1. No category

KEMPELEEN KUNTA
MUISTIO
10/2015
PALVELUVALIOKUNTA
Aika
12.5.2015 klo 16:30 – 20:00
Paikka
Martintalo, Hovintie 10 C, klo 16:30 – 17:00
Kokoushuone Köykkyri, Asemantie 1, klo 17:00
Ilpo Hettula, pj
Jaana Urpilainen, vpj
Tuula Rauma
Martti Kaisto
Jorma Kananen
Päivi Tarakkamäki
Helena Lievetmursu
Toivo Piira
Kai Similä
Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö
Anu Pouta-Kontio, sihteeri
Heli Kylli, toiminnanjohtaja Kempeleen 4H-yhdistys, poistui klo
17:50
Jussi Jalonen, työllisyyspäällikkö
Läsnä
Kutsutut asiantuntijat
Ennen varsinaista kokousta tutustuimme Martintalon toimintaan.
Käsitellyt asiat:
1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta
Muistio toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Jaana Urpilainen.
2. Tukea ja tehoa hankkeen eteneminen / Kempeleen 4H yhdistys
Palveluvaliokunta on ohjannut 29.10.2014 Kempeleen kunnan osallistumista Kempeleen 4H:n yhdistyksen Tukea ja tehoa hankkeeseen. Kempeleen kunnanhallitus on
käsitellyt hankkeeseen osallistumista hankkeeseen 24.11.2014 § 283 ja Kempeleen
kunnan valtuusto on hyväksynyt osallistumisen 8.12.2014 § 81.
Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa järjestöjen
työllistämistoiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Lisäksi hankkeella lisätään kolmannen sektorin toimijoiden, viranomaisten ja yritysten yhteistyötä ja pyritään löytämään paikkakunnille sopivia toimintamalleja työntekijöiden työllistämiseksi kolmannen sektorin työjakson jälkeen. Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdistysten palkkaamat tukityöllistetyt, vakinaisessa työsuhteessa olevat sekä yhdistysten luottamushenkilöjohto
Hankkeen toimintakausi on 2.2.2015 - 31.1.2017. Hankkeessa on toimijoina PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelta 15 osatoteuttajaa. Ensimmäinen hankkeen
osatoteuttajien aloituspalaveri pidetään Lync-palaverina 8.5., jonka jälkeen kootaan alueemme (Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele) asiantuntijatyöryhmä. Tämä
työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuun alkupäivinä ja tällöin kartoite-
taan alueen tilannetta, tarpeita ja tulevia toimintamuotoja hanketoiminnan aloittamiseksi.
Asiantuntijatyöryhmän kokoontumisen jälkeen (kesäkuussa) Kempeleen 4H yhdistyksen toiminnanjohtaja kokoaa Kempeleen järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja luottamushenkilöitä yhteiseen palaveriin, jossa tarkoituksena on kartoittaa tilanne kuntatasolla ja ryhtyä koordinoimaan mahdollisimman kattavaa yhteistyöverkostoa
kolmannen sektorin, kunnan ja valtion viranomaisten sekä yritysten välille. Tarkoituksena on palaveerata Kempeleen toimijoiden yhteisessä kokoontumisessa vielä ennen heinäkuuta. Mikäli asia jää kesän jälkeen tapahtuvaksi, kokoontuminen tullaan
järjestämään heti elokuun alussa.
Kempeleen 4H:n yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Kylli esitteli asiaa.
Palveluvaliokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunta kannattaa hankkeen eteenpäin viemistä esitetyllä tavalla.
3. Hankesuunnitelma / Kierrätyskeskus / Oulun Seudun Leader rahoitus
Kuntien rooli ja vastuu työllisyyden edistämisessä on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan laki- ja organisaatiomuutosten myötä. Valtakunnallisella tasolla muutoksen
kohteena ovat mm. työttömyysturvalain työmarkkinauudistus, työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen, työelämänosallisuuden ja osallistavan sosiaaliturvan
kehittäminen. Kempeleessä kierrätyskeskus on yksi toiminnan muoto, jolla kunnan
työllistämistarpeisiin ja -vastuisiin on pyritty vastaamaan. Kierrätyskeskus avattiin
19.9.2014, Pirilän alueella, entisessä vihannesvarastossa.
Hankkeen tavoitteena on remontoida heikossa kunnossa oleva Kierrätyskeskuksen
rakennus pysyvään toimintaan soveltuvaksi. Tarkoituksena on uusia vesikate, ikkunat, ovet ja seinäpinnat. Remontti tehdään soveltuvin osin omana työnä, tarjoten
myös sitä kautta työllistymismahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Kuljetusten järjestämisessä hyödynnetään Oulun seudun ammattiopiston logistiikan koulutusohjelmaa, mahdollistaen näin opiskelijoille käytännön työssäoppimispaikkoja.
Työt on mahdollista aloittaa heti hankerahoituksen varmistuttua (kevät 2015) ja
saattaa valmiiksi kahden vuoden sisällä aloittamisesta. Hanke voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa uusitaan kattopinnoitteet, toisessa vaiheessa ikkunat ja ovet ja kolmannessa vaiheessa ulkoseinäpinnoitteet.
Hankkeelle haetaan Oulun Seudun Leader rahoitusta. Kunnalla on mahdollisuus
saada yleishyödylliseen investointihankkeeseen 100 %:n rahoitus. Hankkeen kustannusarvio on n. 70 000€ ja kustannukset koostuvat rakennusmateriaaleista, työpalkoista, tarvittavasta kalustosta ja kuljetuksista.
Hankkeen osalta käytiin alustavia neuvotteluja Oulun Seudun Leader:n edustajien
kanssa syksyllä 2014 Kierrätyskeskuksen toimintaa käynnistettäessä. Oulun seudun
Leader (ent. JoMMa ry) on Maa- ja metsätalousministeriön ja kuntien rahoittama
maaseudun kehittämisyhdistys, joka toimii seuraavien kuntien alueella: Oulun maaseutumaiset alueet: Ii, Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Utajärvi. Oulun seudun Leader
rahoittaa maaseutuyritysten ja – yhteisöjen kehittämistoimintaa sekä pienimuotoisia
investointeja
Työllisyyspäällikkö Jussi Jalonen esitteli hanketta.
Palveluvaliokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunta kannattaa hankkeen eteenpäin viemistä esitetyllä tavalla.
4. Lausunto / työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston muodostaminen Pohjois-Pohjanmaalle
Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan
1.1.2015. Laki edellyttää, että kaikki kunnat ovat mukana toiminnassa viimeistään v.
2016 alusta alkaen.
Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua
tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua
tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja
seurannasta.
Asiakkuus edellyttää lain (1369/2014 2§) mukaan, että asiakkaan työllistymisen edistämiseksi tarvitaan em. tahojen palvelujen yhteensovittamista eli asiakkaalla on todettu monialaisen yhteispalvelun tarve ja että asiakas on saanut työmarkkinatukea
työttömyyden perusteella vähintään 300 päivä tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä
vähintään 6kk (alle 25-vuotiaat) tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12
kk (25 vuotta täyttäneet). Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on asiakkaiden
elämänhallinnan parantaminen, kuntouttaminen ja työelämään valmentaminen.
Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole tarvetta monialaiseen yhteispalveluun.
Tarvittavat palvelut tuotetaan kunkin organisaation peruspalveluina. Kukin organisaatio vastaa asiakkaan monialaisessa työllistämissuunnitelmassa sovituista oman
organisaation palveluista ja niiden toteuttamisesta asiakkaan ohjauksesta ja palvelun toteuttamisen seurannasta. Laissa on todettu, että TE-toimisto, kunnat ja Kela
osoittavat yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä.
TE-toimisto asettaa monialaisen yhteispalveluverkoston johtoryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtoryhmä vastaa yhteispalvelun järjestämisestä. TE-toimisto esittää, että johtoryhmän muodostavat Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien edustajat,
TE-toimiston johto, Kelan edustaja sekä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen edustaja
ja että johtoryhmän koko olisi enimmillään 10 henkilöä.
Monialaisen yhteispalveluverkoston vastuuhenkilönä toimii johtaja ja hänen varajohtajansa. Johtaja vastaa monialaisen yhteispalvelun operatiivisesta johtamisesta ja
määrärahojen käyttösuunnitelman toteutumisen seurannasta. Johtaja valmistelee
asiat ja esittelee ne johtoryhmälle. Lain mukaan kunnat nimeävät yhteispalveluverkostolle johtajan ja varajohtajan.
TE-toimisto, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan
henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Yhteispalvelun yhteisen
toimipisteen toimitila-, laite-, ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta
yhteispalveluista sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan Te-toimiston,
kuntien ja Kelan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on käynyt neuvottelut lain toimeenpanosta 7 seutukunnan (Nivala-Haapajärvi, Raahe, Oulunkaari, Oulun seutu, Haapavesi-Siikalatva,
Ylivieska, Koillismaa) kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto esittää Pohjois-Pohjanmaan alueelle yhden työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston (TYP) muodostamista. Yhteispalveluverkoston yhteinen toimipiste olisi Oulussa. Perusteluna yhden verkoston mallille esitetään, että maakunnallinen monialainen yhteispalveluverkosto on hallinnoltaan kevyt ja kustannustehokas. Koko maakunnan kattavassa verkostossa voidaan
hyödyntää Oulussa ja Raahessa kymmenen vuoden ajan toimineissa työvoiman
palvelukeskuksissa saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Yksi verkosto yhden johdon alaisuudessa takaa myös tasavertaiset palvelut maakunnan asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Välimatkat palveluihin ovat pitkät maakunnan reunaalueella. Kunnissa toimivia yhteispalvelupisteitä ja videoyhteyksiä voidaan käyttää
apuna palvelujen järjestämisessä.
Kempeleen kunnassa on tehty usean vuoden ajan suunnitelmallista kehittämistyötä
työllisyyden edistämiseksi. Kuntaan on perustettu työllistämisyksikkö, jota johtaa työllisyyspäällikkö. Työllistämisen toimintamalleja /työllistämisyksikköä on vahvistettu
perustamalla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä, terveydenhoitaja tehtävä työttömien terveydenhoitopalveluihin, Kierrätyskeskus, erityistyöllistettyjen ryhmä, Nuorten työpaja jne. Työllistämisen toimintamallia on kehitetty Pirilän Porras
hankkeen kautta ja mallia on juurrutettu edelleen jatkohankkeilla vahvalla yhteistyöllä Oulun seudun ammattiopiston ja yrittäjien sekä yhdistysten kanssa. Palkkatukityöllistämistä, nuorten kesätyöseteli palvelua ja nuorten kesäyrittäjyyttä on vahvistettu.
Kempeleen kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana TEtoimiston ja Kelan edustaja.
Kempeleen kunnan palveluketjua on kehitetty siten, että asiakkaat pääsevät oikeaaikaisesti eri palveluiden piiriin. Työllistämispalvelujen tuottaminen lähipalveluna tuo
kustannustehokkuutta ja on merkittävä palvelujen toimivuuden ja asiakasnäkökulma kannalta.
Yhteispalveluverkostolla ei ole vaikutusta Kempeleen kunnassa toimivien palvelujen
laatuun tai määrään, sen sijaan yhteispalveluverkoston hallinnolliset kustannukset
tuovat lisäkustannuksia kuntaan. Verkoston kuulumisen ohella kunta vastaa edelleen varsinaisista työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Keskitetty etäällä Kempeleen kunnasta tapahtuva toiminta ei välttämättä pysty
vastaamaan työttömyyden paikallisiin tarpeisiin. Työllisyyden hoidon kannalta keskeisintä on luoda monipuolisia työpaikkoja ja tunnistaa ns. piilotyöpaikat, vahvistaa
erilaisia koulutusmahdollisuuksia yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa sekä tarjota erilaisia kuntoutus ja terveydenhuollon palveluja.
Lakeuden alueelle on esitetty yhteispalvelupisteitä Lumijoen ja Muhoksen kuntaan.
Ko. kunnat eivät ole Kempeleen kunnalle tyypillisiä asioimissuuntia. Joukkoliikenne
ei palvele näihin suuntiin ja lisäksi Lumijoen yhteispalvelupisteen toiminta on suppeaa (sisältää ainoastaan lomakkeiden jaon).
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston esittämä yksi koko maakunnan laajuinen monialainen yhteispalveluverkosto Pohjois-Pohjanmaalle ei tuo monialaista yhteispalvelua
tarvitseville työnhakijoille lakiuudistuksen tavoitteen mukaista lisäarvoa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti keveämpi ratkaisu syntyy yhtenäisen työssäkäyntialueen kokoisesta monialaisesta yhteispalveluverkostosta. Yritysrakenteen, asiointisuuntien sekä
väestörakenteen näkökulmasta Oulun seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäynti
alueen. Tehokkain ratkaisu saadaan järkevää, toimivaa verkostomaista yhteistyötä
lisäämällä ilman uutta organisaatiota.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston muodostumisesta Pohjois-Pohjanmaalle ovat mm. Oulun kaupunki ja Limingan sekä Tyrnävän kunnat esittäneet lausunnoissaan seuraavaa. Oulun kaupunki ja Limingan kunta ovat lausunnossaan esittäneet, että perustettavia verkostoja olisi 3-4, toimien seutukunnallisina
työssäkäyntialueen kokoisina monialaisina yhteispalveluverkostoina. Tyrnävän kunta
on esittänyt lausunnossaan, että mikäli TYP toteutuu tulee sen olla huomattavasti
pienempi kuin koko maakuntaa palveleva. Väestörakenteen, asiointisuuntien sekä
yritysrakenteen näkökulmasta Oulun seutu muodostaa suhteellisen yhtenäisen alueen.
Liitteenä lausuntopyyntö, laki ja asetus monialaisesta yhteistyöverkostosta.
Palveluvaliokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunnan mielestä koko maakunnan laajuinen yhteispalveluverkosto nähdään liian isona alueena toteuttaa monialaista yhteispalveluverkostoa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti toimivampi ratkaisu syntyy yhtenäisen työssäkäyntialueen kokoisesta
monialaisesta yhteispalveluverkostosta. Verkoston hallinnosta tulisi
tehdä mahdollisimman kevyt.
5. Työllistämisen uusi kokonaisuus
Kuntien rooli ja vastuu työllisyyden edistämisessä on kasvanut laki- ja organisaatiomuutosten myötä. Kempeleen kunnan nykyiset työllistämistoimet eivät ole riittävät vastaamaan kunnille asetettuihin uusiin työllistämistarpeisiin ja -vastuisiin. Haasteisiin pyritään vastaamaan ”Uusi harppaus työllistämiseen” työryhmän voimin, joka
aloitti 9.4.2015 työllistämistoimien kartoittamisen ja uusien toimintamallien työstämisen.
Työllistymisen uudella kokonaisuudella pyritään siihen, että työllisyyden edistämisessä kuntien vastuulla oleviin velvoitteisiin kyetään vastaamaan tehostetusti, oikein
kohdennetusti ja kustannustehokkaasti.
Työllisyyspäällikkö Jussi Jalonen esitteli ajatusta työllistämisen uudesta kokonaisuudesta.
Palveluvaliokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunta toteaa, että työryhmä on aloittanut työnsä ansiokkaasti ja kannattaa työllistämisen edistämistä esitetyllä tavalla.
Palveluvaliokunnan mielestä on mahdollista tehdä aktivoivaa
työllistämistä palkkatukityöllistämiseen varatuilla määrärahoilla
vaikka TE-toimisto ei palkkatukea myöntäisikään.
6. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat
7. Muut mahdolliset asiat
 seuraava kokous to 21.5. klo 16:30 Vihiluodon kala
Ilpo Hettula
puheenjohtaja
Anu Pouta-Kontio
sihteeri