Tulevaisuuden vapaaehtois

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Kiril Häyrinen, 6.11.2015
@kirilhayrinen
SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200
sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.
SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja
jäsenpalveluiden keinoin.
Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla)
ennakointi
tutkimus
kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta
toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät
vaikuttaminen
Jäsenpalvelut
asiantuntijaviestintä
koulutukset ja tapahtumat
neuvonta ja räätälöity tuki
materiaalituotanto
verkkotyökalut
Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta
Visio
Kansalais- ja
palvelutoiminta
* Pop-up vapaaehtoisuus
* Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi,
vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti
* Palvelutoiminnan joukkoistaminen
Mahdollistavat
tekijät
* Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa
* Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa
* Verkostomainen työtapa
?
Kohderyhmien
tarpeet ja
elämäntilanteet
* Vertaisuuden ja verkottumisen tarve
* Sosiaalisen tilan tarve
* Viihteellistyminen
* Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla
* Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy
* Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu
Ajurit ja
pullonkaulat
Nyt
Tulevaisuudessa
* SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa
erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen
näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta.
Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme
selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä.
Toimintaympäristö muuttuu – kehittäminen on
pysyvää
I Toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina
uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole
tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuuden
ehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat.
II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisen
epäonnistumisesta - ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä
olisimme voimattomia.
III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin
keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja
kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää).
Käsitteiden määrittelyä:
Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan?
Luottamushenkilöitä?
Toimintojen järjestämisen
Vastuuhenkilöitä?
Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia?
Jäseniä?
Toimintaan osallistuvia?
Käsitteiden määrittelyä:
Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle
vai yhtenä sen osana?
Toimintaympäristö
Sidosryhmät ja verkostot
Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi
Talous
Hallinto ja johtaminen
Viestintä
Vaikuttaminen
Kansalais- ja palvelutoiminnan
organisointi
Sisäinen tuki
Tukitoiminta
Varsinainen toiminta
Kansalaistoiminta
Palvelutoiminta
Vapaaehtoistoiminta
Harrastus ja
virkistystoiminta
Vaikuttamistoiminta
Koulutus
Tiedonvälitys
Asiantuntijuus
Ohjaus
ja neuvonta
Ehkäisevä
työ
Hankkeet ja projektit
Kohderyhmät
Järjestöjen
tarjoama
vapaaehtoisuuteen
perustuva
vertaistuki
Järjestöjen
tuottamat
yleishyödylliset
palvelut
Järjestöjen markkinoille
tuottamat
palvelut
Järjestölähtöisten
yritysten
markkinaehtoisesti
tuottamat
palvelut
Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet
Sisältö ja
toimintamuoto
Mielikuva
Tavoitettavuus
Marketing mix
Social marketing
(Neil Borden 1965)
(Patrick Ladbury 2013)
Tuote
(product)
Miellyttävää ja
hyödyllistä
(fun, benefits)
1) Kohderyhmän tarpeisiin
juuri oikea sisältö
mielekkäällä ja
tarkoituksenmukaisella
toimintatavalla.
Mainonta
(promotion)
Suosittua ja
normatiivista
(popular, normal)
2) Kohderyhmän
tavoittavalla monipuolisella
viestinnällä välitetty oikea
mielikuva toiminnasta.
Helppoa
(easy)
3) Kohderyhmälle oikeaan
aikaan ja oikeassa paikassa
tapahtuva toiminta, johon
on fyysisesti ja sosiaalisesti
helppo osallistua.
Hinta ja paikka
(price, place)
Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla
vastataan?
Toiminnan tarkoituksen
mukainen kohderyhmä
Toiminnan toteuttamisen
mahdollistava kohderyhmä
Vapaaehtoiset
Kohderyhmä
Järjestö/yhteisö
Luottamushenkilöt, aktiivit,
sidosryhmät, intressitahot,
rahoittajat yms.
Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii
määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista
I Strategia
V Arviointi ja kehittäminen
8. Kunniakas
lopettaminen
II Osaaminen
III Resursointi
IV Johtaminen
1. paketointi
7. palkitseminen
6. osallisuus
2. rekrytointi
3. sopimus
5. Vuorovaikutus 4. perehdytys
ja motivointi
Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvalla
ketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla.
• Mitä todella yritämme tavoitella?
• Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he
tarvitsevat ja haluavat?
• Miten ideoimme?
• Osaammeko ja uskallammeko kokeilla?
• Miten opimme?
=> Miten vetovoimaista toimintamme on?