VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI

1
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen
28.5.2015
Projektin nimi:
VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä
Kehittämisprojekti Ck
Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija
Pinja Nieminen
Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen
Projektin toteutuspaikkakunta: Alueellinen: Turku ympäristökuntineen (Raisio ja Kaarina),
Tampere, Pori, Kankaanpää, Kokkola, Meri-Lappi, Savonlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Vantaa
Projektin alkamis- ja päättymisajankohta: 1.1.2016 - 31.12.2018
2
Sisällys
1. Projektin perustelu ja miten tarve on selvitetty
2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät
2.1 Projektin konkreettinen päätavoite
Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta
vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten
toimintaa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä
2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet
Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia”
Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja
valtakunnallista kumppanuutta
Tavoite 3: Kehitetään dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan
parantamisen välineeksi
2.3 Kohderyhmä, jolle projektista on eniten hyötyä
3. Projektin toteuttaminen ja tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset
3.1 Projektin toteuttaminen
Projektin toteuttaminen
Toiminnan sisältö osatavoitteittain
Hankehenkilöstön työnjako
3.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset
3.3 Seurannan ja arvioinnin toteutus
3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet
3.5 Riskien hallinta
3.6 Arvio kilpailuvaikutuksista
3.7 Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin
4. Yhteistyökumppanit sekä niiden roolit
5. Projektin resurssit
5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja työnkuvat
5.2 Projektin muut resurssit
LÄHTEET
LIITTEET
Aiesopimukset pääkumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen
Kysely kuntien ja järjestöjen välisestä kumppanuudesta (Kuntaliitto, Kane, Kansalaisareena)
Talousarvio
3
1. Projektin perustelu ja miten tarve on selvitetty
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät
varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee
vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin
aluekehitysvaliokunta (Aluekehitysvaliokunnan mietintö 10/03/2008) pitää erityisen tärkeänä
vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan
laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan
vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee
vahvasti esille Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn Vapaaehtoistyön
toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä
vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa.
Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä
osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia.
Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja (ks. www.kansalaisareena.fi >
Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain valtakunnallinen
kohtaamispaikkaseminaari.
Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on usein sattumanvaraista ja yhteiset
kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat, että heiltä puuttuu valtakunnallinen
tuki. Tuen ja koordinoinnin tarve on ollut tiedossa Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella
2009/2010 toteuttamasta vapaaehtoistoiminnan esiselvityksestä lähtien.
Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä
yhteistyötä. Yhteistyön asteessa oli eroja eri keskusten välillä. Yhteistyön kehittämistä pidettiin
tarpeellisena ja toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja
toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyön tarve nousi esiin. Kansalaistoiminnan
keskusten vetäjät (henkilöt ja vetäjäorganisaatiot) korostivat keskinäisen valtakunnallisen
yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s.
57 - 58).
Kansalaisareena on selvittänyt suomalaisen aikuisväestön osallistumista vapaaehtoistyöhön
Taloustutkimuksen kanssa keväällä 2010 ja Taloustutkimuksen, HelsinkiMission ja
Kirkkohallituksen kanssa keväällä 2015. Maaliskuussa 2015 hieman yli 32 % aikuisväestöstä
osallistui vapaaehtoistyöhön ja keskimäärin tehtiin 18 tuntia kuukaudessa. Niistä, jotka edellisen
neljän viikon aikana eivät olleet osallistuneet vapaaehtoistyöhön, 53 % olisi ollut halukas
osallistumaan, jos joku pyytäisi. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja
tukemisesta tulee huolehtia hyvin.
Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva
valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä Suomen hyvinvointi- ja kilpailutekijänä, että kuntien
ja järjestöjen yhteistyöllä kehitetään vapaaehtoistoiminnan rakenteita. Tämä tavoite on myös
Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjausten mukainen. Tämän hankkeen tavoitteena on kuntien
ja kolmannen sektorin yhteistyöllä kehittää laadukkaita alueellisesti toimivia
vapaaehtoistoiminnan keskuksia, jotta erityisesti vapaaehtoistyön tunnettuus ja saavutettavuus
lisääntyisi, yhteistyö tiivistyisi ja päällekkäisyydet toiminnoissa (koulutukset yms) vähentyisi. Hanke
4
toteutetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyönä sektorirajat (sosiaali- ja terveys -, kulttuuri-, liikunta, vapaa-aikatoimi jne.) ylittäen. Hankkeen tavoitteena ei ole perustaa uusia keskuksia.
Tämä hankesuunnitelma perustuu sekä useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin
kehittämistarpeista että erityisesti huhtikuussa 2015 tehtyyn kartoitukseen ja kumppanihakuun
(aiesopimukset). Hankesuunnitelmassa hyödynnetään Kansalaisareenan, Kuntaliiton ja
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) huhti/toukokuussa 2015 kuntien hallintoja sektorijohtajille tekemän kyselyn tuloksia.
2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät
2.1 Projektin konkreettinen päätavoite
Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta
vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten
toimintaa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä
2.2 Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet
1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia” kunnan ja kolmannen
sektorin yhteistyönä
2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista
kumppanuutta
3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan
parantamisen välineeksi
2.3. Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä
Hyödyt vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille kuntalaisille:
Tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien
tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan
mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan
saavutettavuus, laadukkuus ja turvallisuus lisääntyvät. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti
vapaaehtoiset ja potentiaaliset vapaaehtoiset kussakin mukana olevassa kunnassa sekä
toissijaisesti vapaaehtoistyön tarvitsijat. Kuntalaisista vapaaehtoisia on noin kolmannes ja
potentiaalisia vapaaehtoisia on saman verran.
Hyödyt kunnalle:
Tavoitteellinen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi
vahvistuu. Ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinnat selkiytyvät ja saadaan vahvistettua
vapaaehtoistoiminnan yhteisiä pelisääntöjä. Vapaaehtoiskeskusten toiminta nivoutuu kunnan
palvelujärjestelmän tehokkaaksi täydentäjäksi ja tuo lisäarvoa kunnan toimintaan.
5
Hyödyt vapaaehtoiskeskusten toimijoille:
Alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa,
tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden
muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin saatavilla.
Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen
ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella
elävänä ja uusiutuvana. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöstä johtuen verkostoilla ja
yhteisöillä on parempi valmius vastata vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeisiin.
3. Projektin toteuttaminen ja tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset
3.1. Projektin toteuttaminen
Rahoituspäätösten varmistuttua määritellään kumppanihaussa mukaan tulleiden alueiden
lopulliset roolit ja resurssit. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja
tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen
yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä ja testaamisella.
Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen
kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun
käyttö; tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä; vahvistetaan vapaaehtoiskeskusten asemaa
Suomessa; juurrutetaan tuloksia.
Toteuttaminen vuonna 2016
Kaikilla alueilla on vähintään 1- 2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta,
joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 – 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit
eri alueilla, verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden ja vapaaehtoisten
tietämystä keskuksen toiminnoista sekä eri osapuolten tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan,
työsuunnitelmat toimintojen kehittämiseksi valmiita, arviointialueet on määritelty ja kriteeristö
toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit;
käynnistetään/tiivistetäään oppilaistoyhteistyötä paikkakunnilla ja tarjotaan opiskelijoille
hankkeessa opinnäytetöiden aiheita ja harjoittelupaikkoja.
Toteuttaminen vuonna 2017
Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 – 4 (vertailu, arviointi, kehittäminen), osa tapaamisesta
toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi
alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun
pilotointi, 5- 10 verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua;
keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (esittelymateriaalia, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä.
Kolmella paikkakunnalla toteutettavalla gallupkyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä
keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistyön mahdollisuuksista paikkakunnalla.
Seurataan kävijöiden tyytyväisyyttä toimintaan. Oppilaitosyhteistyö on tiivistynyt ja kullakin
paikkakunnalla on vähintään yksi opinnäytetyö käynnissä. Valtakunnalliseen arviointiin ja projektin
kokonaisuuteen liittyen vähintään yksi opinnäytetyö on käynnissä.
Toteuttaminen vuonna 2018
Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 – 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista
toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi
6
alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; uusitaan
tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten ja kävijöiden keskuudessa; 5
-15 lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun käyttö osoittaa, että keskusten
toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista.
Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään
verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen
toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 50 %
alueista. Toteutetaan 2. (katu) gallupkysely yhdellä - kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään
kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että
tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. Viimeistellään ja lanseerataan vapaaehtoiskeskusten
arviointityökalu. Hankkeesta on valmistunut tai valmistumassa vähintään viisi opinnäytetyötä.
Tavoitteena on, että hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkostot jatkavat
yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja
keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen
kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin.
Toiminnan sisältö osatavoitteittain:
1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia”
•
•
•
•
•
•
Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot kunnissa, niiden nykyiset toiminnot
ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet
Määritellään keskusten tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen
kehittämistarpeet
Luodaan rakenteet alueellisten toimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien
yhteiskehittämiseen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä
Sovitaan eri alueilla toimivien keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen
liittyvästä vertaisarvioinnista
Määritellään ja kuvataan keskusten monimuotoista toimintamallia sekä työtekijöiden
osaamistarpeita ja tehtäväkuvauksia
Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja
yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta
2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista
kumppanuutta
•
•
•
•
•
Sovitaan alueellisten keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan
alueelliset kehittämissuunnitelmat
Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako
ja vastuut
Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset
koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet
Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti
Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja
kehittäminen
7
3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan
parantamisen välineeksi
•
•
•
•
•
•
•
•
Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu
keskusten toiminnan kehittämiseksi
Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden
tarkasteluun
Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen
yhteistyöprosessi
Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen
suunnitelmallisena yhteistyönä
Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt (pilotointi)
Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä
Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta
Viestitään yhteistyöstä ja tuloksista
Hankehenkilöstön työnjako
Projektipäällikkö
•
Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden
raameissa pysymisestä, työnjaosta suhteessa alueisiin sekä Kansalaisareenan muihin
verkostoihin
•
Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan
hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle
•
Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi
•
Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön
kanssa
•
Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta
•
Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja
erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa
yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet
•
Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa
sen toteutumisesta
Koordinaattorit (2 henkilöä)
•
•
Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen
resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja
toimenpiteistään siten, että kaikkien maantieteellisten alueiden on mahdollista pysyä
kehittämisyhteistyössä mukana
Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että
valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä
1. Koordinaattori: vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija
•
Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön
kanssa
8
•
•
•
Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien
arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön
sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä.
Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta
Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen
liittyvissä toimissa
2. Koordinaattori: vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija
•
•
•
•
Vastaa yhdessä tiimin kanssa kehittämistyön aikana syntyneen materiaalin
muokkaamisesta ohjeistuksiksi
Vastaa yhdessä tiimin kanssa kehittämistyön aikana syntyneen materiaalin
markkinoinnista
Vastaa yhdessä tiimin kanssa hankesivuston rakentamisesta
Tukee alueellisia keskuksia vapaaehtoistoiminnan markkinoinnissa ja tiedotuksessa
Tukee alueellisia keskuksia viestintäsuunnitelmien laatimisessa ja kampanjoiden
toteuttamisessa
Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden
alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman
osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla 10 - 40 % / htv / alue/ valtakunnallisen
yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen.
3.2. Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi,
mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät)
Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti:
 Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää,
saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien
määrä on kasvanut
 Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista
 Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä
 Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut
 Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt
edelleen positiiviseen suuntaan
 Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta
 Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti
 Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on
lisääntynyt
 Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt
 Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu
 Vapaaehtoisen asema ja oikeudet on kirjattu auki
 Ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapinta on selkiytynyt
Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan
 Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten
kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi
9








On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle
Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut
Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut
Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut
Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut;
vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus
kasvanut
Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat toimintaa
Vapaaehtoiskeskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa
Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa
3.3. Seurannan ja arvioinnin toteutus
Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy 1) tavoitteiden saavuttamiseksi
asetettujen tuotosten ja vaikutusten toteutumisen seuranta/arviointi (mittarit edellisissä kohdissa)
2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten seuranta sekä vapaaehtoistoiminnan
saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön
toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukevan arviointityökalun kehittämisen seuranta
5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan tietoisuuden lisääntymistä
vapaaehtoistoiminnan keskuksista kansalaisten keskuudessa
Arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina sekä opinnäytetöinä, tarvittaessa hyödynnetään myös
muuta ulkoista arviointia. Hankkeeseen palkattava kehittämisasiantuntija valmistelee
yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan
alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman
toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Tarvittaessa ostetaan myös ulkoista arviointia.
Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen.
Erityisesti vaikutusten arviointia varten käynnistetään opinnäytetöitä.
Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten
vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO
on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä
tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen
palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien
hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö
(tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset.
Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan Englannissa erityisesti seuraavilla alueilla: 1)
Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3)
Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5)
Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan
strateginen kehittäminen.
Pessi ja Oravasaari määrittelivät Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään tutkimuksessa RAY:N
avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta yhteistä kehittämistä
tarvitseviksi rakenteellisiksi alueiksi seuraavat: resurssit, suunnittelu, seuranta, koulutus,
10
osaaminen, jakaminen ja verkostoihin kannustaminen, toimijoiden tuki, ”kannustavan ohjauksen
lanseeraus”, tiedotus, rekrytointi ja mainostus (Pessi & Oravasaari, 2010, s. 167).
RAY:n avustustoiminnan linjausten mukaisia vapaaehtoistoiminnan sisältöjä ovat esimerkiksi
seuraavat: rekrytointi; koulutus, soveltuvuuden arviointi, tehtäviin opastaminen; resurssien
kehittäminen ja rahoituksen hankinnan kehittäminen; suunnittelu, turvallisuuden ja riskien
hallinta; työnohjaus, jaksamisesta huolehtiminen, virkistys, henkilökohtainen kannustava ohjaus ja
toimijoiden tukeminen; jatkuvuudesta huolehtiminen; verkostoihin kannustaminen; ohjaus,
johtaminen, toiminnan arviointi ja koordinointi (RAY:n ohje vapaaehtoistoiminnan avustamisesta
2015).
3.4. Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet





Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivusto
Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän
vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen
kautta
Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla
yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla
Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä
Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen
3.5. Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat
vaaranna projektin toteutumista







Rahoituspäätösten varmistuttua päivitetään ja kartoitetaan yhteistyökumppaneiden tarpeet ja
resurssit ja määritellään prioriteetit; toimijat ovat erilaisissa tilanteissa ja heillä on erilaiset
tarpeet
Jatkuva suunnitelmallinen arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa
prosessin aikaisten, tarvittavien korjausliikkeiden ennakoimisen; pääkumppaneiden keskenään
heterogeeniset tarpeet ja resurssit edellyttävät oikeata tilanteen arviointia ja jatkuvaa
seurantaa
Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa;
yksittäisen pääkumppanin työn estyminen kesken prosessin saattaa kuitenkin olla riski koko
maantieteellisen alueen toiminnalle että jonkin sisällöllisen alueen toiminnalle, mikäli
toimijalla on ollut keskeinen rooli kokonaisuudessa
Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei
kuitenkaan vaaranna hankkeen kokonaistuloksia
Pyritään hankkeen alussa mahdollisimman hyvään ja selkeään työnjaolliseen yhteistyöhön sekä
paikkakuntien välillä että paikkakuntien sisällä
Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen
kehittämisessä mukana olemiseen
Hankehenkilöstön selkeä työnjako keskenään, suhteessa pääkumppaneihin sekä suhteessa
Kansalaisareenan muihin olemassa oleviin verkostoihin, erityisesti valikkoverkostoihin, on
keskeistä projektin tuloksellisuutta varmistettaessa
11
3.6 Arvio kilpailuvaikutuksista
Hankkeella ei ole kilpailuvaikutuksia.
3.7 Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin
Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Keskeinen tavoite on vahvistaa ja
selkiyttää ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintaa.
Kansalaisareenan yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa
kuntien hallinto- ja sektorijohtajille tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoisten panosta olisi
mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän kaikilla toimialoilla ja sektoreilla: vanhus-, vammaiskulttuuri- ja liikuntapalveluissa, asuinalueiden hoitoa koskevissa tehtävissä ja ympäristönhoidossa,
kerhotoiminnassa, lasten ja nuorten liikunnassa, vapaa-aikatoiminnassa ja nuorten
tukitoiminnassa, nuorten aktivoinnissa ja harrastustoiminnassa, perheiden tuessa, matalan
kynnyksen vapaa-aikapalveluiden tuottajana, aktiivisen senioriväestön osallistamisessa,
aktiivisuuden herättäjinä (kulttuuri- ja liikuntaharrastusporukoiden vetämisessä ja
keskustelutilaisuuksien järjestämisessä), vanhus- ja vammaistyön yksinkertaisissa avustavissa
tehtävissä (ulkoilu, retkiavustajat, kulttuuriluotsit), kotiseudun identiteetin vahvistamisessa
(kotiseutukohteiden ja ilmiöiden esiin nostaminen, retket, tapahtumat, siivouspäivät; museoiden
avoinna pito ja pitopalvelut), maahanmuuttajien palveluissa, energiatehokkuuden ja uusiutuvan
energian käytön edistämisessä, nuorisotyössä, sosiaalisessa toiminnassa ja ystävätoiminnassa,
puistojen ja viheralueiden hoidossa, yksinäisyyden torjunnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon
yksiköissä ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, oman terveyden vaalimisessa, ennaltaehkäisevissä
palveluissa (sosiaali-, terveys-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikapalveluissa, koulu- kulttuuri ym.),
kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. ”Keskushallintopalvelut taitaa olla ainut, johon en löydä muuta
yhteyttä kuin tuon jo mainitsemani kehittämistehtävän ja talous- ja toimintasuunnittelun”, sanoo
eräs kuntajohtaja.
4. Yhteistyökumppanit sekä niiden rooli
Pääkumppanit ovat vapaaehtoiskeskuksia, jotka omilla alueillaan sitoutuvat vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseen. Pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen
työhön. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään
kunkin pääkumppanin osalta erikseen rahoituspäätösten selvittyä. Rahoitusten erilaisuuksista
johtuen kokonaisuus määritellään siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta
tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen. Aiesopimukset odotuksista ja resursseista
ovat liitteenä.
Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat:
Turku
Turun kaupunki yhteistyössä Raision ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun seudun
valikkoverkoston ja Avustajakeskuksen kanssa
Tampere
Tampereen kaupunki/Museopalvelut/Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja
valikkoverkosto
Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva
Pori
Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry
12
Kokkola
Savonlinna
Meri–Lappi
Jyväskylä
Järvenpää
Vantaa
Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry
Savonlinnan Seudun Kolmonen
Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry
Jyväskylän kaupunki, Vapari
Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry
Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta
Ohjausryhmäkumppaneita
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn vapaaehtoistoiminnan kehittämisen
työryhmä. Liitteenä Kuntaliiton, KANEn ja Kansalaisareenan toukokuussa 2015 tekemä selvitys
Kuntien ja kolmannen sektorin kumppanuudesta. Ohjausryhmän kokoonpano määritellään
rahoituspäätösten selvittyä.
5. Projektin resurssit
5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät
Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö sekä kaksi kehittämistä tukevaa koordinaattoria, joista
toinen on vapaaehtoistoiminnan, kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija ja toinen
vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija.
5.2 Projektin muut resurssit
Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden
alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman
osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla 10 - 40 % / htv / alue/ valtakunnallisen
yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen.
LÄHTEET
Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016 – 2019.
(http://www2.ray.fi/sites/default/files/Avustukset/Avustusten%20hakeminen/Avustuslinjaukset%
2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20%20Avustustoiminnan%20linjaukset%202016-2019.pdf )
Check it out. A toolkit to assess the impact of Volunteer Development Agencies
(http://www.ivr.org.uk/search?q=Impact+assessment+toolkit )
Jääskeläinen, Laihonen, Lönnqvist, Pekola, Sillanpää, Ukko: Arvoa palvelutuotannon mittareista.
Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere 2013
(http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21795/arvoa_palvelutuotannon_mitt
areista.pdf?sequence=3 )
Koskela T (2012). Kehittämishankkeiden arvioinnin tila. Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaalija terveysalan järjestöissä. Avustustoiminnan raportteja 28. Raha-automaattiyhdistys.
13
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet:
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/20141112hallitusohjelmatavoitteet/HO_tavo
itteet_121114.pdf
Kuntoutussäätiö: Artsi-hanke 2013- 2016. Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja
terveysalojen järjestöihin 2013 - 2016 http://www.kuntoutussaatio.fi/artsi
Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys
kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007
Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina
oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.)
Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, 2013. http://www.humak.fi/wpcontent/uploads/2014/12/humak_koppi03.pdf
Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus
RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan
raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. http://www.kansalaisareena.fi/RAYraportti23.pdf
Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE)
(http://www.kansalaisareena.fi/index.php?sivu=kansainv )
ProVe-malli: Projektien vertaisarviointimalli 2015 http://www.adhdliitto.fi/sites/default/files/article_attachment/22042015_prove_malli_raportti.pdf
Quality Services, Better Outcomes. A Quality Framework for Achieving Outcomes By Aileen Murphy, DR.
Tara Murphy and Grainne Smith. http://www.twcdi.ie/images/uploads/general/Quality-Services-BetterOutcomes-Workbook-Final.pdf
RAY:n avustama vapaaehtoistoiminta. Ohje 2015. http://www2.ray.fi/fi/avustuksenaineistopankki?folder=250
Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry, arviointisuunnitelma,
http://www.jarjestoarviointi.fi/@Bin/1587970/Arviointisuunnitelmalomake.pdf (Luettu 9.4.2015)
Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry. Järjestöarviointi, http://www.jarjestoarviointi.fi/ (Luettu 9.4.2015)
SOSTE: Järjestöbarometri 2014 erityisteema: Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä:
http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/02/Byrokratian-ongelmat.pdf
VIVA – The volunteer Investment and Value Audit, A self-help guide, Second edition, Katharine Gaskin,
2011: ( http://www.ivr.org.uk/images/stories/Institute-of-Volunteering-Research/MigratedResources/Documents/V/VIVA-bulletin-(second-edition).pdf )
Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi,
RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry
14
Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä
1.9.2014 -15.9.2014. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan
toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry (http://www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf)
Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2015. Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen
Taloustutkimuksella teettämä Suomen aikuisväestöä edustava seurantatutkimus (edellinen vuodelta 2010).
Alkuperäinen julkaisematon aineisto maaliskuu 2015.
Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2010. Kansalaisareena ja Taloustutkimus huhtikuu 2010.
http://www.kansalaisareena.fi/Kansalaisareena_ja_vapaaehtoistoiminta.pdf
Vapaaehtoistyön adressi eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueille:
http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/03/Vapaaehtoisty%C3%B6n-adressi-2015allekirjoitettu1.pdf
Vaikuttavaa – järjestötyön tulokset näkyviin. Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä. RAY
http://www2.ray.fi/sites/default/files/Avustukset/Ty%C3%B6kaluja%20j%C3%A4rjest%C3%B6jen%20k%C3
%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Itsearviointiopas.pdf
Valliluoto Sari: Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä
4/2014 http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistoiminnan_mahdollisuuksista_ja_esteista.pdf
LIITTEET
Aiesopimukset pääkumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen
Kysely kuntien ja järjestöjen välisestä kumppanuudesta (Kuntaliitto, Kane,
Kansalaisareena, toukokuu 2015)
Talousarvio