Erirakenteinen metsänkasvatus
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa • Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. • Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan kasvatushakkuiksi. • Kasvatushakkuissa jäljelle jäävälle puustolle on asetettu minimi pohjapinta-ala, joka vaihtelee alueittain ja kasvupaikoittain. • Kasvatuskelpoiseksi puuksi katsotaan puu, jonka latvus on elinvoimainen, rinnankorkeusläpimitta on väh. 7 cm, ja jossa ei ole vaurioita. Puulajin on lukeuduttava sallittuihin lajeihin. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuun jälkeen Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Metsälain muutoksetuudistushakkuut • Jos erirakenteisen metsän hakkuu alittaa kasvatushakkuille vaaditun pohjapintaalaperusteisen alarajan, katsotaan hakkuu uudistushakkuuksi. • Uudistushakkuun järeys- ja ikärajat poistuivat. • Uudistamisvelvoite koskee alaa, joka on kooltaan yli 0,3 ha. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Metsälain muutoksetuudistamisvelvoitteet • Taimikon tulee olla keskipituudeltaan vähintään 0,5 metriä. • Aikaraja on Etelä-Suomessa 10 vuotta. • Vähimmäistaimitiheys on havupuuvaltaisissa taimikoissa 1 500 tainta/ha, ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1 100 tainta/ha. • Taimien tulee olla tasaisesti jakautuneet. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Metsälain muutoksetsallitut puulajit • • Kasvatettaviksi puulajeiksi hyväksytään männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni. Puulajeille ei ole enää määritelty tarkkaa kasvupaikkavaatimusta. Hieskoivua voidaan kasvattaa pääpuulajina turvemailla, soistuneilla kankailla ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muualla hieskoivu on sallittu täydentävänä puulajina. EteläSuomessa sitä saa olla 20% kokonaistaimimäärästä. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Erirakenteinen metsänkasvatus • Erirakenteisessa metsänkasvatuksessa kasvatetaan samaan aikaan taimia, kuitupuita ja tukkipuita. Metsä pyritään pitämään jatkuvasti peitteellisenä. 200 150 Runkoja/ha • Runkolukujakauman tulee olla laskeva, eli taimia ja pieniä puita on eniten. 100 50 0 Lpm- luokka Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Erirakenteisen metsän puuntuotos 8 Eri-ikäinen Viljely 12 Yläharvennus Alaharvennus Harsinta 11 7 10 5 4 3 2 1 9 Tilavuuskasvu m3/ha/v Tilavuuskasvu m3/ha/v 6 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 Metlan ERIKA-kokeet 15 v. vs. viljelykuusikko (MOTTI, Tapion suositus) Metlan Vessarin käsittelykokeet 8-11 v. "jatkuva kasvatus "= yläharvennus, alaharvennus ja määrämittaharsinta (Lähde ym. 2002) Lähde: Sauli Valkonen Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Erirakenteisen metsän hakkuutavat • Valmiiksi erirakenteisissa metsissä poiminta- ja pienaukkohakkuut • Erirakenteistavat hakkuut: - Kasvatushakkuina väljennyshakkuu ja yläharvennus - Uudistushakkuina siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, verhopuuhakkuu, kaistalehakkuu… Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Poimintahakkuu • Tavoitteena on säilyttää metsän runkolukujakauma jkäyrän muotoisena, eli laskevana. • Hakkuussa poistetaan pääasiassa suurimpia tukkipuita, joiden arvokasvu on pieni. • Kasvu keskitetään arvoltaan vähäisiin puihin, joilla on suuri arvokasvu. • Huonokuntoiset ja vialliset puut poistetaan ja pienempien puiden ryhmiä harvennetaan. • Hakkuussa luodaan samalla otolliset olosuhteet taimettumiselle. • Voidaan tehdä 10-20 vuoden välein. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Poimintahakkuu • Soveltuu parhaiten kuusikoihin. • Ei tulisi toteuttaa alueilla joilla on juurikääpää. • Sekametsä antaa korkeamman tuoton, sekä edistää uudistumista. • Säästöpuita suositellaan jätettäväksi, kuten tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Lähde: metsaforest.fi Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Huomioitavaa poimintahakkuusta • Hakkuu suunnitellaan metsän rakenteen mukaisesti. Hakkuuta voidaan keskittää niihin kohtiin, joissa on eniten tukkipuuta. • Hakkuu tulee suorittaa voimakkaasti jos metsä ei ole taimettunut riittävästi, tai jos halutaan lisätä lehtipuiden uudistumista. • Jotta hakkuu on kannattavaa, tulee hakkuukertymän olla ainakin 90 m3/ha. • Vaatii tarkempaa korjuun suunnittelua kuin hakkuut yleensä. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Taimettuminen erirakenteisessa metsässä • Metlan ERIKA- tutkimuksen mukaan taimia syntyy riittävästi, mutta taimettuminen on epätasaista ja suuri osa pienistä taimista kuolee. • Metsä on hakattava harvaksi, jotta taimet säilyisivät elossa ja kasvaisivat hyvin. • Rehevillä mailla heinittyminen voi haitata taimettumista. • Valopuulajien taimet eivät menesty kuusikossa. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Poimintahakkuiden puunkorjuusta • • • • • • • Poimintahakkuut onnistuisivat parhaiten miestyönä, mutta korjuu olisi liian kallista ja hidasta. Poimintahakkuissa poistetaan järeitä tukkipuita, joten koneiden on oltava isoja. Korjuuvaurioiden määrä kasvaa koska poimintahakkuu toteutetaan joka 10-20. vuosi. Tutkimusten mukaan 10-15% puista vaurioituu korjuun yhteydessä. Juurikääpäriski on suuri toistuvien hakkuiden takia. Juurikääpää leviää myös alikasvokseen. Sitä voi torjua ainoastaan talvihakkuin ja lisäämällä biologista torjunta-ainetta. Hakkuun onnistuminen riippuu paljolti hakkuukonekuskin ammattitaidosta. Hakkuun korjuukustannukset ovat harvennusten luokkaa. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pienaukkohakkuu • Pienaukkohakkuulla voidaan uudistaa vaiheittain vanhaa kuusi- ja mäntymetsää, sekä luoda erirakenteinen taimikko. • Pienaukot voidaan uudistaa luontaisesti tai viljellen. • Pienaukkojen on todettu uudistuvan hyvin luontaisesti. Myös valopuulajit voivat menestyä pienaukoissa. • Taimettuminen kestää yleensä kuusella 5-10 vuotta ja männyllä 1-3 vuotta. • Pienaukkotaimikot kehittyvät hitaammin kuin istutustaimikot (ero 5-10 vuotta). Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pienaukkohakkuun toteutus • Pienaukon koko, muoto ja sijoittelu vaihtelevat tilanteen ja tavoitteiden mukaan. • Pienaukoin käsiteltävä alue voi olla yhteensä 20-50%. • Pienaukon koko voi olla 0,1-0,5 hehtaaria. Huom! Metsälain uudistamisvelvoite koskee yli 0,3 ha:n aloja. • Ilmansuunnalla ei ole huomattu olevan merkitystä taimettumiselle tai taimien kasvulle. • Pienaukkojen välialueet on suositeltavaa harventaa taimettumisen edistämiseksi. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pienaukkohakkuun jäljelle jäävän puuston lakiraja • Käsittelyalueen jäljelle jäävän puuston pohjapinta-alaa koskee kasvatushakkuille määritelty raja, eli Etelä-Suomen kuusikoissa 10 m2/ha. Piirros: Juha Varhi Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Lähde: metsaforest.fi Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Erirakenteistavat hakkuut • Väljennyshakkuin ja yläharvennuksin voidaan saada luontainen uudistuminen alulle. • Uudistushakkuilla (verhopuu- suojuspuu- ja siemenpuuhakkuin) voidaan uudistaa metsä kerralla, kun maapohja on helposti taimettuvaa. Syntyvästä taimikosta voidaan kasvattaa erirakenteinen metsä. • Hyvä lähtökohta erirakenteisen metsän kasvatukselle ovat jo valmiiksi hieman erirakenteiset metsät, jotka ovat taimettuneet (erityisesti suomaat ja soistuneet kankaat), sekä lehtipuuston tai männiköiden alikasvoskuusikot. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m3 Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kuva: Tiina Ojansivu Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m3/ha Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kuva: Tiina Ojansivu Erirakenteisen metsänkasvatuksen hyötyjä • Metsä säilyy peitteisenä à maisemahyödyt, monikäyttöhyödyt (virkistyskäyttö, marjastus, sienestys ja luontomatkailu), mahdolliset hyödyt metsäkanalinnuille ja monimuotoisuudelle. • Ei uudistamis- ja taimikonhoitokustannuksia. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Erirakenteisen metsänkasvatuksen ongelmakohtia • Metsä ei uudistu. Syynä voivat olla liian tiheä puusto, heinittyminen rehevillä aloilla, tai maanmuokkauksen puuttuminen. • Uudistuminen on hyvin vaihtelevaa ja epätasaista. • Taimien kasvu voi olla heikkoa. • Suurin osa taimista voi kuolla. • Hakkuussa tuhoutuu taimia. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK ..ja muita haasteita • Erirakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä. • Puunkorjuun onnistuminen à Koneenkuljettajan ammattitaito! Riittääkö tulevaisuudessa kantavia talvikelejä? • Juurikääpäriski on suuri, eikä sitä voi saada pois erirakenteisesta metsästä. • Mikä on metsänkasvatuksen kannattavuus pitkällä aikavälillä? Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kiitos! Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Kuva: Tiina Ojansivu
© Copyright 2024