SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita. SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla) ennakointi tutkimus kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät vaikuttaminen Jäsenpalvelut asiantuntijaviestintä koulutukset ja tapahtumat neuvonta ja räätälöity tuki materiaalituotanto verkkotyökalut Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta Visio Kansalais- ja palvelutoiminta * Pop-up vapaaehtoisuus * Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti * Palvelutoiminnan joukkoistaminen Mahdollistavat tekijät * Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa * Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa * Verkostomainen työtapa ? Kohderyhmien tarpeet ja elämäntilanteet * Vertaisuuden ja verkottumisen tarve * Sosiaalisen tilan tarve * Viihteellistyminen * Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla * Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy * Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu Ajurit ja pullonkaulat Nyt Tulevaisuudessa * SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta. Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä. Toimintaympäristö muuttuu – kehittäminen on pysyvää I Toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuuden ehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat. II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisen epäonnistumisesta - ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä olisimme voimattomia. III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää). Käsitteiden määrittelyä: Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan? Luottamushenkilöitä? Toimintojen järjestämisen Vastuuhenkilöitä? Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia? Jäseniä? Toimintaan osallistuvia? Käsitteiden määrittelyä: Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle vai yhtenä sen osana? Toimintaympäristö Sidosryhmät ja verkostot Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi Talous Hallinto ja johtaminen Viestintä Vaikuttaminen Kansalais- ja palvelutoiminnan organisointi Sisäinen tuki Tukitoiminta Varsinainen toiminta Kansalaistoiminta Palvelutoiminta Vapaaehtoistoiminta Harrastus ja virkistystoiminta Vaikuttamistoiminta Koulutus Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Hankkeet ja projektit Kohderyhmät Järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet Sisältö ja toimintamuoto Mielikuva Tavoitettavuus Marketing mix Social marketing (Neil Borden 1965) (Patrick Ladbury 2013) Tuote (product) Miellyttävää ja hyödyllistä (fun, benefits) 1) Kohderyhmän tarpeisiin juuri oikea sisältö mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella toimintatavalla. Mainonta (promotion) Suosittua ja normatiivista (popular, normal) 2) Kohderyhmän tavoittavalla monipuolisella viestinnällä välitetty oikea mielikuva toiminnasta. Helppoa (easy) 3) Kohderyhmälle oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tapahtuva toiminta, johon on fyysisesti ja sosiaalisesti helppo osallistua. Hinta ja paikka (price, place) Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla vastataan? Toiminnan tarkoituksen mukainen kohderyhmä Toiminnan toteuttamisen mahdollistava kohderyhmä Vapaaehtoiset Kohderyhmä Järjestö/yhteisö Luottamushenkilöt, aktiivit, sidosryhmät, intressitahot, rahoittajat yms. Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista I Strategia V Arviointi ja kehittäminen 8. Kunniakas lopettaminen II Osaaminen III Resursointi IV Johtaminen 1. paketointi 7. palkitseminen 6. osallisuus 2. rekrytointi 3. sopimus 5. Vuorovaikutus 4. perehdytys ja motivointi Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvalla ketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla. • Mitä todella yritämme tavoitella? • Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he tarvitsevat ja haluavat? • Miten ideoimme? • Osaammeko ja uskallammeko kokeilla? • Miten opimme? => Miten vetovoimaista toimintamme on?