Kaavaselostus 67080308BBJ UPM-Kymmene Oyj Punkaharjun kunta Pienvesistöjen ranta-asemakaava Ehdotus 17.2.2011/15.6.2011/29.8.2011 67070263BJ 1 Punkaharjun kunta Moinsalmen (408), Ruhvanan (413), Mikkolanniemen (508), Saukonsaaren (515), Särkilahden (516) ja Vuoriniemen (518) kylät UPM-Kymmene Oyj PIENVESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 17.2.2011/15.6.2011/29.8.2011 päivättyjä ranta-asemakaava karttoja 1-5. ALUEEN MÄÄRITTELY Ranta-asemakaava koskee Punkaharjun kunnassa sijaitsevia, UPM-Kymmene Oyj:n omistamia pienvesistöjen ranta-alueille sijoittuvia tiloja Linnalahti 408-845, Utrassalo 413-6-51, Paloksenjärvi 508-4-4, Nevala 515-9-5, Vihtari 516-8-8 ja Pulkkila 518-20-4. Kaavassa ovat mukana seuraavat vesistöt: Likastenjärvi, Pitkäjärvi, Vapanen, Vuori-Valkeinen, Särki-Valkeinen, Ahven-Valkia, Kumpulampi, Saunalampi, Pieni-Saunalampi, Ruokolampi, Haarikko, Sakastinpohjukka, Haukilampi, Kalaton, Lökälampi, Piilampi, Iso-Salmilampi, Pieni-Salmilampi, Tyrmä, Ruokojärvi, Palos, Hoikka, Tielammit, Vihtarinjärvi ja Iso-Kortelampi. Kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa noin 25 km. Kaava-alueen yhteenlaskettu ala on noin 407 ha. Aluerajaus on esitetty liitteenä (Liite 1). KAAVAPROSESSIN VAIHEET Suunnittelutyö aloitettiin maanomistajan päätöksellä toukokuussa 2008. Luontoselvitys kesä 2008 Työpalaveri kunnan kanssa 16.2.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.3.2009. Linnustoselvitys kesä 2009 Vireilletulo 28.10.2009 Tekninen jaosto 27.1.2010, 12§ Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä 8.2. – 5.3.2010 Tekninen jaosto 9.3.2011, § Ranta-asemakaavaehdotus nähtävillä 31.3 – 2.5.2011 Tekninen tuotantolautakunta 15.6.2011, § Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan . .2011, § Kaava lainvoimainen 67070263BJ 2 Sisältö Yhteenveto 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Maanomistus ja väestö Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Liikenne Muinaisjäännökset Pohjakartta Kaavamerkinnät ja –määräykset 1 2 5 6 6 9 9 11 11 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 11 11 11 13 14 16 17 20 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 20 3.1 3.2 3.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 20 20 21 Liitteet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Aluerajauskartat Luontoselvitys Linnustoselvitys Emätilaselvitys Tieyhteydet ja liittyminen yleisille teille Muinaisjäännösinventointi Piirustukset Kaavakartat 1-5 mittakaavassa 1:5000 merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen Valokuva: Outi Toikkanen Kansikuva: Näkymä Haarikolle 1 67070263BJ 1 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue muodostuu Punkaharjuna kunnassa sijaitsevista UPMKymmene Oyj:n omistamista pienvesistöjen ranta-alueista. Ranta-asemakaava sijoittuu viidelle eri alueelle ja sijoittuu Likastenjärven, Pitkäjärven, Vapasen, Vuori-Valkeisen, Särki-Valkeisen, Ahven-Valkian, Kumpulammen, Saunalammen, Pienen-Saunalammen, Ruokolammen, Haarikon, Sakastinpohjukan, Haukilammen, Kalattoman, Lökälammen, Piilammen, IsonSalmilammen, Pienen-Salmilammen, Tyrmän, Ruokojärven, Paloksen, Hoikan, Tielampien, Vihtarinjärven ja Ison-Kortelammen ranta-alueille. Alueet ovat tällä hetkellä metsätalousmaita. Saunalammen rannalla sijaitsee metsäkämppä. Lähiympäristö on haja-asutusaluetta. Suunnittelualueille on hyvät tieyhteydet, koska alueella on melko kattava metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen laajuus on noin 407 ha ja rantaviivaa alueeseen kuuluu yhteensä 25 km. Kaava-alueen tarkempi aluerajaus on esitetty liitteessä 1. Vapane n Likastenlampi Pitkäjärvi Ruokojärvi, Hoikka, Palos, Tielammit, Vihtarinjärvi ja IsoKortelampi Kuva: Suunnittelualueen yleissijainti. Särki-Valkeinen, Vuori-Valkeinen, Ahven-Valkia, Kumpulampi, Saunalampi, Pieni-Saunalampi, Rakolampi, Haarikko, Sakastinpohjukka, Kalaton, Hauklampi, Piilampi, Iso-Salmilampi, 67070263BJ 2 Kaava-alueelle sijoittuvat vesistöt jakautuvat pinta-aloittain seuraavasti: 1.2 Pinta-ala < 2 ha Vuori –Valkeinen, Tielammit, Pieni – Saunalampi, Kalaton, Lökälampi, Pieni – Salmilampi, Piilampi, Sakastinpohjukka Pinta-ala 2 – 10 ha Tielammit, Iso – Kortelampi, Särki – Valkeinen, Saunalampi, Rakolmapi, Hauklampi, Iso-Salmilampi Pinta-ala > 10 ha Vapanen, Pitkäjärvi, Ruokojärvi, Hoikka, Palos, Vihtarinjärvi, Likastenjärvi, Ahven – Valkia, Kumpulampi, Haarikko, Tyrmä, Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät: MU 66, Kokkolansalo. EO1 316 Särkilahti, rakennuskiviaineksen ottoalue. (Rajautuu kaava-alueeseen Paloksella ja Iso-Kortelammella) SL 427, Patterinmäki, (Likastenjärvi, rajautuu kaava-alueeseen) 67070263BJ 3 Nat 401, Patterinmäen natura-alue. (Likastenjärvi, rajautuu kaava-alueeseen) Likastenjärvi Ruokojärvi, Hoikka, Palos Palos, Vihtarinjärvi, Tielammit, IsoKortelampi ma 604, Saunalammen metsäkämppä. Maakunnallista arvoa. (Saunalampi) 67070263BJ 4 Haarikko, Ahven-Valkia, Kumpulampi ym. Kuva: Sunalammen metsäkämppä (ma 604) pv 284 Liettiinkangas, II –luokan pohjavesialue. Merkintä sijoittuu lähelle Pitkäjärven kaava-aluetta. Pitkäjärven alueelle ei osoiteta kaavassa rakennuspaikkoja. Kuva: Pitkäjärven kaava-alueen sijainti. 67070263BJ 5 Kuva: Vapasen alue. Vt 16.150 Juva-Parikkala. Valtatie 14 kulkee Vapasen länsipuolella. 1.3 Maanomistus ja väestö Suunnittelualueella on maanomistajana UPM-Kymmene Oyj. 67070263BJ 6 1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta Saunalammella sijaitsevaa metsäkämppää sekä alueelle rakennettua kattavaa metsäautotieverkostoa lukuun ottamatta. Saunalemmen metsäkämppä on maakunnallisesti arvokas ja rakennuksella on sekä rakennushistoriallisia että maisemallisia arvoja. Metsäkämppä on rakennettu metsätyöläisten tukikohdaksi. Pihapiiriin kuuluu kämpän lisäksi sauna, vaja ja vinttikaivo. Kuva: Saunalammen metsäkämppä. 1.5 Luonnonympäristö Kaavoitustyön pohjana on Pöyry Environment Oy:n kesällä 2008 laatima luontoselvitys. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyö on tehty 11 – 13.6.2008. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli paikallistaa kaava-alueelta arvokkaat luonto- ja maisemakohteet, joita ovat metsälain (10§), luonnonsuojelulain (29§) ja vesilain (15a ja 17a) mainitut arvokkaat elinympäristöt ja muuten selvästi huomattavat alueet. Kaava-alueelta löytyy useita pienialaisia luontokohteita. Pääosin järvien rannoille tyypillisiä karukkoisia kalliorantoja ja –rinteitä. Luontoselvityksen yhteydessä tehtiin havaintoja järvien ja lampien linnustosta. Tehtyjen havaintojen mukaan lammilla pesii esimerkiksi joutsen ja kuikka, jotka molemmat kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Alueelta on laadittu toukokuussa 2009 erillinen linnustoselvitys. Vesi- ja rantalinnut on laskettu pääosin eläinmuseon laskentaohjeiden mukaan. 67070263BJ 7 Euroopan Unionin asettaman luonnonvaraisten lintujen suojelu -direktiivin liitteessä I luetelluista suojeltavista lintulajeista tutkimusalueella tavattiin pyy, laulujoutsen, palokärki, kuikka, kurki ja kalatiira. Pohjantikan sekä valkoselkätikan esiintymistä alueella ei voida pois sulkea. Valkoselkätikkoja on havaittu aiemmin Saunalammen - Ahven-Valkeisen alueella. Luonnonvaraiset uhanalaiset linnut on luokiteltu myös uhanalaisluokituksen perusteella. Tämän luokittelun mukaan tutkimusalueelta löytyi uhanalaisia lintuja seuraavasti: Äärimmäisen uhanalaiset lajit (CR): - Valkoselkätikka on havaittu alueella aiemmin, tutkimuslaskennoissa havaittiin syönnösjälkiä. Valkoselkätikan nokanurat syönnösjäljissä ovat kuitenkin samansuuruiset pohjantikan kanssa. Vaarantuneet lajit (VU): - Selkälokki Naurulokki Tiltaltti Silmällä pidettävät lajit (NT): - Kuukkeli, joka on pesinyt alueella aiemmin Käki Pohjantikka Teeri Luonto- sekä linnustoselvitys ovat kaavaselostuksen liitteinä (liitteet 2 ja 3). Kuva: Kaava-alueelle tyypillistä karukkoista kalliorantaa Haarikko –järvellä. 67070263BJ 8 Natura 2000 Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee yksi Natura 2000 –suojeluverkoston alue, Patterinmäki (FI0500211). Alue rajautuu Likastenjärven suunnittelualueeseen. Patterinmäki kuuluu Natura –verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI – alueena. Natura –alueen rajaus on esitetty luontoselvityksen liitekartalla. Kuva: Taustalla oleva tiheäpuustoinen metsä on Patterinmäen Natura 2000aluetta Likastenjärvellä. Uhanalaiset lajit Natura-alueella on tiedossa liito-oravan elinympäristöjä (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus). Ranta-asemakaava-alueiden liito-oravatilannetta on selvitetty v. 2008 luontoselvityksen maastotöiden yhteydessä sekä 26. - 27.4.2010 tehdyllä maastokartoituksella. Luontoselvityksessä kaava-alueen liito-oravan potentiaalisiksi elinympäristöiksi merkityiltä alueilta (Vuori-Valkeinen ja SärkiValkeinen sekä Piilammen ja Salmilammen alueet) ja kaavaluonnoksessa 8.1.2010 rakennettavaksi merkityiltä tonttialueilta ei löydetty liito-oravan papanapuita. Linnustoselvityksen mukaisesti alueelta löytyy uhanalaisluokituksen mukaisesti luokiteltuja uhanalaisia lintuja seuraavasti: Äärimmäisen uhanalaiset lajit: Valkoselkätikka Vaarantuneet lajit: Selkälokki Naurulokki Tiltaltti 67070263BJ 9 Silmällä pidettävät lajit: Kuukkeli Käki Pohjantikka Teeri Pohjavesialueet Vapanen -järven rannalle sijoittuu Rajakankaan – Mustakankaan luokkaan III kuuluva pohjavesialue (muu pohjavesialue), jonka käyttötarkoituksena ei ole vedenhankinta. Pohjavesialue rajautuu järven kaakkoisrannalla sijaitsevaan kaava-alueeseen. Kaava-alueen sijainti Kuva: Pohjavesialueen rajaus Vapasen alueella. Ote Oiva-palvelusta. 1.6 Liikenne Alueella on kattava sisäinen metsäautoteistä muodostuva verkosto. Alueen tiestö liittyy yleisille teille olevien liittymien kautta. Sisäiset tieyhteydet sekä liittyminen yleisille teille on esitetty kaavaselostukseen liitteessä 5. 1.7 Muinaisjäännökset Alueella on suoritettu muinaisjäännösinventointi elokuussa 2010. Inventoinnin suoritti Mikroliitti Oy. Inventoinnissa kaavan rakennuspaikat tarkastettiin kattavasti. Muutoin isompien järvien rannat tarkistettiin pistokokein. Alueelta löytyi kolme kohdetta. 67070263BJ 10 63 Vihtarinjärvi, Juuvinniemi Kivikautinen asuinpaikka 64 Vapanen Kivikautinen asuinpaikka. 65 Ahven-Valkia Hiilimiilun jäänne. 67070263BJ 11 1.8 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa 1:5000 sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Kaava laaditaan numeerisena Map Info-ohjelmalla. Pohjakartta on hyväksytty ranta-asemakaavan pohjakartaksi. Kartalla mitatut etäisyydet ja pinta-alat ovat peruskartan esitystarkkuudesta johtuen likimääräisiä. Pohjakartan on hyväksynyt Pekka Ojalainen Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta 26.1.2011. 1.9 Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset. 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73§:n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa loma-asumisen järjestämiseksi. Maanomistaja on aloittanut ranta-asemakaavahankkeen alueille, joille kunta ei ole lähiaikoina tulossa laatimaan yleiskaavaa. 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelutyö on käynnistetty maanomistajan päätöksellä toukokuussa 2008. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 §). Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistaja Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaistahot Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Etelä-Savon maakuntaliitto Savonlinnan maakuntamuseo 67070263BJ 12 Metsähallitus Puolustusvoimat Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen tuotantolautakunta Muut tahot Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry Sähkö- ja teleyhtiöt Rajavartiolaitos Osakaskunnat Vireilletulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 lehtikuulutuksella 8.2.2010 Puruvesi- ja Itä-Savo lehdissä. §:n mukaisesti Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan lehdessä (Itä-Savo ja Puruvesi), kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla www.punkaharju.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 8.2. – 5.3.2010 välisen ajan Punkaharjun kunnan teknisessä toimistossa. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon kaavaratkaisuun on tehty joitakin muutoksia ja kaavan perusselvityksiä on täydennetty. Mm. mitoitusta on tarkistettu vastaamaan kunnan mitoitusperiaatteita vastaavan kokoisilla vesistöillä. Rakennuspaikkojen kokonaismäärää vähennettiin luonnoksesta viidellä rakennuspaikalla. Perusselvityksiä on täydennetty kesällä 2010 kaava-alueella tehdyllä muinaisjäännösinventoinnilla. Luontoarvojen sekä muinaisjäännösten johdosta rakennuspaikkojen sijoitteluun tehtiin joitakin muutoksia. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 31.3 – 2.5.2011 välisen ajan Punkaharjun kunnan teknisessä toimistossa. Kaavasta antoi lausunnon Etelä-Savon ELY keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Etelä-Savon pelastuslaitos ja Metsähallitus. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. 67070263BJ 13 Kaava-aineistoon tehtiin lausuntojen johdosta tarkennuksia maakuntakaavaa ja Saunalammen metsäkämppää koskeviin perustietoihin. Luo-1 – ja MY –alueita koskevia kaavamääräyksiä täydennettiin ja merkintä MY muutettiin merkinnäksi MY-1. Tekninen tuotantolautakunta päätti yksimielisesti 15.6.2011 pidetyssä kokouksessa, että Saunalammen eräkämpän viereinen RA-paikka tulee siirtää pois metsäkämpän vierestä toisaalle kaavoitettavalla alueella. Samalla päätettiin kuulla Rajavartiolaitosta. Kaava-aineistoa tehtiin vielä muutos lautakunnan päätöksen johdosta ja Saunalammella oleva eräkämpän viereinen uusi rakennuspaikka siirrettiin Haarikolle. Rajavartiolaitoksella ei ollut varsinaista lausuttavaa kaavasta. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 19.3.2009. Etelä-Savon ELY – keskuksessa Mikkelissä. Kaavasta on pidetty kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen neuvottelu viranomaisten kanssa Punkaharjulla 8.4.2010. 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleistavoitteet Suunnittelutyön tavoitteena on järjestää ranta-asemakaavalla ranta-alueiden maankäyttö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huomioitu ja niiden toteutumista pyritään edistämään. Maakuntakaava Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa. Kaava-alue sijoittuu Ruokojärven, Paloksen ja Hoikan alueella maakuntakaavaan merkityn Kokkolansalon MU –alue (maaja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta). Alue on osoitettu ranta-asemakaavassa myös pääosin MU –alueena. Alueelle on osoitettu rakennuspaikkoja Paloksen rantaan sekä luontoarvojen vuoksi MY – alueita. Saunalammen metsäkämppä on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kohteena. Metsäkämppä on huomioitu kaavassa suojeltavana rakennuksena. Likastenjärvellä kaava-alueeseen rajautuva Patterinmäen Natura –alueen rajaus on merkitty kaavakartalle. 67070263BJ 14 Suunnittelun tavoitteet Ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Rakennuspaikat sijoitetaan rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. 2.5 Kaavan rakenne Mitoitus Rantaviivan muuntaminen alueella on tehty ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Mallissa huomioidaan kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa vastarannan läheisyyden rakennusoikeutta vähentävä vaikutus. Muunnettu rantaviiva määräytyy seuraavilla perusteilla: Rannan muoto ja vesistön leveys Rantaviivan kerroin: Alle 50 metriä leveät niemet ja kannakset 0 50-100 metriä leveät niemet ja kannakset 0,25 100-150 metriä leveät nimet ja kannakset 0,75 Alle 100 metriä leveät lahdet ja salmet 0,25 100-200 metriä leveät lahdet ja salmet 0,5 200-300 metriä levetä lahdet ja salmet 0,75 Muu rantaviiva 1 Alueella oleville lammille ja järville on rakennusoikeutta laskettu seuraavasti: (Vesistön koko) 0-3 ha = 0 rp. 3 - 20 ha =3,5 rp/mr > 20 ha =4 rp/ mr rp/MR = rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohden Alle hehtaarin kokoisia saaria tai alle kolmen hehtaarin kokoisia lampia ei ole huomioitu mitoituksessa. Rakennusoikeus jaetaan suhteessa rantaviivan pituuteen. Rakentaminen on keskitetty suurempien vesistöjen rannoille, jolloin rakennusoikeuksien siirroista 67070263BJ 15 johtuen osalla vesistöistä tapahtuu lieviä ylityksiä joidenkin vesistöjen kohdalla vesistökohtaisissa mitoituksissa. Kaava-alueen rantaviivan pituus on yhteensä noin 25,2 km. Muunnetun rantaviivan pituus on noin 17,2 km. Alueelle on osoitettu kaikkiaan 51 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan kokonaismitoitus on 2,0 rakennuspaikkaa / todellinen rantaviivakilometri ja 3,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kortteli- ja muiden alueiden käyttötarkoitukset, pinta-alat, rakennusoikeudet ja korttelitehokkuudet ovat kaava eri vaiheissa olleet seuraavat: ha RA 29,0072 M 305,424 MU 31,50 MY 9,7273 SM 0,2816 W 30,9320 Yhteensä: 406,8721 ha k-m2 10200 10200 k-m2 Koko kaavan pinta-ala on 420,3 ha ja rakentamista alueelle osoitetaan yhteensä 10200 k-m2. Aluetehokkuudeksi muodostuu näin ollen 0,003. Emätilamitoituksen lisäksi kaava-alueen mitoitusta on tarkasteltu vesistöjen pinta-alaan perustuen. Mitoituksella on ollut tarkoitus lähinnä tarkistaa kaavaalueen vesistökohtainen rakennusoikeuden määrä. Pinta-alaperusteisella mitoituksella kaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeuden määrä on suurempi kuin emätilamitoituksella laskettuna. Pinta-alaperusteinen mitoitustarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä emätilaselvityksen ohessa. Rakennusoikeuden siirrot Rakennusoikeuksien siirroista johtuen osalla vesistöistä tapahtuu jossain määrin ylityksiä vesistö- ja emätilakohtaisessa mitoituksessa. Rakennusoikeuden siirtoja on pyritty tekemään mahdollisuuksien mukaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: - Maisemallisesti tai kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. - Erityisiä luontoarvoja omaavilta alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. - Vesistön sietokyvyn kannalta, erityisesti lammet, suuremmille vesialueille. 67070263BJ 16 - Rakentamisalueiden keskittämiseksi vapaiden alueiden säilyttämiseksi. ja laajempien rakentamisesta Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita, vaan alue nojaa kuten tähänkin asti jo oleviin lähiseudun palveluihin, jotka sijaitsevat pääasiassa Punkaharjun keskustassa. Lähialueen palveluita sijoittuu myös Lohilahdelle, jossa sijaitsee mm. kirjasto ja postipalvelut sekä kirkko sekä Kiviapajalle, joista löytyvät mm. taksipalvelut. Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Ympäristöarvot on otettu huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Rakennuspaikat on sijoitettu hyvin rakentamiseen sopiville alueille. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeita rakennuspaikkojen vesi- ja jätehuollosta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisesta. 2.6 Aluevaraukset Kaavalla muodostuvat loma-asuntojen korttelialueet 1-22 sekä niihin liittyvät maaja metsätalousalueet ja vesialueet. Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue RA Kaavassa on osoitettu RA -merkinnällä 22 loma-asuntojen korttelialuetta, yhteensä 51 rakennuspaikka, joista yksi on ennestään rakennettu. RA – korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 29,0072 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus 10200 k-m2. Korttelitehokkuus jää alhaiseksi e = 0,04. Rakennuspaikat on osoitettu kaavassa laajoina, noin 0,5 ha:n suuruisina. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, yhden saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä, kun kerrosala on enintään 120 m2 ja 40 metriä, kun kerrosala on yli 120 m2. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja katettu ala enintään 40 m2 saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Maa- ja metsätalousalueet Rakentamisen ulkopuoliset alueet on osoitettu tavanomaisena maa- ja metsätalousalueena (M). kaavassa pääosin 67070263BJ 17 Maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1 on merkitty kaava-alueen pienet saaret, Vuori-Valkeisen ja Särki-Valkeisen eteläpuolinen vanhan metsän kuvio, Ruokojärven ja Hoikan luhdat sekä Kumpulammen etelärannan metsälain tarkoittamat karukkokalliorinteet ja luhtasuot. MY-1- alueilla luhta-alueiden lahopuusto tulee säilyttää. Maakuntakaavan mukainen MU –alue Ruokojärven, Paloksen ja Hoikan alueella on osoitettu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta merkinnällä (MU). Alueelle suuntautuu seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ulkoilupaineita, joten merkinnällä huomioidaan alueen pääasiassa virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Alueen käytön keskeisenä tavoitteena on mm. turvata niiden käyttö yleisinä virkistys- ja samoilualueina. Muinaismuistoalueet Vihtarinjärven Juuvinniemessä, Vapasen rannalla sekä Ahven Valkian etelärannalle sijaitsevat muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa. Vihatrinjärven ja Vapasen muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueina (SM) ja Ahven Valkialle sijoittuva muinaisjäännös kohteena. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty. Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa on neuvoteltava museoviraston kanssa. Muut merkinnät 2.7 sr-1 Suojeltava rakennus. Saunalammen metsäkämppä. Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Kohteen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. pv Pohjavesialue. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1. luvun 18§:n pohjaveden muuttamiskielto (88/2000) ja ympäristösuojelulain 8§:n pilaamiskielto (86/2000). luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 §:n mukainen pieni lampi. Alue tulee säilyttää luonnontilaisena. Kaavan vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoon, ympäristöön sekä yhdyskuntarakenteeseen, maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä kaavan sosiaalisia vaikutuksia. 67070263BJ 18 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luonto- ja maisemaselvityksen kanssa. Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että luonto- ja maisema-arvoja omaavat sekä rakentamista muutoin huonosti kestävät alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Alueella sijaitsee runsaasti pienialaisia metsä- ja vesilain mukaisia kohteita, jotka on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu myös linnustoselvityksessä annetut suositukset jättää tietyt rannanosat rakentamisesta vapaaksi. Rakentaminen alueella on keskitetty suurimpien vesistöjen ranta-alueille, joten pienimmät, muutaman hehtaarin kokoiset vesistöt on jätetty kokonaan rakentamisesta vapaaksi. Patterinmäen Natura 2000 -alue sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Rantaasemakaavalla ei alustavasti arvioiden ole sellaisia vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Kaava ei aiheuta alueen Natura -alueen muodostumisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista. Kaava-alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen ja kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan Naturaalueen välille jää maa- ja metsätalousaluetta, jolloin rakentaminen ei ole välittömässä yhteydessä Natura-alueeseen. Rakennuspaikoille johtava tieyhteys liittyy olemassa olevaan metsäautotieverkkoon, jolloin myös mahdollisen tiestön rakentaminen ei kohdistu alueen tuntumaan ja näin ollen heikennä alueen arvoja. Luontodirektiivin mukaisista lajeista luontoselvityksessä mainitaan liito-orava. Liito-oravan potentiaalisiksi elinympäristöiksi merkityt kohteet on tarkistettu maastossa huhtikuussa 2010, eikä maastokartoituksessa löytynyt liito-oravien papanoimia puita. Liito-orava on kuitenkin huomioitu kaavoituksessa jättämällä potentiaaliset liito-orava-alueet sekä vanhan metsän alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Lintujen suojelu -direktiivin liitteessä I luetellut lintulajien esiintyminen on huomioitu kaavassa. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu alueelta laadittu linnustoselvitys. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu rannan osille, jotka on suositeltu jätettävän rakentamisesta vapaaksi. Luontoselvityksessä mainitut Vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a § mukaiset luonnontilaisena säilytettävät kohteet ja metsälain 1093/1996 3 luvun 10 § mukaiset tärkeät elinympäristöt on huomioitu kaavassa. Kyseisillä alueilla maankäyttöön ei tule muutoksia eikä alueille ole osoitettu rakentamista. PieniSaunalampi, Kalaton ja pieni lampi Hoikan rannalla ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä ja kohteet on osoitettu kaavakartalla luo-1 – merkinnällä. 67070263BJ 19 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan kaava muodostaa uutta loma-asutusta ennestään rakentamattomille pienvesistöjen ranta-alueille, millä on jossain määrin tiivistäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen. Rakentaminen on keskistetty suurempien vesistöjen ranta-alueille, joilla paikoin lomarakentaminen voi olla tiiviimpää. Toisaalta pienimmät erämaalammet on jätetty kokonaan rakentamisesta vapaaksi ja samalla säilytetään laajempia rakentamisesta vapaita alueita. Rakennusoikeuksien siirtoja on tehty Palokselle ja Vihtarinjärvelle, jolloin Hoikka Ruokojärvi, Tielammit ja Iso-Kortelampi jäävät kokonaan rakentamattomiksi. Rakennusoikeutta on siirretty myös Haarikon alueella. Haarikolle, AhvenValkialle ja Kumpulammelle on siirretty alueelle sijoittuvien pienten metsälampien rakennusoikeutta, jolloin yhtenäisempiä alueita ja säilyy kokonaan rakentamattomana ja luonnontilaisena. Rakennuspaikkojen siirrot ovat kuitenkin kohtuullisia, eikä niillä katsota olevan huomattavaa vaikutusta. Loma-asukkaiden määrän kasvulla katsotaan olevan myönteistä vaikutusta lähialueen palveluiden säilymisen ja muodostumisen kannalta. Vaikutukset maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Kaavan toteutuessa alue jossain määrin muuttuu uuden lomarakentamisen myötä, mutta alueen pääasiallinen käyttötarkoitus maa- ja metsätalousalueena kuitenkin säilyy. Kaavassa annetaan lisäksi rakennuspaikkoja koskeva määräys, jolla rakennuspaikkojen luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan tulee säilyttää. Kulku uusille rakennuspaikoille tapahtuu pääasiassa alueella jo olevaan tiestöä pitkin. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset korostuvat lähinnä virkistyksen kannalta. Koko kaavaalueella mahdollistetaan jokamiehenoikeuteen perustuva käyttö. Yleisen virkistyskäytön tarpeet korostuvat erityisesti Paloksen Hoikan ja Ruokojärven alueella, jonne seutu- ja maakuntakaavan perusteella kohdistuu ulkoilun ohjaustarvetta. Alueella varaudutaan sen kytkeytymisen seudullisiin matkailupalveluihin sekä muihin virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia yleisten teiden liikennejärjestelyihin. Ajoyhteydet rakennuspaikoille osoitetaan olemassa olevien liittymien kautta. Alueella on kattava metsäautotieverkosto, johon alueen sisäinen liikenne pääasiassa perustuu. Liikenteen määrä alueella luonnollisesti lisääntyy kaavan toteutumisen myötä, mutta liikenteen määrää on muutoin vaikea arvioida. 67070263BJ 20 Vapasen alueen kaksi rakennuspaikkaa sijaitsevat vt 14 tuntumassa vesistön itärannalla. Valtatien liikenteestä aiheutuu rakennuspaikoille jonkin verran liikennemelua. Etäisyyttä valtatieltä vesistön yli on kuitenkin keskimäärin 500 metriä, jolloin etäisyyden johdosta melun vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Valtioneuvoston päätöksen 29.10.1992/ 993 mukaisen ohjearvon mukaan keskiäänitaso loma-asumiseen käytettävillä alueilla on päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB. 2.8 Ympäristön häiriötekijät Vapasen rannalla sijaitseville rakennuspaikoille saattaa aiheutua jossain määrin haittaa vesistön vastarannalla kulkevan valtatien liikenteestä aiheutuvasta melusta. Paloksen ja Vihtarin järven alueen itäpuolelle sijoittuu maa-ainesten-ottoalue. Paloksen itärannan rakennuspaikat sijoittuvat lähelle maakuntakaavaan merkityn ottoalueen rajausta ja ainesten otosta saattaa aiheutua ajoittaista häiriötä rakennuspaikoille. Vihtarinjärven rakennuspaikat jäävät puolestaan melko etäälle ottoalueesta, joten maa-ainesten otosta aiheutuvan häiriön arvioidaan olevan rakennuspaikoilla hyvin vähäistä. Paloksen alueen länsipuolella sijaitsee Rajavartiolaitoksen ampuma- ja harjoitusalue. Etäisyyttä harjoitusalueelta Paloksella sijaitseville lähimmille rakennuspaikoille on noin kaksi kilometriä. Maakuntakaavaan harjoitusalueelle on merkitty melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 55 dB (Aeq). Melualueella maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Ohjearvot ylittävälle alueen osalle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuten melulle herkkää toimintaa. Lähimmät rakennuspaikat sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle osoitetusta melualueesta, jolloin harjoitusalueella aiheutuva melu saattaa aiheuttaa häiriötä, mutta vaikutukset kuitenkin jäävät vähäisiksi. Alueille ei kohdistu muita erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Niiltä osin mitä kaavassa ei ole määrätty, noudatetaan rakentamisessa Punkaharjun kunnan 1.2.2002 voimaan tullutta rakennusjärjestystä. 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajalähtöisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. 67070263BJ 21 3.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumisen seuranta on Punkaharjun kunnan rakennusvalvonnalla. Pöyry Finland Oy Jyväskylä Jarmo Lukka Osastopäällikkö, Arkkitehti SAFA Outi Toikkanen Suunnittelija, maanmittausinsinööri (AMK)