Mikkeli Kokouskutsu 1 (37) Kaupunginhallitus 18.06.2015 Aika
Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Aika 22.06.2015, klo 15:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat § 217 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 218 Pöytäkirjan tarkastus § 219 Ilmoitusasiat § 220 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset § 221 Kaupunginvaltuuston kokouksen 28.4.2015 täytäntöönpanot § 222 Prosenttitaidetta Mikkelin uudelle Kirkonvarkauden asuinalueelle § 223 Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 § 224 Mamk Areena Oy:n jatkovalmistelut / kaupungin edustajien nimeäminen § 225 Mikkelin kyläverkkohankkeiden käynnistäminen § 226 Liittyminen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluiden yhteishankintaan § 227 Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään § 228 Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen § 229 Irtisanoutuminen talousjohtajan virasta § 230 Kehitysjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen § 231 Talousjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen § 232 Lastenvalvojan viran lakkauttaminen ja psykologin viran perustaminen Lisäpykälät § 234 Hallintopalvelukeskuksen raportti. 1 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Osallistujat Kokouskutsu 18.06.2015 Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja 2 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus § 217 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu 18.06.2015 3 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 218 Pöytäkirjan tarkastus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Kati Kähkönen ja Armi SaloOksa. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 24.6. ja se on nähtävänä torstaina 25.6.2015. 4 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 219 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös 7.5.2015 ja Keski-Suomen ELYkeskuksen päätös 29.5.2015, joissa on päätetty olla myöntämättä haettua avustusta Mikkelin kulttuuriympäristöohjelmaan -Lykky löytyy läheltä. Näin ollen kaupunginhallituksen 16.2.105 § 73 tekemä ehdollinen päätös hankesuunnitelmaan osallistumisesta raukeaa. Päätös Merkitään tiedoksi. 5 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 220 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - tekninen lautakunta 9.6.2015 - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 10.6.2015 - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 10.6.2015 - kasvatus- ja opetuslautakunta 11.6.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. 6 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 221 Kaupunginvaltuuston kokouksen 28.4.2015 täytäntöönpanot MliDno-2015-348 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Kaupunginhallitukselle esitellään kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.4.2015 päätökset. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ne ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden täytäntöönpanosta seuraavaa: § 41 Valtuustoryhmien kokoonpanot Merkitään tiedoksi § 42 Kaupunginjohtajan virkavaali Ilmoitukset: pöytäkirjanote 7.5.2015: hakijat (Kuntarekry -järjestelmän kautta, osa kirjeitse), henkilöstöpalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta § 43 Asemakaavan muutos koskien Mikkelin 14. kaupunginosan (Lehmuskylä) korttelin 32 tonttia 10, korttelin 51 tonttia 1 sekä katu- ja virkistysalueita / Lehmuskylän pienet muutokset Ilmoitukset: pöytäkirjanote 7.5.2015: Etelä-Savon Ely-keskus § 44 Lisämäärärahaesitys sähköisten kokousten päätelaitteiden hankintaan Ilmoitukset: pöytäkirjanote 6.5.2015: talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito § 45 Valtuustoaloite vesiosuuskuntien taksojen tarkistamiseksi Merkitään tiedoksi 7 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 222 Prosenttitaidetta Mikkelin uudelle Kirkonvarkauden asuinalueelle MliDno-2015-1206 Valmistelija / lisätiedot: Matti Karttunen [email protected] Mikkelin kaupunki isännöi vuonna 2017 asuntomessuja. Uusi asuinalue tulee sijaitsemaan Annilanselän länsireunalla Kirkonvarkauden sillan eteläpuolella kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Messualue on laajuudeltaan noin kymmenen hehtaaria, ja sinne tulee noin 35 pientalotonttia. Osa tonteista tulee sijoittumaan suoraan Saimaan rannalle. Asuntomessut ovat Mikkelille merkittävä tapahtuma valtakunnallisesti ja uusi asuinalue tuo kaupungille vetovoimaa. Koko Kirkonvarkauden asemakaava-alueen suuruus on 60 hehtaaria ja asuintontteja alueella on yhteensä 112 kappaletta. Julkinen taide on tärkeä osa alueen suunnittelua. Prosenttiperiaatteen edistämishankkeen tilaamassa kyselytutkimuksessa (elokuu 2014) 70 % vastaajista halusi taidetta arkiympäristöönsä, kuten asuinalueelleen, työpaikoille ja kouluihin. Taiteen koetaan parantavan turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kirkonvarkauden uudesta asuinalueesta halutaan saada viihtyisä ja vetovoimainen myös kuvataiteen kautta. Alueen asemakaavasta on varattu sopivia alueita taiteelle. Julkinen taide on hyvä keino vahvistaa alueen identiteettiä ja imagoa. Persoonallinen ja laadukas ympäristö houkuttelee alueelle niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Yhtenä Kirkonvarkauden alueen vetovoimatekijänä on katsottu olevan alueelle sijoitettavat julkiset ulkotaideteokset. Taideteoksia valitsemaan on perustettu työryhmä, jossa on museotoimenjohtaja Matti Karttunen, amanuenssi Paula Hyvönen Mikkelin taidemuseosta, prosenttitaiteen läänintaiteilija Anu-Anette Varho sekä kulttuurijohtaja Marita Kajander. Taideteosten valinnan lähtökohtana on korkeatasoinen taiteellinen toteutus, asuinalueen huomioiminen ja teosten kestävyys sijoituspaikalla. Taidehankintaprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on valinnut yhdeksän suomalaista, valtakunnallisesti tunnettua taiteilijaa kutsukilpailuun. Kaikki valitut taiteilijat ovat sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti ansioituneita taiteilijoita, joilla on vankka kokemus julkisten taideteosten tekemisestä. Jotta taideteoksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä alueeseen tutustumiseen jäisi riittävästi aikaa, työryhmä valitsi taiteilijat kevään 2015 aikana. Listaus kutsutuista taiteilijoista on liitteenä. Taiteilijat toimittavat luonnokset teosehdotuksista vuoden 2015 loppuun mennessä. Kilpailun järjestävä taho lunastaa luonnokset. Toteutettavat taideteokset (2-3 teosta) valitaan luonnosten perusteella. Taidehankinnan toinen vaihe alkaa keväällä 2016, jolloin valitut taiteilijat ryhtyvät toteuttamaan teoksiaan. Lopullisten taideteosten tulee olla valmiina ja sijoitettuna paikoilleen vuoden 2017 kesäkuussa asuntomessujen alkamiseen mennessä. Asuntomessujen budjetista ei tule alueelle pysyvää taidetta. Sen sijaan messuaikainen taide hankitaan messubudjetista. Pysyvän taiteen hankintaan haetaan valtionavustusta Taiteen edistämiskeskuksesta Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen –rahoista. Avustus voi kattaa enimmillään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta haettiin 25 000 euroa (hakemus lähetetty 8.5.2015), joten Mikkelin kaupungin tulisi sitoutua 8 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 hankkeeseen vähintään vastaavalla summalla. Tällä rahoituksella järjestetään kutsukilpailu 10 valitulle taiteilijalle, lunastetaan luonnokset taideteoksia varten ja valitaan 2-3 taiteilijaa toteuttamaan taideteokset Kirkonvarkauden alueelle. Varsinainen taideteosten hankinta- ja pystytysvaihe alkaa keväällä 2016, jolloin Taiteen edistämiskeskuksesta haetaan avustusta taidehankinnan toiseen vaiheeseen eli taideteosten valmistamiseen ja pystytykseen. Tämä edellyttää Mikkelin kaupungin sitoutumista omalta osaltaan toisen vaiheen kustannusten kattamiseen. Toisen vaiheen kustannukset ovat korkeammat kuin ensimmäisessä vaiheessa, kaupunki varaa 50.000 € ja avustusta haetaan 50.000 €. Kustannukset muodostuvat valittavien teosten materiaalin, koon, toteuttamistavan ja lukumäärän mukaan. Edelleen vuodelle 2017 kaupunki varaa 30.000 € ja avustusta haetaan vastaava määrä 30.000 € teosten pystytykseen ja viimeistelyyn. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että prosenttitaiteen kolmen vuoden hankkeeseen lähdetään mukaan siten, että kaupunki rahoittaa puolet (25.000 €/vuosi 2015, 30.000 €/vuosi 2016 ja 50.000 €/vuosi 2017) hankkeen suunnitellusta rahoituksesta. Taiteen sijoituspaikoiksi valitaan satama, Kenkävero ja asuntomessualue. Tiedoksi Museotoimenjohtaja Matti Karttunen 9 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Tekninen lautakunta, § 100, 09.06.2015 Kaupunginhallitus, § 223, 22.06.2015 § 223 Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 MliDno-2015-449 Tekninen lautakunta, 09.06.2015, § 100 Valmistelija / lisätiedot: Tuija Mustonen [email protected] Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 9. päivänä kesäkuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolassa noin kilometrin päässä Mikkelin keskustasta etelään. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa. Kaavan kuvaus ja vaikutukset Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa lähivirkistysalue (VL) siirtyy tonttien välistä Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Täten korttelin 6 tontti 1 liitetään kortteliin 11 ja se muodostaa uuden tontin 11. Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liiketai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70. Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m2). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta ”yli” eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m2. Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin saman oloista, kaksikerroksista rakentamista, 10 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen. Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin 12 – 14 asuntoa (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi. Kevyenliikenteen väylä tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. Sen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun ajoneuvoliikenne poistuu. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla. Urpolankatu 22 - Selännekatu 1 asemakaavanmuutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/lautakunnat/Tekninen lautakunta Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 – Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta , Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 22.06.2015, § 223 Valmistelija / lisätiedot: Tuija Mustonen [email protected] Liitteet 1 Liite Asemakaavan muutos Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 11 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 11. kaupunginosan (Urpolan) korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä (Urpolankatu 22 – Selännekatu 31), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta , Etelä-Savon maakuntaliitolta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, mittaus- ja kiinteistöt -yksiköltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista mielipiteiden ilmaisemista varten seuraaville: Mikkelin Vesiliikelaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit ja Urpola-seura. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu/Kirsi Avelin, Tuija Mustonen 12 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Kaupunginhallitus, § 214, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, § 65, 15.06.2015 Kaupunginhallitus, § 224, 22.06.2015 § 224 Mamk Areena Oy:n jatkovalmistelut / kaupungin edustajien nimeäminen MliDno-2015-1217 Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 214 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen 13 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina 18.5.2015 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 400.000 euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi 600.000 euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 565.000 euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. 14 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi – ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan ”MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa”-hankesuunnitelmassa. 15 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: ”Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot.” Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: ”MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.” . Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, 15.06.2015, § 65 16 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Liitteet Kokouskutsu 18.06.2015 1 Liite kv Aiesopimus Mamk 2 Liite kv Äänestysluettelo Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti mm. valtuutettujen Outi Kaurian, Erkki Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana seuraavaa: "MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Väänäsen esitystä, äänestävät "ei", ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut hyväksytyksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle. Merkitään, että valtuutettu Matti Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo 20.45-21.00. Kaupunginhallitus, 22.06.2015, § 224 Valmistelija / lisätiedot: 17 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Ari Liikanen [email protected] Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää Areenahankkeen jatkovalmisteluun kaupungin edustajat Mamk Oy:n kanssa käytäviin neuvotteluihin. Päätös Kaupunginhallitus 18 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 225 Mikkelin kyläverkkohankkeiden käynnistäminen MliDno-2015-1336 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen [email protected] Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosille 2014 - 2020 mahdollista hakea julkista tukea ns. kyläverkkohankkeille, joiden tavoitteena on paikallisten tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Rahoitusta myönnetään sellaisen pieninfrastrutuurin rakentamiseen, jolla pystytään tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s nopeuksista tietoliikennepalvelua. Kun tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö kuten kaupunki, Kyläverkkohankkeiden rahoitus on seuraava: yksityinen rahoitus (30 %), kaupungin tai kunnan maksuosuus (21 %) ja ELY-keskukselta haettava maaseutuohjelman mukainen tuki (49 %). Mikkelin kaupungin ja Etelä -Savon maakuntaliiton selvitysten mukaan kyläverkkohankkeiden kannalta parhaita hankealueita Mikkelissä ovat: Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Näillä alueilla on suurin asiakaspotentiaali, joka on edellytys teleoperaattoreiden kiinnostukselle ja vaaditun yksityisen rahoituksen saamiselle. Edellä mainittuun viiteen taajamaan on nyt laadittu suunnitelmat valokuituverkon rakentamiseksi. Suunnitelmien mukaisten verkojen yhteenlaskettu kaapelipituus on 31,7 kilometriä. Etelä-Savossa toteutettujen laajakaistahankkeiden perusteella verkkojen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 792.500 euroa. Mikäli hankkeille saataisiin täysimääräinen tuki maaseudun kehittämisohjelmasta, kustannukset jakautuisivat seuraavasti: verkot rakentava teleoperaattori 237.750 euroa, Mikkelin kaupunki 166.425 euroa ja maaseutuohjelma 388.325 euroa. ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan Kyläverkkohankkeiden haku käynnistyy kesällä 2015. Jos Mikkelin kaupunki päättää hakea julkista tukea Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen laajakaistaverkkojen rakentamiseen, sen tulee järjestää kilpailutus verkon rakentamisesta ja palveluiden tarjoamisesta vastaavan yksityisen kumppanin löytämiseksi ja tämän jälkeen tehdä varsinainen hankehakemus. Kilpailutuksessa tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat veloituksetta laatii Etelä-Savon maakuntaliitto ja ne hyväksyy Mikkelin kaupunki. Koska tässä vaiheessa ei ole täyttä varmuutta hankkeen kustannuksista eikä palveluun liittyvien asiakkaiden määrästä, kaupunki varaa itselleen oikeuden vetäytyä hankkeesta mikäli kustannukset nousevat liian suuriksi, asiakasmäärä jää liian alhaiseksi tai hankkeelle ei saada maaseutuohjelman mukaista julkista tukea. Mahdollisesti rakentuvien tietoliikenneverkkojen hallintaoikeus on alusta alkaen hankkeet toteuttavalla teleoperaattorilla, joka vastaa myös verkon ylläpidosta, laskutuksesta, viankorjauksesta ja muista verkkoon liittyvistä velvoitteista erikseen tehtävän kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että kaupungille ei tule uusia tehtäviä näiden hankkeiden myötä. Verkkojen omistusoikeus on aluksi Mikkelin kaupungilla, mutta rahoituksen edellyttämän määräajan jälkeen (5 vuotta) niiden omistusoikeus siirtyy korvauksetta hankkeet toteuttavalle teleoperaattorille. 19 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Laajempien, koko kaupungin kattavien valokuituhankkeiden toteuttaminen ei valitettavasti ole ainakaan nykyisillä ratkaisuilla ja rahoitusmalleilla taloudellisesti mahdollista. Taajamien ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden tietoliikennepalveluiden parantamista selvitetään langattomien ratkaisujen avulla mm. rakentamalla valokuituyhteyksiä tukiasemille. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että • • • Mikkelin kaupunki käynnistää kilpailutuksen yksityisen kumppanin valitsemiseksi Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen verkkojen rakentamiseksi ja laajakaistapalveluiden tarjoamiseksi näillä alueilla. Mikäli kilpailutuksen avulla löydetään yksityinen kumppani, sen kanssa laaditaan erillinen kumppanuussopimus verkkojen rakentamiseksi ja palveluiden tarjoamiseksi. Lisäksi kaupunki tekee tukihakemuksen ELY-keskukselle maaseutuohjelmarahoituksen saamiseksi hankkeille. Kilpailutuksessa selvitetään samalla mahdollisuuksia taajamien ulkopuolelle jäävien alueiden tietoliikennepalveluiden parantamiseksi esimerkiksi tukiasemia kuiduttamalla Tiedoksi Etelä-Savon maakuntaliitto/Marko Tanttu, talouspalvelut, Jouni Riihelä, MarjaLiisa Hämäläinen, 20 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 226 Liittyminen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluiden yhteishankintaan MliDno-2015-1343 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliiton omistama yhteishankintayksikkö. Kuntahankinnat järjestää kilpailutuksia, huolehtii puiteja hankintasopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta ja markkinoinnista asiakkaillensa yhteistyössä sopimustoimittajien kanssa. Kuntahankintojen asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset, kuntien omistamat konserniyhtiöt sekä hankintayhteistyössä mukana olevat hankintayksiköt, kuten Kuntien eläkevakuutus. Asiakkaat voivat hankkia Kuntahankintojen kilpailuttamia tuotteita ja palveluita Kuntahankintojen tekemien sopimusten perusteella järjestämättä erillistä omaa tarjouskilpailua. Mikkelin kaupunki on ollut mukana nykyisessä KL-Kuntahankintojen kilpailuttamassa teleoperaattoripalveluiden puitesopimuksessa 30.6.2015 asti. Nykyinen operaattori on TeliaSonera Finland Oyj. Kuntahankinnat on kilpailuttanut teleoperaattoripalvelut asiakkailleen. Kilpailutuksen on voittanut TeliaSonera. KL-Kuntahankintojen ja TeliaSoneran sopimus on 4-vuotinen (päättyy 30.9.2018) ja asiakas voi liittyä sopimukseen haluamanaan ajankohtana. Asiakkaat voivat liittyä puitesopimukseen valintansa mukaisten palveluiden osalta. Asiakas tekee toimittajan kanssa asiakaskohtaisen palvelusopimuksen, jossa määritellään käytettävät palvelut. Mikkelin kaupungin kannattaa liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan uuteen sopimukseen, jolloin kunta voi jatkaa teleoperaattoripalveluissa TeliaSoneran asiakkaana kaupungille valmiiksi kilpailutetuilla hinnoilla ja nykyisillä palveluilla. Uusi sopimus ei sisällä lankapuhelinliikennettä, joten kiinteän puhelinverkon liittymät tulee arvioida myöhemmin ja tarvittaessa kilpailuttaa erikseen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että • • Mikkelin kaupunki sitoutuu KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluita koskevaan palvelusopimukseen TeliaSonera Finland Oyj:n kanssa ajalle 1.7.2015- 30.9.2018. jäljelle jäävien lankaliittymien operaattoripalvelut arvioidaan ja kilpailutetaan erikseen myöhemmin 21 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa vt. kaupunginjohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaisen asiakaskohtaisen sopimuksen TeliaSonera Finland Oyj:n kanssa. Tiedoksi TeliaSonera Finland Oyj 22 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 227 Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään MliDno-2015-654 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Patama,Merja Airas [email protected], [email protected] Liitteet 1 Liite TYP asetus 2 Liite TE-toimiston päätös 3 Liite TYP laki Mikkelin seudun kuntien työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (Typ) järjestäminen perustuu siitä annettuun lakiin, mikä on astunut voimaan 1.1.2015. Jäljempänä käytetään termiä Typ. Typ-laki ja siitä annettu asetus ja TE-toimiston lähettämä esitys Typ:n johtoryhmistä ovat liitteenä. Asiaa on käsitelty kaupungin työllisyysjaostossa 12.5.2015 ja 2.6.2015. Nykytilanteen kuvaus Mikkelin kaupungissa toimii työllistämisen palvelukeskus Reitti. Reitti on seudullinen ja sitä ohjaa johtoryhmä. Reitin nykyinen organisointi on seuraava. Asemointi Mikkelin kaupunki, keskushallinto, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Sopimuskunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala Henkilökunta Työvoiman palvelukeskuksessaa on viisi (5) vakanssia, joissa tällä hetkellä toimii palvelupäällikkö (25% työajasta), 3 palveluohjaajaa, terveydenhoitaja, toimistosihteeri (määräaikainen). Johtoryhmä Toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän kokoonpano: • • • • 2 edustajaa Mikkelin kaupungilta 2 edustajaa TE-toimistosta Kelan edustaja sopimuskumppanien (kunnat) yhteisesti valitsema edustaja Talous Talouden hoitaminen tehdään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa kokonaisuudessaan Sopimuskumppaneita laskutetaan toiminnan mukaisesti. 23 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Vastuuhenkilöinä toimivat kehityspäällikkö Merja Airas, palvelupäällikkö Pekka Patama ja yksikön talousvastaava asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen. Käytännön toteuttaminen hoidetaan nykyisillä yksikön toimistopalveluilla (2 henkilöä). Typ-lain perusteella esitettävä toiminnan organisointi 1.1.2016 lukien Asemointi Mikkelin kaupunki, keskushallinto, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Sopimuskunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala Henkilökunta Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun henkilöstöresursointi tulee perustumaan pääosin nykyiseen työvoiman palvelukeskuksen resurssiin. Syksyn 2015 aikana valmistellaan esitys seudullisen aikuissosiaalityön liittämisestä TYP-toimintaan. Lähtökohtana on, ettei lisärahoitusta edellytetä. Typ:n toimintaa johtavan henkilön (ja varahenkilön) nimeäminen johtoryhmän toimikaudeksi TYP-toimintaa johtaa ja koordinoi johtava henkilö jonka nimeää Mikkelin kaupunki. Nimeämisen hyväksyy johtoryhmä. Tehtävä on määräaikainen. Johtavan henkilön vastuut ovat seuraavat: • • • • asiakaspalvelun organisointi talouden käyttösuunnitelma johtoryhmän sihteerin tehtävät lain mukaisten asiakasprosessien kehittäminen Typ:n johtoryhmä Toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävät: • • • • palvelun organisointi yhteistyösopimuksella työllisyydenhoidon tavoitteet sopimusalueella työllisyydenhoidon palvelupisteiden suunnitteluun osallistuminen seuranta ja tilastointi toiminnasta Kokoonpano: • • • • sopimuskunnista jäsen ja varajäsen Te-toimisto, jäsen ja varajäsen Kela, jäsen ja varajäsen Seutusote, jäsen ja varajäsen Johtoryhmän kokoonpano on yhteensä 9 henkilöä Johtoryhmän toimikausi on 1.7.2015-31.12.2018 Typ:n talous Kustannusten jako on määritelty Typ-lain 8 §:ssä. 24 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Talouden hoitaminen tehdään yhteistyössä. Kokonaisvastuu on Mikkelin kaupungin elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa . Vastuuhenkilöinä toimivat toistaiseksi kehityspäällikkö Merja Airas, palvelupäällikkö Pekka Patama ja yksikön talousvastaava asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen. Käytännön toteuttaminen hoidetaan nykyisillä yksikön toimistopalveluilla (2 henkilöä). Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää Typ:n valmistelujen pohjalta seuraavaa: Typ:n johtoryhmän jäsen ja varajäsen Kaupunginhallitus nimeää Typ:n johtoryhmään jäseneksi kehityspäällikkö Merja Airaksen ja varajäseneksi Pekka Pataman toimikaudeksi 1.7.2015-31.12.2018. Perustelut: Johtoryhmän jäsenyys on pääasiassa hallinnollinen tehtävä. Nykyisen työllisyyspalvelujen palvelupäällikön tehtävä on operatiivinen ja valmisteluvastuulla. Jäsenyys johtoryhmässä aiheuttaisi mm. jääviysongelmia. Typ:n henkilöstö- ja talousresurssi käsitellään kaupungin vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä syksyllä 2015 vuodeksi 2016. Nykyisen työllisyysjaoksen kokoonpanosta ja tehtävistä tehdään erillinen esitys kaupunginhallitukselle syksyllä 2015. Tulevan työllisyysjaoksen perustehtävänä on mm. Mikkelin kaupungin edunvalvonta työllisyydenhoidon tavoitteissa ja toiminnoissa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee edellä olevan tiedoksi ja nimeää Typ:n johtoryhmään jäseneksi ajalle 1.7.2015-31.12.2018 kehityspäällikkö Merja Airaksen ja varajäseneksi palvelupäällikkö Pekka Pataman. Lisäksi kaupunginhallitus päättää: • • Typ:n henkilöstö- ja talousresurssi käsitellään kaupungin vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä syksyllä 2015. Tässä yhteydessä asemoidaan myös seudullisen Nykyisen työllisyysjaoksen kokoonpanosta ja tehtävistä, Typlaki huomioiden, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut tekee erillisen esityksen syksyllä 2015 ajalle 1.1.2016-31.12.2018. Tässä yhteydessä nimetään myös Typ:n johtava henkilö vastaavalle ajalle. Tiedoksi Etelä-Savon TE-toimisto, Kela, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnat, Seutusote, Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 25 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 228 Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen MliDno-2015-347 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Liitteet 1 Liite Kaupunginjohtajasopimus Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.4.2015 § 42 valinnut kaupunginjohtajan virkaan valtiotieteen maisteri Timo Halosen. Kaupunginvaltuusto päätti, että virkavaali on ehdollinen kunnes valittu esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan ja rikosrekisteriotteen. Timo Halonen on ilmoittanut 12.6.2015 ottavansa viran vastaan 24.8.2015 lukien ja esittänyt hyväksytyn lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Oikeusrekisterikeskuksesta on ilmoitettu, että ainoastaan sellaista työtehtävää varten, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu esimerkiksi työskentelyä lasten kanssa, voidaan antaa rekisteriote. Timo Halonen on neuvotellut kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa kaupunginjohtajan palkkauksesta ja muista palvelussuhteeseen liittyvistä ehdoista. Näiden neuvottelujen tuloksena on valmisteltu esityslistan liitteen mukainen johtajasopimusluonnos. Kuopion hallinto-oikeudesta 10.6.2015 saadun tiedon mukaan kaupunginjohtajan virkavaalista ei ole jätetty valituksia. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää vahvistaa kaupunginvaltuuston 28.4.2015 suorittaman kaupunginjohtajan virkavaalin ja hyväksyy liitteen mukaisen johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus toteaa, että valtiotieteen maisteri Timo Halonen ottaa vastaan Mikkelin kaupunginjohtajan viran 24.8.2015 alkaen. Tiedoksi Timo Halonen, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta 26 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 229 Irtisanoutuminen talousjohtajan virasta MliDno-2015-1337 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen on lähettänyt seuraavan sisältöisen kirjeen: "Irtisanon itseni Mikkelin kaupungin talousjohtajan virasta siten, että viimeinen työpäiväni on keskiviikko 30.9.2015. Olen valmis tekemään tuntiveloituksella tarvittaessa lokakuun aikana töitä talousarvion loppuunsaattamiseksi. Kiitän Mikkelin kaupunkia luottamuksesta ja erittäin mielenkiintoisista työtehtävistä. Minua ei Mikkelin kaupungin palveluksesta työnnä mikään pois. Olen saanut tehdä hyvässä yhteistyössä työtä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa kaupungin strategian, talouden, tietohallinnon ja hankintapalveluiden kehittämiseksi. Siirryn samaan konserniin kuuluvan Etelä-Savon koulutus Oy:n toimitusjohtajaksi vaiheittain. Mikkelissä 16.6.2015 Arja-Leena Saastamoinen Talousjohtaja Mikkelin kaupunki" Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää talousjohtaja Arja-Leena Saastamoiselle eron talousjohtajan virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin kaupunkiin päättyy 30.9.2015. Tiedoksi Arja-Leena Saastamoinen, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta 27 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 230 Kehitysjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen MliDno-2015-1341 Valmistelija / lisätiedot: Mauno Judström [email protected] Kehitysjohtaja Soile Kuitunen on irtisanoutunut virastaan 1.1.2015 alkaen. Virka on ollut siitä saakka täyttämättä. Kehitysjohtaja on vastannut kaupungin ja seudullisen palvelutuotannon kehittämisestä yhteistyössä toimialojen kanssa, kaupungin omistajapolitiikan kehittämisestä ja tytäryhtiöiden strategisesta ohjaamisesta. Tehtävään kuuluu lisäksi kaupungin maankäyttöön ja elinkeinotoimeen liittyvien kehittämishankkeiden ohjaus ja koordinointi. Kehitysjohtaja toimi elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön esimiehenä. Yksikön tehtävä on mm.: • • • • • koordinoida alue-, innovaatio- ja elinkeinoympäristön kehittämistä, huolehtia seutuhallinnosta seutuvaliokunnan osalta, vastata kaupungin markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä, vastata työllisyyden hoidosta ja toteuttaa edunvalvontaa ja suhdetoimintaa yksikön toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Kehitysjohtajan viran kelpoisuusvaatimukset ovat: • • • soveltuva ylempi korkeakoulututkinto kokemus kehittämistehtävistä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Viran tehtävissä halutaan uuden kuntalain mukaisesti korosta omistajapolitiikan merkitystä ja kaupungin roolin muuttumista. Tämän vuoksi kehitysjohtajan virka on perusteltua muutaa konsernikehitysjohtajan viraksi. Viran menestyksellinen hoitaminen ei enää edellytä perehtyneisyyttä kunnallishallintoon, mutta edellyttää perehtyneisyyttä hallintoon yleisesti. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön tehtäviin on aikaisemmin kuulunut myös kaupungin strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi. Tämä tehtävä siirtyisi talouspalveluihin strategia- ja talousjohtajan vastuulle. Kaupungin johtoryhmän jäsenten palkkauksen määräytymistapaa on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että vain kaupunginjohtaja on kokonaispalkkauksessa ja johtoryhmän muiden jäsenten palkkauksen perusteena on tehtäväkohtainen palkka ja kokemuslisät. Tällä hetkellä kaupungin johtoryhmän jäsenistä kokonaispalkkauksessa on kaupunginjohtajan lisäksi enää kehitysjohtaja. Jotta kaupungin johtoryhmän jäsenten palkat määräytyisivät yhtenäisin perustein, tulee kehitysjohtajan palkkaus muuttaa kokonaispalkkauksesta tehtäväkohtaiseksi palkaksi kokemuslisineen. Kehitysjohtajan kokonaispalkaksi on määritelty 7.130,79 euroa/kk. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella. 28 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Tämän vuoksi tehtäväkohtaisen palkan suuruuden tulee määräytyä sen mukaisesti, kuinka vaativa konsernikehitysjohtajan tehtävä on suhteessa muiden johtoryhmän jäsenten tehtäviin. Kokonaistarkastelun perusteella, jossa otetaan huomioon myös, että kaupungin kehitysjohtajalle aikaisemmin kuulunut strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi siirtyy 1.7.2015 alkaen strategia- ja talousjohtajalle, konsernikehitysjohtajan tehtäväkohtaisen palkan tulisi olla 5.300 euroa/kk. Hinnoittelukohta on 99TAE010. Työaika on 36,25 h/vko. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että kehitysjohtajan virka (vakanssi 3876) muutetaan 1.7.2015 alkaen konsernikehitysjohtajan viraksi ja tehtäväkohtaiseksi palkaksi määritetään 1.7.2015 alkaen 5.500 euroa/kk. Hinnoittelukohta on 99TAE010. Työaika on 36,25 h/vko. Lisäksi kaupunginhallitus päättää muuttaa viran kelpoisuusvaatimusta siten, että siitä poistetaan perehtyneisyys kunnallishallintoon ja, että edellytyksenä on hyvä perehtyneisyys hallintoon. Muutos tulee voimaan 1.7.2015. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että hakuaika päättyy 13.8.2015 klo 15.00. Tiedoksi Talouspalvelut, Anne Nurminen, henkilöstöpalvelut/Ahonen, Judström 29 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 231 Talousjohtajan viran nimikkeen muuttaminen ja auki julistaminen MliDno-2015-1340 Valmistelija / lisätiedot: Mauno Judström [email protected] Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen on irtisanoutunut virastaan 16.6.2015 siten, että viimeinen virassaolopäivä on 30.9.2015. Talousjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksina ovat: • • soveltuva korkeakoulututkinto hyvä taloushallinnon tuntemus. Talousjohtaja vastaa konsernitalouden suunnittelusta ja rahoituksesta ja toimii talouspalvelut -yksikön esimiehenä. Talouspalveluyksikön tehtävänä on: • • • • • • • • talouden ohjaus talousarvion- ja suunnitelman valmistelu talouden seuranta ja raportointi tilitoimistopalvelut rahoituksen järjestäminen vakuutuksien ja riskien hallinnan koordinointi kaupungin hankintatoimi tietohallintopalveluiden järjestäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Viran tehtävissä halutaan uuden kuntalain mukaisesti korostaa kaupungin strategian ja talouden kytkemistä ohjauksessa tiukemmin toisiinsa. Tämän vuoksi talousjohtajan virka on perusteltua muuttaa strategia- ja talousjohtajan viraksi. Viran nimikemuutoksella ei ole vaikutusta kelpoisuusvaatimukseen. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut -yksikön tehtäviin on aikaisemmin kuulunut kaupungin strategien ohjauksen ja kehittämisen koordinointi. Tämä tehtävä siirtyisi nyt talouspalveluihin strategia- ja talousjohtajan vastuulle. Talousjohtajan tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 5 183,54 euroa/kk. Tehtävien vaativoitumisen vuoksi strategia- ja talousjohtajan tehtäväkohtaisen palkan tulisi olla 5.500 euroa/kk. Työaika 36,25 h/vko. Kelpoisuusvaatimus säilyy ennallaan. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että talousjohtajan virka (vakanssi 53) muutetaan 1.10.2015 alkaen strategia- ja talousjohtajan viraksi ja tehtäväkohtaiseksi palkaksi määritetään 1.10.2015 alkaen 5.500 euroa/kk. Hinnoittelutunnus on 99TAE010. Työaika 36,25 h/vko. Kelpoisuusvaatimus säilyy ennallaan. 30 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että strategia- ja talousjohtajan virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että hakuaika päättyy 13.8.2015 klo 15.00. Tiedoksi Talouspalvelut, Anne Nurminen, henkilöstöpalvelut/Ahonen, Judström 31 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 232 Lastenvalvojan viran lakkauttaminen ja psykologin viran perustaminen MliDno-2015-1354 Valmistelija / lisätiedot: Katriina Halmeaho [email protected] Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikkö esittää, että lastenvalvojan virka (nro 7288) lakkautetaan 1.7.2015 alkaen ja perustetaan psykologin virka 1.7.2015 alkaen. Lastenvalvojan viran lakkauttaminen Sosiaali- ja terveystoimessa on tällä hetkellä kolme lastenvalvojan virkaa, joista yksi on avoinna (vakanssi nro 7288). Perhepalveluiden johtaja on arvioinut lastenvalvojien kanssa, että tämänhetkisessä tilanteessa voidaan ko. vakanssi jättää täyttämättä. Kaksi lastenvalvojaa hoitaa edelleen isyyden selvittämisen sekä huolto- ja tapaamisasioihin liittyvät tehtävät. Samoin käräjäoikeuden pyytämät olosuhdeselvitykset tehdään pääsääntöisesti itse. Tässä tehtävässä tehdään yhteistyötä lasten kehityksen tukiyksikön sekä Viola ry:n asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi perheasioiden sovittelusta sovitaan tarkemmin alueella olevien toimijoiden kanssa. Lastenvalvojien henkilötyövuositarve ratkaistaan kokonaisuudessaan sotealueen käynnistymisen yhteydessä vuoden 2017 alusta lukien. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Tämä laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain voimaan tullessa kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Ennen lain voimaantuloa Etelä-Savon ammattiopistossa työskenteli jo kolme koulukuraattoria, joista yksi teki myös 50 % työajastaan työtä Mikkelin lukiossa. 1.8.2014 - 31.12.2014 välisen ajan Mikkeli osti kuraattoripalvelut Etelä-Savon ammattiopistolta ja vuoden 2015 alusta lähtien kuraattorit ovat olleet kaupungin sivistystoimen työntekijöitä. Lukion ja ammattiopiston lisäksi koulukuraattorin palveluita tarjotaan myös Nuoriso-opisto Paukkulan opiskelijoille 1.8.2014 alkaen. Psykologia ei ole ennen lain voimaantuloa ollut ko. oppilaitoksiin palkattuna. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehet sopivat yhdessä, että toisen asteen kuraattoripalveluista vastuu on sivistystoimella. Toisen asteen psykologipalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Perhepalveluissa työskentelee lasten kehityksen tukiyksikössä 4 psykologia ja nuorten mielenterveyspalveluissa Olkkarissa yksi psykologi. Psykologin viran perustaminen 32 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Psykologi tulee toimimaan toisen asteen oppilaitoksissa (Etelä-Savon ammattiopisto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkelin lukio) opiskelijahuollossa psykologina. Psykologin työ koostuu sekä asiakastyöstä että konsultaatiosta, ohjauksesta ja neuvonnasta oppilaitoksille, oppilashuollon toimijoille. Asiakastyö on psykologista ohjantaa, neuvontaa ja asiakastyöskentelyä, jonka tarkoitus on palauttaa ja ylläpitää opiskelijan kykyä opiskella ja/tai tehdä työtä sekä tukea nuoren itsenäistymistä. Työhön kuuluvat myös psykologiset tutkimukset. Psykologi tutkii ja arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa. Opiskelijoiden kriisitilanteissa apua pyritään järjestämään välittömästi. Asiakastyön lisäksi psykologien työnkuvaan kuuluu nuorten mielenterveyttä rakentavan ja edistävän yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osana työtä on oppilaitoksille annettava konsultaatio ja tiivis yhteistyö oppilashuollon toimijoiden kanssa. Kelpoisuutena virkaan on oikeus harjoittaa psykologin ammattia (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) Työaika on 37 h/viikko Tehtäväkohtainen palkka on 3366,84 €/kk Viran alkusijoituspaikka on Nuorten tuki- ja jälkihuoltopalvelut, 140231015 Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja puoltaa sitä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää: • • Lakkauttaa lastenvalvojan viran (vakanssi 7288) 1.7.2015 alkaen Perustaa psykologin viran1.7.2015 alkaen, tehtäväkohtainen palkka 3366,84 €/kk, työaika 37 h/vko, kelpoisuusvaatimus: Oikeus harjoittaa psykologin ammattia (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) Tiedoksi Ari Liikanen, Hallintopalvelut, Anne Nurminen, Henkilöstöpalvelut, Johanna Will-Orava, Katriina Halmeaho, Sosiaali- ja terveystoimi/Perhepalvelut, Sosiaalija terveystoimi/Henkilöstötiimi 33 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 § 234 Hallintopalvelukeskuksen raportti. MliDno-2015-1352 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Töttölä [email protected] Liitteet 1 Liite Hallintopalvelukeskusraportti.pdf Kaupunginvaltuusto päätti 21.1.2013 § 16 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta. Alkuvuoden 2014 seurannan perusteella näytti siltä, että menojen rajoittaminen valtuuston edellyttämällä tavalla edellytti laaja-alaisia toimenpiteitä kaikissa yksiköissä. Lupaus 2016 perustamisen yhteydessä päätettiin hallintorakenteen uudistamisesta. Kaupunginhallitus päätti 19.5.2014 § 225 tasapainoisen kasvun ja talouden -ohjelman toteuttamisen varmistamiseksi käynnistää kaupunkitasoiset neuvottelut yhteistyössä henkilöstön kanssa. Neuvottelujen kohteina oli mm. tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt sekä hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu. Neuvottelut päätettiin yksimielisesti 29.9.2014. Kaupunginhallitus päätti samana päivänä (29.9.2014 § 356), että hallintopalvelukeskuksen perustamista varten tulee perustaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on selvittää konsernipalveluiden, teknisen toimen ja sivistystoimen tukipalvelutoimintojen yhdistäminen. Vireillä olevan sosiaalija terveystoimen uudistuksen vuoksi sosiaali- ja terveystoimi päätettiin jättää tässä vaiheessa selvityksen ulkopuolelle. Prosessin aikana nähtiin kuitenkin tarpeelliseksi ottaa myös sosiaali- ja terveystoimi mukaan valmisteluun. Kaupungin johtoryhmä esitti 19.11.2014 ohjausryhmään nimettäväksi seuraavat henkilöt: hallintojohtaja Ari Liikanen, •pj kaupunginlakimies Annaliisa• Lehtinen sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen • tekninen johtaja Jouni Riihelä • henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä, • sihteeri Lisäksi henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat nimenneet omaksi edustajakseen pääluottamusmies Sari Häkkisen (Jyty ry) ja hänelle varamieheksi pääluottamusmies Sirpa Hakkaraisen (JHL 525 ry). Tämän lisäksi ohjausryhmä kutsui 9.1.2015 kokouksessaan hallintojohtaja Timo Talon ohjausryhmän jäseneksi edustamaan sosiaali- ja terveystoimialaa. Ohjausryhmä tarvitsi avuksi valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli kerätä, valmistella ja analysoida aineistoa ohjaustyöryhmää varten sekä laatia selvityksen pohjilta ehdotus hallintopalvelukeskuksen organisoimisesta ja toiminnasta. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet 36 (37) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 18.06.2015 Judström Mauno, henkilöstöpäällikkö, • puheenjohtaja 10.3.2015 asti Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja, • puheenjohtaja 10.3.2015 lähtien Helanen Sari, hallintokoordinaattori • Laitinen Jari, taloussuunnittelupäällikkö • Markus Sari, palvelussuhdepäällikkö • Nurminen Anne, järjestelmäasiantuntija • Sihvonen Paula, talouspäällikkö • Rissanen Timo, projektijohtaja • Halmeaho Katriina, palvelussuhdepäällikkö, • sosiaali- ja terveystoimi 16.4.2015 lähtien Ritola Hannele, henkilöstökoordinaattori, • Otavan Opisto, 16.4.2015 lähtien Valmisteluryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus hallintopalvelukeskuksen organisoimisesta ja toiminnasta niin, että tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt sekä hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen voidaan tältä osin saavuttaa ja että hallintopalvelukeskus voisi aloittaa toimintansa 1.1.2016. Määräaika ehdotuksen jättämiselle on ollut 31.5.2015 mennessä. Hallaintopalvelukeskuksen raportti on käsitelty YTneuvottelukunnassa 15.6.2015. Liitteenä oleva raportti on valmisteluryhmän loppuraportti ja toimeksiannon mukainen ehdotus uudesta hallintopalvelukeskuksesta. Valmisteluryhmän jäsenet ovat yksimielisiä tässä loppuraportissa esitetyistä ehdotuksista Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy Hallintopalvelukeskuksen raportissa mainitut esitykset ja linjaukset. Hallintopalvelukeskuksen perustamistyö aloitetaan raportissa esitetyn aikataulun mukaisesti. 37 (37) Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 § 223 0954 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: [email protected] URPOLANKATU 22 – SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN 17.3.2015 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ....................................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot ........................................................................................................................ 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................. 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus........................................................................................................ 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .................................................................................... 2 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ......................................................................................................... 3 2.2 Asemakaava........................................................................................................................... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen.................................................................................................. 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................... 3 3.1 Selvitys suunnittelun oloista.................................................................................................. 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................ 3 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................ 3 3.1.4 Maanomistus ...................................................................................................................... 4 3.2 Suunnittelutilanne.................................................................................................................. 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ......................................... 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................ 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................................... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................................... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................... 7 4.3.1 Osalliset ............................................................................................................................. 7 4.3.2 Vireilletulo ......................................................................................................................... 7 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................ 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö .......................................................................................................... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................................... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ............................................................................ 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...................................................... 8 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ..................................................................... 8 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ................................................................................ 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS............................................................................................................. 9 5.1 Kaavan rakenne ..................................................................................................................... 9 5.1.1 Mitoitus .............................................................................................................................. 9 5.2 Aluevaraukset ........................................................................................................................ 9 5.2.1 Korttelialueet ..................................................................................................................... 9 5.2.2 Muut alueet ...................................................................................................................... 10 5.3 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................. 10 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................... 10 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ................................................................. 10 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen ................................................................................................ 10 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset .......................................................................................... 10 5.5 Nimistö ................................................................................................................................ 10 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ....................................................................................................... 11 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava-alueen muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolan kaupunginosassa. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on ”Urpolankatu 22 – Selännekatu 31”. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset ennen kaavan vahvistamista valtuustossa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavan muutosehdotuskartta Tilastolomake 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos on lähetetty tiedoksi osallisille 17.3.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan nykyinen kevyen liikenteenreitti virkistysalueelle ja vastaavasti virkistysaluetta muuttuu tonttimaaksi. Tonttien rakennusoikeus lisääntyy hieman, kuitenkin siten, että katutilan massoittelu säilyy nykyisen kaltaisena. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan mukaiset tontit pystytään muodostamaan kaavan vahvistuttua. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia kaavan toteuttamiseksi. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee keskellä pääosin 1940 ja -50 luvuilla rakentunutta asuinaluetta Otto-Iivari Meurmannin laatiman asemakaavan mukaan. Alueella on tyypillisiä jälleenrakennuskauden rapattuja asuinrakennuksia ja pari liiketaloa, jotka on muutettu asuinkäyttöön. Pihapiirit ovat reheviä ja niitä ympäröivät aikakaudelle ominaiset pensasaidat. 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Selännekadun vastakkaisella puolella on Urpolan kartano ja Urpolankatu 22:n kiinteistön kautta menee kevyenliikenteen reitti Urpolajoen laaksoon ja Urpolan myllylle. Kiinteistöjen välissä on puistokaistale, joka oli alkuperäisessä Urpolan alueen kaavassa tiealuetta. Nyt siinä kasvaa suuria kuusia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Urpolankadun ja Selännekadun rakennukset muodostavat kaupunkikuvaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Puiston puolen puolitoistakerroksiset asuintalot, yhtenevine räystäslinjoineen ja kattokaltevuuksineen edustavat hyvänä esimerkkinä 1940 ja -50 lukujen rakentamista. Lähimpään elintarvikemyymälään on matkaa vain noin 200 metriä. Erikoiskauppaa on myös samalla etäisyydellä. Mikkelin keskustan palveluihin ja työpaikkoihin on matkaa noin kilometri. Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusalue, Vanha kasarmialue Nuijamiehessä, on kävellen ja pyöräillen vain noin puolen kilometrin päässä ja Yliopistokeskukseenkin tulee matkaa vain noin kilometrin verran. Urpolan urheilukentät ja ulkoilureitistöt ovat aivan äärellä. Lisäksi viereinen Urpolanjoki luonnonsuojelualueineen tuo alueelle erityistä luonnetta asuinalueena. Kaava-alue on osa Urpolan vanhaa pientaloaluetta. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja se on maakunnallisesti merkittävä. Urpolankatu 22 on inventoitu Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma –hankkeessa vuonna 2012. Rakennuksen arvoa ei ole kuitenkaan tuossa yhteydessä määritetty. Rakennus on rakennusmestari Matti Vihosen suunnittelema Osuuskauppa Suur-Savon käyttöön. Kiinteistö myytiin asunto-osakeyhtiöksi vuonna 1982 ja samana vuonna myös liiketilaan perustettiin baari. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 Vesi, viemäri ja sadevesi putkistot alueella on esitetty yllä olevassa kartassa. Urpolankatu 22:n viemäri- ja vesijohdot on liitetty verkostoon Selännekadun puolelle ja puistokaistaletta pitkin menee suuri 300 mm halkaisijaltaan oleva vesijohto. 3.1.4 Maanomistus Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistys- ja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 3.2 Suunnittelutilanne Alue on asemakaavoitettu. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT – tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Ote maakuntakaavasta. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto 2.7.1990) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V), 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 Ote yleiskaavasta 1990. Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa (25.8.1942 ja 22.7.1955) ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Ote ajantasa-asemakaavasta. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset MRL 62§:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työtekoon tai mihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan muuttamisen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille 17.3.2015 lähetetyllä kirjeellä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ja kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Oasiin saatiin kolme lausuntoa; Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Kenelläkään edellä mainituista ei ollut huomautettavaa OAS:n johdosta. OAS:ia on täydennetty 10.4.2015 teknisin korjauksin yhteystietojen ja maakuntakaavan merkintöjen osalta. 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan eteneminen päätöksenteko elimissä sekä nähtävillä oloajat ovat luettavissa tämän selostuksen kannessa. Koosteet eri vaiheissa saaduista mielipiteistä, huomautuksista ja lausunnoista ovat luettavissa liitteessä 5. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei nähty liittyvän sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRA 66§:n mukainen viranomaisneuvottelulle olisi ollut tarvetta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 Olemassa olevien rakenteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen. Elinympäristön terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle. Kaupungin asettamat tavoitteet Lähtökohtana on ollut kevyenliikenteen väylän saaminen kaupungin omistukseen sekä liikennejärjestelyjen selkeyttäminen kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen omistajien tavoitteet Urpolankatu 22:n omistajan ensisijaisena tavoitteena oli luopua kiinteistönsä kautta kulkevan kevyenliikenteenväylän omistamisesta. Myös rakennuksen ja rakennetun kadun välistä viherkaistaa toivottiin kavennettavan. Kiinteistön omistajan hoitovelvoite ulottuu kolmen metrin päähän rajasta ja tässä kohden nurmikaistaa oli noin 4,7 metriä, joka aiheutti epäsiistin lopputuloksen vastuiden vaihtuessa keskellä kaistaa. Toiveena oli myös, että vanha huonokuntoinen ja tiloiltaan epäkäytännöllinen rakennus voitaisiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi rakennus. Myös Selännekatu 31:n omistajien toiveena oli rakennusoikeuden vähäinen lisääntyminen niin, että olemassa olevaa kiinteistöä voitaisiin laajentaa ottamalla ullakkoa asuinkäyttöön. Liikennejärjestelyt molemmilla tonteilla ovat olleet haastavat mm. jätekuljetuksen osalta ja siihen toivottiin ratkaisua. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä toimitettiin luonnos kaavasta. Siinä tontit oli osoitettu kiinteistöjen omistajien kanssa pidettyjen keskustelujen mukaisesti. Molemmille tonteille oli esitetty yhteinen ajoliittymä Selännekadun puolelta. Väliin jäävä puistokaistale, pieni osa takana olevaa puistoa sekä Urpolankadun puolelta katualuetta oli liitetty tontteihin. Tonttien käyttötarkoitusmerkintä oli AK, asuinkerrostalojen korttelialue. Tonttien tehokkuudeksi oli osoitettu e=0,60 ja kerrosluvuksi ½k II u½. Kadun puolelle oli osoitettu korkeus n. 101.5. Tontin takaosaan oli osoitettu talousrakennusten rakennusala. Tonteilla kulki johtorasite. Asemakaavaluonnos. 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavatyön edetessä luonnosvaiheesta eteenpäin tonttitehokkuutta todettiin tarkennettavan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kerrosalan laskentatapa poikkeaa nykyisten 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 rakennusten rakennusajankohdasta. Jotta rakennusoikeus olisi vanhan kaavan kanssa yhdenvertainen, tulee uuden kaavan tehokkuuden olla luonnoksia suurempi. Havainnekuva kaava-alueesta. Kaupunkisuunnittelu / JK ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava on laadittu siten, että alueen arvokas kaupunkikuva säilyisi. Rakennuksille on siksi annettu tarkempia määräyksiä katujulkisivun puolelle. Vaikka nykyiset asuinrakennukset korvattaisiin uusilla, tulee ne rakentaa nykyisille paikoilleen lähes samankokoisina kuin nykyiset rakennukset ovat. Kaavassa on huomioitu alueen ensimmäisen kaavan ajatus, että näissä katuaukion rakennuksissa voisi olla myös muuta käyttöä kuin asumista. Siksi niissä edelleen mahdollistetaan vähäisessä määrin myymälä-, liike, ja toimistotilat. 5.1.1 Mitoitus Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin 12 – 14 asuntoa. (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi. Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m2). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta ”yli” eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m2. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liike- tai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 Havainnekuva Petäjistönkadulta päin. Kaupunkisuunnittelu / JK 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalue muodostuu Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Reitti tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin samanoloista, kaksikerroksista rakentamista, kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen. Kevyen liikenteen väylän liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun kiinteistön ajoneuvoliikenne poistuu väylältä. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön tai ne ovat hyvin vähäisiä. 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen Kevyenliikenteenväylä on kulkenut kiinteistön kautta. Samalla se on ollut osa piha-aluetta sekä kiinteistön ajoliittymä katuverkkoon on ollut kevyenliikenteenväylää pitkin. Kaavamuutoksella ajoneuvoliikenne kevyenliikenteenväylältä poistuu. Samalla kaavassa on määrätty, että kiinteistö tulee rajata kevyenliikenteenväylän suuntaan. Siten liikenneolot muuttuvat turvallisemmiksi. Kiinteistöille tulee yhteinen tonttiliittymä Selännekadun puolelle. 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.5 Nimistö Ei muutoksia olemassa olevaan nimistöön. 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Mikkelin kaupunki 9.6.2015 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Mikkelin kaupungin yksiköiden kanssa. Mikkelissä 9.6.2015 Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti LIITTEET Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö LIITE 1.1 954 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: [email protected] URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 LIITE 1.2 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 TEHTÄVÄ Asemakaavan muuttaminen. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE Asemakaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. HAKIJA Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. Kaavasta ei peritä kaavoitusmaksua. SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT – tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto 2.7.1990) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V), 2 (7) LIITE 1.3 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Risteysalue on katualuetta. Kuva 1: Ote maakuntakaavasta. Kuva 2: Ote yleiskaavasta 1990. Nykytilanne Urpolankatu 22 kiinteistön halki kulkee yleisessä käytössä oleva kevyenliikenteenväylä. Väylän käytöstä on tehty sopimus edellisen omistajan aikana, mutta väylä hankaloittaa huomattavasti tontin käyttöä ja autoliikenne väylällä on turvallisuusriski. Urpolankadun ja Selännekadun risteyksessä, katualueella on paikoitusalue. 3 (7) LIITE 1.4 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Kuva 3:Ote ajantasa-asemakaavasta. MAANOMISTUS Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistysja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Kuva 4: Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet. ARVIOINTITIEDOT Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. asumiseen, kaupunkikuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin. Vaikutukset 4 (7) LIITE 1.5 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa erillisliitteinä olevissa muissa selvityksissä. Lähtökohtaisesti alueen olot ja ympäristöarvot eivät tule olennaisesti muuttumaan. Mikäli työn aikana tulee esille selvitystarpeita (esim. liitoorava), laaditaan tarvittavat selvitykset. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat - hakijat - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Liikennevirasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, Mikkelin Vesiliikelaitos, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuudenmääritelmän. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66§ mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. 5 (7) LIITE 1.6 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: ehdotus teknisessä lautakunnassa 09/2015, kaupunginhallituksessa ja nähtävillä 10-11/2015, valtuustossa alkuvuodesta 2016. VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114 sähköposti [email protected] Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, [email protected] puh. 040 129 4792. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 16.03.2015 Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta 6 (7) LIITE 1.7 954 Urpolankatu 22 – Selännekatu 31 Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.03.2015, täydennetty 10.4.2015 LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta (ei mittakaavassa) 7 (7) LIITE 3.1 LIITE 3.2 LIITE 3.3 LIITE 3.4 LIITE 4.1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 29.05.2015 Kaavan nimi Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.03.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 954 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1974 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1974 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 0,0605 0,0389 0,0216 Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 30,6 462 0,76 64,3 462 1,19 35,7 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,0389 -0,0471 Kerrosalan muut. [km² +/-] 462 462 0,0216 -0,0134 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] LIITE 4.2 Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AK ALK P yhteensä PA Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä VL R yhteensä L yhteensä Kadut E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 0,0605 0,0389 0,1758 -0,1369 0,0216 0,0216 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 30,6 462 0,76 64,3 462 1,19 451,9 1230 0,70 -351,9 -768 0,56 35,7 100,0 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,0389 0,1758 -0,1369 -0,0471 -0,0471 0,0216 0,0216 -0,0134 -0,0134 Kerrosalan muut. [km² +/-] 462 462 1230 -768 Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 § 227 Finlex ® Finlex› Lainsäädäntö› Säädökset alkuperäisinä› 2014› 1377/2014 1377/2014 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain (1369/2014) nojalla: 1§ Monialaisen työllistymissuunnitelman hyväksyminen ja arkistointi Monialainen työllistymissuunnitelma on laadittu, kun työtön ja suunnitelman laatimiseen osallistuneet viranomaiset ovat hyväksyneet suunnitelman. Suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla tai sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu kappale annetaan työttömälle. Suunnitelman laatimiseen osallistuneiden viranomaisten kappale merkitään hyväksytyksi ja arkistoidaan sähköisesti monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin. 2§ Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän asettaminen Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa johtoryhmien lukumäärästä ja toimialueesta. Johtoryhmän jäseninä ovat työ- ja elinkeinotoimiston, sen toimialueeseen kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen nimeämät henkilöt. Jokaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Jos työ- ja elinkeinotoimiston toimialueelle asetetaan useampi kuin yksi johtoryhmä, kunnat nimeävät jäsenet ja varajäsenet siihen johtoryhmään, jonka toimialueeseen ne kuuluvat. Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeävät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 3§ Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tehtävät Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toimialueella. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toimipisteistä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2) monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä; Valtioneuvoston asetus työllistymistä… 1377/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Sivu 2/3 3) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä; 4) työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista. Johtoryhmä asettaa vuosittain monialaisen yhteispalvelun valtakunnallisiin tavoitteisiin perustuvat toimialueensa tavoitteet ja sopii monialaisena yhteispalveluna tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelmasta. Johtoryhmä seuraa ja arvioi monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. 4§ Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön nimeäminen ja tehtävät Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön enintään johtoryhmän toimikaudeksi. Johtoryhmän tulee hyväksyä johtava henkilö ja tämän varahenkilö ennen nimeämistä. Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön tehtävänä on johtoryhmän asettamissa puitteissa vastata: 1) monialaisen yhteispalvelun yhteisten toimipisteiden toiminnan ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavan monialaisen yhteispalvelun organisoinnista; 2) monialaisen yhteispalvelun tavoitteiden ja palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelman toteutumisen seurannasta; 3) johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä johtoryhmälle; 4) monialaisen yhteispalvelun yhteistyökäytäntöjen ja asiakasprosessien kehittämisestä. 5§ Monialaisen yhteispalvelun ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan monialaisen yhteispalvelun ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valtakunnallisesti: 1) asettaa tavoitteet monialaiselle yhteispalvelulle; 2) seurata ja arvioida monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista; 3) ohjata monialaisen yhteispalvelun kehittämistä. Ohjausryhmä käsittelee työ- ja elinkeinoministeriön esityksen työvoimapalvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen osoittamisesta monialaiseen yhteispalveluun ennen kuin ministeriö tekee asiaa koskevan päätöksen. Ohjausryhmän jäseninä ovat työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Kuntaliitto ry:n nimeämät henkilöt. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmälle työjaoston, joka vastaa ohjausryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja ohjausryhmän päätösten toimeenpanosta sekä tukee alueita monialaisen yhteispalvelun toimeenpanossa. Valtioneuvoston asetus työllistymistä… 1377/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Sivu 3/3 6§ Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa 2 §:ssä tarkoitetun yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 siten, että johtoryhmän toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen Vanhempi hallitussihteeri Tiina Korhonen Finlex› Lainsäädäntö› Säädökset alkuperäisinä› 2014› 1377/2014 Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä. Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 2 § 227 Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 3 § 227 Finlex ® Finlex› Lainsäädäntö› Säädökset alkuperäisinä› 2014› 1369/2014 1369/2014 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1§ Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin tässä laissa säädetään. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Palvelujen tarjoamisesta säädetään erikseen. 2§ Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun Työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista. Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve, kun työtön on: 1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella; 2) täyttänyt 25 vuotta ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; tai 3) alle 25-vuotias ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos ohjaa monialaiseen yhteispalveluun 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän työttömän, jolla on monialaisen yhteispalvelun tarve. Kansaneläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus antaa työ- ja elinkeinotoimistolle ja kunnan sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle viranomaiselle monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi tieto 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle työttömälle maksetuista työmarkkinatukipäivistä. Kansaneläkelaitos voi luovuttaa tiedot konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden avulla. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369?search%5Btype%5D=pika&search... 26.5.2015 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta… 1369/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FI... Sivu 2/5 3§ Kartoitusjakso Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta, Kansaneläkelaitos ja työtön arvioivat yhdessä työttömän palvelutarpeen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (kartoitusjakso). Kartoitusjakson aikana työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn. Kartoitusjaksoon sisältyy ohjausta, jonka tavoitteena on motivoida ja sitouttaa työtön työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 4§ Monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja työtön laativat 3 §:ssä tarkoitetun kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista. Työllistymissuunnitelmaa on tarkistettava työttömän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, sekä työttömän sitä erikseen pyytäessä, jollei suunnitelman tarkistaminen asiakkaan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kansaneläkelaitoksen tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kansaneläkelaitos osallistuu suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkistamiseen. Monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5§ Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan liittyvät velvollisuudet Työtön on velvollinen osallistumaan monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Työtön on myös velvollinen suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla ilmoittamaan suunnitelman laatimiseen osallistuneille viranomaisille, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa. Työttömän 1 momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien laiminlyönnin vaikutuksesta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja vaikutuksesta hänen oikeuteensa saada toimeentulotukea toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997). Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta ovat velvollisia selvittämään työttömälle 1 momentissa tarkoitetut velvollisuudet. 6§ Monialaisen yhteispalvelun päättyminen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu päättyy, kun työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteisen arvion mukaan työttömällä ei ole enää monialaisen yhteispalvelun tarvetta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369?search%5Btype%5D=pika&search... 26.5.2015 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta… 1369/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FI... Sivu 3/5 7§ Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen ja valtakunnallinen ohjaus Jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten. Työ- ja elinkeinotoimistolla, sen toimialueeseen kuuluvilla kunnilla ja Kansaneläkelaitoksella on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste kullakin monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvien kuntien muodostamalla alueella. Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos osoittavat monialaiseen yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän ja ohjausryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön nimeämisestä sekä tehtävistä. 8§ Monialaisesta yhteispalvelusta aiheutuvien kustannusten jakautuminen Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite- ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan työ - ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken monialaiseen yhteispalveluun yhteisissä toimipisteissä osallistuvan henkilöstön määrän mukaisessa suhteessa. Kansaneläkelaitos osallistuu kustannuksiin työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kanssa tekemässään sopimuksessa sovitulla tavalla. 9§ Yhteiseen käyttöön talletettavat työtöntä koskevat tiedot ja niiden käsittely Työ- ja elinkeinotoimisto ylläpitää monialaisen yhteispalvelun toteuttamiseksi rekisteriä, joka on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisterin osarekisteri (monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteri). Monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin talletetaan: 1) työttömän yksilöinti- ja yhteystiedot; 2) monialaisen yhteispalvelun asiakkuuteen ja asiointiin sekä asioinnin mahdollisesti edellyttämiin erityisjärjestelyihin liittyvät tiedot; 3) työttömän ammatillista osaamista koskevat tiedot; 4) sellaiset työttömän sosiaalista tilannetta koskevat tiedot, joilla on vaikutusta hänen työllistymiseensä; 5) sellaiset työttömän terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot, joilla on vaikutusta työttömän työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi työttömälle; https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369?search%5Btype%5D=pika&search... 26.5.2015 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta… 1369/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FI... Sivu 4/5 6) työttömän palvelutarvetta koskevat tiedot; sekä 7) monialainen työllistymissuunnitelma ja sen toteutumista, seurantaa ja tarkistamista koskevat tiedot. Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva, jolle on myönnetty käyttöoikeus monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ja palvelun tarjoamiseksi työttömälle, voi saada ja käyttää monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin talletettuja tietoja sekä tehdä siihen merkintöjä. Tietoja tallettanut vastaa tekemiensä tietojen virheettömyydestä. 10 § Työtöntä koskevien tietojen tallettaminen monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan viranomaisen rekisteriin Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos tallettavat omiin rekistereihinsä tiedot asiakkaan monialaisen yhteispalvelun aikana saamista julkisista työvoimapalveluista ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä palveluihin liittyvistä etuuksista siten kuin mainittuja palveluja ja etuuksia koskevissa laeissa säädetään. Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen rekistereihin saadaan tallettaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja siltä osin kuin ne ovat tarpeellisia viranomaisen järjestämisvastuulla olevan palvelun tarjoamiseksi työttömälle. 11 § Salassa pidettävien tietojen saaminen palvelun järjestämistä varten Salassa pidettävät työtöntä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeellisia monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi, hankitaan työttömän suostumuksella, jollei jäljempänä 2 momentissa tai muussa laissa toisin säädetä. Työttömän suostumuksesta riippumatta työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada toisiltaan sekä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi käyttää edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. 12 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Lain 2 §:n 3 momenttia ja 7 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016. HE 183/2014 StVL 14/2014 HaVL 28/2014 PeVL 41/2014 TyVM 12/2014 EV 227/2014 Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Tasavallan Presidentti SAULI NIINISTÖ https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369?search%5Btype%5D=pika&search... 26.5.2015 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta… 1369/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FI... Sivu 5/5 Työministeri Lauri Ihalainen Finlex› Lainsäädäntö› Säädökset alkuperäisinä› 2014› 1369/2014 Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä. Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 § 228 KAUPUNGINJOHTAJASOPIMUS Mikkelin kaupunki (kaupunki) ja Timo Halonen (kaupunginjohtaja), jonka Mikkelin kaupunginvaltuusto on 28.4.2015 valinnut Mikkelin kaupunginjohtajan virkaan, ovat sopineet virkaa koskevista palvelussuhteen ehdoista __/__/2015 seuraavaa: 1. Virkasuhteen alkaminen ja irtisanomisaika Virkasuhde alkaa 24.8.2015 ja on voimassa toistaiseksi. Molemminpuolinen irtisanomisaika on 6 kuukautta, ellei toisin sovita. Mikäli kaupunginjohtajan virkasuhde aiotaan työnantajan toimesta irtisanoa kuntalain 25 §:n perusteella, on tässä kohdassa mainittujen menettelytapojen sijaan mahdollista päättää virkasuhde kaupunginjohtajan oman irtisanoutumisen perusteella maksamalla hänelle 12 kuukauden palkkaa vastaava siirtymäkorvaus. 2. Kaupunginjohtajan asema ja tehtävät sekä painopistealueet Kaupunginjohtajan virkasuhteessa noudatetaan ao. lakien, asetusten ym. säännösten sekä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä ja kaupungin omia säännöksiä ja päätöksiä. Kaupunginjohtajan työn painopistealueet ja toimialueiden tulostavoitteet ovat kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja strategian, muiden strategisten linjausten, talous- ja toimintasuunnitelman sekä kaupunginhallituksen täytäntöönpano-ohjeiden mukaan ja niistä johdettuina seuraavat: - Kaupunkikonsernin kokonaisjohto - Kaupunkiyhteisö- ja konsernistrategia - Konsernitalous ja omistajaohjaus - Keskeiset kehityshankkeet ja maankäyttö - Strategiset sidosryhmäsuhteet Lisäksi kaupunginhallitus asettaa vuosille 2015-2017 erityisesti seuraavat tavoitteet, joiden saavuttamista tuetaan päätöksentekoelimissä - Kaupunkitason tavoitteiden: asukasluvun, työpaikkojen ja työllisyyden edistäminen - Kaupungin elinvoiman ja elinkeinojen edistäminen - Asuntomessujen toteuttaminen sopimusten mukaisesti 22.7.-13.8.2017 - Kaupungin talous pysyttäminen tasapainossa, ottaen huomioon valtion toimenpiteet ja valtuuston päätökset 3. Kaupunginjohtajan työnjako poliittisen johdon kanssa Mikkelissä on yhden kaupunginjohtajan järjestelmä. Kaupunginjohtaja toimii viranhoidossaan niin, että hän on tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten ja poliittisten ryhmien käytettävissä. 4. Kaupunginjohtajan toimivaltuudet Osapuolet kunnioittavat sitä periaatetta, että kaupungin henkilöstöpolitiikkaa työnantajapuolelta johdetaan viranhaltijoiden ja työntekijöiden toimesta vakiintuneita työnantajan ja työntekijäjärjestöjen käytäntöjä noudattaen sekä yhteisymmärrystä tavoitellen. Kaupunginhallitus pyrkii vaikuttamaan käytettävissä olevin keinoin siihen, että kaupunginjohtajan lähimmät suorat alaiset valitaan kaupunginjohtajan hyväksymistä henkilöistä. Samoin kaupunginjohtajalla on mahdollisuus erityisesti vaikuttaa lähimpien alaistensa palkkaukseen. 5. Kaupunginjohtajan työn arviointimenettely Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja käyvät vuosittain helmikuun loppuun mennessä keskustelun kaupunginjohtajan työn painopisteistä ja odotuksista seuraavalle kaudelle. Keskustelun tulos saatetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Arviointikeskustelun pohjaksi suoritetaan vuosittain liitteen mukainen kaupunginhallitukselle ja valtuuston puheenjohtajille suunnattu arviointikysely. Erityisesti arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, johtajan osaamista, vastuunottoa, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, yhteistoimintaa, palvelukykyisyyttä ja kunnan kokonaistilanteen kehitystä sekä kaupunginjohtajan tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa siihen. 6. Luottamustehtävät ja sivutoimet Kaupunginjohtaja ilmoittaa kaupunginhallitukselle vuosittain muista kuin Mikkelin kaupungin luottamustehtävistä. Uudet luottamus- ja sivutoimet hyväksyy kaupunginhallitus. 7. Palkka Kokonaispalkka on 10.062 euroa kuukaudessa 24.8.2015 alkaen. Palkka maksetaan kunkin kuukauden 1. päivä. Palkka tarkistetaan KVTES:n mukaisesti. Lisäksi vuosittain kaupunginjohtajan työn arviointimenettelyn yhteydessä arvioidaan palkan taso ja neuvottelut palkan tarkistuksista käydään joka 3. vuosi. Luontoisetuna kaupunginjohtajalla on matkapuhelin ja tietokoneyhteys kotiin. Lisäksi kaupunginjohtajalla on oikeus vapaaseen autoetuun verotusarvoltaan enintään 1100 €/kk, minkä arvo lisätään kokonaispalkkaan. Siinä tapauksessa, että kaupunginjohtaja haluaa luopua vapaasta autoedusta, lisätään luopumishetkellä noudatettava autoedun verotusarvo rahapalkkaan. Kokouspalkkiot suoritetaan kaupungissa kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti. Mikkelin kaupunki ottaa kaupunginjohtajalle Vakuutusyhtiö Pohjolasta yksilöllisen eläkevakuutuksen, joka on suuruudeltaan 200 euroa kuukaudessa. Yksilöllistä eläkevakuutusta maksetaan kaupunginjohtajalle niin kauan, kun kaupunginjohtaja on Mikkelin kaupungin palveluksessa. 8. Työ- ja koulutusmatkat Kaupunginjohtaja tekee kotimaan työmatkat harkintansa mukaan. Mahdolliset ulkomaan matkat hyväksyy etukäteen kaupunginhallitus tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtajalla on oikeus osallistua työaikana työn kannalta tarpeelliseksi katsomaansa lyhytkestoiseen alle 1 pv koulutukseen oman harkintansa mukaan. Koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset hyväksyy kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtajan osallistumisesta työn kannalta tarpeelliseen yhtäjaksoisesti useamman päivän kestävään koulutukseen päätetään erikseen. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan osallistumaan varattujen määrärahojen puitteissa sellaisen yhteisön matkalle, josta voidaan katsoa olevan hyötyä Mikkelin kaupungille tai kaupunkikonsernille. Tällaisten matkojen kustannukset hyväksyy kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 9. Vuosiloma Kaupunginjohtajan vuosilomaetuudet määräytyvät virkaehtosopimuksen mukaisesti. 10. Muut ehdot Matkakustannusten korvaukset, sairauslomat yms. määräytyvät KVTES:n mukaisesti. Osapuolet toteavat, että tällä sopimuksella ole miltään osin tarkoitettu heikentää lain ja työehtosopimuksen mukaisia kaupunginjohtajalle kuuluvia oikeuksia. Sopimuksesta mahdollisesti syntyneet erimielisyydet pyritään ensikädessä ratkaisemaan osapuolten kesken neuvotteluin. Virkasuhteen päättämistä koskeva erimielisyys, josta ei ole päästy sopimukseen ratkaistaan Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle Kaupunginhallitus 22.6.2015 Liite 1 § 234 Hallintopalvelukeskusraportti YT-neuvottelukunta 15.6.2015 Sisällys 1. Toimeksianto ............................................................................................................................. 2 1.1 Toimeksiannon taustatekijät ja ohjausryhmän toimeksianto .................................................... 2 1.2 Ohjausryhmä ........................................................................................................................... 2 1.3 Valmisteluryhmä ja valmisteluryhmän toimeksianto ................................................................ 3 2. Tehdyt selvitykset ja taustoitukset ............................................................................................. 4 2.2 Osaamis- ja tehtäväkartoitus.................................................................................................... 4 2.3 Prosessikuvaukset.................................................................................................................... 4 2.4 Viestintäsuunnitelma ............................................................................................................... 4 2.5 Yhteistoimintamenettely ......................................................................................................... 5 3. Hallintoa koskevat keskeisimmät havainnot ja kehittämiskohteet .................................................. 5 3.1 Yleistä ...................................................................................................................................... 5 4. Hallintopalvelukeskus .................................................................................................................... 7 4.1 Hallintopalvelukeskuksen toiminta-ajatus .................................................................................... 7 4.2 Hallintopalvelukeskuksen ydinprosessit ja niiden liittyminen strategiaan ................................. 8 5. Valmisteluryhmän toimenpide-ehdotus ......................................................................................... 9 5.1 Ydinprosessien kuvaus ja niihin liittyvät ehdotukset ............................................................... 10 Asianhallinta ............................................................................................................................ 10 Henkilöstöpalvelut ................................................................................................................... 11 Talouspalvelut ......................................................................................................................... 12 Tietohallinto ............................................................................................................................ 13 Hankintapalvelut ..................................................................................................................... 14 Viestintä ja markkinointi .......................................................................................................... 14 Asiakaspalvelu ......................................................................................................................... 15 Yleishallinto ............................................................................................................................. 16 Hankepalvelut.......................................................................................................................... 17 Kyytineuvo............................................................................................................................... 18 Lakiasiat................................................................................................................................... 18 Muut huomioitavat asiat ......................................................................................................... 19 Loppusanat .............................................................................................................................. 19 1 1. Toimeksianto 1.1 Toimeksiannon taustatekijät ja ohjausryhmän toimeksianto Kaupunginvaltuusto päätti 21.1.2013 § 16 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta. Alkuvuoden 2014 seurannan perusteella näytti siltä, että menojen rajoittaminen valtuuston edellyttämällä tavalla edellytti laaja-alaisia toimenpiteitä kaikissa yksiköissä, jotta lakien vaatimat palvelut ja toiminnot voidaan ylläpitää ja samalla kehittää kaupungin toimintaa pitkäjänteisesti. Lupaus 2016 perustamisen yhteydessä päätettiin hallintorakenteen uudistamisesta. Kaupunginhallitus vaati talouden seurannan 3/2014 käsittelyn yhteydessä toimialoilta erityistä tarkkuutta, jotta talousarviossa toimintaan kohdennetut määrärahat eivät ylity. Kaupunginhallitus päätti 19.5.2014 § 225 tasapainoisen kasvun ja talouden -ohjelman toteuttamisen varmistamiseksi käynnistää kaupunki-tasoiset neuvottelut yhteistyössä henkilöstön kanssa. Neuvottelujen kohteina oli mm. tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt sekä hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu. Neuvottelut päätettiin yksimielisesti 29.9.2014. Kaupunginhallitus päätti samana päivänä (29.9.2014 § 356), että hallintopalvelukeskuksen perustamista varten tulee perustaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on selvittää konsernipalveluiden, teknisen toimen ja sivistystoimen tukipalvelutoimintojen yhdistäminen. Vireillä olevan sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen vuoksi sosiaali- ja terveystoimi päätettiin jättää tässä vaiheessa selvityksen ulkopuolelle. Prosessin aikana nähtiin kuitenkin tarpeelliseksi ottaa myös soten toimiala mukaan valmisteluun koska päätöksiä aikataulusta liittyen alueelliseen seutuote-palvelualueeseen ei vielä ole ja suurena hallintokuntana sote toimii yhteistyössä keskushallinnon nykyisten palveluiden kanssa jatkuvassa yhteistyössä. Sote siis tarvitsee tulevan hallintopalvelukeskuksen palveluita ainakin vuoden 2016 aikana kuuluessaan vielä kaupungin organisaatioon ja mahdollisesti jatkossakin. Kun saadaan päätös tulevasta sote-palvelualueesta ja aikataulusta näille muutoksille, niin kaupungin johtoryhmä tulee ottamaan kantaa siihen, miten sote asemoituu hallintopalvelukeskukseen nähden: toimitaanko yhteistyökumppaneina vai siirtyykö myös soten vastaavat toiminnot henkilöstöineen kaupungin hallintopalvelukeskukseen. Valmisteluryhmän tuotos ja johtopäätökset eivät siis tällä hetkellä koske soten toimintoja ja henkilöstöä. 1.2 Ohjausryhmä Kaupungin johtoryhmä esitti 19.11.2014 ohjausryhmään nimettäväksi seuraavat henkilöt: - hallintojohtaja Ari Liikanen, pj - kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 2.3.2015 asti - sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen - tekninen johtaja Jouni Riihelä - henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä, sihteeri Lisäksi henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat nimenneet omaksi edustajakseen pääluottamusmies San Häkkisen (Jyty ry) ja hänelle varamieheksi pääluottamusmies Sirpa Hakkaraisen (JHL 525 ry). Tämän lisäksi ohjausryhmä kutsui 9.1.2015 kokouksessaan hallintojohtaja Timo Talon ohjausryhmän jäseneksi edustamaan sosiaali- ja terveystoimialaa. Ohjausryhmä tarvitsi avuksi valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli kerätä, valmistella ja analysoida aineistoa ohjaustyöryhmää varten sekä laatia selvityksen pohjilta ehdotus hallintopalvelukeskuksen organisoimisesta ja toiminnasta. 2 Valmisteluryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus hallintopalvelukeskuksen organisoimisesta ja toiminnasta niin, että tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt sekä hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen voidaan tältä osin saavuttaa ja että hallintopalvelukeskus voisi aloittaa toimintansa 1.1.2016. Määräaika ehdotuksen jättämiselle on ollut 31.5.2015 mennessä. Tämä raportti on valmisteluryhmän loppuraportti ja toimeksiannon mukainen ehdotus uudesta hallintopalvelukeskuksesta. Valmisteluryhmän jäsenet ovat yksimielisiä tässä loppuraportissa esitetyistä ehdotuksista 1.3 Valmisteluryhmä ja valmisteluryhmän toimeksianto Valmisteluryhmään ovat kuuluneet - Judström Mauno, henkilöstöpäällikkö, puheenjohtaja 10.3.2015 asti - Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja 10.3.2015 lähtien - Helanen Sari, hallintokoordinaattori - Laitinen Jari, taloussuunnittelupäällikkö - Markus Sari, palvelussuhdepäällikkö - Nurminen Anne, järjestelmäasiantuntija - Sihvonen Paula, talouspäällikkö - Rissanen Timo, projektijohtaja - Halmeaho Katriina, palvelussuhdepäällikkö, sosiaali- ja terveystoimi 16.4.2015 lähtien - Ritola Hannele, henkilöstökoordinaattori, Otavan Opisto, 16.4.2015 lähtien Valmisteluryhmän tehtävänä on ollut kerätä, valmistella ja analysoida aineistoa ohjaustyöryhmää varten. Valmisteluryhmä on kokoontunut kaikkiaan 10 kertaa ja ohjaus- ja valmisteluryhmä yhdessä yhden kerran. Tämän lisäksi valmisteluryhmä on pitänyt useita palavereja, joissa asioita ja materiaalia on työstetty. Valmisteluryhmän työ on koostunut kolmesta eri vaiheesta: - Hallinnon henkilöstön määrittely, osaamis- ja tehtäväkartoitus sekä hallinnon tehtäväkokonaisuuksien prosessikuvaukset. Henkilöstön määrittely: - Koska hallinto käsitteenä ei ole tarkkarajainen, niin valmisteluryhmän tehtäväksi jäi esittää rajausta hallintopalvelukeskukseen mukaan otettavaksi henkilöstöksi. Osaamis- ja tehtäväkartoitus: - Tavoitteena oli saada kokonaiskuva hallintoon ja tukipalveluihin kuuluvien henkilöiden tehtävistä ja yleisestä osaamisesta. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä (Webropol) ja siinä hyödynnettiin Lappeenrannassa toteutettua kyselyä. Hallinnon tehtäväkokonaisuuksien prosessikuvaukset: - Hallinnon ydinprosessien määritteleminen ja kuvaaminen. Tavoitteena oli määritellä keskeiset prosessit niin, että niihin voidaan kytkeä palvelua tuottavat toiminnalliset tiimit. Tämän lisäksi valmisteluryhmän edellytettiin työssään huomioivan liikelaitosten ja ympäristöpalveluiden tarpeet. Asiakaspalveluprosessien osalta ryhmän tuli konsultoida Heli Hännistä. 3 Muiden prosessien määrittelyn myötä, prosessit parhaiten tuntevat henkilöt otettiin määrittelytyöhön mukaan. Hallintopalvelukeskuksen prosessille luodaan viestintäsuunnitelma yhdessä viestintäyksikön kanssa. Valmisteluryhmä on lisäksi luonut ohjeen yhteistoimintamenettelystä hallintopalvelukeskuksen perustamisen yhteydessä. Kokouksen materiaaleissa mainittujen, mahdollisten hallintopalvelukeskukseen liittyvien, tehtävien tai yksiköiden (talous, henkilöstö, työllisyyspalvelut, hankinnat, tietohallinto, toimistopalvelut, viestintä, kirjaamo) lisäksi tulee selvittää talous- ja velkaneuvonnan sijoittuminen hallintopalvelukeskukseen. 2. Tehdyt selvitykset ja taustoitukset 2.1 Hallinnon henkilöstön määrittely Hallinnon henkilöstön määrittelyä tehtiin työryhmässä, mutta laajoista toimenkuvista johtuen määrittely oli hankalaa. Kyselyyn mukaan otetuista osalla tehtävät ovat kokonaan hallinnollisia ja osalla vain pieni osa tehtävistä on hallintoon kuuluvaa työtä. Konsernihallinnon tehtävät katsottiin kaikki hallinnollisiksi tehtäviksi ja toimialoilta (sivistys, tekninen ja liikelaitokset) johtotehtävät, toimistotyö ja asiakaspalvelu. Hallinnon henkilöstöön saatiin näillä perusteilla 275 henkilöä, joille lähetettiin hallintopalvelukeskuksen perustamiseen liittyvä kysely. Kyselyyn vastasi 189 henkilöä. 2.2 Osaamis- ja tehtäväkartoitus Hallintopalvelukeskuksen kyselyssä kartoitettiin henkilöstön osaamista ja tehtäviä. Tarkoituksena oli selvittää mitä erityisosaamista henkilöstöllä on, jotta osaamiset ja työnantajan tarpeet kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Tehtäväkartoituksella pyrittiin saamaan suuntaviivoja hallintopalvelukeskukseen tulevien tiimien resursointiin. 2.3 Prosessikuvaukset Valmisteluryhmässä laadittiin prosessikuvauksia yleisellä tasolla, jotta tiimien tehtävät selkeytyisivät. Prosessikuvauksista on jatkossa apua, kun käydään toimialojen edustajien kanssa keskustelua rajapintoihin liittyvistä asioista. Lisäksi prosessikuvausten tarkoituksena on löytää resursseja vievät päällekkäisyydet. 2.4 Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman mukaan henkilöstölle viestitään hallintopalvelukeskuksen tavoitteista ja etenemisestä. Viestinnän pääkohderyhminä on toimistohenkilökunta, konsernipalvelut, päälliköt (joita asia koskee) sekä koko henkilökunta. Viestinnän tavoitteena on avoimuus, etupainotteisuus, jatkuvuus ja yksiselitteisyys. Kirjallisina viestintäkanavina toimii viikottainen sähköinen uutiskirje sekä intranet. Lisäksi asiasta viestitään YT-neuvottelukunnassa, esimiesinfoissa ja johtoryhmissä. 4 2.5 Yhteistoimintamenettely Hallintopalvelukeskuksen luomiseen liittyvä yhteistoimintamenettely toteutetaan kunnallista yhteistoimintalakia koskevan Mikkelin kaupungin ohjeen mukaisesti. Hallintopalvelukeskuksen luomisen etenemisestä tiedotetaan intranetin välityksellä koko henkilöstöä, toimialojen tiedotteilla toimialojen henkilöstöä, esimiesinfoissa esimiehiä, YT-neuvottelukunnan kokouksissa sekä erillisissä henkilöstön infoissa tarpeen mukaan. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilökohtaiset kuulemiset alkavat ja etenevät sitä mukaa, kun tiimejä aletaan perustaa. 3. Hallintoa koskevat keskeisimmät havainnot ja kehittämiskohteet 3.1 Yleistä Merkittävin haaste kaupungin hallinnon rakenteessa on tehtävien jakautuminen toimialoille, josta on seurannut siiloutuneisuutta ja tehtävien päällekkäisyyttä. Kaupungin hallintoa on vuosien aikana paljonkin tarkasteltu prosessilähtöisesti, mutta tarkastelut eivät ole johtaneet muutoksiin. Tämä on saattanut johtaa päällekkäisyyksiin ja katvealueisiin. Kokonaistarkastelun puuttuminen on aiheuttanut myös osaoptimointia. Valmisteluryhmä on todennut, että toimintojen sähköistäminen on vaikuttanut toimintatapoihin, organisaatiokulttuuriin ja henkilöstömääräänkin yllättävän vähän. Osaamis- ja tehtäväkartoitus osoitti, että hallinnon henkilöstön osaamistaso on yleisesti ottaen hyvä. Vain muutamat yksittäiset henkilöt ilmoittivat, ettei heidän osaamistasonsa vastaa sitä, mitä heidän tehtävänsä edellyttää. Syynä oli useimmiten se, että asianomainen oli vasta perehtymässä uuteen tehtävään. Hallinnon henkilöstöllä on halukkuutta uuden oppimiseen, tehtävien uudelleenjärjestelyyn ja jopa kokonaan toiseen tehtävään siirtymiseen. Monet vastaajat totesivat, että he ovat avoimia muutoksille, mutta asioihin on tässä vaiheessa vaikea ottaa kantaa, koska vaihtoehtoisista tehtävistä ei ole vielä yksilöityä tietoa. Hallinnosta on osoitettavissa selkeitä toiminnallisia kokonaisuuksia, joita voidaan nopeallakin aikajänteellä organisoida uudelleen. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstöhallinnon, tietohallintopalveluiden ja hankintapalveluiden prosessit. Toisaalta hallintoon sisältyy erittäin pirstaleisia prosesseja, joiden selvittäminen, kuvaaminen ja jäsentäminen vaativat oman kehityshankkeen. Näitä ovat esimerkiksi ostolaskuihin ja tilojen käytön hallintaan liittyvät kokonaisuudet sekä yleishallinto, asiakaspalvelu että asiahallinta. Vaikeinta selvitystyössä on se, että yksittäiset henkilöt tekevät monenlaisia tehtäviä ja ovat osana useissa eri prosesseissa. Yksittäinen toimistosihteeri saattaa hoitaa muun muassa osto- ja myyntilaskutusta, henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä, asiakirjahallintoa sekä asiakaspalvelua. Eri ydinprosesseihin käytetty työaika henkilömäärinä ja henkilötyövuosina näkyy sivuilla 6 ja 7 olevissa kuvissa 1 - 3. Mukaan on laskettu henkilöt, jotka tekevät jotain selkeää osakokonaisuutta jonkun tai joidenkin prosessien osalta. 5 Kuva 1 Kuva 2 6 Kuva 3 4. Hallintopalvelukeskus 4.1 Hallintopalvelukeskuksen toiminta-ajatus Valmisteluryhmä on pitänyt lähtökohtanaan, että hallintopalvelukeskuksen tulee tuottaa kaikille toimialoille näiden tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja yhtäläiset hallintopalvelut. Toiminnan perusajatuksena tulee olla tehokkuus, nopeus, asianmukaisuus (riittävä laatu) sekä helppo ja jatkuva saatavuus. Palvelut tulee tuottaa tasapuolisesti, niin että palvelut ovat yhtäläisiä, kuitenkin toimialakohtaiset erot huomioiden. Hallintopalvelukeskuksen toiminnan tulee perustua läpinäkyviin ja selkeisiin palveluprosesseihin. Palveluprosesseja toteuttaa niitä varten nimetyt tehokkaat työtiimit. Hallintopalvelukeskukseen tulee kytkeä kaikki nykyisen konsernipalvelun tuottamat, sekä toimialojen hallinnon tuottamat tehtävät ja näitä suorittavat henkilöt. Kaikki hallintopalvelukeskuksen ydinprosessit ovat määräytyneet operatiivisen toiminnan näkökulmasta. Kaikki prosessit ovat joko hallinnollisia tukiprosesseja, asiointiprosesseja tai tiedon kulkuun liittyviä prosesseja. Näin ollen hallintopalvelukeskus tässä muodossaan tukee erinomaisesti Mikkelin kaupungin strategian kolmea kärkeä: kuntalaisten, ympäristön ja elinkeinojen hyvinvointia. 7 Suurin määrä henkilötyövuosia liittyy asiakaspalveluun ja yleishallintoon, joten luonnollisesti niihin sisältyy myös eniten kehittämispotentiaalia. Tulee kuitenkin huomata, että välittömiä henkilöstövaikutuksia hallintopalvelukeskuksen perustamisella ei ole, eikä saa olla, koska kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun. Hallintopalvelukeskus antaa mahdollisuuden pohtia ketä rekrytoidaan ja mihin. Vanhassa järjestelmässä eläköityvien tilalle pitäisi tehdä korvausrekrytoinnit. 4.2 Hallintopalvelukeskuksen ydinprosessit ja niiden liittyminen strategiaan Hallintopalvelukeskuksen ydinprosesseiksi määriteltiin: - Asianhallinta Henkilöstö Talous Tietohallinto Hankinnat Viestintä ja markkinointi Asiakaspalvelu Yleishallinto Hankeasiat Henkilökuljetusten järjestäminen (Kyytineuvo) Lakiasiat Näistä ydinprosesseista asianhallinta, asiakaspalvelu ja yleishallinto jakautuvat useamman tiimin vastuulle. Muista prosesseista vastaa yksi tiimi. Tiimin nimi muodostuu prosessin nimestä, paitsi kuljetusten järjestämisen tiimin nimi on Kyytineuvo. Toimialojen läpileikkaavat tukiprosessit sekä kuntalaisten ja toimialojen väliin jäävät, välitöntä kuntalaispalvelua tai tietoa tuottavat prosesit. Kts. kuva 4 sivulla 9. 8 Kuva 4 5. Valmisteluryhmän toimenpide-ehdotus Valmisteluryhmä esittää, että hallintopalvelukeskus muodostetaan osaksi kaupungin keskushallintoa ja liitetään suoraan osaksi olemassa olevaa konsernipalvelut-yksikköä. Näin ollen hallintopalvelut yksikköä ei sinänsä synny, vaan kysymys on rakenteellisesta ja toiminnallisesta muutoksesta. Valmisteluryhmä esittää, että hallintopalvelukeskus muodostetaan osaksi kaupungin keskushallintoa ja liitetään suoraan osaksi olemassa olevaa konsernipalvelut -yksikköä. Näin ollen hallintopalvelut yksikköä ei sinänsä synny, vaan kysymys on rakenteellisesta ja toiminnallisesta muutoksesta. Konsernipalveluihin tulee siirtää kaikki nykyisen konsernipalvelun tuottamat, sekä toimialojen hallinnon tuottamat tehtävät ja näitä suorittavat henkilöt. Muutos tulee koskemaan noin 160 henkilön työpanosta. Hallinnon henkilöistä toimialoille jää ainoastaan toimialojen operatiivinen johto sekä yksittäiset asiantuntija- ja erityistehtävät. Siirtyvät ja jäävät tehtävät ja henkilöt määritellään myöhemmin tiiminvetäjien ja toimialajohdon neuvotteluissa. Lähtökohtana pidetään kuitenkin sitä, että kaikki henkilöt ja tehtävät siirtyvät. Näissä neuvotteluissa sovitaan myös tarkemmin hallintopalvelukeskuksen ja toimialojen työnjaosta. Valmisteluryhmä esittää, että neuvotteluissa keskustelujen lähtökohtana olisi prosessipohjainen palveluyhteistyö, eikä niinkään yksittäisiin tehtäviin liittyvä vastuunjako. Näin pyritään vaikuttamaan siihen, että keskustelu rajapinnoissa on prosessia kehittävää, eikä pelkästään tehtäviä jakavaa. 9 Prosessit muodostavat hallintopalvelukeskuksen toiminnallisen raamin. Valmisteluryhmä esittääkin, että hallintopalvelukeskuksen toiminnan johto on luonnollisesti hallintojohtajalla. Hallintojohtaja muodostaa oman harkintansa mukaan toiminnan kehittämisestä vastaavan kehitysryhmän. Valmisteluryhmä suosittelee aluksi kehitysryhmään mukaan kaikkia tiiminvetäjiä. Ehdotus tiiminvetäjistä tehdään myöhemmin prosessien kuvauksen yhteydessä. Valmisteluryhmä esittää että, jokaiselle ydinprosessille nimetään prosessinomistaja. Prosessin omistaja toimii tiimin nimettyjen henkilöiden esimiehenä. Jokaiselle työntekijälle nimetään tiimi, johon hänet on ensisijaisesti kiinnitetty. Työpanosta voidaan kuitenkin jakaa muiden tiimien kesken aiemman kokemuksen tai henkilön kehittymishalun mukaan. Tilojen suunnittelussa tullaan prosessien ja tiimien erilaiset tilatarpeet huomioimaan. 5.1 Ydinprosessien kuvaus ja niihin liittyvät ehdotukset Asianhallinta Asianhallinta kostuu kolmesta selkeästi erillisestä prosessista. Prosessit ovat asioiden kirjaaminen, arkistointi ja eri toimielinten lista-asioiden teknisestä toteutuksesta vastaaminen. Kirjaamon perustehtäviä ovat saapuneen postin käsittely ja asian avaus sekä kirjaaminen järjestelmään. Kirjaamo huolehtii myös kaupungin virallisen ilmoitustaulun ylläpidosta. Ilmoitustaulun ylläpito sisältää nähtävänäpidot ja kuulutukset. Lisäksi kirjaamo antaa yleisneuvontaa vireillä olevista asioista ja välittää asioita toimialoille tarvittaessa. Asianhallinnan kannalta on välttämätöntä, että kaikki asiat kirjataan sähköiseen järjestelmään oikein ja että säännösten edellyttämä materiaali arkistoidaan oikein. Tällä hetkellä kirjaajia on kuusi henkilöä ja olemassa olevalla henkilöstöllä voidaan hoitaa keskitetty kirjaaminen ja ylläpitää ajantasaista diaaria. Esitys: Kirjaamon työprosessien selvitys käynnistetään välittömästi. Onko kirjaamistapahtumissa puutteita. Miten varahenkilöt on resurssoitu? Kirjataanko asioita nyt muualla kuin kirjaamossa. Siis onko kirjaamo keskitetty. Voiko kirjaamoa ja arkistoa vielä yhdistää. Mikä on SARK:n tilanne? Esitys: Kirjaamon työprosessien selvitys käynnistetään välittömästi. Selvitettäviä asioita: Onko kirjaamistapahtumissa puutteita. Miten varahenkilöt on resursoitu? Kirjataanko asioita nyt muualla kuin kirjaamossa? Voiko kirjaamoa ja arkistoa vielä yhdistää? Mikä on SARK:n kehitystilanne ja muuttaako se kirjauskäytäntöjä? Toimialojen paperiasiakirjojen arkistoinnista vastaa arkistovastaava, joka yksikössä huolehtii esim. pöytäkirjojen säilymisestä. Arkistovastaava yksikössä huolehtii paperilla säilytettävät asiakirjat enintään 10 vuotta. Arkistovastaava seuloo aineistosta määräajan säilytettävät ja organisoi siirrot päätearkistoon. Tällä toimintamallilla, resursseilla ja tiloilla yksiköiden tehtäviä ei voida siirtää mihinkään tiimiin. Sähköisessä säilyttämisessä määrättyjen tietojen hävittäminen on yksikön vastuulla. Yksikön tulisi osallistua tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) tekoon, mutta ajanpuutteen vuoksi TOS:n laatiminen ei etene. Päätearkistossa tehtävät ovat päätearkistoon sijoitetun aineiston luettelointi, seulonta ja järjestäminen. Päättyneiden organisaatioiden järjestämättömien arkistojen vastaanotto ja järjestäminen. Arkistosiirrot kuntaliitosarkistojen välillä. Tilojen riittävyyden seuranta ja tilakysymysten ratkaisu. Tietopalvelu päätearkistosta (kirjaamo osallistuu tähän) ja 10 todistusjäljennösten tekeminen. Nämä tehtävät ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti tietopalvelusihteerin vastuulla ja hoidossa. Lisäksi tietopalvelusihteeri vastaa TOS:ien laadinnasta yhteistyössä yksikön kanssa. TOS:ien hyväksyntä on tietopalvelusihteerin vastuulla. Esitys: Valmisteluryhmä esittää, että päätearkiston tehtäviin resursoidaan kaksi henkilöä lisää. Tietopalvelusihteerin työstä suhteettoman suuri osa menee operatiiviseen työhön ja hänen työpanostaan pitää pystyä kohdentamaan järjestelmien ja tiimien työn kehittämiseen. Koska kaikkea arkistointia ei saada nopeasti sähköiseksi eikä pois toimialoilta, tulee toimialojen nimetä arkistovastaavat yhteistyössä asianhallintaprosessin omistajan kanssa. Arkistovastaavien tulee sopia TOS:n valmistumisen aikataulusta. Kirjaamon ja arkiston työprosessien yhteensovittamisen selvittäminen tulee aloittaa välittömästi. Toimielinten esityslistat ovat listatiimin vastuulla. Listatiimi avaa esityslistan asianhallintajärjestelmään. Tiimille kuuluu lista-asioiden tekninen valmistelu ja viimeistely listalle, varajäsenten kutsuminen kokoukseen ja paperisen esityslistan postitus tarvittaessa ja sähköisesti järjestelmän kautta. Tiimi ylläpitää valtuuston, hallituksen, jaoston, johtokuntien sekä lautakuntien jäsenten ja varajäsenten yhteystietoja. Tällä hetkellä esityslistoja laaditaan noin 15 eri toimielimelle kaikilla toimialoilla yhteensä. Esityslistoja ja pöytäkirjoja käsittelee keskushallinnon listaihmisten (2) lisäksi noin 30 henkilöä. Näiden tehtävien lisäksi nämä henkilöt huolehtivat monista muista toimistotehtävistä. Valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat siirtymässä sähköiseen kokouskäytäntöön, joka tulee vähentämään toimistotyötä, säästämään kustannuksia ja nopeuttamaan toimintoja. Koska toimielinten kokouksien ja käsiteltävien asioiden määrät vaihtelevat rajusti, voi osaaminen toimialalla olla vain yhdellä henkilöllä. Tällaisen päätöksentekoprosessin haavoittuvuus on suuri. Koska toiminnassa on selkeä kehittämisen paikka, tulee myös toimialan ja listatiimin rajapinta miettiä tarkoin ja toiminnallisuutta korostaen. Viranhaltijapäätösten valmistelu selvitetään erikseen. Asianhallintaprosessin (kirjaamo, arkisto, lista) omistajaksi esitetään tietopalvelusihteeriä. Kirjaamon, arkiston ja listatiimin tiiminvetäjät päätetään syksyn 2015 aikana. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalveluiden keskeiset prosessit ovat rekrytointi, sisäinen viestintä ja sen kehittäminen, palvelussuhdeasiat, työsuojelu ja työhyvinvointi sekä henkilöstön kehittäminen. Rekrytointi prosessina sisältää rekrytointimenetelmien ja järjestelmän kehittämisen sekä toimialojen rekrytointiprosessin tukemisen. Rekrytointi on myös sisäistä rekrytointia ja urakierron kehittämistä. Sisäiseen rekrytointiin kuuluu uudelleensijoittaminen. Rekrytointi ei ole pelkästään teknistä toimintaa vaan, sillä varmistetaan tulevaisuuden rekrytointien onnistuminen (henkilöstösuunnitelma ja työnantajamielikuvan rakentaminen). Palvelussuhdeasioihin kuuluu virka- ja työehtosopimusten tulkinnat, opastus ja täytäntöönpano. Paikallisneuvottelut ammattijärjestöjen kanssa sekä YT -lain piiriin kuuluvat ajankohtaiset asiat ja yhteistyö järjestöjen kanssa. Ohjeistus ja neuvonta, eläkeasiat ja henkilöstöetuuksiin liittyvät tehtävät kuuluvat myös palvelusuhdeasioihin. 11 Työsuojelu ja työhyvinvointi pitää sisällään lakisääteisen työsuojelun, työterveyshuollon sopimukset ja kaiken mikä liittyy henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöriskien hallintaan. Lisäksi työsuojelun piiriin kuuluu niin työnantaja – kuin kaupunkitasoiset varautumis- ja valmiusasiat. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat hyvin laajat mutta koostuvat pääasiassa henkilöstöstrategiasta, -politiikasta, -suunnittelusta, -osaamisesta ja sen hallinnasta sekä – järjestelmien kehittämisestä. Henkilöstöhallinnon prosessit ovat hyvin hajallaan toimialoilla. Henkilöstöpalveluissa työskentelee tällä hetkellä 8 henkilöä ja toimialoilla vähintään saman verran tekee päätyökseen henkilöstöasioita. Henkilöstöhallinta (ilman kehittämistäkin) vaatii valtavan määrän erikoisosaamista, jopa työyksikkötasolla. Tämän vuoksi prosessien sujuvuuteen ja järjestelmien tehokkuuteen tulee panostaa lähivuosina voimakkaasti. Näin voidaan tulevaisuudessa henkilöstöhallinnon resurssia kohdentaa enemmän koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. Palkanlaskenta on ulkoistettu Taitoa Oy:lle. Esitys: Valmisteluryhmä esittää, että konsernipalveluiden henkilöstöpalvelut yksikkö jatkaa henkilöstöpalvelut tiiminä ja kaikki toimialoilla pääasiasiallisesti henkilöstöhallintoa hoitavat henkilöt siirretään tiimiin. Tiimiin tulevien työntekijöiden yksilöidyt toimenkuvat vahvistetaan tiimin perustamisen yhteydessä. Prosessin omistaja: henkilöstöprosesseista vastaava johtaja Talouspalvelut Mikkelin kaupungin taloushallinnon tehtävät voidaan jakaa sisäisen laskennan, ulkoisen laskennan ja muihin tehtäviin. Taloushallinnon tehtävissä on lisäksi tunnistettavissa rajapinnat muuhun toimintaan, esimerkiksi henkilöstöhallintoon (palkanlaskenta, matkalaskut jne.). Sisäisen laskennan eli johdon laskentatoimen tehtäviä ovat muun muassa kaupungin strategian toteuttamista tukevat budjetoinnin (talousarvio, taloussuunnitelma) ja seurannan tehtävät sekä erilaiset ennusteet ja laskelmat. Kaupungin talouden ohjaus on pääosin keskittynyt konsernipalveluihin, toimialoilla (vast.) on kuitenkin vielä omat talousvastaavat. Ulkoisen laskennan tehtäviin kuuluvat muun muassa: - ostolaskut ja ostoreskontra myyntilaskut ja myyntireskontra kirjanpito, pysyvät vastaavat ja tilinpäätös Mikkelin kaupunki ostaa palvelusopimukseen perustuen pääosan ulkoisen laskennan palveluista Kunnan Taitoa Oy:ltä. Osa tehtävistä tehdään kaupungin toimialoilla, taseyksiköissä ja liikelaitoksissa palvelusopimuksen vastuunjakotaulukkoon perustuvien prosessikuvausten mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat mm. ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyntä, myyntilaskutus sekä tilinpäätökseen liittyvät tehtävät. Muita tehtäviä ovat mm: - talous- ja toimintatilastot (lakisääteinen raportointi kuuluu ulkoisen laskennan tehtäviin) rahoitus maksuliike ja kassanhallinta sijoitus sekä vakuutukset ja riskienhallinta. 12 Pitkäaikaisen rahoituksen hallinta hoidetaan kaupungin talouspalveluissa (kilpailutukset, päätökset) sekä Kunnan Taitoa Oy:ssä. Kaupungin antamia takauksia hallinnoidaan talouspalveluissa. Lähtevä ja saapuva maksuliikenne sekä maksuvalmiuden ylläpito kuntatodistuksilla on valtuutettu Kunnan Taitoa Oy:lle. Konsernipalveluiden toimintasäännön 6§ mukaisesti talousjohtaja päättää sijoitustoiminnasta. Käytössä olevien tietojärjestelmien pääkäyttäjäpalvelut on hajautettu. Esitys: Talousohjauksen kehittämiseksi toimialojen talousvastaavat siirtyvät talouspalveluihin. Osana hallintopalvelukeskuksen muodostamista käynnistetään selvitys kaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitosten ulkoisen laskennan perustehtävien (muun muassa ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyntä, myyntilaskutus) keskittämisestä sekä Mikkelin kaupungin ja Kunnan Taitoa Oy:n välisten prosessien ja vastuiden selventämisestä. Samalla tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa palvelut tai osa palveluista kaupungin tai ulkopuolisen palveluntuottajan toimenpitein. Käytössä olevien tietojärjestelmien pääkäyttäjäpalvelut keskitetään Mikkelin kaupungin hallintaan. Lisäksi tarkastellaan kriittisesti pääkäyttäjäpalveluiden sijoittumista kaupungin organisaatiossa. Prosessin omistaja: talousjohtaja Prosessin omistaja: talousasioista vastaava johtaja Tietohallinto Nykytila Tietohallinto on nykytilassa pääosin keskitetty Tietohallintopalveluihin Talouspalveluiden alle. Poikkeuksena sopimushallinta, hankinnan tuki, projektinhallinta, pääkäyttäjyys ja infran hankinta ovat tällä hetkellä hajallaan toimialoilla. Tavoitetila Tietohallinto säilyy nykyisellään, mutta tiimiorganisaation kautta toimialoilla olevat pääkäyttäjät kootaan yhteen ja näin parannetaan tiedonkulku a) pääkäyttäjien välillä b) pääkäyttäjiltä tietohallintoon ja c) tietohallinnosta pääkäyttäjille. Tiimi mahdollistaa myös joustavammat työjärjestelyt. Samalla edellä mainitut sopimushallinto, hankinnan tuki, projektinhallinta, pääkäyttäjyys ja infran hankinta keskitetään tietohallintoon. Tietohallinnon palvelut: - Kokonaisarkkitehtuuri Strategia, hallinto- ja toimintamallit Järjestelmäsalkun hallinta, ylläpito ja kehittäminen Muutostenhallinta Tietoturva ja riskienhallinta Prosessien kehittäminen tuki Sopimushallinta Hankinnan tuki Projektin hallinta 13 Pääkäyttäjyys Infra Prosessin omistaja: tietohallintopäällikkö Esitys: Kokonaisarkkitehtuuri on kaupungin johdon vastuulla, tietohallinto tarjoaa työkalut ja tuen. Järjestelmien omistajuus säilyy toimialoilla ja laskut kohdistetaan käyttäjille. Infran toteutus ostetaan jatkossakin palveluna ulkoa. Uusi tietohallintotiimi on nykyisen tietohallinnon laajennus, joka mahdollistaa eri yksiköissä työskentelevien pääkäyttäjien paremman yhteydenpidon ja osaamisen varmistamisen. Hankintapalvelut Mikkelin kaupungin hankintapalvelut toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena hankintayksikkönä. Hankintapalvelut on hallinnollisesti sijoitettu Mikkelin kaupungin talouspalveluihin. Hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitetyistä / sovittavista tavara ja palveluhankinnoista sekä kertaluonteisista erillishankinnoista. Hankintojen ohjaus sisältää aliprosesseina kaupungin yhteishankintojen toteuttamisen sekä toimialojen erillishankintojen kilpailuttamisen. Mikkelin kaupunki on perustanut hankintatiimin, jonka vetäjänä toimii talousjohtaja. Hankintatiimin jäseninä ovat toimialojen nimeämät hankintavastaavat. Jäsenenä toimii myös hankinta-asiantuntija Mikkelin elinkeinoyhtiöstä. Hankintatiimi johtaa ja organisoi kaupungin hankintatoiminnan kehittämistä, ohjaa ja ohjeistaa toimialojen hankintatoimintaa, kehittää ja uudistaa kaupungin hankintatapoja. Esitys: Alueellinen sote ja siihen liittyvä tukipalveluselvitys on käynnissä ja valmistuu todennäköisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Käynnissä olevan selvitystyön vuoksi kaupunkikonsernin kannalta nykyinen organisointitapa on tällä hetkellä tarkoituksenmukainen. Tukipalveluselvityksen valmistumisen myötä tulee hankintapalveluyksikön toiminta tarkastella uudelleen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki hankintaan liittyvä tekninen ja juridinen osaaminen on hankintapalveluissa. Prosessin omistaja: hankintapäällikkö Viestintä ja markkinointi Viestintä jakautuu kolmeen ydinprosessiin, sisäiseen viestintään, ulkoiseen viestintään ja markkinointiin. Markkinoinnista voi todeta lyhyesti, että vastuita ei ole jaettu eikä tavoitteita asetettu. Tilanne tullaan arvioimaan syksyllä uudelleen. Viestinnän päätavoitteena on tukea kaupungin strategian toteuttamista. Viestinnän tehtäväkokonaisuuksia ovat muun muassa henkilöstöviestintä, valmistelun ja päätöksenteon viestintä sekä palveluviestintä. Viestinnällä ohjataan asukkaita käyttämään kaupungin palveluja tarkoituksenmukaisesti. Päätöksenteon valmistelun avoimuus ja kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa edistävät kuntalaisdemokratian toteutumista. 14 Avoin ja tehokas sisäinen viestintä on organisaation toiminnan kulmakivi. Yksi työyhteisöviestinnän päätavoitteista on lisätä henkilöstön tietoisuutta oman työnsä tärkeydestä osana kaupungin toimintaa ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kaupungin työntekijöiden kesken. Esitys: Esitys: Selvitetään mahdollistaako hallintopalvelukeskus sisäisen viestinnän resurssin lisäämisen ja viestinnällisen osaamisen laajentamisen. Prosessin omistaja: viestintäpäällikkö Asiakaspalvelu Mikkelin kaupungin asiakaspalvelu jakautuu ulkoisen ja sisäisen asiakaspalvelun tehtäviin. Asiointipisteessä ja yhteispalvelupisteissä palvelu on pääsääntöisesti ulkoista, jolloin palveluneuvojat voivat täysipainoisesti keskittyä asiakaspalvelutilanteeseen. Pääosa sisäisen asiakaspalvelun tehtävistä hoidetaan hallintopalvelukeskuksen muiden tiimien kautta. Sisäisellä asiakaspalvelulla luodaan edellytykset myös erinomaiselle ulkoiselle asiakaspalvelulle. Ulkoisen asiakaspalvelun asiakaspalvelutehtävät Mikkelin asiakaspalvelu rakentuu julkisen hallinnon Asiointipiste-konseptiin. Asiointipisteessä voi hoitaa yhdellä käynnillä monia asioita, jotka muuten vaatisivat asiointia useiden viranomaisten kanssa. Asiointipisteistä saa aina vähintään Kelan, Poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin, TE-toimiston, mukaan lukien työvoiman palvelukeskuksen, ja Mikkelin kaupungin palveluja. Mikkelissä Asiointipisteestä saa lisäksi mm. Taiteen edistämiskeskuksen sekä oikeusaputoimiston palveluja. Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö neuvottelevat yhteispalvelulakien yhtäläisyyksistä ja mahdollisuuksista keskittää työllistymisen edistämistoimia Asiointipisteisiin. Suunnitelmien toteutuessa elinvoima- ja kilpailukyky-yksikön, Reitin ja Asiointipisteen yhteistyö tiivistyy. Mikkelin asiakaspalvelu rakentuu julkisen hallinnon Asiointipiste-konseptiin. Asiointipisteessä voi hoitaa yhdellä käynnillä monia asioita, jotka muuten vaatisivat asiointia useiden viranomaisten kanssa. Asiointipisteistä saa aina vähintään Kelan, Poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin, TE-toimiston, mukaan lukien työvoiman palvelukeskuksen, ja Mikkelin kaupungin palveluja. Mikkelissä Asiointipisteestä saa lisäksi mm. Taiteen edistämiskeskuksen sekä oikeusaputoimiston palveluja. Asiointipisteen palveluja täydentää Anttolassa, Haukivuorella, Rantakylässä, Ristiinassa sekä Suomenniemellä sijaitsevien yhteispalvelupisteiden verkosto. Näiden toimipisteiden asiakaspalvelun tuottaa kirjastotoimi, mutta palvelun järjestämisestä vastaa hallintopalvelukeskuksen asiakaspalvelu. Lisäksi ulkoista asiakaspalvelua tuottaa Mikkelin matkailukeskus Piste. Tämän pisteen palvelu on kohdennettu pääsääntöisesti matkailijoille. Asiointipiste vastaa Mikkelin kaupungin asiakaspalvelukanavien ylläpidosta sekä asiakkuuden/asioinnin hallinnasta. Asiointipisteissä kansalaiset saavat julkisia palveluita tehokkaasti, yhdenvertaisesti ja kohtuuetäisyydellä asuinpaikastaan. Laaja palvelutarjooma edellyttää, että palveluntuottajien asiakkuusstrategiat ymmärretään ja huomioidaan kokonaisuuden suunnittelussa. Asiointipiste vastaanottaa eteenpäin toimitettavaksi asiakirjoja, hakemuksia ja anomuksia. Asiointipisteen kuulemispalvelu sisältää jatkossa palautteiden, aloitteiden ja vika-ilmoitusten vastaanoton. Sisäisen asiakaspalvelun asiakaspalvelutehtävät 15 Mikkelin kaupungin asiakaspalvelu tukee toimialojen palvelutuotantoa tuottamalla mm. raportointitietoa asioinneista sekä saaduista palautteista. Yleisneuvonnan ja ohjauksen sekä kehitettävien ajanvarauskäytäntöjen tarkoituksena on säästää substanssiasiantuntijoiden työaikaa varsinaisiin asiantuntijatehtäviin. Asiointipisteen tehtävänä on myös suunnitella ja ylläpitää valtionja kunnan toimijoiden kanssa asiakaspalvelun palvelutarjoomaa. Sisäiseen asiakaspalveluun kuuluu pääkäyttäjyydet asiakaspalvelun omien järjestelmien osalta. Talouteen liittyvät tehtävät koskevat jatkossa vain Asiointipisteen rahaliikennettä. Asiointipisteessä toteutetaan muun muassa valtion toimijoiden suoritelaskutus sekä tilitykset. Asiakaspalvelun osalta pohdittavia asioita: Esitys: Mietitään rajapinnat ja kehitettävät toiminot. Asiointipisteessä on arkisto- ja asianhallintatehtäviä, joiden suhde asianhallintatiimin tehtäviin tulee pohtia. Henkilöstön työsuhteen alkuun liittyvät tehtävät (avaimet yms.) keskitetään henkilöstötiimiin. Laskujen kiertoon liittyvät tehtävät siirretään taloustiimiin. Tilavaraukset, liikuntapaikkahakemukset ja muuttajakirjeet selvitetään erikseen ja keskistetään sopivimpaan yksikköön. Talous- ja velkaneuvonta liitetään osaksi asiakaspalvelua. Prosessin omistaja: asiakaspalvelupäällikkö Yleishallinto Toimistotehtävissä työskentelevien työntekijöiden toimenkuva on yleisesti ottaen hyvin laaja ja vaihtelee toimialasta ja yksiköstä riippuen. Yleisellä tasolla näistä tehtävistä voidaan puhua yleishallinto- ja toimistotyön alla. Tähän tehtäväkenttään liittyvät muun muassa yleiset toimistotyöt, erilaiset kokousjärjestelyt, johdon assistenttitehtävät, päätöspöytäkirjojen ylläpito. Omana ryhmänään ovat koulusihteerit ja päivähoidon laskutussihteerit. Koulusihteereillä on oma erillinen toimenkuvansa, joka liittyy kiinteästi koulujen päivittäiseen työskentelyyn. Päivähoidon laskutussihteereiden toimenkuva puolestaan liittyy kiinteästi päivähoidon asiakkuusprosessin hoitoon. Yleishallinto- ja toimistotyöhön kuuluvat tehtävät on tarkoituksenmukaista myös keskittää erikseen määritettäviin tiimeihin, jotta työtehtäviin tarvittavaa resursointia voidaan jakaa tasapuolisemmin. Samalla voidaan myös selkiyttää toimenkuvia ja syventää osaamista sekä parantaa esimerkiksi sijaisuuksien hoitoa. Tarkempi tiimin ja sen työkokonaisuuksien ja tehtävien määrittely voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun on määritelty muiden muodostettavien tiimien, kuten asianhallintatiimin, asiakaspalvelutiimin ja hallinnon muihin tukitoimintoihin liittyvät tehtävät. Alustavan näkemyksen mukaan muodostettava tiimi olisi assistenttipalvelut -tiimi, jonka vastuualueisiin kuuluisi ainakin edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet (yleiset toimistotyöt, kokousjärjestelyt, johdonassistenttitehtävät, päätöspöytäkirjojen ylläpito, oppilaaksiotto sekä päivähoidon asiakkaaksiotto). Vahtimestarien työn tulisi tukea kaikkea muuta toimintaa. Näkökulma vahtimestarityöhön tulee teknisestä, turvallisuusosaamisesta, asiakasneuvonnasta ja sisäisistä palvelutehtävistä. Tekninen osaaminen jakautuu kiinteistöjen tekniseen hallintaan sekä tilaisuuksien laitteiden tekniseen hallintaan. Turvallisuusosaamiseen kuuluu tilojen yleis- ja iltavalvonta, avainhallinta ja kulunvalvonnasta huolehtiminen sekä pelastusvalmiudesta huolehtiminen. Asiakasneuvonta sisältää päivittäin kuntalaisten kohtaamisen ja heidän neuvonnan erilaisissa palvelutilanteissa. Sisäisiä palvelutehtäviä ovat mm. erilaiset kuljetustehtävät tai muut yksiköitä avustavat tehtävät. 16 Esitys: Valmisteluryhmä esittää, että tarkempi tiimin ja sen työkokonaisuuksien ja tehtävien määrittely tehdään vasta, kun on määritelty muiden muodostettavien tiimien, kuten asianhallintatiimin, asiakaspalvelutiimin ja hallinnon muihin tukitoimintoihin liittyvät tehtävät. Valtuus tiimien muodostamisella on yhteyspalvelutiimin vetäjällä sekä tiiminvetäjistä muodostuvalla kehittämisryhmällä. Prosessin omistaja: tehtävä laitetaan auki Hankepalvelut Mikkelin kaupungilla on monen tasoista hanketyötä ja osaamista. Se, että kaupunki ei ole perinteisesti hallinnoinut esim. ESR-hankkeita on johtanut siihen, että ns. kovaan talouteen ja hankkeiden hallinnointiin liittyvää hankeosaamista ei ole ”taloon” muodostunut kovinkaan laajasti ja osaaminen on hajallaan. Sinänsä projektimainen työtapa on tuttua ja projektityöskentelytaitoja omaavia henkilöitä löytyy lähes jokaiselta toimialalta ja tehtävistä. Tulevaisuudessa myös kuntakentälle suunnattuja kehittämishankkeiden rahoitusmuotoja on edelleen saatavissa, joten selvää on, että hankeosaamiselle on tilausta edelleen ja hankkeisiin tullaan tavalla tai toisella panostamaan myös jatkossa. Hanketoiminnassa voidaan erottaa seuraavia tasoja nykyisestä tilanteesta: Eri toimialojen hankkeet Sivistystoimella on esim. koulukohtaisia projekteja, joissa raha tulee pääosin esim. opetushallitukselta. Samoin liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimella on aika-ajoin pääosin eri kansallisista lähteistä rahoitusta saavia teemahankkeita. Sotella on paljon yhteishankkeita eri toimijoiden kanssa ja he hallinnoivat itsenäisesti myös esim. Kaste-hankkeita. Teknisellä toimella on mm. infra-hankkeita, joihin ei välttämättä tule ulkopuolista rahoitusta, mutta joita kutsutaan projekteiksi kyseisen toimialan työkulttuurin takia. Työllisyyspalveluissa on perinteisesti ollut kaupungin hallinnoimista hankkeista puhtaimmat EU-rahoitusta saavat hankkeet ja ko. toimintaa pyöritetään suurelta osin määräaikaisilla työllisyyshankkeilla. Lupaus 2016 voidaan myös mieltää kaupungin omarahoittamaksi kehitysohjelmaksi, jossa on osaprojekteja ja joissa on tapauskohtaisesti myös ulkopuolista rahoitusta. Kumppanuushankkeet ja hankkeiden kuntarahoitukset EU-hankkeissa oma-/kuntarahoituksen osuus on n. 30 - 40 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Yleensä omarahoituksia myönnetään jonkun toisen osapuolen hallinnoimiin hankkeisiin, joiden toteutumisen ehtona on alueen kuntien tai yritysten hankkeelle osoittama rahoitus. Näiden hankkeiden oma-/kuntarahoitusten (suunnittelu, valmistelu, seuranta) parissa Mikkelin kaupungilla työskentelee päätoimisesti vain yksi henkilö. Muiden tehtäviensä ohessa hän vastaa niiden hankkeiden allokoinnista, joihin kaupunki tai seutu myöntää ns. kuntarahoitusta. Seudun kuntarahoitus myönnetään Mikkelin seudun kehityshankerahastosta ja Mikkelin kaupungin osalta rahoitukset myönnetään kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta. Kuntarahoituksen myöntämisen pohja-ajatuksena on, että eri toimijat toteuttavat hankkeella jotain kaupungin strategian mukaista kehittämistoimintaa tms. ja näin tavallaan kaupunki myös ”tilaa ” eri toimijoilta tapauskohtaisesti eri kehittämistoimenpiteitä. Työhön liittyy rahoituspäätösten valmistelua (neuvottelut hankkeen toteuttajan/hakijan kanssa, rahoituspäätökset), hankkeen toiminnallisen edistymisen seurantaa ja myös kuntarahamaksatuksen talousseurantaa. Esitys: Hankeosaamista on kyllä tunnistettavissa eri kohdissa organisaatiota, mutta systemaattista "kovaa" hankeosaamista on harvoilla henkilöillä. Lisäksi tässä ympäristössä täytyy tuntea sekä 17 kaupungin strategiat, mutta myös Mikkelin alueen Tutkimus- & Kehitys- & Innovaatio –ympäristö sekä alueen osaaminen ja toimijat. Jokaisella hankkeella on nyt omat hoitajansa. Hankkeiden osaaminen ja hallinto tulisi hoitaa keskitetysti. Hanketoimintaan tulee nimetä resurssi ja toiminnan kehittämiselle tulee asettaa tavoite. Prosessin omistaja: seudun kehittämispäällikkö Kyytineuvo Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) tavoitteena on yhteiskunnan korvaamien ja järjestämien kuljetuspalveluiden tehostaminen suunnittelemalla, kilpailuttamalla ja optimoimalla kuljetusreitit sekä siirtymällä mahdollisuuksien mukaan erilliskuljetuksista yhteiskuljetuksiin. Tekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuden hallita yksittäisten matkojen yhdistelyä niin, että säästötavoitteet täyttyvät ja asiakkaiden liikkumisen palvelutaso säilyy kohtuullisella tasolla. Matkojenyhdistely on käytössä jo useilla eri paikkakunnilla Suomessa ja muualla Euroopassa. Kyytineuvo vastaa myös koulukuljetusten järjestämisestä, joukkoliikenteestä, asiointiliikenteestä sekä lipputuotteitten kehittämisestä. Matkojen yhdistelytoiminnalla tarkoitetaan keskitettyä matkojen tilaus- ja välityskeskusta, joka tietojärjestelmää hyväksikäyttäen yhdistelee asiakkaiden kyytejä ajallisesti ja maantieteellisesti järkeviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi hyödyntäen tilattuja yksittäisiä matkoja sekä palvelutaksija asiointitaksilinjoja sekä päiväautoja ja koulukuljetusreittejä. Kyytineuvo välittää aukioloaikanaan (ma - pe klo 7-17) kyytitilaukset suoraan ajoneuvoihin. Toimivalla keskitetyllä matkojenvälitys ja -yhdistelyjärjestelmällä, matkareittien suunnittelulla ja optimoinnilla sekä kilpailutuksella voidaan saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta soten matkojen osalta on alkanut 15.4.2015. Mikkelin kaupungin vuosittaiset henkilökuljetuskustannukset ovat yhteensä noin 5 milj.€. Koulukuljetusten piiriin kuuluvia oppilaita on noin 1 300. Sosiaalitoimen kuljetusten piirissä on noin 1 200 henkilöä, ja vuosittain tehdään noin 53 000 matkaa. Teknisen toimen joukkoliikenteen (paikallisliikenne, palveluliikenne, asiointilinja, kutsutaksit, lipputuotteiden suunnittelu) kustannukset vuodessa ovat noin 1,5 milj. euroa. Esitys: Valmisteluryhmä esittää, että matkasihteerit sekä kuljetuskoordinaattorit siirtyvät hallintopalvelukeskuksen. Prosessin omistaja: projektijohtaja Lakiasiat Huolehtii Mikkelin kaupungin, koko kaupunkikonsernin, sopimuksista, oikeudellisten asioiden neuvonnasta ja omistajaohjauksen toteutumisesta. Tehtävänä on myös avustaa toimialoja erilaisissa oikeudellisissa prosesseissa. Lakiasiain yksikkö vastaa myös oikeudellisten asioiden täytäntöönpanosta. Esitys: Mikkelin kaupungin tasolla juridista osaamista pitäisi vahvistaa edelleen. Sisäisen tarkastuksen ja lakiasiain yksikön yhteistyötä tulisi tiivistää ja tavoitteet selkiyttää. Prosessin omistaja: kaupunginlakimies. 18 Muut huomioitavat asiat Asuntotoimi Asuntotoimi vastaa omalta osaltaan strategisen asunto-ohjelman toteuttamisesta. Kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön (Mikalo) ja Mikkelin opiskelija-asunnot Oy:n omistajaohjaus on teknisellä toimella. Asuntotoimen on tarkoituksenmukaista toimia teknisen toimen organisaatiossa. Asuntotoimen asema huomioidaan jatkovalmistelussa. Työllisyyspalveluiden paikka tulisi miettiä suhteessa Aspaan (Asiointipalvelut, asiointipiste). EKK:n (Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut) ei ole otettu kantaa. Noin 60 henkilöä on siksi tämän selvityksen ulkopuolella. Ruoka- ja puhtauspalvelut jatkavat osana konsernipalveluja. Keskeinen tekijä niissä palveluissa on yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa ja tuleva alueellinen sote. Loppusanat Hallintopalvelukeskuksen selvitystyö toteutettiin hyvin lyhyessä ajassa ja siihen osallistuneiden henkilöiden panos ja venymiskyky ansaitsee ison kiitoksen. Erityispiirteenä työskentelyssä kannattaa mainita ryhmän sitoutuminen Intran ryhmätyötilan käyttöön. Kaikki materiaalit olivat Intrassa aina kaikkien käytettävissä ja päivitykset tehtiin suoraan materiaaleihin. S-postiviestejä tämän selvitystyön tiimoilta lähetettiin erittäin vähän. Kolme keskeistä havaintoa liittyvät henkilömääriin, henkilöstön halukkuuteen olla mukana ja prosessien kehitystarpeeseen. Henkilömäärä on, aiempien arvioiden mukaisesti, jo tälläkin hetkellä melko tiukka, mutta toimintojen yhdistämisellä saadaan resurssia kohdennettua paremmin ja sitä kautta tehokkuutta toimintaan. Hallinnon henkilöstölle suunnatussa kyselyssä esille tuli voittopuolisesti positiivinen suhtautuminen hankkeeseen, halu kehittää itseään ja osaamistaan sekä toive siitä että aloitettu kehittämistyö viedään päätökseen. Kokonaisvaltainen kartoitus nosti esille selkeää siilotuneisuutta, mutta myöskin hajanaisuutta tehtävien hoidossa niin, että samaa tehtävää hoidetaan monessa paikassa ja pieninä osina, jolloin osaaminen on heikkoa ja työn teho kärsii. Jatkotyöskentely tulee tapahtumaan hallintojohtajan nimeämässä kehittämisryhmässä ja keskeinen osa sitä työtä tulee olemaan keskustelut henkilöstön kanssa. 19
© Copyright 2024