Tilinpäätös ja toimintakertomus 14 - Pohjois
Tilinpäätös 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös 1.Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa - Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus - Sairaanhoitopiirin hallinto - Sairaanhoitopiirin toiminta - Sairaanhoitopiirin henkilöstö - Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä - Ympäristötekijät 3 3 3 5 9 15 19 29 Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä - Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä - Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 30 30 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 33 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous - Kuntayhtymän konsernirakenne - Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat - Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 41 41 42 44 Tilikauden tuloksen käsittely 49 2.Talousarvion toteutuminen - Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen - Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu - Investointiosan toteutumisvertailu - Rahoitusosan toteutumisvertailu - Sitovien tavoitteiden toteutuminen 50 50 63 64 67 68 3.Tilinpäätöslaskelmat - Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma - Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma - Sairaanhoitopiirin tase - Konsernituloslaskelma - Konsernin rahoituslaskelma - Konsernitase 70 70 71 72 74 75 76 4.Tilinpäätöksen liitetiedot - Sairaanhoitopiirin liitetiedot - Konsernin liitetiedot 78 78 88 5.Allekirjoitukset ja merkinnät94 - Tilinpäätöksen allekirjoitus 94 - Tilinpäätösmerkintä 95 6.Luettelot ja selvitykset96 - Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 96 - Luettelo käytetyistä tositelajeista 97 7.Liiteosa99 - Toimielimet 100 - Henkilöstökertomus 107 - Tilastot 141 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomen julkisessa keskustelussa vuoden 2014 aikana korostuivat kansantalouden ongelmat, kestävyysvajeen ratkaisemisen keinot ja osin niihin liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettavan rakennelain (järjestämislaki) valmistelu. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Rakenneuudistus on joka tapauksessa välttämätön palvelujen saannin turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Maamme bruttokansantuote aleni vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin, ennakkotietojen mukaan 0,1 %. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 %. Vuoden 2014 inflaatio (vuosimuutos) oli Suomessa 1,0 %. Vuoden 2015 osalta ei odoteta merkittävää muutosta. Bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun ennustetaan jäävän korkeintaan 1 %:iin ja työttömien määrän odotetaan lisääntyvän. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen (Tilastokeskus) mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,7 miljardia euroa positiivinen (sisältäen kertaluonteisia tuloja 1,4 mrd. euroa). Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,3 mrd. euroa. Kuntien toimintamenojen kasvu vuonna 2014 oli erittäin maltillista, noin 0,4 %. Kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 %, valtionosuudet laskivat 1,3 %. Vuosikate pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen lainakanta vuoden 2014 lopussa oli 2 733 euroa/asukas. Lähivuosien aikana ei ole näköpiirissä kuntatalouden kehityksen kääntymistä paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuonna 2015 kuntatalouden tila tulee säilymään heikkona mm. valtionosuuksien leikkausten seurauksena. Verotulojen kasvuksi arvioidaan noin 2 %, vuosikate heikkenee selvästi ja lainakanta kasvaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 talousarvio perustui valtuuston hyväksymään strategiaan ja omistajastrategiaan sisältäen arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä. Taustalla oli myös aikaisempien vuosien keskimääräi- Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja nen hoidon tarve ja toteutunut palvelujen määrä ottaen lisäksi huomioon mm. lain määräykset hoitoon pääsystä ja väestömäärän muutoksen vaikutukset. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi edelleen vuoden 2014 aikana. Hoidon kysyntä lisääntyi 1,3 %. Avohoitokäyntien määrä kasvoi ennakoitua enemmän, samalla kun hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi selvästi suunniteltua alhaisemmaksi. Sairaanhoitopiirin yksiköt pysyivät vuoden 2014 aikana kohtuullisen hyvin hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa, tilanne oli 31.12.2014 kuitenkin huonompi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Lähetteiden käsittelyajat ovat lähes täysin määräysten mukaisissa aikarajoissa. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toiminta toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 2014 TOIMINTAKERTOMUS Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Tilinpäätös vuodelta 2014 on yli 8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu sitä, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutuu kirjaamaan vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuun kasvusta johtuvaa ylimääräistä kulua 10,3 miljoonaa euroa. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2014 aikana 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkokuntien osalta kasvu oli 1,6 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,7 % ja toimintakulut 3,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen ja toimintakulujen kasvu vastaavat kohtuullisen hyvin sairaanhoitopiirille asetettuja tavoitteita ja omistajastrategian linjauksia. Toimintakulut alittivat käyttösuunnitelman yli 2 %:lla. Henkilöstömenot kasvoivat vain 0,7 % ja myös jäivät alle käyttösuunnitelmassa arvioidun tason. Sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden toiminnan turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää mm. käytettävien tilojen uudistamista ja kunnossapitoa, prosessien tehostamista ja henkilöstön osaamisesta ja työolosuhteista huolehtimista. Tämän varmistamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut huolella tulevaisuuden sairaala 2030 nimellä kulkevan ohjelmakokonaisuuden. Ohjelmakokonaisuuden kustannukset ovat arviolta noin 500 miljoonaa euroa, jakautuen 15 - 20 vuoden ajalle (vuoden 2014 hintatasossa). Tilojen uudistamisessa, toiminnan kehittämisessä ja kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Järjestelmän kehittämistä sekä sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Yhtenä keskeisenä periaatteena on potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Se edellyttää palveluja käyttävien tarpeiden huomioon ottamista kaikissa tilanteissa ja heidän mukaan ottamista kehittämistyöhön. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 tulevaisuuden sairaala 2030 yleissuunnitelman sekä Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Lasten- ja naistensairaalan kohdalla suunnittelua on jatkettu ns. pohjoisen sijaintivaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on tehdä rakentamispäätös joulukuun 2015 valtuustossa. Osana Tulevaisuuden sairaalan toteuttamista OYS:n yhteyteen rakennetaan testausympäristö, jonka avulla varmistetaan optimaalisten laitteiden, tilaratkaisujen ja toimintamallien valinta. Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti kuntarakenteet ja palvelut ovat olleet voimakkaan ja nopeutuvan muutoksen kohteena. Uudelle eduskunnalle ja hallitukselle valmisteltavaksi siirtyneen sote-rakenteen osalta tärkeintä on toteuttaa kustannustehokas malli, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työn palvelujen turvaamiseksi eri alueiden asukkaiden tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tämä edellyttää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun antamista samalle organisaatiolle ja alueellisten erityispiirteiden (mm. sairastavuus, väestön sijoittuminen, kantokyky) huomioon ottamista. Yliopistollisen sairaalan osalta tulee ottaa huomioon sen rooli palvella tasavertaisesti kaikkia vaikutusalueensa asukkaita ja mahdollistaa korkeatasoinen tutkimus-, kehittämis- ja opetustoiminta. Tavoitteemme on, että Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen. Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain voimaantulo siirtyy vuosikymmenen lopulle. Lailla on välttämätöntä luoda uusi tuotannon ja hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Sen jälkeen alkaa toimintatapojen uudistaminen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on työssä tiiviisti mukana ja antaa oman asiantuntemuksensa uuden järjestelmän rakentamiseksi. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ voi kuitenkin käynnistyä vasta kun eduskunta on lain hyväksynyt. Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja 4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Hallinto Organisaatio 2014 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. HALLITUS TILINTARKASTAJAT YHTYMÄHALLINTO Sairaanhoitopiirin johtaja Sisäinen tarkastus Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Hallintoylihoitaja Johtajaylilääkäri TULOSALUEET ja Vastuualueet SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT Diagnostiikka Potilashoidon palvelut Sairaala- ja välinehuolto Tekniikan palvelut Tutkimus ja kehittäminen Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) LAPSET JA NAISET MEDISIININEN OPERATIIVINEN Lapset ja nuoret Ensihoito ja päivystys Anestesia ja tehohoito Aikuispsykiatria Konservatiivinen Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Kardiologia Pään ja kaulan sairaudet Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Operatiivinen Pehmytkudoskirurgia Lastenpsykiatria Tukipalvelut Tukielin- ja neurokirurgia Toiminnan tuki Tutkimus ja kehittäminen Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosair. Tutkimus ja kehittäminen PSYKIATRIA OULASKANGAS JA VISALA Psykiatria KEHITYSVAMMAHUOLTO Neuvola- ja tutkimuspalvelut Laitoshoito Avohoito Kuntoutus Tutkimus ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1-5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 29 jäsenkuntaa. Valtuustokaudelle 2013-2016 valittu valtuusto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2014. Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallinto vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kanssa, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä, yhteydenpidosta valtion viranomaisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa, varmistaa tulosalueiden välisen yhteistyön toimivuus sekä vastata erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut tiiviisti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain (järjestämislaki) valmistelussa. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ käynnistyy, kun eduskunta on hyväksynyt lain. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) sairaanhoitopiirit (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu kuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ovat jatkaneet yhteistyötä erva-järjestämissopimuksen 2013-2016 pohjalta mm. nimeämällä järjestämissopimuksen arviointiryhmän sekä ensihoitokeskuksen yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän. OYS-erva hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat kokoontuivat 2 kertaa vuonna 2014. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit allekirjoittivat helmikuun lopulla yhteisen palveluiden järjestämissopimuksen. Sopimusta allekirjoittamassa sairaanhoitopiirien johtajat ja taustalla vuoroaan odottamassa sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat. 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS OYS-erva sairaanhoitopiirit yhdessä Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) kanssa ovat hyväksyneet Pohjois-Suomen biopankin perustamisen. Biopankkitoiminnalla mahdollistetaan tulevaisuudessa yksilöllistetyn hoidon kehittäminen ja hoidon parempi kohdistuminen potilaisiin sekä kustannussäästöt. Sairaalabiopankkitoiminnalla tarkoitetaan näytteenantajien laajaan suostumukseen perustuvaa biologisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämistä, tietoturvallista säilyttämistä sekä näytteiden ja tietojen anonymisoitua luovuttamista tutkimukseen. Tulevaisuuden sairaala 2030 –uudistamisohjelmassa kuvattujen osahankkeiden, tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi on laadittu ohjelmakokonaisuuteen liittyvä yleissuunnitelma Master plan, joka toimii sairaalan rakentamisen ja uudistamisen pitkän tähtäimen strategiana. Uudistamisohjelman ensimmäisenä osahankkeena on lasten ja naisten sairaala. Marraskuussa 2014 valmistuneessa hankesuunnitelmassa on kuvattu lasten- ja naistentautien erikoisaloille kohdistuvat tulevaisuuden muutostarpeet sekä niistä aiheutuvat toiminnalliset uudistukset nykytilaan nähden, uudistuksista saavutettavat hyödyt sekä tulevaisuuden toimintamallien vaatimukset tilaratkaisuille. Master planin yhteydessä tutkittiin uudistamisohjelman ensimmäisen osahankkeen, lasten ja naisten sairaalan sijoituspaikka. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamista tukee hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tuloksensa pystytään määrittelemään yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä ja allokoimaan henkilöstöresurssit uudelleen. Ensihoito järjestettiin sairaanhoitopiirin alueella monituottajamallilla, osan alueesta hoitivat yksityiset palveluntuottajat ja osan pelastuslaitokset. Pelastuslaitosten kanssa tehdyistä yhteistoimintasopimuksista markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että tehdyt sopimukset täyttävät Euroopan unionin oikeuskäytäntöön perustuvat ns. horisontaalisen yhteistyötä koskevat kriteerit ja jätti valitukset tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomina. Sairaanhoitopiirin ensihoidon kustannustenjakomalliksi vuodesta 2014 alkaen on sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon kulloinkin voimassa olevat valtionosuuskriteerien perusteet (ns. tarvepainotettu kapitaatio). Valtionosuuslaskennan pohjana ovat kuntakohtaiset tiedot sairastavuudesta ja väestön ikärakenteesta. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat linjanneet, että sairaanhoitopiiri keskittyy kehitysvammahuollon vaativimpiin palveluihin 2014 (tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalvelut). Viimeinen sairaanhoitopiirin asumisyksikkö siirtyi 31.12.2014 pois sairaanhoitopiiriltä. Samaan aikaan kehitysvammahuollon laitosasumista on purettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti viime vuosina nopealla tahdilla. Tulojen vähetessä sairaanhoitopiirissä käytiin syksyllä 2014 yhteistoimintaneuvottelut, joissa saatiin aikaan yli 45 henkilötyövuoden säästöt ilman irtisanomisia. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa 17.6.2014 Valtuusto hyväksyi vuosien 2015-2018 ensihoidon palvelutason. Lisäksi valtuusto päätti, että ensihoidon kustannusten jakoa koskeva malli määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuskriteerien perusteella ja kustannusten jakomalli tulee voimaan vuoden 2014 alusta lukien ollen voimassa toistaiseksi. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tilikauden tuloksesta, -5 021 429,68 euroa, päätettiin tulouttaa OYS:n peruskorjausja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia 3 551 892,70 euroa ja tehdä vastaavan suuruinen poistoerolisäys sekä tulouttaa tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8 501,64 euroa ja kirjata tilikauden alijäämä -5 012 928,04 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja pyysi hallitukselta selvitykset tarkastuslautakunnan esittämiin kehittämissuosituksiin. Valtuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen 2013. Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta 1.1. 31.12.2013. Valtuusto hyväksyi käyttösuunnitelmaan sisältyvät talousarvion muutokset. Valtuusto päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 miljoonan euron investointiavustusta lasten ja naisten sairaalaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kokouksessa 28.10.2014 Valtuusto merkitsi tiedoksi valtuustoaloitteisiin sekä kansalaisaloitteeseen ”EI! synnytysten lopettamiselle Oulaskankaalla” annetun lausunnon sekä päätti, että synnytystoiminta toteutetaan päivystysasetuksen (652/2013) tarkoittamalla tavalla Oulaskankaan sairaalassa 1.2.2015 alkaen (perustamalla lastenlääkäreiden päivystysrinki). Valtuusto päätti myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus on kokonaan sairaanhoitopiirillä. Kokouksessa 15.12.2014 Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvioon toimintatulojen ja –menojen määrärahojen lisäykset. 8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 - 2017 ja talousarvion vuodelle 2015. Valtuusto hyväksyi tulevaisuuden sairaalan yleissuunnitelman (Master plan). Master planissa on kuvattu tulevaisuuden sairaalan toimintamalli, toimintojen sijainti sairaalassa ja kuinka nykytiloja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä kolme eri perusvaihtoehtoa tulevaisuuden toimintojen sijoittelulle OYS:n alueella. Valtuusto päätti myös, että lasten ja naisten sairaalan suunnittelun pohjana toimii pohjoinen vaihtoehto sekä antoi hallituksen tehtäväksi valmistella kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen lasten ja naisten sairaalan lopullinen sijoittuminen osana Master plan –suunnittelua. Valtuusto hyväksyi lasten- ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallituksen tehtäväksi käynnistää teknisen suunnittelun sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Loppuvuoden Ebola-epidemia läntisessä Afrikassa aiheutti varautumistoimia myös Suomessa. Epidemian aikana järjestettiin ylimääräinen infektiolääkäripäivystys, tehtiin välinehankintoja ja koulutettiin henkilökuntaa, mikä aiheutti budjetoimattomia lisäkustannuksia. Kesäkauden aikana hoitoonpääsy vaikeutui jonkin verran, minkä vuoksi Valvira antoi kehotuksen saattaa jonot lakisääteiseen kuntoon huhtikuuhun 2015 mennessä. Vuoden vaihteessa tilanne oli osin korjaantunut. Keskimääräinen toteutunut odotusaika v. 2014 hoitoon oli 35 vrk ja ensikäynnille 34 vrk. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1 vrk. Yli 6 kk hoitoa odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 109, ja yli 3 kk ensikäyntiä odottaneita 289. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia, eli nopeammin kuin väestönkasvu. Tämä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito väheni suunnitellusti. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät kasvoivat hieman, samoin keskimääräinen hoitoaika, johtuen Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastohoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2013. Muutokset olivat strategian mukaisia. Hoidonporrastusta ja työnjakoa kehitettiin niin perusterveydenhuollon kuin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Medisiinisellä tulosalueella päiväsairaalatoiminta laajentui merkittävästi ja palliatiivinen yksikkö aloitti toiminnan suunnitellussa laajuudessa. Vuodeosastoilla lisättiin voimavarojen joustavaa käyttöä, ja somaattisilla aloilla voitiin sairaansijoja edelleen vähentää. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välinen työnjako kirurgisten potilaiden hoidossa jatkuu ja koetaan onnistuneeksi. Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus, jossa tapahtui nyt notkahdus. Haitta- ja vaaratapahtumien seurantaa tehostettiin, ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli koko henkilöstön tavoitteena. Potilasvahinkovakuutuksesta korvattujen hoitovahinkojen määrä sairaanhoitopiirin sairaaloissa kasvoi hieman suhteessa hoidossa olleiden potilaiden määrään. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä pieneni; tähän onkin toimintavuotena kiinnitetty erityistä huomiota. Ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2015-18 hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. OYS-erityisvastuualueen järjestämissopimuksen käsittelyä jatkettiin. Erityisen hankalaksi on osoittautunut päivystyksen hoito asetuksen mukaisesti vaikean erikoisalakohtaisen lääkärivajeen vuoksi. Varsinkin Oulaskankaan synnytysjärjestelyt herättivät keskustelua sairaanhoitopiireissä. Erikoissairaanhoidon kysyntä sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) 2002–2014 Kysyntä: lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet, sähk. konsultaatiovastaukset (1000 kpl) Kysyntätiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Hoidossa olleiden potilaiden lukumäärät ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 2014 TOIMINTAKERTOMUS Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät vuosina 2002-2014 (oma toiminta / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen. Pth-päivystyksen osalta vuosien 2012-2014 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. 10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Strategia ohjaa toimintaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa korostuu. Strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun. Strategiaa päivitetään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeiden ja alueellisten toimintaympäristömuutosten edellyttämällä tavalla. Myös tulevaisuuden sairaala 2030 –ohjelmakokonaisuus vaikuttaa strategisiin linjauksiin. Voimassa olevassa strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä toimii hallituksen nimittämä omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, joka kokoontui vuonna 2014 yhteensä 7 kertaa. Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus on laadittu yhdessä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien toimesta vuonna 2013 ja niitä tarkennettiin vuonna 2014. OYS:n erityisvastuualueen strategian eri osien toteuttamista jatkettiin tiiviissä yhteistyössä hyväksytyn työnjaon ja aikataulun mukaisesti alueen sairaanhoitopiirien kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisessa keskeisessä roolissa on vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut uuden terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. TOIMINTAKERTOMUS Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulu edistää korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekemistä ja tarjoaa tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen toimijoille. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin kirjattiin 248 uutta tutkimushanketta, joista 11 oli ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia kliinisiä lääketutkimuksia. Tutkijalähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia oli 4 ja rekisteritutkimuksia yhteensä 81. Sairaanhoitopiirin alueellinen eettinen toimikunta palvelee koko erityisvastuualuetta ja antoi kertomusvuonna yhteensä 70 lausuntoa uusista tutkimussuunnitelmista ja 105 lausuntoa tutkimussuunnitelman muutoksista. Toimikunta antoi 18 lausuntoa kansallisista monikeskustutkimuksista ja OYS-erityisvastuualueella ilmoitettiin alkavaksi yhteensä 27 lääketutkimusta ja 73 tutkijalähtöistä tutkimusta. MRC Oulussa on tällä hetkellä 73 tutkimusryhmää eri tieteenaloilta, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle 2013–2016 ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella. MRC Oulun oma tohtorikoulutusohjelma, MRC Oulu-DP, sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa (6 kokoaikaista ja 8 osa-aikaista) sekä osa-aikaisen tohtoriohjelmakoordinaattorin määräaikaisen toimen vuosille 2016–2019. Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui yhteensä 48 väitöskirjaa, joista 41 oli MRC Oulusta. Tiedekunnassa valmistui tieteellisiä julkaisuja 751. Koko erityisvastuualueen kattavaan julkaisutietojärjestelmään on tallennettu yhteensä 4 072 tieteellistä julkaisua vuosilta 2010–2013. Pohjois-Suomen biopankin perustamista on valmisteltu Tekes-rahoitteisella projektilla vuosina 2012-2013. Loppuvuodesta 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, NordLab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen perustamissopimuksen. Biopankin perustamista ja rekisteröitymistä varten lausuntohakemus biopankin perustamisesta on lähetetty valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan, TUKIJA:n arvioitavaksi loppuvuodesta. Pohjois-Suomen biopankki on verkostoitunut kansallisesti muiden yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen perustettavien biopank- 2014 kien kanssa ja on mukana kansallisen biopankkiverkoston bbmri.fi toiminnassa ja johtoryhmässä. Vuoden 2012 alusta on OYS:n erityisvastuualueella toiminut terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on 11 jäsentä erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2014 valtionrahoitus terveyden tutkimukseen (VTR) OYS-ervalle oli yhteensä 4 100 300 euroa. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi vuonna 2014 yhteensä 100 000 euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen. Kehittämistoiminta ja laatutyö Terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten edellyttämiä suunnitelmia, toimenpiteitä ja kehittämistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä oli vuoden 2014 aikana meneillään kymmeniä toiminnan tehostamiseen tähtääviä kehittämishankeita. Kliinisen toiminnan kehittämisen pääpaino oli edelleen potilaslähtöisyyden, potilasturvallisuuden ja valinnanvapauden kehittämisessä, yhdenvertaisen hoidon ja yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien varmistamisessa, uusien menetelmien ja olemassa olevan palveluvalikoiman arvioinnissa ja palvelun sujuvuuden varmistamisessa. Keväällä 2013 käynnistynyt hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen. KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke päättyi syksyllä 2014. Hanke oli Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä ter- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 2014 TOIMINTAKERTOMUS veysvalmennuksen kehittämishanke. PPSHP:llä oli vastuu koko hankkeen toteutuksesta. Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena syntyi Sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytännön ylläpito ja kehittäminen siirtyi Kuntaliiton vastuulle 1.11.2014. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteisessä ErvaKpp-projektissa on rakennettu OYS-erva sairaaloiden yhtenäinen tietovarasto KulasDW. Sillä tarkoitetaan rakenteeltaan yhdenmukaista kuntalaskutus- ja kustannustiedot sisältävää tietojärjestelmää. Projekti on edennyt vaiheittain, ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2012 toteutettiin PPSHP:n KulasDW-ympäristö, joka saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2013 alusta. Vuoden 2013 aikana toteutettiin Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ympäristöt, jotka otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vielä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KulasDW. Osana hanketta on valmistunut KULTI-sovellus, joka on kuntalaskutustietojen koontijärjestelmä. Se otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä. PPSHP:ssä käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri kehitti yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa kansallisia ja alueellisia tietojärjestelmäpalveluita. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöä laajennettiin ja valmisteltiin kansallisen terveysarkiston käyttöönottoa Kanta-aluehankkeessa, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin Kuntaliiton koordinoimana Akusti-yhteistyönä. Sairaanhoitopiirin laadunhallintatyö integroituu strategiaan, sen pääpainoalueisiin ja toiminnan johtamiseen kohti sovittuja tavoitteita. Sisäisen dokumentaation julkaisujärjestelmän uudistamisen jälkeen käynnistynyt toimintakäsikirjan päivitystyö jatkui. Toimintakäsikirjaan sisältyvä Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, hyväksyttiin kesäkuussa 2014 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksessa. Suunnitelmaa hyödynnetään toiminta– ja taloussuunnittelussa, ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti myös sairaanhoitopiirin johtoryhmässä sekä raportoidaan osana tilinpäätöstä. Ajantasaisen, luotettavan, organisaatioiden välisen vertailun mahdollistavan ja toiminnan kehittämistä tukevan laatu- ja potilasturvallisuusmittariston luominen jatkui. QlickView-raportointijärjestelmään lisättiin kysyntä, suoritteet, henkilöstö ja talous –näkökulmien lisäksi laatuosio. Siihen sijoitettavien mittareiden määritys aloitettiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman HALO-järjestelmän avulla arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier disruption) on esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan. 12 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Uuden asiakaspalautejärjestelmän hankinta käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja tehtiin vuoden 2015 alussa. Uusi palautejärjestelmä sekä helpottaa asiakkaiden palautteenantoa että nopeuttaa ja sujuvoittaa palautteiden käsittelyä ja ajantasaista raportointia. vien työpanos oli 169,0 vuotta, mikä on 30,3 % lääkärien työpanoksesta (v. 2013 28,7 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 62 lääkäriä ja 7 hammaslääkäriä. Uutena työryhmänä sairaanhoitopiiriin nimettiin Potilasturvallisuustyöryhmä, jolla on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä yhteistyössä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden kanssa. Osa tehtävää on myös vakavien vaaratapahtumien sisäisen tutkintamenettelyn aloittaminen. Kertomusvuoden aikana työnsä aloitti myös Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ensimmäinen arviointiylilääkäri. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja toteutui kertomusvuonna 9 991 kpl. Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku CLES-mittarilla oli 8,6. (vuonna 2013 8,5). Opiskelijoiden järkevään sijoitteluun pyritään vaikuttamaan jatkuvasti. Lähialueen oppilaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja mm. yhteisiä, laajempia opinnäytetyöhankkeita on käynnistetty. Toiminnan laatu ja turvallisuus luodaan yhdessä ja yhteistyöllä. OYS-ervan terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö valtakunnallisissa potilasturvallisuusverkostoissa lisääntyi ja edisti osaltaan laadukkaiden ja turvallisten käytänteiden löytymistä ja levittämistä. Tästä esimerkkinä on mm. yhteinen, n. 10 000 henkilöä kattava vaaratapahtumien raportointiverkosto. Opiskelijaohjausta on kehitetty järjestämällä ohjaajakoulusta. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä yliopistosairaaloiden opiskelija-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Moniammatillisia oppimisympäristöjä on kehitetty järjestämällä opiskelijoille yhteisiä harjoittelupäiviä. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien suoritettujen tutkintomäärien pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja kliiniset opettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. OYS:ssa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena. Osa koulutusta on amanuenssipalvelu. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2014 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 314 lääketieteen opiskelijaa, ja näistä työpanosta kertyi 29,7 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014 erikoistuvien lääkärien vakansseja 150 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa toimi vuoden aikana 436 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2014 erikoistu- Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön työ kohdentui terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esille nostettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sovellettiin käytäntöön hyvinvointisopimuksessa esille nostettuja hyviä käytäntöjä, kuten paikallinen alkoholipolitiikka ja painonhallinta. Tähän liittyy myös terveysliikunnan ja ravitsemuksen hyvien mallien käyttöönotto ja koulutus. Lapsen arjen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi levitettiin menestyksekkäästi Lapset puheeksi –työmenetelmää. Vuoden 2014 lopussa uudistunut toimintamalli lapsiperheiden palveluissa oli käytössä lähes 4 000 perheen kanssa. Paikalliset yhteistyörakenteet mahdollistavat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuen alueen kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Hyvinvoinnin yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, THL sekä järjestöt. Terveempi Pohjois-Suomi –hankkeen päättyessä sähköisen hyvinvointikertomuksen alueellinen koordinaatiotyö siirtyi Perusterveydenhuollon yksikön toiminnaksi. Palveluiden saatavuuden, työn vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen edellyttää vahvaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 2014 TOIMINTAKERTOMUS panostusta kehittämistoimintaan. Lapset puheeksi -työmenetelmän jalkauttamisessa on saatu alkuvaiheessa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on toimittu kansallisissa verkostoissa. Merkittävä kunnille tarjottu työtapa valmennuksineen on ollut yksikön hallinnoima Kaste-rahoitteinen Hyvä Potku -hanke. Omahoidon tukeen liittyvää osaamista on viety eteenpäin järjestöjen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Palveluprosessien kehittäminen on aloitettu tarkastelemalla toimimattomiksi koettuja hoitoketjuja. Kuntoutuksessa on sovittu yhteiset kuntoutuksen ja terapioiden myöntämiseen liittyvät kriteerit. Työkyvyn tuen toteutumiseen liittyen yksikkö on mukana Työterveyslaitoksen HAHMOTUS-hankkeessa. Hoidonporrastusta tukevaa koulutusta on järjestetty yhdessä erikoisalojen kanssa. Elämäntapaohjaukseen liittyviä seminaareja on ollut useita. Syksyllä 2014 käynnistettiin suunnittelutyö terveyden edistämisen perusosaamisen, puheeksi ottamisen ja motivoivan keskustelun koulutuskokonaisuudesta. Yksikkö on toiminut lakisääteisen lääkärikoulutuksen järjestäjänä (yleislääkäreiden erityiskoulutus/erikoistumiskoulutus) tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Osa koulutuksista on tarjottu moniammatillisina ja etäyhteyksin. Vuosien hiljaiselon jälkeen on ollut lisääntyvää kiinnostusta yleislääkäreiden erikoistumiskoulutuksen erikoissairaanhoidon palveluihin. Alueen terveyskeskuksissa lääkäritilanne parantui selkeästi. Koordinoitu koulutusohjelma parantaa jatkossa yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuutta terveyskeskuslääkäreistä. Sairaanhoitopiirin tarjoamat erikoistumisvirat ovat nopeuttaneet erikoistumiskoulutusta, monipuolistaneet myös erikoistujien osaamista ja tehostaneet hoidonporrastusta. 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tulevaisuuden sairaala 2030 Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita (Tulevaisuuden sairaala 2030 –uudistamisohjelma). Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien 15-20 vuoden aikana on noin 500 milj. euroa. Uudistamisohjelma eteni vuoden 2014 kuluessa valtuuston aiemmin tekemien linjausten mukaisesti pääpainon ollessa lasten ja naisten sairaalan toiminnallisessa suunnittelussa ja yleissuunnitelman (Master plan) laadinnassa, mikä toteutettiin laajojen asiantuntijaryhmien toimesta. Lisäksi valmisteltiin testausympäristön rakentamista ja käyttöönottoa erilaisten laitteiden ja toimintamallien testaamiseksi. Hanketta esiteltiin lukuisille vierailijaryhmille osana Oulu Health –yhteistyötä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallitukselle tehtäväksi käynnistää hankkeen tekninen suunnittelu sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015. Alustavan arvion mukaan uusi rakennus valmistuisi vuoden 2017 loppuun mennessä ja olisi valmis käyttöön otettavaksi vuoden 2018 alkupuolella. Valtuusto hyväksyi myös Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamishankkeen yleissuunnitelman ja päätti ohjata tulevat rakennushankkeet ensisijaisesti OYS:n tontin pohjoiseen osaan, mutta edellytti tehtäväksi jatkoselvityksiä mm. kaavoitukseen, liikenne- ja logistiikkajärjestelyihin, tontin rakennettavuuteen, kustannuksiin ja toteutusaikatauluun liittyvistä seikoista. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 6 672 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 54 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 7 010 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 oli 6 699 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 986 henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % 31.12.2013). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta. Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,9 vuoden iässä. Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 816 virkaa ja tointa, joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5. Sairaanhoitopiirissä lääkäreiden vakanssien määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön 27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten sijaisten vakansseja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15 2014 TOIMINTAKERTOMUS Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Seuraavassa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Virat ja toimet 31.12.2014 OYS Psykiatrian Oulaskangas - Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 71,0 Lääkärit *) 542,0 Hoitohenkilöt 2 405,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 148,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0 Huoltohenkilöt 749,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 331,0 Kaikki yhteensä 4 610,0 8,0 75,0 393,0 41,0 31,0 0,0 12,0 560,0 0,0 31,0 290,0 4,0 52,0 1,0 15,0 393,0 0,0 5,0 190,0 33,0 14,0 1,0 10,0 253,0 79,0 653,0 3 278,0 226,0 461,0 751,0 368,0 5 816,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. ♦ Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos – palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. ♦ Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. ♦ Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63 henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä. Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Henkilöstön työpanos vuosina 2013 - 2014 TP 2013 TP 2014 Muutos 2013-2014 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö 5 885,7 741,2 4 027,0 1 117,5 5 948,7 770,8 4 024,5 1 153,4 63,0 29,6 -2,5 35,9 1,1 % 4,0 % -0,1 % 3,2 % 501,0 69,3 382,2 49,5 471,8 64,9 356,1 50,8 -29,2 -4,4 -26,1 1,3 -5,8 % -6,3 % -6,8 % 2,6 % 4 699,8 597,6 3 185,5 916,7 4 754,3 625,9 3 184,1 944,3 54,5 28,3 -1,4 27,6 1,2 % 4,7 % 0,0 % 3,0 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina 2013 – 2014. Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, ja koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %). Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2010 - 2014 Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 19 223 päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää. Työvoimakustannukset Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2010 2011 2012 2013 2014 17,1 16,3 16,7 16,5 16,7 Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos 0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien 20 euron yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17 2014 TOIMINTAKERTOMUS milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014 henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille vuoden 2013 lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna 2014. Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 % palkkamenoista. Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virkaja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinta on olennainen osa johtamista ja sisäistä valvontaa. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin – merkittävyyteen, riskin toteutumisen todennäköisyyteen ja mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä. Sairaanhoitopiiri on kehittänyt ja ylläpitänyt riskienhallinnan tasoa osana normaalia toimintaa ja jokapäiväistä johtamista. Toimintaan kuuluvia riskejä ja uhkia on tunnistettu, arvioitu ja niitä hallitaan osana päivittäistä toimintaa. Kokonaisvastuu riskienhallinnan kehittämisestä, ohjauksesta ja koordinaatiosta on sairaanhoitopiirin johtajalla. Riskienhallinnan asiantuntijana ja kehittäjänä toimii turvallisuuspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt riskienhallinnan kokonaisvaltaisen kehittämistyöryhmän. Sairaanhoitopiiri toteutti yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprojektin vuoden 2013 aikana. Työ jatkui tulosaluetasolla vuoden 2014 loppuun. Sairaanhoitopiirin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisprojektin tuloksena on: - arvioitu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan kokonaisuus, - määritelty sairaanhoitopiirille riskienhallintapolitiikka, - määritelty sairaanhoitopiirin riskinsietokyky ja luotu riskienhallinnan työkalut, - tunnistettu ja arvioitu merkittävimmät riskit ja koostettu niistä riskirekisteri, - nimetty merkittävimmille riskeille riskienhallinnan vastuuhenkilöt sekä - kirjattu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan sidosryhmäraportti. opistosairaaloiden välisen riskienhallinnan vertailun ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottamisen esiin nousseiden riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjolan toimesta. Vakuutukset kilpailutettiin konsernitasoisesti vuonna 2013 vakuutuskausille 201317. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Kiinteistöihin ja tiloihin liittyvä riskienhallinta Rakennuksien osastointien tiivistystöitä ja läpivientien pitävyyksiä on täsmennetty korjausrakentamisen yhteydessä, myös tarkistuksia ja tiivistyksiä tehdään jatkuvasti. Osastokohtaisissa peruskorjauksissa huomioidaan laajasti turvallisuuteen liittyvät seikat ja lisätään rakennusautomaation kautta teknistä valvontaa. Tulipalon varalle on laadittu yksikkökohtaisia toimintaohjeita, joiden pohjalta on koulutettu henkilökun- Valtuusto on vahvistanut kokouksessaan joulukuussa 2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Projektin myötä tietoisuus riskienhallinnan hyödyistä lisääntyy, riskienhallintaosaaminen ja sitoutuminen riskienhallintaan kasvaa. Riskienhallintaa voidaan jatkossa tehdä entistä järjestelmällisemmin läpi organisaation. Seurauksena riskienhallinta paranee ja riskien toteutumisen vaikutukset jäävät pienemmiksi. Riskienhallintaprojekti on laadittu samalla konseptilla kuin TAYS:ssa ja KYS:ssa, ja tämä mahdollistaa eri yli- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19 2014 TOIMINTAKERTOMUS taa. Myös pelastuslakanoiden käytöstä on annettu koulutetusta vuodeosastoilla, ja erheellisten palohälytysten vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Sairaalan savunpoistoprojekti on keskeytynyt eikä edennyt 2014 vuoden aikana. Alkusammutuskoulutuksen uusi 3-vuotiskierros on käynnistynyt, ja OYS:n henkilöstöstä on koulutettu vuoden 2014 aikana yhteensä 1 216. Kulunvalvonnan ja kameravalvonnan laajentuminen jatkuu, mikä mahdollistaa tarkemman seurannan sekä kulunohjauksen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kiinteistön lakisääteiset palotarkastukset ja turvallisuusjärjestelmien viranomaistarkastukset on suoritettu. Vuonna 2014 suoritettu palotarkastus oli edellisen vuoden kaltainen kattava palotarkastus. Tarkastuskertomuksessa on 99 sivua sisältäen pöytäkirjat, keskeiset huomiot ja viranomaisen kohdentamat valokuvat. Pelastusviranomainen käytti palotarkastukseen kymmenen työpäivää. Seuraava palotarkastus on auditoiva palotarkastus, jossa toiminnanharjoittajan on näytettävä oman toiminnan kautta paloturvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnitelmat ja asioiden dokumentointi käydään läpi tarkastuksessa. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä varten on kiinnitetty edelleen huomiota poistumisteiden esteettömyyteen sekä vastaanottotilojen turvalliseen kalustukseen. Keskusleikkausosaston peruskorjaukseen liittyvien salien (23 kpl) järjestelyjen yhteydessä lisättiin poistumisteiden opasteita ja kulkuyhteyksien esteettömyyttä. Osastoille, joilla uhka- ja väkivaltatilanteita sattuu eniten, on myös asennettu hälytysjärjestelmiä nopean avun saamiseksi. Langattoman hälytysjärjestelmän kautta on voitu turvata laajemmin kohderyhmien hälytysmahdollisuus ja hälytyksen paikantaminen on kehittynyt. Uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista ja niiden ennaltaehkäisyä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia uhkatilanteista ja ilmoitusten käsittelyä seurataan. Tulevaisuudessa joudutaan edelleen sovittamaan yhteen turvallisuuden ja toisaalta hyvän työskentelyergonomian vaatimuksia niin uudisrakentamisessa kuin osastoremonteissakin. Lääkinnällisten laitteiden kasvava määrä ja koko asettavat haasteita tilojen riittävyydelle yhä enemmän. Henkilöstön kokemien sisäilmaongelmien vuoksi tehdään korjauksia sekä etsitään korvaavia työtiloja. 20 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rahoitusriskien hallinta Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen määrä (lainakanta) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 99,9 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla. Lainapääomalla painotettu keskimääräinen laina-aika oli 11,6 vuotta ja keskikorko oli 0,70 %. Lainasalkun keskikorko pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden lopussa korollisista veloista 56 % oli vaihtuvakorkoisia ja 44 % kiinteään korkoon sidottuja. Sairaanhoitopiirin maksuvalmius on turvattu yhdellä 20 milj. euron shekkitililimiitillä. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on käytössä kuntatodistusohjelmat usean Suomessa toimivan rahalaitoksen kanssa. Tilikauden lopussa shekkitililimiitti ei ollut käytössä eikä sairaanhoitopiirillä ollut liikkeelle laskettuna kuntatodistuksia. Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen korkosidonnaisuuksia on hajautettu erimittaisiin markkinakorkoihin. Yhden prosenttiyksikön rahamarkkinakorkojen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla noin 0,64 milj. euroa. Lainasalkkuun liittyvää korkoriskiä on suojattu eri rahalaitosten kanssa solmituilla korkojohdannaisilla ja hajauttamalla lainojen korkosidonnaisuuksia erimittaisiin rahamarkkinakorkoihin. Työ- ja potilasturvallisuuden riskienhallinta Kevan Kaari-laskurin mukaan vuonna 2013 olivat sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna 2014. Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmista aiheutuvat poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla tapahtuneita, vakuutusyhtiölle ilmoitettuja, tapaturmia sattui eniten (22 kpl) tammi-maaliskuun aikana. Kertomusvuonna työmatkatapaturmien määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro-työturvallisuusosion kautta noin 2 400 tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä 1 468 kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä olivat aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toiminnassa, 381 kpl. TOIMINTAKERTOMUS Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessa oloajasta nousi hieman ollen 4,8 % (4,7 % vuonna 2013). Tähän on voinut osaltaan olla vaikuttamassa KVTES:n 2014 - 2016 sopimusmuutos, joka on ollut voimassa 1.3.2014 alkaen. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. Kesäaikaan olikin sairaanhoitopiirissämme havaittavissa lisääntynyt sairauspoissaoloilmoitusten määrä edellisvuoteen verrattuna. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi kesäkuussa sairaanhoitopiirin laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman, mikä on keskeisin potilasturvallisuuden hallintaan ja kehittämiseen liittyvä dokumentti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma ohjeistuksineen on osa toimintakäsikirjaa. Suunnitelma sisältää kuvauksen laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikasta (visio ja sitoutuminen laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseen, arvot, periaatteet ja tavoitteet), laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmästä (vastuuhenkilöt sekä keskeiset menettelyt) ja laatua ja potilasturvallisuutta edistävät käytännöt ja raportointijärjestelmät. Kertomusvuonna perustettuun potilasturvallisuustyöryhmään nimettiin jäseniksi johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, arviointiylilääkäri, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, potilasasiamies sekä vuosittain vaihtuva tulosalueen edustaja. Työryhmän tehtävänä on seurata potilasturvallisuutta ja varmistaa sen kokonaisvaltainen kehittäminen sairaanhoitopiirissä. Tarkemmin sen toimintaan sisältyvät laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmän sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman sisällön arviointi ja kehittämisehdotusten esilletuonti, vakavissa vaaratapahtumissa sairaanhoitopiirin sisäisen tutkintamenettelyn käynnistäminen sekä erilaisten potilasturvallisuusraportteihin perehtyminen ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä päättäminen. Henkilöstön potilasturvallisuusosaamista tukeva, 6/2013 sairaanhoitopiirin ja sen alueen henkilöstölle avattu, THL:n tuottama Potilasturvallisuutta taidolla –verkkokoulutus päättyi vuoden 2014 lopussa. Tänä aikana sairaanhoitopiirin alueella verkkokoulutuksen suoritti noin 7 000 työntekijää, joista PPSHP:n sairaaloiden henkilökuntaa oli 4 000 henkilöä. Potilasturvallisuuden perusteet tarjoava verkkokoulutus nähtiin 2014 tärkeänä, ja se tultaneen jatkossakin mahdollistamaan henkilöstölle. Potilasturvallisuusosaamista tuettiin vuoden aikana myös lukuisilla muilla turvallisuuteen liittyvillä koulutuksilla. Sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien perusterveydenhuollon yhteiseen HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmään saapuneiden vaaratapahtumailmoitusten määrä lisääntyi edellisistä vuosista, joten kampanjointi ilmoitusaktiivisuuden lisäämiseksi tuotti tulosta. Tuomalla vaaratapahtumat raportoimalla ilmi ja käsittelyyn luodaan turvallisempaa tulevaisuuden hoitoa. Sairaanhoitopiirin yksiköille osoitettujen potilaiden hoitoaan koskevien muistutusten ja valvoville viranomaisille tehtyjen kanteluiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Vuonna 2014 ratkaistuja korvattuja potilasvahinkoja sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli 103. Potilasasiamiesyhteydenottojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta ollen yhteensä 1 655 (mukana myös asiaan liittyvät, ei sairaanhoitopiiriä koskevat yhteydenotot). Tietojärjestelmäriskienhallinta Sairaanhoitopiirissä tietosuojan ja tietoturvallisuuden riskienhallintaa ohjaa tietoturvatyöryhmä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tietojärjestelmien auditointi, ydintiedon tunnistaminen ja sen suojaaminen kaikissa tilanteissa. Uusiin uhkiin (esim. palvelu-estohyökkäykset, 0-päivä-virukset) varaudutaan seuraamalla aktiivisesti aiheeseen liittyviä tiedotteita ja tekemällä yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa. Uhkatilanteet ovat lisääntyneet ja varautumisvaatimukset ovat päivittäisiä. Tiedon varmistusjärjestelmää on uusittu ja kehitetty kertomusvuoden aikana. Toteutettavat tekniikat vaativat tietohallinnon henkilöstöltä erikoistumista, jolloin tieto on erikseen asiaan perehtyneillä avainhenkilöillä. Tietohallinnon rajallinen henkilöstömäärä on huomioitu riskinä asioiden toteutuksessa, mitä on minimoitu hankkimalla ulkoisia toimittajaresursseja ja palveluostoja. Toiminta perustuu yhä enemmän toimittajayhteistyöhön ja toimittajien resurssien saatavuuteen kriisitilanteissa. ICT-alan sopimuksien erityisasiantuntemusta tarvitaan juristipalveluissa. Viime vuoden aikana on panostettu toimitusten salassapitosopimuksiin, joilla turvataan ydintiedon suojaaminen. Lisenssisopimukset muodostavat oman erityisalueen, joka on hyvin haastava erilaisten lisenssiehtojen vuoksi. Tietohallinto on budjetoinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 21 2014 TOIMINTAKERTOMUS lisenssienhallintajärjestelmän hankinnan, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 koko sairaanhoitopiirissä. Sopimuksiin liittyy sekä suurta taloudellista riskiä, että palvelun saatavuusriskiä. Toisaalta Tietohallinto myös myy palveluja, mihin liittyy myös vastuuriskit. Käytössä olevat ohjelmistot aiheuttavat erilaisia haasteita. Ohjelmiin ei saa tietoturvaan liittyviä päivityksiä tai ohjelmien toiminnan vikoihin liittyviä päivityksiä. Riski on kasvanut, koska ohjelmien päivityssykli nopeutuu. Toisaalta uudet ohjelmaversiot toimivat vain uusilla käyttöjärjestelmillä. Tasapainoilu käyttöjärjestelmäympäristön kanssa on jatkuvaa ja aiheuttaa jatkuvan päivitystarpeen ja päivityksien testaamisen. Tietohallinto on saattanut loppuun vuonna Windows 7 päivitysprojektin, jolla taataan työasemien perustoiminta useiksi vuosiksi. Palvelinympäristön Windows Server 2003 päivitys -projekti Windows Server 2008- tai Windows Server 2012-palvelimiksi on aloitettu. Myös Linux-server ympäristössä on vastaava hanke aloitettu. Ulkoverkon suojausjärjestelmien uuden sukupolven ratkaisun hankinta on päätetty ja vaatimusmäärittely tehty. Kilpailutus ja toteutus sijoittuvat vaiheittain vuodelle 2015. Varautuminen ulkoverkon haavoittuvuuksiin vaatii myös oleellisia verkon topologia muutoksia, joiden tunnistaminen aloitetaan. Tietojärjestelmien nopeaan toipumiseen varautuminen toteutetaan kriittisen tiedon osalta tehtävien toipumissuunnitelmien ja varamenetelmien myötä. 22 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Riskienhallinta tulosalueittain Sairaanhoitopiirin riskien kartoittamiseksi tulosalueilla on arvioitu riskitekijöitä seuraavista näkökulmista: Strategiset riskit - onnistuminen hoidon saatavuuden ja sujuvuuden toteutuksessa - arvio tai mitattua tietoa hoidon laadun tai hoidon vaativuuden muutoksista Toiminnalliset riskit - osaavan henkilöstön saatavuus ja vaikutukset toimintaan - käytettävissä olevien tilojen, kalusteiden, välineiden, koneiden ja laitteiden soveltuvuus tehtäviin - raporttitiedon, seurannan ja hallinnon tuki johtamiselle - vaaratapahtumatietojen hyödyntäminen omassa toiminnassa Taloudelliset riskit - laite- ym. investointien toteutuminen - riskit taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa Vahinkoriskit - asiakkaiden taholta aiheutuvat henkilöstöön tai ympäristöön kohdistuvat tapahtumat tai uhkaavat tilanteet TOIMINTAKERTOMUS Medisiininen tulosalue Lähetteiden käsittelyä pystyttiin parantamaan. Vatsakeskuksen gastroenterologiseen kirurgiaan liittyvään kysynnän kasvuun ei ole pystytty riittävästi vastaamaan ja on jouduttu jonojen purkuun sekä läheteprosessin uusimiseen. Avohoitotilojen ja prosessien kehittäminen on ollut välttämätöntä avohoitopainotteisuuden lisäämiseksi. Päiväsairaalatoiminnan käynnistymisen yhteydessä kardiologisten prosessien uusiminen johti vuodeosaston 35 hoitoisuuden lisääntymiseen. Tarttuvien tautien aiheuttamat epidemiatilanteet (vrt. Ebola) aiheuttavat äkillisiä varautumistarpeita, jonka vuoksi on tarvittu tilojen muutoksia, suojavälineitä, koulutusta ja joskus infektiolääkäripäivystysringinkäynnistämistä.Vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro) osoittavat, että tärkeimmät potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat liittyvät edelleen lääkkeiden käsittelyyn ja tiedonkulkuun. Ilmoitusten määrä on lisääntynyt ja ne käsitellään yksiköissä asianmukaisesti. Muistutus/kantelu/potilasvahinko –tapahtumien käsittelyt myös lisääntyivät. Lääkäreiden saatavuuteen liittyneet ongelmat ovat hieman helpottaneet. Sisätaudeilla rekrytointi oli onnistunut ja myös neurologiassa ja syöpätaudeilla henkilöstön saanti on parempaan päin, vaikkakin syksyllä neurologiaan erikoistuvien lääkäreiden määrä romahti ja sädehoitoon ei vieläkään saatu tarpeeksi erikoislääkäreitä. Lääkäreiden lisätöitä on tarvittu. Osastojen yhteistyötä ja toimintatiloja on kehitetty vastuualueiden sisarvuodeosastoja yhdistämällä ja prosessia jatketaan edelleen. Tilat eivät tue toimintaa, vaikka niitä on parannettu vuodeosastoremontein. Edelleen joudutaan toimimaan usean hengen huoneissa, minkä vuoksi ajoittain kaikkia vuodepaikkoja ei ole pystytty täyttämään. Sisäilmaongelmia ilmenee myös useissa avohoitotiloissa. Yhteispäivystyksen tilat mm. puuttuvine seuranta- ja eristyspaikkoineen hankaloittavat sujuvaa potilasvirtausta. Yhteispäivystyksen toiminnan prosesseja kehitetään ulkopuolisen konsulttiavun turvin. Investointien toteutumisen seuranta on parantunut, mutta edelleen pyritään hankinnat käynnistämään aiemmin. Taloudellisten tavoitteiden tiukkuus ja lääketieteen sekä toimintojen uusimisprosessien joskus nopeakin kehitys tuo kesken talouskauden uusia tarpeita, joihin on vaikea vastata etenkin jos ne sisältävät rakennus ja remonttitöitä. Henkilöstömitoitus ei ole kaikissa yksiköissä vielä kohdallaan ja on johtanut työpanosylityksiin. Hieman helpotusta on saatu vakanssisiirroilla ja toimintojen muutoksilla. Valtakunnalliseen 2014 benchmarking-työhön on osallistuttu yhteispäivystyksessä ja syöpätaudeilla, ja tästä toivotaan saatavan hyviä käytänteitä prosessien kehittämiseen myös kustannusvaikuttavaan suuntaan. Vahinkojen seuranta tapahtuu MuKaVa ja HaiPro – järjestelmien avulla. Lisääntyneiden ilmoitusten analysointimenetelmiä kehitetään. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja raportoidaan harvoin. Päivystyspoliklinikalla uhkaavien tilanteiden kohtaamiseen tarvitaan jatkuvasti koulutusta ja apuvälineitä, joita on lisätty myös eräille osastoille. Operatiivinen tulosalue Hoidon saatavuus oli edelleen hyvällä tasolla vuonna 2014 virallisilla mittareilla tarkasteltuna. Lähetekäytännöt paranivat selvästi. Hoidon tarpeen arvion mediaaniaika (34 vrk) on parantunut edellisvuodesta, mutta ylityksiä on hiukan enemmän. Hoitoa odottavien kokonaismäärä laski hieman ja mediaani oli sama kuin edellisvuonna. Valviran valvonta on aiempaa tiukempaa, ja odotusajat tulisi saada alle virallisten määräaikojen vuodenaikavaihtelun ja toistuvien yllättävien toiminnallisten häiriöiden vuoksi. Avohoitopainotteisuus ja hoitoisuus lisääntyi siten sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla. Lääkäritilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä, mutta joidenkin kapeiden ja vaativien osaamisalueiden henkilöstö- ja muita resursseja on edelleen vaikea järjestää. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa on toimipistekohtaisia ongelmia, esimerkkinä vuodeosastot. Keskusleikkausosaston eteläpään remontti muodostui odotettua laajemmaksi. Remontin aiheuttamat väistöt olivat mittavat ja johtivat leikkausmäärän alenemiseen. Ilman sitä hoitotakuun rajat olisivat alittuneet. Väistöistä aiheutuu jatkossakin merkittäviä välittömiä ja välillisiä kustannuksia, ja sen aikana tilat tulevat olemaan vuosia epätarkoituksenmukaiset ja potilasliikenne totutusta poikkeava. Väistöjen sietokyky alenee. Leikkaussalien väistöt ovat huonontaneet välinehuollon palvelumahdollisuuksia. Intranetin sisältörakenteen selkeyttäminen vaatii edelleen kehittämistä. Toimintakäsikirjan päivitys ja ylläpito ovat vielä kesken, millä on merkitystä laatuun ja potilastuvallisuuteen. Toimintaa haittaavia tietojärjestelmähäiriöitä on ollut enemmän. Tulosalueen tulos oli positiivinen, mutta suuri panostus hoitotakuussa pysymiseen ja jatkuvat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 23 2014 TOIMINTAKERTOMUS toiminnalliset muutokset aiheuttavat osaltaan budjettiylityksiä. Henkilöstö- ja toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli kuitenkin erittäin maltillinen. Suurin osa Operatiivisen tulosalueen toiminnasta kytkeytyy suoraan tai välillisesti leikkaustoimintaan, joka väheni hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Avohoitotoiminta lisääntyi voimakkaasti, mutta hoitojaksot vähenivät. Suorituskyky suhteessa vaatimuksiin on tällä hetkellä riittänyt, joten terveydenhuollon uudistusten vaatima työ ja hidas eteneminen sekä samanaikaisesti käynnistyvä sairaalan uudistaminen ovat suuri taloudellinen ja toiminnallinen riski. Kertomusvuonna HaiPro-järjestelmän työ- ja potilasturvallisuusosioiden mukaan nousivat selvästi merkittävimmiksi rakennuksista johtuvat vahinkoriskit. Lääketurvallisuus ja lääkevarkaudet olivat myös merkittävä riski. Potilastietojärjestelmässä on edelleen kehittämistä. Lasten ja naisten tulosalue Hoidon saatavuuden toteutuksessa onnistuttiin hyvin ja hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti seuraavin toimenpitein. Lastenkirurgian ja lastenneurologian lähetteet lisääntyivät niin, että hoitotakuun toteuttamiseksi tarvittiin lisätyöpoliklinikkatoimintaa lastenkirurgialla. Lastenneurologialla hoitotakuu toteutui lastenneu- 24 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri rologisen tiimin vahvistamisen myötä, eikä lisätyöpoliklinikkaa tarvittu. Lasten- ja nuorten vastuualueella keskosten tehohoitopaikkoja (4 paikkaa, 13 viikkoa) ja hoitohenkilökuntaa jouduttiin lisäämään suuren potilasmäärän vuoksi. Selkäydinvammapotilaan ja omahoitorinkeihin tarvittiin lisähoitohenkilökuntaa vuositasolla vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun eteläisen alueen kanssa jatkettiin keskustelua päivystysasetuksen myötä tulevista haasteista synnytystoiminnan järjestämisessä. Lyhytaikaisten osaavien sijaisten saatavuudessa oli ajoittain ongelmia kummallakin vastuualueella. Varahenkilöstöjärjestelmistä oli paljon apua äkillisten poissaolojen osaamisen varmistamisessa. Käytettävissä olevat tilat eivät ole optimaaliset nykyiseen toimintaan kummallakaan vastuualueella. Lasten- ja nuorten vastuualueella on edelleen käytössä väistötilat, joissa toimii lastenneurologinen poliklinikka eri rakennuksessa kuin lastenneurologinen osasto. Sisäilmaongelmia on esiintynyt lastenhematologisella osastolla, lastenneurologian poliklinikalla, naisten ja lasten leikkausosastoilla sekä prenataaliosastolla. Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelma hyväksyttiin, mutta uusi sairaala ei valmistu ennen päivystysasetuksen voimaan astumista. Riskien minimoimiseksi on tehty huolellinen väliaikaissuunnitelma synnytystoiminnan osalta. TOIMINTAKERTOMUS Hallinnon tuki johtamiselle toimi kohtuullisen hyvin. Raportointi ja niiden seuraaminen ovat parantuneet, ja raporttien pohjalta on tehty päätöksiä. Strategisten mittaritietojen löytäminen järjestelmistä on edelleen haasteellista. Tuottavuusmittarit (DRG-piste/työpanos, e/DRG-piste) eivät ole enää käytettävissä. Laiteinvestoinneissa pitkä hankintaprosessi ja laajat kilpailutukset vaikeuttavat investointitilin hallintaa. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat tulojen osalta edellisvuotta paremmin sekä jäsenkunta- että ulkokuntamyynnissä. Alijäämä oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. Työpanosten hallinta onnistui toimintaan nähden kohtuullisen hyvin, mutta siitä huolimatta henkilöstömenot ylittyivät. Palveluiden ostojen ennakointi on haasteellista. Laitehankintoihin suunnattu ulkopuolinen rahoitus (lastenklinikoiden kummit) on ehtymässä. Ennakoimalla vanhojen laitteiden uusimista voidaan välttää vahinkoriskejä. Psykiatrian tulosalue Hoidon saatavuuden toteutuksessa tulosalue onnistui varsin hyvin: 99 % lähetteistä käsiteltiin alle 21 vrk:ssa. Kaikki potilaat pääsivät hoidon tarpeen arviointiin alle hoitotakuun rajoissa. Kaikki yli 22-vuotiaat pääsivät hoitoon alle 6 kk:ssa, keskimääräinen odotusaika oli 19 vrk; vuoden lopussa alle 23-vuotiaista 12 lasta oli jonottanut yli 3 kk hoitoa, keskimääräinen odotusaika oli 28 vrk. Pisimmät jonot olivat lastenpsykiatrian poliklinikalla psykoterapiaa odottavien jonossa. Psykoterapiaa jonottaville järjestettiin supportiivista hoitoa jonotusajaksi. Mm. henkilökunnan koulutuksella ja tehtävien järjestelyillä pyritään jatkossa huolehtimaan palveluiden määräaikaisesta saatavuudesta kaikkien potilasryhmien kohdalla. Kliinistä työtä tekevien arvion mukaan tulosalueen potilaat ovat muuttuneet vuosi vuodelta moniongelmaisimmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi, mm. päihdeongelmat ja perheiden moniongelmaisuus komplisoivat yhä useampien potilaiden arviota ja hoitoa. Tulosalueella oli edelleen rekrytointiongelmia, erityisesti erikoistuvien lääkäreiden suhteen. Jatkossa vaikeudet rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa, varsinkin erikoislääkäreitä, eläkkeelle jäävien tilalle muodostaa uhan toiminnalle. OYS-ervalla arvioidaan kunnallisen sektorin psykiatrivajeen olevan 46 % ja tilanne pahenee edelleen, koska psykiatreja eläköityy enemmän 2014 kuin heitä valmistuu. Vajeen korjaaminen edellyttää alan koulutuskapasiteetin kasvattamista ja lääkäreiden rekrytoinnin ja liikkuvuuden parantamista, työurien pidentämistä ja työssä jaksamisen tukemista. Lisäksi tarvitaan prosessien ja työnjaon kehittämistä, etäyhteyksien hyödyntämistä, toimipaikkojen välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämistä, päällekkäisen työn karsimista ja toimintojen harkittua keskittämistä. Hyvän henkilöstön saaminen ja säilyttäminen edellyttää työoloista ja kilpailukykyisestä palkkauksesta huolehtimista. Henkilökunnan ammattitaidon ja tietojen vanhentumisen sekä työuupumuksen riskiä voidaan hallita koulutuksella, työnohjauksella, hyvällä kohtelulla ja johtamisella sekä työterveyshuollon kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja muulla työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Sisäisten sijaisten ja varallaolojärjestelmien sekä resurssihoitajajärjestelmän avulla hallitaan äkillisten ja arvaamattomien henkilökunnan poissaolojen aiheuttamaa toiminnallista riskiä. Lastenpsykiatrian vastuualueen toimintaa ja potilaiden hoitoa vaikeuttaa toimiminen hajallaan epätarkoituksenmukaisissa tilapäistiloissa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaa vaikeutti työtilojen puute. Raporteista saatavan talouden ja toiminnan toteuman säännöllinen seuranta on auttanut tulosaluetta pysymään suunnitelluissa toiminnallisissa ja taloudellisissa raameissa. Hyvin toimivalla toimintakäsikirjalla vähennetään henkilöstön ylimääräistä työtä. HaiPro-raporttien vähäisen riskin tapahtumat käsitellään vastuuyksiköissä ja palautteen avulla kehitetään hoitokäytäntöjä turvallisemmiksi ja potilaslähtöisemmiksi. Merkittävän tai vakavan riskin tapahtumat käsitellään erillisellä analysointikaavakkeella. Tapahtuman kulku ja taustat selvitetään analysoiden riskitekijät ja poikkeamat, tehdään suositukset ja päätetään toimenpiteistä, jotka vastuutetaan ja aikataulutetaan, sovitaan seurannasta ja vaikutusten arvioinnista. Hoitokäytäntöjä muutetaan tarpeen mukaan koko tulosalueella. Psykiatrisen hoitojärjestelmän pirstaloituminen ja osaamisen sekä resurssien puutteet perusterveydenhuollossa vaikeuttavat hoitoketjujen taloudellista ja tarkoituksenmukaista ja toimintaa. Monet järjestelmän rakenteet ohjaavat ns. osaoptimointiin. Tulipalon riski on erittäin suuri psykiatrisilla osastoilla. Myös vesi- ja viemärivahinkojen riski on suuri psykoottisten potilaiden käyttäytymisen takia. Psykiatristen potilaiden hoitoon liittyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 25 2014 TOIMINTAKERTOMUS myös väkivallan riski. Edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella ja teknisillä turvajärjestelmillä. Myös henkilökuntaan tai perheenjäseniin voi kohdistua uhkailuja. Varkausriskiä pyritään hallitsemaan ovien ja ikkunoiden huolellisella sulkemisella ja sisäänpyrkijöiden henkilöllisyyden varmistamisella. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollossa on menossa palvelurakenteen muutos - valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi kehitysvammaisten laitosasumisen lopettamisen. Laitosasuminen väheni Pohjois-Pohjanmaalla kertomusvuonna vauhdikkaasti, nopeasta muutoksesta huolimatta kehitysvammaisten palvelujensaanti ei vaarantunut. Vuonna 2014 laitosasumisen supistaminen sekä viimeisistä asumispalveluista luopuminen johtivat taloudellisesti haastavaan tilanteeseen. Menojen supistaminen vaati yhteistoiminnallisia neuvotteluja, joissa vähennettiin henkilötyöpanosta yli 45 henkilötyövuodella. Tämä saatiin toteutettua ilman irtisanomisia. Vuoden 2014 tulos oli alijäämäinen, mutta tehdyt toimenpiteet antavat paremmat lähtökohdat tuleville vuosille. Jatkuva muutos, epävarmuus tulevasta työstä ja käydyt yt-neuvottelut asettivat vuonna 2014 haasteita henkilökunnan jaksamiselle. Palvelurakennemuutoksen mukainen tulevaisuuden toimintakonseptin rakentaminen kehitysvammahuollon tulosalueella aloitettiin vuonna 2014 ja työ jatkuu edelleen vuonna 2015. Uusi toimintakonsepti tehdään yhdessä henkilökunnan sekä kuntien kanssa. Kehitysvammahuollon tulosalue keskittyy entistä selkeämmin tuottamaan kehitysvammaisten tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalveluja. Palvelurakennemuutoksen lisäksi suuren riskin muodostavat toiminnassa olevat rakennukset, joista vanhimmat ovat yli 45 vuotta. Suurin osa rakennuksista on poistettu käytöstä. Sisäilmaongelmat ovat kuitenkin riski toiminnalle niissä yksiköissä, jotka sijaitsevat tiloissa, joita ei ole saneerattu 2000-luvulla. Kehitysvammahuollossa kaikkein haastavimman asiakaskunnan kohdalla erilaiset vaara- ja tapaturmariskit olivat kertomusvuonna edelleen suuria. Väkivalta- ja tapaturmatilanteita pyrittiin hallitsemaan laaja-alaisesti kasvatuksellisin, koulutuksellisin sekä toiminnallisin ratkaisuin. 26 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulaskangas-Visalan tulosalue Hoidon saatavuus toteutui määräaikojen mukaisesti. Järjestämissuunnitelman mukainen työnjako jatkui sairaaloiden välillä. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan päivystysasetuksen velvoittamana valmisteltiin psykiatristen päivystyspotilaiden vastaanoton siirtymistä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan. Synnytystoimintaan liittyvä lastenlääkäripäivystys järjestettiin. Leikkausten määrä jäi tavoitteesta, mutta synnytysten määrä lisääntyi edelleen. Yhteispäivystyksen käyntimäärät toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisesti. Pyhäjärven psykiatrinen kuntoutuskotitoiminta loppui vähentyneen kysynnän vuoksi. Hoitohenkilökunnan saatavuus oli hyvä, lukuun ottamatta sijaisten saantia äkillisissä poissaoloissa. Lääkäreiden saatavuus oli haastavaa. Tulosalueen henkilöstökulujen toteuma oli 99,3 prosenttia. Työpanokset alittuivat neljällä suunnitelmaan nähden. Sairauspoissaolopäivien määrä väheni 10 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus lisääntyi johtuen muun muassa ensihoidon uudelleenjärjestelyyn liittyvästä rekrytoinnista. Tila- ja toimintamuutoksia toteutettiin runsaasti. Äitiys- ja naistentautien sekä kirurgian poliklinikan muutostyöt valmistuivat vuoden 2014 kevään aikana, ja yhteispäivystyksen uudistamis- ja saneeraustyö alkoi syksyllä. Dialyysin lisääntyneen kysynnän vuoksi hoitoa annettiin myös iltaisin. Eri tietojärjestelmien ajoittainen hitaus hankaloitti toimintaa. Vaaratapahtumatietoja hyödynnettiin aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Tilikauden tulos oli tappiollinen. Alijäämäisen tuloksen taustalla olivat toimintatuottojen jääminen alle tavoitteen ja ylitykset palvelujen ostoissa. Toimintatuottojen alijäämä kohdistui pääosin operatiiviselle alueelle, jossa leikkaustoiminta ei toteutunut suunnitellusti kirurgien vajauksesta johtuen. Palvelujen ostojen lisääntyminen liittyi päivystystoimintaan. Potilaiden taholta henkilöstöön kohdistuneita uhka- ja väkivalta tilanteita oli eniten Visalan sairaalassa. Visalan sairaalan terapiarakennus poistettiin osittain käytöstä rakenteiden kosteusvauriosta johtuen. TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalue Hoitotakuulain vaatimusten toteuttamiseksi käytiin keskusteluja tilaavien yksiköiden kanssa tarkoituksenmukaisesta tutkimusten tilaamisesta. Virka-aikaista toimintaa tehostettiin muun muassa tehostamalla magneettikuvaus- ja tietokonetomografiakuvausprosessia Leanin mukaisen prosessitarkastelun avulla. Tehdyillä toimenpiteillä hoitotakuulain tavoitetasot toteutuivat. Tuotantotilat ja kalusto aiheuttivat riskejä apteekissa, hankintapalveluissa ja ravintopalveluissa. Apteekin tuotantotilojen ilmastointi toimii maksimikapasiteetilla, joten poikkeaviin olosuhteisiin on haasteellista reagoida. Ravintopalveluissa kuljetusvaunujen tekninen taso aiheuttaa sen, että kaikissa tilanteissa ei voitu taata riittävän lämpötilan säilymistä potilaille toimitettavissa ruuissa. Tämä paranee vuonna 2015 vaunuinvestointien toteutuksen alkaessa. Sekä tarvike- että laitekilpailutuksien hankintaprosessien läpivienti on ollut vuoden aikana haasteellista. Sairaala- ja välinehuollon vastuualueella ei henkilöstön rekrytointia saatu toteutettua suunnitellusti. Sairaalahuolto käytti tämän vuoksi suunniteltua enemmän vuokratyövoimaa, jolla saatiin tasapainotettua tilannetta. Välinehuollossa laitteiden korkea ikä ja suuri kuormitus muodostavat kohtalaisen toiminnallisen riskin. Osittain tästä 2014 syystä suunnitellut uudet välinehuollon järjestelyt korjaavat tilannetta vuoden 2017 alusta lähtien. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen käytettävissä olevat tilat ovat pääasiallisesti asianmukaiset. Tilojen hajanaisuus kuitenkin vaikeuttaa sujuvaa toimintaa, mikä näkyy esimerkiksi kuvantamisen vastuualueella. Myöskään varajärjestelmät eivät ole täysin kattavia. Raportointi-, seuranta- ja hallinnollinen tieto on talouslukujen osalta nykyisin riittävää. Toiminnallisissa raportointijärjestelmissä on kehittämistarvetta esimerkiksi potilasjonojen seurannassa. Vaaratapahtumat kirjataan nykyisin kattavasti tietojärjestelmään. Raportoinnin liian suuren määrän vuoksi on tarvetta ohjeistuksen tarkentamiselle. Investointien toteutumisessa laitteiden ja järjestelmien hankintaprosessien läpivienti vuoden aikana on haasteellista. Vuodenvaihteessa tulee runsaasti kirjauksia keskeneräisistä hankkeista. Taloudellisten tavoitteiden suhteen merkittävimmät riskit liittyivät palvelujen ostoihin sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintoihin. Tekniikan palveluiden alueella lisääntynyt ja osittain vanhentunut laitekapasiteetti aiheuttaa ennakoitua suurempaa ostopalvelujen käyttöä sekä kalustohankintoja. Myös rakennuksien kunnostus ja ylläpito aiheuttavat ennakoitua suurempaa ostopalvelutarvetta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kuvantamisen vastuualueella tuotetaan radiologisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä röntgensäteily-, ultraääni- ja magneettikuvaustekniikkojen avulla. Sekä röntgensäteilyyn että magneettikuvaukseen (voimakas magneettikenttä) liittyy ko. tekniikalle ominaisia riskejä, jotka voivat koskettaa sekä potilasta että työntekijöitä. Jokaisessa säteilytutkimuksessa/ hoitotoimenpiteessä röntgensäteilyn määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Henkilökunnan säteilyaltistusta seurataan. Haitallisia magneettikentän vaikutuksia estetään ohjauksella ja valvonnalla. Sairaalahuoltajien työskennellessä hoitoyksiköissä, erityisesti Tahkokankaan alueella, riskinä on asiakkaiden taholta väkivalta, mitä on rat- 28 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kaistu muun muassa parantamalla hälytysjärjestelmiä. Tekniikan palvelujen päätehtävä vastuualueen riskienhallinnassa koko sairaanhoitopiirin laajuudessa, on turvata sairaanhoidolliseen toimintaan liittyvä tilojen ja laitteiden toimivuus ja mahdollistaa potilaille ja henkilökunnalle turvallinen hoitoympäristö. Kunnossapidon, teknisen käytön ja perusparannusten rahoituksen ja henkilöresurssien riittävyyden turvaaminen on keskeinen riski. Teknisten järjestelmien ja toiminnan häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden mukaisesti toimimalla on pystytty turvaamaan sairaalan häiriötön toiminta. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Ympäristötekijät Energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiakatselmuksia ei ole tehty vuonna 2014. Edellisissä katselmuksissa (n. 50 000 brm2) todettiin, että energiansäästötoimenpiteet ovat kannattamattomia niiden pitkän takaisinmaksuajan vuoksi. Katselmusten jälkeen on kuitenkin rakennettu ilmanvaihdon lämmön talteenottoja esimerkiksi S2-rakennusosalle ja N7-rakennusosalle avohoitotalon rakentamisen yhteydessä. Ominaiskulutuksia on laskettu niiltä osin kuin niitä voidaan erikseen mitata. Ominaiskulutukset rakennusryhmittäin: N8 Avohoitotalo LP Paviljonki L4-kaari OYS päärakennus PS1 (laskennallinen) PS2 PS3 PT1 PT2 (laskennallinen) Sähkö KWh/brm2 Lämpö KWh/brm2 Yhteensä KWh/brm2 135 100 72 163 70 88 88 70 88 123 164 151 306 206 170 136 82 206 258 264 223 469 276 258 224 152 294 Rakennusten peruskorjaustoimintaa ja uudisrakentamista ohjaa elinkaariajattelu, jolloin tilojen optimaaliseen toiminnallisuuteen ja energiankäyttöön pitkällä aikavälillä kiinnitetään erityisesti huomiota. Sisäilmaongelmien hallinnan alueella on käsiteltävien asioiden määrä vähentynyt merkittävästi. Kiinteistöhuollossa on jättei- den hallinta logististen käsittelyketjujen myötä ollut suunnitelmallista jo useiden vuosien ajan. Vuonna 2012 Oulussa otettiin käyttöön ekovoimalaitos, mistä johtuen kaatopaikalle toimitetun sekajätteen sijasta sairaalassa lajitellaan polttokelpoista jätettä. OYS:in kokonaisjätemäärästä (n. 2 500 000 kg) polttokelpoisen jätteen osuus on noin 1 000 000 kg. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 2014 TOIMINTAKERTOMUS Selonteko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Kuntalain 13 §:n 2 momentin 3 a) kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lain kyseinen kohta tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Kuntayhtymän valtuusto on kokouksessaan 16.12.2013 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan hallituksen ja sairaanhoitopiirin johtajan vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen. Perusteissa on myös lueteltu ne viranhaltijat, jotka vastaavat omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan toimeenpanosta ja toteuttamisesta. Lisäksi perusteissa on todettu, että kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla on vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kuntayhtymän hallintosäännön 27.1 §:n 4 kohta edellyttää, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Laadittu selonteko perustuu tulosaluejohtajille lähetettyyn kyselyyn, jossa he ovat arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä ja niiden toimivuutta tulosalueensa ja osin myös kuntayhtymän näkökulmasta. Arviointilomakkeessa esitetyt väittämät/kysymykset ovat perustuneet COSO-ERM viitekehykseen. Arvioinnissa on käytetty asteikkoa 1-6:een; 1=täysin eri mieltä ja 6=täysin samaa mieltä. Sisäinen tarkastus on koonnut selonteon tulosalueiden johtajien (8/8) arviointien pohjalta. Selontekoa laadittaessa havaittiin, että vastausten hajonta oli edelliseen vuoteen verrattuna vähäisem- 30 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pää. Joidenkin yksittäisten kysymysten/väittämien osalta vastauksissa oli hajontaa. Yhteenvedossa on pyritty tuomaan esille pääasiassa ne kehittämistä vaativat asiat/asiakokonaisuudet, joissa arviointien perusteella on havaittavissa yhtenäinen näkemys. Näiden osalta on esitetty suluissa myös arviointien keskiarvo. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei arviointien perusteella tullut esille olennaisia puutteita. Päätösten toimeenpanon valvonnassa (4,88/6) arvioitiin vielä olevan kehitettävää. Myös arvioitaessa hyvän hallintotavan toteutumista kuntayhtymän toiminnassa ja päätöksenteossa (4,88/6), strategiassa määriteltyjen arvojen toteutumista tulosalueiden käytännön toiminnassa (4,88/6) sekä kuntayhtymän organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuutta (4,75/6), nähtiin niissä jonkinlaista kehittämistarvetta. Tulosaluejohtajat arvioivat myös, ettei tulosalueilla ole kaikilta osin järjestetty riittävästi koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (4,5/6). Hallituksen käsittelemät sairaanhoitopiirille kohdistetut kunnallisvalitukset, korvausvaatimukset ja oikeudelliset toimenpiteet käyvät tarkemmin ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Tällä hetkellä toimielinten päätöksiin kohdistuvien kunnallisvalitusten käsittely on kahden päätöksen osalta kesken hallinto-oikeudessa. Kaksi asiaa on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Markkinaoikeuden 31.10.2014 antamasta kahdesta ensihoitoa koskevasta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toinen koskee ensihoidon järjestämistä koskevaa yhteistoimintasopimusta pelastuslaitosten kanssa vuodelle 2014 ja toinen ensihoidon järjestämistä PPSHP:n alueella vuosina 2015-2017. Käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa sisältyy riski seuraamusmaksusta valtiolle, mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo sairaanhoitopiirin menetelleen lainvastaisesti. Hankintalain mukaan seuraamusmaksun yläraja on 10 % hankintasopimuksen arvosta (enimmillään 780 000 e vuoden 2014 sopimuksista). Vuoden 2015-2017 yhteistoimintasopimusten osalta seuraamus voi olla muukin TOIMINTAKERTOMUS kuin rahallinen. Lisäksi oikeusprosesseihin liittyy oikeudenkäyntikuluriski, joka enimmilläänkin asettunee 100 000 ja 200 000 euron välille. PPSHP:n ensihoidon järjestämistä koskevista päätöksistä on valitettu myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen sekä kanneltu EU:n komissioon. Kyseessä oleviin prosesseihin liittyvä suurin riski lienee toiminnallinen, ensihoito olisi järjestettävä muutoin kuin yhteistoiminnassa pelastuslaitosten kanssa. Nykykäytännön mukaan tulos- ja vastuualueet käsittelevät alle 1 000 euron korvausvaatimukset ja tästä yli menevät talousjohtaja. Talousjohtajan korvauspäätöksiä tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä 17 620 euroa. Talousjohtajan viranhaltijapäätöksillä 3-4/2014 on maksettu vahingonkorvauksia ja asianhoitokuluja kahden erillisen työsopimusriitaa koskevan sovintosopimuksen perusteella yhteensä 45 357,42 e. Hallitus ei ole käyttänyt niihin otto-oikeutta. Sairaanhoitopiirillä on yksi työsopimuslain mukainen keskeneräinen riita-asia hovioikeudessa, jossa korvausvaatimus on 100 000 euroa. Kokonaisuutena tarkasteltuna toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seurannan arvioitiin pääosin toimivan. Kehittämisasiana arviointien perusteella tuli esille talousarviossa esitettävien (tulosalueiden) toimintamenojen realistisuus ja niiden kehittymisen säännöllinen arviointi (4,38/6). Myös siinä, että toimintaa suunniteltaessa huomioidaan tarve, eri toimintavaihtoehtojen kustannusvaikutukset ja riskit (4,88/6), arvioitiin olevan jonkin verran kehitettävää. Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana toteutettu kokonaisvaltainen riskienhallintaprojekti, jolloin on kartoitettu riskit, arvioitu riskien merkittävyys ja todennäköisyys sekä suunniteltu riskienhallintakeinoja. Projektia on jatkettu vuoden 2014 aikana tulosalueiden osalta. Kokonaisuutena tarkasteltuna riskienhallinnan on vastausten perusteella arvioitu pääosin toimivan. Yksittäis- 2014 ten väittämien osalta esille voidaan nostaa se, että puolet tulosaluejohtajista arvioi olevansa jonkin verran samaa mieltä siitä, että kuntayhtymän riskit on määritelty riittävän kokonaisvaltaisesti (kaikkien vastaajien ka 4,75/6). Kuntayhtymän kriittiset riskit oli arvioiden mukaan kuitenkin pääosin systemaattisesti tunnistettu ja arvioitu vähintään valtuustokausittain (5/6). Riskitekijöiden osalta kehittämistarvetta arvioitiin olevan siinä, että tietojärjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys ja tiedon oikeellisuus on varmistettu (4,25/6). Tulosalueiden riskien arvioinnin ja hallinnan osalta ei vastauksissa tullut esille olennaisia puutteita. Tulosalueiden osalta toimintaan liittyvinä strategisina riskeinä nähtiin pääasiassa henkilöstön saatavuuteen ja toimitiloihin liittyvät riskit. Kehitettävää arvioitiin vielä olevan riskienhallinnan jalkauttamisessa esimiehille ja henkilöstölle (4,63/6). Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnan osalta ei saaduissa vastauksissa ole tuotu esille olennaisia puutteita. Myöskään sopimusten hallinnan osalta ei vastauksissa tuotu esille olennaisia puutteita. Arvioitaessa kuntayhtymän raportointijärjestelmää ja sen tulosalueiden johdolle tuottamaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toiminnan häiriöttömyydestä (4,13/6), tavoitteiden saavuttamisesta (5/6), lainmukaisuudesta (4,38/6) ja riskienhallinnasta (4,25/6), oli vastausten perusteella nähtävissä samoja kehittämistarpeita kuin vuoden 2013 arvioinnissa. Vastauksissa tuotiin myös esille, että johdon raportointijärjestelmän kehittämishanke (QlikView) jatkuu vuoden 2015 aikana. Seurantamenettelyjen osalta voidaan todeta, että tulosaluejohtajien vastausten perusteella tulosalueilla suoritettavissa itsearvioinneissa on vielä kehitettävää (4,5/6). Myös sisäisen tarkastuksen ja ulkoisen tarkastuksen työnjaossa on havaittu puutteita, joita on ratkaistu uudelleen toimenkuviin liittyvillä järjestelyillä vuoden 2015 aikana. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisessä tarkastuksessa on vuoden 2014 aikana toiminut kaksi tarkastustyötä tekevää henkilöä. Sisäistä tarkastusta on johtanut sairaanhoitopiirin tarkastaja, joka on raportoinut tehdyistä tarkastushavainnoista sairaanhoitopiirin johtajalle ja tarkastuskohteille. Vuonna 2014 tarkastukset kohdentuivat hankintojen laskutukseen, osastojen lääkevarastojen tarkastukseen, vuoden 2013 tilinpäätökseen, lisätöiden tarkastamiseen sekä työntekijöiden työajanseurannan läpikäyntiin. Hankintojen laskutustarkastuksessa käytiin pistokokeellisesti läpi kone- ja laitehankintojen sekä rakennushankkeiden osalta sitä, vastaako niiden laskutus tehtyjä hankintapäätöksiä ja hankintasopimuksia. Läpikäytyjen pistokokeiden osalta voitiin todeta, että pääosassa niiden laskutus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 31 2014 TOIMINTAKERTOMUS oli hankintapäätösten ja -sopimusten mukaista. Osastojen lääkevarastojen tarkastuksessa käytiin läpi kolmen eri osaston lääkevarastojen valvontatoimenpiteitä. Siinä verrattiin FIMEAn määräyksessä olevia osastojen lääkevarastoihin liittyviä yksittäisiä sisäisen valvonnan säännöksiä sairaanhoitopiirissä havaittuihin käytäntöihin. Tarkastushavaintojen perusteella suositettiin erinäisiä kehittämistoimenpiteitä sekä toimintaprosesseihin että ohjeistukseen. Tilinpäätöstarkastuksessa käytiin läpi käyttöomaisuutta, myyntisaamisia sekä ostolaskuja. Tarkastuksessa havaittiin pieniä viiveitä käyttöomaisuuden poistojen aloittamisajankohdissa. Myyntisaamisten osalta kiinnitettiin huomiota erääntyneisiin saamisiin ja ostolaskujen vuodenvaihteen kirjausten osalta havaittiin joitakin puutteita. Sairaanhoitopiirin johtajalta saadun toimeksiannon osalta selvitettiin sairaanhoito- 32 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri piirin lisätöitä vuosien 2013 ja 2014 osalta. Tarkastuksessa havaittiin parannettavaa lisätöiden suorittamisajankohtien valvonnassa, mihin suositeltiin raportointijärjestelmien edelleen kehittämistä. Työajanseurantatarkastuksessa käytiin pistokokein läpi yhden vastuualueen lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työajanseurantatietoja. Tarkastuksessa havaittiin muutamilla työntekijöillä puutteita työajanleimauksissa. Lisäksi tarkastushavaintojen perusteella suositettiin edelleen kehitettäväksi leimauskäytäntöjä, ohjeistusta sekä työajanseurannan raportointia. Vuoden 2014 aikana tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan ja sisäisten valvontatoimenpiteiden osalta oli yhä joitakin puutteita. Jatkossa on tarpeellista kiinnittää huomiota sisäisen valvonnan etukäteiseen suunnitteluun sekä jatkuvan seurannan varmistamiseen. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne vuonna 2014 heikkeni edelleen. Tilikauden alijäämäksi muodostui 8,1 milj. euroa. Taseeseen kertynyt alijäämä on kolmen perättäisen tappiollisen tilinpäätöksen jälkeen yhteensä 18,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin tuloksen tulisi olla vuosittain ylijäämäinen, jotta toiminta olisi kustannusvastaavaa ja myös lainojen lyhennykset voitaisiin hoitaa tulorahoituksella. Omavaraisuusaste heikkeni edelleen ollen tilikauden lopussa 38,2 % (vuonna 2013 42,2 %). Suhteellinen velkaisuus heikkeni 35,4 prosenttiin 34,0 prosentista. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2014 oli 67 %, kun vuonna 2013 se oli 79,3 %. Vuosikate ei edelleenkään riitä poistojen rahoittamiseen. Vuosikatteen heikkenemisen myötä myös lainanhoitokate heikkeni 1,6 (1,8). Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus laski ja oli vuoden 2014 lopussa 68,1 % (82,9 %). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2014 lopussa 24 päivää, vuoden 2013 vastaavana ajankohtana 17 päivää. Kassan riittävyyttä paransi vuoden 2014 lopussa nostettu 16 milj. euron laina. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toimintatuotot olivat yhteensä 572,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen muodostui 2,7 %. Alkuperäiseen käyttösuunnitelmaan nähden toimintatuotot ylittyivät 3,1 %. Alkuperäistä talousarviota tarkistettiin vuoden aikana toimintatuottojen osalta yhteensä 13,1 milj. eurolla. Jäsenkuntalaskutus oli kertomusvuonna 366,9 milj. euroa, ja se kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 3,9 %. Jäsenkuntalaskutusta korotettiin talousarviomuutoksilla yhteensä 8,0 milj. euroa. Toteutuma ylitti korjatun talousarvion 1,9 milj. eurolla (0,5 %). Sairaanhoidollisten palvelujen myynti (71,1 milj. euroa) erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille ja muille jäsenkuntien ulkopuolisille kasvoi 1,6 %. Maksutuottoja kertyi yhteensä 27,1 milj. euroa, mikä oli 0,9 milj. euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kasvua edellisvuoteen oli 1,9 %. Vuodeosastohoitomaksut (8,2 milj. euroa) kasvoivat 2,9 % edellisvuoteen nähden. Avohoidon asiakasmaksujen tulokertymäksi muodostui yhteensä 7,8 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 0,6 milj. euroa (8,0 %). Kehitysvammahuollon asiakasmaksut pienenivät 324 000 euroa johtuen tulosalueen toteutetusta rakennemuu- toksesta ja toimintojen siirtymisestä yhä enemmän kuntien vastuulle. Ensihoito on kuulunut kahden vuoden ajan sairaanhoitopiirin lakisääteisiin tehtäviin. Muihin toimintatuottoihin kirjattiin ensihoidon jäsenkunnilta laskutetut tuotot yhteensä 17,3 milj. euroa. Muihin toimintatuottoihin kirjataan mm. rakennusten vuokrat ja myyntivoitot. Muut toimintatuotot olivat yhteensä 21,7 milj. euroa. Muut tuotot laskivat 0,8 milj. euroa, sillä vuonna 2013 sairaanhoitopiiri sai kertaluonteisia myyntivoittoja ja vakuutuskorvauksia. Valtuusto korotti talousarvion toimintakuluja yhteensä 37,4 milj. eurolla. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat toimintakertomusvuonna yhteensä 556,5 milj. euroa. Kulujen toteutuma joulukuussa tarkistettuun talousarvioon nähden oli 97,9 % ja kulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 %. Vertailua edellisvuoteen hankaloittaa erityisesti potilasvahinkovastuuvelan kasvaminen sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminnan siirtyminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Potilasvakuutuskeskus ilmoitti vuoden 2014 lopun tilanteen laskelmat potilasvakuutusvelan korvausvastuusta eri sairaanhoitopiireissä. Korvausvastuun kokonaistaso nousi Suomessa viime vuoden aikana merkittävästi 178 milj. eurolla 400 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvausvastuu nousi 21,8 milj. eurolla 41,0 miljoonaan euroon. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Korvausvastuun taso on näin ollen suoraan suhteessa tapahtuneiden potilasvahinkojen määrään ja vakavuuteen. Potilasvahinkovastuuvelka tarkistetaan ja lasketaan joka vuosi johtuen vastuuvelan vaihtelusta. Vuonna 2014 laskennassa kaikki aiemmin sattuneet vahingot on laskettu uudelleen alhaisemmalla laskentakorolla ja korkeammalla eliniän odotteella. Lisäksi vastuuvelan kasvua on aiheuttanut se, että kunnat ovat aikaisempaa aktiivisemmin hakeneet takautuvasti Potilasvakuutuskeskukselta korvauksia vammaispalvelulain perusteella tuotetuista palveluista. Potilasvahinkovastuuvelan tilikauden kuluksi kirjattavan maksun suuruus oli 15,2 milj. euroa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 33 2014 TOIMINTAKERTOMUS Vuonna 2013 summa oli 7,1 milj. euroa, joten nousua edellisestä vuodesta on peräti 8,1 milj. euroa (114 %). Maksun suuruus on yli nelinkertaistunut kolmessa vuodessa. On huomioitava, että potilasvahinkojen määrä ei ole kuitenkaan kasvanut. Budjetoimatonta lisäkulukirjausta sairaanhoitopiiri suoritti vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä 10,3 milj. euroa, jolla oli merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämän muodostumiseen. Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot nousivat edellisestä vuodesta 2,9 %. Aineisiin ja tarvikkeisiin budjetoitiin alkuperäisessä talousarviossa 87,0 milj. euroa. Summaa tarkistettiin talousarviomuutoksin 5,3 milj. eurolla 92,3 milj. euroon. Toteumaksi muodostui 92,6 milj. euroa, mikä ylitti tarkistetun talousarvion 300 000 euroa. Ilman potilasvahinkovelan 10,3 milj. euron lisäkirjausta sairaanhoitopiirin toimintakulujen kasvu edellisestä vuodesta oli 1,4 %. Kun edellä mainittujen lisäksi toimintakuluista vähennetään vielä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminta, kasvuksi jää 0,7 %. Vuoden 2014 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu jää siten hyvin maltilliseksi ja on omistajastrategisen linjauksen mukainen. Apteekkitarvikemenot olivat yhteensä 24,6 milj. euroa. Ne olivat noin 0,2 milj. euroa alhaisemmat kuin edellisenä vuonna (-1,0 %). Lasku johtui vuoden 2013 aikana toteutetusta kilpailutuksesta. Apteekkitarvikkeiden menokehitys arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa n. 2 milj. euroa alhaisemmaksi ja summaa jouduttiin korottamaan talousarviovuoden aikana edellisen vuoden tasolle. Hoito-, kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeiden sekä kuntoutustarvikkeiden menokehitys oli yhteensä noin 1,7 milj. euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna (4,0 %). Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstömenot kasvoivat vuoteen 2013 nähden 0,7 %. Henkilöstömenot olivat 332,4 milj. euroa (v. 2013 329,9 milj. euroa). Summa on noin 60 % sairaanhoitopiirin kokonaismenoista. Henkilöstömenojen alhainen kulukasvu johtuu strategian mukaisesta työpanoksen kasvua hillitsevistä toimenpiteistä sekä maltillisesta kunta-alan työehtosopimuksesta. Alkuperäisessä talousarviossa välitettyjen asiakaspalvelujen ostot arvioitiin 19,9 milj. euron suuruisiksi. Summaa korotettiin kesken talousarviovuoden 1,3 miljoonalla eurolla. Toteumaksi muodostui 22,2 milj. euroa. Talousarvio ylittyi välitettyjen asiakaspalvelujen osalta n. 1,0 milj. euroa. Edellisen vuoden toteumaan nähden välitettyjen palvelujen ostot vähenivät n. 0,4 milj. 34 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS euroa. Edellä mainittuun summaan sisältyy välitettyjen hoitotakuupalvelujen ostot, mitkä olivat vuoden aikana yhteensä 3,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen n. 0,6 milj. eurolla. Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli kertomusvuodelta 16,7 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 2,4 milj. eurolla vuoden 2013 vuosikatteesta. Sairaanhoitopiirin poistot kasvoivat 0,8 milj. eurolla edellisestä vuodesta (3,3 %). Poistot olivat 25,0 milj. euroa (edellisenä vuonna 24,2 milj. euroa). Investointien toteutuma oli vuoden 2014 aikana 24,6 milj. euroa. Investointitaso oli 1,5 milj. euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Vuodelle 2014 suunnitelluista investoinneista noin 3,7 milj. euroa siirtyi toteutettavaksi vuodelle 2015. 2014 Sairaanhoitopiirin vuoden 2015 toimintamenojen määräraha käyttösuunnitelmassa on yhteensä 547,1 milj. euroa, mikä on noin 1,7 % alhaisempi kuin vuoden 2014 toteuma (556,5 milj. euroa). Vähentämällä vuoden 2014 toteumasta potilasvakuutuksen kertaluonteinen lisäkulukirjaus 10,3 milj. euroa saadaan vertailukelpoiseksi toimintakuluksi 546,2 milj. euroa, mikä on ainoastaan 0,9 milj. euroa alhaisempi kuin edellisen vuoden toteuma. Tämä aiheuttaa merkittävän haasteen toiminnan ja talouden ohjauksessa vuonna 2015. Jotta vuoden 2015 talousarviossa pysyttäisiin edellyttää tämä hyvin maltillista kustannuskehitystä, hoidettavien potilaiden määrän ja myös sairaanhoitopiirin työpanoksen vähentymistä edellisestä vuodesta. Toimintatuotot 2014 Toimintakulut 2014 Yhteensä 572,2 milj. € Yhteensä 556,5 milj. € Aineet ja tarvikkeet yht. 92,6 milj. €, 16,7 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 35 2014 TOIMINTAKERTOMUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ali-/ ylijäämä 2014 1 000 € 2013 1 000 € 572 246 1 594 -556 506 17 334 557 106 1 276 -538 551 19 831 24 180 -787 -7 16 744 -25 009 -8 265 127 -8 138 51 117 -810 -7 19 181 -24 203 -5 021 9 -5 013 103,1 67,0 405 749 103,7 79,3 403 645 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 36 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 2014 1 000 € 2013 1 000 € 16 744 10 830 19 181 2 401 -24 583 14 3 005 -23 131 2 030 481 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 0 0 -100 58 16 000 -10 346 0 2 979 8 632 5 000 -10 346 -487 -2 720 -8 596 Rahavarojen muutos 11 638 -8 115 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 39 033 27 395 27 395 35 510 -40 652 68,1 1,6 24 405 749 -62 847 82,9 1,8 17 403 645 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 37 2014 TOIMINTAKERTOMUS Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 254 142 254 569 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 574 4 253 1 321 4 490 4 043 448 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 217 794 1 202 166 023 823 39 252 34 10 460 219 304 1 202 170 461 954 41 341 34 5 313 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 30 774 30 431 343 30 775 30 432 343 VAIHTUVAT VASTAAVAT 117 431 101 256 5 431 5 431 0 5 359 5 350 9 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 72 967 58 936 0 6 537 7 495 68 502 55 283 1 6 670 6 549 Rahat ja pankkisaamiset 39 033 27 395 371 573 355 826 PYSYVÄT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus VASTAAVAA YHTEENSÄ 38 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Tase ja sen tunnusluvut VASTATTAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 130 468 148 151 641 -10 186 -8 138 138 606 148 151 641 -5 173 -5 013 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 11 532 7 052 4 480 11 659 3 679 7 980 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 26 884 26 884 16 041 16 041 14 14 14 14 202 675 189 506 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 89 611 52 201 37 410 83 957 44 469 39 488 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 113 064 8 268 2 078 5 24 128 7 842 70 743 105 548 8 268 2 078 0 19 140 7 278 68 784 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 371 573 355 826 38,2 35,4 -18 324 99 957 343 42,2 34,0 -10 186 94 304 343 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € Lainakanta 31.12., 1 000 € Lainasaamiset 31.12., 1 000 € Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 39 2014 TOIMINTAKERTOMUS Kokonaistulot ja -menot 2014 1 000 € 2013 1 000 € 572 246 24 180 557 106 51 117 -13 -423 14 2 030 0 16 000 58 5 000 588 451 563 939 556 506 -1 594 787 7 538 551 -1 276 810 7 -10 843 -2 824 Investoinnit Investointimenot 24 583 23 131 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset 0 10 346 0 100 10 346 487 579 792 569 333 Kokonaistulot - kokonaismenot 8 659 -5 395 Muut maksuvalmiuden muutokset ./. Rahavarojen muutos -2 979 11 638 8 659 2 720 -8 115 -5 395 TULOT Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten lisäys/vähennys Kokonaismenot yhteensä 40 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Kuntayhtymän konsernirakenne 2014 Osakkuusyhteisöt Tytäryhteisöt PPSHP KIINTEISTÖ OY UUSIKATU 22 (30,56 %) MEDIECO OY (49,0 %) FinnHEMS OY (20,0 %) KIINTEISTÖ OY OULUN MEDIREHA (41,77 %) Liikelaitoskuntayhtymä KIINTEISTÖ OY MEDIKOMPPANIA (100 %) KIINTEISTÖ OY OULUN HEIKINHARJU (100 %) POHJOIS-SUOMEN LEIKKAUS OY (97,0 %) NORDLAB (54,4 %) OULUN MEDIKIINTEISTÖT OY (100 %) KIINTEISTÖ OY PIILORIVI (50,0 %) KIINTEISTÖ OY MUHOKSEN PÄIVÄRINNE (100 %) KIINTEISTÖ OY OULUN MEDIPAIKOITUS (100 %) POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ (100 %) OULUN KESKUSPESULA OY (80,4 %) Tytäryhteisö: yhdistely pariarvomenetelmän mukaan Osakkuusyhteisö: yhdistely pääomaosuusmenetelmän mukaan Liikelaitoskuntayhtymä: yhdistely omistusosuuden mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 41 2014 TOIMINTAKERTOMUS Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuului 31.12.2014 kahdeksan tytäryhteisöä, viisi osakkuusyhteisöä sekä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, NordLab. Konsernin tilinpäätöksessä on esitetty konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot. Sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiöt ovat Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Oulun Medikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Kiinteistö Oy Medikomppania Oulaisissa ja Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne Muhoksella. Oulun Medipaikoitus Oy omistaa ja on vuokrannut yliopistollisen sairaalan hallintorakennuksen ja pysäköintitalon tilat sairaanhoitopiirille. Oulun Medikiinteistöt Oy:n omistuksessa ovat OYS:n asuntoalueen rakennukset, Psykiatrian klinikan alueella kaksi rakennusta ja Kaukovainion kaupunginosassa oleva kerrostalo. Kiinteistö Oy Oulun Medireha on Oulun Medikiinteistöt Oy:n osakkuusyhteisö ja tätä kautta myös sairaanhoitopiirin konserniin kuuluva osakkuusyhteisö. Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju omistaa entisen sairaalarakennuksen, joka on vuokrattu Oulun vastaanottokeskukselle. Kiinteistö Oy Medikomppanian omistukseen siirtyivät vuoden 2008 alusta Oulaskankaan sairaala-alueella olevat rakennukset. Yhtiön omistamat tilat on vuokrattu pääasiassa sairaanhoitopiirille ja Oulaisten kaupungille. Muhoksella olevan Päivärinteen sairaalan entiset tilat Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne on vuokrannut pääasiassa hoivatoimintaa harjoittaville yhteisöille ja Muhoksen kunnalle. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne on ollut taloudellisissa vaikeuksissa, ja sairaanhoitopiiri myönsi yhtiölle 100 000 euron pääomalainan maksuvalmiuden turvaamiseen kesäkuussa 2013. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin omistavat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. NordLab aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. NordLab toimii koko Pohjois-Suomen alueella ja sen aluelaboratoriot sijaitsevat Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Toimintansa aloitusvaiheessa NordLab tekee noin 8,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta 42 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vuodessa. NordLabin palveluksessa on noin 600 ammattilaista ja liikevaihto oli vuonna 2014 noin 63 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin omistus NordLabista on 54,4 %. Oulun Keskuspesula Oy:stä sairaanhoitopiiri omistaa 80,4 %, toinen pääomistaja on Oulun kaupunki. Uudeksi yhtiön osakkaaksi ja asiakkaaksi tuli kertomusvuonna NordLab. Yhtiön hallitus on linjannut, että yhtiö toimii ns. in-house–periaatteella tarjoten palvelujaan pääasiassa omistaja-asiakkaille. Yhtiön liikevaihto oli 7,1 milj. euroa ja tilikauden voitto 282 818 euroa vuonna 2014. Yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaista tekstiilihuoltoa pääasiassa kunnille ja kuntayhtymille. Yhtiön tekstiilihuollon toimintaketju sisältää logistiikan, lajittelun, pesun, viimeistelyn, pakkaamisen ja korjaamisen. Oulun yliopistollinen sairaala on Oulun Keskuspesula Oy:n suurin tekstiilihuollon palvelujen ostaja. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön tarkoituksena on terveystieteellisen tutkimuksen tukeminen, terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ja alan koulutuksen järjestäminen ja tukeminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja, järjestämällä asiantuntijapalveluja sekä toteuttamalla koulutustilaisuuksia lähinnä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinjäsenkuntien ja erityisvastuualueen kunnissa. Säätiö toteuttaa ja koordinoi tutkimustoimintaa sekä koulutusta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Säätiö jakoi viime vuonna lahjoitusrahastoista yhteensä 272 397 euroa henkilökohtaisina apurahoina, lahjoituksina ja avustuksina. Hankeapurahoja säätiö jakoi 100 000 euroa kolmelle eri hankkeelle. Lisäksi säätiö sai tuloja sairaanhoitopiirissä tehtävästä kaupallisesta tutkimuksesta sekä muusta ulkopuolisen tutkimusrahoituksesta 1,3 milj. euroa. Tukisäätiön kulujäämä viime tilikaudelta oli 330 966 euroa, joka on katettu rahastojen pääomista. Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:llä ei ole tällä hetkellä toimintaa lainkaan. Sairaanhoitopiiri omistaa Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n osakkeista 97 %. Yhtiön muut omistajat ovat Lapin sairaanhoitopiiri (2 %) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (1 %). Vuonna 2010 perustettu FinnHEMS Oy vastaa Suomessa lääkärihelikopteritoiminnasta. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omis- TOIMINTAKERTOMUS 2014 tavat yhtä suurin osuuksin (20 %) Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. FinnHEMSin tehtävänä on hallinnoida lääkärihelikopteritoimintaa Suomessa ja toimia yliopistollisten sairaanhoitopiirien strategisena kumppanina ensihoitopalvelussa. FinnHEMS vastaa lentoyhtiöiden kilpailuttamisesta ja sopimuksista sekä valvoo toiminnan toteuttamista ja laatukriteerien täyttymistä. Vuodesta 2011 lähtien lääkärihelikopteritoimintaa on rahoittanut valtio. Oulun FH 50 -tukikohta päivystää ympäri vuorokauden, ja kussakin päivystysvuorossa on yksi lääkäri, lentäjä ja lentoavustaja. Hälytyksiä tulee keskimäärin 5-6 vuorokaudessa ja vuodessa noin 2 000. Oulunsalon FH 50 -tukikohdasta lääkärihelikopteri tavoittaa laajasti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiötä. Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden voitosta/tappiosta kuntayhtymälle kuuluva osuus oli tytäryhteisöjen osalta yhteensä 189 188 euroa, osakkuusyhteisöjen osalta 1 316 560 euroa ja liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) osalta 106 403 euroa. Tytäryhteisöistä merkittävimmin konsernin tulosta parantava vaikutus oli Oulun Keskuspesula Oy:n tuloksella, josta konsernin osuus oli 227 386 euroa. Sairaanhoitopiiri on mukana Oulun kaupungin kanssa perustamassaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavan osakeyhtiön, Monetra Oy:n, toiminnassa. Sairaanhoitopiirin omistus yhtiössä oli vuoden vaihteessa hieman alle 20 %. Sairaanhoitopiiri ostaa Monetra Oy:ltä maksuliikenne-, kirjanpito-, osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä palkanlaskenta-, palkkakirjanpito- ja matkahallintapalvelut. Yhtiö on voittoa tavoittelematon kunta-alalle palveluita tarjoava toimija, jonka tarkoituksena on tuottaa kustannustehokkaasti talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Konsernituloksen muodostuminen ja tunnusluvut Tavoitteet tytäryhteisöille Toiminta- ja taloussuunnitelmassa valtuusto asetti konsernin tytäryhtiöille ja säätiölle sitovaksi tavoitteeksi, että tytäryhteisöjen toiminta tukee osaltaan sairaanhoitopiirin tehtävän ja toiminta-ajatuksen toteutumista ja tytäryhteisöjen johtamisessa noudatetaan vahvistettua konserniohjetta. Tytäryhteisöjen tulee kattaa myös toiminnastaan aiheutuneet menot. Konserniohje on käsitelty kaikissa tytäryhteisöissä, ja sitä on noudatettu konsernijohdon edellyttämällä tavalla. Yhteisöt ovat raportoineet toiminnastaan ja taloudesta kolmannesvuosittain konsernijohdolle. Sairaanhoitopiirin johto keskustelee tytäryhteisöjen kanssa säännöllisesti keskeisistä yhtiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista. Keskusteluilla varmistetaan, että tytäryhteisöjen toiminta vastaa asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita ja että omistajien ja yhtiön hallituksen näkemykset ovat yhteneväisiä. Kaikkien konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden tulos oli voitollinen, lukuun ottamatta Konsernitilinpäätöksen laadinnasta on annettu erillinen ohje. Konserniohjeen mukaisesti riskienhallintaryhmä konsultoi tytäryhteisöjä riskienkartoituksen tekemisessä ja antaa ohjeita yhtenäiseen riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Tytäryhteisöjen tilintarkastuksen suorittaa pääosin KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisöt pariarvomenetelmällä ja osakkuusyhteisöt pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin tilikauden tulos oli -5,8 milj. euroa (vuonna 2013 -4,5 milj. euroa) ja tilikauden alijäämäksi tilinpäätössiirtojen sekä vähemmistöosuuskirjausten jälkeen muodostui 6,1 milj. euroa (vuoden 2013 alijäämä 5,0 milj. euroa). Konsernin toimintatuotot olivat yhteensä 601,7 milj. euroa (586,6 milj. euroa) ja 103,6 % toimintakuluista (104,0 %). Vuosikate ei riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen ja se oli 78,7 % poistoista (83,2 %). Konsernin rahoitusta tarkasteltaessa toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 2,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta muodostui myös positiiviseksi 8,6 milj. euroa konsernin lainakannan kasvaessa 5,5 milj. eurolla ja maksuvalmiuden parantumisen myötä 3,1 milj. euroa). Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on -41,6 milj. euroa (-63,1 milj. euroa). Konsernin rahavarat kasvoivat vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden noin 11,1 milj. euroa. Tulorahoitus kattoi 75,5 % konsernin investoinneista (88,3 % vuonna 2013). Lainanhoitokate heikkeni hieman, mutta konsernin tulorahoitus oli edelleen riittävä lainanhoitokulujen kattamiseen. Konsernin maksuvalmius parani ja konsernin rahavaroilla voitiin kattaa keskimäärin 32 päivän kassasta maksut (26 pv vuonna 2013). Konsernin omavaraisuusaste oli 36,9 % (40,1 % vuonna 2013). Konsernin lainakanta 31.12.2014 oli 111,7 milj. euroa (106,2 milj. euroa vuonna 2013). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 43 2014 TOIMINTAKERTOMUS Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäinen tarkastus on laatinut selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä. Laadittu selonteko perustuu sairaanhoitopiirin johtajalle lähetettyyn kyselyyn, jossa on pyydetty arvioimaan kuntayhtymäkonsernin valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä väittämiä. Esitetyistä väittämistä on pyydetty valitsemaan se vaihtoehto (asteikko 1-6), joka parhaiten kuvaa toimintatapaa kuntayhtymäkonsernissa. Kyselylomakkeella on myös voinut antaa lisätietoja kuhunkin arvioitavaan osa-alueeseen. Kuntalain mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Lisäksi kuntalain mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntayhtymän valtuusto on 8.12.2008 hyväksynyt voimassaolevan konserniohjeen. Lisäksi valtuusto on kokouksessaan 16.12.2013 hyväksynyt kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kuntalain mukaan kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa konsernijohto. Kuntayhtymän hallintosäännön 3§:n mukaan kuntayhtymän konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Konserniohjaukseen liittyvät ohjeet ja säännöt on arvioinnin perusteella todettu riittäviksi. Myös tiedonkulku on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilikauden 2014 aikana kuntayhtymää tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa on edustanut sairaanhoitopiirin johtaja. Arvioinnin mukaan kuntayhtymää tytäryhteisöissä edustaneiden ohjeistus on pääasiassa ollut kattavaa ja riittävän täsmällistä. Myös tytäryhteisöissä on toimittu saatujen ohjeiden mukaisesti. Kuntayhtymän omistajana tytäryhteisöilleen asettamat konsernitavoitteet on pääosin nähty tarkoituksenmukaisina ja riittävinä niiden toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin näkökulmasta. Tytäryhteisöjen on todettu olennaisilta osin saavuttaneen niille asetetut tavoitteet. Tavoitteena on ollut, että kuntayhtymän tytäryhteisöt kattavat toiminnastaan aiheutuneet menot. Tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ja sairaanhoitopiiri on myöntänyt yhtiölle 100 000 euron pää- 44 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri omalainan, jotta yhtiö selviää velvoitteistaan. Yhtiössä on käynnissä merkittävä kustannusten säästöohjelma. Vuoden 2014 osalta tulos tullee olemaan positiivinen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmien toimivuudessa on arvioitu olevan kehittämistarvetta. Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen ja Kiinteistö Oy Oulun Heikinharjun taloushallinto ja palkanlaskenta siirretään vuoden 2015 alkuvuoden aikana Monetra Oy:n tuottamiksi. Tällä parannetaan yhtiöiden taloushallinnan seurantaa, taloushallinnon prosessin luotettavuutta, ajantasaisuutta ja riskienhallinta. Arvioinnin mukaan tytäryhtiöiden taloudellisen aseman raportointi ja seuranta on pääosin perustunut yleisesti hyväksyttyihin tunnuslukuihin ja niiden perusteella tehtyyn analyysiin. Myös tytäryhteisöjen raportointi investointitarpeista ja niihin varautumisesta on pääosin ollut oikeaa ja riittävää. Kuntayhtymän konserniohje sisältää velvoitteen noudattaa keskitettyjä konsernitoimintoja koskevaa ohjeistusta. Konserniohjeen mukaan konserniyhteisöjen tulee selvittää keskitettyjen toimintojen edellytykset ennen toimintojen toteuttamista. Arvioinnin mukaan keskitettyjä konsernitoimintoja koskevaa ohjeistusta on noudatettu. Tytäryhteisöjen riskienhallinnassa voidaan konserniohjeen mukaan noudattaa kuntayhtymän yleisiä riskienhallinnan toimintaperiaatteita. Konserniohjeen mukaan kuntayhtymän riskienhallintaryhmä konsultoi tytäryhteisöjä riskikartoitusten tekemisessä sekä antaa ohjeita yhtenäiseen riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Konsernijohdon on arvioitu saaneen pääasiassa riittävästi luotettavaa tietoa konserniyhteisöjen riskienhallinnasta. Konserniyhteisöjen riskienhallinnan järjestämisessä on nähty kehittämistarvetta siinä, että tytäryhteisöjen riskikartoitukset olisivat ajantasaisia ja riittävän kattavia. Tytäryhteisöistä Oulun Keskuspesula Oy:ssa tehdään riskienhallinnan toimivuuden kokonaisarviointi vuoden 2015 aikana. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä /alijäämä 2014 1 000 € 2013 1 000 € 601 719 -580 974 1 317 22 061 586 559 -564 013 101 22 647 64 346 -893 -45 -528 21 533 95 296 -890 -69 -567 22 080 -27 359 0 -5 826 -208 -55 -6 090 -26 551 1 -4 470 -495 -46 -5 011 103,6 78,7 405 749 104,0 83,2 403 645 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate / (Suunnitelmanmukaiset poistot + Arvonalentumiset) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 45 2014 TOIMINTAKERTOMUS Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yht. Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 2014 1 000 € 2013 1 000 € 21 533 9 513 22 080 2 358 -28 514 14 2 546 -25 019 1 161 581 0 58 17 500 -11 435 -558 0 5 900 -11 384 413 -487 0 -72 -4 089 7 244 8 590 -2 -403 -5 115 5 844 -5 175 11 136 -4 595 53 937 42 801 11 136 42 801 47 396 -4 595 -41 646 75,5 1,8 32 405 749 -63 062 88,3 1,9 26 403 645 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 46 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 256 696 6 510 4 548 492 1 470 246 199 1 407 187 689 2 108 43 652 584 10 759 3 987 225 2 194 1 485 83 254 225 5 338 4 285 570 482 246 353 1 408 191 927 2 297 45 013 342 5 367 2 534 225 877 1 349 83 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 133 986 5 431 118 690 5 359 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 74 618 74 618 70 530 70 530 Rahoitusarvopaperit 6 332 6 623 47 605 36 178 390 682 372 914 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 47 2014 TOIMINTAKERTOMUS Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTATTAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 129 318 148 151 168 7 011 -19 923 -6 090 135 738 148 151 168 7 342 -14 912 -5 011 1 324 1 269 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 13 249 7 052 6 196 12 710 3 679 9 031 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 26 884 26 884 16 041 16 041 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 14 14 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 219 893 100 129 11 545 108 218 207 142 94 264 11 904 100 974 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 390 682 372 914 36,9 36,5 -26 012 111 675 83 40,1 35,3 -19 923 106 168 83 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 48 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMINTAKERTOMUS 2014 Tilikauden tuloksen käsittely Sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle tilikauden –8 264 863,29 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan OYS:n peruskorjaus- ja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia 3 500 327,46 euroa ja tehdään vastaava poistoerolisäys. - Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 126 898,32 euroa. - Kirjataan tilikauden alijäämä – 8 137 964,97 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämään kuluvan vuoden kirjanpidossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 49 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin tason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Valtuusto vahvisti talousarviossa sairaanhoitopiirin tasolla sitoviksi tavoitteiksi: - sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut sitovat tavoitteet (erillinen taulukko) - jäsenkuntalaskutus toteutuu enintään suunnitellun mukaisesti - tuloslaskelman mukaiset sairaanhoidon välitettyjen palvelujen määrärahat - toimintamenot yhteensä ja henkilöstökulut ovat enintään suunnitellun mukaisia - tilikauden tulos on vähintään suunnitellun mukainen - investointien toteuma talousarvion mukaisina - rahoitusosan lainakannan nettomuutos Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut tavoitteet Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut potilaslähtöiset tavoitteet toteutuivat vuonna 2014 edellisvuotta heikommin. Kaikki hoidon potilaslähtöisyyttä kuvaavat sitovat mittarit (lähetteen käsittelyaika, ensikäynnin toteutuminen 3 kuukaudessa ja hoitotoimenpiteen toteutuminen 6 kuukaudessa) toteutuivat edellisvuotta heikommin. Mittarit ovat kuitenkin vielä kohtuullisen hyvällä tasolla verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Lähetteen käsittelyaika alle 21 vuorokaudessa toteutui 99,4 %:sti. Sairaanhoitopiirissä käsiteltiin vuonna 2014 yhteensä 68 694 lähetettä, joista 386 lähetteen osalta käsittelyaika venyi yli 21 vuorokauden. Lähetteiden käsittelyn tehokkuus oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Lähetteiden määrä kuvaa kiireettömän hoidon palvelujen kysyntää. Vuonna 2014 käsiteltiin Suomen sairaanhoitopiireissä THL:n kokoaman tilaston mukaan yli miljoona lähetettä, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Keskimäärin lähetteisiin otetaan kantaa 1–2 vuorokauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Lähetteistä 1,3 prosenttiin oli otettu kantaa vasta kolmen viikon kuluttua lähetteen saapumisesta. Näitä lähetteitä oli eniten HUS:ssa (2,7 %). 50 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ensikäynti toteutui alle 3 kuukauden aikana 93,5 %:sti (97,6 %). Luku heikkeni 4 %-yksiköllä. Hoidon tarpeen arviointia odotti 31.12.2014 yhteensä 4 431 potilasta (31.12.2013 2 059 potilasta). Määrä kasvoi edellisen vuoden lopun tilanteesta 2 372 potilaalla. Yli 90 vuorokautta odottaneita oli 289 eli 6,5 %. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 240 potilaalla. Sairaanhoitopiirissä joulukuun 2014 lopussa 8 091 potilasta odotti hoitoon pääsyä. Heistä 84,3 % oli odottanut hoitoa alle 90 vuorokautta. 109 potilasta (1,3 % kaikista) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta (180 vrk). Vuotta aiemmin vastaava luku oli 51 potilasta (0,8 %). Odotusajan mediaani säilyi samana kuin edellisenä vuonna, 34 vrk. THL:n julkaisemassa valtakunnallisessa vertailussa nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (mediaani 29 vrk) ja Etelä-Karjalassa (mediaani 31 vrk). Keskimäärin pisimpään hoitoa odotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (mediaani 52 vrk) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (mediaani 51 vrk). Sairaanhoitopiirin, perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen välisessä alueellisessa työnjakoa koskevassa yhteistyössä edettiin suunnitellusti vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat toteuttavat Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013 - 2016 ja lisäksi OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on voimassa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Sairaalan asiakasrakennetta kuvaavalla mittarilla, Case-mix-luokittelulla tarkoitetaan asiakkaiden luokittelemista sellaisiin ryhmiin, joiden jäsenet kuluttavat yhtä paljon voimavaroja (henkilöstöä ja heidän osaamistaan yms.). Case-mix on parantunut sekä yliopistollisen sairaalan että Oulaskankaan sairaalaan osalta. Korvattujen potilasvahinkojen määrä tuhatta hoidettua potilasta kohden kasvoi hieman edellisestä vuodesta (0,05 vahinkoa/1 000 potilas). Sairaalahoitoon liittyvien infektioiden määrä tuhatta hoidettua potilasta kohden pieneni merkittävästi (1,1 infektiota/1 000 potilas). Talouden ja toiminnan kaikkia tavoitteita ei toimintavuonna saavutettu. Toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,8 %, mutta alittivat tarkistetun talousarvion 2,1 %. Tilikauden tulos -8,1 milj. euroa oli kuitenkin oleellisesti parempi kuin mitä tarkistetussa talousarviossa arvioitiin (-25,2 milj. euroa) johtuen erityisesti potilasvahinkovastuuvelan kirjaustavan muutoksesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015). Kustannukset/hoidettu potilas –tunnusluvun kasvu sen sijaan toteutui tavoitteen (< 3 %) mukaisena kasvun ollessa 2,6 %. Erikoissai- 2014 raanhoidon kustannusten kasvu (jäsenkuntalaskutus euroa/asukas) kasvoi edellisestä vuodesta 3,3 %. Hoidettu potilas/työpanos -tunnusluku heikkeni hieman edellisen vuoden arvosta. Henkilöstöä koskevat strategiset mittarit toteutuivat pääosin edellisvuotta paremmin. Sairauspoissaolot kasvoivat tosin edellisestä vuodesta 0,1 %-yksiköllä. Ammatillisen työnjaon, kannustavan palkitsemisen ja työaikapankin käyttöönotossa edistyttiin toimintavuoden aikana. Eläköitymisiän kehitys oli myönteinen, sillä sairaanhoitopiiristä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta aiemmin). Tutkimustoiminnan määrä supistui edellisestä vuodesta. Muut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Sairaanhoitopiirin talousarvion tuloslaskelman mukaiset välitettyjen palvelujen määrärahat (asiakaspalvelujen ostot, sis. sairaanhoidon välitettyjen palveluiden ostojen määrärahat) toteutuivat joulukuussa tarkistettua talousarviota 4,8 % korkeampina 22,2 milj. euron suuruisina (TA 21,2 milj. euroa). Edelliseen vuoteen nähden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 51 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN asiakaspalvelujen ostot pysyivät miltei samansuuruisina (22,7 milj. euroa). Toimintamenot alittivat joulukuussa korjatun talousarvion 11,7 milj. eurolla. Tilikauden tulos muodostui huomattavasti alkuperäistä talousarviota heikommaksi ollen 8,1 milj. euroa alijäämäinen. Sairaanhoitopiirin alkuperäinen talousarvio laadittiin n. 0,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Joulukuussa talousarviota tarkistettiin siten, että tulos muodostuisi jopa 25,2 milj. euroa alijäämäiseksi johtuen potilasvakuutusvelan arvioidusta kasvusta. Talousarvion sitovana tavoitteena oli myös lainakannan nettomuutos. Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin lainakannan nettomuutos ei ole korkeampi kuin 6,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri otti lisää pitkäaikaista lainaa tilikauden aikana 16,0 milj. euroa. Tilikauden aikana lyhennettiin vanhoja lainoja yhteensä 10,3 milj. eurolla. Sairaanhoitopiirin lainakanta kasvoi siten tilikauden aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla 94,3 milj. eurosta 100,0 milj. euroon. Sairaanhoitopiirin investointeihin varattu määräraha oli yhteensä 28,5 milj. euroa. Investoinnit toteutuivat 24,6 milj. euron suuruisina. Vuodelta 2013 keskeneräisiä ja käynnistettyjä investointihankkeita siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2014 yhteensä 3,5 milj. euroa. Toimintaa kuvaavat tavoitteet Valtuusto vahvisti sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä myös toiminnan määrä-, tunnusluku- ja taloudellisuustavoitteet. Sairaanhoidon palvelujen määrätavoitteista laskutettavien avohoitokäyntien tavoite ylittyi 3,4 %, ja 561 649 avohoitokäynnin kokonaismäärä oli 2,9 % suurempi vuoteen 2013 verrattuna. Avohoitokäynneistä erityisesti erikoissairaanhoidon käyntien määrä kasvoi 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit kasvoivat maltillisemmin 1,5 %. Vuodeosastohoidon jaksojen määrä oli 8,0 % arvioitua pienempi ja toteutuneiden hoitojaksojen lukumäärä (52 789) oli 2,7 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Vuodeosastohoidon hoitopäivämäärä (260 492) oli 3,5 % alhaisempi kuin talousarviossa ennakoitiin ja vähennykseksi vuoteen 2013 verrattuna muodostui 500 hoitopäivää (-0,2 %). Vuodeosastohoidon aleneminen ja avohoitopainotteisuuden kasvu on toteutunut strategian mukaisesti. Hoidossa olleiden potilaiden määrä 52 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (122 931) kasvoi 1 157 potilaalla, 1,0 % edellisvuodesta. Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä (111 075) puolestaan kasvoi 0,6 %. Jäsenkuntien asukasmäärään suhteutettuna n. 27,4 % jäsenkuntien asukkaista käytti sairaanhoitopiirin palveluita vuoden aikana. Talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että potilaiden määrä olisi n. 111 000 toimintavuoden aikana. Vuodeosastoilla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika (4,9 vrk) nousi 0,1 vuorokautta edelliseen vuoteen verrattuna ollen 0,2 vuorokautta tavoitetasoa (4,7 vrk) korkeampi. Päiväkirurgisten leikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 36,4 prosenttia ja ajanvaraukseen perustuvista leikkauksista päiväkirurgian osuus oli viime vuonna 48,9 prosenttia. Molempien toteutuma on edellisvuotta hieman korkeampi. Jäsenkuntien laskutus asukasta kohti oli 904 euroa vuonna 2014, mikä ylittää alkuperäisen toimintaja taloussuunnitelman luvun 19 eurolla/asukas. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29 euroa/ asukas, mikä on 3,3 % edellisvuotta suurempi. Jäsenkuntalaskutuksen arvioitua suurempi kasvu perustuu hoidossa olleiden potilaiden ennakoitua suurempaan määrään ja erityisen kalliiden potilaiden kasvaneeseen määrään. Lisäksi sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyi Oulun kaupungilta aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminta, mikä kasvatti jäsenkuntamyyntiä. Lisäksi edelleenkin jatkuva hoitotakuun velvoitteiden vaatima lisätyö ja arvioitua korkeampi hoidon tarve ovat omalta osaltaan lisänneet jäsenkuntalaskutuksen ennakoitua suurempaa kasvua. Hoidon laskutus vuosina 2002-2014 (shp:n oma erikoissairaanhoito) (muunnettu v.2014 rahan arvoon) Laskutus (miljoonaa euroa) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2014 Strategiasta johdetut tavoitteet Toteumavertailu Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi Toteuma Toteuma 2013 2014 HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk % 100% 12/2013 arvo 4 kk:n välein Sitova 99,4 99,4 Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa * % 100% 12/2013 arvo 4 kk:n välein Sitova 97,6 93,5 Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100% 12/2013 arvo 4 kk:n välein Sitova 99,2 98,7 Laadittu Laadittu YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN TYÖNJAKOON Alueellinen työnjako (PJS+JS) Suunnitelma/ Laadittu sopimus V.2013 tilanne Vuosittain Sitova Case-mix (drg), OYS Indeksi Nousee V. 2012 arvo Vuosittain seurataan 1,24 (2012) 1,28 (2013) Case-mix (drg), Oulaskangas Indeksi Nousee V. 2012 arvo Vuosittain seurataan 1,04 (2012) 1,27 (2013) Korvatut potilasvahingot per/1000 pot Vähenee V. 2013 arvo Vuosittain seurataan 0,80 0,85 Sairaalainfektiot (Hoitoon liittyvät infektiot) *)SAI käytössä Oulaskankaalla (2012) ja oys:nsomaattiset aikuisvuodeosastot ja poliklinikat, ei lastentaudit per/1000 hpv Vähenee V. 2013 arvo Vuosittain seurataan 11,6 10,5 TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA Toimintamenot % Toteuma KS1 2014 arvo Kuukausittain Sitova 100% tai alle 103,4 % Tilikauden tulos € Toteuma KS1 2014 arvo Vuosittain 100% tai yli Sitova -5,0 m€ -8,3 m€ Kustannukset/hoidettu potilas* (ei sis. Kehitysvammahuoltoa eikä pth-yksiköitä) € Enint. 3% nousu TP 2013 arvo Vuosittain seurataan 3,4 % 2,6 % Työpanos (talousnäkökulma) Lkm Kasvu 0% TP 2013 arvo Vuosittain seurataan 5 885,7 5 948,7 Hoidettu potilas/työpanos *ei sis. kehitysvammahuoltoa Lkm Lkm. nousee TP 2013 arvo Vuosittain Sitova 26,7 27,0 104,7 % *Kustannukset/hoidettu potilas sisältää myös välitettyjen ostopalveluiden kustannukset, laskutapaa tarkennettu, vuoden 2013 tilinpäätösarvo päivitetty VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Sairastavuus % % Vähenevät TP 2013 arvo 4 kk:n välein Sitova 4,7 % Ammatillinen työnjako etenee TP 2013 arvo Vuosittain seurataan Etenee Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2013 arvo Vuosittain Sitova Nousee TP 2013 arvo Vuosittain seurataan 58,7 Käyttö lisääntyy TP 2013 arvo Vuosittain Sitova Eläköitymisikä Vuotta Työaikapankki 4,8 % Edennyt Lisääntyy Lisääntynyt 59,6 Lisääntyy Lisääntynyt KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA TUKEVAT TULEVAISUUDEN OSAAMISTA Tieteelliset julkaisut (kaikki diarisoidut tutkimushankkeet) Lkm > 3 vuoden keskiarvo KA 2012-2014 Vuosittain seurataan 271 248 Opiskelijatyytyväisyys Piste Nousee TP 2013 arvo Vuosittain seurataan 8,5 8,6 Lyhenteiden selitteet: PJS = Palvelujen järjestämissuunnitelma (PPSHP) JS = Järjestämissopimus (Oys Erva) ESH = Erikoissairaanhoito PTH = Perusterveydenhuolto VLP = Vanhusten laitospalvelu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 53 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Medisiinisen tulosalue Medisiinisen tulosalueen eri yksiköihin tulleista lähetteistä käsiteltiin kolmen viikon sisällä 99,7 %. Vuodenvaihteessa hoitoon pääsyssä oli ongelmia gastroenterologisessa kirurgiassa, jossa lähetteiden käsittelyä ja jonon purkua tehostettiin. Neurologian erikoisalalla oli vaikeuksia järjestää hoitopotilaiden vastaanottoaikoja. Potilaan omatoimisuutta tuettiin mm. akseli-ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotolla, omatoimisilla dialyysihoidoilla sekä päiväsairaalaprosessien suunnittelussa. HaiPro-ilmoitusten määrä kasvoi, eniten niitä oli lääkehoidossa ja tiedonkulussa. Muistutusten ja potilasvahinkoilmoitusten kokonaismäärä nousi, mutta kanteluiden määrä väheni. Avohoitokäyntien määrä nousi edellisvuodesta 1,1 % ja yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käynnit 1,6 %. Päiväsairaalatoiminta aloitti syyskuussa ja pääsi vuodenvaihteen jälkeen lähes suunniteltuun volyymiin. Hoitojaksot vähenivät 2,8 % edellisvuodesta, mutta hoitopäivät lisääntyivät 1,2 % johtuen erityisesti syöpäpotilaiden ja pitkien leukemiahoitojaksojen sekä ihotautipotilaiden hoitopäivien lisääntymisestä. Kardiologisissa prosesseissa tapahtuneet muutokset 54 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri näkyivät lisäksi kardiologisen osaston ja sisätautitehon hoitopäivien lisääntymisenä sekä kardiologisen osaston potilaiden hoitoisuuden nousuna, kun lyhythoitoisia kardiologisia potilaita siirrettiin osastohoidosta päiväsairaalaan. Tarkkailuosaston hoitopäivät vähenivät erityisesti päiväsairaalan aloitettua toimintansa. Neurologian osasto sulki neljä sairaansijaa syksyllä neurologipulan vuoksi. Sisätautien vuodeosastot (34/39) yhdistyivät samaksi yksiköksi 40A/B ja paikkalukua laskettiin 4 sairaansijalla. Syöpätautien vuodeosastolla avattiin palliatiivinen erityisyksikkö, joka laajentui suunniteltuun toimintaansa vuodenvaihteen jälkeen ja syöpäkivunhoito keskitettiin vaativan kivunhoidon yksikköön. Vuodeosastojen kuormitus oli keskimäärin 83 %. Kuormitusta laskee muutosten ohella yhden hengen huoneiden tarve varsinkin eristysten vuoksi. Hoitojaksoista alkoi päivystyksenä 67,1 %. Oulun ihotautilääkäri siirtyi sairaanhoitopiiriin syksyllä 2013, mikä vaikutti ihotautien toimintalukujen nousuun. Oulun kaupungin gastroenterologisen toiminnan siirto sairaanhoitopiiriin suun- TALOUSARVION TOTEUTUMINEN niteltiin vuoden 2014 aikana ja siirto toteutui vuodenvaihteessa. Päiväsairaalatoiminnan laajennus uusiin tiloihin alkoi vaikuttaa useisiin yksiköihin. Yhteistyö ja yhteisten prosessien luominen onnistui hyvin. Uusista potilasryhmistä suurin oli kardiologiset potilaat. Tulosalueella hoitajavastaanottojen määrät lisääntyivät edelleen mm. yhteispäivystyksessä. Taloudelliset tavoitteet eivät menojen osalta toteutuneet alkuperäisen käyttösuunnitelman mukaisena, lopullinen tulos oli yli 2 milj. euroa positiivinen. Jäsenkuntamyynti ylitti alkuperäisen suunnitelman 5 % ja ulkokuntamyynti 3,7 %. Kuluista apteekkitarvikkeet, henkilöstökulut ja välitetyt palvelut ylittyivät selvästi. Uusia, kalliita lääkkeitä otettiin vuoden kuluessa käyttöön. Vanhoissa lääkkeissä saatiin hintakilpailutuksen takia säästöä. Potilaiden määrä/työpanos laski hieman edellisestä vuodesta (2013:60,8 -> 2014:60,1, luvut eivät sisällä ensihoidon ja päivystyksen eikä tutkimuksen ja kehittämisen vastuualueita). Työpanos kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Tulosalueelle siirrettiin vakansseja muilta tulosalueilta (neljä sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajan toimea). Vuoden 2014 aikana saatiin yksi onkologin ja kolme sairaanhoitajan vakanssia palliatiiviseen yksikköön. Lääkäripula korjautui merkittävästi sisätautien ja keuhkosairauksien alueella, mutta edelleen vajausta oli sädehoidon erikoislääkäreissä ja neurologian erikoistuvissa lääkäreissä. Sädehoidossa oli ajoittain ruuhkaa ja lisätyön tarvetta. Lääkäreitä jouduttiin myös neurologipäivystyksen järjestämiseksi rekrytoimaan talon ulkopuolelta. Hoitohenkilöstön työpanos lisääntyi 1,2 %. Kasvu oli merkittävin päivystyksessä sekä sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualueella. Henkilöstön sairauspoissaolot (palvelujaksopäivistä) laskivat vuoden aikana. Hoitohenkilökunnan työkierto ja osaamiskartoitukset kuuluvat vakiintuneeseen toimintaan, ja niitä käytettiin erityisesti vuodeosastojen yhdistämisten ja uuden Vatsakeskuksen suunnittelussa sekä Päiväsairaalatoiminnan aloittamisen yhteydessä. Työnohjauksen määrää lisättiin. Tulospalkkauskokeilu oli ensi kertaa käytössä koko tulosalueella. 2014 Tulosalueen tieteellisen tutkimustoiminnan julkaisupisteiden määrä oli 794, nousua edellisvuodesta 6,6 %. Hoitotyön opiskelijoita harjoitteluopintoviikkoja määrä lisääntyi ja oli 2051. Opiskelijoiden määrää pyrittiin tasoittamaan yksiköiden kesken. Opiskelijaohjauksen laadun seurannan tunnusluku (CLES) nousi ollen 8,65. Operatiivinen tulosalue Operatiivisen tulosalueen (Opta) toiminnan painopiste siirtyi yhä enemmän avohoitoon ja käyntien määrä kasvoi. Tavallisten vuodeosastojen paikkamäärää vähennettiin 30 paikalla 214 paikkaan. Sen mahdollistamiseksi Optan päiväkirurgista ja LeiKo-toimintaa (leikkaukseen kotoa) laajennettiin, vuodeosastojen erikoisalakohtaista käyttöä uudistettiin ja kotiuttamisrutiinit ja jatkohoitoon pääsy nopeutuivat. Jatkohoitoon pääsy vaihtelee kuitenkin olosuhteista, esim. epidemiatilanteesta, riippuen. Keskusleikkausosaston eteläpään remontti siirtyi vuonna 2013 ja alkoi helmikuussa 2014. Sen aiheuttamat väistöt toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Eteläpää otettiin käyttöön marraskuussa 2014, ja toiminta jatkui myös pohjoispäässä muutamien pienten salitiivistysten ja remonttien jälkeen. Marraskuun lopulla jouduttiin väistämään teho 2:n toiminta vanhan Anestesiavalvonnan ja K5-alueen saleihin sisäilmaongelmien vuoksi. Väistöt aiheuttivat runsaasti järjestelyjä, mutta leikkaustoiminnassa saavutettiin tämä huomioiden erinomainen tulos. Perusleikkaustoiminta väheni 1,1 %. Hoitotakuussa pysymiseksi jouduttiin tekemään aiempaa enemmän lisätöitä ja hankkimaan ostopalveluja. Hoitotakuu toteutui kokonaisuutena hyvin (taulukko), mutta valvonnassa noudatetaan aiempaa tiukemmin aikarajoja. Lähetteiden käsittelyä on vaikea nopeuttaa, ellei päästä kokonaan eroon paperilähetteistä. Yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneiden määrä oli ennallaan, mutta jonon kokonaismäärä aleni hiukan. Käytännössä remontit ja niihin liittyvät järjestelyt olivat syynä aikarajojen ylityksiin. Hoitotakuun ostopalvelut toimivat aiempaa paremmin. Hoitoonpääsyn seuranta operatiivisella tulosalueella Lähetekäsittely > 21 vrk, % Pkl:lle > 3 kk odottaneet, kpl Pkl-jonon kokonaismäärä, kpl Leikkausodotus > 6 kk, kpl Leikkausjono yhteensä, kpl 12/2011 2,4 810 3 995 82 5 233 12/2012 1,5 30 2 580 2 4 940 12/2013 0,7 182 2 826 66 5 670 12/2014 0,8 151 2 903 49 5 263 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 55 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Avohoitokäyntien määrä ylitti talousarvion 9,6 %. Vuodeosastojen hoitojaksojen määrä alittui 13,0 % ja hoitopäivien määrä alitti talousarvion 4,8 %. Osastohoidossa olleiden eri henkilöiden määrä aleni 4,7 %, avohoidossa olleiden lisääntyi 3,3 %. Kokonaisuutena eri henkilöitä hoidettiin 2,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun lisätöiden kustannukset olivat edellisen vuoden tasoa, mutta hoitotakuun ostopalvelukustannukset lisääntyivät noin 20 %. Muut välitetyt ostopalvelut vähenivät. Lisätyöperiaatteessa toimiva Tuottavan toiminnan -malli vakiintui. Sillä voidaan estää leikkaussalien vajaakäyttöä ja varmistaa erittäin pitkien leikkausten asianmukainen hoito. Jäsenkuntalaskutus kasvoi muutetustakin talousarviosta 1,2 %. Kasvua tuli erityisesti loppuvuonna, jolloin toimintaa jouduttiin lisäämään hoitotakuutavoitteisiin pääsemiseksi. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,0 %, kasvua vuodesta 2013 oli 1,2 %. Tilikauden tulos oli niukasti positiivinen. Henkilöstökulut ylittyivät 0,4 %:n suunnitellusta. Suurin yksittäinen ylitys oli kuntoutuksen ostopalveluissa, jotka koskevat koko sairaalaa, mutta ovat Optan hallinnoimia. Myös investointeja jouduttiin sovittamaan remonttien aiheuttamiin tarpeisiin, mutta budjetissa pysyttiin. Osa hankinnoista siirtyi vuodelle 2015. 56 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueyhteistyössä ei ollut merkittäviä muutoksia. Päivystysuudistus aiheutti eniten keskustelua. Synnytyssairaaloihin liittyvät poikkeusluvat vaikuttavat myös operatiivisen toiminnan järjestämiseen. Kunkin sairaalan operatiiviselle päivystystoiminnalle asetettiin tasomääritykset ja sairaalat pyrkivät resursoimaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteistyö eteläisen alueen sairaaloiden kanssa on vakiintunutta, vaikka hoitoon ohjaamista ja työnjakoa selkiytetään vuosittain. Sairaaloiden kapasiteetit ovat lähes täydessä käytössä. Hoitotyön harjoittelussa oli 811 opiskelijaa ja opintoviikkoja kertyi 3 331 (v. 2013: 689/ 3218). Opiskelijaohjauksen laadun seurannan tunnusluku (CLES) oli 8,5 (v. 2013: 8,5) ja vastaavat tunnusluvut opettajaosiossa olivat keskimäärin 7,1 ja 7,4 vuosina 2014 ja 2013. Lasten ja naisten tulosalue Hoidon kokonaiskysyntä lasten ja naisten tulosalueelta kasvoi 1,6 %. Uusien lähetteiden määrä puolestaan väheni yhteensä 0,8 %. Määrä kuitenkin kasvoi lastenkirurgian (+2,6 %), lastenneurologian TALOUSARVION TOTEUTUMINEN (+4,5 %) ja perinnöllisyyspoliklinikan (+7,7 %) erikoisaloilla. Sähköisten konsultaatiovastausten määrä kasvoi 18,5 %. Hoitopäivien ja vuodeosastohoitojaksojen määrät vähentyivät suunnitellusti. Avohoitohoitokäyntien määrät lisääntyivät tavoitteiden mukaisesti 4,7 % lasten- ja nuorten vastuualueella ja 1,6 % synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella. Synnytysten määrä oli 4 100 kpl, 4,2 % edellistä vuotta vähemmän. Sektioiden määrä laski, sektioiden määrä oli 17,1 % synnytyksistä. Gynekologisten leikkausten määrä väheni 6,2 % johtuen sektioiden määrän vähenemisestä, lastenkirurgisten leikkausten määrä nousi 3 %. Anestesiatoimenpiteitä ja leikkaussalitoimenpiteitä tehtiin 5 098, joista varsinaisia leikkauksia oli 3 665. Lasten anestesiassa tehtävien toimenpiteiden määrä pysyi ennallaan ollen 2 622. Hoidettujen potilaiden kokonaismäärä laski 0,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Jäsenkuntalaskutus ylitti suunnitelman 0,4 % ja ulkokuntamyynti 2,9 %. Strategiassa hyväksyttyjen tavoitteiden osalta lähetteiden käsittely toteutui 99,8 %:sti alle 21 vrk:ssa, keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika oli 1 vrk. Ensikäynti toteutui 3 kuukaudessa 99,2 %:sti, hoitotoimenpiteen toteutuminen 6 kuukaudessa parani ollen 99,9 %. Alueellinen työnjako Oulu pohjoisen ja Oulu eteläisen tehtiin suunnitellusti. Tilikauden tulos oli alijäämäinen, mutta parempi kuin vuonna 2013. Toimintamenojen toteuma oli 99,5 % ja menojen hallinta onnistui edellisvuotta paremmin. Työpanoksia käytettiin 688,8, käyttösuunnitelma ylittyi 13,1 työpanoksella. Toimintaan nähden työpanosten hallinnassa onnistuttiin hyvin. Hoidettujen potilaiden määrä tai työpanos vähenivät lasten ja nuorten vastuualueella -3,7 %, mutta lisääntyivät 4,2 % synnytysten-, naistentautien ja genetiikan vastuualueella. Työolobarometrilla mitattuna esimiestyö parani, tiedonkulku ja vuorovaikutus pysyivät ennallaan edelliseen vuoden 2011 mittaukseen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun (-0,2 %). Ammatillinen työnjako eteni. Säpäkkäpalkkioiden käyttöä jatkettiin. Työaikapankin käyttö lisääntyi selvästi ja vakiintui koko tulosalueella. Tutkimustoiminta oli vilkasta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä pysyi hyvänä, mutta VTR-rahoituksen määrä laski. Opiskelijaohjauksen laatua kuvaava tunnusluku parani ja oli CLES-pisteillä arvioituna 8,6. 2014 Lasten- ja nuorten vastuualueella lastenkirurgian hoitotakuun toteutumiseksi tarvittiin entiseen tapaan lisäpoliklinikkatoimintaa. Muuten hoitotakuu toteutui säädösten mukaisesti. Avohoitopainotteisuutta lisättiin laajentamalla edelleen päiväsairaalatoimintaa ja parantamalla hoidon porrastusta lasten syöpäosaston ja poliklinikan kesken. Ajanvarauspoliklinikalla kartoitettiin toiminnan kehittämiskohteita Lean-menetelmän avulla. Lastenneurologialla laajennettiin hoitajavastaanottoja narkolepsiapotilaiden kontrollikäynteihin Käypä Hoitosuosituksen mukaisesti ja vahvistettiin lasten neurologista tiimiä hoitotakuuseen pääsemiseksi. Lisäksi kehitettiin epilepsiapotilaiden siirtymävaiheen ohjausta. Perhekeskeisyyden kehittämiseksi ja hoitoaikojen lyhentämiseksi jatkettiin Vanhemmat vahvasti mukana –projektia. Simulaatioelvytyskoulutus ja kliinisen etiikan konsultaatiotiimi vakiintuivat omana toimintana. Lapsena syövän sairastaneiden siirtymävaiheen ohjauksen ja jälkiseurannan kehittäminen käynnistettiin yhteistyössä medisiinisen tulosalueen kanssa. Ebolahoitoihin valmistauduttiin yhteistyössä aikuisinfektio-osaston kanssa. Synnytys-, naistentautien ja genetiikan vastuualueella leikkausjonojen hallinta onnistui hyvin. Tähän vaikutti osaksi office-kirurgian tehostaminen, jolloin aiemmin leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä polikliinisesti ilman anestesiaa. Vuodeosastohoitoaika lyheni leikkauspotilailla johtuen Fast track -kirurgisten hoitokäytäntöjen käyttöön otosta. Synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidossa aloitettiin syyskuussa 2014 vieripoliklinikkatoiminta vierihoito-osaston tiloissa varhaisemman turvallisen kotiutumisen mahdollistamiseksi. Vastasyntyneiden sinivalohoidon toteuttamiseen kotona valmistauduttiin hankkimalla sinivalohupia ja kouluttamalla henkilöstöä. Tulosalueella valmistauduttiin päivystysasetuksen tuloon alueellisilla neuvotteluilla ja väliaikaissuunnitelmalla. Lasten- ja naistensairaalan hankesuunnitelma valmistui syksyllä ja hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Hankesuunnitelman osana tarkasteltiin hoitoprosesseja, sairaansijojen ja henkilöstön optimaalista määrää yhteistyössä Nordic Health Groupin kanssa. Hoitohenkilökunnan mitoitushankkeen tulosten perusteella tehtiin korjaustoimenpiteitä tulosalueen sisällä ja yli tulosaluerajojen. Osastojen yhdistäminen viikonloppuisin ja supistusaikoina laajeni myös synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueelle. Haittatapahtumien Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 57 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN raportointijärjestelmän tietoja (HaiPro) hyödynnettiin hoitoprosessien laadun parantamisessa. Tieteellinen toiminta ja julkaisujen määrä pysyivät aikaisempien vuosien tasolla. Tulosalueella jatkettiin nuorten tutkijoiden tutkijakoulutoimintaa ja vakiinnutettiin hoitotyön tutkimusklubitoiminta. Psykiatrian tulosalue Psykiatrian tulosalueella saapuneista lähetteistä 99 % käsiteltiin alle 21 vrk:ssa. Kaikki potilaat pääsivät hoidon tarpeen arviointiin hoitotakuun rajoissa. Kaikki yli 22-vuotiaat pääsivät hoitoon alle 6 kk:ssa, keskimääräinen odotusaika oli 19 vrk; vuoden lopussa alle 23-vuotiaista 12 lasta oli jonottanut yli 3 kk hoitoa, keskimääräinen odotusaika oli 28 vrk. Pisimmät hoitoon pääsyjonot olivat lastenpsykiatrialla psykoterapiaa odottavien kohdalla. Jonottaville lapsille järjestettiin supportiivista hoitoa jonotusajaksi. Mm. henkilökunnan koulutuksella ja tehtävien järjestelyillä pyritään jatkossa huolehtimaan palveluiden määräaikaisesta saatavuudesta kaikkien potilasryhmien kohdalla. Potilaan eristämisiä/sitomisia suhteessa osastohoidettujen potilaiden määrään oli lastenpsykiatrialla 5 % (edellisenä vuonna 1 %), nuoriso- ja 58 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri yleissairaalapsykiatrialla 41 % (15 %) ja aikuispsykiatrialla 126 % (20 %). Yli 100 %:n luku selittyy sillä, että joitakin potilaita jouduttiin eristämään useita kertoja. Lukujen nousu liittyy osittain alla kuvattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja osittain joihinkin vuoden aikana hoidossa olleisiin erityisen vaikeahoitoisiin potilaisiin. HaiPro-raporttien mukaan väkivaltatilanteiden osuus poikkeavista tapahtumista oli 49,2 %, ja vuonna 2013 46,6 % (vuosina 2012 ja 2011 51 %). Myönteisten palautteiden osuus kaikista potilas-/omaispalautteista oli 62 % (vuonna 2013 50 %). Lastenpsykiatria toimi edelleen hajallaan epätarkoituksenmukaisissa tilapäistiloissa, kuitenkin osaston 54 tilojen remontointi helpotti lapsipotilaiden hoitoa ja henkilökunnan ja potilaiden aiempaa sisäilmaoireilua. Yleissairaalapsykiatrian osasto 73 muutti syksyllä uusiin, remontoituihin tiloihin OYS:n sisätautipäähän. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaa hankaloitti työtilojen puute. Nuorisopsykiatriset osastot 80 ja 72 lopettivat toimintansa vuoden 2013 lopussa. Tilalle perustettiin vuoden 2014 alussa uusi nuorisopsykiatrinen osasto 77 ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle tehostetun alkuarvion työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot ovat tehneet yhteistyötä ja yhdistäneet toimintaansa juhlapyhien ja kesän aikana. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2014 Oulun kaupungin psykiatristen osastojen integroituminen osaksi tulosaluetta onnistui hyvin. Aikuispsykiatrian kuusi osastoa on profiloitu akuutti-, mielialahäiriö- ja psykoosiosastoihin, mikä on mahdollistanut erityisosaamisen ja potilaiden tarpeenmukaisen hoidon. Toisaalta sairaalahoidossa on ollut aiempaa vaikeammin oireilevia potilaita, kun lievemmin oireilevia potilaita on erityisesti Oulun osalta kyetty hoitamaan aiempaa paremmin avopalveluissa. linjauksen mukaista kehitysvammaisten laitosasumisen purkamista toteutettiin PohjoisPohjanmaalla aktiivisesti. Oulun kaupungin Honkalankotiin muutti vuoden 2014 alussa 12 kehitysvammaista laitoshoidosta ja samalla liikkeen luovutuksena siirtyi asiakkaiden mukana 13 työntekijää. Vuoden aikana muutti myös yli kaksikymmentä kehitysvammaista yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköihin ilman, että henkilökuntaa siirtyi mukana. Palkallisten työpanosten kertymä oli suunnitellun mukainen eli 534,5 (v. 2013 483,4), muutos edelliseen vuoteen selittyi Oulun osastojen liittymisellä tulosalueeseen lokakuun lopussa 2013. Palvelujaksopäivistä oli sairauspoissaoloja 4,8 % (v. 2013 4,7 %). Vuodelle 2014 ennakoitiin laitoshoidon hoitopäiviin merkittävää laskua. Muutos oli ennakoituakin voimakkaampaa. Hoitopäiviä toteutui laitoshoidossa 26 486 päivää, mikä oli 1 089 päivää ennakoitua vähemmän. Vähennys kohdistui pitkäaikaiseen laitosasumiseen. Jäsenkuntalaskutuksen toteuma oli 100,2 % suunnitellusta. Laskutettujen avohoitokäyntien määrä oli 31 075, edelliseen vuoteen lisäystä oli 1,3 %. Osastohoitoa oli aiempaa enemmän Oulun osastojen liittymisen vuoksi. Hoitopäiviä oli 44 593, 18,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna, hoitojaksoja oli 1 905 eli 18,9 % edellistä vuotta enemmän. Osastojen kuormitusprosentti oli 84 % (v. 2013 80 %). Tulosalueen potilaiden hoidossa käytettiin videoneuvottelulaitteita 441 kertaa, v. 2013 vastaavasti 340 kertaa. Sairaanhoitopiirissä tehdyn linjauksen mukaisesti tulosalueella luovuttiin asumispalveluista asteittain. Viimeinen asumispalveluyksikkö Kotiporras siirtyi kilpailutuksen kautta Caritas Säätiölle vuoden 2014 lopussa. Siirto toteutettiin liikkeenluovutuksena. Asumispalveluyksikössä hoitopäiviä kertyi 428 päivää ennakoitua enemmän. Tulosalueen toimintakulut olivat 36,8 milj. euroa, mikä oli 99,3 % suunnitellusta. Henkilöstökuluja oli 30,0 milj. euroa eli 99,1 % suunnitellusta. Toimintatuotot olivat 44,6 milj. euroa, mikä oli 99,3 % suunnitellusta. Tulosalueen tilikauden tulos oli ylijäämäinen 0,5 milj. euroa. Toiminnan kehittämiskohteina olivat mm. syömishäiriöiden hoito, väkivaltatilanteiden ja pakkotoimien määrän alentaminen, hoidon kirjaaminen, yhteistyö OYS-ervalla, nuorisopsykiatrisen avohoidon kehittäminen, aikuispsykiatristen akuutti-, psykoosi- ja mielialalinjojen rakentaminen ja lastenpsykiatrian psykoterapiavalmiuksien lisääminen. Lisäksi tulosalue osallistui Mielenterveystalo-nettipalvelun rakentamiseen. Mielenterveystalo on kaikille avoin psyykkistä hyvinvointia edistävä nettipalvelu, jossa on tietoa mielenterveys- ja päihdeasioista ja avuntarjoajatahoista. Psykiatrialta valmistui 3 väitöskirja ja 27 kansainvälistä julkaisua. Lastenpsykiatrialta valmistui 14 kansainvälistä julkaisua ja 1 väitöskirja. Kehitysvammahuollon tulosalue Kehitysvammahuollon palveluiden rakennemuutos eteni nopeasti vuonna 2014. Valtioneuvoston Tutkimus- ja neuvolapalveluissa suoritteiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä prosentilla. Käytössä oleva suoriteperuste ei anna oikeaa kuvaa palvelujen määrästä. Yksi tutkimusja neuvolapalvelukäynti voi sisältää monta erityistyöntekijän suoritetta, koska palveluissa on käytössä pakettihinnoittelu. Visio kehitysvammahuollon tulevasta toimintakonseptista valmistui vuonna 2014. Syksyllä aloitetussa kehittämishankkeessa visio konkretisoidaan palvelukuvauksiksi siitä, millaisilla palveluilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Tämä vaatii uusien toimintamallien rakentamista. Tätä luodaan yhteistyössä henkilökunnan ja käyttäjäkuntien kanssa Verven johdolla. Palveluilla pyritään vastaamaan entistä nopeammin asiakkaan tarpeisiin tutkimus-, kriisi-, hoito- ja kuntoutuspalveluin ja entistä enemmän asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Tulosalueen henkilöstölle vuosi 2014 oli vaativa. Asiakasmäärän vähenemisen vuoksi syksyllä 2014 käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoiminnalliset neuvottelut, jotka päättyivät joulukuussa. Neuvottelujen tuloksena henkilöstöresurssia vähennettiin noin 45 henkilötyövuoden verran. Henkilökuntaa siirtyi sairaanhoitopiiriin muihin tehtäviin, asumispalveluyksikön mukana yksityiselle palveluntuottajalle sekä eläkkeelle. Yt-neuvottelujen vaikutukset eivät näy vuoden 2014 tuloksessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 59 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vuoden toiminnallinen tulos jäi tappiolliseksi, mutta palvelukotien yhdistämisen ja henkilöstön joustavan käytön avulla tappiota saatiin hillittyä. Tehtyjen muutostoimien ja yt-neuvottelujen avulla toteutettujen henkilöstömäärän leikkausten avulla saatiin talouden lähtötilannetta tuleville vuosille parannettua. Oulaskangas-Visalan tulosalue Tulosalue tuotti peruserikoissairaanhoidon ja päivystyksen palveluja Oulun eteläisen alueen asiakkaille yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan, Raahen sairaalan, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sekä alueen terveyskeskusten kanssa. Oulaskankaan ja Visalan sairaalat osallistuivat aktiivisesti alueen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hoitopäivien toteuma käyttösuunnitelmaan nähden oli 96,3 %. Hoitojaksot vähenivät 1,8 % johtuen leikkaustoiminnan määrän laskusta. Tulosalueella keskimääräinen hoitojaksojen pituus oli 6,4 päivää, Oulaskankaan sairaalassa 2,3 päivää ja Visalassa 48,8 päivää. Visalan sairaalassa hoitojaksot pitenivät ja hoitopäivät toteutuivat käyttösuunnitelmaan nähden 101,6 %. Hoitopäivät vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 %. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 1,3 %. Erityisesti konservatiivisen vastuualueen avohoito lisääntyi, toteuman ollessa 119 % käyttösuunnitelmaan nähden. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä oli yhteensä 17 104 Oulaskankaan yhteispäivystyksessä. Päivystävän sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä yhteispäivystyksessä oli 2 268. Käynnit lisääntyivät 46 % vuodesta 2013. Psykiatrian avohoitokäynnit vähenivät Pyhäjärven kuntoutuskodin lakkauttamisen myötä. Leikkausten määrä oli 2 872, laskua edelliseen vuoteen 6,5 %. Päiväkirurgisten leikkausten osuus kaikista elektiivisistä leikkauksista oli 66,8 %. Tekonivelleikkauksia tehtiin 578, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2013. Synnytyksiä oli 1 042, ja ne lisääntyivät 4,1 % vuodesta 2013. Asiakaspalautteiden määrä oli 331, joista 195 oli myönteisiä. Haittatapahtumailmoituksia, sisältäen potilasturvallisuus- ja työturvallisuusilmoitukset, tehtiin 349. Opiskelijatyytyväisyys mitattiin Cles-palautteilla, joiden mukaan tulosalueen opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku oli 8,4. Muistutuksia, kanteluita ja potilasvahinkoilmoituksia tuli edellisten vuosien tapaan vähän, mutta yhteydenotot potilasasiamieheen lisääntyivät. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen esitelmöimässä Oulaskankaan sairaalan 100-vuotisjuhlassa 7.11.2014. 60 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Äitiys- ja naistentautien poliklinikan sekä kirurgian poliklinikan muutostyöt valmistuivat kevään 2014 aikana. Yhteispäivystyksen uudistamis- ja saneeraustyö alkoi syksyllä. Dialyysin lisääntyneen kysynnän vuoksi hoitoa annettiin myös iltaisin. Pyhäjärven psykiatrinen kuntoutuskotitoiminta loppui vähentyneen kysynnän vuoksi. Vuoden 2015 voimaan tulevan Päivystysasetuksen myötä valmisteltiin psykiatristen päivystyspotilaiden vastaanoton siirtymistä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan ja lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa yhteispäivystyksessä. Valmistelut tehtiin myös uroterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanottotoiminnan aloittamisesta. Uroterapeutti toimii tiiviissä yhteistyössä urologin ja gynekologien kanssa. Synnytyksiä varten suunniteltiin lastenlääkäreiden varallaolo. Myös kuvantamisessa sovittiin röntgenhoitajien virka-ajan ulkopuolinen varallaolo. Työpanokset alittuivat neljällä suunnitelmaan nähden. Sairauspoissaolopäivien määrä väheni 10 % vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus lisääntyi muun muassa ensihoidon uudelleenjärjestelyyn liittyvästä rekrytoinnista johtuen. Henkilöstön saatavuus säilyi hyvänä lukuun ottamatta lyhytaikaisia sijaisuuksia. Sulkuaikoina yhdistettiin osastoja ja lisättiin yhteistyötä henkilöstön suhteen. Esimiehille kohdennettiin työoloselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työohjaustoimintaa lisättiin Oulaskankaan sairaalassa. Jäsenkuntalaskutus jäi suunnitellusta, toteuma oli 97,4 %. Hoidon saatavuus oli hyvä ja hoitoon pääsy toteutui määräajoissa. Lähetteiden käsittely tehtiin alle 21 vuorokauden aikana 99,9 %:sti. Käyttöomaisuusinvestoinnit toteutuivat määrärahojen puitteissa. Ulkoisten toimintakulujen toteuma suunnitelmaan nähden oli 99,7 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 99,3 %, palvelujen ostojen 104,0 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen 96,2 %. Tilikauden tulos oli 1 777 687 euroa alijäämäinen. Tuloksen taustalla olivat toimintatuottojen jääminen alle tavoitteen ja ylitykset palvelujen ostoissa. Toimintatuottojen alijäämä kohdistui pääosin operatiiviselle alueelle, jossa leikkaustoiminta ei toteutunut suunnitellusti kirurgien vajauksesta johtuen. 2014 Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelle vuodelle 2014 asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Laskutettavia avohoitokäyntejä oli vähän, sisältäen lähinnä apuvälinekeskuksen toimintaa; näiden osalta kysyntä hiukan lisääntyi. Kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten määrä väheni johtuen pääosin tarkennetuista toimintakäytännöistä, joilla pyrittiin hoitoon vaikuttamattomien tutkimusten karsimiseen. Magneettija tietokonetomografiatutkimukset lisääntyivät, ne voitiin kuitenkin tuottaa yksiköille toimintamäärärahojen puitteissa. Sairaanhoidolliset palvelut tuottivat sairaanhoitopiirin yksiköille sisäiset palvelut suunnitelman mukaisesti. Jäsenkuntamyynti kasvoi johtuen siitä, että uusia kunta-asiakkaita otettiin palveluiden piiriin. Tulosalueen toimintamenot alittuivat 1 % suhteessa käyttösuunnitemaan ja henkilöstömenot alittuivat 3 %. Tilatut kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset toimitettiin yksiköille määräajassa. Alueen kuntiin suunnatussa palvelumyynnissä yhteistyötä lisättiin muun muassa hankintojen ja sairaalahuollon kanssa. Saumatonta tiedonsiirtoa parannettiin kehittämällä yhteistä kuvatiedon arkistointia sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirin sisällä edettiin tehtävä- ja toimenkuvamuutoksiin liittyvissä hankkeissa (lääke- ja tavaratoimitukset). Toimintaprosesseja kehitettiin soveltamalla koko tulosalueella ns. Lean-ajattelun mukaisia prosessin kehittämistyökaluja. Kuvantamistutkimusten määrät ylittyivät 3,2 % suunnitellusta. Tutkimukset voitiin hoitaa hoitotakuulain mukaisesti parantamalla kuvausprosesseja ja osittain lisätyön avulla. Päivystysröntgenosastolle uusittiin toinen magneettikuvaaja päivystyskuvausten saatavuuden parantamiseksi. Samanaikaisesti aloitettiin koko päivystysprosessin tehokkuuden tarkastelu tulevia toimenpiteitä varten. TT-tutkimusten ajanvarausprosessi uudistettiin. Lähihoitajat siirrettiin yhden esimiehen alaisuuteen. Patologian näytteet vähentyivät lähinnä sytologisten näytteiden osalta. Biopankin käyttöönotto eteni. Molekyylipatologian alueella tehtiin ensimmäisiä onnistuneita mutaatioanalyysejä. Patologian siirtymistä digitaaliseen patologiaan selvitettiin. Tieteelliset seminaarit välitettiin digitaalisesti useimmille Pohjois-Suomen keskussairaaloiden patologian osastoille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 61 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Keskusleikkausosaston toiminnan siirrot väliaikaisiin toimintatiloihin vaativat lisäpanostusta apteekissa sekä hankinta- ja logistiikkapalveluissa, koska tavara- ja lääketoimitukset jouduttiin järjestämään uudella tavalla. Oulun kaupungin sairaalassa otettiin käyttöön osastofarmasia-toimintamalli. Ravintopalvelut aloittivat ruokatoimitukset Oulun seudun kuntoutussairaalaan. Alueellisessa apuvälinekeskuksessa kuntien välinekanta saatiin vastaamaan nykyisiä vaatimustasoja ja palvelujen kysyntä vakiintui. Sairaala- ja välinehuoltopalvelujen vastuualueella täytettiin eläköitymisestä johtuen 37 sairaalahuoltajan ja 6 välinehuoltajan tointa. Työpanoksen määrä alittui käyttösuunnitelmaan nähden, mihin vaikutti merkittävästi keskusleikkausosaston toiminta väistötiloissa. Oulun seudun kuntoutussairaalan puhtaanapitopalveluita lisättiin johtuen työnjaollisista muutoksista osastojen ruoanjaossa. Aiemmin tehtävän ovat tehneet hoitohenkilökunta, mutta nyt siirryttäessä keskitettyyn ruoanjakeluun sairaalahuoltajat ovat mukana ruoan jaossa avustavana henkilökuntana. Sairaalahuollon omavalvontaprojekti käynnistettiin keskusleikkausosastolla. Projektin tarkoituksena on parantaa siivouksen laatutasoa ja täsmentää toimintatapoja sekä työohjeita. Kliinisen neurofysiologian tutkimusten kokonaismäärä kasvoi 3 %. Kysynnän kasvusta huolimatta hoitotakuulain asettamissa määräajoissa pysyttiin. Toimintaa parantavat laitehankinnat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Yksikkö otti vuoden aikana käyttöön uuden tuotannonohjausjärjestelmän, jolla pystyttiin parantamaan tutkimusten hallittavuutta. Potilashoidon vastuualue saavutti suoritetavoitteet ja toimintakulut alittuivat noin 2 % käyttösuunnitelmaan verrattuna. Hankintapalveluissa otettiin käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä (T-web), ja sähköistä asioimista vietiin eteenpäin asiakirjahallinnossa. Lisäksi asiakirjahallinnossa otettiin käyttöön työn tuottavuuden mittareita. 62 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välinehuollon väistötilojen suunnitteluhanke käynnistettiin. Suunnitelman mukaan tilat tehdään sairaalan eteläpuolelle. Alustavat suunnitelmat esiteltiin hallituksessa kesäkuussa, ja lopulliset hankeasiakirjat valmistuivat kertomusvuoden lopulla. Tekniikan palvelujen toiminta toteutui suunnitelman mukaisesti. Toimintavuodelle suunnitellut perusparannushankkeet ja muut investoinnit toteutettiin. Sairaanhoidolliseen toimintaan liittyvästä tilojen ja laitteiden toimivuudesta voitiin huolehtia kattavasti kaikkina vuorokauden aikoina. Erityisesti huomiota kiinnitettiin turvallisen hoitoympäristön varmistamiseen potilaille ja henkilökunnalle. Vastuualueella on käytössä ylläpidon sekä häiriötilanteiden varalta kattava toimintaohjeisto, jota edelleen tarkennettiin. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2014 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2014 Alkuperäinen talousarvio Määrätavoitteet Laskutettavat avohoitokäynnit -josta erikoissairaanhoito -josta perusterv.huollon päiv. Vuodeosastohoitojaksot Hoitopäivät Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat 542 946 464 946 78 000 57 386 270 070 111 000 Tunnuslukutavoitteet keskimääräinen hoitoaika 4,7 päiväkirurgian %-osuus leikkauksista 38,2 päiväkirurgian %-osuus elekt.leikkauksista 50,7 Taloudellisuustavoitteet jäsenkuntien laskutukset euroa/as. 885 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot/Ta % 0 0 0 0 0 0 542 946 464 946 78 000 57 386 270 070 111 000 561 649 487 220 74 429 52 789 261 063 111 075 18 703 22 274 -3 571 -4 597 -9 007 75 3,4 4,8 -4,6 -8,0 -3,3 0,1 0,0 0,0 0,0 4,7 38,2 50,7 4,9 36,4 48,9 0,2 vrk -1,8 %-yks. -1,8 %-yks. 0 885 904 19 2,1 516 670 063 518 811 993 365 045 000 366 898 589 21 187 500 22 212 201 26 264 306 27 130 878 4 336 183 4 641 536 20 686 768 19 478 303 567 957 320 572 245 945 2 141 930 1 853 589 1 024 701 866 572 305 353 -1 208 465 4 288 625 0,4 0,5 4,8 3,3 7,0 -5,8 0,8 593 781 59,4 333 418 617 332 352 709 -1 065 908 129 838 185 119 190 972 -10 647 213 92 293 695 92 601 561 307 866 3 353 779 3 056 428 -297 351 9 286 323 9 304 038 17 715 568 190 599 556 505 708 -11 684 891 -0,3 -8,2 0,3 -8,9 0,2 -2,1 TALOUS Myyntituotot -josta jäsenkunnat -josta välitetyt palvelut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot (pl. sis. tulot) 504 308 207 357 045 000 19 887 500 25 664 306 4 225 048 20 626 768 554 824 329 12 361 856 8 000 000 1 300 000 600 000 111 135 60 000 13 132 991 1 000 000 0 332 722 670 100 451 394 87 043 340 3 307 121 7 286 323 530 810 848 695 947 29 386 791 5 250 355 46 658 2 000 000 37 379 751 25 013 481 -24 246 782 766 699 17 334 018 16 567 319 2 160,9 -876 750 0 -876 750 -590 012 286 738 -32,7 VUOSIKATE 24 136 731 -24 246 782 -110 051 16 744 006 Poistot ja arvonalentumiset 24 320 513 749 999 25 070 512 25 008 869 -61 643 -0,2 -183 782 -24 996 781 -25 180 563 -8 264 863 16 915 700 -67,2 0 0 0 0 0 0 -3 373 429 3 500 327 -3 373 429 3 500 327 -183 782 -24 996 781 -25 180 563 -8 137 965 17 042 598 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakulut (pl. sis.kulut) TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 000 000 1 593 781 16 854 057 -15 314,8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri -67,7 63 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Investointiosan toteutumisvertailu 2014 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot/Ta % Aineettomat hyödykkeet Menot -3 700 000 Tulot 0 Nettomeno -3 700 000 -658 098 0 -658 098 -4 358 098 0 -4 358 098 -2 983 617 0 -2 983 617 1 374 481 0 -1 374 481 -31,5 % Rakennukset Menot Tulot Nettomeno -13 000 000 0 -13 000 000 -625 000 0 -625 000 -13 625 000 0 -13 625 000 -11 836 868 0 -11 836 868 -1 788 132 0 -1 788 132 -13,1 % Kiinteät rakenteet Menot Tulot Nettomeno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maa-alueet Menot Tulot Nettomeno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -11 800 000 -2 219 426 0 -2 219 426 -14 019 426 0 -14 019 426 -9 762 191 13 036 -9 749 154 -4 257 235 -13 036 -4 270 272 Koneet ja kalusto Menot Tulot Nettomeno -11 800 000 Muut aineelliset hyödykkeet Menot Tulot Nettomeno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Osakkeet Menot Tulot Nettomeno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 009 1 009 0 -1 009 -1 009 -28 500 000 0 -28 500 000 -3 502 524 0 -3 502 524 -32 002 524 0 -32 002 524 -24 582 676 14 046 -24 568 630 -4 670 886 -14 046 -7 433 894 Hankkeet yhteensä Menot Tulot Nettomeno 64 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri -30,5 % -23,2 % TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2014 Investointien netto-osuuden toteutumisvertailu 2014 Alkuperäinen Talousarviotalousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama YHTYMÄHALLINTO Investointien nettomeno -5 408 900 -941 809 -6 350 709 -3 845 441 -2 505 268 MEDISIININEN TULOSALUE Investointien nettomeno -2 213 800 -279 694 -2 493 494 -2 179 118 -314 376 OPERATIIVINEN TULOSALUE Investointien nettomeno -3 030 000 -979 314 -4 009 314 -2 043 369 -1 965 945 -678 500 -127 000 -805 500 -441 779 -363 721 PSYKIATRIAN TULOSALUE Investointien nettomeno -1 230 000 -135 000 -1 365 000 -388 826 -976 174 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Investointien nettomeno -200 000 0 -200 000 9 852 -209 852 OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE Investointien nettomeno -674 500 -44 544 -719 044 -375 775 -343 269 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TULOSALUE Investointien nettomeno -15 064 300 -995 163 -16 059 463 -15 304 174 -755 289 SHP YHTEENSÄ Investointien nettomeno -28 500 000 -3 502 524 -32 002 524 -24 568 630 -7 433 894 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE Investointien nettomeno Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 65 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Merkittävimpien rakennushankkeiden toteutuminen vuonna 2014 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma talousarvio muutokset *) muutosten jälkeen Hankkeet tulosalueittain Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 6 100 000 Välinehuolto 2 400 000 Rtg-alueen tilajärjestelyt 200 000 Poikkeama 6 100 000 2 400 000 200 000 2 467 557 222 730 309 632 -3 632 443 -2 177 270 109 632 3 500 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 500 000 3 500 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 500 000 1 935 195 781 040 378 968 347 024 428 163 -1 564 805 -218 960 -621 032 -652 976 -71 837 Operatiivinen tulosalue Leikkaussalien tilaremontit (kesle eteläinen ja pohjoinen) Osastojen muutosremontit (2, 8) operatiivinen tulosalue Urologian poliklinikan tilajärjestelyt Avohoitotalon Sali 9 muutostyöt 3 100 000 3 500 000 4 545 483 1 045 483 1 900 000 1 900 000 4 100 445 2 200 445 900 000 500 000 200 000 277 371 48 376 119 291 -622 629 -451 624 -80 709 Medisiininen tulosalue Medisiinisen tulosalueen tilaremontit 1 040 000 1 040 000 1 040 000 1 040 000 2 061 103 2 061 103 1 021 103 1 021 103 Lasten ja naisten tulosalue Tulevaisuuden sairaalahanke, suunnittelukustannukset 1 000 000 1 000 000 196 326 -803 674 1 000 000 1 000 000 196 326 -803 674 Psykiatrian tulosalue Peltolan piha-alue Peltolan huoltorakennus Muutostyöt PS2-rakennuksen kahdella osastolla 1 180 000 500 000 500 000 1 180 000 500 000 500 000 252 311 82 926 0 -927 689 -417 074 -500 000 180 000 180 000 169 385 -10 615 Muut pienet hankkeet yhteensä 310 000 310 000 2 314 088 2 004 088 Kehitysvammahuollon tulosalue 200 000 200 000 0 -200 000 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 70 000 70 000 0 -70 000 225 000 225 000 0 -225 000 225 000 225 000 0 -225 000 625 000 13 625 000 11 836 868 -1 788 132 Kiinteistön tekninen peruskorjaus Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Muuntamoremontti 500 000 500 000 200 000 Yhtymähallinto Lasten ja naisten sairaalan suunnittelu **) Rakennusinvestoinnit yhteensä 13 000 000 400 000 *) Siirtyneet vuodelta 2013 vuodelle 2014. **) Lasten ja naisten sairaalan suunnitteluun varattu raha on ollut varattuna sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueelle tekniikan vastuualueelle, mutta on siirretty yhtymähallinnon tulosalueelle. 66 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2014 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2014 Alkuperäinen talousarvio Talousarvio -muutokset Talousarvio muutosten jälkeen 24 136 731 0 24 136 731 -24 246 782 0 -24 246 782 -110 051 0 -110 051 -28 500 000 -3 502 524 -32 002 524 -24 582 676 -7 419 848 0 -28 500 000 0 -3 502 524 0 -32 002 524 14 046 -24 568 630 14 046 -7 433 894 -4 363 269 -27 749 306 -32 112 575 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 000 000 -10 000 000 16 000 000 -11 000 000 6 000 000 0 -1 000 000 0 -1 000 000 5 000 000 16 000 000 -10 346 398 0 5 653 602 0 -653 602 0 -653 602 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 2 978 619 2 978 619 Rahoituksen rahavirta yht. 6 000 000 -1 000 000 5 000 000 8 632 221 3 632 221 Rahavarojen muutos 1 636 731 -28 749 306 27 112 575 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoitusten korjauserät Toiminnan rahavirta yht. Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yht. Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset yht Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yht. Toteutuma Poikkeama 16 744 006 16 854 057 10 829 953 10 829 953 27 573 959 27 684 010 3 005 329 35 117 904 11 637 550 38 750 125 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 67 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Sitovien tavoitteiden toteutuminen v. 2014 Alkuperäinen talousarvio SHP YHTEENSÄ Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 99,4 % 93,5 % 98,7 % 0,6 % 6,5 % 1,3 % 100% 100% 100% 0 0 0 100% 100% 100% 357 045 000 19 887 500 -530 810 848 -332 722 670 -183 782 -28 500 000 6 000 000 8 000 000 1 300 000 -37 379 751 -695 947 -24 996 781 -3 502 524 -1 000 000 365 045 000 21 187 500 -568 190 599 -333 418 617 -25 180 563 -32 002 524 5 000 000 366 898 589 1 853 589 22 212 201 1 024 701 -556 505 708 -11 684 891 -332 352 711 -1 065 906 -8 137 965 -17 042 598 -24 568 630 -7 433 894 5 653 602 -653 602 YHTYMÄHALLINTO Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 16 248 638 -36 353 891 -14 993 136 -5 408 900 -2 177 099 -23 716 829 1 981 743 -941 809 14 071 539 -60 070 720 -13 011 393 -6 350 709 15 842 343 1 770 804 -47 615 396 -12 455 324 -13 719 309 707 916 -3 845 441 -2 505 268 MEDISIININEN TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 149 755 205 -106 359 706 -53 606 851 -2 213 800 6 779 301 -4 566 572 -652 935 -279 694 156 534 506 -110 926 277 -54 259 785 -2 493 494 158 428 891 -111 831 539 -54 843 479 -2 179 118 1 894 385 905 262 583 694 -314 376 OPERATIIVINEN TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 191 707 928 -153 262 209 -100 593 738 -3 030 000 5 021 945 -4 996 130 -837 047 -979 314 196 729 873 -158 258 339 -101 430 785 -4 009 314 199 821 556 -159 902 494 -101 830 091 -2 043 369 3 091 683 1 644 155 399 306 -1 965 945 LASTEN JA NAISTEN TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 76 491 331 -54 186 797 -39 138 091 -678 500 917 681 -1 330 561 -415 043 -127 000 77 409 012 -55 517 358 -39 553 134 -805 500 77 000 162 -55 119 397 -39 215 675 -441 779 -408 850 -397 961 -337 459 -363 721 Taloustavoitteet Jäsenkuntalaskutus Välitetyt ostopalvelut Toimintakulut Henkilöstökulut Tilikauden tulos Investointien toteuma Lainakannan nettomuutos 68 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Alkuperäinen talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen 2014 Toteutuma Poikkeama PSYKIATRIAN TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 44 199 714 -36 791 412 -30 102 134 -1 230 000 739 337 -249 935 -188 205 -135 000 44 939 051 -37 041 347 -30 290 339 -1 365 000 44 617 751 -36 793 664 -30 008 775 -388 826 -321 300 -247 683 -281 564 -976 174 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 13 338 306 -10 798 596 -9 526 016 -200 000 100 000 -100 000 0 0 13 438 306 -10 898 596 -9 526 016 -200 000 12 537 110 -10 954 732 -9 484 142 9 852 -901 196 56 136 -41 874 -209 852 OULASKANKAAN-VISALAN TULOSALUE Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 37 969 380 -32 133 159 -21 021 940 -674 500 0 -467 100 -17 100 -44 544 37 969 380 -32 600 259 -21 039 040 -719 044 36 807 598 -32 508 073 -20 894 003 -375 775 -1 161 782 -92 186 -145 037 -343 269 SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN TA Taloustavoitteet Toimintatuotot (pl. tulosalueen sis.tulot) Sisäiset tuotot (pl. tulosalueen sis. tulot) Toimintakulut (pl. tulosalueen sis.menot) Henkilöstökulut Investointien toteuma 25 113 827 94 050 547 -100 925 078 -63 740 764 -15 064 300 1 751 826 0 -1 952 624 -567 360 -995 163 26 865 653 94 050 546 -102 877 702 -64 308 124 -16 059 463 27 190 534 94 148 780 -101 780 413 -62 357 236 -15 304 174 324 881 98 234 -1 097 289 -1 950 888 -755 289 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 69 2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 518 811 992,70 27 130 878,11 4 641 536,08 21 661 538,35 572 245 945,24 503 735 491,95 26 635 614,06 4 278 986,11 22 455 905,45 557 105 997,57 1 593 780,81 1 276 067,79 -263 053 794,68 -258 737 975,64 -60 297 718,16 -9 001 196,48 -119 190 972,22 -92 601 560,60 -3 056 427,96 -9 304 037,94 -556 505 708,04 -59 099 753,56 -12 060 602,63 -109 523 073,07 -89 953 123,08 -512 509,70 -8 664 067,53 -538 551 105,21 17 334 018,01 19 830 960,15 24 264,52 179 846,02 -787 357,96 -6 764,46 -590 011,88 50 881,39 117 130,95 -810 462,50 -7 016,37 -649 466,53 V U O S I KATE 16 744 006,13 19 181 493,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -25 008 869,42 -24 202 923,30 TILIKAUDEN TULOS -8 264 863,29 -5 021 429,68 -3 373 429,14 3 500 327,46 -3 543 391,06 3 551 892,70 -8 137 964,97 -5 012 928,04 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut TO I M I NTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 70 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2014 Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 16 744 006 e 10 829 953 e 27 573 959 e 19 181 494 e 2 400 633 e 21 582 127 e -24 582 676 e 14 046 e -24 568 630 e -23 131 086 e 2 029 963 e -21 101 123 e 3 005 329 e 481 004 e Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yht. 0e 0e 0e -100 000 e 57 500 e -42 500 e Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset yht. 16 000 000 e -10 346 398 e 5 653 602 e 5 000 000 e -10 346 398 e -5 346 398 e 0e -486 840 e 0e -71 782 e -4 464 978 e 7 515 378 e 2 978 619 e -2 272 e -404 628 e -3 507 705 e 1 194 816 e -2 719 789 e 8 632 221 e -8 595 526 e Rahavarojen muutos 11 637 550 e -8 114 522 e Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 39 032 555 e 27 395 006 e 11 637 550 e 27 395 006 e 35 509 528 e -8 114 522 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yht. Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yht. Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 71 2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineettomat hyödykkeet yht. 4 253 443,90 1 320 738,65 5 574 182,55 4 042 576,52 447 518,91 4 490 095,43 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yht. 1 202 320,18 166 023 240,79 823 306,35 39 252 040,24 33 531,53 10 459 699,98 217 794 139,07 1 202 320,18 170 460 524,40 954 413,19 41 340 763,37 33 531,53 5 312 867,21 219 304 419,88 30 431 118,62 342 728,19 30 773 846,81 30 432 127,76 342 728,19 30 774 855,95 5 430 665,30 0,00 5 430 665,30 5 349 667,31 9 216,00 5 358 883,31 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht. 58 935 711,54 0,00 6 536 580,35 7 495 087,81 72 967 379,70 55 283 046,68 672,75 6 669 797,75 6 548 884,67 68 502 401,85 Rahat ja pankkisaamiset 39 032 555,43 27 395 005,90 371 572 768,86 355 825 662,32 PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Sijoitukset yht. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yht. VASTAAVAA YHTEENSÄ 72 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2014 Tase VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 148 151 170,78 640 796,00 -10 186 420,66 -8 137 964,97 130 467 581,15 148 151 170,78 640 796,00 -5 173 492,62 -5 012 928,04 138 605 546,12 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yht. 7 052 335,69 4 479 672,54 11 532 008,23 3 678 906,55 7 980 000,00 11 658 906,55 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yht. 26 884 344,00 26 884 344,00 16 041 355,00 16 041 355,00 14 176,30 14 176,30 14 176,30 14 176,30 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen yht. 52 200 694,33 37 410 157,49 89 610 851,82 44 468 749,90 39 488 499,49 83 957 249,39 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yht. 8 268 055,57 2 078 342,00 4 586,37 24 128 177,15 7 841 705,81 70 742 940,46 113 063 807,36 8 268 055,57 2 078 342,00 0,00 19 140 283,75 7 277 747,04 68 784 000,60 105 548 428,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 371 572 768,86 355 825 662,32 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yht. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yht. VIERAS PÄÄOMA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 73 2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Konsernituloslaskelma 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 601 718 845,54 -580 974 413,45 1 316 559,96 22 060 992,05 586 559 127,15 -564 013 245,15 100 862,16 22 646 744,16 63 814,51 345 596,45 -892 971,34 -44 828,28 -528 388,66 95 402,30 296 117,37 -889 620,81 -68 715,42 -566 816,56 V U O S I KATE 21 532 603,39 22 079 927,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Poistot ja arvonalentumiset -27 358 570,18 0,00 -27 358 570,18 -26 550 701,69 1 000,00 -26 549 701,69 TILIKAUDEN TULOS -5 825 966,79 -4 469 774,09 -208 135,64 -55 425,73 -494 622,45 -46 465,47 -6 089 528,16 -5 010 862,01 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta TO I M I NTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 74 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2014 Konsernin rahoituslaskelma 01.01.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 21 532 603 9 513 393 31 045 996 22 079 928 2 358 407 24 438 335 -28 513 948 13 751 -28 500 197 -25 018 838 1 161 215 -23 857 623 2 545 799 580 712 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yht. 0 0 57 500 57 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yht. 17 500 000 -11 434 654 -558 190 5 507 157 5 900 000 -11 383 568 413 017 -5 070 551 0 -486 840 0 -71 782 -4 088 778 7 243 891 3 083 330 -2 272 -403 157 -5 114 583 5 844 494 324 482 8 590 487 -5 175 409 Rahavarojen muutos 11 136 286 -4 594 697 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 53 937 457 42 801 171 11 136 286 42 801 171 47 395 867 -4 594 697 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yht. Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yht. Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yht. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 75 2014 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineettomat hyödykkeet yht. 4 548 040,71 492 219,29 1 470 101,50 6 510 361,50 4 285 451,43 570 215,62 481 956,15 5 337 623,20 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yht. 1 406 901,28 187 688 780,94 2 108 068,82 43 651 759,02 583 869,23 10 759 199,98 246 198 579,27 1 407 616,08 191 926 596,42 2 296 596,06 45 012 890,97 342 442,32 5 366 733,42 246 352 875,27 225 371,82 2 194 425,68 1 484 526,52 82 728,21 3 987 052,23 225 371,82 877 365,73 1 348 805,32 82 728,21 2 534 271,08 5 430 665,30 0,00 5 430 665,30 5 349 667,31 9 216,00 5 358 883,31 61 127 233,56 0,00 7 296 345,32 6 194 754,79 74 618 333,67 56 983 651,35 672,75 7 309 228,30 6 236 002,84 70 529 555,24 10 465,20 6 321 891,78 6 332 356,98 10 465,20 6 612 653,20 6 623 118,40 47 605 099,69 36 178 052,36 390 682 448,64 372 914 378,86 PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Sijoitukset yht. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yht. Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht. Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahoitusarvopaperit yht. Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 76 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2014 Konsernitase VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 148 151 170,78 168 187,93 7 010 826,61 -19 922 842,75 -6 089 528,16 129 317 814,41 148 151 170,78 168 187,93 7 341 792,65 -14 911 980,73 -5 010 862,01 135 738 308,62 1 324 394,45 1 268 968,72 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yht. 7 052 335,69 6 196 472,54 13 248 808,23 3 678 906,55 9 030 800,00 12 709 706,55 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yht. 26 884 344,00 26 884 344,00 16 041 355,00 16 041 355,00 14 176,30 14 176,30 14 176,30 14 176,30 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen yht. 62 719 126,29 37 410 157,49 100 129 283,78 54 775 437,91 39 488 499,49 94 263 937,40 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yht. 9 467 133,54 2 078 342,00 251 378,25 24 762 645,09 8 382 751,39 74 821 377,20 119 763 627,47 9 825 323,11 2 078 342,00 0,00 20 888 975,28 7 819 311,31 72 265 974,57 112 877 926,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 390 682 448,64 372 914 378,86 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yht. VÄHEMMISTÖOSUUDET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yht. VIERAS PÄÄOMA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 77 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskimääräiseen hankintahintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Tuloslaskelman ja taseen esitystapa Tuloslaskelma ja tase on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisten kaavojen mukaisesti. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Psykiatrian tulosalueelle siirtyi aikuispsykiatrian laitoshoito Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi 28.10.2013. Kustannusvaikutus vuosina 2013 ja 2014 on yhteensä 4,2 milj. euroa. Kehitysvammahuollon tulosalueelta siirtyi vuoden 2014 aikana asumispalveluyksikköjä kuntien tuottamiksi palveluiksi. Näiden yhteisvaikutus on 2,2 milj. euroa. Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalueella Kuntoutussairaalan sairaalahuolto siirtyi Oulun kaupungilt sairaanhoitopiirin tuottamaksi palveluksi. Kustannusvaikutus on 550 000 euroa. Potilasvahinkovastuu kasvoi merkittävästi vuoden 2014 aikana johtuen aikaisemmin sattuneiden vahinkojen korvausvastuiden uudelleenlaskennasta sekä vammaispalvelulain muutoksesta johtuneesta takaisinsaantioikeudesta. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä kasvoi 21,8 milj. euroa. Tilikauden kuluksi kirjattava osuus oli yhteensä 15,2 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 8,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain mukaisia tulevan tuen asumisen kustannuksia, 11,4 milj. euroa, ei ole kirjattu. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015). Tahkokankaan palvelukodin palovahingosta vuonna 2013 saatu vahingonkorvaus oli 0,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri päätti luopua vuonna 2013 vähäisellä käytöllä olleesta Peuhun virkistysalueesta ja myi kiinteistön irtaimistoineen. Kiinteistökaupasta syntyi vuonna 2013 myyntivoittoa 0,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri myönsi vuonna 2013 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteelle pääomalainaa 100 000 euroa. Toimintatuottoihin on vuonna 2014 kirjattu takautuvaa arvonlisäveron palautusta vuosilta 2011-2013 yhteensä 520 965 euroa. 78 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Sairaalapalvelujen myyntituotot - jäsenkunnat - ensihoidon palveluiden myynti - perusterveydenhuollon myynti - hoitovastuualueen sairaanhoitopiirit - välitettyjen palvelujen myynti - muut Kehitysvammahuollon palvelujen myynti Yhteensä Sairaanhoidon tutkimuspalvelujen myyntituotot Asiakasmaksutuotot Valmiusrahastomaksutuotot Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä v. 2014 v. 2013 366 898 589 17 300 009 9 306 997 57 623 270 22 212 201 13 903 169 11 474 470 498 718 705 353 056 815 17 248 645 9 044 670 57 175 438 22 584 058 13 192 760 14 132 841 486 435 228 7 001 476 16 632 856 6 897 733 18 446 619 2 183 235 22 365 322 6 961 609 16 146 794 6 458 320 17 938 422 2 386 910 20 778 713 572 245 945 557 105 997 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Kuljetusvälineiden kohdalla on noudatettu menojäännöspoistoa. Poistojen laskeminen on aloitettu hankintaa seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaiset poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-4 vuotta, tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 4-5 vuotta, tasapoisto Sairaala-, asunto- ja liikerakennukset 30 vuotta, tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset 30 vuotta, tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 30 vuotta, tasapoisto Koneet ja kalusto 3-8 vuotta, tasapoisto Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet 3-5 vuotta, tasapoisto Autot 4 vuotta, tasapoisto Muut ajoneuvot 5 vuotta, tasapoisto 3-4 vuotta, tasapoisto 4-5 vuotta, tasapoisto 30 vuotta, tasapoisto 30 vuotta, tasapoisto 30 vuotta, tasapoisto 3-8 vuotta, tasapoisto 3-5 vuotta, tasapoisto 4 vuotta, tasapoisto 5 vuotta, tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta vuosina 2013-2017: Suunnitelman mukaiset poistot Poistoalaisten investointien omahankintameno 26 078 393 35 471 152 Ero (€) Ero % -9 392 759 -26 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 79 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Vuonna 2013 valmistuneeksi kirjattuja merkittävimpiä investointihankkeita olivat Lastenklinikan L4-kaaren peruskorjaushanke 7,2 milj. euro ja Putkipostin uudistaminen ja laajennus -hanke, 1,0 milj. euroa. Vuonna 2014 valmistuneeksi kirjattuja merkittävimpiä investointihankkeita olivat Medisiinisen tulosalueen osaston 38 peruskorjaushanke 1,0 milj. euroa, osaston 36 peruskorjaushanke 0,9 milj. euroa, osaston 34 muutos päiväsairaalaksi 1,0 milj. euroa sekä muuntamo M1:n saneeraus 0,7 milj. euroa. Vuosille 2015-2017 on budjetoitu erillisiä perusparannus- ja rakennushankkeita alkuperäisen talousarvion mukaan yhteensä 70,5 milj. euron arvosta, josta 18,5 milj. euron arvosta vuodelle 2015. Lisäksi käyttösuunnitelmassa on vahvistettu siirtyviä rakennusinvestointeja vuodelta 2014 vuodelle 2015 yhteensä 50 000 euroa. Vuosille 2015-2017 on siis budjetoitu yhteensä 70,55 milj. euroa, josta 18,55 milj. euroa vuodelle 2015. Pakollisten varausten muutokset Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. v. 2014 v. 2013 19 802 755 11 020 669 30 823 424 16 403 013 3 399 742 19 802 755 Potilasvahinkovastuu per 31.12.2014 sisältää vammaispalvelulain mukaisia tunnettuja regressivastuita 2 525 575 euroa. Vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuita, 11 356 307 euroa, ei ole kirjattu. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2014 on 30 823 424 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 939 080 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 26 884 344 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2013 on ollut 19 802 755 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 761 400 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 16 041 355 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Arvonkorotukset Kiinteistö Oy Uusikatu 22:n osakkeiden arvoon aikaisempina tilikausina tehty arvonkorotus, 640 796 euroa, on tilikauden 2009 aikana siirretty arvonkorotusrahastoon. Aktivoidut korkomenot Avohoitotalon hankintamenoon on luettu rakennusaikaisia korkomenoja yhteensä 762 696 euroa. Poistoaika on 25 vuotta. v. 2014 v. 2013 Aineelliset hyödykkeet/Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aktivoituja korkomenoja poistamatta 659 470 691 408 80 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Aineettomat oikeudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankintameno 31.12. Hankintameno 1.1. Lainasaamiset Hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Hankintameno 31.12. Osakkeet ja osuudet 25 228,19 Muut lainasaamiset osakkuus- ja muut omistusyht.yhteisöt 25 228,19 260 000,00 2 175 000,00 0,00 2 175 000,00 Kuntayhtymäosuudet Kiinteät rakenteet ja laitteet 954 413,19 0,00 0,00 -131 106,84 823 306,35 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat *) 447 518,91 1 612 674,10 -739 454,36 0,00 1 320 738,65 Pääomalainasaamiset tytär- ja osakkuusyhteisöt 260 000,00 Osakkeet osakkuusyhteisöt ja muut omist.yht. 26 623 735,84 895 802,72 -1 009,14 0,00 26 622 726,70 895 802,72 Osakkeet tytäryhteisöt 170 460 524,40 0,00 6 689 850,35 -11 127 133,96 166 023 240,79 Poistamaton hankintameno 1.1. 1 202 320,18 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 202 320,18 Sijoitukset Rakennukset Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Maa-alueet Aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. 4 042 576,52 Lisäykset tilikauden aikana 1 370 942,78 Siirrot erien välillä 739 639,36 Tilikauden poisto -1 899 714,76 Poistamaton hankintameno 31.12. 4 253 443,90 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset höydykkeet Yhteensä Muut aineelliset hyödykkeet 33 531,53 0,00 0,00 0,00 33 531,53 57 500,00 Muut lainasaamiset muilta 57 500,00 737 589,20 30 432 127,76 0,00 -1 009,14 737 589,20 30 431 118,62 Muut osakkeet ja osuudet 41 340 763,37 9 762 190,73 0,00 -11 850 913,86 39 252 040,24 Koneet ja kalusto 4 490 095,43 2 983 616,88 185,00 -1 899 714,76 5 574 182,55 Yhteensä 342 728,19 342 728,19 Yhteensä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 312 867,21 11 836 868,12 -6 690 035,35 0,00 10 459 699,98 219 304 419,88 21 599 058,85 -185,00 -23 109 154,66 217 794 139,07 Yhteensä TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 81 82 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulu Kotipaikka Muhos Oulu Oulu Oulu Vantaa 54,4 % Kuntayhtymän omistusosuus 20 % 50 % 30,56 % 49,00 % Kuntayhtymän omistusosuus 54,4 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 50 % 30,56 % 49,00 % 41,77 % 20 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 80,4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 97 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 2 052 809 5 003 024 320 818 345 040 4 459 996 894 725 882 298 120 13 958 830 227 386 6 773 70 089 -330 966 60 471 3 074 152 57 -213 189 188 34 943 224 624 17 583 1 669 578 181 080 2 127 808 12 392 6 171 37 400 119 993 * 989 735 ** 1 165 691 2 311 825 2 311 825 7 034 363 7 034 363 106 403 106 403 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 146 435 93 352 208 101 652 092 1 062 435 2 162 415 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 5 416 782 6 449 103 13 049 815 6 475 340 348 688 1 219 158 701 292 125 630 33 785 807 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta * Tulos ennen rahastosiirtoja. ** FinnHems Oy:n tilinpäätös on yhdistelty konsernitilinpäätökseen vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella. Tytär- ja osakkuusyhteisöjen tilikausi on ollut 1.1.-31.12.2014. NordLab Liikelaitoskuntayhtymä Kiinteistö Oy Piilorivi Kiinteistö Oy Uusikatu 22 Medieco Oy Kiinteistö Oy Oulun Medireha FinnHEMS Oy Kotipaikka 80,4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 97 % Oulun Keskuspesula Oy Oulu Oulun Medikiinteistöt Oy Oulu Kiinteistö Oy Medikomppania Oulainen Pohjois-Suomen Terveydenhuollon TukisäätiöOulu Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus Oulu Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne Muhos Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju Oulu Pohjois-Suomen Leikkaus Oy Oulu Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymän omistusosuus Kotipaikka Tytäryhteisöt Tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Kuntayhtymän saamiset tytär- ja osakkuusyhteisöiltä v. 2014 v. 2013 127 327 337 579 129 968 422 463 1 030 653 2 265 648 1 016 257 0 260 000 260 000 Lainasaamiset osakkuusyhteisöiltä 25 228 25 228 Lainasaamiset muilta 57 500 57 500 v. 2014 v. 2013 2 251 938 1 151 000 0 50 000 4 042 149 7 495 088 1 882 618 2 167 000 125 336 400 000 1 973 931 6 548 885 v. 2014 v. 2013 148 151 171 0 148 151 171 148 638 010 -486 840 148 151 171 640 796 640 796 640 796 640 796 -10 186 421 -10 186 421 -5 173 493 -5 173 493 -8 137 965 -5 012 928 130 467 581 138 605 546 v. 2014 v. 2013 10 666 667 29 096 789 39 763 456 15 125 000 31 175 131 46 300 132 Lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset liikelaitoskuntayhtymältä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tasausrahastolaskutus Kelan korvaus työterveydenhuollosta EU-tuet ja avustukset Ensihoidon kustannukset Muut siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma 1.1 Peruspääoman palautus Peruspääoma 31.12. Arvonkorotusrahasto 1.1 Arvonkorotusrahasto 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat yhteensä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 83 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 31.12.2013 31.12.2014 Osuus-% 31.12.2014 565 992,02 565 992,02 0,38 % Haapajärvi 2 439 872,20 2 439 872,20 1,65 % Haapavesi 2 385 934,83 2 385 934,83 1,61 % 698 781,36 698 781,36 0,47 % Ii 3 841 291,56 3 841 291,56 2,59 % Kalajoki 1 153 660,63 1 153 660,63 0,78 % Kempele 3 575 187,04 3 575 187,04 2,41 % Kuusamo 4 033 394,57 4 033 394,57 2,72 % Kärsämäki 1 489 262,36 1 489 262,36 1,01 % Liminka 2 086 220,17 2 086 220,17 1,41 % Lumijoki 710 290,34 710 290,34 0,48 % Merijärvi 605 862,77 605 862,77 0,41 % Muhos 3 812 188,42 3 812 188,42 2,57 % Nivala 3 365 676,76 3 365 676,76 2,27 % Oulainen 3 502 400,38 3 502 400,38 2,36 % 78 206 106,06 78 206 106,06 52,79 % Pudasjärvi 4 418 400,69 4 418 400,69 2,98 % Pyhäjoki 1 150 109,31 1 150 109,31 0,78 % Pyhäjärvi 3 195 414,13 3 195 414,13 2,16 % 832 138,31 832 138,31 0,56 % 7 963 448,29 7 963 448,29 5,38 % 852 398,14 852 398,14 0,58 % Siikajoki 2 374 974,53 2 374 974,53 1,60 % Siikalatva 4 418 388,05 4 418 388,05 2,98 % Taivalkoski 1 873 954,19 1 873 954,19 1,26 % Tyrnävä 2 008 709,55 2 008 709,55 1,36 % Utajärvi 2 281 144,46 2 281 144,46 1,54 % Vaala 2 202 709,98 2 202 709,98 1,49 % Ylivieska 2 107 259,68 2 107 259,68 1,42 % 148 151 170,78 148 151 170,78 100,00 % Alavieska Hailuoto Oulu Pyhäntä Raahe Sievi Yhteensä 84 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Pakolliset varaukset Potilasvahinkovastuu Pakolliset varaukset yhteensä v. 2014 v. 2013 26 884 344 26 884 344 16 041 355 16 041 355 v. 2014 v. 2013 475 564 143 059 521 574 108 533 399 3 447 2 404 282 0 v. 2014 v. 2013 2 598 546 1 524 529 49 895 324 1 572 820 90 608 455 090 3 939 080 4 853 341 3 601 712 2 251 938 87 244 0 1 397 237 70 742 940 48 604 262 1 335 374 92 920 339 550 3 761 400 5 716 083 3 335 554 1 882 618 78 012 378 152 1 735 548 68 784 001 Velat tytär- ja osakkuusyhteisöille Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille Ostovelat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat osakkuusyhteisöille Ostovelat Lyhytaikaiset velat liikelaitoskuntayhtymälle Ostovelat Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Projektirahoituksen siirrot seuraavalle vuodelle Menojäämät Lomapalkkajaksotus henkilösivukuluineen Työaikapankkivelka Korkojaksotukset Vakuutusmaksujaksotukset Potilasvakuutusvelka Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset KuEL-ennakot Tasausrahastolaskutus Kahvioiden tulos Potilaskuljetukset Muut siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasing-vastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä v. 2014 v. 2013 1 099 743 1 469 545 2 569 288 923 840 1 897 483 2 821 323 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 85 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Lisäykset tilikaudella Jäljellä oleva pääoma v. 2014 v. 2013 9 600 000 1 000 000 10 600 000 7 000 000 2 600 000 9 600 000 Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt Oy:n 4 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Heikinharjun 2,6 milj. lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen vuonna 2014 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Vuokrasopimusvastuut, alv 0 % Kiinteistö Oy Medikomppanialta vuokrattujen Oulaskankaan sairaalan rakennusten vuokravastuu, vastuu voimassa 31.12.2037 asti Oulun Medikiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen Kiinteistö Oy Oulun Medirehassa olevien tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 30.4.2016 asti Oulun Medikiinteistöt Oy:ltä vuokratun Psykiatrian klinikan A1-rakennuksen vuokravastuu, vastuu voimassa 31.7.2022 asti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 31.12.2019 asti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 30.4.2021 asti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 30.11.2027 asti Vuokrasopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus, Kuntarahoitus Oyj Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, SEB Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, Handelsbanken Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, Danske Bank Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Potilasvakuutuksen vastuuvelka, vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuu 86 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri v. 2014 v. 2013 57 441 887 57 141 827 239 794 157 752 1 981 451 2 221 607 1 169 644 1 368 483 288 262 325 433 1 421 896 1 488 135 62 542 934 62 703 237 v. 2014 v. 2013 -517 760 10 000 000 -284 669 10 000 000 -126 059 7 812 500 -55 680 9 375 000 125 149 7 812 500 3 190 9 375 000 -70 347 16 000 000 v. 2014 11 356 307 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. OYS ja Psykiatrian klinikka Oulaskangas ja Visala Kehitysvammahuolto Yhteensä v. 2014 v. 2013 5 986 498 215 6 699 5 908 487 257 6 652 v. 2014 v. 2013 44 922 0 14 100 24 532 83 554 17 033 2 389 5 260 3 860 28 542 v. 2014 v. 2013 0 0 0 13 251 3 750 17 001 Tilintarkastajan palkkiot KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot Palkkiot yhteensä BBO Audiator oy Tilintarkastuspalkkiot Tarkastuslautakunnan avustaminen Palkkiot yhteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 87 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytäryhteisöt: Oulun Keskuspesula Oy, Oulun Medikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Medikomppania, Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus, Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne, Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju, Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö ja Pohjois-Suomen Leikkaus Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän fuusion yhteydessä v. 2010 sairaanhoitopiirin omistukseen siirtyneen Asunto Oy Pensaskari 4:n tietoja ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen vähäisen merkityksen vuoksi. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Niiden tytäryhteisöjen rakennusten poistot, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja omassa kirjanpidossaan, on oikaistu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin poistosuunnitelman mukaiseksi. Rakennusten jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertyneen eron osalta konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöstietoja ei ole muutettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätösperiaatteiden mukaiseksi niiden epäolennaisuuden vuoksi. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 88 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Psykiatrian tulosalueelle siirtyi aikuispsykiatrian laitoshoito Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi 28.10.2013. Kustannusvaikutus vuosina 2013 ja 2014 on yhteensä 4,2 milj. euroa. Kehitysvammahuollon tulosalueelta siirtyi vuoden 2014 aikana asumispalveluyksikköjä kuntien tuottamiksi palveluiksi. Näiden yhteisvaikutus on 2,2 milj. euroa. Sairaanhoidolliset palvelut -tulosalueella Kuntoutussairaalan sairaalahuolto siirtyi Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirin tuottamaksi palveluksi. Kustannusvaikutus on 550 000 euroa. Potilasvahinkovastuu kasvoi merkittävästi vuoden 2014 aikana johtuen aikaisemmin sattuneiden vahinkojen korvausvastuiden uudelleenlaskennasta sekä vammaispalvelulain muutoksesta johtuneesta takaisinsaantioikeudesta. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä kasvoi 21,8 milj. euroa. Tilikauden kuluksi kirjattava osuus oli yhteensä 15,2 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 8,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain mukaisia tulevan tuen asumisen kustannuksia, 11,4 milj. euroa, ei ole kirjattu. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 16.1.2015). Tahkokankaan palvelukodin palovahingosta vuonna 2013 saatu vahingonkorvaus oli 0,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri päätti luopui vuonna 2013 vähäisellä käytöllä olleesta Peuhun virkistysalueesta ja myi kiinteistön irtaimistoineen. Kiinteistökaupasta syntyi vuonna 2013 myyntivoittoa 0,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri myönsi vuonna 2013 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteelle pääomalainaa 100 000 euroa. Toimintatuottoihin on vuonna 2014 kirjattu takautuvaa arvonlisäveron palautusta vuosilta 2011-2013 yhteensä 520 965 euroa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 89 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot v. 2014 v. 2013 Sairaalapalvelujen myyntituotot - jäsenkunnat - ensihoidon palveluiden myynti - perusterveydenhuollon myynti - hoitovastuualueen sairaanhoitopiirit - välitettyjen palvelujen myynti - muut Kehitysvammahuollon palvelujen myynti Yhteensä 366 898 589 17 300 009 9 306 997 57 623 270 22 212 201 13 903 169 11 474 470 498 718 705 353 056 815 17 248 645 9 044 670 57 175 438 22 584 058 13 192 760 14 132 841 486 435 228 Sairaanhoidon tutkimuspalvelujen myyntituotot Asiakasmaksutuotot Valmiusrahastomaksutuotot Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä 7 028 459 16 632 856 6 897 733 18 594 472 6 141 825 47 704 797 601 718 846 6 961 609 16 146 794 6 458 320 18 120 266 6 278 441 46 158 468 586 559 127 v. 2014 19 802 755 11 020 669 30 823 424 v. 2013 16 403 013 3 399 742 19 802 755 Pakollisten varausten muutokset Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. Potilasvahinkovastuu per 31.12.2014 sisältää vammaispalvelulain mukaisia tunnettuja regressivastuita 2 525 575 euroa. Vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuita, 11 356 307 euroa, ei ole kirjattu. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2014 on 30 823 424 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 939 080 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 26 884 344 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Potilasvahinkovastuun yhteismäärä per 31.12.2013 on ollut 19 802 755 euroa, josta seuraavana vuonna maksettava osuus, 3 761 400 euroa, on kirjattu lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja muu osa, 16 041 355 euroa, pakolliseksi varaukseksi. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aktivoidut korkomenot Avohoitotalon hankintamenoon on luettu rakennusaikaisia korkomenoja yhteensä 762 696 euroa. Poistoaika on 25 vuotta. v. 2014 v. 2013 Aineelliset hyödykkeet/Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aktivoituja korkomenoja poistamatta 659 470 691 408 90 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulu Kotipaikka Muhos Oulu Oulu Oulu Vantaa Kotipaikka Oulu Oulu Oulainen Oulu Oulu Muhos Oulu Oulu Kotipaikka 54,4 % Kuntayhtymän omistusosuus 20 % 50 % 30,56 % 49,00 % Kuntayhtymän omistusosuus 80,4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 97 % Kuntayhtymän omistusosuus 54,4 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 50 % 30,56 % 49,00 % 41,77 % 20 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 80,4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 97 % Yhteensä Konsernin omistusosuus 227 386 6 773 70 089 -330 966 60 471 3 074 152 574 -213 189 188 34 943 224 624 17 583 1 669 578 181 080 2 127 808 12 392 6 171 37 400 * 119 993 ** 989 735 1 165 691 2 311 825 2 311 825 7 034 363 7 034 363 106 403 106 403 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 146 435 93 352 208 101 652 092 1 062 435 2 162 415 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 2 052 809 5 003 024 320 818 345 040 4 459 996 894 725 882 298 120 13 958 830 Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 5 416 782 6 449 103 13 049 815 6 475 340 348 688 1 219 158 701 292 125 630 33 785 807 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen tilikausi on ollut 1.1.-31.12.2014. * Tulos ennen rahastosiirtoja. ** FinnHems Oy:n tilinpäätös on yhdistelty konsernitilinpäätökseen vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella. NordLab Liikelaitoskuntayhtymä Kiinteistö Oy Piilorivi Kiinteistö Oy Uusikatu 22 Medieco Oy Kiinteistö Oy Oulun Medireha FinnHEMS Oy Osakkuusyhteisöt Oulun Keskuspesula Oy Oulun Medikiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Medikomppania Pohjois-Suomen Terveydenhuollon Tukisäätiö Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju Pohjois-Suomen Leikkaus Oy Tytäryhteisöt Tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 91 2014 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tasausrahastolaskutus Kelan korvaus työterveydenhuollosta EU-tuet ja avustukset Muut siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä v. 2014 v. 2013 2 251 938 1 330 234 0 2 612 583 6 194 755 1 882 618 2 167 000 125 336 2 061 049 6 236 003 v. 2014 v. 2013 148 151 171 0 148 151 171 148 638 010 -486 840 148 151 171 168 188 168 188 168 188 168 188 7 341 793 575 821 -906 787 7 010 827 7 536 469 635 109 -829 785 7 341 793 -19 922 843 -19 922 843 -14 911 981 -14 911 981 -6 089 528 -5 010 862 129 317 814 135 738 309 v. 2014 v. 2013 26 884 344 26 884 344 16 041 355 16 041 355 v. 2014 v. 2013 2 682 240 1 551 254 52 978 534 90 608 455 090 3 939 080 5 054 423 3 601 712 2 251 938 3 767 752 74 821 377 51 535 463 92 920 423 652 3 761 400 6 018 867 3 335 554 1 882 618 3 664 248 72 265 975 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma 1.1. Peruspääoman palautus Peruspääoma 31.12. Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1. Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. Muut omat rahastot 1.1. Siirrot rahastoon tilikaudella Siirrot rahastosta tilikaudella Muut omat rahastot 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Pakolliset varaukset yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Projektirahoituksen siirrot seuraavalle vuodelle Menojäämät Lomapalkkajaksotus henkilösivukuluineen Korkojaksotukset Vakuutusmaksujaksotukset Potilasvakuutusvelka Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset KuEL-ennakot Tasausrahastolaskutus Muut siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 92 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2014 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Leasing-vastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Lisäykset tilikaudella Jäljellä oleva pääoma v. 2014 9 306 688 14 518 400 v. 2013 10 443 858 14 518 400 v. 2014 1 145 729 1 574 013 2 719 742 v. 2013 965 315 2 006 570 2 971 885 v. 2014 v. 2013 9 600 000 1 000 000 10 600 000 7 000 000 2 600 000 9 600 000 Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Medikiinteistöt Oy:n 4 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 15 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Heikinharjun 2,6 milj. lainaan. Kuntayhtymän valtuusto on myöntänyt 10 vuoden omavelkaisen takauksen vuonna 2014 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Vuokrasopimusvastuut, alv 0 % Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 31.12.2019 asti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 30.4.2021 asti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattujen tilojen vuokravastuu, vastuu voimassa 30.11.2027 asti NordLab vuokravastuut, useita eri sopimuksia vastuu voimassa (kk-vuokra ja irtisanomisaika) Vuokrasopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus, Kuntarahoitus Oyj Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, SEB Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, Handelsbanken Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimus, Danske Bank Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Medipaikoitus Oy, koronvaihtosopimus, Nordea Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Potilasvakuutuksen vastuuvelka, vammaispalvelulain mukaisen tulevan tuetun asumisen vastuu v. 2014 v. 2013 1 981 451 1 368 483 1 169 644 325 433 288 262 1 488 135 725 636 4 164 993 689 792 3 871 843 v. 2014 v. 2013 -517 760 10 000 000 -284 669 10 000 000 -126 059 7 812 500 -55 680 9 375 000 125 149 7 812 500 3 190 9 375 000 -70 347 16 000 000 -179 291 4 206 000 v. 2014 11 356 307 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 93 2014 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Vuoden 2014 tilinpäätöksen allekirjoitukset Oulu 23.3.2015 94 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 2014 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus Oulussa 12. toukokuuta 2015 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Paula Hellén-Toivanen JHTT Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 95 2014 LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Päiväkirja Pääkirja sähköinen tietokanta sähköinen tietokanta sähköinen tietokanta sähköinen tietokanta atk-tuloste Palkkakirjanpito Tiliraportti ja -erittely atk-tuloste Varastokirjanpito Ostojen varastotapahtumat Myyntien varastotapahtumat sähköinen tietokanta sähköinen tietokanta Tasekirja Tase-erittely Tase-erittelyiden sisältö Tase-erittely osa I, sidottu - tilinpäätöstä yksilöiviä tietoja Tase-erittely osa II, sidottu - saldoselvitykset Tase-erittely osa II:n liitteet, irtolehtinä kansiossa Tase-erittely osa III - tase-erittely I:n täydentävät tiedot - liitetietojen erittelyt Tasekirja säilytetään pysyvästi ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 96 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LUETTELOT JA SELVITYKSET 2014 Luettelo käytetyistä tositelajeista 10 30 34 35 36 37 38 40 41 49 5A 5B 5C 5D 5E 5F 5G 5H 5N 5P 5R 5S 5T 5U 5V 5W 5X 5Y 5Z 6A 6B 6C 6D 6E 6F 72 73 74 7A Palvelukassa Pankkitositteet Hyvitysten kohdistaminen OSRE Ostolaskujen maksut Ostolaskut käsintallennetut Ostolaskut kierrätys Ostolaskut Keybox-liitt.kpitoo Myre viitesuoritukset Myre käsintallennetut suoritukset Korkolaskut Kahvioiden myynti Myyntilask. Keybox, Materiaali Myyntilask Keybox, Varastomyynti Myyntilask Keybox, OU-materiaali Myyntilask Keybox OYS:n laskentapalvelut Myyntilask.Keybox,OYS pot.tsto Myyntilaskutus Keybox,Oulaskangas Myyntilaskutus Keybox,Visala Myyntilask.OYS Liittymät Myyntilaskutus MYNLA, OYS Myyntilaskutus MYNLA, Oulaskangas Myyntilaskutus MYNLA, Visala Myyntilaskutus MYNLA,Tahkokangas Materiaalipalv.varastojak.OYS Materiaalipalv.varastoj.Oulaskangas Lääkehuollon jakelut;OYS Lääkehuollon laskutus;OYS Lääkehuollon laskutus;Oulaskangas Lääkehuollon laskutus;Kontinkangas Asla asiakaslaskutus;OYS Asla asiakaslaskutus;Oulaskangas Asla asiakaslaskutus;Visala Asla asiakaslaskutus;Tahkokangas Myyntilask.tall.suoraan Myreen Myyntilaskutus Keybox,Tahkokangas KNF Kliininen neurofysiologia, sisäinen laskutus Potilaskuljetukset, sisäinen laskutus Muut kuljetukset, sisäinen laskutus Kesle, sisäinen laskutus 7B 7C 7D 7F 7G 7H 7J 7K 7L 7M 7N 7P 7R 7S 7T 7U 7V 7W 7X 7Y 81 82 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 AB Tietohallinto, sisäinen laskutus Lassi, sisäinen laskutus Patologia, sisäinen laskutus Puhelinkeskus, sisäinen laskutus Radiol./Isotooppilab.sisäinen laskutus Kiinteistötekniikka, sisäinen laskutus Telehuolto, sisäinen laskutus Lääkintätekniikka,sisäinen laskutus Kuukausiveloitukset, sisäinen laskutus Kuntoapu aistielimet, sisäinen laskutus Kuntoapu Oulaskangas, sisäinen laskutus Kuntoapu, sisäinen laskutus Ravintohuolto, sisäinen laskutus Oberon, sisäinen laskutus Lääkehuolto, sisäinen laskutus Kahviot, sisäinen laskutus Varastojakelut, sisäinen laskutus Anestesia, sisäinen laskutus Valokuvaus, sisäinen laskutus Välinehuolto, sisäinen laskutus Käsinkirjatut muistiotositteet Matkalaskut Palkkatositteet Luottotappiot Hyvitysten kohdistus MYRE Sumu-poistot Käyttöomaisuuden luovutukset Poistoeron muutokset Vyörytykset KP Laskennalliset KP Automaattikirjaukset SL Laskennalliset SL Automaattikirjaukset Volyymiraportteja varten Kirjanpidon tulos Kirjanpidon tulos laskennallis Sisäisen laskennan tulos Sisäisen laskennan tulos lask Testi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 97 Liiteosa 2014 TOIMIELIMET Toimielimet Valtuusto Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja 3. varapuheenjohtaja Sihteeri: Esko Valikainen Antero Aulakoski Unto Valpas Aimo Remes Sari Haataja Kokoukset: 3 Kunta Äänimäärä Varsinainen jäsen Varajäsen Alavieska 3 Risto Mäkelä Hanne Sipilä Eija Jutila Jari Murto Haapajärvi 8 Veikko Ekman Reijo Puranen Esko Lapinoja Tuomo Pylkkönen Haapavesi 8 Helvi Järvenpää Markku Laitila Jarmo Viinala Anja Tallgren Hailuoto 1 Leo Sauvola Teija Siekkinen Ii 10 Sirpa Varanka Hannes Hekkala Risto Säkkinen Tellervo Jyrkkä Petri Mäenkoski Maire Turtinen Kalajoki 13 Miika Heikkilä Riitta A. Tilus Esko Valikainen Ritva Mäntymäki Eija Pahkala Sirkka Alho Kempele 17 Pertti Sankilampi Juha Erkkilä Kimmo Kylmäluoma Eva Maijala Jukka Niskakangas Helena Lievetmursu Kuusamo 17 Hemmo Heiskanen Kirsti Karvonen Tuula Mustonen Heikki Kallunki Liisa Siikaluoma Esko Törmänen Kärsämäki 3 Jaana Salo Aimo Remes Esko Ristinen Raija Aulis Liminka 10 Kalevi Nevala Liisa Kylmänen Jukka Raitio Heikki Kylmänen Mari Viljas Jari Tuunanen Lumijoki 3 Matti Jokela Kari Virolainen Mikko Hekkala Marja-Leena Lehtopuu Merijärvi 2 Kari Jokela Kirsti Nivala Muhos 9 Anneli Rissanen Jouko Heino Esko Jaukka Eija Jurvanen Merja Pöyry Raija Näppä 100 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMIELIMET Nivala 11 Jarmo Kivioja Hilkka Suni Kaarina Pyykkönen Esko Kangas Leena Vähäsöyrinki Mika Kesomaa Oulainen 8 Jorma Perälä Maija-Liisa Tuominen Eino Nurkkala Virpi Takalo-Eskola Oulu 139,3 Suvi Helanen Jukka Kolmonen Lyly Rajala Lea Koivuniemi-Iliev Tuija Pohjola Eeva-Maria Parkkinen Jari Latvala Ulla-Riitta Lattula Saija Himanka Raimo Järvenpää – 1.9.2014 Tarja Närhi 2.9.2014 - Oulun yliopisto 36,1 Essi Kiuru Markku Timonen Kalervo Hiltunen Olli Vuolteenaho Pudasjärvi 9 Henrik Hämäläinen Sari Honkanen-Rönkkö Auri Haataja Hannu Hiltula Toivo Miettinen Erja Komulainen Pyhäjoki 4 Pirkko Lintunen Helena Widnäs Risto Kittilä Matti Pahkala Pyhäjärvi 6 Katja Erkkilä Seppo Pietikäinen Jukka Tikanmäki Tyyne Tuikka Pyhäntä 2 Jouko Nissinen Matti Konola Raahe 26 Antero Aulakoski Timo Savela Unto Valpas Maija-Leena Hirvonen Sari Pekkala Kari Laurila Viljo Lehmusketo Pirkko Utriainen Sievi 6 Ari Ahola Jukka Linna Mauno Vähäsalo Outi Puurula - 10.4.2014 Terhi Kangas 11.4.2014 - Siikajoki 6 Päivi Eskola Jukka Kodis Kaisa Ranta Esko Kantola Siikalatva 6 Raimo Tieva Pirkko Pehkonen Tuomo Haapalahti Kaisa Louet-Similä Taivalkoski 5 Niilo Keränen Heli Hietala Vesa Turpeinen Anneli Pulkkanen Tyrnävä 7 Vesa Ylitalo Eliisa Tornberg Heleena Nuolioja-Saksio Marko Partanen Utajärvi 3 Minna Huuhtanen Pentti Tuovinen Mirja Nikula Reetta Tuovinen Vaala 4 Terttu Kuusela Pentti Kemppainen Eila Anttila Osmo Mustonen Ylivieska 15 Markus Jaatinen Alpo Löytynoja Pauli Korpi-Tassi Terttu Alanen Auli Mustikkamaa Aura Hasanen 2014 397,4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 101 2014 TOIMIELIMET Hallitus Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Antti Huttu-Hiltunen Risto Säkkinen Sari Haataja Kokoukset: 13 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Antti Huttu-Hiltunen, Oulu Risto Säkkinen, Ii Kai Pajala, Oulainen Kyösti Juujärvi, Utajärvi Sanna Isola, Haapajärvi Kaisa Louet-Similä, Siikalatva Pekka Simonen, Oulu Anne Huotari, Oulu Hannele Meskus, Raahe Juha Kukkonen, Oulun yliopisto Leena Paasivaara, Oulun yliopisto Jari Latvala, Oulu Lauri Hietala, Taivalkoski Päivi Eskola, Siikajoki Henrik Hämäläinen, Pudasjärvi Esko Kangas, Nivala Kirsti Nivala, Merijärvi Ulla-Riitta Lattula, Oulu Silvo Nybacka, Lumijoki Vaili Jämsä-Uusitalo, Oulu Pirjo Kytösalmi, Oulun yliopisto Pertti Vuokila, Oulun yliopisto 102 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMIELIMET 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä Puheenjohtaja: Sihteeri: Hannu Leskinen Pasi Parkkila Kokoukset: 11 Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen Tulosaluejohtaja Ari Hietanen Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Kari Haukipuro Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Taina Turpeenniemi-Hujanen Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Päivi Tapanainen Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Outi Saarento Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Osmo Tervonen Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Asko Rantala Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen Henkilöstön edustaja (JHL), työsuojeluvaltuutettu Liisa Halotie-Flink Kehitysjohtaja Pasi Parkkila Yhtymähallinnon johtoryhmä Puheenjohtaja: Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen Kehitysjohtaja Pasi Parkkila Tietohallintojohtaja Kari Säkkinen Hallintolakimies Sari Haataja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 103 2014 TOIMIELIMET Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Timo Savela Hemmo Heiskanen Paula Hellén-Toivanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kokoukset: 13 Varsinainen jäsen Varajäsen Timo Savela, Raahe Hemmo Heiskanen, Kuusamo Anneli Rissanen, Muhos Marjo Heikkinen, Liminka Martti Turunen, Kuusamo Ahti Törmälä, Ylivieska Anne Snellman, Oulu Helena Kohtalo-Törmänen, Muhos Katja Erkkilä, Pyhäjärvi Markku Laitila, Haapavesi Timo Heikkinen, Liminka Seppo Jussila, Raahe Arja Porkka, Liminka Kim Ahonen, Oulu OYS-erva tutkimustoimikunta Puheenjohtaja: Sihteeri: Esittelijä: Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Tutkimuskoordinaattori Jaana Hyytinen Tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi Kokoukset: 6 Jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja Professori, ylilääkäri Heikki Huikuri Professori, erikoislääkäri Petri Lehenkari Professori, ylihammaslääkäri Kyösti Oikarinen Professori, ylilääkäri Kaisa Tasanen-Määttä Professori Helvi Kyngäs Ylilääkäri Katri Vuopala, Lapin sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Martti Larikka, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 31.5.2014 saakka Koulutusylilääkäri Jukka Ronkainen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 1.6.2014 alkaen Hallintoylilääkäri Esa Ahonen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Ylilääkäri Päivi Hirsso, Perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 104 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TOIMIELIMET 2014 Alueellinen eettinen toimikunta Puheenjohtaja: 1. varapuheenjohtaja: 2. varapuheenjohtaja: Sihteeri: Professori Jyrki Mäkelä Professori Pirkko Räsänen Dosentti Marjo Renko Tutkimuspalvelupäällikkö, FT Minna Mäkiniemi Kokoukset: 11 Varsinaiset jäsenet Professori Jyrki Mäkelä Professori Pirkko Räsänen Dosentti Marjo Renko Professori Riitta Veijola LT Kari Kaikkonen Dosentti Miia Turpeinen LT Outi Kuismin Professori Matti Lehtihalmes Apulaispoliisipäällikkö Timo Saarela Johtava perheneuvoja Seppo Viljamaa (31.3.2014 saakka) Johtava sairaalapastori Hannele Lusikka (1.4.2014 alkaen) TtT Ulla Aspvik Dosentti Katri Vuopala Arkistopäällikkö Hilkka Karivuo Varajäsenet Professori Jukka Hakkola Osastonylilääkäri Timo Saarela Professori Aune Raustia Dosentti Ulla Puistola LT Juha Karvonen Johtava sairaalapastori Hannele Lusikka (31.3.2014 saakka) Kehitysvammaistyön pastori Elina Hyvönen (1.4.2014 alkaen) Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa Komisario Pekka Mikkola Rikoskomisario Kari Pakanen Lausuntohakemusten valmisteluvaiheissa lääketieteellisenä asiantuntijana on toiminut dosentti Marjo Renko. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 105 Henkilöstökertomus HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Hallitus on vahvistanut virkojen ja toimien perustamiskäytännön sairaanhoitopiirissä. Pysyvää virkasuhdetta tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi tehdä, ellei tehtävää varten ole hallituksen perustamaa virkaa tai toimea (vakanssia). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 816 virkaa ja tointa, joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5. Sairaanhoitopiirissä lääkäreiden vakanssien määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön 27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2014 OYS Psykiatrian Oulaskangas tulosalue Visalan tulosalue Sivuvirat 71,0 Lääkärit *) 542,0 Hoitohenkilöt 2 405,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 148,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0 Huoltohenkilöt 749,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 331,0 Kaikki yhteensä 4 610,0 8,0 75,0 393,0 41,0 31,0 0,0 12,0 560,0 0,0 31,0 290,0 4,0 52,0 1,0 15,0 393,0 KehitysvammaKaikki huollon yhteensä tulosalue 0,0 5,0 190,0 33,0 14,0 1,0 10,0 253,0 79,0 653,0 3 278,0 226,0 461,0 751,0 368,0 5 816,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten sijaisten vakansseja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 109 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2014 Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 6 672 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 54 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 7 010 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 oli 6 699 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 986 henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2014 Palvelussuhde 31.12. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta 854 433 1 287 4 145 1 267 5 412 4 999 1 700 6 699 -1,5 7,7 0,7 Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % 31.12.2013). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä 110 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 250 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 247 henkilöä), sairaalahuoltaja (396 henkilöä), erikoislääkäri (360 henkilöä) ja lähihoitaja (303 henkilöä). HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 Ikä vuosina alle 31 31-40 41-50 51-60 61-65 66 ja yli Yhteensä Keski-ikä Lukumäärä 995 1 715 1 631 1 965 370 23 6 699 44,1 %-osuus 14,9 25,6 24,4 29,3 5,5 0,3 100,0 % vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiiriin työskentelemään tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista; tarkastaa opintosuoritukset ja todistukset sekä arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Kun sairaanhoitopiirimme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry –tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tilaisuuden tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistuivat yhdessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkäreiden (55,2 vuotta), osastonylilääkäreiden (54,8 vuotta) ja perushoitajien (53,7 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli kätilöiden ryhmä (40,3 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,6 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,2 % on yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 43,8 %. Suurimman ikäluokan muodostavat 51 – 55-vuotiaat. työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueen ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2014 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 33 sairaalamme eri yksiköissä. Määrä oli jonkin verran suurempi edellisvuoteen verrattuna (30 palveluksen aloittanutta vuonna 2013). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 111 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä sähköisestä julkaisemisesta Kuntarekry –järjestelmässä. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry -järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja sihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry -järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamista. Vuonna 2014 rekisteröitiin yhteensä 9 239 sijaistarvetta, joista myöhemmin peruttiin 1 486 sijaistarvetta, koska yksikkö ehti tilauksen jälkeen omilla järjestelyillään täyttää sijaisuuden. Rekrytointipalveluiden avulla pystyttiin täyttämään sijaistarpeista 95 % (7 350), vain 403 tilausta jäi täyttämättä. Taulukko 4. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2014 Henkilöstöryhmä Lääkärit Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Muut lääkärit Hoitohenkilöt Sairaanhoitaja Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä 112 Avoimet virat/toimet 2014 68 21 39 8 65 56 9 5 5 53 1 197 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Saadut hakemukset yhteensä 2014 96 45 36 15 1 398 913 485 22 82 574 91 2 263 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Varahenkilöstö, apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella Varahenkilöstötoimintaa päätettiin laajentaa leikkaussali- ja anestesiahenkilöstöön kuuden sairaanhoitajan työpanoksella. Sairaanhoitopiirin toiminnassa on jo aiemmin ollut yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (teho 1 ja 2 sekä lasten teho-osasto 64) työskentelevä, rekrytointipalveluiden hallinnoima, varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa) sekä synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston varahenkilöstö (3 kätilöä). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin myönteisiä. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430, lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 34 %. Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta alueelle hakeutuu selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000 lääkäriä (+18 %) vuonna 2025. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkatyön sopimusta on jatkettu edelleen. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla, kuin omalla osastolla, ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamisen laajentamista muiden kuin oman kotiyksiön tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta koko alueen näkökulmasta. Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää tulevaisuuden tarpeisiin, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt työvoimavajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Erikoisaloja, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä ovat mm. yleislääketiede, psykiatria, sydän- ja rintaelinkirurgia, sisätaudit, fysiatria ja kliininen kemia. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve, hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä, vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Tämä johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS-ervan ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 113 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus toteutuu koko eritysvastuualueella. OYS:n erityisvastuualueella on tehty kiinteää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Poikkeuskoulutuksena on sovittu aloitettavaksi 30 bioanalyytikon ja 30 röntgenhoitajan koulutus, joka toteutetaan monimuoto-opetuksena. Koulutuksesta vastaa Metropolia ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina koulutuksen toteuttamisessa ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Centria -ammattikorkeakoulu. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteis- 114 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri työ koulutustahojen kanssa korostuu nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön mitoitushanke Keväällä 2013 sairaanhoitopiirissä käynnistynyt hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen. HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. ♦ Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos – palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. 2014 ♦ Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. ♦ Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2013 – 2014. Taulukko 5. Henkilöstön työpanos vuosina 2013 - 2014 TP 2013 TP 2014 Muutos 2013-2014 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 885,7 Lääkärit 741,2 Hoitohenkilökunta 4 027,0 Muu henkilöstö 1 117,5 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63 henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä. Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan 5 948,7 770,8 4 024,5 1 153,4 63,0 29,6 -2,5 35,9 1,1 % 4,0 % -0,1 % 3,2 % 501,0 69,3 382,2 49,5 471,8 64,9 356,1 50,8 -29,2 -4,4 -26,1 1,3 -5,8 % -6,3 % -6,8 % 2,6 % 4 699,8 597,6 3 185,5 916,7 4 754,3 625,9 3 184,1 944,3 54,5 28,3 -1,4 27,6 1,2 % 4,7 % 0,0 % 3,0 % kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä oli vuoden aikana 471,8 vuosityöpanosta, vähennystä edellisvuoteen lähes 6 %. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (10,6 %), mihin vaikuttaa Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä 2013. Kehitysvammahuollossa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 115 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos 2013 2014 oli yhteensä lähes 20 %. Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina 2008 – 2014. Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen seitsemän vuoden aikana lähes 7 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapah- tui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden 2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2008 - 2014 (vuosi 2008 = 100) Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa ovat mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien 2012 2014 osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2012 – 2014 116 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina 2013 – 2014. Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %). Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2010 – 2014 on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 19 223 päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014 on kuvattu kuviossa 4. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 74 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 7. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2010 - 2014 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2010 2011 2012 2013 2014 17,1 16,3 16,7 16,5 16,7 Taulukko 6. Poissaolopäivät vuosina 2013 - 2014 Laji Vuosilomat *) Sairauspoissaolot Muut lakisääteiset Kuntoutuspoissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Muut poissaolot Yhteensä 2013 2014 271 106 109 287 130 026 3 927 15 248 18 137 67 678 615 409 272 515 111 342 121 861 3 870 12 674 19 804 66 644 608 710 Muutos % 2013-2014 0,5 1,9 -6,3 -1,5 -16,9 9,2 -1,5 -1,1 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 117 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta nousi hieman ollen 4,8 % (4,7 % vuonna 2013). Tähän on voinut osaltaan olla vaikuttamassa KVTES:n 2014 - 2016 sopimusmuutos, joka on ollut voimassa 1.3.2014 alkaen. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. Kesäaikaan olikin sairaanhoitopiirissämme havaittavissa lisääntynyt sairauspoissaoloilmoitusten määrä edellisvuoteen verrattuna. Suhteellisesti vähiten sairauspoissaoloja on lääkäreillä. Huoltohenkilöstön kohdalla sairastavuus on suurinta (6,8 %). Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut tutkimus- ja hoitohenkilöiden ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentit vuosina 2013 - 2014. Sairaanhoitopiirissä 523 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes 1 150 henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2014 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 17,2 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä (1 400 henkilöä/21,1 % vuonna 2013). Taulukko 8. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä PalveluSairausOsuus PalveluSairausOsuus jaksopäivät poissaolopäivät % jaksopäivät poissaolopäivät % 2013 2013 2014 2014 Lääkärit 274 902 4 271 1,6 280 308 5 591 2,0 Hoitohenkilöt 1 356 579 68 156 5,0 1 347 281 68 848 5,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 88 693 2 143 2,4 96 436 3 222 3,3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 177 264 12 324 7,0 176 110 10 177 5,8 Huoltohenkilöt 251 104 16 582 6,6 252 436 17 163 6,8 Hallinto- ja taloushenkilöt 150 616 5 642 3,7 154 683 6 143 4,0 Muut henkilöt 26 024 169 0,6 30 174 198 0,7 Yhteensä 2 325 182 109 287 4,7 2 337 428 111 342 4,8 Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 13 744 päivää eli 12,3 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 9 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Taulukko 9. Terveysperusteiset poissaolot 2014 OYS ja Kehitysvammahuolto 1-3 pv 4-10 pv 11-30 pv 31-89 pv yli 90 pv Yhteensä 118 Sairauspoissaolojakson pituus, lkm 12 376 3 566 1 862 553 204 18 561 %-osuus 66,7 19,2 10,0 3,0 1,1 100,0 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,42 % ja keski-ikä 58,1 vuotta. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Taulukko 10. Vuosina 2012 - 2014 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji 2012 Vanhuuseläke 113 Työkyvyttömyyseläke 21 Osa-aikaeläke 15 Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki 42 Määräaikainen kuntoutustuki *) 48 PPSHP 239 *) Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 % vuonna 2014, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,3 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,9 vuoden iässä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 – 68 vuoden 2013 112 31 12 2014 119 28 9 47 56 258 57 54 267 iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,4 vuoden iässä. Kuviossa 5 on esitetty Kevalta saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä vuoteen 2030 mennessä. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina 31.12.2010. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes 2 200 henkilöä. Kuvio 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät 2015 – 2030 Eläkepoistumaennuste, Keva Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaan- hoitopiirin palveluksessa ennen vuotta 2005. Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua, työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 119 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 11 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2014 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2015 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Taulukko 11. Eläkemaksut vuonna 2014 PPSHP Varhe-maksu Eläkemenoperusteinen maksu Maksut 1 000 euroa 2 389 13 403 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2014 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 334, joista 147 perusteena oli eläketapahtuma. Lisäksi kehitysvammahuollossa 21 työntekijän palvelussuhde päättyi vuoden aikana liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun Tahkokankaan laitoshoidon toimintaa siirtyi Oulun kaupungille. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2014 yhteensä 149 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (136 vuonna 2013), mikä on 3,0 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Työvoimakustannukset Toimintavuonna maltillinen henkilöstömenojen kasvu Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos 0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenojen kasvu pysyi maltillisena suurimman henkilöstöryhmän, hoito- ja tutkimushenkilöstön, palkkasumman sekä palkallisen työpanoksen pysyessä lähes entisellä tasolla. Hoitohenkilöstön palkkasumman suhteellinen osuus PPSHP:n henkilöstömenoista on n. 46 %. Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien 20 euron yleiskorotuk- 120 Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä väheni vuosina 2013 – 2014 hieman yli 90 milj. euroa, millä oli vaikutusta myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärään, 14,3 milj. euroa (2013), 13,4 milj. euroa (2014). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri %-osuus palkkakustannuksista 0,9 5,1 sella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0 milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014 henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille edellisvuoden lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna 2014. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt myös vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin työaikapankkivelan muutosta sivukuluineen noin 240 000 euroa. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2014 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä 980 000 euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina 2013 - 2014 eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa henkilöstömenoissa näkyy vielä edellisvuoden kohdalla NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu NordLabille on kirjattu edellisvuonna yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin, mikä vaikeuttaa vertailua toimintavuosien välillä. Yhtymähal- HENKILÖSTÖKERTOMUS linnon henkilöstömenojen kokonaiskasvua (9,7 %) selittää mm. amanuenssien ja rekrytointipalvelujen varahenkilöstön sekä tietohallinnon projektityötekijöiden määrän lisäys. Amanuenssien ja rekrytointipalvelujen varahenkilöstön työpanos kohdentuu sairaanhoidollisiin yksiköihin. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-18 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Taulukossa 12 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2013 2014. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 101,8 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. 2014 Kuviossa 6 (seur.sivu) on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkäreiden osuus palkkasummasta oli 26,3 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 13,0 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 58,7 % ja 67,7 % sekä muun henkilökunnan 15,0 % ja 19,4 %. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 % palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina 2013 - 2014 PPSHP Yhtymähallinto -palkat -muut henkilöstömenot Medisiininen tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Operatiivinen tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Lasten ja naisten tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Psykiatrian tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Kehitysvammahuollon tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Oulaskankaan-Visalan tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -palkat -muut henkilöstömenot PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ -palkat -muut henkilöstömenot Tilinpäätös 2013 Tiinpäätös 2014 Muutos % 12 509 123 7 349 146 5 159 977 54 166 457 42 851 172 11 315 284 100 868 741 79 763 095 21 105 646 39 730 151 31 563 369 8 166 782 27 304 602 21 636 336 5 668 265 11 565 374 9 171 584 2 393 790 21 363 364 16 871 868 4 491 496 62 390 521 49 531 406 12 859 116 329 898 332 258 737 976 71 160 356 13 719 309 10 795 337 2 923 971 54 843 479 43 310 872 11 532 608 101 830 091 80 570 280 21 259 810 39 215 675 31 197 116 8 018 559 30 008 775 23 750 335 6 258 440 9 484 142 7 495 599 1 988 543 20 894 003 16 528 578 4 365 425 62 357 236 49 405 678 12 951 558 332 352 709 263 053 795 69 298 915 9,7 46,9 -43,3 1,2 1,1 1,9 1,0 1,0 0,7 -1,3 -1,2 -1,8 9,9 9,8 10,4 -18,0 -18,3 -16,9 -2,2 -2,0 -2,8 -0,1 -0,3 0,7 0,7 1,7 -2,6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 121 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin 2013 – 2014 (%) Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina 2013 - 2014 Tilinimi Palkat Luottamushenkilöstö Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Palkkiot Jaksotetut palkat Lomapalkkavelan muutos Henkilösivukulut Sos. ja eläkevak.menot Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät Henkilöstömenot yhteensä Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Muutos % TP13/TP14 TP 2014 Suht.osuus % 258 737 976 194 782 66 845 832 152 198 992 37 950 012 421 691 1 229 000 -102 333 71 160 356 73 714 846 263 053 795 184 634 68 793 074 153 638 661 39 230 661 285 628 -249 000 1 170 137 69 298 915 74 432 698 1,7 -5,2 2,9 0,9 3,4 -32,3 -120,3 -1243,5 -2,6 1,0 79,1 0,1 20,7 46,2 11,8 0,1 -0,1 0,4 20,9 22,4 -2 554 489 329 898 332 -5 133 783 332 352 709 101,0 0,7 -1,5 100,0 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2014 122 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut 2013 - 2014 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2013 Palkat 2014 Muutos % 2013-2014 Varsinaiset palkat Työaika- ja päivystyskorvaukset Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Sairausloma-ajan palkat Lakisääteiset poissaoloajan palkat Muut poissaoloajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Palkat yhteensä Tehdyn työn hinta 162 106 964 33 266 788 41 124 517 8 232 978 2 004 282 2 572 016 6 187 920 255 495 465 28,48 €/h 165 985 584 32 963 223 41 764 855 8 848 797 1 960 659 2 313 800 5 771 839 259 608 757 28,93 €/h 2,4 -0,9 1,6 7,5 -2,2 -10,0 -6,7 1,6 1,6 Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %. kitsemisen kokonaisuus sisältää palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen liittyvät osiot. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina 2013 – 2014 on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 74,4 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,3 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus-, tapaturma ym. henkilöstökorvaukset olivat 5,2 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2010 - 2015 strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Palkitseminen on yksi keskeisistä keinoista tavoitteen saavuttamisessa. Henkilöstön palkitsemista toteutetaan strategian mukaisesti. Sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva malli palkita henkilökuntaa sairaanhoitopiirin tuottavuuden paranemisesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2012. Pal- Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia. Vuonna 2014 uudistettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilökunnan palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden arviointiin. Palkkausepäkohtien korjaamiseen käytettiin vuonna 2013 sovittua järjestelyerää, jolla osa epäkohdista saatiin korjattua. Lääkärisopimuksen mukaisesta sairaalahammaslääkäreille kohdennettavasta järjestelyerästä käytiin paikallisneuvottelut joulukuussa 2014. Aiemmin tehtyä sopimusta ”Eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä” jatkettiin ja samalla sovittiin tuottavan leikkaustoiminnan mallin pilotoinnista. Henkilökohtaisiin lisiin on KVTES:n mukaan kohdennettava 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu suoritettiin 30.9.2014. Paikallisneuvottelut vajeen korjaamisesta käynnistettiin ja henkilökohtaisen lisän vajeet korjattiin takautuvasti 1.9.2014 alkaen. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Vuoden 2014 toiminnan ja tuloksen perusteella tulospalkkiovarauksia tehtiin sairaala- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 123 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS ja välinehuollon vastuualueelle 350 000 euroa ja kuvantamisen toimialueelle 630 000 euroa. aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Nopean palkitsemisen malli, Säpäkkä, on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä, tavoitteiden mukaisesta, työstä. Säpäkkä -palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon 300 000 euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin 91 %, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2013. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Henkilöstöetuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Kesäjuhlat Sairaanhoitopiirin toiset kesäjuhlat järjestettiin 22.8.2014 Nallikarissa. Juhlista oli nauttimassa yli 1 000 sairaanhoitopiirin työntekijää. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että Työpaikkaruokailu Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville turvataan hyvä, ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu, myös etäpisteissä työskenteleville. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin henkilöstön ruokailuoikeutta henkilöstöeduin on laajennettu Oulun kaupungin organisaation eräisiin henkilöstöravintoloihin. Työsuhdeasunnot Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt tarjoavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille tasokkaita ja edullisia asuntoja. Palveluvuosista palkitseminen Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti: Festarihenkisessä juhlassa The Original Lost Blues Band vastasi yleisön virittelemisestä juhlatunnelmaan. Pääesiintyjänä oli energisestä lavaesiintymisestään tunnettu Jean S. 124 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS - 20 vuotta palvelua, 2 palkallista vapaapäivää - 30 vuotta palvelua, 4 palkallista vapaata - 40 vuotta palvelua, viikko palkallista vapaata - 65 - 68-vuotiaaksi töissä, extra bonus, ei vapaata Merkkipäivälahjat Sairaanhoitopiiri on palkinnut henkilökuntaansa 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä kristalliesineillä. Henkilökunnalta on tullut ehdotus, jossa toivotaan merkkipäivälahjoiksi myös muita vaihtoehtoja. Ehdotuksen perusteella on aloitettu alustava valmistelutyö vuoden 2014 lopulla. Eläkkeelle siirtyminen Työnantaja muistaa eläkkeelle siirtyvää viranhaltijaa/työntekijää hänen suostuessaan lahjalla, joka on yhteisesti sovittu. Vastuuyksiköt järjestävät eläkkeelle siirtyvälle kahvitilaisuuden, mikäli eläköityvä niin haluaa. Lomamökit Sairaanhoitopiirin omistuksessa on henkilöstön virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä. Liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoiminta Sairaanhoitopiirissä tuetaan virkistys- ja liikuntatoimintaa. PPSHP:n Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. 2014 Vuoden hoitotyöntekijä Vuodesta 2009 lähtien on PPSHP:ssä valittu vuoden hoitotyöntekijä. Valintakriteerinä on henkilön eettinen osaaminen (eettinen herkkyys, -ongelmanratkaisutaito, -motivaatio ja –toimeenpanotaito) työtovereiden arvioimana. Vuoden hoitotyöntekijä -kyselyn tavoitteena on lisätä keskustelua hoidon eettisyydestä sekä vahvistaa eettisesti kestävien toimintatapojen noudattamista ja kehittämistä. Kertomusvuoden lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi 91 henkilöä ja ehdokkaiksi nimettyjä eri hoitotyöntekijöitä oli 55. Kyselyvastausten ja -arviointien pohjalta päätti kyselyä koordinoiva työryhmä valita vuoden 2014 hoitotyöntekijäksi kätilö/diabeteshoitaja Tuula Ala-Ilkan synnytys- ja naistentautien vastuualueen äitiyspoliklinikalta. Työtoverit kuvasivat Tuulaa aktiiviseksi moniammatilliseen yhteistyöhön osallistujaksi. Hän hyväksyy työtovereidensa erilaisuuden, osaa tarkastella asioita niin potilaan kuin työkavereidensa näkökulmasta sekä esittää usein työyhteisön toimintaa kehittäviä asioita ja ideoita. Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi vuodelle 2014 avustusta 95 500 euroa. Vapari täytti toimintavuonna 40 vuotta ja tarjosi juhlan kunniaksi henkilöstön virkistymiseen 1 500 lippua SuperPark Ouluun. Vaparin 22, liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa, jaostoa tarjoavat henkilöstölle runsaasti vapaaajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi Vaparin hallitus myöntää avustusta esim. lähialueen juoksutapahtumien osallistumismaksuihin ja vastaa kirkkoveneen vuokraustoiminnasta. Jaostojen vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, kunkin lajin harrastajat, kannustaen henkilökuntaa harrastus- ja kilpailutoimintaan. Vaparilaiset osallistuvat sairaaloiden vuosittain eri lajeissa järjestettäviin kisoihin. Työnantaja tukee Vapari ry:n toimintaa taloudellisen avun lisäksi antamalla käyttöön tilat kuntosalille ja monelle muulle harrastusmahdollisuudelle. Osa jaostoista toimii vuokratiloissa. Kuntosalikäyntejä oli vuoden aikana hieman yli 30 000, noin 90 käyttäjää päivässä. Yhdessä työhyvinvointipalvelujen kanssa järjestetään vuosittain liikuntaviikot työyhteisöjen välisenä kilpailuna. Vuoden hoitotyöntekijä kätilö Tuula Ala-Ilkka palkittiin ja kukitettiin yhtymähallinnon, tulos- ja vastuualueen johdon sekä kyselytyöryhmän edustajien toimesta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 125 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Yhteistoiminta PPSHP:ssä on laadittu Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje. Ohjeen mukaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työsuojelupäällikön ja kahden työsuojeluvaltuutetun lisäksi 14 edustajaa, joista 4 edustaa työnantajaa ja 11 henkilöstöä. Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Merkityksellisimpiä kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. - - - - - lasten ja naisten sairaalan uudistaminen ja Tulevaisuuden sairaala 2030 – MasterPlan suunnitelmat hoitohenkilöstön mitoitushankkeeseen liittyvät tulokset kehitysvammahuollon tulosalueen palveluasumisen siirtäminen yksityiselle palveluntuottajalle toimintaohje henkilöstön kausiinfluenssarokotuksiin liittyen sairaanhoitopiirin puhelinliikenteen uudistaminen gastroentrologisen toiminnan siirtäminen Oulun kaupungilta osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa päivystysasetuksen vaikutukset sairaanhoitopiirissä kehitysvammahuollon tulosalueen toimintakonseptin muutokseen liittyvä esitys työvoiman vähentämistarvetta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta Työntekijä ja sosiaalinen media -ohje Yhteistoiminta on osa tulosalueiden johtamista. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistoiminta järjestetään tulosalueiden, vastuualueiden ja muiden toimintayksiöiden johtoryhmätyöskentelyssä. Tulosalueen johtaja asettaa johtoryhmän, johon henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä tulosalueen koosta, henkilöstörakenteesta ja vastuualueiden lukumäärästä riippuen 3 – 6 edustajaa. 126 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Viestintä Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan keskeisenä tehtävänä on tukea kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista. Toimiva viestintä auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset muutokset ja kehityssuunnat sekä osaltaan varmistaa niiden huomioon ottamisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja varsinaisessa toiminnassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisellä tiedotuksella tarkoitetaan oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä kuntayhtymän organisaatiossa. Tiedotuksen tulee tapahtua kaikkiin suuntiin ja sen tulee sisältää keskeiset asiat, joilla voidaan ajatella olevan merkitystä organisaation ja/tai yksittäisen työntekijän toimintaan, voimassa oleva lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin omat ohjeet ja säännöt huomioon ottaen. Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa vuorovaikutus ja avoin viestintä sitouttavat työntekijät uudistusten toteuttamiseen. Sisäinen viestintä luo edellytykset kuntayhtymän tulokselliselle toiminnalle ja henkilöstön työilmapiirin ja työelämän laadun parantamiselle. Sisäisen tiedottamisen keskeisenä välineenä käytetään sairaanhoitopiirin intranet-järjestelmää. Intranetin tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa organisaation sisäistä tiedottamista ja raportointia, minkä lisäksi järjestelmä vähentää huomattavasti paperilla tapahtuvaa viestintää. Sähköpostin merkitys sisäisten tiedotteiden jakamisessa on edelleen merkittävä. Henkilökunnalle tarkoitettu viikkotiedote jaetaan toimintayksiköihin myös paperiversiona. Ulkoisen viestinnän osalta tärkeimmät omat tiedotuskanavat ovat sairaanhoitopiirin Internet-sivusto (www.ppshp.fi) ja sen alla toimiva SSL-suojauksella ja käyttäjätunnuksella salattu Extranet-palvelu sekä Pohjanpiiri-lehti. Extranet-palvelulla voidaan välittää suojatussa ympäristössä myös tietosuojalain alaista informaatiota eri henkilöille ja sidosryhmille (mm. kuntaraportointi). Internetissä julkaistaan mm. kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Julkisia tiedotusvälineitä käytetään tarpeen mukaan. HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairaanhoitopiirissä on käytössä rajoitetusti sosiaalisen median palveluita (mm. Facebook). Palveluilla pyritään edistämään mm. henkilökunnan rekrytointia. Sosiaalisen median käyttöä laajennetaan hyväksytyn viestintäsuunnitelman pohjalta, mikäli saatu palaute ja kokemukset ovat myönteisiä. Henkilökuntaa on informoitu ja ohjeistettu sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista. Pohjanpiiri-lehti ilmestyy vuosittain 6 kertaa ja se jaetaan kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, sairaanhoitopiiristä eläkkeelle jääneille sekä laajalti eri sidosryhmille. Lehden jakeluun kuuluvat myös Nordlab-liikelaitoskuntayhtymään PPSHP:stä siirtynyt henkilöstö. Lehden painosmäärä vuonna 2014 oli keskimäärin noin 9 400 kappaletta/lehti. Hyväksytyn viestintäsuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii viestinnän ohjausryhmä ja tulosalueiden edustajista koostuva viestinnän yhdyshenkilöverkosto. Näiden tehtävänä on ohjata, koordinoida ja kehittää sairaanhoitopiirin sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Sekä ohjausryhmä että yhdyshenkilöt kokoontuivat vuoden 2014 aikana 6 kertaa. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiirin sekä suomen- että englanninkielinen yleisesite uusittiin ja tehtiin esite Tulevaisuuden sairaala 2030 –hankkeesta. Koko organisaation kattava viestintäkoulutus aloitettiin loppuvuodesta 2014. Vuoden 2015 aikana koulutusta jatketaan eri teemoilla, tavoitteena on henkilökunnan työelämän ja arjen viestintätaitojen kehittäminen. Uuden Internet-sivuston suunnittelu SharePoint-alustalle aloitettiin ja sitä jatketaan vuonna 2015, tavoitteena on eri viestintäkanavien (intranet, Internet ja Extranet) integrointi nykyistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. 2014 Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä Aloitetoiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin aloitejaosto (henkilöstöjohtaja, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö/aloiteasiamies ja henkilöstön edustaja) kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Näissä kokouksissa käsiteltiin yhteensä 14 eri aloitetta niihin saatujen lausuntojen pohjalta sekä muita aloitetoimintaan liittyviä asioita. Edellisvuonna tehty muutos aloiteasioiden käsittelyn liittämisestä tulosalueiden laatupäälliköiden tehtäviin osoittautui onnistuneeksi. Aloiteasioiden käsittely laatupäällikkökokouksissa oli luontevaa ja tulosalueensa johtoryhmän jäseninä laatupäälliköt saattoivat välittää johdolle tietoa erilaisista kehittämisideoista. Aloitteiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta, ollen 29 kpl. Näistä 17 aloitetta oli useampaa yksikköä tai koko sairaanhoitopiiriä koskevia. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue otti käyttöön PPSHP:n strategiaa ja jatkuvan parantamisen filosofiaa tukevan Lean –prosessitarkastelumallin. Tähän liittyen toiminnan kehittämisehdotukset esitettiin aloitteiden sijasta Kaizen -parannusehdotuksina (yhteensä 1 160 kpl). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 127 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Laatupalkintokilpailu Järjestyksessään 14. sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailuun toi kehittämishankkeensa arvioitavaksi 9 hankeryhmää viideltä eri tulosalueelta. Laatupalkintokilpailuhankkeiden arviointiryhmä, sekä arviointiryhmän esityksen perusteella palkitsemispäätöksen tehnyt yhtymähallinnon johtoryhmä, kiittivät kaikkia kilpailuun osallistuneita hankeryhmiä erityisen aktiivisella ja asiaan paneutuvalla asenteella tehdystä toiminnan kehittämistyöstä. Palkintojen saajat julkistettiin ja palkittiin marraskuussa. PPSHP:n 2014 laatupalkintokilpailun palkinnot jaettiin seuraavasti: 1. palkinto: Elinluovutusprosessin kehittäminen OYS:ssa Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito, Tehohoito/työryhmä. Kyseessä on sekä lääketieteellisesti, organisatorisesti että yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, selkeästi perusteltu ja johdonmukaisesti toteutettu hanke. Vuoden seuranta-aikana raportoidut alustavat tulokset ovat vakuuttavia. 2. palkinto: Hengityselinsairaiden liikunnallisen ryhmäkuntoutuksen kehittäminen Operatiivinen tulosalue, Kuntoutus, S-fysiatria/ työryhmä. Selkeästä tarpeesta lähtevä käytännöllisesti suunnattu hanke, jolla on potentiaalisesti merkittäviä vaikutuksia vähäisin kustannuksin. 3. palkinto: Toiminnan suunnittelu on yhteinen prosessi Medisiininen tulosalue/työryhmä. Hallinnollinen hanke, jonka vahvuus on selkeä laadullinen näkökulma ja korkeatasoinen prosessiosaaminen. Kunniamaininta: MET -pilotti Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito, Tehohoito/työryhmä. Raportti on kokonaisuudessaan selkeä, hyvin kirjoitettu ja hankkeen lähtökohdat ja tarve ovat erinomaisesti perusteltu. Ensimmäistä palkintoa vastaanottamassa neurokirurgian erikoislääkäri Johanna Kuhmonen (vas.), ylilääkäri Tero Ala-Kokko ja sairaanhoitaja Sinikka Sälkiö. 128 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS Tutkimusstrategia ja tuloksellinen yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueet voivat tehdä asiantuntijasopimuksia liittyen pitkäkestoiseen tutkimusyhteistyöhön Oulun yliopiston sekä alueen muiden tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa. Asiantuntija tekee laaja-alaisesti yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueen kanssa pitkäkestoisessa tutkimusprojektissa tai tutkimusohjelmassa. Työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Asiantuntijan kokonaispalkka on työpanoksesta riippuen 2 - 5 % erikoislääkärin kulloinkin voimassa olevasta peruspalkasta. Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Työsuojelun uusi yhteistoimintakausi käynnistyi Vuosi 2014 oli valitun työsuojeluorganisaation nelivuotiskauden (v. 2014 - 2017) ensimmäinen yhteistoimintavuosi. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä ja samalla uudistettiin nimeksi työhyvinvointi-/työsuojelujaosto. Kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä, joihin osallistui entistä laajemmin yhteistyöverkoston edustajia niin sairaanhoitopiirin kuin ulkopuolisten sopimuskumppaneiden parista. Kevan asiantuntijan kanssa sovittiin vuotuisesta yhteistyöstä työkyvyn tuen arviointiin ja raportointiin liittyen ja työterveysyhteistyö päätettiin ottaa jokaisen kokouksen asialistalle käsiteltäväksi. Yhteisinä sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin kehittämiskohteina jatkuivat - ergonomisten työvuorojen suunnitteluautonomian edistäminen - tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen - toiminnan ja muutosprosessien hallinnan edistäminen Työhyvinvointipäällikkö toimi nimettynä työsuojelupäällikkönä osallistuen työnantajan edustajana sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaation toimintaan. Työhyvinvointipäällikkö toimi useissa työhyvinvointiasioita käsittelevissä työryhmissä ja osallistui mm. päihdeohjelmaa koskevan toimintamallin uudistamiseen sekä terveyden edistämistä suunnittelevan työryhmän työskentelyyn. 2014 OYS:n ja kehitysvammahuollon alueella työskenteli vuonna 2014 neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Oulaskankaalla tehtäviä hoiti oman toimensa ohella kolme ja Visalassa yksi työntekijä. Työsuojeluvaltuutettujen toiminta suunniteltiin vastuualueittain sekä sovittiin sairaanhoitopiirin työhyvinvointia edistävien tekijöiden huomioiminen mm. työergonomian sekä psykososiaalisen kuormituksen ja muutosprosessien hallinnan edistämiseksi. Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastaja teki sairaanhoitopiiriin vuoden aikana kahdeksan perusvalvontatarkastusta. Tarkastukset toteutettiin eri puolille sairaanhoitopiirin toimintaa. Oulaskangas-Visala tulosalueen ja vastuualueiden työsuojelun yhteistoimintaa selkiytettiin mm. vastuurooleja, kokous- ja sekä työterveysyhteistyökäytänteitä päivittäen. Oman työnsä ohella toimivat työsuojeluvaltuutetut tekivät aktiivisesti yhteistyötä esimiesten ja henkilöstön kanssa sekä järjestivät erilaisia teemapäiviä, joista saadut palautteet olivat myönteisiä. Ylihoitajan kanssa valtuutetut sopivat tapaamisia, joissa käsiteltiin työsuojeluun liittyviä ajankohtaisia asioita. Oulaskangas-Visala tulosalueen valtuutetut osallistuivat aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin yhteisiin työhyvinvointitilaisuuksiin ja –kokouksiin. Työsuojelutoimintaan osallistui vuoden aikana eri yksiköistä n. 260 työsuojeluyhdyshenkilöä. Työsuojeluyhdyshenkilötapaamisia järjestettiin kuukausittain, joiden lisäksi esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille järjestettiin yksi yhteinen tilaisuus. Uutena toimintana aloitettiin tulos- ja vastuualuekohtaiset esimiesten ja työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamiset. Keväällä työsuojeluyhdyshenkilöt tekivät aktiivisesti turvallisuustarkastuksia omissa yksiköissään. Työsuojeluorganisaation edustajat osallistuivat vuoden aikana usean eri työryhmän työskentelyyn tuoden esille työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämistä. Työsuojelun edustusta oli mm. työaikaergonomiaa, ympäristöasioita, kemikaaliturvallisuutta ja potilassiirtoergonomiaa käsittelevissä työryhmissä, minkä lisäksi työsuojeluvaltuutetut olivat mukana toimitilojen remonttien suunnittelussa. Tekniikan kanssa käynnistettiin uutta yhteistä toimintaa tekemällä käyntejä yksiköissä mm. sisäilma-asioihin ja korjausrakentamiseen liittyen. Vuoden aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä turvallisuuspalveluiden ja työterveyshuollon kanssa. Infektioiden torjuntayksikön ja ympäristösihteerin kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyi samoin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 129 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Varhaisen tuen toimintamallin käyttöön liittyvät tapaamiset ja palaverit näkyivät työsuojeluvaltuutettujen työssä lähes päivittäin. Varhaisen tuen mallista käytiin kertomassa yksiköissä ja se oli esillä myös työsuojeluyhdyshenkilöiden ja esimiesten tapaamisissa. Hyvä kohtelu -toimintamallia jalkautettiin työyksiköihin, tämän lisäksi esityksiä käytiin pitämässä työyhteisötaidoista sekä työsuojeluvastuista ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Joulukuussa järjestettiin työsuojelun tietoisku aiheena pisto- ja viiltotapaturmat. Loppuvuoden aikana otettiin tiedottamisen parantamiseksi käyttöön intranetin työtila, jonne voidaan jatkossa tallentaa ajankohtaista työsuojelutietoa kaikkien työntekijöiden saataville. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen johtoryhmävalmennus sekä kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus lähiesimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille saatiin päätökseen vuoden aikana. Toiminnan tavoitteena oli edistää työn tekemistä tukevaa työyhteisöä sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti sekä huomioida Kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen tavoite ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Koulutukseen osallistuvat hyödynsivät aihesisältöjä oman yksikkönsä työhyvinvointisuunnitelmien laadinnassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lokakuussa toteutettiin työsuojelun yhteistoimintaa koskeva kysely koko henkilöstölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 770 työntekijää, joista esimiehiä 103, työsuojeluyhdyshenkilöitä 70 ja muuta henkilöstöä 597. Suurin osa vastaajista arvioi, että vuonna 2013 käyttöönotettua sähköisen vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmää (HaiPro:n työturvallisuusosio) hyödynnettiin työturvallisuuden edistämisessä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluaiheita koskevat sairaanhoitopiirin yhteiset sekä vastuualueittain järjestettävät tilaisuudet koettiin tarpeellisena ja niiden järjestämistä päätettiin edelleen jatkaa. Erityisen tärkeänä koettiin lisäperehdytys työsuojeluriskien arviointiin sekä Varhaisen tuen ja Hyvän kohtelun -toimintamallien käyttöön. Nämä aiheet aiottiin erityisesti huomioida tulos- ja vastuualueittain järjestettävissä työhyvinvointitilaisuuksissa. Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisää tietoa mm. muutosten hallintaan, tuki- ja liikuntaelinterveyteen sekä työelämän muutoksiin ja työyhteisötaitoihin liittyen. Näiden aiheiden parissa työskentelyä yhteistyöverkostojen kanssa tullaan jatkamaan. 130 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Työhyvinvointi toiminnan suunnittelussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategisena tavoitteena on terveyttä ja turvallisuutta edistävä työympäristö ja toimintakulttuuri osana Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoa. Työhyvinvointi rakentuu monen tekijän varaan, joiden huomiointi yliopistosairaalan toiminnassa on muotoutunut yhä tärkeämmäksi. Työhyvinvointipalvelut laativat ohjeistukset työhyvinvoinnin suunnittelun sekä suosituksen työhyvinvointipäivien järjestämisen tueksi. Ohjeistusten avulla työyhteisöt pystyvät entistä paremmin kokoamaan työyhteisön voimavarat ja kehittämistarpeet toiminnassaan huomioitavaksi. Työhyvinvoinnin suunnittelun tarkoituksena on edistää työturvallisuutta, työn hallintaa ja henkilöstön terveyttä sekä työyhteisön hyvinvointia laajempana kokonaisuutena. Toimintaohjeet ja suositukset käsiteltiin yhteistoiminnallisesti ja esiteltiin kuluneen vuoden aikana useissa eri työhyvinvointipalvelujen järjestämissä tilaisuuksissa. ”Vastuu hyvästä työkyvystä ja työhyvinvoinnista kuuluu meille jokaiselle.” Toimeliaana töihin, vireänä vapaalle – toimintaohje käyttöön Tuki- ja liikuntaelinterveys on nostettu yhdeksi tärkeäksi työhyvinvoinnin näkökulmaksi. Ergonomia tulee huomioida tilojen suunnittelussa ja käytössä, työskentelyssä sekä laitteiden ja välineiden hankinnassa. Kesäkuussa sairaanhoitopiirissä hyväksyttiin tavoitteen saavuttamista tukeva toimintaohje Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen; Toimeliaana töihin, vireänä vapaalle. Ohjeen tarkoituksena on edistää tukija liikuntaelinterveyttä ja lisätä keinoja edistää työkykyä työyhteisössä. Hoitotyön siirtoergonomian edistäminen Ergonomiataitojen vahvistamista potilaan siirtämisessä ja avustamisessa jatkettiin koulutuksen avulla. Vuonna 2014 ergonomiakortin suoritti sairaanhoitopiirissä 35 työntekijää eri ammattiryhmistä. Vuosina 2011 - 2014 oli ergonomiakortteja suoritettu yhteensä noin 170 kpl. Saadun palautteen perusteella koulutus on koettu erittäin tarpeellisena ja koulutuksesta saatu höyty monipuolisena. Potilassiirtoergonomiakortin suorittaneet järjestivät aktiivisesti siirtoergonomian opetustuokioita omissa yksiköissään. HENKILÖSTÖKERTOMUS Hoitotyön siirtoergonomiataitoja edistämällä voidaan tutkimusten mukaan vähentää hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrää. Vanhuusväestön määrän ja hoitoisuustarpeen lisääntyessä potilassiirtotaitojen merkitys tulee jatkossa lisääntymään. PAST -työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja vuoden lopussa nimettiin moniammatillinen ohjausryhmä jatkamaan potilassiirtoergonomiatoiminnan kehittämistä sairaanhoitopiirissä. Työyhteisöliikuntasuunnitelmat osana terveyden edistämistä Työyhteisöjen liikunta-aktiivisuutta edistettiin kannustamalla ja yhteistyöllä liikuttajaverkoston, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatimisen tavoitteena oli, että yhä useampi PPSHP:n työntekijä liikkuu terveytensä ja työkykynsä kannalta riittävästi. Vuonna 2013 käynnistynyt systemaattinen työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatiminen jatkui vuonna 2014 vilkkaana ja 23 työyhteisöä toteutti tuetun toiminnan parissa suunnitelmaansa. Liikuntasuunnitelmiin osallistuneita oli yli 600 henkilöä. Alkukartoituksissa tehtyihin terveysliikuntakyselyihin vastasi yli 1 300 työntekijää. Saatujen vastausten perusteella henkilökunta harrasti kestävyystyyppistä liikuntaa kohtuullisesti, sen sijaan lihaskuntoliikunnan osuus oli jäänyt liikuntasuosituksia vähäisemmäksi. Syyskuussa järjestettiin sairaanhoitopiirissä liikunta-aktiivisuuskilpailu, jossa työyhteisöt keräsivät liikuntasuoritteita kahden viikon ajan. Tavoitteena oli terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta-aktiivisuus. Noin 700 työntekijää osallistui kisaan ja heistä 20 % liikkui suosituksen mukaisesti. Henkilöstölle järjestettiin myös tiimikisa, jossa 5 - 10 hengen työyhteisötiimit keräsivät askeleita kahden viikon ajan. Yhteensä 22 joukkuetta keräsi askeleita 12 531 kilometrin verran. Tiimien askelmäärien keskiarvon perusteella paras tiimi keräsi yli 250 000 askelta eli noin 165 kilometriä/henkilö. Kehonanalyysimittauksissa kävi yli 800 työntekijää vuoden 2014 aikana. Mittauksien yhteydessä työntekijät saivat henkilökohtaisen palautteen sekä tarvittaessa ohjausta elämäntapamuutoksiin. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja OAMK:n terveysalan yksikön kanssa järjestettiin OYS:ssa 2014 Miten nää voit? –hyvinvointitapahtuma, jonka tavoitteena oli henkilöstön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja tukeminen sekä motivoivan tiedon lisääminen hyvinvoinnin eri tekijöistä. Tapahtumassa osallistujat saivat testata terveyskuntonsa ja hyvinvointinsa tilaa. Tapahtumaan osallistui noin 100 työntekijää. Terveysliikunnan suunnittelijan liikuntaneuvonnassa työterveyshuollon lähetteellä kävi vuoden aikana 30 työntekijää. Liikuntaneuvonnassa henkilöt saivat henkilökohtaisen liikuntaohjauksen ja –suunnitelman terveyden edistämiseksi. Terveysliikuntaa tarjottiin henkilökunnalle viikoittain, ja alaselkäoireista kärsiville työntekijöille tarjottiin selkäkoulutyyppistä toimintaa. Liikuttajaverkostolle pidettiin tapaamisia, joissa esiteltiin mm. erilaisia mahdollisuuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sähköiset palvelut työhyvinvoinnin edistämisen tueksi Vuoden aikana laajennettiin työyhteisöjen ja työntekijöiden mahdollisuuksia saada entistä paremmin tietoa omasta terveydestään ja hyvinvointitarpeistaan sähköisten palvelujärjestelmien avulla. Yhteistyötä ergonomisten työvuorojen autonomisen suunnitteluprosessin kehittämisessä jatkettiin edelleen sekä valmistauduttiin seuraavan vuoden työolobarometrikyselyn toteuttamiseen. ToRek-työnohjausrekisterijärjestelmä työnohjaustoiminnan tueksi Syyskuussa saatiin käyttöön ToRek–järjestelmä työnohjaustoiminnan tueksi. Sähköisen järjestelmän avulla on tarkoitus edistää työnohjausprosessia käsittelemällä työnohjaajien tietoja, sairaanhoitopiirin työnohjaajien työnohjaussopimuksia sekä työnohjaustapahtumia. Pääkäyttäjät opastivat sairaanhoitopiirin koulutettuja työnohjaajia järjestelmän käyttöön ja samalla järjestelmään päivitettiin heidän työnohjaustoimintaa koskevat tiedot. Vuoden alussa aloitti toimintansa myös työnohjaustoiminnan ohjausryhmä, jonka tehtäviksi oli määritelty laatia työnohjaustoimintaa koskeva strategia vuosille 2016 – 2020 sekä ehdotus palvelujen järjestämisestä ja arvioinnista. PPSHP järjesti lokakuussa yliopistollisten sairaaloiden valtakunnalliset työnohjaustoiminnan neuvottelupäivät, johon osallistui edustajia kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 131 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sähköiset terveys- ja työhyvinvointipalvelut koko henkilöstön käyttöön Vuoden aikana valmisteltiin sähköisten terveysja työhyvinvointipalvelujen käyttöönotto seuraavan vuoden alusta lähtien. Palvelukokonaisuuden avulla on tarkoitus järjestää henkilöstölle mahdollisuus saada tietoa omasta terveydestä ja työhyvinvoinnista sekä antaa tukea itsehoidon edistämiseen. Sähköiset palvelut suunniteltiin hyödyntämään myös sairaanhoitopiirin terveyttä ja työhyvinvointia edistävien toimintamallien ja palvelujen käyttöä sekä tukemaan lakisääteistä terveysseurantaa. Palveluihin sisällytettiin Työterveyskirjasto, Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus, Työhyvinvoinnin itsevalmennus ja eOmahoitokirjasto. Syksyn kuluessa henkilöstöä informoitiin tulevasta palvelukokonaisuudesta useassa eri tilaisuudessa. Firstbeat – Hyvinvointianalyysi kuormittavuuden ja palautumisen arviointiin Hyvinvointianalyysi mittaa sydämen sykevälivaihtelua kolmen vuorokauden ajan ja antaa yksilöllisen tiedon kehon fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta sekä palautumisesta. Henkilökohtainen palaute antaa tietoa eri stressiteki- 132 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jöistä, palautumisen riittävyydestä ja unen laadusta sekä liikunnan vaikutuksista terveyteen. Hyvinvointianalyysi kohdennettiin esimiesten ja työyhteisöjen tueksi mm. työn kuormittavuuden ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysia testattiin syksyn kuluessa ja sen käyttöä suunniteltiin osaksi työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaa. Analyysi sisällytetään työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaan, mikäli tulee tarve saada tarkempaa tietoa työn kuormittavuudesta, liittyen esimerkiksi vuorotyöhön tai psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Energiatesti työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien arviointiin PPSHP:ssä otettiin henkilöstön käyttöön energiatesti, jonka tarkoituksena on konkretisoida osallistujalle hyvän fyysisen kunnon merkitystä ja kannustaa työntekijöitä pitämään aktiivisesti huolta kunnostaan. Palvelun tuottaman energiaindeksin on tarkoitus aikamäärinä osoittaa, kuinka paljon testatulla henkilöllä on energiaa käytössään työhön ja vapaa-ajan toimiin päivän aikana. Testistä saatavaa ryhmäraporttia voi puolestaan hyödyntää työyhteisöliikunnan suunnitelman laadinnassa. HENKILÖSTÖKERTOMUS Työterveysyhteistyöllä terveyttä ja työkyvyn tukea Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (10.10.2013/708) mukaisesti työterveysyhteistyön toimintamallien edelleen kehittämistä työkyvyn hallinnan mahdollistamiseksi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä jatkettiin aktiivisesti. OYS:n ja kehitysvammahuollon työterveyshuoltopalvelujen tuottajana jatkoi Attendo Työterveys Oy. Oulaskankaan sekä Visalan sairaalan henkilöstön työterveyspalvelujen tuottajana alihankintasopimuksella aloitti Jokilaaksojen Työterveys Oy. Työterveyshuollon ohjausryhmässä seurattiin työkyvyn tuen toimenpiteiden osalta tavoitteiden saavuttamista sekä päätettiin osallistumisesta erilaisiin teemaan liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä tiivistettiin erityisesti osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksien edistämisessä ja ohjeistusten kehittämisessä. Työterveyshuolto oli edustettuna myös sairauspoissaolojen hallintatyöryhmässä. Työterveyshuollon ja esimiesten välinen yhteistyö eri alueilla toteutui toimintasuunnitelmapalavereissa, työpaikkaselvitysprosesseissa sekä työterveysneuvotteluissa. Osa-sairausvapaata suositeltiin työterveyshuollosta aktiivisesti keinona jatkaa työssä sairaudesta huolimatta tai pidemmältä sairauspoissaololta työhön takaisin palattaessa. PPSHP:n osasairausvapaan prosessimalli päivitettiin, mikä selkiytti edelleen eri osapuolten vastuita. Tilapäisistä työjärjestelyistä pystyttiin sopimaan myös puhelinneuvotteluin, kun toimijat molemmin puolin olivat tulleet tutuiksi. Vuoden aikana käytettiin eri tulosalueilla 124 työntekijän kohdalla mahdollisuutta osasairausvapaan hyödyntämiseen (72 henkilöä vuonna 2013). Yhteistyö tiivistyi työkyvyn tukiratkaisuissa Vuonna 2013 uudistetun VarTu - Työkyvyn tuen toimintamallin käyttöönoton valmennus jatkui myös henkilöstösuunnittelijan toimesta. Valmennusta annettiin erilaisissa foorumeissa ja esimiestapaamisissa, minkä lisäksi esimiehet saivat tarvittaessa henkilökohtaista neuvontaa toimintamallin soveltamisessa. Työkyvyn tukitoimet esimiesten toimesta aktivoituivat edelleen tulosalueilla. Yhteistyön tiivistyminen esimiesten, työterveyshuollon ja henkilös- 2014 tösuunnittelijan välillä edesauttoi työntekijäkohtaisten ratkaisujen löytymistä. Työssä jatkamista tuettiin työtehtävien räätälöinnillä, työsoveltuvuuskokeiluilla, hyödyntämällä Kelan osasairauspäivärahaa sekä Kevan osakuntoutustukiratkaisuja ja ammatillista kuntoutusta. Myös tulosalueiden sisällä etsittiin entistä aktiivisemmin soveltuvaa työtehtävää. Yhteistyö erityisesti Kevan kanssa kehittyi ja kuntoutuspäätöksiä saatiin tarvittaessa nopeasti. Kevan myöntämällä ammatillisella kuntoutuksella työntekijät pystyivät kokeilemaan selviytymistä kokonaan uudenlaisissa tehtävissä. Yhteistyötä myös Kelan kanssa ryhdyttiin tiivistämään. Tukiprosessissa toimivien rooleja selkiytettiin edelleen sekä lomakkeita päivitettiin muun muassa työterveyshuollon terveysasiantuntijaroolin näkökulmasta. Henkilöstösuunnittelija antoi esimiehille tukea ja neuvoja työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa esimerkiksi työterveyshuollon tai Kevan kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä kartoitti työllistymisratkaisuja tilanteeseen. Työntekijän työmahdollisuuksien kartoittaminen siirtyi sairaanhoitopiirin tasolle henkilöstösuunnittelijalle tilanteissa, joissa ratkaisua ei löydetty tulosalueelta. Vuonna 2014 henkilöstösuunnittelijalla oli hoidettavana 38 työntekijän työkyvyn tukiprosessi, joista 20 henkilölle löytyi ratkaisu toimintavuoden aikana. Uudelleensijoitusratkaisua tehtäessä huomioitiin työntekijän työkyky, koulutus ja osaaminen sekä mahdollisimman pitkälti myös ammatillinen soveltuvuus. Ennen uudelleensijoittumista varmistettiin sijoituksen soveltuvuus yksikön toiminnan kannalta. Tilanteissa, joissa palaaminen omaan työhön ei työkyvyn vuoksi onnistunut, löytyi uusi työtehtävä pääsääntöisesti samalta tulosalueelta. Uudelleensijoittumisia saatiin ratkaistua myönteisesti myös kouluttautumisen avulla. Kelan myöntämät henkilöstön kuntoutuskurssit Vuonna 2014 haettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa viisi PPSHP:n henkilöstölle suunnattua Kelan kustantamaa kuntoutuskurssia. ASLAK-kursseja saatiin kolme, jotka kohdennettiin esimiestyötä tekeville, sairaanhoitajille ja toimistotyötä tekeville sihteereille. Tyk-kursseja saatiin kaksi, joista toinen suunnattiin sairaanhoidolliset palvelut tulosalueen henkilöstölle: sairaalahuoltajat, välinehuoltajat, ravitsemustyöntekijät, arkistotyöntekijät, tekstinkäsittelijät, kiinteistö- ja lääkintätekniikan työntekijät, laboratorion ja kuvantamisen työntekijät. Toinen kurssi kohdennettiin välittömässä potilas- ja asia- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 133 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS kastyössä oleville. Palveluntuottajina kursseilla toimivat Verve ja Rokua Kuntoutus Oy. Jatkossa Kela ei enää toteuta työikäisten kuntoutuskurssitoimintaa entisellä tavalla. Kela on kehittämässä työikäisille uutta AURA–kuntoutusmallia, joka korvaa aiemmat ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset. Uuden kuntoutusmallin tavoitteena on entistä yksilöllisempi kuntoutus, jossa yhdistetään avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. Kuntoutusmalli otetaan käyttöön vuonna 2016. Työturvallisuus kehittyi edelleen myönteiseen suuntaan Kevan Kaarilaskurin mukaan vuonna 2013 olivat sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna 2014. Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmiin liittyvät poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla tapahtuneista, vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, tapaturmista sattui eniten (22 kpl) tammimaaliskuun aikana. Koko vuoden osalta työmatkatapaturmien määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro -työturvallisuusosion kautta noin 2 400 tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä 1 468 kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä oli aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toiminnassa 381 kpl. Muita työturvallisuusilmoitusten vaaratyyppejä on kuvattu kuviossa 11. Työterveyshuollon tuottaman diagnoosiperusteisen sairauspoissaoloraportoinnin mukaan tukija liikuntaelinoireista johtuvien poissaolojen osuus väheni edeltäviin vuosiin verrattuna. Näiden osuus sairauspoissaolojen kokonaismäärästä laski viiden vuoden seuranta-aikana ensimmäistä kertaa alle 30 prosenttiin (29,2 %). Mielenterveyssyiden vuoksi kirjoitettujen sairauspoissaolojen määrä lisääntyi vuonna 2014 (16 %) edellisvuoteen (14,4 %) verrattuna. Myös lyhyet hengitystieinfektiosta johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 14,3 % (13,8 %). Kuvio 8. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot 134 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kuvio 9. Työmatkatapatumat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot Kuvio 10. Uhka- ja väkivaltatilanteet työyksiköittäin vuonna 2014, HaiPro:n tilastot Kuvio 11. Työturvallisuusilmoituksia vaaratyypeittäin, HaiPro:n tilastot Kpl 2013 294 227 95 79 77 58 41 2014 270 198 122 87 77 41 51 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 135 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 12. OYS:n diagnoosiperusteiset sairauspoissaolot vuosina 2010 - 2014 Hengityselinsairaudet Tartunta- ja loistaudit Sairauspäivät 2010 Sairauspäivät 2011 Sairauspäivät 2012 Sairauspäivät 2013 Sairauspäivät 2014 19 293 17,0 % 19 279 16,6 % 20 258 16,1 % 16 427 13,8 % 17 686 14,3 % 4 941 4,4 % 4 940 4,2 % 4 865 3,9 % 5 943 5,0 % 5 545 4,5 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 34 439 30,3 % 37 183 31,9 % 41 020 32,5 % 36 296 30,5 % 36 141 29,2 % Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 4 511 4,0 % 4 883 4,2 % 4 288 3,4 % 3 088 2,6 % 4 099 3,3 % 10 977 9,7 % 9 811 8,4 % 12 623 10,0 % 13 745 11,5 % 12 368 10,0 % Vammat ja myrkytykset Verenkiertoelinten sairaudet 3 136 2,8 % 3 212 2,8 % 2 434 1,9 % 3 503 2,9 % 3 043 2,5 % 15 335 13,5 % 16 770 14,4 % 19 396 15,4 % 17 134 14,4 % 19 816 16,0 % Muualla luokittelemattomat oireet 2 893 2,5 % 1 866 1,6 % 1 989 1,6 % 2 279 1,9 % 2 090 1,7 % 15 923 14,0 % 16 376 14,1 % 17 934 14,2 % 18 993 15,9 % 20 516 16,6 % 2 038 1,8 % 2 068 1,8 % 1 271 1,0 % 1 671 1,4 % 2 630 2,1 % Mielenterveyden ja käytt.häiriöt Muut sairaudet Ilman diagnoosia omailm.+A-tod. YHTEENSÄ 136 113 486 100,0 % 116 388 100,0 % 126 078 100,0 % 119 079 100,0 % 123 934 100,0 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS Osaava työvoima 2014 ensimmäisessä vaiheessa laadittiin henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmapohja (HOKS). Vuoden lopussa valmisteltiin alkukeväällä 2015 toteutettavaa osaamisen kehittämissuunnitelman pilottia. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen osaamisen johtamisen näkökulmasta Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiirissä on suunnitelmallista johtamistyötä ja osa strategista henkilöstöjohtamista. Sen tarkoituksena on turvata tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamistarpeiden tunnistaminen luo pohjan henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1.1.2014 (laki 1136/2013). Laki edellyttää, että organisaatioissa on laadittava kirjallinen koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Koulutussuunnitelma koostuu osaamistarpeiden arviosta ja arvioon perustuvasta suunnitelmasta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Marraskuussa yhteistyötoimikunnan ja hallituksen kokouksissa hyväksyttiin sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015. Tämä suunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen johtamisen ja kehittämisen uudet prosessit. Sairaanhoitopiirissä ei tähän asti ole ollut käytössä yhtenäistä menetelmää, jonka avulla saataisiin tulos- ja vastuualueiden sekä vastuuyksiköiden osaamistarpeet ja -vajeet selville. Lain pohjalta mallinnettiin osaamisen johtamisen toimintaprosessi, jonka kehittämistyön Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2014 yhteensä 33 koulutusta, joista alueellisia 19 ja sisäisiä 13. Alueellisista koulutuksista kahdeksan oli säteilysuojelukoulutuksia, joihin vuoden aikana osallistujia oli paikan päällä ja etäyhteydellä yhteensä 702 henkilöä. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana 1 674 osallistujaa, jossa on hieman lisäystä edellisvuoteen. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä 1 193 henkilöä. Koulutuspalveluiden järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat koulutuksia, joista alueellisia 35. Näihin osallistui yhteensä 1 728 henkilöä. Taulukko 15. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna 2014 Henkilöstöryhmä Lääkärit ja hammaslääkärit Henkilöstön Täydennyskoulutukseen Täydennyskoulutuslukumäärä osallistuneet päiviä keskimäärin 31.12.2014 Lukumäärä %-osuus /osallistuja 836 726 87 % 5,5 370 312 84 % 4,1 3 133 2 925 93 % 2,3 kouluasteen tutkinnon suorittaneet 1 037 768 74 % 1,5 Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 1 323 331 25 % 1,6 PPSHP yhteensä 6 699 5 062 76 % 2,7 Muu korkeakoulutettu sosisaali ja terveydenhuollon henkilöstö Sos. ja terveysalan ammattikorkeakoulu tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sos. ja terveysalan perustutkinnon tai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 137 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 13. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2014, jakauma aihealueittain (%) Koko henkilöstöstä 76 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 2,7 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Taulukosta 15 on nähtävissä täydennyskoulutukseen osallistuneet ammattiryhmittäin. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin 13 700, jossa on huomioitu myös koulutusvirkamatkat. Palkallisten koulutusvirka-/työvapaiden palkkakustannukset olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin 3 979 päivää. Koulutuspoissaolot vähenivät 16,9 % vuodesta 2013 vuoteen 2014, mikä selittyy sisäisten koulutusten vähenemisellä. Edellisvuodesta poiketen mm. koulutuspalveluiden sisäiset koulutukset suunnattiin kohdennetusti pienelle kohderyhmälle. Täydennyskoulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuoliseen koulutukseen on esitetty kuviossa 13 aihealueittain. Johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistui vuoden aikana 198 henkilöä, joille kertyi koulutuspäiviä keskimäärin 2,6 päivää osallistujaa kohden. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2014 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 3,2 milj. euroa, mikä on 1,2 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Toimintavuonna koulutusmenoihin ei ole enää kirjattu Oulun kaupungille tilitettävää korvausta hammaslääkäreiden peruskoulutuksesta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. 138 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Verkkokoulutus Verkkokoulutuksia toteutettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä Medieco Oy:n kanssa. Mediecon omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Verkkokoulutukset toteutetaan Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco eLearn verkko-oppimisympäristössä. Säteilysuojeluverkkokoulutusta pilotoitiin kevään ja syksyn aikana. Pilotista saadun palautteen perusteella esitettiin Mediecolle hankittavaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tuotettu SÄVesäteilysuojelun verkkokoulutus, joka tarjottaisiin koko OYS-ervan henkilöstölle. Olemassa olevien verkkokoulutusten käyttöä on jatkettu vuonna 2014. Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa. Lääkehoidon tenttejä suorittavat sekä laillistetut että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset. Lääkehoidon perusosaamisen kurssien lisäksi on käytössä mm. epiduraalisen kivunhoidon ja rokottamisen verkkokurssit osana lääkehoidon varmistamista. Hyväksyttyjä lääkehoidon kokonaisuuksia on suoritettu seuraavasti: laillistetut terveydenhuollon ammattilaiset 459, nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset 69, epiduraalinen kivunhoito 218 ja rokottaminen 167. Myös Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa vakiinnutti asemansa. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin edelleen aiemmin tuotetun Lap- HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 sen elvytys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoidon verkkokurssien sisällön päivittäminen aloitettiin ja tavoitteena on saada uusittu materiaali käyttöön kevään 2015 aikana. THL:n Potilasturvallisuutta taidolla –ohjelmaan sisältyvä potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli sairaanhoitopiirien käytössä vuoden 2014 loppuun saakka (koulutuksen toimittaja Potilasturvaportti/Huberman). Sairaanhoitopiirin laatupäällikkö toimi PPSHP:n alueen verkkokoulutuksen koordinoijana. Sairaanhoitopiirin lisäksi koulutuksen avasivat terveydenhuollon ja osin sosiaalihuollon henkilöstölle kaikki alueen kunnat 5 kuntaa lukuun ottamatta. Vuoden loppuun koulutuksen suorittaneita alueella oli yhteensä 6 914 henkilöä (PPSHP:n sairaalat 3 960 henkilöä). Koko maan terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun, yhtenäisen, potilasturvallisuusverkkokoulutuksen tavoitteena oli mahdollistaa ammattilaisille samansisältöinen perustieto sekä potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista että niistä käytännöistä ja toimista, joilla jokainen edistää potilasturvallisuutta omassa työssä. Sairaanhoitopiirissä nämä perustiedot hankki itselleen noin 60 % henkilöstöstä. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen järjestäminen myös jatkossa on suunnitelmissa. Lokakuussa järjestettiin OYS:ssa alueellinen potilasturvallisuusseminaari yhdessä Suomen potilasturvallisuusyhdistys ry:n kanssa. Aihealueina olivat mm. potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa, työntekijän kokemukset potilaan haittatapahtuman yhteydessä sekä käytännön työkalut potilasturvallisuuden kehittämisessä. Tätä koulutuspäivää seurasi Valtakunnallinen vaaratapahtumaseminaari teemalla Kokemuksesta oivallukseen ja oivalluksesta opiksi. Koulutuspäivät keräsivät osallistujia eri puolilta Suomea ja keskustelu potilasturvallisuuden tiimoilta oli vilkasta. Etälähetykset Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa AV-yksikkö, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. AV-yksikkö huolehtii av-tekniikasta ja on tukena luentoesitysten sekä neuvotteluiden etälähetyksissä. Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin vuoden 2014 aikana 721 tuntia. Lisäystä vuoteen 2013 oli 21 tuntia. Etälähetyspaikkakuntia oli yhteensä 38 akselilla Turku – Utsjoki. Vastuualueet pitivät viikoittain ns. meeting-esityksiä, jotka etälähetettiin erityisvastuualueen lisäksi myös valtakunnallisesti. Vuonna 2014 OYS:n esityksiin osallistui 47 paikkakuntaa akselilla Kotka – Utsjoki. Esityksiä etälähetettiin viideltätoista eri erikoisalalta yhteensä 477 tuntia. Tämän lisäksi järjestettiin lukuisia videokokouksia sekä hoitoneuvotteluja eri paikkakuntien välillä. Koulutusyhteistyö Vuonna 2014 jatkettiin säännöllistä koulutusyhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen koulutuspäälliköiden ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa sekä tehostettiin yhteistyötä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutuspalveluiden rooli erilaisissa työryhmissä on edelleen yksi keskeinen koulutusyhteistyön muoto. Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset Sairaanhoitopiirin työoloja ja toimintaa arvioiva työolobarometrikysely toteutetaan kahden vuoden välein, aina parittomina vuosina. Toimintavuonna ei ole toteutettu henkilöstökyselyä, jonka avulla voitaisiin arvioida henkilöstön aikaansaannoskykyä ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 139 Tilastot 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Vakanssien jakaantuminen 31.12.2014 Tulosalueet Sivuvirat Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskankaan-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Yhteensä 3,0 17,0 33,0 10,0 8,0 0,0 0,0 8,0 79,0 Lääkärit Hoito- Tutkimus- TutkiHuolto- Hallinto- Yhteensä henkilöt ja musta ja henkilöt ja hoitohoitoa taloushenkilöt avustavat henkilöt 9,0 21,0 0,0 123,0 597,0 19,0 255,0 1 092,0 34,0 79,0 493,0 9,0 75,0 393,0 41,0 5,0 190,0 33,0 31,0 290,0 7,0 76,0 202,0 83,0 653,0 3 278,0 226,0 3,0 57,0 113,0 46,0 31,0 14,0 53,0 144,0 461,0 5,0 0,0 2,0 0,0 0,0 5,0 88,0 651,0 751,0 130,0 9,0 19,0 9,0 12,0 10,0 19,0 160,0 368,0 171,0 822,0 1 548,0 646,0 560,0 257,0 488,0 1 324,0 5 816,0 OYS:iin linjautetut yksiköt kohdistettu siihen tulosalueeseen, jossa henkilöt työskentelevät Lisäksi sairaanhoitopiirin virkapankissa on toiminnallisista syistä vapautuneita virkoja/toimia. Henkilöstömäärät tulosalueittain 31.12.2014 Tulosalueet Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskankaan-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Yhteensä Sivu virat Lää- Hoitokärit henkilöt Tutkimus- Tutkimusta Huolto Hallinto- Muut Yhteensä ja ja henkilöt ja henkilöt hoitohoitoa talous henkilöt avustavat henkilöt 3 14 35 10 4 0 0 12 154 342 110 104 7 34 21 716 1 341 592 405 161 314 0 21 37 14 51 14 6 0 67 143 52 28 20 46 2 0 5 0 0 4 82 153 29 27 9 12 9 16 17 5 10 6 4 0 0 208 1 006 1 940 793 608 215 498 7 73 101 215 864 3 765 103 246 176 532 639 732 187 442 3 45 1 431 6 699 OYS:iin linjautetut yksiköt huomioitu eli kohdistettu siihen tulosalueeseen, missä henkilöt työskentelevät Keski-ikä eräissä ammattinimikkeissä Henkilöstöryhmä Nimike Lääkärit Ylilääkäri Osastonylilääkäri Apulaisylilääkäri Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Hoitohenkilökunta Perushoitaja Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Osastonsihteeri Välinehuoltaja Mielisairaanhoitaja Fysioterapeutti Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Kätilö Muu henkilöstö Toimistosihteeri Sairaalahuoltaja Tekstinkäsittelijä Ravitsemistyöntekijä 142 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-ikä 2014 Henkilöitä 2014 55,2 54,8 50,6 45,1 33,4 48 58 64 360 239 53,7 52,4 51,1 50,3 50,0 47,8 44,3 42,8 41,6 40,8 40,3 108 124 87 251 109 127 110 194 2 247 303 211 50,1 48,9 47,4 44,4 55 396 78 71 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Talousnäkökulma Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vuosina 2013 - 2014 Tulosalue Henkilöstöryhmä TP 2013 TP 2014 Muutos 20132014 % Yhtymähallinto - lääkärit (sis. amanuenssit) - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Medisiininen tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Operatiivinen tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Lasten ja naisten tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Psykiatrian tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Kehitysvammahuollon tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Oulaskankaan-Visalan tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö 212,6 36,1 16,5 160,0 878,5 137,8 703,9 36,8 1 676,1 291,1 1 354,4 30,6 683,6 91,1 579,8 12,7 483,4 71,0 396,3 16,1 243,0 4,7 226,5 11,8 359,2 27,8 318,2 13,2 1 349,3 81,6 431,4 836,3 233,3 43,3 18,7 171,3 896,0 145,3 712,0 38,7 1 687,6 296,9 1 350,7 40,0 688,8 96,9 573,9 18,0 534,5 73,9 442,3 18,3 196,6 4,3 181,4 10,9 353,8 26,9 314,6 12,3 1 358,1 83,3 430,9 843,9 9,7 19,9 13,3 7,1 2,0 5,4 1,2 5,2 0,7 2,0 -0,3 30,7 0,8 6,4 -1,0 41,7 10,6 4,1 11,6 13,7 -19,1 -8,5 -19,9 -7,6 -1,5 -3,2 -1,1 -6,8 0,7 2,1 -0,1 0,9 Koko sairaanhoitopiiri Henkilöstöryhmä TP 2013 TP 2014 Muutos 20132014 % 741,2 4 027,0 1 117,5 770,8 4 024,5 1 153,4 4,0 -0,1 3,2 5 885,7 5 948,7 1,1 - lääkärit - hoitohenkilökunta - muu henkilöstö Kaikki yhteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 143 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolojen osuus palvelujaksopäivistä vuosina 2013 - 2014 Tulosalue Henkilöstöryhmä Palvelu- SairausSairausjakso- poissaolo- poissaolojen päivät päivät osuus 2013 2013 palvelujaksopäivistä Yhtymähallinto 71 678 - lääkärit 4 202 - hoitohenkilöt 7 461 - muut henkilöt 60 015 Medisiininen tulosalue 345 519 - lääkärit 52 798 - hoitohenkilöt 278 898 - muut henkilöt 13 823 Operatiivinen tulosalue 673 210 - lääkärit 119 432 - hoitohenkilöt 542 789 - muut henkilöt 10 989 Lasten ja naisten tulosalue 275 768 - lääkärit 38 583 - hoitohenkilöt 232 522 - muut henkilöt 4 663 Psykiatrian tulosalue 195 804 - lääkärit 30 033 - hoitohenkilöt 159 875 - muut henkilöt 5 896 Kehitysvammahuollon tulosalue 97 581 - lääkärit 1 920 - hoitohenkilöt 91 361 - muut henkilöt 4 300 Oulaskankaan-Visalan tulosalue143 486 - lääkärit 10 968 - hoitohenkilöt 127 509 - muut henkilöt 5 009 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 522 136 - lääkärit 31 990 - hoitohenkilöt 169 329 - muut henkilöt 320 817 Koko sairaanhoitopiiri Henkilöstöryhmä - lääkärit - hoitohenkilöt - muut henkilöt Kaikki yhteensä 144 Palvelujaksopäivät 2014 SairausSairauspoissaolo- poissaolojen päivät osuus 2014 palvelujaksopäivistä 1 677 41 198 1 438 15 113 652 14 236 225 30 174 1 593 28 317 264 12 109 488 11 580 41 9 091 956 7 876 259 6 236 6 6 106 124 5 123 208 4 726 189 2,3 1,0 2,7 2,4 4,4 1,2 5,1 1,6 4,5 1,3 5,2 2,4 4,4 1,3 5,0 0,9 4,6 3,2 4,9 4,4 6,4 0,3 6,7 2,9 3,6 1,9 3,7 3,8 75 996 4 872 7 191 63 933 352 170 54 797 282 762 14 611 672 042 120 785 536 553 14 704 276 608 41 898 228 040 6 670 209 937 30 762 172 439 6 736 79 062 1 792 73 301 3 969 144 955 10 549 129 644 4 762 2 078 68 261 1 749 14 379 1 032 13 242 105 32 032 2 339 29 515 178 11 880 528 11 206 146 10 342 1 078 8 844 420 5 192 7 5 037 148 4 628 254 4 285 89 2,7 1,4 3,6 2,7 4,1 1,9 4,7 0,7 4,8 1,9 5,5 1,2 4,3 1,3 4,9 2,2 4,9 3,5 5,1 6,2 6,6 0,4 6,9 3,7 3,2 2,4 3,3 1,9 29 764 358 9 517 19 889 5,7 1,1 5,6 6,2 526 658 33 446 168 986 324 226 30 811 395 9 141 21 275 5,9 1,2 5,4 6,6 Palvelu- SairausSairausjakso- poissaolo- poissaolojen päivät päivät osuus 2013 2013 palvelujaksopäivistä Palvelujaksopäivät 2014 289 926 4 302 1 609 744 82 556 425 512 22 429 2 325 182 109 287 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1,5 298 901 5,1 1 598 916 5,3 439 611 4,7 2 337 428 SairausSairauspoissaolo- poissaolojen päivät osuus 2014 palvelujaksopäivistä 5 701 81 531 24 110 111 342 1,9 5,1 5,5 4,8 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut henkilöstöryhmittäin vuosina 2013 - 2014 PPSHP Henkilöstöryhmä Vakinaiset/määräaikaiset Lääkärit - vakinaiset - määräaikaiset Hoitohenkilöt - vakinaiset - määräaikaiset Muut henkilöt - vakinaiset - määräaikaiset Kaikki yhteensä - vakinaiset - määräaikaiset Palkat 2013 Palkat 2014 Muutos % 2013-2014 65 698 467 40 802 859 24 895 608 152 264 182 120 313 521 31 950 661 37 532 816 30 411 465 7 121 351 255 495 465 191 527 845 63 967 620 67 601 285 41 679 569 25 921 716 153 004 513 120 424 310 32 580 203 39 002 960 31 080 969 7 921 991 259 608 758 193 184 848 66 423 910 2,9 2,1 4,1 0,5 0,1 2,0 3,9 2,2 11,2 1,6 0,9 3,8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 145 2014 TILASTOT Avohoitotoiminta 2014 / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Tot. 2014 Tot. 2013 Muutos 2013-14 (lkm) Muutos 2013-14 (%) Shp yhteensä Päivystyskäynnit erikoissairaanhoito perusterv.huollon päiv. Ensikäynnit Uusintakäynnit Konsultaatiot Avohoito yhteensä (esh+pth) Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm) Laskutetut avohoitokäynnit erikoissairaanhoito perusterv.huollon päiv. 125 082 50 653 74 429 62 219 325 858 96 182 609 341 5,2 561 649 487 220 74 429 124 280 50 917 73 363 60 596 314 215 101 868 600 959 5,2 545 867 472 504 73 363 802 -264 1 066 1 623 11 643 -5 686 8 382 0,1 15 782 14 716 1 066 0,6 -0,5 1,5 2,7 3,7 -5,6 1,4 1,0 2,9 3,1 1,5 Yleissairaalat yhteensä Päivystyskäynnit erikoissairaanhoito perusterv.huollon päiv. Ensikäynnit Uusintakäynnit Konsultaatiot Avohoito yhteensä (esh+pth) Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm) Laskutetut avohoitokäynnit (esh+pth) erikoissairaanhoito perusterv.huollon päiv. 121 724 48 341 73 383 61 239 297 825 90 095 570 883 4,9 529 200 455 817 73 383 121 849 48 486 73 363 59 754 286 004 94 640 562 247 4,8 514 321 440 938 73 383 -125 -145 20 1 485 11 821 -4 545 8 636 0,1 14 879 14 879 0 -0,1 -0,3 0,0 2,5 4,1 -4,8 1,5 1,6 2,9 3,4 0,0 2 312 980 28 033 6 087 37 412 28,6 31 403 2 431 842 28 211 7 228 38 712 33,5 31 566 -119 138 -178 -1 141 -1 300 -4,9 -163 -4,9 16,4 -0,6 -15,8 -3,4 -14,6 -0,5 Psykiatriset sairaalat yhteensä Päivystyskäynnit Ensikäynnit Uusintakäynnit Konsultaatiot Avohoito yhteensä Uusintakäynnit/ensikäynnit (lkm) Laskutetut avohoitokäynnit 146 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILASTOT 2014 Avohoitotoiminta 2014 / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto OYS:n yhteispäivystyksen erikoissairaanhoito erikoisaloittain Tot. 2014 Tot. 2013 9 654 12 511 66 591 0 0 835 761 121 3 2 4 893 29 437 9 454 12 441 66 614 2 1 741 825 123 1 0 4 926 29 194 Oulaskakaan sairaalan päivystyksen erikoissairaanhoito erikoisaloittain Tot. 2014 Tot. 2013 sisätaudit kirurgia neurokirurgia naistentaudit ja synnytykset lastentaudit gastroenterologia silmätaudit knk-taudit hammas- ja suusairaudet suu- ja leukakirurgia iho- ja sukupuolitaudit neurologia Päivystyskäynnit yht. (esh) sisätaudit kirurgia naistentaudit ja synnytykset lastentaudit knk-taudit keuhkosairaudet Päivystyskäynnit yht. (esh) 2 478 1 444 203 2 55 156 4 338 2 297 1 586 223 0 64 227 4 397 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 147 2014 TILASTOT Avohoitotoiminta 2014 tulosalueittain erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Päivystyskäynnit TULOSALUE (TA) Vastuualue Ajanvarauskäynnit Ensikäynnit Uusintakäynnit Konsul- Avohoito taatio- yhteensä käynnit Laskut. avohoitok. 1) Muutos (%) 2014 2013 2013-14 UusintaTot.% / käynnit / TA2014 ensik. (lkm) OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA MEDISIININEN TA 88 522 11 907 111 210 1,1 2,9 9,3 Yhteispäivystys 86 762 37 127 1 055 87 981 86 995 85 916 1,3 1,7 3,4 - erikoissairaanhoito 29 437 37 127 1 055 30 656 29 670 29 468 0,7 0,6 3,4 - perusterv.huollon päivystys 57 325 0 0 0 57 325 57 325 56 448 1,6 2,4 * 122 2 556 5 959 5 615 14 252 9 246 8 874 4,2 34,0 2,3 Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keukosairaudet OPERATIIVINEN TA Anestesia ja tehohoito 20 242 231 881 234 334 231 814 1 817 44 795 3 991 49 604 52 589 51 602 1,9 1,6 54,8 1 635 4 693 25 004 2 634 33 966 37 759 40 837 -7,5 -2,4 5,3 2 3 804 35 325 6 947 46 078 47 745 44 585 7,1 6,1 9,3 3 008 30 616 128 935 118 129 1 981 57 232 219 791 751 5,9 9,6 4,2 2 979 178 560 168 577 2 354 2 085 12,9 36,7 15,4 Pehmytkudoskirurgia 9 4 268 14 135 289 18 701 21 051 20 128 4,6 5,3 3,3 Tukielin- ja neurokirurgia 5 11 669 36 762 260 48 696 56 367 54 351 3,7 12,3 3,2 Pään ja kaulan sairaudet 2 861 12 790 60 022 3 684 79 357 77 840 72 875 6,8 9,6 4,7 Kuntoutus 15 1 760 16 035 52 248 70 058 20 948 19 138 9,5 4,8 9,1 LASTEN JA NAISTEN TA 1) 9 414 11 133 41 103 2 673 64 323 66 667 64 435 3,5 2,9 3,7 Lapset ja nuoret 5 067 4 649 27 062 1 634 38 412 39 783 37 983 4,7 5,5 5,8 Synnytykset, naistent. ja genetiikka 4 347 6 484 14 041 1 039 25 911 26 884 26 452 1,6 -0,8 2,2 PSYKIATRIAN TA 2 286 976 27 735 6 087 37 084 31 075 30 664 1,3 -6,7 28,4 37,1 Lastenpsykiatria 82 195 7 238 1 608 9 123 7 529 7 103 6,0 23,4 2 186 397 10 308 2 651 15 542 12 924 13 457 -4,0 -11,5 26,0 18 384 10 189 1 828 12 419 10 622 10 104 5,1 -15,7 26,5 SAIRAANHOIDOLL.PALV. TA 4 1 051 2 772 1 327 5 154 3 827 3 787 1 16 3 Potilashoidon palvelut 4 1 051 2 772 1 327 5 154 3 827 3 787 1,1 16,0 2,6 Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria OYS YHTEENSÄ 103 234 55 683 311 755 14 4,5 5,6 - erikoissairaanhoito 45 909 55 683 311 755 87 561 500 908 457 138 442 829 3,2 4,8 5,6 - perusterv.huollon päivystys 57 325 0 0 0 57 325 57 325 56 448 1,6 2,4 * OULASKANKAAN-VISALAN TA 21 848 6 536 14 103 8 621 51 108 47 186 46 590 1,3 -7,1 2,2 Konservatiivinen alue Operatiivinen alue - erikoissairaanhoito - perusterv.huollon päivystys 2) Psykiatria / Visalan sair. Tukipalvelut (Oulask.) OULASKANKAAN SAIR. - erikoissairaanhoito - perusterv.huollon päivystys VISALAN SAIR. SH-PIIRI YHTEENSÄ 2) 87 561 558 233 514 463 499 277 6 1 512 5 512 1 842 8 872 8 627 7 730 11,6 19,0 3,6 21 816 5 006 8 137 1 197 36 156 38 039 37 768 0,7 -10,8 1,6 4 712 5 006 8 137 1 197 19 052 20 935 20 853 0,4 1,4 1,6 17 104 0 0 0 17 104 17 104 16 915 1,1 -22,3 * 26 4 298 0 328 328 902 -63,6 -52,1 74,5 0 14 156 5 582 5 752 192 190 1,1 3,8 11,1 21 822 6 532 13 805 8 621 50 780 46 858 45 688 2,6 -6,4 2,1 4 718 6 532 13 805 8 621 33 676 29 754 28 773 3,4 5,9 2,1 17 104 0 0 0 17 104 17 104 16 915 1,1 -22,3 * 26 4 298 0 328 328 902 -63,6 -52,1 74,5 125 082 62 219 325 858 2,9 3,4 5,2 - erikoissairaanhoito 50 653 62 219 325 858 96 182 609 341 96 182 534 912 561 649 545 867 487 220 472 504 3,1 4,8 5,2 - perusterv.huollon päivystykset 74 429 0 0 0 74 429 74 429 73 363 1,5 -4,6 * 1) Kuntoutuksen vastuualueen konsultaatiokäynnit ovat vuodesta 2013 alkaen sisältäneet fysio- ja toimintaterapeuttien käynnit osastoilla. 2) Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit: tilastointitapa muuttunut.TA ja toteuma eivät vastaa toisiaan Oulaskankaan sairaalan lukujen osalta. 148 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILASTOT 2014 Vuodeosastohoito 2014 / erikoissairaanhoito Tot. 2014 Tot. 2013 Muutos 2013-14 (lkm) Muutos 2013-14 (%) Shp yhteensä Hoitojaksot Hoitopäivät (ei sis. lomapäiviä) Keskim.hoitoaika (vrk) Hoitopaikat (sair.sijat+muut hoitop) Sairaansijat Teho- ja tehovalvontahoitopaikat Tarkkailuosaston hoitopaikat Kurssiyksikkö Sairaansijat (käytössä keskim.) Kuormitus% 52 789 260 492 4,9 953 867 56 20 10 809 81 54 234 260 992 4,8 1 002 916 56 20 10 826 80 -1 445 -500 0,1 -49 -49 0 0 0 -17 1 -2,7 -0,2 2,5 -4,9 -5,3 0,0 0,0 0,0 -2,1 1,3 Yleissairaalat yhteensä Hoitojaksot Hoitopäivät (ei sis. lomapäiviä) Keskim.hoitoaika (vrk) Sairaansijat (tilanne 31.12.) Sairaansijat (käytössä keskim.) Kuormitus% 50 300 187 417 3,7 608 573 79 51 991 194 532 3,7 647 606 79 -1 691 -7 115 -0,02 -39 -33 0 -3,3 -3,7 -0,4 -6,0 -5,4 0,0 Psykiatriset sairaalat yhteensä Hoitojaksot Hoitopäivät Keskim.hoitoaika (vrk) Sairaansijat (tilanne 31.12.) Sairaansijat (käytössä keskim.) Kuormitus% 2 489 73 075 29,4 259 236 85 2 243 66 455 29,6 269 220 83 246 6 620 0 -10 16 2 11,0 10,0 -0,9 -3,7 7,3 2,4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 149 2014 TILASTOT Yhteenveto eräiden sairaanhoidollisten palvelujen tuotannosta 2014 Tot. 2014 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Patologia, patologian laboratoriotutk. Kliininen neurofysiologia, laboratoriotutk. Kuvantaminen, radiologiset tutk. Oulaskankaan sairaala Röntgen, radiologiset tutk. Leikkaukset - päiväkirurgian %-osuus kaikista leikkauksista - päiväkirurgian %-osuus elektiivisistä leikkauksista Oulun yliopistollinen sairaala Oulaskankaan sairaala Synnytykset Oulun yliopistollinen sairaala Oulaskankaan sairaala Tot. Muutos 2013 2013-14 (%) Tot.% / TA2014 36 732 6 564 205 452 38 512 6 053 201 387 -4,6 8,4 2,0 95,4 113,2 96,2 15 557 32 905 36,4 % 48,9 % 30 033 2 872 5 142 4 100 1 042 16 108 33 015 36,0 % 48,7 % 29 942 3 073 5 280 4 279 1 001 -3,4 0,0 -0,3 96,2 0,4 %-yksikköä 0,2 %-yksikköä 0,3 97,9 -6,5 82,1 -2,6 92,6 -4,2 90,1 4,1 104,2 Leikkausmääritelmä on muuttunut, joten myös vuoden 2013 tiedot on päivitetty leikkausten osalta. 150 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 6 628 2 652 3 392 584 6 044 584 52 789 OULASKANKAAN-VISALAN TA Konservatiivinen alue Operatiivinen alue Psykiatria / Visalan sair.(pl.kunt.kodit) OULASKANKAAN SAIR. VISALAN SAIR. (pl. kunt.kodit) SH-PIIRI YHTEENSÄ 6 747 2 465 3 641 641 6 106 641 54 234 15 048 2 878 3 010 1 732 3 511 3 917 17 791 372 5 208 9 294 2 583 334 13 046 6 248 6 798 1 602 145 860 597 47 487 -1,8 7,6 -6,8 -8,9 -1,0 -8,9 -2,7 -2,8 -6,1 1,5 5,9 -2,2 -7,9 -4,9 -7,0 -3,5 -7,8 2,2 0,0 -2,6 -0,1 -4,9 18,9 -13,8 42,6 -7,2 -2,8 2014 -7,7 42 498 43 591 2,0 5 901 6 055 -12,2 8 115 8 811 -18,4 28 482 28 725 -6,5 14 016 14 866 -18,4 28 482 28 725 -8,0 260 492 260 992 -2,5 -2,5 -7,9 -0,8 -5,7 -0,8 -0,2 1,2 -3,9 3,0 7,8 0,7 -2,1 -5,5 2,2 -11,2 -6,6 6,5 10,5 -5,9 -4,5 -7,1 18,2 -3,9 40,2 -4,3 0,3 -3,7 -9,2 -15,5 1,6 -12,9 1,6 -3,5 -1,1 -9,4 -3,2 9,7 -3,9 -2,3 -5,0 -1,1 -8,2 -8,2 14,9 10,2 -7,4 -4,2 -10,3 0,1 -4,7 2,7 -3,1 -3,5 6,4 2,2 2,4 48,8 2,3 48,8 4,9 3,9 2,0 3,0 6,9 3,4 4,9 4,3 20,0 4,4 3,9 2,2 13,2 3,5 3,5 3,5 23,4 31,1 21,8 25,3 4,7 1) Keskim. Muutos Tot.% / hoito2013 2013-14 TA2014 jakson % pituus (vrk) Hoitopäivät -2,0 56 903 56 246 -9,9 5 437 5 657 17,5 9 196 8 932 4,2 12 614 11 702 -3,2 11 819 11 737 -10,5 17 837 18 218 -13,0 72 559 76 755 1,2 6 923 6 771 -18,9 21 944 24 725 -13,0 33 427 35 771 -2,3 5 858 5 500 -7,2 4 407 3 988 -6,8 43 939 46 670 -2,1 21 600 22 623 -10,9 22 339 24 047 -12,7 44 593 37 730 -10,1 3 884 4 043 -13,0 26 698 19 043 -12,8 14 011 14 644 -8,1 217 994 217 401 Tot.% / TA2014 1) Luvut sisältävät tk-siirtoa odottavien potilaiden hoitopäivät. Luvut eivät sisällä lomapäiviä. 14 634 2 702 3 055 1 834 3 435 3 608 16 916 346 5 027 8 570 2 639 334 12 706 6 244 6 462 1 905 125 1 226 554 46 161 OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA MEDISIININEN TA Yhteispäivystys (tarkk.os.) Kardiologia (ml. teho) Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keukosairaudet OPERATIIVINEN TA Anestesia ja tehohoito (tehot 1 ja 2) Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Pään ja kaulan sairaudet Kuntoutus (ml. kurssiyks.) LASTEN JA NAISTEN TA Lapset ja nuoret (ml. tehot) Synnytykset, naistent. ja genetiikka PSYKIATRIAN TA Lastenpsykiatria Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria OYS YHTEENSÄ TULOSALUE (TA) Vastuualue Hoitojaksot Muutos (%) 2014 2013 2013-14 Vuodeosastohoito 2014 tulosalueittain / erikoissairaanhoito 68,5 76,2 65,4 51,5 70,2 51,5 61,3 67,1 90,7 71,1 19,7 70,4 66,9 49,8 186,4 50,5 45,8 50,1 0,3 64,7 53,0 75,9 70,2 46,4 85,1 42,6 60,2 Päivystyksenä tulleet % hoitojaksoista 158 25 39 94 64 94 953 196 20 32 42 44 58 251 26 68 112 18 27 183 88 95 165 18 87 60 795 148 22 36 90 58 90 882 187 20 32 39 39 58 229 24 67 106 19 13 171 78 93 146 12 85 49 734 79 72 63 87 66 87 81 83 74 80 89 84 84 87 78 89 87 84 95 70 76 66 84 87 86 79 81 Sair.sijat ja muut hoitop LukuKäytössä vuoden määrä aikana keskim. 31.12. LukuKuor2014 määrä mitus% TILASTOT 2014 151 2014 TILASTOT Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet jäsenkunnittain 2014 JÄSENKUNTA Alavieska YLEISSAIRAALAT OYS Oulasilman kankaan psyk. sairaala Yhteensä Muutos (%) 2013-14 PSYKIATRISET SAIRAALAT SH-PIIRI Muutos Lähetteet OYS:n Visalan Yhteensä Muutos (%) yhteensä 2013-14 (%) +ilman läh. psyk. sairaala 2013-14 (esh) saap.yht./ tulosalue 1000 as. 257 375 632 9,0 4 20 24 -11,1 656 8,1 244 Haapajärvi 1 210 948 2 158 -7,0 36 45 81 -22,1 2 239 -7,7 299 Haapavesi 1 152 1 406 2 558 3,5 28 48 76 -1,3 2 634 3,3 367 330 Hailuoto 316 0 316 -18,3 13 0 13 85,7 329 -16,5 2 921 12 2 933 3,2 102 0 102 39,7 3 035 4,1 314 Kalajoki 818 836 1 654 0,9 16 49 65 4,8 1 719 1,0 136 Kempele 4 488 28 4 516 5,0 138 1 139 -6,7 4 655 4,6 276 Kuusamo 2 783 7 2 790 -4,4 86 0 86 1,2 2 876 -4,2 182 421 400 821 14,2 8 13 21 0,0 842 13,8 312 2 507 14 2 521 -10,7 85 0 85 18,1 2 606 -10,0 267 647 6 653 4,1 29 0 29 11,5 682 4,4 329 Ii Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi 99 191 290 -5,2 3 5 8 166,7 298 -3,6 259 Muhos 2 826 11 2 837 -10,4 107 0 107 15,1 2 944 -9,7 327 Nivala 1 267 1 460 2 727 -1,7 31 63 94 34,3 2 821 -0,8 258 Oulainen 1 048 1 607 2 655 -2,3 23 43 66 8,2 2 721 -2,1 353 54 127 244 54 371 3,4 1952 7 1959 -2,0 56 330 3,2 287 2 860 12 2 872 3,3 63 1 64 -34,7 2 936 2,0 349 Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä 500 118 618 12,4 18 3 21 5,0 639 12,1 195 1 157 894 2 051 7,4 27 30 57 29,5 2 108 7,9 379 317 122 439 -3,1 7 2 9 -57,1 448 -5,5 287 3 925 663 4 588 2,8 190 8 198 1,0 4 786 2,7 189 Sievi 469 580 1 049 6,0 12 42 54 42,1 1 103 7,3 214 Siikajoki 947 153 1 100 3,0 29 2 31 -29,5 1 131 1,7 205 Raahe Siikalatva 1 738 354 2 092 -2,1 55 10 65 38,3 2 157 -0,8 371 Taivalkoski 1 220 4 1 224 19,6 29 0 29 -23,7 1 253 19,9 296 Tyrnävä 1 871 12 1 883 -6,2 44 0 44 100,0 1 927 -6,5 286 Utajärvi 873 2 875 -19,4 25 0 25 -53,7 900 -19,4 310 288 Vaala Ylivieska Jäsenkunnat yht. 864 6 870 -8,8 35 0 35 16,7 905 -9,6 1 541 2 035 3 576 8,8 56 88 144 41,2 3 720 9,8 248 95 169 12 500 107 669 1,7 3 251 480 3 731 1,3 111 400 1,7 275 josta Oulunkaaren ky 7 518 32 7 550 -1,5 225 1 226 -11,4 7776 -1,7 322 Raahen seud.hyvinv.ky 5 372 934 6 306 3,7 237 13 250 -3,8 6556 3,4 192 Sos. ja terv.piiri Helmi 3 207 1 882 5 089 0,6 90 60 150 3,4 5239 0,8 360 Peruspalv.ky Selänne 2 788 2 242 5 030 1,6 71 88 159 -5,9 5189 1,4 279 Peruspalv.ky Kallio 3 534 4 450 7 984 4,6 103 213 316 33,3 8300 5,5 246 917 1 027 1 944 -0,1 19 54 73 12,3 2017 0,3 146 Keski-Pohj. shp 1 654 105 1 759 -0,5 23 23 46 -9,8 1805 -0,8 Kainuun shp 2 159 11 2 170 4,8 81 1 82 127,8 2252 6,9 -4,8 Kalajoen yt-alue Länsi-Pohjan shp 1 677 8 1 685 -4,6 59 0 59 -9,2 1744 Lapin shp 2 562 11 2 573 6,5 80 0 80 9,6 2653 6,6 Muut 1 778 127 1 905 1,3 133 3 136 -16,0 2041 -0,1 8 0 8 -71,4 0 0 0 * 8 -71,4 105 007 12 762 117 766 1,7 3 627 507 4 134 1,6 121 903 1,7 Tutkimus-/tiedepotilaat Kaikki yhteensä 152 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILASTOT 2014 Erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) jäsenkunnittain 2014 JÄSENKUNTA YLEISSAIRAALAT OYS ilman psyk. Alavieska 382 Haapajärvi 1 498 Haapavesi 1 456 Hailuoto 351 Ii 3 053 Kalajoki 1 180 Kempele 4 695 Kuusamo 3 301 Kärsämäki 550 Liminka 2 670 Lumijoki 603 Merijärvi 171 Muhos 2 727 Nivala 1 758 Oulainen 1 435 Oulu 54 516 Pudasjärvi 2 816 Pyhäjoki 638 Pyhäjärvi 1 328 Pyhäntä 369 Raahe 4 786 Sievi 624 Siikajoki 1 139 Siikalatva 1 739 Taivalkoski 1 216 Tyrnävä 1 949 Utajärvi 980 Vaala 985 Ylivieska 2 158 Jäsenkunnat yht. 100 545 josta Oulunkaaren ky 7 834 Raahen seud.hyvinv.ky 6 563 Sos. ja terv.piiri Helmi 3 564 Peruspalv.ky Selänne 3 376 Peruspalv.ky Kallio 4 922 Kalajoen yt-alue 1 351 Keski-Pohj. shp 2 193 Kainuun shp 2 496 Länsi-Pohjan shp 2 195 Lapin shp 3 135 Muut 1 642 Kaikki yhteensä 111 947 Oulaskankaan sairaala PSYKIATRISET SAIRAALAT Yhteensä Muutos (%) Yhteensä Muutos (%) 2013-14 2013-14 SH-PIIRI (esh) Muutos (%) 2013-14 Hoidossa olleet potilaat / 1000 as. 384 952 1 335 4 23 917 60 20 381 22 10 192 22 1 451 1 731 497 38 126 834 128 748 548 175 460 11 26 14 17 2 016 13 104 635 2110 2328 352 3057 1883 4716 3306 798 2676 605 295 2732 2690 2569 54683 2831 712 1793 444 5255 1017 1252 1985 1219 1956 984 989 3535 108 831 3,4 0,2 2,8 -10,0 4,5 2,6 2,6 -2,1 2,8 -3,3 -0,8 -8,1 -4,8 -3,4 -3,4 0,8 2,5 3,5 2,6 -3,1 5,6 1,4 1,0 -0,9 6,2 -1,3 -2,8 -2,9 1,6 0,6 31 82 82 18 135 60 192 106 35 155 48 9 146 115 84 2 820 99 37 66 11 289 50 59 85 38 82 43 73 158 5 132 -18,4 -15,5 -1,2 0,0 9,8 -10,4 -9,9 11,6 16,7 16,5 37,1 -18,2 -13,6 16,2 -6,7 2,5 -5,7 23,3 8,2 -8,3 9,1 42,9 -13,2 21,4 5,6 -8,9 -10,4 -6,4 12,1 1,7 648 2 151 2 368 364 3 124 1 921 4 805 3 351 818 2 755 628 300 2 809 2 750 2 616 55 775 2 866 736 1 827 449 5 412 1 051 1 284 2 021 1 235 1 992 1 007 1 025 3 623 111 075 2,2 -0,1 2,6 -9,2 4,8 2,7 2,5 -2,0 3,5 -2,6 0,8 -8,3 -4,8 -3,1 -3,1 0,7 2,3 4,5 2,8 -2,6 5,6 2,4 0,5 -0,5 6,6 -1,4 -2,9 -2,8 2,1 0,6 241 287 330 365 323 152 284 212 304 283 303 260 312 251 339 284 341 224 328 287 213 204 233 348 292 296 346 327 242 274 92 1 049 1 923 2 167 4 399 1 109 139 12 13 8 110 13 378 7861 7219 4757 4701 7877 2178 2295 2503 2198 3142 1733 120 431 1,9 4,6 0,7 1,6 -0,1 1,0 -1,4 10,0 -2,0 4,5 12,5 1 350 385 178 183 354 69 92 121 94 128 149 5 682 -1,1 6,1 7,9 -2,7 13,1 -11,5 1,1 55,1 -13,8 30,6 9,6 3 8 022 7 432 4 838 4 796 8 072 2 221 2 345 2 561 2 236 3 193 1 827 122 931 1,9 4,6 0,8 1,6 0,3 1,1 -1,5 10,7 -2,6 4,6 12,3 1 333 217 332 258 239 161 Jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin (kaikki yhteensä) summassa yksi potilas näkyy vain kerran. Kuntien yhteenlaskettu summa on hieman suurempi, sillä henkilö on voinut muuttaa vuoden aikana. Kuntayhtymien, erityisvastuualueiden sekä muut yhteensä kenttien tiedot on laskettu kuntien yhteenlasketuista summista eli muuttaneita ei ole huomioitu. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 153 2014 TILASTOT Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit jäsenkunnittain 2014 (oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut) JÄSENKUNTA YLEISSAIRAALAT OYS Oulasilman kankaan psyk. sairaala Yht. 2014 Yht. Muutos 2013 2013-14 % PSYKIATRISET SAIRAALAT SH-PIIRI SH-PIIRI AvohoitoOYS:n Visalan Yht. Yht. Muutos yht. yht. Muutos käynnit / psyk. sairaala 2014 2013 2013-14 (esh) (esh) 2013-14 1 000 as. tulosalue % 2014 2013 % Alavieska 1 321 969 2 290 2 155 6,3 107 2 109 159 -31,4 2 314 2 399 3,7 861 Haapajärvi 4 980 1 885 6 865 7 312 -6,1 172 1 173 283 -38,9 7 595 7 038 -7,3 1 014 Haapavesi 4 749 2 979 7 728 7 338 5,3 126 7 133 207 -35,7 7 545 7 861 4,2 1 051 Hailuoto 1 806 5 1 811 1 868 -3,1 234 0 234 176 33,0 2 044 2 045 0,0 2 050 1 299 Ii 12 241 39 12 280 11 680 5,1 911 0 911 886 2,8 12 566 13 191 5,0 Kalajoki 4 199 2 031 6 230 6 612 -5,8 89 9 98 80 22,5 6 692 6 328 -5,4 530 Kempele 19 135 95 19 230 18 716 2,7 1 688 0 1 688 1 246 35,5 19 962 20 918 4,8 1 182 Kuusamo 10 896 37 10 933 10 994 -0,6 268 0 268 276 -2,9 11 270 11 201 -0,6 712 Kärsämäki 1 846 770 2 616 2 920 -10,4 116 17 133 317 -58,0 3 237 2 749 -15,1 1 201 Liminka 11 195 42 11 237 10 753 4,5 1 164 0 1 164 1 150 1,2 11 903 12 401 4,2 1 222 Lumijoki 2 366 15 2 381 2 177 9,4 372 0 372 338 10,1 2 515 2 753 9,5 1 214 Merijärvi 720 476 1 196 1 129 5,9 22 0 22 19 15,8 1 148 1 218 6,1 997 Muhos 10 925 36 10 961 11 341 -3,4 1 436 0 1 436 1 527 -6,0 12 868 12 397 -3,7 1 431 Nivala 5 902 3 133 9 035 8 932 1,2 291 6 297 208 42,8 9 140 9 332 2,1 835 5 176 4 610 9 786 9 617 1,8 221 4 225 217 3,7 9 834 10 011 1,8 1 274 792 243 391 236 598 2,9 17 969 -0,9 254 724 261 360 2,6 1 297 9 534 6,1 411 1 180 Oulainen Oulu 242 599 Pudasjärvi 10 069 51 10 120 0 17 969 18 126 0 411 383 7,3 9 917 10 531 6,2 Pyhäjoki 2 430 281 2 711 2 257 20,1 205 0 205 118 73,7 2 375 2 916 22,8 723 Pyhäjärvi 4 620 1 657 6 277 5 746 9,2 110 14 124 306 -59,5 6 052 6 401 5,8 1 088 Pyhäntä 1 116 273 1 389 1 394 -0,4 7 0 7 47 -85,1 1 441 1 396 -3,1 923 18 402 1 478 19 880 17 638 12,7 1 023 1 1 024 1 014 1,0 18 652 20 904 12,1 735 Sievi 2 179 1 095 3 274 3 081 6,3 95 34 129 91 41,8 3 172 3 403 7,3 614 Raahe Siikajoki 4 437 269 4 706 4 481 5,0 402 0 402 513 -21,6 4 994 5 108 2,3 904 Siikalatva 6 400 1 279 7 679 7 292 5,3 454 0 454 305 48,9 7 597 8 133 7,1 1 307 Taivalkoski 4 302 17 4 319 3 530 22,4 294 0 294 207 42,0 3 737 4 613 23,4 883 Tyrnävä 7 812 45 7 857 7 455 5,4 552 0 552 766 -27,9 8 221 8 409 2,3 1 222 Utajärvi 3 818 19 3 837 3 835 0,1 267 0 267 357 -25,2 4 192 4 104 -2,1 1 442 Vaala 3 935 23 3 958 3 866 2,4 508 0 508 463 9,7 4 329 4 466 3,2 1 380 Ylivieska 7 540 4 467 12 007 11 636 3,2 488 224 712 921 -22,7 12 557 12 719 1,3 838 417 116 28 868 445 984 431 887 3,3 30 002 -1,3 462 593 476 305 3,0 1 140 1 286 Jäsenkunnat yht. 319 30 321 30 706 josta Oulunkaaren ky 30 063 132 30 195 28 915 4,4 2 097 0 2 097 2 089 0,4 31 004 32 292 4,2 Raahen seud.hyvinv.ky 25 269 2 028 27 297 24 376 12,0 1 630 1 1 631 1 645 -0,9 26 021 28 928 11,2 761 Sos. ja terv.piiri Helmi 12 265 4 531 16 796 16 024 4,8 587 7 594 559 6,3 16 583 17 390 4,9 1 139 Peruspalv.ky Selänne 11 446 4 312 15 758 15 978 -1,4 398 32 430 906 -52,5 16 884 16 188 -4,1 908 Peruspalv.ky Kallio 16 942 9 664 26 606 25 804 3,1 981 266 1 247 1 379 -9,6 27 183 27 853 2,5 805 4 919 2 507 7 426 7 741 -4,1 111 9 120 99 21,2 7 840 7 546 -3,8 569 Kalajoen yt-alue Keski-Pohj. shp 7 237 263 7 500 6 391 17,4 194 9 203 171 18,7 6 562 7 703 17,4 Kainuun shp 6 804 19 6 823 6 598 3,4 195 0 195 186 4,8 6 784 7 018 3,4 Länsi-Pohjan shp 7 328 14 7 342 7 000 4,9 327 0 327 377 -13,3 7 377 7 669 4,0 Lapin shp 9 341 10 9 351 8 579 9,0 374 0 374 349 7,2 8 928 9 725 8,9 Muut kunnat 1 905 129 2 034 1 484 37,1 398 0 398 321 24,0 1 805 2 432 34,7 11 239 451 11 690 11 860 -1,4 450 0 450 279 61,3 12 139 12 140 0,0 460 970 29 754 490 724 473 799 3,6 31 940 -0,4 506 188 522 992 3,3 Muut Kaikki yhteensä 154 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 328 32 268 32 389 TILASTOT 2014 Erikoissairaanhoidon hoitojaksot jäsenkunnittain 2014 (oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut) JÄSENKUNTA YLEISSAIRAALAT OYS OulasYht. ilman kankaan 2014 psyk. sairaala PSYKIATRISET SAIRAALAT Yht. Muutos OYS:n Visalan Yht. 2013 2013-14 psyk. sairaala 2014 % tulosalue Yht. Muutos 20132013-14 % SH-PIIRI SH-PIIRI Hoitoyht. yht. Muutos jaksot / (esh) (esh) 2013-14 1000 as. 2014 2013 % Alavieska 157 167 324 353 -8,2 3 24 27 31 -12,9 351 384 -8,6 Haapajärvi 623 413 1 036 1 162 -10,8 11 49 60 85 -29,4 1 096 1 247 -12,1 146 Haapavesi 597 595 1 192 1 203 -0,9 29 59 88 94 -6,4 1 280 1 297 -1,3 178 Hailuoto 149 4 153 187 -18,2 6 0 6 159 188 -15,4 159 1 145 3 1 148 1 154 -0,5 59 2 61 50 22,0 1 209 1 204 0,4 125 Kalajoki 429 353 782 834 -6,2 4 49 53 67 -20,9 835 901 -7,3 66 Kempele 1 608 18 1 626 1 610 1,0 91 7 98 102 -3,9 1 724 1 712 0,7 102 Kuusamo 1 449 11 1 460 1 618 -9,8 78 2 80 77 3,9 1 540 1 695 -9,1 97 157 Ii 1 500,0 131 Kärsämäki 206 192 398 416 -4,3 9 17 26 28 -7,1 424 444 -4,5 Liminka 849 9 858 1 029 -16,6 29 0 29 46 -37,0 887 1 075 -17,5 91 Lumijoki 245 5 250 238 5,0 11 4 15 22 -31,8 265 260 1,9 128 Merijärvi 98 92 190 193 -1,6 8 7 15 12 25,0 205 205 0,0 178 Muhos 861 3 864 1 106 -21,9 50 0 50 58 -13,8 914 1 164 -21,5 102 Nivala 716 747 1 463 1 522 -3,9 45 62 107 96 11,5 1 570 1 618 -3,0 143 Oulainen 548 679 1 227 1 220 0,6 10 41 51 80 -36,3 1 278 1 300 -1,7 166 20 779 163 20 942 21 560 -2,9 1 092 17 1 109 756 46,7 22 051 22 316 -1,2 112 Oulu Pudasjärvi 1 258 13 1 271 1 241 2,4 65 4 69 69 0,0 1 340 1 310 2,3 160 Pyhäjoki 257 76 333 332 0,3 15 4 19 12 58,3 352 344 2,3 107 Pyhäjärvi 579 409 988 976 1,2 20 36 56 67 -16,4 1 044 1 043 0,1 188 Pyhäntä 139 36 175 239 -26,8 6 5 11 14 -21,4 186 253 -26,5 119 1 952 451 2 403 2 469 -2,7 128 18 146 137 6,6 2 549 2 606 -2,2 100 Sievi 308 268 576 541 6,5 14 36 50 30 66,7 626 571 9,6 121 Siikajoki 499 113 612 648 -5,6 11 6 17 29 -41,4 629 677 -7,1 114 Siikalatva 815 142 957 960 -0,3 32 15 47 33 42,4 1 004 993 1,1 173 Taivalkoski 436 3 439 471 -6,8 50 2 52 54 -3,7 491 525 -6,5 116 Tyrnävä 706 8 714 760 -6,1 17 0 17 37 -54,1 731 797 -8,3 109 Utajärvi 400 7 407 414 -1,7 25 0 25 18 38,9 432 432 0,0 149 Vaala 416 8 424 423 0,2 26 0 26 42 -38,1 450 465 -3,2 143 Raahe Ylivieska Jäsenkunnat yht. 935 930 1 865 1 798 3,7 50 85 135 91 48,4 2 000 1 889 5,9 134 39 159 5 918 45 077 46 677 -3,4 1 994 551 2 545 2 238 13,7 47 622 48 915 -2,6 117 josta Oulunkaaren ky 3 219 31 3 250 3 232 0,6 175 6 181 179 1,1 3 431 3 411 0,6 142 Raahen seud.hyvinv.ky 2 708 640 3 348 3 449 -2,9 154 28 182 178 2,2 3 530 3 627 -2,7 103 Sos. ja terv.piiri Helmi 1 551 773 2 324 2 402 -3,2 67 79 146 141 3,5 2 470 2 543 -2,9 170 Peruspalv.ky Selänne 1 408 1 014 2 422 2 554 -5,2 40 102 142 180 -21,1 2 564 2 734 -6,2 138 Peruspalv.ky Kallio 2 116 2 112 4 228 4 214 0,3 112 207 319 248 28,6 4 547 4 462 1,9 135 75 Kalajoen yt-alue 527 445 972 1 027 -5,4 12 56 68 79 -13,9 1 040 1 106 -6,0 1 149 43 1 192 1 312 -9,1 6 30 36 47 -23,4 1 228 1 359 -9,6 Kainuun shp 1 535 10 1 545 1 406 9,9 42 0 42 23 82,6 1 587 1 429 11,1 Länsi-Pohjan shp 1 129 7 1 136 1 260 -9,8 32 0 32 37 -13,5 1 168 1 297 -9,9 Lapin shp 1 812 3 1 815 1 740 4,3 48 0 48 58 -17,2 1 863 1 798 3,6 Keski-Pohj. shp Muut kunnat Muut Kaikki yhteensä 581 43 624 498 25,3 36 2 38 53 -28,3 662 551 20,1 1 036 81 1 117 1 103 1,3 32 1 33 35 -5,7 1 150 1 138 1,1 46 401 6 105 52 506 53 996 -2,8 2 190 584 2 774 2 491 11,4 55 280 56 487 -2,1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 155 2014 TILASTOT Erikoissairaanhoidon hoitopäivät jäsenkunnittain 2014 (oma toiminta + välitetyt ja ostetut palvelut) JÄSENKUNTA Alavieska YLEISSAIRAALAT OYS Oulasilman kankaan psyk. sairaala PSYKIATRISET SAIRAALAT SH-PIIRI SH-PIIRI Muutos HoitoYht. Muutos OYS:n Visalan Yht. Yht. Muutos yht. yht. 2013-14 päivät / 2013 2013-14 psyk. sairaala 2014 2013 2013-14 (esh) (esh) % 1000 as. % tulosalue % 2012 Yht. 2014 846 397 1 243 1 211 2,6 47 706 753 985 -23,6 1 996 2 196 -9,1 742 Haapajärvi 2 795 1 000 3 795 4 287 -11,5 302 1 904 2 206 2 656 -16,9 6 001 6 943 -13,6 801 Haapavesi 2 402 1 368 3 770 3 490 8,0 525 1 331 1 856 2 307 -19,5 5 626 5 797 -2,9 784 662 11 673 708 -4,9 48 0 48 33 45,5 721 741 -2,7 723 639 Hailuoto Ii 4 489 8 4 497 4 423 1,7 1 301 378 1 679 1 330 26,2 6 176 5 753 7,4 Kalajoki 1 983 830 2 813 3 196 -12,0 48 1 095 1 143 2 213 -48,4 3 956 5 409 -26,9 313 Kempele 5 932 44 5 976 6 200 -3,6 2 575 1 001 3 576 3 403 5,1 9 552 9 603 -0,5 565 Kuusamo 6 069 31 6 100 6 692 -8,8 1 522 319 1 841 1 915 -3,9 7 941 8 607 -7,7 502 808 466 1 274 1 398 -8,9 68 246 314 539 -41,7 1 588 1 937 -18,0 589 Kärsämäki Liminka 2 639 21 2 660 3 301 -19,4 1 216 0 1 216 1 589 -23,5 3 876 4 890 -20,7 398 Lumijoki 879 14 893 800 11,6 104 197 301 691 -56,4 1 194 1 491 -19,9 576 Merijärvi 345 231 576 678 -15,0 33 482 515 497 3,6 1 091 1 175 -7,1 947 Muhos 3 111 9 3 120 3 729 -16,3 961 730 1 691 2 087 -19,0 4 811 5 816 -17,3 535 Nivala 3 302 1 810 5 112 5 302 -3,6 895 2 285 3 180 2 443 30,2 8 292 7 745 7,1 757 1 433 2 025 2 261 -10,4 6 092 Oulainen Oulu Pudasjärvi 2 285 1 782 4 067 3 936 3,3 592 79 676 420 80 096 82 063 -2,4 27 033 4 955 38 4 993 4 906 1,8 926 2 857 29 890 19 491 609 1 535 6 197 -1,7 789 53,4 109 986 101 554 8,3 560 3 105 -50,6 6 528 8 011 -18,5 777 Pyhäjoki 1 019 223 1 242 1 379 -9,9 451 223 674 451 49,4 1 916 1 830 4,7 583 Pyhäjärvi 2 591 993 3 584 3 489 2,7 424 1 446 1 870 1 939 -3,6 5 454 5 428 0,5 980 Pyhäntä 545 78 623 958 -35,0 15 250 265 240 10,4 888 1 198 -25,9 569 Raahe 8 094 1 194 9 288 9 009 3,1 2 504 1 213 3 717 3 945 -5,8 13 005 12 954 0,4 512 Sievi 1 322 599 1 921 1 997 -3,8 388 1 366 1 754 805 117,9 3 675 2 802 31,2 712 Siikajoki 2 073 305 2 378 2 186 8,8 404 33 437 592 -26,2 2 815 2 778 1,3 510 Siikalatva 3 392 336 3 728 3 588 3,9 877 349 1 226 1 121 9,4 4 954 4 709 5,2 852 Taivalkoski 1 814 9 1 823 1 932 -5,6 865 8 873 974 -10,4 2 696 2 906 -7,2 637 Tyrnävä 2 204 27 2 231 2 607 -14,4 387 0 387 953 -59,4 2 618 3 560 -26,5 389 Utajärvi 1 378 23 1 401 1 690 -17,1 485 0 485 468 3,6 1 886 2 158 -12,6 649 Vaala 2 144 22 2 166 2 025 7,0 620 365 985 1 337 -26,3 3 151 3 362 -6,3 1 004 Ylivieska 4 048 2 153 6 201 6 287 -1,4 1 087 3 281 4 368 2 810 55,4 10 569 9 097 16,2 706 14 442 168 244 173 467 -3,0 12,1 239 054 236 647 1,0 589 -8,0 736 Jäsenkunnat yht. 153 802 46 703 24 107 70 810 63 180 josta Oulunkaaren ky 12 966 91 13 057 13 044 0,1 3 332 1 352 4 684 6 240 -24,9 17 741 19 284 Raahen seud.hyvinv.ky 11 186 1 722 12 908 12 574 2,7 3 359 1 469 4 828 4 988 -3,2 17 736 17 562 1,0 519 Sos. ja terv.piiri Helmi 6 339 1 782 8 121 8 036 1,1 1 417 1 930 3 347 3 668 -8,8 11 468 11 704 -2,0 788 Peruspalv.ky Selänne 6 194 2 459 8 653 9 174 -5,7 794 3 596 Peruspalv.ky Kallio 9 518 4 959 14 477 14 797 -2,2 2 417 Kalajoen yt-alue 2 328 1 061 3 389 3 874 -12,5 4 390 5 134 -14,5 13 043 14 308 -8,8 702 7 638 10 055 7 043 42,8 24 532 21 840 12,3 726 81 1 577 1 658 2 710 -38,8 5 047 6 584 -23,3 366 Keski-Pohj. shp 5 272 133 5 405 6 115 -11,6 79 4 408 4 487 3 878 15,7 9 892 9 993 -1,0 Kainuun shp 7 327 22 7 349 6 989 5,2 614 0 614 356 72,5 7 963 7 345 8,4 Länsi-Pohjan shp 5 129 15 5 144 6 638 -22,5 542 0 542 1 070 -49,3 5 686 7 708 -26,2 Lapin shp 9 147 3 9 150 9 019 1,5 835 0 835 1 599 -47,8 9 985 10 618 -6,0 Muut kunnat 2 254 86 2 340 1 907 22,7 409 6 415 642 -35,4 2 755 2 549 8,1 5 165 183 5 348 4 748 12,6 806 4 810 709 14,2 6 158 5 457 12,8 188 096 14 884 202 980 208 883 -2,8 9,9 281 493 280 317 0,4 Muut Kaikki yhteensä 156 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 49 988 28 525 78 513 71 434 TILASTOT 2014 OYS:n yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon avohoitokäynnit jäsenkunnittain 2014 (oma toiminta) JÄSENKUNTA Sopimuskunnat Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Utajärvi Vaala Sopimuskunnat yht. Muut jäsenkunnat Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kuusamo Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Sievi Siikajoki Taivalkoski Ylivieska Muut jäsenkunnat yht. Jäsenkunnat yht. Erit.vast.alueen muut shp:t Muut shp:t Muut Kaikki yhteensä Perusterv.huoll. avohoitok. Muutos 2013-14 % Avoh. käynnit / 1000 as. 140 1 429 2 311 1 387 331 1 238 42 890 658 145 905 1 085 352 338 53 209 -25,7 0,3 -2,4 -7,6 -3,9 -2,9 2,2 11,2 -17,9 -3,4 2,0 7,4 5,0 1,5 140,4 147,8 136,8 142,3 159,7 137,7 218,4 78,3 92,8 155,7 161,2 121,1 107,7 194,7 3 24 38 20 72 12 8 34 31 12 21 129 14 69 60 37 584 -81,3 -36,8 -30,9 5,3 -21,7 -52,0 14,3 100,0 -16,2 -14,3 -30,0 4,0 40,0 -17,9 33,3 -15,9 -11,1 1,1 3,2 5,3 1,6 4,6 4,5 6,9 3,1 4,0 3,7 3,8 5,1 2,7 12,5 14,2 2,5 4,4 53 793 790 1 146 1 596 57 325 1,4 1,8 10,2 -38,8 -0,3 132,6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 157 2014 TILASTOT Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon päivystyskäynnit kunnittain 2013–2014 Ilman HL 0, 4 ja 9 JÄSENKUNTA Sopimuskunnat Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjärvi Raahe 1) Sievi Siikalatva Ylivieska Sopimuskunnat yhteensä Perusterv.huoll. avohoitok. Muutos 2013-14 % Avoh. käynnit / 1000 as. 618 452 1 964 1 086 246 323 2 121 3 433 340 445 1 086 53 3 493 15 660 7,5 3,2 -13,1 30,4 6,5 -2,7 7,4 -3,1 -1,4 16,5 -5,6 0,0 2,6 0,9 229,8 60,3 273,5 86,0 91,3 280,4 193,8 444,7 61,1 17,5 210,4 9,1 233,2 143,1 0 3 15 1 6 3 7 171 1 28 8 16 2 3 4 3 271 * -80,0 7,1 -80,0 -57,1 -25,0 75,0 4,0 -80,0 16,7 100,0 23,1 * -50,0 * 50,0 -1,3 0,0 0,3 0,9 0,1 0,6 1,4 0,8 0,9 0,1 8,5 5,1 2,9 0,5 0,4 1,4 1,0 0,9 15 931 164 400 609 17 104 0,9 3,1 17,5 -1,8 1,1 39,3 Muut jäsenkunnat Hailuoto Ii Kempele Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäntä Siikajoki Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Muut jäsenkunnat yhteensä Jäsenkunnat yhteensä Erit.vast.alueen muut shp:t Muut shp:t Muut Kaikki yhteensä 1)Vihanti yhdistyi Raahen 1.1.2013 ja Raahesta tuli Oulaskankaan yhteispäivystyksen jäsenkunta 1.2.2013 lähtien. Raahen tiedot ovat mukana sopimuskuntatiedoissa myös tammikuun 2013 osalta. 158 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TILASTOT 2014 Kuntien maksut ja laskutukset Luvut sisältävät oman toiminnan lisäksi välitetyt ostopalvelut, apuvälinelainauksen, valmiusrahaston sekä tasausrahaston Luvut eivät sisällä perusterv.huollon palvelujen myyntiä eikä kehitysvammahuollon laskutusta Vuosivertailu 1.1. - 31.12.2013 / 1.1. - 31.12.2014 Kunta Asukasluku 31.12.2014 ennakkotieto Laskutus 2014 euro 2 689 7 492 7 180 997 9 670 12 629 16 895 15 821 2 695 9 744 2 072 1 152 8 991 10 947 7 719 196 374 8 401 3 285 5 565 1 562 25 389 5 162 5 522 5 813 4 230 6 730 2 907 3 138 14 978 2 419 599 7 840 482 7 724 900 1 399 409 10 825 478 7 318 966 15 900 386 12 918 578 2 576 119 8 131 069 2 098 744 1 164 348 8 900 352 10 567 276 8 361 118 195 358 189 10 747 477 3 064 692 7 252 686 1 352 256 20 816 734 4 469 055 4 775 693 7 718 723 4 420 987 5 827 208 3 684 745 4 270 802 13 495 713 900 2 317 392 1 047 8 553 088 1 076 7 317 557 1 404 1 482 516 1 119 9 941 807 580 8 016 352 941 15 701 626 817 13 353 657 956 2 816 410 834 8 735 426 1 013 2 145 732 1 259 494 1 011 990 9 604 598 965 9 959 976 1 083 8 140 719 995 184 294 448 1 279 10 625 640 933 2 834 211 1 303 6 975 087 866 1 694 848 820 19 298 331 866 3 803 916 865 4 776 492 1 328 7 043 283 1 045 4 167 222 866 6 137 133 1 268 3 678 860 1 361 4 052 145 901 12 277 506 Jäsenkunnat 405 749 395 401 784 Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Erityishoitov.a. shp:t Muut shp:t ja laitokset 78 417 76 118 118 123 63 641 336 299 Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska YHTEENSÄ Oulunkaaren ky Raahen seud.hyvinv.ky Sos, ja terv.piiri Helmi Peruspalv. ky Selänne Peruspalv. ky Kallio Kalajoen yt-alue 24 116 34 196 14 555 15 752 33 776 13 781 Muutos euro Muutos % Muutos euro/as 846 1 123 1 011 1 484 1 035 634 946 837 1 035 912 1 030 1 092 1 067 910 1 047 951 1 245 845 1 217 1 097 757 732 854 1 203 980 924 1 249 1 269 832 102 207 -712 606 407 343 -83 107 883 671 -697 387 198 760 -435 079 -240 291 -604 358 -46 988 -95 145 -704 245 607 300 220 398 11 063 741 121 837 230 481 277 600 -342 592 1 518 403 665 138 -799 675 440 253 765 -309 925 5 884 218 657 1 218 207 4,4 -8,3 5,6 -5,6 8,9 -8,7 1,3 -3,3 -8,5 -6,9 -2,2 -7,6 -7,3 6,1 2,7 6,0 1,1 8,1 4,0 -20,2 7,9 17,5 0,0 9,6 6,1 -5,0 0,2 5,4 9,9 54 -77 65 -80 85 -54 -4 -21 -79 -78 -17 -82 -77 55 36 44 35 88 86 -231 63 134 11 125 65 -58 18 92 69 974 381 005 472 944 14 396 312 3,8 30 12 472 526 14 747 525 18 428 894 11 989 289 57 638 234 14 198 816 159 13 434 825 194 13 509 489 156 17 478 069 188 13 393 244 171 57 815 627 13 376 044 172 176 148 209 171 -962 299 1 238 036 950 825 -1 403 955 -177 393 822 771 -7,2 9,2 5,4 -10,5 -0,3 6,2 -13 18 8 -20 0 467 238 834 452 197 143 15 041 691 3,3 1 230 050 1 748 085 740 191 -675 297 2 592 853 -792 532 4,3 6,5 4,6 -3,7 9,1 -8,5 29 528 502 28 657 119 16 795 879 17 669 288 30 951 643 8 483 314 Laskutus euro/as 2014 1 224 838 1 154 1 122 916 616 Laskutus Laskutus 2013 euro/as euro 2013 28 298 452 26 909 034 16 055 688 18 344 585 28 358 790 9 275 846 1 165 781 1 096 1 142 843 672 59 57 57 -20 73 -57 PPSHP:n jäsenkunnista Reisjärvi siirtyi Keski-Pohjanmaan shp:n jäsenkunnaksi 1.1.2013. Vuoden 2013 alusta toteutuivat seuraavat kuntaliitokset: - Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Oulunsalo-Yli-Ii - Raahe-Vihanti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 159 2014 TILASTOT Kehitysvammahuollon hoitopäivät ja käynnit sekä laskutus jäsenkunnittain 2014 Maksajakunta Laitoshoidon Asumispalv. hoitopäivät 1) hoitopäivät 1) 2014 muutos (%) 2014 muutos (%) Alavieska Neuvola- ja Työtoiminnan tutk.palv. käynnit käynnit Laskutus, euroa 2014 muutos (%) 2014 muutos (%) 2014 muutos (%) euroa/asukas 35 -53 0 * 9 -10,0 0 * 23 916 64 8,9 Haapajärvi 571 -31 0 * 51 54,5 0 * 191 518 -28 25,6 Haapavesi 687 24 365 0 59 9,3 17 -39 290 840 20 40,5 Hailuoto 365 0 365 0 1 * 205 -1 118 702 2 119,1 Ii 223 -14 365 0 66 -14,3 206 4 192 005 7 19,9 Kalajoki 917 165 0 * 29 -14,7 0 * 351 666 146 27,8 Kempele 1 166 -13 0 * 111 -3,5 0 * 422 492 2 25,0 Kuusamo 1 761 3 365 0 48 29,7 198 2 548 633 5 34,7 Kärsämäki 0 * 729 0 24 -31,4 363 -4 126 912 6 47,1 441 17 365 0 45 -19,6 5 * 189 711 4 19,5 Lumijoki 0 * 0 * 19 -29,6 0 * 17 584 -3 8,5 Merijärvi 0 * 0 * 3 -25,0 0 * 1 272 -72 1,1 Liminka Muhos 1 595 11 10 -100 54 -20,6 168 -10 623 686 -45 69,4 Nivala 343 -47 730 -10 67 -1,5 412 -10 291 865 -20 26,7 1 189 0 0 * 53 17,8 0 * 401 814 6 52,1 10 220 -49 0 -100 1 185 0,9 810 -26 4 332 974 -33 22,1 49,4 Oulainen Oulu Pudasjärvi 1 184 0 4 -100 39 2,6 0 * 415 223 -33 Pyhäjoki 15 * 0 * 21 90,9 0 * 32 673 446 9,9 Pyhäjärvi 805 -1 365 0 60 76,5 211 8 282 631 7 50,8 0 * 0 * 8 -38,5 0 * 9 392 2 6,0 Raahe 292 158 651 78 87 -23,7 133 18 241 123 64 9,5 Sievi 143 -82 0 -100 55 -1,8 0 -100 95 780 -62 18,6 208 -46 55 -90 45 45,2 7 -87 161 039 -53 29,2 1 379 8 0 * 36 71,4 0 * 544 130 11 93,6 68,5 Pyhäntä Siikajoki Siikalatva Taivalkoski 669 69 365 0 24 0,0 213 1 289 557 65 Tyrnävä 0 -100 0 * 54 12,5 0 * 46 286 6 6,9 Utajärvi 413 -10 0 * 19 0,0 0 * 134 006 1 46,1 8 33 0 * 14 -26,3 0 * 20 259 -27 6,5 * 156 401 23 10,4 -11 10 554 090 -20 26,0 Vaala Ylivieska PPSHP:n jäsenk. yht. 151 -8 104 * 84 7,7 51 24 780 -29 4 838 -54 2 370 1,2 2 999 1 828 -4 369 -80 138 -9,8 206 4 761 493 -21 31,6 515 4 706 -22 153 -1,9 140 -17 434 835 -12 12,7 Oulunkaaren ky Raahen seudun hyvinvointiky Sos. ja terv.piiri Helmi 2 066 13 365 0 103 17,0 17 -39 844 362 14 58,0 Peruspalv.ky Selänne 1 376 -16 1 094 0 135 32,4 574 0 601 061 -8 38,2 Peruspalv.ky Kallio 672 -60 834 -6 215 1,4 463 -8 567 962 -25 16,8 Kalajoen yt-alue 917 165 0 * 32 -15,8 0 * 352 938 139 25,6 26 -75 0 * 21 -40,0 0 * 22 028 -61 321 * 0 * 4 -33,3 0 * 189 352 11 488 Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp 372 2 0 * 6 200,0 0 * 224 860 63 Lapin shp 591 30 335 184 30 36,4 0 * 299 732 29 0 * 735 972 72 * 177 629 -60 -11 11 467 691 -19 Erit.vast.al. muut shp:t yht. 1 310 Muut Kaikki yhteensä 42 335 184 61 -6,2 396 -60 365 0 56 12,0 26 486 -28 5 538 -50 2 487 1,2 1) Tiedot sisältävät myös laitoksessa tai asumisyksikössä annetun päivähoidon käyntikerrat. 160 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 999 Kannen kuva: Tiina Mäki Muut kuvat: OYS Valokuvaus-yksikön ja Pohjanpiiri-lehden kuva-arkistot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalat ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - 29 jäsenkuntaa - 405 749 asukasta ennakkotietojen mukaan (OYS:n erityisvastuualueella 742 048). - 12 % Suomen maapinta-alasta (koko erityisvastuualue 51,1 %) - 122 931 erikoissairaanhoidon potilasta, 52 789 hoitojaksoa, 561 649 avohoitokäyntiä, josta perusterveydenhuolto 74 429. - henkilökuntaa keskimäärin 6 672 - toimintakulut 556,5 milj. euroa/ vuosi Utsjoki Inari Enontekiö OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit 1. 2. 3. 4. 5. 1. Muonio Lapin Länsi-Pohjan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Keski-Pohjanmaan Sodankylä Kittilä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Salla Pello Kemijärvi Rovaniemi Lapin keskussairaala Ylitornio Tornio 2. Posio Tervola Ranua Keminmaa Länsi-Pohjan keskussairaala Kuusamo Simo Kemi Ii Taivalkoski Pudasjärvi Oulun yliopistollinen Hailuoto sairaala Kempele Lumijoki Oulu 3. Suomussalmi 4. Utajärvi Puolanka Muhos Liminka Tyrnävä Hyrynsalmi Oulaskankaan sairaala Siikajoki Raahe Ristijärvi Pyhäjoki Vaala Paltamo Merijärvi Visalan sairaala Siikalatva Alavieska Oulainen Kajaani Kalajoki Haapavesi Pyhäntä Sotkamo Keski-Pohjanmaan Ylivieska Kärsämäki Nivala Kannus keskussairaala Sievi Kokkola Kainuun Toholampi Haapajärvi Kruunupyy keskussairaala Pyhäjärvi Reisjärvi Kaustinen 5. Lestijärvi Veteli Halsua Perho Kuhmo POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, 90029 OYS Puhelin (08) 315 2011 Faksi (08) 315 4499 www.ppshp.fi
© Copyright 2024