Talousarvio 2015 sekä taloussuunnitelma 2016-2017
Kaupunginhallitus 2.12.2014 § 425 Kaupunginvaltuusto 18.12.2014 § 56 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 5 8 2.1. Johdanto 2.2. Yleinen talouskehitys 2.3. Kuntatalouden tilanne 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 15 3.1. Taloussuunnitelman lähtökohdat Kaupungin alue ja sijainti Hallinnollinen asema Asuminen Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset Työllisyys ja työpaikat Maankäyttö ja asuntorakentaminen Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/Riskienhallinta Henkilöstö 3.2. Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne 3.3. Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset 4. KUNTASUUNNITELMA 2012-2018 29 4.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Visio Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 5. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2016 33 5.1. Talousarvio- ja suunnitelmarakenne 5.2. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet 6. KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen ja sisäinen TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue Hallintotoimi tulosyksikkö Kokonaistalous ja toiminta tulosyksikkö 37 3 TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA Kuntayhteistyö tulosyksikkö Yhteistoiminta-alue (sote) tulosyksikkö Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto tulosyksikkö Maaseututoimi tulosyksikkö Oulunkaaren ympäristöpalvelut tulosyksikkö Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA Elinvoimainen kehitys ja työpaikat tulosalue Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö Työllistäminen tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA Päivähoito tulosalue Lasten päivähoito tulosyksikkö Sivistyspalvelut tulosalue Hallinto- ja tukipalvelut tulosyksikkö Esi- ja perusopetus tulosyksikkö Toinen aste tulosyksikkö Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA Tekniset palvelut tulosalue Maan käyttö ja kaavoituspalvelut tulosyksikkö Liikenneväylät ja yleiset alueet tulosyksikkö Kuntatekniikka (liikelaitokset) tulosyksikkö Tilapalvelut tulosyksikkö Ruokapalvelut tulosyksikkö Rakennusvalvonta tulosalue 7. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen Toimintatuottojen kehitys Toimintakulujen kehitys Toimintakatteen kehitys Verotulot ja valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Ylijäämä/alijäämä 77 4 8. INVESTOINIOSA 87 9. RAHOITUSOSA 88 Rahoituslaskelma Lainat Sijoitustoiminta Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä 10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TOIMINNALLISET JATALOUDELLISET TAVOITTEET 91 Konsernirakenne Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernien talousarviot ja -suunnitelmat Pudasjärven Vuokratalot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo Kiinteistö Oy Saraveitsi Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus Pudasjärven Kyläverkot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas Syöte Golf Oy Kairan Kuitu Oy Tunturi Travel Oy Pudasjärven Lämpö Oy 11. LIITTEET 97 Henkilöstöluettelot Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet Investoinnit Soten kuntien maksuosuudet yhteensä Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat 5 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN Talouden tilanne Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa. Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientiteollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valtionosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna. Pudotus ei ole tässä vaiheessa vielä mitenkään dramaattinen, mutta valtionosuuksien kehitys on uuden valtionosuusjärjestelmän myötä kääntymässä pysyvästi tähän suuntaan. Pudasjärven ikärakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ei ole kuitenkaan laskeva. Päinvastoin Oulunkaaren palvelutuotannon lisääntyvät resurssitarpeet kävivät menneen syksyn kuntaneuvottelujen aikana selväksi. Alun perin Oulunkaarelle kesäkuussa 2014 annettua nollakasvuun pohjaavaa talousarvioraamia oli kaupunginhallituksen pakko nostaa lokakuussa, jotta välttämättömien lakisääteisten palvelujen tuottaminen saadaan turvattua myös ensi vuonna. Kaupunginvaltuusto päätti pitää tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 pääosin ennallaan. Verotulojen arvioidaan hieman kasvavan, joka osaltaan paikkaa valtionosuuksissa tapahtuvaa laskua. Vuoden 2015 talousarvio on tasapainossa, vaikka tilikauden tulostavoite jääkin kuluvan vuoden talousarvion tasosta. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää n. 6,5 milj. euroa ja myös vuoden 2014 arvioidaan muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi. Vuodet/ TP 2013 milj. euroa 59,6 -54,9 5,5 -3,0 2,4 Verotulot ja valtionosuudet Toimintakate Vuosikate Poistot Tilikauden tulos TA 2014 milj. euroa 59,3 -54,2 4,5 -3,0 1,5 TA 2015 milj. euroa 59,6 -55,7 3,8 -2,9 0,9 Pudasjärven kaupunki TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tilikauden tulos, 1000 € Työttömyys % Väestökehitys, asukasta Väestömuutos, asukasta -1 890 18,09 9380 1 739 16,12 9217 -163 -1 613 13,43 9 142 -75 -5 779 15,08 9 031 -111 -947 16,98 8 947 -84 3 146 15,44 8 830 -117 1 312 14,80 8 701 -129 603 15,40 8 627 -74 2 439 16,20 8 543 -84 1 484 15,80 8 470 -73 918 8 390 -80 Kaupungilla on aiemmin linjatun mukaisesti käynnissä talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen, jonka työn tuloksena on tarkoitus kesäkuussa 2015 hyväksyä valtuustossa ohjelma, jossa tarvittavat toimenpiteet linjataan. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää, joten kuntalakiin perustuvaa talouden tasapainottamisvelvoitetta meillä ei ole. Sen sijaan on erittäin järkevää ennakoida tulevaa talouden tiukkenevaa tilannetta ja tehdä jo etukäteen tarvittavat päätökset, joilla saadaan menot vastaamaan tulopohjan kehitystä. Näin vältetään viime vuosikymmenellä koetun kaltainen talouden syöksykierre, joka saatiin jämäkällä tasapainottamisohjelmalla katkaistua. Ohjelmaa on tälläkin kertaa syytä tarkastella muutoinkin kuin pelkkänä leikkauslistana. Kyseessä on toimenpideohjelma, jossa on tarkoitus puuttua palvelujen rakenteisiin ja tehostaa toimintaa ja sitä kautta löytää niin kustannussäästöjä kuin saada henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Erityisesti kiinteistöjen osalta meillä on välttämätöntä laatia toimenpideohjelma, jossa aikataulutetaan konkreettiset toimenpiteet kiinteistöjen omistuksesta luopumiselle, kirjanpidollisille 6 alaskirjauksille ja mahdollisille purkutöille. Osa palvelurakenteeseen kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä voivat edellyttää myös lisäresurssointia nykyiseen verrattuna. Toiminnan painopisteet Pudasjärven ikärakenteesta johtuen panostukset ikäsidonnaisiin palveluihin myös jatkossa ovat tärkeällä sijalla. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, tuetun palveluasumisen lisääminen korostaen kuntouttavaa työotetta, omaishoidon edellytysten kehittäminen, Arjen turvaa kunnissa –hankkeen myötä kehitetyt erityisesti sivukylien palveluja lisäävät toimenpiteet ja monet muut toiminnallisissa tavoitteissa mainitut tavoitteet tähtäävät omalta osaltaan kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Myös lapsiperheille annettava tuki, moniammatillinen yhteistyö lastensuojelutyössä sekä lapsiperheiden ja työssä käyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen asuntopolitiikassa ovat asioita, joihin tullaan jatkossa panostamaan. Kaupungilla on meneillään päätöksentekojärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyen valiokuntamallin kehittämistyö, jossa nyt vajaan pari vuotta toiminutta valiokuntamallia kehitetään toimivammaksi. Tavoitteena on tuoda valiokunnille enemmän aiempaa konkreettisempia asioita valmisteltavaksi siten, että valmisteltavat asiat liittyvät selvästi talousarvion ja toiminnan suunnitteluun vuosikelloajattelun mukaisesti. Kehittämistyön aikataulua ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Päinvastoin on todennäköistä, että työ jatkuu vielä vuosia. Tavoitteena on ennen kaikkea, että saamme kehitettyä yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, kuntalaisten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa päätöksentekoa siten, että kaupungin toiminta on tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoivaa ja asiakaslähtöistä. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä vuoden 2015 alusta lukien. Päätös perustuu kuntalakiin tehtyihin muutoksiin, jotka edellyttävät kunnan perustoimintojen järjestämistä siten, että ei toimita enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Energiatuotanto on yksi yhtiöittämisvelvoitteen alaisista toiminnoista. Kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä voidaan perustella myös sillä, että kaukolämpö kilpailee muiden energiantuotantomuotojen kanssa. Yhtiömuotoisessa liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa myytävän lämmön hinta on suhteessa yhtiön käyttötalouden menoihin ja investointeihin ja siten toiminnan todelliset kustannukset ovat nykyistä läpinäkyvämpiä. Kaupungin vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa jälleen vuoden vaihteen jälkeen, kun työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutoksen toteutetaan. Jälleen kerran valtio kasvattaa kuntien työ- ja vastuutaakkaa antamatta tarvittavaa lisärahoitusta. Kuntien on jatkossa välttämätöntä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä myös työllisyyden hoidossa. Osin yhteisillä välineillä pystymme nykyistä tehokkaammin puuttumaan pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisäämistarve, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja monet muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden hoidossa. Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevia haasteita. Julkisen sektorin säästöpaineissa tehdyt rakennepoliittiset linjaukset merkinnevät muutoksia koulutuksen järjestäjäkenttään siten, että varsinkin pienten kuntakohtaisten lukioiden järjestämisluvat ja sitä myötä rahoituskin ovat jatkossa uhattuina. Myös ammatillisen koulutuksen osalta mennään yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Väheneviä resursseja suunnataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen kunnissa, Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkossakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa. 7 Uusi hirsinen koulukampus valmistunee ajallaan koulun alkuun vuoden 2016 elokuuhun mennessä. Pikku-Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön syksyllä 2013 ja Hirsikunnaan liike- ja majoitusrakennukset aiempina vuosina. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea hirsirakenteista rivitaloa vuoden 2015 aikana. Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maailman suurin hirsitalotehdas. Voisi hyvällä syyllä sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen pääkaupunki Suomessa ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Puurakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä. Pudasjärvi toimii tässä asiassa edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Myös hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen pohjana. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi. Kiitokset henkilöstölle Kaupungin toiminnassa on tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia viime vuosina. Erityisesti opetustoiminnan tilajärjestelyt taajamassa ovat vaatineet henkilöstöltä venymistä ja vaikeuttaneet normaalia päivittäistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja työhyvinvointiasiat ovat erityisen tärkeässä asemassa suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Työhyvinvointiohjelman päivittäminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toimenpiteiden jatkaminen suunnitteluvuosille on osa tätä tärkeää työtä. Henkilöstöresursseihin, työtiloihin, koulutukseen ja työskentelyn organisointiin liittyvät kehittämishaasteet vaativat pitkäjänteistä useiden vuosien aikajänteellä tapahtuvaa panostamista. Onnistuminen merkitsee parempaa henkilöstön työssä jaksamista, työn tuloksien ja asiakaspalautteen paranemista, väheneviä sairauspoissaoloja ja auttaa osaltaan meitä selviytymään myös kaupungin tulevista taloudellisista haasteista. Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja jaksamista tuleville vuosille! Tomi Timonen, kaupunginjohtaja 8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Johdanto Vuoden 2015 talousarvioehdotus perustuu toiminta-alueiden tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 4.6.2014 antamiin talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Lisäksi on otettu huomioon kuntasuunnitelman 2012–2018 koskevat esitykset talousarvioehdotuksen 2015 valmistelussa ja käsittelyssä. Kaupunginhallitus teki 29.4.2013 § 150 päätöksen käynnistää talouden tasapinotussopimuksen päivitys Eero Laesterän johdolla. Kaupungin tulorahoituksen heikkenemisen johdosta on tarpeen tehdä suunnitelmia talouden ja toiminnan kehittämiseksi tavoitteena tasapainoinen talous. Vuoden 2015 talousarvion suunnittelu on aloitettu tasapainotussopimuksen päivityksen pohjalta. Toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Raamin laskennassa on huomioitu toiminnalliset muutokset, vuoden 2013 talouden toteutuminen sekä arvio talouden toteumasta kuluvalle vuodelle. Kustannustason nousu on laskettu nollatason mukaisena. Raamin kasvu on sopeutettu tulorahoituksen vähenemiseen. Raamin kasvuun on sitten vaikuttanut kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen ja Oulunkaaren kuntayhtymän soten kustannusten nousu. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Talousarvio on kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävänä joulukuussa 2014. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen toimintaalueiden noudatettavaksi. 2.2 Yleinen talouskehitys Talousnäkymät vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kuntaliton kuntatalous julkaisun 1/14 mukaan maailman talouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 %. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 1,2 %. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden 7,7 %:n tasosta ja oli 8,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valtionvarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. 9 Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille 20122017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. €. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin. 10 11 Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puutuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voimallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiosta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoona euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Sote-lakiluonnos on lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida. Lähde: kuntatalous 3/2014 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kunnille myönnettiin tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta on esitetty luovuttavaksi vuoden 2015 alusta lukien. Siksi valtion talousarvioesityksessä ei ole enää määrärahaa tätä tarkoitusta varten (Kuntatalous 3/2014). 12 2.3.Kuntatalouden tilanne (Peruspalveluohjelma 2015–2018) Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä, ja velan kasvu uhkaa jatkua. Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntataloudessa on kuitenkin luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015— 2018 kehyspäätöksessä. Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen 2014—2017 nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Päätöksessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta hallitus päätti myös, että käyttöön otetaan uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Järjestelmällä varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat johdonmukaisia kuntatalouden tasapainotavoitteen kanssa. Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuosittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite). Kuntalain kokonaisuudistuksessa, joka tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, on tarkoitus uudistaa yksittäisen kunnan taloudenhoitoa koskevat säännöksiä. Muutokset tukevat koko kuntatalouden tasapainon ylläpitämistä. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013 ja siihen liittyvä muutosesitys, joka koskee valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntaliitoksista vastoin kunnan tahtoa, annetaan keväällä 2014. Tarkoituksena on, että uudet kunnat voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta lukien. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien tavoitteena taloudelliseen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos uudistuksesta on lähetetty helmikuussa 2014 lausunnoille kuntiin. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hallitus on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevasta uudistuksesta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle. 13 Verotus Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisessa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Ennusteen mukaan vuonna 2015 kunnallisveromuutosta tulee 1,2 %, yhteisöveron 5,8 % ja kiinteistöveron 4 %, verotulomuutos yhteensä 1,7 %, kun se 2014 oli 2,3 %. Lähde: kuntatalous 3/2014 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskelisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. 14 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Vuodelle 2015 tehdään normaalit indeksitarkistukset 1,1 %:n mukaan. Ennusteen mukaan on valtionosuusindeksin muutos 0,6 % vuonna 2015, kun se oli 1,5 % vuonna 2014. Lähde. kuntatalous 3/2014 15 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1.Taloussuunnitelman lähtökohdat Kaupungin alue ja sijainti Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki, kokonaispinta-ala on 5 867,24 km², maapinta-ala 5 638,57 km² ja vesipinta-ala 228,67 km. Pudasjärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu ja Ii. Hallinnollinen asema Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtion paikallishallinnossa poliisihallinnon osalta Pudasjärvi kuuluu Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kuusamon palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Oulun seudun ulosottoviraston Pudasjärven toimipisteessä. Maistraatin palvelut hoidetaan Pohjois-Suomen alueen Pudasjärven yksikössä. Oikeusministeriön lakiasiat hoidetaan Oulunseudun oikeusaputoimisto, Pudasjärven sivuvastaanoton kautta. Asuminen Alue Taloutyypit 2009 2010 2011 2012 2013 Pudasjärvi Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus 3857 2650 782 298 127 3856 2627 788 294 147 3863 2627 769 319 148 3850 2614 775 310 151 3856 2604 790 308 154 Tilastokeskus 21.5.2014 Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0-6 842 791 742 723 735 684 650 643 634 613 618 625 619 612 7-12 906 897 879 823 777 752 720 685 652 638 614 578 585 571 13-15 492 473 460 469 479 466 442 426 413 377 348 332 320 316 16-18 514 493 494 467 446 428 432 430 411 429 414 386 352 325 19-24 584 601 607 623 617 561 527 530 525 522 501 500 483 480 25-64 5 020 4 934 4 867 4 777 4 668 4 617 4 513 4 481 4 425 4 389 4 313 4 210 4 161 4 064 651 686 1 718 1 745 1 792 1 839 1 872 1 933 1 947 1 971 1 979 2 022 2 070 2 107 2 175 Yhteensä 10 044 9 907 9 794 9 674 9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543 Kuva: Pudasjärven väestökehitys ikäluokittain, tilastokeskus 16 Kuva: väestökehitys ikäluokittain 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Väestö yhteensä Suomenkieliset Ruotsinkieliset Saamenkieliset Muut kielet yhteensä 9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543 9 535 9 352 9 187 9 098 8 988 8 881 8 738 8 604 8 495 8 375 8 7 7 15 11 16 15 12 11 12 0 0 0 2 2 2 0 0 0 0 18 21 23 27 30 48 77 85 121 156 Kuva: Pudasjärven väestö, eri kielet v. 2004-2013, tilastokeskus 21.3.2014 Elävänä Kuolleet Syntyneiden Kuntien välinen Nettomaahan- Väestönlisäys Ennakkosyntyneet enemmyys nettomuutto muutto väkiluku Pudasjärvi 2011 93 104 -11 2012 81 116 -35 2013 71 116 -45 2014 2015 2016 2017 Kuva: Väestömuutos, tilastokeskus 22.7.2014 -186 -111 -159 63 79 120 -129 -74 -84 -73 -80 -80 -80 8701 8627 8543 8470 8390 8310 8230 Pudasjärven kaupungin väkiluku oli 2013/2014 vuoden vaihteessa 8543. Kaupungin väestö väheni vuoden 2013 aikana (8627-8543) 84 henkilöllä (muutos 0,97 %). Syyskuussa 2014 lopussa pudasjärvisiä oli (8543-8424) 119 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestömäärä on kasvanut hieman alle kolmetuhatta henkilöä vuodessa kolmen viimeisen vuoden aikana. Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin yksiköihin. Väestömäärä jakaantui Kurenala 4203 ja muu kunta 4340 vuonna 2013. Kurenala 4182 asukasta ja muu kunta 4404 asukasta vuonna 2012. Pudasjärven kylien ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä. 17 Työllisyys ja työpaikat Kuva: Työttömyysaste v. 2008-2014 Syyskuu 2014 tilanteen mukaan Pudasjärven työvoima on 3264. Pudasjärven työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 472 henkilöä (14,5 %) ja avoimia työpaikkoja oli 41. Vuosi sitten oli Pudasjärvellä työnhakijoita 504 (15,2 %) ja avoimia työpaikkoja oli 33. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli 13,9 %, Oulu 14,9 %, Oulunkaari 15,4 % ja Koillismaa 13,5 % syyskuun lopussa. Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat. Kuva: Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta seutukunnittain (%) 18 Pohjois-Pohjanmaan työllisyys on heikentynyt tasaisesti viime vuosina. Kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvat vaikeudet näkyvät koko alueella ja kaikilla aloilla. Tilausten ja viennin vähyydestä ovat kärsineet erityisesti teollisuus kuin myös rakentaminen, kauppa ja kuljetus. Yksityiset liike-elämää tukevat palvelut ovat viime aikoihin saakka pysyneet tasollaan ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman vähentyneet edellisvuosiin verrattuna johtuen työvoiman ylitarjonnasta. Taantuman ohella iso aluetaloudellinen muutostekijä on ollut ICT-klusterin mukautuminen Nokian jälkeiseen aikaan, jossa iso joukko osaajia on vapautunut työmarkkinoille. Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana pääosin kaikissa seurantaryhmissä ja maakunnan työttömyysaste pysyttelee kuukausittain noin 2 prosenttiyksikköä yli kansallisen keskitason. Säännöllisen työn puute koskettaa noin 40 000 ihmistä maakunnan alueella. Työttömyyden kasvu ja suhdannetilanne heikentävät entisestään erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. ICT-alan yt-ilmoitukset ja irtisanomiset lisäävät työttömien määrää. Lähes kaksi kolmasosaa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla. Koko maakunnan haaste on leventää elinkeinollista perustaa. Useita uusia massatyöllistäjiä ei ole tiedossa lähitulevaisuudessa. Alueen kasvu on vientihakuisten yritysten harteilla. Kehittämistyötä vientivalmiuksien parantamiseksi on tehtävä, sillä nykyisin vientiyritysten määrä on liian alhainen ja volyymi on liian pientä. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehokkaita ja riittävästi resurssoituja toimia työpaikkojen syntymiseksi ja säilymiseksi sekä korkean työllisyyden ja ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi. Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Asemakaavoja on kaupungin alueella Kurenalla ja Syötteellä. Syötteellä asemakaava-alueita on useita ja ne ovat tarkoitettu pääasiallisesti lomarakentamiseen. Parasta aikaa on meneillään Iijoen ja Livojoen rantayleiskaavoitus, jotka tulevat ohjaamaan voimakkaasti rakentamista maankäyttöä jokivarsissa tulevaisuudessa. Väestöstä noin puolet asuu Kurenalan taajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asukkaista noin 45 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Muu väestö on jakaantunut kohtalaisen tasaisesti kaupungin alueelle vesistöjen ja pääteiden varsiin. Rakentamattomia asuntotontteja on Kurenalla kohtalaisen paljon ja kaupunginkin omistuksessa niitä on lukumääräisesti useiden vuosien tarpeisiin. Rakentamista suunnittelevat ovat kuitenkin valitelleet tonttien huonoa tarjontaa. Lähivuosina Kurenalla puutetta tulee olemaan ydintaajaman rivitalotonteista, jotka kiinnostavat erityisesti taajamaan muuttavaa vanhusväestöä. Pientalorakentaminen on pääosin lomarakentamista. Uusia asuinpientaloja rakennettiin 2013 ja 2014 vuosina 11 kappaletta. Omakotirakentaminen on hajaantunut viime vuosina pääsääntöisesti Kurenalan taajaman ulkopuolelle. Lomarakentamisesta noin puolet sijoittuu Syötteen kaavoitetuille alueille. 19 Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset 20 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, valiokunnat ja lakisääteiset lautakunnat. Valtuusto on päättänyt joulukuussa 2012 luottamushenkilöhallinnon uudistamisesta kuntalain mukaisesti, siten että käyttöön otetaan Pudasjärven oma valiokuntamalli. Valtuusto jakaantuu kolmeen valiokuntaan, joiden nimet ja tehtävät määritellään valtuustokausittain. Valtuustokauden 2013 alusta aloittavat seuraavat valiokunnat: 1) Alueyhteistyö- ja elinvoima 2) Hyvinvointi 3) Elinympäristö Lisäksi valitaan neljä lautakuntaa: 1) Tarkastuslautakunta 2) Keskusvaalilautakunta 3) Viranomaislautakunta 4) Oulunkaaren ympäristölautakunta Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valiokuntien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä sekä erityisistä tehtävistä päättää valtuusto. Valtuuston ensimmäisen toimikauden alussa aloittavat alueyhteistyön- ja elinvoiman valiokunta, hyvinvointivaliokunta ja elinympäristö-valiokunta. 21 Kaupungin henkilöstöorganisaatio Kaupungin henkilöstötoiminta järjestetään siten, että henkilöstövoimavarojen tehokas käyttö ja yhteistoiminta mahdollistavat valtuuston hyväkymien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen. Kaupungin henkilöstö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Organisaatio jakaantuu neljään toiminta-alueeseen: hallintotoiminta, esimiehenä hallintojohtaja kehittämistoiminta, esimiehenä kehittämisjohtaja sivistys- ja hyvinvointitoiminta, esimiehenä opetus- ja sivistysjohtaja tekninen ja ympäristötoiminta, esimiehenä tekninen johtaja Toiminta-alueet jakaantuvat tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin. Tilivelvolliset Kuntalain (75 §) mukaan tilivelvollisten todellinen vastuullisuus korostuu ja tilivelvollisten piiri konkretisoituu. Tilivelvollisia ovat toiminta-alan jäsenet ja asianomaisen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia johtavia viranhaltijoita voi tehtäväalueella olla useampia. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta Pudasjärven kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty valtuustossa 10.2.2014 § 4. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Pudasjärven kaupungin sisäisen valvonnan ohjeistuksen 13.5.2014 § 218. Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu ja seurantaprosessia Kaupungin ja kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskit jaetaan kolmeen riskiluokkaan: vähäinen (1), kohtalainen (2) ja merkittävä riski (3). Riskikartoituksessa otettava huomioon merkittävät sopimusriskit. Riskienhallintaa suunnitellaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Kaupunginhallituksen alaisten toiminta-alueitten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Toiminta-alueet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana väliraportointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat riskinsä sekä raportoivat niistä kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toimintaan vaikuttavista seikoista: Pudasjärven kaupungin toimintaympäristöön kuuluvat normaalit kuntasektorin riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät kansantalouden muutoksiin. Taloudellisen taantuman pitkittyminen ja lainamäärän kasvu saattaa muodostua epävarmuustekijäksi kuntasektorilla ja myös Pudasjärven kaupungin toiminnassa. Energiakustannusten kehitys on myös kaupungin toimintaan vaikuttava toimintaympäristöstä aiheutuva epävarmuustekijä. Pinta-alaltaan laajana Pudasjärven kaupungissa etäisyydet ovat pitkiä, ja tämän vuoksi kuljetus- ja matkustuskustannukset ovat merkittävä kustannuserä kaupungin toiminnassa. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi myös kiinteistöjen lämmityskustannukset 22 ovat vuosittain huomattava toimintakulu kaupungin taloudessa. Kiinteistöjen rakentamiseen, kunnossapitoon ja sisäilmaan liittyvät riskit muodostavat kaupunkitasoisen riskikokonaisuuden. Pudasjärven kaupungin väestömäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana, eikä suuntaan ole näköpiirissä muutoksia. Suomessa on myös tapahtumassa lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle. Väestön vähentyessä ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle riittävän työvoiman saatavuus kaupungin palvelukseen on epävarmuustekijä, joka vaikuttaa kaupungin toimintaan tulevina vuosina. Palvelujen järjestämisessä tulisi varautua väestörakenteen muutokseen talousarviovuotta ja suunnitelmakautta pitemmälle ulottuvilla kestävillä valinnoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarve kasvaa väestön voimakkaan ikääntymisen jatkumisen myötä edelleen voimakkaasti. Palveluiden järjestämisen arviointi ja prosessien uudistaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka onnistuessaan vaikuttaa tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasprosessin riskitekijät sijoittuvat sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen, saumattomuuteen että päällekkäisyyteen. Asiakkaan ja potilaan palvelutarpeen arviointi ja oikeaaikainen palveluiden järjestäminen ovat edellytys vaikuttavien palveluiden toteutumiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä korostuvat asiakkaan ja potilaan subjektiivisluonteiset oikeudet määrä- ja takuuaikojen myötä. Oikeuksien vahvistuminen yhdistettynä teknologian ja lääketieteellisen osaamisen huimaan kasvuun kaventaa taloudellisia mahdollisuuksia varautua uusien hoito- ja palvelumuotojen käyttöönottoon. Pudasjärven oman erityispiirteen muodostaa kaupungin laajuus ja asutuksen jakautuminen koko laajalle alueelle. Arkija lähipalveluiden järjestäminen taloudellisesti tehokkaasti koko kaupungin alueelle on osoittautunut vaativaksi. Toisaalta väestön keskittäminen taajamaan vaatisi investointeja rakentamiseen tai elinkaarensa päässä olevien kiinteistöjen suunnitelmallista peruskorjaamista. Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät riskit liittyvät ICT-palveluiden luotettavuuteen, tieto-omaisuuden turvaamiseen, infrastruktuurin suojaamiseen sekä kehittämisprojektien onnistumiseen. Tieto- ja tietoturvariskien hallinnassa noudatetaan kaupungin tietoturvapolitiikkaa ja tietohallinnon toimintamallin mukaisia riskienhallintatoimintatapoja. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset (mm. terveydenhuoltolaki, tietohallintolaki) edellyttävät kuntasektorin toimijoita panostusta toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä ratkaisujen suunnittelu- ja kokonaisarkkitehtuurityöhön. Nämä kansallisen tason vaatimukset edellyttävät resursointia ja osaamisen kehittämistä. Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä. Kaupungin ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytetään ulkoistetuista konesaleista. Muita tietojärjestelmiä ja tallennusjärjestelmiä koskee konesaliin kohdistuvat riksit (tulipalo, sähkövirta, jne), joita ei kyetä hallitsemaan. Konesaliriskiä pyritään pienentämään hakemalla ulkoistusratkaisua. Kaikista edellisistä johtuen tietoliikenne muodostaa suurimman riskin, jonka hallitsemiseksi tietoliikenteen solmupisteiden sähkönvirran saanti tulisi turvata (varavoima). Tällä hetkellä asia on varmistettu ups-laittein, joiden kesto on 2-4 tuntia. Viesti- ja Informaatioteknologiaan liittyvät riskit Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä opetuksessa. Sähköntuotannon häiriöt vaikuttavat olennaisesti koulutyön tekemiseen. Pedagogiikkaa kehitetään ajanmukaisten opetusvälineiden ja sähköisten oppimisympäristöjen keinoin. Joillakin kouluilla opetusvälineet ovat vanhoja ja korjauskelvottomia ja niitä joudutaan uusimaan, mikä aiheuttaa suunnittelukaudella ennakoimattomia kustannuksia. Uuden tekniikan hyödyntämiseksi toteutetut laiterotaatiot aiheuttavat käyttötalouspuolella leasingvuokrien nousua sekä päivähoidossa että sivistyspalveluissa. 23 Liikenteeseen ja oppilaskyydityksiin liittyvät riskit Kyydityksen piirissä on n. 550 oppilasta. Teiden kunto ja liukkaus vaikuttavat kuljetuksiin. Tien vaarallisuuden määrittämiseksi käytetään vuosittain päivitettävää ELY -keskuksen teiden vaarallisuusmäärittelyä (Koululiitu) tai muuta viranomaislausuntoa. Tien vaarallisuuslukua nostetaan talviajalla ja raja-arvot katsotaan tien suuntaisesti ja tien ylityksen mukaan. Energiahinnan nousulla on kyyditys- ja kuljetuskustannuksia lisäävä vaikutus talousarvioon. Koulukuljetuksen ja majoituksen perusteet on hyväksytty lautakunnassa 27.8.2012 § 134. Kuljetuksen perusperiaatteena on perusopetuslain 32 §:n mukainen yli viiden kilometrin koulumatka. Kunta järjestää kyydityksen 0-3-luokkalaisille, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Koulumatka katsotaan tällöin oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi ja vaaralliseksi. Mikäli liikennöitsijä ottaa kuljettaakseen oppilaan, jolle ei ole myönnetty koulukuljetusta, ei vahingon sattuessa kaupungin vakuutus koske oppilasta. Elintarvikehuoltoon liittyvät riskit Kuljetusalan tai palvelualan lakko sekä sähkön toimitushäiriöt vaikuttavat ruokapalvelujen järjestämiseen. Terveyteen liittyvät riskit Laajan ja nopeasti leviävän flunssaepidemian aikana koulutyö voi vaarantua. Väistötiloja on ollut käytössä useita ja niiden kustannukset ovat lisänneet taloudellisia kustannuksia. Väistötiloja on jouduttu varustamaan puhtailla opetustarvikkeilla, -välineillä ja materiaaleilla, mihin ei ole varattu määrärahoja. Sisäilmaryhmiä on jouduttu perustamaan useita. Yleiseen turvallisuuteen liittyvät riskit Koulujen turvallisuussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti mm. maassamme tapahtuneiden koulusurmien vuoksi. Yhteistyötä tehdään poliisi- ja pelastuslaitoksen kanssa. Opetuksen järjestäminen on käynyt entistä haasteellisemmaksi niukkojen resurssien ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Ongelmalliset tilanteet tulevat vaikeutumaan, joten tilanteisiin tulee puuttua tarmokkaasti pientenkin epäilyjen ilmetessä. Tilapäistäkin leiritoimintaa ja -yöpymistilanteita varten tulee laatia tarkat turvallisuusohjeet. Ympäristötekijät Ympäristöriskien hallinta edellyttää ympäristöasioiden nykytilanteen tuntemusta ja jatkuvaa parantamista. Ympäristöriskien hallinta varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöittä, toiminnan laatu säilyy hyvänä eikä asukkaille tai ympäristölle aiheudu vaaratilanteita tai vahinkoa. Ympäristöriskejä voivat aiheuttaa haitallisten aineiden virheellinen käsittely ja tekniset häiriöt. Ympäristöriskejä voi syntyä myös ympäristön vähittäisen pilaantuminen seurauksena. Päästöt ilmaan, maaperään, vesistöön tai pohjaveteen voivat saada aikaan vakavia taloudellisia tai toiminnallisia seuraamuksia ja estää tavoitteiden saavuttamisen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Ympäristöriskejä voi syntyä myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, myrskyjen tai tulvien yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös juomaveden laadun turvaamiseen, pilaantuneista maista aiheutuvan riskin eliminoimiseen sekä yritysten kykyyn kantaa toiminnastaan aiheutuvat riskit. Kaupunki voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskialueensa, ohjeistamalla niiden seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin, mikä koskee kaikkia hallintokuntia ja liikelaitoksia. Kaupunki päivittää v. 2015 vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa otetaan kantaa riskitekijöihin. Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu tulvariskien hallintasuunni- 24 telma. Suunnitelman on laatinut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa. Energiahuolto Kaupunki ostaa kaukolämpölaitokselta n. 11.000 MWh energiaa. Keskustan alueen ja Törrönkankaan alueen lämpökeskukset käyttävät lähes 90 %:sti kotimaisia polttoaineita, joten hiilidioksidipäästöt lämpökeskuksilta ovat hyvin vähäiset. Energialaitos on laajentanut taajamassa kaukolämpöverkostoa, minkä seurauksena on siirrytty fossiilisia polttoaineita käyttävien rakennusten osalta keskitettyyn lämmöntuotantoon. Jätehuolto Vuoden 2008 alusta lähtien on käytössä ollut jätteiden siirtokuormausasema. Samalla paikalla sijainnut kaatopaikka on suljettu ja maisemoitu. Alueella toteutetaan ympäristöluvan mukaista pohjavesien jälkitarkkailua Pöyry Finland Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteet siirretään siirtokuormausasemalta pääasiassa poltettavaksi Ekovoimalassa, polttokelvoton jäte siirretään Oulun Ruskon kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Jätehuollossa myös valtakunnallinen tavoite on saada hyödynnettyä mahdollisimman suuri osa hyötyjätteistä pois kaatopaikoille sijoitettavan lajittelemattoman yhdyskuntajätteen joukosta. Syötteen vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen verkostoa on rakennettu Syötteen alueille. Vesi- ja viemäriverkoston laajentaminen pienentää huomattavasti vesistöjen kuormitusta ja lisää jonkin verran vesi- ja viemärilaitoksen liikevaihtoa. Ympäristöluvan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä investointeja. Vuotovesien riskejä pyritään ennaltaehkäisemään vuosittaisilla tarkastuksilla ja kunnossapitotöillä. Vahinkoriskit ja vakuuttaminen Pudasjärven kaupunki noudattaa vakuuttamiskäytännössään kaupunginhallituksen hyväksymää periaatetta riskienhallinnan järjestämisestä ja vakuutuskäytännöstä. Vakuuttamispolitiikka/perustiedot vakuutuksista sisältää mm. suojeluohjeet, riskienhallinta ja vakuuttamisohjelman vuositarkistuksen. Henkilöstö PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Henkilöstötarve Hallintotoiminta Kehittämistoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Tekninen ja ympäristötoiminta Pudasjärven kaupunki yht. TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017 lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm 28 26 26 1,4 26 26 36 21 26 26,4 25 25 216 217 214 -1,4 212 212 54 46 38 -16,6 36 36 334 311 304 -2,2 299 299 Kuva: henkilöstön lkm 2013-2017 Henkilöstömuutokset 2014 - 2015 ovat: kehittämistoiminta (5), muutokset projektityöntekijöiden ja työllistettyjen kohdalla sivistys- ja hyvinvointitoiminta (-3) (tp 2013 luku ei sisällä sivutoimisten virkoja), henkilöstömuutoksia eri kustannuspaikoilla tekninen ja ympäristötoiminta, tekniset palvelut -8, henkilöstömuutoksia mm. eri kustannuspaikolla, kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirtyminen uuteen yhtiöön sekä uusi tekninen isännöitsijän toimi 25 Kuva: Arvioitu eläkkeelle jäänti vuoteen 2024 mennessä. Kunta-alalla vuoden 2005 alusta toteutetun eläkeuudistuksen tavoitteena on vaikuttaa eläkkeelle jäänteihin ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Vanhuuseläkkeelle voidaan jäädä joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai valita eläkkeelle jäänti 63-68 –vuotiaana. Pudasjärven kaupungin vakinaisesta palveluksesta on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2012 yhteensä 9 henkilöä. Kaupungin palveluksesta on arvion mukaan jäämässä eläkkeelle vuosien 2014-2024 aikana yhteensä 117 henkilöä (vakinainen). Hallintotoimesta 13, kehittämistoimesta 4, sivistys- ja hyvinvointitoimesta 67 ja tekninen ja ympäristötoimesta 33 henkilöä. Lähde: Kaupungin henkilöstöraportti 2013. Henkilöstökulut Vuoden 2015 talousarviossa välittömät palkat ovat 11,5 milj. euroa ja sivukuluineen yhteensä 16,5 milj. euroa. Kokonaishenkilöstökulut ovat kasvaneet edellisen vuoden talousarvioon verrattuna 36 803 euroa (0,2 %). Solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu on ollut vuodessa keskimäärin 0,4 %. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus vuodelle 2015 (11,5 milj. €) on noin 46 000 euroa. Kuva: palkat ja henkilöstökulut 2007-2017 26 Kuva: henkilöstökulut toiminta-alueittain 2013-2017 3.2.Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 2.4 milj. euroa ja muutettu talousarviokin ylittyi 884 000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja kun vanhoja varauksia purettiin, muodostui tilikauden ylijäämäksi 3.8 milj. euroa. Vuonna 2013 investointimenot olivat korkeat 6.9 milj. euroa ja edelleen tälle vuodelle on varauduttu 4.3 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavat investointitarpeet. Kaupungin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2787 €/asukas. Taloussuunnittelun mukaan lainakanta lähtisi pienenemään, mutta tulorahoituksen pieneneminen ja investointitarpeet voivat muuttaa tilannetta. Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää talouden tasapainotussopimuksen päivittämistä ja kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Valtionosuusuudistuksen mukaan Pudasjärven kaupungin valtionosuudet tulevat vähenemään viiden vuoden siirtymäajan puitteissa vuositasolla n. 2,6 milj. euroa, -308 €/asukas vuoden 2014 tasoon nähden. Vuonna 2015 tulorahoituksen arvioidaan pienenevän n. -1,0 % kuluvan vuoden talousarvion toteumaarvioon verrattuna. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen. Pudasjärven kaupungin asukasmäärä vähenee ja ikääntyy, minkä vuoksi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden menot kasvavat. Kaupungin asukasmäärän väheneminen täytyisi saada käännettyä positiiviseksi, jotta verorahoituksen osuus säilyisi eikä merkittävästi pienenisi. Tulopohjan kehityksen hahmottamista vaikeuttavat verotuloihin ja valionosuuksiin liittyvät valtion ratkaisut; verotusta on kevennetty ja kuntien veromenetykset on kompensoitu lisäämällä valtionosuuksia. Pudasjärven kaupungin talouden tuloissa valtionosuuksien ja verotulojen kertymä on erittäin merkittävä. Niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat välittömästi kaupungin talouteen. Valtionosuusuudistus tulee voimaan 1.1.2015. 27 Ammatillinen peruskoulutus Kilpailu koulutettavista kiristyy ja paikallisen työvoimatarpeen turvaaminen vaikeutuu olennaisesti. Ammatillinen peruskoulutuksen toteuttajana toimii Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Säädösmuutokset tulevat vaikuttamaan koulutuksen järjestäjäverkkoon järjestäjämäärää vähentävästi. Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä Väestön, varsinkin lasten ja nuorten määrän vähetessä opetuspuolella on tapahtunut muutoksia mm. alakoulujen määrässä. Aluekouluverkko pidetään kattavana. Kulttuuritoimella on vaikutusta mm. kunnan houkuttelevuuteen ja imagoon. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa ja tarve suurenee. Yhteistyö eri koulutustahojen (vapaa sivistystyö/ kansalaisopisto, korkeakoulut, työvoimatoimisto, ammattioppilaitos) välillä tiivistyy. Henkilöstön eläköitymiseen vastaaminen luo haasteita tulevaisuudessa. Oppilasmäärän pienentyessä alakoulujen määrää on tarkasteltu. Oulun seudun läheisyys auttaa opettajien rekrytoinnissa. Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä haja-asutusvaltaisuus säilyy ja kunnossapidettävän infrastruktuurin yksikkö-kustannukset kasvavat. 3.3.Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset Kunnat voivat sopia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä. Yhteistoiminnan järjestämisen päävaihtoehdot ovat sopimuskuntamallin mukainen ja kuntayhtymämallin mukainen yhteistoiminta. Tehtävän budjettiehdotukset perustuvat kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiin palvelusopimuksiin. Kaupungin budjetointi, toimintamenot budjetoidaan asiakaspalvelujen ostot tuottajayksiköltä. Pudasjärven kaupungin alueet/tulosyksiköt: talousarviorakenteen yhteistoiminnassa yhteistyötoiminta- Kuntayhteistyön tulosyksikössä on varauduttu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulunkaaren kuntayhtymän (yleinen) ja Suomen kuntaliiton yhteistoimintaosuuksiin. Oulunkaaren yhteistoiminta-alue ja Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut) Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämissopimuksessa osapuolet Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous- henkilöstö- ja atk-) palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille. Maaseutuhallinnon tehtävien yhteistoimintasopimus 1.1.2013 alkaen (kh 1.11.2011). Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii Oulun kaupunki. Yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Iin kunta, Oulun kaupunki (Haukipudas ja Oulunsalo), Pudasjärven kaupunki sekä Utajärven kunta. Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii 28 Oulun kaupunki. Sopimus koskee kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1 §). Sopimus sisältää a) kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle lailla ja asetuksella tai määräyksellä säädetyt tehtävät ja palvelut b) muut erillisellä sopimuksella hoidettavat maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät. Oulunkaaren ympäristöpalvelut sijoittuvat Pudasjärven kaupungin hallinnossa itsenäisenä tulosyksikkönä. Palveluista vastaa Oulunkaaren ympäristölautakunta. Lautakunta huolehtii tehtäväalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen kuntien välinen pelastustoimen yhteistoimintasopimus. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on varmistaa turvallinen toimintaympäristö sekä tuottaa pelastusalan palvelut tehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talous- ja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella. Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen mukaan. Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n. 20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011. Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien. Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen ne siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän hoidettavaksi. Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta luovutetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014 (valtuusto 6.11.2014). Oulunkaaren kuntayhtymä/sote:n tehtäväalueelta on siirretty kuntouttava työtoiminta (23 440 €) ja työmarkkinatuen kuntaosuus (85 000 €) tehtävät kehittämistoiminnan tehtäväalueelle vuoden 2015 alusta. 29 4. KUNTASUUNNITELMA 2012–2018 4.1.Kunnan toimintalinjat ja päämäärät VISIO: Pudasjärvi on luontaisista voimavaroista elävä ja vahvistuva alueellisesti vaikuttava maaseutukaupunki Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Johdanto Pudasjärven kaupunki on tehnyt talouden tasapainottamissopimuksen keväällä 2009, jonka seurauksena kaupungin talous saatiin tasapainotetuksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt vakiintunut, mutta tulevat valtio-osuuksien leikkauksen tulevat vaatimaan edelleen talouden rakenteiden vahvistamista. Toimintoja tulee tulevina vuosina tehostaa rakenteita kehittämällä. Tasapainottamissopimuksessa korostettiin, että kaupungin elinvoimaisuus tulee kaikissa tilanteissa turvata. Tavoitteen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi laadittiin kuntasuunnitelma vuosille 2012–2018. Kuntasuunnitelmatyön rinnalla valmisteltiin myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin Harva-ohjelma. Tämän työn onnistumisen yhtenä merkkinä voidaan pitää Pudasjärven kaupungin valitsemista Suomen kuntamyönteisimmäksi kunnaksi vuonna 2014. Kylien kehittämistä jatketaan mm. laajentamalla osallistuvan budjetoinnin käyttöä. Pudasjärven elinkeinonäkymät Pudasjärven kaupungin elinkeino-ohjelman perusajatuksena on parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä aktiivisesti toimintaympäristöä kehittämällä ja reagoimalla ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. Läheinen yhteistyö yritysten kanssa nähdään tärkeänä menestystekijänä. Elinkeinopolitiikan yleisenä päämääränä on eri toimenpitein hidastaa muuttoliikettä, vauhdittaa työikäisen väestön sisään muuttoa ja pienentää muuttoliikkeen sekä ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia. Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsätalous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja matkailu. Nämä elinkeinoalat ovat myös maailmalla kasvavia toimialoja, joita vauhdittavat esimerkiksi kansainväliset ilmastostrategiat ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet, joihin Suomi on myös sopimuksillaan sitoutunut. Myös EU:n HARVA-päätöslauselma tukee erityisesti harvaan asuttujen alueiden sellaisen elinkeinotoiminnan kehittämistä, joka hyödyntää alueiden runsaita luonnonvaroja. Päätöslauselmassa korostetaan että harvaan asutuilla alueilla on myös potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Syötteen matkailualueen kehittyminen on ollut viime vuosina myönteistä. Alueella toimivat yritykset muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailualan klusterin. Yritysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet oman toiminnan kehittämiseksi ovat parantuneet olennaisesti. Viime vuosina matkailualan yritykset ovat tehneet käytännön yhteistyötä Syötteen ja Taivalvaaran matkailukeskusten kesken. Nämä muodostavat jatkossakin luontevasti Syötteen tunturialueen, jota yhdistää yhtenevät asiakasvirrat ja mm. kuntarajojen yli ulottuva Syötteen kansallispuisto. 30 Syötteen kesämatkailun kehittämiseksi Pudasjärven kaupunki on hakenut Perhokalastuksen maailmanmestaruuskisojen isännyyskaupungin roolia vuodelle 2017. Mikäli isännyys myönnetään, tullaan kisojen mediajulkisuutta hyödyntämään kalastusmatkailun kehittämiseksi. Matkailuyhteistyön käynnistämisessä Oulun kanssa Pudasjärvellä on ollut ratkaiseva rooli. Oulu nähdään strategisena kumppanina lähialueen markkinanäkökulmasta katsottuna ja myös logistisena solmupaikkana sekä porttina koko Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoa ajatellen. Syötteen tunturialue Suomen eteläisimpänä tunturina tulee jatkossakin olemaan sekä kansainvälisillä, että kotimaisilla markkinoilla osa Suomen Lappia. Syötteen kehittymiselle on erityisen tärkeätä, että Syöte mielletään maailmalla osaksi Lappia. Tämän varmistamiseksi on tavoitteena olla tulevaisuudessakin mukana Lappi-brandia hallinnoivan House of Lapland´in toiminnassa. Syötteen alueen matkailun kehittämisen yksi keskeinen lähtökohta on kestävän kehityksen periaate. Kehittämisen kannalta merkittäväksi asiaksi on noussut yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Aluetta tulee kehittää edelleen yhtenä Pohjois-Suomen vetovoimaisimpana matkailualueena. Toimivien yritysten näkökulmasta katsottuna on välttämätöntä, että niillä on pitkän aikavälin näkymä esimerkiksi maankäyttöön ja alueen monimuotoisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvien tarpeiden suhteen. Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä kuten puutuotealan yritykset Kontiotuote Oy (n. 300 työntekijää) ja Profin Oy (n. 60 työntekijää). Nämä olemassa olevat vahvat mekaanisen puuteollisuuden yritykset luovat mahdollisuuden uusien, näiden yritysten kanssa yhteistyössä kasvavien yritysten synnylle. Lisäksi hirsirakentamisestä luodaan pitemmällä aikavälillä uusi vetovoimainen matkailukohde. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö (n. 30 työntekijää) sijaitsee Pudasjärvellä. Elintarviketeollisuuden kehittämiseksi lähiruokakonseptit tullaan jalkauttamaan niin, että Pudasjärvellä tuotetut elintarvikkeet jalostetaan yhä suuremmassa määrin paikkakunnalla. Lisäksi luodaan edellytykset hyödyntää paikallisia elintarvikkeita laitoskeittiöissä. Alkutuotannon perusrungon muodostavat edelleen kylillä toimivat maatilat ja porotalous. Viime vuosina maatilojen määrä on pudonnut, mutta tilakoot ovat samanaikaisesti kasvaneet. Valtaosa maatalouden alkutuotantotiloista on karjatiloja. Suurimmilla tiloilla lypsylehmiä on noin 150. Näitä Pudasjärven mittaluokassa suurtiloja on koko pitäjän alueella puolenkymmentä. Toimivat maatilat ovatkin sivukylien elinvoimaa ylläpitäviä yksiköitä, joilla voi jatkossa olla kylien palveluiden tuottajina nykyistä suurempi ja monipuolisempi rooli. Pudasjärven erityispiirteenä voidaan pitää useimpien toimialojen kannalta merkittävää kuljetus- ja logistiikka-alan yrityskeskittymää. Erityisen tärkeitä nämä yritykset ovat puutuote- ja bioenergiatoimialoille. Kuljetus- ja logistiikka-ala on sidoksissa myös maa- ja metsätalouden sekä matkailutoimialan kanssa. Pudasjärven Paliskuntien alueella on yhteensä 12500 lukuporoa. Päätoimisia porotilallisia on noin 30. Poroelinkeinon ja matkailutoimialan jatkuva kasvava yhteistyö luo alueelle merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Porotalouden merkitys myös lähiruoan tuottamisessa on merkittävä. Porojen ja porotalouden hyödyntämisessä matkailuelinkeinossa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Paikallisen puutuote- ja energiateollisuuden tuomat työpaikat täydentävät yleensä maa-, metsä- ja porotilataloudesta elantonsa saavien toimeentuloa. Viime vuosina matkailutulo on ollut uusi ja kasvava tulonlähde. Syötteen matkailualueen vetovoima on säteillyt lähikyliin ja pääliikenneväylien varressa oleville kylille. Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla sijaitsevan Mustavaaran kaivoksen mahdollinen avaaminen tuo hyvinvointia laajalle alueelle. Myös Pyhäjärvelle suunniteltu ydinvoimala ja Lapin 31 alueen kaivannaisteollisuuden hankkeet tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta myös Pudasjärvelle. Tulevina vuosina myös Barentsin alueen suurhankkeet voivat heijastua kuntaan myönteisellä tavalla. Talouden heikko kehitys ympäri maailmaan on hidastanut kaivannaisteollisuuden kehittymistä kuten myös Barentsin alueen projekteja. On todennäköistä, että nämä hankkeet tulevan tulevaisuudessa avaamaan uusia mahdollisuuksia myös Pudasjärvelle, mutta lähiajan taloudellinen kehittyminen täytyy perustua perinteisiin toimialoihin. Pudasjärven kilpailutekijät Pudasjärvi on yksi luonnonvaroiltaan rikkaimpia kuntia Suomessa. Maisemallisten vetovoimatekijöiden kärjessä on Syötteen tunturialue ja – kansallispuisto, sekä useat pitäjää halkovat joet ja järvet. Suomen eteläisin tunturialue on vuosikymmenien ajan ollut mm. oululaisten oma olohuone ja sen merkitys kasvaa edelleen Oulun matkailuelinkeinon vahvistumisen myötä. Pudasjärvi on mukana Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Lisäksi Syötteen markkinointia tukee yhteistyö Lapin kanssa. Myös Pudasjärven kunnan alueelle sijoittuvat runsaat vesistöt, Iijoki, Livo-joki, Siuruanjoki, Nuorittanjoki ja monet järvet antavat luonnon monimuotoiselle käyttämiselle runsaasti mahdollisuuksia. Pudasjärven kaupunki onkin käynnistänyt yhdessä maanomistajien kanssa yhden Suomen historian laajimman rantayleiskaava-prosessin, jonka tarkoituksena on rantayleiskaavan luominen jokivarsille. Rantayleiskaava vauhdittaa jokivarsille sijoittuvaa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen rakentamista. Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Saman megatrendikehityksen (myötävirran) tuloksena on lähiruoan arvostuksen nousu, puhtaan pohjaveden arvon ymmärtäminen ja lähi-/uusiutuvan energian tuottaminen ja hyödyntäminen. Kaikki nämä tukevat Pudasjärven menestystekijöitä. Pitäjän etelä-lounaislaidan asutuksen kasvaminen mahdollistuu, kun Oulun suunnan liikenneyhteydet paranevat edelleen. Vapaa-ajan asukkaiden viipymäajat kasvat jatkuvasti ja tehdyn selvityksen mukaan Pudasjärven väkiluku kesäaikana nousee sen ansiosta jopa 16.000 asukkaaseen. Mikäli kaikkien vapaa-ajanasuntojen asukkaat/käyttäjät olisivat samanaikaisesti paikalla, nousisi Pudasjärven väkiluku sesonkiaikoina nykyisellä vapaa-ajanasuntokannalla jopa 25.000 henkilöön. Pudasjärven suuret raaka-ainevarat ovat elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Paikkakunnalla on pitkään toiminut maailman johtavia puutuotealan yrityksiä, joiden raaka-aineet tulevat lähiseudulta ja työllistävät merkittävän määrän ihmisiä tuotannon lisäksi raakaaineiden hankintaketjuissa. Myös maamme suurimmat turvevarannot ovat Pudasjärven alueella. Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin uskotaan edelleen. Pudasjärven läpi kulkee kaksi merkittävää liikenneväylää, VT20 ja kantatie 78. Näiden liikennevirrat muodostavat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvavan mahdollisuuden uudelle yritystoiminnalle. Liikennevirtojen pysäyttämiseksi ja taloudelliseksi hyödyntämiseksi tullaan jatkossa panostuksia lisäämään. Elinvoiman kehittämisen kriittiset tekijät Parhaiten Pudasjärven elinvoimaisuus varmistetaan sillä, että paikalliset vahvuudet ja menestystekijät voidaan yhdistää maailmanlaajuisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin toimintaympäristön muutosta aikaansaaviin myötävirtatekijöihin. Mikäli elinvoimaa yritetään rakentaa näiden myötävirtatekijöiden vastaisesti, eivät yhden kunnan resurssit riitä niiden kääntämiseen. Tällaisia myötävirtatekijöitä ovat mm. ekologisuuden, ympäristötietoisuuden, puhtauden ja turvallisuuden arvojen voimakas nousu. Näiden arvojen nousua maailmalla ovat vauhdittaneet 32 keskustelut ja ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta, sekä huoli energiavarojen hupenemisesta. Ihmisten taloudellisen vaurauden kasvaminen on mahdollistanut sen, että yksilötasolla ollaan valmiita entistä enemmän panostamaan henkilökohtaiseen mukavuuteen, hyvinvointiin ja nautintoihin. Tämä kehityssuunta on synnyttänyt jo ja synnyttää tulevaisuudessa lisää yrityksiä hyvinvointialalle. Kolmas suuri myötävirtatekijä on rajattomuuden lisääntyminen, laajasti ymmärrettynä. Tavaran, ihmisten, pääomien ja tiedon lähes rajaton liikkuminen ovat luoneet uuden maailman, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämä luo mahdollisuuksia uudelle elinkeinotoiminnalle ja se avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiselle. Palveluiden järjestämisessä myös kuntarajat ylittävä yhteistyö saa uusia muotoja. Pudasjärven elinvoimaisuuden säilyttäminen lähtee voimakkaasta kumppanuusajattelusta. Naapurit ja erityisesti Oulun talousalue ja naapurikunnat nähdään voimavarana, ei uhkatekijänä. Tämä vaatii riittävän hyvää itsetuntoa, jossa nähdään oma arvo ja annetaan arvostus myös kumppaneille. Elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sekä palveluiden tuottamiseksi näitä kumppanuuksia etsitään aktiivisesti. Pudasjärven ja sen lähiympäristön lähes rajattomien luonnonrikkauksien monipuolinen hyödyntäminen luo pysyviä elinvoimamahdollisuuksia, joiden varaan elinvoiman peruspilarit rakennetaan. 33 5. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016–2017 5.1.Talousarvio- ja suunnitelmarakenne 1.1.2013 LUKIEN KÄYTTÖTALOUSOSA Toimielin Toiminta-alue määräraha sitova Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Viranomaislautakunta Hallintotoiminta * Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen Kehittämistoiminta * Elinvoimainen kehitys ja työpaikat Sivistys- ja hyvinvointitoiminta * Päivähoito * Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristötoiminta * Tekniset palvelut * Rakennusvalvonta Kaupungin yhteistoiminta * Kuntayhteistyö * Oulunkaaren yhtestoiminta-alue * Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto * Maaseututoimi (Oulun kaupunki) * Oulu-Koillismaan pelastusliikel. Oulunkaaren ympäristölautakunta Tulosalue * Oulunkaaren ympäristöpalvelut INVESTOINTIOSA Toimielimet Toiminta-alueet Hankkeet (määräraha sitova) kuten yllä kuten yllä kokonaissumma sitova TALOUSARVIORAAMI: Toiminta-alueet Kaupunginhallitukselle Hallintotoiminta Kehittämistoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Tekninen ja ympäristötoiminta Kaupungin yhteistoiminta Oulunkaaren ympäristölautakunta Ympäristön valvonnan toimiala 34 Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esitetään käyttötalousosassa toiminta-aloittain. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto tai nettomääräisenä. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riittävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. 5.2.Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet Talousarviossa sitovia valtuustoon nähden ovat tavoitteet, tuloarviot ja määrärahat. Taloussuunnitelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Käyttösuunnitelma on sitova kaupunginhallitukseen nähden. Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet ovat tehtäväaloja ja työntekijöitä sitovia. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimialan haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Tehtäväalue ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot esitetään toiminta-alueittain tehtävätasolla. Valtuustoon nähden sitova määräraha, sisältäen sisäiset erät: - toimintatulot, - toimintamenot - toimintakate 35 - ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ja muut hankkeet nettositovina talousarvion mukaisina. Ulkopuolisella hankerahoituksella tarkoitetaan hankkeita ja projekteja, joihin saadaan rahoitusta kaupungin budjetin ulkopuolelta tai kaupungin kehittämisrahastosta ja jotka ovat määräaikaisia eivätkä vakiintunutta kaupungin toimintaa. Ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia tehtäväalan kokonaisneton osalta. Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa. Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kaupunginhallitusta sitovia. Investointien kokonaissumma on valtuuston nähden sitova. Määrärahat ovat toimialan esitettyjen hankeryhmien ja erillisten hankkeiden mukaiset. Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisista määrärahoista. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kaupunginhallituksella ja sillä toiminta-alueella, jolle määrärahat on myönnetty. Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on 3 vuotta ja hankintahinta pääsääntöisesti yli 10 000 euroa. Irtaimistohankinnoissa noudatetaan hankeohjetta. Talousarvion rahoitusosan tuloarviot ja määrärahat ovat kaupunginhallitusta sitovia. Käyttösuunnitelmat Kaupunginvaltuuston antamien tavoitteiden mukaisesti toimialat hyväksyvät tehtäväalueensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahojen käyttösuunnitelmat. Toimialan on valmisteltava kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi määrärahojen käyttöä ja tuloarvioiden toteutumisen seuraamista varten käyttösuunnitelma, jossa tarkistetaan määrärahoja tehtäväalueelle sitovuustasot huomioon ottaen. Toiminta sopeutetaan myönnettyjen määrärahojen sallimiin rajoihin. Käyttösuunnitelma on valtuuston hyväksymää toiminta- ja taloussuunnitelmaa yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen selvitys tehtävistä ja määrärahoista. Määrärahat kohdistetaan tuotettaville palveluille ja oikeille tileille. Käyttösuunnitelma on johtamisen keskeinen väline toimialan sisällä ja antaa pohjan toiminnan ja määrärahojen seurannalle. Käyttösuunnitelmien laadinnassa on otettava erityisesti huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän kuntasuunnitelma - ohjelman ja sitovien tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat voimavarat. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. henkilöstösuunnitteluun ja hyväksyttyyn talouden tasapainotusohjelmaan. Pudasjärven kaupungin tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 §). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2015 osavuosikatsauksissaan. 36 Erityismääräyksiä Kaupunginhallitus antaa toiminta-alueille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpanoa koskevia sitovia ohjeita. Kaupunginhallitaus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä. Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavien investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, aloittamisesta ja ensimmäisen vuoden rahoitukseen varattujen määrärahojen käytöstä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan puitteissa. Jos hankkeelle talousarviovuodelle varattua määrärahaa jää käyttämättä ja hanke jatkuu seuraavalla tilikaudella, niin käyttämättä jäänyt osuus myönnetään tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen seuraavalle vuodelle kaupunginhallituksen päätöksellä, edellyttäen että kaupunginvaltuuston kaupunginhallitukselle ohjelmien toteuttamiseen varaama määräraha riittää. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla ja toiminnan tehtäväalueella. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista. Talousarvion käsittelyn aikataulu: 19.5 4.6 lähetekeskustelu/tavoitteet, kaupunginhallitus päätös raamista ja raamin jakamisesta toiminta-alueille, laatimisohjeet, kaupunginhallitus 16.9 talousarvion valmistelun tilannekatsaus, kaupunginhallitus loka-marrask. talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus 2.12 talousarvion käsittely, kaupunginhallitus 18.12 talousarvion käsittely, valtuusto Toiminnalliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään käyttötalousosan tehtävien perusteluissa. Sisäisten palvelujen budjetointi Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimiala tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Niitä ovat mm. teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokapalvelut muilta tehtäväalueilta. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista. Toiminnan rahoitus Arvioitu vuoden 2015 verotulokertymä on 22,3 milj. €. Kertymäarvio on noin 0,6 milj. € suurempi kuin talousarviossa 2014 ja yhtä suuri kuin vuoden 2013 verotulokertymä. Vuoden 2015-2017 verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina 20,5. 37 Verotulotasauksen jälkeen vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuuden määräksi on budjetoitu 37,3 milj. euroa. Vuoden 2015 alustava opetusministeriön osuus on laskettu vuoden 2014 tiedoilla ennusteen vielä puuttuessa. 6. KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupungin tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen TILINP. TA 2 013 2 014 Ulkoinen ja sisäinen PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELM A TOIM INTATUOTOT 9 355 839 M yyntituotot 742 219 M aksutuotot 1 382 057 Tuet ja avustukset 5 210 968 M uut toimintatuotot 16 691 083 TOIMINTATUOTOT 112 675 Valmistus omaan käyttöön TOIM INTAKULUT -16 430 512 Henkilöstökulut -45 904 754 Palvelujen ostot -4 037 417 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -892 799 Avustukset -4 437 916 M uut toimintakulut -71 703 398 TOIMINTAKULUT -54 899 640 TOIMINTAKATE 22 321 342 Verotulot 37 303 705 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 34 122 Korkotuotot 1 432 570 M uut rahoitustuotot -556 817 Korkokulut -97 091 M uut rahoituskulut 812 784 Rahoitustuotot ja -kulut 5 538 191 VUOS IKATE Poistot ja arvonalentumiset -3 007 157 Suunnitelman mukaiset poistot -3 007 157 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät -91 348 Satunnaiset kulut -91 348 Satunnaiset erät 2 439 687 TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset 103 263 Poistoeron muutos 1 100 000 Varausten muutos 167 946 Rahastojen muutos 1 371 209 Varausten ja rahastojen muutokset 3 810 896 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ + muutos PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI TA Muutos 2 015 9 405 472 7 262 457 722 300 761 200 828 504 1 234 740 5 004 084 5 340 945 15 999 260 14 560 442 27 000 19 500 % TS TS 2 016 2 017 tuh tuh -22,8 7 341 7 434 726 725 -5,1 49,0 1 219 1 165 6,7 5 438 5 538 -9,0 14 722 14 863 22 24 38,5 -16 418 874 -44 689 082 -3 852 624 -991 098 -4 312 076 -70 263 754 -54 244 994 21 700 000 37 600 000 -16 455 677 -45 059 165 -3 084 414 -1 182 140 -4 497 490 -70 278 886 -55 691 444 22 330 000 37 300 000 0,2 0,8 -19,9 19,3 4,3 0,0 2,7 2,9 -0,8 -16 341 -45 544 -3 079 -1 183 -4 586 -70 733 -55 987 22 246 37 310 -16 305 -45 960 -3 098 -1 185 -4 685 -71 233 -56 348 22 725 37 120 44 000 264 000 -800 000 -48 000 -540 000 4 515 006 68 300 441 100 -600 000 -57 000 -147 600 3 790 956 55,2 67,1 -25,0 18,8 -72,7 -16,0 69 441 -600 -57 -147 3 422 69 441 -600 -57 -147 3 350 -3 030 911 -3 030 911 -2 872 777 -2 872 777 -5,2 -5,2 -2 818 -2 818 -2 805 -2 805 1 484 095 918 179 -38,1 604 545 103 263 103 263 0,0 103 103 100 000 203 263 1 687 358 100 000 203 263 1 121 442 0,0 0,0 -33,5 100 203 807 100 203 748 Vuoden 2015 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 14,6 milj. euroa. Vähennystä vuoden 2014 talousarvioon on -9,0 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen -12,8 %. Kaukolämpö- 38 toiminnan yhtiöittäminen toi toimintatuottoihin noin 2 milj. euron (-12,5 %) muutoksen. Toimintamenoihin muutosta tuli (1 759 615 € - 558 000 €) nettona 1,2 milj. euroa (1,7 %). Kaupungin kaukolämmön ostoon varauduttiin yhteensä 558 000 euron edestä. Toimintamenojen määrä on 70,3 milj. euroa vuonna 2015. Kasvu vuoden 2014 talousarvioon verrattuna jäi 0,02 prosenttiin ja vuoden 2013 tilinpäätökseen vähennystä tuli n. -2,0 %. Toimintakatemuutosta tuli 2,7 %, vuosikate - 16 %, tilikauden tulos – 38,1 % ja tilikauden yli/alijäämä – 33,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 33,3 0,0 1,7 -1,2 268 0 -2 623 -2 355 270 0 -2 647 -2 376 1 134 874 48,2 1 152 1 080 -2 511 126 -1 376 252 34,9 25,5 -2 511 -1 359 -2 445 -1 364 S IVIS TYS - JA HYVINVOINTITOIMINTA TOIM INTATUOTOT 1 004 882 1 092 571 1 116 400 TOIM INTAKULUT -16 666 040 -16 780 992 -17 256 530 TOIM INTAKATE -15 661 158 -15 688 421 -16 140 130 2,2 2,8 2,9 1 117 -17 287 -16 170 1 116 -17 343 -16 227 8 101 165 27 000 -8 023 264 104 901 -20,4 38,5 -17,7 -76,9 8 233 24 -8 086 171 8 366 22 -8 145 243 3 662 153 3 744 092 3 915 973 -39 349 440 -39 299 194 -39 865 136 -35 687 287 -35 555 102 -35 949 163 4,6 1,4 1,1 3 953 -40 226 -36 273 4 030 -40 654 -36 624 PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TOIM INTATUOTOT 16 691 083 15 999 260 14 560 442 Valmistus omaan käyttöön 112 675 19 500 27 000 TOIM INTAKULUT -71 703 398 -70 263 754 -70 278 886 TOIM INTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 -9,0 38,5 0,0 2,7 14 723 24 -70 733 -55 986 14 863 22 -71 233 -56 348 Ulkoinen ja sisäinen HALLINTOTOIMINTA TOIM INTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE KEHITTÄMIS TOIMINTA TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 256 815 48 961 -2 133 092 -1 827 316 219 072 0 -2 577 853 -2 358 781 292 030 0 -2 622 830 -2 330 800 1 235 724 765 887 -2 066 919 -831 195 -1 862 084 -1 096 197 TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA TOIM INTATUOTOT 10 531 509 10 177 638 Valmistus omaan käyttöön 63 714 19 500 TOIM INTAKULUT -11 487 907 -9 743 631 TOIM INTAKATE -892 684 453 507 KUNNAN YHTEIS TYÖTOIMINTA TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE TA Muutos 2 015 % Kuva: toiminta-alueittain käyttötalous Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen toi muutosta teknisen ja ympäristötoiminnan toimintatuottoihin ja –kuluihin. 39 TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Toiminta-ajatus: Pudasjärven kaupungin tehtävänä on luoda turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka järjestäen kilpailukykyisen toimintaympäristön ja hyvän elämän tarvitsemat palvelut joustavasti ja kehitystä edistävästi tavoitteena luonnostaan tunnetun maaseutukaupungin imagon parantaminen. Hallintotoimen tilivelvolliset ovat: kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Hallintotoimen toiminta-alue sisältää toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalueen. Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön hallintotoimi sekä kokonaistalous ja toiminta. Tulosyksikkö Kustannuspaikka Hallintotoimi Valtuusto Tarkastustoimi Valiokunnat Kaupunginhallitus Valtiolliset vaalit Viranomaislautakunta Kokonaistalous ja toiminta Keskustoimisto Asiakaspalvelutiimi IT-Käyttö Henkilöstötoimikunta Kuljetus- ja hankintatoimi Edunvalvonta Joukkoliikenne Kunnan yhteistyötoiminta Kuntayhteistyö Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Kuntayhteistyö Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Maaseututoimi Maataloushallinto Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maatalouslomitus (eläkemeno) Oulunkaaren ympäristöpalvelut Ympäristön valvonta Terveysvalvonta Eläinlääkintä, Pudasjärvi Eläinlääkintä, Kuivaniemi-Simo Eläinlääkintä, Vaala-Utajärvi Ympäristön valvonta, yhteiset kulut Terveysvalvonta Simo Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos 40 Tuloslaskelma PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen HALLINTOTOIMINTA TULOS LAS KELMA TOIMINTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos TA Muutos 2 015 % TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 113 620 101 883 19 215 14 052 248 771 48 961 106 385 76 200 20 667 15 820 219 072 153 750 83 850 40 720 13 710 292 030 44,5 10,0 97,0 -13,3 33,3 158 84 12 14 268 159 84 13 14 270 -792 860 -813 315 -1 000 431 -1 255 195 -70 279 -41 670 -75 267 -94 500 -130 035 -294 510 -2 068 872 -2 499 190 -1 771 140 -2 280 118 -892 900 -1 256 650 -40 500 -78 000 -292 780 -2 560 830 -2 268 800 9,8 0,1 -2,8 -17,5 -0,6 2,5 -0,5 -894 -1 255 -40 -78 -292 -2 559 -2 292 -897 -1 268 -41 -78 -297 -2 582 -2 312 -28 500 -50 163 -78 663 -78 663 -7 700 -54 300 -62 000 -62 000 -73,0 8,2 -21,2 -21,2 -8 -56 -63 -63 -8 -57 -65 -65 -2 577 853 -2 358 781 -2 622 830 -2 330 800 1,7 -1,2 -2 623 -2 355 -2 647 -2 376 -16 691 -16 691 -17 -17 -16 691 -16 691 -17 -17 Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE 8 044 -32 798 -31 422 -64 220 -56 175 Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -2 133 092 -1 827 316 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista Poistot kiint. rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot -10 -16 691 -1 097 -17 798 YLEISPERUSTELUT Hallintotoimi Valtuustossa on 35 kunnallisvaaleilla valittua jäsentä. Valtuuston jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä 1, II ja III varapuheenjohtaja. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuuston menot muodostuvat valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden, kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin strategisesta johtamisesta ja määrittää tulevaisuuteen suuntautuen hyväksymäänsä kuntasuunnitelmaan perustuvat kaupungin pitkäntähtäimen tavoitteet ja päämäärät. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, kuntalain 13 §:n tehtävät. Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Tarkastustoimen menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista sekä tilintarkastajien asiantuntijapalvelumaksuista. 41 Kuntalain ja kaupungin tarkastussäännön määräyksiin perustuva tarkastustoiminta käsittää kaupungin hallinnon ja talouden valvonnan, joka järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on johtamisen väline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa ja kaupungin tarkastussäännössä. Keskeistä tarkastuslautakunnan työssä on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Pudasjärven kaupungin uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä käynnistyi vuoden 2013 alussa. Johtamisjärjestelmän muutoksen tarkoitus on lisätä valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uuden johtamisjärjestelmän mukaan valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteistyön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valtuuston 1.1.2013 alkavan ensimmäisen toimikauden alussa aloittivat: alueyhteistyön- ja elinvoimavaliokunta, hyvinvointivaliokunta sekä elinympäristövaliokunta. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista ja luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joiden toimikausi kestää kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä I ja II varapuheenjohtaja. Kaupunginhallituksen menot muodostuvat kaupunginhallituksen jäsenten sekä toimikuntien jäsenten palkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan kokouspalkkioista, palkka- ja henkilöstökustannuksista, tilakustannuksista, asiantuntijapalvelujen menoista sekä edustukseen käytettävästä määrärahasta. Määrärahaa on varattu lisäksi mm. osuus verokustannuksiin (210 000 €), opiskelun tukeminen/toinen aste (45 000 €) ja vauvaraha (30 000 €). Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talousja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella. Talous- ja velkaneuvonnan maksuosuus on ollut 200 eurosta 400 euroon vuodessa ja lisäksi kaupunki antaa työtilan työntekijän käyttöön. Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen mukaan. Hankintayhteistyön maksuosuus on ollut noin 10 800 € vuodessa. Kaupunginhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon toimeenpanosta käytännössä, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kaupungin etua sekä edustaa kaupunkia. Kaupunginhallitus toimii kuntaa koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä, jollei muualla hallintosäännössä ole toisin määrätty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kaupungin hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisestä. Kaupunginhallitus toimii kaikkien toimialueiden monijäsenisenä luottamuselimenä, pois lukien lakisääteisille lautakunnille ja viranomaislautakunnalle kuuluvat asiat. Kunnan kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 kehittämisrahasto, johon siirretään vuosittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma. Kehittämisrahaston pääoma vuonna 2013 oli 6 042 739,50 euroa. 42 Kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää 300 000 euroa vuonna 2015 kuntastrategiaa ja kaupungin elinvoimaisuutta tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarviossa varattu erillismäärärahaa. Kaupunginhallitus päättää varojen käytöstä rahaston säännön mukaisesti. Viranomaislautakunnassa on 11 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Viranomaislautakunnan menot muodostuvat lautakunnan jäsenten vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Viranomaislautakunta valitsee keskuudestaan yksityistielain tarkoittamia toimituksia ja katselmuksia varten tiejaoston, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Viranomaislautakunta päättää niistä asioista, jotka lakien mukaan tulee käsitellä monijäsenisessä toimielimessä, joka ei voi olla kaupunginhallitus sekä niistä toiminta-alueen ratkaistavaksi kuuluvista asioista, jotka edellyttävät hallintopakkolain käyttöä. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena ja jätelain 23 §:n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kokonaistalous ja toiminta Keskustoimiston tehtävänä on huolehtia kaupungin hallintoon yleisesti liittyvistä valmistelu-, toimeenpano- ja valvontatehtävistä. Lisäksi keskustoimiston tehtävänä on kehittää kaupungin hallinto-organisaatiota, valmistella yleiset ohjeet ja säännöt. Keskustoimisto vastaa kaupungin keskusarkistonhoidosta ja kokonaan kirjaamistehtävistä. Keskustoimiston menot muodostuvat laskentasihteerin, palvelusihteerien (2) ja arkistosihteerin (0,5) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (monistuskoneet, kuntarekry, Dynasty, väestörekisteri, vakuutusmeklari, kopiointi tekijänoikeus), toimistotarvikeostoista, koneiden leasingvuokrista. Asiakaspalvelutiimi toimii kaupunkilaisten neuvonta- ja palvelupisteenä. Sisäisten palvelujen osalta se toimii osana toimistotiimiä, joka on toiminta-alueiden hallinnollinen tukipalvelu. Keskitetystä toimistotarvikepalvelusta vastaa asiakaspalvelutiimi. Keskitetyistä palveluksista laskutetaan toiminta-alueita käytön mukaan. Asiakaspalvelutiimin menot muodostuvat asiakaspalvelusihteereiden (4) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (postiajo n. 20 000 €). Tuloja tulee muista yhteistyökorvauksista kuten kelan ja verohallinnon palveluista n. 5 800 €. Kaupungin tietopalvelut ovat siirtyneet valtuuston hyväksymän tietopalvelusopimuksen mukaan 1.1.2009 Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettaviksi. Laitehankintakustannuksista vastaa kukin organisaatio, vaikka kilpailuttaminen ja hankita tehdäänkin seudullisesti. Kunnan sisäiseen verkkoon liittyvät johtovuokrat, kytkimet, keskittimet, rakennusten sisäinen verkotus kuuluvat kaupungin kustannettavaksi. Henkilöstöasioita hoitaa kaupunginhallitus. Kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön yhteistoimintaa sekä työsuojelua hoidetaan henkilöstötoimikunnan toimesta. Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstön osallistumismahdollisuudet omaa työtään, työnsä toteuttamista, työyhteisöä, työn turvallisuutta sekä henkilöstön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä koskevien asioiden käsittelyssä. Tavoitteena on saada kaikki käytettävissä olevat taloudelliset ja henkiset voimavarat tukemaan Pudasjärven kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa. Määräraha on varattu mm. työsuojelupäällikön tehtävien hoitamiseksi (osa-aika 30 %), työhyvinvointipäivän ja henkilöstöjuhlan järjestämiseksi, henkilöstön sporttipassin sekä lounasruokailumahdollisuuden järjestämiseksi. Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Edunvalvonta toimii taloudellisissa asiois- 43 sa, sellaisten päämiesten tukena jotka eivät itse sairautensa vuoksi kykene itse niitä huolehtimaan Lisäksi edunvaloja edustaa päämiestään erilaisia oikeustoimissa, perinnänjakoja, kiinteistön kauppoja yms. Asiakasmäärä on ollut Pudasjärvellä keskimäärin 115 ja Taivalkoskella 44 vuodessa. Kuljetus- ja hankintatoimen tavoitteena on tuottaa palveluita kaikille hallintokunnille. Tehtävänä on koordinoida, kehittää ja kilpailuttaa kaupungin sisäisiä kuljetustarpeita, kysyntää tyydyttävällä tavalla. Toimintaan on kuulunut myös valvoa kaupungin liikenneturvallisuus- ja liikennekasvatussuunnitelman toteuttamista sekä tuoda esiin uusia liikenneturvallisuuteen liittyviä kehittämisideoita sekä järjestää liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutuksia ja tilaisuuksia. Lisäksi tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten tasapuolisesta mahdollisuudesta, käyttää tarjottavia kuljetuspalveluja. EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki astuivat voimaan 3.12.2009, jonka mukaan jatkossa alueen toimivaltainen viranomainen on PohjoisPohjanmaan ELY-keskus. Jatkossa alueen joukkoliikenne suunnitellaan yhdessä kuntien ja toimivaltaisen viranomaisen kanssa yhdessä. Yksittäiset kunnat voivat jatkossa hankkia vain täydentäviä kuljetuspalveluja mm. koululaiskuljetukset ja sote kuljetukset. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Pudasjärven alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. Tavoitteena on laatia kunta/ELY sopimus. Kaupungin ja ELY-keskuksen välisellä sopimuksella on tarkoitus sopia liikenteen suunnitteluun, järjestämiseen ja seurantaan liittyvästä yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista sekä rahoituksesta. Toimintavuotena kaupunginhallituksen päätöksellä kaupungin ostamia, kaikille avoimia linjaliikennereittejä on kuusi (6). Reiteistä neljä (4) ajetaan koulupäivinä. Sarakylän alueelta kaupunki ostaa kerran viikossa ajettavaa alueen sisäistä asiointiliikennettä kahdella reitillä, joilla on mahdollistettu alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Kipinän alueella ajetaan kahden viikon välein, alueen sisäinen palvelulinja, jonka tarkoituksena on parantaa alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Lisäksi kaupunki ostaa kaksi (2) palvelubussireittiä Kipinän ja Siuruan alueella, jotka ajetaan vuorotellen kahden viikon välein. Kesällä 2012 on aloitettu taajama-alueen palveluliikenne, jota ajetaan kolme kertaa viikossa, kahdella eri reitillä / ajopäivä. Sopimuskausi jatkuu kesäkuulle 2015. Koulutoimessa kaupunki ostaa kuljetuspalveluja noin 600 oppilaalle. Kuljetuksessa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa linjaliikennettä, mutta kuljetustarpeisiin joudutaan käyttämään merkittävästi paikallistakseja sekä jonkin verran ostamaan bussikuljetusta. Koulukuljetukset on kilpailutettu vuonna 2012. Perusturvan kuljetustarpeet hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän toimesta, käyttämällä paikallisia taksipalveluja. Kuljetuksessa on käytössä Taksiliiton taksikorttia. Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n. 20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011. Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien. Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen Oulunkaaren kuntayhtymältä. Veteraaniasiamiehen vastaanottoajat ovat tiistaisin ja torstaisin ja Puikkarissa on ollut kerran kuukaudessa neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2013 veteraanien päiväkuntoutusta on toteutettu 8 henkilön ryhmänä 10 viikon ajan keskiviikkoisin Puikkarissa. Toimistolla on asioinut 27 henkilöä, puhelinneuvontaa on annettu 110 kertaa ja kotikäyntejä tehty 6 käyntiä. 44 HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, – TAVOITTEET JA MUUTOKSET 1000 Valtuusto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Kuntasuunnitelman päivittäminen. 2. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa. 3. Tasapainoinen talous 1001 Tarkastustoimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. 15 kokousta. 2. 30 tilintarkastajan tarkastuspäivää. 1002 Valiokunnat Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: Asioiden valmistelussa noudatetaan kuntasuunnitelman mukaisia periaatteita. Vuoden 2015 keskeisiä asioita ovat 1. koettu hyvinvointi 2. paikkakunnan viihtyisyys 3. eri kansanryhmien kohtaamiset – kohtaamisten lisäämiset 4. työllisyys 5. yrittäjyys 6. koulutus (työllisyyskoulutukset ja kaikki ikäryhmät) Toimenpiteille tullaan hakemaan toimenpide-ehdotuksia ja mittareita. Asiat viedään vuosikelloon etukäteen, jolloin valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus etukäteen tutustua aihepiiriin. Osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen on haettu hankerahaa uuden toimintamallin kehittämiseksi. Hankkeen käynnistyttyä alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta tukee/seuraa aktiivisesti ja säännöllisesti projektin etenemistä. Hyvinvointivaliokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen 3. Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen 4. Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi Elinympäristövaliokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntasuunnitelman mukaisten asioiden vieminen päätöksentekoon 2. Pitkäntähtäimen suunnitelmien valmisteluun tuominen tulevien vuosien budjetointia varten 1010 Kaupunginhallitus Raamimuutos: avustukset yhteisöille (kaupunginhallitus 5 500 €) siirto Kehittämistoimeen. Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Ennalta suunnittelemattomia hankkeita voidaan kattaa kehittämisrahastosta kaupunginhallituksen erillispäätöksellä. 2. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle. 45 1013 Valtiolliset vaalit Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuoden 2015 määrärahat sisältävät varauksen eduskuntavaaleihin. 2. Vuoden 2016 määrärahoissa on varauduttu kunnallisvaaleihin. Määrärahojen kohdalla on huomioitava, että valtio ei maksa korvauksia kunnallisten vaalien järjestämisestä. 1016 Viranomaislautakunta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. 12 kokousta 1200 Keskustoimisto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Kaupungin asiahallinta- ja arkistotoimen sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja kehittäminen, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen ja uuden arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen, määrärahavaraus tehty vuosille 2014–2015 2. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien kanssa. 3. Sähköisten palveluiden/toiminnan kehittäminen 1205 Asiakaspalvelutiimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Varautuminen valtion yhteispalveluvelvoitteen perusteella tulevaan valtion toimintojen asiakaspalveluun. 2. Asiakaspalvelun toimivuuden tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen poikkihallinnollisesti kaikkien toiminta-alueitten välillä. 3. Sähköisten palveluiden kehittäminen Valtiovarainministeriön etäpalvelupilotin avulla. 1212 It-käyttö (kaupungille jääneet omat kustannukset) Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Määräraha on varattu IT-palvelujen ostoon 214 000 € ja leasingvuokriin 14 000 €. Kustannuksista vastaa kaupunki suoraan (ei Oulunkaaren tietopalveluiden kautta). 1216 Henkilöstötoimikunta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. työhyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen 2. kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen (työhyvinvointi, koulutus, yhteistoiminnan periaatteet, työturvallisuus, riskien arviointi ym.) 3. henkilöstön omaehtoisen liikunnan aktivointi/tukeminen 4. työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen paikallisia voimavaroja. Lounasruokailun määrärahatarpeeksi on arvioitu 20 henkilöä/työpäivä, menona 65 400 € ja tulona 40 000 €. 1225 Kuljetus- ja hankintatoimi, joukkoliikenne Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. asukkaiden tarpeita huomioiva joukkoliikenteen järjestäminen koko kaupungin alueella 2. kaupunki tukee kuljetuspalveluita, ostamalla joukkoliikennevuoroja sekä tukemalla kylien sisäistä asiointiliikennettä 3. on mukana kehittämässä ja suunnittelemassa yhdessä eri toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita 1231 Edunvalvonta Toiminnan keskeiset muutokset toiminnan kannalta 1. Asiakasmäärä Pudasjärvellä 115 ja Taivalkoskella 44. 46 HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kuntasuunnitelmasta 2012-2018 johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Talouden tasapainotus vastaamaan tulorahoitusta Talous kestävällä pohjalla, investoinnin sopeutetaan talousresursseihin. Vaihtoehtoisten palvelumuotojen hyödyntäminen, yhteistyön lisääminen Elinvoimainen kunta, työllisyys hallinnassa Maanhankinta ja kaavojen hyväksyntä Oikea henkilöstömitoitus. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen käytännön tasolle. Vuosikate vähintään poistojen suuruinen. Lainamäärä /asukas Uudet yhteistyöalueet kumppanit 2. Käytettävissä olevien resurssien perusteltu hyödyntäminen 3. Työllisyyden ja elinvoiman edistäminen 4. Aktiivinen maapolitiikka ja kaavoitus 5. Asiakaslähtöinen ja palveluhaluinen sekä motivoitunut henkilöstö Ostettu ha, kaavoitettu ha Kehityskeskustelut, työhyvinvointikysely, henkilöstö ja koulutussuunnitelma Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Väestökehityksen turvaaminen Työpaikkojen lisääminen, toimiva hallinnassa oleva maahanmuuttopolitiikka Työllisyyden edistäminen – aktivointitoiminnan lisäämisen mahdollistaminen Toimiva asiakaspalvelu kuntalaisille myös valtion yhteis- ja etäpalveluna Väestökehitys +/Uudet työpaikat 2. Tulopohjan vahvistaminen 3. Asiakaspalvelun kehittäminen, yhteispalvelu, etäpalvelu, sähköiset palvelut PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Työttömyysaste Verotulopohja Asiakaspalautteet Yhteis-/etäpalveluasiakkaat sähköisten palvelujen saatavuus 47 TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA Tuloslaskelma PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen KUNNAN YHTEIS TYÖTOIMINTA TULOS LAS KELMA TOIMINTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 3 500 013 111 973 4 025 42 932 3 658 942 3 596 092 136 000 0 12 000 3 744 092 -1 987 008 -34 949 636 -26 546 -109 802 -100 425 -37 173 418 -33 514 475 TA Muutos 2 015 % TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 3 758 973 122 000 4,5 -10,3 3 795 123 3 871 124 35 000 3 915 973 191,7 4,6 35 3 953 35 4 030 -1 936 377 -1 957 833 -34 863 760 -35 268 776 -34 280 -33 280 -121 470 -121 120 -71 430 -75 410 -37 027 317 -37 456 419 -33 283 225 -33 540 446 1,1 -1 954 -1 963 1,2 -35 571 -35 927 -2,9 -33 -34 -0,3 -122 -124 5,6 -76 -77 1,2 -37 757 -38 124 0,8 -33 804 -34 094 Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE 3 210 -871 841 -916 800 -1 304 181 -1 355 077 -2 176 022 -2 271 877 -2 172 812 -2 271 877 -980 800 -1 427 917 -2 408 717 -2 408 717 7,0 5,4 6,0 6,0 -1 005 -1 464 -2 469 -2 469 -1 030 -1 500 -2 530 -2 530 Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -39 349 440 -39 299 194 -39 865 136 -35 687 287 -35 555 102 -35 949 163 1,4 -40 226 -40 654 1,1 -36 273 -36 624 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista Poistot kiint. rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot -1 922 -9 432 -1 781 -3 703 -1 781 -11 213 -375 655 3 882,8 -12 774 100,0 -11 471 544,1 -399 900 3 466,4 -376 -10 -2 -388 -376 -8 -2 -386 Kunnan yhteistyötoiminta-alue jakaantuu kuuteen tulosyksikköön: Kuntayhteistyö, Oulunkaaren yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, Maaseututoimi, Oulunkaaren ympäristöpalvelut ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Tulosyksikkö: 1011 Kuntayhteistyö, vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja Kaupunki kuuluu jäsenenä järjestöihin ja yhteisöihin, joilla katsotaan olevan merkitystä kaupungin toiminnalle. Kuntayhteistyön tulosyksikkö sisältää seuraavat maksuosuudet: Oulunkaaren kuntayhtymä/hallinto ja elinkeino 278 331€, Pohjois-pohjanmaan liitto n. 60 000 € ja Suomen kuntaliitto n. 32 000 €. Kuntayhteistyön tulosyksikössä on myös varauduttu Suomen Kuntaliiton, Kunnallispainon ja Työmarkkinalaitoksen eläkemenoperusteisen KuEL maksuosuuksiin 8760 €. Tulosyksikkö: 1241 Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote), vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja Raamiin tehdyt muutokset ovat: työmarkkinatuen kuntaosuus -85 000 € ja kuntouttavan työtoiminnan -23 440 € tehtävien siirtäminen kehittämistoiminnan tehtäväalueelle sekä -91 000 € siirto kuntapalvelutoimiston kustannuspaikalle. Kaupunginhallitus 28.10.2014 § 382 on nos- 48 tanut Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen raamia 400 000 euroa, soten raami on 33 707 000 € (asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä). Toiminnallisten muutosten vaikutusten jälkeen kasvua on n. 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon nähden. Kaupungin antama raami sisältää poistot ja hankkeet. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015 Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015. Tarkemmat tavoitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa. Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelutakuut toteutuvat Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. 49 Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoitopalvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta. Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Soten ilmoittama (24.11.2014) määrärahavaraus on Soten omatuotonto yhteensä sis. soten hankkeet 22 209 412 euroa ja erikoisairaanhoito 11 518 860 euroa, sote yhteensä 33 728 272 euroa. Talousarvion liitteenä on erittely soten budjetoinnista. Tulosyksikkö: 1240 Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, vastuuviranhaltija hallintojohtaja Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja kunnan väliseen palvelusopimukseen. Kuntapalvelutoimiston maksuosuus on yhteensä 491 286 € (v. 2014/476 693 €), kasvua 3 % edellisestä vuodesta. Määräraha on varattu henkilöstöpalvelut 85 000 €, talouspalvelut 118 586 € (Laskuhotellin, Rondon ja ProEcon vuoksi toimintakulut kasvavat noin paljon) ja tietopalvelut 287 700 €. Lisäksi varataan Kuntapalvelutoimiston lukuihin lisää henkilöstöpalveluun 13 919,54 €, talouspalveluun 42 651,71 € ja tietopalveluun 34 816,53 €, yhteensä 91 000 € mikä summa vähennetään soten raamista (soten sisäinen tehtävien järjestely). Kuntapalvelutoimiston maksuosuusvarausta on hallintotoiminnan tehtäväalueella 464 286 € ja hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalueella (oppilaskoneiden osuus) 118 000 €, yhteensä kuntapalvelutoimiston määrärahavaraus on yhteensä (491 286 + 91 000) 582 286 € vuonna 2015 (476 693 €/2014). Kuntapalvelutoimiston ilmoittama määrärahavaraus on yhteensä 585 500 euroa (24.11.2014). Tulosyksikkö: Maaseututoimi (Oulun kaupunki), vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja Kustannuspaikka: 1120 Maataloushallinto Maaseututoimen yhteistoimintasopimus 15.6.2012 käsittää maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen työtehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Kustannukset jaetaan Oulun, Pudasjärven, Utajärven ja Iin kesken, jakajana käytetään kuntien tilojen määrää prosenttiosuutta. Pudasjärven kustannusarvio asiakaspalvelujen ostot kunnilta (21 %) on 82 240 € vuonna 2015. Kustannuspaikan koko toimintakatearvio on 111 330 euroa. Kustannuspaikka: 1121 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseutu- ja maatalousyrittäjien toimialan kehittämistyötä varten on koottu Maaseudun kehittämisen työryhmä vuonna 2014, joka kokoontuu kehittämisjohtajan kutsusta muutaman kerran vuoden aikana. Määräraha koostuu avustuksista kotitalouksille 121 120 €. Raamimuutos: avustukset yhteisöille (2014/20 000 €) on siirretty Kehittämistoimeen. 50 Kustannuspaikka: 1132 Maatalouslomitus (eläkemeno- ja varhemaksu) Määräraha koostuu eläkemenoperusteisesta KuEL maksusta 50 490 € ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta 405 €. Tulosyksikkö: Oulunkaaren ympäristöpalvelut, vastuuviranhaltijat hallintojohtaja ja ympäristöjohtaja Tilivelvolliset: Oulunkaaren ympäristölautakunta, ympäristöjohtaja Talous Pudasjärven kaupunki Ulkoinen/sisäinen Ympäristön valvonta TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Terveysvalvonta TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Eläinlääkintä Pudasjärvi TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Eläinlääkintä Ii - Yli-Ii - Haukipudas TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Eläinlääkintä Vaala - Utajärvi TOIM INTATUOTOT TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Ympäristön valvonta yhteiset kulut TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Oulunkaaren ympäristöpalvelut TOIM INTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIM INTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE M uut rahoituskulut Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TILINP. 2 013 TA 2 014 TA Muutos 2 015 % S UUNN tuh S UUNN tuh 2 016 2 017 117 475 -151 008 -33 533 115 692 -155 737 -40 045 130 979 -173 049 -42 070 13,2 11,1 5,1 132 -174 -43 132 -176 -45 163 417 -191 124 -27 707 175 238 -216 315 -41 077 176 474 -212 796 -36 322 0,7 -1,6 -11,6 178 -214 -36 180 -216 -36 50 063 27 500 33 500 21,8 34 34 -359 180 -309 117 -347 146 -319 646 -358 008 -324 508 3,1 1,5 -361 -327 -364 -330 277 906 -221 474 56 432 301 962 -242 016 59 946 301 324 -231 440 69 884 -0,2 -4,4 16,6 302 -234 68 302 -236 66 132 883 -122 924 9 959 122 140 -112 898 9 242 120 657 -110 599 10 058 -1,2 -2,0 8,8 121 -112 9 121 -113 8 -60 327 -60 327 -83 017 -83 017 -86 703 -86 703 4,4 4,4 -88 -88 -88 -88 582 814 111 973 4 025 42 932 741 744 594 532 136 000 605 934 122 000 1,9 -10,3 608 123 609 124 12 000 742 532 35 000 762 934 191,7 2,7 35 766 35 768 -874 428 -918 517 -933 705 -97 625 -112 800 -112 400 -26 321 -32 280 -32 280 -107 663 -93 532 -94 210 -1 106 037 -1 157 129 -1 172 595 -364 293 -414 597 -409 661 -31 -1 781 -9 292 -9 292 -366 105 -423 889 -418 953 1,7 -0,4 0,7 1,3 -1,2 -941 -112 -32 -96 -1 182 -416 -950 -113 -33 -97 -1 193 -425 -1,2 -9 -425 -9 -435 YLEISPERUSTELUT Oulunkaaren ympäristöpalvelut tuottavat kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut Iin, Utajärven ja Vaalan kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Ympäristönsuojelun viranomaispalvelut tuotetaan Iin ja Utajärven kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Lisäksi tuotetaan eläinlääkintähuollon palvelut entisen Yli-Iin kunnan alueelle Oulun kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. 51 Pudasjärven kaupunki hallinnoi ympäristöpalveluja ja sen koko henkilöstöä. Yhteisenä toimielimenä on Oulunkaaren ympäristölautakunta, jossa on kaksi jäsentä jokaisesta sopijakunnasta. Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat vastaavat kustannuksista kuhunkin kuntaan tuotettujen palvelujen määrän ja aiheutuneiden nettokustannusten perusteella. Kustannusten jaosta päättää tarkemmin ympäristölautakunta. Vuosina 2016 ja 2017 toiminnan suunnitellaan jatkuvan nykyisellä organisaatiolla ilman merkittäviä muutoksia. Ympäristöterveysvalvonta Terveysvalvonnan toiminta painottuu elintarvikevalvontaan, asumisterveyden edistämiseen, talous- ja uimaveden laadun valvontaan ja muihin elinympäristön terveyshaittojen poistamiseen ja terveellisyyden edistämiseen. Pääasiallisia toimintamenetelmiä ovat neuvonta, ohjaus ja viranomaisvalvonta. Tehtävät ovat lakisääteisiä tehtäviä, jotka kunnan on järjestettävä joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa, ottaen huomioon mitä kuntien yhteistoiminnasta on säädetty. Ympäristöterveysvalvonnassa on 3 päätoimista ympäristötarkastajan virkaa, jotka on sijoitettu Iihin, Pudasjärvelle ja Utajärvelle. Viranomaisvalvontaa ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, jossa on esitetty valvontakohteiden määrät, tarkastusten määrät, painopisteet ja valvonnan suuntaaminen eri osa-alueille. Nykinen valvontaohjelma on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Vuotta 2015 koskeva valvontaohjelma tehdään vuoden 2014 loppupuolella. Eläinlääkintä Eläinlääkintähuollon toiminnasta vastaa johtava eläinlääkäri. Eläinlääkintähuollossa tuotetaan lakisääteiset kunnalliset eläinlääkäripalvelut tuotantoeläinpraktiikassa sekä pieneläinpraktiikassa. Lisäksi toteutetaan eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Kaksi eläinlääkäriä toimii Iissä, yksi Vaalassa ja kaksi Pudasjärvellä. Lisäksi on palkattu yksi 50 % työajalla työskentelevä sijaistava eläinlääkäri ja kaksi eläinlääkärin avustajaa. Ii, Yli-Ii ja Pudasjärvi muodostavat oman neljän eläinlääkärin päivystysalueen. Utajärven ja Vaalan eläinlääkäripäivystys hoidetaan samassa päivystysrenkaassa Siikalatvan ja Pyhännän kuntien kanssa. Eläinlääkäreiden palkkauskustannuksissa on otettu huomioon vakinaisen sijaistavan 50 %:n työajalla toimivan eläinlääkärin lisäksi yhden sijaisen palkkaaminen 6 kk:n ajaksi. Sijaisen palkkaaminen mahdollistaa normaalin toiminnan, päivystysvapaiden ja lomien pitämisen niin ettei vapaapäiviä jää rästiin. Vuonna 2015 tuotetaan arviolta 1600 tilakäyntiä, 2500 vastaanottokäyntiä ja 200 viranomaissuoritetta. 52 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistoiminnan painopistealueita ovat ympäristönsuojelu- ja vesilaissa säädetyt ympäristölupa- ja ilmoitusasiat, maa-aineslupien käsittely sekä maanottotoiminnan valvonta, ympäristön tilan seuranta ja jätehuollon valvonta. Lisäksi tehtävänä on yleinen ympäristönsuojelun edistäminen kunnassa ja siihen liittyvä tiedottaminen. Vuonna 2015 keskitytään erityisesti ympäristölupavelvollisten laitosten suunnitelmalliseen valvontaan ja hajajätevesiasetuksen toteuttamiseen liittyvään neuvontaan ja tiedottamiseen. Luvallisia maa-ainesten ottopaikkoja on yhteistoiminta-alueen kunnissa 110 kpl. Niihin tehdään 90 tarkastusta vuonna 2015. Ympäristölautakunta päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista ympäristöluvista, joita tulee vuosittain vireille n. 7 kpl. Oulunsaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella aluehallintovirastossa vireillä olevien lupien käsittelyyn osallistutaan lausunnonantajana ja tarvittaessa osallistumalla maastokatselmuksiin. Ympäristönsuojelun henkilöstönä on ympäristöjohtaja sijaintipaikkanaan Pudasjärvi, sekä kaksi päätoimista ympäristötarkastajaa, joiden sijaintipaikat ovat Utajärvellä ja Iissä. OULUNKAAREN YMPÄRISTÖPALVELUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden sekä kuluttajapalvelujen turvallisuus, hyvä asumisterveys, talousveden ja uimaveden laatu sekä yleinen elinympäristön terveellisyys. Tavoitteena on ylläpitää viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sekä luonnontaloudeltaan kestävä elinympäristö sekä edistää terveydensuojelua ja ympäristönsuojelua toimialueellaan. Riittävä ammattitaitoisten työntekijöiden määrä. Asioiden viivytyksetön käsittely niin lautakunnassa, kuin viranhaltioiden päätöksenteossakin. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman toteutuma- % Ympäristönsuojelua valvotaan ja edistetään siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristö-, maa-aines- ja muutkin lupahakemukset käsitellään viivytyksettä. Haja-asutusalueiden asukkaille tiedotetaan riittävästi jätevesijärjestelmien jätevesiasetuksen edellyttämistä toimenpiteistä. Käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Vesistöjen laatu ja virkistyskelpoisuusluokitus. Annettujen lausuntojen määrä. Tuotantoeläinten hoito ja eläinlääkintä sekä pieneläinpraktiikka hoidetaan ammattitaidolla ajanmukaisissa tiloissa. Toimintaa kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Peruseläinlääkäripalvelut toimivat hyvin. Alueella on riittävä määrä ammattitaitoisia eläinlääkäreitä ja toimiva eläinlääkäripäivystys. Käytössä on ajanmukaiset klinikkatilat. Suoritettujen toimenpiteiden määrä. Asiakkailta tuleva palaute. Kunnallisen eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuksen arviointiraportti. Muuttuva ympäristö. Lakimuutokset ja niiden käyttöönotto. Toimintaympäristön ja asetusten muutokset hallinnassa. Käsittelyprosessien sujuvuus, käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Valvontasuunnitelman- ja ohjelman laatiminen, sen toteutus sekä tehostuminen. Suunnitelman toteutumisprosentti sekä valvontatoimien muutoksien tuomat edut. Uuden ympäristösuojelulain vaatimukset ja mahdollisuudet valvonnassa ja tietojärjestelmissä. 53 SUUNNITTELUKAUDEN 2016–2017 TAVOITTEET: Strategiset tavoitteet: Tuotetaan laadukkaat ja lainmukaiset palvelut hyvin toimivassa alueellisessa organisaatiossa. Henkilöstö on osaavaa ja päätöksenteko sujuvaa. Tarkastellaan organisaation ja toimintaalueen tulevaisuutta itsenäisenä alueena ja yhteistyömahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Toteutetaan tilanteen edellyttämiä muutoksia. Uudet lakisäädökset ja asetukset otettu käyttöön hallitusti. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään lisäkoulutuksin. YSL:n tietojen tallennusvelvollisuus sujuvaksi. Vaikuttavuustavoitteet: Sekä yritys- että yksityisasiakkaat ovat palveluihin tyytyväisiä. Elinympäristö on terveellinen ja turvallinen. Eläinten terveys on hyvä. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujuvaa. Tuotantotavoitteet: Järjestetään tasapuoliset palvelut ja kustannusten jako yhteistoiminta-alueen kuntiin. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Sähköisten asiakirjahallinnan järjestelmien käyttöönotto. Maksullisten palvelujen osuutta palveluista lisätään lainsäädännön sallimissa rajoissa. Viranomaisyhteistyö sujuvaa.(kvalitatiivinen) Tulosyksikkö: 1017 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, vastuuviranhaltija tekninen johtaja Kaupunginhallituksen vastuulla on palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Pudasjärvellä on yhteistoimintasopimus Oulun kaupungin kanssa Oulu-Koillismaa alueellisesta pelastustoimesta. Oulu- Koillismaan pelastusliikelaitoksen palvelujen ostot ovat 561 130 € ja eläkemenoperusteinen KuEL maksu 11 880 €. 54 TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA Kehittämistoimi jakaantuu kehittämis- ja elinkeinopalveluihin ja työllistämisen tulosyksiköihin. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö käsittää kehittämis- ja elinkeinopalveluiden, maahanmuuton ja hankkeiden kustannuspaikat. Työllistäminen käsittää kaupungin oman työllistämisen, Karhupajan ja kuntouttavan työtoiminnan kustannuspaikat. Tulosyksikkö Kustannuspaikka Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Pohjantähti Flat rate Asumisneuvojatoiminta Laavu PoRi Työtä ja yrittäjyyttä Liikeri Maahanmuuttajat Työllistäminen Kaupungin oma työllistäminen Karhupaja Kuntouttava työtoiminta Tuloslaskelma PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen KEHITTÄMIS TOIMINTA TULOS LAS KELMA TOIMINTATUOTOT M yyntituotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos TA Muutos 2 015 % TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 247 410 893 846 56 130 1 197 387 241 850 391 237 105 600 738 687 267 954 725 820 135 600 1 129 374 10,8 85,5 28,4 52,9 272 739 136 1 147 256 684 136 1 075 -1 077 029 -928 624 -741 204 -576 647 -50 371 -68 462 -93 344 -191 320 -35 639 -37 347 -1 997 586 -1 802 400 -800 199 -1 063 713 -1 315 803 -698 968 -43 490 -396 320 -15 845 -2 470 426 -1 341 052 41,7 21,2 -36,5 107,2 -57,6 37,1 26,1 -1 231 -784 -43 -396 -15 -2 469 -1 323 -1 183 -766 -43 -396 -13 -2 402 -1 327 27 200 -2 500 -57 184 -59 684 -32 484 5 500 -500 -40 200 -40 700 -35 200 -79,8 -80,0 -29,7 -31,8 8,4 6 -1 -41 -42 -36 6 -1 -42 -43 -37 -1 862 084 -1 096 197 -2 511 126 -1 376 252 34,9 25,5 -2 511 -1 359 -2 445 -1 364 Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE 38 337 -4 659 -64 674 -69 333 -30 996 Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -2 066 919 -831 195 55 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot -55 855 -742 -56 596 -12 282 -12 282 -32 314 -742 -33 056 163,1 100,0 169,1 -32 -1 -33 -32 -32 Kehittämistoiminnan toimintamuutokset: eri tehtäväalueilta on siirretty avustusmäärärahoja yhteensä 61 600 € ja yhteistoiminta-alueelta siirto työmarkkinatuen kuntaosuus 175 500 € ja kuntouttava työtoiminta 23 440 €. YLEISPERUSTELUT Kehittämistoiminnan tehtävinä ovat kaupungin elinvoiman strateginen kehittäminen, hankkeiden ja maahanmuuttotyön koordinointi, kuntamarkkinointi, asumisen edistäminen, yritystoiminnan kehittäminen, työllistäminen, liikenteen logistiikka ja muut kaupunginhallituksen määräämät tehtäväalueet. Tavoitteena kehittämistoiminnalla on asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen ja monipuolinen toimintamahdollisuuksien aktivointi sekä alueen pitkäjänteinen elinvoimaisuuden varmistaminen. Olennainen osa kehittämistoimintaa on eri osa-alueiden kehittämishankkeet. Pääsääntöisesti kehittämishankkeiden rahoitus katetaan useista rahoituslähteistä. Toimintavuoden aikana käynnistyvät hankkeet käsitellään kaupunginhallituksessa ja mikäli niiden käynnistäminen hyväksytään, varaa kaupunginhallitus hankkeeseen vaadittavan kuntaosuuden kehittämisrahastosta. Mikäli hankkeen kokonaisrahoitus ei toteudu suunnitellusti, käsitellään hanke kaupunginhallituksessa uudelleen ja mikäli hankkeesta päätetään luopua, puretaan kehittämisrahastosta tehty varaus. Kaupungin viestinnän tarkoituksena on edistää asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Viestinnällä pyritään lisäämään myös kaupungin tunnettuutta ja vahvistamaan eri sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Kaupungin viestinnästä vastaa kehittämistoiminta kaupunginjohtajan johdolla. Kehittämistoimi on uuden hallintomallin mukaisesti vastannut kehittämis- ja elinkeinopalveluista, työllisyys- ja maahanmuuttoasioista sekä kehittämishankkeiden hallinnoinnista. Kehittämistoimelle on kuulunut lisäksi toimiminen erilaisissa yhteistyöverkostoissa mm PohjoisPohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun kaupungin, Oulun Ylipiston, Taivalkosken- ja Kuusamon kuntien, Kuntaliiton, Lapin liiton kanssa. Kehittämistoimen toimintaa ohjaa Kuntasuunnitelma. KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOPALVELUT Vuoden 2014 alussa on käynnistetty uuden elinkeino-ohjelman valmistelu yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja Syötteen Matkailuyhdistyksen kanssa ja se tulee valmistumaan vuoden 2015 alkupuolella. Uusi elinkeino-ohjelma tulee vastaamaan Kuntasuunnitelman linjauksia. Pudasjärven elinkeinot nojautuvat edelleen laajasti ottaen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ne ja niitä tukevat palvelutoimialat tulevat jatkossakin olemaan toimialoja, joille uusia työpaikkoja syntyy. Mahdollisuutena nähdään erityisesti uusiutuvan energian raaka-aineen alkupään jalostus ja kuljetustoimiala, joille tulevina vuosina on odotettavissa lisää uusia työpaikkoja. Odotukset perustuvat Pudasjärven suuriin energiavaroihin ja maailmanlaajuiseen, sekä valtakunnalliseen uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteisiin. Hallituksen lokakuussa 56 2014 tekemä päätös tukea turpeen ja metsähakkeen hyödyntämistä luo entistä paremman pohjan näiden energiatuotteiden tuotannolle. Turpeen ja metsähakkeen hyödyntämisen lisäksi haetaan uusia mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen. Vuoden 2015 aikana Pudasjärven kaupunki ottaa myös kantaa Kollajan altaan rakentamiseen. Allas projektin kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa ja se loisi paikallisille maarakennusyrityksille useiksi vuosiksi työmahdollisuuksia. Yksi elinkeinojen kehittämisen painopiste on maaseutuelinkeinot ja elintarviketuotanto. Lähiruuan tuotannon ja saatavuuden kehittäminen vahvistaa paikallistaloutta ja luo uusia työpaikkoja. Uuden koulukampuksen valmistuessa vapautuu Rimmin koulukeskuksesta laitoskeittiö, josta voidaan kehittää paikallisten elintarvikkeiden jatkojalostusta paremmin laitoskeittiöiden tarpeita vastaaviksi. Tavoitteena on käynnistää kehittämishankkeita, lähiruuan saatavuuden lisäämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi. Pudasjärvellä toimii kaksi kansallisestikin merkittävää mekaanisen puuteollisuuden yritystä: Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Kehittämistoimi selvittää mahdollisuuksia kehittää uutta yritystoimintaa, joka tukee tuotteillaan tai palveluillaan näiden yritysten toimintaa. Uusi mekaaninen puutuoteteollisuus voisi hyödyntää esimerkiksi olemassa olevien yritysten raaka-aineiden sivuvirtoja ja markkinointikanavia. Taajama-alueen palveluyritysten mahdollisuuksia hyötyä ohikulkuliikenteestä pyritään parantamaan kaavoituksen, liikennejärjestelyjen, näkyvyyden, houkuttelevuuden, markkinoinnin ja mahdollisten investointien avulla. Vapautuvan Kurenalan koulun tontille suunnitellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä uutta kauppapaikkaa, joka vahvistaisi erikoistavarakauppaa ja tukisi olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Syötteen kehittämiseksi valmistui vuonna 2014 päivitys Syötteen matkailun Kehittämissuunnitelmaan 2011–2023. Suunnitelmassa painopiste on kasvulla, erityisesti kesämatkailussa. Erityisesti kesämatkailussa tullaan kehittämään maastopyöräilyä ja kalastusmatkailua. Pudasjärven kaupunki on päättänyt hakea vuoden 2017 MM-perhokalastuksen isännyyskaupungin roolia. Kilpailukeskus sijaitsisi Syötteellä ja kilpailualueena olisi Iijoen vesistö. Vuoden 2015 aikana käynnistetään hanke kalastusmatkailun kehittämiseksi, joka tukeutuu MM-perhon tarjoamaan mediahuomioon. Matkailutoimialan kehittymisen yhtenä edellytyksenä on läheinen ja toimiva yhteistyö Oulun kaupungin ja Lapin maakunnan kanssa. Pudasjärvi on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton matkailutoimikunnassa ja Oulun Matkailun osakasyrityksessä Tunturi Travel Oy:ssä. Lisäksi on tavoitteena jatkaa yhteistyötä Lapland-North of Finland – markkinoinnissa. Ulkomaille suunnatussa talvimatkailun markkinoinnissa on erityisen tärkeätä, että Syöte leimautuu osaksi Lappia. Syötteen vahvuutena kotimaisille matkailijoille on helpompi saavutettavuus autolla ja ulkomaisille matkailijoille vaihtoehtoiset yhteydet Oulusta, Rovaniemeltä tai Kuusamosta. Pudasjärven kaupunki on profiloitunut hirsirakentamisen edelläkävijäkuntana ja – alueena Suomessa. Hirsikorttelihanke ja hirsirakenteinen päiväkoti, sekä hirsisen koulukampusalueen suunnittelu, ovat nostaneet Pudasjärven kaupungin positiivista mielikuvaa. Myönteinen julkisuus ja suuri näkyvyys ovat konkretisoituneet paikallisten puutuotetoimialan yritysten tilauksissa. Niiden vaikutus jo nyt on ollut työpaikkoja säilyttävä ja uusia työpaikkoja luova. Tärkeää on, että kaupunki omilla toimillaan tukee tätä kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Hirrestä kehitetään Pudasjärvelle uutta matkailutuotetta, joka vahvistaa keskustaajaman matkailua ja tukee myös Syötteen matkailuyrityksiä. 57 Perinteiset peruselinkeinot, kuten maatalous, metsätalous, porotalous, sekä kone-, kuljetus- ja logistiikkatoimialat ovat säilyttäneet asemansa elinkeinojen perustukirankana. Porotalous ja matkailutoimiala ovat löytäneet uusia molempia toimialoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja, mm. Meri-City-Tunturi-hankkeen puitteissa. Budjettivuoden tulosten saavuttamista saattaa heikentää maailmanlaajuinen taloustaantuma. Toisaalta heikentyvä euro antaa lupauksia helpottuvasta viennistä, joka vaikuttaisi positiivisesti Pudasjärven sekä vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin että matkailuyrityksiin. Yksityisten investointien käynnistyminen edellyttää näköalojen parantumista sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Pankkien kiristyvä luotonantopolitiikka saattaa vaikuttaa negatiivisesti alueella toimiviin yrityksiin. Käynnissä oleva Pudasjärven ja Taivalkosken yhteinen laajakaista-hanke on panostusta tulevaisuuteen. Mittaluokaltaan tämä hanke on yksi suurimpia, mitä Laajakaista kaikille hankkeen puitteissa on toteutettu. Pudasjärven kaupunki tukee hanketta hankerahoitusehtojen mukaisesti. Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on parhaillaan käynnissä. Osakeyhtiöön kuuluvat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta. Pudasjärven Kyläverkot Oy, jonka Pudasjärven kaupunki omistaa, toteuttaa kyläverkko-osuuden rakentamisen. Rakentaminen on suunniteltu vuosille 2014 – 2015. Kehittämistoiminnan erityisenä painopisteenä on palvelusuunnittelijan työn kautta koko ajan harvan astutuksen problematiikan esillä pitäminen ja Harva-palvelustrategian sisällön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueellisen ja valtakunnallisen asiakäsityksen vahvistaminen. Tätä työtä tukee Pudasjärven vuonna 2014 saama titteli ”Suomen kylämyönteisin kunta”. Maahanmuutto Pudasjärven kaupunki saa laskennallista korvausta humanitaarisesta vastaanotosta sen perusteella, että kaupunki on solminut toistaiseksi voimassa olevan vastaanottosopimuksen PohjoisPohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Vastaanottosopimuksen mukaan kaupunki on sitoutunut perheryhmäkodin, tuetun asumisen, vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtyvien sekä kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Maahanmuuttotyön tavoitteena on kehittää kaupungin peruspalveluja niin, että ne huomioivat myös maahanmuuttajat asiakkainaan. Maahanmuuttotyö pitää sisällään yleisen koordinoinnin ja palvelujen kehittämisen, pakolaisten vastaanoton, palvelujen ostot (esim. käännöstyöt, tulkkaukset muille kuin pakolaisille, henkilöstön täydennyskoulutus) sekä kehittämis- ja toiminta-avustusten jakamisen eri toimijoille. Kehittämis- ja toimintatukea voivat hakea kaikki Pudasjärvellä toimivat kolmannen sektorin toimijat, joka pystyvät osoittamaan, että suunniteltu toiminta edistää kotoutumista, tukee suomen kielen oppimista ja kehittää ja luo hyviä etnisiä suhteita. Hankkeet Asumisneuvojatoiminta-hanke Pudasjärven kaupunki on hakenut ARA:lta avustusta asumisneuvojatoiminnan käynnistämiseksi Pudasjärvellä ajalle 1.8.2013 – 31.7.2016. Toimintaan on saatu avustuspäätös heinäkuussa 2013 ja avustusta on myönnetty 20 % vuonna 2013 ja 2014 toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus on haettava kunakin vuonna erikseen. 58 Asumisneuvojatoiminnassa tarkastellaan erityisryhmien asuntotilanne ja kartoitetaan mahdollinen uudisrakentamisen tarve. Asunnot pyritään hajasijoittamaa olemassa olevaan asuntokantaan, jotta keskittymiä ei syntyisi. Pudasjärven kuntasuunnitelmaan on sisällytetty tavoite, että Pudasjärven väestöstä vuonna 2018 maahanmuuttajataustaisia on 10 %. Tämä edellyttää kaupungin peruspalvelujen, myös asumispalvelujen, kehittämistä voimakkaasti niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin maahanmuuton tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä asuntojen tarjoamista ja asumiseen liittyvien palvelujen ja erilaisten tukitoimien kehittämistä myös niille kuntalaisille, joiden kieli- ja kulttuuritausta poikkeaa kantaväestöstä. Asumisneuvojatoiminnan kautta jatkuvasti kasvavalle maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille suunnataan alkuvaiheessa ohjausta ja neuvontaa asumiseen ja turvallisuuteen liittyen sekä autetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä on huomattu, että he tarvitsevat paljon neuvontaa kodinkoneiden yms. sellaisten käytössä sähkö- ja paloturvallisuus asioissa sekä perehdyttämistä suomalaiseen turvallisuustoimintaan mukaan lukien vapaehtoisten (VAPEPA) toiminta. Arjen turvaa kunnissa - hankkeessa, etsitään viranomaistoiminnan resurssien vähetessä turvallisuus ja hyvinvointityöhön uusia kumppaneita järjestöistä, kyläyhdistyksistä ja muista vapaaehtoisista toimijoista. Asumisneuvojatoiminnan kautta voidaan ohjata myös kolmannen sektorien työtä erityisryhmien asumisessa avustamiseen ja neuvontaan. Toimintaa ohjaa Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöistä koostuva asiantuntijatyöryhmä. Rahoitusta haettu seuraaville hankkeille: Laavu-hanke Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan. Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden, osallisuutta ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuuttajat) osallisuutta ja työllistymistä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Hilkka Parkkisenniemi. Työtä ja yrittäjyyttä-hanke Syötteen alueen masterplan valmistui kesällä 2014. Työtä ja yrittäjyyttä -kehittämishankkeen tarkoituksena on tarkentaa ja selvittää masterplanissa esille nousseiden keskeisten kehittämiskohteiden kaupallinen hyödyntäminen, kustannukset ja mahdolliset riskit. Aikaisempia kehittämiskohteita alueella ovat olleet esimerkiksi Safaritalon rakentaminen v. 2008 - 2009, Luppoveden rakentaminen v.2008 – 2011 sekä useiden reitistöjen rakentamiset ja kunnostukset. Jotta voidaan turvata alueen elinvoimaisuus ja pitkäjänteinen kehittyminen sekä luoda edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle, alueelle tarvitaan kehittämissuunnitelma, joka sisältää myös talous- ja toimintasuunnitelman keskeisille kehittämiskohteille. Tämä kehittämissuunnitelma toimii myös toimijoita sitouttavana ja yritystoiminnan kehittämistä tukevana asiakirjana. Hankkeen toisena tavoitteena on tehdä selvitys ja suunnitelma alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Hankkeen aikana alueelle saadaan kehittämissuunnitelma, jonka avulla Syötteen aluetta voidaan lähteä kehittämään masterplanista ja yrittäjiltä saatujen toiveiden pohjalta. Hankkeen tu- 59 loksena on syntynyt selvitys, jonka avulla voidaan arvioida kehittämistoiminnan kustannukset, taloudelliset hyödyt ja mahdolliset riskit. Alueella toimivat yritykset ovat sitoutuneita ja tietoisia kehittämissuunnitelmista ja uusista potentiaalisista sisällöllisistä palvelukokonaisuuksista. Hankkeen jälkeen alueen yritykset ja muut toimijat voivat tehdä omia investointisuunnitelmiaan ja kehittää palveluitaan alueen kokonaissuunnitelmaan peilaten. Yritykset ovat sitoutuneita myymään ja markkinoimaan tulevia uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Alueella on myös saavutettavuuteen liittyvä suunnitelma ja arvio sen kustannuksista. Hankkeesta vastaa Pudasjärven kaupunki, joka nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. Iso-Syötteen matkailuyhdistys ry. Metsähallitus/Laatumaa, Oulun Seudun Setlementti ry ja Pudasjärven yrittäjät ry. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Reijo Talala. PoRi-hanke Yhteistyöprojekti PoRin toteuttajana on Pudasjärven kaupungin organisaatiosta kehittämistoimi sekä Vapo Oyj. Kaupungilla on vetovastuu projektista. Toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017. Toteutusalue on Pohjois-Suomi, kuitenkin siten että kuntarahoittajana ja hallinnoivana yhteisönä Pudasjärvi on pilottikohteiden rekrytoinnissa erityisasemassa suhteessa muut kunnat. Turvetuotantoalueet ovat osoittautuneet erinomaiseksi poron- ja riistanhoidon kannalta. Luonnontilaisia kosteikkoalueita on menetetty runsaasti lähinnä ojitusten seurauksena, joita kuitenkin voidaan osittain palauttaa turvetuotantoalueiden jälkikäytöllä. Kosteikot ovat tärkeitä luonnonvaraisille eliölajeille mm. ravinnon lähteinä, laidun- ja lisääntymisalueina, joissa tapaa porojen ohella niin vedessä kuin maalla viihtyviä riistaeläimiä. Lisäksi tuotantoalueita voidaan ottaa rehun kasvatusalustaksi talvi- tai muuta ruokintaa varten. PoRi-hankkeessa on tavoite pilotoida turvetuotannosta poistuville alueille mallikohteita, jotka pohjautuvat kokemusperäisiin selvityksiin, tutkimuspohjaiselle tiedolle ja vahvalle ympäristörakentamisen osaamiselle. PoRi-hanke toteuttaa Pudasjärven kaupungin toiminta-ajatusta ja strategiaa sekä Pudasjärven kaupungin ja Vapon 28.1.2011 allekirjoittamaa aiesopimusta, jonka tavoite on edistää turpeen, energiapuun ja näitä toimialoja palvelevan kone- ja kuljetusalan liiketoiminnan kehittämistä Pudasjärvellä niin että turvesoiden jälkikäytössä tuetaan luonnon monimuotoista hyödyntämistä huomioiden erityisesti metsästysmatkailun ja porotalouden mahdollisuudet (esim. riistapellot/lintukosteikot). Hanke noudattaa valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 30.8.2012. Periaatepäätöksessä linjataan Suomen soiden ja turvemaiden käytön ja suojelun kokonaisuutta, linjauksilla edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa. Vapo on alustavasti hyväksynyt PoRi-hanketta koskevan yhteistyön Pudasjärven kaupungin kanssa. Talven 2013 - 14 aikana Ilkka Saarijärvi on esitellyt hanketta Paliskuntain yhdistykselle, Suomen Riistakeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Metsähallitukselle. Edellä mainitut tahot ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumiseen hankkeeseen suullisesti ja kirjallisella lausunnolla. Kustannusarvion mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä 821 768 euroa. PohjoisPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haetaan 657 414 euroa. Pudasjärven kaupungilta haetaan 23 671 euroa ja Vapo Oyj:lta 15 780 euroa ensimmäisen vuoden 2015 osalta, jolloin pääpaino on valmistelussa ja suunnittelussa. Lisäksi Pudasjärven kaupunki sitoutuu hallinnoimaan hanketta ja Vapo Oyj lupautuu olemaan asiantuntijan roolissa koko (2015 – 17) hankkeen keston ajan. Vuosien 2016 – 17 osalta, kunta ja yksityisestä rahoituk- 60 sesta neuvotellaan niiden maaomistajien ja kuntien kanssa, joiden alueella kunnostettavat jälkikäyttökohteet tulevat sijaitsemaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen. Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelut Työllistämispalveluiden tehtävänä on tukea työnhakija-asiakkaiden työllistymistä tai kuntoutumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluiden toimintaan kuuluvat kaupungin palkkatukityöllistäminen, Karhupajan toiminta, työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen ja yhdistysten työllistämisen tukeminen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia työttömyysturvalakiin. Jatkossa kunnat maksaisivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella tukea vähintään 300 päivää. Tällä hetkellä kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, joka on 50 % työmarkkinatuesta, niiden työttömien osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea 1 000 päivää, kuntien osuus nousisi 70 prosenttiin. Nämä lakimuutokset tulevat asettamaan erittäin kovan haasteen työmarkkinatuen kuntaosuuden pitämiseksi edes kohtuullisissa rajoissa. Pudasjärvellä on arvioitu olevan noin 100 työtöntä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivää mutta alle 500 päivää. Kun perustyömarkkinatuki on 32,66 €/pv, on näiden henkilöiden yhteinen vuotuinen työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia noin 850 000 €. Tästä summasta uuden lainsäädännön mukaan kaupungin osuus on 50% eli 425 000 €. Kun tähän lisätään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden arvioitu kuntaosuus (175 000€, perustuu 2014 toteumaan) ja yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden työttömien korotusosuus (50%:sta 70 %:iin) nousee kaupungin laskennallinen työmarkkinatuen kuntaosuus kokonaisuudessaan yli 600 000 euroon. Avoimet työmarkkinat eivät tulle vuonna 2015 helpottumaan ja siksi työmarkkinatuen kuntaosuuden hallinta tulee pääsääntöisesti lankeamaan kaupungin omien toimenpiteiden varaan. On hyvin todennäköistä, ettei talousarvioon työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut 175 000 euroa tule riittämään koko vuodeksi. Lisäksi talousarviovuoden aikana tulee varautua harkitsemaan uusien työllistämistoimenpiteiden käynnistämistä ja lisähenkilöresurssien palkkaamista. Tavoitteet ja kehittämiskohteet vuodelle 2015 1. kehittää kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämisyksikön aktivointiryhmiä kylien pitkäaikaistyöttömille yhteistyössä Oulun seudun TE-toimiston ja Oulunkaaren kanssa 2. vahvistaa Pudisfoorumin resursseja kohtaamaan lisääntyvä työmäärä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvaessa merkittävästi 3. juurruttavat työllistymistä tukevat koulutukset, mm. työhönvalmennusryhmä ja työpaikkavalmentajakoulutus, osaksi kaupungin työllistymistä edistävää toimintaa 4. vahvistaa edelleen paikallisten yhdistysten ja pk-yritysten roolia työllistäjänä ja arjen turvan ylläpitäjänä kylillä sopimuksellisuuteen nojautuen 5. jatkaa Pudisfoorumilla käyttöön otettua pop-up foorumi -ajattelua 6. monipuolistaa työpajan toimintaa nuorten elämänhallintaa tukevana toimintana sekä hyödyntää työpajan henkilöstön ammattitaitoa myös aikuisväestön elämänhallinnassa ja työhön valmennuksessa. 61 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Lainsäädännön muuttuessa ja kuntien työllistämisvelvoitteiden lisääntyessä vuoden 2015 alusta lähtien kaupunki ryhtyy toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksesta kaupungin viranhaltijaksi vanhana työntekijänä 1.1.2015 alkaen.. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET Tunnusluvut ja keskeiset muutokset talouden kannalta 1100 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. EU-rakennerahastojen hankekausi on auennut osittain syksyllä 2014 ja loputkin aukeaa vuoden 2015 aikana. Kehittämistoimi toimii keskitettynä hankkeiden suunnittelupisteenä ja kaikkien kaupungin hankkeiden on jollain tavalla oltava yhteistyössä kehittämistoimeen. Näin taataan koordinointi, kuntasuunnitelmaan linkittäminen, turhat päällekkäisyydet ja yhteistyö poikkihallinnollisesti/hankkeiden kesken. Kaupungin hallinnoimat hankkeet 2015: Hankkeen nimi Asumisneuvojatoiminta 1.8.2013–31.7.2016 kp 11011 Hankkeen budjetti 2015 Yksityisen rahan osuus 2015 KuntaRahoittajan rahoitus 2015 tuki 2015 36 400 0 29 120 7 280 Laavu-hanke 171 039 0 34208 136831 Työtä ja yrittäjyyttä-hanke 103 000 0 20 600 82 400 PoRi-hanke 171 039 0 34 208 136 831 97 536 363 342 481 478 Osallisuushankkeet 2015: Hankkeen nimi *) Arjen turvaa kunnissa jatkohanke Terveysliikuntaohjelma vuosille 2013–2016 Kaupunginhallituksen Toteuttaja-taho päätös § Lapin liitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelussa kaup.hall. 18.6.2013 § 250 Kuntaosuus koko hankkeen aikana yhteensä ei vielä tiedossa Kuntaosuus € 2015 5 000 Erikseen raportoitava kunnallinen, laskennallinen osuus 2015 0 9 900 Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Manner-Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 yhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehi- 62 tysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Osa hankerahoituksesta on auennut haettavaksi syksyllä 2014 ja loput aukeaa vuoden 2015 aikana. Hankekauden vaihtumisen vuoksi hankkeita on vielä vähän käynnissä, mutta ohjelman käynnistyttyä kunnolla hankerahoitusta tullaan hakemaan aktiivisesti. Tavoitteena on saada lisäresurssia ja –rahoitusta kuntastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Pudasjärven kaupunki varautuu osallistumaan Lapin liiton valmistelemaan Arjen turvaa kunnissa jatkohankkeeseen 5 000 euron kuntaosuusmaksulla vuonna 2015. 1220 – 1221 Työllistäminen Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntien maksettaviksi tulevat vaikeasti työllistyvien (500 pv) lisäksi myös pitkäaikaistyöttömien (300 pv) työmarkkinatuesta 50 %. Lisäksi yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavien osalta nousee kunta osuus 70 %:iin. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntouttava työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymältä kehittämistoimen työllistämisyksikön alaisuuteen. Karhupajan toimintaa tarkastellaan asiakastarpeita vastaavaksi. Oulunkaaren kuntayhtymän aiemmin maksama työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu (-175.000 €) siirtyy kehittämistoimen maksettavaksi. Kuntaosuusmaksun pitäminen budjetoidussa 175 000 € tulee olemaan erittäin haastavaa. Pudasjärvellä on arviolta noin 100 henkeä, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 pv mutta alle 500 päivää. Kun arvioidaan näiden henkilöiden työmarkkinatuesta kaupungin maksettava osuus ja kun siihen lisätään yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden lisääntyvä kuntaosuus, olisi laskennallinen kuntaosuusmaksu vuonna 2015 noin 600 000 €. 2. Etsivä nuorisotyö siirtyy opetus- ja sivistystoimeen. Työllistämisen tunnusluvut ja mittarit: 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistuminen: Missä on onnistuttava Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Pop-up työfoorumintoiminnan kehittäminen Kesätyöllistäminen Toiminta Mittari Haetaan valtion avustusta nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (opetus- ja sivistystoimi) Nuorten koulupudokkaiden määrä 0 50 % nuorten työpaja valmennettavista löytää jatkopolun (Nuorten alle 20-v. työttömyys 0 % 12/2015) Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat 25–29 v. nuoret mukana työpajatoiminnassa 100 % 12/2015) Luodaan matalan kynnyksen ”seinätön pop-up työfoorumi”- malli sekä tarvelähtöinen matalan kynnyksen työtoiminta Ammattikoulutetuilla / nuorten työpajatoiminnan ulkopuolella olevilla nuorilla on pop-up foorumi-, työkokeilu- tai työpaikka tai kuntouttavan työtoiminnan paikka Haetaan kumppani nuorten kesätyöllistämiseen Toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki 97 – 00 syntyneet kesällä 2015 63 2. Aikuisten työfoorumitoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Osallisuuden tukeminen Toiminta Mittari – verkostoitunut toiminta – yksilön tavoitteita tukevaa – matalan kynnyksen tarvelähtöinen työfoorumitoiminta ja seinätön työtoiminta Työfoorumitoiminnan laadun arvioinnin kehittäminen Yli 300 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden työttömyys minimoidaan 12/2015 mennessä 3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Kuntouttavan työtoiminnan oikea-aikainen ja riittävä toteuttaminen kaupungilla oma kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja riittävästi työtoimintaan paikkoja Mittari Toiminta tuloksellista; yksilöllistä ja asiakasta voimaannuttavaa 4. Palkkatukityöllistäminen Missä on onnistuttava Toiminta Palkkatukityöllistämisen kehitUusia työpaikkoja yrityksiin entistäminen/lisääminen ten työllistäjien lisäksi (työn etsijä /työhönvalmentaja) Mittari Yli 300 päivää työttömänä olleiden määrä minimoidaan 12/2015 työmarkkinatuenkunta-osuusmaksu alle 175 000 €/v 5. Työttömien terveystarkastukset Pudasjärvellä työttömien terveydenhuollon tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja sosiaali- ja terveysministeriön (19.8.2013) ohjeistuksen mukaisesti. Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma Terveystarkastukset toteutuvat Toiminta Suunnitelma toiminnasta, sisällöstä ja periaatteista (sisältää laadun) Mittari Työllistymistä tukevia työkokeilupaikkoja on riittävästi 6. Työkokeilut Missä on onnistuttava Työkokeilupaikka löytyy viikon sisällä asiakkuuden alkamisesta tai tarpeen ilmaannuttua. 7. Oppisopimuskoulutus Missä on onnistuttava Oppisopimuskoulutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitus asiakaslähtöisesti Toiminta Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutusmahdollisuuksista sekä kustannuksista Mittari Toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti 64 1222 Karhupaja Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Karhupajan toimintaan haetaan valtionavustusta, joka kohdentuu alle 29 vuotiaisiin. Myönnettävä avustuksen suuruus on harkinnanvaraista ja voi muuttaa toiminnan tulorahoitusta. 2. Karhupajan oman toiminnan sisäiset ja ulkoiset myyntituotot voivat vaihdella pajalle tulevien valmentautujien työkuntoisuudesta tai määrästä riippuen 1224 Kuntouttava työtoiminta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Toiminta siirtyy 1.1.2015 alkaen Oulunkaaren kuntayhtymältä kaupungin omaksi toiminnaksi ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy kaupungin työntekijäksi vanhana työntekijänä. Talousarviomäärärahat on siirretty Oulunkaaren kuntayhtymän maksuosuudesta kaupungille. Samoin siirtyvät työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut kaupungin talousarvioon 175 000 €. 1026 Maahanmuuttotoiminta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Toimintatuotot koostuvat kaupungin saamasta laskennallisesta korvauksesta sekä vastaanottokeskuksen vuokrasta (40 %). Näillä tuotoilla katetaan pakolaisten vastaanoton ja terveyspalvelujen (perhepalvelut), maahanmuuttotyön koordinoinnin ja ohjaavan koulutuksen (Työstartti) kulut sekä maahanmuuttotyön toiminta- ja kehittämisavustukset järjestöille. Strategiset päämäärät Pudasjärvi hyödyntää maailmanlaajuisesti tunnistettavia kehitystrendejä (myötävirtoja), jotka auttavat kuntaa rakentamaan elinvoimaisen tulevaisuuden. Tällaisiksi myötävirroiksi on tunnistettu ekologisten arvojen nousu, yksilön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen panostamisen kasvaminen ja yhteiskunnan erilaisten rajojen murtuminen (rajattomuus). 65 KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kuntasuunnitelmasta 2012–2018 ja maaseutupoliittisesta toimenpideohjelmasta 2012 2015 johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Syötteen matkailun kehittäminen 2. Lähiruokakonseptin kehittäminen ja uusien yritysten saaminen alueelle Miljoona kävijää vuonna 2023 Kävijämäärässä kasvua vuositasolla 7 % Lähiruokakulttuurin kehittäminen; 15 – 20 uutta yritystä. 3. Kaikkien saatavilla olevat toimivat viestintäyhteydet (tietoliikenne ja puhelin) Puhelin liikenteen varmistaminen ja toimivat ATK-yhteydet koko Pudasjärven alueelle vuoteen 2015 mennessä Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukampus 1. ja 2. asteen opiskelijoille. Koulutuksen sisällön suunnittelussa huomioidaan omat luonnonvarat ja kärkiyritykset. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä 10 % vuoteen 2018 mennessä. Tuetaan sukupolvenvaihdoksia neuvonnalle 4. Osaavan työvoiman saatavuus 5. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien sukupolven vaihdosten tukeminen Elinvoimainen ja kannattava maataloustuotanto. Tuetaan olemassa olevia maatiloja ja rohkaistaan nuoria perustamaan uusia maatiloja. Koulukampuksen toteutuminen. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä Sukupolvenvaihdokset kpl / vuosi Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke 1. Laajakaistan rakentaminen 2. Lähiruoka otetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi 4. Syötteen matkailijoiden palvelutarjonnan lisääminen laajentamalla tarjontaa Kurenalan taajamassa ja kylillä 5. Keskustan alueen kehittäminen Käynnistettävät toimenpiteet 100 Mg laajakaistan rakentamisen aloittaminen vuonna 2014 Kairan Kuitu Oy:n toimesta Kehittämistoiminta suunnataan alan imagotyöhön, menekinedistämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen kampanjoiden ja tapahtumien avulla. Pudasjärven teurastamon laajempi hyödyntäminen ja vapautuvan Rimminkankaan koulun keskuskeittiön hyödyntäminen jatkojalostuksessa. Uuden kauppakeskus tukemaan Kurenalan ja Syötteen kehittymistä Tapahtuminen lisääminen Kurenalla Mittari Liittymisaste 450 liittyjää v. 2013 ja 900 liittyjää v. 2014 ja 1350 liittyjää v. 2015 2 – 3 lähiruokaan liittyvää tapahtumaa vuodessa eri kylillä ja Syötteen matkailualueella, mm. ravintolapäivien hyödyntäminen 66 TOIMINTA-ALUE: HYVINVOINTI JA SIVISTYSTOIMINTA Visio Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi Tehtävä Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtävänä on kuntalaisten koulutus- ja päivähoidontarpeiden tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämän laadun kohentaminen. Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueeseen kuuluvat päivähoito ja sivistyspalvelut Päivähoito, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Lasten päivähoito Perhepäivähoito Lasten kotihoidontuki Pikku-Paavalin päiväkoti Sivistyspalvelut, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Hallinto- ja tukipalvelut Koulutoimisto/hallinto Esi- ja perusopetus Aittojärven koulu Hirvaskosken koulu Kipinän koulu Kurenalan koulu Lakarin koulu Sarakylän koulu Syötteen koulu Rimminkankaan koulu Yhteiset Peruskoulun projektit Valmistava opetus Maahanmuuttajien täydentävä opetus Toinen aste Lukio Lukion projektit Ammattioppilaitos (eläkemeno) Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuritoimi Museo Liikuntatoimi Puikkari Nuorisotoimi Sivistyspalvelujen projektit 67 Tuloslaskelma PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TILINP. 2 013 HYVINVOINTI- JA S IVIS TYS TOIMINTA TULOS LAS KELMA TOIMINTATUOTOT M yyntituotot 170 755 M aksutuotot 429 635 Tuet ja avustukset 354 319 M uut toimintatuotot 28 739 TOIMINTATUOTOT 983 448 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -10 241 991 Palvelujen ostot -2 256 586 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -475 360 Avustukset -559 983 M uut toimintakulut -236 581 TOIMINTAKULUT -13 770 501 TOIMINTAKATE -12 787 053 TA 2 014 + muutos 158 400 450 000 413 600 33 497 1 055 497 TA Muutos 2 015 % 180 800 417 400 464 200 33 800 1 096 200 -10 572 797 -10 417 644 -2 194 760 -2 659 210 -430 580 -478 026 -538 808 -538 700 -272 350 -293 050 -14 009 295 -14 386 630 -12 953 798 -13 290 430 14,1 -7,2 12,2 0,9 3,9 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 181 417 464 34 1 096 181 417 464 34 1 096 -1,5 -10 386 -10 386 21,2 -2 672 -2 677 11,0 -478 -478 0,0 -539 -539 7,6 -293 -293 2,7 -14 367 -14 372 2,6 -13 271 -13 276 Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset vuokrat Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE 21 366 37 074 20 200 68 -890 530 -885 574 -878 700 -2 005 009 -1 886 123 -1 991 200 -2 895 539 -2 771 697 -2 869 900 -2 874 105 -2 734 623 -2 849 700 -45,5 20 20 -0,8 5,6 3,5 4,2 -879 -2 041 -2 920 -2 899 -878 -2 092 -2 970 -2 951 Ulkoiset ja sisäiset yhteensä TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -16 666 040 -16 780 992 -17 256 530 -15 661 158 -15 688 421 -16 140 130 2,8 -17 287 -17 343 2,9 -16 170 -16 227 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista Poistot kiint. rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot -529 836 -7 068 -28 801 -565 705 -623 958 -10 227 -26 611 -660 796 -670 337 -50 281 -94 138 -814 756 7,4 391,6 253,8 23,3 -670 -44 -94 -808 -670 -43 -92 -805 YLEISPERUSTELUT 1. Päivähoito Varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä arvoja ovat turvallisuus, leikki ja yhteisöllisyys. Toiminta-ajatuksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä lapsen yksilöllisyys huomioiden. Päivähoidon toiminta-alueeseen kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lasten kotihoidon tuki. Päivähoitomuodot Perhepäivähoitoa tarjotaan hoitajan kotona, lasten kotona tapahtuvassa (mikäli perheessä on vähintään neljä alle kouluikäistä lasta) ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokodissa ja PikkuPaavalin päiväkodin Mesitassut- ryhmässä (vuorohoitoa tarjoava osasto). Päiväkotihoitoa tarjotaan Pikku-Paavalin päiväkodissa viidellä osastolla, joista kaksi tarjoaa vuorohoitoa. Päiväkotiryhmät muotoutuvat joko sisarusryhmiksi (1-6-vuotiaat lapset), 1-3vuotiaiden ryhmäksi tai 3-6 -vuotiaiden ryhmäksi kysynnän mukaan. Henkilöstömäärissä 68 noudatetaan päivähoitolain määräämiä suhdelukuja. Päiväkodissa annetaan esiopetusta niille 6-vuotiaille lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarve. Lasten kotihoidontukea voivat saada perheet, joilla on alle kolme vuotta vanha oleva lapsi, eikä lapsi käytä kunnallista päivähoitoa. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET Lasten vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta kotihoidon tuella tai järjestää lapsen päivähoidon yksityisen hoidon tuella vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Vuorohoitoa tarjotaan silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset voivat saada päivähoitoa myös oppivelvollisuuden aikana, ja lapsesta toimitetaan erikoislääkärin lausunto. Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuorohoidon keskittäminen säästää resursseja 2. Perhepäivähoitajien ikääntyminen ja perhepäivähoitajien työaikalain mukaisten vapaiden antaminen vaikuttaa perhepäivähoidon menoihin 3.Maahanmuuttajalasten päivähoito lisää henkilöstön määrää ja kustannuksia päivähoidon alkaessa 4. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille palkataan tarvittaessa henkilökohtainen tai ryhmäavustaja (edellyttää erikoislääkärin lausuntoa) antaminen kasvattaa perhepäivähoidon menoja PÄIVÄHOIDON KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Päivähoidon saatavuus Päivähoito myönnetään lain mukaisissa hakuajoissa 2. Päivähoidon laatu Lapset saavat laadukasta hoitoa toimivassa oppimisympäristössä pätevän henkilöstön ohjauksessa Varahoidon keskittäminen päivähoidon yksiköihin Päivähoito myönnetään: 1)kahdessa viikossa, mikäli päivähoidon tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelusta, 2) kahdessa kuukaudessa, mikäli työllistyminen tai opiskelun aloitus on ennalta tiedossa ja 3) neljässä kuukaudessa, mikäli päivähoitoa haetaan muusta syystä Koulutetun henkilöstön rekrytointi ja nykyisen henkilöstön lisäkoulutus 3. Varahoidon kehittäminen perhepäivähoidossa Varahoitopaikkojen saatavuus ja pysyvyys Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Työtapojen kehittäminen päiväkodissa Omahoitaja / pienryhmätoiminnan aloittaminen Toiminnan sujuminen ja laadukkuus 69 2. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen tavoitteena on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin, joita yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät sivistyspalveluilta. Sivistyspalveluissa painotetaan asiakaslähtöistä palvelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintaalueeseen kuuluvat hallinto, opetus: esi- ja perusopetus ja toinen aste sekä kulttuuri, vapaaaika ja nuorisotoiminta. Pudasjärven kaupungin kouluverkkoon kuuluu viisi haja-asutusalueen 0-6 vuosiluokan kyläkoulua: Aittojärvi, Hirvaskoski, Kipinä, Sarakylä ja Syöte. Syötteen koulu toimii Oulun Setlementti ry:n Syötekeskuksen tiloissa. Keskustan alueella on kolme peruskoulua: Lakari, Kurenala ja Rimminkangas. Kurenalan koululla on erityisluokat (0-9 lk), samoin Rimminkankaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu koulun toimintaan ja sitä järjestetään Hirvaskosken, Kurenalan ja Lakarin kouluilla. Myönteisen kotiseutukuvan edistäminen on kriittinen menestystekijä. Tavoitteena on kotiseudun tuntemuksen sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin ja myönteinen pudasjärvisyys. Kiinnitetään huomiota myös ekologisuuteen, elinvoimaisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden koulukeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa korostetaan ekologisia arvoja. Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää ja antaa yleissivistävää opetusta, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatillisesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisen koulutuksen. Määräraha sisältää eläkemaksuja. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on järjestää eri puolilla kaupunkia laadukkaita ja monipuolisia palveluja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä kaikenikäisten kaupunkilaisten elämässä. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja osaamisen sekä harrastamisen ja kulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET 1. Muuttuvan toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen säästää resursseja 2. Kaikkien työntekijöiden työpanos tehokkaasti käyttöön työnkuvien tarkistamisen kautta 3. Opetustoimintojen keskittäminen suunniteltavaan koulukeskukseen tuottaa synergiaetuja 4. Uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen lisää toimintakuluja 5. Pudasjärven kaupungin asema toisen asteen koulutuksen järjestäjänä selviää valtion linjausten mukaisesti 6. Pudasjärven kansalaisopiston ylläpitolupa tulee uudelleen haettavaksi v. 2015 7. Liikuntapaikkojen hoitoon varatun resurssin riittämättömyys aiheuttaa talousarvioon ylityspaineita 8. Nuorisotoimen muuttaminen Rimminkankaan koulun tiloihin edistää yhteistoiminnallista toimintakulttuuria oppilaitosympäristössä 70 KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari Toimintatavat yksilökeskeisestä yhteisökeskeiseksi Hyvät, uusiutuvat ja yrittäjyysmyönteiset peruspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo Tunnit/oppilas Opetusryhmän koko Opetuksen taso/keskiarvot Aloittaneiden/osallistujien määrä Jatkokoulutukseen sijoittuminen Kurssien/tapahtumien määrä 2. Talous Palvelut järjestetään taloudellisen tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen Resurssien riittävyys turvataan Talouden mittarit/toimintakate Opetustunnin hinta Valtionosuus/opetustunti 3. Asuinpaikka Myönteisen kotiseutukuvan lisääminen Pudasjärvi – maailman paras paikka 1. Palvelut Uuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen Ajanmukaiset ja yrittäjyysmyönteiset palvelut 4. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen Työssä jaksamista vahvistavien keinojen ja menetelmien kehittäminen Työn jakamista edistävät toimenpiteet Työnkuvien selkiyttäminen 5. Päätöksenteko ja johtajuus Opetus- ja sivistysorganisaation uudistaminen Toimintayksiköiden vastuiden selkiyttäminen Vetovoimatekijät Kansainvälisyys Kehittämishankkeet Muuttovoitto/-tappio Kyselyt Henkilöstön mitoitus ja pätevyystaso Sairauspäivät/henkilö Opettajien määrä/avustajien määrä Hyvinvointia edistävän toiminnan tunnusluvut Ammattiryhmäkohtaiset työnkuvat Esimiestuki Kehityskeskustelut Suunnitelmallinen viestintä Yhteistyö/tiedotus Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukokonaisuus Toteutetaan kehittämistyötä viihtyvyyden ja välittämisen kulttuurin edistämiseksi Kouluviihtyvyys/turvallisuus Tilojen riittävyys ja soveltuvuus eri toiminnoille Kuljetukset lain mukaiset Aktiivisuuden lisääntyminen Asiakkaiden määrä 71 MUUT TAVOITTEET Tunnusluvut ja perustelut Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Toiminnan laajuus Oppilasmäärä/ Opiskelijat Esiopetus/ Peruskoulu Esiopetus/Päivähoito Perusopetus Lukio-opetus Kansalaisopisto/netto Osallistujamäärä Lasten kotihoidon tuki perheet/vuosi Kurssilaiset/kansalaisopisto Fyysiset kirjastokäynnit Liikuntahallin kävijät Puikkarin kävijät Nuorisotilan kävijät Kirjastolainojen määrä Hoitopaikkojen määrä Perhepäivähoito Päiväkodit Hoitopäivien määrä Perhepäivähoito Päiväkodit Opetustuntien määrä Vuosiviikkotuntia Vvt/oppilas Opetustunnit/kansalaisopisto Valt.osuustunnit +lisätunnit maahanm.nuorisot./kansalaisopisto Suoritekustannus €/lapsi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 75 12 889 119 2081 78 16 900 112 2500 69 16 873 104 2200 73 16 830 113 2200 81 16 799 112 2200 100 100 100 100 100 3900 60000 34000 53000 7000 160000 4000 60000 34000 53000 7000 160000 4000 60000 34000 53000 7000 160000 4000 60000 34000 53000 7000 160000 4000 60000 34000 53000 7000 160000 135 57 135 57 135 57 135 57 135 57 22000 10000 22000 10000 22000 10000 22000 10000 22000 10000 2100 1,91 8950 2100 1,93 9900 2100 2,00 9900 2100 2,06 9900 2100 2,00 9900 7245+550 7401+1000 7401+1000 7401+1000 7401+1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 8769 6992 2583 5252 67,43 8745 60,98 8495 7270 2536 7283 92,50 7767 55,08 8591 7951 2633 6927 88,66 7068 48,19 9310 7274 2633 6930 88,70 7087 48,32 8564 7303 2622 6930 88,60 7053 48,09 1613 293 1658 312 1679 291 1748 291 1748 291 1025 1018 1040 1037 1038 170 24,4 18 195 29,5 18 234 26 18 235 26 18 236 26 18 54 162 54 162 56 158 55 157 55 157 Kokonaiskustannus €/oppilas, brutto Peruskoulutus €/oppilas, brutto Lukiokoulutus €/oppilas, brutto Kuljetuskustannukset €/oppilas Päiväkotihoito €/lapsi, brutto Päiväkotihoito €/htp, brutto Perhepäivähoito €/lapsi, brutto Perhepäivähoito €/htp, brutto Tehokkuus/taloudellisuus Käyttöaste % Menot €/asukas/hyvinvointi- ja sivistystoiminta Menot €/asukas/ päivähoito Menot €/asukas/esi- ja perusopetus Menot €/asukas/ kulttuuri, vapaa-aika, nuoriso Opisto-opiskelijat % /asukas Kokonaislainausluku/ asukas Resurssit Henkilöstön määrä/päivähoito Henkilöstömäärä/sivistyspalvelut Tilat, m2 72 TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi Toiminta-ajatus: Tekninen ja ympäristötoiminta-alueen tehtävänä on järjestää kuntaorganisaatiolle ja kuntalaisille tekniset palvelut sekä vastaa maankäytöstä huomioiden ekologisesti kestävän kehityksen. Toiminta-alue ylläpitää ja kehittää elinympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäen hyvää rakentamistapaa ja ympäristönsuojelua. Tilivelvollisia ovat: kaupunginhallitus, tekninen johtaja ja tulosyksikköjen vastaavat viranhaltijat. Tekninen ja ympäristötoiminta-alue sisältää kaksi tulosaluetta: tekniset palvelut ja rakennusvalvonta. Tekniset palvelut, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Hallinto- ja tukipalvelut Maan käyttö- ja kaavoituspalvelut Kaavoitus- ja mittaustoiminta Maa- ja metsätilat Liikenneväylät ja yleiset alueet Liikenneväylät Yksityistiet Puistot ja yleiset alueet Liikuntapaikat Kuntatekniikka Vesi- ja viemärilaitos Jätehuolto Tilapalvelut Omassa käytössä olevat rak. ja toimit. Vuokratut rakennukset ja toimitilat Muut rakennukset ja toimitilat Korjausneuvonta Asuntotoimi Ammattikoulu (rakennukset) Ruokapalvelut Ruokapalvelut Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta 73 Tuloslaskelma PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA TULOS LAS KELMA TOIMINTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos TA Muutos 2 015 % TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 2 842 146 98 728 110 651 1 506 036 4 557 561 63 714 2 937 871 99 000 3 000 1 338 320 4 378 191 19 500 998 280 99 050 4 000 1 451 850 2 553 180 27 000 -66,0 0,1 33,3 8,5 -41,7 38,5 1 007 100 4 1 457 2 568 24 1 015 101 4 1 463 2 582 22 -2 331 626 -4 475 001 -3 414 861 -54 403 -372 157 -10 648 048 -6 026 772 -2 167 761 -3 433 846 -3 277 632 -45 000 -137 592 -9 061 831 -4 664 140 -1 871 497 -3 272 861 -2 489 118 -48 000 -149 420 -7 830 896 -5 250 716 -13,7 -4,7 -24,1 6,7 8,6 -13,6 12,6 -1 876 -3 334 -2 484 -48 -147 -7 889 -5 298 -1 876 -3 370 -2 502 -48 -148 -7 944 -5 340 2 410 937 3 563 010 -682 068 -157 792 -839 860 5 134 088 2 300 600 3 498 847 -531 500 -150 300 -681 800 5 117 647 1 877 000 3 670 985 -35 000 -157 368 -192 368 5 355 617 -18,4 4,9 -93,4 4,7 -71,8 4,6 1 902 3 763 -36 -161 -197 5 468 1 927 3 857 -36 -165 -201 5 583 -9 743 631 453 507 -8 023 264 104 901 -17,7 -76,9 -8 086 171 -8 145 243 -11 963 -26 417 -1 191 421 -1 257 451 -1 016 493 -965 292 -117 061 -107 186 -2 363 355 -2 329 929 -788 587 -799 565 -20 222 -1 608 374 -37,3 -17,2 -81,1 -31,0 -789 -775 -9 -1 573 -789 -775 -2 -1 565 Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset vuokrat Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat TOIM INTAKULUT TOIM INTAKATE Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE -11 487 907 -892 684 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot tietokoneohjelmista Poistot muista pitkävaikutt. menoista Poistot rakennuksista Poistot kiint. rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot YLEISPERUSTELUT Tekniset palvelut -tulosalue jakaantuu seuraaviin kuuteen tulosyksikköön: Hallinto- ja tukipalvelut hoitaa koko toiminta-alueeseen liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Yksikkö vastaa elinympäristövaliokunnan asioiden valmistelusta käyttäen apuna toiminta-alueen muita tulosyksiköitä. Tiejaostolle tulevien asioiden valmistelutehtävien vastuu on ko. tulosyksiköllä. Tiejaoston jäsenet valitsee viranomaislautakunta keskuudestaan. Maankäyttö ja kaavoituspalvelut – tulosyksikkö sisältää kaavoitus- ja mittaustoiminnan sekä maa- ja metsätilat. Yksikkö vastaa maankäytön suunnittelusta, maaomaisuuden hoidosta, kartastotehtävistä sekä osoitejärjestelmän ylläpidosta. Yksikkö hoitaa myös kaupungin metsienhoitoon liittyviä tehtäviä. Liikenneväylät ja yleiset alueet – tulosyksikköön sisältyvät: liikenneväylät, yksityistiet, puistot ja yleiset alueet sekä liikuntapaikat. Yksikkö hoitaa ja valvoo kaupungin tiestöön liit- 74 tyvät kunnossapito- ja ylläpitotehtävät. Tulosyksikköön kuuluvat myös puistojen ja yleisten alueiden ylläpitotehtävät. Liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät siirtyvät 1.1.215 alkaen sivistysja hyvinvointi-tehtäväalueen vastuulle. Ylläpitotehtävät hoidetaan alueurakoiden kautta. Kuntatekniikka (liikelaitokset) – tulosyksikköön sisältyvät: kaukolämpölaitokset, Syötteen vesi- ja viemärilaitos sekä jätehuolto. Jätelain 23 §:n mukaisena jätehuoltoviranomaisena toimii viranomaislautakunta. Kaukolämpölaitoksen toiminta eriytetään kaupungin varsinaisesta toiminnasta yhtiöittämällä kuntalain mukaisesti. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja se siirretään konserniin. Tilapalvelut – tulosyksikköön sisältyvät: omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat, vuokratut rakennukset ja toimitilat, käytöstä poistetut tai tyhjillään olevat rakennukset ja toimitilat, korjausneuvonta, asuntotoimi ja ammattikoulun rakennukset. Tulosyksikkö hoitaa omien tilojen vuokrausta kaupungin tulosyksiköille, teollisuustilojen vuokrausta ja kaupungin suoraan omistamien asuntojen vuokrausta. Tilapalvelut hoitavat kaupungin omien rakennusten siivouspalvelut ja kiinteistöjenhoitopalvelut sekä kaupungin omien piha-alueiden ylläpitotehtävät. Palvelutehtävät hoidetaan palvelu-urakoiden kautta. Ruokapalvelut sisältävät Rimmillä sijaitsevan keskuskeittiön, josta ruoka toimitetaan kaupungin eri yksiköille sekä myydään ateriapalveluja Oulunkaaren kuntayhtymälle. Ruokapalvelut järjestävät myös kaupungin eri tilaisuuksiin tarjoiluja. Kaupungin henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus käydä ruokailemassa kouluilla, terveysasemalla sekä palvelukeskuksessa. Rakennusvalvonta – tulosalueen tehtävät määritellään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET 4100 Hallinto- ja tukipalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano 2. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen 4101 Kaavoitus- ja mittauspalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Törrönkankaan ja Kurenalan yleiskaavat valmistuvat 2. Pietarilan asemakaava valmistuu 4123 Maa- ja metsätilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhteismetsäasiaa valmistellaan 2. Metsänmyyntitulot pyritään pääasiassa saamaan puistometsien harventamisilla 3. Maisemanhoitotöitä tehdään työllistämishankkeiden kautta 4102 Liikenneväylät Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Liikenneväyliä koskevat tehtävät on keskitetty yhteen tiestön alueurakkaan 4103 Yksityistiet Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Tiekuntien aktivointia oma-aloitteiseen toimintaan 2. Mahdolliset yksityisteiden perusparannusavustukset edellyttävät erillispäätöksen 4104 Puistot ja yleiset alueet Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 75 1. Tehtävät on keskitetty yhteen puistojen ja yleisten alueiden alueurakkaan 2. Kunnossapidettävien puistojen ylläpitoa tarkistetaan 3. Tulvapenkereiden ylläpitoon kiinnitetään huomiota 4110 Kaukolämpölaitokset Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015 2. Yhtiö siirtyy kaupungin konserniin 4111 Syötteen vesi- ja viemärilaitos Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla 2. Ympäristölupa voi ratketa vuoden 2015 aikana 4112 Jätehuolto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhteistoiminnan kehittäminen Oulun Jätehuollon kanssa 2. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla 3. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen osalta on hyväksytty option käyttö 31.5.2016 saakka 4120 Omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano, omistuspohjan uudelleenjärjestäminen 2. Uuden koulukeskuksen rakentaminen elinkaarimallilla 3. Sisäisten vuokrien korotus vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia 4121 Vuokrakäytössä olevat rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Teollisuusrakennusten myyminen, vuokran korottaminen tai yhtiöittäminen 3. Asuntotuotannon keskittäminen vuokrataloyhtiöön 4122 Muut rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Rakennusten purkaminen tai myyminen 4124 Korjausneuvonta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Avustushakemuksia vähemmän kuin aikaisemmin 2. Avustusten ehdot kiristyneet aikaisemmasta 1230 Asuntotoimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Isännöinnin laajuuden tarkastelu 2. Asuntorakentamisen suunnittelun jatkaminen 5010 Ammattikoulun rakennukset Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Rakennuskannan myyminen ja purkaminen 4130 Ruokapalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimintojen kehittäminen ja tuotteistaminen 2. Vanhan hinnoittelun purkaminen ja uuden hinnaston laatiminen 76 3. Uuden keskuskeittiön toiminnan suunnittelu ja palvelukeittiöiden kehittäminen 4200 Rakennusvalvonta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Sijaisjärjestelyt ja niistä koituvat ylimääräiset kustannukset 2. Hinnoittelun tavoitteena Kuntaliiton suositukset TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kaupunkistrategiasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite 1. Keskittyminen ydintehtäviin 2. Yhteistoiminta muiden tahojen ja toimijoiden kanssa 3. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Lakisääteisten tehtävien täyttäminen Hyvän palvelutason ylläpitäminen Taksojen ja lupamaksujen tarkistaminen 4. Palvelun saatavuus Palveluaikojen aikatauluttaminen Aktiivinen kaavoitus 5. Elinvoimaisuuden vahvistaminen Mittari Budjettiraami Asiakaspalautteet Päivitettyjen taksojen ja uusien lupamaksujen käyttöönotto 1.1.2015 alkaen Asiakaspalautteet Rakennuslupien määrä Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Huoliteltu ympäristö 2. Ruokapalvelujen kehittäminen 3. Hirsi- ja puurakentaminen Metsätulojen lisääminen Suomesta ostetut elintarvikkeet n. 80 % Hiilijalanjälki pienenee 4. Liikennejärjestelyt 5. Ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Puistometsien hakkuut 2015 Lähiruuan käytön lisääminen Uusien hirsirakennusten rakennuttaminen ja tarpeettomien rakennusten purku Pietarilan alueen liikennejärjestelyt Kauppapaikkojen suunnittelu Järjestelyt oltava valmiit elokuussa 2016 Toimijoiden hankinta 77 7. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELM A TOIM INTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIM INTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot M uut rahoitustuotot Korkokulut M uut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOS IKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 6 873 944 7 040 598 742 219 761 200 1 382 057 828 504 1 647 889 1 505 237 10 646 109 10 135 539 112 675 19 500 TA Muutos 2 015 % TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 5 359 757 722 300 1 234 740 1 669 960 8 986 757 27 000 -23,9 -5,1 49,0 10,9 -11,3 38,5 5 413 725 1 219 1 675 9 031 24 5 481 726 1 165 1 681 9 054 22 -16 430 512 -43 422 859 -4 037 417 -892 799 -874 837 -65 658 424 -54 899 640 22 321 342 37 303 705 -16 418 874 -42 324 208 -3 852 624 -991 098 -813 229 -64 400 033 -54 244 994 21 700 000 37 600 000 -16 455 677 -43 156 465 -3 084 414 -1 182 140 -826 505 -64 705 201 -55 691 444 22 330 000 37 300 000 0,2 2,0 -19,9 19,3 1,6 0,5 2,7 2,9 -0,8 -16 341 -43 616 -3 079 -1 183 -823 -65 042 -55 987 22 246 37 310 -16 305 -44 008 -3 098 -1 185 -828 -65 424 -56 349 22 725 37 120 34 122 1 432 570 -556 817 -97 091 812 784 5 538 191 44 000 264 000 -800 000 -48 000 -540 000 4 515 006 68 300 441 100 -600 000 -57 000 -147 600 3 790 956 55,2 67,1 -25,0 18,8 -72,7 -16,0 69 441 -600 -57 -147 3 422 69 441 -600 -57 -147 3 350 -3 007 157 -3 030 911 -91 348 2 439 687 1 484 095 -2 872 777 -5,2 -2 818 -2 805 918 179 -38,1 604 545 103 263 1 100 000 167 946 1 371 209 3 810 896 103 263 103 263 0,0 103 103 100 000 203 263 1 687 358 100 000 203 263 1 121 442 0,0 0,0 -33,5 100 203 807 100 203 748 Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas 16,2 184,2 648,3 15,7 149,0 533,1 13,9 132,0 451,8 13,9 121,4 411,8 13,8 119,4 407,0 Asukasmäärä vuoden lopussa 8 543 8 470 8 390 8 310 8 230 Tuloslaskelmaan summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelman mukaan kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden käytöstä aiheutuneiden menojen ja poistojen kattamiseen. Voimaantulleiden säännösten mukaan (65.3 §) taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on 78 ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Alijäämän kattamisvelvollisuus (KuntaL § 65 mom. 3) Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoitti yhteensä 3,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungilla ei vuonna 2014 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää mikäli vuoden 2014 ja 2015 toteutuvat arvioiden mukaan. Toimintatuottojen kehitys 2013-2017 PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELM A TOIM INTATUOTOT M yyntituotot M aksutuotot Tuet ja avustukset M uut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TILINP. 2 013 TA 2 014 6 873 944 7 040 598 742 219 761 200 1 382 057 828 504 1 647 889 1 505 237 10 646 109 10 135 539 112 675 19 500 TA Muutos 2 015 % 5 359 757 722 300 1 234 740 1 669 960 8 986 757 27 000 -23,9 -5,1 49,0 10,9 -11,3 38,5 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 5 413 725 1 219 1 675 9 031 24 5 481 726 1 165 1 681 9 054 22 Toimintatulojen muutos on – 11,3 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Myyntituotot, muutos on – 23,9 % ja maksutuotot, muutos -5,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan. Myyntituotoissa kaukolämmön yhtiöittäminen toi muutosta 1 999 500 euroa ja toimintakuluihin – 1 759 615 euroa. Kaukolämmön ostoon varauduttiin 558 000 euron edestä. Tuet ja avustukset, kasvu on 49 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutosta tuli mm. uusien hankkeiden muut tuet ja avustukset valtiolta osalta. Tuet ja avustukset sisältävät tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tukeja ja avustuksia on arvioitu kertyvän seuraavasti: - työllistämistuki 194 400 €, kasvu 13,6 % edelliseen vuoteen, - muut tuet ja avustukset valtiolta 962 415 €, kasvu 60,7 % (mm. uudet kehittämistoimen hankkeet). Muut toimintatuotot, kasvu on 10,9 %, kasvua tuli mm. vuokratuotoissa 8,5 prosenttia. Kaupungin toimintatuottoja arvioidaan tulevan 1 071 €/asukas vuonna 2015 (1 197 €/v. 2014). Kaikkien kuntien toimintatuottojen keskimääräinen luku oli 1 570 €/asukas vuonna 2013. 79 Myyntituotot 8% Pudasjärven tulopohja 2015 Korkotuotot 0% Muut rahoitustuotot 1% Maksutuotot Tuet ja avustukset 1% 2% Vuokratuotot Muut tuotot 2% 0% Valmistus omaan käyttöön 0% Kunnallisvero 26 % Valtionosuudet 54 % Kiinteistövero 3% Yhteisövero 3% Kuva: Pudasjärven tulopohja vuonna 2015 Toimintatuotot ta 2015 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2015 2014 Myyntituotot 5 360 7 041 Maksutuotot 722 761 Tuet ja avustukset 1 235 829 Kuva: Pudasjärven toimintatuotot vuosina 2014-2015 Muut toim.tuot. 1 670 1 505 80 Toimintakulujen kehitys PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset M uut toimintakulut TOIMINTAKULUT TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos TA Muutos 2 015 % -16 430 512 -16 418 874 -16 455 677 -43 422 859 -42 324 208 -43 156 465 -4 037 417 -3 852 624 -3 084 414 -892 799 -991 098 -1 182 140 -874 837 -813 229 -826 505 -65 658 424 -64 400 033 -64 705 201 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 0,2 -16 341 -16 305 2,0 -43 616 -44 008 -19,9 -3 079 -3 098 19,3 -1 183 -1 185 1,6 -823 -828 0,5 -65 042 -65 424 Toimintakulut tuovat kasvua 0,5 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Kaupungin henkilöstökulut, kasvu on 0,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. - - Hallintotoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 9,8 %, mikä tuli kokouspalkkioiden määrärahatarkistuksista. Kehittämistoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 41,7 %, kasvua tuli mm. uusien hankkeiden henkilöstökuluista, toiminta-alueiden välisistä tehtävien tarkistamisista sekä sotelta siirtyvien tehtävien (kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen kuntaosuus) henkilöstökulujen määrärahavarauksista. Sivistys- ja hyvinvointitoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 1,5 %. Muutosta tuli mm. opettajien palkkojen määrärahavarauksista – 1,3 %. Tekninen ja ympäristötoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 13,7 %. Muutosta tuli mm. kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirrosta uuteen yhtiöön. Palvelujen ostot, kasvu on 2 %. Palvelujen ostojen suurimpana menoeränä ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä (Oulunkaaren kuntayhtymä) noin 33,7 milj. €, kasvua 1,1 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Muiden palvelujen ostoista suurimpina menoerinä ovat: - toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0,8 milj. €, kasvu 26,6 % puhtaanapito- ja pesulapalvelut 1,3 milj. €, kasvu 5,2 %, rakennusten. ja alueiden kunnossapitopalvelut 1,8 milj. €, kasvu 5,8 %, matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,6 milj. €, kasvu 14,5 % oppilaiden kyyditykset 1,4 milj. €, kasvu 3,8 % ja muut yhteistoimintaosuudet 1,8 milj. €, muutos -3,5 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat, muutos – 19,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavaroiden suurimpina menoerinä ovat: - lämmityskulut n.1 milj. €, muutos -40,1 %, - sähkö 0,8 milj. €, muutos -9,7 % ja - ateriapalveluiden elintarvikekulut 0,6 milj. €, kasvu 1,1 %. Muutosta on verrattu edelliseen vuoteen. Kaupungin toimintakulut arvoidaan olevan n. 7 712 €/ asukas vuonna 2015 (7 603 €/asukas v. 2014). Kaikkien kuntien toimintakulujen keskimääräinen luku oli 6 662 €/asukas vuonna 2013. 81 Pudasjärven toimintakulut tehtäväalueittain v. 2015 Hallintotoiminta 4% Kehittämistoiminta 4% Sivistys- ja hyvinvointi. 22 % Kunnan yhteistyöt. 58 % Tekninen ja ympäristöt. 12 % Kuva: toimintakulut tehtäväalueittain vuonna 2015 Toimintakulut ta 2014 ja 2015 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Henk.kulut Palv.ostot Avustukset 43 156 Aineet ja tarv. 3 084 1 182 Muut toim.kulut 827 TA 2015 16 456 TA 2014 16 419 42 324 3 853 991 813 Kuva: Toimintakulut vuosina 2014 ja 2015 Toimintakatteen kehitys PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TOIMINTAKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos TA Muutos 2 015 % -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 2,7 -55 987 -56 349 Toimintakatteella osoitetaan, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelutuotteiden myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. 82 Vuonna 2015 toimintakatearvio on – 55,7 milj. €, kasvua 2,7 % (v.2014 / – 54,2 milj. €, kasvu 1,2 %). Toimintakate vuonna 2015 on 6 638 €/asukas (v. 2014 oli 6 404 €/asukas). Kaikkien kuntien keskimääräinen toimintakate oli 4 984 € / asukas vuonna 2013. Verotulot ja valtionosuudet 2 015 euroa 2016 1 000 € 2017 1 000 € 17 456 820 17 857 884 18 732 358 18 060 000 18 333 000 1 514 303 1 535 874 1 611 266 1 740 000 1 861 000 2 837 750 1 845 988 1 977 718 1 900 000 2 136 000 21 808 873 21 239 745 22 321 342 21 700 000 22 330 000 2,1 % -2,6 % 5,1 % -2,8 % 2,9 % 18 496 1 861 1 889 22 246 -0,4 % 18 844 1 861 2 020 22 725 2,2 % 22 580 22 496 22 974 Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus, € 27 880 121 29 770 001 30 523 829 30 369 907 29 395 474 Sisältää valtionosuuden siirtymätasauksen 430 899 Verotuloihin perustuva valtiono. tasaus, € 7 479 458 7 376 039 7 803 745 8 140 908 8 504 526 Muut opetus- ja kulttuurit. valt.os. € -1 148 302 -1 136 931 -1 023 869 -910 815 -600 000 Valtionosuudet yhteensä, € 34 211 277 36 009 109 37 303 705 37 600 000 37 300 000 Muutos -% edell. vuoteen verr. -2,4 % 5,3 % 3,6 % 0,8 % -0,8 % 29 405 431 8 505 -600 37 310 0,0 % 29 215 690 8 505 -600 37 120 -0,5 % 59 556 -0,1 % 59 845 0,5 % Verotulot ja valtionosuudet Verotulot Kunnan tulovero, € Kiinteistövero, € O suus yhteisöveron tuotosta, € Verotulot yhteensä, € Muutos -% edell. vuoteen verr. 2011 euroa Vehohallinnon arvio 9.10.2014 2013 euroa 2014 euroa 22 486 Ministeriön alustava laskelma 30.9.2014, perusp.valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ann. Rahoitus Kotikuntakorvaus tulo ja meno (netto) Elatustuen takaisinperinnän palautus Valtionosuus yhteensä Verotulot ja valtionosuudet yht. € Muutos -% edell. vuoteen verr. 2012 euroa 39 070 658 38 664 969 -826 417 -600 000 -51 984 -52 000 -11 120 -11 000 38 181 137 38 001 969 56 020 150 57 248 854 59 625 047 59 300 000 59 630 000 2,2 % 4,2 % -0,5 % 0,6 % Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuoden 2015 veron tuotoksi arvioidaan 22,3 milj. euroa, kasvu 2,9 %, mikä on noin 0,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 arvioitu verotuotto. Vuonna 2014 arvioidaan verotuloja kertyvän hieman yli talousarvion. Verotuloarviot on laskettu 20,50 veroprosentin mukaan vuodelle 2015, sekä vuosille 2016 ja 2017. Verotulojen arviointi on tehty kuluvan vuoden verotilitysten ja Suomen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikon pohjalta. Kaupungin verotuloja arvioidaan kertyvän 2 661 €/asukas vuonna 2015 (2 562 €/asukas v. 2014), kun kaikkien kuntien keskimääräinen verotulo oli 3 787 euroa / asukas vuonna 2013. Pudasjärven tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2015 (valtuusto 6.11.2014): – tuloveroprosentti 20,50 – yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 – vakituinen asuinrakennus 0,40 – muu asuinrakennus 0,87 – voimalaitosrakennukset 2,50 – rakentamaton rakennuspaikka 2,00 – yleishyödylliset yhteisöt 0,40 83 Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseen vaikuttavat yleinen osa, sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ja verotuloihin perustuva tasaus. Kaupungin vuoden 2015 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 37,3 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (-0,8 %) vähemmän kuin vuonna 2014 on arvioitu. Opetusministeriön muut opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoitusosuus on laskettu vuoden 2014 tiedolla ennusteen vielä puuttuessa. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2015 (0,3 milj. euroa) 0,6 % vuodesta 2014. Valtionosuus on talousarviossa laskettu Kuntaliiton ennusteen mukaisesti huomioimalla oppilasmäärämuutosten, asukaslukumuutosten ja verotulotasauksen vaikutukset. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Pudasjärven valtionosuuksien muutos on yhteensä – 2 654 000 € (- 308 €/asukas), laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin 3 %. Valtionosuuden vähennystä tuli n. 430 900 € vuonna 2015. Kaupungin valtionosuuksia arvioidaan tulevan 4 446 €/asukas vuonna 2015 (4 439 €/2014). Rahoitustuotot ja rahoituskulut PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen Korkotuotot M uut rahoitustuotot Korkokulut M uut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 34 122 1 432 570 -556 817 -97 091 812 784 44 000 264 000 -800 000 -48 000 -540 000 TA Muutos 2 015 % 68 300 441 100 -600 000 -57 000 -147 600 55,2 67,1 -25,0 18,8 -72,7 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 69 441 -600 -57 -147 69 441 -600 -57 -147 Korkotuotoissa on huomioitu talletustilien korot (kilpailutettu maaliskuussa 2006). Sijoitusten rahoitustuotot ja kulut on arvioitu vuoden 2014 toteuman perustella. Uutena korkotuotoissa on myös arvioitu Pudasjärven Lämpö Oy:n lainan korkotuottoja. Korkotuotoiksi vuonna 2015 arvioidaan 68 300 € ja korkokuluiksi -600 000 euroa. Talousarviolainojen korot on laskettu olemassa olevan lainakannan mukaan. Uutta lainaa on budjetoitu otettavaksi 2,0 milj. euroa vuonna 2015 ja lainoja maksetaan takaisin noin 2,7 milj. euroa, joten lainamäärä vähenee noin 0,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus on 9.1.2006 päättänyt ottaa käyttöön kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kuntatodistusohjelman. Kunkin kuntatodistusohjelman limiitti on 2,0 milj. euroa. Rahoitustuottoihin on arvioitu Kairan Kuitu Oy:n ja Pudasjärven Kyläverkot Oy:n 3,8 %:n takausprovisiota n. 200 000 euroa. Rahoitustuottoja vuonna 2015 arvioidaan kertyvän 441 100 euroa ja rahoituskuluja – 57 000 euroa, rahoitustuotot ja –kulut on arvioitu vuoden 2013 toteutuman ja 2014 talousarvion perusteella. Rahoitustuotot ja – kulut yhteensä arvioidaan olevan – 147 600 euroa vuonna 2015, kun ne olivat – 540 000 euroa talousarviovuonna 2014. Pudasjärven kaupungilla oli seuraavat sijoitukset 30.09.2014: Evli Pankki Oyj:n sijoitussalkku, markkina-arvo 7 808 775,52 € (v. 2013/7 272 369,23 €). Mandatum life, markkina-arvo 6 353 183,16 € v. 2013/6 133 911,43 €). 84 Vuosikate PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen VUOS IKATE TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 5 538 191 4 515 006 TA Muutos 2 015 % 3 790 956 -16,0 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 3 422 3 350 Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Siinä toimintakatteen lisäksi huomioidaan verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja – kulut. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään yhtä suuri kuin käyttöomaisuuden poistot. Oletus pätee kuitenkin vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja kuntayksiköiden kesken. Kaupungin tulorahoitus on riittävä, koska vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Kaupungin vuosikate kattaa poistoista 132 %. Kaupungin tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä, kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %: Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeisen vuosikatteen tulee terveessä taloudessa olla ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä vuosikate arvioidaan olevan 3,8 milj. euroa, asukasta kohti se on 451,8 €/asukas, kun se oli 533,1 €/asukas edellisenä vuonna. Kaikkien kuntien keskimääräinen vuosikate oli 380 €/asukas vuonna 2013. Kuva: vuosikate ja nettoinvestoinnit Yllä olevassa kuviossa on nettoinvestoinnit kuvattu + -merkkisinä. Investointien netto on vuosittain ollut suurempi kuin vuosikate, joka on tarkoittanut investointien ja lainan hoitokustannusten rahoittamista uudella lainalla. Vuonna 2010 tilanne muuttui hetkellisesti hieman paremmaksi, mutta seuraavina vuosina jouduttiin edelleen investointeja rahoittamaan uudella lainalla. Tulevina vuosina talousarvioissa ja – suunnitelmissa täytyy varautua suuriin investointitarpeisiin sekä tarpeettomien huonokuntoisten kiinteistöjen poistamiseen käytöstä joko 85 myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen purkaminen tai myyminen aiheuttaa suuria alaskirjauksia, jotka tulevat heikentämään kaupungin tulosta. Poistot PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos Suunnitelman mukaiset poistot -3 007 157 -3 030 911 TA Muutos 2 015 % -2 872 777 -5,2 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh -2 818 -2 805 Poistojen määräksi on arvioitu – 2,9 milj. € vuonna 2015. Poistojen määrän laskuun vaikutti vuonna 2015 mm. kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen, jolloin suunnitelman mukaisia poistoja siirtyi kaupungilta 358 596 € perustetulle uudelle yhtiölle. Kaupungin suunnitelman mukaiset poistot arvioidaan olevan 342 €/asukas vuonna 2015. Kaikkien kuntien keskimääräiset poistot ja arvonalentumiset olivat 380 €/asukas vuonna 2013. Poistojen kokonaismäärä on arvioitu kaupunginhallituksen 15.10.2013 § 366 päätöksen mukaisesti. Päätöksellä tarkistettiin valtuuston hyväksymien perusteiden pohjalta aineellisten hyödykkeiden poistoaikoja. Poistojen kokonaissummaa pienentävät myydyt kiinteistöt. Tilikauden tulos PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TILIKAUDEN TULOS TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 2 439 687 1 484 095 TA Muutos 2 015 % 918 179 -38,1 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 604 545 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Kaupungin tilikauden tulos arvioidaan olevan 0,9 milj. €, 109 €/asukas, vuonna 2014 se oli 175 €/asukas. Kaikkien kuntien keskimääräinen tilikauden tulos oli 68 €/asukas vuonna 2013. Ylijäämä/alijäämä PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI Ulkoinen TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TILINP. 2 013 TA 2 014 + muutos 3 810 896 1 687 358 TA Muutos 2 015 % 1 121 442 -33,5 TS 2 016 tuh TS 2 017 tuh 807 748 Vuoden 2015 talousarvion ylijäämäksi arvioidaan 1,1 milj. €, asukasta kohti 133 euroa, kun se oli 199 €/asukas ta 2014. Tilinpäätöshetkellä 2013 Pudasjärven kaupungin tiedossa oleva Osekk/Koipak:n valtionosuuksien takaisinperintä on kirjattu (pakollinen varaus) tilikausien ylijäämä/alijäämätilitä koko päätöksen suuruisena korkoineen yhteensä 3 033 651,53 €. 86 Kuva: toimintatuotot, -kulut ja –kate sekä vuosikate kehitys 2007-2017 87 8. INVESTOINTIOSA Investointiosan yhteenveto PUDASJÄRVEN KAUPUNKI INVESTO INNIT Kok. kust.arvio € TP 2013 TA + muutos TA 2014 2014 Toteuma € 31.10.2014 € TA 2015 € Muutos % TS TS Ta 2014- 2016 2017 2 015 tuh. € tuh. € PERUSPALVELUT Hallintotoiminta Menot Tulot Netto -8 205 402 -2 057 628 671 385 418 932 -7 534 017 -1 638 696 -1 260 000 0 -1 260 000 -813 932 167 618 -646 314 -780 000 0 -780 000 -38,1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 -9 631 189 -3 657 586 1 469 000 32 000 -8 162 189 -3 625 586 - 560 000 0 -560 000 - 77 665 0 -77 665 - 560 000 0 -560 000 -8 735 289 -1 103 868 600 950 22 865 -8 134 339 -1 081 003 -2 355 000 130 000 -2 225 000 -38,1 -400 0 -400 -300 0 -300 0 0 0 0 0 0 Kehittämistoiminta Menot Tulot Netto Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Menot Tulot Netto Tekninen ja ympäristötoiminta Menot Tulot Netto ELINVO IMAHANKKEET Syötteen alue Menot Tulot Netto Taajama- ja haja-asutusalueet Menot Tulot Netto -20 000 0 -20 000 - 849 156 -3 815 000 0 515 000 - 849 156 -3 300 000 0,0 0,0 - 2 625 - 1 670 0,0 171 450 0,0 -2 454 -1 220 62,0 - 1 715 296,2 0 48,3 - 1 715 - 565 0 - 565 -1 504 003 536 744 -967 259 - 617 304 296 643 - 320 661 - 171 117 49 782 - 121 335 - 203 709 0 - 203 709 - 390 000 0 - 390 000 127,9 -100,0 221,4 - 130 0 - 130 - 100 0 - 100 -3 574 371 706 193 -2 868 178 - 244 702 5 977 - 238 725 - 160 000 0 - 160 000 - 121 733 0 - 121 733 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0 0 0 0 INVESTO INTIO HJELMA YHTEENSÄ MENO T Menot -31 670 254 -7 681 088 TULO T Tulot 3 984 272 776 417 NETTO Netto -27 685 982 -6 904 671 -4 506 117 -2 066 195 -5 545 000 179 782 167 618 515 000 -4 326 335 -1 898 577 -5 030 000 23,1 -4 870 -2 635 186,5 171 450 16,3 -4 699 -2 185 Investointimenoja vuoden 2015 talousarviossa on yhteensä noin 5,5 milj. euroa, josta hallintotoiminnan tehtäväalue 0,8 milj. €, hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalue 0,5 milj. € ja teknisten ja ympäristötoiminnan tehtäväalue 4,2 milj. €. Yksityiskohtaisempi luettelo investointikohteista on esitetty investointien liitteessä. Suurimmat investointikohteet ovat vuonna 2015: - sijoitukset 0,2 milj. €, - maanosto 0,3 milj. €, - koulukeskuksen valvonta ja suunnittelu 0,2 milj. €, - Suojalinnan urheilukenttä 0,15 milj. €., - haja-asutusalueen koulujen ja Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaukset 0,15 milj. €, - uuden koulun liikennejärjestelyt 0,7 milj. €, - uuden koulukeskuksen kalusteet 0,2 milj €, - Jussinahon alikulkusilta 0,2 milj. €, - Kurenalan kaava-alueen kunnostaminen 0,3 milj. €, - terveyskeskuksen saneeraus 2,5 milj. € 88 9. RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI RAHO ITUSLASKELMA TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA TO IMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Myyntivoitot ja tappiot Muut korjauserät T ulorahoituksen korjauserät TO IMINNAN RAHAVIRTA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pys. vastaavien vars. myyntitulo Pys. vastaavien hyödykkeiden myyntivoito Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustul INVESTO INTIEN RAHAVIRTA TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset, lyhytaikainen Edellisten tilikausien yli/alijäämä O man pääoman muutokset T oimeksiantojen varojen ja pääom. muutok Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVARO JEN MUUTO S Rahavarat 31.12., 1 000 € Rahavarat 1.1. RAHAVARO JEN MUUTO S Lainakanta 31.12., 1 000 € Lainakanta 31.12.,/ asukas Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasluku TP 2013 € 5 538 191 -91 348 -22 142 3 033 652 3 011 509 8 458 352 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 € Tot.enn. € € 1 000 € 1 000 € 4 515 006 4 875 000 3 790 956 3 422 3 350 0 4 515 006 4 875 000 0 3 790 956 0 3 422 0 3 350 -7 681 089 -4 506 117 -3 340 000 -5 545 000 661 885 179 782 340 000 515 000 114 532 22 142 136 675 -6 882 529 -4 326 335 -3 000 000 -5 030 000 1 575 823 188 671 1 875 000 -1 239 044 -4 870 171 -2 635 450 -4 699 -1 277 -2 185 1 165 2 218 500 2 000 000 2 000 000 2 000 000 -2 889 331 -2 758 000 -2 758 000 -2 708 331 -870 544 -1 541 375 -758 000 -758 000 -708 331 -3 033 652 -3 033 652 0 0 -7 497 -269 237 375 191 1 647 939 1 746 396 0 0 -2 828 631 -758 000 -758 000 -708 331 -1 252 808 -569 329 1 117 000 -1 947 375 12 414 368 12 594 802 12 594 802 12 594 802 13 667 176 13 164 131 11 337 802 14 542 177 -1 252 808 -569 329 1 257 000 -1 947 375 23 813 23 400 22 232 24 072 2 787 2 763 2 625 2 869 80,2 104,4 % 162,5 % 75,4 % 1,45 1,04 1,27 0,96 65,4 63,4 64,7 62,5 8 543 8 470 8 470 8 390 2 000 -2 700 2 000 -2 700 -700 -700 0 0 -700 -1 977 12 795 14 772 -1 977 26 049 3 135 72,8 % 0,86 63,8 8 310 -700 465 12 995 12 530 465 25 584 3 109 153,3 % 0,83 66,4 8230 Kaikkien kuntien keskimääräinen lainakanta oli 31.12. €/asukas 2 540 euroa vuonna 2013. Talousarvioon on kuntalain 65 §:n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa kassavirtalaskelman muodossa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta pystyy suunnittelukauden aikana oman toimintansa (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, 89 uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta suuntaa palvelutuotannon edellytysten järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainasaamisten ja lainakannan muutokset suunnittelukaudella. Talousarvion rahoituslaskelma päättyy riviin Vaikutus maksuvalmiuteen. Lainakannan muutokset Rahoituslaskelma osoittaa miten kunnan rahoitusrakenne on tilivuoden aikana muuttunut. Pitkäaikaisten lainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pitkäaikaista lainaa tai uusinut niitä. Lyhytlainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on ottanut uutta lyhytaikaista lainaa tai uusinut sitä. Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset esitetään rahoituslaskelmassa nettona. Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat seuraavista tase-erien muutoksista: toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, pitkäaikaisten saamisten muutokset, lyhytaikaisten saamisten muutokset, korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset ja rahavarojen muutos. Lainat Valtuuston hyväksymän tavoitteen mukaan lainarahoitusta käytetään tarvittaessa. Kaupungin lainoista osa on kiinteäkorkoista ja osa viitekorkolainaa. Koko lainasalkun keskikorko on vajaa 3 prosenttia. Lisääntyvä lainamäärä kasvattaa lainanhoitokustannuksia. Pudasjärven kaupungin pitkäaikaista lainaa arviolta nostetaan 2,0 milj. euroa ja vanhoja lainoja maksetaan 2,7 milj. euroa. Lainanhoitokate tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat), pitkä ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Sijoitustoiminta Valtuusto on hyväksynyt 5.2.2009 § 15 sijoitustoiminnan perusteet. Sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa, vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan. Sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta. 90 Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä PUDASJÄRVEN KAUPUNKI (ulkoinen) KÄYTTÖ TALO USO SA T oimintatulot T oimintakulut TO IMINTAKATE TP 2013 TA 2014 TA 2015 € € € 2014/15 TS 2016 TS 2017 Muutos % 1 000 € 1 000 € 10 758 784 10 155 039 9 013 757 65 658 424 64 400 033 64 705 201 -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 -11,2 % 9 055 9 076 0,5 % 65 042 65 424 2,7 % -55 987 -56 348 RAHO ITUS T oimintatulot T oimintakulut TO IMINTAKATE 64 011 900 653 908 63 357 992 59 608 000 848 000 58 760 000 60 139 400 657 000 59 482 400 0,9 % -22,5 % 1,2 % 60 066 657 59 409 60 355 657 59 698 INVESTO INTI T oimintatulot T oimintakulut TO IMINTAKATE 798 559 7 681 089 -6 882 530 130 000 4 456 335 -4 326 335 515 000 5 545 000 -5 030 000 296,2 % 24,4 % 16,3 % 171 4 870 -4 699 450 2 635 -2 185 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI T oimintatulot T oimintakulut TO IMINTAKATE 75 569 243 73 993 421 1 575 822 69 893 039 69 704 368 188 671 69 668 157 -0,3 % 70 907 201 1,7 % -1 239 044 -756,7 % 69 292 70 569 -1 277 69 881 68 716 1 165 -2 889 331 2 218 500 -2 758 000 2 000 000 -2 708 331 2 000 000 -1,8 % 0,0 % -2 700 2 000 -2 700 2 000 Antolainauksen lisäykset Pitkäaik.lainojen vänennys Pitkäaik.lainojen lisäys T ulorahoituksen korjauserät Lyhytaikaisten lainojen muutos Omanpääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -870 544 -3 033 651 1 746 395 RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA -2 828 631 -758 000 -708 331 -6,6 % -700 -700 RAHAVARO JEN MUUTO S -1 252 809 -569 329 -1 947 375 242,0 % -1 977 465 Kokonaistulojen ja – menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja – meno – käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Kaupungin kokonaismenot arvioidaan olevan 8 451 €/asukas vuonna 2015, kun se oli (arvio) 8 230 €/asukas vuonna 2014. 91 10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Pudasjärven kaupunki, konsernirakenne Pudasjärven kuntakonserni PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Tytäryhteisöt: PUDASJÄRVEN VUOKRATALOT OY 100 % As Oy Pudasjärven Tamlanderinpuisto 62,50 % KIINTEISTÖ OY PUDASJÄRVEN TEURASTAMO 57 % KIINTEISTÖ OY SARAVEITSI 100 % As Oy Pudasjärven Syöte, 82,72 % KIINTEISTÖ OY PUDASJÄRVEN HIRSIKUNNAS 100 % As Oy Pudasjärven Kuusitie 12 66,72 % Kuntayhtymät: POHJOISPOHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 2,97 % KIINTEISTÖ OY PUDASJÄRVEN HARJUS 63,55 % PUDASJÄRVEN KYLÄVERKOT OY SYÖTE GOLF OY 100 % KAIRAN KUITU Oy 100 % 65,00 % Pudasjärven Lämpö Oy 100 % OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ 31,73 % POHJOISPOHJANMAAN LIITTO 2,49 % Osakkuusyhteisöt: TUNTURI TRAVEL OY 40 % KOILLIS-SUOMEN AIKUISKOULUTUS OY 28,00 % PUDASJÄRVEN VUOKRATALOT OY As Oy Lakarinkuusikko 41,5 % Konsernin toiminnan ohjaus Pudasjärven kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisönä Pudasjärven Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Saraveitsi, Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, Syöte Golf Oy, Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, Pudasjärven kyläverkot Oy, Kairan Kuitu Oy ja Pudasjärven Lämpö Oy. Konserniin kuuluu kuntayhtyminä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Osakkuusyhteisönä konserniin kuuluivat Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Syöte Travel Oy ja Pudasjärven Vuokratalot Oy:n As Oy Lakarinkuusikko. Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu Pudasjärven kaupunginvaltuuston 13.12.2007 § 74 hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu käytännössä konserniyhteisöjen yhtiökokousedustajiksi ja hallituksen jäseniksi valittujen luottamushenkilöedustajien toimesta sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksillä konserniin liittyvissä asioissa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat niiden edustajia tytäryhteisön toimielimissä. 92 Pudasjärven Vuokratalo Oy, kaupungin omistusosuus 100 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 1841834,05 1844000 2220000 Liikevoitto, € 390260,29 270000 396000 Tilikauden tulos, € -19851,48 0,00 0,00 Taseen loppusumma, € 7200967,36 7000000 10000000 Investoinnit, € 0,00 0,00 3150000 Henkilöstö, € 103028,08 102000 110000 Käyttökate, % 34,33 Omavaraisuusaste Toiminnalliset tavoitteet: - Asuntojen vuokraus. Asunnon asuttuina, käyttöaste korkeana 97 %. - Uusien asuntojen rakentaminen. - Asuntojen remontoiminen tarvittaessa. - Asumisviihtyisyyden parantamien. Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, kaupungin omistusosuus 57 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 28703,00 54680,00 55773,60 Liikevoitto, € 9437,00 18044,00 18404,00 Tilikauden tulos, € 9432,00 17968,00 18327,00 Taseen loppusumma, € 13857,06 31825,06 32184,06 Investoinnit, € - - - Henkilöstö, € - - - Käyttökate, % 33 33 33 Omavaraisuusaste 100 100 100 KOY:n tilikausi on 1.6.–31.5. Yhtiön hallinnoimat tilat ovat kaupungin taseessa ja yhtiö on ns. hoitoyhtiö. Teurastamo käsittää vuonna 2000 valmistuneet n. 375 m2:n poron ja muun eläimen teuraslinjat sosiaalitiloineen sekä vuonna 2004 valmistuneet n. 155 m2:n suuruiset leikkaamo-jatkojalostustilat. Teurastamon kaikkinaisesta hallinnoinnista vastaa Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo. Osakkeita on yhteensä 100 kpl, osakepääoma 10.000 euroa ja osakkeen nimellisarvo 100 euroa. Omistussuhteet jakaantuvat seuraavasti: 57 % Pudasjärven kaupunki ja 43 % paliskunnat Ikonen, Jokijärvi, Kiiminki, Kollaja, Pintamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Yhtiön toimialana on hallita Jyrkkäkoskentie 13:ssa sijaitsevaa teurastamorakennusta ja jatkojalostustiloja irtaimistoineen sekä vuokrata tiloja toiminnanharjoittajien käyttöön. Tilat sijaitsevat Pudasjärven kaupungilta vuokratulla maa-alueella, tilalla Törrö RN:o 9:67 Jyrkkäkosken alueella. Kiinteistöyhtiö Pudasjärven Teurastamo Oy hallinnoi Teurastamokiinteistössä tapahtuvaa toimintaa. Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetyt tuotot muodostuvat poroteurastuksesta, leikkaamotilojen vuokrasta sekä ko. yrittäjältä perityistä maksuista teuraslinjojen käytöstä. Suuria toiminnallisia muutoksia teurastamon tai leikkaamon osalta ei ole laadintavaiheessa 93 tiedossa. Kuluvalla kaudella teurastamon käyttöaste on noussut aikaisemmista vuosista selvästi, mm lammasteurastuksen ansiosta. Tiloissa toimii paliskuntien lisäksi kaksi yritystä vuokralaisina. Yhtiön talous on saatu vakautetuksi siten, että tuotto-odotukset ovat realistisella pohjalla ja kiinteitä kuluja on pystytty karsimaan merkittävästi. Teurastamon toiminnan kehittämistä pyritään vauhdittamaan osana Törrönjoki-Lentokenttä-Kirkonseutu kehittämishanketta. Kiinteistö Oy Saraveitsi, kaupungin omistusosuus 100 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 19929,20 17715 17627 Liikevoitto, € -606,00 -2000 -9200 -539,43 -2000 -9200 108112,12 98000 96000 0,00 0,00 0,00 1149,27 1200 1200 Tilikauden tulos, € Taseen loppusumma, € Investoinnit, € Henkilöstö, € Käyttökate, % 6,73 Omavaraisuusaste Toiminnalliset tavoitteet: - Käyttöasteen nostaminen (käyttöaste nyt 56,35%.). Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, kaupungin omistusosuus 63,55 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 63689 65143 Liikevaihto, € 61591,81 Liikevoitto, € 2,57 0,00 0,00 Tilikauden tulos, € 2,57 0,00 0,00 Taseen loppusumma, € Investoinnit, € Henkilöstö, € Käyttökate, % Omavaraisuusaste 672508,81 674000 675000 0,00 0,00 0,00 1300,00 1300 1300 18,87 94 Pudasjärven Kyläverkot Oy, kaupungin omistusosuus 100 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 100 676 225 000 231 000 Liikevoitto, € 43229 82 000 94 000 Tilikauden tulos, € 43229 18 000 31 000 Taseen loppusumma, € 2 856 177 2 780 000 2 640 000 Investoinnit, € 0 0 0 Henkilöstö, € 7040 3 800 0 Hoitokate, % 67,0 76 76 Omavaraisuusaste 100 100 100 Toiminnalliset tavoitteet: - Optisen tilaajateleverkon rakentaminen Pudasjärvelle - Rakentaminen on aloitettu vuonna 2014 ja rakentaminen jatkuu vuoteen 2016 saakka - Liikevaihto koostuu Kairan Kuitu Oy:ltä tulevista vuokrakuluista - Muuta liiketoimintaa ei ole Laajakaista kaikille 2015- hankkeen tavoitteena on edistää nopeiden 100 Mb/s – yhteyksien aikaansaamista haja-asutusaluilla ja tukea tällä tavoin palveluiden saatavuutta, etätyömahdollisuuksia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä haja-asutusalueella. Pudasjärven kyläverkot tavoitteena on rakentaa valo-kuituyhteydet haja-asutusalueelle runkoverkosta kiinteistöihin eli asiakkaille. Näitä verkkoja kutsutaan tässä kyläverkoiksi. Kyläverkkojen toteuttamista varten Pudasjärven kaupunki on perustanut erillisen osakeyhtiön Pudasjärven kyläverkot Oy, joka vuokraa rakentamansa verkot runkoverkkoa operoivalle Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, kaupungin omistusosuus 100 % Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 100 676 225 000 231 000 Liikevoitto, € 43229 82 000 94 000 Tilikauden tulos, € 43229 18 000 31 000 Taseen loppusumma, € 2 856 177 2 780 000 2 640 000 Investoinnit, € 0 0 0 Henkilöstö, € 7040 3 800 0 Hoitokate, % 67,0 76 76 Omavaraisuusaste 100 100 100 Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas rakentaa ja vuokraa toimitiloja. Toimitiloja on vuokrattu mm. Metsähallitukselle, jotka sijoittuvat ”hirsitalokortteli” – alueelle yhdeksi Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen tutkimuskohteeksi. Järjestelyn tarkoituksena on toisaalta tutkia ja selvittää kokonaisvaltaisesti hirsirakentamisen vaikutuksia ilmaston muutokseen sekä hirsitalorakentamisen energiankulutusta raaka-aine hankinnasta jalostamiseen, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja asumiseen saakka. Pudasjärven kaupunki on 95 sitoutunut viemään tutkimushankkeen päätökseen siten, että myös tutkimuskohteita syntyy hankkeen sisällöllisten tulosten testaamiseksi. Järjestelyn tarkoituksena on myös turvata laadullisesti sekä määrällisesti riittävä toimitilojen saatavuus kaupungissa toimiville yrityksille ja yhteisöille. Toimitilojen saatavuus liittyy kaupungin elinkeinoelämän yleisten edellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen, joka on määritelty kaupunginvaltuuston 30.1.2008 päättämässä elinkeino-ohjelmassa. Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas pystyy saatavilla vuokratuloilla suorittamaan rakentamiseen tarvittavan rahoituksen koron, lyhennykset ja muut rahoituskustannukset. Alue käsittää rakennukset; Toimistorakennus I, valmistunut 1.10.2011 Toimistorakennus II, valmistunut 1.1.2013. Syöte Golf Oy, kaupungin omistusosuus 100 % Syöte Golf Oy:n tehtävänä on hoitaa golfosakemyynnistä tulevien tulojen rahastointia. Yhtiöllä ei ole ollut 2014 rahastoitavia tuloja, eikä mitään liiketoimintaa eikä toimintaa tule olemaan myöskään vuonna 2015. Tällä hetkellä huonon markkinatilanteen vuoksi kaikki suunnitelmat golfradan rakentamisesta on jäädytetty. Kairan Kuitu Oy, kaupungin omistusosuus 65 % Taloudelliset tavoitteet: TA 2015 TA 2016 Liikevaihto, € 1384 1700 Liikevoitto, € 639 628 Tilikauden tulos, € 554 463 Taseen loppusumma, € 10059 7759 Investoinnit, € 8339 5079 Henkilöstö, € 4 4 Käyttökate, % 805 794 Omavaraisuusaste 18,6 % 30,0 Toiminnalliset tavoitteet: - optisen televerkon rakentaminen Pudasjärven ja Taivalkosken alueille - rakentaminen on aloitettu 2014 ja rakentaminen jatkuu vielä vuosina 2015 ja 2016 - tavoitteena on rakentaa valokuituyhteyksiä siten, että vuoden 2015 lopussa on käyttöön kytkettynä noin 2000 liittymää ja 2016 lopussa 3200 liittymää. - yhtiön tilikaudet 2014,2015 ja 2016 ovat rakentamisvuosia, jolloin investoidaan koko valokuituverkon rakentaminen - liikevaihto koostuu liittymien käyttömaksuista Pohjois-Pohjanmaan alueelle perustettiin maakuntaliiton ehdotuksesta Kairan Kuitu Verkkoosuuskunta. Osuuskunnassa on toteutettu yhteisömuodon muutos, jonka vuoksi Kairan kuitu on muutettu osakeyhtiöksi 27.11.2013 lukien. Kairan Kuitu on operaattoririippumaton, jäsentensä omistama osuuskunta, joka rakentaa ja ylläpitää valokuituverkkoa Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Kairan Kuitu toimii sekä verkon rakentajana että sen operaattorina. Suomen valtion ja EU:n tukiosuus koskee vain runkoverkon rakentamista, joka ulottuu määritelmän mukaan vähintään 2 kilometrin päähän kiinteistöstä. Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta 96 merkitsivät Kairan Kuidun osakkeet rahoitusvastuidensa suhteessa (alustavasti Pudasjärvi 65 % ja Taivalkoski 35 %). Tunturi Travel Oy, kaupungin omistusosuus 40% Toiminnalliset tavoitteet: Tunturi Travel Oy on perustettu kaupungin ja Syötteen yritysten kanssa kokoamaan Pudasjärveltä tuleva rahoitusosuus Oulun Matkailu Oy:n toimintaan. Pudasjärven kokonaispanostus Oulun Matkailu Oy:n toimintaan on 25000 €/vuosi, josta kaupungin osuus on 10000 €. Lisäksi Tunturi Travel Oy:n osakkaat ovat sitoutuneet kattamaan vuotuisia hallinnollisia kuluja 2 500 €:lla, josta kaupungin osuus on 1000 €. Syötteen yhteinen kansainvälinen markkinointi on kanavoitu toteutettavaksi Oulun Matkailu Oy:n kautta. Tämä varmistaa riittävän näkyvyyden, joka olisi Pudasjärven kaupungin ja Syötteen yrittäjien omilla resursseilla muuten saavuttamattomissa. Edellä mainitun lisäksi Tunturi Travel Oy:llä ei ole muuta toimintaa. Taloudelliset tavoitteet: Ennuste TP 2013 2014 TA 2015 Liikevaihto, € 27125 27500 28000 Liikevoitto, € 2052 1000 1000 Tilikauden tulos, € 2100 1000 1000 Taseen loppusumma, € 9248 10248 11248 Investoinnit, € 0 0 0 Henkilöstö, € 0 0 0 Käyttökate, % 7,5 3,6 3,6 Omavaraisuusaste 100 100 100 Pudasjärven Lämpö Oy, kaupungin omistusosuus 100 % Pudasjärven kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2014 § 45 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, että kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta yhtiöitetään ja luovutetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014. Uusi yhtiö perustetaan 2500 euron osakepääomalla ja osakemäärä on 100 osaketta. Henkilöstön osalta noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita, jolloin henkilöstö siirtyy yhtiössä vastaaviin tehtäviin. Yhtiön toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa muuta liiketoimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamassa mielessä omistajien sidosyksikkönä. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Kaupungin toimintana valmistellun budjetin mukaan kaukolämpölaitosten toimintakuluiksi oli arvioitu yhteensä 1,8 milj. euroa vuodelle 2015. Pudasjärven Lämpö Oy jatkaa luovuttajan aikaisemmin harjoittamaa kaukolämpötoimintaa välittömästi entiseen tapaan aikaisemmassa laajuudessa. Kauppahinnan lopullinen määrä määräytyy luovutushetken mukaisilla arvoilla. 97 11. LIITTEET Henkilöstöluettelot Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet Investoinnit Soten kuntien maksuosuudet yhteensä Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat Henkilöstöluettelot Hallintotoimi HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 Vastuualue kustannuspaikka Hallintotoimi Kaupunginhallitus v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017 kp 1010 Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm v v 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,0 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 v v v,t v t määr. 1,00 0,40 2,00 0,50 0,50 0,50 1,00 0,00 2,00 0,50 0,00 0,00 1,00 0,00 2,00 0,50 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 2,0 0,5 0,0 0,0 1,0 0,0 2,0 0,5 0,0 0,0 Keskustoimisto 1200 Laskentasihteeri Osastosihteeri Palvelusihteeri Arkistosihteeri Arkistosuunnittelija T yöllistetty Asikaspalvelutiimi 1205 Yksikkösihteeri Asiakaspalvelusihteeri t t 0,50 4,00 0,00 4,00 0,00 4,00 0,0 0,0 0,0 4,0 0,0 4,0 Henkilöstötoimikunta 1216 T yösuojelupäällikkö v 0,33 0,30 0,25 -16,7 0,3 0,3 1230 Isännöitsijä v. 0,15 Edunvalvonta 1231 Edunvalvoja Asiakassihteeri v v 1,00 1,00 13,88 1,00 1,00 11,80 1,00 1,00 11,75 0,0 0,0 -0,4 1,0 1,0 11,8 1,0 1,0 11,8 Ympäristönvalvonta 4301 Ympäristöjohtaja Ympäristotarkastaja v v 0,30 2,00 0,30 2,00 0,50 2,00 0,0 0,0 0,5 2,0 0,5 2,0 Ympäristönt.huolto 4302 Ympäristötarkastaja v 3,00 3,00 3,00 0,0 3,0 3,0 Eläinlääkintä Pudasj. 4303 Kaupungineläinlääkäri Eläinlääkärin avustaja v t 2,50 1,00 2,50 1,00 2,50 1,00 0,0 0,0 2,5 1,0 2,5 2,0 4305 Kaupungineläinlääkäri Eläinlääkärin avustaja v t 2,00 1,00 2,00 1,00 2,00 1,00 0,0 0,0 2,0 1,0 1,0 1,0 Eläinlääkintä Vaala ja Utajärvi 4306 Kaupungineläinlääkäri v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0 Ympäristövalvonnan yhteiset menot 4308 Ympäristöjohtaja Asiakassihteeri v t 0,30 0,60 0,30 0,60 0,50 0,60 0,0 0,0 0,5 0,6 0,5 0,6 13,70 13,70 14,10 -2,9 14,1 14,1 27,58 25,50 25,85 1,4 25,9 25,9 Eläinlääkintä Ii, Yli-Ii (Haukipudas) Oulunkaaren ymp. Yhteensä Yhte e nsä virka-tai toiminimike 98 Kehittämistoimi HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 Vastuualue kustannuspaikka Kehittämistoimi Elinkeinopalvelut Maahanmuutto Pohjantähden projektit Projektit/työllistäminen Kuntouttava työtoiminta Bioyty Kalamatkalle Sykli Kulttuurikeskus Pohjantähti Laajakaistahanke Arjen turvaa kunnissa Asumisneuvojatoiminta Laavu PoRi T yötä ja yrittäjyyttä Liikeri Maaseututoimi Kunnan oma työll. Karhupaja Etsivä nuorisotyö v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017 kp virka-tai toiminimike määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm 1100 Kehittämisjohtaja v Palvelusuunnittelija v Erityisasiantuntija t Webmaster t Yksikkösihteeri t 1026 Erityisasiantuntija t T yöstartti-työntekijä t projektipäällikkö määr. 1111 Projektipäällikkö määr. 1221 Projektipäällikkö määr. Projektikoordinaattori määr. Aluetyöntekijä määr. Projektityöntekijä määr. 1224 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja t 11001 Projektipäällikkö määr. 11002 Projektipäällikkö määr. 11004 Projektipäällikkö määr. 11007 Projektipäällikkö määr. 11008 Projektityöntekijä määr. 11009 Projektityöntekijä määr. 11011 Asumisneuvojatoiminta 11012 projektipäällikkö määr. Projektityöntekijä määr. 11013 projektipäällikkö määär. 11014 projektipäällikkö määr. 11015 Projektityöntekijä määr. 1120 Maaseutuasiamies v Asiakassihteeri t 1 0,5 0 1 0,2 1 0,0 0,4 0,5 1,0 0,2 1,0 1,00 0,75 0,30 1,00 0,60 0,70 1,00 100,0 87,5 -40,0 0,0 200,0 -30,0 100,0 1,00 0,75 0,30 1,00 0,60 0,70 1,00 1,00 0,75 0,30 1,00 0,60 0,70 1,00 0,5 0,5 0,5 0,6 0,4 1,00 0,5 100,0 -100,0 1,00 1 0,8 1 0,5 0,4 -100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 7,00 7,00 -100,0 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1220 T yöll. Koordin. Vapaa-ajan ohjaaja T yöllistämistuella t oppis. määr. 1 1 18 1,0 0,4 7,0 1,00 7,00 0,0 -100,0 0,0 1222 T yöpajatoim.ohj. T yövalmentaja T yöpajatyöntekijä Yksilövalmentaja T yöohjaaja t t oppis. t t 1 3 1,0 3,0 1,00 3,00 0,0 0,0 1,00 3,00 1,00 3,00 1 1,0 1,0 1,00 1,00 0,0 0,0 1,00 1,00 1,00 1,00 t 2 2,0 2,00 0,0 2,00 2,00 36,1 20,8 26,35 26,44 25,35 25,35 1223 Etsivä nuorisotyöntekijä 99 Hyvinvointi- ja sivistystoimi HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 Vastuualue Sivistystoimi Sivistystoimen hallinto v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017 kp virka-tai toim. 3000 Opetus- ja siv.johtaja T alous- ja hall.päällikkö Koulutussuunnittelija Osastosihteeri Kurssi- ja osastosihteeri Palvelusihteeri määr. v v v v t t lkm 1,00 lkm 1,00 0,20 0,60 lkm 1,00 1,00 0,20 0,50 2014-15 0,0 100,0 0,0 -16,7 lkm 1 1 0,2 lkm 1 1 0,2 2,00 3,80 2,00 4,70 0,0 23,7 2 4,2 2 4,2 3650 Lastentarhanopettaja Päivähoitaja/lähihoitaja Päivähoitaja/lähihoitaja Päivähoitaja/lähihoitaja Henk.koht./ryhmäavust. Henk.koht./ryhmäavust. Päiväkodin johtaja v v t määr. v. määr. v 1,00 0,00 13,00 4,00 0,00 13,00 4,00 0,00 13,00 0,0 0,0 0,0 1,00 3,00 1,00 2,00 1,00 1,00 2,00 1,00 1,00 0,0 0,0 0,0 4 0 13 0 2 2 1 4 0 13 0 2 2 1 Elto 3650 Perhepäivähoitaja 3620 Päivähoidonohjaaja Lastentarhanopettaja Päivähoitaja/lähihoitaja Perhepäivähoitaja Perhepäivähoitaja Palvelusihteeri v. 0,75 4,00 2,00 1,00 1,00 14,00 14,00 0,10 0,75 4,00 2,00 0,75 4,50 2,00 0,0 12,5 0,0 1,00 11,00 18,00 0,20 1,00 12,00 14,00 0,60 0,0 9,1 -22,2 200,0 0,75 4,5 2 0 1 10 14 0,6 0,75 4,5 2 0 1 10 14 0,6 0 0 0,25 55,1 Hallinto yht. Päivähoito Pikku-Paavalin päiväk. Perhepäivähoito Päivähoito yht. Sivistyspalvelut Esi- ja perusopetus Aittojärven koulu Hirvaskosken koulu v v t vakit määr. määr. 0,50 0,50 0,70 2,70 3600 Erityislastentarhaop. 40% 3610 Erityislastentarhaop.40 % 3620 Erityislastentarhaop.20 % v v v 0,40 0,40 0,20 54,10 3200 Luokanopettaja, ma 2 lv Erityisopettaja 30 % Koulunkäyntiavustaja v v t 3203 Luokanopettaja Esiluokan tuntiopettaja Esiluokan tuntiopettaja Erityisopettaja 40 % Resurssiopettaja 40 % Koulunkäyntiavustaja Kipinän koulu 3204 Luokanopettaja Luokanopettaja Koulunkäyntiavustaja Kurenalan koulu 3205 Rehtori Luokanopettaja Luokanopettaja Esiluokanopettaja Erityis-/luokanopettaja Erityisluokan opettaja Aineenopettaja Koulusihteeri 60 % Koulusihteeri Kouluavustaja/AP/IP vast. Koulunkäyntiavustaja Koulunkäyntiavustaja Kouluavustaja 0,25 58,20 0,25 56,10 0,0 -3,6 0 0 0,25 55,1 3,00 0,30 1,00 3,00 3,00 0,0 3 3 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8 v määr. v v määr. v 4,00 4,00 4,00 0,0 4 4 1,00 0,60 0,20 1,00 0,60 0,40 1,00 0,40 0,40 1,00 -33,3 0,0 0,0 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 v määr./t v 3,00 1,00 0,80 3,00 1,00 1,00 3,00 0,00 0,80 0,0 -100,0 -20,0 3 0 0,8 3 0 0,8 v v määr. v v määr. v v määr. t v määr. määr. 1,00 13,00 1,00 13,00 2,00 5,00 2,00 5,00 1,00 0,40 0,20 1,00 9,00 6,00 0,90 2,00 0,40 0,20 1,00 8,00 4,00 0,90 1,00 10,00 2,00 2,00 4,00 2,00 1,00 0,60 0,0 -23,1 100,0 0,0 -20,0 100,0 -50,0 50,0 -100,0 0,0 -30,0 -15,0 -100,0 1 10 2 2 4 2 1 0,6 1 10 2 2 4 2 1 0,6 1 5,6 3,4 1 5,6 3,4 1,00 5,60 3,40 100 HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 Vastuualue kp Lakarin koulu v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017 virka-tai toim. määr. Valmistava- täydentävä opetus: Opettaja/luokanopettaja t Luokanopettaja määr. Koulunkäyntiavustaja v Oppisop. koulunkäyntiav. määr. Mikrotukihenkilö määr. Resurssiopettaja määr. Nivelopettaja määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm 2,00 2,00 1,00 0,40 0,40 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,80 -50,0 100,0 0,0 -20,0 1 1 1 0,8 1 1 1 0,8 1,00 0,40 100,0 100,0 1 0,4 1 0,4 1,00 1,00 7,00 4,00 0,80 0,40 4,00 0,0 100,0 0,0 33,3 -20,0 0,0 33,3 -100,0 1 1 7 4 0,8 0,4 4 1 1 7 4 0,8 0,4 4 3206 Rehtori Esiluokanopettaja Luokanopettaja Luokanopettaja Erityisopettaja Koulusihteeri 40 % Koulunkäyntiavustaja Kouluavustaja v v v määr. v v v määr. 1,00 1,00 7,00 2,00 0,70 0,40 3,00 0,30 7,00 3,00 1,00 0,40 3,00 0,40 Sarakylän koulu 3211 Luokanopettaja Luokanopettaja Erityisopettaja 20 % Resurssiopettaja 20 % Koulunkäyntiavustaja v määr. v määr. v 2,00 1,00 0,20 0,20 1,00 2,00 1,00 0,20 2,00 1,00 0,20 0,0 0,0 0,0 2 1 0,2 2 1 0,2 Syötteen koulu 3212 Luokanopettaja T untiopettaja Erityisopettaja 19 % Resurssiopettaja 60 % v määr. v määr. 1,00 1,00 0,20 0,60 2,00 2,00 0,0 2 2 0,20 0,60 0,40 0,60 100,0 0,0 0,4 0,6 0,4 0,6 3214 Erityis-/luokanopettaja T untiopettaja T untiopettaja Aineenopettaja Opinto-ohjaaja Koulusihteeri Koulunkäyntiavustaja v v määr. v v v v 5,00 7,00 20,00 2,00 0,50 1,00 5,00 5,00 2,20 18,00 2,00 0,50 1,00 5,00 3,90 2,00 20,00 2,00 0,50 1,00 0,0 -22,0 100,0 11,1 0,0 0,0 0,0 5 3,9 2 20 2 0,5 1 5 3,9 2 20 2 0,5 1 2,00 2,00 2,00 0,90 0,90 0,90 0,60 119,20 114,90 113,50 -100,0 100,0 0,0 100,0 -1,2 2 0,9 0,6 113,5 2 0,9 0,6 113,5 Rimminkankaan koulu Valmistava-täydentävä opetus: T untiopettaja t Opettaja/tuntiopettaja määr. Kouluavustaja määr. Nivelopettaja määr. Esi- ja perusopetus yht. Toinen aste Lukio Toinen aste yht. 3300 Rehtori Aineenopettaja T untiopettaja T untiopettaja Opinto-ohjaaja Koulusihteeri v v määr. v v v 1,00 7,00 1,00 1,00 6,00 1,00 1,00 6,00 2,00 0,09 0,0 0,0 100,0 100,0 1 6 2 0,09 1 6 2 0,09 1,00 0,50 10,50 0,50 8,50 0,50 9,59 0,0 12,8 0,5 9,59 0,5 9,59 101 HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 Vastuualue Kulttuuri- vapaaaika ja nuorisoKansalaisopisto kp virka-tai toim. v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017 määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm 3400 Rehtori v Suunnittelijaopettaja v Koulutussuunnittelija määr. Musiikinopettaja v T aide- ja taitoaineiden opettaja t Maahanmuuttajien kouluttaja tuntiop. T untiopettajat, tilap. 110 tuntiop=7-9 htv tuntiop. Osastosihteeri v Kurssi- ja os.sihteeri määr. Palvelusihteeri v Kansalaisopisto yht. Kirjasto 3410 Kirjastonjohtaja Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Kirjastovirkailija Kirjastovirk. velv.kulj. kirjastoautoa v v v t t Kulttuuritoimi 3420 Kulttuuriohjaaja Näyttelynvalvoja v määr. 3430 Museonhoitaja Museo-opas Harjoittelija määr. määr. määr. Kirjasto yht. Kultuuritoimi yht. Museo Liikuntatoimi yhteensä Puikkari Sivistystoimi yht. 0,80 1,00 -20,0 0,0 0,8 1 0,8 1 0,40 0,40 1,00 0,80 100,0 100,0 1 0,8 1 0,8 120/8 0,50 0,50 15,71 0,50 110/7 0,50 0,0 0,0 10,70 1,00 14,40 1,00 12,10 100,0 -16,0 1 11,6 1 11,6 1,00 1,00 3,00 1,00 1,00 1,00 1,00 3,00 1,00 1,00 1,00 1,00 3,00 1,00 1,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 1 3 1 1 1 1 3 1 1 7,00 1,00 0,40 0,50 1,00 1,50 0,50 7,00 1,00 0,80 1,80 0,40 0,10 0,20 0,70 0,50 1,00 1,50 0,50 0,0 0,0 100,0 80,0 0,0 100,0 100,0 75,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7 1 0,8 1,8 0,4 0,1 0,2 0,7 0,5 1 1,5 0,5 7 1 0,8 1,8 0,4 0,1 0,2 0,7 0,5 1 1,5 0,5 110/7 110/7 v t 3470 Uimahallivastaava v t t 3,00 2,00 3,00 2,00 3,00 1,00 0,0 -50,0 3 1 3 1 3485 Vapaa-aikaohjaaja Nuorisotyöntekijä v t 5,50 1,00 1,00 2,00 5,50 1,00 1,00 2,00 4,50 1,00 1,00 2,00 -18,2 0,0 0,0 0,0 4,5 1 1 2 4,5 1 1 2 3500 Projektityöntekijä määr. 0,75 0,75 100,0 100,0 0,75 0,75 0,75 0,75 Puikkari yht. Nuorisotoimi yht. Siv.palvelujen projektit Projektit yht. 1,00 1,00 3455 Vapaa-aikaohjaaja Liikuntapaikkamestari Uimahallivalvoja-/opet. Asiakassihteeri/ Palv.pisteen hoitaja Nuorisotoimi 1,00 7,00 1,00 1,00 2,00 0,40 0,12 0,25 0,77 0,50 0,15 0,65 0,50 Museo yht. Liikuntatoimi 1,00 0,30 1,00 1,00 1,00 0,40 216,12 217,20 214,24 -1,4 212,24 212,24 102 Tekninen ja ympäristötoiminta v/t/tunt./ TP 2013 TA2014 TA2015 HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 kp Vastuualue Tekninen ja ympäristötoiminta T ekninen toimi Hallinto- ja tukipalvelut Maankäyttö Kaavoitus ja mittaustoimi Liikenneväylät ja yleiset Liikenneväylät alueet Liikuntapaikat Kuntatekniikka Jätehuolto Lämpölaitokset Syötteen vesi- ja viemärilaitos kp virka-tai toiminimike Muut.% TS 2016 TS 2017 määr. lkm lkm lkm 2013-14 lkm lkm 4100 T ekninen johtaja 4100 Osastosihteeri 4100 Projektityöntekijä v v va. 1 1 0,1 0,9 1 0,1 1 1 0 11,1 0,0 -100,0 1 1 0 1 1 0 4101 Maankäyttöinsinööri 4101 T ekninen avustaja 4101 Mittausmies Yhdyskuntatekniikan 4102 päällikkö 4102 Mittausmies 4105 Liikuntapaikkamestari Siirtokuormausaseman 4112 hoitaja 4112 Mittausmies 4110 Energiainsinööri 4110 Laitosmies 4110 T eknikko 4110 Kaukolämpöpäällikkö v t tun 1 1 0,4 1 1 0,4 1 1 0,4 0,0 0,0 0,0 1 1 0,4 1 1 0,4 v tun t 1 0,4 0,68 1 0,4 0 0,5 0,4 0 -50,0 0,0 0,0 1 0,4 0 1 0,4 0 t tun t tun tun t 0,6 0,2 0,6 4,5 1 0 0,6 0,2 0,6 5,5 1 0 0,5 0,2 0 0 0 0 -16,7 0,0 -100,0 -100,0 -100,0 0,0 0 0,2 0 0 0 0 0 0,2 0 0 0 0 t t 0,4 0 0,4 0 0 1 -100,0 100,0 0 1 0 1 tun 1,5 1,5 1 -33,3 1 1 v t tun t t t tun tun tun v t t v v t t v t t t t 0,9 0,4 1 1 0,9 0,5 1 1 0 1,5 1 1 0,1 0,1 0,2 1 1 2,4 7 5 2 1 1 1 43,98 0,25 1 1 1 0,1 0 0,2 1 1 2 7 5 2 1 1 1 43,55 1 0,4 1 1 1 0 1 1 1 0 0 0,2 1 1 2 7 5 2 1 1 0,4 36 11,1 -20,0 0,0 0,0 100,0 -100,0 0,0 0,0 0,0 -100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -60,0 -17,3 1 0,4 1 1 1 0 1 1 1 0,1 0 0,2 1 1 2 7 4 1 1 1 0,4 34,1 1 0,4 1 1 1 0 1 1 1 0,1 0 0,2 1 1 2 7 4 1 1 1 0,4 34,1 0,1 1,35 1 2,45 0,1 1,35 1 2,45 0,3 1,05 1 2,35 200,0 -22,2 0,0 -4,1 0,3 1,05 1 2,35 0,3 1,05 1 2,35 54 46 38,35 -16,6 36,45 36,45 4111 Energiainsinööri 4111 Vesilaitosinsinööri Vesi- ja viemärilaitoksen 4111 hoitaja T ilapalvelut Omassa käytössä ja vuokratut rakennukset 4120 4120 4120 4121 4121 4121 4120 4120 4120 1230 1230 Korjausneuvonta 4124 Ruokapalvelut Ruokapalvelut 4130 4130 4130 4130 4130 4130 4130 4130 4130 TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta RAKENNUSVALVO NTA YHTEENSÄ YHTEENSÄ Kiinteistöpäällikkö Yksikkösihteeri Prosessinhoitaja Kiinteistönhoitaja T ekninen isännöitsijä Yksikkösihteeri Rakennusammattimies Putkiasentaja Maalari Kiinteistöpäällikkö Yksikkösihteeri Korjausnevoja Ruokapalvelupäällikkö Keittäjä Keittäjä Keittiöapulainen Keittiöapulainen Jakelukeittiönhoitaja Koulutyöntekijä Keittäjä-siivooja-talonmies Keittiöapulainen-siivooja 4200 T arkastusinsinööri 4200 Rakennustarkastaja 4200 Asiakassihteeri v v t 103 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KÄYTTÖ O MAISUUDEN SUUNNITELMAPO ISTO JEN PERUSTEET Kaupunginhallitus 6.10.2009 § 358 Kaupunginhallitus 8.1.2013 § 12, valtuusto 24.1.2013 § 10, kaupunginhallitus Kupunginhallitus 15.10.2013 § 366 Yleisohje Voimassa Poistoajat suositus olevat 1.1.2013 ohjeellinen poistoajat alkaen Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot T utkimus ja kehittämismenot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset T ehdas- ja tuotantorakennukset T alousrakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Vesilaitoksen rakennukset Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymältä siirtyneet rakennukset 5-20 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto 2-5 vuotta 2-5 vuotta 2-5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta tasapoisto tasapoisto tasapoisto arv.käyttöajan mukaan pitoaika enemmän kuin 2 v. pitoaika enemmän kuin 2 v. ei poistoa 20-50 20-30 10-20 30-50 20-30 20-30 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 30 30 20 30 vuotta vuotta vuotta vuotta 25 vuotta 30 30 20 30 20 25 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 40 vuotta samat kuin kaup.omistamat rak. vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta % vuotta vuotta vuotta % vuotta vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 15 % 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 25 % 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 15 % 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 25 % 15 vuotta 10 vuotta 4-7 vuotta 5-10 vuotta 10-15 vuotta 5-10 vuotta 5-15 vuotta 3-5 vuotta 3-5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 7 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot 15-20 Sillat, laiturit ja uimalat 10-30 Muut maa- ja vesirakenteet 15-30 Vedenjakeluverkosto 30-40 Viemäriverkko 30-40 Kaukolämpöverkko 10-15 Sähköjohdot, ulkoval.laitteet 15-20 Puhelinverkko, kesk.asema, alakeskus 10-12 Muut putki- ja kaapeliverkostot 15-20 Sähkö, vesi- yms. Laitosten koneet ja laitteet 15-25 Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 Muut kiinteät koneet ja laitteet ja rakenteet 10-15 Koneet ja kalust Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terv.huolto yms.laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet PoistoPerustelu menetelmä Muut aineelliset hyödykkeet luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet uusi tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto arv.käyttöajan mukaan arv.käyttöajan mukaan arv.käyttöajan mukaan arv.käyttöajan mukaan tasapoisto tarkistus tarkistus tarkistus tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto menoj. tasapoisto tasapoisto tasapoisto menoj. tasapoisto tasapoisto kestävyys 20 v kestävyys 20 v tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto arv.käyttöajan mukaan ei poitoa ei poistoa ei poistoa ei poistoa alarajan mukaan arv.käyttöajan mukaan arv.käyttöajan mukaan arv.käyttöajan mukaan 104 INVESTOINNIT P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio TP 2013 tulot tulot netto Iijoe n ympä ris tönhoitoha nke III- va ihe Ka a voituks e n pohja ka rttoje n pä ivittä mine n Kouluke s kuks e n va lvonta ja s uunnitte lu Te ke s - Oppimis - ha rra s te - ja s ivis tys ymp. menot tulot netto menot tulot netto Me not Tulot Ne tto TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toteuma € HALLINTO TO IMINTA Os a kke ide n/os uuks ie n os to ja myynti Ra ke nnus oma is uude n/irta imis ton myynti Ma a nos to Ma a - a lue ide n myynti Ka upunginta lon korja us työt P a loa s e ma n la a je nta mine n, me not TA 2014 -1 510 182 -965 22 -3 623 -1 050 350 -700 -30 -105 -550 € € 31.10.2014 039 362 000 656 tuh. € € € -240 000 0 -300 000 0 0 0 0 0 -10 000 -30 000 -200 000 0 -200 000 0 0 -300 0 0 0 0 0 0 0 -300 0 0 0 0 0 0 -100 0 -100 0 0 0 0 704 533 786 852 912 000 000 000 000 000 000 0 -550 000 -249 106 -38 8 -357 -830 200 -630 -50 -10 -171 914 107 863 425 515 424 000 424 466 477 842 0 -171 842 -620 000 0 -300 000 0 0 0 0 0 -10 000 -30 000 -300 000 0 -300 000 -350 000 116 000 -234 000 -348 127 104 400 -243 727 0 0 0 -72 193 11 600 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -2 057 628 -1 260 000 418 932 0 -1 638 696 -1 260 000 -813 932 167 618 -646 314 -780 000 0 -780 000 -400 0 -400 -300 0 -300 -8 205 402 671 385 -7 534 017 -321 149 -110 6 tuh. -222 242 -6 991 -81 467 KEHITTÄMIS TO IMINTA P ohja ntä hde n pe rus korja us -20 000 0 0 0 0 0 Me not Tulot Ne tto -20 000 0 -20 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ra k.koht. ra hoitus % Muut inve inve ss t. t. € tulot € v. 2015: Ka ira n Kuitu Ve rkko kunta ra h. 240 tuh ha nke s uunn 12- 13, pä ä tös 2014; ra ke nt. 2015 Törrönk., s uunnite lma vuos itta is is ta pä ivityks is tä 105 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI INVESTOINTIOHJELMA TA 2015-2017 Kokonaiskust.arvio TP 2013 TA 2014 TA 2014 Toteuma € € € 31.10.2014 -70 000 0 0 -80 000 -61 448 -25 622 -17 951 menot tulot netto -610 000 183 000 -427 000 0 0 -50 000 -10 000 0 0 0 0 0 menot tulot netto Haja-asutusalueen koulujen peruskorjaukset Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaus Taajaman koulujen peruskorjaukset Jäähalli-investointi Päiväkoti-investointi menot tulot netto Päiväkodin irtaimisto Urheilu-, koululiikuntapaik. ja puistojen kehittäminen (kts. kohta 3) Kirjastoauton hankinta menot tulot netto Uuden koulukeskuksen kalusteet -1 976 546 320 000 -1 656 546 -598 669 -400 000 -916 051 0 -661 943 32 000 -629 943 -9 186 0 -146 940 -3 215 661 730 000 -2 485 661 -200 000 -2 316 428 0 -2 316 428 -179 648 0 0 0 0 -100 000 -200 000 -150 000 0 0 0 0 0 -311 045 -353 217 120 000 -233 217 2 000 000 -34 451 -265 417 0 -265 417 -50 000 0 0 0 M enot Tulot Netto -9 631 189 1 469 000 -8 162 189 -3 657 586 32 000 -3 625 586 -560 000 0 -560 000 TA 2015 TS 2016 TS 2017 tuh. tuh. € € € 0 -30 000 0 -150 000 0 0 0 0 -70 21 -49 0 0 0 -120 -500 150 -350 0 0 0 -100 000 -50 000 0 -10 000 0 0 0 0 -15 0 0 0 -100 0 0 0 0 0 0 0 -50 0 0 0 -100 0 0 0 0 0 0 0 -17 950 -20 000 0 0 0 -200 000 -20 0 0 0 -1800 -20 0 0 0 0 -77 665 0 -77 665 -560 000 0 -560 000 -2625 171 -2454 -1 670 450 -1 220 Rak.koht. Muut invest. rahoitus % € tulot € S IVIS TYS - JA HYVINVOINTITOIMINTA Kirjastotalon saneeraus M useon rakennukset (kts. kohta 1) Uimahallin laitehankinnat Suojalinnan urheilukenttä Siirrettävä varavoimakontti Koulun lähiliikuntapuiston rakentaminen Taajaman latu/kuntoverkosto (kts. kohta 2) Uimahallin ja liikuntahallin saneeraus menot tulot netto -14 432 -8 150 -12 302 -21 471 -3 360 0 -3 360 -1500 450 30 % -1050 0 0 0 0 0 0 30 % 0 v. 2016 suunnittelu,valtionapuhakemus 2017 peruskorjaus Kts. kohta 1 v. 2014: invanosturi Puikkariin juoksukentän pinnoitteen uusiminen Avustushakemus Elyllä Kts. kohta 2 2015 Hirvaskoski (vesikatt. ja ulkomaal.),Kipinä hankesuunnittelu Kts. kohta 3 106 P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio TEKNINEN JA YMP ÄRIS TÖ TO IMINTA Os oite ka rta n pä ivittä mine n Ma a nkä yttöpa inotte ine n ke hittä mis s uunnite lma Ka upungin ta ka piha n pa ikoitus a lue Uude n koulun liike nne jä rje s te lyt J us s ina hon a likulkus ilta Tie va la is tuks e n uus imine n e lohope a la mppuje n os a lta EU- s ä ä nnös te n menot muka is iks i tulot netto Kure na la n ka a va - a lue e n kunnos ta mine n (kohta 4) Ke lloka nka a n a likulkutunne lin ra ke nta mine n Ta a ja ma - a lue e n kuiva tus (kohta 5) Yks ityis te ide n ja ka a va te ide n os oite viitoitus Moottorike lkka urie n pe rus pa ra nnus työt Moottorike lkka - ja ulkoilure itt. kunn. Kiinte is tökohta is e t e ne rgia ka ts e lmuks e t Te rve ys ke s kuks e n s a ne e ra us S a ra kylä n va nhus te nta lon ka nna tus yh. Työke s kuks e n pe rus korja us Ka rhupa ja ha llin ilma s toinnin muutos työt Erityis ryhmie n a s unnot Amm.oppila it. pä ä ra ke nnuks e n ka ton korja us Me not Tulot Ne tto menot tulot netto menot tulot netto TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toteuma € € -30 -30 -120 -1 600 -700 000 000 000 000 000 0 0 -61 956 0 -8 815 -349 87 -262 -2 012 -353 -543 -76 -5 -9 -30 13 -16 -4 289 500 -3 789 -165 500 450 050 654 403 993 007 716 400 000 500 500 516 000 516 100 -20 000 -8 735 289 600 950 -8 134 339 -111 22 -88 -398 -164 -88 -13 -5 -9 455 865 590 148 409 928 848 716 400 0 0 0 -72 072 -72 072 -165 086 -4 035 tuh. tuh. € € € -10 000 0 0 -700 000 -200 000 0 -30 0 -700 -400 0 0 0 0 0 -60 15 -45 -300 -630 -2 500 000 500 000 -2 000 000 0 0 0 0 0 0 0 -450 0 -120 -15 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -849 156 0 -849 156 -3 815 000 515 000 -3 300 000 -1 715 0 -1 715 € 31.10.2014 -30 -30 -30 -700 -200 000 000 000 000 000 -120 30 -150 -450 000 000 000 000 0 -100 000 -15 000 0 -500 100 -600 -100 -30 -50 0 0 0 000 000 000 0 000 000 000 -1 103 868 -2 355 000 22 865 130 000 -1 081 003 -2 225 000 -18 -28 -139 -12 867 449 774 608 -109 097 0 -109 097 -308 900 -61 892 -7 966 -75 443 0 -75 443 -85 530 000 000 000 000 0 -30 000 -15 000 0 0 0 0 Ra k.koht. ra hoitus % 0 0 25 % 0 -400 0 -120 -15 0 -30 0 0 0 0 0 20 % 0 0 0 0 0 -565 0 -565 Muut inve inve ss t. t. € tulot € Osoitekartat ja infotaulujen päivittäminen (ent.kartta 2008) v:lta 2014 siirtyy 200tuh v:lle 2015 € ja 2016 300tuh v:lta 2014 siirtyy 100tuh v:lle 2016 Kts . kohta 4 Kts . kohta 5 P e rus korja us la a ditun s uunnite lma n muka a n; va ltiona pupä ä töks e n muka a n tote utus te htä vä v. 2015 107 P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio TP 2013 menot tulot netto S yötte e n kulttuuri- ja liikunta ke s kus ha nke (S ykli)m enot tulot netto P ikku- S yötte e ntie n pä ä llys tä mine n menot tulot netto S yötte e n Murts ikka - ha nke P ikku- S yötte e n huipuntie Is o- S yötte e n huipuntie S yötte e n a lue e n ve s i- ja vie mä rihuolto P e ikkopolun la a je nnus ha nke menot tulot netto menot tulot netto Me not Tulot Ne tto Ta a ja ma - ja h a ja - a s u tu s a lu e e t Ke s kus ta n lä mpöke s k s a vuka a s upuhdis time n uus imine n Ke s kus ta n lä mpöke s kuks e n uus imine n Ka ukolä mpöve rkos toje n ra ke nt. Humina n va ra ka ttila n ha nkinta Törrönka nka a n 4 MW:n la a je nnus Iijoe n ra nta yle is ka a voitus menot tulot netto menot tulot netto menot tulot netto -15 -431 194 -237 -346 242 -103 -80 30 -49 -80 -160 -631 70 -561 -71 49 -21 -1 504 536 -967 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toteuma € Elin vo ima h a n kke e t S yö tte e n a lu e S yötte e n jä te ve de npuhdis ta mon s a ne e ra us TA 2014 000 768 296 472 220 354 866 000 094 906 000 000 015 000 015 117 782 335 003 744 259 -20 000 -10 000 -601 906 0 -601 906 -66 000 -2 486 465 496 193 -1 990 272 -250 000 125 000 -125 000 € -1 -416 266 -149 410 413 549 864 0 0 0 -60 189 30 094 -30 095 -139 292 0 -139 292 -617 304 296 643 -320 661 -90 5 -84 -65 -5 532 977 555 790 497 0 -5 497 -50 891 0 -50 891 € 31.10.2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -100 000 0 -100 000 -71 117 49 782 -120 899 -171 117 49 782 -220 899 -20 000 -10 000 -120 000 0 -120 000 0 0 0 0 0 0 0 -56 539 0 -56 539 -87 119 -60 051 0 -60 051 -203 709 0 -203 709 -20 396 -1 054 -81 391 0 -81 391 tuh. tuh. € € € -10 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -120 000 -180 000 -80 000 0 -80 000 0 0 0 -390 000 0 -390 000 -30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -100 0 -100 0 0 0 -130 0 -130 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -100 0 0 0 0 0 -100 0 -100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ra k.koht. ra hoitus % Muut inve inve ss t. t. € tulot € Kantavan kerroksen lisäys ja päällysteen uusim. n. 1,2 km P ä ä llys te e n uus imine n n. 2,4 km Kts . kohta 6 108 Livojoen rantayleiskaavoitus menot tulot netto -170 000 85 000 -85 000 -31 992 0 -31 992 -10 000 0 -10 000 -18 892 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -3 574 371 706 193 -2 868 178 -244 702 5 977 -238 725 -160 000 0 -160 000 -121 733 0 -121 733 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -13813663 1 843 887 -11 969 776 -1 965 874 325 485 -1 640 389 -2 686 117 179 782 -2 506 335 -1 174 598 0 -1 174 598 -4 205 000 515 000 -3 690 000 -1 845 0 -1 845 -665 0 -665 Menot -31 670 254 Tulot 3 984 272 Netto -27 685 982 -7 681 088 776 417 -6 904 671 -4 506 117 179 782 -4 326 335 -2 066 195 167 618 -1 898 577 -5 545 000 515 000 -5 030 000 -4 870 171 -4 699 -2 635 450 -2 185 M enot Tulot Netto TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA YHTEENS Ä menot tulot netto INVES TOINTIOHJELMA YHT. Tarkemmat selvitykset: 1 2 3 4 5 6 v. 2015: Riihen pystytys (ns. Ankkalinnasta museolle siirretty rakennus), museon vanhojen aittojen malkakattojen uusiminen V. 2016: latu/kuntoreitistön suunnittelu ja töiden aloitus. M m. latu/kuntoverkoston laajentaminen/palvelevuuden parantaminen uuden koulukeskuksen tarpeet huomioiden. v. 2017: latu/kuntoreitistön parantamistyöt v. 2014: Kiinteistöjen piha-alueiden ja puistojen leikkivälineiden uusiminen v. 2015: Valiontien ja Kallentien peruskorjaus, Tuulimyllyntien ja Suojakujan päällystäminen, seur. vuoden töiden suunnittelu (v. 2015 yht. 300.000) v. 2016: M ustanlammentien ja Huhtotien peruskorjaus, Valiontien, Kallentien ja Killinkujan päällystäminen, seuraavan vuoden töiden suunnittelu (v. 2017 yht. 450.000) v. 2017: Pietarilantien peruskorjaus, M ustanlammentien ja Huhtotien päällystäminen, seuraavan vuoden vuoden töiden suunnittelu (v. 2016 yht. 400.000) v. 2015: kuivatussuunnitelmien laadinta (suunn. mukaan myös putkituksen jatkaminen Varsitie - tulvapenkereen lampi) v. 2016: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua v. 2017: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua Syötteen verkoston jatkorakentaminen ja vuotovesien vähentäminen sekä kaukokäyttö- ja valvontalaitteiston ohjauksen uusiminen 109 Soten kuntien maksuosuudet yhteensä KUSTANNUSTENJAKO RAPO RTTI HALLINTO , ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN Asukkaat 1.1.2014 Asukkaat % Asukkaat % Asukkaat % HALLINTO Kp Nimi 1101 Yhtymävaltuusto 1102 T arkastuslautakunta 1103 Yhtymähallitus, tiimit 1201 Yleinen toimisto 1204 Arkisto 1205 Viestintä 1206 T ietohallinto 1301 Asiakirjahall. Ja tied.ohj. HALLINTO YHTEENSÄ Ii 9 610 34,77 9 610 39,57 9 610 45,56 Ii x x x x x x x x Pj 8 537 30,89 8 537 35,15 8 537 40,48 Pj x x x x x x x x Uj 2 945 10,65 2 945 12,13 2 945 13,96 Kunnat Uj x x x x x x x x Va Si 3 193 3 356 11,55 12,14 3 193 13,15 Yht 27 641 100,00 24 285 100,00 21 092 100,00 Maksuosuus Va x x x x x x x x ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN Kunnat Kp Nimi Ii Pj Uj Va 2101 Elinkeinoneuvonta x x x Bothnian Arc, Brysselin tsto, 2102 P-PY:n om.vaihd. x x x x 2102 Energia Plus x x x x 2810 Matkailupalv. tuott x x x x 2812 Business Silta x x x x ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ HALLINTO JA ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ V.2015 Si x x x x x x x x 52 28 65 303 46 65 103 5 671 597 500 200 300 300 709 705 900 211 Maksuosuus Ii 18 9 22 105 16 22 36 2 233 287 909 668 449 097 845 055 051 361 Ii Pudasjärvi Utajärvi 16 8 20 93 14 20 32 1 207 5 3 6 32 4 7 11 245 802 137 675 300 294 030 822 305 Pudasjärvi 604 037 947 315 933 001 049 629 71 514 Utajärvi Vaala 6 3 7 35 5 7 11 076 292 532 036 348 590 980 682 77 536 Vaala Simo 6 3 7 36 5 7 12 386 460 916 825 621 978 591 716 81 494 Simo Yhte e nsä 52 28 65 303 46 65 103 5 671 597 500 200 300 300 709 705 900 211 Yhte e nsä Si 73 400 x 15 35 19 52 195 866 000 000 660 124 184 395 33 443 5 12 7 20 79 313 936 169 780 626 953 314 29 709 5 10 6 18 71 278 273 810 911 323 026 331 10 249 1 3 2 6 24 96 819 729 384 321 502 016 73 400 1 4 2 6 15 92 972 043 585 853 453 990 4 249 4 249 85 744 15 35 19 52 195 866 000 000 660 124 184 395 110 KUNTAPALVELUTO IMISTO N TUO TANTO Kuntapalve lutoimisto Maksuosuus Henkilöstöpalvelut T alouspalvelut T ietopalvelut Kuntapalve lutoimisto yhte e nsä 754 700 860 907 1 521 500 3 137 107 Ii 113 174 231 519 Pudasjärvi 450 670 420 540 95 147 342 585 600 050 850 500 Utajärvi Vaala Simo 40 111 72 225 58 86 137 282 66 56 91 214 930 460 890 280 650 770 570 990 370 450 870 690 Kunnat O ulunkaari yhte e nsä 375 000 379 700 576 400 284 507 876 600 644 900 1 828 000 1 309 107 Kaikki yhte e nsä 754 700 860 907 1 521 500 3 137 107 Kuntapalvelutoimiston maksuosuudet jakautuvat vuodesta 2015 alkaen tuotteistamisen perusteella hinnoiteltujen tuotteiden käytön mukaisesti. SO TEN TUO TANTO Asukkaat 1.1.2014 Asukkaat % Asukkaat % Asukkaat % SO TE-HANKKEET Kp Nimi 4812 eResepti- ja Kanta-hanke 4820 SenioriKaste-hanke 4821 LastenKaste-hanke 4822 Virta 2 -hanke 4824 Hyve-jatkohanke SO TE-HANKKEET YHTEENSÄ Ii 9 610 34,77 9 610 39,57 9 610 45,56 Ii x x x x x Pj 8 537 30,89 8 537 35,15 8 537 40,48 Pj x x x x x Uj 2 945 10,65 2 945 12,13 2 945 13,96 Kunnat Uj x x x x x Va Si 3 193 3 356 11,55 12,14 3 193 13,15 Yht 27 641 100,00 24 285 100,00 21 092 100,00 Maksuosuus Va x x x x x 29 18 11 11 40 110 x x x x 600 475 357 100 325 857 Maksuosuus Sote n tuotanto Perhepalvelut T erveyspalvelut Vanhuspalvelut O ma tuotanto yhte e nsä sis sote n hankke e t Erikoissairaanhoito SO TE YHTEENSÄ Kuntie n maksuosuude t yhte e nsä V 2015 Ii Pudasjärvi Utajärvi 10 5 3 3 12 35 3 1 1 1 4 12 Vaala Simo Yhte e nsä Si 21 20 20 62 35 98 133 592 615 452 869 321 11 6 3 3 14 39 Ii 713 423 949 859 020 964 405 706 508 428 454 502 Pudasjärvi 590 968 210 183 296 247 Utajärvi 390 6 083 790 7 304 977 2 850 5 884 762 6 323 564 2 064 5 616 284 8 545 369 2 161 17 624 800 22 209 412 7 660 11 068 200 11 518 860 3 821 28 693 000 33 728 272 10 493 307 304 118 519 638 933 755 630 565 500 065 Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi 101 016 216 29 525 854 34 592 103 10 959 361 3 2 1 1 4 13 892 134 312 282 658 278 Vaala 3 2 2 8 4 13 243 831 441 529 563 092 713 207 507 705 100 805 Vaala 13 468 785 2 1 1 4 9 Simo 2 3 1 6 5 12 006 245 707 969 200 169 29 18 11 11 40 110 243 379 348 896 866 600 475 357 100 325 857 Yhte e nsä 977 562 274 679 000 679 Simo 12 470 113 21 20 20 62 35 98 133 592 615 452 869 321 390 850 064 161 660 821 Yhte e nsä 101 016 216 111 Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,4.6.2014 Valitse kunta valikosta: KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2011 - 2013 Pudasjärvi Asukasluku 203 2011 2012 8 695 8 620 2013 -0,9 8 537 -1,0 Tunnuslukuja muut.% Lainat, euro/as Konsernilainat, euro/as Lainanhoitokate Suhteellinen velkaantuneisuus Rahoitusvarallisuus, euro/as Omavaraisuusaste, % Rahavarat, euro/as Kassan riittävyys, pv Kassastamaksut, euro/as Tuloslaskelma Henkilöstöm enot (palkat+sivukulut) Palvelujen ostot Toimintatuotot, sis. valmistus omaan käyt. Toimintakulut Toim intakate Verotulot Valtionosuudet, josta hark.var. avustus Verorahoitus Käyttökate 2 753 3 840 1,4 44,3 -1 271 65,9 2 941 4 173 1,2 45,5 -1 510 64,9 1 597 69 7 738 1 585 67 8 630 1 000 € 16 40 11 62 -51 331 375 032 393 361 euro/as 1 4 1 7 -5 878 643 269 176 907 1 000 € 16 42 11 65 -53 848 498 841 345 504 6,9 8,7 muut.% 2 789 0 Marrask-14 1,8 45,0 -1 733 62,4 1 454 59 8 993 euro/as 1 4 1 7 -6 muut.% 955 930 374 581 207 3,2 5,3 7,3 4,7 4,2 -2,6 5,3 1 000 € euro/as 16 43 10 65 -54 430 423 759 658 899 1 5 1 7 -6 -2,5 2,2 -9,1 0,5 2,6 22 321 37 304 0 59 625 4 726 2 615 4 370 0 6 984 554 5,1 3,6 -523 1 335 5 538 -61 156 649 3 007 0 91 2 440 352 0 11 286 2 508 3 935 0 6 443 536 21 240 36 009 0 57 249 3 745 2 464 4 177 0 6 641 434 Korkotuotot/-menot, netto Muut rahoituskulut/-tuotot, netto Vuosikate -685 81 4 054 -79 9 466 -633 259 3 371 -73 30 391 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalen. Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 2 743 0 0 1 311 315 0 0 151 2 767 0 0 604 321 0 0 70 103 -1 100 68 382 12 -127 8 44 103 2 334 143 3 184 12 271 17 369 103 1 100 168 3 811 12 129 20 446 2 503 288 5 670 658 6 449 755 Kum ulatiivinen yli-/alijääm ä Rahoituslaskelma 1 000 € euro/as 1 000 € 3 -6 -7 1 847 008 060 033 19 886 845 000 0 161 442 -691 -812 119 2 217 -327 345 0 -249 3 318 -5 245 -5 515 179 91 -40 -2 792 2 000 2 213 -1 927 385 -608 -640 21 11 -5 -324 232 257 -224 Verotulot Kunnallisvero 21 808 17 457 2 508 2 008 21 240 17 858 2 464 2 072 Yhteisövero 2 837 326 1 846 Kiinteistövero 1 514 174 1 536 Lainakanta, 23 933 2 753 25 354 josta pitkäaikainen laina 19 208 2 209 18 483 josta lyhytaikainen laina 4 725 543 6 871 0 0 0 Lainasaamiset Tuloveroprosentti Veroprosenttiyksikön tuotto Sijoitus vuosikatteen (euro/as) mukaan Lähde: Tilastokeskus -2 20,50 852 48 0,9 871 8,7 8 481 -6 905 -7 681 662 114 375 -2 889 2 219 -871 1 576 993 -809 -900 78 13 44 -338 260 -102 185 -2,6 2,3 22 321 18 732 2 615 2 194 5,1 4,9 214 -34,9 1 978 232 7,2 178 1,5 1 611 189 4,9 2 941 5,9 23 813 2 789 -6,1 2 144 -3,8 17 812 2 086 -3,6 797 45,4 6 001 703 -12,7 0 #JAKO/0! 0 -12,7 -21,9 -82,7 378,9 20,50 98 4,2 1 000 € euro/as euro/as Toim innan rahavirta Investoinnit, netto - Investointimenot + Rahoitusosuudet investointimenoihin + Investointihyödykkeiden luovutustulot Saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys ± Lyhytaikaisten lainojen muutos Toim innan ja investointien rahavirta 1 -2 3 2,2 muut.% 925 086 260 691 431 21 808 34 211 0 56 019 4 658 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden yli-/alijääm ä -5,2 0 #JAKO/0! 20,50 101 42 Rahoitusvarallisuus = ((saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 914 25 31,6 39,3 269,8 25,3 107 112 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2002-2013, kaikki kunnat Lähde:Tilastokeskus Muuttuja 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Asukasluku 31.12, 1000 henk. 5 206 5 220 5 237 5 256 5 277 5 300 5 326 5 351 5 375 5 401 5 427 5 451 Tuloveroprosentti 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 Toimintatuotot, €/as. 981 1 042 1 104 1 127 1 209 1 242 1 321 1 360 1 458 1 508 1 567 1 570 Toimintakulut, €/as. 4 144 4 319 4 521 4 696 4 907 5 127 5 531 5 738 5 937 6 223 6 531 6 662 Toimintatuotot/-kulut, % 24,1 24,6 24,8 24,4 25 24,6 24,3 24,1 24,9 24,7 24,4 24 Toimintakate, €/as. -3 086 -3 197 -3 339 -3 500 -3 622 -3 807 -4 118 -4 287 -4 388 -4 599 -4 855 -4 984 Verotulot, €/as. 2 704 2 587 2 613 2 712 2 874 3 074 3 291 3 291 3 414 3 530 3 560 3 787 Käyttötalouden valtionosuudet , €/as. 748 822 904 964 1 042 1 086 1 206 1 291 1 383 1 418 1 487 1 520 Vuosikate, €/as. 381 240 211 213 327 382 363 340 461 384 249 380 Poistot ja arvonalentumiset, €/as. 251 257 268 277 277 283 296 312 317 325 351 380 Vuosikate %:a poistoista 152 94 79 77 118 135 123 109 145 118 71 100 Tilikauden tulos, €/as. 193 27 -29 -9 193 140 116 -11 341 79 -57 68 Investointien omahankintamenot, €/as. 472 490 505 481 526 568 627 580 648 622 660 665 Poistonal. invest. omahank.menot, €/as. 404 413 431 415 440 472 549 492 468 527 540 Vuosikate %:a poist. inv. omahank.men. 94 58 49 51 74 81 66 69 99 73 46 Tulorahoitusjäämä, €/asukas -24 -173 -220 -202 -113 -90 -185 -152 -7 -144 -290 Toiminnan ja investointien rahavirta, €/as. 14 -168 -224 -159 49 -86 -152 -166 199 -172 -312 -163 Investointien tulorahoitus, % 81 49 42 44 62 67 58 58 71 62 38 57 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57 38 32 31 43 50 42 41 43 43 25 41 Lainanhoitokate 2,3 1,6 1,3 1,4 1,7 1,8 1,7 1,4 2 1,5 1 1,3 Rahavarat 31.12., €/as. 542 530 504 483 668 703 640 663 746 702 621 798 Kassan riittävyys, pv 41 39 35 33 43 43 36 37 39 36 30 38 Lainakanta 31.12., €/as. 862 1 000 1 176 1 351 1 464 1 548 1 631 1 839 1 957 2 037 2 261 2 540 Rahoitusvarallisuus 31.12., €/as. -573 -757 -995 -1 198 -1 164 -1 245 -1 426 -1 614 -1 625 -1 795 -2 126 -2 245 Omavaraisuusaste, % 72,9 71,9 69,7 68 67,5 67 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 60,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,5 36,5 39,6 42 42,1 42,5 41,9 44,6 44,5 45,4 48,3 50,7 Kertynyt yli-/alijäämä, €/as. 490 523 570 568 677 765 937 986 1 314 1 398 1 224 1 290 Konsernin lainakanta, €/as. 2 755 2 972 3 198 3 433 3 590 3 738 3 913 4 257 4 578 4 729 5 041 Konsernin omavaraisuusaste, % 55,3 54,3 52,7 51,1 51,1 50,8 50 48,1 47,5 47,1 45,2 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, €/as. 180 201 253 234 362 457 716 768 1 020 1 130 931
© Copyright 2024