KEMPELEEN KUNTA
KOKOUSKUTSU
17/2015
PALVELUVALIOKUNTA
Aika
Ti 8.9.2015 klo 16:30
Paikka
Asemantie 1, kokoushuone Köykkyri
Kutsutut
Ilpo Hettula, pj
Jaana Urpilainen, vpj
Essi Ervasti
Martti Kaisto
Jorma Kananen
Saini Kela
Maarit Lampela
Helena Lievetmursu
Toivo Piira
Kai Similä
Kutsutut asiantuntijat
Janne Heikkinen, kvalt pj
Antti Ollikainen, khall pj
Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö
Tarja Jäminki, sihteeri
Ilkka Kettunen, OSAO:n Kempeleen yksikön yksikönjohtaja
Ville Valkama, Oulun Diakonissalaitoksen asiakkuusjohtaja
Pentti Rautakoski, rehtori
Hannu Kuusela, sivistysjohtaja
Käsiteltävät asiat:
1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta
2. Pirilä-kylä -hanke
Oulun seudun ammattiopisto ja Kempeleen kunta ovat yhteistyönä suunnitelleet,
toteuttaneet ja kehittäneet Pirilän alueen toimintoja vuodesta 2007 lähtien. Keskeisenä tavoitteena on tuoda alueelle eri organisaatioiden palveluita ja koota resursseja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ajatuksena on ollut tuottaa palveluita eri-ikäisille kohderyhmille. Tähän asti keskiössä
ovat olleet pääasiassa nuorille tarjottavat palvelut. Lasten- ja nuortentalon toiminnan ohella alueella on toiminut muun muassa Kempeleen kunnan työllistämisyksikkö, ikä-ihmisten neuvola, järjestöjen toimistoja sekä monipuoliset ammatti- ja työpajat.
Ulkopuolista rahoitusta Pirilän alueelle on saatu erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen tavoitteille. Pirilän porras 1-hanke vuosina 2010–13 (ESR) tuloksena syntyi
nuorten koulutuksen ja palveluohjauksen malli ja organisaatio. Toimintatapa on käytössä edelleen. Kempeleen kunta on palkannut nuorten palveluohjaajan ja TEtoimiston nuorille kohdennetut ohjauspalvelut ovat edelleen käytössä. Pirilän porras
2-hankkeen esiselvitys toteutettiin vuosina 2013–14 (ESR). Sitä seurannut Pirilän porras
2-hanke 2015–17 (ESR) keskittyy nuorten työllistämiseen liittyvään yritysyhteistyöhön.
Pirilän kehittämiseen on liittynyt myös Oulun seudun leader-rahoitus, jonka avulla on
rakennettu oppilaitoksen ja yhteisöjen käytössä oleva Pirilän lava sekä liikuntapuisto.
Kyseiselle rahoittajalle on tehty hakemus myös koskien Kempeleen kunnan kierrätyskeskuksen laajennusta.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana Kempeleen kunnan palvelutoiminta alueella on
vähentynyt. Keskeisenä syynä tähän on ollut alueen eräissä rakennuksissa havaitut
sisäilmaongelmat. Parhaillaan Oulun seudun koulutuskuntayhtymä tekee kartoitusta
omista tulevaisuuden tilatarpeista sekä kunnan ja mahdollisten muiden toimijoiden
tilojen käytön suunnitelmista. Näiden perusteella koulutuskuntayhtymä tekee päätöksen mahdollisista uusista tilainvestoinneista.
Kempeleen kunnan, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja Oulun Diakonissalaitoksen kanssa on tehty suunnitelmia yhteisen hankkeen käynnistämisestä. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Pirilän alueen mahdollisuuksista kokoamalla yhteen jo
tehty kehittämis- ja selvitystyö sekä uusin tieto vastaavanlaisten alueiden kehittämisestä kansallisesti ja kansainvälisesti. Pirilä-kylässä on tarkoitus mallintaa palveluintegraatiokokonaisuus, jonka toimijoina ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Piriläkylän kehittäminen monialaisen ja integroidun palvelutuotannon kehittyväksi alueeksi vaatii hankerahoituksen kautta tapahtuvan kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman (Master Plan) tuottamista. Tavoitteena on uudentyyppinen, eri organisaatioiden tarjoamien palveluiden koordinointi ja johtaminen. Hankkeen hallinnoija on
suunnitelmien mukaan Kempeleen kunta.
Asiaa esittelevät Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön yksikönjohtaja
Ilkka Kettunen, Oulun Diakonissalaitoksen asiakkuusjohtaja Ville Valkama sekä
Kempeleen kunnan Santamäkitalon rehtori Pentti Rautakoski.
3. Oppilaaksiottoalueet
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Perusopetuksen lainsäädännön mukaan kunta osoittaa toistaiseksi tai
määräajaksi oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta
annetaan sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään
opetusta (perusopetuslaki 6 §). Säännökset tarkoittavat sitä, että kunnan on tehtävä päätös oppilaan lähikoulusta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta. Kunta
voi muuttaa opetuksen järjestämispaikkaa vain perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä.
Lähikoululla ja muulla lainsäädännön tarkoittamalla opetuksen järjestämispaikalla
tarkoitetaan paikkaa, johon oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden
opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen
mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lisäksi perusopetuksessa olevan oppilaan päivittäinen koulumatka ei saa kestää yli laissa säädettyjen aikarajojen (32 § 2 mom.)
Oppivelvollinen voi hakeutua oppilaaksi myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun.
Perusopetuslain 28 §:n mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä esimerkiksi omassa asuinkunnassaan muuhun kuin hänelle osoitettuun kouluun, valtion tai yksityisen kouluun
tai toisen kunnan kouluun. Tällöin on kyse ns. toissijaisesta koulusta. Näihin on ensisijaisesti oikeus päästä sellaisilla oppilailla, joille ne on osoitettu lähikouluiksi. Jos kouluissa on tilaa, voidaan näihin ottaa ulkopuolelta tulevia oppilaita, mutta kaikkiin
toissijaisiin hakijoihin, sekä omasta kunnasta että toisesta kunnasta, on sovellettava
yhdenvertaisia valintaperusteita. Ns. toissijaisen koulun oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista (32 § 3 mom.). Jos mainittu edellytys asetetaan,
se on syytä todeta oppilaaksi ottamista koskevassa päätöksessä.
Liitteenä Kempeleen kunnan perusopetuksen oppilaaksi ottamisen periaatteet.
Sivistysjohtaja esittelee asiaa.
4. Koulumatkakriteerit
Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6 §).
Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä (5) kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen (Perusopetuslaki 32 §).
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa
on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.
Kempeleen kunnassa oppilaan lähikoulu määräytyy pääsääntöisesti oppilaaksiottoalueen mukaisesti. Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa tai kunnan
osoittamaan kouluun, asetetaan perusopetuslain 32 §:n 3 momentin nojalla oppilaaksi oton edellytykseksi, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljetuksesta tai
saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Koulumatkaetuuden myöntämisen periaatteet ovat liitteenä. Sivistysjohtaja esittelee asiaa.
5. Kuntalaisaloite/ kunnallinen tekstiilijätteen keräys- ja kierrätystoiminta
Kuntaan on saapunut 18.5.2015 kuntalaisaloite koskien kunnallista tekstiilijätteen keräys- ja kierrätystoimintaa. Aloitteessa ehdotetaan, että Kempeleessä aloitetaan
Marttaliiton, Marthaförbundetin, Kuluttajaliiton ja Luontoliiton kannanoton mukainen
tekstiilijätteiden keräys- ja kierrätystoiminta.
Toiminnasta olisi seuraavia hyötyjä:
1. Kierrätyksen kautta kuntalaisille mahdollistuu käyttökelpoisten tekstiilien jatkokäyttö.
2. Käyttökelvottoman tekstiilijätteen (= lumppu) hyötykäyttö mahdollistuu (esim. rakennusten eristeenä ja/tai energiatuotannossa).
3. Polttoon menevän tekstiilijätteen määrä vähenee.
Liitteenä kuntalaisaloite sekä työllisyyspäällikkö Jussi Jalosen vastaus aloitteeseen.
6. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat
7. Muut mahdolliset asiat
Merk. ILPO HETTULA
puheenjohtaja
Marja-Leena Meriläinen
vastuuhenkilö