Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa • Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä − pehmeikkö- ja routa-alueet − sähkö- ja turvalaitteiden ikääntyminen − ratapihojen ja siltojen kunto • Perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on laskenut 10 vuoden ajan • Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 Mrd euroa, josta rataverkon korjausvelka 1,2-1,3 Mrd euroa • Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvitaan vuosittain lisärahaa 100 milj. euroa ja korjausvelan pienentämiseen vähintään 150 milj. euroa Lähde: Parlamentaarisen työryhmän raportti, LVM 35/2014 Käynnissä olevat ja käynnistyvät ratahankkeet nopeasti valmiiksi KOLARI KELLOSELKÄ ROVANIEMI KEMIJÄRVI TORNIO KEMI 3 OULU VARTIUS TUOMIOJA YLIVIESKA KONTIOMÄKI KAJAANI KOKKOLA ALHOLMA 7 NURMES IISALMI VAASA LIEKSA SEINÄJOKI KUOPIO KASKINEN JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI JÄRVI JOENSUU NIIRALA 2 RAUMA KOKEMÄKI MIKKELI TAMPERE TOIJALA LAHTI RIIHIMÄKI TURKU SALO HANKO 4 IMATRA KOUVOLA 5 6 1 HELSINKI 1 Kehärata (2015) 1. • Nostaa lähi- ja kaukoliikenteen matkustajamääriä 2. 2 Lielahti-Kokemäki (2015) • Perusparannus 3. 3 Seinäjoki-Oulu (2017) • Nopeuttaa Helsinki-Oulu matka-aikaa ~1h • Lisää kapasiteettia + 25t akselipaino 4 Keski-Pasilan länsiraide (2019) K • Nostaa läpäisykykyä ja parantaa täsmällisyyttä häiriöherkkyyden alenemisen myötä 5 Riihimäen kolmioraide 5. • Tehostaa tavaraliikennettä • Luo edellytykset Tampereen ja Lahden väliseen suoraan matkustajaliikenteeseen 6 Pasila-Riihimäki-osuuden parantaminen 6. • Parantaa täsmällisyyttä häiriöherkkyyden laskun myötä; tarjonnan parempi suunnittelu 7 Pännäinen-Alholma-osuuden sähköistys • Lisää sähkövedon osuutta, parantaa tehokkuutta 8 Raakapuuterminaalit • Teollisuuden kanssa sovittu ohjelma • Tehostaa raakapuuliikennettä8 KOTKA Käynnissä Käynnistyy 2015 Tärkeimmät rataverkon kehittämishankkeet 2015-2025 Keskeiset ratahankkeet, joista ei ole toteutuspäätöksiä KOLARI 1 Pisararata ja HELRA (Helsingin ratapiha) 2 SOKLI KELLOSELKÄ ROVANIEMI 3 KEMIJÄRVI TORNIO 4 KEMI 4 ÄMMÄNSAARI OULU RAAHE VARTIUS TUOMIOJA YLIVIESKA 2 KONTIOMÄKI KAJAANI KOKKOLA ALHOLMA HAAPAJÄRVI TALVIVAARA IISALMI VAASA NURMES SIILINJÄRVI SEINÄJOKI ÄÄNEKOSKI KASKINEN 4 PARKANO JYVÄSKYLÄ HAAPAMÄKI KUOPIO 4 LIEKSA 5 JOENSUU 6 4 VIINIJÄRVI 5 4 SAVONLINNA 6 PORI 5 MIKKELI TAMPERE RAUMA IMATRA LAHTI KOUVOLA UUSIKAUPUNKI TURKU 7 SALO KARJAA HANKO 8 RIIHIMÄKI 4 7 1 HELSINKI LUUMÄKI 3 7 KOTKA 8 • Nostaa lähiliikenteen palvelutasoa • Mahdollistaa junavuorojen lisäämisen lähi- ja kaukoliikenteessä • Parantaa Helsingin ratapihan toimivuutta Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki • Perusparannus ja sähköistys (Iisalmi-Ylivieska) • Mahdollistaa tavaraliikenteen kasvun Luumäki-Imatra-osuuden välityskyvyn ja palvelutason parantaminen • Lisää vilkkaan rataosan välityskykyä Rataverkon sähköistyksen jatkaminen • Jyväskylä-Äänekoski, Pori-Mäntyluoto, LaurilaTornio, Siilinjärvi-Kemira, Hanko-Hyvinkää, Pieksämäki-Joensuu, Niirala-Säkäniemi, Joensuu-Uimaharju, pienet täydennyskohteet • Parantavat logistiikan tehokkuutta ja palvelutasoa, vähentävät päästöjä Ratapihaparannukset Kuopio, Joensuu • Tehostaa ratapihojen toimintaa ja turvallisuutta Orivesi-Jämsänkoski • Nopeuttaa reittiä (tavoite Helsinki-Jyväskylä alle kolmen tunnin), mahdollistaa lisätarjonnan • Lisää tavaraliikenteen kapasiteettia Espoon kaupunkirata, rantaradan parannus • Lisää kapasiteettia, parantaa täsmällisyyttä ja lähiliikennetarjontaa Kouvola-Kotka/Hamina • Palvelutason parantaminen Keskeiset sähköistyshankkeet 2015-2025 Kiireellisimmät hankkeet - Jyväskylä-Äänekoski - Iisalmi-Ylivieska Muut tärkeät hankkeet - Pori-Mäntyluoto - Siilinjärvi-Kemira - Iisalmi-Ylivieska-hankkeen myötä saatavissa järjestelmän tehokkuudelle lisähyötyjä - Hanko-Hyvinkää - Korvaa merkittävän dieselvetosuoritteen logistiikassa, mahdollistaa sähkövetoisen matkustajaliikenteen Hankoon - Laurila-Tornio/Haaparanta Lisäselvityksiä vaativat hankkeet - Pienet täydennyskohteet: Kemi-Veitsiluoto, Hämeenlinna-SSAB, Jämsä-Kaipola - Joensuun ympäristön sähköistys: Säkäniemi-Niirala, Joensuu-Uimaharju, Pieksämäki-Joensuu Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-osuuden parantaminen Vilkkain sähköistämätön rataosa • Iisalmi-Ylivieska-sähköistys avaa mahdollisuuden kehittää koko PohjoisSuomen rautateihin tukeutuvien elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukykyä. • Parantaa liikenteenhoidon häiriöhallintaa. • Mahdollistaa myös Seinäjoki-Oulurataosalle tehtyjen parannusten täysmittaisen hyödyntämisen • Hanke tulisi toteuttaa alkuperäisessä laajuudessaan (sähköistys, pitkät kohtauspaikat, Iisalmen kolmioraide). • Sekä Kokkolan satama että VR-konserni ovat tehneet isoja investointeja koko kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi, luottaen hallituksen jo tekemiin päätöksiin Iisalmi-Ylivieska-sähköistyksestä 6 Kokkolan sataman kuljetukset • Kokkolan sataman kautta kulki 6,4 miljoonaa tonnia tavaraa rautateitse vuonna 2014. • Rataverkon kokonaisliikenteestä Kokkolan kautta kulki noin 17 %. • Vuodesta 2008 Kokkolan rautatieliikenne on kasvanut 84 %. Luumäki–Imatrankoski Hankkeen tavoitteet • • • • • Poistetaan junaliikenteen pullonkaulat kaksoisraideosuuksilla ja kohtauspaikoilla Suurin sallittu akselipaino 25 tn Suurin sallittu nopeus 200 km/h Kustannusarvio ollut 380 M€ (kaksoisraide koko matkalle) Mahdollistaa rajan ylittävän tavaraliikenteen ajamisen Imatrankosken kautta Hyödyt • Mahdollistaa ennustetun tavara- ja henkilöliikenteen kasvun • Parantaa merkittävästi - rautatieliikenteen kilpailukykyä (liikennöintikustannukset, joustavuus, täsmällisyys, välityskyky, nopeus, päästöt) - metsäteollisuuden ja alueen muun teollisuuden toimintaedellytyksiä - mahdollisuuksia ohjata rajaliikennettä uusille reiteille Lahdenperä–Jämsä(–Jämsänkoski)-rataoikaisu • Tampere–Jyväskylä-radan välityskyky estää liikenteen kehittämistä − Rataosuus Orivesi-Jyväskylä yksiraiteinen − Junien rajalliset kohtaamismahdollisuudet pidentävät matka-aikoja yhdellä Suomen tärkeimmistä yhteysväleistä − Metsä Groupin suunniteltu investointi Äänekoskella kasvattaa tavarajunamääriä myös Tampere–Jyväskylä-välillä • Lahdenperän ja Jämsän (– Jämsänkosken) välinen 14 km:n oikaisu ja kaksoisraide nykyisen kaarteisen ja mäkisen ratalinjan tilalle poistaisi merkittävän pullonkaulan rataverkolta - - Hanke palvelisi tehokkaasti sekä matkustaja- että tavaraliikennettä Saadaan kasvatettua etenkin liikenteen keskimääräisiä, mutta myös nopeimpia matka-aikoja Pisararata ja Helsingin ratapihan parantaminen (HELRA) • • • • • • Pisaraa tarvitaan kasvavien kauko- ja lähiliikenteen matkustajamäärien sujuvaan liikennöintiin. HELRA eli Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen parantaa ratapihan häiriöherkkyyttä. Sen avulla ruuhkatuntien junamäärää voidaan nostaa n. 20 %. Pisara tekee Helsingin asemasta läpiajettavan ja poistaa nykyisen ratapihan ahtauden. Pelkkä HELRA ei pidemmällä aikavälillä riitä kasvavan liikenteen hoitamiseen. Pisara ja HELRA parantavat täsmällisyyttä: Pisararata varmistaa tehokkaan junaliikenteen laajalla alueella. Nyt junaliikenteen ongelmat laajentuvat helposti valtakunnallisiksi häiriöiksi, kun lähi- ja kaukojunaliikenne vaikuttavat toisiinsa. Pisara mahdollistaa kaukoliikenteen kehittämisen ja avaamisen kilpailulle: Kun osa lähiliikenteestä siirtyy tunneliin, kaukoliikenne saa tarvitsemaansa tilaa ratapihalla Pisraan avulla uudet ratasuunnat mahdollisia (Espoo-Lohja-Salo ja Lentorata) Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö • Joukkoliikenteen ostomäärärahat − Nykyinen ostovoima pitää säilyttää, jotta liikenteen laajuus säilyy • Ratamaksut − Ratamaksuja ei pidä nostaa, sillä se heikentäisi joukkoliikenteen kilpailukykyä ja lisäisi teollisuuden logistisia kustannuksia • Joukkoliikenteen arvonlisävero − Joukkoliikenteen alempi arvonlisäverokanta pitää säilyttää • Väylämaksut − Väylämaksuja pitää alentaa pysyvästi, jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle huojennukselle • Tavaraliikenteen ratavero − Teollisuuden kustannusten alentamiseksi ratavero pitää poistaa pysyvästi, jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle poistolle • Raideliikenteen sähkön valmistevero − Valmisteverovapautta eli nykykäytäntöä pitää jatkaa • Rautatieliikenteen käyttämän polttonesteen verotus − Rautatieliikenteelle tulee kompensoida polttonesteen verotusta maantieliikenteen tapaan