistettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilökunnan palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden
arviointiin. Palkkausepäkohtien korjaamiseen
käytettiin vuonna 2013 sovittua järjestelyerää,
jolla osa epäkohdista saatiin korjattua. Lääkärisopimuksen mukaisesta sairaalahammaslääkäreille kohdennettavasta järjestelyerästä käytiin
paikallisneuvottelut joulukuussa 2014.
Aiemmin tehtyä sopimusta ”Eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä” jatkettiin ja
samalla sovittiin tuottavan leikkaustoiminnan
mallin pilotoinnista.
Henkilökohtaisiin lisiin on KVTES:n mukaan kohdennettava 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen
yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu suoritettiin 30.9.2014. Paikallisneuvottelut vajeen korjaamisesta käynnistettiin ja henkilökohtaisen lisän vajeet korjattiin takautuvasti
1.9.2014 alkaen.
Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää
strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Vuoden 2014 toiminnan ja tuloksen
perusteella tulospalkkiovarauksia tehtiin sairaala-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
123
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
ja välinehuollon vastuualueelle 350 000 euroa ja
kuvantamisen toimialueelle 630 000 euroa.
aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin.
Nopean palkitsemisen malli, Säpäkkä, on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä,
tavoitteiden mukaisesta, työstä. Säpäkkä -palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon 300 000 euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin 91 %, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2013.
Työterveyshuolto
Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon.
Henkilöstöetuudet
Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös
kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa
edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä
että työajan ulkopuolella.
Kesäjuhlat
Sairaanhoitopiirin toiset kesäjuhlat järjestettiin
22.8.2014 Nallikarissa. Juhlista oli nauttimassa
yli 1 000 sairaanhoitopiirin työntekijää.
Joustava ja sujuva työmatkaliikenne
Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä
yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että
Työpaikkaruokailu
Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville turvataan hyvä,
ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu,
myös etäpisteissä työskenteleville. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin henkilöstön ruokailuoikeutta henkilöstöeduin on laajennettu Oulun
kaupungin organisaation eräisiin henkilöstöravintoloihin.
Työsuhdeasunnot
Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt tarjoavat
ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille tasokkaita ja edullisia asuntoja.
Palveluvuosista palkitseminen
Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti:
Festarihenkisessä juhlassa The Original Lost Blues Band vastasi yleisön virittelemisestä juhlatunnelmaan. Pääesiintyjänä
oli energisestä lavaesiintymisestään tunnettu Jean S.
124
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
- 20 vuotta palvelua, 2 palkallista vapaapäivää
- 30 vuotta palvelua, 4 palkallista vapaata
- 40 vuotta palvelua, viikko palkallista vapaata
- 65 - 68-vuotiaaksi töissä, extra bonus, ei vapaata
Merkkipäivälahjat
Sairaanhoitopiiri on palkinnut henkilökuntaansa
50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä kristalliesineillä.
Henkilökunnalta on tullut ehdotus, jossa toivotaan merkkipäivälahjoiksi myös muita vaihtoehtoja. Ehdotuksen perusteella on aloitettu alustava valmistelutyö vuoden 2014 lopulla.
Eläkkeelle siirtyminen
Työnantaja muistaa eläkkeelle siirtyvää viranhaltijaa/työntekijää hänen suostuessaan lahjalla,
joka on yhteisesti sovittu. Vastuuyksiköt järjestävät eläkkeelle siirtyvälle kahvitilaisuuden, mikäli
eläköityvä niin haluaa.
Lomamökit
Sairaanhoitopiirin omistuksessa on henkilöstön
virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä.
Liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoiminta
Sairaanhoitopiirissä tuetaan virkistys- ja liikuntatoimintaa. PPSHP:n Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle
monipuolista vapaa-ajan toimintaa.
2014
Vuoden hoitotyöntekijä
Vuodesta 2009 lähtien on PPSHP:ssä valittu vuoden hoitotyöntekijä. Valintakriteerinä on henkilön eettinen osaaminen (eettinen herkkyys,
-ongelmanratkaisutaito, -motivaatio ja –toimeenpanotaito) työtovereiden arvioimana. Vuoden hoitotyöntekijä -kyselyn tavoitteena on lisätä keskustelua hoidon eettisyydestä sekä vahvistaa eettisesti kestävien toimintatapojen noudattamista
ja kehittämistä.
Kertomusvuoden lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi 91 henkilöä ja ehdokkaiksi nimettyjä eri hoitotyöntekijöitä oli 55. Kyselyvastausten ja -arviointien pohjalta päätti kyselyä koordinoiva työryhmä valita vuoden 2014 hoitotyöntekijäksi
kätilö/diabeteshoitaja Tuula Ala-Ilkan synnytys- ja naistentautien vastuualueen äitiyspoliklinikalta. Työtoverit kuvasivat Tuulaa aktiiviseksi
moniammatilliseen yhteistyöhön osallistujaksi.
Hän hyväksyy työtovereidensa erilaisuuden, osaa
tarkastella asioita niin potilaan kuin työkavereidensa näkökulmasta sekä esittää usein työyhteisön toimintaa kehittäviä asioita ja ideoita.
Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi
vuodelle 2014 avustusta 95 500 euroa. Vapari
täytti toimintavuonna 40 vuotta ja tarjosi juhlan
kunniaksi henkilöstön virkistymiseen 1 500 lippua
SuperPark Ouluun.
Vaparin 22, liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa,
jaostoa tarjoavat henkilöstölle runsaasti vapaaajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi
Vaparin hallitus myöntää avustusta esim. lähialueen juoksutapahtumien osallistumismaksuihin ja vastaa kirkkoveneen vuokraustoiminnasta.
Jaostojen vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, kunkin lajin harrastajat, kannustaen henkilökuntaa harrastus- ja kilpailutoimintaan. Vaparilaiset
osallistuvat sairaaloiden vuosittain eri lajeissa
järjestettäviin kisoihin.
Työnantaja tukee Vapari ry:n toimintaa taloudellisen avun lisäksi antamalla käyttöön tilat kuntosalille ja monelle muulle harrastusmahdollisuudelle. Osa jaostoista toimii vuokratiloissa. Kuntosalikäyntejä oli vuoden aikana hieman yli 30 000,
noin 90 käyttäjää päivässä. Yhdessä työhyvinvointipalvelujen kanssa järjestetään vuosittain liikuntaviikot työyhteisöjen välisenä kilpailuna.
Vuoden hoitotyöntekijä kätilö Tuula Ala-Ilkka palkittiin ja
kukitettiin yhtymähallinnon, tulos- ja vastuualueen johdon sekä kyselytyöryhmän edustajien toimesta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
125
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Kehittämistoimet
Luottamus ja yhteistyö
Yhteistoiminta
PPSHP:ssä on laadittu Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje. Ohjeen mukaan
sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimenä toimii
yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työsuojelupäällikön ja kahden työsuojeluvaltuutetun lisäksi
14 edustajaa, joista 4 edustaa työnantajaa ja 11
henkilöstöä.
Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden
aikana yhteensä 11 kertaa. Merkityksellisimpiä
kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm.
-
-
-
-
-
lasten ja naisten sairaalan uudistaminen ja
Tulevaisuuden sairaala 2030 – MasterPlan
suunnitelmat
hoitohenkilöstön mitoitushankkeeseen
liittyvät tulokset
kehitysvammahuollon tulosalueen
palveluasumisen siirtäminen yksityiselle
palveluntuottajalle
toimintaohje henkilöstön kausiinfluenssarokotuksiin liittyen
sairaanhoitopiirin puhelinliikenteen
uudistaminen
gastroentrologisen toiminnan siirtäminen
Oulun kaupungilta osaksi sairaanhoitopiirin
toimintaa
päivystysasetuksen vaikutukset
sairaanhoitopiirissä
kehitysvammahuollon tulosalueen
toimintakonseptin muutokseen liittyvä esitys
työvoiman vähentämistarvetta koskevien
yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta
Työntekijä ja sosiaalinen media -ohje
Yhteistoiminta on osa tulosalueiden johtamista.
Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistoiminta
järjestetään tulosalueiden, vastuualueiden ja
muiden toimintayksiöiden johtoryhmätyöskentelyssä. Tulosalueen johtaja asettaa johtoryhmän, johon henkilöstöjärjestöillä on oikeus
nimetä tulosalueen koosta, henkilöstörakenteesta ja vastuualueiden lukumäärästä riippuen
3 – 6 edustajaa.
126
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Viestintä
Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan keskeisenä
tehtävänä on tukea kuntayhtymän tavoitteiden
saavuttamista. Toimiva viestintä auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset muutokset
ja kehityssuunnat sekä osaltaan varmistaa niiden
huomioon ottamisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja varsinaisessa toiminnassa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisellä
tiedotuksella tarkoitetaan oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä kuntayhtymän
organisaatiossa. Tiedotuksen tulee tapahtua kaikkiin suuntiin ja sen tulee sisältää keskeiset asiat,
joilla voidaan ajatella olevan merkitystä organisaation ja/tai yksittäisen työntekijän toimintaan,
voimassa oleva lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin
omat ohjeet ja säännöt huomioon ottaen.
Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita
ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa
vuorovaikutus ja avoin viestintä sitouttavat työntekijät uudistusten toteuttamiseen. Sisäinen
viestintä luo edellytykset kuntayhtymän tulokselliselle toiminnalle ja henkilöstön työilmapiirin ja
työelämän laadun parantamiselle.
Sisäisen tiedottamisen keskeisenä välineenä käytetään sairaanhoitopiirin intranet-järjestelmää.
Intranetin tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa
organisaation sisäistä tiedottamista ja raportointia, minkä lisäksi järjestelmä vähentää huomattavasti paperilla tapahtuvaa viestintää. Sähköpostin merkitys sisäisten tiedotteiden jakamisessa
on edelleen merkittävä. Henkilökunnalle tarkoitettu viikkotiedote jaetaan toimintayksiköihin
myös paperiversiona.
Ulkoisen viestinnän osalta tärkeimmät omat
tiedotuskanavat ovat sairaanhoitopiirin Internet-sivusto (www.ppshp.fi) ja sen alla toimiva
SSL-suojauksella ja käyttäjätunnuksella salattu
Extranet-palvelu sekä Pohjanpiiri-lehti. Extranet-palvelulla voidaan välittää suojatussa ympäristössä myös tietosuojalain alaista informaatiota
eri henkilöille ja sidosryhmille (mm. kuntaraportointi). Internetissä julkaistaan mm. kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Julkisia tiedotusvälineitä käytetään tarpeen mukaan.
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Sairaanhoitopiirissä on käytössä rajoitetusti sosiaalisen median palveluita (mm. Facebook). Palveluilla pyritään edistämään mm. henkilökunnan
rekrytointia. Sosiaalisen median käyttöä laajennetaan hyväksytyn viestintäsuunnitelman pohjalta,
mikäli saatu palaute ja kokemukset ovat myönteisiä. Henkilökuntaa on informoitu ja ohjeistettu
sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista.
Pohjanpiiri-lehti ilmestyy vuosittain 6 kertaa ja
se jaetaan kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, sairaanhoitopiiristä eläkkeelle jääneille
sekä laajalti eri sidosryhmille. Lehden jakeluun
kuuluvat myös Nordlab-liikelaitoskuntayhtymään
PPSHP:stä siirtynyt henkilöstö. Lehden painosmäärä vuonna 2014 oli keskimäärin noin 9 400
kappaletta/lehti.
Hyväksytyn viestintäsuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii viestinnän ohjausryhmä
ja tulosalueiden edustajista koostuva viestinnän yhdyshenkilöverkosto. Näiden tehtävänä on
ohjata, koordinoida ja kehittää sairaanhoitopiirin sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Sekä
ohjausryhmä että yhdyshenkilöt kokoontuivat
vuoden 2014 aikana 6 kertaa.
Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiirin sekä suomen- että englanninkielinen yleisesite uusittiin ja
tehtiin esite Tulevaisuuden sairaala 2030 –hankkeesta. Koko organisaation kattava viestintäkoulutus aloitettiin loppuvuodesta 2014. Vuoden 2015
aikana koulutusta jatketaan eri teemoilla, tavoitteena on henkilökunnan työelämän ja arjen viestintätaitojen kehittäminen. Uuden Internet-sivuston suunnittelu SharePoint-alustalle aloitettiin ja sitä jatketaan vuonna 2015, tavoitteena on
eri viestintäkanavien (intranet, Internet ja Extranet) integrointi nykyistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi.
2014
Innovatiivinen ja hyvinvoiva
henkilöstö toiminnan kehittäjänä
Aloitetoiminta Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä
Sairaanhoitopiirin aloitejaosto (henkilöstöjohtaja, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö/aloiteasiamies ja henkilöstön edustaja) kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Näissä kokouksissa käsiteltiin yhteensä 14 eri aloitetta niihin saatujen lausuntojen pohjalta sekä muita aloitetoimintaan
liittyviä asioita.
Edellisvuonna tehty muutos aloiteasioiden käsittelyn liittämisestä tulosalueiden laatupäälliköiden tehtäviin osoittautui onnistuneeksi. Aloiteasioiden käsittely laatupäällikkökokouksissa oli
luontevaa ja tulosalueensa johtoryhmän jäseninä
laatupäälliköt saattoivat välittää johdolle tietoa
erilaisista kehittämisideoista.
Aloitteiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta, ollen 29 kpl. Näistä 17 aloitetta oli useampaa yksikköä tai koko sairaanhoitopiiriä koskevia.
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue otti
käyttöön PPSHP:n strategiaa ja jatkuvan parantamisen filosofiaa tukevan Lean –prosessitarkastelumallin. Tähän liittyen toiminnan kehittämisehdotukset esitettiin aloitteiden sijasta Kaizen
-parannusehdotuksina (yhteensä 1 160 kpl).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
127
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Laatupalkintokilpailu
Järjestyksessään 14. sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailuun toi kehittämishankkeensa arvioitavaksi 9 hankeryhmää viideltä eri tulosalueelta.
Laatupalkintokilpailuhankkeiden arviointiryhmä,
sekä arviointiryhmän esityksen perusteella palkitsemispäätöksen tehnyt yhtymähallinnon johtoryhmä, kiittivät kaikkia kilpailuun osallistuneita hankeryhmiä erityisen aktiivisella ja asiaan
paneutuvalla asenteella tehdystä toiminnan
kehittämistyöstä. Palkintojen saajat julkistettiin
ja palkittiin marraskuussa.
PPSHP:n 2014 laatupalkintokilpailun palkinnot
jaettiin seuraavasti:
1. palkinto: Elinluovutusprosessin kehittäminen
OYS:ssa
Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito,
Tehohoito/työryhmä.
Kyseessä on sekä lääketieteellisesti, organisatorisesti että yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä,
selkeästi perusteltu ja johdonmukaisesti toteutettu hanke. Vuoden seuranta-aikana raportoidut alustavat tulokset ovat vakuuttavia.
2. palkinto: Hengityselinsairaiden liikunnallisen
ryhmäkuntoutuksen kehittäminen
Operatiivinen tulosalue, Kuntoutus, S-fysiatria/
työryhmä.
Selkeästä tarpeesta lähtevä käytännöllisesti
suunnattu hanke, jolla on potentiaalisesti merkittäviä vaikutuksia vähäisin kustannuksin.
3. palkinto: Toiminnan suunnittelu on yhteinen
prosessi
Medisiininen tulosalue/työryhmä.
Hallinnollinen hanke, jonka vahvuus on selkeä
laadullinen näkökulma ja korkeatasoinen prosessiosaaminen.
Kunniamaininta: MET -pilotti
Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito,
Tehohoito/työryhmä.
Raportti on kokonaisuudessaan selkeä, hyvin kirjoitettu ja hankkeen lähtökohdat ja tarve ovat
erinomaisesti perusteltu.
Ensimmäistä palkintoa vastaanottamassa neurokirurgian erikoislääkäri Johanna Kuhmonen (vas.), ylilääkäri Tero
Ala-Kokko ja sairaanhoitaja Sinikka Sälkiö.
128
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Tutkimusstrategia ja tuloksellinen
yhteistyö
Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueet voivat tehdä asiantuntijasopimuksia liittyen pitkäkestoiseen tutkimusyhteistyöhön Oulun yliopiston sekä alueen muiden tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa. Asiantuntija tekee laaja-alaisesti
yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueen kanssa pitkäkestoisessa tutkimusprojektissa tai tutkimusohjelmassa. Työsopimuksen
kesto on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme
vuotta. Asiantuntijan kokonaispalkka on työpanoksesta riippuen 2 - 5 % erikoislääkärin kulloinkin voimassa olevasta peruspalkasta.
Työhyvinvointi, työturvallisuus ja
terveyden edistäminen
Työsuojelun uusi yhteistoimintakausi
käynnistyi
Vuosi 2014 oli valitun työsuojeluorganisaation nelivuotiskauden (v. 2014 - 2017) ensimmäinen yhteistoimintavuosi. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään
aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä ja samalla uudistettiin nimeksi työhyvinvointi-/työsuojelujaosto.
Kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä, joihin
osallistui entistä laajemmin yhteistyöverkoston
edustajia niin sairaanhoitopiirin kuin ulkopuolisten sopimuskumppaneiden parista. Kevan asiantuntijan kanssa sovittiin vuotuisesta yhteistyöstä
työkyvyn tuen arviointiin ja raportointiin liittyen
ja työterveysyhteistyö päätettiin ottaa jokaisen
kokouksen asialistalle käsiteltäväksi.
Yhteisinä sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin
kehittämiskohteina jatkuivat
- ergonomisten työvuorojen
suunnitteluautonomian edistäminen
- tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen
- toiminnan ja muutosprosessien hallinnan
edistäminen
Työhyvinvointipäällikkö toimi nimettynä työsuojelupäällikkönä osallistuen työnantajan edustajana sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaation
toimintaan. Työhyvinvointipäällikkö toimi useissa
työhyvinvointiasioita käsittelevissä työryhmissä
ja osallistui mm. päihdeohjelmaa koskevan toimintamallin uudistamiseen sekä terveyden edistämistä suunnittelevan työryhmän työskentelyyn.
2014
OYS:n ja kehitysvammahuollon alueella työskenteli vuonna 2014 neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Oulaskankaalla tehtäviä hoiti oman toimensa ohella kolme ja Visalassa yksi työntekijä. Työsuojeluvaltuutettujen toiminta suunniteltiin vastuualueittain sekä sovittiin
sairaanhoitopiirin työhyvinvointia edistävien tekijöiden huomioiminen mm. työergonomian sekä
psykososiaalisen kuormituksen ja muutosprosessien hallinnan edistämiseksi.
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastaja teki sairaanhoitopiiriin vuoden aikana
kahdeksan perusvalvontatarkastusta. Tarkastukset toteutettiin eri puolille sairaanhoitopiirin
toimintaa.
Oulaskangas-Visala tulosalueen ja vastuualueiden työsuojelun yhteistoimintaa selkiytettiin mm.
vastuurooleja, kokous- ja sekä työterveysyhteistyökäytänteitä päivittäen. Oman työnsä ohella
toimivat työsuojeluvaltuutetut tekivät aktiivisesti
yhteistyötä esimiesten ja henkilöstön kanssa sekä
järjestivät erilaisia teemapäiviä, joista saadut
palautteet olivat myönteisiä. Ylihoitajan kanssa
valtuutetut sopivat tapaamisia, joissa käsiteltiin
työsuojeluun liittyviä ajankohtaisia asioita. Oulaskangas-Visala tulosalueen valtuutetut osallistuivat aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin yhteisiin
työhyvinvointitilaisuuksiin ja –kokouksiin.
Työsuojelutoimintaan osallistui vuoden aikana eri
yksiköistä n. 260 työsuojeluyhdyshenkilöä. Työsuojeluyhdyshenkilötapaamisia järjestettiin kuukausittain, joiden lisäksi esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille järjestettiin yksi yhteinen
tilaisuus. Uutena toimintana aloitettiin tulos- ja
vastuualuekohtaiset esimiesten ja työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamiset. Keväällä työsuojeluyhdyshenkilöt tekivät aktiivisesti turvallisuustarkastuksia omissa yksiköissään.
Työsuojeluorganisaation edustajat osallistuivat
vuoden aikana usean eri työryhmän työskentelyyn
tuoden esille työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämistä. Työsuojelun edustusta oli mm.
työaikaergonomiaa, ympäristöasioita, kemikaaliturvallisuutta ja potilassiirtoergonomiaa käsittelevissä työryhmissä, minkä lisäksi työsuojeluvaltuutetut olivat mukana toimitilojen remonttien suunnittelussa. Tekniikan kanssa käynnistettiin uutta yhteistä toimintaa tekemällä käyntejä yksiköissä mm. sisäilma-asioihin ja korjausrakentamiseen liittyen. Vuoden aikana jatkettiin
tiivistä yhteistyötä turvallisuuspalveluiden ja työterveyshuollon kanssa. Infektioiden torjuntayksikön ja ympäristösihteerin kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyi samoin.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
129
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Varhaisen tuen toimintamallin käyttöön liittyvät tapaamiset ja palaverit näkyivät työsuojeluvaltuutettujen työssä lähes päivittäin. Varhaisen
tuen mallista käytiin kertomassa yksiköissä ja se
oli esillä myös työsuojeluyhdyshenkilöiden ja esimiesten tapaamisissa. Hyvä kohtelu -toimintamallia jalkautettiin työyksiköihin, tämän lisäksi
esityksiä käytiin pitämässä työyhteisötaidoista
sekä työsuojeluvastuista ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Joulukuussa järjestettiin työsuojelun
tietoisku aiheena pisto- ja viiltotapaturmat. Loppuvuoden aikana otettiin tiedottamisen parantamiseksi käyttöön intranetin työtila, jonne voidaan jatkossa tallentaa ajankohtaista työsuojelutietoa kaikkien työntekijöiden saataville.
Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen
johtoryhmävalmennus sekä kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus lähiesimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille saatiin päätökseen vuoden aikana.
Toiminnan tavoitteena oli edistää työn tekemistä
tukevaa työyhteisöä sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä sairaanhoitopiirin strategian
mukaisesti sekä huomioida Kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen tavoite ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Koulutukseen osallistuvat hyödynsivät aihesisältöjä oman
yksikkönsä työhyvinvointisuunnitelmien laadinnassa yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Lokakuussa toteutettiin työsuojelun yhteistoimintaa koskeva kysely koko henkilöstölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 770 työntekijää, joista
esimiehiä 103, työsuojeluyhdyshenkilöitä 70 ja
muuta henkilöstöä 597.
Suurin osa vastaajista arvioi, että vuonna 2013
käyttöönotettua sähköisen vaaratapahtumien
ilmoitusjärjestelmää (HaiPro:n työturvallisuusosio) hyödynnettiin työturvallisuuden edistämisessä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluaiheita
koskevat sairaanhoitopiirin yhteiset sekä vastuualueittain järjestettävät tilaisuudet koettiin
tarpeellisena ja niiden järjestämistä päätettiin
edelleen jatkaa. Erityisen tärkeänä koettiin lisäperehdytys työsuojeluriskien arviointiin sekä Varhaisen tuen ja Hyvän kohtelun -toimintamallien
käyttöön. Nämä aiheet aiottiin erityisesti huomioida tulos- ja vastuualueittain järjestettävissä
työhyvinvointitilaisuuksissa. Vastaajat kokivat
tarvitsevansa lisää tietoa mm. muutosten hallintaan, tuki- ja liikuntaelinterveyteen sekä työelämän muutoksiin ja työyhteisötaitoihin liittyen.
Näiden aiheiden parissa työskentelyä yhteistyöverkostojen kanssa tullaan jatkamaan.
130
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Työhyvinvointi toiminnan suunnittelussa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategisena tavoitteena on terveyttä ja turvallisuutta
edistävä työympäristö ja toimintakulttuuri osana
Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoa. Työhyvinvointi rakentuu monen tekijän
varaan, joiden huomiointi yliopistosairaalan toiminnassa on muotoutunut yhä tärkeämmäksi.
Työhyvinvointipalvelut laativat ohjeistukset työhyvinvoinnin suunnittelun sekä suosituksen työhyvinvointipäivien järjestämisen tueksi. Ohjeistusten avulla työyhteisöt pystyvät entistä paremmin
kokoamaan työyhteisön voimavarat ja kehittämistarpeet toiminnassaan huomioitavaksi. Työhyvinvoinnin suunnittelun tarkoituksena on edistää
työturvallisuutta, työn hallintaa ja henkilöstön
terveyttä sekä työyhteisön hyvinvointia laajempana kokonaisuutena. Toimintaohjeet ja suositukset käsiteltiin yhteistoiminnallisesti ja esiteltiin kuluneen vuoden aikana useissa eri työhyvinvointipalvelujen järjestämissä tilaisuuksissa.
”Vastuu hyvästä
työkyvystä ja
työhyvinvoinnista kuuluu
meille jokaiselle.”
Toimeliaana töihin, vireänä vapaalle –
toimintaohje käyttöön
Tuki- ja liikuntaelinterveys on nostettu yhdeksi
tärkeäksi työhyvinvoinnin näkökulmaksi. Ergonomia tulee huomioida tilojen suunnittelussa ja
käytössä, työskentelyssä sekä laitteiden ja välineiden hankinnassa. Kesäkuussa sairaanhoitopiirissä hyväksyttiin tavoitteen saavuttamista
tukeva toimintaohje Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen; Toimeliaana töihin, vireänä
vapaalle. Ohjeen tarkoituksena on edistää tukija liikuntaelinterveyttä ja lisätä keinoja edistää
työkykyä työyhteisössä.
Hoitotyön siirtoergonomian edistäminen
Ergonomiataitojen vahvistamista potilaan siirtämisessä ja avustamisessa jatkettiin koulutuksen
avulla. Vuonna 2014 ergonomiakortin suoritti sairaanhoitopiirissä 35 työntekijää eri ammattiryhmistä. Vuosina 2011 - 2014 oli ergonomiakortteja
suoritettu yhteensä noin 170 kpl. Saadun palautteen perusteella koulutus on koettu erittäin tarpeellisena ja koulutuksesta saatu höyty monipuolisena. Potilassiirtoergonomiakortin suorittaneet
järjestivät aktiivisesti siirtoergonomian opetustuokioita omissa yksiköissään.
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Hoitotyön siirtoergonomiataitoja edistämällä voidaan tutkimusten mukaan vähentää hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrää.
Vanhuusväestön määrän ja hoitoisuustarpeen
lisääntyessä potilassiirtotaitojen merkitys tulee
jatkossa lisääntymään.
PAST -työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi
kertaa ja vuoden lopussa nimettiin moniammatillinen ohjausryhmä jatkamaan potilassiirtoergonomiatoiminnan kehittämistä sairaanhoitopiirissä.
Työyhteisöliikuntasuunnitelmat osana
terveyden edistämistä
Työyhteisöjen liikunta-aktiivisuutta edistettiin
kannustamalla ja yhteistyöllä liikuttajaverkoston, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa.
Työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatimisen
tavoitteena oli, että yhä useampi PPSHP:n työntekijä liikkuu terveytensä ja työkykynsä kannalta
riittävästi. Vuonna 2013 käynnistynyt systemaattinen työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatiminen jatkui vuonna 2014 vilkkaana ja 23 työyhteisöä toteutti tuetun toiminnan parissa suunnitelmaansa. Liikuntasuunnitelmiin osallistuneita
oli yli 600 henkilöä.
Alkukartoituksissa tehtyihin terveysliikuntakyselyihin vastasi yli 1 300 työntekijää. Saatujen vastausten perusteella henkilökunta harrasti kestävyystyyppistä liikuntaa kohtuullisesti, sen sijaan
lihaskuntoliikunnan osuus oli jäänyt liikuntasuosituksia vähäisemmäksi.
Syyskuussa järjestettiin sairaanhoitopiirissä liikunta-aktiivisuuskilpailu, jossa työyhteisöt keräsivät liikuntasuoritteita kahden viikon ajan.
Tavoitteena oli terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta-aktiivisuus. Noin 700 työntekijää
osallistui kisaan ja heistä 20 % liikkui suosituksen
mukaisesti. Henkilöstölle järjestettiin myös tiimikisa, jossa 5 - 10 hengen työyhteisötiimit keräsivät askeleita kahden viikon ajan. Yhteensä 22
joukkuetta keräsi askeleita 12 531 kilometrin verran. Tiimien askelmäärien keskiarvon perusteella
paras tiimi keräsi yli 250 000 askelta eli noin 165
kilometriä/henkilö.
Kehonanalyysimittauksissa kävi yli 800 työntekijää vuoden 2014 aikana. Mittauksien yhteydessä työntekijät saivat henkilökohtaisen palautteen sekä tarvittaessa ohjausta elämäntapamuutoksiin. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja OAMK:n
terveysalan yksikön kanssa järjestettiin OYS:ssa
2014
Miten nää voit? –hyvinvointitapahtuma, jonka
tavoitteena oli henkilöstön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja tukeminen sekä motivoivan tiedon lisääminen hyvinvoinnin eri tekijöistä.
Tapahtumassa osallistujat saivat testata terveyskuntonsa ja hyvinvointinsa tilaa. Tapahtumaan
osallistui noin 100 työntekijää.
Terveysliikunnan suunnittelijan liikuntaneuvonnassa työterveyshuollon lähetteellä kävi vuoden
aikana 30 työntekijää. Liikuntaneuvonnassa henkilöt saivat henkilökohtaisen liikuntaohjauksen ja
–suunnitelman terveyden edistämiseksi. Terveysliikuntaa tarjottiin henkilökunnalle viikoittain, ja
alaselkäoireista kärsiville työntekijöille tarjottiin
selkäkoulutyyppistä toimintaa. Liikuttajaverkostolle pidettiin tapaamisia, joissa esiteltiin mm.
erilaisia mahdollisuuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Sähköiset palvelut työhyvinvoinnin
edistämisen tueksi
Vuoden aikana laajennettiin työyhteisöjen ja
työntekijöiden mahdollisuuksia saada entistä
paremmin tietoa omasta terveydestään ja hyvinvointitarpeistaan sähköisten palvelujärjestelmien
avulla. Yhteistyötä ergonomisten työvuorojen
autonomisen suunnitteluprosessin kehittämisessä
jatkettiin edelleen sekä valmistauduttiin seuraavan vuoden työolobarometrikyselyn toteuttamiseen.
ToRek-työnohjausrekisterijärjestelmä työnohjaustoiminnan tueksi
Syyskuussa saatiin käyttöön ToRek–järjestelmä
työnohjaustoiminnan tueksi. Sähköisen järjestelmän avulla on tarkoitus edistää työnohjausprosessia käsittelemällä työnohjaajien tietoja, sairaanhoitopiirin työnohjaajien työnohjaussopimuksia sekä työnohjaustapahtumia. Pääkäyttäjät
opastivat sairaanhoitopiirin koulutettuja työnohjaajia järjestelmän käyttöön ja samalla järjestelmään päivitettiin heidän työnohjaustoimintaa koskevat tiedot. Vuoden alussa aloitti toimintansa myös työnohjaustoiminnan ohjausryhmä,
jonka tehtäviksi oli määritelty laatia työnohjaustoimintaa koskeva strategia vuosille 2016 – 2020
sekä ehdotus palvelujen järjestämisestä ja arvioinnista. PPSHP järjesti lokakuussa yliopistollisten sairaaloiden valtakunnalliset työnohjaustoiminnan neuvottelupäivät, johon osallistui edustajia kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
131
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Sähköiset terveys- ja työhyvinvointipalvelut
koko henkilöstön käyttöön
Vuoden aikana valmisteltiin sähköisten terveysja työhyvinvointipalvelujen käyttöönotto seuraavan vuoden alusta lähtien. Palvelukokonaisuuden
avulla on tarkoitus järjestää henkilöstölle mahdollisuus saada tietoa omasta terveydestä ja työhyvinvoinnista sekä antaa tukea itsehoidon edistämiseen. Sähköiset palvelut suunniteltiin hyödyntämään myös sairaanhoitopiirin terveyttä ja
työhyvinvointia edistävien toimintamallien ja
palvelujen käyttöä sekä tukemaan lakisääteistä
terveysseurantaa. Palveluihin sisällytettiin Työterveyskirjasto, Sähköinen terveystarkastus ja
-valmennus, Työhyvinvoinnin itsevalmennus ja
eOmahoitokirjasto. Syksyn kuluessa henkilöstöä
informoitiin tulevasta palvelukokonaisuudesta
useassa eri tilaisuudessa.
Firstbeat – Hyvinvointianalyysi
kuormittavuuden ja palautumisen arviointiin
Hyvinvointianalyysi mittaa sydämen sykevälivaihtelua kolmen vuorokauden ajan ja antaa yksilöllisen tiedon kehon fyysisestä ja psyykkisestä
kuormituksesta sekä palautumisesta. Henkilökohtainen palaute antaa tietoa eri stressiteki-
132
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
jöistä, palautumisen riittävyydestä ja unen laadusta sekä liikunnan vaikutuksista terveyteen.
Hyvinvointianalyysi kohdennettiin esimiesten ja
työyhteisöjen tueksi mm. työn kuormittavuuden
ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysia
testattiin syksyn kuluessa ja sen käyttöä suunniteltiin osaksi työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaa. Analyysi sisällytetään työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaan, mikäli tulee tarve saada
tarkempaa tietoa työn kuormittavuudesta, liittyen esimerkiksi vuorotyöhön tai psykososiaalisen
kuormituksen hallintaan.
Energiatesti työyhteisöjen
liikuntasuunnitelmien arviointiin
PPSHP:ssä otettiin henkilöstön käyttöön energiatesti, jonka tarkoituksena on konkretisoida
osallistujalle hyvän fyysisen kunnon merkitystä
ja kannustaa työntekijöitä pitämään aktiivisesti
huolta kunnostaan. Palvelun tuottaman energiaindeksin on tarkoitus aikamäärinä osoittaa,
kuinka paljon testatulla henkilöllä on energiaa
käytössään työhön ja vapaa-ajan toimiin päivän
aikana. Testistä saatavaa ryhmäraporttia voi puolestaan hyödyntää työyhteisöliikunnan suunnitelman laadinnassa.
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Työterveysyhteistyöllä terveyttä ja
työkyvyn tukea
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (10.10.2013/708) mukaisesti
työterveysyhteistyön toimintamallien edelleen
kehittämistä työkyvyn hallinnan mahdollistamiseksi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä jatkettiin aktiivisesti. OYS:n ja kehitysvammahuollon
työterveyshuoltopalvelujen
tuottajana jatkoi Attendo Työterveys Oy. Oulaskankaan sekä Visalan sairaalan henkilöstön työterveyspalvelujen tuottajana alihankintasopimuksella aloitti Jokilaaksojen Työterveys Oy.
Työterveyshuollon ohjausryhmässä seurattiin työkyvyn tuen toimenpiteiden osalta tavoitteiden
saavuttamista sekä päätettiin osallistumisesta
erilaisiin teemaan liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Työsuojelun ja työterveyshuollon
yhteistyötä tiivistettiin erityisesti osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksien edistämisessä ja ohjeistusten kehittämisessä. Työterveyshuolto oli edustettuna myös sairauspoissaolojen
hallintatyöryhmässä.
Työterveyshuollon ja esimiesten välinen yhteistyö eri alueilla toteutui toimintasuunnitelmapalavereissa, työpaikkaselvitysprosesseissa sekä
työterveysneuvotteluissa.
Osa-sairausvapaata
suositeltiin työterveyshuollosta aktiivisesti keinona jatkaa työssä sairaudesta huolimatta tai
pidemmältä sairauspoissaololta työhön takaisin palattaessa. PPSHP:n osasairausvapaan prosessimalli päivitettiin, mikä selkiytti edelleen
eri osapuolten vastuita. Tilapäisistä työjärjestelyistä pystyttiin sopimaan myös puhelinneuvotteluin, kun toimijat molemmin puolin olivat tulleet tutuiksi. Vuoden aikana käytettiin eri tulosalueilla 124 työntekijän kohdalla mahdollisuutta
osasairausvapaan hyödyntämiseen (72 henkilöä
vuonna 2013).
Yhteistyö tiivistyi työkyvyn
tukiratkaisuissa
Vuonna 2013 uudistetun VarTu - Työkyvyn tuen
toimintamallin käyttöönoton valmennus jatkui
myös henkilöstösuunnittelijan toimesta. Valmennusta annettiin erilaisissa foorumeissa ja esimiestapaamisissa, minkä lisäksi esimiehet saivat tarvittaessa henkilökohtaista neuvontaa toimintamallin soveltamisessa.
Työkyvyn tukitoimet esimiesten toimesta aktivoituivat edelleen tulosalueilla. Yhteistyön tiivistyminen esimiesten, työterveyshuollon ja henkilös-
2014
tösuunnittelijan välillä edesauttoi työntekijäkohtaisten ratkaisujen löytymistä. Työssä jatkamista
tuettiin työtehtävien räätälöinnillä, työsoveltuvuuskokeiluilla, hyödyntämällä Kelan osasairauspäivärahaa sekä Kevan osakuntoutustukiratkaisuja ja ammatillista kuntoutusta. Myös tulosalueiden sisällä etsittiin entistä aktiivisemmin
soveltuvaa työtehtävää.
Yhteistyö erityisesti Kevan kanssa kehittyi ja kuntoutuspäätöksiä saatiin tarvittaessa nopeasti.
Kevan myöntämällä ammatillisella kuntoutuksella työntekijät pystyivät kokeilemaan selviytymistä kokonaan uudenlaisissa tehtävissä. Yhteistyötä myös Kelan kanssa ryhdyttiin tiivistämään.
Tukiprosessissa toimivien rooleja selkiytettiin edelleen sekä lomakkeita päivitettiin muun
muassa työterveyshuollon terveysasiantuntijaroolin näkökulmasta.
Henkilöstösuunnittelija antoi esimiehille tukea ja
neuvoja työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa esimerkiksi työterveyshuollon tai Kevan kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä kartoitti työllistymisratkaisuja tilanteeseen. Työntekijän työmahdollisuuksien kartoittaminen siirtyi sairaanhoitopiirin
tasolle henkilöstösuunnittelijalle tilanteissa,
joissa ratkaisua ei löydetty tulosalueelta.
Vuonna 2014 henkilöstösuunnittelijalla oli hoidettavana 38 työntekijän työkyvyn tukiprosessi,
joista 20 henkilölle löytyi ratkaisu toimintavuoden aikana. Uudelleensijoitusratkaisua tehtäessä huomioitiin työntekijän työkyky, koulutus
ja osaaminen sekä mahdollisimman pitkälti myös
ammatillinen soveltuvuus. Ennen uudelleensijoittumista varmistettiin sijoituksen soveltuvuus
yksikön toiminnan kannalta. Tilanteissa, joissa
palaaminen omaan työhön ei työkyvyn vuoksi
onnistunut, löytyi uusi työtehtävä pääsääntöisesti samalta tulosalueelta. Uudelleensijoittumisia saatiin ratkaistua myönteisesti myös kouluttautumisen avulla.
Kelan myöntämät henkilöstön kuntoutuskurssit
Vuonna 2014 haettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa viisi PPSHP:n henkilöstölle suunnattua Kelan kustantamaa kuntoutuskurssia.
ASLAK-kursseja saatiin kolme, jotka kohdennettiin esimiestyötä tekeville, sairaanhoitajille ja
toimistotyötä tekeville sihteereille. Tyk-kursseja
saatiin kaksi, joista toinen suunnattiin sairaanhoidolliset palvelut tulosalueen henkilöstölle:
sairaalahuoltajat, välinehuoltajat, ravitsemustyöntekijät, arkistotyöntekijät, tekstinkäsittelijät, kiinteistö- ja lääkintätekniikan työntekijät,
laboratorion ja kuvantamisen työntekijät. Toinen
kurssi kohdennettiin välittömässä potilas- ja asia-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
133
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
kastyössä oleville. Palveluntuottajina kursseilla
toimivat Verve ja Rokua Kuntoutus Oy.
Jatkossa Kela ei enää toteuta työikäisten kuntoutuskurssitoimintaa entisellä tavalla. Kela on
kehittämässä työikäisille uutta AURA–kuntoutusmallia, joka korvaa aiemmat ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset. Uuden kuntoutusmallin tavoitteena
on entistä yksilöllisempi kuntoutus, jossa yhdistetään avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. Kuntoutusmalli otetaan käyttöön vuonna 2016.
Työturvallisuus kehittyi edelleen
myönteiseen suuntaan
Kevan Kaarilaskurin mukaan vuonna 2013 olivat
sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut
työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat
verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna 2014.
Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmiin liittyvät poissaolot vähenivät
edellisiin vuosiin verrattuna.
Työmatkalla tapahtuneista, vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, tapaturmista sattui eniten (22 kpl) tammimaaliskuun aikana. Koko vuoden osalta työmatkatapaturmien määrä väheni edellisiin vuosiin
verrattuna.
Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro -työturvallisuusosion kautta noin 2 400 tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä
1 468 kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana
vaaratyyppinä oli aikaisempien vuosien tapaan
uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toiminnassa 381 kpl.
Muita työturvallisuusilmoitusten vaaratyyppejä
on kuvattu kuviossa 11.
Työterveyshuollon tuottaman diagnoosiperusteisen sairauspoissaoloraportoinnin mukaan tukija liikuntaelinoireista johtuvien poissaolojen
osuus väheni edeltäviin vuosiin verrattuna. Näiden osuus sairauspoissaolojen kokonaismäärästä
laski viiden vuoden seuranta-aikana ensimmäistä
kertaa alle 30 prosenttiin (29,2 %). Mielenterveyssyiden vuoksi kirjoitettujen sairauspoissaolojen
määrä lisääntyi vuonna 2014 (16 %) edellisvuoteen (14,4 %) verrattuna. Myös lyhyet hengitystieinfektiosta johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 14,3 % (13,8 %).
Kuvio 8. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot
134
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Kuvio 9. Työmatkatapatumat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot
Kuvio 10. Uhka- ja väkivaltatilanteet työyksiköittäin vuonna 2014, HaiPro:n tilastot
Kuvio 11. Työturvallisuusilmoituksia vaaratyypeittäin, HaiPro:n tilastot
Kpl
2013
294
227
95
79
77
58
41
2014
270
198
122
87
77
41
51
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
135
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Kuvio 12. OYS:n diagnoosiperusteiset sairauspoissaolot vuosina 2010 - 2014
Hengityselinsairaudet
Tartunta- ja loistaudit
Sairauspäivät
2010
Sairauspäivät
2011
Sairauspäivät
2012
Sairauspäivät
2013
Sairauspäivät
2014
19 293
17,0 %
19 279
16,6 %
20 258
16,1 %
16 427
13,8 %
17 686
14,3 %
4 941
4,4 %
4 940
4,2 %
4 865
3,9 %
5 943
5,0 %
5 545
4,5 %
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
34 439
30,3 %
37 183
31,9 %
41 020
32,5 %
36 296
30,5 %
36 141
29,2 %
Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
4 511
4,0 %
4 883
4,2 %
4 288
3,4 %
3 088
2,6 %
4 099
3,3 %
10 977
9,7 %
9 811
8,4 %
12 623
10,0 %
13 745
11,5 %
12 368
10,0 %
Vammat ja myrkytykset
Verenkiertoelinten sairaudet
3 136
2,8 %
3 212
2,8 %
2 434
1,9 %
3 503
2,9 %
3 043
2,5 %
15 335
13,5 %
16 770
14,4 %
19 396
15,4 %
17 134
14,4 %
19 816
16,0 %
Muualla luokittelemattomat oireet 2 893
2,5 %
1 866
1,6 %
1 989
1,6 %
2 279
1,9 %
2 090
1,7 %
15 923
14,0 %
16 376
14,1 %
17 934
14,2 %
18 993
15,9 %
20 516
16,6 %
2 038
1,8 %
2 068
1,8 %
1 271
1,0 %
1 671
1,4 %
2 630
2,1 %
Mielenterveyden ja käytt.häiriöt
Muut sairaudet
Ilman diagnoosia omailm.+A-tod.
YHTEENSÄ
136
113 486 100,0 % 116 388 100,0 % 126 078 100,0 % 119 079 100,0 % 123 934 100,0 %
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Osaava työvoima
2014
ensimmäisessä vaiheessa laadittiin henkilöstön
osaamisen kehittämissuunnitelmapohja (HOKS).
Vuoden lopussa valmisteltiin alkukeväällä 2015
toteutettavaa osaamisen kehittämissuunnitelman pilottia.
Henkilöstön osaaminen ja sen
kehittäminen osaamisen johtamisen
näkökulmasta
Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiirissä on
suunnitelmallista johtamistyötä ja osa strategista henkilöstöjohtamista. Sen tarkoituksena
on turvata tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamistarpeiden tunnistaminen luo pohjan henkilöstön
osaamisen kehittämiselle.
Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1.1.2014 (laki
1136/2013). Laki edellyttää, että organisaatioissa
on laadittava kirjallinen koulutussuunnitelma
työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Koulutussuunnitelma
koostuu osaamistarpeiden arviosta ja arvioon
perustuvasta suunnitelmasta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Marraskuussa yhteistyötoimikunnan ja hallituksen kokouksissa hyväksyttiin
sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015. Tämä suunnitelma sisältää
henkilöstön osaamisen johtamisen ja kehittämisen uudet prosessit.
Sairaanhoitopiirissä ei tähän asti ole ollut käytössä yhtenäistä menetelmää, jonka avulla saataisiin tulos- ja vastuualueiden sekä vastuuyksiköiden osaamistarpeet ja -vajeet selville.
Lain pohjalta mallinnettiin osaamisen johtamisen toimintaprosessi, jonka kehittämistyön
Henkilöstön täydennyskoulutus
Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus
parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi
myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn
laatuun.
Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa.
Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2014 yhteensä
33 koulutusta, joista alueellisia 19 ja sisäisiä 13.
Alueellisista koulutuksista kahdeksan oli säteilysuojelukoulutuksia, joihin vuoden aikana osallistujia oli paikan päällä ja etäyhteydellä yhteensä
702 henkilöä. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana 1 674
osallistujaa, jossa on hieman lisäystä edellisvuoteen. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä
1 193 henkilöä. Koulutuspalveluiden järjestämien
koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat
koulutuksia, joista alueellisia 35. Näihin osallistui
yhteensä 1 728 henkilöä.
Taulukko 15. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna 2014
Henkilöstöryhmä
Lääkärit ja hammaslääkärit
Henkilöstön Täydennyskoulutukseen Täydennyskoulutuslukumäärä
osallistuneet
päiviä keskimäärin
31.12.2014
Lukumäärä %-osuus
/osallistuja
836
726
87 %
5,5
370
312
84 %
4,1
3 133
2 925
93 %
2,3
kouluasteen tutkinnon suorittaneet
1 037
768
74 %
1,5
Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö
1 323
331
25 %
1,6
PPSHP yhteensä
6 699
5 062
76 %
2,7
Muu korkeakoulutettu sosisaali ja
terveydenhuollon henkilöstö
Sos. ja terveysalan ammattikorkeakoulu
tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet
Sos. ja terveysalan perustutkinnon tai
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
137
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Kuvio 13. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten
organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2014, jakauma aihealueittain (%)
Koko henkilöstöstä 76 % osallistui ammatilliseen
täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 2,7 päivää henkilöä kohden
kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Taulukosta
15 on nähtävissä täydennyskoulutukseen osallistuneet ammattiryhmittäin.
Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin 13 700, jossa on
huomioitu myös koulutusvirkamatkat. Palkallisten koulutusvirka-/työvapaiden palkkakustannukset olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin 3 979 päivää.
Koulutuspoissaolot vähenivät 16,9 % vuodesta
2013 vuoteen 2014, mikä selittyy sisäisten koulutusten vähenemisellä. Edellisvuodesta poiketen mm. koulutuspalveluiden sisäiset koulutukset suunnattiin kohdennetusti pienelle kohderyhmälle. Täydennyskoulutuspäivien jakautuminen
sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuoliseen koulutukseen on esitetty kuviossa 13 aihealueittain.
Johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistui vuoden aikana 198 henkilöä, joille kertyi koulutuspäiviä keskimäärin 2,6 päivää osallistujaa kohden.
Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2014
kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 3,2 milj.
euroa, mikä on 1,2 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Toimintavuonna koulutusmenoihin ei ole enää kirjattu Oulun kaupungille tilitettävää korvausta hammaslääkäreiden
peruskoulutuksesta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja
osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto.
138
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Verkkokoulutus
Verkkokoulutuksia toteutettiin edelleen tiiviissä
yhteistyössä Medieco Oy:n kanssa. Mediecon omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan
sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan
erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä
Kiuru. Verkkokoulutukset toteutetaan Medieco
Oy:n ylläpitämässä Medieco eLearn verkko-oppimisympäristössä.
Säteilysuojeluverkkokoulutusta pilotoitiin kevään
ja syksyn aikana. Pilotista saadun palautteen
perusteella esitettiin Mediecolle hankittavaksi
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tuotettu SÄVesäteilysuojelun verkkokoulutus, joka tarjottaisiin
koko OYS-ervan henkilöstölle.
Olemassa olevien verkkokoulutusten käyttöä on
jatkettu vuonna 2014. Erityisesti lääkehoidon
osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on
vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa.
Lääkehoidon tenttejä suorittavat sekä laillistetut
että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset. Lääkehoidon perusosaamisen kurssien
lisäksi on käytössä mm. epiduraalisen kivunhoidon
ja rokottamisen verkkokurssit osana lääkehoidon
varmistamista. Hyväksyttyjä lääkehoidon kokonaisuuksia on suoritettu seuraavasti: laillistetut terveydenhuollon ammattilaiset 459, nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset 69,
epiduraalinen kivunhoito 218 ja rokottaminen
167. Myös Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa
vakiinnutti asemansa. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin edelleen aiemmin tuotetun Lap-
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
sen elvytys -verkkokurssin hyödyntämistä osana
elvytyskoulutusta. Laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoidon verkkokurssien
sisällön päivittäminen aloitettiin ja tavoitteena
on saada uusittu materiaali käyttöön kevään 2015
aikana.
THL:n Potilasturvallisuutta taidolla –ohjelmaan
sisältyvä
potilasturvallisuuden
verkkokoulutus oli sairaanhoitopiirien käytössä vuoden 2014
loppuun saakka (koulutuksen toimittaja Potilasturvaportti/Huberman). Sairaanhoitopiirin laatupäällikkö toimi PPSHP:n alueen verkkokoulutuksen koordinoijana. Sairaanhoitopiirin lisäksi
koulutuksen avasivat terveydenhuollon ja osin
sosiaalihuollon henkilöstölle kaikki alueen kunnat
5 kuntaa lukuun ottamatta. Vuoden loppuun koulutuksen suorittaneita alueella oli yhteensä 6 914
henkilöä (PPSHP:n sairaalat 3 960 henkilöä).
Koko maan terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun, yhtenäisen, potilasturvallisuusverkkokoulutuksen tavoitteena oli mahdollistaa ammattilaisille
samansisältöinen perustieto sekä potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista että niistä käytännöistä ja toimista, joilla jokainen edistää potilasturvallisuutta omassa työssä. Sairaanhoitopiirissä
nämä perustiedot hankki itselleen noin 60 % henkilöstöstä. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen
järjestäminen myös jatkossa on suunnitelmissa.
Lokakuussa järjestettiin OYS:ssa alueellinen potilasturvallisuusseminaari yhdessä Suomen potilasturvallisuusyhdistys ry:n kanssa. Aihealueina olivat mm. potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa, työntekijän kokemukset potilaan
haittatapahtuman yhteydessä sekä käytännön
työkalut potilasturvallisuuden kehittämisessä.
Tätä koulutuspäivää seurasi Valtakunnallinen
vaaratapahtumaseminaari teemalla Kokemuksesta oivallukseen ja oivalluksesta opiksi. Koulutuspäivät keräsivät osallistujia eri puolilta Suomea ja keskustelu potilasturvallisuuden tiimoilta
oli vilkasta.
Etälähetykset
Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa
AV-yksikkö, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. AV-yksikkö huolehtii av-tekniikasta ja on tukena luentoesitysten sekä neuvotteluiden etälähetyksissä.
Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin
vuoden 2014 aikana 721 tuntia. Lisäystä vuoteen
2013 oli 21 tuntia. Etälähetyspaikkakuntia oli
yhteensä 38 akselilla Turku – Utsjoki.
Vastuualueet pitivät viikoittain ns. meeting-esityksiä, jotka etälähetettiin erityisvastuualueen
lisäksi myös valtakunnallisesti. Vuonna 2014
OYS:n esityksiin osallistui 47 paikkakuntaa akselilla Kotka – Utsjoki. Esityksiä etälähetettiin viideltätoista eri erikoisalalta yhteensä 477 tuntia. Tämän lisäksi järjestettiin lukuisia videokokouksia sekä hoitoneuvotteluja eri paikkakuntien
välillä.
Koulutusyhteistyö
Vuonna 2014 jatkettiin säännöllistä koulutusyhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen koulutuspäälliköiden ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa
sekä tehostettiin yhteistyötä Oulun kaupungin,
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutuspalveluiden rooli erilaisissa työryhmissä on edelleen yksi keskeinen koulutusyhteistyön muoto.
Henkilöstön aikaansaannoskyky
ja kehittämistoimenpiteiden
vaikutukset
Sairaanhoitopiirin työoloja ja toimintaa arvioiva
työolobarometrikysely toteutetaan kahden vuoden välein, aina parittomina vuosina. Toimintavuonna ei ole toteutettu henkilöstökyselyä, jonka
avulla voitaisiin arvioida henkilöstön aikaansaannoskykyä ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
139
Tilastot
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Vakanssien jakaantuminen 31.12.2014
Tulosalueet
Sivuvirat
Yhtymähallinto
Medisiininen tulosalue
Operatiivinen tulosalue
Lasten ja naisten tulosalue
Psykiatrian tulosalue
Kehitysvammahuollon tulosalue
Oulaskankaan-Visalan tulosalue
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
Yhteensä
3,0
17,0
33,0
10,0
8,0
0,0
0,0
8,0
79,0
Lääkärit
Hoito- Tutkimus- TutkiHuolto- Hallinto- Yhteensä
henkilöt
ja
musta ja henkilöt
ja
hoitohoitoa
taloushenkilöt avustavat
henkilöt
9,0
21,0
0,0
123,0
597,0
19,0
255,0 1 092,0
34,0
79,0
493,0
9,0
75,0
393,0
41,0
5,0
190,0
33,0
31,0
290,0
7,0
76,0
202,0
83,0
653,0 3 278,0 226,0
3,0
57,0
113,0
46,0
31,0
14,0
53,0
144,0
461,0
5,0
0,0
2,0
0,0
0,0
5,0
88,0
651,0
751,0
130,0
9,0
19,0
9,0
12,0
10,0
19,0
160,0
368,0
171,0
822,0
1 548,0
646,0
560,0
257,0
488,0
1 324,0
5 816,0
OYS:iin linjautetut yksiköt kohdistettu siihen tulosalueeseen, jossa henkilöt työskentelevät
Lisäksi sairaanhoitopiirin virkapankissa on toiminnallisista syistä vapautuneita virkoja/toimia.
Henkilöstömäärät tulosalueittain 31.12.2014
Tulosalueet
Yhtymähallinto
Medisiininen tulosalue
Operatiivinen tulosalue
Lasten ja naisten tulosalue
Psykiatrian tulosalue
Kehitysvammahuollon tulosalue
Oulaskankaan-Visalan tulosalue
Sairaanhoidollisten palvelujen
tulosalue
Yhteensä
Sivu
virat
Lää- Hoitokärit henkilöt
Tutkimus- Tutkimusta Huolto Hallinto- Muut Yhteensä
ja
ja
henkilöt
ja
henkilöt
hoitohoitoa
talous
henkilöt avustavat
henkilöt
3
14
35
10
4
0
0
12
154
342
110
104
7
34
21
716
1 341
592
405
161
314
0
21
37
14
51
14
6
0
67
143
52
28
20
46
2
0
5
0
0
4
82
153
29
27
9
12
9
16
17
5
10
6
4
0
0
208
1 006
1 940
793
608
215
498
7
73
101
215
864 3 765
103
246
176
532
639
732
187
442
3
45
1 431
6 699
OYS:iin linjautetut yksiköt huomioitu eli kohdistettu siihen tulosalueeseen, missä henkilöt työskentelevät
Keski-ikä eräissä ammattinimikkeissä
Henkilöstöryhmä
Nimike
Lääkärit
Ylilääkäri
Osastonylilääkäri
Apulaisylilääkäri
Erikoislääkäri
Erikoistuva lääkäri
Hoitohenkilökunta
Perushoitaja
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Osastonsihteeri
Välinehuoltaja
Mielisairaanhoitaja
Fysioterapeutti
Röntgenhoitaja
Sairaanhoitaja
Lähihoitaja
Kätilö
Muu henkilöstö
Toimistosihteeri
Sairaalahuoltaja
Tekstinkäsittelijä
Ravitsemistyöntekijä
142
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Keski-ikä
2014
Henkilöitä
2014
55,2
54,8
50,6
45,1
33,4
48
58
64
360
239
53,7
52,4
51,1
50,3
50,0
47,8
44,3
42,8
41,6
40,8
40,3
108
124
87
251
109
127
110
194
2 247
303
211
50,1
48,9
47,4
44,4
55
396
78
71
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Talousnäkökulma
Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vuosina 2013 - 2014
Tulosalue
Henkilöstöryhmä
TP 2013
TP 2014
Muutos
20132014 %
Yhtymähallinto
- lääkärit (sis. amanuenssit)
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Medisiininen tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Operatiivinen tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Lasten ja naisten tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Psykiatrian tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Kehitysvammahuollon tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Oulaskankaan-Visalan tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
212,6
36,1
16,5
160,0
878,5
137,8
703,9
36,8
1 676,1
291,1
1 354,4
30,6
683,6
91,1
579,8
12,7
483,4
71,0
396,3
16,1
243,0
4,7
226,5
11,8
359,2
27,8
318,2
13,2
1 349,3
81,6
431,4
836,3
233,3
43,3
18,7
171,3
896,0
145,3
712,0
38,7
1 687,6
296,9
1 350,7
40,0
688,8
96,9
573,9
18,0
534,5
73,9
442,3
18,3
196,6
4,3
181,4
10,9
353,8
26,9
314,6
12,3
1 358,1
83,3
430,9
843,9
9,7
19,9
13,3
7,1
2,0
5,4
1,2
5,2
0,7
2,0
-0,3
30,7
0,8
6,4
-1,0
41,7
10,6
4,1
11,6
13,7
-19,1
-8,5
-19,9
-7,6
-1,5
-3,2
-1,1
-6,8
0,7
2,1
-0,1
0,9
Koko sairaanhoitopiiri
Henkilöstöryhmä
TP 2013
TP 2014
Muutos
20132014 %
741,2
4 027,0
1 117,5
770,8
4 024,5
1 153,4
4,0
-0,1
3,2
5 885,7
5 948,7
1,1
- lääkärit
- hoitohenkilökunta
- muu henkilöstö
Kaikki yhteensä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
143
2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS
Sairauspoissaolojen osuus palvelujaksopäivistä vuosina 2013 - 2014
Tulosalue
Henkilöstöryhmä
Palvelu- SairausSairausjakso- poissaolo- poissaolojen
päivät
päivät
osuus
2013
2013 palvelujaksopäivistä
Yhtymähallinto
71 678
- lääkärit
4 202
- hoitohenkilöt
7 461
- muut henkilöt
60 015
Medisiininen tulosalue
345 519
- lääkärit
52 798
- hoitohenkilöt
278 898
- muut henkilöt
13 823
Operatiivinen tulosalue
673 210
- lääkärit
119 432
- hoitohenkilöt
542 789
- muut henkilöt
10 989
Lasten ja naisten tulosalue
275 768
- lääkärit
38 583
- hoitohenkilöt
232 522
- muut henkilöt
4 663
Psykiatrian tulosalue
195 804
- lääkärit
30 033
- hoitohenkilöt
159 875
- muut henkilöt
5 896
Kehitysvammahuollon tulosalue 97 581
- lääkärit
1 920
- hoitohenkilöt
91 361
- muut henkilöt
4 300
Oulaskankaan-Visalan tulosalue143 486
- lääkärit
10 968
- hoitohenkilöt
127 509
- muut henkilöt
5 009
Sairaanhoidollisten palveluiden
tulosalue
522 136
- lääkärit
31 990
- hoitohenkilöt
169 329
- muut henkilöt
320 817
Koko sairaanhoitopiiri
Henkilöstöryhmä
- lääkärit
- hoitohenkilöt
- muut henkilöt
Kaikki yhteensä
144
Palvelujaksopäivät
2014
SairausSairauspoissaolo- poissaolojen
päivät
osuus
2014 palvelujaksopäivistä
1 677
41
198
1 438
15 113
652
14 236
225
30 174
1 593
28 317
264
12 109
488
11 580
41
9 091
956
7 876
259
6 236
6
6 106
124
5 123
208
4 726
189
2,3
1,0
2,7
2,4
4,4
1,2
5,1
1,6
4,5
1,3
5,2
2,4
4,4
1,3
5,0
0,9
4,6
3,2
4,9
4,4
6,4
0,3
6,7
2,9
3,6
1,9
3,7
3,8
75 996
4 872
7 191
63 933
352 170
54 797
282 762
14 611
672 042
120 785
536 553
14 704
276 608
41 898
228 040
6 670
209 937
30 762
172 439
6 736
79 062
1 792
73 301
3 969
144 955
10 549
129 644
4 762
2 078
68
261
1 749
14 379
1 032
13 242
105
32 032
2 339
29 515
178
11 880
528
11 206
146
10 342
1 078
8 844
420
5 192
7
5 037
148
4 628
254
4 285
89
2,7
1,4
3,6
2,7
4,1
1,9
4,7
0,7
4,8
1,9
5,5
1,2
4,3
1,3
4,9
2,2
4,9
3,5
5,1
6,2
6,6
0,4
6,9
3,7
3,2
2,4
3,3
1,9
29 764
358
9 517
19 889
5,7
1,1
5,6
6,2
526 658
33 446
168 986
324 226
30 811
395
9 141
21 275
5,9
1,2
5,4
6,6
Palvelu- SairausSairausjakso- poissaolo- poissaolojen
päivät
päivät
osuus
2013
2013 palvelujaksopäivistä
Palvelujaksopäivät
2014
289 926
4 302
1 609 744
82 556
425 512
22 429
2 325 182 109 287
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
1,5
298 901
5,1 1 598 916
5,3
439 611
4,7 2 337 428
SairausSairauspoissaolo- poissaolojen
päivät
osuus
2014 palvelujaksopäivistä
5 701
81 531
24 110
111 342
1,9
5,1
5,5
4,8
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut henkilöstöryhmittäin vuosina 2013 - 2014
PPSHP
Henkilöstöryhmä
Vakinaiset/määräaikaiset
Lääkärit
- vakinaiset
- määräaikaiset
Hoitohenkilöt
- vakinaiset
- määräaikaiset
Muut henkilöt
- vakinaiset
- määräaikaiset
Kaikki yhteensä
- vakinaiset
- määräaikaiset
Palkat
2013
Palkat
2014
Muutos %
2013-2014
65 698 467
40 802 859
24 895 608
152 264 182
120 313 521
31 950 661
37 532 816
30 411 465
7 121 351
255 495 465
191 527 845
63 967 620
67 601 285
41 679 569
25 921 716
153 004 513
120 424 310
32 580 203
39 002 960
31 080 969
7 921 991
259 608 758
193 184 848
66 423 910
2,9
2,1
4,1
0,5
0,1
2,0
3,9
2,2
11,2
1,6
0,9
3,8
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
145
2014 TILASTOT
Avohoitotoiminta 2014 / erikoissairaanhoito ja
perusterveydenhuolto
Tot.
2014
Tot.
2013
Muutos
2013-14
(lkm)
Muutos
2013-14
(%)
Shp yhteensä
Päivystyskäynnit
erikoissairaanhoito
perusterv.huollon päiv.
Ensikäynnit
Uusintakäynnit
Konsultaatiot
Avohoito yhteensä (esh+pth)
Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm)
Laskutetut avohoitokäynnit
erikoissairaanhoito
perusterv.huollon päiv.
125 082
50 653
74 429
62 219
325 858
96 182
609 341
5,2
561 649
487 220
74 429
124 280
50 917
73 363
60 596
314 215
101 868
600 959
5,2
545 867
472 504
73 363
802
-264
1 066
1 623
11 643
-5 686
8 382
0,1
15 782
14 716
1 066
0,6
-0,5
1,5
2,7
3,7
-5,6
1,4
1,0
2,9
3,1
1,5
Yleissairaalat yhteensä
Päivystyskäynnit
erikoissairaanhoito
perusterv.huollon päiv.
Ensikäynnit
Uusintakäynnit
Konsultaatiot
Avohoito yhteensä (esh+pth)
Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm)
Laskutetut avohoitokäynnit (esh+pth)
erikoissairaanhoito
perusterv.huollon päiv.
121 724
48 341
73 383
61 239
297 825
90 095
570 883
4,9
529 200
455 817
73 383
121 849
48 486
73 363
59 754
286 004
94 640
562 247
4,8
514 321
440 938
73 383
-125
-145
20
1 485
11 821
-4 545
8 636
0,1
14 879
14 879
0
-0,1
-0,3
0,0
2,5
4,1
-4,8
1,5
1,6
2,9
3,4
0,0
2 312
980
28 033
6 087
37 412
28,6
31 403
2 431
842
28 211
7 228
38 712
33,5
31 566
-119
138
-178
-1 141
-1 300
-4,9
-163
-4,9
16,4
-0,6
-15,8
-3,4
-14,6
-0,5
Psykiatriset sairaalat yhteensä
Päivystyskäynnit
Ensikäynnit
Uusintakäynnit
Konsultaatiot
Avohoito yhteensä
Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm)
Laskutetut avohoitokäynnit
146
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILASTOT
2014
Avohoitotoiminta 2014 / erikoissairaanhoito ja
perusterveydenhuolto
OYS:n yhteispäivystyksen erikoissairaanhoito erikoisaloittain
Tot. 2014
Tot. 2013
9 654
12 511
66
591
0
0
835
761
121
3
2
4 893
29 437
9 454
12 441
66
614
2
1
741
825
123
1
0
4 926
29 194
Oulaskakaan sairaalan päivystyksen erikoissairaanhoito erikoisaloittain Tot. 2014
Tot. 2013
sisätaudit
kirurgia
neurokirurgia
naistentaudit ja synnytykset
lastentaudit
gastroenterologia
silmätaudit
knk-taudit
hammas- ja suusairaudet
suu- ja leukakirurgia
iho- ja sukupuolitaudit
neurologia
Päivystyskäynnit yht. (esh)
sisätaudit
kirurgia
naistentaudit ja synnytykset
lastentaudit
knk-taudit
keuhkosairaudet
Päivystyskäynnit yht. (esh)
2 478
1 444
203
2
55
156
4 338
2 297
1 586
223
0
64
227
4 397
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
147
2014 TILASTOT
Avohoitotoiminta 2014 tulosalueittain
erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto
Päivystyskäynnit
TULOSALUE (TA)
Vastuualue
Ajanvarauskäynnit
Ensikäynnit
Uusintakäynnit
Konsul- Avohoito
taatio- yhteensä
käynnit
Laskut. avohoitok. 1)
Muutos (%)
2014
2013 2013-14
UusintaTot.% / käynnit /
TA2014
ensik.
(lkm)
OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
MEDISIININEN TA
88 522
11 907
111 210
1,1
2,9
9,3
Yhteispäivystys
86 762
37
127
1 055
87 981
86 995
85 916
1,3
1,7
3,4
- erikoissairaanhoito
29 437
37
127
1 055
30 656
29 670
29 468
0,7
0,6
3,4
- perusterv.huollon päivystys
57 325
0
0
0
57 325
57 325
56 448
1,6
2,4
*
122
2 556
5 959
5 615
14 252
9 246
8 874
4,2
34,0
2,3
Kardiologia
Syöpätaudit ja hematologia
Neurologia, ihotaudit ja geriatria
Sisätaudit ja keukosairaudet
OPERATIIVINEN TA
Anestesia ja tehohoito
20 242 231 881
234 334 231 814
1
817
44 795
3 991
49 604
52 589
51 602
1,9
1,6
54,8
1 635
4 693
25 004
2 634
33 966
37 759
40 837
-7,5
-2,4
5,3
2
3 804
35 325
6 947
46 078
47 745
44 585
7,1
6,1
9,3
3 008
30 616
128 935
118
129
1 981
57 232 219 791
751
5,9
9,6
4,2
2 979
178 560 168 577
2 354
2 085
12,9
36,7
15,4
Pehmytkudoskirurgia
9
4 268
14 135
289
18 701
21 051
20 128
4,6
5,3
3,3
Tukielin- ja neurokirurgia
5
11 669
36 762
260
48 696
56 367
54 351
3,7
12,3
3,2
Pään ja kaulan sairaudet
2 861
12 790
60 022
3 684
79 357
77 840
72 875
6,8
9,6
4,7
Kuntoutus
15
1 760
16 035
52 248
70 058
20 948
19 138
9,5
4,8
9,1
LASTEN JA NAISTEN TA
1)
9 414
11 133
41 103
2 673
64 323
66 667
64 435
3,5
2,9
3,7
Lapset ja nuoret
5 067
4 649
27 062
1 634
38 412
39 783
37 983
4,7
5,5
5,8
Synnytykset, naistent. ja genetiikka
4 347
6 484
14 041
1 039
25 911
26 884
26 452
1,6
-0,8
2,2
PSYKIATRIAN TA
2 286
976
27 735
6 087
37 084
31 075
30 664
1,3
-6,7
28,4
37,1
Lastenpsykiatria
82
195
7 238
1 608
9 123
7 529
7 103
6,0
23,4
2 186
397
10 308
2 651
15 542
12 924
13 457
-4,0
-11,5
26,0
18
384
10 189
1 828
12 419
10 622
10 104
5,1
-15,7
26,5
SAIRAANHOIDOLL.PALV. TA
4
1 051
2 772
1 327
5 154
3 827
3 787
1
16
3
Potilashoidon palvelut
4
1 051
2 772
1 327
5 154
3 827
3 787
1,1
16,0
2,6
Aikuispsykiatria
Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria
OYS YHTEENSÄ
103 234
55 683
311 755
14
4,5
5,6
- erikoissairaanhoito
45 909
55 683
311 755
87 561
500 908
457 138
442 829
3,2
4,8
5,6
- perusterv.huollon päivystys
57 325
0
0
0
57 325
57 325
56 448
1,6
2,4
*
OULASKANKAAN-VISALAN TA
21 848
6 536
14 103
8 621
51 108
47 186
46 590
1,3
-7,1
2,2
Konservatiivinen alue
Operatiivinen alue
- erikoissairaanhoito
- perusterv.huollon päivystys
2)
Psykiatria / Visalan sair.
Tukipalvelut (Oulask.)
OULASKANKAAN SAIR.
- erikoissairaanhoito
- perusterv.huollon päivystys
VISALAN SAIR.
SH-PIIRI YHTEENSÄ
2)
87 561 558 233
514 463 499 277
6
1 512
5 512
1 842
8 872
8 627
7 730
11,6
19,0
3,6
21 816
5 006
8 137
1 197
36 156
38 039
37 768
0,7
-10,8
1,6
4 712
5 006
8 137
1 197
19 052
20 935
20 853
0,4
1,4
1,6
17 104
0
0
0
17 104
17 104
16 915
1,1
-22,3
*
26
4
298
0
328
328
902
-63,6
-52,1
74,5
0
14
156
5 582
5 752
192
190
1,1
3,8
11,1
21 822
6 532
13 805
8 621
50 780
46 858
45 688
2,6
-6,4
2,1
4 718
6 532
13 805
8 621
33 676
29 754
28 773
3,4
5,9
2,1
17 104
0
0
0
17 104
17 104
16 915
1,1
-22,3
*
26
4
298
0
328
328
902 -63,6
-52,1
74,5
125 082
62 219
325 858
2,9
3,4
5,2
- erikoissairaanhoito
50 653
62 219
325 858
96 182 609 341
96 182
534 912
561 649 545 867
487 220
472 504
3,1
4,8
5,2
- perusterv.huollon päivystykset
74 429
0
0
0
74 429
74 429
73 363
1,5
-4,6
*
1) Kuntoutuksen vastuualueen konsultaatiokäynnit ovat vuodesta 2013 alkaen sisältäneet fysio- ja toimintaterapeuttien käynnit osastoilla.
2) Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit: tilastointitapa muuttunut.TA ja toteuma eivät vastaa toisiaan Oulaskankaan sairaalan lukujen
osalta.
148
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILASTOT
2014
Vuodeosastohoito 2014 / erikoissairaanhoito
Tot.
2014
Tot.
2013
Muutos
2013-14
(lkm)
Muutos
2013-14
(%)
Shp yhteensä
Hoitojaksot
Hoitopäivät (ei sis. lomapäiviä)
Keskim.hoitoaika (vrk)
Hoitopaikat (sair.sijat+muut hoitop)
Sairaansijat
Teho- ja tehovalvontahoitopaikat
Tarkkailuosaston hoitopaikat
Kurssiyksikkö
Sairaansijat (käytössä keskim.)
Kuormitus%
52 789
260 492
4,9
953
867
56
20
10
809
81
54 234
260 992
4,8
1 002
916
56
20
10
826
80
-1 445
-500
0,1
-49
-49
0
0
0
-17
1
-2,7
-0,2
2,5
-4,9
-5,3
0,0
0,0
0,0
-2,1
1,3
Yleissairaalat yhteensä
Hoitojaksot
Hoitopäivät (ei sis. lomapäiviä)
Keskim.hoitoaika (vrk)
Sairaansijat (tilanne 31.12.)
Sairaansijat (käytössä keskim.)
Kuormitus%
50 300
187 417
3,7
608
573
79
51 991
194 532
3,7
647
606
79
-1 691
-7 115
-0,02
-39
-33
0
-3,3
-3,7
-0,4
-6,0
-5,4
0,0
Psykiatriset sairaalat yhteensä
Hoitojaksot
Hoitopäivät
Keskim.hoitoaika (vrk)
Sairaansijat (tilanne 31.12.)
Sairaansijat (käytössä keskim.)
Kuormitus%
2 489
73 075
29,4
259
236
85
2 243
66 455
29,6
269
220
83
246
6 620
0
-10
16
2
11,0
10,0
-0,9
-3,7
7,3
2,4
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
149
2014 TILASTOT
Yhteenveto eräiden sairaanhoidollisten palvelujen
tuotannosta 2014
Tot.
2014
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
Patologia, patologian laboratoriotutk.
Kliininen neurofysiologia, laboratoriotutk.
Kuvantaminen, radiologiset tutk.
Oulaskankaan sairaala
Röntgen, radiologiset tutk.
Leikkaukset
- päiväkirurgian %-osuus kaikista leikkauksista
- päiväkirurgian %-osuus elektiivisistä leikkauksista
Oulun yliopistollinen sairaala
Oulaskankaan sairaala
Synnytykset
Oulun yliopistollinen sairaala
Oulaskankaan sairaala
Tot.
Muutos
2013 2013-14 (%)
Tot.% /
TA2014
36 732
6 564
205 452
38 512
6 053
201 387
-4,6
8,4
2,0
95,4
113,2
96,2
15 557
32 905
36,4 %
48,9 %
30 033
2 872
5 142
4 100
1 042
16 108
33 015
36,0 %
48,7 %
29 942
3 073
5 280
4 279
1 001
-3,4
0,0
-0,3
96,2
0,4 %-yksikköä
0,2 %-yksikköä
0,3
97,9
-6,5
82,1
-2,6
92,6
-4,2
90,1
4,1
104,2
Leikkausmääritelmä on muuttunut, joten myös vuoden 2013 tiedot on päivitetty leikkausten osalta.
150
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
6 628
2 652
3 392
584
6 044
584
52 789
OULASKANKAAN-VISALAN TA
Konservatiivinen alue
Operatiivinen alue
Psykiatria / Visalan sair.(pl.kunt.kodit)
OULASKANKAAN SAIR.
VISALAN SAIR. (pl. kunt.kodit)
SH-PIIRI YHTEENSÄ
6 747
2 465
3 641
641
6 106
641
54 234
15 048
2 878
3 010
1 732
3 511
3 917
17 791
372
5 208
9 294
2 583
334
13 046
6 248
6 798
1 602
145
860
597
47 487
-1,8
7,6
-6,8
-8,9
-1,0
-8,9
-2,7
-2,8
-6,1
1,5
5,9
-2,2
-7,9
-4,9
-7,0
-3,5
-7,8
2,2
0,0
-2,6
-0,1
-4,9
18,9
-13,8
42,6
-7,2
-2,8
2014
-7,7 42 498 43 591
2,0
5 901
6 055
-12,2
8 115
8 811
-18,4
28 482
28 725
-6,5 14 016 14 866
-18,4 28 482 28 725
-8,0 260 492 260 992
-2,5
-2,5
-7,9
-0,8
-5,7
-0,8
-0,2
1,2
-3,9
3,0
7,8
0,7
-2,1
-5,5
2,2
-11,2
-6,6
6,5
10,5
-5,9
-4,5
-7,1
18,2
-3,9
40,2
-4,3
0,3
-3,7
-9,2
-15,5
1,6
-12,9
1,6
-3,5
-1,1
-9,4
-3,2
9,7
-3,9
-2,3
-5,0
-1,1
-8,2
-8,2
14,9
10,2
-7,4
-4,2
-10,3
0,1
-4,7
2,7
-3,1
-3,5
6,4
2,2
2,4
48,8
2,3
48,8
4,9
3,9
2,0
3,0
6,9
3,4
4,9
4,3
20,0
4,4
3,9
2,2
13,2
3,5
3,5
3,5
23,4
31,1
21,8
25,3
4,7
1)
Keskim.
Muutos Tot.% /
hoito2013 2013-14 TA2014
jakson
%
pituus
(vrk)
Hoitopäivät
-2,0 56 903 56 246
-9,9
5 437
5 657
17,5
9 196
8 932
4,2
12 614
11 702
-3,2
11 819
11 737
-10,5
17 837
18 218
-13,0 72 559 76 755
1,2
6 923
6 771
-18,9
21 944
24 725
-13,0
33 427
35 771
-2,3
5 858
5 500
-7,2
4 407
3 988
-6,8 43 939 46 670
-2,1
21 600
22 623
-10,9
22 339
24 047
-12,7 44 593 37 730
-10,1
3 884
4 043
-13,0
26 698
19 043
-12,8
14 011
14 644
-8,1 217 994 217 401
Tot.% /
TA2014
1) Luvut sisältävät tk-siirtoa odottavien potilaiden hoitopäivät. Luvut eivät sisällä lomapäiviä.
14 634
2 702
3 055
1 834
3 435
3 608
16 916
346
5 027
8 570
2 639
334
12 706
6 244
6 462
1 905
125
1 226
554
46 161
OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
MEDISIININEN TA
Yhteispäivystys (tarkk.os.)
Kardiologia (ml. teho)
Syöpätaudit ja hematologia
Neurologia, ihotaudit ja geriatria
Sisätaudit ja keukosairaudet
OPERATIIVINEN TA
Anestesia ja tehohoito (tehot 1 ja 2)
Pehmytkudoskirurgia
Tukielin- ja neurokirurgia
Pään ja kaulan sairaudet
Kuntoutus (ml. kurssiyks.)
LASTEN JA NAISTEN TA
Lapset ja nuoret (ml. tehot)
Synnytykset, naistent. ja genetiikka
PSYKIATRIAN TA
Lastenpsykiatria
Aikuispsykiatria
Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria
OYS YHTEENSÄ
TULOSALUE (TA)
Vastuualue
Hoitojaksot
Muutos (%)
2014
2013 2013-14
Vuodeosastohoito 2014 tulosalueittain / erikoissairaanhoito
68,5
76,2
65,4
51,5
70,2
51,5
61,3
67,1
90,7
71,1
19,7
70,4
66,9
49,8
186,4
50,5
45,8
50,1
0,3
64,7
53,0
75,9
70,2
46,4
85,1
42,6
60,2
Päivystyksenä
tulleet
% hoitojaksoista
158
25
39
94
64
94
953
196
20
32
42
44
58
251
26
68
112
18
27
183
88
95
165
18
87
60
795
148
22
36
90
58
90
882
187
20
32
39
39
58
229
24
67
106
19
13
171
78
93
146
12
85
49
734
79
72
63
87
66
87
81
83
74
80
89
84
84
87
78
89
87
84
95
70
76
66
84
87
86
79
81
Sair.sijat ja muut hoitop
LukuKäytössä vuoden
määrä
aikana keskim.
31.12.
LukuKuor2014
määrä mitus%
TILASTOT
2014
151
2014 TILASTOT
Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman
lähetettä saapuneet jäsenkunnittain 2014
JÄSENKUNTA
Alavieska
YLEISSAIRAALAT
OYS
Oulasilman
kankaan
psyk.
sairaala
Yhteensä
Muutos (%)
2013-14
PSYKIATRISET SAIRAALAT
SH-PIIRI Muutos
Lähetteet
OYS:n
Visalan Yhteensä Muutos (%) yhteensä 2013-14 (%) +ilman läh.
psyk.
sairaala
2013-14
(esh)
saap.yht./
tulosalue
1000 as.
257
375
632
9,0
4
20
24
-11,1
656
8,1
244
Haapajärvi
1 210
948
2 158
-7,0
36
45
81
-22,1
2 239
-7,7
299
Haapavesi
1 152
1 406
2 558
3,5
28
48
76
-1,3
2 634
3,3
367
330
Hailuoto
316
0
316
-18,3
13
0
13
85,7
329
-16,5
2 921
12
2 933
3,2
102
0
102
39,7
3 035
4,1
314
Kalajoki
818
836
1 654
0,9
16
49
65
4,8
1 719
1,0
136
Kempele
4 488
28
4 516
5,0
138
1
139
-6,7
4 655
4,6
276
Kuusamo
2 783
7
2 790
-4,4
86
0
86
1,2
2 876
-4,2
182
421
400
821
14,2
8
13
21
0,0
842
13,8
312
2 507
14
2 521
-10,7
85
0
85
18,1
2 606
-10,0
267
647
6
653
4,1
29
0
29
11,5
682
4,4
329
Ii
Kärsämäki
Liminka
Lumijoki
Merijärvi
99
191
290
-5,2
3
5
8
166,7
298
-3,6
259
Muhos
2 826
11
2 837
-10,4
107
0
107
15,1
2 944
-9,7
327
Nivala
1 267
1 460
2 727
-1,7
31
63
94
34,3
2 821
-0,8
258
Oulainen
1 048
1 607
2 655
-2,3
23
43
66
8,2
2 721
-2,1
353
54 127
244
54 371
3,4
1952
7
1959
-2,0
56 330
3,2
287
2 860
12
2 872
3,3
63
1
64
-34,7
2 936
2,0
349
Oulu
Pudasjärvi
Pyhäjoki
Pyhäjärvi
Pyhäntä
500
118
618
12,4
18
3
21
5,0
639
12,1
195
1 157
894
2 051
7,4
27
30
57
29,5
2 108
7,9
379
317
122
439
-3,1
7
2
9
-57,1
448
-5,5
287
3 925
663
4 588
2,8
190
8
198
1,0
4 786
2,7
189
Sievi
469
580
1 049
6,0
12
42
54
42,1
1 103
7,3
214
Siikajoki
947
153
1 100
3,0
29
2
31
-29,5
1 131
1,7
205
Raahe
Siikalatva
1 738
354
2 092
-2,1
55
10
65
38,3
2 157
-0,8
371
Taivalkoski
1 220
4
1 224
19,6
29
0
29
-23,7
1 253
19,9
296
Tyrnävä
1 871
12
1 883
-6,2
44
0
44
100,0
1 927
-6,5
286
Utajärvi
873
2
875
-19,4
25
0
25
-53,7
900
-19,4
310
288
Vaala
Ylivieska
Jäsenkunnat yht.
864
6
870
-8,8
35
0
35
16,7
905
-9,6
1 541
2 035
3 576
8,8
56
88
144
41,2
3 720
9,8
248
95 169
12 500
107 669
1,7
3 251
480
3 731
1,3
111 400
1,7
275
josta
Oulunkaaren ky
7 518
32
7 550
-1,5
225
1
226
-11,4
7776
-1,7
322
Raahen seud.hyvinv.ky
5 372
934
6 306
3,7
237
13
250
-3,8
6556
3,4
192
Sos. ja terv.piiri Helmi
3 207
1 882
5 089
0,6
90
60
150
3,4
5239
0,8
360
Peruspalv.ky Selänne
2 788
2 242
5 030
1,6
71
88
159
-5,9
5189
1,4
279
Peruspalv.ky Kallio
3 534
4 450
7 984
4,6
103
213
316
33,3
8300
5,5
246
917
1 027
1 944
-0,1
19
54
73
12,3
2017
0,3
146
Keski-Pohj. shp
1 654
105
1 759
-0,5
23
23
46
-9,8
1805
-0,8
Kainuun shp
2 159
11
2 170
4,8
81
1
82
127,8
2252
6,9
-4,8
Kalajoen yt-alue
Länsi-Pohjan shp
1 677
8
1 685
-4,6
59
0
59
-9,2
1744
Lapin shp
2 562
11
2 573
6,5
80
0
80
9,6
2653
6,6
Muut
1 778
127
1 905
1,3
133
3
136
-16,0
2041
-0,1
8
0
8
-71,4
0
0
0
*
8
-71,4
105 007
12 762
117 766
1,7
3 627
507
4 134
1,6
121 903
1,7
Tutkimus-/tiedepotilaat
Kaikki yhteensä
152
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILASTOT
2014
Erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt)
jäsenkunnittain 2014
JÄSENKUNTA
YLEISSAIRAALAT
OYS
ilman
psyk.
Alavieska
382
Haapajärvi
1 498
Haapavesi
1 456
Hailuoto
351
Ii
3 053
Kalajoki
1 180
Kempele
4 695
Kuusamo
3 301
Kärsämäki
550
Liminka
2 670
Lumijoki
603
Merijärvi
171
Muhos
2 727
Nivala
1 758
Oulainen
1 435
Oulu
54 516
Pudasjärvi
2 816
Pyhäjoki
638
Pyhäjärvi
1 328
Pyhäntä
369
Raahe
4 786
Sievi
624
Siikajoki
1 139
Siikalatva
1 739
Taivalkoski
1 216
Tyrnävä
1 949
Utajärvi
980
Vaala
985
Ylivieska
2 158
Jäsenkunnat yht.
100 545
josta
Oulunkaaren ky
7 834
Raahen seud.hyvinv.ky
6 563
Sos. ja terv.piiri Helmi
3 564
Peruspalv.ky Selänne
3 376
Peruspalv.ky Kallio
4 922
Kalajoen yt-alue
1 351
Keski-Pohj. shp
2 193
Kainuun shp
2 496
Länsi-Pohjan shp
2 195
Lapin shp
3 135
Muut
1 642
Kaikki yhteensä
111 947
Oulaskankaan
sairaala
PSYKIATRISET SAIRAALAT
Yhteensä Muutos (%)
Yhteensä Muutos (%)
2013-14
2013-14
SH-PIIRI
(esh)
Muutos (%)
2013-14
Hoidossa
olleet
potilaat /
1000 as.
384
952
1 335
4
23
917
60
20
381
22
10
192
22
1 451
1 731
497
38
126
834
128
748
548
175
460
11
26
14
17
2 016
13 104
635
2110
2328
352
3057
1883
4716
3306
798
2676
605
295
2732
2690
2569
54683
2831
712
1793
444
5255
1017
1252
1985
1219
1956
984
989
3535
108 831
3,4
0,2
2,8
-10,0
4,5
2,6
2,6
-2,1
2,8
-3,3
-0,8
-8,1
-4,8
-3,4
-3,4
0,8
2,5
3,5
2,6
-3,1
5,6
1,4
1,0
-0,9
6,2
-1,3
-2,8
-2,9
1,6
0,6
31
82
82
18
135
60
192
106
35
155
48
9
146
115
84
2 820
99
37
66
11
289
50
59
85
38
82
43
73
158
5 132
-18,4
-15,5
-1,2
0,0
9,8
-10,4
-9,9
11,6
16,7
16,5
37,1
-18,2
-13,6
16,2
-6,7
2,5
-5,7
23,3
8,2
-8,3
9,1
42,9
-13,2
21,4
5,6
-8,9
-10,4
-6,4
12,1
1,7
648
2 151
2 368
364
3 124
1 921
4 805
3 351
818
2 755
628
300
2 809
2 750
2 616
55 775
2 866
736
1 827
449
5 412
1 051
1 284
2 021
1 235
1 992
1 007
1 025
3 623
111 075
2,2
-0,1
2,6
-9,2
4,8
2,7
2,5
-2,0
3,5
-2,6
0,8
-8,3
-4,8
-3,1
-3,1
0,7
2,3
4,5
2,8
-2,6
5,6
2,4
0,5
-0,5
6,6
-1,4
-2,9
-2,8
2,1
0,6
241
287
330
365
323
152
284
212
304
283
303
260
312
251
339
284
341
224
328
287
213
204
233
348
292
296
346
327
242
274
92
1 049
1 923
2 167
4 399
1 109
139
12
13
8
110
13 378
7861
7219
4757
4701
7877
2178
2295
2503
2198
3142
1733
120 431
1,9
4,6
0,7
1,6
-0,1
1,0
-1,4
10,0
-2,0
4,5
12,5
1
350
385
178
183
354
69
92
121
94
128
149
5 682
-1,1
6,1
7,9
-2,7
13,1
-11,5
1,1
55,1
-13,8
30,6
9,6
3
8 022
7 432
4 838
4 796
8 072
2 221
2 345
2 561
2 236
3 193
1 827
122 931
1,9
4,6
0,8
1,6
0,3
1,1
-1,5
10,7
-2,6
4,6
12,3
1
333
217
332
258
239
161
Jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin (kaikki yhteensä) summassa yksi potilas näkyy vain kerran. Kuntien yhteenlaskettu
summa on hieman suurempi, sillä henkilö on voinut muuttaa vuoden aikana.
Kuntayhtymien, erityisvastuualueiden sekä muut yhteensä kenttien tiedot on laskettu kuntien yhteenlasketuista summista
eli muuttaneita ei ole huomioitu.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
153
2014 TILASTOT
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit jäsenkunnittain 2014
(oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut)
JÄSENKUNTA
YLEISSAIRAALAT
OYS Oulasilman kankaan
psyk. sairaala
Yht.
2014
Yht. Muutos
2013 2013-14
%
PSYKIATRISET SAIRAALAT
SH-PIIRI SH-PIIRI
AvohoitoOYS:n Visalan Yht.
Yht. Muutos yht.
yht. Muutos käynnit /
psyk. sairaala 2014 2013 2013-14 (esh)
(esh) 2013-14 1 000 as.
tulosalue
%
2014
2013
%
Alavieska
1 321
969
2 290
2 155
6,3
107
2
109
159
-31,4
2 314
2 399
3,7
861
Haapajärvi
4 980
1 885
6 865
7 312
-6,1
172
1
173
283
-38,9
7 595
7 038
-7,3
1 014
Haapavesi
4 749
2 979
7 728
7 338
5,3
126
7
133
207
-35,7
7 545
7 861
4,2
1 051
Hailuoto
1 806
5
1 811
1 868
-3,1
234
0
234
176
33,0
2 044
2 045
0,0
2 050
1 299
Ii
12 241
39
12 280
11 680
5,1
911
0
911
886
2,8
12 566
13 191
5,0
Kalajoki
4 199
2 031
6 230
6 612
-5,8
89
9
98
80
22,5
6 692
6 328
-5,4
530
Kempele
19 135
95
19 230
18 716
2,7
1 688
0
1 688
1 246
35,5
19 962
20 918
4,8
1 182
Kuusamo
10 896
37
10 933
10 994
-0,6
268
0
268
276
-2,9
11 270
11 201
-0,6
712
Kärsämäki
1 846
770
2 616
2 920
-10,4
116
17
133
317
-58,0
3 237
2 749
-15,1
1 201
Liminka
11 195
42
11 237
10 753
4,5
1 164
0
1 164
1 150
1,2
11 903
12 401
4,2
1 222
Lumijoki
2 366
15
2 381
2 177
9,4
372
0
372
338
10,1
2 515
2 753
9,5
1 214
Merijärvi
720
476
1 196
1 129
5,9
22
0
22
19
15,8
1 148
1 218
6,1
997
Muhos
10 925
36
10 961
11 341
-3,4
1 436
0
1 436
1 527
-6,0
12 868
12 397
-3,7
1 431
Nivala
5 902
3 133
9 035
8 932
1,2
291
6
297
208
42,8
9 140
9 332
2,1
835
5 176
4 610
9 786
9 617
1,8
221
4
225
217
3,7
9 834
10 011
1,8
1 274
792 243 391 236 598
2,9
17 969
-0,9 254 724 261 360
2,6
1 297
9 534
6,1
411
1 180
Oulainen
Oulu
242 599
Pudasjärvi
10 069
51
10 120
0 17 969 18 126
0
411
383
7,3
9 917
10 531
6,2
Pyhäjoki
2 430
281
2 711
2 257
20,1
205
0
205
118
73,7
2 375
2 916
22,8
723
Pyhäjärvi
4 620
1 657
6 277
5 746
9,2
110
14
124
306
-59,5
6 052
6 401
5,8
1 088
Pyhäntä
1 116
273
1 389
1 394
-0,4
7
0
7
47
-85,1
1 441
1 396
-3,1
923
18 402
1 478
19 880
17 638
12,7
1 023
1
1 024
1 014
1,0
18 652
20 904
12,1
735
Sievi
2 179
1 095
3 274
3 081
6,3
95
34
129
91
41,8
3 172
3 403
7,3
614
Raahe
Siikajoki
4 437
269
4 706
4 481
5,0
402
0
402
513
-21,6
4 994
5 108
2,3
904
Siikalatva
6 400
1 279
7 679
7 292
5,3
454
0
454
305
48,9
7 597
8 133
7,1
1 307
Taivalkoski
4 302
17
4 319
3 530
22,4
294
0
294
207
42,0
3 737
4 613
23,4
883
Tyrnävä
7 812
45
7 857
7 455
5,4
552
0
552
766
-27,9
8 221
8 409
2,3
1 222
Utajärvi
3 818
19
3 837
3 835
0,1
267
0
267
357
-25,2
4 192
4 104
-2,1
1 442
Vaala
3 935
23
3 958
3 866
2,4
508
0
508
463
9,7
4 329
4 466
3,2
1 380
Ylivieska
7 540
4 467
12 007
11 636
3,2
488
224
712
921
-22,7
12 557
12 719
1,3
838
417 116 28 868 445 984 431 887
3,3
30 002
-1,3 462 593 476 305
3,0
1 140
1 286
Jäsenkunnat yht.
319 30 321 30 706
josta
Oulunkaaren ky
30 063
132
30 195
28 915
4,4
2 097
0
2 097
2 089
0,4
31 004
32 292
4,2
Raahen seud.hyvinv.ky
25 269
2 028
27 297
24 376
12,0
1 630
1
1 631
1 645
-0,9
26 021
28 928
11,2
761
Sos. ja terv.piiri Helmi
12 265
4 531
16 796
16 024
4,8
587
7
594
559
6,3
16 583
17 390
4,9
1 139
Peruspalv.ky Selänne
11 446
4 312
15 758
15 978
-1,4
398
32
430
906
-52,5
16 884
16 188
-4,1
908
Peruspalv.ky Kallio
16 942
9 664
26 606
25 804
3,1
981
266
1 247
1 379
-9,6
27 183
27 853
2,5
805
4 919
2 507
7 426
7 741
-4,1
111
9
120
99
21,2
7 840
7 546
-3,8
569
Kalajoen yt-alue
Keski-Pohj. shp
7 237
263
7 500
6 391
17,4
194
9
203
171
18,7
6 562
7 703
17,4
Kainuun shp
6 804
19
6 823
6 598
3,4
195
0
195
186
4,8
6 784
7 018
3,4
Länsi-Pohjan shp
7 328
14
7 342
7 000
4,9
327
0
327
377
-13,3
7 377
7 669
4,0
Lapin shp
9 341
10
9 351
8 579
9,0
374
0
374
349
7,2
8 928
9 725
8,9
Muut kunnat
1 905
129
2 034
1 484
37,1
398
0
398
321
24,0
1 805
2 432
34,7
11 239
451
11 690
11 860
-1,4
450
0
450
279
61,3
12 139
12 140
0,0
460 970 29 754 490 724 473 799
3,6
31 940
-0,4 506 188 522 992
3,3
Muut
Kaikki yhteensä
154
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
328 32 268 32 389
TILASTOT
2014
Erikoissairaanhoidon hoitojaksot jäsenkunnittain 2014
(oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut)
JÄSENKUNTA
YLEISSAIRAALAT
OYS OulasYht.
ilman kankaan
2014
psyk. sairaala
PSYKIATRISET SAIRAALAT
Yht. Muutos OYS:n Visalan
Yht.
2013 2013-14 psyk. sairaala 2014
%
tulosalue
Yht. Muutos
20132013-14
%
SH-PIIRI SH-PIIRI
Hoitoyht.
yht. Muutos jaksot /
(esh)
(esh) 2013-14 1000 as.
2014
2013
%
Alavieska
157
167
324
353
-8,2
3
24
27
31
-12,9
351
384
-8,6
Haapajärvi
623
413
1 036
1 162
-10,8
11
49
60
85
-29,4
1 096
1 247
-12,1
146
Haapavesi
597
595
1 192
1 203
-0,9
29
59
88
94
-6,4
1 280
1 297
-1,3
178
Hailuoto
149
4
153
187
-18,2
6
0
6
159
188
-15,4
159
1 145
3
1 148
1 154
-0,5
59
2
61
50
22,0
1 209
1 204
0,4
125
Kalajoki
429
353
782
834
-6,2
4
49
53
67
-20,9
835
901
-7,3
66
Kempele
1 608
18
1 626
1 610
1,0
91
7
98
102
-3,9
1 724
1 712
0,7
102
Kuusamo
1 449
11
1 460
1 618
-9,8
78
2
80
77
3,9
1 540
1 695
-9,1
97
157
Ii
1 500,0
131
Kärsämäki
206
192
398
416
-4,3
9
17
26
28
-7,1
424
444
-4,5
Liminka
849
9
858
1 029
-16,6
29
0
29
46
-37,0
887
1 075
-17,5
91
Lumijoki
245
5
250
238
5,0
11
4
15
22
-31,8
265
260
1,9
128
Merijärvi
98
92
190
193
-1,6
8
7
15
12
25,0
205
205
0,0
178
Muhos
861
3
864
1 106
-21,9
50
0
50
58
-13,8
914
1 164
-21,5
102
Nivala
716
747
1 463
1 522
-3,9
45
62
107
96
11,5
1 570
1 618
-3,0
143
Oulainen
548
679
1 227
1 220
0,6
10
41
51
80
-36,3
1 278
1 300
-1,7
166
20 779
163
20 942
21 560
-2,9
1 092
17
1 109
756
46,7
22 051
22 316
-1,2
112
Oulu
Pudasjärvi
1 258
13
1 271
1 241
2,4
65
4
69
69
0,0
1 340
1 310
2,3
160
Pyhäjoki
257
76
333
332
0,3
15
4
19
12
58,3
352
344
2,3
107
Pyhäjärvi
579
409
988
976
1,2
20
36
56
67
-16,4
1 044
1 043
0,1
188
Pyhäntä
139
36
175
239
-26,8
6
5
11
14
-21,4
186
253
-26,5
119
1 952
451
2 403
2 469
-2,7
128
18
146
137
6,6
2 549
2 606
-2,2
100
Sievi
308
268
576
541
6,5
14
36
50
30
66,7
626
571
9,6
121
Siikajoki
499
113
612
648
-5,6
11
6
17
29
-41,4
629
677
-7,1
114
Siikalatva
815
142
957
960
-0,3
32
15
47
33
42,4
1 004
993
1,1
173
Taivalkoski
436
3
439
471
-6,8
50
2
52
54
-3,7
491
525
-6,5
116
Tyrnävä
706
8
714
760
-6,1
17
0
17
37
-54,1
731
797
-8,3
109
Utajärvi
400
7
407
414
-1,7
25
0
25
18
38,9
432
432
0,0
149
Vaala
416
8
424
423
0,2
26
0
26
42
-38,1
450
465
-3,2
143
Raahe
Ylivieska
Jäsenkunnat yht.
935
930
1 865
1 798
3,7
50
85
135
91
48,4
2 000
1 889
5,9
134
39 159
5 918
45 077
46 677
-3,4
1 994
551
2 545
2 238
13,7
47 622
48 915
-2,6
117
josta
Oulunkaaren ky
3 219
31
3 250
3 232
0,6
175
6
181
179
1,1
3 431
3 411
0,6
142
Raahen seud.hyvinv.ky
2 708
640
3 348
3 449
-2,9
154
28
182
178
2,2
3 530
3 627
-2,7
103
Sos. ja terv.piiri Helmi
1 551
773
2 324
2 402
-3,2
67
79
146
141
3,5
2 470
2 543
-2,9
170
Peruspalv.ky Selänne
1 408
1 014
2 422
2 554
-5,2
40
102
142
180
-21,1
2 564
2 734
-6,2
138
Peruspalv.ky Kallio
2 116
2 112
4 228
4 214
0,3
112
207
319
248
28,6
4 547
4 462
1,9
135
75
Kalajoen yt-alue
527
445
972
1 027
-5,4
12
56
68
79
-13,9
1 040
1 106
-6,0
1 149
43
1 192
1 312
-9,1
6
30
36
47
-23,4
1 228
1 359
-9,6
Kainuun shp
1 535
10
1 545
1 406
9,9
42
0
42
23
82,6
1 587
1 429
11,1
Länsi-Pohjan shp
1 129
7
1 136
1 260
-9,8
32
0
32
37
-13,5
1 168
1 297
-9,9
Lapin shp
1 812
3
1 815
1 740
4,3
48
0
48
58
-17,2
1 863
1 798
3,6
Keski-Pohj. shp
Muut kunnat
Muut
Kaikki yhteensä
581
43
624
498
25,3
36
2
38
53
-28,3
662
551
20,1
1 036
81
1 117
1 103
1,3
32
1
33
35
-5,7
1 150
1 138
1,1
46 401
6 105
52 506
53 996
-2,8
2 190
584
2 774
2 491
11,4
55 280
56 487
-2,1
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
155
2014 TILASTOT
Erikoissairaanhoidon hoitopäivät jäsenkunnittain 2014
(oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut)
JÄSENKUNTA
Alavieska
YLEISSAIRAALAT
OYS Oulasilman kankaan
psyk. sairaala
PSYKIATRISET SAIRAALAT
SH-PIIRI SH-PIIRI Muutos HoitoYht. Muutos OYS:n Visalan
Yht.
Yht. Muutos yht.
yht. 2013-14 päivät /
2013 2013-14 psyk. sairaala 2014 2013 2013-14 (esh)
(esh)
% 1000 as.
% tulosalue
%
2012
Yht.
2014
846
397
1 243
1 211
2,6
47
706
753
985
-23,6
1 996
2 196
-9,1
742
Haapajärvi
2 795
1 000
3 795
4 287
-11,5
302
1 904
2 206
2 656
-16,9
6 001
6 943
-13,6
801
Haapavesi
2 402
1 368
3 770
3 490
8,0
525
1 331
1 856
2 307
-19,5
5 626
5 797
-2,9
784
662
11
673
708
-4,9
48
0
48
33
45,5
721
741
-2,7
723
639
Hailuoto
Ii
4 489
8
4 497
4 423
1,7
1 301
378
1 679
1 330
26,2
6 176
5 753
7,4
Kalajoki
1 983
830
2 813
3 196
-12,0
48
1 095
1 143
2 213
-48,4
3 956
5 409
-26,9
313
Kempele
5 932
44
5 976
6 200
-3,6
2 575
1 001
3 576
3 403
5,1
9 552
9 603
-0,5
565
Kuusamo
6 069
31
6 100
6 692
-8,8
1 522
319
1 841
1 915
-3,9
7 941
8 607
-7,7
502
808
466
1 274
1 398
-8,9
68
246
314
539
-41,7
1 588
1 937
-18,0
589
Kärsämäki
Liminka
2 639
21
2 660
3 301
-19,4
1 216
0
1 216
1 589
-23,5
3 876
4 890
-20,7
398
Lumijoki
879
14
893
800
11,6
104
197
301
691
-56,4
1 194
1 491
-19,9
576
Merijärvi
345
231
576
678
-15,0
33
482
515
497
3,6
1 091
1 175
-7,1
947
Muhos
3 111
9
3 120
3 729
-16,3
961
730
1 691
2 087
-19,0
4 811
5 816
-17,3
535
Nivala
3 302
1 810
5 112
5 302
-3,6
895
2 285
3 180
2 443
30,2
8 292
7 745
7,1
757
1 433
2 025
2 261
-10,4
6 092
Oulainen
Oulu
Pudasjärvi
2 285
1 782
4 067
3 936
3,3
592
79 676
420
80 096
82 063
-2,4
27 033
4 955
38
4 993
4 906
1,8
926
2 857 29 890 19 491
609
1 535
6 197
-1,7
789
53,4 109 986 101 554
8,3
560
3 105
-50,6
6 528
8 011
-18,5
777
Pyhäjoki
1 019
223
1 242
1 379
-9,9
451
223
674
451
49,4
1 916
1 830
4,7
583
Pyhäjärvi
2 591
993
3 584
3 489
2,7
424
1 446
1 870
1 939
-3,6
5 454
5 428
0,5
980
Pyhäntä
545
78
623
958
-35,0
15
250
265
240
10,4
888
1 198
-25,9
569
Raahe
8 094
1 194
9 288
9 009
3,1
2 504
1 213
3 717
3 945
-5,8
13 005
12 954
0,4
512
Sievi
1 322
599
1 921
1 997
-3,8
388
1 366
1 754
805 117,9
3 675
2 802
31,2
712
Siikajoki
2 073
305
2 378
2 186
8,8
404
33
437
592
-26,2
2 815
2 778
1,3
510
Siikalatva
3 392
336
3 728
3 588
3,9
877
349
1 226
1 121
9,4
4 954
4 709
5,2
852
Taivalkoski
1 814
9
1 823
1 932
-5,6
865
8
873
974
-10,4
2 696
2 906
-7,2
637
Tyrnävä
2 204
27
2 231
2 607
-14,4
387
0
387
953
-59,4
2 618
3 560
-26,5
389
Utajärvi
1 378
23
1 401
1 690
-17,1
485
0
485
468
3,6
1 886
2 158
-12,6
649
Vaala
2 144
22
2 166
2 025
7,0
620
365
985
1 337
-26,3
3 151
3 362
-6,3
1 004
Ylivieska
4 048
2 153
6 201
6 287
-1,4
1 087
3 281
4 368
2 810
55,4
10 569
9 097
16,2
706
14 442 168 244 173 467
-3,0
12,1 239 054 236 647
1,0
589
-8,0
736
Jäsenkunnat yht.
153 802
46 703 24 107 70 810 63 180
josta
Oulunkaaren ky
12 966
91
13 057
13 044
0,1
3 332
1 352
4 684
6 240
-24,9
17 741
19 284
Raahen seud.hyvinv.ky
11 186
1 722
12 908
12 574
2,7
3 359
1 469
4 828
4 988
-3,2
17 736
17 562
1,0
519
Sos. ja terv.piiri Helmi
6 339
1 782
8 121
8 036
1,1
1 417
1 930
3 347
3 668
-8,8
11 468
11 704
-2,0
788
Peruspalv.ky Selänne
6 194
2 459
8 653
9 174
-5,7
794
3 596
Peruspalv.ky Kallio
9 518
4 959
14 477
14 797
-2,2
2 417
Kalajoen yt-alue
2 328
1 061
3 389
3 874
-12,5
4 390
5 134
-14,5
13 043
14 308
-8,8
702
7 638 10 055
7 043
42,8
24 532
21 840
12,3
726
81
1 577
1 658
2 710
-38,8
5 047
6 584
-23,3
366
Keski-Pohj. shp
5 272
133
5 405
6 115
-11,6
79
4 408
4 487
3 878
15,7
9 892
9 993
-1,0
Kainuun shp
7 327
22
7 349
6 989
5,2
614
0
614
356
72,5
7 963
7 345
8,4
Länsi-Pohjan shp
5 129
15
5 144
6 638
-22,5
542
0
542
1 070
-49,3
5 686
7 708
-26,2
Lapin shp
9 147
3
9 150
9 019
1,5
835
0
835
1 599
-47,8
9 985
10 618
-6,0
Muut kunnat
2 254
86
2 340
1 907
22,7
409
6
415
642
-35,4
2 755
2 549
8,1
5 165
183
5 348
4 748
12,6
806
4
810
709
14,2
6 158
5 457
12,8
188 096 14 884 202 980 208 883
-2,8
9,9 281 493 280 317
0,4
Muut
Kaikki yhteensä
156
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
49 988 28 525 78 513 71 434
TILASTOT
2014
OYS:n yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon
avohoitokäynnit jäsenkunnittain 2014 (oma toiminta)
JÄSENKUNTA
Sopimuskunnat
Hailuoto
Ii
Kempele
Liminka
Lumijoki
Muhos
Oulu
Pudasjärvi
Pyhäntä
Siikalatva
Tyrnävä
Utajärvi
Vaala
Sopimuskunnat yht.
Muut jäsenkunnat
Alavieska
Haapajärvi
Haapavesi
Kalajoki
Kuusamo
Kärsämäki
Merijärvi
Nivala
Oulainen
Pyhäjoki
Pyhäjärvi
Raahe
Sievi
Siikajoki
Taivalkoski
Ylivieska
Muut jäsenkunnat yht.
Jäsenkunnat yht.
Erit.vast.alueen muut shp:t
Muut shp:t
Muut
Kaikki yhteensä
Perusterv.huoll.
avohoitok.
Muutos
2013-14
%
Avoh.
käynnit /
1000 as.
140
1 429
2 311
1 387
331
1 238
42 890
658
145
905
1 085
352
338
53 209
-25,7
0,3
-2,4
-7,6
-3,9
-2,9
2,2
11,2
-17,9
-3,4
2,0
7,4
5,0
1,5
140,4
147,8
136,8
142,3
159,7
137,7
218,4
78,3
92,8
155,7
161,2
121,1
107,7
194,7
3
24
38
20
72
12
8
34
31
12
21
129
14
69
60
37
584
-81,3
-36,8
-30,9
5,3
-21,7
-52,0
14,3
100,0
-16,2
-14,3
-30,0
4,0
40,0
-17,9
33,3
-15,9
-11,1
1,1
3,2
5,3
1,6
4,6
4,5
6,9
3,1
4,0
3,7
3,8
5,1
2,7
12,5
14,2
2,5
4,4
53 793
790
1 146
1 596
57 325
1,4
1,8
10,2
-38,8
-0,3
132,6
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
157
2014 TILASTOT
Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon
päivystyskäynnit kunnittain 2013–2014
Ilman HL 0, 4 ja 9
JÄSENKUNTA
Sopimuskunnat
Alavieska
Haapajärvi
Haapavesi
Kalajoki
Kärsämäki
Merijärvi
Nivala
Oulainen
Pyhäjärvi
Raahe 1)
Sievi
Siikalatva
Ylivieska
Sopimuskunnat yhteensä
Perusterv.huoll.
avohoitok.
Muutos
2013-14
%
Avoh.
käynnit /
1000 as.
618
452
1 964
1 086
246
323
2 121
3 433
340
445
1 086
53
3 493
15 660
7,5
3,2
-13,1
30,4
6,5
-2,7
7,4
-3,1
-1,4
16,5
-5,6
0,0
2,6
0,9
229,8
60,3
273,5
86,0
91,3
280,4
193,8
444,7
61,1
17,5
210,4
9,1
233,2
143,1
0
3
15
1
6
3
7
171
1
28
8
16
2
3
4
3
271
*
-80,0
7,1
-80,0
-57,1
-25,0
75,0
4,0
-80,0
16,7
100,0
23,1
*
-50,0
*
50,0
-1,3
0,0
0,3
0,9
0,1
0,6
1,4
0,8
0,9
0,1
8,5
5,1
2,9
0,5
0,4
1,4
1,0
0,9
15 931
164
400
609
17 104
0,9
3,1
17,5
-1,8
1,1
39,3
Muut jäsenkunnat
Hailuoto
Ii
Kempele
Kuusamo
Liminka
Lumijoki
Muhos
Oulu
Pudasjärvi
Pyhäjoki
Pyhäntä
Siikajoki
Taivalkoski
Tyrnävä
Utajärvi
Vaala
Muut jäsenkunnat yhteensä
Jäsenkunnat yhteensä
Erit.vast.alueen muut shp:t
Muut shp:t
Muut
Kaikki yhteensä
1)Vihanti yhdistyi Raahen 1.1.2013 ja Raahesta tuli Oulaskankaan yhteispäivystyksen jäsenkunta
1.2.2013 lähtien.
Raahen tiedot ovat mukana sopimuskuntatiedoissa myös tammikuun 2013 osalta.
158
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
TILASTOT
2014
Kuntien maksut ja laskutukset
Luvut sisältävät oman toiminnan lisäksi välitetyt ostopalvelut, apuvälinelainauksen, valmiusrahaston
sekä tasausrahaston
Luvut eivät sisällä perusterv.huollon palvelujen myyntiä eikä kehitysvammahuollon laskutusta
Vuosivertailu 1.1. - 31.12.2013 / 1.1. - 31.12.2014
Kunta
Asukasluku
31.12.2014
ennakkotieto
Laskutus
2014
euro
2 689
7 492
7 180
997
9 670
12 629
16 895
15 821
2 695
9 744
2 072
1 152
8 991
10 947
7 719
196 374
8 401
3 285
5 565
1 562
25 389
5 162
5 522
5 813
4 230
6 730
2 907
3 138
14 978
2 419 599
7 840 482
7 724 900
1 399 409
10 825 478
7 318 966
15 900 386
12 918 578
2 576 119
8 131 069
2 098 744
1 164 348
8 900 352
10 567 276
8 361 118
195 358 189
10 747 477
3 064 692
7 252 686
1 352 256
20 816 734
4 469 055
4 775 693
7 718 723
4 420 987
5 827 208
3 684 745
4 270 802
13 495 713
900
2 317 392
1 047
8 553 088
1 076
7 317 557
1 404
1 482 516
1 119
9 941 807
580
8 016 352
941 15 701 626
817 13 353 657
956
2 816 410
834
8 735 426
1 013
2 145 732
1 259 494
1 011
990
9 604 598
965
9 959 976
1 083
8 140 719
995 184 294 448
1 279 10 625 640
933
2 834 211
1 303
6 975 087
866
1 694 848
820 19 298 331
866
3 803 916
865
4 776 492
1 328
7 043 283
1 045
4 167 222
866
6 137 133
1 268
3 678 860
1 361
4 052 145
901 12 277 506
Jäsenkunnat
405 749
395 401 784
Keski-Pohjanmaan shp
Kainuun shp
Lapin shp
Länsi-Pohjan shp
Erityishoitov.a. shp:t
Muut shp:t ja laitokset
78 417
76 118
118 123
63 641
336 299
Alavieska
Haapajärvi
Haapavesi
Hailuoto
Ii
Kalajoki
Kempele
Kuusamo
Kärsämäki
Liminka
Lumijoki
Merijärvi
Muhos
Nivala
Oulainen
Oulu
Pudasjärvi
Pyhäjoki
Pyhäjärvi
Pyhäntä
Raahe
Sievi
Siikajoki
Siikalatva
Taivalkoski
Tyrnävä
Utajärvi
Vaala
Ylivieska
YHTEENSÄ
Oulunkaaren ky
Raahen seud.hyvinv.ky
Sos, ja terv.piiri Helmi
Peruspalv. ky Selänne
Peruspalv. ky Kallio
Kalajoen yt-alue
24 116
34 196
14 555
15 752
33 776
13 781
Muutos
euro
Muutos
%
Muutos
euro/as
846
1 123
1 011
1 484
1 035
634
946
837
1 035
912
1 030
1 092
1 067
910
1 047
951
1 245
845
1 217
1 097
757
732
854
1 203
980
924
1 249
1 269
832
102 207
-712 606
407 343
-83 107
883 671
-697 387
198 760
-435 079
-240 291
-604 358
-46 988
-95 145
-704 245
607 300
220 398
11 063 741
121 837
230 481
277 600
-342 592
1 518 403
665 138
-799
675 440
253 765
-309 925
5 884
218 657
1 218 207
4,4
-8,3
5,6
-5,6
8,9
-8,7
1,3
-3,3
-8,5
-6,9
-2,2
-7,6
-7,3
6,1
2,7
6,0
1,1
8,1
4,0
-20,2
7,9
17,5
0,0
9,6
6,1
-5,0
0,2
5,4
9,9
54
-77
65
-80
85
-54
-4
-21
-79
-78
-17
-82
-77
55
36
44
35
88
86
-231
63
134
11
125
65
-58
18
92
69
974 381 005 472
944
14 396 312
3,8
30
12 472 526
14 747 525
18 428 894
11 989 289
57 638 234
14 198 816
159 13 434 825
194 13 509 489
156 17 478 069
188 13 393 244
171 57 815 627
13 376 044
172
176
148
209
171
-962 299
1 238 036
950 825
-1 403 955
-177 393
822 771
-7,2
9,2
5,4
-10,5
-0,3
6,2
-13
18
8
-20
0
467 238 834
452 197 143
15 041 691
3,3
1 230 050
1 748 085
740 191
-675 297
2 592 853
-792 532
4,3
6,5
4,6
-3,7
9,1
-8,5
29 528 502
28 657 119
16 795 879
17 669 288
30 951 643
8 483 314
Laskutus
euro/as
2014
1 224
838
1 154
1 122
916
616
Laskutus Laskutus
2013 euro/as
euro
2013
28 298 452
26 909 034
16 055 688
18 344 585
28 358 790
9 275 846
1 165
781
1 096
1 142
843
672
59
57
57
-20
73
-57
PPSHP:n jäsenkunnista Reisjärvi siirtyi Keski-Pohjanmaan shp:n jäsenkunnaksi 1.1.2013.
Vuoden 2013 alusta toteutuivat seuraavat kuntaliitokset:
- Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Oulunsalo-Yli-Ii
- Raahe-Vihanti
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
159
2014 TILASTOT
Kehitysvammahuollon hoitopäivät ja käynnit sekä
laskutus jäsenkunnittain 2014
Maksajakunta
Laitoshoidon
Asumispalv.
hoitopäivät 1)
hoitopäivät 1)
2014 muutos (%) 2014 muutos (%)
Alavieska
Neuvola- ja
Työtoiminnan
tutk.palv. käynnit käynnit
Laskutus, euroa
2014 muutos (%) 2014 muutos (%) 2014 muutos (%) euroa/asukas
35
-53
0
*
9
-10,0
0
*
23 916
64
8,9
Haapajärvi
571
-31
0
*
51
54,5
0
*
191 518
-28
25,6
Haapavesi
687
24
365
0
59
9,3
17
-39
290 840
20
40,5
Hailuoto
365
0
365
0
1
*
205
-1
118 702
2
119,1
Ii
223
-14
365
0
66
-14,3
206
4
192 005
7
19,9
Kalajoki
917
165
0
*
29
-14,7
0
*
351 666
146
27,8
Kempele
1 166
-13
0
*
111
-3,5
0
*
422 492
2
25,0
Kuusamo
1 761
3
365
0
48
29,7
198
2
548 633
5
34,7
Kärsämäki
0
*
729
0
24
-31,4
363
-4
126 912
6
47,1
441
17
365
0
45
-19,6
5
*
189 711
4
19,5
Lumijoki
0
*
0
*
19
-29,6
0
*
17 584
-3
8,5
Merijärvi
0
*
0
*
3
-25,0
0
*
1 272
-72
1,1
Liminka
Muhos
1 595
11
10
-100
54
-20,6
168
-10
623 686
-45
69,4
Nivala
343
-47
730
-10
67
-1,5
412
-10
291 865
-20
26,7
1 189
0
0
*
53
17,8
0
*
401 814
6
52,1
10 220
-49
0
-100
1 185
0,9
810
-26
4 332 974
-33
22,1
49,4
Oulainen
Oulu
Pudasjärvi
1 184
0
4
-100
39
2,6
0
*
415 223
-33
Pyhäjoki
15
*
0
*
21
90,9
0
*
32 673
446
9,9
Pyhäjärvi
805
-1
365
0
60
76,5
211
8
282 631
7
50,8
0
*
0
*
8
-38,5
0
*
9 392
2
6,0
Raahe
292
158
651
78
87
-23,7
133
18
241 123
64
9,5
Sievi
143
-82
0
-100
55
-1,8
0
-100
95 780
-62
18,6
208
-46
55
-90
45
45,2
7
-87
161 039
-53
29,2
1 379
8
0
*
36
71,4
0
*
544 130
11
93,6
68,5
Pyhäntä
Siikajoki
Siikalatva
Taivalkoski
669
69
365
0
24
0,0
213
1
289 557
65
Tyrnävä
0
-100
0
*
54
12,5
0
*
46 286
6
6,9
Utajärvi
413
-10
0
*
19
0,0
0
*
134 006
1
46,1
8
33
0
*
14
-26,3
0
*
20 259
-27
6,5
*
156 401
23
10,4
-11 10 554 090
-20
26,0
Vaala
Ylivieska
PPSHP:n jäsenk. yht.
151
-8
104
*
84
7,7
51
24 780
-29
4 838
-54
2 370
1,2
2 999
1 828
-4
369
-80
138
-9,8
206
4
761 493
-21
31,6
515
4
706
-22
153
-1,9
140
-17
434 835
-12
12,7
Oulunkaaren ky
Raahen seudun hyvinvointiky
Sos. ja terv.piiri Helmi
2 066
13
365
0
103
17,0
17
-39
844 362
14
58,0
Peruspalv.ky Selänne
1 376
-16
1 094
0
135
32,4
574
0
601 061
-8
38,2
Peruspalv.ky Kallio
672
-60
834
-6
215
1,4
463
-8
567 962
-25
16,8
Kalajoen yt-alue
917
165
0
*
32
-15,8
0
*
352 938
139
25,6
26
-75
0
*
21
-40,0
0
*
22 028
-61
321
*
0
*
4
-33,3
0
*
189 352
11 488
Keski-Pohjanmaan shp
Kainuun shp
Länsi-Pohjan shp
372
2
0
*
6
200,0
0
*
224 860
63
Lapin shp
591
30
335
184
30
36,4
0
*
299 732
29
0
*
735 972
72
*
177 629
-60
-11 11 467 691
-19
Erit.vast.al. muut shp:t yht. 1 310
Muut
Kaikki yhteensä
42
335
184
61
-6,2
396
-60
365
0
56
12,0
26 486
-28
5 538
-50
2 487
1,2
1) Tiedot sisältävät myös laitoksessa tai asumisyksikössä annetun päivähoidon käyntikerrat.
160
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
2 999
Kannen kuva: Tiina Mäki
Muut kuvat: OYS Valokuvaus-yksikön ja Pohjanpiiri-lehden kuva-arkistot
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalat ja
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS)
erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit vuonna 2014
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
- 29 jäsenkuntaa
- 405 749 asukasta ennakkotietojen mukaan (OYS:n erityisvastuualueella 742 048).
- 12 % Suomen maapinta-alasta (koko erityisvastuualue 51,1 %)
- 122 931 erikoissairaanhoidon potilasta, 52 789 hoitojaksoa, 561 649 avohoitokäyntiä,
josta perusterveydenhuolto 74 429.
- henkilökuntaa keskimäärin 6 672
- toimintakulut 556,5 milj. euroa/ vuosi
Utsjoki
Inari
Enontekiö
OYS:n erityisvastuualueen
sairaanhoitopiirit
1.
2.
3.
4.
5.
1.
Muonio
Lapin
Länsi-Pohjan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Keski-Pohjanmaan
Sodankylä
Kittilä
Savukoski
Kolari
Pelkosenniemi
Salla
Pello
Kemijärvi
Rovaniemi
Lapin
keskussairaala
Ylitornio
Tornio
2.
Posio
Tervola
Ranua
Keminmaa
Länsi-Pohjan
keskussairaala
Kuusamo
Simo
Kemi
Ii
Taivalkoski
Pudasjärvi
Oulun yliopistollinen
Hailuoto
sairaala
Kempele
Lumijoki
Oulu
3.
Suomussalmi
4.
Utajärvi Puolanka
Muhos
Liminka
Tyrnävä
Hyrynsalmi
Oulaskankaan sairaala
Siikajoki
Raahe
Ristijärvi
Pyhäjoki
Vaala
Paltamo
Merijärvi
Visalan sairaala
Siikalatva
Alavieska
Oulainen
Kajaani
Kalajoki
Haapavesi
Pyhäntä
Sotkamo
Keski-Pohjanmaan
Ylivieska
Kärsämäki
Nivala
Kannus
keskussairaala
Sievi
Kokkola
Kainuun
Toholampi
Haapajärvi
Kruunupyy
keskussairaala
Pyhäjärvi
Reisjärvi
Kaustinen
5.
Lestijärvi
Veteli Halsua
Perho
Kuhmo
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
KUNTAYHTYMÄ
PL 10, 90029 OYS
Puhelin (08) 315 2011
Faksi (08) 315 4499
www.ppshp.fi