Kaavaselostus Sortavalankatu 2 ja 4 asemakaavan
Työnumero 1634 28.10.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SORTAVALANKATU 2-4 Asemakaavan muutos KAAVASELOSTUS KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Nähtävillä KH KV Lainvoima 20.2.2013 3.11.2015 SORTAVALANKATU 2-4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) kortteleita 511 ja 5124 sekä tiloja 6:196, 876:1, osia tiloista 12:23, 12:24, 871:1, 6:25, 6:181 sekä rautatiealuetta, katualueita ja yleisiä alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) korttelit 511 ja 5124 sekä katu- ja virkistysalueita. Joensuun kaupungin kaavoitusohjelman työ nro 1634 Kaava-alueen sijainti Sortavalankadulla, Karjalankadun ja Kettuvaarantien välillä. Joensuu 28.10.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 5 Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö ................................................................ 5 Kaavaprosessi .......................................................................................................................................... 5 1. LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................ 6 1.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ...................................................................... 6 1.1.1. Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................................... 6 1.1.2. Luonnonympäristö ...................................................................................................................... 6 1.1.3. Rakennettu ympäristö ................................................................................................................. 8 1.1.4. Maanomistus............................................................................................................................. 12 1.2. SUUNNITTELUTILANNE ..................................................................................................13 1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................. 13 2. TAVOITTEET............................................................................................................... 16 2.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 16 2.2. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................ 16 2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................................. 16 3. VAIHTOEHDOT ............................................................................................................20 3.1. 3.2. 3.3. 4. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA ................................................... 20 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU ................... 28 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET ........................................................31 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU .................................................................... 31 4.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .........................................................31 4.2. ALUEVARAUKSET ...........................................................................................................31 4.2.1. Korttelialueet ............................................................................................................................. 31 4.2.2. Muut alueet ........................................................................................................................... 32 4.3. KAAVAN VAIKUTUKSET ..................................................................................................33 4.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ..................................................................................... 33 4.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön........................................................................35 4.3.3. Yritysvaikutusten arviointi ..........................................................................................................35 4.3.4. Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin ..........................................35 4.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ........................................................................................ 36 5. TOTEUTUS ..................................................................................................................36 5.1. 6. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ......................................................................... 36 SUUNNITTELUVAIHEET ...............................................................................................36 3 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 28.10.2015 2. Havainnekuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.2.2013 5. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnosta ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 6. Joensuun ratapihan varikkoalueen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys 7. Asemakaavaluonnos 27.11.2014 8. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 9. Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelmaraportti OHEISMATERIAALI Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelman suunnitelmakartat ja selvitykset 4 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö Sortavalatalon toiminta päättyi vuonna 2009. Tämän jälkeen kaupunki on selvittänyt mahdollisia uusia käyttötarkoituksia rakennukselle, mutta osin rakennuksen huonon kunnon vuoksi kaupunki on päättänyt purkaa rakennukset. Tontin sijainti lähellä keskustan palveluita ja toisaalta sen tarpeeksi suuri koko mahdollistavat tontin käytön tehokkaaseen asuntorakentamiseen. Tämä toteuttaa kaupungin tavoitetta olevan kaupunkirakenteen täydentämisestä. Sortavalatalon tontista muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK. Kerrosluku vaihtelee kahden ja viiden välillä ja rakennusoikeutta uudessa korttelissa on 15 200 k-m2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=0,77. VR:n varikolla on toiminta viime vuosina supistunut ja osa varikkorakennuksista on vapautunut muuhun käyttöön. Kaavamuutoksella sallitaan varikon käyttäminen myös muuhun kuin rautatietoimintaan, mikä luo uusia mahdollisuuksia varikkoalueen säilymiseen elävänä myös siinä tilanteessa, että VR:n varikkotoiminta nykyisessä muodossaan alueella päättyisi. Varikon alueesta muodostetaan teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue TK. Olevia rakennuksia ei suojella. Alueella sallitaan korkeintaan kolmikerroksinen 2 täydennysrakentaminen. Tonttitehokkuus on e=0,4, mikä tarkoittaa n. 10 700 k-m rakennusoikeutta. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa oleva huoltoasema kaipaa lisää tilaa voidakseen kehittää toimintaansa nykyisellä paikalla. Tämän takia oli luonteva ottaa se samaan kaavamuutokseen mukaan. Liike- ja huoltamorakennusten korttelialueen KLH korkein sallittu kerrosluku on kolme ja rakennusoikeutta tontilla on 2500 k-m2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=0.18. Tontin uusi koko on kaavassa 14 155 m2. Asemakaavamuutos, liite 1 Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 28.2.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 28.3. – 22.3.2013 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 13.3.2013 Sortavalatalon auditoriossa, osoitteessa Sortavalankatu 4. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin 1.12.2014 Sortavalatalon auditoriossa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 27.11.2014-12.1.2015. 5 81 7812 242 23 29 80 13 79 77 76 5 6 32 21 3 1305 25 80 79 30 11 12 9 3 24 10 9 8 7 78 6:25 7 7 78 77 76 6:7 uja Liite 1, 1 / 5 8 5 10 13 36 ink 2 9 78 11 Ant 14 1 22 32 2 33 79 6:181 61 5124 5124 KLH 871:1 871:3 1 30 3 25 4 77 24 kt III 2500 36 6 2 34 35 Sor 4 5 5 13 87 ET 870 77987 6 5 - :1 9 9 12 7 06 -2 6 ala 6:25 5-9903-16 tav 12:24 3 8 10 51 9 6943900 tu 489000 2 nka 11 6:196 Kt 93 94 92 36 3147 91 89 SORTAV 5 NIINIVAARA 64 4 e=0.4 12:23 III 79 65 Öljys. 70 78 80 68 66 12:7 78 53 pp 1 4 ET ml 7 a p 4 2 5 4 a 3 20 he 3 507 6 nk at 1 2 13 le 28 15 u 5 3 n ka tu 4 26 30 kt 27 tu 14 kt 7 kt 12:39 7 6 8 33 13 21 8 24 25 6 32 27 a 700 II BA 40 d 14 9 ET kt 3 11 2 6 6 2 20 12 5 ja Kar 7 13 lank atu 3 2 7 3 1 6 1 20 8 2 1 19 11 8 87 31 2500 BA 40 d IV a 38 39 10 59 23 0 7 10 12 kt 26 36 37 13 5-9903-20 508 86 8 15 29 ie h e n k a ri 509 25 Asemam ju 3 11 10 le 19 85 ir 8 19 30 20 85 5-9903-10 19 21 6:8 519 1 7 3 3 2 1 le 84 9 600 II 1500 IV p 4 5 13 a 2 14 1900 I I V 6 7 83 2 K 85 16 4 10 8 a p 2 2 5 II I le 1 516 3 Joensuun Kauppaoppilaitos 5 24 85 84 7 ie 10 3 510 um 2 23 17 20 rr 3 4 11 18 7 kt kt 12 3 le 6 pp 1 22 19 Ja 11 2 35 dBA 21 3 2 1 83 1 2 6 :7 8 13 14 1500 IV AK le 83 8 3RATAPIHANPUISTO 9 86 8 tu 84 a n k8 a J u n a il ij 85 6 7 72 1 5 kt 39 84 2: VP 4 3p 600 II 1900 V 5-9903-42 3 15 35 dBA pp 10 a t9u 3-4 83 82 511 a n i n11k 9 40 a le 3 Sold le 5 le 2 5 5 6 5-990 81 84 ml IV 600 II 11 10 55 10 35 dBA 488700 506 80 1500511 1900 V 14 1 1 7 2 8 13 6:189 1 kt 4 1 12 6943700 5110 18 16 a 17 ml 1 3 2 79 79 71 12 87 78 63 TU TK Öljys. ALANKA 66 18 88 77 4 29 Sp 10 20 30 407 50 100 11 529 527 9 87 4 8 7 Liite 1, 2 / 5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK KLH TK VP ET 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0230100 Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue. 0270200 Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0330000 Puisto. 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 0880000 ? 5 NII 511 SORTAVALAN 2500 III e=0.4 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. a Liite 1, 3 / 5 Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. 1130000 Rakennusala. 1190000 a u atu 1120000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 1320000 35 dBA Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA. 1330000 le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. 1500200 pp Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 1510000 p Pysäköimispaikka. 1540000 Johtoa varten varattu alueen osa. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. ml 1751000 Maanläjitysalue. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 2. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla. 3. TK- korttelialueella tapahtuva toiminta on suunniteltava niin, että se ei aiheuta nykyistä käyttöä suurempia ympäristöhäiriöitä. 4. TK-korttelialueen istutettavalla alueen osalla oleva puusto on pääpiirtein säilytettävä. 5. VP-alueella sijaitsevalle maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa pilaantumattomasta ylijäämämaasta melusuoja- ja maisemavallin. Vallin harjan korkeusasema saa olla enintään +84 mmpy (N60). Vallin ratapihan puoleiselle rinteelle saa istuttaa puustoa. Aluetta on hoidettava siten, että puuston enimmäiskorkeus on 5 metriä. Liite 1, 4 / 5 6. KLH-korttelialueella maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee sijoittaa alueen länsiosaan ensisijaisesti rakennuksiin tai julkisivuiltaan rakennuksen omaisiin rakennelmiin. AK-KORTTELIALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7. Asuinkerrostalojen julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa punatiiltä. Kaksikerroksisten asuinrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta. 8. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla. 9. Parvekkeet on lasitettava. Katusivuilla lasituksen ja rakenteiden tulee vaimentaa melua vähintään 10dBA. 10. Karjalankadun ja Sortavalankadun varrelle rakennettavien kerrostalojen asuntojen huoneiden sijoittelussa on huomioitava liikennemelu. 11. Osoitetusta rakennusoikeudesta enintään 5 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistiloiksi sellaista toimintaa varten, mikä ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa melun, tärinän, ilman pilaantumisen eikä liikenteen muodossa. 12. Rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. 13. Tontilla merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: Porrashuonetilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen avaruutta ja valoisuutta. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. Talousrakennuksia rakennusalan ulkopuolelle enintään 150 k-m2. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 k-m2 kohden 1 autopaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen sekä toimistotilojen kerrosalan 70 k-m2 kohden 1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 50 k-m2 kohden 2. Autopaikat tulee erottaa istutuksin muusta piha-alueesta. 3. Katualueen läheisyydessä olevat autopaikat on erotettava katualueesta aitaamalla, autokatoksilla tai istutuksilla. 4. p-alueelle sijoitettavista autopaikoista saa kattaa enintään 50 %. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 k-m2 kohden, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohden 1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen, toimistotilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 k-m2 kohden 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. Liite 1, 5 / 5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N60 Hyväksytty kaupungin valtuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteleiden 511 ja 5124 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. SORTAVALANKATU 2 JA 4 KRAKLK KH Näht KV Pvm 28.10.2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1:1000 Suunn. J. Pasma, S. Vaskonen Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. J. Pasma/Kaija Kinnunen Arkisto 5/1634 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Sortavalankadun länsipuolella, Kettuvaarantien ja Karjalankadun välissä. Alue käsittää Ratapihanpuiston, Sortavalatalon tontin, osan VR:n asema-alueesta sekä Kettuvaarantien varrella olevan huoltoaseman tontin. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 ha. Suunnittelualueella sijaitsevat purettavan Sortavalatalon rakennukset 1970-luvulta, VR:n veturitalli 1950-1970 -luvuilta sekä 1990-luvun alussa valmistuneet huoltoaseman rakennukset 1.1.2. Luonnonympäristö Suurmaisemassa kaava-alue sijaitsee paikassa, jossa Niinivaaran selänne vaihettuu Pielisjoen laaksoksi. Kaava-alueen maanpinta laskee pohjoista kohden. Alueen korkeusasema vaihtelee +77…+85 m välillä. Kaava-alueen sijainti suurmaisemassa. Ruskeat ovat selänteitä, vihreät laaksoja. Violetit ympyrät merkitsevät maiseman hierarkista pistettä ja punainen ympyrä on maiseman solmukohdassa. Aivan kaava-alueen vieressä sijaitsee kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään runsaslajinen Varaslampi, jonka laskuoja kulkee kaava-alueen pohjoisosan halki. Kaava-alueen lounaiskulmassa sijaitsee puisto, jonka eteläosa on luonteeltaan metsäinen. Muutoin kaava-alue on kasvillisuudeltaan tyypillistä pihaja joutomaiden kasvillisuutta. Maaperältään alue jakautuu kolmeen eri luokkaan. Aivan eteläisin osa alueesta on kantavaa moreenia, jonka varaan perustus voidaan tehdä (luokka III). Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Keskiosa alueesta kuuluu kantavuusluokituksessa luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, kerrostalorakentaminen edellyttää paaluttamista. 6 Varasojan ympäristö on kantavuudeltaan kehnoa turve- tai liejumaata, joka ei sovellu rakentamiseen ilman kalliita erityistoimenpiteitä (luokka VI). Kaava-alueen ja ympäristön maaperä. Valkoinen alue on kantavuusluokkaa IV, tumma rasteri alueen etelä-osassa kantavuusluokkaa III ja vaalea rasteri Varaslammen ympäristössä kantavuusluokkaa VI. Vesistöt, vesitalous ja luonnonsuojelu Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Sortavalatalon tontin pintavedet on ohjattu sv-viemäriin ja Sortavalankadun kuivatus kerää kaava-alueen rajalla olevat pintavedet. Muutoin pintavedet ohjautuvat suoraan Varasojaan ja sitä kautta Pielisjokeen. Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita tai luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia alueita. 7 1.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee entinen kauppaoppilaitos (Sortavalatalo), VR:n varikkotiloja sekä huoltoasema Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmassa. Nykyisin kaava-alueella ei ole asutusta. Puolen kilometrin säteellä kaava-alueesta on noin 1600 asukasta. Väestön ikäjakauma painottuu nuoriin aikuisiin: asukkaista 28% on 18-29 -vuotiaita, kun Joensuun seudulla vastaavan ikäluokan osuus on 17%. Kaava-alueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta, jossa vallitseva kerrosluku on 1-2. Kaava-alueen ympäristön rakennuskanta. Harmaa: 1-2 –kerroksinen, violetti: 2-3-kerroksinen, sininen: yli kolmikerroksinen. Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä keskustasta. Paikallisliikenteen reitti kulkee Kettuvaarantietä myöten. Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit kaava-alueen tuntumassa. 8 Aivan kaava-alueen vieressä sijaitseva Varaslammen ympäristö on lähialueen asukkaiden merkittävä virkistysalue, jonka kautta kulkevat myös hiihtoladut. Lisäksi Pielisjoen rannan puistot ovat kävelyetäisyydellä alueelta. Kilometrin säteellä kaava-alueesta ei ole alakouluja tai päiväkoteja, mutta muutoin palvelutarjonta alueella on kohtalainen. Kilometrin säteelle kaava-alueesta jää myös suuria työnantajia kuten Valio, UPM, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tikkamäen sairaalakompleksi. Palveluiden sijoittuminen kaavaalueella ja sen läheisyydessä. 9 Osa Joensuun asemanseudun rakennuksista on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-historiallisia kohteita. Koska kaava-alue sijaitsee RKY-alueen läheisyydessä, selvitettiin myös VR:n varikon rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo tämän työn yhteydessä (Liite 6. Joensuun ratapihan varikkoalueen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristö-selvitys). Veturitallit on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennus on kantavilta rakenteiltaan betonia ja julkisivuiltaan valtaosin punatiiltä. Rakennuksia on muutettu ja korjattu useissa vaiheissa mm. 1975-77, 1985 ja 1995-97. Rakennus on käytössä toimisto- ja sosiaalitiloina ja veturivarikkona. Rakennuskokonaisuuden käyttö on jonkin verran vähentynyt, koska varikkotoimintaa on siirretty muille paikkakunnille. Eteläpääty on vuokrattu karting-autoradaksi. Rakennus sijaitsee omana kokonaisuutenaan suhteellisen näkymättömästi kaupunkikuvassa. Rautatieasemalta etäisyys on noin 300 m ja huoltoasemalta noin 100 m. Vanhat veturitallit peittävät kohteen näkyvyyden asemalta ja se jää muutoinkin varsin kauas laajan ratapihan taakse. Lähikaduilta rakennus jää piiloon runsaan puuston vuoksi. Rakennus on pääosiltaan säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen ilmeensä. Kookkaiden ikkunoiden ruutujaotusten ja perinteisen tiileen pohjautuvan rakennustapansa vuoksi rakennuskokonaisuus vaikuttaa ikäistään vanhemmalta. Varikkoalueen rakentuminen (Osmo Karttunen 2013) 10 Sortavalatalon tontilla kulkee vesi- ja viemärilinjoja, jotka on huomioitava alueen rakentamista suunniteltaessa. Vesi- ja viemäriverkosto kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Punainen: viemäri, sininen: vesijohto, vihreä: sadevesiviemäri. Vilkasliikenteiset kaupungin sisäänajotiet Karjalankatu ja Kettumäentie aiheuttavat melua kaavaalueelle. Myös kaava-alueen vierellä sijaitseva ratapiha aiheuttaa ajoittain melua ja tärinää. Melun leviäminen kaava-alueelle (Nissinen 2004). Vihreä katkoviiva: raideliikenteen arvioitu leviäminen LAeq 55 dB, vihreä viiva: tieliikenteen päivämelu 55 dB(A), punainen viiva: tieliikenteen päivämelu 60 db(A). 11 Joensuunseudun liikennemäärää on ennustettu vuodelle 2030. Ennusteen mukaan Sortavalankatua myöten kulkee vuonna 2030 noin 7000 autoa vuorokaudessa. Suurimmat liikennemäärät sijoittuvat Kettuvaarantielle (noin 12 000 autoa vuorokaudessa) sekä Karjalankadulle (Kaava-alueen kohdalla noin 8500 autoa vuorokaudessa). Ote Joensuun seudun liikennemääräennusteesta vuodelle 2030 (Liidea, 2010). Kaava-alue on merkitty oranssilla soikiolla. 1.1.4. Maanomistus Kaava-alueen maanomistus. Ruskea: kaupungin omistamaa maata; punainen: kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu; valkoinen: muun kuin kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva huoltoaseman kiinteistö on toimijan omistuksessa. Kaavaalueeseen sisältyvän rata-alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Muutoin kaava-alue on kaupungin omistuksessa. 12 1.2. SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1-3 vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa 2015 ja on nyt vahvistuskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa kaava-alue on Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C). Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007) Joensuun seudun yleiskaava 2020: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Vahvistetussa yleiskaavassa kaava-alue on eteläosiltaan pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaava-alueen keskiosa on rautatieliikenteen aluetta (LR). Kaava-alueen pohjois- ja eteläosassa on palveluiden ja hallinnon kohdemerkintä (p). Huoltoaseman kohdalle on merkitty mahdollisesti saastunut maa-alue (i). Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 13 Asemakaava: Sortavalatalon tontti kuuluu 23.11.1983 vahvistettuun asemakaavaan. Tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), ja sen tehokkuusluvuksi on merkitty e=0.6 ja kerrosluvuksi III. Tontilla sijaitsee kaksi maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa. Ratapihanpuisto kuuluu 22.7.1974 vahvistettuun asemakaavaan ja on kokonaisuudessaan puistoaluetta (P). Pääosa varikkoalueesta kuuluu 25.6.1958 vahvistettuun asemakaavaan ja on rautatiealuetta. Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu 7.7.1980 vahvistettuun asemakaavaan. Huoltoaseman tontti on liikerakennusten ja moottoriajoneuvojen huoltorakennusten korttelialuetta (ALM). Tontin tehokkuusluku on e=0.25. Tontille on liittymäkielto Kettuvaarantieltä. Tontin reunamille on merkitty suojapuustoalue. Varasojan ympäristö on puistoaluetta (P). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta: Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa. Joensuun strategiat: Joensuun kaupungin strategia ”Rajaton tulevaisuus” on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 (§167). 14 Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005: Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. Muut suunnitelmat Joensuun kaupunki on mukana TEM:n kasvusopimusmenettelyssä. Kaupungin strategiseksi valinnaksi ja teemaksi on valittu ”Symmetrinen kaupunki”, jossa edistetään Pielisjoen itäpuolen kehittymistä elinkeinoelämän, yritystoiminnan, asumisen ja koulutuksen uudeksi keskukseksi. Symmetrisen kaupungin ajatus koskettaa kaavamuutosaluetta sekä Sortavalatalon tontin asuinkäyttöön muuttamisen että VR:n varikon uusien käyttötapojen mahdollistamisen suhteen. 15 2. TAVOITTEET 2.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin omasta aloitteesta. Sortavalatalon teknisesti huonon kunnon takia oli sen käyttö opetustilana lopetettava ja kiinteistö jäi pääosin tyhjilleen. Tontin sijainti keskustan läheisyydessä puoltaa tontin käytön muuttamista asumiseen ja asiaa on tutkittu tehokkuudeltaan erilaisten vaihtoehtojen avulla. Huoltoaseman toimijalla on suunnitelmia laajentaa toimintaansa ja VR:n varikon osalta on hyvä varautua mahdollisiin käyttötarkoituksen muutoksiin tulevaisuudessa. Näiden syiden takia on perusteltua tutkia aluetta yhdessä asemakaavamuutoksessa. 2.2. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 §104. on laadittu vuosille 2013 - 2016. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat 16 Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunta esittää v. 2016 tavoitteiksi seuraavia: Symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelma valmistuu ja sitä toteutetaan Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Täydennysrakentamisohjeita laaditaan Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelma on vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä parantamiseen. kehitetään ja parannetaan etsitään ja keinoja vahvistetaan tuottavuuden 17 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu C-alueelle. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluita sekä asumista. Maakuntakaavan merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen voidaan katsoa ilmentävän maakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalla. Kaavamerkinnästä johdetut suunnittelualuetta koskevat tavoitteet ovat: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue yhdistyy eteläosistaan laajempaan AP-alueeseen (Pientalovaltainen asuntoalue). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). Ote yleiskaavaselostuksesta: ”AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla.” Keskiosistaan suunnittelualue on rautatieliikenteen aluetta (LR). Merkinnällä on osoitettu ratapihaalueita ja rautateiden liikennealueita. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäässä sijaitsevat palveluiden ja hallinnon kohdemerkinnät (p). Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Ote yleiskaavaselostuksesta: ”Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL 114 §:n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P -alueelle.” Asemakaavahanke ei ole kirjaimellisesti seutuyleiskaavan mukainen, mutta se vastaa seutuyleiskaavan tavoitteisiin. Sortavala-talon opetuskäytöstä on luovuttu seutuyleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavaa laadittaessa tietoa tästä ei ole ollut olemassa. Kaava-alueelle on 18 pitänyt luoda uuteen tilanteeseen uudet käyttötavoitteet, jotka sopeutuvat riittävästi yleiskaavassa esitettyyn maankäytön kokonaisuuteen. Seutuyleiskaavan yhtenä tavoitteena on selkeyttää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on pyrkiä hillitsemään liikenteen tarpeetonta kasvua ja vahvistaa joukkoliikenteen asemaa Joensuun seudulla. Näihin tavoitteisiin asemakaava vastaa tarjoamalla asuinpaikan aivan ydinkeskustan läheisyydestä noin parille sadalle asukkaalle. Sijainti mahdollistaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttämisen henkilöauton rinnalla tai sijasta arkiliikkumiseen. Mikäli alue toteutettaisiin yleiskaavan mukaisena pientaloalueena, jouduttaisiin valtaosa kaavaillusta asukasmäärästä sijoittamaan kauemmaksi keskustasta oleville uusille asuinalueille. Tällöin he tarvitsisivat ensisijaisesti henkilöautoa päivittäiseen liikkumiseen. Useilla perheillä näillä alueilla on jopa kaksi autoa käytössään. Tämä lisää henkilöautoliikennettä Joensuun seudulla verrattuna tehokkaampaan asumisratkaisuun keskustan läheisyydessä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitsevat VR:n entiset veturitallit eivät kuulu Joensuun aseman RKYalueeseen, mutta ovat visuaalisessa yhteydessä tähän. Asemakaavan tavoitteena on edistää varikkoalueen monipuolista käyttöä tulevaisuudessa VR:n käyttötarpeen rakennuksissa vähentyessä. Kaavan tavoitteena on myös mahdollistaa Sortavalankadun pohjoispäässä sijaitsevan polttoainejakeluaseman toiminnan kehittäminen. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan monipuolinen Varaslampi. Tavoitteena on, että asemakaava-muutoksella ei heikennetä Varaslammen tilaa. Kaava-aluetta rajaavat etelästä ja pohjoisesta tärkeät kaupungin sisääntuloväylät Karjalankatu ja Kettuvaarantie. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on järjestää kaavamuutoksen seurauksena tuleva liikenne niin, että se ei aiheuta haittaa sisääntuloväylien liikenteelle. Työn tavoitteena on myös järjestää toimivat ja turvalliset yhteydet kaava-alueelta ympäristöön jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Entisen kauppaoppilaitoksen tontti sijaitsee lähellä keskustan palveluita ja on laajuudeltaan tarpeeksi suuri kerrostaloasumiseen. Kaupungin tavoitteena on löytää hyviä täydennysrakentamisen kohteita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä siten, että asukkaat pystyvät käyttämään hyväkseen jo olemassa olevia palveluita, sekä liikenne- ja teknisiä verkkoja. Sortavalatalon tontti täyttää nämä kriteerit, ja siksi kaavan tavoitteeksi on otettu asuinkerrostaloalueen mahdollistaminen entisen kauppaoppilaitoksen tontille. 19 3. VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoja tutkittiin Sortavalatalon tontin osalta, koska tämän tontin käyttötarkoitus ja rakennukset muuttuvat nykyisestä. Huoltoasematontin ja VR:n varikon tontin osalta ei vaihtoehtotarkasteluja tehty, koska näiden tonttien oleva tilanne määrittää myös tulevaisuuden kehityssuuntaviivat hyvin pitkälle. Kaavaratkaisun mahdollistamaa rakentamista huoltoaseman tontilla ja varikon tontilla. 3.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA Sortavalatalon tontin osalta tutkittiin kaavatyön yhteydessä useita eri vaihtoehtoja, jotka on esitelty seuraavassa. Sortavalatalon tontti on varsin laaja, noin 21.000 m2. Korttelialue pienenee katualueen leventämisen takia kaavassa noin 1000 m2:lla. Tontilla oleva, käytöstä poistettu koulu täytyy purkaa, mikä nostaa alueen esirakentamiskustannuksia. Vaihtoehtojen vertailussa on otettu seuraavat kustannukset huomioon: koulun purku (450 000 eur), mahdolliset uudet katuyhteydet (1000 eur/m) ja mahdollinen viemärin siirto (200 000 eur). 20 Yksinomaan asumista tutkivat vaihtoehdot VE1 Tehokas rakentaminen Sortavalatalon tontilla tarkoittaa neljä- ja viisikerroksisia asuintaloja. Kerrosalaa tontilla on noin 17 500 km2 ja asukkaita noin 250. Tällöin korttelin tehokkuudeksi muodostuu noin e=0,8. Ratkaisu edellyttää pysäköintikadun rakentamista ja runkoviemärin siirtämistä. Ratkaisu on äärimmäisen tehokas. Pysäköinti varaa lähes kaiken pihaalueen, joten yhteisille alueille ja tonttien viheralueille jää niukalti tilaa. Kaupungille koituvat kustannukset: 866 000 eur (49 eur/m2) 21 VE2 Ratkaisu perustuu kohtisuoraan Sortavalankatua oleviin lamellitaloihin, jotka porrastuvat 5- 4ja kolmikerroksisina sekä puiston reunamalle sijoitettuihin nelikerroksisiin pistetaloihin. Pysäköinti on keskitetty neljälle pysäköintialueelle. Ratkaisu ei edellytä katujen rakentamista tai viemäriputken siirtoa. Rakennusoikeutta on 14 400 m2, mikä tarkoittaa noin 205 asukasta. Korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,68. Ratkaisun rakennustehokkuudet osoittautuivat haastaviksi toteuttaa esitettyjen rakennusalojen puitteissa. Kaupungille koituvat kustannukset: 450 000 eur (31 eur/m2) 22 VE3 Tässä vaihtoehdossa Sortavalankadun ja Karjalankadun varrelle sijoitetaan kaksikerroksisia asuintaloja. Korttelin sisäosissa on neljä- ja viisikerroksisia pistetaloja. Kortteliin rakennetaan kaksi uutta katua, joiden yhteispituus on noin 170 metriä. Ratkaisu mahdollistaa runkoviemärin jättämisen paikalleen. Rakennusoikeutta on 14 000 m2, mikä tarkoittaa noin 200 asukasta. Korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,64. Tontin sisäiset liikennejärjestelyt ovat hankalasti hahmottuvat. Lisäksi pysäköinti vaatii melko suuren osan korttelin pinta-alasta. Kaupungille koituvat kustannukset: 620 000 eur (44 eur/m2) 23 VE4 VE4:ssa rakennusten korkeus vaihtelee kahden ja viiden kerroksen välillä. Kerrosalaa korttelissa on noin 13 400 k-m2 ja asukkaita noin 190. Korttelitehokkuus tässä mallissa olisi noin e=0,6. Ratkaisu ei edellytä katujen rakentamista tai viemärin siirtoa. Laajat pysäköintialueet Sortavalankadun varrella ovat kaupunkikuvallisesti ongelmalliset, toisaalta ratkaisu säilyttää nykyisen kaltaisen tilanteen, jossa rakennusmassat ovat tontin puiston puoleisessa osassa ja pysäköinti on kadun lähellä. Kaupungille koituvat kustannukset: 450 000 eur (33 eur/m2) 24 VE5 Pientalovaihtoehdossa alue jaetaan 16 pientalotontiksi, jotka sijaitsevat kahden rakennettavan tonttikadun varrella. Kerrosalaa muodostuu noin 4500 k-m2, mikä tarkoittaa noin 65 asukasta. Korttelitehokkuus olisi noin e=0,2. Ratkaisu vaatisi kahden uuden tonttikadun rakentamista, yhteensä noin 190 m. Lisäksi runkoviemäri olisi siirrettävä. Ratkaisu jatkaa lähialueelle tyypillistä pientalorakentamisen mittakaavaa, mutta kustannukset rakennusoikeusneliötä kohden nousevat hyvin korkeiksi. Kaupungille koituvat kustannukset: 840 000 eur (186 eur/m2) 25 Asumista ja kauppaa yhdistävät vaihtoehdot: VE6 Kaavatyön yhteydessä tutkittiin myös mahdollisuutta sijoittaa market kokoinen päivittäistavarakaupan yksikkö Sortavalatalon tontille. Tässä vaihtoehdossa kauppa sijoittuisi korttelin pohjoisosaan ja asuinrakennukset korttelin eteläosaan. Kaupalle osoitettaisiin noin 1900 m2. Asuinrakentamista syntyisi noin 6600 m2, mikä tarkoittaisi noin 95 asukasta. Korttelitehokkuudeksi muodostuisi noin 0,4. Ratkaisu edellyttää uuden tonttikadun rakentamista ja runkoviemärin siirtämistä. Laajat yhtenäiset pysäköintialueet ovat kaupunkikuvallisesti ongelmallisia. Market-rakennuksen mittakaava eroaa asuinrakentamisen mittakaavasta, mutta yhdistyy pohjoispuolella olevan varikon mittakaavaan. Asuinrakentamisen määrä jäisi suhteellisen vähäiseksi, mutta market lisäisi autoliikennettä huomattavasti. Kaupungille koituvat kustannukset: 760 000 eur (89 eur/m2) 26 VE7 Ratkaisu on muunnelma VE2:sta. Sortavalankadun ja Karjalankadun kulmaan mahdollistetaan korkeintaan 400 m2 laajuisen kivijalkakaupan rakentaminen. Ratkaisu ei edellytä katujen rakentamista, mutta viemäriputki olisi siirrettävä. Rakennusoikeutta korttelissa on 13 600 m2, mikä tarkoittaa noin 195 asukasta. Korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,64. Kaupungille koituvat kustannukset: 650 000 eur (47 eur/m2) 27 3.2. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU VAIKUTUKSET 1. Pelkkää asumista, tehokkaat vaihtoehdot VE1 Umpikorttelin muunnelma VE 2 Lamellitalot ja pistetalot VE3 Pistetalot ja muurimainen reuna Ei suoria vaikutuksia. Viereisten viheralueiden käyttöaste saattaa kasvaa uusien asukkaiden myötä. Pienentää korttelin pohjoispuolella Ei suoria vaikutuksia. Viereisten olevaa viheraluetta n. 660 m2. viheralueiden käyttöaste saattaa Viereisten viheralueiden kasvaa uusien asukkaiden käyttöaste saattaa kasvaa uusien myötä. asukkaiden myötä. Muurimainen, tehokas rakentaminen tontilla poikkeaa voimakkaasti viereisten asuinalueiden pientalojen mittakaavasta, mutta jatkaa viereisen varikon suurta mittakaavaa. Ratkaisu korostaa korttelin läpinäkyvyyttä poikittain, jolloin sen vaikutus Sortavalankadun toisella puolella olevalle pientaloalueelle jää vähäisemmäksi kuin VE1:ssä. Asteittain laskevat rakennusmassat luovat pienipiirteisempää mittakaavaa kuin korttelitehokkuus antaisi luvan olettaa. Korttelin reunassa olevat kaksikerroksiset asuintalot luovat korttelille katujulkisivun, joka pyrkii mittakaavaltaan lähentymään kadun toisella puolella olevia pientaloja. Neljä- ja viisikerroksiset pistetalot sijaitsevat puiston vierellä. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n 335 autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n. 275 autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n.268 autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Kaupungin strategioihin Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. Ympäröiviin alueisiin Kaupunkikuva an TUNNUSLUVUT Kulttuuri- ja rakennushistoEi vaikutuksia. riallisiin arvoihin Korttelitehokk uus Kustannukset kaupungille Kustannus / kala m2 e=0,8 e=0,68 Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur Koulurakennuksen purkaminen viemärijohdon siirto 200 000 eur 450 000 eur uusi pysäköintikatu 216 000 eur 49 eur/m2 31/m2 e=0,64 Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur 44 eur/m2 28 2. Pelkkää asumista, vähemmän tehokkaat vaihtoehdot VAIKUTUKSET TUNNUSLUVUT VE4 Pysäköinti kadun vieressä VE5 Pientalot Ympäröiviin alueisiin Ei suoria vaikutuksia. Viereisten viheralueiden käyttöaste saattaa kasvaa uusien asukkaiden myötä. Kaupunkikuvaan Korttelin kaksijakoisuus pysäköintialueen ja rakentamisen välillä muistuttaa nykyistä, sortavalatalon muodostamaa tilannetta. Korkea rakentaminen korttelin pohjoisosassa liittyy varikkorakennuksen Jatkaa Sortavalankadun pientaloalueen mittakaavaan. Korttelin eteläosan korkea mittakaavaa. rakentaminen poikkeaa ympäristöstään. korttelin keskiosiin sijoittuva matalampi rakentaminen lähestyy mittakaavaltaan ympäröivien pientaloalueiden mittakaavaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n. 255 autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n.86 autoa / vrk. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Kaupungin strategioihin Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. Ei edistä kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta, koska uusien asukkaiden määrä alueella jää vähäiseksi. e=0,6 e=0,2 Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur viemärin siirto 200 000 eur uudet asuntokadut 190 000 eur 33 eur/m2 186 eur/m2 Korttelitehokkuus Kustannukset kaupungille Kustannus / k-ala m2 Ei suoria vaikutuksia. 29 3. Kauppaa ja asumista yhdistävät vaihtoehdot VE 6 Market VE 7 VAIKUTUKSET TUNNUSLUVUT Kivijalkakauppa Ympäröiviin alueisiin Ei suoria vaikutuksia. Marketin tuoma asiakasvirta tuo lisää liikennettä lähialueille. Ei suoria vaikutuksia. Viereisten viheralueiden käyttöaste saattaa kasvaa uusien asukkaiden myötä. Kaupunkikuvaan Korttelin pohjoisreunassa sijaitseva market liittyy mittakaavaltaan viereisen varikkorakennuksen mittakaavaan. Eteläreunan asuinrakennukset ovat pääasiassa kaksikerroksisia, ja siten lähestyvät viereisten pientaloalueiden mittakaavaa. Ratkaisu korostaa Sortavalatalon tontin läpinäkyvyyttä poikittain, jolloin sen vaikutus Sortavalankadun toisella puolella olevalle pientaloalueelle jää vähäisemmäksi kuin VE1:ssä. Asteittain laskevat rakennusmassat luovat pienipiirteisempää mittakaavaa kuin korttelitehokkuus antaisi olettaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n. 127 autoa / vrk. Market tuo mukanaan noin 2400 ajoneuvon vuorokausiliikenteen. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Autoliikenne alueella kasvaa uuden asutuksen myötä n. 255 autoa / vrk. Kivijalkakauppa tuo mukanaan noin 774 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän lisäksi tulee huoltoaseman toiminnan laajentuessa lisääntynyt liikenne. Kaupungin strategioihin Ei juuri edistä kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta, koska uusien asukkaiden määrä alueella jää melko vähäiseksi. Edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. Korttelitehokkuus Kustannukset kaupungille Kustannus / k-ala m2 e= 0,4 e= 0,64 Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur; Koulurakennuksen purkaminen 450 000 eur; viemärijohdon siirto 200 000 eur; uusi viemärijohdon siirto 200 000 eur tonttikatu 110 000 eur 89 eur/m2 47 eur/m2 30 3.3. ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Kaavatyön yhteydessä tutkittiin lukuisia eri vaihtoehtoja. Koska Sortavalatalon purkamisesta ja viemärin siirrosta kertyvät varsin suuret kustannukset ennen kuin tontti on rakennuskelpoinen, jouduttiin keveimmät vaihtoehdot (VE5 ja VE6) jättämään pois liian kalliina. Toisaalta hyvin tehokas rakentaminen herättää voimakasta vastustusta lähiseudun asukkaissa. Tämän takia jätettiin kaikkein tehokkainkin vaihtoehto pois (VE 1). Jäljelle jäivät ratkaisut, joissa korttelitehokkuus on noin 0,6 (VE2, VE3, VE4). Näistä päädyttiin lähinnä kaupunkikuvallisista syistä VE2:een, jota muokattiin kaavaluonnosvaiheessa kivijalkakaupalle sopivammaksi VE7:ksi. Kaavaehdotuksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa kivijalkakauppa jätettiin pois, koska turvallisen ja toimivan liittymän järjestäminen kaupan tontille osoittautui vaikeaksi. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaava-alue on kaksijakoinen: pohjoisosa on liikennettä palvelevien toimintojen aluetta ja eteläosasta muodostetaan uusi asuinalue. Näitä erottaa toisistaan kapeahko puistokaistale. Huoltoaseman tontin laajentamisella varaudutaan huoltamotoiminnan kehittämiseen samalla paikalla. Rautatiealueella sijainnut VR:n varikko otetaan osaksi korttelia. Kaavamääräys mahdollistaa melko laajan kirjon toimintaa. Tällä varaudutaan siihen mahdollisuuteen, että varikon toiminta nykymuotoisena joskus tulevaisuudessa päättyy tällä paikalla. Entinen Sortavalatalon tontti otetaan asuinkäyttöön. Ratkaisu mahdollistaa noin 15 200 k-m2 rakentamisen, mikä tarkoittaa noin 350 uutta asukasta. Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelman (Liite 9.) mukaisesti katualuetta levennetään, jolloin korttelin 511 pinta-ala pienenee 1380 m2. Kadun leventäminen edellyttää tarkemman katusuunnitelman tekoa. 4.2. ALUEVARAUKSET 4.2.1. Korttelialueet AK – Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelin länsireunalle sijoitetaan kolme viisikerroksista ja keskialueelle kolme nelikerroksista asuinkerrostaloa. Asuinkerrostalot on toteutettava pääasiassa punatiilisinä ja kaksikerroksiset asuinrakennukset on tehtävä pääasiassa kiviaineisina. Pysäköintialueet on sijoitettu tonteille itä-länsisuunnassa ja niiden itäpäähän on mahdollista rakentaa pysäköintikatokset. Jätehuolto sijoitetaan autokatoksiin kadunvarren puolelle. Korttelin länsipuoli on laajalti merkitty istutettavaksi. KLH – Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue sijaitsee kaava-alueen reunassa, Kettuvaarantien varrella. Kaavassa on varauduttu huoltoasematoiminnan laajentamiseen kasvattamalla tontin pinta-alaa sekä sallittua rakennusoikeutta tontilla. Mahdolliseen muuhun kuin huoltamotoimintaan on varauduttu sallimalla kolmikerroksisen rakennuksen toteuttaminen. Sortavalankadun vieressä tontilla kulkee kaukolämpöjohto. Tämä alue on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Uudisrakennus on toteutettava kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena. Julkisivun on oltava pääasiassa kiviaineinen. 31 Rakennusalalle sallitaan myös korkeintaan 10m korkeiden mainosrakennelmien sijoittaminen. Ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa näköestettä tai muuta haittaa liikenteelle. TK – Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue VR:n varikko erotetaan rautatiealueesta ja otetaan osaksi korttelia. Sille muodostetaan oma korttelialueensa, joka mahdollistaa laajan kirjon toimintaa. Mahdolliseen lisärakentamiseen on varauduttu sallimalla kerrosluvuksi kolme ja tonttitehokkuudeksi 0,4. Mikäli uudisrakentaminen liittyy kiinteästi olevaan rakennuskantaan, on julkisivu toteutettava punatiilisenä. Erillisen rakennuksen julkisivu voi olla myös muuta kiviainesta. 4.2.2. Muut alueet Virkistysalueet Kaava-alueella sijaitseva Ratapihanpuisto säilyy muuten ennallaan, mutta puiston pohjoisreunalla olevaa keinomäkeä laajennetaan ratapihan puoleisella rajalla maisema- ja melusuojavalliksi. Oleva kevyen liikenteen reitistö yhdistetään Karjalankadun varren kevyenliikenteen väylään. Voimassa olevassa asemakaavassa oleva vähäinen viheralue rautatiealueen ja huoltamon välillä poistetaan ja liitetään osaksi huoltoaseman tonttia. Viheralueella oleva Varaslammen laskuoja putkitetaan. Katualueet Sortavalankadun katualue levenee Sortavalatalon suuntaan kaavaehdotuksen ja katusuunnitelman mukaisesti. Katualuetta Sortavalankadun ja Karjalankadun risteyksessä laajennetaan. Tällä mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen kyseiseen risteykseen. Erityisalueet Nykyisen kaavan viheralueella olevalle kaukolämpöpumppaamolle erotetaan oma yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Ratapihanpuistosta on varattu kaksi pientä aluetta yhdyskuntateknistä huoltoa varten. 32 4.3. KAAVAN VAIKUTUKSET 4.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ympäröiviin alueisiin ja kaupunkikuvaan Sortavalatalon alue muuttuu. Nykyisten rakennukset ovat enemmänkin varikkorakennusten ja Sirkkalan teollisuusrakennusten suurta mittakaavaa kuin ympäröivän pientaloasutuksen pientä mittakaavaa. Vaikka korttelin käyttötarkoitus muuttuu, säilyy rakennusten mittakaava suurena ja vaikutus rakennettuun ympäristöön jää siltä osin vähäiseksi. Asemakaava mahdollistaa lisärakentamista niin varikon kuin huoltoasemankin tonteille. Varikon osalta mahdollisen lisärakentamisen täytyy sopia olevien rakennusten materiaaleihin ja mittakaavaan, huoltoaseman osalta edellytetään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista rakentamista. Kaavamuutoksen myötä vallitseva kerrosluku nousee koko kaava-alueella kolmeen – viiteen kerrokseen. Kaava-alueen pohjoisosassa kerrosluvun nostamisella ei ole kielteistä vaikutusta ympäröiviin alueisiin, mutta eteläosan suhteen nykyistä korkeammat talot varjostavat viereistä pientaloasutusta nykyisiä rakennuksia enemmän. Uusista rakennuksista on tehty kaavaluonnosvaiheessa varjostustarkastelu, jossa on tutkittu varjostusta talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä sekä aamulla että illalla. Uusien rakennusten varjot ulottuvat Sortavalankadun toisella puolella oleviin asuintaloihin illalla noin tuntia ennen auringonlaskua, joulukuussa noin kahta tuntia ennen auringonlaskua. Varjostusvaikutus ulottuu voimakkaimmin katua lähinnä oleviin pientaloihin. Koska varjostusvaikutus jää noin tuntiin vuorokaudessa, voidaan sen katsoa olevan suhteellisen vähäinen. Kaavaehdotuksessa rakennusmassojen korkeudet ja sijoittelu ovat muuttuneet jonkin verran, mutta sillä ei ole mainittavaa vaikutusta varjostustarkasteluun. 33 21.3. klo 9:00 21.3. klo 16:30 21.6. klo 9:00 21.6. klo 18:00 21.9. klo 9:00 21.9. klo 17:00 21.12. klo 10:40 21.12. klo 13:00 34 Kovan pinnan osuus kaavan alueella kasvaa nykyisestään. Nyt kaava-alueesta 38 % on kovaa pintaa (asfalttia ja rakennusten kattoja), kaavaratkaisun mahdollistamassa tilanteessa 52 %. Sortavalatalon osalta kovan pinnan osuus laskee nykyisestä 71 %:sta 46 %:iin. Kovan pinnan osuuden kasvu lisää valunnan huippumäärää, mikä asettaa vaatimuksia hulevesijärjestelmän mitoitukselle. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaava-alueella sijaitseva VR:n varikolla on selvityksessä (Karttunen 2013) todettu olevan rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Se liittyy muuhun aseman yhteydessä olevaan rakennuskantaan, ja tämä kokonaisuus on maakunnallisesti ainutlaatuinen. Varikkorakennukset eivät ole mukana suojelusopimuksessa, joka koskee rautatierakennuksia. Olennaiset suojelutarpeet on turvattu sillä. Rakennukset ovat varsin uusia. Omistaja vastustaa suojelua. Kaupunki ei voi ottaa viimesijaista taloudellista vastuuta suojelusta tässä tilanteessa ja rakennuksista, jotka on rakennettu leimallisesti yhteen erityiseen käyttöön. Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Kaavalla varaudutaan uuden kiertoliittymän tilavaatimuksiin Karjalankadun ja Sortavalankadun risteyksessä. Sortavalankatu sietää varsin hyvin asuinrakentamisesta tulevan liikenteen kasvun. Tonttiliittymä korttelin 511 eteläreunalta Karjalankadulle on järjestettävissä, mutta kadun suurten liikennemäärien takia se on ongelmallisempi kuin liittymä Sortavalankadulta. Sortavalankadulla on liittymien kohdalla liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelman mukaiset ryhmityskaistat ja suojateiden kohdalla keskikorokkeet, mikä lisää kadun liikennöitävyyttä ja parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Kaavaratkaisun myötä ajoneuvoliikenne lisääntyy: uudet asukkaat aiheuttavat noin 255 ajoneuvon vuorokausiliikenteen. Lisäksi huoltamotoiminnan laajentuminen tuo alueelle lisää liikennettä. Kaikki kaavaratkaisun vaatima pysäköinti voidaan järjestää tonteilla. 4.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Varaslammen laskuoja putkitetaan huoltoasematontin kohdalla noin 130 metrin matkalta. Toimenpide vähentää luonnon monimuotoisuutta ja poistaa luonnollisen paisuntasäiliön laskuojan varrelta. Vaikutus jää paikalliseksi, koska vesi nykyiseen avouomaan tulee Sortavalankadun alta rummussa ja ratapiha alitetaan jo nykyisin putkessa. Avouomalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä ekologisena käytävänä. Kaavaratkaisun vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi. 4.3.3. Yritysvaikutusten arviointi Kaavaratkaisu mahdollistaa huoltamotoiminnan kehittämisen nykyisellä tontilla. Se myös mahdollistaa korvaavan yritystoiminnan järjestämisen siinä tapauksessa, että VR:n varikkotoiminta alueella päättyisi. Näin asemakaavaratkaisu vähintään turvaa alueella nyt olevien työpaikkojen säilymisen ja mahdollistaa jopa nykyistä suuremman työpaikkatarjonnan. 4.3.4. Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin Kaavaratkaisu edistää kaupungin tavoitetta toimivasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta tuomalla uusia asukkaita keskustan lähialueille ja sen palvelutarjonnan piiriin. 35 4.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Karjalankadun liikenne aiheuttaa meluhaittaa kaava-alueen eteläosiin ja Kettuvaarantien liikenne alueen pohjoisosiin. Myös ratapiha aiheuttaa meluhaittaa kaavan TK-alueelle, vaikka haitta onkin ajoittainen. Asuinalueelle kohdistuu melua Karjalankadulta. Sitä torjutaan lähinnä katuja olevien rakennusten ulkoseinien ääneneristävyysvaatimuksella. Mahdollisesti varikon tonteille rakennettavilla toimistotiloilla ääneneristävyysvaatimukset täyttyvät jo normaalilla seinärakenteella, joten ne eivät tarvitse erityisiä vaatimuksia asemakaavaan. 5. TOTEUTUS 5.1. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteutuminen koko mitassaan kestänee useita vuosia. VR:n toimintojen loppuminen varikkoalueella ei ole näköpiirissä, joten siltä osin kaava saattaa jäädä toteutumatta. Asuinrakentamisen määrä kaavassa on niin mittava, että sen toteutuminen kestänee 3-5 vuotta riippuen rakennusalan suhdanteista ja asuntojen kysynnästä. Ennen asuinalueen toteuttamista on entisen kauppaoppilaitoksen talo purettava ja viemäri siirrettävä pois korttelialueelta. 6. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Toiminnan loppuessa Sortavalatalossa on sen tontille etsitty uutta käyttöä. Toisaalta Kettuvaarantien huoltamolla on tarpeita laajentaa toimintaansa ja samalla myös tonttiaan. Kaavamuutos käynnistettiin kaupungin aloitteesta. Samassa yhteydessä nähtiin järkeväksi mahdollistaa myös muu toiminta VR:n varikon alueella, joten se liitettiin mukaan kaavamuutokseen. Huoltoasemayrittäjän kanssa on käyty läpi toiminnan tarpeita ja kaupungin reunaehtoja toiminnan laajentamiselle useissa neuvotteluissa. VR-kiinteistöjen edustajan kanssa on käyty läpi varikkotoiminnan tulevaisuutta sekä mahdollista muuta toimintaa, mikäli varikkotoiminta tässä muodossa alueella päättyy. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 28.2.2012 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 28.2. – 22.3.2012 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 13.3.2012 klo 18 alkaen Sortavalatalon auditoriossa. Tilaisuudessa oli 26 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli nähtävilläoloaikana 10 lausuntoa ja 8 mielipidettä. Yhteenveto tulleesta palautteesta sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat tämän selostuksen liitteenä 5. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 27.11.2014 – 12.1.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin 1.12.2014 36 Sortavalatalon auditoriossa. Tilaisuudessa oli 29 osanottajaa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kuten vireilletulovaiheessa. Kaavaluonnoksesta jätettiin 14 lausuntoa ja 11 mielipidettä. Tiivistelmä palautteesta ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 8. Kaavaehdotus Kaavaehdotus valmisteltiin luonnosvaiheessa tulleen palautteen perusteella ja huomioiden muut esille tulleet kaavan muutostarpeet. Kaavaehdotuksessa kivijalkakaupalle ei ole varattu tilaa ja näin ollen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL Sortavalatalon tontin eteläreunalla on poistettu ja alue kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen AK. Lamellitalojen rakennusalat on muutettu pienkerrostaloille ja pistetaloille sopiviksi. Pistetalojen rakennusalat on muutettu suorakulmaiseen koordinaatistoon. Sortavalatalon tontin sisäiset kevyen liikenteen reitit on poistettu. VR:n varikon alueen teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen TK osalta on muutettu rakennusalueen raja mukailemaan tontin rajaa. Kerrosluku on muutettu kahdesta kolmeen. Nämä muutokset mahdollistavat alueen tarkoituksenmukaisen täydennysrakentamisen. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 vuorokaudeksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee vuodenvaihteen 2015-2016 tienoilla. Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavan laatija: Juha Pasma ja Simo Vaskonen Kaavakartta: Juha Pasma ja Kaija Kinnunen 37 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 07.10.2015 Kaavan nimi Sortavalankatu2 ja 4 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 28.02.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671634 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 8,8520 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,8520 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 8,8520 1,9869 16,0 30,3 17,0 1,1999 0,0601 13,6 0,7 Rakennussuojelu Yhteensä Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 28434 0,32 22,4 15200 0,77 1,4155 2,6836 1,5060 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [%] 2500 10734 0,18 0,40 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 1,3904 Kerrosalan muut. [km² +/-] 14194 13709 -2,1249 -12749 1,4155 2,6836 -0,4420 2500 10734 -2,9827 0,0601 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AK ALM P yhteensä Y yhteensä YO C yhteensä K yhteensä KLH T yhteensä TK V yhteensä VP R yhteensä L yhteensä Kadut LR E yhteensä ET S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 8,8520 1,9869 1,9869 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 28434 0,32 22,4 15200 0,77 100,0 15200 0,77 1,4155 1,4155 2,6836 2,6836 1,5060 1,5060 16,0 100,0 30,3 100,0 17,0 100,0 1,1999 1,1999 13,6 100,0 0,0601 0,0601 0,7 100,0 2500 2500 10734 10734 0,18 0,18 0,40 0,40 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 1,3904 1,9869 -0,5965 Kerrosalan muut. [km² +/-] 14194 13709 15200 -1491 -2,1249 -2,1249 -12749 -12749 1,4155 1,4155 2,6836 2,6836 -0,4420 -0,4420 2500 2500 10734 10734 -2,9827 0,2114 -3,1941 0,0601 0,0601 SORTAVALANKATU 2-4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 28.10.2015 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1634) Sijaintikartta Kaavaehdotuskartta Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutoksen käynnistäjä on Joensuun kaupunki. Sortavalatalon käyttö on päättynyt ja kaavalla tontista muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK. Varikon alueesta muodostetaan teollisuus-, varasto-, liikeja toimistorakennusten korttelialue TK. Olevia rakennuksia ei suojella. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa oleva liike- ja huoltamorakennusten korttelialueen KLH pinta-ala ja rakennusoikeus lisääntyvät. Vähäinen viheralue rautatiealueen ja huoltamon välillä poistetaan ja liitetään osaksi huoltoaseman tonttia. Viheralueella oleva Varaslammen laskuoja putkitetaan. Maaperäolosuhteet Maaperältään alue jakautuu kolmeen eri luokkaan. Eteläisin osa alueesta on kantavaa moreenia, jonka varaan perustus voidaan tehdä (luokka III). Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Keskiosa alueesta kuuluu kantavuusluokituksessa luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Kerrostalorakentaminen edellyttää paaluttamista. Varasojan ympäristö on kantavuudeltaan kehnoa turve- tai liejumaata, joka ei sovellu rakentamiseen ilman kalliita erityistoimenpiteitä (luokka VI). Pohjavesi ei aiheuttane merkittävää haittaa rakentamiselle. Kadut- ja kevyen liikenteenväylät Sortavalankatua levennetään ryhmityskaistojen ja keskisaarekkeiden mahdollistamiseksi. Karjalankadulle muodostetaan tilavaraus kiertoliittymälle. Kevyen liikenteen väylää siirretään. Alueelle on tehty Sortavalankadun liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma (Ramboll Oy 22.6.2015). Vesihuolto Korttelin 511 tontilla oleva viemärilinja siirretään Sortavalankadun varteen. Puistot Ratapihanpuiston kevyenliikenteen yhteys Karjalankadulle on sitova, sijainti ohjeellinen. Puiston pohjoisosassa sijaitsevalle maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa melusuoja- ja maisemavallin. Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot Alueella rakennettu sähkö- ja televerkko. Näiden siirroista ja muutoksista vastaa yksityinen. Kustannusarviot Sortavalantalon alue viemärin siirto Katuverkon ja kevyen liikenteen väylien muutokset ja kiertoliittymän rakentaminen Avo-ojan putkitus (kiinteistö tekee) 150 000 € 1 050 000 € 165 000 € Alustava rakentamisaikataulu Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen toteutetaan tarpeen mukaan tontinluovutuksen aikataulussa. Karjalankadun kiertoliittymä ja Sortavalankadun katumuutokset toteutetaan aikaisintaan vuonna 2019. Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen toimiala\yhteiset\arkistot\kaavoitus\5 Niinivaara\1634_Sortavalankatu 2 ja 4 Liite 2 7:5 sr-8 sr-8 I sr-8 I 13 V Liite 3 I Pykäläkuja pp 6:25 I u2/3 Kettuv a arantie e tie t e=0.5 t t II Meije rintie III e=0.5 e=0.30t Y-2 t 1305 Antin 1306 t 12:48 VL 7:107 Paavolanpu t kuja t e=0.30 t t ET 131 pp/h 6:7 12:48 t AO /s 1305mp-1 I u2/3 t pp TT-1 e=0.8 ellon IV Kan gas p pp KTY-4 o aj 6:61 t t t AO /s h t 12:48 12:46 6:25 6:181 871:1 ALM 5124 II 876:1 12:24 6:25 P VP u nkat vala 87 6:1 Sorta LR-1 e=0.25 6:196 12:23 12:7 12:1 AO II 5126 5110AO 6:189 e=0.2 II e=0.2 tu ninka Solda 511 6:67 AO-24 AO 506 II II e=0.2 I 2/3 sv-1 sv-1 sv-1 e=0.25 aj o e=0.2 e=0.25 AO II sv-1 t Ki rju e=0.25 510 5 YO-4 Kont IINIVAARA ionka sv-1 III tu e=0.9 sv-1 katu Junailijan AO II Ja e=0.25 rru 507 m i AO ehe II nk e=0.25 at u 509 rin ka t 12:39 u II e=0.3 AO sv-1 nkatu Karjala 508 I 2/3 sv-1 e=0.2 I u2/3 e=0.25 AP II AP e=0.46 530 II II p e=0.45 I II I 2/3 sv-1 I m m II m a p p III p p 529 t Mutkalanpuisto VL-2 t t t pp AO I 2/3 527e=0.22 t t p a To n t I 2/3 e=0.2 526 sv-1 sv-1 t I 2/3 e=0.25 sv-1 enkatu AO t e=0.25 e=0.31 Soanlahd sv-1 I 2/3 II VK p e AO II 535 p AKR t I ET Karjalanpuisto lee=0.3 t VP e=0.2 Tonttulanpuisto AP 534 sr-1 KL-1 Teema: Ajantasakaava_2000 /s II II AO 5135p I e=0.3160 t 600 VP pp III o aj sv-1 sv-1 AO p ajo 0 +99.5 a / ma p e=0.6 sv-1 VK AKR nkatu mme la s ra Va AO-24 AO-24 6:84 II 520 e=0.3 II 519 6:83 e=0.3 VP III P Resinapuisto AL-11 588 Joensuun kaupunki AR Ratapihanpuisto II e=0.3 tu ninka Nyste Ollinpuisto e=0.15 515 AO-24 V II e=0.3 Lunk A II e=0.15 e=0.12 V 516 YO tu 505AO e=0.2 12 :3 9 e=0.25 II Asemamie henka e=0.2 6:78 180 + t70 II AKR Pvm: 24.11.2014 10:56 100 m Liite 4, 1 / 4 Kauppunkirakenneyksikkö Yhdyskuntaasuunnittelu u, kaavoitus Työ 1634 20.2.2013 ______ _________ _________ _________ __________________ ________ _________ OSALL LISTUMIS S- JA ARVIO OINTISUU UNNITEL LMA SORT TAVALA ANKATU 2 JA 4 Asemaakaavan mu uutos koskeee Niinivaaaran (5) kau upunginosaan korttelin n 5124 tonttia 1 (S Sortavalankatu 2a) ja kkorttelin 5111 tonttia 3 (Sortavalan ( nkatu 4) sek kä Ratapihanpuiistoa (Sortaavalankatu 2b) ja liikennealuetta (osaa asem ma-alueestaa). SUU UNNITTE ELUTEHT TÄVÄ Asemakkaava-alue sijaitsee s Sorrtavalankaduun varrella ja j käsittää eentisen Sorttavalantalon n tontin, viereisen pu uistoalueen, osan VR:n liikennealue l esta ja Kettuuvaarantien risteyksessää olevan huoltoaseman tontin. T Tarkoituksen na on kehittäää entisestä koulukiinteiistön tontis-ta uusi asuinalue. Samalla S tarkaastellaan maahdollisuuksia kehittää eentisestä VR R:n junavari-kosta to oimitiloja ja mahdollisteetaan huoltoaseman toim minnan laajeentaminen. yksikkö Joensuun kaupungin kau upunkirakenney PL 148 Muuntamontie M 5 80100 Joensuu u Puh h. (013) 267 71111 Fax. (013) 267 35255 Liite 4, 2 / 4 2 SUU UNNITTE ELUTILAN NNE Maaku untakaavasssa suunnitttelualue kuuuluu Joensu uun keskustaatoimintojen n alueeseen n sekä keeskustan keh hittämisen kkohdealueeseen. Joensu uun seudunn yleiskaavvassa suun-nitteluaalueen eteläo osa on pienttalovaltaista asuinaluettaa (AP) ja poohjoisosa raautatieliiken-teen aluuetta (LR). Lisäksi L suunnnittelualueeelle on merk kitty kaksi ppalveluiden ja j hallinnon n kohdem merkintää (p). Osa alueeesta kuuluu seudullisestii arvokkaaseeen rakennettun kulttuu-riympärristön kohteeeseen (mkk 2.1: Itäran nta ja Siihtaalan – Sirkkkalan teollissuusmiljöö).. Suunnitttelualueella ovat voimaassa seuraavaat asemaka aavat: 167 1993 (25.6.19558), 167 7944 (22.7.19974), 167 8771 (7.7.1980)) ja 167 969 (23.11.1983 3). Voimassaa olevassa assemakaavas-sa huolltoaseman to ontti on liikkerakennusteen ja mootttoriajoneuvoojen huoltorrakennusten n korttelialuetta (ALM M), varikon alue on rauttatiealuetta ja Sortavalanntalon tonttii on opetus-toiminttaa palveleviien rakennuusten korttellialuetta (YO O). Alueellaa ei ole voim massa MRL L 53§ muukaisia raken nnuskieltoja. Alustavaa luonnos kaaava-alueen kehhittämisestä. Karttapohjoine K en on kuvassaa vasemmalla. AR RVIOITAVA AT VAIKU UTUKSET Vaikutuusten arvioin nnissa asetettaan rinnakkkain oleva tiilanne ja kaaavamuutokssen mahdol-listama tilanne. Vaalmistelun yh yhteydessä arvioidaan a kaavamuutokksen vaikutu uksia ympä-röiviin alueisiin, kaaupunkikuvaaan, kulttuurri- ja rakenn nushistorialllisiin arvoihiin, liikenne-V t ja pysäkköintijärjesteelyihin sekä kaupungin ja teknisen viraston strrategioihin. Vaikutukset raporto oidaan kaavaaselostuksesssa. ALLISET OSA Osallisiia ovat kaikkki ne, joidenn asumiseen n, työntekoo on tai muihiin oloihin kaava saattaaa huomatttavasti vaikuttaa sekä vviranomaisett ja yhteisöt, joiden toim mialaa suunn nittelussa kä-sitellään n: kaavva-alueen jaa lähiympärisstön kiinteistönomistajaat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Poh hjois-Karjalaan ELY-keskkus Joen nsuun seudu un luonnonyystävät ry Joen nsuun kihlakkunnan poliiisilaitos Joensuun kaupungin kau upunkirakenney yksikkö PL 148 Muuntamontie M 5 80100 Joensuu u Puh h. (013) 267 71111 Fax. (013) 267 3525 Liite 4, 3 / 4 3 Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Museovirasto Liikennevirasto VR-yhtymä Oy Pohjois-Karjalan pelastuslaitos AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa marraskuussa 2012. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt alkuvuonna 2013. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 28.2.–22.3.2013. alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään 13.3.2013 klo kello 18.00 alkaen Sortavalatalon auditoriossa, Sortavalankatu 4. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internet-sivuilla (www.jns.fi/kaavoitus). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppukesällä 2013. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuodenvaihteessa 2013 - 2014. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.jns.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. YHTEYSTIEDOT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka puh. 050 315 6623 suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 409 2127 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.jns.fi/kaavoitus Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 4, 4 / 4 4 ASEMAKAAVAPROSESSI Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 5, 1 / 8 OAS-vaiheen palaute 1 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS 1634 / Sortavalankatu 2 ja 4 asemakaavamuutos Yhteenveto OAS-vaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.2. – 22.3.2013. Fortum Power and Heat Oy 27.2.2013 Fortumilla kaukolämpöputket Kettuvaarantiellä ja Sortavalankadulla. Liitteenä kartta. Fortum tulee jatkossakin tarjoamaan kaukolämpöä asemakaavoitettavalle alueelle lämmitysmuodoksi. Kaavoituksen vastine: Kaukolämpöputket kulkevat pääasiassa katualueelle. Siltä osin, kuin kaukolämmön runkolinja kulkee korttelialueella, huomioidaan se asemakaavassa johtomerkinnällä. Myös kaukolämpöpumppaamo huomioidaan asemakaavassa omalla korttelialueellaan. Puhas Oy 28.2.2013 Ei huomautettavaa. Joensuun Vesi 1.3.2013 Rakennusoikeuden lisääntymisestä johtuen tulee alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys tarkastaa. Myös mahdollisesti lisääntyvä sammutusveden tarve tulee huomioida suunnittelussa. suunnittelualueella sijaitsee toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Liitteenä johtokartta. Kaavoituksen vastine: Suunnittelualueella sijaitsevat vesi- ja viemärilinjat pyritään huomioimaan alueen suunnittelussa. Mahdolliset linjojen siirtokustannukset huomioidaan kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Verkoston kapasiteetin riittävyys ja sen mahdollinen täydentäminen tutkitaan viime kädessä toteutussuunnittelun yhteydessä. Liite 5, 2 / 8 OAS-vaiheen palaute 2 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Joensuun kaupunki, lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 6.3.2013 Karjalankadun, Kettuvaarantie ja Sortavalankadun varret ovat liikennemelualueella, mikä on huomioitava kaavamuutoksessa. Ratapihan osalta meluhaitta on tilapäistä. Varaslammen lasku-uoma ei ole luonnontilainen eikä sen putkittaminen hävittäisi alueelta merkittäviä luontoarvoja. Varaslammen alueen virkistyskäytön kehittäminen tulisi huomioida vanhan veturitallin alueen toiminnallisessa kehittämisessä. Veturitallin ympäristöön voisi suunnitella opastus- ja neuvontapistettä sekä muitakin luonto- ja ympäristöaktiviteetteja, joihin voisi hakea rahoitusta EU rahoitusvälineistä. Kaavoituksen vastine: Liikennemelu huomioidaan kaavasuunnittelussa. Veturitallin alueella on tarkoitus mahdollistaa myös ympäristönsuojelun kuvaama toiminta. Joensuun kaupunki, liikuntatoimi 14.3.2013 Sortavalankadun liikuntahallin purkaminen vähentää huomattavalla tavalla keskusta-alueen sisäliikuntatilatarjontaa ja tämä tulee huomioida palveluverkkosuunnitelmissa. Kaavoituksen vastine: Sortavalatalon ja liikuntahallin myymisestä tai purkamisesta on päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.1.2012 (§7). Tämä kaavamuutos toteuttaa kaupunginhallituksen päätöstä. Liikuntatilojen tarve ja mahdollisesti tarvittava lisärakentaminen eivät ole tällä kaavalla ratkaistavia asioita. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.3.2013 Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Fortum Sähkönsiirto Oy 14.3.2013 Kauppaoppilaitoksen rakennuksessa sijaitseva sähkönjakelumuuntamo syöttää Sortavalankadun, Soldaninkadun, Varaslammenkadun, Junailijankadun, Jarrumiehenkadun ja Karjalankadun kiinteistöjen ja laitteistojen sähköliittymiä. Se on korvattava puisto- tai kiinteistömuuntajalla, jonka on oltava käytössä ennen vanhan muuntamon purkamista. Lisäksi alueelle tulee varata mahdollisuus sijoittaa puistomuuntamoita uuden kaava-alueen sähkönjakelun turvaamiseksi. Muuntamon ja johtojen siirtämisen osalta tulee tarkemmassa suunnittelussa sopia uusista sijoituspaikoista, aikatauluista sekä siirtokustannuksista. Kaavoituksen vastine: Kaavassa tullaan huomioimaan tarvittavat puistomuuntamot. Aiheesta ollaan yhteydessä myös Fortumiin kaavan valmisteluvaiheessa. Liite 5, 3 / 8 OAS-vaiheen palaute 3 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Museovirasto 20.3.2013 VR:n entinen varikkoalue liittyy valtakunnallisesti merkittävään Joensuun rautatieasema rakennettuun kulttuuriympäristöön, joten sen suojeluarvot on syytä tutkia kaavan yhteydessä. Alueesta on syytä laatia riittävä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jonka perusteella voidaan myös ratkaista rakennussuojelukysymykset. Kaavoituksen vastine: VR:n varikkoalueesta tehdään rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jota käytetään hyväksi arvotettaessa alueen rakennuskantaa. Selvityksessä rakennuksilla ei todettu olevan niin merkittäviä arvoja, että ne olisi tarpeen suojella. Kaavalla annetaan kuitenkin luonteva mahdollisuus vanhan rakennuskannan säilyttämiseen ja kehittämiseen. Mielipide Niinivaara-yhdistys ry 19.3.2013 Yhdistys toivoo alueelle matalahkoa rakentamista: maksimissaan 2-kerroksisia taloja sekä puurakentamista. Sopiva tonttitehokkuus yhdistyksen mielestä on 0,4. Sortavalankadun molemmille puolille tarvitaan kevyenliikenteenväylät ja Sortavalankadun kumpaankin päähän tarvitaan liikenneympyrät. Jalankulkutunneli ratapihan ali kaupunkiin olisi hyvä idea. Sortavalankadulle kaivataan hidasteita. Sortavalatalon liikuntahalli tulisi säilyttää tai osoittaa korvaavat tilat VR:n junavarikolta. Yhdistys toivoo tiedottamista asukkaiden suuntaan. Kaavoituksen vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Mielipiteessä esitetty pienimuotoinen rakentaminen ei tällä paikalla ole perusteltua, koska tontin käyttöön ottamisen kustannukset ovat korkeat. Tämän lisäksi tontti sijaitsee hyvällä paikalla, lähellä keskustan ja Niinivaaran palveluita ja olevien teknisten verkkojen äärellä. Alueen tehokas rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista ja taloudellista – sekä asukkaille että kaupungille, Sortavalatalon ja liikuntahallin myymisestä tai purkamisesta on päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.1.2012 (§7). Tämä kaavamuutos toteuttaa kaupunginhallituksen päätöstä. VR rakennuksen omistajana vastaa toiminnasta varikkorakennuksessa, eikä kaupungilla ole mahdollisuutta osoittaa liikuntahallia korvaavia tiloja sieltä. Liite 5, 4 / 8 OAS-vaiheen palaute 4 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Koska Sortavalankatu on pääkatu, on sen kehittämisen lähtökohtana molemmin puolin oleva kevyen liikenteen väylä. Sortavalankadun katualue mitoitetaan sellaiseksi, että molemminpuolinen kevyen liikenteen väylä on mahdollinen. Väylän toteutus riippuu kaupungin resursseista eikä luultavasti ole ajankohtaista lähivuosina. Kadun ylittämisestä on tarkoitus tehdä turvallisempaa rakentamalla suojateiden yhteyteen liikenteenjakajat. Nämä toimisivat myös hidasteina. Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella. Jalankulkutunneli ratapihan ali on erittäin kallis ratkaisu, eikä sen toteuttaminen ole todennäköistä. Kevyellä liikenteellä on Niinivaarasta keskustaan kaksi turvallista reittiä: Kettuvaarantietä radan ali tai Suvantosiltaa myöten radan yli. Suvantosillan peruskorjaus on lähivuosina ajankohtainen, ja tällöin etsitään ratkaisua myös kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Mielipide Aarno Söder 13.3.2013 Kaavamuutoksen yhteydessä olisi varattava katualueeksi riittävän suuri maa-ala, jotta pystytään rakentamaan kiertoliittymät Sortavalankadun päihin ja leventämään katualuetta raskaallekin liikenteelle soveltuvaksi. Myös riittävät lumitilat on huomioitava. Rakennusoikeuden tulisi olla esitettyä pienempi, sopiva kerroskorkeus olisi kaksi tai kaksi ja puoli kerrosta. Kaavoituksen vastine: Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella. Sortavalankadun katualue mitoitetaan sellaiseksi, että molemminpuolinen kevyen liikenteen väylä on mahdollinen. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan eri Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Mielipide Tuija Lehtinen 14.3.2013 Asukkaat eivät halua rumaa ympäristöä. Rakentamisen on pysyttävä kohtuullisena, ympäristöön soveltuvana, lapsille turvallisena ja aluetta kunnioittavana. Alueelle tarvitaan leikkipaikka sekä koulu ja päiväkoti. Liitteenä valokuvia. Kaavoituksen vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Niinivaaran puretun koulun paikalle on hiljattain rakennettu päiväkoti, joka otetaan käyttöön joulukuussa 2014. Liite 5, 5 / 8 OAS-vaiheen palaute 5 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Mielipide Tuomo Päivinen 16.3.2013 Karjalankadun risteykseen tulisi varata tilaa kiertoliittymää varten. Suunnitellut rakennukset ovat liian korkeita, sopiva kerroskorkeus olisi maksimissaan kaksi. VR:n varikkoalueen tuleva käyttö on todennäköisesti raskaaseen ajoneuvokalustoon liittyvää. Asutuksen olisi oltava jonkin matkan päässä yritystoiminnan tiloista. Kevyen liikenteen väylä tulee säilyttää alueella. Kaavoituksen vastine: Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Varikkoalueen tuleva käyttö voi olla myös paljon pienipiirteisempää kuin nykyään, kaavassa on tarkoitus sallia varikkoalueen käyttö teollisuus- varasto-, liike tai toimistorakennuksille. Tuleva toiminta riippuu mm. taloudellisista suhdanteista ja tarjolla olevan tilan laadusta. Asutuksen ja kaava-alueen muun toiminnan väliin on tarkoitus jättää viheraluetta erottamaan toiminnot toisistaan. Tämän lisäksi asuinalueen ja muiden alueiden liikenne erotetaan toisistaan. Puistossa kulkeva kevyen liikenteen väylä tulee säilymään alueella, asuinalueen läpi kulkevia yhteyksiä tutkitaan kaavatyön yhteydessä. Mielipide Leila Issakainen ja Jari Munkki 18.3.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on suunnittelualue kuvattu puutteellisesti, mikä heikentää oleellisesti kaavamuutoksen vaikutusten arviointia. Kerrostaloalueen rakentaminen Sortavalatalon tontille on ympäristöllisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti sekä liikenteellisesti täysin kestämätön ratkaisu. Suunnittelualue on maisemallisesti avara ja maastoltaan tasainen, kerrostalot rikkovat alueen pientalomaisemallisen luonteen täysin. Sen lisäksi että kerrostalorakentaminen ei maisemallisesti sovi suunnittelualueelle ei alueen ympäristö ja liikenne kestä suunnitellunmukaista ihmis- ja automäärää. Alueella on myös varsin heikot palvelut. Vanhusväestön tarpeita ei kaavamuutoksessa ole otettu huomioon, osalliset -listasta puuttuvat esim. vanhus- ja vammaisjärjestöt. Karjalankadun ja 6-tien liittymäratkaisun myötä liikennemäärät Sortavalankadulla ovat moninkertaistuneet. Kadulle pitäisi jo nyt saada nopeusrajoitus/hidasteita sekä liikennevalot suojateiden kohdille. Kehätien liittymäratkaisun myötä ambulanssiliikenne on siirtynyt Sortavalankadulle. Liite 5, 6 / 8 OAS-vaiheen palaute 6 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Varaslampea ei ole edes mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Se on ainutlaatuinen luontotyypiltään ja ekologialtaan. Lampea on käytetty opetustoimessa oppimisympäristönä ja se on tärkeä virkistysalue läheisyydessä asuville. Kulkuyhteys lammelle pitää olla kevyen liikenteen väylältä. Asemakaavaan liittyvät käyttötarkoitus, toteutusaika, kerrosalan lisäys, toteutuskustannusarviot, kustannusten kohdentaminen sekä ajoittuminen on esitetty hakemuksessa, jolla kaupunki hakee mukaan kasvusopimusmenettelyyn. Nousee epäily, että kaupungin on vaikea muuttaa ministeriöön päin esitettyjä suunnitelmiaan, ja tämä ei voi olla vaikuttamatta kaavaprosessiin. Mielipiteen kirjoittajat edellyttävät laajoja selvityksiä mm. ympäristöstä, luonnosta, kaupunkikuvasta, alueen turvallisuudesta, liikenteestä, palveluista ja erityisryhmien huomioonottamisesta. Alueen asukkaiden on pystyttävä tutustumaan selvityksiin ja päästävä kommentoimaan niitä. Sortavalatalon tontille ei sovi minkäänlainen kerrostalokaava. Kaavoituksen vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan alkavan kaavahankkeen prosessi sekä ne vaikutukset, joita kaavahankkeella on alkuvaiheessa tunnistettu. Varsinainen alueen kuvaus ja kaavahankkeen vaikutusten arviointi tehdään kaavaselostuksessa, joka yhdessä luonnoksen kanssa nähtävillä. Tällöin voidaan arvioida sitä, onko kaavahankkeen vaikutuksia arvioitu riittävien tietojen pohjalta. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Kaavahankkeen osallisia ovat ”kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.” Näin ollen myös vanhus- ja vammaisjärjestöt voivat ottaa kaavahankkeeseen kantaa, vaikka heitä ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa erikseen mainittukaan. Koska Sortavalankatu on pääkatu, on sen kehittämisen lähtökohtana molemmin puolin oleva kevyen liikenteen väylä. Väylän toteutus riippuu kaupungin resursseista eikä luultavasti ole ajankohtaista lähivuosina. Kadun ylittämisestä on tarkoitus tehdä turvallisempaa rakentamalla suojateiden yhteyteen liikenteenjakajat. Nämä toimisivat myös hidasteina. Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteykseen on jo toteutettu kiertoliittymä ja vastaavanlaiseen ratkaisuun varaudutaan asemakaavamuutoksessa riittävällä tilavarauksella Sortavalankadun ja Karjalankadun risteysalueella. Varaslampi ei kuulu asemakaava-alueeseen, vaikka sijaitseekin aivan alueen vieressä. Sortavalantalon tontti kuuluu Varaslammen valuma-alueeseen, joten kaavan ratkaisuilla saattaa olla vaikutuksia Varaslammen tilaan tältä osin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa. Liite 5, 7 / 8 OAS-vaiheen palaute 7 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävät maankäyttöratkaisut eivät ole sidoksissa kaupungin hakemukseen kasvusopimusmenettelyyn pääsemiseksi, vaan ratkaisut perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja tehtäviin selvityksiin. Kaikki kaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset ovat julkisia asiakirjoja ja vapaasti tutustuttavissa. Mielipide Arvo Savinainen 19.3.2013 Niinivaaran kaupunginosa on perinteisesti ollut pientaloaluetta, kerroskorkeus max. 2. Ehdoton rakennusten korkeus Sortavalankadun reunassa on kaksi kerrosta, korkeammat talot voisivat olla alueen länsiosissa puistonpuoleisella reunalla. Kaavoituksen vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan myös Savinaisen esittämän ratkaisun kaltaista. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Mielipide Erkki Julku 21.3.2013 Viisikerroksiset talot eivät sovellu pientaloalueelle. Kaksi- tai korkeintaan kolmikerroksiset kerrostalot voisivat olla ainoa vaihtoehto, joka turvaa lähialueen pientaloasutusten yksityisyyden. Sortavalankatu tulee olemaan ylikuormitettu, jos raskaanliikenteen kauttakulku Niinivaaralle siirtyy kyseiselle kadulle. Tästä johtuu melun lisääntyminen ja liikenneturvallisuuden kärsiminen alueella. Kaavoituksen vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Raskaan liikenteen lisääntyminen Sortavalankadulla ei johdu tästä asemakaavamuutoksesta. Viesti asiasta on välitetty liikennesuunnittelun tietoon. Mielipide Martti Riekki 25.3.2013 Infotilaisuudessa olisi pitänyt esitellä useampi ratkaisumalli. Asukkaat vastustavat kuvissa esitettyä 5- ja 6-kerroksisten rakennusten mallia, kaksikerroksiset rivi- ja paritalot sopivat paremmin ympäristöönsä. Sortavalankatu on liikenteellisesti ahdas, ja Sirkkalansillan myötä liikenteen määrä tulee kasvamaan nykyisestään. Lisäpainetta liikenteelle aiheuttavat alueen uudet asukkaat sekä uusi poliisilaitos. Alueelle sopii korkeintaan kaksikerroksisia taloja. Kaavoituksen vastine: Liite 5, 8 / 8 OAS-vaiheen palaute 8 26.8.2013 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Kaavahanke on aivan alkuvaiheessaan. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi esitellään kaavaselostuksessa, joka tulee asemakaavaluonnoksen kanssa nähtäville ja kommentoitavaksi. Mielipide Arja Irene Tiainen 23.3.2013 Alueelle eivät sovi kerrostalot vaan ainoastaan kaksikerroksiset rivitalot. Kaavoituksen vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan Sortavalantalon tontin rakentamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot esitetään kaavaselostuksessa. Liite 6, 1 / 19 1 Osmo Karttunen Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Kirkkokatu 8, 80110 Joensuu 040-5530 353 JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUEEN RAKENNUSHISTORIA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 30.12.2013 Varikkoalue oikealla, vanhat veturitallit ja asema (jää kuvan ulkopuolelle) vasemmalla (Ilmakuva Fonecta) JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 2 / 19 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO........................................................................................................................................................................... 3 2. YHTEENVETO..................................................................................................................................................................... 4 3. VARIKON HISTORIAA ..................................................................................................................................................... 6 3.1. RATOJEN RAKENTAMINEN JOENSUUHUN .................................................................................................................... 6 3.2. RATAPIHAN LAAJENTAMINEN JA VARIKON RAKENTAMINEN .................................................................................... 7 3.3. KORJAUSTÖITÄ JA MUUTOKSIA .................................................................................................................................. 10 4. VARIKON NYKYTILA..................................................................................................................................................... 11 4.1. VARIKON TILAT JA RAKENTEET ................................................................................................................................. 11 4.2. RAKENTEIDEN KUNTO JA ALKUPERÄISYYS ............................................................................................................... 12 4.3. LVIS-TEKNIIKKA ......................................................................................................................................................... 15 4.4. ULKOPUOLISET RAKENTEET ....................................................................................................................................... 15 4.5. YHTEENVETO KUNNOSTA ............................................................................................................................................ 15 5. RAKENNUKSEN ARVON POHDINTAA ..................................................................................................................... 17 5.1. RAKENNUKSEN ARVOSTA ............................................................................................................................................ 17 5.2. RAKENNUS YMPÄRISTÖNSÄ OSANA ............................................................................................................................ 17 5.3. RAKENNUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA ........................................................................................................ 17 6. ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ........................................................................................................................................ 18 7. TAUSTATIETOJA ............................................................................................................................................................. 19 Varikon veturitalliosa kuvattuna vanhimman osan katolta kohti uusinta osaa. Valokuvat selvityksessä Osmo Karttusen ellei kuvan yhteydessä ole muuta mainittu. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 3 / 19 3 1. Johdanto Työn tilaajana on Joensuun kaupunki / kaupunkirakenneyksikkö. Työn tarkoituksena on selvittää Joensuun ratapihan varikkoalueen uuden veturitallin ja siihen liittyvien rakennuosien historia ja suojeluarvot kaavoitusta koskevia päätöksiä varten. Kohde sijaitsee osoitteessa Sortavalankatu 4, 80100 Joensuu. Alueen ja rakennukset omistaa VR-Yhtymä Oy. Tilojen pääasiallinen käyttäjä on VR-Yhtymä Oy Vetopalvelut. Tiloja on vuokrattu myös muille toimijoille. Joensuun seudun yleiskaavassa alue on rautatieliikenteen aluetta (LR). Voimassa olevassa asemakaava varikkoalue on merkitty rautatiealueeksi. Kohteen pohjoispuolella on huoltoasema, jonka toimintaa halutaan laajentaa. Eteläpuolinen koulukiinteistö, entinen kauppaoppilaitos aiotaan purkaa ja tehdä sen tilalle asuntoja. Kohteen länsipuolinen rautatieaseman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Siihen kuuluvat vanhat veturitallit, radan länsipuolella oleva alue asemarakennuksesta etelään sekä radan itäpuolella oleva puisten asuinrakennusten alue. Alueen suojelu on kirjattu myös dokumenttiin "Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi" vuodelta 1998. Kohdealue ei sisälly RKY-suojelualueeseen. Kohdetta ei ole myöskään sisällytetty kaupungin tai muiden tahojen suojelu- tai kulttuuriympäristökohteiden luetteloihin. Ratapiha-alue idästä. Kuvasta käyvät ilmi kolmiomaisen ratapiha-alueen mittasuhteet ja tallien etäisyys rautatieasemalta. Myös kokoero vanhoihin veturitalleihin on selkeä. Oikealla huoltoasema, vasemmalla alhaalla entinen kauppaoppilaitos. (Ilmakuva Kuvanmaailma) JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 4 / 19 4 Varikkoalueen sijainti kaupunkirakenteessa. 2. Yhteenveto Veturitallikokonaisuus on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennus on kantavilta rakenteiltaan betonia ja julkisivuiltaan valtaosin punatiiltä. Rakennuksia on muutettu ja korjattu useissa vaiheissa mm. 1975-77, 1985 ja 1995-97. Rakennuksessa on kaksi mittakaavaa; tiloja sekä junille että ihmisille. Tilat ovat käytössä veturivarikkona sekä toimisto- ja sosiaalitiloina. Rakennuskokonaisuuden käyttö alkuperäiseen tarkoitukseensa on jonkin verran vähentynyt, koska varikkotoimintaa on siirretty muille paikkakunnille. Mm. eteläpäädyn tiloja on vuokrattu karting-autoradaksi. Rakennus muodostaa sijainniltaan oman kokonaisuutensa. Se on suhteellisen näkymättön kaupunkikuvassa. Rautatieasemalta etäisyys on noin 300 m ja huoltoasemalta noin 100 m. Vanhat veturitallit peittävät kohteen näkyvyyden asemalta ja se jää muutoinkin varsin kauas laajan ratapihan taakse. Lähikaduilta rakennus jää piiloon runsaan puuston vuoksi. Rakennus on pääosiltaan säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen ilmeensä. Kookkaiden ikkunoiden ruutujaotusten ja perinteisen tiileen pohjautuvan rakennustapansa vuoksi rakennuskokonaisuus vaikuttaa ikäistään vanhemmalta. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 5 / 19 Varikkoalueen rakennuskanta. Kuvaan merkitty kunkin osan rakennuspiirustusten vuosi. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 5 Liite 6, 6 / 19 6 Varikkorakennuksen ensimmäisen osan suunnitelma 1949. Toteutus tapahtui ilmeisesti 1950-luvun alussa. 3. Varikon historiaa 3.1. Ratojen rakentaminen Joensuuhun Karjalan radalla tarkoitettiin rautatieyhteyttä Viipurista Joensuuhun. Antreaan saakka rata avattiin 1892, Sortavalaan 1893 ja Värtsilän kautta Joensuuhun 1894. Koska rata valmistui heti Savon radan jälkeen, käytettiin asemarakennusten suunnittelun pohjana samoja rakennustyyppejä, joita varioitiin paikallisten olosuhteiden mukaan. Joensuun aseman rakennukset ovat toiset Karjalan radan Suomen puolelle jääneistä, sillä Moskovan rauhan jälkeen 1940 valtaosa radasta jäi Neuvostoliiton puolelle. Joensuun asemalle tehtiin Karjalan radan rakentamisen yhteydessä puiset asemarakennus ja asuinrakennukset sekä tiilinen veturitalli. Rataverkko kehittyi 1900-luvulla. Rata Nurmekseen valmistui 1907-1909. Outokumpuun tehtiin rata 1928, Pieksämäelle 1939 ja Ilomantsiin 1957. Näin Joensuusta tuli useiden ratojen risteyspaikka. Pääyhteys etelään korvaamaan menetettyä Karjalan rataa valmistui 1960-luvulla Parikkalan kautta. Lisääntyneen liikenteen vuoksi vanhoja veturitalleja laajennettiin ja rakennettiin mm. vesitorni ja uusi varikkoalue. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 7 / 19 7 3.2. Ratapihan laajentaminen ja varikon rakentaminen Kaupungin kartassa vuodelta 1948 ratapiha-alue on vielä pelkästään tiiviisti asemarakennusten ja vanhojen veturitallien välissä kapealla alueella. Tuon jälkeen ratapihaa laajennettiin merkittävästi idän suuntaan, minne sijoitettiin myös varikko- ja toimistotilaa. Uusien veturitallien ja toimistorakennuksen suunnitelmat on päivätty vuonna 1949. Talliosaa laajennettiin heti alkuosan jälkeen, piirustukset on päivätty vuonna 1952. Seuraava vaihe on vuodelta 1956. Nämä vaiheet noudattavat samaa rakennustapaa kuin varhaisinkin osa. Kantavat rakenteet ovat betonisia pilareita sekä katon osalta betonipalkkien tukemaa betonilaattaa. Katto madaltuu ulkokaarta kohti. Runko on massiivitiiltä, jonka punatiili muodostaa julkisivun. Tallien oviaukkojen pielet on vahvistettu vankoin kulmaraudoin. Sokkeli on maalattua betonia. Uusin osa on 1960- ja 70-lukujen taitteesta. Se poikkeaa aiemmista suuremman korkeutensa, betonisten seinärakenteidensa ja kattojen sisäpuolisen vedenpoiston ansiosta. Julkisivut on maalattu valkoisiksi. Varsinaisesta varikkorakennuksesta irrallisia osia ovat hiekkavarasto vuodelta 1996 ja mm. jätekäsittelyn sisältävä huoltotilarakennus vuodelta 2006. Uutta huoltorakennusta lukuunottamatta muut varikkorakennukset on suunniteltu VR:n omassa organisaatiossa. Varikkorakennuksen alkuvaiheen julkisivu- ja leikkauspiirustukset. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 8 / 19 Vasemmalla alkuperäistä osaa, keskellä laajennus 1952 ja oikealla laajennussuunnitelma vuodelta 1956. Vaiheen 1952 poikkileikkaus rungon leveimmätä kohdalta. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 8 Liite 6, 9 / 19 Viitteellinen kokoelmapohja veturitalleista. Merkitty suunnitelmien päiväys ja tärkeimmät korjausvaiheet. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 9 Liite 6, 10 / 19 3.3. Korjaustöitä ja muutoksia 10 Tiloissa on tehty lähes jatkuvasti toiminnan vaatimia muutos- ja korjaustöitä. Varikkotiloihin on lisätty kiinteitä ja siirrettäviä lattiaan tai kattopalkkeihin liittyviä nostolaitteita, mm palkkinostureita. Myös huoltomonttuja on rakennettu ja muutettu. Koko rakennuksessa on lämmitys vuosina 1979-80 tehdyn kiertovesiverkoston ja kaukolämmön avulla. Veturitalleissa on lohkokohtainen (kukin kuudesta lohkosta sisältää muutaman tallitilan) ilmastointikoneisto, jossa on ilman sisäänpuhallus ja -poisto sekä lämmön talteenotto. Koneistot ovat hallitilassa olevilla teräsrakenteisilla telineillä. Toimisto-osan nykytila on peruskorjaustyöstä vuosilta 1995-97. Samalla rakennukseen asennettiin koneellinen ilmanvaihto, jonka konehuone on sijoitettu entiseen ullakkotilaan. Toimisto-osan nykytila vuosien 1995-97 korjaustyön jälkeen. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 11 / 19 4. Varikon nykytila 4.1. Varikon tilat ja rakenteet Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Varikkotiloissa raiteet jatkuvat sisälle. Osassa tiloja on tasainen lattia, osassa raiteet ovat pilareiden päällä ja osassa on raiteiden välissä huoltomonttu. Talliosan sisäseinät on maalattu. Talliosalla on betoniholvin päällä ohuehko kerros eristettä, jonka päällä bitumikate. Räystäskouruja on paikoin, ne ovat sisäkannatteista suorakaidemallia, jonka etupinta on profiloitu eli malli on uudehko. Sisäpuolella katto on maalattu, monin paikoin on pintahuovalla varustettuja mineraalivillalevyjä. Veturinpesuosastolla on sisäpuolella riippuva peltiverhous. Ratapihan puolella rakennuksen edustalla on kääntöpöytä jolta on päästy kaikkiaan 21 talliosaan. Muutamia tallien ovia on sittemmin muurattu umpeen. Tallien ovet on uusittu useissa vaiheissa. 1 2 3 4 1, 2. Näkymä varikkorakennukseen Sortavalankadulta. 3. Kaksikerroksinen toimisto-osa ratapihan puolelta, taustalla liitos talleihin ja savupiippu. 4. Näkymä ratapihan suunnasta. Oikealla veturitallien pääty, vasermmalla varastorakennus vuodelta 1996. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 11 Liite 6, 12 / 19 1 2 3 4 12 1. Uusi talliosa erottuu aiemmista korkeutensa, julkisivujaottelunsa ja materiaaliensa vuoksi. 2. Näkymä varikon katolta ratapihalle. Etualalla kääntöpöytä, taustalla oikealla vanhat veturitallit. 3. Varikon katto kohti toimisto-osaa ja savupiippua. 4. Näkymä varikolle päin matkustajalaiturilta. Toimisto-osa on kaksikerroksinen. Kantavat rakenteet muodostuvat massiivisesta tiiliseinästä ja sisätilojen betonipilareista sekä masiivisbetonilaatoista ja -palkeista. Vesikaton kantavat rakenteet ovat betoniholvin päällä olevia kattotuoleja. Tiilikatteen alustana on laudoitus. Aluskatteesta ei saatu käynnillä selvyyttä. Sisäseinät on pääosin päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu. Toimistotilojen katoissa on kiinteä kipsilevyverhous, osittain reikäkipsilevyä. Lattiapinnat ovat linoleumia. Sosiaalitiloissa katon palkki- ja holvirakenteet ovat näkyvissä. Ullakolle on betoniholvin päälle asennettu selluvillaa. Rakennuksen keskellä on porrashuone, josta päästään keskikäytäviin. Tilat on jaoteltu toimisto-, sosiaali-, tauko- ja varastotiloiksi. Tiloissa on tehty useita muutoksia. Ullakkotila on käyttämätön iv-konehuonetta lukuunottamatta. 4.2. Rakenteiden kunto ja alkuperäisyys Talliosalla on havaittu katon vesivuotoja, mistä merkkinä ovat monin paikoin kosteuden vaurioittamat mineraalivillalevyt ja muut jäljet rakenteissa. Osa näistä vaurioista voi olla myös sisäpuolisen kosteusrasituksen aiheuttamaa. Katoilla ja räystäillä ilmenee lumen sulamista kovillakin pakkasilla johtuen ilmavuodoista ja heikosta lämmöneristyksestä. Kaikki talliosan bitumikatteet ovat käyttöikänsä loppupuolella. Toimisto-osan tiilikatealueella ei havaittu merkkejä vuodoista. Katto vaikuttaa siltä osin olevan kunnossa. Julkisivut ovat varsin hyväkuntoisia. Muutamista ovipielirakenteista on tippunut tiiliä. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 13 / 19 1 2 3 4 13 5 1. Toimisto-osan porrashuone on alkuperäisessä mallissaan. 2. Toimistojen sisätilat on täysin uusittu. 3-4. Toimisto-osan uudet puu-alumiini-ikkunat. 5. Toimisto-osan ullakko. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 14 / 19 1 2 3 4 5 6 1. Veturitalli 5-6. 2. Uusimmassa osassa huoltomontut on peitetty vanerilla; tiloissa toimii autorata. 3. Veturitallien puisia kaksinkertaisia ikkunoita. 4. Vaturitallin kiskorakenteita. 5. Veturitallin kattorakenteita ja -akustiikkalevytyksiä. 6. Umpeen rakennettuja ja eri tavoin uudistettuja veturitallien ovirakenteita. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 14 Liite 6, 15 / 19 15 Ikkunat talliosalla ovat alkuperäisiä kitattuja ja maalattuja kaksipuitteisia puuikkunoita. Talliosan ikkunat ovat käyttökelpoisia, mutta kaipaavat huoltamista. Toimisto-osan ikkunat ovat 1990-luvulla uusittuja MSEikkunoita, joissa on alumiininen ulko-osa. Ikkunat ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksessa on paneloituja ulko-ovia useilta aikakausilta. Parvekkeen puinen lasiovi lienee alkuperäinen. Toimiston sisäovet ovat 1990-luvun korjauksessa uusittuja palo- ja ääniluokiteltuja laakaovia. Talliosan vetureita varten tehdyt suuret taiteovet on uusittu useissa vaiheissa. Lisäksi rakennuksessa on vuosien varrella asennettuja useantyyppisiä nosto- ja metalliovia. Pääosa ovista on käyttökelpoisessa kunnossa. Talliosan sisäpinnat ovat tilojen luonteen mukaisia. Sisäkatoissa on kosteudesta aiheutuneita vaurioita. Toimisto-osalla pinnoitteet ovat hyvässä kunnossa. Talliosa on rakenteiltaan ja pinnoiltaan varsin alkuperäinen. Toimistopuolen rakenteet ovat alkuperäisiä, mutta sisäpinnat on uudistettu täysin 1990-luvulla. 4.3. LVIS-‐tekniikka Toimistopuolen iv-laitteistot ovat toimintakuntoisia, arvioitu käyttöikä noin 10 vuotta. Talliosan ilmanvaihtolaitteistot ovat käyttöikänsä lopussa. Kiinteistönhuollon mukaan varikon puolella on ollut ongelmia lämmön riittävyydestä johtuen lämmöneristyksen puutteista, isoista oviaukoista ja niiden käytöstä sekä patteriverkoston puutteista. Lämmönjakokeskus on toimintaikänsä loppupäässä. Lämpöverkostossa on epäilty olevan vuoto, mutta sitä ei ole pystytty paikantamaan. Sähkökeskus on peräisin 1950-luvulta ja sen tekniikassa on ollut ongelmia. 4.4. Ulkopuoliset rakenteet Rakennuksessa on komea tiilirakenteinen savupiippu. Omistaja aikoi purkaa piipun vuonna 1996, jonka vuoksi kaupunginhallitus teki siitä suojeluesityksen. Esitys vedettiin pois, kun VR ilmoitti säilyttävänsä piipun. Piippu kunnostettiin vuonna 1998. Vuonna 2013 piipulle on tehty sen säilymistä turvaavia korjauksia. Rakennuksiin on tehty useita pienehköjä varasto- ja katoslisäyksiä. Piha-alueet ovat laajasti asfaltoituja liikennettä ja paikoitusta varten. Tontin reunaosilla on villiintynyttä kasvillisuutta. 4.5. Yhteenveto kunnosta Rakennuksen kantavat rakenteet (perustus, alapohja, kantavat pilarit, yläpohja ja katon kannatusrakenteet) ovat hyvässä kunnossa. Lämpövuodot aiheuttavat nykyisellään suurta rasitusta katoille, räystäsrakenteille ja talovarusteille. Korjattavaa on bitumikatteessa, vanhoissa ikkunoissa ja ovissa. Tekniikan osalta varikkopuolen sähköasennusten ja ilmastointilaitteiden käyttöiät ovat loppumassa. Tosin näiden installaatioiden todellisessa tarpeessa on paljolti kyse tulevasta käytöstä. Nykyisen käytön asettamat vaatimukset esim. sähkötekniikan kannalta ovat varsin vaativia. Sisätiloissa ei havaittu varsinaisia vaurioita, mutta varikkopuolen tilat kaipaavat korjaamista, siistimistä ja mahdollisen käytön mukaista toimia. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 16 / 19 1 2 3 4 Ulkopuolisia rakennuksia ja rakenteita 1 Huoltotilarakennus 2 Hiekkavarasto 3 Vesimittaritila 4 Vanhimman varikko-osan päädyn porras ja katos Näkymä varikon suuntaan koulun pysäköintialueelta. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 16 Liite 6, 17 / 19 17 5. Rakennuksen arvon pohdintaa 5.1. Rakennuksen arvosta Varikkorakennuksen pääosan rakentamisperiodi kattaa noin kahdenkymmen vuoden ajan 1950-1970. Kun rakennuksia on jatkuvasti pidetty kunnossa ja ympäristöä täydennysrakennettu, yltää varikon aikaperspektiivi yli kuuteenkymmeneen vuoteen. Varikon rakennuskanta edustaa mielenkiintoisella tavalla perinteikkään julkisen rakentajan suunnittelu- ja rakentamispolitiikkaa. Suhteellisen uudessa rakennuksessa on käytetty pääosin vastaavien rakennustyyppien perinteisiä rakennustapoja, -materiaaleja ja tyylejä. Tämän vuoksi rakennukset ovat ulkoarkkitehtuurinsa suhteen varsin ajattomia ja niitä on vaikea sijoittaa rakentamisajankohtaansa. Niitä voitaisiin hyvinkin ajatella useita kymmeniä vuosia vanhemmiksi. Rakentamistapojen muutos kuitenkin näkyy kohteen rakentamisaikana; uusin osa edustaa aiemmasta poikkeavaa julkisivu- ja rakenneajattelua. Varikkorakennusta voidaan pitää käyttötarkoitukseensa tyypillisenä. Rakennukset koko maahan suunniteltiin keskitetysti, joten ne noudattivat samoja periaatteita. Varsinaisesti ei ollut kyse tyyppipiirustuksista vaan samantapaisten rakennusten soveltamisesta paikallisiin olosuhteisiin. Koko maan mittakaavassa rakennusta ei siten voi pitää harvinaisena. Samantyyppisiä kiinteistöjä rakennettiin monille paikkakunnille liikennetarpeiden mukaan. Varikko on yhtenäinen kokonaisuus, laaja kaari, jonka sisäkehä on raskaan liikenteen puolta ja ulkokehä rakennuksen huollon ja henkilöliikenteen puolta. Joensuun asema oli alkuaan pääteasema ja sittemmin se on ollut ja on edelleen merkittävä risteysasema. Laajuudeltaan se on ainoa vastaava kohde maakunnassa. Ratarakentamisella ja siten myös asemakokonaisuudella on ollut suuri merkitys alueen taloudellisen kehittymisen kannalta. Näiden syiden perusteella aseman rakennuskanta kokonaisuudessaan on maakunnallisesti ainutlaatuinen. Voidaan todeta, että rakennuksella on toiminnallisten ja historiallisten piirteidensä vuoksi rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Rakennuksella on rakennustaiteelliselta kannalta arvoa edustava esimerkkinä rautatierakentamisen kehityksestä 1940-luvun jälkeiseltä ajalta. 5.2. Rakennus ympäristönsä osana Ratapiha-alue Varikko kuuluu oleellisena osana laajaan ratapihakokonaisuuteen. Varikko sijaitsee kuitenkin niin kaukana suojelluista rautatiekiinteistöistä, ettei sitä kaupunkikuvassa juurikaan ymmärretä samaan asemakokonaisuuteen kuuluvaksi muutoin kuin asiaan tarkkaan perehdyttäessä tai riittävän korkealta katsottaessa. Matkustajien käyttämältä ratapiha-alueelta varikkoa ei näy ratapihan muiden rakennusten ja rakenteiden vuoksi. Muu lähiympäristö Rakennus ympäristöineen muodostaa oman kokonaisuutensa, joka nykytilanteessa ei liity kiinteästi lähiympäristöönsä ratapiha-alueen ulkopuolella. Toiminnallista yhteyttä ulospäin ei tosin voi ollakaan rakennuksen raskaan toiminnan suuntautuessa ratapihan puolelle. 5.3. Rakennuksen käyttömahdollisuuksista Toimisto-osa on sellaisenaan edelleen käyttökunnossa. Varikko-osalla on edessään teknisiä korjaustoimia. Mikäli varikko-osan käyttötarve rautatieliikenteessä vähenee, olisi se sovellettavissa monenlaiseen muuhunkin käyttöön. Tällöin joudutaan tekemään merkittäviä LVIS- ja rakennusteknisiä toimia. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 18 / 19 18 6. Alueen kehittämisestä Edellä olevien tietojen pohjalta joitakin selvityksen tekijän näkemyksiä muutosmahdollisuuksista alueittain. 1. Ratapiha-alue Tämän alueen toiminta on täysin kiinni ratapihan tarpeista. Näitä ei ole tässä yhteydessä selvitetty. 2. Varikkorakennuksen alue -varikkorakennus ja siihen kiinteässä yhteydessä olevat lähialueet ja rakenteet Rakennus ja sen ominaispiirteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Rakennusta on mahdollista laajentaa siihen soveltuvilla osilla. 3. Pohjoisosa -alueen rakentamaton pohjoisosa Osaa voidaan kehittää ja rakentaa liittyen varikkoalueeseen tai esim. palveluihin. Itäosa -kaistale varikkorakennuksen ja kadun välissä Aluetta voidaan kehittää ja rakentaa liittyen varikkoalueeseen. Ratapiha-alue muodostaa mielenkiintoisen teknisen miljöön, jonka hyödyntämistä myös kaupunkikuvallisesti kannattaisi pohtia. Alue voitaisiin kokea ympäristöä rikastuttavana maisematilana ja liikenneteknologiamiljöönä. Tämä edellyttäisi lähistölle liikkumisväyliä ja rakennuksia, jotka tarjoavat näkymiä ratapiha-alueelle. Osana kehittyvää kaupunkiympäristöä varikkoalue voisi tuottaa merkittävää lisäarvoa lähiympäristölle ja kaupungille, mikäli sillä olisi aktiivinen toiminnallinen käyttö ja nykyistä tiiviimpi yhteys ympäristöönsä. JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Liite 6, 19 / 19 19 7. Taustatietoja Käynti kohteessa 20.8.2013 Läsnä kiinteistönhoitaja Aki Päivinen, Karsikon Talohuolto Oy Tehtiin kiinteistön dokumenttien kartoitus, kohteen katselmus ja valokuvaaminen Lisäksi täydentäviä kuvauskäyntejä muulloin Piirustusaineisto VR:n ja kiinteistön arkistot Pohjakartta Joensuun kaupunki Julkaisut Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Iltanen, Jussi: Radan varrelta, Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus 2009. Painamattomat lähteet Kiinteistön arkisto, mm. tiedot savupiipun suojeluasiassa Haastattelut Puhelinhaastattelu 27.9.2013, Petri Heinonen, VR Joensuu vetopalvelupäällikkö. Selvityksen tekijät Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, Kirkkokatu 8, 80110 Joensuu, 040-5530 353 Lasse Nevalainen, arkkit yo (aineiston hankinta) Osmo Karttunen, arkkit. Ilmakuva Fonecta JOENSUUN RATAPIHAN VARIKKOALUE Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 81 7812 9 78 11 10 ink uja 7 Liite 7, 1 / 5 8 5 13 5 6 2 32 21 3 7 1305 25 80 79 30 11 12 78 3 24 10 9 8 7 78 6:7 Ant 14 77 76 36 6:25 erint 79 77 76 23 29 i 80 13 Meij 242 1 22 32 2 33 79 6:181 61 5124 5124 KLH 871:1 876:1 1 23 3 4 60 78 kt 77 III 2500 36 6 34 4 35 Sor ? 5 5 13 870 77987 6 87 6: ET ? 1 12 7 nka 11 8 ala 6:25 5-9903-16 tav 12:24 6943900 62 tu 489000 10 51 9 2 6:196 Kt 93 IV 94 92 36 3147 91 II 89 Sp SORTAV 5 NIINIVAARA ALANKA 87 TU ? TK 63 78 66 18 88 77 4 64 10000 Öljys. 12:23 79 65 Öljys. 70 80 t 78 68 66 12:7 78 53 pp 1 5110 18 16 6:189 1 a 17 1 3 2 79 79 71 1 kt 7 2 he 83 507 13 3 5 3 n ka tu 30 kt 27 tu 14 kt 7 kt 12:39 7 6 8 33 13 21 8 24 25 6 32 27 II 600 14 6 519 11 2 3 20 11 2 Karja lanka 3 3 1 6 1 20 8 2 1 19 11 8 10 59 23 0 19 30 20 85 5-9903-10 19 21 tu 2 7 7 kt 19 12 4 5 d B A6 3 10 5 13 87 31 ? 38 39 7 10 12 kt 26 36 37 13 5-9903-20 86 4 26 ie h e n k a ri 8 15 Asemam ju 29 508 AL 45 dBA 45 dBA ir 509 25 p slam a menk 1 45 dBA V 2000 I 200 84 84 9 4 5 V 2a r a 2 14 1 83 u III 600 IV 800 a 28 15 6 7 13 IV 1200 1 2 3 ? jk 2 85 16 K 3 5 24 4 at V 1000 II 10 511 t jk 6 nk 10 3 85 84 7 ie 1 5 8 a 45 dBA 17 510 um 2 23 20 rr 3 4 11 18 7 85 19 Ja 1 22 Joensuun Kauppaoppilaitos 2 a p 1 516 3 II I 2 3 20 86 21 3 2 84 1 IV 1200 83 8 3RATAPIHANPUISTO 9 85 8 tu ? AK 40 dBA a n k8 a J u n a il ij 84 6 7 72 1 5 kt 39 V 1000 2 14 12 3 6 :7 8 85 4 2: VP 5-9903-42 4 III 600 IV 800 kt kt a t9u 3-4 2 3 15 40 dBA 4 10 13 jk 5 9 40 a t pp a n i n11k 10 5-990 83 82 2 3 Sold 6 5 3 p 11 10 5 2 a IV 1200 84 81 506 80 40 dBA 488700 14 7 III 600 IV 800 V 511 1000 jk ? 1 12 t 8 13 a p 1 12 6943700 55 4 10 20 30 407 50 100 11 529 86 87 527 9 4 8 Liite 7, 2 / 5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. AL 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. KLH 0230100 Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue. TK 0270200 Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. VP 0330000 Puisto. ET 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 7 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. ? 5 NII 5124 RATAPIHANP 1000 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. u atu III 1000000 Liite 7, 3 / 5 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. 1130001 Ohjeellinen rakennusala. t 1170000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. a 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 45 dBA 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 45 dBA. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. jk 1490000 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. pp 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. p 1510000 Pysäköimispaikka. 1540000 Johtoa varten varattu alueen osa. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Liite 7, 4 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. TK-korttelialueella on pyrittävä säilyttämään olevien veturitallien olemus sovittamalla uudisrakennus olevaan rakennuskantaan mittasuhteiltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan. 2. KLH-korttelialueella uudisrakennus on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Rakennusalalle on sallittua sijoittaa myös korkeintaan 10 m korkeita rakennelmia. Rakennelmat on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta näköestettä liikenteelle. Rakennelmat voivat olla mainosrakennelmia tai ne voivat liittyä polttoainejakelutoimintaan. 3. AK-korttelialueella on Sortavalankadun varrella olevat porrasteiset lamellitalot toteutettava pääasiassa punatiilisinä. Muiden asuinrakennusten julkisivut on toteutettava kiviaineisina. 4. AL-korttelialueen 5-kerroksisen rakennuksen ensimmäinen kerros on toteutettava muista kerroksista poikkeavalla tavalla. Ensimmäisen kerroksen julkisivu ei saa muodostaa muurimaisia, suljettuja pintoja kadulle päin. 5. AL-korttelialueen sisäiselle jalankululle varattu alue on toteutettava siten, että se mahdollistaa myös polkupyöräilyn. Jk-alueen sijainti voi vähäisessä määrin poiketa kaavassa esitetystä. 6. Korttelialueille saa sijoittaa teknistä toimintaa palvelevia laitteita ja rakennelmia, kuten muuntamon. 7. VP-alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: -1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 80 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin toimistojen tai kokoustilan kerrosalan 70 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin teollisuus- ja varastotilan 100 neliömetriä kohden Liite 7, 5 / 5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteleiden 511 ja 5124 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. SORTAVALANKATU 2 JA 4 LU O N N O S KRAKLK KH Näht KV Pvm 27.11.2014 Asemakaavan voimaantulo Mk 1:1000 Suunn. Katarina Surakka Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. K. Surakka / Kaija Kinnunen Arkisto 5/1634 Liite 8, 1 / 11 Luonnosvaiheen palaute 1 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS 1634 / Sortavalankatu 2 ja 4 asemakaavamuutos Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 27.11.2014 – 12.1.2015. Viranomaislausunnot A01 Joensuun kaupungin rakennusvalvonta 26.11.2014 Taimmaisten kerrostalojen kohdalla voisi jalkakäytävä sijaita siten, että niiden kautta voitaisiin järjestää pelastustiet myös talojen länsipuolelle. Sortavalankadun puolelle voisi miettiä joko lisää vihreää tai aitausta. Tontin ja puiston väli lienee tarkoituksella yhdistetty joka lienee tässä tapauksessa hyvä ratkaisu. Miten onnistuu kunnossapito? Kaavoituksen vastine: Rakennusvalvonnan esittämät asiat viedään jatkosuunnittelusta vastaaville tiedoksi. Sortavalankadun alkupään osalta liikenteelliset ratkaisut tarkentuvat vielä kaavaprosessin aikana ja ne otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkikuvallisesti asuinkerrostalotontin ja Sortavalankadun välinen raja on varsin suljettu rajalle sijoittuvien autokatosten ja rakennusten takia, joten aidalle ei ole tarvetta. Tontilla olevan istutettavan alueen osan yhdistyminen puistoon ei aiheuta erityistä haastetta kunnossapidolle tontin tai puiston osalta. A02 Itä-Suomen poliisilaitos 26.11.2014 Poliisilaitoksella ei ole lausuttavaa. A03 Fortum Power and Heat 28.11.2014 Ei huomauttamista asemakaavamuutoksesta. Osassa kortteleita kiinteistöt lämmitetään jo kaukolämmöllä, Fortum tulee tarjoamaan kaukolämpöä myös uusille kortteliin rakennettaville kiinteistöille. Alueen koko rakennusoikeusmäärä tulee olemaan noin 26100 k-m2, mikä vastaa noin 1MW kaukolämpötehoa. A04 Puhas Oy 28.11.2014 Ei huomautettavaa. Liite 8, 2 / 11 Luonnosvaiheen palaute 2 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS A05 Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 9.12.2014 Kaavamuutos ei hävitä luonnonarvoja. Liikennemelun lisäksi ratapihan toiminta aiheuttaa tilapäistä meluhaittaa. Melusuojaukselle tulisi varata tilaa ratapihaan rajoittuvan puistoalueen kohdalle. Sadevesijärjestelmä tulisi pidätysjärjestelmällä, jotta vältetään Varaslammen tilan huonontumiselta. Kaavoituksen vastine: Kaavatyön yhteydessä selvitetään katumelun ja ratapihan toiminnan aiheuttaman melun määrä ja määritetään tarvittavat meluntorjuntatoimet. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös hulevesien käsittelyn tarpeellisuutta ja mahdollisuutta kaava-alueella. A06 Caruna Espoo Oy 12.12.2014 Lausunnossa on ehdotus muuntamoaluevarauksille puistomuuntamoita varten. Yksi muuntamoista on varattu junavarikon sähköntehotarpeiden kattamiseen. Lausunnon liitteenä on kartta lähialueen sähkönjakeluverkostosta. Lausunnossa muistutetaan Carunan uusista yhteystiedoista. Kaavoituksen vastine: Sähkönjakelun tarpeita käydään läpi yhdessä Carunan kanssa ja asia otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. A07 Joensuun kaupungin vapaa-ajankeskus 15.12.2014 Liikuntapalveluiden käytöstä poistuu Sortavalankadun liikuntahalli. Tämän ja muiden koulujen salien poistumisen takia sisäliikuntatilat vähenevät merkittävästi koko kaupungissa. Veturitallit ovat osa Karjalan radan kokonaisuutta ja ne kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennuskokonaisuuteen, mikä on kaavaluonnoksessa huomioitu. Veturitallien säilyttäminen on kannatettavaa. Kaavoituksen vastine: Kaavatyön yhtenä lähtökohtana on kaupungin tekemä päätös luopua Sortavalatalosta ja sen liikuntahallista. Korvaavia tiloja toteutetaan lähivuosina mm. Mehtimäen palloiluhallin yhteydessä sekä Nepenmäen uuden koulun toteuttamisen yhteydessä. A08 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 16.12.2014 Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta tai selostuksesta, mutta suunnitelmien tarkentuessa tulisi huomioida pelastusajoneuvojen päästy yli kolmikerroksisten rakennusten lähelle. Liite 8, 3 / 11 Luonnosvaiheen palaute 3 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS A09 Joensuun Vesi 29.12.2014 Muutosalueen läpi kulkee 70- ja 90-luvuilla rakennettuja vesijohdon ja jätevesiviemärin runkolinjoja. Viemärilinjat kuljettavat jätevettä laajalta alueelta Niinivaaran ja Karsikon suunnista sekä toisaalta Pekkalan ja Sirkkalan alueen jätevesiä. Mikäli olemassa olevia johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä siirtämään tai suojaamaan, tulee kustannukset sisällyttää kokonaisuudessaan kaavoituskustannuksiin. Kaavoituksen vastine: Kaupunkirakenneyksikkö vastaa johtojen siirtämisen aiheuttamista kustannuksista. A10 Pohjois-Savon ELY-keskus 30.12.2014 Kaavamuutoksen luonnokseen ei ole huomauttamista. Kaavaehdotusta ei ole tarpeen saattaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella lausuntoa varten. Osallisina olevat Liikennevirasto ja VR-yhtymä Oy lausuvat osaltaan varikon / veturitallien alueen kehittämisestä, mikä tulee kaavaprosessin vuoropuhelussa varmistaa. A11 Liikennevirasto 7.1.2015 Nykytilanteessa kulku Liikenneviraston ratapihan huoltotielle tapahtuu VR:n varikkoalueen kautta, veturitallin etelä- ja pohjoispuolelta. Huoltotieyhteydet toimivat myös mahdollisesti pelastusteinä. Kaavaluonnoksessa korttelin rakennusala on ulotettu nykyisten huoltotieyhteyksien kohdalle. Kyseiset huoltotieyhteydet ovat tarpeellisia myös jatkossa ja Liikenneviraston näkemyksen mukaan tulisi varmistaa yhteyksien säilyminen tulevaisuudessa. Kaavoituksen vastine: Asia otetaan huomioon kaavaehdotuksessa. A12 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 8.1.2015 Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, joka ohjaa nyt laadittavaa asemakaavaluonnosta. Koska asemakaavaluonnos ei miltään osin noudata voimassa olevaa yleiskaavaa, ELY-keskus esittää, että alueelle tulee ensin laatia asemakaavamuutosta riittävästi ohjaava yleiskaava. Liite 8, 4 / 11 Luonnosvaiheen palaute 4 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Kaava-asiakirjoihin sisältyy varsin kattava selvitys varikkoalueen rakennushistoriasta. Selvityksessä todetaan, että varikkorakennuskokonaisuudella on toiminnallisten ja historiallisten piirteidensä vuoksi. Joensuun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu kuuluvaksi maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen. ELY-keskus esittää, että varikkorakennuskokonaisuus osoitetaan asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavaselostuksen mukaan Varaslammen laskuoja tullaan putkittamaan huoltoasematontin kohdalla. Puro on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. ELY-keskus muistuttaa, että puron luonnontilaisuuden muuttaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Huoltoasematontin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on otettava kaavassa huomioon. Kaava-asiakirjoihin tulee liittää aluetta koskeva meluselvitys, jotta luonnoksessa esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyttä voidaan arvioida. Pohjakarttaa tulee täydentää Sortavalankadun ja Kettuvaarantien kiertoliittymän osalta. Kaavoituksen vastine: Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueen eteläosa on pientalovaltaista asuinaluetta (AP): ”Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla.” Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ” Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.” (MRL §42) Alue on asemakaavassa esitetty olevan asuinaluetta. Pääosa asuinalueen kerrosalasta on asemakaavamuutoksen jälkeenkin pientaloissa, joten asemakaava on yleiskaavan mukainen ja yleiskaava ohjaa laadittavaa asemakaavaa riittävällä tarkkuudella. Varikkorakennuksen suojelua selvitetään vielä yhdessä rakennuksen omistajan kanssa. Varasojan uomalle tehtävät asemakaavan mukaiset muutokset edellyttävät vesilain mukaista lupaa ja asia on viety tiedoksi toteuttajalle. Liite 8, 5 / 11 Luonnosvaiheen palaute 5 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Pohjakartta on viimeisten mittausten mukainen. Kaavaehdotukseen haetaan taas viimeisten mittausten mukainen pohjakartta. Sortavalankadun katumelua ja ratapihan toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa kartoitetaan tehtävällä meluselvityksellä, jonka mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet otetaan mukaan asemakaavan ehdotukseen. A13 Museovirasto 9.1.2015 Varikkoalueesta on laadittu asianmukainen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys. Sen mukaan rakennuksella on toiminnallisten ja historiallisten piirteidensä vuoksi rakennushistoriallista ja historiallista arvoa sen ollessa edustava esimerkki rautatierakentamisen kehityksestä 1940-luvun jälkeisellä ajalla. Rakennuskokonaisuutta ei ole kaavaluonnoksessa suojeltu, vaikka luonnoksen rakennusala seuraa tarkoin nykyisiä rakennuksia. Joensuun ratapihan varikkoalueen veturitalli ja siihen liittyvät rakennusosat varustettava sr-merkinnällä, ja merkinnän määräykseksi: ”Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokkaat rakennukset, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen”. Sortavalatalon rakentumis- ja kaavahistoriaan sekä rakennushistoriallisiin arvoihin tulisi kaavaselostuksessa kiinnittää huomiota. Museovirasto esittää, että kaavaselostukseen lisätään alueen kaavoitushistoria sekä laajempi kuvailu ja dokumentointi koskien Sortavalataloa. A14 VR-yhtymä Oy 13.1.2015 VR:n toiminta Joensuun varikolla on viime vuosina supistunut. Tulevan asemakaavan tulee sallia varikkoalueen hyödyntäminen tulevaisuudessa mahdollisimman monipuolisesti ja ympäröivää rakennuskantaa tukien. Uuden asemakaavan myötä varikkoalue tulee sijoittumaan aivan asuin- ja virkistysalueiden kylkeen. Mittavan teollisuustoiminnan sovittaminen alueelle tulee olemaan haasteellista. Toimistokorttelin kannalta kohde sijaitsee syrjässä muista toimistokeskittymistä. Liite 8, 6 / 11 Luonnosvaiheen palaute 6 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Mikäli varikkotoiminta lakkaa, lakkaa myös tontille kulkeva junaliikenne. Tuolloin paras ratkaisu olisi saada alueelle toimintaa, joka mahdollistaa kaupunkilaisten liikkumisen alueella, ettei se eristy muusta ympäristöstä. Kaupallinen liiketoiminta ja asuminen olisivat toimintoja, joiden avulla alue mukautuisi ympäristöönsä paremmin. Koska olevia rakennuksia ei tulla suojelemaan, on niiden muokkaaminen ja jopa purkaminen tulevaisuudessa mahdollista. Rakennusalan muodon ja olemuksen säilyttäminen pystytään takaamaan myös liiketoiminta- / asuinkäytössä. Mielipiteet B01 Jaakko Hirvonen 15.12.2014 Hyvä, että sisäilmaongelmainen koulurakennus saadaan historiaa ja tontti tulee hyötykäyttöön. Liikuntasali on vielä iso ja hyvä ja sopii monen lajin harjoittamiseen, vaikka sen kunto ei ole paras mahdollinen. Jos samaan aikaan puretaan kaikki Niinivaaran salit, niin missähän jatkossa voidaan harjoitella? Jo nyt osa junioreista käy harrastamassa Kiihtelysvaarassa. Jos vanha halli pitää purkaa, niin kaavoitetaan samalle tontille uusi urheiluhalli. Liikenneyhteydetkin paikalle ovat hyvät. Liikuntapaikkojen purkaminen aiheuttaa suurempia ongelmia kuin sisäilma, jos tilalle ei tule uusia paikkoja harrastaa. B02 Arvo Savinainen 21.12.2014 Vaihtoehto 2 sijoittuisi paremmin. Kaavaluonnoksen pohjaksi valitussa vaihtoehdossa 5-kerroksinen talo varjostaa lähimpiä omakotitaloja hyvin voimakkaasti. Vaihtoehto 2 olisi myös taloudellisesti edullisempi vaihtoehto, jossa kaupungille koituvat kustannukset jäävät pienemmiksi kuin kaavaluonnoksen pohjaksi valitussa vaihtoehdossa. Kivijalkakaupan tarpeellisuus on kyseenalainen, koska huoltoasemalle tulee tontin laajentamisen myötä mahdollisuus laajentaa markettia. Lisäksi kaupan tuoma liikennelisäys alueelle (774 ajoneuvoa vuorokaudessa) sekä asutuksen tuoma liikennelisäys 225 autoa vuorokaudessa tekee liikenteen täysin mahdottomaksi. B03 Leila Issakainen ja Jari Munkki 19.12.2014 Tutkitut vaihtoehdot painottuvat liiaksi kerrostalorakentamiseen, mikä vie uskottavuutta selostuksen laskelmilta. Koko kaavaprosessi näyttäytyy vain kaupungin liiketoimena. Kaupungin keskustassa ja lähialueilla on rakennettu viime vuosina ja tullaan rakentamaan jatkossakin aivan riittävästi kerrostaloasuntoja. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon myös muunlaisia asumistarpeita. Keskusta lähellä sijaitsevat pientaloalueet ovat tämän kaupungin vahvuus, jota tulisi enemmänkin edistää kuin tuhota. Liite 8, 7 / 11 Luonnosvaiheen palaute 7 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Sortavalatalon tontin nykyinen kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,6. Kaavaehdotuksessa vastaavat ovat V ja e=0,64. Uusilla rakennusmassoilla tulee olemaan todella suuri nykyisiä pientaloalueita heikentävä vaikutus. Kerrostalojen varjostavuus on merkityksetöntä. Lisääntyvä liikenne muuttaa alueen rauhattomaksi ja kadottaa yksityisyyden pihoilta ja on huomattavasti ongelmallisempi asia kuin varjot. Kaupunkikuvallisesti kerrostalojen tuomine keskelle pientaloaluetta on tökerö ratkaisu. Kaavaluonnos tuo alueelle noin 1000 henkilöautoa vuorokaudessa lisää. Sortavalankatua ei ole rakennettu pääkaduksi, ja kevyellä liikenteellä on kestämätön tilanne Sortavalankadulla. Kadun ylittäminen suojateitä käyttäen on todella vaarallista, koska kadun toisessa reunassa ei ole kevyen liikenteen väylää. Ratkaisuksi esitetyt liikenteenjakajat vain pahentavat kevyen liikenteen tilannetta, koska kevyen liikenteen ”odotusalue” suojateiden itäpäässä kapenee entisestään. Kevyen liikenteen aluevaraus on ehdottomasti merkittävä kaavaan. Kaavaalueelta keskustaan ja Niinivaaran suuntaan lyhyin reitti on länsipuolen katuja pitkin. Näillä kaduilla ei ole ollenkaan kevyen liikenteen väyliä, joten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä tulee liikkumaan nykyistä enemmän ajoradoilla. Joensuussa on helppo liikkua autolla keskustassa, ja autoliikennettä pyritään jatkossakin helpottamaan. Myös Soldaninkadulla, kaava-alueen vieressä, käytetään henkilöautoa ensisijaisesti päivittäiseen liikkumiseen. On oletettavaa, että kaavaratkaisu tuo alueelle sietämättömän henkilöautoliikenteen, josta eniten kärsivät alueen nykyiset pientaloasujat. Varaslammen osalta peli on menetetty. Kaavahankkeen mahdollistaman massiivisen rakentamisen seurauksena liikenne tulee lisääntymään. Miten tämä ei muka heikennä Varaslammen tilannetta entisestään? Toivottavasti Varaslampi säilyy hoitamattomana saarekkeena kaupunkilaisten ilona. Ainoa järkevä ja ympäristöllisesti kestävä kaava Sortavalatalon tontille on pientalokaava. B04 Sirpa Piirainen 29.12.2014 Ikävä, ettei liikuntasalia pystytä sisällyttämään alueen rakentamiseen korvaamaan Sortavalatalon ja Niinivaaran lukion poistuvia liikuntasaleja. Toivomuksena olisi, että lapset pääsisivät harrastuksiinsa myös kävellen tai pyöräillen. Kaavoittajalta ja Liikuntatoimelta toivoisikin näkyvämpää yhteistyötä ja yleisnäkemystä. Liikuntatoimen Liikuntapaikkasuunnitelmassakaan ei oteta kantaa liikuntapaikkojen sijoittumiseen ja saavutettavuuteen ilman autoa. Liite 8, 8 / 11 Luonnosvaiheen palaute 8 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Uusi kehätie on aiheuttanut liikennemelun lisääntymistä Väinämöisenkadulla Karsikossa. Sortavalatalon kaavahankkeen ja uuden poliisitalon myötä kasvava liikenne kasvattaa melua oleellisesti Karsikon alkupäässä. Meluaidat ja –vallit ovat tehokkaita, mutta rumia. Sortavalankadun uusi kiertoliittymä on turvaton jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Lisääntyvä liikenne vaatisi ehdottomasti esim. liikennevalo-ohjausta tai alikulkua. Alueen rakentaminen lisää suljettua maapinta-alaa, mikä lisää hulevesien määrää alueelta. Veden määrä ei ole ongelma, mutta huleveden laatuun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Kaavaa suunniteltaessa olisi kustannustehokkainta ottaa huomioon hulevesien puhdistaminen esim. viheraluekeitaiden, kosteikkojen tai puoliläpäisevien pintojen avulla. Hulevesien laatu on nouseva kysymys kaupunkisuunnittelussa. Kannattanee uhrata muutamia tuhansia euroja kunnolliseen suunnitteluun vaikka konsulttivoimin tässäkin asiassa. B05 Josba Juniorit ry 17.12.2014 Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns. Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan lähiliikuntapaikkana. Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70 eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana. Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin rakentaminen aputiloineen. B06 Joen Sulka ry 14.12.2014 Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns. Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan lähiliikuntapaikkana. Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70 eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana. Liite 8, 9 / 11 Luonnosvaiheen palaute 9 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin rakentaminen aputiloineen. B07, Otto Korhonen / FC Hertta ry 14.12.2014 Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns. Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan lähiliikuntapaikkana. Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70 eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana. Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin rakentaminen aputiloineen. B08 Matti Vaskonen 7.1.2015 Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns. Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan lähiliikuntapaikkana. Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70 eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana. Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin rakentaminen aputiloineen. B09 Niinivaara-yhdistys 11.1.2015 Yhdistys kannattaa kaavaselostuksessa esitetyistä vaihtoehdoista vaihtoehto 7, jossa tontille 511 on varattu kivijalkakauppa. Myös vaihtoehto 6 vastaa sekä rakennustehokkuuden (0,4) että liikerakennuksen sallimisen osalta yhdistyksen toiveisiin. Liite 8, 10 / 11 Luonnosvaiheen palaute 10 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Portaittainen rakennuskanta kunnioittaa kaupunkikuvaa ja maaston muotoja. Vaihtoehdossa 7 esitettyä harvempi ja matalampi rakentaminen soveltuisi Karjalankadun varteen ja alueen luonteeseen paremmin. Sortavalankadun ja uusien asukkaiden turvallisuus tulee huomioida kaavasuunnittelussa: jättämällä leveä viherkaista pyörätien ja uusien rakennusten väliin, rakentamalla suojateiden yhteyteen hidasteet ja liikenteenjakajat Sortavalankadulle, sijoittamalla kevyen liikenteen väylät molemmin puolin Sortavalankatua. Varaslammen yhä huononeva vedenlaatu edellyttää Varasojan toimivana säilyttämistä. Niinivaaralaisilta ollaan viemässä kolme – neljä liikuntahallia. Uusia halleja on rakennettava korvaukseksi menetettyjen tilalle. Myös kaava-alueella tällä hetkellä sijaitseva laaja parkkialue on nuorten pelaajien käytössä. B10 Jouko Lehto, Sortavalankadun sählysedät ry 7.1.2015 Kaavaselostuksessa ei mainita Sortavalataloon liittyvää erillistä rakennusta, ns. Sortavalasalia. Se on 529 m2 laajuinen urheiluhalli, jossa ei ole todettu sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään vaihtoehtoa, jossa Sortavalankadun liikuntahalli jäisi palvelemaan lähiliikuntapaikkana. Sortavalankadun ja Niinivaaran purettavilla liikuntahalleilla on tällä hetkellä 70 eri käyttövuoroa viikossa ja lisäksi kilpailuita ympäri vuoden. Käyttäjät edustavat kaikkia ikäryhmiä, useita liikuntamuotoja, työpaikkoja ja yhdistyksiä. Joensuun kaupungin tulee toimia lähiliikuntapaikkojen ylläpitäjänä ja rakennuttajana. Kaavaa on kehitettävä siten, että Sortavalankadun liikuntahalli säilytetään tai kaava-alueen eteläisimmälle tontille sallitaan vähintään 650 m2 liikuntasalin rakentaminen aputiloineen. B11 Olli Haapiainen 10.1.2015 Sortavalasali on kooltaan 529 neliötä, Liikuntahallin voi jakaa ja siinä on valmiina jopa teatteritila. Kun pelaajia on 12-16, niin iso Sali antaa riittävät tilat pelata sählyä koko kentällä. Jos porukkaa on vähemmän, voi salin jakaa. Salissa ei tarvitse olla hienouksia vaan riittävästi tilaa ja se on siivottu riittävin väliajoin. Salivuokra on kohtuullinen ja kynnys tulla riittävän isolle kentälle on matala. Tässä kaupungin taloudellisessa tilanteessa pitää olla matalan kynnyksen saleja samaan malliin kuin pitäjillä esim. Tuupovaarassa tai Hammaslahdessa. Yksityisten ja seurojen ylläpitämät salit sopivat urheilun juniori- ja sarjatoimintaan. Kaveriporukat tai työpaikkaporukat eivät niihin mahdu tai kykene taloudellisesti. Niinivaara, Karsikko ja Penttilä tarvitsevat tilat, joihin on helppo tulla. Liite 8, 11 / 11 Luonnosvaiheen palaute 11 15.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Tällaisissa tiloissa voisi olla tiloja yhdistyksille, teatterityhmille, senioreiden tilaisuuksille päivisin ja muutenkin sitä voisi kehittää kulttuurin ja liikunnan olohuoneeksi tiivistyvän asutuksen keskelle. Sortavalasalissa on mahdollisuudet niin moniin lajeihin, että ylläpidon selvitys olisi paikallaan. Sali voisi jopa lisätä vetovoimaa alueelle. Sali kannattaisi kuntotarkastaa. Rakennusaikana sali voisi toimia sosiaalitiloina ja sen jälkeen voisi joku rakennuttaja osallistua salin kunnostamiseen ja salin voisi nimetä tämän rakennusliikkeen mukaan. Lähiliikunta ja kestävä kehitys yhdessä Joensuun kaupungin liikuntapaikkojen paikallishistorian kanssa kiteytyvät mukavasti Sortavalasalissa. Jo ilmastonmuutos nopeasti muuttuvien säineen puoltaa riittäviä sisätiloja eri ryhmille. Tämä pitää huomioida alueen kaavoituksessa. Liite 9, 1 / 14 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Kaupunkirakenneyksikkö Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 22.6.2015 SORTAVALANKATU LIIKENTEEN JA VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Liite 9, 2 / 14 YLEISSUUNNITELMA 1 Kuvaus 22.6.2015 22.6.2015 Jouni Mikkonen Mikko Ruokolainen Teemu Matilainen Liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma Viite 1510017755 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Liite 9, 3 / 14 YLEISSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 4. 4.1 4.2 4.3 5. Suunnittelualue Yleistä Suunnittelualue Suunnittelun lähtökohdat ja nykytilanne Työn tarkoitus ja tavoitteet Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Nykyiset katuverkon järjestelyt Liikennemäärät Maankäyttö ja kaavoitus Liikenteen yleissuunnitelma Tyyppipoikkileikkaukset Sortavalankatu Karjalankatu Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä Vesihuollon yleissuunnitelma Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot Kustannukset 3 3 4 4 4 5 5 7 8 9 9 9 10 11 12 12 12 12 13 LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1 2 3 4 5 6 7 17755-101 17755-102 17755-103 17755-104 17755-105 Liikenteen yleissuunnitelma, suunnitelmakartta Vesihuollon yleissuunnitelma, suunnitelmakartta Pituusleikkaus Sortavalankatu Pituusleikkaus Karjalankatu Sortavalankatu, plv 230 - 440 vaihtoehto 2 Meluselvitys Alustava rakentamiskustannusarvio, katuverkko 1:500 1:500 1:1000 / 1:100 1:1000 / 1:100 1:500 YLEISSUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE 1.1 Yleistä Liite 9, 4 / 14 3 Joensuun kaupunki on laatimassa asemakaavan muutosta Sortavalankatu 2-4 kortteleihin. Sortavalantalon tontista muodostetaan asuinkerrostalojen alue ja VR:n varikolle tullaan sallimaan rautatietoiminnan lisäksi myös muuta toimintaa siinä tilanteessa, että VR:n varikkotoiminta nykyisessä muodossaan lakkaisi. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa olevalle huoltoaseman kiinteistön kehittämismahdollisuuksia parannetaan kasvattamalla tontin rakennusoikeutta. Asemakaavamuutos edellyttää muutoksia myös alueen liikenne- ja vesihuoltojärjestelyihin. Kuva 1. Asemakaavamuutoksen rajaus Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön toimeksiannosta. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Timo Ritala, Juha-Pekka Vartiainen, Jarmo Tihmala, Antti Rissanen ja Juha Pasma Joensuun kaupungilta. Ryhmä on pitänyt kaksi kokousta. Liikenteen ja vesihuollon yleisuunnitelman sekä meluselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Jouni Mikkonen, Aki-Matti Partanen, Timo Korkee, Ville Virtanen ja Mikko Ruokolainen. YLEISSUUNNITELMA 1.2 Liite 9, 5 / 14 4 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Sortavalankadun Karjalankadun ja Kettuvaarantien väliseltä osuudelta sekä Karjalankadun Sortavalankadun liittymäalueelta. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualue 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 2.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on laatia liikenteen ja vesihuollon yleissuunnitelma Sortavalankadulle välillä Karjalankatu - Kettuvaarantie. Työ sisältää myös melutarkastelun, josta on laadittu erillenen raportti (Liite 6). Liikenteen yleissuunnitelma Suunnitelmassa esitetään katuosuuden ajoneuvoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien järjestelyt. Työn tavoitteena on parantaa sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen, että ajoneuvoliikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Toimenpiteillä pyritään myös parantamaan katuosuuden visuaalista ilmettä ja tiiviillä katukuvalla tukemaan liikenneturvallisuutta. Liikenteen yleissuunnitelma toimii pohjana asemakaavamuutokselle ja katuverkon jatkosuunnittelulle. Vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmassa esitetään alueen nykyiselle vesihuollolle tehtävät toimenpiteet ja kehittämistarpeet. Tavoitteena on että kaavoitettavalle AK- korttelialueelle ei tarvitse muodostaa johtolinjarasitteita vesihuollon tarpeisiin. YLEISSUUNNITELMA 2.2 Liite 9, 6 / 14 5 Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Liikenne ja kadut Sortavalankatu on toteutettu 1990-luvun alussa ja sen jälkeen siihen on tehty lähinnä pieniä vesihuollon täydennyksiä. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun liittymä on muutettu kiertoliittymäksi vuonna 2014. Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita alueen liikennejärjestelyihin liittyviä ja vielä toteuttamattomia suunnitelmia. Vesihuolto Kaavoitettavalla AK-korttelialueella nykyinen vesihuolto on rakentunut pääosin 1990-luvun lopulla saneeraustoimenpiteiden yhteydessä. Nykyisen Sortavalankadun alla olevat runkolinjat on rakennettu 1970 ja 1980-luvulla. Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita alueen vesihuoltoon liittyviä ja vielä toteuttamattomia suunnitelmia. Sortavalankadun nykyisen hulevesien runkoviemärin kunto on selvitetty tv-kuvauksin tämän suunnittelun yhteydessä. Alueen vesihuoltolinjojen toiminnassa ei ole tiedossa olevia puutteita tai kehitystarpeita. 2.3 Nykyiset katuverkon järjestelyt Sortavalankatu on merkittävä Karjalankadun ja Kettuvaarantien yhdistävä katuyhteys. Kadun ajoradan leveys on 7,0 metriä ja kadun länsireunalla on 3,5 metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Kuva 3. Sortavalankadun nykyinen poikkileikkaus(katusuunnitelma v. 1995) YLEISSUUNNITELMA Liite 9, 7 / 14 6 Kuva 4. Sortavalankatu (kuva: Google street view) Karjalankatu on valtatien 6 ja keskustan välinen pääkatuyhteys. Karjalankadun ajoradan leveys on 8,0 metriä ja kadun molemmin puolin on erilliset 3,5 metriä leveät yhdistetyt jalankulku- ja pyöräilyväylät. Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymä on kaikilla suunnilla kanavoitu nelihaaraliittymä. Kuva 5. Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymäalue (kuva: Google street view) Kettuvaarantien ja Sortavalankadun liittymä on muutettu vuonna 2014 kiertoliittymäksi. Sortavalankadun nopeusrajoitus on 40km/h, Karjalankadun 50/kmh ja Kettuvaarantien 40km/h. Katuosuudet on valaistu. YLEISSUUNNITELMA 2.4 Liite 9, 8 / 14 7 Liikennemäärät Suunnittelualueen nykyiset vuorokausiliikenteen määrät (KAVL 2012) sekä ennuste (KAVL 2030) on esitetty kuvissa 2 ja 3. (Huom! Liikennemäärät poikkeavat asemakaavaselostuksen tiedoista, joissa pohjana 2010 tehty ennuste) Kuva 6. Vuorokausiliikenteen määrä 2012, KAVL Kuva 7. Vuorokausiliikenteen määrä 2030, KAVL YLEISSUUNNITELMA 2.5 Liite 9, 9 / 14 8 Maankäyttö ja kaavoitus Suunnittelualue sijoittuu Niinivaaran kaupunginosan aluelle. Suunnittelualue on asemakaavoitettu, mutta Sortavalankatu 2-4 kortteliin kaupunki on laatimassa asemakaavan muutosta. Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Symmetrisen kaupungin visio koskettaa kaavamuutosaluetta sekä Sortavalatalon tontin asuinkäyttöön muuttamisen että VR:n varikon uusien käyttötapojen mahdollistamisen suhteen. YLEISSUUNNITELMA 3. LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA 3.1 Tyyppipoikkileikkaukset Liite 9, 10 / 14 9 Lähtökohtana Sortavalankadulla on alla olevan mukainen tyyppipoikkileikkaus. Kadun itäreunan yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä jatkuu Karjalankadulta pohjoiseen Soldaninkadun liittymän ohi, jonka jälkeen se erkanee puistoon kivituhkapäällysteisenä puistoväylänä. Kuva 9. Sortavalankadun peruspoikkileikkaus Karjalankadun peruspoikkileikkaus säilyy nykyisenä. Kuva 10. Karjalankadun peruspoikkileikkaus 3.2 Sortavalankatu Sortavalankadun katukuvaa tiivistetään rakentamalla ajoradan keskelle keskisaarekkeet. Saarekkeet toimivat suojatiesaarekkeina, istutussaarekkeina puille ja katukuvaa tiivistävinä elementteinä. Saarekkeiden väliin jäävää ajoraden keskiosaa voi käyttää kääntymistilana liittyville kaduille ja tonteille. Sortavalankadun itäpuolelle rakennetaan yhdistetty pyöräily- ja jalankulkuväylä Karjalankadulta Soldaninkadun pohjoispuolelle, jossa noin pl 220 on suojatie ja väylä haarautuu puistoväyläksi Soldaninpuistoon. Itäreunan uuden jalankalku- ja pyöräilyväylän vuoksi ajorata siirtyy hieman länteen päin. YLEISSUUNNITELMA Liite 9, 11 / 14 10 Kadun länsireunaan rakennetaan välikaistalla ajoradasta erotettu yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Välikaistalle istutetaan puurivi (esim. lehmuksia) ja kadun länsireunassa jalankulku- ja pyöräilyväylän ja tontin välissä on myös varaus lehmusriville. Kadun molemmille reunoille varataan 3,0 metrin lumitila. Sortavalankadun tasausta nostetaan hieman katuosuuden pohjoispäässä. Katuosuuden eteläpäässä kadun tasaus säilyy nykyisen tasauksen mukaisena. Sortavalankadun toimenpiteet on esitetty tarkemmin liitteen 1 suunnitelmakartalla. Sortavalankadun pohjoispäähän tutkittiin myös vaihtoehto 2, jossa pl 220 olevan suojatien jälkeen ajorata kavennetaan 7,0 metriä leveäksi ja kadun pohjoisosaan ei toteuteta saarekkeita. Ajorata liittyy nykyiseen ajorataan kokonaisuudessaan noin pl 350. Vaihtoehdon 2 mukainen järjestely voidaan toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa, jolloin ajoradan tasusta ei nosteta Sortavalankadun pohjoispäässä, vaan se säilyy nykyisenä. Vaihtoehto on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Kuva 11. Sortavalankatu plv 230 – 440 vaihtoehto 2 3.3 Karjalankatu Karjalankadun peruspoikkileikkaus säilyy nykyisenä. Karjalankadun ja Sortavalankadun liittymäalueen kaistajärjestelyihin ja jalankulku- ja pyöräilyväylien sijainteihin tulee muutoksia, kun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi. YLEISSUUNNITELMA 3.4 Liite 9, 12 / 14 11 Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä Sortavalankadun ja Karjalankadun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi. Kiertotilan ulkokehän halkaisija on 32 metriä ja kiertosaarekkeen halkaisija 14 metriä. Kiertotilan kavennus on ohjearvoa leveämpi 3,5 metriä, jolloin ajoradan leveydeksi kiertotilassa tulee 5,5 metriä. Kuva 12. Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymä Kuva 13. Sortavalankadun ja Karjalankadun kiertoliittymän poikkileikkaus YLEISSUUNNITELMA 4. VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 4.1 Jätevesiviemärit Liite 9, 13 / 14 12 Kaavoitettavan AK korttelin läpi (etelä - pohjoissuunta) kulkee nykyinen, käytössä oleva jätevesiviemäri. Viemäri on osa Karjalankadun eteläpuolisen alueen vesihuoltoa. Kyseinen viemäri siirretään pois korttelialueelta Sortavalankadulle. Sortavalankadun itäpuolelta saapuva nykyinen jätevesilinja liitetään uuteen viemärireittiin. Alueen pohjoispuolella jätevesiviemäri liitetään takaisin olemassa olevaan V700 jätevesiviemärilinjaan. Sortavalankadun ja liitospaikan välillä johtolinjan rakentaminen voi olla normaalia vaikeampaa lähistöllä sijaitsevien nykyisten, käyttöön jäävien johtolinjojen takia. Jatko suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä suurten jätevesilinjojen liitosjärjestelyihin sekä nykyisten PVC vesijohtojen läheisyyteen sijoitettavien johtolinjojen suunnitteluun. Uuden korttelialueen tonttiliitokset rakennetaan Sortavalankadun suunnasta. Korttelialueelle jäävät johtolinjat tulee käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä. 4.2 Hulevesiviemärit Kaavoitettavan AK korttelin alueella sijaitsee nykyisien rakennusten ja alueiden kuivatusrakenteita. Nykyiset kuivatusrakenteet tulee poistaa / käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä. Kaavoitettavalta AK korttelin ja uusittavan kadun hulevedet johdetaan Sortavalankadulla sijaitsevaan nykyiseen hulevesiviemäriin. Sortavalankadun nykyinen hulevesiviemäri (B600 mm) on tv-kuvattu ja se ei toistaiseksi vaadi toimenpiteitä. Viemäri on tarvittaessa mahdollista saneerata kaivamattomin menetelmin, mutta sekään ei vielä ole ajankohtaista. 4.3 Vesijohdot Kaavoitettavan AK korttelin läpi (etelä - pohjoissuunta) kulkee nykyinen, käytössä oleva M110 runkovesijohto. Vesijohto on osa Karjalankadun eteläpuolisen alueen vesihuoltoa. Kyseinen johtolinja siirretään pois korttelialueelta ja johdetaan V150 johtona Sortavalankatua pitkin alueen pohjoispuolelle, jossa se liitetään takaisin olemassa olevaan vesijohtolinjaan. Sortavalankadun itäpuolelta saapuva nykyinen vesijohto liitetään uuteen vesijohtoon. Uuden korttelialueen tonttiliitokset rakennetaan Sortavalankadun suunnasta. Korttelialueelle jäävät johtolinjat tulee käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä. AK korttelialueen pohjoispuolelle sijoitetaan maanpäällinen palovesiasema. YLEISSUUNNITELMA 5. Liite 9, 14 / 14 13 KUSTANNUKSET Alustavat rakentamiskustannusarviot on laskettu katuosuuksittain Fore-kustannuslaskentaa käyttäen lokakuun 2014 hintatasossa (maanrakennuskustannusindeksi 112,70 (2010 = 100)) yleissuunnitelmatarkkuudella. Katurakentamisen kustannusarvio sisältää rakennusosien lisäksi työmaatehtävät ja tilaajatehtävät. Kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelussa, kun mm. pintamateriaalit ja vihertyöt määritellään tarkemmin. KATUVERKON MUUTOSTEN KUSTANNUSARVIO Sortavalankatu (Sortavalankatu plv 230-440 vaihtoehto 2 Karjalankatu (sis. kiertoliittymän) 580 000 € 470 000 €) 470 000 € 1 050 000 € VESIHUOLLON MUUTOSTEN KUSTANNUSARVIO Sortavalankatu vesihuolto, (210 m) Ratapihanpuisto vesihuolto (145 m) YHTEENSÄ 80 000 € 70 000 € 150 000 € 1 200 000 €
© Copyright 2024