1. No category

Työnumero 1634
28.10.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ,
YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
SORTAVALANKATU 2-4
Asemakaavan muutos
KAAVASELOSTUS
KÄSITTELYVAIHEET
Vireilletulo
KrakLK
Nähtävillä
KH
KV
Lainvoima
20.2.2013
3.11.2015
SORTAVALANKATU 2-4
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
Asemakaavan muutos koskee
Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) kortteleita 511 ja 5124 sekä
tiloja 6:196, 876:1, osia tiloista 12:23, 12:24, 871:1, 6:25, 6:181 sekä
rautatiealuetta, katualueita ja yleisiä alueita.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat
Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) korttelit 511 ja 5124 sekä
katu- ja virkistysalueita.
Joensuun kaupungin kaavoitusohjelman työ nro 1634
Kaava-alueen sijainti Sortavalankadulla, Karjalankadun ja Kettuvaarantien välillä.
Joensuu 28.10.2015
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
2
TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 5
Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö ................................................................ 5
Kaavaprosessi .......................................................................................................................................... 5
1.
LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................ 6
1.1.
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ...................................................................... 6
1.1.1. Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................................... 6
1.1.2. Luonnonympäristö ...................................................................................................................... 6
1.1.3. Rakennettu ympäristö ................................................................................................................. 8
1.1.4. Maanomistus............................................................................................................................. 12
1.2.
SUUNNITTELUTILANNE ..................................................................................................13
1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................. 13
2.
TAVOITTEET............................................................................................................... 16
2.1.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 16
2.2.
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................ 16
2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................................. 16
3.
VAIHTOEHDOT ............................................................................................................20
3.1.
3.2.
3.3.
4.
ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA ................................................... 20
VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU ................... 28
ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET ........................................................31
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU .................................................................... 31
4.1.
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .........................................................31
4.2.
ALUEVARAUKSET ...........................................................................................................31
4.2.1. Korttelialueet ............................................................................................................................. 31
4.2.2.
Muut alueet ........................................................................................................................... 32
4.3.
KAAVAN VAIKUTUKSET ..................................................................................................33
4.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ..................................................................................... 33
4.3.2.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön........................................................................35
4.3.3. Yritysvaikutusten arviointi ..........................................................................................................35
4.3.4.
Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin ..........................................35
4.4.
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ........................................................................................ 36
5.
TOTEUTUS ..................................................................................................................36
5.1.
6.
KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................... 36
SUUNNITTELUVAIHEET ...............................................................................................36
3
TILASTOLOMAKE
HANKEKORTTI
LIITTEET
1. Asemakaavaehdotus 28.10.2015
2. Havainnekuva
3. Ote ajantasa-asemakaavasta
4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.2.2013
5. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnosta ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin
6. Joensuun ratapihan varikkoalueen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys
7. Asemakaavaluonnos 27.11.2014
8. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin
9. Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelmaraportti
OHEISMATERIAALI
Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelman suunnitelmakartat ja selvitykset
4
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö
Sortavalatalon toiminta päättyi vuonna 2009. Tämän jälkeen kaupunki on selvittänyt mahdollisia
uusia käyttötarkoituksia rakennukselle, mutta osin rakennuksen huonon kunnon vuoksi kaupunki on
päättänyt purkaa rakennukset. Tontin sijainti lähellä keskustan palveluita ja toisaalta sen tarpeeksi
suuri koko mahdollistavat tontin käytön tehokkaaseen asuntorakentamiseen. Tämä toteuttaa
kaupungin tavoitetta olevan kaupunkirakenteen täydentämisestä.
Sortavalatalon tontista muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK. Kerrosluku vaihtelee
kahden ja viiden välillä ja rakennusoikeutta uudessa korttelissa on 15 200 k-m2, mikä tarkoittaa
tonttitehokkuutta e=0,77. VR:n varikolla on toiminta viime vuosina supistunut ja osa
varikkorakennuksista on vapautunut muuhun käyttöön. Kaavamuutoksella sallitaan varikon
käyttäminen myös muuhun kuin rautatietoimintaan, mikä luo uusia mahdollisuuksia varikkoalueen
säilymiseen elävänä myös siinä tilanteessa, että VR:n varikkotoiminta nykyisessä muodossaan
alueella päättyisi.
Varikon alueesta muodostetaan teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue TK.
Olevia
rakennuksia
ei
suojella.
Alueella
sallitaan
korkeintaan
kolmikerroksinen
2
täydennysrakentaminen. Tonttitehokkuus on e=0,4, mikä tarkoittaa n. 10 700 k-m rakennusoikeutta.
Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa oleva huoltoasema kaipaa lisää tilaa voidakseen
kehittää toimintaansa nykyisellä paikalla. Tämän takia oli luonteva ottaa se samaan
kaavamuutokseen mukaan. Liike- ja huoltamorakennusten korttelialueen KLH korkein sallittu
kerrosluku on kolme ja rakennusoikeutta tontilla on 2500 k-m2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta
e=0.18. Tontin uusi koko on kaavassa 14 155 m2.
Asemakaavamuutos, liite 1
Kaavaprosessi
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa
ilmoituslehdissä 28.2.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 28.3. – 22.3.2013
ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 13.3.2013 Sortavalatalon auditoriossa, osoitteessa Sortavalankatu 4.
Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin 1.12.2014 Sortavalatalon auditoriossa. Kaavaluonnos
pidettiin nähtävillä 27.11.2014-12.1.2015.
5
81
7812
242
23 29
80
13
79
77
76
5
6
32
21
3
1305
25
80
79
30
11
12
9
3
24
10
9
8 7
78
6:25
7
7
78
77
76
6:7
uja
Liite 1, 1 / 5
8
5
10
13
36
ink
2
9
78
11
Ant
14
1
22
32
2
33
79
6:181
61
5124
5124
KLH
871:1
871:3
1
30
3
25
4
77
24
kt
III
2500
36
6
2
34
35
Sor
4
5
5
13
87
ET
870
77987
6
5 - :1
9 9 12
7
06
-2
6
ala
6:25
5-9903-16
tav
12:24
3
8
10
51
9
6943900
tu
489000
2
nka
11
6:196
Kt
93
94
92
36
3147
91
89
SORTAV
5
NIINIVAARA
64
4
e=0.4
12:23
III
79
65
Öljys.
70
78
80
68
66
12:7
78
53
pp
1
4
ET
ml
7
a
p
4
2
5
4
a
3
20
he
3
507
6
nk
at
1
2
13
le
28 15
u
5
3
n
ka
tu
4
26
30
kt
27
tu
14
kt
7
kt
12:39
7
6
8
33
13
21
8
24
25
6
32
27
a
700
II
BA
40 d
14
9
ET
kt
3
11
2
6
6
2
20
12
5
ja
Kar
7
13
lank
atu
3
2
7
3
1
6
1
20
8
2
1
19
11
8
87
31
2500
BA
40 d
IV
a
38
39
10
59
23
0
7
10
12
kt
26
36 37
13
5-9903-20
508
86
8
15
29
ie h e n k a
ri
509
25
Asemam
ju
3
11
10
le
19
85
ir
8
19
30
20
85
5-9903-10
19
21
6:8
519
1
7
3
3
2
1
le
84
9
600
II
1500
IV
p
4
5
13
a
2 14
1900 I I
V
6
7
83
2
K
85
16
4
10
8
a
p
2
2
5
II
I
le
1
516
3
Joensuun Kauppaoppilaitos
5
24
85
84
7
ie
10
3
510
um
2
23
17
20
rr
3
4
11
18
7
kt
kt
12
3
le
6
pp
1
22
19
Ja
11
2
35 dBA
21
3
2
1
83
1
2
6 :7 8
13
14
1500
IV
AK
le
83
8 3RATAPIHANPUISTO
9
86
8
tu
84
a n k8 a
J u n a il ij
85
6
7
72
1
5
kt
39
84
2:
VP
4
3p
600
II
1900
V
5-9903-42
3
15
35 dBA
pp
10
a t9u
3-4
83
82
511
a n i n11k
9
40
a
le
3
Sold
le
5
le
2
5
5
6
5-990
81
84
ml
IV
600
II
11
10
55
10
35 dBA
488700
506
80
1500511
1900
V
14
1
1
7
2
8
13
6:189
1
kt
4
1 12
6943700
5110
18 16
a
17
ml
1
3
2
79
79
71
12
87
78
63
TU
TK
Öljys.
ALANKA
66
18
88
77
4
29
Sp
10 20 30 407 50
100
11
529
527
9
87
4
8
7
Liite 1, 2 / 5
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
KLH
TK
VP
ET
0020000
Asuinkerrostalojen korttelialue.
0230100
Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue.
0270200
Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
0330000
Puisto.
0590000
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
0860000
Ohjeellinen osa-alueen raja.
0880000
?
5
NII
511
SORTAVALAN
2500
III
e=0.4
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
0960000
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
a
Liite 1, 3 / 5
Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen
korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen.
1130000
Rakennusala.
1190000
a
u
atu
1120000
Auton säilytyspaikan rakennusala.
1290000
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.
1320000
35 dBA
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien
sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on
oltava vähintään 35 dBA.
1330000
le
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
1500200
pp
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti
ohjeellinen.
1510000
p
Pysäköimispaikka.
1540000
Johtoa varten varattu alueen osa.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
ml
1751000
Maanläjitysalue.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne
muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden.
2. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi
porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla.
3. TK- korttelialueella tapahtuva toiminta on suunniteltava niin, että se ei aiheuta nykyistä
käyttöä suurempia ympäristöhäiriöitä.
4. TK-korttelialueen istutettavalla alueen osalla oleva puusto on pääpiirtein säilytettävä.
5. VP-alueella sijaitsevalle maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa pilaantumattomasta
ylijäämämaasta melusuoja- ja maisemavallin. Vallin harjan korkeusasema saa olla enintään
+84 mmpy (N60). Vallin ratapihan puoleiselle rinteelle saa istuttaa puustoa. Aluetta on
hoidettava siten, että puuston enimmäiskorkeus on 5 metriä.
Liite 1, 4 / 5
6. KLH-korttelialueella maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee sijoittaa alueen länsiosaan ensisijaisesti
rakennuksiin tai julkisivuiltaan rakennuksen omaisiin rakennelmiin.
AK-KORTTELIALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
7. Asuinkerrostalojen julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa punatiiltä. Kaksikerroksisten
asuinrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta.
8. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi
porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla.
9. Parvekkeet on lasitettava. Katusivuilla lasituksen ja rakenteiden tulee vaimentaa melua
vähintään 10dBA.
10. Karjalankadun ja Sortavalankadun varrelle rakennettavien kerrostalojen asuntojen huoneiden
sijoittelussa on huomioitava liikennemelu.
11. Osoitetusta rakennusoikeudesta enintään 5 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ- ja
kokoontumistiloiksi sellaista toimintaa varten, mikä ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta
haittaa melun, tärinän, ilman pilaantumisen eikä liikenteen muodossa.
12. Rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta.
13. Tontilla merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa:
Porrashuonetilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että
tämä lisää porrashuoneen avaruutta ja valoisuutta. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa
käytävämäisiä tiloja.
Talousrakennuksia rakennusalan ulkopuolelle enintään 150 k-m2.
AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1. Autopaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti:
1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 k-m2 kohden
1 autopaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen
sekä toimistotilojen kerrosalan 70 k-m2 kohden
1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 50 k-m2 kohden
2. Autopaikat tulee erottaa istutuksin muusta piha-alueesta.
3. Katualueen läheisyydessä olevat autopaikat on erotettava katualueesta aitaamalla,
autokatoksilla tai istutuksilla.
4. p-alueelle sijoitettavista autopaikoista saa kattaa enintään 50 %.
POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti:
1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 k-m2 kohden, kuitenkin vähintään 1
polkupyöräpaikka asuntoa kohden
1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja
kokoontumistilojen, toimistotilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 k-m2 kohden
2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.
3. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.
4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat
toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila
polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.
Liite 1, 5 / 5
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30
Korkeusjärjestelmä N60
Hyväksytty kaupungin valtuustossa
Timo Lajunen
kaupungingeodeetti
Mikko Kärkkäinen
kaupunginlakimies
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteleiden 511 ja 5124 sekä katu-, liikenne- ja
virkistysalueiden asemakaavan muutos.
SORTAVALANKATU 2 JA 4
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 28.10.2015
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1:1000
Suunn. J. Pasma, S. Vaskonen
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
J. Pasma/Kaija Kinnunen
Arkisto
5/1634
1. LÄHTÖKOHDAT
1.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
1.1.1. Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue sijaitsee Sortavalankadun länsipuolella, Kettuvaarantien ja Karjalankadun välissä. Alue
käsittää Ratapihanpuiston, Sortavalatalon tontin, osan VR:n asema-alueesta sekä Kettuvaarantien
varrella olevan huoltoaseman tontin. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 ha.
Suunnittelualueella sijaitsevat purettavan Sortavalatalon rakennukset 1970-luvulta, VR:n veturitalli
1950-1970 -luvuilta sekä 1990-luvun alussa valmistuneet huoltoaseman rakennukset
1.1.2. Luonnonympäristö
Suurmaisemassa kaava-alue sijaitsee paikassa, jossa Niinivaaran selänne vaihettuu Pielisjoen
laaksoksi. Kaava-alueen maanpinta laskee pohjoista kohden. Alueen korkeusasema vaihtelee
+77…+85 m välillä.
Kaava-alueen sijainti suurmaisemassa. Ruskeat ovat selänteitä, vihreät laaksoja. Violetit ympyrät merkitsevät
maiseman hierarkista pistettä ja punainen ympyrä on maiseman solmukohdassa.
Aivan kaava-alueen vieressä sijaitsee kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään runsaslajinen Varaslampi,
jonka laskuoja kulkee kaava-alueen pohjoisosan halki. Kaava-alueen lounaiskulmassa sijaitsee puisto,
jonka eteläosa on luonteeltaan metsäinen. Muutoin kaava-alue on kasvillisuudeltaan tyypillistä pihaja joutomaiden kasvillisuutta.
Maaperältään alue jakautuu kolmeen eri luokkaan. Aivan eteläisin osa alueesta on kantavaa
moreenia, jonka varaan perustus voidaan tehdä (luokka III). Moreeni on routivaa, mistä syystä
routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Keskiosa alueesta kuuluu
kantavuusluokituksessa luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy
hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja
keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, kerrostalorakentaminen edellyttää paaluttamista.
6
Varasojan ympäristö on kantavuudeltaan kehnoa turve- tai liejumaata, joka ei sovellu rakentamiseen
ilman kalliita erityistoimenpiteitä (luokka VI).
Kaava-alueen ja ympäristön maaperä. Valkoinen alue on kantavuusluokkaa IV, tumma rasteri alueen etelä-osassa
kantavuusluokkaa III ja vaalea rasteri Varaslammen ympäristössä kantavuusluokkaa VI.
Vesistöt, vesitalous ja luonnonsuojelu
Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Sortavalatalon tontin pintavedet on ohjattu sv-viemäriin
ja Sortavalankadun kuivatus kerää kaava-alueen rajalla olevat pintavedet. Muutoin pintavedet
ohjautuvat suoraan Varasojaan ja sitä kautta Pielisjokeen.
Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita tai
luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia alueita.
7
1.1.3. Rakennettu ympäristö
Kaava-alueella sijaitsee entinen kauppaoppilaitos (Sortavalatalo), VR:n varikkotiloja sekä
huoltoasema Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmassa. Nykyisin kaava-alueella ei ole asutusta.
Puolen kilometrin säteellä kaava-alueesta on noin 1600 asukasta. Väestön ikäjakauma painottuu
nuoriin aikuisiin: asukkaista 28% on 18-29 -vuotiaita, kun Joensuun seudulla vastaavan ikäluokan
osuus on 17%.
Kaava-alueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta, jossa vallitseva kerrosluku on 1-2.
Kaava-alueen ympäristön rakennuskanta. Harmaa: 1-2 –kerroksinen, violetti: 2-3-kerroksinen, sininen: yli
kolmikerroksinen.
Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä keskustasta. Paikallisliikenteen reitti kulkee
Kettuvaarantietä myöten.
Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit kaava-alueen tuntumassa.
8
Aivan kaava-alueen vieressä sijaitseva Varaslammen ympäristö on lähialueen asukkaiden merkittävä
virkistysalue, jonka kautta kulkevat myös hiihtoladut. Lisäksi Pielisjoen rannan puistot ovat
kävelyetäisyydellä alueelta.
Kilometrin säteellä kaava-alueesta ei ole alakouluja tai päiväkoteja, mutta muutoin palvelutarjonta
alueella on kohtalainen. Kilometrin säteelle kaava-alueesta jää myös suuria työnantajia kuten Valio,
UPM, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tikkamäen sairaalakompleksi.
Palveluiden sijoittuminen kaavaalueella ja sen läheisyydessä.
9
Osa Joensuun asemanseudun rakennuksista on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-historiallisia
kohteita. Koska kaava-alue sijaitsee RKY-alueen läheisyydessä, selvitettiin myös VR:n varikon
rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo tämän työn yhteydessä (Liite 6. Joensuun ratapihan
varikkoalueen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristö-selvitys).
Veturitallit on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennus on kantavilta rakenteiltaan
betonia ja julkisivuiltaan valtaosin punatiiltä. Rakennuksia on muutettu ja korjattu useissa vaiheissa
mm. 1975-77, 1985 ja 1995-97.
Rakennus on käytössä toimisto- ja sosiaalitiloina ja veturivarikkona. Rakennuskokonaisuuden käyttö
on jonkin verran vähentynyt, koska varikkotoimintaa on siirretty muille paikkakunnille. Eteläpääty on
vuokrattu karting-autoradaksi.
Rakennus sijaitsee omana kokonaisuutenaan suhteellisen näkymättömästi kaupunkikuvassa.
Rautatieasemalta etäisyys on noin 300 m ja huoltoasemalta noin 100 m. Vanhat veturitallit peittävät
kohteen näkyvyyden asemalta ja se jää muutoinkin varsin kauas laajan ratapihan taakse. Lähikaduilta
rakennus jää piiloon runsaan puuston vuoksi.
Rakennus on pääosiltaan säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen ilmeensä. Kookkaiden ikkunoiden
ruutujaotusten ja perinteisen tiileen pohjautuvan rakennustapansa vuoksi rakennuskokonaisuus
vaikuttaa ikäistään vanhemmalta.
Varikkoalueen rakentuminen (Osmo Karttunen 2013)
10
Sortavalatalon tontilla kulkee vesi- ja viemärilinjoja, jotka on huomioitava alueen rakentamista
suunniteltaessa.
Vesi- ja viemäriverkosto kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Punainen: viemäri, sininen: vesijohto, vihreä:
sadevesiviemäri.
Vilkasliikenteiset kaupungin sisäänajotiet Karjalankatu ja Kettumäentie aiheuttavat melua kaavaalueelle. Myös kaava-alueen vierellä sijaitseva ratapiha aiheuttaa ajoittain melua ja tärinää.
Melun leviäminen kaava-alueelle (Nissinen 2004). Vihreä katkoviiva: raideliikenteen arvioitu leviäminen LAeq 55 dB,
vihreä viiva: tieliikenteen päivämelu 55 dB(A), punainen viiva: tieliikenteen päivämelu 60 db(A).
11
Joensuunseudun liikennemäärää on ennustettu vuodelle 2030. Ennusteen mukaan Sortavalankatua
myöten kulkee vuonna 2030 noin 7000 autoa vuorokaudessa. Suurimmat liikennemäärät sijoittuvat
Kettuvaarantielle (noin 12 000 autoa vuorokaudessa) sekä Karjalankadulle (Kaava-alueen kohdalla
noin 8500 autoa vuorokaudessa).
Ote Joensuun seudun liikennemääräennusteesta vuodelle 2030 (Liidea, 2010). Kaava-alue on merkitty oranssilla
soikiolla.
1.1.4. Maanomistus
Kaava-alueen maanomistus. Ruskea: kaupungin omistamaa maata; punainen: kaupungin omistuksessa, mutta
vuokrattu; valkoinen: muun kuin kaupungin omistuksessa.
Kaava-alueen pohjoisosassa oleva huoltoaseman kiinteistö on toimijan omistuksessa. Kaavaalueeseen sisältyvän rata-alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Muutoin kaava-alue on kaupungin
omistuksessa.
12
1.2. SUUNNITTELUTILANNE
1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava:
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa
ovat 1-3 vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa 2015 ja on
nyt vahvistuskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa kaava-alue on Joensuun
keskustatoimintojen aluetta (C).
Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007)
Joensuun seudun yleiskaava 2020:
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö
on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Vahvistetussa yleiskaavassa
kaava-alue on eteläosiltaan pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaava-alueen keskiosa on
rautatieliikenteen aluetta (LR). Kaava-alueen pohjois- ja eteläosassa on palveluiden ja hallinnon
kohdemerkintä (p). Huoltoaseman kohdalle on merkitty mahdollisesti saastunut maa-alue (i).
Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020
13
Asemakaava:
Sortavalatalon tontti kuuluu 23.11.1983 vahvistettuun asemakaavaan. Tontti on opetustoimintaa
palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), ja sen tehokkuusluvuksi on merkitty e=0.6 ja
kerrosluvuksi III. Tontilla sijaitsee kaksi maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa.
Ratapihanpuisto kuuluu 22.7.1974 vahvistettuun asemakaavaan ja on kokonaisuudessaan
puistoaluetta (P). Pääosa varikkoalueesta kuuluu 25.6.1958 vahvistettuun asemakaavaan ja on
rautatiealuetta.
Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu 7.7.1980 vahvistettuun asemakaavaan. Huoltoaseman tontti on
liikerakennusten ja moottoriajoneuvojen huoltorakennusten korttelialuetta (ALM). Tontin
tehokkuusluku on e=0.25. Tontille on liittymäkielto Kettuvaarantieltä. Tontin reunamille on merkitty
suojapuustoalue. Varasojan ympäristö on puistoaluetta (P).
Ote voimassa olevasta asemakaavasta.
Rakennusjärjestys:
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 ja se on tullut voimaan 1.4.2010.
Pohjakartta:
Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on
tulostettu mittakaavaan 1:1000.
Rakennuskiellot:
Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa.
Joensuun strategiat:
Joensuun kaupungin strategia ”Rajaton tulevaisuus” on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013.
Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 (§167).
14
Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005:
Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly
kohteita tältä kaavamuutosalueelta.
Muut suunnitelmat
Joensuun kaupunki on mukana TEM:n kasvusopimusmenettelyssä. Kaupungin strategiseksi
valinnaksi ja teemaksi on valittu ”Symmetrinen kaupunki”, jossa edistetään Pielisjoen itäpuolen
kehittymistä elinkeinoelämän, yritystoiminnan, asumisen ja koulutuksen uudeksi keskukseksi.
Symmetrisen kaupungin ajatus koskettaa kaavamuutosaluetta sekä Sortavalatalon tontin
asuinkäyttöön muuttamisen että VR:n varikon uusien käyttötapojen mahdollistamisen suhteen.
15
2. TAVOITTEET
2.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin omasta aloitteesta.
Sortavalatalon teknisesti huonon kunnon takia oli sen käyttö opetustilana lopetettava ja kiinteistö jäi
pääosin tyhjilleen. Tontin sijainti keskustan läheisyydessä puoltaa tontin käytön muuttamista
asumiseen ja asiaa on tutkittu tehokkuudeltaan erilaisten vaihtoehtojen avulla. Huoltoaseman
toimijalla on suunnitelmia laajentaa toimintaansa ja VR:n varikon osalta on hyvä varautua mahdollisiin
käyttötarkoituksen muutoksiin tulevaisuudessa. Näiden syiden takia on perusteltua tutkia aluetta
yhdessä asemakaavamuutoksessa.
2.2. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus”
Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 §104.
on
laadittu
vuosille
2013
-
2016.
Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen
luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät
kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki
ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen
kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi
kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa
toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan.
Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö
on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta
kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden
hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja
työpaikkojen lisäämiselle.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä
edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen,
tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut
päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin,
henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin
toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden
nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Strategian toteuttamisohjelmat
16
Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia
ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma
(MATO-20).
Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja
nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat.
Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden
konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset
linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina
maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin
maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee
toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan
eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin
kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen.
Kaupunkirakennelautakunta esittää v. 2016 tavoitteiksi seuraavia:

Symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelma valmistuu ja sitä toteutetaan

Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan

Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita
joukkoliikenteen kilpailukykyä

Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia

Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä

Täydennysrakentamisohjeita laaditaan

Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti

Maankäytön toteutusohjelma on vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon
yhteensovittamiseen

Toimintajärjestelmiä
parantamiseen.
kehitetään
ja
parannetaan
etsitään
ja
keinoja
vahvistetaan
tuottavuuden
17
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu C-alueelle.
Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia
erikoiskaupan ja hallinnon palveluita sekä asumista.
Maakuntakaavan merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen voidaan katsoa ilmentävän
maakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalla. Kaavamerkinnästä johdetut suunnittelualuetta
koskevat tavoitteet ovat:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen
keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten
toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää
erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä
alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen.
Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella
toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä
kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja
yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.
Seutuyleiskaavassa suunnittelualue yhdistyy eteläosistaan laajempaan AP-alueeseen
(Pientalovaltainen asuntoalue). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet,
joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot,
rivitalot).
Ote yleiskaavaselostuksesta: ”AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia
julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita
palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös
sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat
alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista
asemakaavalla.”
Keskiosistaan suunnittelualue on rautatieliikenteen aluetta (LR). Merkinnällä on osoitettu ratapihaalueita ja rautateiden liikennealueita.
Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäässä sijaitsevat palveluiden ja hallinnon kohdemerkinnät (p).
Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan
käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja
terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita.
Ote yleiskaavaselostuksesta: ”Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai
tuotantotoimintoja. MRL 114 §:n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai
laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan
yksikön voi sijoittaa P -alueelle.”
Asemakaavahanke ei ole kirjaimellisesti seutuyleiskaavan mukainen, mutta se vastaa
seutuyleiskaavan tavoitteisiin. Sortavala-talon opetuskäytöstä on luovuttu seutuyleiskaavan
hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavaa laadittaessa tietoa tästä ei ole ollut olemassa. Kaava-alueelle on
18
pitänyt luoda uuteen tilanteeseen uudet käyttötavoitteet, jotka sopeutuvat riittävästi yleiskaavassa
esitettyyn maankäytön kokonaisuuteen.
Seutuyleiskaavan yhtenä tavoitteena on selkeyttää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena
on pyrkiä hillitsemään liikenteen tarpeetonta kasvua ja vahvistaa joukkoliikenteen asemaa Joensuun
seudulla.
Näihin tavoitteisiin asemakaava vastaa tarjoamalla asuinpaikan aivan ydinkeskustan läheisyydestä
noin parille sadalle asukkaalle. Sijainti mahdollistaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttämisen
henkilöauton rinnalla tai sijasta arkiliikkumiseen. Mikäli alue toteutettaisiin yleiskaavan mukaisena
pientaloalueena, jouduttaisiin valtaosa kaavaillusta asukasmäärästä sijoittamaan kauemmaksi
keskustasta oleville uusille asuinalueille. Tällöin he tarvitsisivat ensisijaisesti henkilöautoa
päivittäiseen liikkumiseen. Useilla perheillä näillä alueilla on jopa kaksi autoa käytössään. Tämä lisää
henkilöautoliikennettä Joensuun seudulla verrattuna tehokkaampaan asumisratkaisuun keskustan
läheisyydessä.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitsevat VR:n entiset veturitallit eivät kuulu Joensuun aseman RKYalueeseen, mutta ovat visuaalisessa yhteydessä tähän. Asemakaavan tavoitteena on edistää
varikkoalueen monipuolista käyttöä tulevaisuudessa VR:n käyttötarpeen rakennuksissa vähentyessä.
Kaavan tavoitteena on myös mahdollistaa Sortavalankadun pohjoispäässä sijaitsevan
polttoainejakeluaseman toiminnan kehittäminen.
Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan
monipuolinen Varaslampi.
Tavoitteena on, että asemakaava-muutoksella ei heikennetä
Varaslammen tilaa.
Kaava-aluetta rajaavat etelästä ja pohjoisesta tärkeät kaupungin sisääntuloväylät Karjalankatu ja
Kettuvaarantie. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on järjestää kaavamuutoksen seurauksena
tuleva liikenne niin, että se ei aiheuta haittaa sisääntuloväylien liikenteelle. Työn tavoitteena on myös
järjestää toimivat ja turvalliset yhteydet kaava-alueelta ympäristöön jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Entisen kauppaoppilaitoksen tontti sijaitsee lähellä keskustan palveluita ja on laajuudeltaan tarpeeksi
suuri kerrostaloasumiseen. Kaupungin tavoitteena on löytää hyviä täydennysrakentamisen kohteita
nykyisen kaupunkirakenteen sisältä siten, että asukkaat pystyvät käyttämään hyväkseen jo olemassa
olevia palveluita, sekä liikenne- ja teknisiä verkkoja. Sortavalatalon tontti täyttää nämä kriteerit, ja
siksi kaavan tavoitteeksi on otettu asuinkerrostaloalueen mahdollistaminen entisen
kauppaoppilaitoksen tontille.
19
3. VAIHTOEHDOT
Vaihtoehtoja tutkittiin Sortavalatalon tontin osalta, koska tämän tontin käyttötarkoitus ja
rakennukset muuttuvat nykyisestä. Huoltoasematontin ja VR:n varikon tontin osalta ei
vaihtoehtotarkasteluja tehty, koska näiden tonttien oleva tilanne määrittää myös tulevaisuuden
kehityssuuntaviivat hyvin pitkälle.
Kaavaratkaisun mahdollistamaa rakentamista huoltoaseman tontilla ja varikon tontilla.
3.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA
Sortavalatalon tontin osalta tutkittiin kaavatyön yhteydessä useita eri vaihtoehtoja, jotka on esitelty
seuraavassa. Sortavalatalon tontti on varsin laaja, noin 21.000 m2. Korttelialue pienenee katualueen
leventämisen takia kaavassa noin 1000 m2:lla. Tontilla oleva, käytöstä poistettu koulu täytyy purkaa,
mikä nostaa alueen esirakentamiskustannuksia. Vaihtoehtojen vertailussa on otettu seuraavat
kustannukset huomioon: koulun purku (450 000 eur), mahdolliset uudet katuyhteydet (1000 eur/m) ja
mahdollinen viemärin siirto (200 000 eur).
20
Yksinomaan asumista tutkivat vaihtoehdot
VE1
Tehokas rakentaminen
Sortavalatalon tontilla tarkoittaa
neljä- ja viisikerroksisia asuintaloja.
Kerrosalaa tontilla on noin 17 500 km2 ja asukkaita noin 250. Tällöin
korttelin tehokkuudeksi muodostuu
noin e=0,8. Ratkaisu edellyttää
pysäköintikadun rakentamista ja
runkoviemärin siirtämistä.
Ratkaisu on äärimmäisen tehokas.
Pysäköinti varaa lähes kaiken pihaalueen, joten yhteisille alueille ja
tonttien viheralueille jää niukalti tilaa.
Kaupungille koituvat kustannukset:
866 000 eur (49 eur/m2)
21
VE2
Ratkaisu perustuu kohtisuoraan
Sortavalankatua oleviin
lamellitaloihin, jotka porrastuvat 5- 4ja kolmikerroksisina sekä puiston
reunamalle sijoitettuihin
nelikerroksisiin pistetaloihin.
Pysäköinti on keskitetty neljälle
pysäköintialueelle. Ratkaisu ei
edellytä katujen rakentamista tai
viemäriputken siirtoa.
Rakennusoikeutta on 14 400 m2, mikä
tarkoittaa noin 205 asukasta.
Korttelitehokkuudeksi muodostuu
0,68.
Ratkaisun rakennustehokkuudet
osoittautuivat haastaviksi toteuttaa
esitettyjen rakennusalojen puitteissa.
Kaupungille koituvat kustannukset:
450 000 eur (31 eur/m2)
22
VE3
Tässä vaihtoehdossa
Sortavalankadun ja Karjalankadun
varrelle sijoitetaan kaksikerroksisia
asuintaloja. Korttelin sisäosissa on
neljä- ja viisikerroksisia pistetaloja.
Kortteliin rakennetaan kaksi uutta
katua, joiden yhteispituus on noin 170
metriä. Ratkaisu mahdollistaa
runkoviemärin jättämisen paikalleen.
Rakennusoikeutta on 14 000 m2, mikä
tarkoittaa noin 200 asukasta.
Korttelitehokkuudeksi muodostuu
0,64.
Tontin sisäiset liikennejärjestelyt ovat
hankalasti hahmottuvat. Lisäksi
pysäköinti vaatii melko suuren osan
korttelin pinta-alasta.
Kaupungille koituvat kustannukset:
620 000 eur (44 eur/m2)
23
VE4
VE4:ssa rakennusten korkeus vaihtelee kahden
ja viiden kerroksen välillä. Kerrosalaa korttelissa
on noin 13 400 k-m2 ja asukkaita noin 190.
Korttelitehokkuus tässä mallissa olisi noin e=0,6.
Ratkaisu ei edellytä katujen rakentamista tai
viemärin siirtoa.
Laajat pysäköintialueet Sortavalankadun
varrella ovat kaupunkikuvallisesti ongelmalliset,
toisaalta ratkaisu säilyttää nykyisen kaltaisen
tilanteen, jossa rakennusmassat ovat tontin
puiston puoleisessa osassa ja pysäköinti on
kadun lähellä.
Kaupungille koituvat kustannukset: 450 000 eur
(33 eur/m2)
24
VE5
Pientalovaihtoehdossa alue jaetaan 16
pientalotontiksi, jotka sijaitsevat kahden
rakennettavan tonttikadun varrella.
Kerrosalaa muodostuu noin 4500 k-m2, mikä
tarkoittaa noin 65 asukasta.
Korttelitehokkuus olisi noin e=0,2. Ratkaisu
vaatisi kahden uuden tonttikadun
rakentamista, yhteensä noin 190 m. Lisäksi
runkoviemäri olisi siirrettävä.
Ratkaisu jatkaa lähialueelle tyypillistä
pientalorakentamisen mittakaavaa, mutta
kustannukset rakennusoikeusneliötä kohden
nousevat hyvin korkeiksi.
Kaupungille koituvat kustannukset: 840 000
eur (186 eur/m2)
25
Asumista ja kauppaa yhdistävät vaihtoehdot:
VE6
Kaavatyön yhteydessä tutkittiin myös
mahdollisuutta sijoittaa market kokoinen päivittäistavarakaupan
yksikkö Sortavalatalon tontille. Tässä
vaihtoehdossa kauppa sijoittuisi
korttelin pohjoisosaan ja
asuinrakennukset korttelin eteläosaan.
Kaupalle osoitettaisiin noin 1900 m2.
Asuinrakentamista syntyisi noin 6600
m2, mikä tarkoittaisi noin 95 asukasta.
Korttelitehokkuudeksi muodostuisi noin
0,4. Ratkaisu edellyttää uuden
tonttikadun rakentamista ja
runkoviemärin siirtämistä.
Laajat yhtenäiset pysäköintialueet ovat
kaupunkikuvallisesti ongelmallisia.
Market-rakennuksen mittakaava eroaa
asuinrakentamisen mittakaavasta,
mutta yhdistyy pohjoispuolella olevan
varikon mittakaavaan.
Asuinrakentamisen määrä jäisi
suhteellisen vähäiseksi, mutta market
lisäisi autoliikennettä huomattavasti.
Kaupungille koituvat kustannukset: 760
000 eur (89 eur/m2)
26
VE7
Ratkaisu on muunnelma VE2:sta.
Sortavalankadun ja Karjalankadun
kulmaan mahdollistetaan korkeintaan
400 m2 laajuisen kivijalkakaupan
rakentaminen. Ratkaisu ei edellytä
katujen rakentamista, mutta
viemäriputki olisi siirrettävä.
Rakennusoikeutta korttelissa on 13 600
m2, mikä tarkoittaa noin 195 asukasta.
Korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,64.
Kaupungille koituvat kustannukset: 650
000 eur (47 eur/m2)
27
3.2. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU
VAIKUTUKSET
1. Pelkkää
asumista,
tehokkaat
vaihtoehdot
VE1
Umpikorttelin muunnelma
VE 2 Lamellitalot ja pistetalot
VE3
Pistetalot ja muurimainen
reuna
Ei suoria vaikutuksia. Viereisten
viheralueiden käyttöaste saattaa
kasvaa uusien asukkaiden myötä.
Pienentää korttelin pohjoispuolella
Ei suoria vaikutuksia. Viereisten
olevaa viheraluetta n. 660 m2.
viheralueiden käyttöaste saattaa
Viereisten viheralueiden
kasvaa uusien asukkaiden
käyttöaste saattaa kasvaa uusien
myötä.
asukkaiden myötä.
Muurimainen, tehokas
rakentaminen tontilla poikkeaa
voimakkaasti viereisten
asuinalueiden pientalojen
mittakaavasta, mutta jatkaa
viereisen varikon suurta
mittakaavaa.
Ratkaisu korostaa korttelin
läpinäkyvyyttä poikittain, jolloin
sen vaikutus Sortavalankadun
toisella puolella olevalle
pientaloalueelle jää
vähäisemmäksi kuin VE1:ssä.
Asteittain laskevat
rakennusmassat luovat
pienipiirteisempää mittakaavaa
kuin korttelitehokkuus antaisi
luvan olettaa.
Korttelin reunassa olevat
kaksikerroksiset asuintalot luovat
korttelille katujulkisivun, joka
pyrkii mittakaavaltaan
lähentymään kadun toisella
puolella olevia pientaloja. Neljä- ja
viisikerroksiset pistetalot
sijaitsevat puiston vierellä.
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Liikenne- ja
pysäköintijärjestelyihin
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n 335 autoa / vrk.
Tämän lisäksi tulee huoltoaseman
toiminnan laajentuessa lisääntynyt
liikenne.
Autoliikenne alueella kasvaa
uuden asutuksen myötä n. 275
autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee
huoltoaseman toiminnan
laajentuessa lisääntynyt
liikenne.
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n.268 autoa /
vrk. Tämän lisäksi tulee
huoltoaseman toiminnan
laajentuessa lisääntynyt liikenne.
Kaupungin
strategioihin
Edistää kaupungin tavoitetta
toimivasta ja kestävästä
kaupunkirakenteesta tuomalla uusia
asukkaita keskustan lähialueille ja
sen palvelutarjonnan piiriin.
Edistää kaupungin tavoitetta
toimivasta ja kestävästä
kaupunkirakenteesta tuomalla
uusia asukkaita keskustan
lähialueille ja sen
palvelutarjonnan piiriin.
Edistää kaupungin tavoitetta
toimivasta ja kestävästä
kaupunkirakenteesta tuomalla
uusia asukkaita keskustan
lähialueille ja sen palvelutarjonnan
piiriin.
Ympäröiviin
alueisiin
Kaupunkikuva
an
TUNNUSLUVUT
Kulttuuri- ja
rakennushistoEi vaikutuksia.
riallisiin
arvoihin
Korttelitehokk
uus
Kustannukset
kaupungille
Kustannus / kala m2
e=0,8
e=0,68
Koulurakennuksen purkaminen 450
000 eur
Koulurakennuksen purkaminen
viemärijohdon siirto 200 000 eur
450 000 eur
uusi pysäköintikatu 216 000 eur
49 eur/m2
31/m2
e=0,64
Koulurakennuksen purkaminen
450 000 eur
44 eur/m2
28
2. Pelkkää asumista, vähemmän
tehokkaat vaihtoehdot
VAIKUTUKSET
TUNNUSLUVUT
VE4
Pysäköinti kadun vieressä
VE5
Pientalot
Ympäröiviin
alueisiin
Ei suoria vaikutuksia. Viereisten
viheralueiden käyttöaste saattaa kasvaa
uusien asukkaiden myötä.
Kaupunkikuvaan
Korttelin kaksijakoisuus pysäköintialueen
ja rakentamisen välillä muistuttaa
nykyistä, sortavalatalon muodostamaa
tilannetta. Korkea rakentaminen korttelin
pohjoisosassa liittyy varikkorakennuksen
Jatkaa Sortavalankadun pientaloalueen
mittakaavaan. Korttelin eteläosan korkea
mittakaavaa.
rakentaminen poikkeaa ympäristöstään.
korttelin keskiosiin sijoittuva matalampi
rakentaminen lähestyy mittakaavaltaan
ympäröivien pientaloalueiden
mittakaavaa.
Kulttuuri- ja
rakennushistoriallisiin arvoihin
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Liikenne- ja
pysäköintijärjestelyihin
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n. 255 autoa / vrk.
Tämän lisäksi tulee huoltoaseman
toiminnan laajentuessa lisääntynyt
liikenne.
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n.86 autoa / vrk.
Tämän lisäksi tulee huoltoaseman
toiminnan laajentuessa lisääntynyt
liikenne.
Kaupungin
strategioihin
Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta
ja kestävästä kaupunkirakenteesta
tuomalla uusia asukkaita keskustan
lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin.
Ei edistä kaupungin tavoitetta toimivasta ja
kestävästä kaupunkirakenteesta, koska
uusien asukkaiden määrä alueella jää
vähäiseksi.
e=0,6
e=0,2
Koulurakennuksen purkaminen 450 000
eur
Koulurakennuksen purkaminen 450 000
eur
viemärin siirto 200 000 eur
uudet asuntokadut 190 000 eur
33 eur/m2
186 eur/m2
Korttelitehokkuus
Kustannukset
kaupungille
Kustannus / k-ala
m2
Ei suoria vaikutuksia.
29
3. Kauppaa ja asumista
yhdistävät vaihtoehdot
VE 6
Market
VE 7
VAIKUTUKSET
TUNNUSLUVUT
Kivijalkakauppa
Ympäröiviin
alueisiin
Ei suoria vaikutuksia. Marketin tuoma
asiakasvirta tuo lisää liikennettä lähialueille.
Ei suoria vaikutuksia. Viereisten
viheralueiden käyttöaste saattaa kasvaa
uusien asukkaiden myötä.
Kaupunkikuvaan
Korttelin pohjoisreunassa sijaitseva market
liittyy mittakaavaltaan viereisen
varikkorakennuksen mittakaavaan.
Eteläreunan asuinrakennukset ovat
pääasiassa kaksikerroksisia, ja siten
lähestyvät viereisten pientaloalueiden
mittakaavaa.
Ratkaisu korostaa Sortavalatalon tontin
läpinäkyvyyttä poikittain, jolloin sen vaikutus
Sortavalankadun toisella puolella olevalle
pientaloalueelle jää vähäisemmäksi kuin
VE1:ssä. Asteittain laskevat rakennusmassat
luovat pienipiirteisempää mittakaavaa kuin
korttelitehokkuus antaisi olettaa.
Kulttuuri- ja
rakennushistoriallisiin arvoihin
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Liikenne- ja
pysäköintijärjestelyihin
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n. 127 autoa / vrk. Market
tuo mukanaan noin 2400 ajoneuvon
vuorokausiliikenteen.
Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan
laajentuessa lisääntynyt liikenne.
Autoliikenne alueella kasvaa uuden
asutuksen myötä n. 255 autoa / vrk.
Kivijalkakauppa tuo mukanaan noin 774
ajoneuvoa vuorokaudessa.
Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan
laajentuessa lisääntynyt liikenne.
Kaupungin
strategioihin
Ei juuri edistä kaupungin tavoitetta
toimivasta ja kestävästä
kaupunkirakenteesta, koska uusien
asukkaiden määrä alueella jää melko
vähäiseksi.
Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja
kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla
uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen
palvelutarjonnan piiriin.
Korttelitehokkuus
Kustannukset
kaupungille
Kustannus / k-ala
m2
e= 0,4
e= 0,64
Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur;
Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur;
viemärijohdon siirto 200 000 eur; uusi
viemärijohdon siirto 200 000 eur
tonttikatu 110 000 eur
89 eur/m2
47 eur/m2
30
3.3. ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET
Kaavatyön yhteydessä tutkittiin lukuisia eri vaihtoehtoja. Koska Sortavalatalon purkamisesta ja
viemärin siirrosta kertyvät varsin suuret kustannukset ennen kuin tontti on rakennuskelpoinen,
jouduttiin keveimmät vaihtoehdot (VE5 ja VE6) jättämään pois liian kalliina. Toisaalta hyvin tehokas
rakentaminen herättää voimakasta vastustusta lähiseudun asukkaissa. Tämän takia jätettiin kaikkein
tehokkainkin vaihtoehto pois (VE 1). Jäljelle jäivät ratkaisut, joissa korttelitehokkuus on noin 0,6 (VE2,
VE3, VE4). Näistä päädyttiin lähinnä kaupunkikuvallisista syistä VE2:een, jota muokattiin
kaavaluonnosvaiheessa kivijalkakaupalle sopivammaksi VE7:ksi. Kaavaehdotuksessa päädyttiin
ratkaisuun, jossa kivijalkakauppa jätettiin pois, koska turvallisen ja toimivan liittymän järjestäminen
kaupan tontille osoittautui vaikeaksi.
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
4.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT
Kaava-alue on kaksijakoinen: pohjoisosa on liikennettä palvelevien toimintojen aluetta ja eteläosasta
muodostetaan uusi asuinalue. Näitä erottaa toisistaan kapeahko puistokaistale.
Huoltoaseman tontin laajentamisella varaudutaan huoltamotoiminnan kehittämiseen samalla
paikalla. Rautatiealueella sijainnut VR:n varikko otetaan osaksi korttelia. Kaavamääräys mahdollistaa
melko laajan kirjon toimintaa. Tällä varaudutaan siihen mahdollisuuteen, että varikon toiminta
nykymuotoisena joskus tulevaisuudessa päättyy tällä paikalla.
Entinen Sortavalatalon tontti otetaan asuinkäyttöön. Ratkaisu mahdollistaa noin 15 200 k-m2
rakentamisen, mikä tarkoittaa noin 350 uutta asukasta. Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon
yleissuunnitelman (Liite 9.) mukaisesti katualuetta levennetään, jolloin korttelin 511 pinta-ala
pienenee 1380 m2. Kadun leventäminen edellyttää tarkemman katusuunnitelman tekoa.
4.2. ALUEVARAUKSET
4.2.1. Korttelialueet
AK – Asuinkerrostalojen korttelialue
Korttelin länsireunalle sijoitetaan kolme viisikerroksista ja keskialueelle kolme nelikerroksista
asuinkerrostaloa. Asuinkerrostalot on toteutettava pääasiassa punatiilisinä ja kaksikerroksiset
asuinrakennukset on tehtävä pääasiassa kiviaineisina. Pysäköintialueet on sijoitettu tonteille itä-länsisuunnassa ja niiden itäpäähän on mahdollista rakentaa pysäköintikatokset. Jätehuolto sijoitetaan
autokatoksiin kadunvarren puolelle. Korttelin länsipuoli on laajalti merkitty istutettavaksi.
KLH – Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue
Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue sijaitsee kaava-alueen reunassa, Kettuvaarantien varrella.
Kaavassa on varauduttu huoltoasematoiminnan laajentamiseen kasvattamalla tontin pinta-alaa sekä
sallittua rakennusoikeutta tontilla. Mahdolliseen muuhun kuin huoltamotoimintaan on varauduttu
sallimalla kolmikerroksisen rakennuksen toteuttaminen. Sortavalankadun vieressä tontilla kulkee
kaukolämpöjohto. Tämä alue on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Uudisrakennus on
toteutettava kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena. Julkisivun on oltava pääasiassa kiviaineinen.
31
Rakennusalalle sallitaan myös korkeintaan 10m korkeiden mainosrakennelmien sijoittaminen. Ne
eivät kuitenkaan saa aiheuttaa näköestettä tai muuta haittaa liikenteelle.
TK – Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
VR:n varikko erotetaan rautatiealueesta ja otetaan osaksi korttelia. Sille muodostetaan oma
korttelialueensa, joka mahdollistaa laajan kirjon toimintaa. Mahdolliseen lisärakentamiseen on
varauduttu sallimalla kerrosluvuksi kolme ja tonttitehokkuudeksi 0,4. Mikäli uudisrakentaminen
liittyy kiinteästi olevaan rakennuskantaan, on julkisivu toteutettava punatiilisenä. Erillisen
rakennuksen julkisivu voi olla myös muuta kiviainesta.
4.2.2. Muut alueet
Virkistysalueet
Kaava-alueella sijaitseva Ratapihanpuisto säilyy muuten ennallaan, mutta puiston pohjoisreunalla
olevaa keinomäkeä laajennetaan ratapihan puoleisella rajalla maisema- ja melusuojavalliksi. Oleva
kevyen liikenteen reitistö yhdistetään Karjalankadun varren kevyenliikenteen väylään.
Voimassa olevassa asemakaavassa oleva vähäinen viheralue rautatiealueen ja huoltamon välillä
poistetaan ja liitetään osaksi huoltoaseman tonttia. Viheralueella oleva Varaslammen laskuoja
putkitetaan.
Katualueet
Sortavalankadun katualue levenee Sortavalatalon suuntaan kaavaehdotuksen ja katusuunnitelman
mukaisesti. Katualuetta Sortavalankadun ja Karjalankadun risteyksessä laajennetaan. Tällä
mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen kyseiseen risteykseen.
Erityisalueet
Nykyisen kaavan viheralueella olevalle kaukolämpöpumppaamolle erotetaan oma
yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Ratapihanpuistosta on varattu
kaksi pientä aluetta yhdyskuntateknistä huoltoa varten.
32
4.3. KAAVAN VAIKUTUKSET
4.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset ympäröiviin alueisiin ja kaupunkikuvaan
Sortavalatalon alue muuttuu. Nykyisten rakennukset ovat enemmänkin varikkorakennusten ja
Sirkkalan teollisuusrakennusten suurta mittakaavaa kuin ympäröivän pientaloasutuksen pientä
mittakaavaa. Vaikka korttelin käyttötarkoitus muuttuu, säilyy rakennusten mittakaava suurena ja
vaikutus rakennettuun ympäristöön jää siltä osin vähäiseksi.
Asemakaava mahdollistaa lisärakentamista niin varikon kuin huoltoasemankin tonteille. Varikon
osalta mahdollisen lisärakentamisen täytyy sopia olevien rakennusten materiaaleihin ja
mittakaavaan, huoltoaseman osalta edellytetään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista rakentamista.
Kaavamuutoksen myötä vallitseva kerrosluku nousee koko kaava-alueella kolmeen – viiteen
kerrokseen. Kaava-alueen pohjoisosassa kerrosluvun nostamisella ei ole kielteistä vaikutusta
ympäröiviin alueisiin, mutta eteläosan suhteen nykyistä korkeammat talot varjostavat viereistä
pientaloasutusta nykyisiä rakennuksia enemmän.
Uusista rakennuksista on tehty kaavaluonnosvaiheessa varjostustarkastelu, jossa on tutkittu
varjostusta talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä sekä aamulla että illalla. Uusien rakennusten varjot
ulottuvat Sortavalankadun toisella puolella oleviin asuintaloihin illalla noin tuntia ennen
auringonlaskua, joulukuussa noin kahta tuntia ennen auringonlaskua. Varjostusvaikutus ulottuu
voimakkaimmin katua lähinnä oleviin pientaloihin. Koska varjostusvaikutus jää noin tuntiin
vuorokaudessa, voidaan sen katsoa olevan suhteellisen vähäinen. Kaavaehdotuksessa
rakennusmassojen korkeudet ja sijoittelu ovat muuttuneet jonkin verran, mutta sillä ei ole
mainittavaa vaikutusta varjostustarkasteluun.
33
21.3. klo 9:00
21.3. klo 16:30
21.6. klo 9:00
21.6. klo 18:00
21.9. klo 9:00
21.9. klo 17:00
21.12. klo 10:40
21.12. klo 13:00
34
Kovan pinnan osuus kaavan alueella kasvaa nykyisestään. Nyt kaava-alueesta 38 % on kovaa pintaa
(asfalttia ja rakennusten kattoja), kaavaratkaisun mahdollistamassa tilanteessa 52 %. Sortavalatalon
osalta kovan pinnan osuus laskee nykyisestä 71 %:sta 46 %:iin. Kovan pinnan osuuden kasvu lisää
valunnan huippumäärää, mikä asettaa vaatimuksia hulevesijärjestelmän mitoitukselle.
Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin
Kaava-alueella sijaitseva VR:n varikolla on selvityksessä (Karttunen 2013) todettu olevan
rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Se liittyy muuhun aseman yhteydessä olevaan
rakennuskantaan, ja tämä kokonaisuus on maakunnallisesti ainutlaatuinen.
Varikkorakennukset eivät ole mukana suojelusopimuksessa, joka koskee rautatierakennuksia.
Olennaiset suojelutarpeet on turvattu sillä. Rakennukset ovat varsin uusia. Omistaja vastustaa
suojelua. Kaupunki ei voi ottaa viimesijaista taloudellista vastuuta suojelusta tässä tilanteessa ja
rakennuksista, jotka on rakennettu leimallisesti yhteen erityiseen käyttöön.
Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin
Kaavalla varaudutaan uuden kiertoliittymän tilavaatimuksiin Karjalankadun ja Sortavalankadun
risteyksessä. Sortavalankatu sietää varsin hyvin asuinrakentamisesta tulevan liikenteen kasvun.
Tonttiliittymä korttelin 511 eteläreunalta Karjalankadulle on järjestettävissä, mutta kadun suurten
liikennemäärien takia se on ongelmallisempi kuin liittymä Sortavalankadulta. Sortavalankadulla on
liittymien kohdalla liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelman mukaiset ryhmityskaistat ja
suojateiden kohdalla keskikorokkeet, mikä lisää kadun liikennöitävyyttä ja parantaa kevyen liikenteen
turvallisuutta.
Kaavaratkaisun myötä ajoneuvoliikenne lisääntyy: uudet asukkaat aiheuttavat noin 255 ajoneuvon
vuorokausiliikenteen. Lisäksi huoltamotoiminnan laajentuminen tuo alueelle lisää liikennettä. Kaikki
kaavaratkaisun vaatima pysäköinti voidaan järjestää tonteilla.
4.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Varaslammen laskuoja putkitetaan huoltoasematontin kohdalla noin 130 metrin matkalta.
Toimenpide vähentää luonnon monimuotoisuutta ja poistaa luonnollisen paisuntasäiliön laskuojan
varrelta. Vaikutus jää paikalliseksi, koska vesi nykyiseen avouomaan tulee Sortavalankadun alta
rummussa ja ratapiha alitetaan jo nykyisin putkessa. Avouomalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä
ekologisena käytävänä.
Kaavaratkaisun vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi.
4.3.3. Yritysvaikutusten arviointi
Kaavaratkaisu mahdollistaa huoltamotoiminnan kehittämisen nykyisellä tontilla. Se myös
mahdollistaa korvaavan yritystoiminnan järjestämisen siinä tapauksessa, että VR:n varikkotoiminta
alueella päättyisi. Näin asemakaavaratkaisu vähintään turvaa alueella nyt olevien työpaikkojen
säilymisen ja mahdollistaa jopa nykyistä suuremman työpaikkatarjonnan.
4.3.4. Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin
Kaavaratkaisu edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla
uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin.
35
4.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Karjalankadun liikenne aiheuttaa meluhaittaa kaava-alueen eteläosiin ja Kettuvaarantien liikenne
alueen pohjoisosiin. Myös ratapiha aiheuttaa meluhaittaa kaavan TK-alueelle, vaikka haitta onkin
ajoittainen. Asuinalueelle kohdistuu melua Karjalankadulta. Sitä torjutaan lähinnä katuja olevien
rakennusten ulkoseinien ääneneristävyysvaatimuksella. Mahdollisesti varikon tonteille
rakennettavilla toimistotiloilla ääneneristävyysvaatimukset täyttyvät jo normaalilla seinärakenteella,
joten ne eivät tarvitse erityisiä vaatimuksia asemakaavaan.
5. TOTEUTUS
5.1. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Kaavan toteutuminen koko mitassaan kestänee useita vuosia. VR:n toimintojen loppuminen
varikkoalueella ei ole näköpiirissä, joten siltä osin kaava saattaa jäädä toteutumatta.
Asuinrakentamisen määrä kaavassa on niin mittava, että sen toteutuminen kestänee 3-5 vuotta
riippuen rakennusalan suhdanteista ja asuntojen kysynnästä. Ennen asuinalueen toteuttamista on
entisen kauppaoppilaitoksen talo purettava ja viemäri siirrettävä pois korttelialueelta.
6. SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
Toiminnan loppuessa Sortavalatalossa on sen tontille etsitty uutta käyttöä. Toisaalta Kettuvaarantien
huoltamolla on tarpeita laajentaa toimintaansa ja samalla myös tonttiaan. Kaavamuutos
käynnistettiin kaupungin aloitteesta. Samassa yhteydessä nähtiin järkeväksi mahdollistaa myös muu
toiminta VR:n varikon alueella, joten se liitettiin mukaan kaavamuutokseen.
Huoltoasemayrittäjän kanssa on käyty läpi toiminnan tarpeita ja kaupungin reunaehtoja toiminnan
laajentamiselle useissa neuvotteluissa. VR-kiinteistöjen edustajan kanssa on käyty läpi
varikkotoiminnan tulevaisuutta sekä mahdollista muuta toimintaa, mikäli varikkotoiminta tässä
muodossa alueella päättyy.
Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 28.2.2012
kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa
28.2. – 22.3.2012 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin
tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 13.3.2012 klo 18 alkaen
Sortavalatalon auditoriossa. Tilaisuudessa oli 26 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
tuli nähtävilläoloaikana 10 lausuntoa ja 8 mielipidettä. Yhteenveto tulleesta palautteesta sekä
kaavoituksen vastineet niihin ovat tämän selostuksen liitteenä 5.
Kaavaluonnos
Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön
muiden palveluyksiköiden kanssa.
Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 27.11.2014 – 12.1.2015 kaupunkirakenneyksikön
kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin 1.12.2014
36
Sortavalatalon auditoriossa. Tilaisuudessa oli 29 osanottajaa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin
kuten vireilletulovaiheessa. Kaavaluonnoksesta jätettiin 14 lausuntoa ja 11 mielipidettä. Tiivistelmä
palautteesta ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 8.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus valmisteltiin luonnosvaiheessa tulleen palautteen perusteella ja huomioiden muut
esille tulleet kaavan muutostarpeet.
Kaavaehdotuksessa kivijalkakaupalle ei ole varattu tilaa ja näin ollen asuin-, liike- ja
toimistorakennusten korttelialue AL Sortavalatalon tontin eteläreunalla on poistettu ja alue kuuluu
asuinkerrostalojen korttelialueeseen AK. Lamellitalojen rakennusalat on muutettu pienkerrostaloille
ja pistetaloille sopiviksi. Pistetalojen rakennusalat on muutettu suorakulmaiseen koordinaatistoon.
Sortavalatalon tontin sisäiset kevyen liikenteen reitit on poistettu.
VR:n varikon alueen teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen TK osalta on
muutettu rakennusalueen raja mukailemaan tontin rajaa. Kerrosluku on muutettu kahdesta kolmeen.
Nämä muutokset mahdollistavat alueen tarkoituksenmukaisen täydennysrakentamisen.
Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30
vuorokaudeksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee vuodenvaihteen 2015-2016
tienoilla.
Kaava-asiakirjojen laatiminen:
Kaavan laatija:
Juha Pasma ja Simo Vaskonen
Kaavakartta:
Juha Pasma ja Kaija Kinnunen
37
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
167 Joensuu Täyttämispvm
07.10.2015
Kaavan nimi
Sortavalankatu2 ja 4
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
28.02.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
1671634
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
8,8520
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,8520
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
8,8520
1,9869
16,0
30,3
17,0
1,1999
0,0601
13,6
0,7
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
28434
0,32
22,4
15200
0,77
1,4155
2,6836
1,5060
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[%]
2500
10734
0,18
0,40
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
1,3904
Kerrosalan muut. [km² +/-]
14194
13709
-2,1249
-12749
1,4155
2,6836
-0,4420
2500
10734
-2,9827
0,0601
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AK
ALM
P yhteensä
Y yhteensä
YO
C yhteensä
K yhteensä
KLH
T yhteensä
TK
V yhteensä
VP
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LR
E yhteensä
ET
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
8,8520
1,9869
1,9869
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
28434
0,32
22,4
15200
0,77
100,0
15200
0,77
1,4155
1,4155
2,6836
2,6836
1,5060
1,5060
16,0
100,0
30,3
100,0
17,0
100,0
1,1999
1,1999
13,6
100,0
0,0601
0,0601
0,7
100,0
2500
2500
10734
10734
0,18
0,18
0,40
0,40
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
1,3904
1,9869
-0,5965
Kerrosalan muut. [km² +/-]
14194
13709
15200
-1491
-2,1249
-2,1249
-12749
-12749
1,4155
1,4155
2,6836
2,6836
-0,4420
-0,4420
2500
2500
10734
10734
-2,9827
0,2114
-3,1941
0,0601
0,0601
SORTAVALANKATU 2-4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN
HANKEKORTTI 28.10.2015 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1634)
Sijaintikartta
Kaavaehdotuskartta
Hankkeen lähtökohdat
Kaavamuutoksen käynnistäjä on Joensuun kaupunki. Sortavalatalon käyttö on päättynyt ja kaavalla tontista
muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK. Varikon alueesta muodostetaan teollisuus-, varasto-, liikeja toimistorakennusten korttelialue TK. Olevia rakennuksia ei suojella. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun
kulmauksessa oleva liike- ja huoltamorakennusten korttelialueen KLH pinta-ala ja rakennusoikeus
lisääntyvät. Vähäinen viheralue rautatiealueen ja huoltamon välillä poistetaan ja liitetään osaksi
huoltoaseman tonttia. Viheralueella oleva Varaslammen laskuoja putkitetaan.
Maaperäolosuhteet
Maaperältään alue jakautuu kolmeen eri luokkaan. Eteläisin osa alueesta on kantavaa moreenia, jonka varaan
perustus voidaan tehdä (luokka III). Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Keskiosa alueesta
kuuluu kantavuusluokituksessa luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy
hienohiekka- ja savikerroksia. Kerrostalorakentaminen edellyttää paaluttamista. Varasojan ympäristö on
kantavuudeltaan kehnoa turve- tai liejumaata, joka ei sovellu rakentamiseen ilman kalliita
erityistoimenpiteitä (luokka VI). Pohjavesi ei aiheuttane merkittävää haittaa rakentamiselle.
Kadut- ja kevyen liikenteenväylät
Sortavalankatua levennetään ryhmityskaistojen ja keskisaarekkeiden mahdollistamiseksi. Karjalankadulle
muodostetaan tilavaraus kiertoliittymälle. Kevyen liikenteen väylää siirretään. Alueelle on tehty
Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma (Ramboll Oy 22.6.2015).
Vesihuolto
Korttelin 511 tontilla oleva viemärilinja siirretään Sortavalankadun varteen.
Puistot
Ratapihanpuiston kevyenliikenteen yhteys Karjalankadulle on sitova, sijainti ohjeellinen. Puiston
pohjoisosassa sijaitsevalle maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa melusuoja- ja maisemavallin.
Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot
Alueella rakennettu sähkö- ja televerkko. Näiden siirroista ja muutoksista vastaa yksityinen.
Kustannusarviot
Sortavalantalon alue viemärin siirto
Katuverkon ja kevyen liikenteen väylien muutokset ja kiertoliittymän rakentaminen
Avo-ojan putkitus (kiinteistö tekee)
150 000 €
1 050 000 €
165 000 €
Alustava rakentamisaikataulu
Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen toteutetaan tarpeen mukaan tontinluovutuksen aikataulussa.
Karjalankadun kiertoliittymä ja Sortavalankadun katumuutokset toteutetaan aikaisintaan vuonna 2019.
Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen toimiala\yhteiset\arkistot\kaavoitus\5 Niinivaara\1634_Sortavalankatu 2 ja 4
Liite 2
7:5
sr-8
sr-8
I
sr-8
I
13
V
Liite 3
I
Pykäläkuja
pp
6:25
I u2/3
Kettuv
a
arantie
e
tie
t
e=0.5
t t
II
Meije
rintie
III
e=0.5
e=0.30t
Y-2
t
1305
Antin
1306
t
12:48
VL
7:107
Paavolanpu
t
kuja t
e=0.30
t
t
ET
131
pp/h
6:7
12:48
t
AO
/s
1305mp-1
I u2/3
t
pp
TT-1
e=0.8
ellon
IV
Kan
gas
p
pp
KTY-4
o
aj
6:61
t
t
t AO
/s
h
t
12:48 12:46
6:25
6:181
871:1
ALM
5124
II
876:1
12:24
6:25
P
VP
u
nkat
vala
87
6:1
Sorta
LR-1
e=0.25
6:196
12:23
12:7
12:1
AO
II 5126
5110AO
6:189 e=0.2
II
e=0.2
tu
ninka
Solda
511
6:67
AO-24
AO
506 II
II
e=0.2
I 2/3
sv-1
sv-1
sv-1
e=0.25
aj
o
e=0.2
e=0.25
AO
II
sv-1
t
Ki
rju
e=0.25
510
5 YO-4 Kont
IINIVAARA ionka
sv-1
III
tu
e=0.9
sv-1
katu
Junailijan AO
II
Ja
e=0.25
rru
507
m
i
AO ehe
II
nk
e=0.25
at
u
509
rin
ka
t
12:39
u
II
e=0.3
AO
sv-1
nkatu
Karjala
508
I 2/3
sv-1
e=0.2
I u2/3
e=0.25
AP
II
AP
e=0.46
530 II
II
p e=0.45
I II
I 2/3
sv-1
I
m
m
II
m a p
p
III p
p
529
t
Mutkalanpuisto
VL-2
t
t
t
pp
AO
I 2/3
527e=0.22
t
t
p
a
To
n
t
I 2/3
e=0.2
526
sv-1 sv-1
t
I 2/3
e=0.25
sv-1
enkatu
AO
t e=0.25
e=0.31 Soanlahd
sv-1
I 2/3
II
VK
p
e
AO
II
535
p
AKR
t I
ET
Karjalanpuisto
lee=0.3 t
VP
e=0.2
Tonttulanpuisto
AP
534
sr-1
KL-1
Teema: Ajantasakaava_2000
/s
II
II
AO
5135p
I
e=0.3160
t
600
VP
pp
III
o
aj
sv-1
sv-1
AO p
ajo
0
+99.5
a
/
ma p
e=0.6
sv-1
VK AKR
nkatu
mme
la
s
ra
Va
AO-24
AO-24 6:84 II
520 e=0.3
II
519 6:83
e=0.3
VP
III
P
Resinapuisto
AL-11
588
Joensuun kaupunki
AR
Ratapihanpuisto
II
e=0.3
tu
ninka
Nyste
Ollinpuisto
e=0.15
515
AO-24 V
II
e=0.3
Lunk
A
II
e=0.15 e=0.12
V
516
YO
tu
505AO
e=0.2
12
:3
9
e=0.25
II
Asemamie
henka
e=0.2
6:78
180 + t70
II
AKR
Pvm: 24.11.2014 10:56
100 m
Liite 4, 1 / 4
Kauppunkirakenneyksikkö
Yhdyskuntaasuunnittelu
u, kaavoitus
Työ 1634
20.2.2013
______
_________
_________
_________
__________________
________
_________
OSALL
LISTUMIS
S- JA ARVIO
OINTISUU
UNNITEL
LMA
SORT
TAVALA
ANKATU 2 JA 4
Asemaakaavan mu
uutos koskeee Niinivaaaran (5) kau
upunginosaan korttelin
n 5124 tonttia 1 (S
Sortavalankatu 2a) ja kkorttelin 5111 tonttia 3 (Sortavalan
(
nkatu 4) sek
kä Ratapihanpuiistoa (Sortaavalankatu 2b) ja liikennealuetta (osaa asem
ma-alueestaa).

SUU
UNNITTE
ELUTEHT
TÄVÄ
Asemakkaava-alue sijaitsee
s
Sorrtavalankaduun varrella ja
j käsittää eentisen Sorttavalantalon
n
tontin, viereisen pu
uistoalueen, osan VR:n liikennealue
l
esta ja Kettuuvaarantien risteyksessää
olevan huoltoaseman tontin. T
Tarkoituksen
na on kehittäää entisestä koulukiinteiistön tontis-ta uusi asuinalue. Samalla
S
tarkaastellaan maahdollisuuksia kehittää eentisestä VR
R:n junavari-kosta to
oimitiloja ja mahdollisteetaan huoltoaseman toim
minnan laajeentaminen.
yksikkö
Joensuun kaupungin kau
upunkirakenney
PL 148 Muuntamontie
M
5 80100 Joensuu
u
Puh
h. (013) 267 71111
Fax. (013) 267 35255
Liite 4, 2 / 4
2

SUU
UNNITTE
ELUTILAN
NNE
Maaku
untakaavasssa suunnitttelualue kuuuluu Joensu
uun keskustaatoimintojen
n alueeseen
n
sekä keeskustan keh
hittämisen kkohdealueeseen. Joensu
uun seudunn yleiskaavvassa suun-nitteluaalueen eteläo
osa on pienttalovaltaista asuinaluettaa (AP) ja poohjoisosa raautatieliiken-teen aluuetta (LR). Lisäksi
L
suunnnittelualueeelle on merk
kitty kaksi ppalveluiden ja
j hallinnon
n
kohdem
merkintää (p). Osa alueeesta kuuluu seudullisestii arvokkaaseeen rakennettun kulttuu-riympärristön kohteeeseen (mkk 2.1: Itäran
nta ja Siihtaalan – Sirkkkalan teollissuusmiljöö)..
Suunnitttelualueella ovat voimaassa seuraavaat asemaka
aavat: 167 1993 (25.6.19558), 167 7944
(22.7.19974), 167 8771 (7.7.1980)) ja 167 969 (23.11.1983
3). Voimassaa olevassa assemakaavas-sa huolltoaseman to
ontti on liikkerakennusteen ja mootttoriajoneuvoojen huoltorrakennusten
n
korttelialuetta (ALM
M), varikon alue on rauttatiealuetta ja Sortavalanntalon tonttii on opetus-toiminttaa palveleviien rakennuusten korttellialuetta (YO
O). Alueellaa ei ole voim
massa MRL
L
53§ muukaisia raken
nnuskieltoja.
Alustavaa luonnos kaaava-alueen kehhittämisestä. Karttapohjoine
K
en on kuvassaa vasemmalla.

AR
RVIOITAVA
AT VAIKU
UTUKSET
Vaikutuusten arvioin
nnissa asetettaan rinnakkkain oleva tiilanne ja kaaavamuutokssen mahdol-listama tilanne. Vaalmistelun yh
yhteydessä arvioidaan
a
kaavamuutokksen vaikutu
uksia ympä-röiviin alueisiin, kaaupunkikuvaaan, kulttuurri- ja rakenn
nushistorialllisiin arvoihiin, liikenne-V
t
ja pysäkköintijärjesteelyihin sekä kaupungin ja teknisen viraston strrategioihin. Vaikutukset
raporto
oidaan kaavaaselostuksesssa.

ALLISET
OSA
Osallisiia ovat kaikkki ne, joidenn asumiseen
n, työntekoo
on tai muihiin oloihin kaava saattaaa
huomatttavasti vaikuttaa sekä vviranomaisett ja yhteisöt, joiden toim
mialaa suunn
nittelussa kä-sitellään
n:




kaavva-alueen jaa lähiympärisstön kiinteistönomistajaat, asukkaat, työntekijät ja yritykset
Poh
hjois-Karjalaan ELY-keskkus
Joen
nsuun seudu
un luonnonyystävät ry
Joen
nsuun kihlakkunnan poliiisilaitos
Joensuun kaupungin kau
upunkirakenney
yksikkö
PL 148 Muuntamontie
M
5 80100 Joensuu
u
Puh
h. (013) 267 71111
Fax. (013) 267 3525
Liite 4, 3 / 4
3





Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt
Museovirasto
Liikennevirasto
VR-yhtymä Oy
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS
Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa marraskuussa 2012. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt alkuvuonna 2013. Asemakaavatyön etenemisen
vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 28.2.–22.3.2013. alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään 13.3.2013 klo kello 18.00 alkaen Sortavalatalon auditoriossa, Sortavalankatu 4. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan
kunnallisissa
ilmoituslehdissä
ja
kaupungin
internet-sivuilla
(www.jns.fi/kaavoitus).
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppukesällä 2013. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä.
Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuodenvaihteessa 2013 - 2014.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
 kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5
 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
 Internet: www.jns.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse
osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta
päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen.

YHTEYSTIEDOT
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt:
 Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka
puh. 050 315 6623
 suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen
puh. 050 409 2127
Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.jns.fi/kaavoitus
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 4, 4 / 4
4

ASEMAKAAVAPROSESSI
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 5, 1 / 8
OAS-vaiheen palaute
1
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
1634 / Sortavalankatu 2 ja 4 asemakaavamuutos
Yhteenveto OAS-vaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.2. – 22.3.2013.
Fortum Power and Heat Oy 27.2.2013
Fortumilla kaukolämpöputket Kettuvaarantiellä ja Sortavalankadulla. Liitteenä
kartta. Fortum tulee jatkossakin tarjoamaan kaukolämpöä
asemakaavoitettavalle alueelle lämmitysmuodoksi.
Kaavoituksen vastine:
Kaukolämpöputket kulkevat pääasiassa katualueelle. Siltä osin, kuin
kaukolämmön runkolinja kulkee korttelialueella, huomioidaan se
asemakaavassa johtomerkinnällä. Myös kaukolämpöpumppaamo huomioidaan
asemakaavassa omalla korttelialueellaan.
Puhas Oy 28.2.2013
Ei huomautettavaa.
Joensuun Vesi 1.3.2013
Rakennusoikeuden lisääntymisestä johtuen tulee alueen vesi- ja
viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys tarkastaa. Myös mahdollisesti
lisääntyvä sammutusveden tarve tulee huomioida suunnittelussa.
suunnittelualueella sijaitsee toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Liitteenä
johtokartta.
Kaavoituksen vastine:
Suunnittelualueella sijaitsevat vesi- ja viemärilinjat pyritään huomioimaan
alueen suunnittelussa. Mahdolliset linjojen siirtokustannukset huomioidaan
kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Verkoston kapasiteetin riittävyys ja sen
mahdollinen täydentäminen tutkitaan viime kädessä toteutussuunnittelun
yhteydessä.
Liite 5, 2 / 8
OAS-vaiheen palaute
2
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Joensuun kaupunki, lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 6.3.2013
Karjalankadun, Kettuvaarantie ja Sortavalankadun varret ovat
liikennemelualueella, mikä on huomioitava kaavamuutoksessa. Ratapihan osalta
meluhaitta on tilapäistä. Varaslammen lasku-uoma ei ole luonnontilainen eikä
sen putkittaminen hävittäisi alueelta merkittäviä luontoarvoja. Varaslammen
alueen virkistyskäytön kehittäminen tulisi huomioida vanhan veturitallin alueen
toiminnallisessa kehittämisessä. Veturitallin ympäristöön voisi suunnitella
opastus- ja neuvontapistettä sekä muitakin luonto- ja ympäristöaktiviteetteja,
joihin voisi hakea rahoitusta EU rahoitusvälineistä.
Kaavoituksen vastine:
Liikennemelu huomioidaan kaavasuunnittelussa. Veturitallin alueella on
tarkoitus mahdollistaa myös ympäristönsuojelun kuvaama toiminta.
Joensuun kaupunki, liikuntatoimi 14.3.2013
Sortavalankadun liikuntahallin purkaminen vähentää huomattavalla tavalla
keskusta-alueen sisäliikuntatilatarjontaa ja tämä tulee huomioida
palveluverkkosuunnitelmissa.
Kaavoituksen vastine:
Sortavalatalon ja liikuntahallin myymisestä tai purkamisesta on päätetty
kaupunginhallituksen kokouksessa 9.1.2012 (§7). Tämä kaavamuutos toteuttaa
kaupunginhallituksen päätöstä. Liikuntatilojen tarve ja mahdollisesti tarvittava
lisärakentaminen eivät ole tällä kaavalla ratkaistavia asioita.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.3.2013
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Fortum Sähkönsiirto Oy 14.3.2013
Kauppaoppilaitoksen rakennuksessa sijaitseva sähkönjakelumuuntamo syöttää
Sortavalankadun, Soldaninkadun, Varaslammenkadun, Junailijankadun,
Jarrumiehenkadun ja Karjalankadun kiinteistöjen ja laitteistojen sähköliittymiä.
Se on korvattava puisto- tai kiinteistömuuntajalla, jonka on oltava käytössä
ennen vanhan muuntamon purkamista. Lisäksi alueelle tulee varata
mahdollisuus sijoittaa puistomuuntamoita uuden kaava-alueen sähkönjakelun
turvaamiseksi. Muuntamon ja johtojen siirtämisen osalta tulee tarkemmassa
suunnittelussa sopia uusista sijoituspaikoista, aikatauluista sekä
siirtokustannuksista.
Kaavoituksen vastine:
Kaavassa tullaan huomioimaan tarvittavat puistomuuntamot. Aiheesta ollaan
yhteydessä myös Fortumiin kaavan valmisteluvaiheessa.
Liite 5, 3 / 8
OAS-vaiheen palaute
3
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Museovirasto 20.3.2013
VR:n entinen varikkoalue liittyy valtakunnallisesti merkittävään Joensuun
rautatieasema rakennettuun kulttuuriympäristöön, joten sen suojeluarvot on
syytä tutkia kaavan yhteydessä. Alueesta on syytä laatia riittävä rakennetun
kulttuuriympäristön selvitys, jonka perusteella voidaan myös ratkaista
rakennussuojelukysymykset.
Kaavoituksen vastine:
VR:n varikkoalueesta tehdään rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jota
käytetään hyväksi arvotettaessa alueen rakennuskantaa. Selvityksessä
rakennuksilla ei todettu olevan niin merkittäviä arvoja, että ne olisi tarpeen
suojella. Kaavalla annetaan kuitenkin luonteva mahdollisuus vanhan
rakennuskannan säilyttämiseen ja kehittämiseen.
Mielipide Niinivaara-yhdistys ry 19.3.2013
Yhdistys toivoo alueelle matalahkoa rakentamista: maksimissaan 2-kerroksisia
taloja sekä puurakentamista. Sopiva tonttitehokkuus yhdistyksen mielestä on
0,4. Sortavalankadun molemmille puolille tarvitaan kevyenliikenteenväylät ja
Sortavalankadun kumpaankin päähän tarvitaan liikenneympyrät.
Jalankulkutunneli ratapihan ali kaupunkiin olisi hyvä idea. Sortavalankadulle
kaivataan hidasteita. Sortavalatalon liikuntahalli tulisi säilyttää tai osoittaa
korvaavat tilat VR:n junavarikolta. Yhdistys toivoo tiedottamista asukkaiden
suuntaan.
Kaavoituksen vastine:
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa.
Mielipiteessä esitetty pienimuotoinen rakentaminen ei tällä paikalla ole
perusteltua, koska tontin käyttöön ottamisen kustannukset ovat korkeat. Tämän
lisäksi tontti sijaitsee hyvällä paikalla, lähellä keskustan ja Niinivaaran palveluita
ja olevien teknisten verkkojen äärellä. Alueen tehokas rakentaminen on
kestävän kehityksen mukaista ja taloudellista – sekä asukkaille että kaupungille,
Sortavalatalon ja liikuntahallin myymisestä tai purkamisesta on päätetty
kaupunginhallituksen kokouksessa 9.1.2012 (§7). Tämä kaavamuutos toteuttaa
kaupunginhallituksen päätöstä. VR rakennuksen omistajana vastaa toiminnasta
varikkorakennuksessa, eikä kaupungilla ole mahdollisuutta osoittaa liikuntahallia
korvaavia tiloja sieltä.
Liite 5, 4 / 8
OAS-vaiheen palaute
4
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Koska Sortavalankatu on pääkatu, on sen kehittämisen lähtökohtana molemmin
puolin oleva kevyen liikenteen väylä. Sortavalankadun katualue mitoitetaan
sellaiseksi, että molemminpuolinen kevyen liikenteen väylä on mahdollinen.
Väylän toteutus riippuu kaupungin resursseista eikä luultavasti ole ajankohtaista
lähivuosina. Kadun ylittämisestä on tarkoitus tehdä turvallisempaa rakentamalla
suojateiden yhteyteen liikenteenjakajat. Nämä toimisivat myös hidasteina.
Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä
ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä
tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella.
Jalankulkutunneli ratapihan ali on erittäin kallis ratkaisu, eikä sen toteuttaminen
ole todennäköistä. Kevyellä liikenteellä on Niinivaarasta keskustaan kaksi
turvallista reittiä: Kettuvaarantietä radan ali tai Suvantosiltaa myöten radan yli.
Suvantosillan peruskorjaus on lähivuosina ajankohtainen, ja tällöin etsitään
ratkaisua myös kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi.
Mielipide Aarno Söder 13.3.2013
Kaavamuutoksen yhteydessä olisi varattava katualueeksi riittävän suuri maa-ala,
jotta pystytään rakentamaan kiertoliittymät Sortavalankadun päihin ja
leventämään katualuetta raskaallekin liikenteelle soveltuvaksi. Myös riittävät
lumitilat on huomioitava. Rakennusoikeuden tulisi olla esitettyä pienempi,
sopiva kerroskorkeus olisi kaksi tai kaksi ja puoli kerrosta.
Kaavoituksen vastine:
Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä
ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä
tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella.
Sortavalankadun katualue mitoitetaan sellaiseksi, että molemminpuolinen
kevyen liikenteen väylä on mahdollinen. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan
eri Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.
Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa.
Mielipide Tuija Lehtinen 14.3.2013
Asukkaat eivät halua rumaa ympäristöä. Rakentamisen on pysyttävä
kohtuullisena, ympäristöön soveltuvana, lapsille turvallisena ja aluetta
kunnioittavana. Alueelle tarvitaan leikkipaikka sekä koulu ja päiväkoti. Liitteenä
valokuvia.
Kaavoituksen vastine:
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa. Niinivaaran puretun koulun paikalle on hiljattain rakennettu
päiväkoti, joka otetaan käyttöön joulukuussa 2014.
Liite 5, 5 / 8
OAS-vaiheen palaute
5
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Mielipide Tuomo Päivinen 16.3.2013
Karjalankadun risteykseen tulisi varata tilaa kiertoliittymää varten. Suunnitellut
rakennukset ovat liian korkeita, sopiva kerroskorkeus olisi maksimissaan kaksi.
VR:n varikkoalueen tuleva käyttö on todennäköisesti raskaaseen ajoneuvokalustoon liittyvää. Asutuksen olisi oltava jonkin matkan päässä yritystoiminnan
tiloista. Kevyen liikenteen väylä tulee säilyttää alueella.
Kaavoituksen vastine:
Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä
ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä
tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella.
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa. Varikkoalueen tuleva käyttö voi olla myös paljon
pienipiirteisempää kuin nykyään, kaavassa on tarkoitus sallia varikkoalueen
käyttö teollisuus- varasto-, liike tai toimistorakennuksille. Tuleva toiminta
riippuu mm. taloudellisista suhdanteista ja tarjolla olevan tilan laadusta.
Asutuksen ja kaava-alueen muun toiminnan väliin on tarkoitus jättää
viheraluetta erottamaan toiminnot toisistaan. Tämän lisäksi asuinalueen ja
muiden alueiden liikenne erotetaan toisistaan. Puistossa kulkeva kevyen
liikenteen väylä tulee säilymään alueella, asuinalueen läpi kulkevia yhteyksiä
tutkitaan kaavatyön yhteydessä.
Mielipide Leila Issakainen ja Jari Munkki 18.3.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on suunnittelualue kuvattu
puutteellisesti, mikä heikentää oleellisesti kaavamuutoksen vaikutusten
arviointia. Kerrostaloalueen rakentaminen Sortavalatalon tontille on
ympäristöllisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti sekä liikenteellisesti
täysin kestämätön ratkaisu. Suunnittelualue on maisemallisesti avara ja
maastoltaan tasainen, kerrostalot rikkovat alueen pientalomaisemallisen
luonteen täysin.
Sen lisäksi että kerrostalorakentaminen ei maisemallisesti sovi
suunnittelualueelle ei alueen ympäristö ja liikenne kestä suunnitellunmukaista
ihmis- ja automäärää. Alueella on myös varsin heikot palvelut. Vanhusväestön
tarpeita ei kaavamuutoksessa ole otettu huomioon, osalliset -listasta puuttuvat
esim. vanhus- ja vammaisjärjestöt.
Karjalankadun ja 6-tien liittymäratkaisun myötä liikennemäärät
Sortavalankadulla ovat moninkertaistuneet. Kadulle pitäisi jo nyt saada
nopeusrajoitus/hidasteita sekä liikennevalot suojateiden kohdille. Kehätien
liittymäratkaisun myötä ambulanssiliikenne on siirtynyt Sortavalankadulle.
Liite 5, 6 / 8
OAS-vaiheen palaute
6
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Varaslampea ei ole edes mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Se on
ainutlaatuinen luontotyypiltään ja ekologialtaan. Lampea on käytetty opetustoimessa oppimisympäristönä ja se on tärkeä virkistysalue läheisyydessä asuville.
Kulkuyhteys lammelle pitää olla kevyen liikenteen väylältä.
Asemakaavaan liittyvät käyttötarkoitus, toteutusaika, kerrosalan lisäys,
toteutuskustannusarviot, kustannusten kohdentaminen sekä ajoittuminen on
esitetty hakemuksessa, jolla kaupunki hakee mukaan
kasvusopimusmenettelyyn. Nousee epäily, että kaupungin on vaikea muuttaa
ministeriöön päin esitettyjä suunnitelmiaan, ja tämä ei voi olla vaikuttamatta
kaavaprosessiin. Mielipiteen kirjoittajat edellyttävät laajoja selvityksiä mm.
ympäristöstä, luonnosta, kaupunkikuvasta, alueen turvallisuudesta, liikenteestä,
palveluista ja erityisryhmien huomioonottamisesta. Alueen asukkaiden on
pystyttävä tutustumaan selvityksiin ja päästävä kommentoimaan niitä.
Sortavalatalon tontille ei sovi minkäänlainen kerrostalokaava.
Kaavoituksen vastine:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan alkavan kaavahankkeen
prosessi sekä ne vaikutukset, joita kaavahankkeella on alkuvaiheessa
tunnistettu. Varsinainen alueen kuvaus ja kaavahankkeen vaikutusten arviointi
tehdään kaavaselostuksessa, joka yhdessä luonnoksen kanssa nähtävillä. Tällöin
voidaan arvioida sitä, onko kaavahankkeen vaikutuksia arvioitu riittävien tietojen
pohjalta. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin
rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot
esitetään kaavaselostuksessa.
Kaavahankkeen osallisia ovat ”kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai
muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja
yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.” Näin ollen myös vanhus- ja
vammaisjärjestöt voivat ottaa kaavahankkeeseen kantaa, vaikka heitä ei ole
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa erikseen mainittukaan.
Koska Sortavalankatu on pääkatu, on sen kehittämisen lähtökohtana molemmin
puolin oleva kevyen liikenteen väylä. Väylän toteutus riippuu kaupungin
resursseista eikä luultavasti ole ajankohtaista lähivuosina. Kadun ylittämisestä
on tarkoitus tehdä turvallisempaa rakentamalla suojateiden yhteyteen
liikenteenjakajat. Nämä toimisivat myös hidasteina. Sortavalankadun ja
Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä ja vastaavanlaiseen
ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä tilavarauksella
Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella.
Varaslampi ei kuulu asemakaava-alueeseen, vaikka sijaitseekin aivan alueen
vieressä. Sortavalantalon tontti kuuluu Varaslammen valuma-alueeseen, joten
kaavan ratkaisuilla saattaa olla vaikutuksia Varaslammen tilaan tältä osin.
Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa.
Liite 5, 7 / 8
OAS-vaiheen palaute
7
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävät maankäyttöratkaisut eivät ole
sidoksissa kaupungin hakemukseen kasvusopimusmenettelyyn pääsemiseksi,
vaan ratkaisut perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja tehtäviin selvityksiin.
Kaikki kaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset ovat julkisia asiakirjoja ja
vapaasti tutustuttavissa.
Mielipide Arvo Savinainen 19.3.2013
Niinivaaran kaupunginosa on perinteisesti ollut pientaloaluetta, kerroskorkeus
max. 2. Ehdoton rakennusten korkeus Sortavalankadun reunassa on kaksi
kerrosta, korkeammat talot voisivat olla alueen länsiosissa puistonpuoleisella
reunalla.
Kaavoituksen vastine:
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan myös
Savinaisen esittämän ratkaisun kaltaista. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa.
Mielipide Erkki Julku 21.3.2013
Viisikerroksiset talot eivät sovellu pientaloalueelle. Kaksi- tai korkeintaan
kolmikerroksiset kerrostalot voisivat olla ainoa vaihtoehto, joka turvaa
lähialueen pientaloasutusten yksityisyyden. Sortavalankatu tulee olemaan
ylikuormitettu, jos raskaanliikenteen kauttakulku Niinivaaralle siirtyy kyseiselle
kadulle. Tästä johtuu melun lisääntyminen ja liikenneturvallisuuden kärsiminen
alueella.
Kaavoituksen vastine:
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa. Raskaan liikenteen lisääntyminen Sortavalankadulla ei
johdu tästä asemakaavamuutoksesta. Viesti asiasta on välitetty
liikennesuunnittelun tietoon.
Mielipide Martti Riekki 25.3.2013
Infotilaisuudessa olisi pitänyt esitellä useampi ratkaisumalli. Asukkaat
vastustavat kuvissa esitettyä 5- ja 6-kerroksisten rakennusten mallia,
kaksikerroksiset rivi- ja paritalot sopivat paremmin ympäristöönsä.
Sortavalankatu on liikenteellisesti ahdas, ja Sirkkalansillan myötä liikenteen
määrä tulee kasvamaan nykyisestään. Lisäpainetta liikenteelle aiheuttavat
alueen uudet asukkaat sekä uusi poliisilaitos. Alueelle sopii korkeintaan
kaksikerroksisia taloja.
Kaavoituksen vastine:
Liite 5, 8 / 8
OAS-vaiheen palaute
8
26.8.2013
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Kaavahanke on aivan alkuvaiheessaan. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan
Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.
Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi esitellään kaavaselostuksessa, joka
tulee asemakaavaluonnoksen kanssa nähtäville ja kommentoitavaksi.
Mielipide Arja Irene Tiainen 23.3.2013
Alueelle eivät sovi kerrostalot vaan ainoastaan kaksikerroksiset rivitalot.
Kaavoituksen vastine:
Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri
vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään
kaavaselostuksessa.
Liite 6, 1 / 19
1
Osmo Karttunen
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Kirkkokatu 8, 80110 Joensuu
040-5530 353
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUEEN
RAKENNUSHISTORIA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS
30.12.2013
Varikkoalue oikealla, vanhat veturitallit ja asema (jää kuvan ulkopuolelle) vasemmalla
(Ilmakuva Fonecta)
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 2 / 19
2
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO........................................................................................................................................................................... 3
2. YHTEENVETO..................................................................................................................................................................... 4
3. VARIKON HISTORIAA ..................................................................................................................................................... 6
3.1. RATOJEN RAKENTAMINEN JOENSUUHUN .................................................................................................................... 6
3.2. RATAPIHAN LAAJENTAMINEN JA VARIKON RAKENTAMINEN .................................................................................... 7
3.3. KORJAUSTÖITÄ JA MUUTOKSIA .................................................................................................................................. 10
4. VARIKON NYKYTILA..................................................................................................................................................... 11
4.1. VARIKON TILAT JA RAKENTEET ................................................................................................................................. 11
4.2. RAKENTEIDEN KUNTO JA ALKUPERÄISYYS ............................................................................................................... 12
4.3. LVIS-TEKNIIKKA ......................................................................................................................................................... 15
4.4. ULKOPUOLISET RAKENTEET ....................................................................................................................................... 15
4.5. YHTEENVETO KUNNOSTA ............................................................................................................................................ 15
5. RAKENNUKSEN ARVON POHDINTAA ..................................................................................................................... 17
5.1. RAKENNUKSEN ARVOSTA ............................................................................................................................................ 17
5.2. RAKENNUS YMPÄRISTÖNSÄ OSANA ............................................................................................................................ 17
5.3. RAKENNUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ........................................................................................................ 17
6. ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ........................................................................................................................................ 18
7. TAUSTATIETOJA ............................................................................................................................................................. 19
Varikon veturitalliosa kuvattuna vanhimman osan katolta kohti uusinta osaa.
Valokuvat selvityksessä Osmo Karttusen ellei kuvan yhteydessä ole muuta mainittu.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 3 / 19
3
1. Johdanto Työn tilaajana on Joensuun kaupunki / kaupunkirakenneyksikkö. Työn tarkoituksena on selvittää Joensuun
ratapihan varikkoalueen uuden veturitallin ja siihen liittyvien rakennuosien historia ja suojeluarvot kaavoitusta
koskevia päätöksiä varten.
Kohde sijaitsee osoitteessa Sortavalankatu 4, 80100 Joensuu. Alueen ja rakennukset omistaa VR-Yhtymä
Oy. Tilojen pääasiallinen käyttäjä on VR-Yhtymä Oy Vetopalvelut. Tiloja on vuokrattu myös muille toimijoille.
Joensuun seudun yleiskaavassa alue on rautatieliikenteen aluetta (LR).
Voimassa olevassa asemakaava varikkoalue on merkitty rautatiealueeksi.
Kohteen pohjoispuolella on huoltoasema, jonka toimintaa halutaan laajentaa.
Eteläpuolinen koulukiinteistö, entinen kauppaoppilaitos aiotaan purkaa ja tehdä sen tilalle asuntoja.
Kohteen länsipuolinen rautatieaseman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
(RKY). Siihen kuuluvat vanhat veturitallit, radan länsipuolella oleva alue asemarakennuksesta etelään sekä
radan itäpuolella oleva puisten asuinrakennusten alue. Alueen suojelu on kirjattu myös dokumenttiin
"Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja
suojelemiseksi" vuodelta 1998.
Kohdealue ei sisälly RKY-suojelualueeseen.
Kohdetta ei ole myöskään sisällytetty kaupungin tai muiden tahojen suojelu- tai kulttuuriympäristökohteiden
luetteloihin.
Ratapiha-alue idästä. Kuvasta käyvät ilmi kolmiomaisen ratapiha-alueen mittasuhteet ja tallien etäisyys
rautatieasemalta. Myös kokoero vanhoihin veturitalleihin on selkeä. Oikealla huoltoasema, vasemmalla
alhaalla entinen kauppaoppilaitos. (Ilmakuva Kuvanmaailma)
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 4 / 19
4
Varikkoalueen sijainti kaupunkirakenteessa.
2. Yhteenveto Veturitallikokonaisuus on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennus on kantavilta
rakenteiltaan betonia ja julkisivuiltaan valtaosin punatiiltä. Rakennuksia on muutettu ja korjattu useissa
vaiheissa mm. 1975-77, 1985 ja 1995-97.
Rakennuksessa on kaksi mittakaavaa; tiloja sekä junille että ihmisille. Tilat ovat käytössä veturivarikkona
sekä toimisto- ja sosiaalitiloina. Rakennuskokonaisuuden käyttö alkuperäiseen tarkoitukseensa on jonkin
verran vähentynyt, koska varikkotoimintaa on siirretty muille paikkakunnille. Mm. eteläpäädyn tiloja on
vuokrattu karting-autoradaksi.
Rakennus muodostaa sijainniltaan oman kokonaisuutensa. Se on suhteellisen näkymättön kaupunkikuvassa.
Rautatieasemalta etäisyys on noin 300 m ja huoltoasemalta noin 100 m. Vanhat veturitallit peittävät kohteen
näkyvyyden asemalta ja se jää muutoinkin varsin kauas laajan ratapihan taakse. Lähikaduilta rakennus jää
piiloon runsaan puuston vuoksi.
Rakennus on pääosiltaan säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen ilmeensä. Kookkaiden ikkunoiden ruutujaotusten
ja perinteisen tiileen pohjautuvan rakennustapansa vuoksi rakennuskokonaisuus vaikuttaa ikäistään
vanhemmalta.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 5 / 19
Varikkoalueen rakennuskanta. Kuvaan merkitty kunkin osan rakennuspiirustusten vuosi.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
5
Liite 6, 6 / 19
6
Varikkorakennuksen ensimmäisen osan suunnitelma 1949. Toteutus tapahtui ilmeisesti 1950-luvun alussa.
3. Varikon historiaa 3.1. Ratojen rakentaminen Joensuuhun Karjalan radalla tarkoitettiin rautatieyhteyttä Viipurista Joensuuhun. Antreaan saakka rata avattiin 1892,
Sortavalaan 1893 ja Värtsilän kautta Joensuuhun 1894. Koska rata valmistui heti Savon radan jälkeen,
käytettiin asemarakennusten suunnittelun pohjana samoja rakennustyyppejä, joita varioitiin paikallisten
olosuhteiden mukaan. Joensuun aseman rakennukset ovat toiset Karjalan radan Suomen puolelle jääneistä,
sillä Moskovan rauhan jälkeen 1940 valtaosa radasta jäi Neuvostoliiton puolelle.
Joensuun asemalle tehtiin Karjalan radan rakentamisen yhteydessä puiset asemarakennus ja
asuinrakennukset sekä tiilinen veturitalli.
Rataverkko kehittyi 1900-luvulla. Rata Nurmekseen valmistui 1907-1909. Outokumpuun tehtiin rata 1928,
Pieksämäelle 1939 ja Ilomantsiin 1957. Näin Joensuusta tuli useiden ratojen risteyspaikka. Pääyhteys
etelään korvaamaan menetettyä Karjalan rataa valmistui 1960-luvulla Parikkalan kautta.
Lisääntyneen liikenteen vuoksi vanhoja veturitalleja laajennettiin ja rakennettiin mm. vesitorni ja uusi
varikkoalue.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 7 / 19
7
3.2. Ratapihan laajentaminen ja varikon rakentaminen Kaupungin kartassa vuodelta 1948 ratapiha-alue on vielä pelkästään tiiviisti asemarakennusten ja vanhojen
veturitallien välissä kapealla alueella. Tuon jälkeen ratapihaa laajennettiin merkittävästi idän suuntaan, minne
sijoitettiin myös varikko- ja toimistotilaa. Uusien veturitallien ja toimistorakennuksen suunnitelmat on päivätty
vuonna 1949.
Talliosaa laajennettiin heti alkuosan jälkeen, piirustukset on päivätty vuonna 1952. Seuraava vaihe on
vuodelta 1956. Nämä vaiheet noudattavat samaa rakennustapaa kuin varhaisinkin osa. Kantavat rakenteet
ovat betonisia pilareita sekä katon osalta betonipalkkien tukemaa betonilaattaa. Katto madaltuu ulkokaarta
kohti. Runko on massiivitiiltä, jonka punatiili muodostaa julkisivun. Tallien oviaukkojen pielet on vahvistettu
vankoin kulmaraudoin. Sokkeli on maalattua betonia.
Uusin osa on 1960- ja 70-lukujen taitteesta. Se poikkeaa aiemmista suuremman korkeutensa, betonisten
seinärakenteidensa ja kattojen sisäpuolisen vedenpoiston ansiosta. Julkisivut on maalattu valkoisiksi.
Varsinaisesta varikkorakennuksesta irrallisia osia ovat hiekkavarasto vuodelta 1996 ja mm. jätekäsittelyn
sisältävä huoltotilarakennus vuodelta 2006.
Uutta huoltorakennusta lukuunottamatta muut varikkorakennukset on suunniteltu VR:n omassa
organisaatiossa.
Varikkorakennuksen alkuvaiheen julkisivu- ja leikkauspiirustukset.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 8 / 19
Vasemmalla alkuperäistä osaa, keskellä laajennus 1952 ja oikealla laajennussuunnitelma vuodelta 1956.
Vaiheen 1952 poikkileikkaus rungon leveimmätä kohdalta.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
8
Liite 6, 9 / 19
Viitteellinen kokoelmapohja veturitalleista.
Merkitty suunnitelmien päiväys ja tärkeimmät korjausvaiheet.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
9
Liite 6, 10 / 19
3.3. Korjaustöitä ja muutoksia 10
Tiloissa on tehty lähes jatkuvasti toiminnan vaatimia muutos- ja korjaustöitä. Varikkotiloihin on lisätty kiinteitä
ja siirrettäviä lattiaan tai kattopalkkeihin liittyviä nostolaitteita, mm palkkinostureita. Myös huoltomonttuja on
rakennettu ja muutettu.
Koko rakennuksessa on lämmitys vuosina 1979-80 tehdyn kiertovesiverkoston ja kaukolämmön avulla.
Veturitalleissa on lohkokohtainen (kukin kuudesta lohkosta sisältää muutaman tallitilan) ilmastointikoneisto,
jossa on ilman sisäänpuhallus ja -poisto sekä lämmön talteenotto. Koneistot ovat hallitilassa olevilla
teräsrakenteisilla telineillä.
Toimisto-osan nykytila on peruskorjaustyöstä vuosilta 1995-97. Samalla rakennukseen asennettiin
koneellinen ilmanvaihto, jonka konehuone on sijoitettu entiseen ullakkotilaan.
Toimisto-osan nykytila vuosien 1995-97 korjaustyön jälkeen.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 11 / 19
4. Varikon nykytila 4.1. Varikon tilat ja rakenteet Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Varikkotiloissa raiteet jatkuvat sisälle. Osassa tiloja on tasainen
lattia, osassa raiteet ovat pilareiden päällä ja osassa on raiteiden välissä huoltomonttu.
Talliosan sisäseinät on maalattu.
Talliosalla on betoniholvin päällä ohuehko kerros eristettä, jonka päällä bitumikate. Räystäskouruja on
paikoin, ne ovat sisäkannatteista suorakaidemallia, jonka etupinta on profiloitu eli malli on uudehko.
Sisäpuolella katto on maalattu, monin paikoin on pintahuovalla varustettuja mineraalivillalevyjä.
Veturinpesuosastolla on sisäpuolella riippuva peltiverhous.
Ratapihan puolella rakennuksen edustalla on kääntöpöytä jolta on päästy kaikkiaan 21 talliosaan.
Muutamia tallien ovia on sittemmin muurattu umpeen. Tallien ovet on uusittu useissa vaiheissa.
1
2
3
4
1, 2. Näkymä varikkorakennukseen Sortavalankadulta.
3. Kaksikerroksinen toimisto-osa ratapihan puolelta, taustalla liitos talleihin ja savupiippu.
4. Näkymä ratapihan suunnasta. Oikealla veturitallien pääty, vasermmalla varastorakennus vuodelta 1996.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
11
Liite 6, 12 / 19
1
2
3
4
12
1. Uusi talliosa erottuu aiemmista korkeutensa, julkisivujaottelunsa ja materiaaliensa vuoksi.
2. Näkymä varikon katolta ratapihalle. Etualalla kääntöpöytä, taustalla oikealla vanhat veturitallit.
3. Varikon katto kohti toimisto-osaa ja savupiippua.
4. Näkymä varikolle päin matkustajalaiturilta.
Toimisto-osa on kaksikerroksinen. Kantavat rakenteet muodostuvat massiivisesta tiiliseinästä ja sisätilojen
betonipilareista sekä masiivisbetonilaatoista ja -palkeista. Vesikaton kantavat rakenteet ovat betoniholvin
päällä olevia kattotuoleja. Tiilikatteen alustana on laudoitus. Aluskatteesta ei saatu käynnillä selvyyttä.
Sisäseinät on pääosin päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu. Toimistotilojen katoissa on kiinteä
kipsilevyverhous, osittain reikäkipsilevyä. Lattiapinnat ovat linoleumia. Sosiaalitiloissa katon palkki- ja
holvirakenteet ovat näkyvissä. Ullakolle on betoniholvin päälle asennettu selluvillaa.
Rakennuksen keskellä on porrashuone, josta päästään keskikäytäviin. Tilat on jaoteltu toimisto-, sosiaali-,
tauko- ja varastotiloiksi. Tiloissa on tehty useita muutoksia. Ullakkotila on käyttämätön iv-konehuonetta
lukuunottamatta.
4.2. Rakenteiden kunto ja alkuperäisyys Talliosalla on havaittu katon vesivuotoja, mistä merkkinä ovat monin paikoin kosteuden vaurioittamat
mineraalivillalevyt ja muut jäljet rakenteissa. Osa näistä vaurioista voi olla myös sisäpuolisen
kosteusrasituksen aiheuttamaa. Katoilla ja räystäillä ilmenee lumen sulamista kovillakin pakkasilla johtuen
ilmavuodoista ja heikosta lämmöneristyksestä. Kaikki talliosan bitumikatteet ovat käyttöikänsä loppupuolella.
Toimisto-osan tiilikatealueella ei havaittu merkkejä vuodoista. Katto vaikuttaa siltä osin olevan kunnossa.
Julkisivut ovat varsin hyväkuntoisia. Muutamista ovipielirakenteista on tippunut tiiliä.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 13 / 19
1
2
3
4
13
5
1. Toimisto-osan porrashuone on alkuperäisessä mallissaan.
2. Toimistojen sisätilat on täysin uusittu.
3-4. Toimisto-osan uudet puu-alumiini-ikkunat.
5. Toimisto-osan ullakko.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 14 / 19
1
2
3
4
5
6
1. Veturitalli 5-6.
2. Uusimmassa osassa huoltomontut on peitetty vanerilla; tiloissa toimii autorata.
3. Veturitallien puisia kaksinkertaisia ikkunoita.
4. Vaturitallin kiskorakenteita.
5. Veturitallin kattorakenteita ja -akustiikkalevytyksiä.
6. Umpeen rakennettuja ja eri tavoin uudistettuja veturitallien ovirakenteita.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
14
Liite 6, 15 / 19
15
Ikkunat talliosalla ovat alkuperäisiä kitattuja ja maalattuja kaksipuitteisia puuikkunoita. Talliosan ikkunat
ovat käyttökelpoisia, mutta kaipaavat huoltamista. Toimisto-osan ikkunat ovat 1990-luvulla uusittuja MSEikkunoita, joissa on alumiininen ulko-osa. Ikkunat ovat hyvässä kunnossa.
Rakennuksessa on paneloituja ulko-ovia useilta aikakausilta. Parvekkeen puinen lasiovi lienee alkuperäinen.
Toimiston sisäovet ovat 1990-luvun korjauksessa uusittuja palo- ja ääniluokiteltuja laakaovia. Talliosan
vetureita varten tehdyt suuret taiteovet on uusittu useissa vaiheissa. Lisäksi rakennuksessa on vuosien
varrella asennettuja useantyyppisiä nosto- ja metalliovia. Pääosa ovista on käyttökelpoisessa kunnossa.
Talliosan sisäpinnat ovat tilojen luonteen mukaisia. Sisäkatoissa on kosteudesta aiheutuneita vaurioita.
Toimisto-osalla pinnoitteet ovat hyvässä kunnossa.
Talliosa on rakenteiltaan ja pinnoiltaan varsin alkuperäinen.
Toimistopuolen rakenteet ovat alkuperäisiä, mutta sisäpinnat on uudistettu täysin 1990-luvulla.
4.3. LVIS-­‐tekniikka
Toimistopuolen iv-laitteistot ovat toimintakuntoisia, arvioitu käyttöikä noin 10 vuotta.
Talliosan ilmanvaihtolaitteistot ovat käyttöikänsä lopussa.
Kiinteistönhuollon mukaan varikon puolella on ollut ongelmia lämmön riittävyydestä johtuen
lämmöneristyksen puutteista, isoista oviaukoista ja niiden käytöstä sekä patteriverkoston puutteista.
Lämmönjakokeskus on toimintaikänsä loppupäässä. Lämpöverkostossa on epäilty olevan vuoto, mutta sitä ei
ole pystytty paikantamaan.
Sähkökeskus on peräisin 1950-luvulta ja sen tekniikassa on ollut ongelmia.
4.4. Ulkopuoliset rakenteet Rakennuksessa on komea tiilirakenteinen savupiippu. Omistaja aikoi purkaa piipun vuonna 1996, jonka
vuoksi kaupunginhallitus teki siitä suojeluesityksen. Esitys vedettiin pois, kun VR ilmoitti säilyttävänsä piipun.
Piippu kunnostettiin vuonna 1998. Vuonna 2013 piipulle on tehty sen säilymistä turvaavia korjauksia.
Rakennuksiin on tehty useita pienehköjä varasto- ja katoslisäyksiä.
Piha-alueet ovat laajasti asfaltoituja liikennettä ja paikoitusta varten.
Tontin reunaosilla on villiintynyttä kasvillisuutta.
4.5. Yhteenveto kunnosta Rakennuksen kantavat rakenteet (perustus, alapohja, kantavat pilarit, yläpohja ja katon kannatusrakenteet)
ovat hyvässä kunnossa. Lämpövuodot aiheuttavat nykyisellään suurta rasitusta katoille, räystäsrakenteille ja
talovarusteille. Korjattavaa on bitumikatteessa, vanhoissa ikkunoissa ja ovissa.
Tekniikan osalta varikkopuolen sähköasennusten ja ilmastointilaitteiden käyttöiät ovat loppumassa. Tosin
näiden installaatioiden todellisessa tarpeessa on paljolti kyse tulevasta käytöstä. Nykyisen käytön asettamat
vaatimukset esim. sähkötekniikan kannalta ovat varsin vaativia.
Sisätiloissa ei havaittu varsinaisia vaurioita, mutta varikkopuolen tilat kaipaavat korjaamista, siistimistä ja
mahdollisen käytön mukaista toimia.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 16 / 19
1
2
3
4
Ulkopuolisia rakennuksia ja rakenteita
1 Huoltotilarakennus
2 Hiekkavarasto
3 Vesimittaritila
4 Vanhimman varikko-osan päädyn porras ja katos
Näkymä varikon suuntaan koulun pysäköintialueelta.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
16
Liite 6, 17 / 19
17
5. Rakennuksen arvon pohdintaa 5.1. Rakennuksen arvosta Varikkorakennuksen pääosan rakentamisperiodi kattaa noin kahdenkymmen vuoden ajan 1950-1970. Kun
rakennuksia on jatkuvasti pidetty kunnossa ja ympäristöä täydennysrakennettu, yltää varikon aikaperspektiivi
yli kuuteenkymmeneen vuoteen.
Varikon rakennuskanta edustaa mielenkiintoisella tavalla perinteikkään julkisen rakentajan suunnittelu- ja
rakentamispolitiikkaa. Suhteellisen uudessa rakennuksessa on käytetty pääosin vastaavien rakennustyyppien
perinteisiä rakennustapoja, -materiaaleja ja tyylejä. Tämän vuoksi rakennukset ovat ulkoarkkitehtuurinsa
suhteen varsin ajattomia ja niitä on vaikea sijoittaa rakentamisajankohtaansa. Niitä voitaisiin hyvinkin ajatella
useita kymmeniä vuosia vanhemmiksi. Rakentamistapojen muutos kuitenkin näkyy kohteen
rakentamisaikana; uusin osa edustaa aiemmasta poikkeavaa julkisivu- ja rakenneajattelua.
Varikkorakennusta voidaan pitää käyttötarkoitukseensa tyypillisenä. Rakennukset koko maahan suunniteltiin
keskitetysti, joten ne noudattivat samoja periaatteita. Varsinaisesti ei ollut kyse tyyppipiirustuksista vaan
samantapaisten rakennusten soveltamisesta paikallisiin olosuhteisiin. Koko maan mittakaavassa rakennusta
ei siten voi pitää harvinaisena. Samantyyppisiä kiinteistöjä rakennettiin monille paikkakunnille
liikennetarpeiden mukaan.
Varikko on yhtenäinen kokonaisuus, laaja kaari, jonka sisäkehä on raskaan liikenteen puolta ja ulkokehä
rakennuksen huollon ja henkilöliikenteen puolta.
Joensuun asema oli alkuaan pääteasema ja sittemmin se on ollut ja on edelleen merkittävä risteysasema.
Laajuudeltaan se on ainoa vastaava kohde maakunnassa. Ratarakentamisella ja siten myös
asemakokonaisuudella on ollut suuri merkitys alueen taloudellisen kehittymisen kannalta.
Näiden syiden perusteella aseman rakennuskanta kokonaisuudessaan on maakunnallisesti ainutlaatuinen.
Voidaan todeta, että rakennuksella on toiminnallisten ja historiallisten piirteidensä vuoksi
rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Rakennuksella on rakennustaiteelliselta kannalta arvoa edustava
esimerkkinä rautatierakentamisen kehityksestä 1940-luvun jälkeiseltä ajalta.
5.2. Rakennus ympäristönsä osana Ratapiha-alue
Varikko kuuluu oleellisena osana laajaan ratapihakokonaisuuteen. Varikko sijaitsee kuitenkin niin kaukana
suojelluista rautatiekiinteistöistä, ettei sitä kaupunkikuvassa juurikaan ymmärretä samaan
asemakokonaisuuteen kuuluvaksi muutoin kuin asiaan tarkkaan perehdyttäessä tai riittävän korkealta
katsottaessa. Matkustajien käyttämältä ratapiha-alueelta varikkoa ei näy ratapihan muiden rakennusten ja
rakenteiden vuoksi.
Muu lähiympäristö
Rakennus ympäristöineen muodostaa oman kokonaisuutensa, joka nykytilanteessa ei liity kiinteästi
lähiympäristöönsä ratapiha-alueen ulkopuolella. Toiminnallista yhteyttä ulospäin ei tosin voi ollakaan
rakennuksen raskaan toiminnan suuntautuessa ratapihan puolelle.
5.3. Rakennuksen käyttömahdollisuuksista Toimisto-osa on sellaisenaan edelleen käyttökunnossa.
Varikko-osalla on edessään teknisiä korjaustoimia. Mikäli varikko-osan käyttötarve rautatieliikenteessä
vähenee, olisi se sovellettavissa monenlaiseen muuhunkin käyttöön. Tällöin joudutaan tekemään merkittäviä
LVIS- ja rakennusteknisiä toimia.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 18 / 19
18
6. Alueen kehittämisestä Edellä olevien tietojen pohjalta joitakin selvityksen tekijän näkemyksiä muutosmahdollisuuksista alueittain.
1. Ratapiha-alue
Tämän alueen toiminta on täysin kiinni ratapihan tarpeista. Näitä ei ole tässä yhteydessä selvitetty.
2. Varikkorakennuksen alue
-varikkorakennus ja siihen kiinteässä yhteydessä olevat lähialueet ja rakenteet
Rakennus ja sen ominaispiirteet tulisi pyrkiä säilyttämään.
Rakennusta on mahdollista laajentaa siihen soveltuvilla osilla.
3. Pohjoisosa
-alueen rakentamaton pohjoisosa
Osaa voidaan kehittää ja rakentaa liittyen varikkoalueeseen tai esim. palveluihin.
Itäosa
-kaistale varikkorakennuksen ja kadun välissä
Aluetta voidaan kehittää ja rakentaa liittyen varikkoalueeseen.
Ratapiha-alue muodostaa mielenkiintoisen teknisen miljöön, jonka hyödyntämistä myös kaupunkikuvallisesti
kannattaisi pohtia. Alue voitaisiin kokea ympäristöä rikastuttavana maisematilana ja
liikenneteknologiamiljöönä. Tämä edellyttäisi lähistölle liikkumisväyliä ja rakennuksia, jotka tarjoavat näkymiä
ratapiha-alueelle.
Osana kehittyvää kaupunkiympäristöä varikkoalue voisi tuottaa merkittävää lisäarvoa lähiympäristölle ja
kaupungille, mikäli sillä olisi aktiivinen toiminnallinen käyttö ja nykyistä tiiviimpi yhteys ympäristöönsä.
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
Liite 6, 19 / 19
19
7. Taustatietoja Käynti kohteessa 20.8.2013
Läsnä kiinteistönhoitaja Aki Päivinen, Karsikon Talohuolto Oy
Tehtiin kiinteistön dokumenttien kartoitus, kohteen katselmus ja valokuvaaminen
Lisäksi täydentäviä kuvauskäyntejä muulloin
Piirustusaineisto
VR:n ja kiinteistön arkistot
Pohjakartta
Joensuun kaupunki
Julkaisut
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Iltanen, Jussi: Radan varrelta, Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus 2009.
Painamattomat lähteet
Kiinteistön arkisto, mm. tiedot savupiipun suojeluasiassa
Haastattelut
Puhelinhaastattelu 27.9.2013, Petri Heinonen, VR Joensuu vetopalvelupäällikkö.
Selvityksen tekijät
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, Kirkkokatu 8, 80110 Joensuu, 040-5530 353
Lasse Nevalainen, arkkit yo (aineiston hankinta)
Osmo Karttunen, arkkit.
Ilmakuva Fonecta
JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE
Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
81
7812
9
78
11
10
ink
uja
7
Liite 7, 1 / 5
8
5
13
5
6
2
32
21
3
7
1305
25
80
79
30
11
12
78
3
24
10
9
8 7
78
6:7
Ant
14
77
76
36
6:25
erint
79
77
76
23 29
i
80
13
Meij
242
1
22
32
2
33
79
6:181
61
5124
5124
KLH
871:1
876:1
1
23
3
4
60
78
kt
77
III
2500
36
6
34
4
35
Sor
?
5
5
13
870
77987
6
87
6:
ET
?
1
12
7
nka
11
8
ala
6:25
5-9903-16
tav
12:24
6943900
62
tu
489000
10
51
9
2
6:196
Kt
93
IV
94
92
36
3147
91
II
89
Sp
SORTAV
5
NIINIVAARA
ALANKA
87
TU
?
TK
63
78
66
18
88
77
4
64
10000
Öljys.
12:23
79
65
Öljys.
70
80
t
78
68
66
12:7
78
53
pp
1
5110
18 16
6:189
1
a
17
1
3
2
79
79
71
1
kt
7
2
he
83
507
13
3
5
3
n
ka
tu
30
kt
27
tu
14
kt
7
kt
12:39
7
6
8
33
13
21
8
24
25
6
32
27
II
600
14
6
519
11
2
3
20
11
2
Karja
lanka
3
3
1
6
1
20
8
2
1
19
11
8
10
59
23
0
19
30
20
85
5-9903-10
19
21
tu
2
7
7
kt
19
12
4 5 d B A6
3
10
5
13
87
31
?
38
39
7
10
12
kt
26
36 37
13
5-9903-20
86
4
26
ie h e n k a
ri
8
15
Asemam
ju
29
508
AL
45 dBA
45 dBA
ir
509
25
p
slam
a
menk
1
45 dBA
V
2000
I
200
84
84
9
4
5
V 2a r a
2 14
1
83
u
III
600
IV
800
a
28 15
6
7
13
IV
1200
1
2
3
?
jk
2
85
16
K
3
5
24
4
at
V
1000
II
10
511
t
jk
6
nk
10
3
85
84
7
ie
1
5
8
a
45 dBA
17
510
um
2
23
20
rr
3
4
11
18
7
85
19
Ja
1
22
Joensuun Kauppaoppilaitos
2
a
p
1
516
3
II
I
2
3
20
86
21
3
2
84
1
IV
1200
83
8 3RATAPIHANPUISTO
9
85
8
tu
?
AK
40 dBA
a n k8 a
J u n a il ij
84
6
7
72
1
5
kt
39
V
1000
2
14
12
3
6 :7 8
85
4
2:
VP
5-9903-42
4
III
600
IV
800
kt
kt
a t9u
3-4
2
3
15
40 dBA
4
10
13
jk
5
9
40
a
t
pp
a n i n11k
10
5-990
83
82
2
3
Sold
6
5
3
p
11
10
5
2
a
IV
1200
84
81
506
80
40 dBA
488700
14
7
III
600
IV
800
V
511
1000
jk
?
1
12
t
8
13
a
p
1 12
6943700
55
4
10 20 30 407 50
100
11
529
86
87
527
9
4
8
Liite 7, 2 / 5
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
0020000
Asuinkerrostalojen korttelialue.
AL
0060000
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
KLH
0230100
Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue.
TK
0270200
Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
VP
0330000
Puisto.
ET
0590000
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
7
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0830000
Kaupungin- tai kunnanosan raja.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
0860000
Ohjeellinen osa-alueen raja.
?
5
NII
5124
RATAPIHANP
1000
0880000
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
0960000
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
u
atu
III
1000000
Liite 7, 3 / 5
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun.
1130000
Rakennusala.
1130001
Ohjeellinen rakennusala.
t
1170000
Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.
a
1190000
Auton säilytyspaikan rakennusala.
45 dBA
1320000
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien
sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan
on oltava vähintään 45 dBA.
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
jk
1490000
Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa.
pp
1500200
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova,
sijainti ohjeellinen.
p
1510000
Pysäköimispaikka.
1540000
Johtoa varten varattu alueen osa.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Liite 7, 4 / 5
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. TK-korttelialueella on pyrittävä säilyttämään olevien veturitallien olemus sovittamalla
uudisrakennus olevaan rakennuskantaan mittasuhteiltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan.
2. KLH-korttelialueella uudisrakennus on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena.
Rakennusalalle on sallittua sijoittaa myös korkeintaan 10 m korkeita rakennelmia. Rakennelmat
on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta näköestettä liikenteelle. Rakennelmat voivat olla
mainosrakennelmia tai ne voivat liittyä polttoainejakelutoimintaan.
3. AK-korttelialueella on Sortavalankadun varrella olevat porrasteiset lamellitalot toteutettava
pääasiassa punatiilisinä. Muiden asuinrakennusten julkisivut on toteutettava kiviaineisina.
4. AL-korttelialueen 5-kerroksisen rakennuksen ensimmäinen kerros on toteutettava muista
kerroksista poikkeavalla tavalla. Ensimmäisen kerroksen julkisivu ei saa muodostaa
muurimaisia, suljettuja pintoja kadulle päin.
5. AL-korttelialueen sisäiselle jalankululle varattu alue on toteutettava siten, että se mahdollistaa
myös polkupyöräilyn. Jk-alueen sijainti voi vähäisessä määrin poiketa kaavassa esitetystä.
6. Korttelialueille saa sijoittaa teknistä toimintaa palvelevia laitteita ja rakennelmia, kuten
muuntamon.
7. VP-alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon.
AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
-1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 80 neliömetriä kohden
-1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden
-1 autopaikka kutakin toimistojen tai kokoustilan kerrosalan 70 neliömetriä kohden
-1 autopaikka kutakin teollisuus- ja varastotilan 100 neliömetriä kohden
Liite 7, 5 / 5
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteleiden 511 ja 5124 sekä katu-, liikenne- ja
virkistysalueiden asemakaavan muutos.
SORTAVALANKATU 2 JA 4
LU O N N O S
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 27.11.2014
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1:1000
Suunn. Katarina Surakka
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
K. Surakka / Kaija Kinnunen
Arkisto
5/1634
Liite 8, 1 / 11
Luonnosvaiheen palaute
1
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
1634 / Sortavalankatu 2 ja 4 asemakaavamuutos
Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asemakaavaluonnos oli
nähtävillä 27.11.2014 – 12.1.2015.
Viranomaislausunnot
A01 Joensuun kaupungin rakennusvalvonta 26.11.2014
Taimmaisten kerrostalojen kohdalla voisi jalkakäytävä sijaita siten, että niiden
kautta voitaisiin järjestää pelastustiet myös talojen länsipuolelle.
Sortavalankadun puolelle voisi miettiä joko lisää vihreää tai aitausta. Tontin ja
puiston väli lienee tarkoituksella yhdistetty joka lienee tässä tapauksessa hyvä
ratkaisu. Miten onnistuu kunnossapito?
Kaavoituksen vastine:
Rakennusvalvonnan esittämät asiat viedään jatkosuunnittelusta vastaaville
tiedoksi. Sortavalankadun alkupään osalta liikenteelliset ratkaisut tarkentuvat
vielä kaavaprosessin aikana ja ne otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Kaupunkikuvallisesti asuinkerrostalotontin ja Sortavalankadun välinen raja on
varsin suljettu rajalle sijoittuvien autokatosten ja rakennusten takia, joten aidalle ei
ole tarvetta. Tontilla olevan istutettavan alueen osan yhdistyminen puistoon ei
aiheuta erityistä haastetta kunnossapidolle tontin tai puiston osalta.
A02 Itä-Suomen poliisilaitos 26.11.2014
Poliisilaitoksella ei ole lausuttavaa.
A03 Fortum Power and Heat 28.11.2014
Ei huomauttamista asemakaavamuutoksesta. Osassa kortteleita kiinteistöt
lämmitetään jo kaukolämmöllä, Fortum tulee tarjoamaan kaukolämpöä myös
uusille kortteliin rakennettaville kiinteistöille. Alueen koko rakennusoikeusmäärä
tulee olemaan noin 26100 k-m2, mikä vastaa noin 1MW kaukolämpötehoa.
A04 Puhas Oy 28.11.2014
Ei huomautettavaa.
Liite 8, 2 / 11
Luonnosvaiheen palaute
2
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
A05 Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 9.12.2014
Kaavamuutos ei hävitä luonnonarvoja. Liikennemelun lisäksi ratapihan toiminta
aiheuttaa tilapäistä meluhaittaa. Melusuojaukselle tulisi varata tilaa ratapihaan
rajoittuvan puistoalueen kohdalle. Sadevesijärjestelmä tulisi
pidätysjärjestelmällä, jotta vältetään Varaslammen tilan huonontumiselta.
Kaavoituksen vastine:
Kaavatyön yhteydessä selvitetään katumelun ja ratapihan toiminnan aiheuttaman
melun määrä ja määritetään tarvittavat meluntorjuntatoimet. Kaavatyön
yhteydessä tutkitaan myös hulevesien käsittelyn tarpeellisuutta ja mahdollisuutta
kaava-alueella.
A06 Caruna Espoo Oy 12.12.2014
Lausunnossa on ehdotus muuntamoaluevarauksille puistomuuntamoita varten.
Yksi muuntamoista on varattu junavarikon sähköntehotarpeiden kattamiseen.
Lausunnon liitteenä on kartta lähialueen sähkönjakeluverkostosta. Lausunnossa
muistutetaan Carunan uusista yhteystiedoista.
Kaavoituksen vastine:
Sähkönjakelun tarpeita käydään läpi yhdessä Carunan kanssa ja asia otetaan
huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
A07 Joensuun kaupungin vapaa-ajankeskus 15.12.2014
Liikuntapalveluiden käytöstä poistuu Sortavalankadun liikuntahalli. Tämän ja
muiden koulujen salien poistumisen takia sisäliikuntatilat vähenevät
merkittävästi koko kaupungissa.
Veturitallit ovat osa Karjalan radan kokonaisuutta ja ne kuuluvat
valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennuskokonaisuuteen, mikä on
kaavaluonnoksessa huomioitu. Veturitallien säilyttäminen on kannatettavaa.
Kaavoituksen vastine:
Kaavatyön yhtenä lähtökohtana on kaupungin tekemä päätös luopua Sortavalatalosta ja sen liikuntahallista. Korvaavia tiloja toteutetaan lähivuosina mm.
Mehtimäen palloiluhallin yhteydessä sekä Nepenmäen uuden koulun
toteuttamisen yhteydessä.
A08 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 16.12.2014
Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta tai selostuksesta,
mutta suunnitelmien tarkentuessa tulisi huomioida pelastusajoneuvojen päästy
yli kolmikerroksisten rakennusten lähelle.
Liite 8, 3 / 11
Luonnosvaiheen palaute
3
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
A09 Joensuun Vesi 29.12.2014
Muutosalueen läpi kulkee 70- ja 90-luvuilla rakennettuja vesijohdon ja
jätevesiviemärin runkolinjoja. Viemärilinjat kuljettavat jätevettä laajalta alueelta
Niinivaaran ja Karsikon suunnista sekä toisaalta Pekkalan ja Sirkkalan alueen
jätevesiä. Mikäli olemassa olevia johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä
siirtämään tai suojaamaan, tulee kustannukset sisällyttää kokonaisuudessaan
kaavoituskustannuksiin.
Kaavoituksen vastine:
Kaupunkirakenneyksikkö vastaa johtojen siirtämisen aiheuttamista kustannuksista.
A10 Pohjois-Savon ELY-keskus 30.12.2014
Kaavamuutoksen luonnokseen ei ole huomauttamista. Kaavaehdotusta ei ole
tarpeen saattaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella lausuntoa
varten.
Osallisina olevat Liikennevirasto ja VR-yhtymä Oy lausuvat osaltaan varikon /
veturitallien alueen kehittämisestä, mikä tulee kaavaprosessin vuoropuhelussa
varmistaa.
A11 Liikennevirasto 7.1.2015
Nykytilanteessa kulku Liikenneviraston ratapihan huoltotielle tapahtuu VR:n
varikkoalueen kautta, veturitallin etelä- ja pohjoispuolelta. Huoltotieyhteydet
toimivat myös mahdollisesti pelastusteinä. Kaavaluonnoksessa korttelin
rakennusala on ulotettu nykyisten huoltotieyhteyksien kohdalle. Kyseiset
huoltotieyhteydet ovat tarpeellisia myös jatkossa ja Liikenneviraston
näkemyksen mukaan tulisi varmistaa yhteyksien säilyminen tulevaisuudessa.
Kaavoituksen vastine:
Asia otetaan huomioon kaavaehdotuksessa.
A12 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 8.1.2015
Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, joka ohjaa nyt
laadittavaa asemakaavaluonnosta. Koska asemakaavaluonnos ei miltään osin
noudata voimassa olevaa yleiskaavaa, ELY-keskus esittää, että alueelle tulee
ensin laatia asemakaavamuutosta riittävästi ohjaava yleiskaava.
Liite 8, 4 / 11
Luonnosvaiheen palaute
4
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Kaava-asiakirjoihin sisältyy varsin kattava selvitys varikkoalueen
rakennushistoriasta. Selvityksessä todetaan, että
varikkorakennuskokonaisuudella on toiminnallisten ja historiallisten piirteidensä
vuoksi. Joensuun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu kuuluvaksi
maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen.
ELY-keskus esittää, että varikkorakennuskokonaisuus osoitetaan
asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi.
Kaavaselostuksen mukaan Varaslammen laskuoja tullaan putkittamaan
huoltoasematontin kohdalla. Puro on luonnontilainen tai luonnontilaisen
kaltainen. ELY-keskus muistuttaa, että puron luonnontilaisuuden muuttaminen
vaatii vesilain mukaisen luvan. Huoltoasematontin maaperän mahdollinen
pilaantuneisuus on otettava kaavassa huomioon.
Kaava-asiakirjoihin tulee liittää aluetta koskeva meluselvitys, jotta luonnoksessa
esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyttä voidaan arvioida.
Pohjakarttaa tulee täydentää Sortavalankadun ja Kettuvaarantien
kiertoliittymän osalta.
Kaavoituksen vastine:
Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueen eteläosa on pientalovaltaista
asuinaluetta (AP): ”Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat
alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot,
paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot).
AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja
yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen
asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon
alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne,
ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen
yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla.”
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ” Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja
muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden
käytön järjestämiseksi.” (MRL §42)
Alue on asemakaavassa esitetty olevan asuinaluetta. Pääosa asuinalueen
kerrosalasta on asemakaavamuutoksen jälkeenkin pientaloissa, joten asemakaava
on yleiskaavan mukainen ja yleiskaava ohjaa laadittavaa asemakaavaa riittävällä
tarkkuudella.
Varikkorakennuksen suojelua selvitetään vielä yhdessä rakennuksen omistajan
kanssa.
Varasojan uomalle tehtävät asemakaavan mukaiset muutokset edellyttävät
vesilain mukaista lupaa ja asia on viety tiedoksi toteuttajalle.
Liite 8, 5 / 11
Luonnosvaiheen palaute
5
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Pohjakartta on viimeisten mittausten mukainen. Kaavaehdotukseen haetaan taas
viimeisten mittausten mukainen pohjakartta.
Sortavalankadun katumelua ja ratapihan toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa
kartoitetaan tehtävällä meluselvityksellä, jonka mukaiset
meluntorjuntatoimenpiteet otetaan mukaan asemakaavan ehdotukseen.
A13 Museovirasto 9.1.2015
Varikkoalueesta on laadittu asianmukainen rakennushistoria- ja
kulttuuriympäristöselvitys. Sen mukaan rakennuksella on toiminnallisten ja
historiallisten piirteidensä vuoksi rakennushistoriallista ja historiallista arvoa sen
ollessa edustava esimerkki rautatierakentamisen kehityksestä 1940-luvun
jälkeisellä ajalla. Rakennuskokonaisuutta ei ole kaavaluonnoksessa suojeltu,
vaikka luonnoksen rakennusala seuraa tarkoin nykyisiä rakennuksia.
Joensuun ratapihan varikkoalueen veturitalli ja siihen liittyvät rakennusosat
varustettava sr-merkinnällä, ja merkinnän määräykseksi: ”Merkinnällä on
osoitettu paikallisesti arvokkaat rakennukset, joiden purkaminen on
maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa
suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee
tehdä siten, että kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen
rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee
museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen”.
Sortavalatalon rakentumis- ja kaavahistoriaan sekä rakennushistoriallisiin
arvoihin tulisi kaavaselostuksessa kiinnittää huomiota. Museovirasto esittää,
että kaavaselostukseen lisätään alueen kaavoitushistoria sekä laajempi kuvailu ja
dokumentointi koskien Sortavalataloa.
A14 VR-yhtymä Oy 13.1.2015
VR:n toiminta Joensuun varikolla on viime vuosina supistunut. Tulevan
asemakaavan tulee sallia varikkoalueen hyödyntäminen tulevaisuudessa
mahdollisimman monipuolisesti ja ympäröivää rakennuskantaa tukien. Uuden
asemakaavan myötä varikkoalue tulee sijoittumaan aivan asuin- ja
virkistysalueiden kylkeen. Mittavan teollisuustoiminnan sovittaminen alueelle
tulee olemaan haasteellista. Toimistokorttelin kannalta kohde sijaitsee syrjässä
muista toimistokeskittymistä.
Liite 8, 6 / 11
Luonnosvaiheen palaute
6
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Mikäli varikkotoiminta lakkaa, lakkaa myös tontille kulkeva junaliikenne.
Tuolloin paras ratkaisu olisi saada alueelle toimintaa, joka mahdollistaa
kaupunkilaisten liikkumisen alueella, ettei se eristy muusta ympäristöstä.
Kaupallinen liiketoiminta ja asuminen olisivat toimintoja, joiden avulla alue
mukautuisi ympäristöönsä paremmin. Koska olevia rakennuksia ei tulla
suojelemaan, on niiden muokkaaminen ja jopa purkaminen tulevaisuudessa
mahdollista. Rakennusalan muodon ja olemuksen säilyttäminen pystytään
takaamaan myös liiketoiminta- / asuinkäytössä.
Mielipiteet
B01 Jaakko Hirvonen 15.12.2014
Hyvä, että sisäilmaongelmainen koulurakennus saadaan historiaa ja tontti tulee
hyötykäyttöön. Liikuntasali on vielä iso ja hyvä ja sopii monen lajin
harjoittamiseen, vaikka sen kunto ei ole paras mahdollinen. Jos samaan aikaan
puretaan kaikki Niinivaaran salit, niin missähän jatkossa voidaan harjoitella? Jo
nyt osa junioreista käy harrastamassa Kiihtelysvaarassa. Jos vanha halli pitää
purkaa, niin kaavoitetaan samalle tontille uusi urheiluhalli. Liikenneyhteydetkin
paikalle ovat hyvät. Liikuntapaikkojen purkaminen aiheuttaa suurempia
ongelmia kuin sisäilma, jos tilalle ei tule uusia paikkoja harrastaa.
B02 Arvo Savinainen 21.12.2014
Vaihtoehto 2 sijoittuisi paremmin. Kaavaluonnoksen pohjaksi valitussa
vaihtoehdossa 5-kerroksinen talo varjostaa lähimpiä omakotitaloja hyvin
voimakkaasti. Vaihtoehto 2 olisi myös taloudellisesti edullisempi vaihtoehto,
jossa kaupungille koituvat kustannukset jäävät pienemmiksi kuin
kaavaluonnoksen pohjaksi valitussa vaihtoehdossa. Kivijalkakaupan
tarpeellisuus on kyseenalainen, koska huoltoasemalle tulee tontin laajentamisen
myötä mahdollisuus laajentaa markettia. Lisäksi kaupan tuoma liikennelisäys
alueelle (774 ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä asutuksen tuoma liikennelisäys 225
autoa vuorokaudessa tekee liikenteen täysin mahdottomaksi.
B03 Leila Issakainen ja Jari Munkki 19.12.2014
Tutkitut vaihtoehdot painottuvat liiaksi kerrostalorakentamiseen, mikä vie
uskottavuutta selostuksen laskelmilta. Koko kaavaprosessi näyttäytyy vain
kaupungin liiketoimena. Kaupungin keskustassa ja lähialueilla on rakennettu
viime vuosina ja tullaan rakentamaan jatkossakin aivan riittävästi
kerrostaloasuntoja. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon myös muunlaisia
asumistarpeita. Keskusta lähellä sijaitsevat pientaloalueet ovat tämän
kaupungin vahvuus, jota tulisi enemmänkin edistää kuin tuhota.
Liite 8, 7 / 11
Luonnosvaiheen palaute
7
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Sortavalatalon tontin nykyinen kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,6.
Kaavaehdotuksessa vastaavat ovat V ja e=0,64. Uusilla rakennusmassoilla tulee
olemaan todella suuri nykyisiä pientaloalueita heikentävä vaikutus.
Kerrostalojen varjostavuus on merkityksetöntä. Lisääntyvä liikenne muuttaa
alueen rauhattomaksi ja kadottaa yksityisyyden pihoilta ja on huomattavasti
ongelmallisempi asia kuin varjot. Kaupunkikuvallisesti kerrostalojen tuomine
keskelle pientaloaluetta on tökerö ratkaisu.
Kaavaluonnos tuo alueelle noin 1000 henkilöautoa vuorokaudessa lisää.
Sortavalankatua ei ole rakennettu pääkaduksi, ja kevyellä liikenteellä on
kestämätön tilanne Sortavalankadulla. Kadun ylittäminen suojateitä käyttäen on
todella vaarallista, koska kadun toisessa reunassa ei ole kevyen liikenteen väylää.
Ratkaisuksi esitetyt liikenteenjakajat vain pahentavat kevyen liikenteen
tilannetta, koska kevyen liikenteen ”odotusalue” suojateiden itäpäässä kapenee
entisestään.
Kevyen liikenteen aluevaraus on ehdottomasti merkittävä kaavaan. Kaavaalueelta keskustaan ja Niinivaaran suuntaan lyhyin reitti on länsipuolen katuja
pitkin. Näillä kaduilla ei ole ollenkaan kevyen liikenteen väyliä, joten
jalankulkijoita ja pyöräilijöitä tulee liikkumaan nykyistä enemmän ajoradoilla.
Joensuussa on helppo liikkua autolla keskustassa, ja autoliikennettä pyritään
jatkossakin helpottamaan. Myös Soldaninkadulla, kaava-alueen vieressä,
käytetään henkilöautoa ensisijaisesti päivittäiseen liikkumiseen. On oletettavaa,
että kaavaratkaisu tuo alueelle sietämättömän henkilöautoliikenteen, josta
eniten kärsivät alueen nykyiset pientaloasujat.
Varaslammen osalta peli on menetetty. Kaavahankkeen mahdollistaman
massiivisen rakentamisen seurauksena liikenne tulee lisääntymään. Miten tämä
ei muka heikennä Varaslammen tilannetta entisestään? Toivottavasti
Varaslampi säilyy hoitamattomana saarekkeena kaupunkilaisten ilona.
Ainoa järkevä ja ympäristöllisesti kestävä kaava Sortavalatalon tontille on
pientalokaava.
B04 Sirpa Piirainen 29.12.2014
Ikävä, ettei liikuntasalia pystytä sisällyttämään alueen rakentamiseen
korvaamaan Sortavalatalon ja Niinivaaran lukion poistuvia liikuntasaleja.
Toivomuksena olisi, että lapset pääsisivät harrastuksiinsa myös kävellen tai
pyöräillen. Kaavoittajalta ja Liikuntatoimelta toivoisikin näkyvämpää yhteistyötä
ja yleisnäkemystä. Liikuntatoimen Liikuntapaikkasuunnitelmassakaan ei oteta
kantaa liikuntapaikkojen sijoittumiseen ja saavutettavuuteen ilman autoa.
Liite 8, 8 / 11
Luonnosvaiheen palaute
8
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Uusi kehätie on aiheuttanut liikennemelun lisääntymistä Väinämöisenkadulla
Karsikossa. Sortavalatalon kaavahankkeen ja uuden poliisitalon myötä kasvava
liikenne kasvattaa melua oleellisesti Karsikon alkupäässä. Meluaidat ja –vallit
ovat tehokkaita, mutta rumia.
Sortavalankadun uusi kiertoliittymä on turvaton jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Lisääntyvä liikenne vaatisi ehdottomasti esim. liikennevalo-ohjausta tai
alikulkua.
Alueen rakentaminen lisää suljettua maapinta-alaa, mikä lisää hulevesien
määrää alueelta. Veden määrä ei ole ongelma, mutta huleveden laatuun olisi
kiinnitettävä enemmän huomiota. Kaavaa suunniteltaessa olisi
kustannustehokkainta ottaa huomioon hulevesien puhdistaminen esim.
viheraluekeitaiden, kosteikkojen tai puoliläpäisevien pintojen avulla. Hulevesien
laatu on nouseva kysymys kaupunkisuunnittelussa. Kannattanee uhrata
muutamia tuhansia euroja kunnolliseen suunnitteluun vaikka konsulttivoimin
tässäkin asiassa.
B05 Josba Juniorit ry 17.12.2014
Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns.
Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu
sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään
vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan
lähiliikuntapaikkana.
Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70
eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat
kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun
kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana.
Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai
kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin
rakentaminen aputiloineen.
B06 Joen Sulka ry 14.12.2014
Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns.
Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu
sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään
vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan
lähiliikuntapaikkana.
Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70
eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat
kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun
kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana.
Liite 8, 9 / 11
Luonnosvaiheen palaute
9
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai
kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin
rakentaminen aputiloineen.
B07, Otto Korhonen / FC Hertta ry 14.12.2014
Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns.
Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu
sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään
vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan
lähiliikuntapaikkana.
Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70
eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat
kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun
kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana.
Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai
kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin
rakentaminen aputiloineen.
B08 Matti Vaskonen 7.1.2015
Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns.
Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu
sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään
vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan
lähiliikuntapaikkana.
Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70
eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat
kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun
kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana.
Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai
kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin
rakentaminen aputiloineen.
B09 Niinivaara-yhdistys 11.1.2015
Yhdistys kannattaa kaavaselostuksessa esitetyistä vaihtoehdoista vaihtoehto 7,
jossa tontille 511 on varattu kivijalkakauppa. Myös vaihtoehto 6 vastaa sekä
rakennustehokkuuden (0,4) että liikerakennuksen sallimisen osalta yhdistyksen
toiveisiin.
Liite 8, 10 / 11
Luonnosvaiheen palaute
10
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Portaittainen rakennuskanta kunnioittaa kaupunkikuvaa ja maaston muotoja.
Vaihtoehdossa 7 esitettyä harvempi ja matalampi rakentaminen soveltuisi
Karjalankadun varteen ja alueen luonteeseen paremmin.
Sortavalankadun ja uusien asukkaiden turvallisuus tulee huomioida
kaavasuunnittelussa: jättämällä leveä viherkaista pyörätien ja uusien
rakennusten väliin, rakentamalla suojateiden yhteyteen hidasteet ja
liikenteenjakajat Sortavalankadulle, sijoittamalla kevyen liikenteen väylät
molemmin puolin Sortavalankatua.
Varaslammen yhä huononeva vedenlaatu edellyttää Varasojan toimivana
säilyttämistä.
Niinivaaralaisilta ollaan viemässä kolme – neljä liikuntahallia. Uusia halleja on
rakennettava korvaukseksi menetettyjen tilalle. Myös kaava-alueella tällä
hetkellä sijaitseva laaja parkkialue on nuorten pelaajien käytössä.
B10 Jouko Lehto, Sortavalankadun sählysedät ry 7.1.2015
Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns.
Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu
sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään
vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan
lähiliikuntapaikkana.
Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70
eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat
kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun
kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana.
Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai
kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin
rakentaminen aputiloineen.
B11 Olli Haapiainen 10.1.2015
Sortavalasali on kooltaan 529 neliötä, Liikuntahallin voi jakaa ja siinä on valmiina
jopa teatteritila. Kun pelaajia on 12-16, niin iso Sali antaa riittävät tilat pelata
sählyä koko kentällä. Jos porukkaa on vähemmän, voi salin jakaa. Salissa ei
tarvitse olla hienouksia vaan riittävästi tilaa ja se on siivottu riittävin väliajoin.
Salivuokra on kohtuullinen ja kynnys tulla riittävän isolle kentälle on matala.
Tässä kaupungin taloudellisessa tilanteessa pitää olla matalan kynnyksen saleja
samaan malliin kuin pitäjillä esim. Tuupovaarassa tai Hammaslahdessa.
Yksityisten ja seurojen ylläpitämät salit sopivat urheilun juniori- ja
sarjatoimintaan. Kaveriporukat tai työpaikkaporukat eivät niihin mahdu tai
kykene taloudellisesti. Niinivaara, Karsikko ja Penttilä tarvitsevat tilat, joihin on
helppo tulla.
Liite 8, 11 / 11
Luonnosvaiheen palaute
11
15.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS
Tällaisissa tiloissa voisi olla tiloja yhdistyksille, teatterityhmille, senioreiden
tilaisuuksille päivisin ja muutenkin sitä voisi kehittää kulttuurin ja liikunnan
olohuoneeksi tiivistyvän asutuksen keskelle. Sortavalasalissa on mahdollisuudet
niin moniin lajeihin, että ylläpidon selvitys olisi paikallaan. Sali voisi jopa lisätä
vetovoimaa alueelle. Sali kannattaisi kuntotarkastaa. Rakennusaikana sali voisi
toimia sosiaalitiloina ja sen jälkeen voisi joku rakennuttaja osallistua salin
kunnostamiseen ja salin voisi nimetä tämän rakennusliikkeen mukaan.
Lähiliikunta ja kestävä kehitys yhdessä Joensuun kaupungin liikuntapaikkojen
paikallishistorian kanssa kiteytyvät mukavasti Sortavalasalissa. Jo
ilmastonmuutos nopeasti muuttuvien säineen puoltaa riittäviä sisätiloja eri
ryhmille. Tämä pitää huomioida alueen kaavoituksessa.
Liite 9, 1 / 14
Vastaanottaja
Joensuun kaupunki
Kaupunkirakenneyksikkö
Asiakirjatyyppi
Suunnitelmaselostus
Päivämäärä
22.6.2015
SORTAVALANKATU
LIIKENTEEN JA
VESIHUOLLON
YLEISSUUNNITELMA
Liite 9, 2 / 14
YLEISSUUNNITELMA
1
Kuvaus
22.6.2015
22.6.2015
Jouni Mikkonen
Mikko Ruokolainen
Teemu Matilainen
Liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma
Viite
1510017755
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Liite 9, 3 / 14
YLEISSUUNNITELMA
2
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
4.
4.1
4.2
4.3
5.
Suunnittelualue
Yleistä
Suunnittelualue
Suunnittelun lähtökohdat ja nykytilanne
Työn tarkoitus ja tavoitteet
Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset
Nykyiset katuverkon järjestelyt
Liikennemäärät
Maankäyttö ja kaavoitus
Liikenteen yleissuunnitelma
Tyyppipoikkileikkaukset
Sortavalankatu
Karjalankatu
Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä
Vesihuollon yleissuunnitelma
Jätevesiviemärit
Hulevesiviemärit
Vesijohdot
Kustannukset
3
3
4
4
4
5
5
7
8
9
9
9
10
11
12
12
12
12
13
LIITTEET
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
1
2
3
4
5
6
7
17755-101
17755-102
17755-103
17755-104
17755-105
Liikenteen yleissuunnitelma, suunnitelmakartta
Vesihuollon yleissuunnitelma, suunnitelmakartta
Pituusleikkaus Sortavalankatu
Pituusleikkaus Karjalankatu
Sortavalankatu, plv 230 - 440 vaihtoehto 2
Meluselvitys
Alustava rakentamiskustannusarvio, katuverkko
1:500
1:500
1:1000 / 1:100
1:1000 / 1:100
1:500
YLEISSUUNNITELMA
1.
SUUNNITTELUALUE
1.1
Yleistä
Liite 9, 4 / 14
3
Joensuun kaupunki on laatimassa asemakaavan muutosta Sortavalankatu 2-4 kortteleihin. Sortavalantalon tontista muodostetaan asuinkerrostalojen alue ja VR:n varikolle tullaan sallimaan rautatietoiminnan lisäksi myös muuta toimintaa siinä tilanteessa, että VR:n varikkotoiminta nykyisessä muodossaan lakkaisi. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa olevalle huoltoaseman kiinteistön kehittämismahdollisuuksia parannetaan kasvattamalla tontin rakennusoikeutta.
Asemakaavamuutos edellyttää muutoksia myös alueen liikenne- ja vesihuoltojärjestelyihin.
Kuva 1. Asemakaavamuutoksen rajaus
Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön toimeksiannosta. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Timo Ritala, Juha-Pekka Vartiainen, Jarmo Tihmala, Antti Rissanen ja Juha Pasma Joensuun kaupungilta. Ryhmä on pitänyt kaksi kokousta.
Liikenteen ja vesihuollon yleisuunnitelman sekä meluselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy,
jossa työhön ovat osallistuneet Jouni Mikkonen, Aki-Matti Partanen, Timo Korkee, Ville Virtanen
ja Mikko Ruokolainen.
YLEISSUUNNITELMA
1.2
Liite 9, 5 / 14
4
Suunnittelualue
Suunnittelualue käsittää Sortavalankadun Karjalankadun ja Kettuvaarantien väliseltä osuudelta
sekä Karjalankadun Sortavalankadun liittymäalueelta.
Suunnittelualue on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. Suunnittelualue
2.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE
2.1
Työn tarkoitus ja tavoitteet
Tämän työn tarkoituksena on laatia liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma Sortavalankadulle
välillä Karjalankatu - Kettuvaarantie. Työ sisältää myös melutarkastelun, josta on laadittu erillenen raportti (Liite 6).
Liikenteen yleissuunnitelma
Suunnitelmassa esitetään katuosuuden ajoneuvoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien
järjestelyt.
Työn tavoitteena on parantaa sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen, että ajoneuvoliikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Toimenpiteillä pyritään myös parantamaan katuosuuden visuaalista ilmettä ja tiiviillä katukuvalla tukemaan liikenneturvallisuutta.
Liikenteen yleissuunnitelma toimii pohjana asemakaavamuutokselle ja katuverkon jatkosuunnittelulle.
Vesihuollon yleissuunnitelma
Suunnitelmassa esitetään alueen nykyiselle vesihuollolle tehtävät toimenpiteet ja kehittämistarpeet. Tavoitteena on että kaavoitettavalle AK- korttelialueelle ei tarvitse muodostaa johtolinjarasitteita vesihuollon tarpeisiin.
YLEISSUUNNITELMA
2.2
Liite 9, 6 / 14
5
Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset
Liikenne ja kadut
Sortavalankatu on toteutettu 1990-luvun alussa ja sen jälkeen siihen on tehty lähinnä pieniä vesihuollon täydennyksiä. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun liittymä on muutettu kiertoliittymäksi vuonna 2014.
Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita alueen liikennejärjestelyihin liittyviä ja vielä toteuttamattomia suunnitelmia.
Vesihuolto
Kaavoitettavalla AK-korttelialueella nykyinen vesihuolto on rakentunut pääosin 1990-luvun lopulla saneeraustoimenpiteiden yhteydessä. Nykyisen Sortavalankadun alla olevat runkolinjat on rakennettu 1970 ja 1980-luvulla. Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita alueen vesihuoltoon liittyviä ja vielä toteuttamattomia suunnitelmia.
Sortavalankadun nykyisen hulevesien runkoviemärin kunto on selvitetty tv-kuvauksin tämän
suunnittelun yhteydessä.
Alueen vesihuoltolinjojen toiminnassa ei ole tiedossa olevia puutteita tai kehitystarpeita.
2.3
Nykyiset katuverkon järjestelyt
Sortavalankatu on merkittävä Karjalankadun ja Kettuvaarantien yhdistävä katuyhteys. Kadun
ajoradan leveys on 7,0 metriä ja kadun länsireunalla on 3,5 metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä.
Kuva 3. Sortavalankadun nykyinen poikkileikkaus(katusuunnitelma v. 1995)
YLEISSUUNNITELMA
Liite 9, 7 / 14
6
Kuva 4. Sortavalankatu (kuva: Google street view)
Karjalankatu on valtatien 6 ja keskustan välinen pääkatuyhteys. Karjalankadun ajoradan leveys
on 8,0 metriä ja kadun molemmin puolin on erilliset 3,5 metriä leveät yhdistetyt jalankulku- ja
pyöräilyväylät.
Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymä on kaikilla suunnilla kanavoitu nelihaaraliittymä.
Kuva 5. Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymäalue (kuva: Google street view)
Kettuvaarantien ja Sortavalankadun liittymä on muutettu vuonna 2014 kiertoliittymäksi.
Sortavalankadun nopeusrajoitus on 40km/h, Karjalankadun 50/kmh ja Kettuvaarantien 40km/h.
Katuosuudet on valaistu.
YLEISSUUNNITELMA
2.4
Liite 9, 8 / 14
7
Liikennemäärät
Suunnittelualueen nykyiset vuorokausiliikenteen määrät (KAVL 2012) sekä ennuste (KAVL 2030)
on esitetty kuvissa 2 ja 3. (Huom! Liikennemäärät poikkeavat asemakaavaselostuksen tiedoista,
joissa pohjana 2010 tehty ennuste)
Kuva 6. Vuorokausiliikenteen määrä 2012, KAVL
Kuva 7. Vuorokausiliikenteen määrä 2030, KAVL
YLEISSUUNNITELMA
2.5
Liite 9, 9 / 14
8
Maankäyttö ja kaavoitus
Suunnittelualue sijoittuu Niinivaaran kaupunginosan aluelle. Suunnittelualue on asemakaavoitettu, mutta Sortavalankatu 2-4 kortteliin kaupunki on laatimassa asemakaavan muutosta.
Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta.
Symmetrisen kaupungin visio koskettaa kaavamuutosaluetta sekä Sortavalatalon tontin asuinkäyttöön muuttamisen että VR:n varikon uusien käyttötapojen mahdollistamisen suhteen.
YLEISSUUNNITELMA
3.
LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
3.1
Tyyppipoikkileikkaukset
Liite 9, 10 / 14
9
Lähtökohtana Sortavalankadulla on alla olevan mukainen tyyppipoikkileikkaus. Kadun itäreunan
yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä jatkuu Karjalankadulta pohjoiseen Soldaninkadun liittymän
ohi, jonka jälkeen se erkanee puistoon kivituhkapäällysteisenä puistoväylänä.
Kuva 9. Sortavalankadun peruspoikkileikkaus
Karjalankadun peruspoikkileikkaus säilyy nykyisenä.
Kuva 10. Karjalankadun peruspoikkileikkaus
3.2
Sortavalankatu
Sortavalankadun katukuvaa tiivistetään rakentamalla ajoradan keskelle keskisaarekkeet. Saarekkeet toimivat suojatiesaarekkeina, istutussaarekkeina puille ja katukuvaa tiivistävinä elementteinä. Saarekkeiden väliin jäävää ajoraden keskiosaa voi käyttää kääntymistilana liittyville kaduille
ja tonteille.
Sortavalankadun itäpuolelle rakennetaan yhdistetty pyöräily- ja jalankulkuväylä Karjalankadulta
Soldaninkadun pohjoispuolelle, jossa noin pl 220 on suojatie ja väylä haarautuu puistoväyläksi
Soldaninpuistoon. Itäreunan uuden jalankalku- ja pyöräilyväylän vuoksi ajorata siirtyy hieman
länteen päin.
YLEISSUUNNITELMA
Liite 9, 11 / 14
10
Kadun länsireunaan rakennetaan välikaistalla ajoradasta erotettu yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Välikaistalle istutetaan puurivi (esim. lehmuksia) ja kadun länsireunassa jalankulku- ja
pyöräilyväylän ja tontin välissä on myös varaus lehmusriville.
Kadun molemmille reunoille varataan 3,0 metrin lumitila.
Sortavalankadun tasausta nostetaan hieman katuosuuden pohjoispäässä. Katuosuuden eteläpäässä kadun tasaus säilyy nykyisen tasauksen mukaisena.
Sortavalankadun toimenpiteet on esitetty tarkemmin liitteen 1 suunnitelmakartalla.
Sortavalankadun pohjoispäähän tutkittiin myös vaihtoehto 2, jossa pl 220 olevan suojatien jälkeen ajorata kavennetaan 7,0 metriä leveäksi ja kadun pohjoisosaan ei toteuteta saarekkeita.
Ajorata liittyy nykyiseen ajorataan kokonaisuudessaan noin pl 350.
Vaihtoehdon 2 mukainen järjestely voidaan toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa, jolloin ajoradan
tasusta ei nosteta Sortavalankadun pohjoispäässä, vaan se säilyy nykyisenä.
Vaihtoehto on esitetty tarkemmin liitteessä 5.
Kuva 11. Sortavalankatu plv 230 – 440 vaihtoehto 2
3.3
Karjalankatu
Karjalankadun peruspoikkileikkaus säilyy nykyisenä. Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymäalueen kaistajärjestelyihin ja jalankulku- ja pyöräilyväylien sijainteihin tulee muutoksia, kun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi.
YLEISSUUNNITELMA
3.4
Liite 9, 12 / 14
11
Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä
Sortavalankadun ja Karjalankadun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi. Kiertotilan ulkokehän
halkaisija on 32 metriä ja kiertosaarekkeen halkaisija 14 metriä. Kiertotilan kavennus on ohjearvoa leveämpi 3,5 metriä, jolloin ajoradan leveydeksi kiertotilassa tulee 5,5 metriä.
Kuva 12. Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä
Kuva 13. Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymän poikkileikkaus
YLEISSUUNNITELMA
4.
VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
4.1
Jätevesiviemärit
Liite 9, 13 / 14
12
Kaavoitettavan AK korttelin läpi (etelä - pohjoissuunta) kulkee nykyinen, käytössä oleva jätevesiviemäri. Viemäri on osa Karjalankadun eteläpuolisen alueen vesihuoltoa. Kyseinen viemäri siirretään pois korttelialueelta Sortavalankadulle. Sortavalankadun itäpuolelta saapuva nykyinen jätevesilinja liitetään uuteen viemärireittiin. Alueen pohjoispuolella jätevesiviemäri liitetään takaisin
olemassa olevaan V700 jätevesiviemärilinjaan. Sortavalankadun ja liitospaikan välillä johtolinjan
rakentaminen voi olla normaalia vaikeampaa lähistöllä sijaitsevien nykyisten, käyttöön jäävien
johtolinjojen takia. Jatko suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä suurten jätevesilinjojen liitosjärjestelyihin sekä nykyisten PVC vesijohtojen läheisyyteen sijoitettavien johtolinjojen
suunnitteluun.
Uuden korttelialueen tonttiliitokset rakennetaan Sortavalankadun suunnasta. Korttelialueelle jäävät johtolinjat tulee käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä.
4.2
Hulevesiviemärit
Kaavoitettavan AK korttelin alueella sijaitsee nykyisien rakennusten ja alueiden kuivatusrakenteita. Nykyiset kuivatusrakenteet tulee poistaa / käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä.
Kaavoitettavalta AK korttelin ja uusittavan kadun hulevedet johdetaan Sortavalankadulla sijaitsevaan nykyiseen hulevesiviemäriin.
Sortavalankadun nykyinen hulevesiviemäri (B600 mm) on tv-kuvattu ja se ei toistaiseksi vaadi
toimenpiteitä. Viemäri on tarvittaessa mahdollista saneerata kaivamattomin menetelmin, mutta
sekään ei vielä ole ajankohtaista.
4.3
Vesijohdot
Kaavoitettavan AK korttelin läpi (etelä - pohjoissuunta) kulkee nykyinen, käytössä oleva M110
runkovesijohto. Vesijohto on osa Karjalankadun eteläpuolisen alueen vesihuoltoa. Kyseinen johtolinja siirretään pois korttelialueelta ja johdetaan V150 johtona Sortavalankatua pitkin alueen
pohjoispuolelle, jossa se liitetään takaisin olemassa olevaan vesijohtolinjaan. Sortavalankadun
itäpuolelta saapuva nykyinen vesijohto liitetään uuteen vesijohtoon.
Uuden korttelialueen tonttiliitokset rakennetaan Sortavalankadun suunnasta. Korttelialueelle jäävät johtolinjat tulee käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä.
AK korttelialueen pohjoispuolelle sijoitetaan maanpäällinen palovesiasema.
YLEISSUUNNITELMA
5.
Liite 9, 14 / 14
13
KUSTANNUKSET
Alustavat rakentamiskustannusarviot on laskettu katuosuuksittain Fore-kustannuslaskentaa käyttäen lokakuun 2014 hintatasossa (maanrakennuskustannusindeksi 112,70 (2010 = 100)) yleissuunnitelmatarkkuudella. Katurakentamisen kustannusarvio sisältää rakennusosien lisäksi työmaatehtävät ja tilaajatehtävät.
Kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelussa, kun mm. pintamateriaalit ja vihertyöt määritellään
tarkemmin.
KATUVERKON MUUTOSTEN KUSTANNUSARVIO
Sortavalankatu
(Sortavalankatu plv 230-440 vaihtoehto 2
Karjalankatu (sis. kiertoliittymän)
580 000 €
470 000 €)
470 000 €
1 050 000 €
VESIHUOLLON MUUTOSTEN KUSTANNUSARVIO
Sortavalankatu vesihuolto, (210 m)
Ratapihanpuisto vesihuolto (145 m)
YHTEENSÄ
80 000 €
70 000 €
150 000 €
1 200 000 €