Lahden kaupungin tilinpäätös 2014

TILINPÄÄTÖS
2014
Kaupunginhallitus 16.3.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1. TOIMINTAKERTOMUS ........................................................................................................................................ 5
1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................. 7
1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................................... 7
1.1.2 Hallinto ................................................................................................................................................. 8
1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys............................................................................................................... 10
1.1.4 Päijät-Hämeen taloudellinen kehitys ................................................................................................... 10
1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ............................................................... 12
1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...................................................................................... 12
1.1.7 Henkilöstö .......................................................................................................................................... 13
1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.................................................................... 15
1.1.9 Ympäristötekijät ................................................................................................................................. 15
1.1.10 Hyvinvoinnin edistäminen ................................................................................................................. 21
1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN KAUPUNGISSA ................................... 23
1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ............................................... 25
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen................................................................................................... 25
1.3.2 Toiminnan rahoitus ............................................................................................................................. 27
1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ........................................................................................................ 29
1.3.4 Kokonaistulot ja –menot ..................................................................................................................... 30
1.4 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS........................................................................................................ 31
1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ......................................................................................... 31
1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus................................................................................................................ 32
1.4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ......................................................................................... 32
1.4.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ..................................................................... 32
1.4.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ..................................................................................... 32
1.4.6 Konsernin tytäryhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ................................................. 33
1.4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ................................................................................................ 34
1.4.8 Konsernin kokonaistulot ja -menot...................................................................................................... 37
1.4.9 Keskeiset liitetiedot ............................................................................................................................ 38
1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET .......................... 40
1.5.1 Asiaa koskeva sääntely ........................................................................................................................ 40
1.5.2 Tilikauden tuloksen käsittely ............................................................................................................... 40
1.5.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet............................................................................................... 40
2. TOTEUTUMISVERTAILUT .................................................................................................................................. 41
2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 43
2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................ 52
2.3 TULOSLASKELMOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................. 90
2.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN .......................................................................................................... 92
2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 97
2.6 SITOVUUSTASOJEN YLITYKSET .............................................................................................................. 98
2.7 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ............................................. 100
3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................................... 101
3.1 TULOSLASKELMA................................................................................................................................. 103
3.2 RAHOITUSLASKELMA .......................................................................................................................... 104
3.3 TASE .................................................................................................................................................... 105
3.4 KONSERNILASKELMAT......................................................................................................................... 108
4. LIITETIEDOT .................................................................................................................................................... 113
4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT............................................................................................................. 115
4.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ............................................................................................ 130
4.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT.................................................................................................. 138
4.4 TASEYKSIKÖIDEN JA ELINKEINORAHASTON TILINPÄÄTÖKSET ............................................................. 142
4.4.1 Taseyksiköiden sitovuustasojen ylitykset ........................................................................................... 179
5. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT ................................................................................................ 181
6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET ............................................................................................................. 185
5
1. TOIMINTAKERTOMUS
6
7
1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Vuosi 2014 oli Lahden kaupungille sekä kaupungin
rakentamisen että talouden tasapainottamisen vuosi. Toriparkin ja matkakeskuksen rakennustyöt etenivät, ja osin niiden liikkeelle saamat laajat yksityiset
investoinnit asuntoihin ja toimitiloihin kaupungin
keskusta-alueella uudistavat kaupungin ilmeen. Kaupungin kasvu nopeutui edellisestä vuodesta. Kaupungin merkittävimmät omat investoinnit kohdistuvat palvelutuotantoon, kuten kouluihin ja kaupunginsairaalaan.
Kaupungin toiminta ja palvelut pystyivät vuoden
aikana vastaamaan palvelutarpeeseen. Yhteispäivystys on merkinnyt avoterveydenhuollon palveluiden
saatavuuden paranemista ja samalla lisäkustannuksia. Vanhustenhuollossa on mm. viety eteenpäin
mittavia palvelutalohankkeita. Koulutuspuolella
uutta on IB-lukiolle saatu toimilupa.
Kaupungin vuoden 2014 taloudellinen tulos oli merkittävästi talousarviota parempi. Saavutettu vuosikate, 53 miljoonaa euroa, on kaksituhattaluvun paras.
Myös tulos, 21 miljoonaa euroa, on tyydyttävä. Hyvä
tulos perustui pitkäjänteiseen toimintatapojen ja
rakenteiden uudistamiseen yhdessä henkilöstön
kanssa, vahvistuneeseen kustannustietoisuuteen ja
henkilöstön motivoituneeseen asenteeseen. Vuoden
2014 määrärahojen ylityspaineet pysyttiin kattamaan kaupungin talousarvion sisältä. Toimintatapojen muutokset ja tehostaminen näkyi henkilöstömenojen alittumisena noin 10 miljoonalla eurolla.
Kaupungin toimintakulut olivat vuonna 2014 lähes
prosentin alhaisemmat kuin vuonna 2013, huolimatta palveluiden kysynnän kasvusta. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 3,3 prosentilla, mikä pääosin
perustui kunnallisveron korotukseen. Valtionosuudet
vähenivät tilinpäätösvuonna 1,3 prosenttia valtionosuuksien leikkausten vuoksi.
Kaupungin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 78 miljoonaa euroa. Merkittävimmät investointikohteet
olivat Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot, muut
koulut ja päiväkodit, kaupunginsairaala sekä matkakeskus. Tulorahoitus riitti kattamaan 68 prosenttia
nettoinvestoinneista.
Tilivuoden odotettua parempi tulos lisää taseeseen
kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää noin 126
miljoonaan euroon. Kaupungin omaan toimintaan
otetut lainat olivat vuoden 2014 lopussa 240 miljoona euroa eli 2314 euroa asukasta kohden. Koko konsernin lainamäärä kohosi 885 miljoonaan euroon.
Lahden vuoden 2014 tulos oli 21 miljoonaa euroa,
mutta siihen sisältyi noin 22 miljoonan euron edestä
konsernin sisäisiä tai satunnaisia eriä, joita ilman
tulos olisi ollut 1 miljoonan euron tappiollinen. Konsernijärjestelyt poisluettunakin tulos merkitsee erittäin merkittävää paranemista edelliseen vuoteen
verrattuna. Kuitenkin tulostaso oli myös vuonna
2014 edelleen riittämätön pysäyttämään kaupungin
velkaantumista. Jatkuva määrätietoinen tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä pitkälle eteenpäin.
Julkisen talouden tilanne edellyttää kaikilta kunnilta
jatkuvaa toimintojen kehittämistä sekä toiminnan
vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Lähivuosina Lahdessa tuottavuustoimet tulee
yhdistää vuoden 2016 alussa tapahtuvan Nastolan ja
Lahden yhdistymisen valmisteluun ja toteuttamiseen.
Yhdistyminen antaa uusia mahdollisuuksia toimintaprosessien uudistamiseen ja uusiin toimintamalleihin. Samalla uusi muodostuva Lahden kaupunki on
aiempaa vahvempi toimija alueen elinvoiman vahvistamisessa, elinkeinoelämän toimintaedellytysten
parantamisessa ja alueen vetovoiman kasvattamisessa. Vain laajeneva yritystoiminta ja uudet työpaikat voivat turvata hyvinvoinnin ja palvelujen kehityksen alueella.
Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja
8
1.1.2 Hallinto
Kaupunginvaltuusto
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valtuuston tulee:
1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja
talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista;
2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista;
3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio;
3 a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;
4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista
perittävien maksujen yleisistä perusteista;
5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista
toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista;
6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden
antamisesta toisen velasta;
7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;
8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten
etuuksien perusteista;
9) valita tilintarkastajat;
10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä
11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Kaupunginvaltuuston paikkajakauma 31.12.2014:
Kokoomuksen valtuustoryhmä
18
SDP:n valtuustoryhmä
18
Lahden Perussuomalaiset ry:n
valtuustoryhmä
9
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
5
Lahden Kristillisdemokraattien valtuusto4
ryhmä (KD)
Vihreiden valtuustoryhmä
3
Keskustan valtuustoryhmä
2
Yhteensä
59
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat:
Puheenjohtaja
Mika Kari, SDP
I varapuheenjohtaja
Juha Rostedt, Kok.
II varapuheenjohtaja
Kirsi Vaara, Vihr.
III varapuheenjohtaja
Hannu Himanen, Kok.
Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa
kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa
siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai
muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen
mukaan päätettävä.
Kaupunginvaltuusto 2013—2016
Aaltonen Kalle, PS
Basboga Alettin, SDP
Bruneau Milla, Kok.
Hakala Seppo, Kok.
Hartman Jari, SDP
Heino Martti, SDP
Hildén Sirkku, SDP
Hilkemaa Juhani, Kok.
Himanen Hannu, Kok.
Holopainen Antti, Vas.
Iivonen-Pekesen Susanna, SDP
Ilmoniemi Katja, SDP
Järvinen Pekka, Vas.
Kaartinen Leena, KD
Kari Mika, SDP
Kataja Matti, Kok.
Kauppila Matti, Vas.
Kautto Vuokko, Vas.
Komu Pekka, SDP
Koskinen Lasse, PS
Koskinen-Laine Ulla, SDP
Kotala Raimo, PS
Lahtinen Ville, Kok.
Laihanen Nina, PS
Lehto Rami, PS
Lehtomäki Saila, Kesk.
Lempinen Kari, SDP
Lientola Elisa, Vas.
Loponen Marjo, KD
Mantere Leena, KD
McCarron Francis, Kok.
Mustonen Martin, Kok.
Mäkelä Martti, PS
Mäntylä Aleksi, Vihr.
Möykky Tarmo, PS
Nieminen Erkki, SDP
Niinistö Sari, Kok.
Nikkanen Arja, Kok.
Nissinen Jarkko, SDP
Pohjolainen Einari, Kok.
Ratia Jorma, Kok.
Ravalt Juha, PS
Ripatti Tapani, SDP
Rostedt Juha, Kok.
Räihä Timo, KD
Salakka Helena, Kok.
Salmi Kari, SDP
Salonen Jari, Kok.
Sirvo Antti, SDP
Skinnari Ville, SDP
Suhonen Kaarina, Kesk.
Taavila Marja-Leena, Kok.
Tuomi Maarit, PS
Vaara Kirsti, Vihr.
Vahter Merja, Kok.
Vainio Eero, SDP
Vartiainen Onerva, Vihr.
Viinikka Anneli, SDP
Viljanen Ilkka, Kok.
9
Kaupunginhallitus
Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää
sen puhevaltaa.
Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan
muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa
eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä
edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta
käsiteltäviin asioihin.
Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on lisäksi mm.
1) huolehtia kaupungin yleisestä kehittämisestä
sekä tehdä kaikilla kunnallisen toiminnan aloilla
esityksiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi ja kaupungin etujen mukaisiksi,
2) valvoa, että kaupungin lautakunnat, toimikunnat
ja kaupungin palveluksessa olevat henkilöt suorittavat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja
määräyksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin
etujen mukaisesti,
3) hoitaa kaupungin omaisuutta siltä osin kuin tehtävä ei lain tai voimassa olevien määräysten mukaan kuulu lautakunnalle, toimikunnalle tai viranhaltijalle, sekä antaa näille tarpeelliset ohjeet
käytettäväksi uskotun omaisuuden hoitamisesta
ja
4) esittää valtuustolle viimeistään maaliskuussa
luettelo, josta käyvät selville valtuuston päätettävissä asioissa edellisen kalenterivuoden loppuun
mennessä tehdyt kunnan jäsenten aloitteet sekä
toimenpiteet tai muut kannanotot niiden johdosta.
Kaupunginhallituksen paikkajakauma 31.12.2014:
Kokoomus
4
SDP
4
Perussuomalaiset
2
Vasemmistoliitto
1
Yhteensä
11
KAUPUNGINHALLITUS 2013—2014
Puheenjohtaja
Ilkka Viljanen, Kok.
I varapuheenjohtaja
Jarkko Nissinen, SDP
II varapuheenjohtaja
Rami Lehto, PS
Jari Hartman, SDP
Sirkku Hildén, SDP
Antti Holopainen, Vas.
Susanna Iivonen-Pekesen, SDP
Sari Niinistö, Kok.
Jorma Ratia, Kok.
Maarit Tuomi, PS
Merja Vahter, Kok.
Esittelijät:
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
Toimialajohtaja Matti Kuronen
Toimialajohtaja Mikko Komulainen
Toimialajohtaja Maritta Vuorinen
10
1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys
1.1.4 Päijät-Hämeen taloudellinen kehitys
Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien
maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen
prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas
ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua
kertyi prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain
hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät ovat
heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana
kasvu jää puoleen toista prosenttiin. Ruotsissa kasvu
jatkuu euroaluetta nopeampana. (VM, Talousnäkymät ja palkanmuodostus, tammikuu 2015)
Päijät-Hämeen yritysrakenne on koko muuhun maahan verrattuna aavistuksen pk-yritys-valtaisempi ja
perustuu jonkin verran enemmän kotimarkkinakeskeiseen perheyrittäjyyteen.
Suomen BKT:n kasvu vuonna 2014 jäi nollan paikkeille. Taustalla on yksityisen kulutuksen ja investointien
heikko kehitys.
VM:n ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi
muodostuu 0,9 prosenttia, kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3
prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste
laskee hieman ja velkaantumisaste taittuu. Viennin
kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen
kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman
virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien vetämänä.
Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna
2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8
prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 prosenttia. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin.
Yritysten nettomuutos
Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvulla aina vuoteen
2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja
vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä
lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen
alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun
vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi
laskuun. Vuonna 2014 Päijät-Hämeessä perustettiin
867 uutta yritystä ja lakkautettiin 551 yritystä, joten
yritysten nettomuutos oli 292.
Lahden väestön kehitys
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaupungin
väestömäärä oli joulukuun lopussa 103 811. Väkiluku
kasvoi viime vuonna 447 henkilöllä eli 0,4 prosenttia.
Väestömäärän kasvuun vaikutti eniten kuntien välinen muuttoliike (313 henkilöä). Maahanmuutto lisäsi
väestöä 265 henkilöllä. Kuolleita oli 131 enemmän
kuin syntyneitä.
Väestönlisäys oli noin 100 henkilöä enemmän kuin
edellisvuonna. Muista kunnista saatu muuttovoitto
oli yli 250 henkilöä enemmän ja nettosiirtolaisuus
lähes 80 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013.
Kuolleiden enemmyys oli noin 80 enemmän kuin
vuonna 2013. Viimeisen neljän vuoden aikana kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä.
Viimeisen viiden vuoden aikana kaupungin väkiluku
on lisääntynyt yli 2 900 henkilöllä. Suurin syy väestönlisäykseen on kuntien välinen muuttoliike, muuttovoittoa muista kunnista on saatu liki 1 700 henkilöä. Maahanmuuton vaikutus on hieman pienempi,
se on tuonut kaupunkiin lähes 1 400 asukasta lisää
vuosina 2010—2014. Kuolleita on ollut 131 enemmän kuin syntyneitä. Jo kolmena vuotena peräkkäin
kuolleita oli useita kymmeniä henkilöitä enemmän
kuin syntyneitä.
11
Työvoima ja työttömyys
Työvoimasta työllisiä oli 40 258 ja työttömiä 9 610.
Vuoden 2014 aikana työllisten määrä väheni 438
henkilöllä työttömien määrän kasvaessa 1 018 henkilöllä. Työllisten osuus koko väestöstä oli 38,8 prosenttia.
Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste oli Lahdessa
19,3 prosenttia ja koko maassa 13,9 prosenttia. Vuoden aikana työttömyysprosentti nousi Lahdessa 1,9
prosenttiyksikköä ja koko maassa 1,3 prosenttiyksikköä.
Työttömistä 2 655 oli ollut työttömänä yli vuoden ja
alle 25-vuotiaita nuorisotyöttömiä oli 1 464. Vuoden
2014 aikana kaikkien työttömien määrä kasvoi 1018
henkilöllä (11,8 %), pitkäaikaistyöttömien määrä 557
henkilöllä (21,1 %) ja nuorisotyöttömien määrä 243
henkilöllä (19,9 %).
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahdessa asuva
työvoima oli vuoden 2014 lopussa 49 868 henkilöä,
mikä on 580 enemmän kuin edellisenä vuonna.
12
1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin
toiminnassa ja taloudessa
1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta
kehityksestä
Taloudellisesti kaupungin viime vuosi toteutui odotettua paremmin. Toimintamenot alenivat 5,2 milj.
euroa (0,8 %) verrattuna vuoteen 2013. Alkuperäiseen talousarvioon 2014 verrattuna toimintakulut
alittuivat 17,2 milj. euroa (-2,3 %).
Viime vuoden hyvän tuloksen taustalla on monia
tekijöitä, joista esiin voi nostaa talouskurin tiukentamisen ja sopeuttamistoimissa onnistumisen. Määrärahamuutospaineet katettiin kaikki kaupungin
talousarvion sisältä ja sopeuttamistoimia on toteutettu kaikissa kaupungin yksiköissä. Kaupungissa
myös käytiin koko kaupunkia koskevat yhteistoiminaneuvottelut ja myytiin tarpeetonta omaisuutta.
Toimintatuotot kasvoivat 27,3 milj. euroa, eli 26,4
prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tuotot kasvoivat 0,2 milj. euroa
(0,1 %). Talousarvioon 2014 budjetoidun -0,7 milj.
euron alijäämän sijasta nousi kaupungin tilikauden
ylijäämä 22,4 milj. euroon.
Kaupungin investoinnit toteutuivat edellisvuotta
korkeampina, bruttona 80,7 milj. euroa. Talonrakennusinvestoinneista taloudellisesti merkittävimpinä
jatkuivat vuonna 2014 Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalohankkeet sekä kaupunginsairaalan saneeraus. Rakennushankkeiden käyttösuunnitelmaa toteutettiin suunnitellussa aikataulussa muutamaa
vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta.
Keskustan osalta toriparkin rakentaminen jatkui,
rakentamisesta ja operoinnista vastaa Lahden tytäryhtiö Lahden Pysäköinti Oy. Toriparkkitalon on määrä olla valmis keväällä 2015. Matkakeskuksen rakentaminen aloitettiin alku vuodesta ja siitä aiheutui
aseman seudulle mittavia liikennejärjestelyjä.
SAP -toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty edelleen ja vuoden 2014 aikana on suunniteltu SAP HR järjestelmää, joka tullaan ottamaan tuotantokäyttöön loppuvuodesta 2015.
Tilikauden aikana tehtiin Lahti konsernin osalta seuraavia muutoksia: Kaupunginsairaalan laboratoriopalvelut siirtyivät Laboratorio liikelaitokseen,
Lamk Oy perustettiin ja toiminta eriytettiin PäijätHämeen koulutuskonsernin toiminnasta, Hämeen
Päihdehuollon Kuntayhtymän toiminta loppui
31.10.2014. LK Kiinteistöpalvelut asetettiin selvitystilaan 31.1.2014. Lisäksi syntyivät päätökset Lahti
Events Oy:n ja Työhönvalmennus Valma Oy:n perustamisista, toiminta näiden osalta alkoi vuoden 2015
alussa.
Salpausselän kuntajakoselvitys jatkui vuonna 2014,
syksyllä päädyttiin ratkaisuun, jossa jatkoselvityksen
kohteena olivat Nastolan ja Lahden sekä Hämeenkosken ja Hollolan kuntien yhdistymiset. Lahden
alueen kuntajaon jatkoselvitys Lahden ja Nastolan
osalta päättyi selvitysmiehen jättämään yhdistymissopimukseen 15.12.2014. Kuntien päätökset siirtyivät siten vuoden 2015 puolelle ja 26.1.2015 sekä
Nastolan että Lahden valtuustot päättivät kuntien
yhdistymisestä vuoden 2016 alusta.
Suomen kansantalouden näkymät ovat synkistyneet
vielä aikaisemmista ennusteista, joten työtä jossa
tilinpäätösvuonna onnistuttiin, on pystyttävä jatkamaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion yhteydessä Talousohjelman 2015—2017, jossa
on esitetty konkreettia toimenpiteitä tilinpäätösvuoden talouden tasapainottamisohjelmalle. Talousohjelman sopeuttamistavoite seuraavien kolmen vuoden aikana noin 40 milj. euroa.
Talouden tasapainottamisohjelmassa vuonna 2014
asetetuista tavoitteista useat ovat lähteneet toteumaan. Tavoite henkilöstömäärän vähentämisestä on
edennyt. Vuoden 2014 aikana vakinaisten määrä oli
vähentynyt 117 ja määräaikaisten määrä 215 henkilöllä.
Hyvästä tuloksesta huolimatta Talousohjelmaa
2015—2017 tulee noudattaa, sopeuttamistoimia
jatkaa ja aktiivisesti etsiä uusia toimintatapoja toiminnan tehostamiseksi.
Keväällä 2014 päätettiin talouskehyksestä 2015,
mutta veropäätökset vuodelle 2015 tehtiin vasta
syksyllä. Tuloveroprosentti on ennallaan (20,25 %) ja
kiinteistöveroprosentteja korotettiin siten, että niiden tuotto kasvaa noin 3,7 milj. eurolla vuonna
2015.
Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy erittäin maltillinen menojen kasvu, jolle vuoden 2014 rohkaiseva
käänne menokasvun leikkaamisessa antaa kuitenkin
luottamusta.
Salpausselän Kuntajakoselvityksen jatkoselvityksen
perusteella Nastola ja Lahti muodostavat uuden
kunnan vuoden 2016 alusta. Valmistelutyöt uuden
talousrakenteen luomiseksi ja taloustietojen yhdenmukaistamiseksi on aloitettu. Investointimenot ovat
suunnitelmakaudella edelleen korkeat yhteensä
242,7 milj. euroa. Korkein investointitaso osuu vuodelle 2015, jonka jälkeen investointien ennustetaan
palaavan lähelle aikaisempaa tasoa reiluun 60 milj.
euroon. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan vuosina 2015—2017 kattaa lähes
puolet investoinneista.
13
Kaupungin pitkäaikainen lainakanta kasvaa taloussuunnitelman mukaan vuoteen 2017 mennessä
807 milj. euroon, josta tytäryhteisöille myönnettyjä
lainoja on 564,4 milj. euroa. Lainakanta ilman tytäryhteisöille myönnettyjä lainoja olisi tällöin 242,6 milj.
euroa eli noin 2 291 euroa/asukas. Vuoden 2014
tilinpäätös parantaa kyseisiä laina-arvioita noin
20 milj. euroa.
Verotulojen osalta Lahden yhteisöveron jakoosuuden kahdeksan prosentin pudotus vuoden 2015
alussa on huolestuttavaa tulevia vuosia silmälläpitäen. Valtionosuudet näyttäisivät suunnitelmakauden
alussa toteutuvan arvioitua positiivisemmin. Todennäköisesti valtionosuuksien karsinta jatkuu tulevina
vuosina.
1.1.7 Henkilöstö
Vakinaisten prosentuaalinen osuus kokonaismäärästä on kasvanut edelleen, mikä on ollut tavoitteena.
Vakinaisten osuus oli 79,0 prosenttia. Naisten osuus
kasvoi 86,1 prosenttiin. Keski-ikä on lähtenyt nousemaan ja oli 45,3. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä
on pysynyt jokseenkin samana.
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä
oli yhteensä 6 004 vuoden 2014 lopussa (6 336 vuoden 2013 lopussa). Vakinaisia oli 4 742 (4 859 vuotta
aiemmin) ja määräaikaisia 1 262 (1 477 vuotta
aiemmin). 332 henkilön vähennyksestä 31 selittyy
siirtymisinä laboratorioliikelaitokseen. Työllistettyjä
oli vuoden vaihteessa 70.
Sosiaali- ja terveystoimialalla henkilöstömäärä on
vähentynyt sivistystoimialaa enemmän. Tämä johtuu
siitä, että Lahden Servioon siirtyi 123 henkilöä toukokuun alussa. Sivistystoimialalta siirtyi 11 henkilöä
Lahden Servioon vuoden 2014 alussa. Organisaatiokohtainen henkilöstön määrän vaihtelu käy ilmi
seuraavan sivun taulukosta.
Sairauspoissaolojen määrä nousi vuoden 2013 tasosta 1,2 kalenteripäivää. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 16,0 kalenteripäivää henkilöä kohden.
Henkilöstökertomus julkistetaan sähköisessä muodossa ja julkaistaan Lahden kaupungin Internet osoitteessa: www.lahti.fi
(http://www.lahdenvuosi.fi/2014/lahdenhenkilostokertomus-2014)
14
Henkilöstön määrän muutokset
Konsernihallinto
vakinaiset
määräaikaiset
Sosiaali- ja terveystoimiala
vakinaiset
määräaikaiset
Sivistystoimiala*
vakinaiset
määräaikaiset
Tekninen ja ympäristötoimiala
vakinaiset
määräaikaiset
Taseyksiköt*
vakinaiset
määräaikaiset
Kaikki yhteensä
Vakinaiset yhteensä
vakinaisten osuus (%)
Määräaikaiset yhteensä
määräaikaisten osuus (%)
2010
81
70
11
2 449
1 817
632
2 670
1 998
672
228
192
36
513
448
65
5 941
4 525
76,2
1 416
23,8
2011
81
72
9
2 495
1 887
608
2 741
2 021
720
223
201
22
526
465
61
6 066
4 646
76,6
1 420
23,4
2012
96
79
17
2 552
1 918
634
2 770
2 023
747
222
197
25
531
461
70
6 171
4 678
75,8
1 493
24,2
Työllistetyt
251
344
205
Kaikki yhteensä (sis. työllistetyt)
6 192
6 410
6 376
Henkilöstöresurssit henkilötyövuosina
5 265
5 261
5 297
*Teatterin ja orkesterin henkilöstömäärä on mukana sivistystoimialan luvuissa
2013
96
78
18
2 735
2 062
673
2 782
2 085
697
223
203
20
500
431
69
6 336
4 859
76,7
1 477
23,3
2014
87
73
14
2 500
1919
581
2 628
2048
580
217
203
14
572
499
73
6 004
4 742
79,0
1 262
21,0
Muutos
13/14
9
-5
-4
-235
-143
-92
-154
-37
-117
-6
0
-6
72
68
4
-332
-117
2,3
-215
-2,3
226
6 562
5 210
70
6 074
5 052
-156
-488
-158
Henkilöstön tunnusluvut
2010
2011
2012
2013
2014
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstönlukumäärä 31.12.
5 941
6 066
6 171
6 336
6 004
Työllistettyjä
251
344
205
226
70
Vakinaisia %
76,2
76,6
75,8
76,7
79,0
Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä
85,0
85,0
85,7
85,7
86,1
Keski-ikä (koko henkilöstö)
45,7
45,1
45,0
44,9
45,3
Keskimääräinen palvelusaika (vakinainen henkilöstö)
14,8
14,4
14,3
14,9
13,8
3,5
3,8
3,7
3,4
3,1
Eläkeikä (vanhuuseläke)
63,7
64,1
63,4
63,5
63,7
Eläkeikä (kaikki eläkkeet)
59,7
60,9
62,6
62,4
63,0
Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä %
(vanhuuseläkkeet + työkyvyttömyyseläkkeet)
84,7
89,4
83,3
83,0
83,0
3,3
3,4
3,8
Lähtövaihtuvuus %
Koulutuspäivien lukumäärä/henkilö
Tutkijan koulutus (henkilöä)
Sairauspoissaolot, kalenteripv/henkilö
Palkkamenojen kasvu %
12
15
9
19
18
15,6
15,6
14,6
14,8
16,0
3,5
6,3
4,2
3,3
-2,6
15
1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Merkittäviä epävarmuustekijöitä aiheutuu maailman
talouden kehityksestä sekä edelleen Venäjän ja Ukrainan
välisistä ongelmista. EU:n ja USA:n asettamat pakoteet ja
Venäjän asettamat vastapakoteet heijastustuvat valtiontalouteen ja siten myös kuntatalouteen.
Hallituksen suunnittelemista rakenteellista uudistuksista
Sote -uudistus ja kuntien velvoitteiden vähentäminen, ns.
”normitalkoot”, on edelleen kesken. Näiden vaikutuksista
kuntatalouteen on vaikea esittää uskottavaa arviota.
Rahoitusriskejä, joita ovat korkoriski, valuuttariski, likviditeettiriski ja luottoriski, hallitaan kaupunginhallituksen
hyväksymien Lahden kaupungin rahatoimen linjausten
mukaisesti hajauttamalla lainat ja sijoitukset toteuttamishetken markkinatilanteen mukaan ja jo olemassa
oleva laina- ja sijoitussalkku huomioon ottaen, ottamalla
kantaa korkoperustaan, valuuttaan ja erääntymisajankohtaan sekä muuttamalla sijoitus- ja lainasalkkujen
korko- ja/tai valuuttajakaumaa johdannaissopimusten
avulla.
Korkoriski on korkojen muutoksista aiheutuvaa epävarmuutta. Kiinteäkorkoiset lainat tai saatavat eivät voimassaoloaikanaan ole korkoherkkiä. Korkoherkkien vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista
oli tilipäätöshetkellä 46,6 prosenttia.
Rahavaroihin, sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liittyy
riski siitä, ettei vastapuoli täytä velvoitteittaan. Tätä
vastapuoliin liittyvää luottoriskiä rajataan tekemällä sopimukset kaupunginhallituksen hyväksymien Lahden
kaupungin rahatoimen linjausten mukaisesti. Tilinpäätöshetkellä ei rahavaroihin, sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liity rahoituksen luottoriskiä.
Valuuttamääräisiin lainoihin liittyvä valuuttariski on eliminoitu lainojen noston yhteydessä valuutanvaihtosopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä kaupungilla ei ole lainoihin
tai korkovirtoihin liittyvää valuuttariskiä.
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että kaupungin maksuvalmiutta ei pystytä turvaamaan joka tilanteessa. Kaupungin maksuvalmiutta ennakoidaan maksuvalmiussuunnittelulla ja kassaennusteilla. Likviditeettireservinä
ovat rahat ja pankkisaamiset, konsernitilin luottolimiitit
sekä muut luottolimiitit. Tilikauden lopussa kaupungin
250 miljoonan euron kuntatodistusohjelmasta oli käytössä 0 euroa.
Kaupunki ei vakuuta omaisuuttaan vahinkojen varalta,
vaan on perustanut mahdollisia vahinkoja varten vahinkorahaston. Lahden kaupungin vahinkorahaston pääoma
31.12.2014 oli 10,2 milj. euroa. Tilikauden 2014 aikana ei
rahastosta korvattu vahinkoja.
1.1.9 Ympäristötekijät
Vuoden 2014 merkittäviä ympäristömyönteisiä toimia
ja hankkeita
Lahden kaupungin strategian päivitys
Lahden kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2013 hyväksymä strategia on kaupunkikonsernin keskeinen johtamisen väline. Strategiassa tehtyjä linjauksia noudatetaan
kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Kestävän kehityksen näkökulmasta tarkasteluna strategia
linjaa kaupungin kehitystä ympäristökaupunkina edelleen
kantamaan vastuuta hyvästä ympäristöstä sekä ympäristövastuullisuuden vahvistamisesta. Lahden kaupungin
strategiaan on kirjattu visio 2025: Lahti on houkutteleva
ja elinvoimainen ympäristökaupunki.
Energiatehokkuus ja ympäristöliiketoiminta painopisteinä 2014 päättyneessä GreenCity- ohjelmassa
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama GreenCityohjelma (2010—2014) on keskittynyt kaupunkitasolla
erityisesti energian käytön tehostamisen kysymyksiin.
Vuoden 2014 aikana kehitettiin edelleen Lahden seudun
rakennusvalvonnan tarjoamaa rakentajille suunnattua
energianeuvontaa sekä kaupungin toimistojen ekotehokkuutta. Lahden Tilakeskus on pysyttänyt GreenCity- ohjelmassa luotuja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurannan ja kehittämisen malleja osaksi normaalia toimintaansa. Hankkeen pohjalta on myös käynnistynyt merkittävä ESCO-hanke, jonka avulla kehitetään kymmenen
kaupungin kiinteistön energiatehokkuutta.
Yhteenvetona hankkeesta voidaan todeta, että Green
City hankkeen kokemukset ja toimintatavat ovat siirtyneet osaksi Lahti-konsernin normaalia toimintatapaa
sekä Lahden profiili kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen edistäjänä sekä kansallisesti että kansainvälisesti on vahvistunut!
Teknisen ja ympäristötoimialan kestävän kehityksen
toiminta
Tekninen ja ympäristötoimiala on ollut aktiivisesti edistämässä koko kaupunkiorganisaatiossa WWF:n Green
Office järjestelmän käyttöönottoa. Teky:ssä Lahden seudun ympäristöpalvelut (Lsyp) on ollut koordinaatiovastuussa koko kaupunkiorganisaation Green Office toiminnan edistämisestä ja Teky on kokonaisuudessaan saanut
Green Office sertifikaatin ja koko kaupunkikonsernissa on
sertifioituja työyksikköjä 10.
Vuoden 2014 aikana kaupunki on ollut edistämässä Reilun Kaupan toimintaa. Lahti Ateria ja eräät toimipisteet
ovat ottaneet Reilun Kaupan tuotteita tarjoiluvalikoimaan, Lahden Seurakuntakuntayhtymä sekä eräät yksityiset ravintola-alan toimijat ovat myös siirtyneet käyttämään Reilun Kaupan tuotteita. lahden kaupunki sai
joulukuussa 2014 ”Reilun Kaupan kaupunki” arvonimen.
16
Vuoden 2014 aikana Lsyp:n tehtävänä oli koko kaupunkikonsernin ekologisen kestävän kehityksen työn koordinaatio ja toiminnassa mukana olevien toimijoiden sparraus. Euroopan laajuisen Kaupunginjohtajien yleiskokouksen Ilmastositoumuksen mukainen suunnitelma
saatiin laadittua, jätettiin esitys Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2017 kilpailuun sekä tehtiin esitys WWF:n maailmanlaajuiseen kestävä kaupunki kilpailuun.
Yleiskaavatyössä 2013—2016 on pureuduttu kävelyn ja
pyöräilyn edistämiseen yhdyskuntarakenteen keinoin.
Kävely ja pyöräily ovat ekologista, terveellistä ja taloudellista. Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa varten tarvittavat
investoinnit ovat merkittävästi autoliikenteen vaatimia
investointeja pienemmät. Kaupunki, jossa töihin ja palveluihin pääsee kävellen ja pyörällä on myös houkuttelevampi ja elinvoimaisempi. Yleiskaavaluonnokseen on
vuonna 2014 merkitty nk. pyöräilyn laatukäytävät.
Osallistuvan kaupunkisuunnittelun rooli kasvoi
Maalis-huhtikuussa järjestettiin neljä avointa Oma Lahti iltaa eri puolilla kaupunkia. Työpajoihin osallistui yli sata
kaupunkilaista, jotka yhdessä järjestäjien kanssa ideoivat
tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Ideoita ja noin 400
karttapaikannusta hyödynnettiin yleiskaavaluonnosta
laadittaessa. Kommentit näkyvät niin kaavakartalla kuin
yleiskaavan selostuksessa. Myös lapset ja nuoret otettiin
mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun iPad-kyselyn
ja osallistavien menetelmien avulla. Kaikkiaan kaavoitukseen liittyviä asukastilaisuuksia järjestettiin noin tuplasti
edellisvuoteen verrattuna.
Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranivat
Lahden seudun joukkoliikenteessä tapahtui 1.7.2014
merkittävä uudistus, joka merkitsi Lahden kaupunkiseudulla ennen kaikkea parempaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Uudistuksen myötä liikenteeseen tulivat täysin
uudet bussit ja ajettavien kilometrien määrä lisääntyi
noin 40 %. Liikennettä hoidetaan nykyään Lahden seudun
liikenteen (LSL) nimissä ja Lahden kaupunki toimii seudullisena viranomaisena, joka vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Uudistus on otettu hyvin vastaan, joka näkyy
matkustajamäärien kasvuna.
Sivistystoimialan kestävän kehityksen ympäristökasvatustyö
Lahden kestävän kehityksen ohjelma 2011 -kirja sisältää
kaikille yhteisiä tavoitteita, mutta myös eri toimijoiden
erityistavoitteita ja pilottihankkeita. Esimerkiksi lukiokoulutuksessa on siirrytty suurilta osin sähköiseen viestintään ja tiedottamiseen (mm. opinto-opas löytyy vain
sähköisenä versiona ja paperisen opinto-oppaan painamisesta on luovuttu kokonaan). Myös osalla kursseista
pilotoidaan sähköisiä oppikirjoja.
Ympäristökasvatustyötä toteutetaan kaikissa lahtelaisissa
peruskouluissa ja lukioissa osana koulujen normaalia
opetus- ja kasvatustehtävää. Ympäristökasvatus sisältyy
koulujen opetussuunnitelmiin ja kestävä kehitys on yksi
valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista. Kestävän kehityksen aihekokonaisuus
toteutuu koulujen opetussuunnitelmissa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa, ja erillisinä ympäristökasvatuksen
kehittämishankkeina. Jokaisella peruskoululla on oma
koulukohtainen ympäristökasvatuksen toimintasuunnitelma ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Kouluissa kiinnitetään erityistä huomiota koulutyön normaaleihin ympäristökäytänteisiin; kierrättämiseen, jätteiden lajitteluun; energian kulutukseen ja vastuulliseen kulutukseen. Koulujen ympäristökasvatuksella
on merkittäviä välillisiä vaikutuksia kestävän kehityksen
mukaisen toiminnan ja asennoitumisen yleistymiseen oppilaiden osaamisen ja asenteiden kautta vaikutetaan
myös oppilaiden lähiyhteisöihin. Vuoden 2014 erityisenä
kehittämiskohteena kaikissa peruskouluissa oli kouluruokailussa syntyvän biojätteen määrän vähentäminen.
Yhteistyössä Lahden Aterian kanssa toteutettu ”Ei ruokaa
roskiin”-kampanja onnistui vähentämään oppilaiden
ruokailussa syntyvän biojätteen määrää ja kiinnittämään
huomioita kestävän elämäntavan periaatteiden toteutumiseen ruokailussa. Erityisesti lasten ja nuorten osallistuminen ja aktiivisuus hankkeen toteutuksessa onnistui
hyvin.
Varhaiskasvatuspalvelujen osalta tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteen huomioiminen hallinnon ja
yksiköiden toiminnassa siten, että varhaiskasvatuspalvelujen hallinto toimii Green Office -periaatteen mukaisesti
ja yksiköille on luotu kestävän kehityksen huomioiva
toimintamalli.
Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen hankintapalveluiden toiminnassa
LADEC Oy:n kanssa valmisteltu Lahden kaupungin hankintaohjelma hyväksyttiin Lahden kaupunginhallituksessa
7.1.2014. Hankintapalveluille ohjelmassa asetettu tavoite
toteutui: vuonna 2014 tarjouskilpailuissa ympäristönäkökohdat otettiin huomioon noin 98,5 prosentissa kilpailutuksista tavoitteen ollessa 100 prosenttia Hankintapalvelut on käyttänyt sähköistä kilpailutusjärjestelmää syyskuusta 2013. Erityisesti pienhankintoja varten suunniteltua hankintaohjelman tavoitteiden mukaista toista sähköistä järjestelmää on testattu. Hankintapalvelut on
osallistunut kaupungintalon Green Office–tiimin työskentelyyn, joka vuonna 2014 siirrettiin uusitulle tiimille
Green City -projektilta.
Sosiaali- ja terveystoimiala edistämässä ekologista kestävää kehitystä
Palvelukeskus Onnelanpolku on Lahden vanhusten asuntosäätiön omistuksessa oleva monipuolinen vanhusten
keskus, johon valmistui 2014 kesällä 92 tehostetun palveluasumisen asuntoa, jotka sijaitsevat kiinteistön toisessa
ja kolmannessa kerroksessa. Lisäksi kiinteistössä on 130
17
esteetöntä ikääntyneiden vuokra-asuntoa ja yhteisiä
tiloja, kuten ruokailu-, kuntoilu- ja viriketiloja. Onnelanpolku on ensimmäinen suuri palvelutalohanke, jossa
käytetään tuntuvasti uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkolämpöä ja -sähköä. Muun muassa ilmanvaihto toimii
aurinkovoimalla. Kiinteistö on lähes nollaenergiatalo.
Energiatehokkuudesta huolimatta mukavuudestakaan ei
ole tingitty, pihaan on muun muassa asennettu turvallisuutta lisäävä sulatusjärjestelmä.
Ei ruokaa roskiin -kampanja on toteutettu yhteistyössä
perusopetuksen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli tukea
ekologisia ja taloudellisia päämääriä. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota koulujen ruokailukäytäntöihin ja tehostettiin ruokailuvalvontaa. Tuotantotapoja kehittämällä
pyritään hävikin määrää pienentämään, esimerkkinä
osavalmistamalla aterioita, missä tiettyjä ruoka-aineita
esim. lihaa lisätään linjastossa olevaan astiaan menekin
mukaan.
Onnelanpolku-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella VTT laati ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Lähes nollaenergiarakennus on
mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin. Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on
sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50
prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Energiatehokkuudessa auttavat katolle asennetut aurinkopaneelit, jotka tuottavat
sekä sähköä että lämmittävät vettä. Aurinkoenergialla
pitäisi kattaa noin 20 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta.
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä on soveltuvin
osin jalkautettu keittiöiden toimistoihin. Tavoitteena on
ollut innostaa ja osallistaa myös keittiöhenkilökunta arjen
pieniin ekotekoihin ja parantaa ympäristötietoisuutta.
Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko
ihmisiä.
Kotihoidossa on käytössä viisi sähköautoa, joka on 25
prosenttia koko kotihoidon autokannasta. Vuonna 2015
kotihoidon sähköautojen osuus nostetaan 40 prosenttiin
koko autokannasta. Yksi yön yli lataus kotipistokkeessa
maksaa noin 2,50 euroa ja sillä auto kulkee 150—200 km.
Kotihoidossa on käytössä myös kolme sähköpolkupyörää
ja kahdelle sähköpolkupyörälle olisi vielä tilausta. Sähköpolkupyörät helpottavat pitkillä ja mäkisillä matkoilla,
koska ne eivät rasita työntekijää niin paljon kuin tavallinen polkupyörä. Yhdellä latauksella sähköpolkupyörä
kulkee noin 30 km.
Lahden Ateria edistää kestävää ruokalistasuunnittelua
Ruokalistan suunnittelussa on käytetty monipuolisesti
pääraaka-aineita ja kasvisten määrää on pyritty lisäämään mm. uusia kasvisruokia kehittämällä. Ruokalistalla
on vapaasti valittavissa kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista
toinen on kasvisruoka. Ruokalistan lisäkeriisi on korvattu
ohralla. Raaka-aineita valittaessa erityistä huomioita on
kiinnitetty niiden kotimaisuuteen, hyvään laatuun ja
lyhyen toimitusketjun ruoka-aineisiin, mm. tuoreleipä on
ostettu lähileipomosta ja jälkiruoksi tarjottu omena lähitilalta. Salaateissa on suosittu sesonginmukaisia kotimaisia raaka-aineita, myös broileri, marjat ja maitotuotteet
ovat kotimaisia. Luonnonmukaisesti tuotettuja raakaaineita on käytetty mahdollisuuksien mukaan. Luomupiimän ja -viilin kulutus on kasvanut. Uutena luomutuotteena käyttöön on otettu mm. luomuhirssi. Toimintavuoden aikana ravintolapalveluille on kehitetty lähiruokamenu, joka otetaan käyttöön 2015. Kouluilla on toteutettu lähiruoka-puuropäivä.
Lahden Servio
Lahden Serviossa on tehty vuonna 2014 itsearviointi
toimistosiivouksen osalta Joutsenmerkki-ympäristökriteeristön mukaisesti ja työtä ympäristömyönteisen
siivouspalvelun kehittämiseksi jatketaan edelleen mm.
valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita. Lahden Servion toimisto sai vuonna 2013 WWF:n Green Office merkin käyttöoikeuden. Lahden Servion toimistolla on
kiinnitetty ympäristöohjelman edellytysten mukaisesti
huomiota toimiston energian- ja paperinkulutukseen,
hankintojen kestävyyteen, jätehuoltoon sekä matkustamiseen.
Lahden Tilakeskus
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen säästää
ympäristöä ja ilmastoa. Lahden Tilakeskus on parantanut
kaupungin toimitilakiinteistöjen energiatehokkuutta
ESCO-konseptin avulla. Siemens osakeyhtiö ja Lahden
tilakeskus tekivät vuoden 2014 alussa sopimuksen kaupungin toimitilakiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta. Siemens osakeyhtiö takaa, että sopimukseen
kuuluvien kiinteistöjen energiankulutus pienenee noin
kolmanneksen lähtötasosta. Energiansäästötoimenpiteiden rakentaminen tapahtuu vuosina 2014—2015 ja varsinainen sopimuksen mukainen energiansäästötavoite
ajoittuu vuosille 2016—2022. Energiansäästösopimus
kattaa yhteensä 10 kiinteistöä, joista Teatteritalon, Pääkirjaston, Salinkallion koulun ja Kaarikadun päiväkodin
energiansäästötoimenpiteet toteutuivat vuoden 2014
aikana. Siemens toteuttaa energiansäästöt tehostamalla
talotekniikkaa, modernisoimalla kiinteistön lämmitys- ja
ilmastointi- sekä valaistusjärjestelmät energiatehokkaiksi.
Samalla parannetaan sisäilman laatua ja kiinteistöjen
käyttömukavuutta.
Lahden Tilakeskus rakennuttaa uudisrakennushankkeet
matalaenergiarakennuksina, vuosina 2013—2015 rakentamisvaiheessa ovat Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalot. Sipuran ja Riihelän matalaenergiset päiväkotirakennukset valmistuivat joulukuussa 2014.
18
Lahden Tilakeskuksen rakennuskannan fossiilisten polttoaineiden suoraa käyttöä on edelleen vähennetty korvaamalla polttoöljylämmitykset Renkomäen päiväkodissa, koulussa ja kirjastossa kaukolämmöllä. 2014 fossiilisten polttoaineiden osuus rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksesta oli alle 2 prosenttia.
Lahti Energia Oy
Lahti Energian keskeiset ympäristöpäämäärät ovat ympäristöhaittojen minimointi, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen
sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Päämäärien
saavuttamiseksi asetetaan vuosittaisia välitavoitteita ja
konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tiukkenevat päästömääräykset, kuten myös tavoitteet
vähentää hiilidioksidipäästöjä, asettavat haasteita koko
energiasektorille. Myös Lahden kaupunki on asettanut
tavoitteen puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoden
1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lahti Energia ja
erityisesti suunnitteilla oleva Kymijärvi III -voimalaitos
ovat merkittävässä roolissa tavoitteen saavuttamisessa.
Lahti Energia on selvittänyt omalta osaltaan vaihtoehtoja
vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja päätynyt
suunnittelemaan uutta Kymijärvi I -kivihiilivoimalaitosta
korvaavaa biovoimalaitosta. Biovoimalaitoshankkeesta
(BIO2020) on tehty ympäristövaikutusten arviointi, joka
on saatu päätökseen kesällä 2014. Suunnittelun edetessä
sijoituspaikaksi on varmentunut Kymijärven voimalaitosalue. Kymijärvi III–voimalaitoksen ympäristölupahakemus
jätettiin syksyllä 2014 ja päätöstä odotetaan noin vuoden
kuluessa. Suunnitelmien mukaan uusi voimalaitos on
käyttöön otettavissa vuonna 2020. Lahti Energia on myös
tehnyt Polttimo Oy:n kanssa sopimuksen uudesta biopolttoainetta käyttävästä höyrykeskuksesta. Investointi
vähentää merkittävästi Lahti Energian maakaasun käyttöä ja pienentää näin ollen hiilidioksidipäästöjä.
Edellisten vuosien tapaan on jatkettu turvallisuus- ja
ympäristöhavainnointikierroksia yhtiön eri toimipaikoissa. Tehdyt havainnot ja toimenpiteet ovat osa riskienhallintaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joilla minimoidaan
toiminnasta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset.
Henkilöstön ympäristötietoisuuden parantamiseksi yhtiössä on pilotoitu ympäristöturvallisuuskorttikoulutusta.
Lahti Energialla on sertifioitu ISO 14001 -mukainen ympäristöjärjestelmä ja OHSAS 18001 -mukainen turvallisuusjärjestelmä, viimeisin auditointi on tehty marraskuussa.
Edellisvuosien tapaan Lahti Energia oli sponsoroimassa
Energiansäästöviikon materiaalin jakelualueen peruskoulujen tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen. Lisäksi
Energiansäästöviikolla esiteltiin energiatehokasta LEDkatuvalaistusta ja sähköautoa. Energiansäästöviikolta
alkaen Lahti Energia järjesti myös alueellisen energiakil-
pailun, jonka voittajaksi selviytyi Launeen peruskoulun
2b–luokan Milkman-animaatio. Milkman voitti lopulta
myös Motiva Oy:n valtakunnallisen energiakilpailun.
Energiatehokkuusdirektiivin velvoittamana Lahti Energia
Oy aloitti kaukolämpö- ja kiinteistökatselmukset syksyllä
2014. Katselmusten tarkoituksena on löytää taloudellisesti kannattavia energiansäästökohteita Kauppakatu 31
toimitalosta ja Lahti Energian kaukolämpöverkosta. Lahti
Energia oli tiiviisti mukana eri toimielimissä paikallisesti
ja valtakunnallisesti vaikuttamassa alueen ja yhteiskunnan ympäristöasioiden kehittämiseen ja seurannan toteuttamiseen.
Lahden Talot
Lahden Talot jatkoi vuonna 2014 toimintaansa energiatehokkaan uudisrakentamisen ja perusparantamisen
suomalaisessa eturintamassa. Vuoden aikana valmistuneet uudiskohteet hyödyntävät uusiutuvaa energiaa,
lisäksi yhtiö jatkoi erillishankkeita energian- ja vedenkulutuksen hillitsemiseksi.
Jätehuoltopalvelut kilpailutettiin alueittain vuonna 2013.
Aluemalli on osoittautunut toimivaksi ja sen myötä jätekustannukset ovat laskeneet selvästi. Seuraava askel
jätehuollon kehittämisessä on 1.6.2014 käynnistetty
Luukuta Oikein -lajittelu-kilpailu, joka alkoi 1.6.2014 ja
päättyy 31.5.2015. Sen järjestävät Lahden Talot Oy ja sen
asukashallituksen alainen ympäristötoimikunta, PäijätHämeen Jätehuolto Oy ja Hämeen Kuljetuspiste Oy, ja
siinä on mukana sata kiinteistöä. Tavalliset asuinkiinteistöt kilpailevat omassa sarjassaan, palvelutalokohteet
omassa sarjassaan. Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kiinteistöä sekä paras huoltomies.
Kilpailu perustuu pisteytykseen. Se alkaa nollasta, ja sen
voittaa eniten pisteitä kerännyt kiinteistö. Kilpailun tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja parempi
jätteiden lajittelu. Kilpailussa menestyminen edellyttää
mm. kiinteistön jätteenkeräysastioiden vähentämisestä,
astioiden noutorytmin harventamisesta ja jätekatosten
siisteyttä. Kilpailu tukee yhtiön ja sen omistajan ympäristötavoitteita. Jos kilpailun tulokset ovat myönteisiä, vähenevät jätekustannukset edelleen. Lajittelukilpailu antaa panoksensa Lahden kaupunkiseudun ponnisteluille
ympäristön hyväksi ja jatkaa Lahden Talojen asukaslähtöisen ympäristötoiminnan linjaa. Vuonna 2007 asukkaille järjestettiin biojätteen lajitteluun keskittynyt Bioporkkana-hanke ja vuosina 2012 ja 2013 vedensäästökilpailut.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon
merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojausrakenteiden sekä vesienkäsittely- ja kaasunkäsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus onkin PHJ:n toiminnassa
merkittävä ympäristö-näkökohta, jota seurataan ja hallitaan sertifioidun ISO 14001 ympäristöjärjestelmän peri-
19
aatteiden mukaisesti. Kaikki talteen saatu kaasu, 6 424
MWh, hyödynnettiin. Koska kaasun määrä on vähentynyt
merkittävästi viime vuosina, PHJ teetti erityisselvityksen
kaasuntuotannosta ja mahdollisista tehostamistoimenpiteistä. Selvityksessä ei löytynyt yksiselitteistä syytä kaasuntuotannon vähenemiseen.
Kujalan jätekeskuksen alueelta ei ollut väkevien jätevesien ylivuotoa maastoon vuonna 2014. Toinen PHJ:n
merkittävä ympäristönäkökohta on jätteiden korkea
hyödyntämisaste. Jätteiden lajittelu Päijät-Hämeessä
toimi edelleen erittäin hyvin. Vuonna 2014 PHJ:n kautta
kulkeneen yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli edelleen yli 90 prosenttia. Uusina jätelajeina aloitettiin vuonna 2014 kipsi- ja kattohuopajätteiden erilliskeräys materiaalihyötykäyttöön. Keräys käynnistettiin EAKRhankkeena, KIHU, jossa ovat mukana myös Helsingin
seudun Ympäristöpalvelut HSY ja LADEC. Hankkeesta
valmistui vuoden lopussa useita AMK-insinööritöitä.
Kattohuopajätteen käsittelyyn valmistui Tarpaper Recycling Finland Oy:lle käsittelyhalli vuoden lopussa Kujalaan. Hallissa käsitellään jatkossa koko Suomesta erilliskerätty kattohuopajäte bitumix-tuotteeksi asfalttiteollisuuden käyttöön.
PHJ:n ja Lahti Aquan yhteisyritys LABIO O:n biokaasulaitosinvestointi Kujalaan valmistui koekäyttöön. Laitoskokonaisuus tuottaa liikennepolttoainetta Gasum Oy:n
maakaasuverkkoon. Biokaasulaitoksen kaupallinen käyttöönotto on keväällä 2015.
Sertifioidun ISO 14001-mukaisen ympäristöjärjestelmän
lisäksi PHJ:llä on sertifioidut ISO 9001-mukainen laatujärjestelmä ja OHSAS 18001-mukainen turvallisuusjärjestelmä. Viimeisin auditointi on tehty kesäkuussa 2014.
Nastolan kunta
Nastolan kunta ja vesihuoltolaitos ovat viimeisen kolmen
vuoden aikana kehittäneet haja-asutusalueensa vesihuoltoa yhtenä tavoitteena vesiensuojelu. Kahdessa isossa
runkolinjojen rakennushankkeessa on vesihuollon runkolinjoja rakennettu Nastolassa yhteensä yli 30 km ja rakentamisen kustannukset ovat olleet n. 4 milj. euroa.
Runkolinjojen ja niihin tulevien jakeluverkostojen avulla
saadaan Ruuhijärven, Salajärven,
valuma-alueilta kerättyä yli 500
kuormittamasta Nastolan pieniä
toteutettu valtion vesihuoltotyönä
kuntien ja kaupunkien kanssa.
Kivijärven ja Alasen
kiinteistön jätevedet
järviä. Hankkeet on
yhteistyössä naapuri-
Ympäristötuotot ja -kustannukset
Lahden kaupungin tilinpäätöksessä 2014 on kerätty kaupungin ja kaupunkikonsernin sekä seudullisesti toimivan
Lahden Seudun ympäristöpalvelun toiminta-alueen ympäristötunnuslukuja. Tähän ympäristötilinpäätökseen on
tiedot kerätty kaupungin kaikilta toimialoilta ja konsernihallinnosta sekä kaikilta toiminnallisilta taseyksiköiltä.
Konsernilaskelmassa mukana ovat Lahti Energia Oy, Lahti
Aqua Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahden Talot Oy,
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy, Calpro Oy ja Sibeliustalo Oy. Seudulliseen laskelmaan on huomioitu Hollolan
ympäristötilinpäätöslaskelma ja Nastolan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien tuotot ja kustannukset. Ympäristömenoiksi on yleisesti ottaen määritelty
kustannukset, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelun edistäminen, ennaltaehkäisy, ympäristöhaittojen vähentäminen ja korjaaminen tai luonnonvarojen
kestävän käytön edistäminen. Tiedot on kerätty valtakunnallisen ympäristönsuojelun tilastoluokituksen mukaisella jaottelulla. Kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelun toimintakuluista merkittävimmät ovat ympäristönsuojelun erilaisten viranomaistehtävien hoitaminen.
Samoin merkittävimmät tuotot kertyivät viranomaistehtävien hoidosta sekä luonnon ja maisemansuojelun osalta kahden maankaatopaikan tuotoista.
Ympäristöinvestoinnit
Ympäristöinvestointeja Lahti-konsernissa tehtiin vuonna
2014 yhteensä 24,5 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin
ympäristökulut olivat 34,3 milj. euroa ja ympäristötulot
28,4 milj. euroa. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto vuoden 2014 tilinpäätöksen ympäristötunnusluvut tuhannen euron tarkkuudella.
20
YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO, 1 000 EUROA
Ympäristöluokitus
Lahden kaupunki ja
taseyksiköt
Tuotot
1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely
3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy
4. Maaperän ja pohjaveden suojelu
5. Melun ja tärinän torjunta
6. Luonnonsuojelu ja
maisemansuojelu
7. Ympäristön-suojeluun
liittyvät viranomaistehtävät
8. Ympäristön-suojelun
edistäminen
9. Ympäristö-perusteiset
verot ja veroluonteiset
maksut
YHTEENSÄ
Korkokulut
Ympäristö-varaukset
Ympäristö-varausten
muutos (lis -, purku +):
Ehdollinen ympäristövelka (kustannusarvio):
12,8
Kulut
206,9
Investoinnit
32,0
Lahti konserni
kokonaisuudessaan
Tuotot
12,8
Kulut
Investoinnit
Kulut
Investoinnit
2 990,7
231,0
7 976,8 23 170,0 14 336,3
8 988,6
24 627,0
16 946,5
1 034,0 14 317,7 16 952,5
1 034,0
311,0
374,5
374,5
27,0
31,9
35,5
12 839,3
723,9
14 302,0
231,0
Tuotot
12,8
342,7
2 990,7
LSYP:n Seudullinen
toiminta-alue
4,8
1 262,0
2 664,0
1 262,0
1 473,0
1 274,8
830,0
6 578,4
2 664,0
1 631,0
32,0 28 416,1
1 262,0
62,0
2 664,0
1 631,0
62,0
1 668,0
1 693,4
34 283,4 24 497,0 29 928,8 35 335,0
25 954,0
364,6
-802,0
364,6
-802,0
-802,0
-802,0
21
1.1.10 Hyvinvoinnin edistäminen
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia
seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia
sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin
sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä,
joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.
Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran
valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Lahden kaupungissa Hyvinvointikertomus julkaistaan
valtuustokauden päättyessä. Vuonna 2012 ilmestyneessä hyvinvointikertomuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa lahtelaisten hyvinvoinnin haasteita,
vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hyvinvointikertomuksessa erityisiksi kehittämiskohteiksi valittiin
• työllisyyden edistäminen
• alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä
• kaikenikäisten liikunnan edistäminen
• syrjäytymisen ehkäiseminen.
Seuraavaksi esitellään kaupungissa näihin kehittämiskohteisiin liittyvät vuoden 2014 aikana toteutetut
uudet toimenpiteet.
Työllisyyden edistäminen
Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelma
hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa
2014. Sen tavoitteena on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen
2020 mennessä. Ohjelma toimii Lahden kaupunkiseudun ja valtion välisen kasvusopimuksen johtamisen käytännönläheisenä työvälineenä esittäen konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nuorisotakuuseen sekä pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyteen liittyvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma sisältää
esimerkiksi toimenpiteitä kaupunkikonsernin yrityspalveluprosessien kehittämiseksi, toimijoiden roolien
selkeyttämiseksi sekä yrittäjyyden aktiiviseksi lisäämiseksi.
Lahden kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä
kasvusopimuksessa esitettyjä toimenpiteitä on toteutettu ja toteutumisesta on raportoitu myös Työja elinkeinoministeriöön. Innovatiiviset kaupungit
(INKA) -ohjelman ensimmäiset kehittämis- ja yrityshankkeet alkoivat vuoden 2014 lopussa LADECin
koordinoimana.
Kaupunginhallituksen perustama työllisyys- ja nuorisotakuutoimikunta kokoontui vuonna 2014 yksitoista
kertaa.
Työllisyyden kuntakokeilu (2013—2015) jatkoi toimintaansa vuonna 2014. Työllisyyspalveluissa pyritään mahdollisimman lähelle ns. yhden luukun periaatetta, jossa työnhakija-asiakkaan ja työnantajan
olisi mahdollista saada kaikki tarvitsemansa työllisyyspalvelut samasta paikasta. Lahdessa suurin osa
asiakkaista on pitkäkestoisten työllistämisen tukitoimien tarpeessa ja heidän polkunsa avoimille työmarkkinoille pitkiä. Työn Kipinän pääteemoihin kuuluu tuottaa ja juurruttaa soveltuvia palveluita työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun sekä
kuntien käyttöön.
Lahden kaupungin YT-prosessi ja erityisesti tiukentuneet laintulkinnat ovat vaikeuttaneet ja tulevat vaikeuttamaan kaupungin työllisyystoimia merkittävästi. Ongelmaan vastataan mm. kehittämällä Lahtilisätyöllistämistä ja työhönvalmentajatoimintaa
elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa.
Nuorisotakuusuunnitelmaan sisältyvien sisällöllisten
asioiden kehittämistä on jatkettu vuoden 2014 aikana erilaisissa työryhmissä. Perusopetuksesta toiselle
asteelle siirtymisessä on tapahtunut iso muutos
yhteishaun uusiutumisen myötä. Muutoksen myötä
entistä harvempi suoraan perusopetuksesta tuleva
nuori jäi vaille koulutuspaikkaa. Starttipajan toiminnan kehittämistä on jatkettu, samoin joustavien
ammatillisten opintopolkujen kehittämistä.
Nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa on tavoiteltu sadan nuoren lisäystä työllisyyspalveluissa
vuonna 2014. Tähän ei päästy, koska kaupungin
aloittamat YT-neuvottelut lopettivat keväällä palkkatukityöllistämisen kokonaan. Myös työkokeilujen
järjestäminen kaupungin omiin toimipisteisiin oli
huhtikuun jälkeen mahdotonta. Vuoden aikana on
sovittu yhteistyöstä Lahden yrittäjien kanssa ja sen
käytännön toteutuksena alettu rakentaa sähköistä
kohtaamisalustaa nuorten ja yritysten käyttöön.
Alusta valmistuu alkuvuodesta 2015.
Lahti on hyväksytty nuorisotakuun kuntakokeiluun
vuosille 2015—2016, jossa kehitetään erityisesti tehallinnon ja kaupungin yhteistyötä.
Lahden kaupungin nuorisopalveluiden työpajatoiminta on nostettu malliesimerkiksi Suomesta hyviä
nuorisotyön käytänteitä tarkastelevaan Euroopan
komission selvitykseen
Alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä
Päijät-Hämeessä ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoi seutukoordinaatio - PETE PäijätHäme ja sen tavoitteena on seudullisesti jakaa kuntalaisille tietoa ennaltaehkäisevästä mielenterveys- ja
päihdetyöstä. Lahdessa ehkäisevän mielenterveys- ja
päihdetyön aluekoordinaattori vastaa yhdessä PETE
Lahti alueverkoston kanssa ehkäisevän työn jalkauttamisesta. PETE Lahti alueverkostoon kuuluu sosiaali- ja terveystoimialan sekä nuorisopalvelujen viranhaltijoita, poliisin ja seurakunnan edustajat sekä
edustajat Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatriselta sääti-
22
öltä ja useista järjestöistä. Vuoden 2014 aikana PETE
Lahti on järjestänyt erilaisia mielenterveyteen ja
päihteisiin liittyviä tapahtumia (esimerkiksi Hyvän
mielen viikko, ja Ehkäisevän päihdetyön viikko).
Vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdepalveluiden
kehittämisprosessia on jatkettu Lahden kaupungin
sosiaali- ja terveystoimialan koordinoimana. Kehittämisprosessi on laajennettu koskemaan myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Kehittämisprosessista vastaa Lahden kaupungin
nimeämä koordinaatiotyöryhmä. Ryhmään on kutsuttu asiantuntijoita myös Päijät-Hämeen Sosiaali- ja
terveysyhtymästä. Meneillään olevassa mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisprosessissa on tavoitteena toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän Mieli 2009 -työryhmän
linjauksia- Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vuoteen 2015 mennessä.
Lahtelaisille kuudesluokkalaisille annettiin keväällä
päihdekasvatusta
toiminnallisen
Päihdeputkitapahtuman avulla Nuorisokeskuksen 8-salilla. Päihdeputkeen osallistui 45 kuudetta luokkaa 18:sta eri
alakoulusta. Myös huoltajat pääsivät tutustumaan
Päihdeputkeen ja keskustelemaan nuorten päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä Päihdeputken toteuttajien järjestämissä vanhempainilloissa. Päihdeputken toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut yhdessä poliisin, Monon Side ry:n, suun terveydenhuollon PETE Lahti - ehkäisevän mielenterveys- ja
päihdetyön alueverkoston kanssa.
Kaikenikäisten liikunnan edistäminen
Vuonna 2014 valmisteltiin terveysliikunnan toimenpideohjelmaa ja se tuodaan päätöksentekoon vuoden 2015 alussa. Lahden kaupungin työntekijöille
suunnattiin KUNNOSSA 2014 -kampanja, johon osallistui noin 200 liikkujaa. Keväällä 2014 alkoi liikuntaneuvonnan yhteistyö Päijät-Hämeen keskussairaalan
reumapolin kanssa.
Voimaa Vanhuuteen -hanke
Liikuntapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut
olivat mukana valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa vuosina
2013 - 2014. Päämääränä oli edistää kotona asuvien,
toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+)
itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla.
Vuonna 2014 koulutettiin matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa antamaan noin 170 henkilöä. Koulutukseen osallistui sosiaali- ja terveysalan sekä liikuntaalan ammattilaiset julkiselta ja yksityiseltä sektorilta
sekä järjestöistä. Kotihoidon ja ateriapalvelun henkilökunta alkoi antamaan asiakkailleen liikuntavinkkejä. Liikuntatarjonnan sähköiseen hakukoneeseen,
LIIKU -linkkiin lähti mukaan vuoden 2014 aikana 28
liikunta palveluiden tarjoajaa. Vuoden aikana hakuja
tehtiin yli 4 500 kertaa.
Kesällä 2014 järjestettiin kaikille kaupunkilaisille
mahdollisuus tulla tutustumaan ja oppimaan ulkokuntolaitteiden käyttöä seitsemässä kaupunginosassa kahden kuukauden ajan. Laitteita oli vuoden 2014
loppuun mennessä 21:ssä eri paikassa. Kevään 2014
aikana aloitti kymmenen Pysäkkilenkkiryhmää. Pysäkkilenkille voi tulla kävelemään muiden kanssa
kaiken ikäisiä ja kuntoisia kävelijöitä. Ryhmät ovat
ilmaisia. Ryhmien ohjaajina toimivat vapaaehtoiset
vertaisohjaajat. Ryhmien tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan yhdessä. Vuosien 2013—2014 aikana
hanke on järjestänyt tai ollut osallisena 49 tapahtumassa.
Syrjäytymisen ehkäiseminen
Lahden kaupunki vastaa monien palveluiden avulla
syrjäytymisen haasteeseen. Näitä toimenpiteitä on
koottu laajemmin vuoden 2012 Hyvinvointikertomukseen. Myös edellisissä kohdissa kuvatuista vuoden 2014 toimenpiteistä useimmat liittyvät osaltaan
syrjäytymisen ehkäisemiseen (esimerkiksi nuorisotakuu, työllisyyden kuntakokeilu, päihdepalvelut).
Kaupungin keväällä 2013 hyväksytyssä strategiassa
syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumisen
ehkäiseminen on nostettu strategiseksi päämääräksi.
Tätä kautta toimialat ovat asettaneet talousarvioprosessissa myös toiminnallisia tavoitteita syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyen.
Vuonna 2014 on edistetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita sekä valmisteltu
ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivitystä.
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma tulee päätöksentekoon keväällä 2015. Kummassakin suunnitelmassa
esitetään syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja
määritellään niille vastuutahot.
Väli-Suomen SOS II – hanke jatkuu vuoden 2015
lokakuulle. Vuonna 2014 hankkeessa aloitettiin seudullinen rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen
työpajoissa. Lisäksi järjestettiin eri toimijoiden yhteisiä verkostopäiviä sekä järjestettiin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle Luokkaretki sosiaalisen
ytimeen, joilla haluttiin tehdä näkyväksi aikuisväestön sosiaalialan työtä ja asiakkaiden arkea palveluissa. Toiminta avasi asiakkaiden palvelutarpeita ja
niiden yhteiskunnallisia yhteistyökumppaneille ja
luottamushenkilöille rakenteellisen sosiaalityön
tavoitteiden mukaisesti.
Merkittävinä syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvinä
hankkeina on toteutettu koulutuksellista tasa-arvoa
edistävää hanketta sekä Liipolan asuinalueen kehittämishanketta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet- hanketta laajennettin Liipolan, Kärpäsen,
Mukkulan ja keskustan alueen koulujen lisäksi Kivimaan, Salinkallion ja Möysän kouluihin, joissa on
23
kehitetty erityisesti oppilashuoltoa, koulunuorisotyötä sekä esiopetuksen kuraattorityötä.
Liipolan asuinalueohjelma etenee hyvässä yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen kesken. Sivistystoimialan toteuttaman Koulutuksellisen tasaarvon –hankkeen puitteissa tiivistetään yhteistyötä
lasten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemisek-
si. Liipolan asukastupa Toimela tarjoaa maksuttoman
tilan liipolalaisten asukas- ja harrastustoimintaa
varten. Tämä laaja toiminta on tavoitteena siirtää
kesällä 2015 valmistuvaan monitoimitalo Onniin,
josta tulee liipolalaisten uusi, avoin olohuone.
1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN KAUPUNGISSA
Yleistä
Kaupungin taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuudennäkymät ovat edelleen hallinneet keskustelua
vuonna 2014. Tulevaisuudennäkymien johdosta
talouden tasapainottamiseen tähtäävät erilaiset
toimenpiteet ovat olleet huomion kohteena koko
kaupungissa.
Taloudellisen tilanteen lisäksi on kuntalain muutos
aikaansaanut toimenpiteitä. Kuntalaissa (365/1995)
tapahtuneet muutokset (325/2012) 1.1.2014 alkaen
velvoittavat kuntia järjestämään sisäisen valvonnan,
riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä niitä
koskevan raportoinnin asianmukaisesti. Kuntalain
keskeisimmät säännökset sisäisestä valvonnasta ja
riskienhallinnasta ovat 13, 50, 69 ja 73 §. Edellä mainittuihin pykäliin on tullut muutoksia, mutta kaupunginhallitusta koskeva 23 § on pysynyt
Kuntalain muutos
Vuoden 2014 aikana ovat sisäinen valvonta ja riskienhallinta kehittyneet kuntalain muutosten johdosta Lahden kaupungissa. Kuntalain 1.7.2012 voimaan astuneiden muutosten myötä kuntalakiin tuli
merkittäviä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa
koskevia muutoksia 1.1.2014 alkaen. Kuntalain muutosten tavoitteena on ollut turvata kaupungin päätöksentekijöille aikaisempaa paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja
riskeistä.
Uusien kuntalain säännösten myötä Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2013/142§ Lahden kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan perusteet tulevaksi voimaan
1.1.2014 lukien. Valtuuston päätöksen mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on
edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin
liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa Lahden
kaupungissa ja kaupunkikonsernissa.
Valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaan riskienhallinnalla
tavoitellaan kohtuullista varmuutta:
1. lakien, päätösten, sääntöjen ja johdon ohjeiden
noudattamisessa
2. resurssien ja omaisuuden turvaamisessa
3. toiminnan tuloksellisuudessa
4. raportoinnin oikeellisuudessa ja tietojen luotettavuudessa.
Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat
kaupungille tärkeitä, koska Lahden kaupunki on
monitoimialainen julkinen organisaatio, jolla on
merkittäviä viranomaistehtäviä, palveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuita sekä verotusoikeus. Hyvin
toimiva sisäinen valvonta lisää toiminnan ja varainkäytön julkista luotettavuutta ja siten ylläpitää julkisten palveluiden ja niiden rahoituksen hyväksyttävyyttä.
Kaupunginhallitus on antanut kaupunginvaltuuston
antaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan peruste -asiakirjan jälkeen tarkentavan yleisohjeen.
Kaupunginhallituksen yleisohje sisäisen valvonta
osana hyvää hallinto- ja johtamistapaa Lahden kaupungissa on hyväksytty käyttöön 20.1.2014/§ 29.
Yleisohje kumoaa aikaisemman säädöksen n:o
11/2012.
Edellä mainittujen kuntalain 13 § sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan velvoitteiden lisäksi kuntalain 50 §
on muuttunut. Kuntalain 50 § velvoittaa, että kaupungin hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.
Vuotta 2014 ajatellen, Lahden kaupunginvaltuusto
hyväksyi
hallintosäännön
muutoksen
16.12.2013/140§. Tällöin hallintosääntöön lisättiin
muiden muutosten lisäksi pykälä 24 sisäisestä tarkastuksesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.
Hallintosääntöä käsiteltiin uudelleen 1.9.2014, jonka
johdosta valtuuston tekemä uusi hallintosääntöuudistus on tullut voimaan 1.1.2015. Viimeisin voimaan
tullut hallintosääntö on sisällöltään samanlainen kuin
sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta 16.12.2013 hyväksytty hallintosääntö.
24
Selonteon valmistelu
Kaupungin sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valmistella kaupungin johdon vuosittainen selonteko.
Tehtävästä on määrätty sisäisen tarkastuksen toimintasäännön 5. pykälän 1 momentissa. Vuotta 2014
koskevan selonteon valmistelee sisäisen tarkastajan
sijaan Lahden kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö.
Selonteon valmistelussa on käytetty kyselyä ja käyntejä toimipisteissä. Aikaisempina vuosina toimialoille, taseyksiköille, konsernipalvelulle sekä kaupunginhallituksen tai taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalla on lähetetty itsearviointilomake, jossa on tullut
ottaa kantaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
osa-alueisiin. Aikaisempina vuosina toimialat ovat
saattaneet arvioida toimintansa lähes kaikkien osaalueiden osalta parhaiden arvosanojen arvoiseksi.
Edellä mainittujen vastausten perusteella on herännyt epäilys, ovatko arvioidut kohdat olleet realistisia.
Edellisten vuosien kokemusten ja sisäisen tarkastuksen tehtävien muutosten osalta vuoden 2014 lopussa, päätettiin muuttaa kyselyä. Kyselyn muutoksen
tarkoituksena on löytää entistä paremmin sisäiseen
valvontaa ja riskienhallintaan liittyvät keskeiset tulokset. Kysely lähetettiin konsernipalveluiden, taseyksiköiden ja toimialojen johtajille. Kyselyllä tarkastellaan mahdollisuutta löytää yksinkertainen ja
tehokas kyselytapa, joka tuottaa relevantit vastaukset.
Turvallisuus- ja riskienhallintaryhmään kuuluu asiantuntija jokaiselta toimialalta ja taseyksiköstä. Vuoden
2014 aikana saatujen tietojen perusteella on ryhmässä aloitettu keskustelut varautumisen tasosta,
riskienhallinnan kehittämisestä ja uhkaavien tilanteiden ilmoitusmenettelyn tehostamisesta. Ryhmä
kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa 2014.
Keskeiset johtopäätökset
Lahden kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta
ovat edelleen kehittymässä esimerkiksi kuntalain
muutosten johdosta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallintatoimien kehittäminen yksi osa on kuntalain
velvoitetta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
kehittäminen on osa turvallisuus- ja riskienhallintapäällikön työtehtäviä.
Selvitysten mukaan, tulee esimerkiksi palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ja varautumiseen
edelleen kiinnittää huomioita. Toimintaympäristö on
muuttumassa sellaiseksi, jossa kaupunki ostaa palveluita ulkopuolisilta yrityksiltä. Kaupungin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan tasoa on sopimusten
osalta nostettu syksyllä 2014 käyttöön otetun sopimustenhallintarekisterin kautta. Sopimustenhallintarekisteri toimii eräänlaisena laadunhallintarekisterinä.
Kaupungin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämien
Lahden kaupungin kaikki työntekijät vastaavat riskienhallinnasta työtehtävien ja aseman mukaisesti.
Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki esimiehet.
Kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa tukee
kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö,
joka aloitti lokakuussa 2014 kokoaikaisesti kaupungin tehtävien hoidon.
Tehdyn kyselyn perusteella ovat sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan termit yhteiset. Ohjeita sisäiseen
valvontaan ja riskienhallintaan tunnetaan. Riskejä
arvioidaan poikkeuksetta vuosittain tai useammin.
Kaupungin toimintaan vaikuttavat merkittävät riskit
ovat kaupungin johdolle ilmoitettu. Myös sisäinen
valvonta ja riskienhallinta ovat toimenkuviin määritelty. Kehittämiskohteet liittyvät esimerkiksi sijaisiin
ja varautumiseen. Äkillinen sijaistarve voi aiheuttaa
tehtävienhoidon viivästymistä. Varautumisen osalta
erityisesti sähkönsaannin osalta on tehty korjaavia
toimenpiteitä, joita edelleen jatketaan toiminnan
turvaamiseksi.
Kaupungin kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan kehittämiseen liittyy turvallisuus- ja riskienhallintaryhmä.
Kaupunginjohtaja
on
viranhaltijapäätöksellä
19.12.2014/217 § nimennyt turvallisuus-, riskienhallinta- ja varautumistyötä varten erityisen työryhmän.
Kyse on asiantuntijaryhmästä, jonka tehtävänä on
tukea kokonaisvaltaisen turvallisuus- riskienhallintaja varautumistoiminnan kehittämistä Lahden kaupungin sisällä yli toimialarajojen.
Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittyneen toimintavuoden aikana suotuisaan suuntaan. Toiminta on tehostunut turvallisuus- ja riskienhallintapäällikön työtehtävän, turvallisuus- riskienhallinta- ja varautumisryhmän johdosta. Erityisesti kuntalain muutosten ja
niistä aiheutuvien toimenpiteiden johdosta on aihealue pysynyt esillä, edistäen muun muassa sisäistä
valvontaa.
25
1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen
Kaupungin tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen
muodostumista ja sitä, riittääkö kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen
kattamiseen. Laskelmassa ovat mukana kaupungin
ja taseyksiköiden ulkoiset tuotot ja kulut. Kaupungin
sisäiset tulo- ja menoerät eivät sisälly tilinpäätöksen
tuloslaskelmaan.
Toimintatuotot kasvoivat 26,4 prosenttia edellisvuoteen nähden. Tuottojen hyvän kehityksen isoimpana
selittävänä tekijänä oli käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvu, joka sisälsi kertaluontoisen konsernin sisäisen kaupan (19,3 milj. euroa), mutta myös
myynti- ja maksutuotot toteutuivat edellisvuotta
paremmin.
Toimintakulut alenivat 0,8 prosenttia edellisestä
vuodesta, kun talousarviossa kasvuennusteena oli
2,5 prosentin menojen kasvu. Konsernihallinnossa,
sosiaali- ja terveystoimialalla sekä sivistystoimialalla
saavutettiin toimintakulusäästöjä verrattuna voimassaolleeseen talousarvioon. Teknisen- ja ympäristötoimialan toimintatuotot ja -menot molemmat ylittyivät, joten sielläkin netto toteutui talousarviota
positiivisemmin. Perinteisesti ylityspaineista sisältäneet tehtäväalueet erikoissairaanhoito, toimeentuloturva sekä tukityöllistäminen toteutuivat kaikki hiukan arvioitua alhaisempina.
Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, jota voidaan tarkastella myös käyttötalouden
nettomenona. Toimintatuottojen ja -kulujen positiivisen kehityksen seurauksena toimintakate parani
peräti 6,2 prosenttia, kun sen keskimääräinen heikkeneminen viitenä viime vuonna on ollut keskimäärin 6,2 prosenttia vuodessa.
Verotulojen
kertymä kasvoi
edellisvuodesta
3,3 prosentilla. Verotusmuodoittain tarkasteltuna
lisäys oli suurin yhteisöverossa, 6,5 prosenttia, jonka
osalta melko suurta kasvua selittää edellisen vuoden
suhteellisen alhainen taso. Kiinteistövero kasvoi
4,3 prosenttia, joka oli seurausta pääosin kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Kunnallisvero kasvoi
3,0 prosenttia, mikä johtui kunnallisveroasteen nostosta 0,75 prosenttiyksiköllä 20,25 prosenttiin vuo-
den 2014 alusta alkaen. Ilman veroasteen korotusta
kunnallisveron tuotto olisi laskenut n. 0,5 prosenttia.
Valtionosuudet vähenivät tilinpäätösvuonna vain 1,3
prosenttia, mikä oli seurausta hallitusohjelmassa
sovituista kuntien valtionosuuksiin kohdistuneista
leikkauksista.
Rahoitustuottojen kasvu selittyy pääosin muihin
rahoitustuottoihin kirjattavien konserniyhtiöiden
osinkojen lisäyksestä. Lahti Energia Oy:n osinko kaupungille oli 10 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli
7,5 milj. euroa. Kaupungin korkomenot ja -tulot
olivat lähes yhtä suuret, korkomenojen ollessa noin 2
milj. euroa suuremmat.
Vuosikate on yleisesti käytetty tunnusluku kunnan
tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tulorahoitus voidaan katsoa ylijäämäiseksi, kun vuosikate
ylittää poistot ja poistot vastaavat keskimääräistä
vuotuista investointitasoa. Lahden vuosikate 53 milj.
euroa kattoi käyttöomaisuuden 35 milj. euron suuruiset poistot 151,5 prosenttisesti. Tulorahoituksen
riittävyyden kannalta on otettava huomioon myös
Lahden korkeahko vuotuinen investointitaso viimevuosina 50—80 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin tulorahoitus riitti vuonna 2014 kattamaan 65,7
prosenttisesti bruttoinvestoinnit 80,7 milj. euroa.
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen
ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin
omaa pääomaa. Lahden tulos vuodelta 2014 oli
21,0 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tuloksen
jälkeen tuloslaskelmassa esitetään tulokseen vaikuttavat poistoero- ja tuloksenkäsittelyerät, joiden jälkeen jää tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden ylijäämä
oli 22,4 milj. euroa. Lahden kaupungin ylijäämä
omassa pääomassa tilinpäätöksen jälkeen on
125,6 milj. euroa.
Tuloslaskelman
tunnusluvuista
toimintatuotot
/toimintakulut % -mittarilla parannus oli 4,5 prosenttiyksikköä. Vuosikate/poistot % parani 133 prosenttiyksikköä, kun vuosikate toteutui 53 milj. eurona
(6,8 milj. euroa vuonna 2013). Vuosikate euroa/asukas parani myös vuosikatteen toteutuman
vaikutuksesta peräti 444 euroa/asukas. Kaupungin
väkiluku kasvoi 447 asukkaalla.
26
LAHDEN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
(Taseyksiköt mukana, ei sisällä sisäisiä tuloja ja menoja)
Milj. euroa
TP 2014
TP 2013
Muutos 13/14
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
131,1
25,3
37,9
17,9
21,4
28,7
103,8
19,0
36,2
18,7
21,7
8,1
26,4 %
33,2 %
4,5 %
-4,6 %
-1,2 %
251,8 %
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
0,6
624,5
270,0
255,4
25,2
50,9
23,0
0,4
629,6
275,4
254,2
28,0
50,7
21,3
40,7 %
-0,8 %
-2,0 %
0,5 %
-9,9 %
0,4 %
7,9 %
TOIMINTAKATE
492,7
525,3
-6,2 %
Verotulot
Valtionosuudet
385,8
149,3
373,4
151,2
3,3 %
-1,3 %
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
10,7
10,3
13,4
12,6
0,5
7,5
11,0
8,9
11,0
1,5
42,2 %
-5,9 %
50,0 %
14,9 %
-67,8 %
VUOSIKATE
53,0
6,8
677,2 %
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
35,0
3,0
36,8
0,0
-5,1 %
TILIKAUDEN TULOS
21,0
-30,0
170,0 %
0,5
0,9
0,6
0,6
-20,7 %
62,9 %
22,4
-28,8
177,8 %
TP 2014
TP 2013
Muutos 13/14
21,0 %
151,5 %
510
*103 811
16,5 %
18,5 %
66
103 364
27,3 %
718,9 %
673,3 %
0,4 %
Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+)
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate/Poistot %
Vuosikate, euroa/asukas
Asukasmäärä
* vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto
27
1.3.2 Toiminnan rahoitus
Kaupungin toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla ja siitä laskettavilla tunnusluvuilla.
Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa
käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi
investoinnit ja rahoitustoiminta. Vertailutietona on
esitetty vuoden 2013 rahoituslaskelma.
lyhensi lainoja 48,1 milj. euroa, joten pitkäaikaisten
lainojen kokonaismäärä kasvoi 105,0 milj. euroa.
Lyhytaikaisista lainoista rahoituslaskelmassa esitetään nettomuutos. Tilikauden aikana lyhytaikaisten
lainojen määrä väheni 56,6 milj. euroa. Tämä summa
sisältää lyhytaikaisten kuntatodistusten poismaksut
ja konserniyhteisöjen konsernitilin käytön.
Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta
toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa
erää, joka käyttötaloudesta riittää rahoittamaan
investointeja. Vuonna 2014 toiminnan rahavirta oli
32,4 milj. euroa, jolla pystyttiin kattamaan investointeja yli puolet.
Kaupunkikonsernin rahoituksesta huolehtii sisäinen
pankki. Sisäisen pankin toiminta näkyy rahoituslaskelmassa mm. antolainauksen muutoksena, antolainoja nostettiin 43,4 milj. euroa ja niitä maksettiin
pois 47,9 milj. euroa. Rahoituslaskelman kohtaan
Muut maksuvalmiuden muutokset sisältyy mm. kaupungin konsernitilisaamisten muutos tytäryhteisöiltä.
Tulorahoituksen keskeisin osa on vuosikate 53,0 milj.
euroa, jonka määrä saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Vuosikatteesta on vähennetty tulorahoituksen
korjauserät, yhteensä -23,6 milj. euroa, joka muodostuu käyttöomaisuuden myyntivoitoista -21,6 milj.
euroa, pakollisten varausten muutoksesta -1,3 milj.
euroa sekä LK Kiinteistöpalvelut Oy:n alaskirjauksesta -0,7 milj. euroa.
Rahoituslaskelman viimeinen rivi kertoo kaupungin
kassavarojen muutoksen. Kassavarat lisääntyivät
tilikauden aikana 8,6 milj. euroa. Varojen muutos
saadaan vähentämällä rahoituksen rahavirrasta
toiminnan ja investointien rahavirta. Kassavarojen
vähentyminen merkitsee maksuvalmiuden heikkenemistä.
Vuonna 2014 bruttomenot investointeihin olivat
80,7 milj. euroa. Investointien tulorahoitus, joka
kuvaa kaupungin omaa rahoitusosuutta investointeihin, oli 68,1 prosenttia. Tulorahoituksen tunnusluvussa lasketaan vuosikatteen osuus investointien
omahankintamenosta. Omahankintameno saadaan,
kun bruttoinvestoinneista vähennetään saadut valtionosuudet ja muu vastaava ulkopuolinen rahoitus.
Vuonna 2014 kaupungin saamat rahoitusosuudet
olivat 2,9 milj. euroa.
Kaupungin varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista vuonna 2014 syntynyt nettokassavirta oli
-21,4 milj. euroa. Miinusmerkkinen rahavirta kuvaa
kaupungin rahoitustarvetta, joka katetaan lainanotolla.
Kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja
investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan.
Pitkäaikaista lainaa kaupunki otti 153,1 milj. euroa ja
Rahoituslaskelman alla on esitetty siitä laskettuja
tunnuslukuja. Vuonna 2014 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta oli
-102,7 milj. euroa (-96,2 milj. euroa vuonna 2013).
Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka
paljon investoinneista pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Tämä tunnusluku oli 68,1 % vuonna
2014 (13,0 % vuonna 2013). Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tämä tunnusluku oli 43,6 % vuonna 2014
(5 % vuonna 2013). Lainanhoitokate kertoo kunnan
tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden 2014 lainanhoitokate oli 1,1 (0,6 vuonna 2013). Tulorahoitus
riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai
suurempi. Tilikauden maksuvalmius näkyy kassan
riittävyydessä, joka vuoden 2014 lopussa oli
34,8 päivää (31,6 päivää vuonna 2013). Maksuvalmius parani edellisvuodesta.
28
LAHDEN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
Milj. euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
TP 2014
32,4
53,0
3,0
-23,6
TP 2013
4,9
6,8
0,0
-1,9
Muutos 13/14
557 %
677 %
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot
-53,8
-80,7
2,9
24,0
-51,0
-53,4
1,0
1,3
-5 %
-51 %
175 %
1701 %
Toiminnan ja investointien rahavirta
-21,4
-46,1
54 %
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
4,5
-43,4
47,9
-59,4
-77,2
17,8
108 %
44 %
169 %
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
48,3
153,1
-48,1
-56,6
107,3
90,0
-21,1
38,4
-55 %
70 %
-129 %
-248 %
Muut maksuvalmiuden muutokset
-22,9
10,5
-318 %
Rahoituksen rahavirta
30,0
58,4
-49 %
Rahavarojen muutos
8,6
12,3
-30 %
77,2
68,6
68,6
56,3
13 %
22 %
TP 2014
TP 2013
Muutos 13/14
-102 658 378
68,1 %
43,6 %
1,1
34,8
*103 811
-96 206 861
13,0 %
5,1 %
0,6
31,6
103 364
6,7 %
423,8 %
754,9 %
83,3 %
10,1 %
0,4 %
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5
vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Pääomamenojen tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
*vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto
-1147 %
29
1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset
30
1.3.4 Kokonaistulot ja –menot
Kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on koottu yhteen
kaikki kunnan menot ja tulot tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Siten se kuvaa rahanlähteitä ja käyttöä. Kokonaistulojen ja -menojen erotus on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että se on
muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen
muutosten itseisarvojen erotus.
Kokonaistulot ja -menot
Lahden kaupungin kokonaistulot vuonna 2014 olivat
920,8 milj. euroa. Suurin tuloerä muodostuu verotuloista, jonka osuus kokonaistuloista on 41,9 prosenttia.
Kokonaismenot olivat tilikaudella 889,4 milj. euroa.
Olennaisin menoerä koostuu toimintakuluista, joiden
osuus kokonaismenoista on 70,2 prosenttia. Tulojen ja
menojen erotukseksi muodostui 31,5 milj. euroa.
2014
1 000 €
2014
%
2013
1 000 €
2013
%
131 140
385 768
149 253
10 350
13 372
14,24 %
41,89 %
16,21 %
1,12 %
1,45 %
103 770
373 413
151 233
10 994
8 917
13,68 %
49,23 %
19,94 %
1,45 %
1,18 %
2 990
0,32 %
0
0,00 %
2 890
24 041
0,31 %
2,61 %
1 049
1 335
0,14 %
0,18 %
47 938
5,21 %
17 802
2,35 %
153 068
920 809
16,62 %
100,00 %
624 478
70,22 %
629 552
83,20 %
– Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
-624
12 579
-0,07 %
1,41 %
-443
10 950
-0,06 %
1,45 %
Muut rahoituskulut
Tulorahoituksen korjauserät
467
23 588
0,05 %
2,65 %
1 452
1 891
0,19 %
0,25 %
Investoinnit
Investointimenot
80 713
9,08 %
53 404
7,06 %
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
43 390
4,88 %
77 200
10,20 %
48 144
56 618
5,41 %
6,37 %
21 056
-38 373
2,78 %
-5,07 %
889 353
100,00 %
Tulot
Toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kokonaistulot yhteensä
90 006 11,87 %
758 521 100,00 %
Menot
Toiminta
Toimintakulut
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Kokonaismenot yhteensä
Täsmäytys:
Kokonaistulot – Kokonaismenot = 920 809 – 889 353= 31 456
Muut maksuvalmiuden muutokset – Rahavarojen muutos = (22 850)+ (8 606) = 31 456
(itseisarvojen summa, kun rahoituserät ovat erimerkkiset)
756 689 100,00 %
31
1.4 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt
32
1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus
Lahti-konsernissa on 51 konserniyhteisöä, joiden omaisuuden yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo on noin
1,6 miljardia euroa.
Kaupunginhallitus asetti konserni- ja elinkeinotoimikunnan valmistelemaan omistajaohjaukseen liittyviä
linjauksia kaupunginhallitukselle. Lisäksi konserni- ja
elinkeinotoimikunnan yksi keskeisimmistä tehtävistä oli
kehittää kaupungin harjoittamaa omistajapolitiikkaa.
Konserni- ja elinkeinotoimikunta kokoontui vuonna
2014 yhteensä 25 kertaa. Keskeisiä asioita kokouksissa
olivat omistajapoliittisten linjausten valmistelu ja konserniohjauksen kehittämistä koskevat tarpeet niin konsernitasolla kuin kannanottoina konserniohjaukseen
sisältyviin yksittäisiin kysymyksiin. Kaupunginhallitus
antaa kuntalain 23 §:n nojalla tarvittaessa tytäryhteisöjä velvoittavia ohjeita. Konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta vastaa kaupunginjohtaja.
Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja tarkastuslautakunta
saivat 3 kertaa keskeisimpien konsernin yhtiöiden tulos- ja talousraportit. Kuntayhtymien kautta tulevat
välilliset omistukset tytäryhteisöissä on tilinpäätöksessä
eliminoitu.
1.4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
LSKT Oy sai uuden toimitusjohtajan
Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän palvelutoiminta loppui
1.4.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta
kehityksestä
Lahden kaupunki osti Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta Työhönvalmennus Valman osakkeet. Työhönvalmennus Valma Oy jatkaa Tuoterenkaan toimintaa.
Lahden kaupunki perusti 1.1.2015 uuden tapahtumatuotantoon keskittyvän yhtiön Lahti Events Oy:n. Lahti
Events Oy on Lahti Region Oy:n tytäryhtiö.
Nastolan ja Lahden kuntien yhdistyminen lisää konserniyhtiöiden määrää. Asumisen ja toimitilakiinteistöjen
omistusjärjestelyt ja yhtiörakenteen yksinkertaistaminen jatkuvat.
1.4.5 Selonteko konsernivalvonnan
järjestämisestä
Toimivalta ja vastuu konsernivalvonnan järjestämisestä
Konsernivalvonnan ja -ohjauksen keskeisin tehtävä on
seurata konsernin tavoitteiden ja annetun ohjauksen
toteutumista. Ohjaus ja valvonta kohdistuvat kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaan.
Kaupunginvaltuusto on kaupunkikonsernin ylin päätöksentekoelin. Kaupunginvaltuuston tehtävä on asettaa
kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeiset
tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Konserniohjauksen ja -valvonnan järjestämisestä vastaa konsernijohto. Lahden kaupunginvaltuuston valtuustokaudelle hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on
päätetty kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden omistusta koskevista strategisista linjauksista sekä pitkän
aikavälin toiminnallisista tavoitteista. Kaupunginvaltuusto päättää ja tytäryhteisöjen ja -säätiöiden vuotuisista toiminnallisista tavoitteista kaupungin talousarviossa.
Kaupunginhallituksen johtosääntö ja siinä mainitussa
kaupunginhallituksen erillisessä päätöksessä määritellään konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämiseen kuuluvat tehtävät.
Kaupunginhallituksen erillinen päätös koskee tytäryhteisöjen ja -säätiöiden seurantavastuun jakamista.
Myös kaupunginhallituksen puheenjohtajalle on määrätty johtosäännössä seurantavastuun alue. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden seurantavastuuta on jaettu myös
kaupunginjohtajan delegointipäätöksillä viranhaltijoille.
Konserniohjauksen ja -valvonnan järjestäminen edellyttävät toimivaa tiedonkulkua ja vuorovaikutusta konsernijohdon ja tytäryhteisöjen sekä -säätiöiden välillä.
Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden tavoitteet, tuloksellisuus ja varojen käyttö
Talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhteisöille ja -säätiöille hyväksytään vuotuiset toiminnalliset
tavoitteet. Konserni- ja elinkeinotoimikunta kävi merkittävimpien yhtiöiden kanssa systemaattiset tulos- ja
tavoiteneuvottelut vuoden 2014 aikana.
Toiminnallisten tavoitteiden asettamisen lähtökohtana
on kaupungin strategia. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden
kanssa neuvotellaan tarvittaessa toiminnallisten tavoitteiden sisällöstä ja toteutumisesta.
Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset
ohjaavat omistuksen kehittämistä. Kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden toiminnan tuloksellisuutta, taloudellista asemaa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisen raportoinnin ja selvitysten perusteella. Konserniohje määrittää lakisääteisen
tiedonantovelvollisuuden täyttämisen lisäksi tytäryhtei-
33
söiltä ja -säätiöiltä edellytettävästä raportoinnista.
Osana tätä raportointia on neuvotteluvelvollisuus tietyissä erikseen määritellyissä asioissa. Neuvottelut
konsernijohdon kanssa sekä mahdolliset kaupunginhallituksen kannanotot käsiteltävistä ovat esimerkkejä
neuvotteluvelvollisuus toteutumisesta.
Riskienhallinta tytäryhteisöissä ja -säätiöissä
Konserniohjeessa on erityistä huomiota kiinnitetty
Lahti-konsernin tytäryhteisöjen riskienhallinnan tasoon.
Konserniohjeen avulla yhtenäistetään Lahti-konsernissa
toteutettavaa riskienhallinta työtä ottaen huomioon
tytäryhteisöjen ja säätiöiden toimiala, tytäryhteisön
koko ja muut erityispiirteet. Riskienhallintatyö Lahtikonsernin yhteisöissä ja säätiöissä on kehittynyt.
1.4.6 Konsernin tytäryhteisöjen toiminnallisten
tavoitteiden toteutuminen
Lahti-konsernin omistajapolitiikan tavoite oli kohdentaa
kaupungin resurssit siten, että ne palvelevat kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan ja talouden ohjauksessa merkittäviä tekijöitä olivat kaupunkikonsernin hallittavuus ja kaupungin aktiivinen omistajuus.
Lahti-konsernin omistajapolitiikan piirissä oleville yhteisöille ja säätiöille on asetettu kaikille yhteiset toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu
seuraavasti.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Lahti-konserniin kuuluville yhteisöille ja säätiöille on
asetettu toiminnallisten tavoitteiden lisäksi taloudellisia
tavoitteita. Yleisiä tavoitteita ovat olleet:
Tytäryhtiöiden tulee toimia kaupunginvaltuuston
hyväksymän strategian mukaisesti.
Kaikilta yhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä
taloudenpitoa ja kannattavuutta. Kaupunki ei ole
varautunut yhtiöiden lisäpääomittamiseen.
Yhtiöiden toiminnallisesti ja strategisesti tarpeettoman omaisuuden kartoitus ja myynti.
Tytäryhtiöiden tulee hankinnoillaan mahdollisuuksien mukaan tukea alueen yritysten innovaatioita ja
edistää niiden markkinoille pääsyä.
Tytäryhtiöiden tulee toimia ympäristölähtöisesti
huomioiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen
sekä resurssitehokkuuden kaikessa toiminnassa,
hankinnoissa ja investoinneissa
Tytäryhtiöiden tulee myös mahdollisuuksien mukaan soveltaa hankinnoissaan sosiaalisia kriteerejä,
joilla edesautetaan työttömien työllistämistä ja torjutaan syrjäytymistä.
Tytäryhteisöjen tulee mahdollisuuksien mukaan
madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä työelämään
palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja erilaisia harjoittelijoita.
Tytäryhtiöt ovat toimineet kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Kaupungin strategian
näkymistä yhtiöiden johtamisessa tulee kuitenkin edelleen kehittää ja konkretisoida.
Merkittävimpien tytäryhtiöiden tulokset olivat positiivisia ja tytäryhtiöt toteuttivat pitkäjänteistä ja kannattavaa taloudenpitoa.
Yhtiöiden toiminnallisesti ja strategisesti tarpeettoman
omaisuuden kartoitus on tehty ja toimenpiteet omaisuuden tarkoituksenmukaisen omistamisen kehittämiseksi on aloitettu. Toimitilakiinteistöjen omistuksen
keskittäminen yhteen yhtiöön on yksi esimerkki toimenpiteistä, joihin on ryhdytty.
Tytäryhtiöt ovat hankintojen ja ympäristölähtöisen
toiminnan kehittyminen on vaikeasti mitattavissa. Näitä
teemoja on pidetty esillä tavatessa tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöjen hankintojen ja ympäristölähtöisen toiminnan kehittymistä on edelleen seurattava ja siihen
on kehitettävä riittävän yksinkertainen ja selkeä mittaristo.
Näiden kaikille yhteisöille ja säätiöille yhteisten tavoitteiden lisäksi on asetettu yhtiökohtaisia tavoitteita,
joiden seuranta on toteutettu yhtiökohtaisissa tilinpäätöksissä. Yhtiökohtaisia tavoitteiden saavuttamista ei
raportoida tässä yhteydessä.
34
1.4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
TULOSLASKELMA
1.1.—31.12.2014
1.1.—31.12.2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
538 607 235,16
-1 004 239 464,44
115 998,26
524 448 127,63
-1 018 238 598,49
129 803,36
TOIMINTAKATE
-465 516 231,01
-493 660 667,50
Verotulot
Valtionosuudet
382 398 585,04
204 927 242,44
370 290 488,89
208 990 622,48
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
1 945 534,21
963 295,78
-19 995 846,91
-930 150,29
-18 017 167,22
534 402,29
463 290,03
-18 424 806,27
-884 360,94
-18 311 474,90
VUOSIKATE
103 792 429,25
67 308 968,98
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset
-96 795 374,62
-215 582,91
148,71
-97 010 808,82
-96 520 599,03
-407 470,98
-43 846,45
-96 971 916,46
Satunnaiset erät
2 990 333,33
0,00
TILIKAUDEN TULOS
9 771 953,76
-29 662 947,48
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
-6 102 521,73
-125 854,12
3 543 577,90
521 939,60
766 633,08
-28 374 374,80
KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
Henkilöstön lukumäärä
*vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto
53,6 %
51,5 %
107,0 %
69,4 %
1 000
651
* 103 811
103 364
10 048
10 812
35
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT
36
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
RAHOITUSLASKELMA
31.12.2014
31.12.2013
103 792 429,25
2 990 333,33
-3 396 822,20
103 385 940,38
67 308 968,98
0,00
-2 355 834,40
64 953 134,58
-148 019 934,93
2 290 664,07
9 985 674,29
-135 743 596,58
-191 591 531,55
1 159 708,31
4 921 845,51
-185 509 977,74
-32 357 656,20
-120 556 843,16
-3 572 129,84
317 222,75
-3 254 907,09
-226 845,79
299 489,86
72 644,07
185 231 160,67
-67 774 591,16
-53 668 251,58
63 788 317,93
117 224 442,31
-35 983 485,11
33 271 624,50
114 512 581,70
249 080,42
303 126,59
552 207,01
-5 380 164,67
141 387,75
-5 238 776,92
-184 905,34
-6 912 006,91
5 611 563,92
-1 941 076,42
-3 426 424,74
-381 999,37
4 761 853,89
14 865 137,08
8 986 202,54
28 231 194,14
Rahoituksen rahavirta
57 659 193,10
137 577 643,00
Rahavarojen muutos
25 301 536,90
17 020 799,84
128 760 366,69
103 458 829,79
25 301 536,90
103 458 829,79
86 438 029,94
17 020 799,84
-431 113 696
71,2 %
1,4
38
-421 254 849
35,3 %
1,6
30
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Oman pääoman muutokset
Muutokset vähemmistön osuudessa
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarat kauden lopussa
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
37
1.4.8 Konsernin kokonaistulot ja -menot
Kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on koottu yhteen
kaikki konsernin menot ja tulot tuloslaskelmasta ja
rahoituslaskelmasta. Siten se kuvaa rahanlähteitä ja käyttöä. Kokonaistulojen ja -menojen erotus on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että se on
muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen
muutosten itseisarvojen erotus.
Kokonaistulot ja -menot
Tulot
Toiminta
Toimintatuotot
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kokonaistulot yhteensä
Menot
Toiminta
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muutokset vähemmistön osuudessa
Kokonaismenot yhteensä
Konsernin kokonaistulot vuonna 2014 olivat
1 329,8 milj. euroa. Suurin tuloerä muodostuu toimintatuotoista, jonka osuus kokonaistuloista on
40,5 prosenttia. Kokonaismenot olivat tilikaudella
1 301,0 milj. euroa. Olennaisin menoerä koostuu toimintakuluista, joiden osuus kokonaismenoista on
77,2 prosenttia. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui 28,7 milj. euroa.
2014
1 000 €
2014
%
2013
1 000 €
2013
%
538 607
116
382 399
204 927
1 946
963
2 990
40,5 %
0,0 %
28,8 %
15,4 %
0,1 %
0,1 %
0,2 %
524 448
130
370 290
208 991
534
463
0
42,7 %
0,0 %
30,1 %
17,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
2 291
9 986
0,2 %
0,8 %
1 160
4 922
0,1 %
0,4 %
317
185 231
1 329 773
0,0 %
299
13,9 %
117 224
100,0 % 1 228 462
0,0 %
9,5 %
100,0 %
1 004 239
19 996
930
77,2 % 1 018 239
1,5 %
18 425
0,1 %
884
82,1 %
1,5 %
0,1 %
—
3 397
0,0 %
0,3 %
—
2 356
0,0 %
0,2 %
148 020
11,4 %
191 592
15,5 %
3 572
0,3 %
227
0,0 %
67 775
53 668
5,2 %
4,1 %
35 983
-33 272
2,9 %
-2,7 %
-249
-303
0,0 %
0,0 %
5 380
-141
0,4 %
0,0 %
100,0 % 1 239 673
100,0 %
1 301 045
Täsmäytys:
Kokonaistulot – Kokonaismenot = 1 329 773 –1 301 045 = 28 728
Muut maksuvalmiuden muutokset – Rahavarojen muutos = (3 426) + (25 302) = 28 728
(itseisarvojen summa, kun rahoituserät ovat erimerkkiset)
38
1.4.9 Keskeiset liitetiedot
OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ
Lahti-konserni
Tytäryhteisöt
Aqua Palvelu Oy
Aqua Verkko Oy
Calpro Oy
Energon Oy
Kiint Oy Hansaparkki
Kiint Oy Lahden Sammonkatu 8
Kiint Oy Lahden Siltavouti
Kiint Oy Vesijärvenkatu 36
LABIO Oy
Lahden seutu - Lahti Region Oy
Lahden Asunnot Oy
Lahden Hallit Oy
Lahden Jäähalli Oy
Lahden Messut Oy
Lahden Konservatorio Oy
Lahden Palveluasunnot Oy
Lahden Pysäköinti Oy
Lahden Rudolf Steiner koulun Talo Oy
Lahden Sairaalaparkki Oy
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
Lahden Sibeliustalo Oy
Lahden Talot Oy
Lahden Terveystalo Oy
Lahden Tilatalot Oy
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Lahti Aqua Oy
Lahti Energia Oy
LE-Sähköverkko Oy
Musiikkiopiston Omakotisäätiö
Oppilastalo Oy
Osaamiskiinteistöt Oy
Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Radio- ja tv-museosäätiö
Työterveys Wellamo Oy
Yhdistelemätön tytäryhteisö
As Oy Kittilän Petsukka
Nanoscale Oy *)
Kuntayhtymät
Eteva ky
Hollolan-Lahden Vesilaitos ky
Hämeen Päihdehuollon ky
Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky
Adusal Oy
Työhönvalmennus Valma Oy
Päijät-Hämeen liiton ky
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon k
Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt
C-Ella Oy
Kiint Oy Lahden Laiturikadun Pysäköinti
Lahden Seudun Puhelin Oy
Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy
Riihelän Huolto Oy
Seponkadun Pysäköinti Oy
*) Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa 2009—2014
Kunnan
omistusKotipaikka osuus %
Konsernin
omistusosuus %
Äänivallan
osuus %
Konsernin
osuus
omasta
pääomasta
(1 000 €)
Konsernin
osuus
vieraasta
pääomasta
(1 000 €)
Konsernin
osuus
tilikauden
tuloksesta
(1 000 €)
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
0,00
0,00
50,27
0,00
56,88
31,70
7,60
0,00
0,00
51,70
0,00
100,00
35,53
62,64
50,57
0,00
100,00
91,70
0,00
66,25
100,00
100,00
82,50
100,00
73,90
100,00
100,00
0,00
100,00
79,27
54,62
50,00
51,49
50,00
51,10
100,00
100,00
50,27
75,62
56,88
70,26
93,30
100,00
80,60
51,70
100,00
100,00
36,32
63,93
50,57
100,00
100,00
91,70
62,00
66,25
100,00
100,00
90,37
100,00
75,62
100,00
100,00
100,00
100,00
90,78
73,73
66,94
51,49
50,00
51,10
100,00
100,00
50,27
75,62
96,30
92,29
93,30
100,00
80,60
51,70
100,00
100,00
44,61
63,93
50,57
100,00
100,00
91,70
62,00
66,25
100,00
100,00
82,50
100,00
75,62
100,00
100,00
100,00
100,00
90,78
73,74
50,00
51,49
60,00
51,10
796,4
10 915,9
369,5
20,5
3 473,4
6 576,3
8 157,0
215,0
2 079,7
170,0
10 561,8
396,8
506,7
58,3
212,5
1 860,4
7 758,7
1 610,0
137,8
553,0
534,8
11 923,1
3 168,7
1 300,6
1 068,1
25 688,1
42 822,7
26 965,6
183,3
3 046,1
12 209,7
413,1
1 974,0
752,0
723,3
1 587,5
57 452,1
369,5
1 139,8
18,1
13,1
5,5
189,0
19 302,8
103,3
135 659,3
28 776,6
1 761,3
770,3
161,7
59 375,7
15 787,8
711,1
9 094,2
2 791,9
602,7
14 536,7
1 111,1
16 429,3
3 420,8
32 605,8
329 786,2
55 573,4
0,6
16 000,4
20 475,5
19,0
5 996,9
5,8
933,6
109,7
658,2
28,6
7,6
23,7
0,0
-42,5
0,0
205,1
0,7
503,3
78,3
-121,6
121,3
-14,8
0,0
304,7
-92,1
-97,4
104,2
27,7
500,0
-69,2
32,8
56,2
1 408,8
6 823,6
1 405,4
-213,3
423,1
367,8
13,5
33,4
24,3
163,1
Kittilä
Lahti
0,00
0,00
33,33
52,17
33,33
52,17
110,4
0,0
0,0
Mäntsälä
Hollola
Lammi
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
4,12
40,00
11,88
56,46
0,00
0,00
49,08
44,99
4,12
40,00
11,88
56,46
56,46
56,46
49,08
44,99
4,12
50,00
11,88
45,00
45,00
45,00
35,00
35,00
481,9
776,0
53,4
55 856,7
-4,3
258,4
2 498,8
25 618,5
2 156,9
579,1
111,9
14 814,2
13,3
1 149,5
2 251,0
45 045,5
44,8
30,8
-71,1
2 478,1
-4,6
0,1
84,3
193,6
Jyväskylä
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
0,00
0,00
0,00
34,49
12,50
0,00
33,33
25,87
20,94
48,80
41,75
26,00
33,33
25,87
20,94
34,49
41,75
26,00
10,6
86,0
515,0
886,3
17,4
219,8
27,3
0,8
0,2
333,0
10,6
0,5
0,0
-0,6
25,4
69,7
6,6
3,6
39
LAHTI KONSERNIN SUURIMPIEN YHTEISÖJEN TUNNUSLUKUJA 2013 JA 2014
40
1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET
1.5.1 Asiaa koskeva sääntely
1.5.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet
Kuntalain 69 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä
tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.
Tilinpäätöksessä tilikauden ylijäämä oli 22,4 milj. euroa,
kun alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena oli
0,7 milj. euron alijäämä, eli käytännössä nollatulos.
Syntynyt ylijäämä lisätään edellisiltä vuosilta kertyneeseen taseen ylijäämään, joka tilinpäätöksessä 2013 oli
103,2 milj. euroa. Tilikauden 2014 jälkeen taseessa on
125,6 milj. euroa kertynyttä ylijäämää. Kaupunki on
viimeksi tehnyt lähelle viime vuotta yltävän positiivisen
tuloksen kahdeksan vuotta sitten vuonna 2006, jolloin
tilikauden ylijäämä oli 19,4 milj. euroa. Vuosikate oli
tilinpäätöksessä 53,0 milj. euroa, jolloin tulorahoitus
riitti kattamaan 68,1 prosenttia nettoinvestoinneista.
Lähelle näin hyvää vuosikatetta on 2000 luvulla ylletty
kahdesti 2007 (50,3 milj. euroa) ja 2008 (51,5 milj.
euroa).
1.5.2 Tilikauden tuloksen käsittely
Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden
tulos on 21 010 278,19 euroa ylijäämäinen.
Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa:
Kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä 489 459,39 euroa
Elinkeinorahastoon kirjataan vähennystä kertyneen alijäämän verran 949 443,70 euroa
Vahinkorahastoon lisätään rahaston pääomalle
kertynyt korkotuotto 9 403,50 euroa
Lahden kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta
2014 muodostuu edellä mainittujen kirjausten jälkeen 22 439 777,78 euroa, joka lisätään edellisinä
tilikausina kertyneisiin ylijäämiin.
Kaupunginvaltuuston päätös talousarvion 2014 hyväksymisen yhteydessä, ”edellyttää, että vuoden aikana
tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen talousarvioiden sisältä tai laajemmin
kaupungin talousarvion sisältä sisäisillä siirroilla” toteutui, kun kaikki muutokset voitiin kattaa talousarvion
puitteissa (Talousarvio 2014 sivu 42, kohta 8.).
Muutoksia vuoden 2014 talousarvioon tehtiin tilikauden aikana kaksi kertaa. Valtuusto hyväksyi ensimmäisen 9.6.2014 § 65, tarvittavat muutokset katettiin eri
tehtäväalueiden välillä, eikä niillä siten ollut vaikutuksia
vuosikatteeseen eikä rahoituslaskelmaan. Toisen kerran valtuusto muutti talousarviota 15.12.2014 § 105,
jolloin toistettiin aikaisempi menettely ja ylitystarpeet
katettiin kaupungin talousarvion sisällä.
Talousarvion 2014 yhteydessä kaupunginvaltuusto
hyväksyi ns. Talouden tasapainottamisohjelman, jonka
toteutumista on raportoitu kesä- ja syyskuun talouden
seurantaraporttien yhteydessä. Koko vuoden osalta
ohjelman toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen
yhteydessä erillisellä liitteellä.
Talousarviopäätöksen yhteydessä 24.11.2014 kirjattiin
taloussuunnitelmaan Talousohjelma 2015—2017, jossa
on konkretisoitu talouden tasapainottamisohjelman
linjaamia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia,
joiden avulla uudistetaan kaupungin toimintoja ja organisaatiota.
41
2. TOTEUTUMISVERTAILUT
42
43
2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Tuottavuustoimenpiteet ja -hankkeet
Tuottavuusraportointi kattaa kaupunginhallituksen
tuottavuushankkeet sekä talousarviossa esitetyt tuottavuustoimenpiteet. Työtä tuottavuuden edistämiseksi
tehdään hyvin monella tasolla koko kaupunkiorganisaatiossa, mukana on kaupunkitasoisia, toimialatasoisia,
vastuualuetasoisia sekä yksikkö- ja prosessitasoisia
tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvattamiseen tähtääviä hankkeita ja toimenpiteitä.
palveluistaan. Sisäisessä asioinnissa on otettu käyttöön
Intran työtilat ja Lync-etäneuvottelusovellus.
Toimintajärjestelmien ja palveluprosessien systemaattisen kehittämisen tukemiseksi on perustettu asiantuntijaverkosto, joka edistää toimialojen CAF-mallin mukaista itsearviointia sekä ydin- ja tukiprosessien sekä
toimintakäsikirjojen määrittelyä ja viimeistelyä.
Toiminta järjestetään hyväksytyn (KV) palvelukonseptin
mukaisesti. Painotus on sähköisissä palveluratkaisuissa
ja palveluprosesseissa tavoitteena toimitilakannan
optimointi ja fyysisten asiakaspalvelujen tuottaminen
laajasti yhteispalveluna.
Sähköinen arkistointi
Lahti sai 2013 ensimmäisenä kuntana sähköisen säilyttämisen luvan asianhallinnan ja dokumenttienhallinnan
järjestelmiin. Lupaa edelsi järjestelmien ja tietoturvan
kehittäminen ja asianhallintauudistus, jossa valmistui
Lahden kaupungin asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin tehtäväluokittelu ja päätöksentekoa ohjaavat
tiedonohjaussuunnitelmat (n.1 000 kpl). Tavoitteena on
säästö paperikulutuksessa ja arkistointikustannuksissa
sekä säilytettävän tiedon saatavuuden parantaminen.
Tavoitetta tukevat uudet monitoimitalot, kun ne valmistuessaan mahdollistavat rakennusten käyttöasteen
lisäämisen, toimimisen monitoimiajamallissa osallistaen kaupunkilaisia uuden palvelumuotoilun avulla. Yhdessä Kuntien Tieran kanssa kehitettävä Palvelutarjotin, jota on tarkoitus laajentaa muiden kuntien käyttöön.
Toteuma: Kevään 2014 aikana valmistui sähköisen
arkistoinnin viitearkkitehtuuri ja kaupunkitasoiseksi
dokumenttienhallinnan järjestelmäksi valikoitui Document Manager -järjestelmä (Doris). Lisäksi etsittiin
ratkaisuja sähköisen allekirjoituksen toteuttamiseksi
sekä hankinta-asiakirjojen arkistoimiseksi sähköiseen
ympäristöön.
Lisäksi kehitetään toimintajärjestelmiä ja prosesseja,
luodaan kaupunkitasoiset ja toimialakohtaiset ydinprosessit ja toimintakäsikirjat. Prosessimallinnukset julkaistaan IMS -järjestelmässä. Ydinprosesseihin keskittymällä ja toimialat ylittävää yhteistyötä lisäämällä vastataan
asiakastarpeeseen, huomiota kiinnitetään myös sisäisiin tukipalveluihin palvelutoiminnan parantamiseksi.
Sähköisen arkistoinnin toteuttaminen kaikkien kaupungin asiakirjojen osalta on osoittautunut ennakoitua
vaativammaksi mm. erinäisten tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien vuoksi. Konsernipalvelujohtaja asetti
syksyllä 2014 ohjausryhmän ja projektiryhmän toteuttamaan dokumenttienhallinnan laajentamista kaikille
toimialoille Document manager-järjestelmän (Doris)
käyttöönottamiseksi 1.5.2015 mennessä. Toimialoille
annetaan ohjeet siirtyä pelkästään sähköiseen arkistointiin kevään 2015 aikana.
Konsernipalvelut
Palvelukonseptin, sähköisten palveluiden ja palveluprosessien kehittäminen
Tuottavuutta parannetaan oikealla palveluverkkomitoituksella ja keskittämällä palvelut alueellisesti. Konsernipalvelut tukee palveluprosessien kehittämistä säännöllisellä arvioinnilla.
Toteuma: Kaupungin yhteispalvelupisteen sijaintivaihtoehdot, palvelutarjonta ja toimintaperiaate on kartoitettu ja yhteispalvelupisteen esimiehenä toimiva asiakaspalvelupäällikkö on aloittanut tehtävässään. Syyskuussa 2015 toimintansa aloittavassa yhteispalvelupisteessä tarjotaan aluksi teknisen ja ympäristötoimialan
sekä konsernipalveluiden asiakaspalvelut (palvelujen
yleisneuvonta, kassapalvelut, virallinen ilmoitustaulu ja
asiakirjojen vastaanotto). Keskustassa sijaitsevien sosiaali- ja terveystoimialan asiointipisteiden (pääterveysasema, lähiklinikat, terveyskioski ja sosiaalikeskus)
toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan.
Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalojen palvelutarjontaa ja toimintaperiaatteita on täsmennetty.
Kaupungin sähköiset asiointipalvelut on koottu Palvelutarjottimeen, toimialat raportoivat erikseen omista
Tiedonohjaussuunnitelmista on tehty tuotepaketti, jota
markkinoidaan muille kunnille. Tuotetta on myyty kolme kappaletta ja tuloja kertynyt 58 000 euroa. Vuonna
2015 lisätään tuotepaketin markkinointia myynnin
edistämiseksi.
Tukityöllistäminen
Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on kaupunkitason
tuottavuustoimena työllisyysasioiden yksikön koordinoima kokonaisuus, jonka tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi toimialayhteistyötä
kehittämällä. Huomiota kiinnitetään ennaltaehkäisyyn
ja tukitoimien oikea-aikaisuuteen sekä asiakkaiden
ohjautumiseen heille soveltuvan palvelun piiriin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti.
44
Tuottavuusmittari: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
Tuottavuustavoite
Tavoitetaso
Toteuma
Aikuissosiaalityöstä nuorisopalveluiden työllisyyspalveluihin
ohjautuneet nuoret
Aikuissosiaalityöstä ohjautuneista
nuorista 40 hlöä nuorisopalveluiden asiakkaina.
Aikuissosiaalityöstä ohjattiin
vuonna 2014 yhteensä 105 nuorta
työllisyyspalveluihin. Näistä nuorten työllisyyspalveluihin kiinnittyi
yhteensä 46 nuorta.
Sosiaali- ja terveystoimiala
Toiminta/asiakaslähtöinen
terveysasematoimintojen
uudelleen organisointi
Tavoitteena on palvelurakenneuudistus ja uusi toimintatapa; klinikkamalli, sekä Lahden kaupungin sairaalan
(LKS) ja Jalkarannan sairaalan toimintojen ja tilojen
käytön uudistaminen osana kokonaisvaltaista, toimintalähtöistä tilasuunnittelua ja asiakaskeskeistä toimintatapaa.
Uusi pääterveysasema valmistuu 2018 ja vastaanottotoiminta jaetaan eri tasoille terveyspalvelun vaativuuden mukaan: erikoissairaanhoito, pääterveysasema,
lähipalveluklinikat ja terveyskioski. Tämä mahdollistaa
uudenlaisten ja joustavampien palvelukonseptien ja
tilaratkaisujen toteuttamisen. Uudessa toimintamallissa
asiakastyytyväisyys ja laatu paranevat, lisäksi ennaltaehkäisevää hoitoa ja pitkäaikaissairauksien hoitoja
kehitetään terveyshyötymallin mukaisesti.
Toteuma: Terveysasematoimintojen uudelleen järjestämistä toteutetaan klinikka -mallilla, jota pilotoitiin
Ahtialan terveysasemalla vuonna 2013. Vuoden 2014
alusta Lahden muut terveysasemat siirtyivät klinikka mallin mukaiseen toimintaan. Täysimittaisesti klinikka malli saadaan toimimaan vuoden 2015 aikana. Oleellista on asiakkaiden tarpeista ja henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen. Uuden toimintamallin soveltaminen käytäntöön on ollut vaativaa. Asiakaspalaute on
pyritty huomiomaan, samoin henkilökunta on osallistunut klinikka -mallin palvelumuotoiluun. Esim. henkilökunnan työnkierron järjestämisestä vaativampia potilastapauksia varten on ollut keskusteluissa ja paljon
palveluita käyttävät on pystytty ottamaan mallin avulla
haltuun ohjaamalla heidät pääterveysasemalle.
Palvelutori
SoTe 2015 – hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa
asiakaspalvelua luomalla uudenlainen sähköinen palveluhakemisto, palvelutori ohjaamaan ja tukemaan asiakkaita palvelutarpeensa kartoituksessa, sopivan palvelun
valinnassa sekä tarjoaa väylän palautteen antamiselle.
Palvelutorikonseptin keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
1. Luodaan asiakkaille vastaanottopalvelujen valinnanvapauden mahdollistava alusta.
2. Lisätään asiakkaiden valinnanvapautta vanhus ja
hyvinvointipalveluiden eri vaihtoehtojen suhteen kehittämällä sähköistä palveluseteliä.
3. Kehitetään palvelutorista soa-alusta, joka tukee
tiedolla johtamista vuorovaikutteisuutensa (asiakaspalaute) ja on-line raporteilla.
4. Aloitetaan palvelujen laadun asiakaslähtöinen,
avoin raportointi
Toteuma: Palvelutori toteutettiin ottamalla käyttöön
Hyvis -portaali 2.6.2014. Portaalissa on tarkastettua
tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Lahtelaiset voivat
tunnistautumalla kirjautua Hyvikseen, tehdä testejä ja
tallentaa sinne omia terveystietojaan. Portaali kokoaa
sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen asioinnin yhteen ja samaan paikkaan. Tuloksena on lahtelaisille ja
päijäthämäläisille suunnattu seudullinen terveys- ja
hyvinvointiportaali.
Portaali julkistettiin ensin sisäisesti Lahdessa,
Phsotey:ssa, Oivassa, Aavassa ja Heinolassa ja varsinainen julkistus medialle tapahtui loppuvuodesta 2014
sekä tammikuussa 2015. Käyttöottoprojektissa otettiin
käyttöön esh:n päiväkirurgian esitietolomake ja ikäihmisten itsearviointitesti. Jatkoprojektissa on otettu
käyttöön ikäihmisten yhteydenottolomake, laboratorioajanvaraus, diabetes -riskitesti ja omahoitolomake.
Sähköisen asioinnin sopimuksia tehtiin joulukuussa
Lahdessa noin 750 ja Hyviksen sivuilla Lahdessa oli
joulukuussa yli 10 000 käyntiä. Lahden sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset on koulutettu käyttämään Hyvistä sitä mukaa, kun sinne on saatu palveluja. Tämä
mahdollistaa turvallisen viestinvälityksen asiakkaan ja
ammattilaisen välillä.
Seuraavaksi luodaan seudullisesti Hyvis -portaalille
hallintamalli, jossa sovitaan periaatteet ja toimenpiteet, joilla Hyvistä kehitetään jatkossa, Hyvistä tulee
kehittää tarvelähtöisesti. Lahden edustajat ovat vaikuttamassa Hyviksen kehittämiseen myös Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen ”Sähköinen Asiointi ja Demokratian edistäminen” (SADe) -hankkeen kautta, jossa monia Lahden tarpeita on toteutettu. SADe -hankkeesta
rahoitetaan Hyviksen kehittämistä kansalliseksi alustaksi.
Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika
– Lahden kaupungin kotihoidon kehittäminen
Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta optimaalista
kotihoidon toimintakokonaisuutta, jossa huomioidaan
myös kestävän kehityksen mukaiset toimintaperiaatteet. Osa-alueita ovat optimaalinen matkanhallinta,
joka huomioi asiakkaan tarpeet ja hoitajan ammattiosaamisen. Työhallinnan näkökulmasta on oleellista
45
tehokas työvuorosuunnittelu, jossa huomioidaan hoidon tarpeen eri vaihteluvälit. Ennakoivan muutosjohtamisen näkökulmasta hankkeella tavoitellaan kattavaa
raportointijärjestelmää sekä innovaatio- ja seminaarisessioilla ja simuloinnilla haettavia ohjelmistoja, jotka
luovat tietoa ja malleja tulevasta kotihoitoympäristöstä. Lisäksi hankkeessa kehitetään kotihoidon lääkäripalveluja.
Toteuma: Oikea hoitaja, oikeassa paikassa, oikeaan
aikaan: Päivittäisten töiden jakamisessa optimointi on
käytössä, jolloin voitiin siirtää yhden työnjakajan työpanos välittömään asiakastyöhön. Optimointi toimii
pyydetyllä tavalla ja alueilla jää jakamatta noin 10 paikkaa päivässä, kun kaikki työntekijät ovat töissä, eli tulosta voi pitää erinomaisena. Reittioptimointi ei valmistunut, mutta se toteutetaan alkuvuodesta 2015, sen
myötä työnjako tehostuu ja henkilöstön matkoihin
kuluttama aika pienenee. Tavoitteena on optimoinnin
kehittämisen myötä siirtää vielä kahden henkilön työpanos työnjakamisesta välittömään asiakastyöhön,
jolloin työn jakamiseen jää kahden henkilön työpanos
(lähtötilanteessa 5).
Työvuorosuunnittelun käytettävyyden kehittäminen
HILKKA työvuorosuunnitteluohjelma ei ole vielä valmis,
tarkoitus on ottaa järjestelmä käyttöön kotihoidossa,
kun se valmistuu, mikäli hinnasta päästään sopimukseen. HILKKA työvuorosuunnittelulla säästetään työvuorolistoja tehdessä palveluesimiesten työaikaa kolmen viikon suunnittelujaksoa kohden 1-2 päivää, säästynyt aika voidaan kohdentaa päivittäiseen johtamiseen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen.
Työntekijät pystyvät laittamaan työvuorotoiveensa
HILKKA työvuorosuunnittelu ohjelmaan ja kuittaamaan
työvuorot joko puhelimesta tai tietokoneelta.
Raportoinnin kehittäminen
Hankkeessa on kehitetty kotihoidon raportointijärjestelmä, joka pohjautuu HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmästä saatavaan tietoon. Raportoitavat tiedot ja
raportointitasot on määritelty yhdessä johdon ja palveluyksiköiden kanssa. Tietojen siirto tuotantokannasta
tietovarastoon tapahtuu Jasper ETL Express -tuotetta
käyttäen. Tietovarastotauluihin tuodaan vain raporteilla käytetty tieto. Tällä hetkellä tietovarasto sisältää
tapahtumien suunnitellut ja toteutuneet kestot, sekä
työntekijöiden työajat. Raportteja varten on asennettu
erillinen Jasperserver -raportointipalvelin. Palvelimella
sijaitsevista raporteista käyttäjä pystyy tutkimaan lukuja eri tasoilla, kuten yksiköittäin tai tiimeittäin. Kotihoidossa on otettu käyttöön RAI-asiakkaan arviointi ja
laadunhallintajärjestelmä ja ensimmäiset laaturaportit
RAI-järjestelmästä on saatu toukokuussa 2014. RAIjärjestelmästä kehitetään rajapintaa kotihoidon raportointijärjestelmään yhteistyössä toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan kanssa.
Hankkeen pohjalta käynnistyi VTT:n Lahden kaupungin
ja FastROI Oy:n yhteinen työsuojelurahaston rahoittama hanke, jossa kehitetään edelleen sekä johtoa että
työntekijöitä palvelevaa raportointijärjestelmää, jonka
perustana on hankkeessa luotu raportointijärjestelmä.
Henkilöstö määrittelee itse mitä raportteja he haluavat
ja mitä raportteja heidän tulisi nähdä, jotta heille muodostuu oikea ja ajantasainen tieto toiminnasta. Tarkoituksena on edistää johtamisen ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä johdon ja henkilöstön yhteistä näkemystä
toiminnasta. Lahden kotihoito osallistuu tähän hakkeeseen työpanoksella ja hanke kestää vuoden 2015 loppuun saakka.
Kotihoidon lääkäritoiminnan kehittäminen
Hankkeessa kotihoidon lääkäritoiminta keskitettiin
osaksi sairaalapalveluja geriatrijohtoiseksi, missä tavoitteena oli suunnitella toiminta asiakaslähtöisemmäksi,
jotta kotihoidon asiakkaat pärjäisivät mahdollisimman
pitkään ilman päivystyspalveluja tai toistuvia sairaalahoitojaksoja. Hankkeessa luotiin toimiva kotihoidon
lääkäritoiminnan malli, joka on ollut käytössä tammikuusta 2013 alkaen ja sitä on kehitetty koko ajan.
Vuonna 2014 kotihoidon lääkärit tekivät 402 kotikäyntiä haastavasta lääkäritilanteesta huolimatta. Lääkäreiden saatavuuteen liittyvä vaihtelu vaikeuttaa toimintaa.
Asiakkaiden lääkitykset tarkistettiin vähintään kerran
vuoden aikana.
pDRG-ryhmittelypohjainen kustannuslaskenta ja palveluiden tuotteistaminen
pDRG -luokittelusta on Kuntaliiton tavoitteiden mukaisesti tulossa tulevaisuuden standardi perusterveydenhuoltoon. Tämän hoitoepisodeihin perustuvan kustannuslaskennan käyttöönottaminen mahdollistaa palveluiden uudenlaisen tuotteistuksen ja parantaa toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi pDRG-ryhmittelyn
käyttöönotto toimii tärkeänä toiminnan ohjauksen ja
johtamisen välineenä. Hoitoepisodien pohjalta voidaan
lisäksi parantaa asiakkaiden ohjaamista oikeanlaisille
vastaanotoille, sekä parantaa kustannusten oikeanlaista kohdentamista.
Toteuma: Hoitoepisodien kustannuslaskenta ei ole
vielä mahdollista, koska palveluita ei ole tuotteistettu
vielä riittävästi eikä hoitoprosesseja ole voitu tarkastella kustannusnäkökulmasta. Tavoite on kuitenkin rakentaa pDRG -ryhmittely ja tuotteistaa palvelut, jotta kustannuslaskenta tuottaisi oikeaa tietoa päätöksenteon
tueksi. pDRG -lisenssi on hankittu Finnish Consulting
Groupilta. Tarkoitus on jatkaa lisenssin turvin ryhmittelypohjaista kustannuslaskentaa ja palvelujen tuotteistamista. Jatkossa on tärkeää, että hoitohenkilökunta
suorittaa huolellisesti potilaan hoitokirjaukset. Vain
ohjeiden mukaiset kirjaukset takaavat hankkeen onnistumisen, mikä vaatii hoitohenkilökunnan osaamisen
tarkentamista.
Tiedolla johtaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö on
muutoksessa. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy ja
kuluttajat ovat yhä tietoisempia palveluiden sisällöstä,
laadusta ja saatavuudesta. Tuotettujen palveluiden on
oltava entistä laadukkaampia ja asiakaslähtöisempiä.
Tiedolla johtaminen on keskeinen osa SOTEn johtamisjärjestelmän uudistamista. Hankkeen tavoitteena on
46
– johtamisen kehittäminen reaaliaikaisella raportoinnilla.
– päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen auditoineilla ja kehittyneellä raportoinnilla
– asiakaslähtöisyyden lisääminen kehittämällä tarvekartoitusta ja asiakaspalautteen keräämistä, analysointia sekä hyödyntämistä toimintaa ohjaavana tekijänä
– kuluttajien valinnanvapauden lisääminen palveluiden laatuun ja saatavuuteen liittyvän tiedon avulla,
sekä
– sähköisen asioinnin kehittäminen asiakaslähtöisesti
ja toiminnan tuottavuutta parantaen.
Sosiaali- ja terveystoimialalla siirrytään asiakas-tuottaja
toimintamalliin, mikä tarkoittaa sitä, että tulevin vuosina asiakas voi arvioida esim. palvelun laatua, nopeutta
ja jonotusaikoja sekä tehdä myös valintoja eri toimipisteiden välillä perustuen laatuun ja omaan tarpeeseen.
Uuden toimintamallin läpivienti vaatii henkilöstön koulutusta. Klinikkamallissa otetaan käyttöön mm. pDRGryhmittely, mikä tarkoittaa sitä, että otetaan käyttöön
n.44 episodia, joiden käyntimäärien mukaan jaetaan
käynnit klinikoiden ja pääterveysaseman kesken. Hanke
on alkanut vuonna 2012.
Toteuma: Tiedolla johtamista toteutetaan sosiaali- ja
terveystoimialan sekä vastuualueiden johtoryhmille
suunnatuilla johdon raporteilla. Johtoryhmän raportilla
on geneerisiä tunnuslukuja, sekä eri vastuualueille
soveltuvia spesifisiä tunnuslukuja. Raportti toteutetaan
Excel -muotoisena. Johdon raportointityökaluna on
testattu FCG:n edustamaa QlikView:tä ja FCG:n kanssa
on asiasta käyty neuvotteluja.
Vanhustenpalvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella
on kotihoidossa HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmä.
Järjestelmään kertyneestä tiedosta saadaan johtamisen
tunnusluvut, jotka esitetään myös toimialan johtoryhmän raportissa. HILKASTA saadaan myös työajanseuranta (välitön työaika), matkaseuranta (matka-aika)
sekä suunnitellut ja toteutuneet asiakaskäynnit. Kotihoidossa tehdään myös työhyvinvointikyselyjä, joiden
perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä työssä jaksamisesta.
Tiedolla johtamista pitää kehittää automaattisemmaksi
ja reaaliaikaisemmaksi. Asiakaslähtöisyyttä on kehitetty
asukas- ja asiakaspalautteen keräämisellä. Keväällä
2014 tehtiin Lahdessa asukaskysely, jossa lahtelaisilta
kysyttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkuudesta.
Loppusyksyllä 2014 kysyttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta heidän tyytyväisyyttään palveluihin.
Tulokset asiakastyytyväisyyskyselystä saadaan alkutalvesta 2015.
Uusi teknologia kotihoidon tueksi
Hanke on jatkoa ”Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika – Lahden kaupungin kotihoidon
kehittäminen” -hankkeelle. Kokonaistavoitteena on
kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta tehokasta kotihoidon toimintakokonaisuutta,
jossa huomioidaan etenkin asiakkaan omatoimisuuden
lisääminen ja turvallinen asuminen. Hankkeessa otetaan käyttöön ja kehitetään ikääntyneiden kotona
asumista tukevaa turvateknologiaa ja interaktiivisia
teknologiaratkaisuja. Toimintakyvyltä heikentyneen
vanhuksen kotona asumisen turvaaminen erilaisten
teknologia-apuvälineiden turvin mahdollistaa ympärivuorokautiseen hoidon myöhentymisen. Jo puolen
vuoden myöhentyminen raskaan palvelun tarpeessa
parantaa merkittävästi vanhuspalvelujen tuottavuutta.
Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä on nyt 90,7
prosenttia ja tavoitteena on, että vuonna 2015 kotona
asuvien yli 75-vuotiaiden määrä on 92 prosenttia. Yksi
keino tavoitteen saavuttamiseksi on ottaa käyttöön
uudenlaista kotona asumista tukevaa teknologiaa.
Toteuma: Hanke toteutetaan Vanhustenpalvelujen ja
kuntoutuksen sekä Hyvinvointipalvelujen vastuualueiden yhteistyönä. Tunnusteluja on tehty eri toimijoiden
kanssa siitä, miten kotona asumista tukeva käytännönläheinen Teknologiahanke olisi mahdollista toteuttaa.
Yhteistyötä on tehty Kuntien Tieran ja Eksoten kanssa.
Tavoitteena on ottaa käyttöön kotona asumista tukevaa teknologiaa ja integroida teknologia osaksi kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää siten, että muodostuisi toiminnallisesti järkevä kokonaisuus.
Kotihoito ja vammaispalvelu toteuttivat Ebsolut Oy:n ja
Netpresence Oy:n kanssa neljän asiakkaan virtuaalikäyntipilotin toukokuu-syyskuussa 2014. Pilottialueena
oli Jalkaranta-Metsäkankaan kotihoitoalue. Lisäksi pilotissa kehitettiin tiimivetäjien ja kentällä työskentelevien
hoitajien yhteydenpitoa. Pilotin avulla oli tarkoitus
korvata kaikilta asiakkaita vähintään yksi käynti päivässä virtuaalikäynnillä ja parantaa hoitajien yhteydenpitoa tiiminvetäjiin. Virtuaaliyhteyden avulla saatiin tehtyä lääkärinlausunto asiakkaalle hoitotukea varten.
Tiiminvetäjät ovat antaneet etäyhteyden avulla haavanhoito-ohjeita asiakkaalle ja hoitajille. Asiakkaille on
myös pidetty jumppaa etäyhteyden avulla. Lisäksi Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat kotihoidon asiakkaille muuta ohjelmaa etäyhteyden avulla
kahden ja puolen viikon ajan.
Stella Oy on toimittanut yhden hälyttävän lääkekellon
kotihoidolle ja se otettiin pilottiin joulukuussa 2014.
Asiakas on ollut tyytyväinen laitteeseen ja samoin
omainen. Tavoitteena on, että asiakkaat muistaisivat
ottaa hälyttävän lääkedosetin avulla lääkkeet itse, ja
näin vähentää kotihoitokäyntejä. Tavoitteena on laajentaa pilottia vielä yhdeksällä laitteella.
Syksyllä 2014 oli tarkoitus pilotoida GPS seurattavia
turvarannekkeita muistamattomilla asiakkailla. Rannekkeita ei kuitenkaan saatu vuoden 2014 aikana, vaan
ne saadaan käyttöön vasta tammikuussa 2015. Tämä
pilotti toteutetaan myös Stella Oy:n kanssa.
Syksyn 2014 aikana Eksote ja Lahti neuvottelivat yhteistyöprojektista, jossa kehitetään ICT- ratkaisuja kotihoidolle, hyvinvointipalveluille ja asiakkaille. Tavoitteena
on kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta tehokasta kotihoidon toimintakokonaisuutta
mm. asiakkaan omatoimisuuden lisääminen ja turvalli-
47
sen asumisen varmistaminen asiakkaan omassa kodissa. Projektin aikana on tarkoitus kehittää ja ottaa käyttöön ikääntyneiden kotona asumista tukevaa turvateknologiaa ja interaktiivisia teknologiaratkaisuja. Erilaisia
teknologisia kotiin vietäviä Palveluja ovat muun muassa
virtuaalikäynnit, hälyttävä lääkekello ja GPS- turvaranneke. Projektissa toteutetaan kotona-asumista tukevan
teknologian yhteisalustaratkaisun mallintaminen ja
kilpailutus sekä käyttöönotto.
Projektin tavoitteena on: luoda teknologia-alusta, johon on helppo integroida kodin ICT-ratkaisujen tuottamat tiedot laajasti hyödynnettäväksi tietokannaksi
kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kanssa.
1. ottaa käyttöön osana teknologia-alustaa kodin turvallisuuteen liittyvät ratkaisut, kuten ovenvalvonta,
palovaroitin, liesivahti, joiden tieto ja hallinta ovat
osa teknologia-alustaa
2. määrittää, kilpailuttaa ja ottaa käyttöön teknologiaalustan palveluliittymä, jonka avulla teknologiaalustan ratkaisuja voidaan käyttää yhden käyttöliittymän kautta
3. virtuaalikäyntien käyttöönotto. Virtuaalikäynneillä
on tarkoitus korvata vähintään yksi asiakkaan päivittäisistä käynneistä. Pilotoinnin aikana selvitetään
millaisia käyntejä virtuaalikäynneillä voidaan korvata ja kenelle laite sopii. Virtuaaliyhteyden avulla
voidaan tuottaa asiakkaalle myös sisältöä kotiin. Sisältö voisi olla esimerkiksi: kuntoutusta, 3. sektorin
järjestämää ohjelmaa, kuten seurakunnan työntekijän tapaaminen tai erilaisia pelejä. Virtuaaliyhteyden avulla on tarkoitus saada asiakkaat aktivoitumaan ja olemaan yhteydessä omaisiin ja ystäviin. Lisäksi virtuaalikäyntien päätelaitetta voidaan hyödyntää mm. muistutteiden lähettämiseen asiakkaalle.Valmius virtuaalikäyntien toteuttamiselle on sekä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä että Lahden
kaupungilla
4. GPS paikantavat rannekkeet. GPS-seurattavilla rannekkeilla turvataan kotona asuvien muistamattomien turvallisuus, liikkuminen ja mahdollistetaan
heidän kotona asumisensa mahdollisimman pitkään
5. hälyttävät lääkedosetit. Hälyttävillä lääkedoseteilla
pyritään lisäämään asiakkaan omatoimisuutta ja
saamaan turhat lääkkeenantokäynnit pois kotihoidolta / omaisilta.
Lopputuloksena pyritään kuvaamaan kotona asumista
tukevan teknologian käyttöönoton hyötyjä. Vaikuttavuusarviointina käytetään mm. asiakastyytyväisyyttä,
RAI-tietoja ja euromääräisiä kustannusvaikuttavuus
laskelmia. Keskeisin kehittämisen lopputulos on kokonaisvaltainen ikäihmisten kotona asumista tukevan
teknologian hyödyntämisen malli. Hankkeessa kehitetyt
toimintamallit ja ratkaisut ovat sellaisia, että ne soveltuvat käyttöönotettavaksi muihin vastaaviin organisaatioihin. Toimintamallit kuvataan sellaiseen formaattiin,
että ne ovat helposti käyttöönotettavia. Levityskanavat
valitaan rahoittajan kanssa yhteistyössä.
Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään kaupunginhallituksen tuottavuusrahan lisäksi jäämistövaroja ja
hankkeelle etsitään ulkopuolista rahoittajaa. Hankkeen
rahoituksen osalta on lähestytty Sitraa, jonka kanssa on
käynnistetty hankkeen toteuttamisesta yhteistyö.
Sote -2015
Terveyspalveluissa klinikkamallia parannetaan jatkuvasti. Perusmalliin on tehty pieniä korjauksia. Hyvinvointipalveluissa sekä vanhusten palveluissa ja kuntoutuksessa jatketaan laitosvaltaisuuden purkamista siirtymällä
kevyempiin palveluihin. Hyviä tuloksia on saatu aikaan
esimerkiksi lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja
vuodeosastopotilaiden siirtämisessä tehostettuun palveluasumiseen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintoja on tarkennettu, jolloin on päästy tehokkaampaan ja mielekkäämpään työnjakoon
näiden kesken.
Sähköisessä asioinnissa on otettu käyttöön sähköinen
asiointialusta, terveys- ja hyvinvointiportaali Hyvis.
Lahtelaiset ovat ottaneet portaalin aktiivisesti vastaan.
Tiedolla johtamista on toteutettu asukas- ja asiakastyytyväisyyskyselyllä
Asiantuntijuus ja kohtaaminen lapsiperheiden palveluissa (yhteistyössä sivistyksen kanssa)
Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista palveluiden jatkokehittämistä ja
oikeaa kohdentamista varten.
Syksyn 2014 aikana on työstetty sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita, jotka parhaiten kuvaisivat
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Lahdessa.
Indikaattorit toimivat tietolähteenä palvelujen kehittämiselle. Indikaattoritarkastelu valmistui tammikuussa
2015.
Ikäpalo –hanke
Ikäpalo-hankkeessa kehitettiin yhdessä kolmen muun
kaupungin kanssa ikäihmisten tavoitteellisen neuvonnan ja palveluohjauksen malli. Hankkeen lopputuloksena perustettiin ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste
Siiri, joka aloitti toimintansa 11.4.2014.
Siiriin keskitettyjen vanhusten palveluiden tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä ja etsiä
arjen sujumisen ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa.
Tavoitteena on löytää oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja halutessaan voi asioida anonyymisti.
Sivistystoimiala
Nuorten starttipaja
Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä täyttää nuorisolain ja yhteiskuntatakuun velvoitteita tukemalla ilman koulutuspaikkaa
jääneiden tai koulutuksensa keskeyttäneiden nuorten
jatkopolutusta takaisin koulutus- ja työllisyyspolulle.
Starttipajalla työskennellään vuosittain n. 40 nuoren
kanssa, joista vähintään 50 prosenttia sijoittuu koulutukseen tai työelämään. Hanke ehkäisee arviolta kymmenen nuoren pysyvän syrjäytymisen vuosittain.
48
Toteuma: Starttipajan toiminnassa on ollut yhteensä 14
eri nuorta, joista kuusi on siirtynyt pajalta joko kesken
jakson tai jakson suoritettuaan opiskelemaan, yksi
nuori on siirtynyt työelämään ja kolme nuorta jatkaa
toiminnassa edelleen. Yhden nuoren kohdalla ei ole
saatu varmuutta pääsikö hän hakemaansa kouluun,
kaksi nuorta ei sitoutunut toimintaan, yksi nuori keskeytti jakson voinnin huononnuttua. Starttipajan nuoret ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria,
joten nuorten prosessit ovat usein pitkiä ja nuoren
tilanne saattaa muista syistä huonontua niin, että jatko
pajalla ei ole mahdollinen ennen kuin tilanne on taas
saatu paremmaksi.
Starttipajan toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan
mahdollisimman hyvin syrjäytymisvaarassa olevien
nuorten hyvinvoinnin pulmiin. Sivistystoimialan ja
PHKKn yhteistyöllä on perusopetuksen jälkeen vaille
koulutuspaikkaa jääneiden nuorten määrä saatu laskemaan. Myös yhteishaun muutos suosimaan suoraan
perusopetuksesta tulevia on johtanut siihen, että 15—
17-vuotiaita koulutuksen ulkopuolelle jääneitä ei enää
ole paljoa.
Ikäihmisten terveysliikuntaan tukea julkisen sektorin ja
järjestökentän yhteistyöstä
Hanke toteutetaan laaja-alaisen julkisen sektorin eri
hallintokuntien yhteistyönä, liikunnan ja urheilun yksityisten palveluntuottajien ja järjestökentän aktivoinnilla sekä kiinnittämisellä osaksi ikäihmisten terveysliikuntapalveluja. Tavoite on tukea iäkkäiden fyysistä toimintakykyä ja kotona asumisen edistämistä. Tavoiteltava
tuottavuushyöty pitkällä aikavälillä on ikäihmisten kotona asumisen määrän lisääntyminen laitoshuollon
sijaan, sekä liikunnan ja urheilun yksityisten palveluntuottajien ja järjestökentän aktivoituminen tarjoamaan
ikäihmisille kohdennettuja liikuntapalveluita. Näillä
toimenpiteillä pystytään säästämään kunnan omia
rahoitustarpeita tukemalla ikäihmisten toimintakykyä
ja kotona asumista.
Toteuma: Hankkeessa on keskitetty toimintakyvyltään
heikentyneiden palvelutoiminnan kehittämiseen, ikääntyneiden liikuntaneuvonnan kehittämiseen sekä ikäihmisten ulkoilun lisäämiseen. Toimintakyvyltään heikentyneiden palvelutoimintaa on ollut tarkoitus kehittää
vakinaistamalla ikäkorttelitoiminta osaksi avoimen
päivätoiminnan prosessia. Ryhmien juurruttamista
pysyväksi toiminnaksi selviteltiin syksyn 2013 aikana ja
tavoite oli saada toiminta soten alle tammikuusta 2014.
Marraskuussa 2014 toiminnalle on sovittu jatkoa seuraavalle kahdelle vuodelle.
Ikääntyvien liikuntaneuvonnan kehittämiseksi liikuntaneuvontapalveluun on koulutettu sosiaali-, terveys ja
liikunta-alan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöistä. Koulutuksen tavoitteena on
saada koulutettavat ymmärtämään, että hoito yms.
henkilöstö on avainasemassa iäkkäiden liikkumisen
tukemisessa. Samalla korostetaan heidän tietoisuuttaan myös voima- ja tasapainoharjoittelun merkityksestä ikäihmisille. Keväällä 2014 on järjestetty kaksi Liikuntaneuvontaa ikäihmisille -koulutustilaisuutta, joihin
osallistui 164 henkilöä. Liikuntaneuvonta on siirtynyt
Terveyskioskiin (1 pv/vko) ja asiakasohjausyksikkö SIIRIin (1 h/kk). Päijät-Hämeen keskussairaalan reumapolin kanssa aloitettiin yhteistyö keväällä 2014.
Ikäihmisten ulkoilun lisäämiseksi Lahden kaupungin
ikärakenne alueittain -kartoituksen pohjalta on lähdetty
suunnittelemaan yhdessä Tekyn kanssa senioreille
suunnattuja ulkoliikuntapaikkoja, joissa voi harjoittaa
mm. tasapainoa. Suunnitelmassa huomioidaan esteettömyys, turvallisuus ja ympärivuotinen kunnossapito.
Ensimmäinen tasapainopolku valmistui Paavolaan syksyllä 2013. Kesällä 2014 Launeelle VähäSaksalanpuistoon ja Mukkulaan Vääksyntienpuistoon
tuli kaksi uutta ulkokuntosalilaitetta. Kesällä 2014 järjestettiin seitsemässä kaupunginosassa ulkokuntosalilaiteryhmää, joiden tavoitteena oli tutustuttaa ikäihmisiä laitteiden käyttöön ja lisätä laitteiden käyttöä.
Ryhmät olivat ilmaisia. Kevään 2014 aikana aloitti yhdeksän Pysäkkilenkkiryhmää. Pysäkkilenkille voi tulla
kävelemään muiden kanssa kaiken ikäisiä ja kuntoisia
kävelijöitä. Ryhmät ovat ilmaisia. Ryhmien ohjaajina
toimivat vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Ryhmien tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan yhdessä. Uusia liikuntakummeja koulutettiin vuosien 2013—2014 aikana
14 henkilöä. Liikuntakummeja on yhteensä 55. Liikutettavia yhteensä 42 henkilöä (tilanne joulukuu 2014).
Palvelurakenteen uudistaminen
Palvelurakenteen uudistaminen on sivistystoimialan
keskeinen tuottavuustoimenpide. Tarkastelun kohteena ovat mm. päivähoidon edelleen keskittäminen suurempiin yksiköihin sekä ohjaus kevyempiin hoitomuotoihin ja avoimeen toimintaan, yksityisen päivähoidon
ja oman tuotannon välinen vertailu ja kehittämissuunnasta päättäminen, lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen palvelurakenteen kehittäminen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen, kirjaston tilojen hyödyntäminen monitoimi- ja yhteiskäyttötiloina, alueellisten lähikirjaston määrän ja palvelumuotojen linjaaminen. Kaupunginteatterin ja -orkesterin yhtiöittämistä
koskeva selvitys on tehty ja mahdollinen toteuttaminen
linjataan vuoden 2015 aikana. Salpausselän lukion ja
Lyseon lukion yhdistyminen vuonna 2014 ja opiskelijamäärän kasvu (Hollolan lukio) tehostaa lukioiden toimintaa.
Toteuma: Kirjastoverkkoa on karsittu ja Kiveriön kirjasto lakkautettu 1.7.2014 alkaen. Jalkarannan ja Liipolan
lähikirjastoja suunnitellaan tehokkaisiin neliöihin monitoimitaloihin nk. omatoimikirjastoiksi, joissa tuottavuutta lisää palveluaukiolon lisäksi itsepalveluaukiolo.
Salpausselän lukion ja Lyseon lukion yhdistyminen
vuonna 2014 ja opiskelijamäärän kasvu (Hollolan lukio)
tehostaa lukioiden toimintaa: Suuren lukion tehokkuus
sekä suuremman opiskelijamäärän sisällyttäminen
vanhoihin rakenteisiin auttavat estämään kurssitarjonnan liiallisen supistamisen ja kurssien opiskelijamäärien
nousemisen liian suureksi.
49
Varhaiskasvatuspalvelujen palvelurakennetta on kehitetty Lasten ja nuorten kasvun palveluverkkoesityksen
mukaisesti.
Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja
-vastuu, ja yhteiskunnan tarjoamat Varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Päivähoitoon hakeutumiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset sekä
perheiden elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet ja arvot
sekä hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi taloudellisella ja työllisyystilanteella on
vaikutusta päivähoidon kysyntään. Koko ikäluokka ei
käytä päivähoitopalveluja, joten vanhempien valinnat
ratkaisevat todellisen palvelujen tarpeen. Vanhempien
valinnat vaikuttavat myös palvelurakenteeseen sekä
siitä aiheutuviin kustannuksiin. Valinnan mahdollisuuksina päiväkotien rinnalla tuodaan vaihtoehtoina esiin
perhepäivähoito, päivähoidon kerhot, yksityinen päivähoito, kotihoito sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut.
Sivistyslautakunta korotti v. 2014 yksityisen hoidon
tuen kuntalisää ja korotus tulee voimaan 1.8.15 lukien.
Korotuksen avulla pyritään parantamaan vanhempien
valinnanmahdollisuuksia, yksityisten palveluntuottajien
toimintaedellytyksiä sekä yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää.
Syrjäytymisen ehkäisy
Lasten ja nuorten hyvinvointityössä kehitetään tukea
tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan
koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle
taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisopalvelut on ottanut vastuun nuorten sijoittumisen seurannasta, tiedonsiirron toimintamalli on luotu ja toiminnassa. Syrjäytymisen ehkäisyyn perustettu työryhmä
luo toimivaa yhteistyömallia. Kehittämistoimet mm.
nivelvaiheet, opintojen ohjaus, työpajojen opinnollistaminen ja starttipaja ovat tärkeä osa tätä yhteistyömallia. Nuorten työllisyyspalvelut, nuorten erityistuki,
koulutuksen nivelvaiheiden järjestelmällinen hoitaminen ovat palveluita, joihin nuorisopalvelut panostaa ja
jotka ovat nuorisotakuun ja nuorisotyöttömyyden hoitamisen kannalta keskeisiä ja tärkeitä. Nuorisopalveluiden talousarvioon vuodelle 2014 sisältyy niiden Lahden
kaupungin nuorisotakuutoimenpiteiden rahoitus, jotka
ovat kohdennettu nuorisopalveluiden hoidettavaksi
”Nuorisotakuun toteuttaminen Lahdessa 2013—2014”
-suunnitelmassa.
Toteuma: Nuorisotakuusuunnitelmaan sisältyvien sisällöllisten asioiden kehittämistä on jatkettu vuoden 2014
aikana erilaisissa työryhmissä. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä on tapahtunut iso muutos yhteishaun uusiutumisen myötä. Muutoksen myötä entistä harvempi suoraan perusopetuksesta tuleva nuori jäi
vaille koulutuspaikkaa. Nuorisolain mukaisia ilmoituksia
tästä ryhmästä tehtiin etsivään nuorisotyöhön vain 8.
Starttipajan toiminnan kehittämistä on jatkettu, samoin
joustavien ammatillisten opintopolkujen kehittämistä.
Nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa on tavoiteltu sadan nuoren lisäystä työllisyyspalveluissa vuonna
2014. Tähän ei päästy, koska kaupungin aloittamat YTneuvottelut lopettivat keväällä palkkatukityöllistämisen
kokonaan. Myös työkokeilujen järjestäminen kaupungin omiin toimipisteisiin oli huhtikuun jälkeen mahdotonta.
Yritysyhteistyön kehittäminen on yksi nuorisotakuun
toteuttamisen painopiste. Vuoden aikana on sovittu
yhteistyöstä Lahden yrittäjien kanssa ja sen käytännön
toteutuksena alettu rakentaa sähköistä kohtaamisalustaa nuorten ja yritysten käyttöön. Alusta valmistuu
alkuvuodesta 2015. Nuorisopalveluiden ja työllisyysasiat-yksikön yhteistyönä on tuotteistettu yrityksille suunnatut työllistämismahdollisuudet ja niihin liittyvä valmennus, jotta yrittäjien olisi mahdollisimman helppoa
ottaa nuoria töihin tai työkokeiluun ja saada tuekseen
valmennuspalveluita sekä Lahti-lisää.
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvoinnin edistäminen
Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välinen
yhteistyö ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan kehittämiseksi jatkuu edelleen. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuetaan useilla Liikunta- ja kulttuuri vastuualueen kumppanuushankkeilla mm. vanhusten
kulttuuripalveluiden ja kulttuurialan ammattilaisten
työllistymisen aloilla.
Toteuma: Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välinen yhteistyö ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan kehittämiseksi jatkuu edelleen.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuetaan useilla Liikunta- ja kulttuuri vastuualueen kumppanuushankkeilla
mm. vanhusten kulttuuripalveluiden ja kulttuurialan
ammattilaisten työllistymisen aloilla.
Kaupunginteatteri tarjoaa edullisia Hyvinvointilippuja
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille lahtelaisten suoriutumiskyvyn ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen
ehkäisemiseksi. Lippuja myytiin vuoden 2014 kuluessa
n. 900 kpl. Samoin teatteri jatkoi edelleen sota- ja rintaveteraaneille suunnattua edullista alennuslippukäytäntöään. Kulttuurilaitokset huomioivat vallitsevassa
taloudellisessa tilanteessakin eläkeläisalennukset hinnoittelussaan. Hinnoittelun avulla pyritään aktivoimaan
eläkeikäisten kulttuuriharrastusta ja toimeliaisuutta.
Kaupunginteatteri toteutti esitystoimintaansa liittyen
erilaisia yhteistyöhankkeita alueen oppilaitosten ja
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 8 kpl.
Teknisen ja ympäristötoimiala
Infrahankkeiden palvelujen oston tuottavuuden parantaminen
Tavoitteena on parantaa ja luoda sähköiset toimintamallit Infrahankkeiden (ylläpito, kunnossapito ja rakentaminen) tuottamiseen ja palvelujen hankintaan niin
että palvelujen oston tuottavuus nousee ja selvittää
kaupungin omistaman infraomaisuuden arvo ja korjausvelka.
50
Toteuma: Hankkeessa on työskennelty toistaiseksi
kunnallistekniikan sisäisellä työryhmällä teemalla
”Kunnallistekniikan hyvät rakentamistavat”. Työryhmä
on valmistellut prosessikarttaa koko kunnallistekniikan
suunnittelu-, rakentamis-, ja ylläpitoprosessista. Kustannuksia on syntynyt vain työajan käytöstä, ei ulkopuolisia kustannuksia. Jatkossa palkataan konsultti,
joka kokoaa ja laatii kunnallistekniikan suunnittelu- ja
rakentamistapaohjeet. Konsulttityöhön varataan n
20.000 euroa. Hankkeeseen liittyi infakit mallinnus- ja
työmaanhallintajärjestelmän käyttöönotto, elokuussa
2014 ja kuluvan vuoden aikana hankkeeseen kirjattavia
kustannuksia kertyy 5000 euroa. Laajalla kuntakokoonpanolla toteutettava korjausvelan laskentahanke on
myös ollut käynnissä ja siitä kirjautuu hankkeelle loppuvuodesta kuluja n. 1000 euroa.
Suunnitelmallinen metsänhoito- ja myynti edellyttää
valmisteltuja metsäsuunnitelmia ja niitä tekemään on
hankkeen rahoilla palkattu 15.6. suunnittelija 3,5 kuukaudeksi. Palkkakulut ilman sivukuluja ovat yhteensä 11
600 euroa, Kh-tuottavuushankerahoitus vuodelle 2014:
100 000 €, suurin osa kustannuksista toteutuu loppuvuonna. Hanke on edennyt hyvin vuodelle 2014 valituilta asiakokonaisuuksilta. Hankkeen määrärahaa on käytetty noin 94 000 euroa.
Sähköiset myyntipalvelut
Hankkeen tavoitteena on tuottaa sähköisiä myyntipalveluita palvelujärjestelmää tehostamalla ja mahdollistaa asiakkaalle asiointi verkossa. Asiakkaat (asukkaat,
rakentajat, suunnittelijat, kiinteistönvälittäjät) voivat
ostaa sähköisessä muodossa olevia asiakirjoja omatoimisesti, ilman viiveitä tai käymättä henkilökohtaisesti
teknisellä ja ympäristötoimialalla. Tavoitteena on tuottaa verkkopalveluna rakennusvalvonnan pääpiirustukset ja muut mahdolliset dokumentinhallinnan myyntituotteiksi käyvät dokumentit. Järjestelmäkokonaisuuteen voidaan toteuttaa myös sähköinen pysäköintilupien myynti sekä sähköinen venepaikkojen vuokraus.
Toteuma: Sähköinen pysäköintilupien myynti sekä
sähköinen venepaikkojen vuokraus ollaan toteuttamassa uutena eVaraus -palveluna, joka liittyy kaupungissa
laajasti käytössä oleviin Teklan ePalveluihin. Palveluiden kirjautumisessa hyödynnetään kuntalaistili- kirjautumista. eVaraus -palvelu otetaan Lahdessa tuotantokäyttöön elokuussa 2014 ja palvelun julkaisu ajoittuu
loppuvuoteen 2014 ja vuoden 2015 venepaikkavaraukset on haettavissa uudesta eVaraus -palvelusta. Uuden
varauspalvelun avulla voidaan julkaista myös muunlaisia kohteita varattavaksi. Sähköinen pysäköintilupien
myyntipalvelu on valmis ja otettavissa käyttöön.
Sähköisten palvelujen kehittäminen
Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään:
Vuorovaikutteisen kaavoituksen kehittäminen (ePalautteen kautta). Elintarvikevalvonnan tiedonkeruu ja
raportointi. Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu ja
raportointi (YHTI-ohjelma). eTontti-Kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköinen hakeminen ja sähköinen
arkistointi otetaan käyttöön (DORIS ja arkistolaitoksen
hyväksyntä/lupa). Vanhojen asiakirja-aineistojen digitalisointi ja ajantasakaavan vektorointi saatetaan loppuun.
Toteuma:
Rakennusvalvonnan vanhoja katselmuspöytäkirjoja on
muutettu sähköiseen muotoon ja työ jatkuu ainakin
vuoden 2015 kesään asti
Tilanne eArskan osalta:
Palvelutarjottimen palveluväylään tehtävän kiinteistöja dokumenttitietojen välivarasto (KiVa) on toteutettu
(Propentus). KiVan testaukset on saatu valmiiksi tammikuun 2015 loppuun 2015 mennessä. KiVa palvelee
Kompaa ja eArskaa. eArskan käyttöönotto ajoittuu
helmikuulle 2015. Ennen sitä KiVaan, dokumenttien
metatietoihin ja TeklaGIS:n tietoihin tehdään vielä
pieniä korjauksia testien pohjalta. Hanke on ollut erittäin haastava, kun siihen liittyy useita toimijoita (Sito,
Propentus, Tekla, Elinar). Dokumenttien metatietojen
merkitys on todella suuri, ja se missä muodossa (eri
käytäntöjä eri aikoina) tieto on metatietokenttään
tallennettu eri ajankohtien lupiin liittyen.
Seuraavat ovat käytössä:
Elintarvikevalvonnan tietojen keruu ja raportointi, ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu ja raportointi
(YHTI-ohjelma), eTontti-Kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköinen hakeminen. Kompa-palvelun käyttöönotto tapahtui 19.12.2014. Palveluun on toteutettu
myös tulostavoitteista puuttunut asiakaspalvelusovellus, joka tulee asiakaskäyttöön vuodenvaihteessa. Sähköisen arkistoinnin laajentaminen (kaavoitus ja maapolitiikka) sekä doris/tweb -integraation käyttöönotto
toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Älykkään haun
(Content Navigator) käyttöönotto koko toimialalla
käynnistyi marraskuussa. Koulutukset on pidetty. Palvelu näkyy työpöydän ohjelmavalikossa. ePalaute on
otettu käyttöön koko kaupungissa ja käyttö laajenee
nopeasti (Lastu-kirjastot, joukkoliikenteen palautekanava, Lahden Servio), eVaraus eli venepaikkojen, pysäköintilupien ym. käyttöönoton valmistelu edennyt
suunnitellusti ja palvelut ovat käyttöönotettavissa.
Paikkatietopalvelut vetovastuussa, kunnallistekniikka
pääkäyttäjänä ensi vaiheessa. eLuvat, Kaivuluvat ovat
tuotantokäytössä, vastuutahona kunnallistekniikka,
maankäyttö auttanut käyttöönotossa. Tilapäiset sijoitusluvat käyttöönotto on valmistelussa. Ajantasakaavan
vektorointi on saatu valmiiksi. Käyttöönotto on laajenemassa sähköisen arkistoinnin osalta.
Markkinaehtoisen toiminnan lisääminen
Toteuma: Investoinneissa kilpailutetaan edellisiä vuosia
suurempi osa, niiltä osin myös urakoiden valvonta hoidetaan omana työnä. Tavoitteen toteutuminen on
edennyt hyvin ja hankkeissa on ensisijainen hankintatapa markkinaehtoinen hankinta.
51
Kaupungin kasvun tukeminen / ympäristön hoidon tason nostaminen
Kaavoitetaan vuosittain uusia asunto- ja toimitilatontteja tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää vähintään viiden
vuoden monipuolinen kaavavaranto, jonka avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiselle Lahteen. Tavoitteena on luoda edellytykset
yhden prosentin väestönkasvulle.
Toteuma:
Vuonna 2014 teknisen lautakunnan käsittelemissä
asemakaavoissa on osoitettu uusia rakennusoikeuksia;
63 omakotitonttia, muuhun asumiseen 35 165 k-m ja
elinkeinoelämälle 117 680 k-m2. Asumisen kaavavaranto vuoden 2014 lopussa oli yli 5 vuotta. Yleisten alueiden hoitotasoa ei ole pystytty talouden kiristymisen
takia nostamaan.
Maksujen ja taksojen kustannusvastaavuus
Maksuja ja taksoja korotetaan määrävälein vähintään
indeksin muutoksen verran tavoitteena saada palvelujen osalta kustannusvastaavat taksat
Toteuma:
Rakennusvalvonnan kaikki taksat ja maksut on tarkistettu ja tarpeelliset korotukset on tehty. Kiinteistötoimitusten, kaavoituksen ja tonttijakojen taksat tarkistettiin kustannusnousuja vastaavasti marraskuussa 2013
(taksat nousivat keskimäärin 8-10 prosenttia vuoden
2014 alusta lukien). Tonttien vyöhykehinnat tarkistettiin indeksin nousuja vastaavasti. Uuden hinnat ovat
voimassa 31.7.2015 asti. Kaikkia kunnallistekniikan
maksuja ja taksoja korotetaan vähintään indeksin muutoksen joko vuosittain tai joissain taksoissa parin vuoden välein. Esitykset on tehty, mutta kaikilta osin korotukset eivät ole menneet luottamusmieskäsittelyssä
läpi.
52
2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN
SITOVAT MÄÄRÄRAHAT
Konsernihallinto
Yleishallinto
Yleishallinto, tuottavuuden kehittämisraha (kh)
Tarkastustoimi
Konsernipalvelut
Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet
Tukityöllistäminen
Vaalit
Korvaukset konserniyhtiöiltä
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
Sosiaali- ja terveystoimiala
Esikunta ja palvelukeskus
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut ja kuntoutus
Hyvinvointipalvelut
Päijät-Hämeen perheneuvola
Toimeentuloturva
Erikoissairaanhoito
Sivistystoimiala
Hallinto- ja tukipalvelut
Lasten ja nuorten kasvu
Varhaiskasvatuspalvelut
Perusopetus
Nuorisopalvelut
Elinvoima ja osaaminen
Lukiokoulutus
Kirjasto- ja tietopalvelut
Wellamo-opisto
Liikunta ja kulttuuri
Kulttuurikeskus
Liikuntapalvelut
Kansainväliset urheilutapahtumat
Kaupunginmuseo
Tekninen ja ympäristötoimiala
Hallinto
Kunnallistekniikka
Maankäyttö
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Lahden seudun rakennusvalvonta
Joukkoliikenne
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
määräraha ja tuloarvio
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
määräraha ja tuloarvio
toimintakate
toimintakate
toimintakate
53
Konsernihallinto
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
72 767,4
10 869,7
-61 897,7
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
80 832,2
29 510,0
-51 322,2
Konsernihallinnon kokonaisuus koostuu erillisistä tehtäväalueista, jotka eri tavoin toimivat kaupunkiorganisaation koko laajuudella. Lahden kaupungin konsernihallinnon muodostavat yleishallinto, tarkastustoimi,
konsernipalvelut, elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet
sekä tukityöllistäminen, lisäksi konsernihallinto sisältää
määrärahavaraukset vaaleihin, korvauksiin konserniyhtiöiltä sekä myyntivoittoihin ja -tappioihin.
Yleishallinto muodostuu kaupunginvaltuuston, hallituksen, -johtajan sekä sisäisen tarkastuksen toiminnoista. Tehtäväalueelle on keskitetty myös koko
kaupunkia koskevia määrärahavarauksia, kuten avus-
-1 384,0
2 222,5
3 606,5
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
79 448,2
31 732,5
-47 715,7
68 956,6
29 925,8
-39 030,7
Poikkeama
-10 491,6
-1 806,7
8 685,0
tuksia, jäsenmaksuja, pelastuslaitoksen maksuosuus
jne. sekä keskitetty hankerahoitus kaupungin toiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Tarkastustoimi tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien toiminnalla vastaa kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta. Konsernipalvelut toimii päätöksenteon ja toimeenpanon valmistelijana, sekä tuottaa tukipalveluita toimialoille ja kaupunkikonsernille. Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet
koordinoi alueen elinkeinotointa, korkeakoulutoimintaa sekä strategisia kehittämishankkeita. Tukityöllistämisen tehtävänä on edistää alueen työllistämistoimintaa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tarjota erilaisia aktivointitoimia.
Konsernihallinto
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4).
Tavoite
Lahden kaupunki ja sen tytäryhteisöt siirtyvät asteittain käyttämään
uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa (sähkö+lämpö)
Arviointikriteeri/mittari
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus
kaupungin ja sen tytäryhtiöiden
lämpöenergian kulutuksesta
Sertifioidun uusiutuvan energian
sähkön osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden sähkönkulutuksesta
Lahden kaupunki ja sen tytäryhtiöt
pienentävät energian kulutustaan
(pois lukien Lahti Energia)
Energiankulutus
(sähkö+lämpö)
Tavoitetaso
40 % 2014 loppuun mennessä
(tot. 2012: 23 %)
10 % vuoden 2020 loppuun mennessä (v.2013 alle 1 %)
Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden
kiinteistöjen energiankulutus pienenee 6 % vuoden 2014 loppuun
mennessä (vähennettynä volyymikasvulla, vuoden 2005 tasosta)
energiankulutus 15 % vuoteen
2016 mennessä vuoden 2005
tasosta (TP 2012 14,5 %)
Toteuma
Uusiutuvalla energialla tuotetun lämmitysenergian osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden lämpöenergian kulutuksesta selviää keväällä 2015.
Sertifioidun uusiutuvan sähköenergian määrä ei ole muuttunut vuodesta 2013.
Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden energiankulutus (lämmön normeerattu ominaiskulutus, KWh/rm3) on vähentynyt vuoden 2005 tasosta 17,8 % vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut (tavoite 15 % v.2016).
Kokonaisenergiankulutus (sähkö + lämmön normeerattu ominaiskulutus, KWh/rm3) on saatavilla vuodesta 2011,
ja se on laskenut vuoden 2011 tasosta 4,35 % vuoden 2014 loppuun mennessä.
54
Konsernihallinto
Ratkaiseva menestystekijä:
Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä (D).
Tavoite
Kaupungin talous on tasapainossa
pitkällä aikavälillä
Arviointikriteeri/mittari
Tulorahoituksen osuus kaupungin
investoinneista
Tavoitetaso
Investointien tulorahoitus on mittavasta investointitasosta huolimatta vähintään 38 %.
Suunnitelmavuosina tulorahoituksen määrää pyritään kasvattamaan. (v. 2012 toteuma 66,8 %)
(Investointien tulorahoitus = 100*
vuosikate/investointien omahankintameno)
Toteuma
Tavoite toteutui huomattavasti tavoitetasoa positiivisempana, kun 68,1 prosenttia investointien omahankintamenosta voitiin rahoittaa omalla tulorahoituksella, vuosikatteella. Tilinpäätöksessä 2014 vuosikate oli 53 milj.
euroa ja nettoinvestoinnit olivat 77,8 milj. euroa.
Konsernihallinto
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1).
Tavoite
Hankintojen johtamisen kehittäminen Lahden kaupungin hankintaohjelman linjausten mukaisesti. Erityisinä kehityskohteina mm. ympäristömyötäisyyden ja kestävyyden
kehittäminen, yritysystävällisyyden
ja edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisen lisääminen sekä sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa.
Arviointikriteeri/mittari
Lahden kaupungin hankintaohjelman kehittämistoimenpiteiden
toteuttamisaste
Tavoitetaso
100 %
Toteuma
Hankintapalvelut on tarjonnut opastusta ja koulutusta hankintaohjelman teemoihin liittyen ja järjestetty koulutusta PM hankintajärjestelmän käyttöön. Lisäksi Hankintapalvelut on osallistunut Ladecin vetämään EKMhankkeeseen. Markkinavuoropuheluja ja yritysvaikutusarviointeja on suoritettu. Ympäristönäkökulmat on huomioitu kilpailutuksissa ja sosiaaliset näkökulmat osassa kilpailutuksissa.
Kaupunkitasoisesti tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu.
55
Yleishallinto
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
TP 2013
14 744,9
Toimintatulot
Netto (Toimintakate)
144,5
-14 600,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
15 837,3
-76,0
38,9
-15 798,4
Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin. Valtuustolla on kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja
taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta, tavoitteiden asettamisesta, toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä.
Erityisperustelut (1 000 €)
1. Kaupunkiorganisaation tuottavuuden kehittäminen sekä toimialojen
yhteistyön lisääminen ennaltaehkäisevissä hankkeissa
Menot
Tulot
Netto
2. Maksuosuus Päijät-Hämeen
pelastuslaitokselle
0,0
76,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
15 761,3
11 492,2
38,9
-15 722,4
56,7
-11 435,5
Poikkeama
-4 269,1
17,8
4 286,9
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallituksen on myös valmisteltava
valtuustossa käsiteltävät asiat. Hallitus valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin
yleistä kehitystä ja valvoo kaupungin etua.
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
700,0
0,0
700,0
-100,0
0,0
-100,0
600,0
0,0
600,0
528,4
18,3
510,1
-71,6
18,3
-89,9
7 632,6
174,0
7 806,6
7 806,5
-0,1
56
Tarkastustoimi
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
369,1
0,0
-369,1
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
414,4
-3,0
0,0
-414,4
Lahden kaupungin ulkoisen valvonnan muodostavat
tarkastuslautakunta ja sen alainen tarkastustoimisto
sekä tilintarkastaja. Ulkoinen valvonta on kaupungin
toimivasta johdosta riippumatonta ja se kattaa kaikki
kaupungin toiminnot. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja raportoivat suoraan valtuustolle, joka on ne
valinnut tehtäviinsä.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen sekä kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastus-
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
411,4
343,2
0,0
3,0
0,0
-411,4
0,0
-343,2
Poikkeama
-68,2
0,0
68,2
lautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen tavoitteiden toteutumisesta sekä hallinnon toiminnan
tarkoituksenmukaisuudesta.
Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastus on lähtökohtaisesti
hallintovalvontaa ja tilintarkastaja antaa vuosittain
tilintarkastuskertomuksen.
Tarkastustoimi
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä
Arviointikriteeri/mittari
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden
esittämisestä
Tavoitetaso
60 %
Toteuma: Tarkastelun lähtökohtana on ollut 22.4.2013 luovutettu arviointikertomus vuodelta 2012. Tarkastuslautakunnan kannanotoilla on katsottu olleen vaikutusta, mikäli myönteistä kehitystä on todettavissa. Arviointikertomuksesta on tarkastelun kohteena ollut 16 arviointihavaintoa, joista 8:n osalta on katsottu tapahtuneen
myönteistä kehitystä. Näin ollen toteumaksi tulee 50 %.
Myönteistä kehitystä on havaittu seuraavilta osin: omistajaohjauksen osinkovaateet tytäryhtiöiltä ovat entistä
realistisempia, toimitilojen vuokrausperiaatteet ja indeksitarkastukset on käsitelty valtuustossa, matkapalvelukeskuksen toiminnasta on tehty riittävät selvitykset, PM -hankintajärjestelmän käyttö on lisääntynyt ohjeistuksen myötä, Akuutti 24:n odotusajat ovat melko kohtuullisia, erikoissairaanhoidon kustannusseuranta on jonkin
verran parantunut, Launeen koulukiinteistön sisäilmaongelmiin reagoitiin viimein riittävän vakavasti, orkesterin
internet -lähetysten kustannukset ja maksetut palkkiot selvitettiin.
Toivottua kehitystä ei ole havaittu riittävästi seuraavilta osin: toiminnallisten tavoitteiden strategiayhteys ei ole
riittävä ja käsittely valtuustoseminaarissa ei ole toteutunut, strategian toteutumisen vuositasoinen arviointi
puuttuu, kaupungin työn tuottavuus ei ole juurikaan lisääntynyt hintavien uusien atk-järjestelmien käyttöönotolla, sisäinen tarkastus ei ole tehostunut eikä toimintoa vuoden lopussa ollut lainkaan, ympäristöpäästöjen vähentämistä strategian tavoitteiden mukaisesti mm. Kymijärvi II:n avulla ei ole saavutettu, omaishoidon tuen osuuden kasvattaminen edullisempana hoitomuotona ei ole toteutunut, vastuiden sopiminen hulevesiasioissa ei ole
edennyt, kaupungin puhelinliittymien soitonestoluokkiin ei ole laadittu ohjeistusta eikä yhtenäistä linjaa.
57
Konsernipalvelut
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
33 070,4
2 435,4
-30 635,0
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
35 916,7
-1 155,0
2 009,2
777,5
-33 907,5
1 932,5
Konsernipalvelut tukee kaupungin ja kaupunkikonsernin strategista johtamista ja demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalvelut jakautuu organisaatiorakenteen mukaisesti kolmeen vastuualueeseen ja kolmeen
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
34 761,7
32 454,4
2 786,7
2 146,2
-31 975,0
-30 308,2
Poikkeama
-2 307,3
-640,5
1 666,8
palveluyksikköön. Vastuualueet ovat henkilöstöpalvelut, talous- ja kehityspalvelut sekä yhteyspalvelut ja
palveluyksiköt ovat hallinto-, laki- ja viestintäpalvelut.
Konsernipalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1)
Tavoite
Esimiestyön tuottavuus nousee SAP
toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton laajentamisella henkilöstöhallinnon osakokonaisuudella
Arviointikriteeri/mittari
Sovitut toiminnallisuudet on otettu käyttöön koko kaupungissa ja
henkilöstö on koulutettu järjestelmän käytössä.
Tavoitetaso
100 %
Konsernipalvelut luo edellytykset
sille, että kaupungissa on siirrytty
asianhallinnan ja dokumenttienhallinnan osalta pelkästään sähköiseen
arkistointiin vuonna 2014
Sähköisen arkistoinnin käyttöönottotaso
100 %
Toteuma
SAP HR -projektin aikataulu on siirtynyt palvelusuhteen aloitukseen ja muuttamiseen liittyvän toimintatapasuunnittelun vuoksi, jonka tavoitteena on luoda koko kaupunkitasolla riittävän sähköinen, oikeellista tietoa tuottava,
yhdenmukainen, esimiestyötä tukeva ja kustannussäästöihin ohjaava prosessi, jossa sijaistukset toimivat ja jossa
toimivat henkilöt ovat osaavia. Uusi projektiaikataulu asetetaan 18.2.2015. Tavoite ei ole toteutunut.
Toteuma sähköisen arkistoinnin käyttöönotosta noin 80 %. Erinäisten tietojärjestelmiin liittyvien teknisten ongelmien vuoksi tavoite siirtyy kevääseen 2015.
58
Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
7 283,0
198,9
-7 084,1
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
8 588,1
-150,0
302,0
0,0
-8 286,1
150,0
Tehtäväalueella on kolme vastuualuetta: kaupungin
elinkeinoelämän kehittäminen, osaamis- ja koulutuspohjan vahvistaminen sekä uusien strategisten kärkihankkeiden muodostuminen. Keskeiset vastuualueet eli
elinkeinotoimi, korkeakoulutoiminta sekä strategiset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
8 438,1
6 847,5
302,0
56,9
-8 136,1
-6 790,6
Poikkeama
-1 590,6
-245,1
1 345,5
kehittämispanostukset liittyvät kiinteästi Lahden strategian ratkaiseviin menestystekijöihin ja strategisiin
päämääriin. Lahden yliopistokeskus on Lahdessa toimivien neljän yliopiston muodostama yhteenliittymä
Lahden Seudun kehitys LADEC Oy:n toiminnalliset tavoitteet
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoilu-osaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1).
Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2).
Tavoite
Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä sekä korkean osaamisen omaavaa työvoimaa
Arviointikriteeri/mittari
Uusien yritysten määrä Lahdessa
(Tilastokeskus)
Tavoitetaso
Uusia yrityksiä Lahdessa
400 kpl /vuosi
Ladecin palveluiden kautta syntyneiden osaamisintensiivisten
yritysten / kasvuyritysten ja työpaikkojen määrä (Ladec CRM)
Osaamisintensiivisiä- / kasvuyrityksiä 50 kpl/vuosi ja työpaikkojen
määrä 150 kpl/vuosi
Toimivien yritysten ja toimialojen
tukeminen ja uudistaminen
Työpaikkakehitys Lahdessa (Tilastokeskus; seurantatiedot kahden
vuoden viiveellä)
Työpaikkojen määrän nettokasvu
Lahdessa 1 000/vuosi
T&K- ja liiketoiminnan kehittäminen; Ladecin kautta syntyneet
yritysprojektit (Ladec CRM)
Yritysprojektien määrä
70 kpl /vuosi
Mukana olevien yritysten määrä
100 kpl/vuosi
Toteuma
Lahteen on perustettu 485 uutta yritystä vuoden 2014 aikana.
LADECin palveluiden kautta Lahteen on syntynyt vuoden 2014 aikana 24 osaamisintensiivistä- / kasvuyritystä,
joissa työpaikkoja 32.
Työpaikkojen määrän nettomuutos oli Lahdessa vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna -221 työpaikkaa. Edellisellä tarkastusjaksolla kasvua oli 748 työpaikkaa. (Seuraava päivitys tilastoon saadaan vuoden 2015 lopussa)
LADECin kautta syntyneitä yritysten T&K- ja liiketoiminnan kehittämisprojekteja on käynnistetty Lahdessa vuoden 2014 aikana yhteensä 64 kpl, mukana 49 yritystä. (Koko LADECin toiminta-alueen osalta yht. 92 projektia,
mukana 71 yritystä)
59
Lahti Region Oy:n toiminnalliset tavoitteet
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä
niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Vahvistetaan kaupungin viestintää, kaupunkimarkkinointia ja maineen hallintaa (A6).
Tavoite
Maakunnan tunnettuuden ja vetovoiman kasvattaminen
Arviointikriteeri/mittari
Matkailun ja tapahtumien kokonaishyöty alueelle
Tavoitetaso
Maakunnan tunnettuuden ja vetovoiman kasvattaminen (Sponsor
Insight)
Tapahtumien vaikuttavuustutkimus 2013 (Sport Business School
Finland) lähtötasona
Maakunnan vetovoima sekä matkailun tulo- ja työllisyysselvitys
joka kolmas vuosi
Maakunnan välitön matkailutulo
360 milj. euroa
(Välitön matkailutulo
344 milj. euroa, v. 2010)
Matkailu- ja tapahtumien välitön
työllistävä vaikutus 3 800 kokoaikaista työpaikkaa/vuosi 2014
(Työllistävä vaikutus 3 429 kokoaikaista työpaikkaa/vuosi 2010)
Tilastokeskuksen asumisen tilastojen kehitys
Vaikuttavuudeltaan (imagollisesti
ja taloudellisesti) merkittävien
tapahtumien määrä seudulla
+1 000 asukasta / vuosi Lahden
kaupungissa
20 tapahtumaa/vuosi
(n. 15 tapahtumaa vuosi 2013)
Arviointikriteerit: majoitusvuorokaudet, matkailutulo, kävijä/yleisömäärät, arvokilpailustatus, medianäkyvyys
Toteuma
Sponsor Insight –Tracking: Kiinnostus asuinpaikkana 2014, I-XII 43 % (aloitustaso 33 %),kiinnostus matkailukohteena 2014, I-XII 55 % (aloitustaso 2013 46 %). Molemmissa mielikuvamittareissa on tapahtunut myönteistä
kehitystä. Talouden taantuma sekä korkea työttömyysaste on tyrehdyttänyt kuitenkin väestön liikkumisen ja
osittain vaikuttanut myös asukasmäärän kasvuun. Venäjän talouden tilanne ja ruplan heikentynyt kurssi sekä
kotimaan talouden taantuma ovat vähentäneet matkailua, erityisesti työperäisen matkailun kehitys on ollut
hidasta Päijät-Hämeessä.
Tapahtumien vaikuttavuustutkimus: Sport Business School/Haaga Helia on tehnyt Lahden seutu -Lahti Region
Oy:lle tapahtumien vaikuttavuustutkimuksia. Tutkimuksen pääpainona on ollut tapahtumakävijöiden rahankäyttö sekä tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi. Tapahtumia on tutkittu 2013 kaikkina vuodenaikoina.
Kohteina olivat kertaluonteiset tapahtumat (mm. Sun Lahti, Performing Arts SM ja Eliittikisat) toistuvat kansalliset tapahtumat (Classic Motorshow, Lahti Soccer, Suur-Hollola, Summer Up, Finlandiahiihto, Salpausselän kisat)
sekä toistuvat paikalliset tapahtumat (Lahden kansainvälinen Urkuviikko, Lahden Jazztori, Uusi Lahti juoksu sekä
Hollo ja Martta).
Toistuvan kertaluonteiseen tapahtumaan osallistuva jättää matkailutuloa keskimäärin 174 €/hlö, toistuviin kansallisiin tapahtumiin osallistuva 188 €/hlö ja toistuviin paikallisiin tapahtumiin 107 €/hlö. Kokonaisvaikuttavuus
tutkittujen tapahtumien osalta vaihteli 100 000 €-1 M€ välillä. Tutkimuksissa saatiin konkreettinen osoitus tapahtumien merkittävästä taloudellisesta vaikuttavuudesta. Tulosten perusteella vahvistui myös näkemys, että
Lahden kannattaa hakea ja tukea suurtapahtumia, varsinkin matkailusesonkien ulkopuolella. Suuret tapahtumat
on perusteltua ottaa osaksi myös matkailun kansainvälistymisstrategiaa.
Vaikuttavuudeltaan merkittävien tapahtumien määrä: Vuonna 2014 vaikuttavuudeltaan merkittäviä tapahtumia järjestettiin Lahdessa yli 20. Majoitusvuorokausilla ja medianäkyvyydellä arvioituna merkittävimmät tapah-
60
tumat olivat Salpausselän kisat, Taitaja 2014, Classic Motor Show, Kokoomuksen puoluekokous, Valtakunnallinen
Evankeliumipäivä, Summer Up sekä Nordic Fitness Expo.
Majoitustulo ja majoitusvolyymien kehitys
Majoitus vuorokaudet I-XI
Yhteensä
+/-
Päijät-Häme
546.425
-2,7
Kotimaa
455 219 -5,0
+/-
Ulkomaa
91 206 +10,6
+/-
Lahti
173.702
+1,6
128 020 +0,1
45 682 +6,0
Suomen yleisen matkailuvolyymin kehitykseen verrattuna (-2,2 % tammi-marraskuu 2014) on Lahden seudun ja
Lahden matkailijavolyymit linjassa yleisen taantuman ja Venäjän markkinoiden supistuvan markkinakehityksen
kanssa. Majoitustulo on kuitenkin kasvanut, Päijät-Hämeessä majoitustulo oli 26,7 M€ ja Lahdessa noin 10 M€.
Matkailutulon kasvu Päijät-Hämeessä 9 % ja Lahdessa 11 %. Päijät-Hämeen markkinaosuus koko valtakunnan
majoituksista oli 3,0 % eli Lahden seutu on säilyttänyt markkinaosuutensa. Lahden seudun ja Lahden kaupungin
majoitusvolyymiin vaikuttavat suurtapahtumat, messut ja yritystapahtumat. Majoituksen keskihinta on ollut
myös aiempaa korkeampi, joka on kasvattanut alueelle jäävää matkailutuloa: Lahden kaupungissa keskihinnan
nousu vuoteen 2013 verrattuna 6 %.
Asukasmäärän kehitys: Taloudellinen epävarmuus on heijastunut koko vuoden erityisesti asumisen volyymien
kehityksessä Päijät-Hämeessä. Maakunnan väkiluku kutistui jo toisena vuonna peräkkäin – menetys oli runsaat
300 asukasta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väkiluku kuitenkin kasvoi viime
vuonna 447 henkilöllä eli 0,4 %. Lahden väestömäärä oli joulukuun lopussa 103 811. Väestömäärän kasvuun
vaikutti eniten kuntien välinen muuttoliike. Väestönlisäys oli 97 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Lahti
sijoittuu kuudenneksi pääkaupunkiseudun muuttohalukkuustutkimuksessa (Taloustutkimus – Muuttohalukkuustutkimus 2014). Muuttohalukkuus Lahteen oli tutkimuksen mukaan kasvanut. Tutkimuksen kohteena oli 18 pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön kuntaa. Muuttoaikeissa olevien keskuudessa suosituimpina kuntina Lahden
edelle sijoittuivat Helsinki, Espoo, Porvoo, Vantaa ja Kirkkonummi.
Korkeakoulutoiminta
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1).
Arviointikriteeri/mittari
Lahden Yliopistokampus
Tavoitetaso
Vuosien 2013—2016 tavoiteohjelman toteutus edennyt kaikilla osa-alueilla.
Tutkimuksen profiloituminen ja tutkimusohjelmamallin toimeenpano: temaattinen, omaleimainen, monitieteinen ja kansainvälinen kokonaisuus, joka muodostaa osaamiskeskittymiä (ympäristöala, muotoilu,
innovaatiot, hyvinvointi (liikunta- ja terveystutkimus)
Tutkimusohjelmien sisältömäärittelyt ohjelmakaudelle tarkennettu.
Vähintään 5 mallin mukaista yhteistä hanketta käynnissä
Opetustarjonnan profilointi ja koordinointi
Opetushautomon (problem based learning ja työelämälähtöisyys yhdistyvät) konseptointi edennyt.
2—3 uutta yliopistojen yhteistä koulutustuotetta/
osaamiskokonaisuutta suunniteltu ja pilotit aloitettu.
Kansalaistiede-toiminta-konseptin pilotit käynnistetty.
Yliopistokampuksen kansainvälisyyden vahvistaminen
ja alueen kv-vetovoimaisuuden lisääminen
MURE-maisteriohjelman 3. sisäänotto
UrbanEnviro-hankkeen tulosten juurruttaminen,
myös yhteistyössä LAMK:n kanssa.
Vakiintunut opetusyhteistyö yhdysvaltalaisten, kiinalaisten ja venäläisten kumppanien kanssa 3—4
kansainvälistä konferenssia/seminaaria
Korkeakoulujen yhteiskirjaston toiminnan vakiintuminen ja jatkuva palvelumuotoilu Fellmanniassa ja
Tietokeskus Niemessä.
Asiakaskäynnit (kpl): 290 000
Lisenssoitujen sähköisten aineistojen käyttö (kpl)
1 750 000
IL-opintojen suoritus opintopisteinä 1 000
61
Toteuma: Lahden Yliopistokampuksen tavoiteohjelman toteutus on edennyt kaikilla osa-alueilla. Vuoden 2014
toimintasuunnitelmaan kirjattiin erityisiksi kehittämiskohteiksi:
Strategiset partnerit ja kumppanuudet
erityisesti LAMK ja LADEC
yhteistyön, työnjaon ja roolien selkiyttäminen
Lahti Platform -toimintamallin käyttöönotto
hanketoiminnan vahvistaminen alueen strategisissa kärjissä
Lahden kaupungin tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen
Sivistystoimiala: Päijät-Hämeen LUMA-keskus, lukioyhteistyö, aikuiskoulutuksen koordinaatio, lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi, UNICEF-teemavuosi
Tekn. ja ymp.toimiala: erityisesti ymp.hankkeet, asumishankkeet, keskustan kehittäminen, kampushankkeet
Sos.- ja terv.palvelut, esim. hyvinvointihankkeet, asumishankkeet
UNICEF-teemavuosi
Kansalaistiede (Citizen Science) –konseptin laajamittainen käyttöönotto
Opiskelun työelämäyhteyksien vahvistaminen
Kumppanuudet: Ammattikorkeakouluyhteistyö on vahvistunut erityisesti Niemen kampuksen suunnittelussa,
TKI-toiminnan teemakohtaisessa hankevalmistelussa ja aikuiskoulutusyhteistyössä. Vuoden aikana sovittiin, että
Yliopistokampuksen ja LAMK:n yhteistyösopimus päivitetään strategiseksi yhteistyöohjelmaksi kesään 2015
mennessä. Samoin sovittiin yhteisestä Lahti korkeakoulukaupunkina -kampanjasta 2014—2015.
Keskustelu LADEC-yhteistyöstä ja roolien määrittelystä käynnistettiin, mutta keskustelua pitää syventää. Yliopistojen rooli INKA-ohjelman toteutuksessa siirtyi käytännössä vuoden 2015 haasteeksi. Yhteistyötä tehtiin mm.
Team Lahti -pohjalta opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisessa. Vuonna 2015 tavoitteena on yksittäisten tempausten lisäksi kehittää myös pysyviä toimintakonsepteja.
Sivistystoimiala on mukana Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen toiminnassa. Uutena avauksena käynnistettiin ”Lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi” -tutkimus- ja kehittämisohjelman laadinta, siitä on tarkoitus tulla kokoava ohjelma erillisille hankkeille. Lukioyhteistyö on toimivaa. Yliopistokampus osallistui myös UNICEFteemavuoden toimintaan.
Yliopistokohtaiset tarkastelut: Helsingin yliopiston Lahden toimintoja eli Lahden tutkimus- ja opetusverkoston
toimintaa ja taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena ja että toimintaan kytketään entistä tiiviimmin useita
yliopiston tiedekuntia. Yhteisenä sisällöllisenä teemana on ”ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä
kaupunkiympäristö”. HY:n Lahden toimintojen kokonaissuunnittelua ja -tarkastelua vaikeuttivat Palmenian YTneuvottelut sekä niiden tuoma epävarmuus ja Lahden toimintojen ainakin osittainen alasajo.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut keskeisessä roolissa kehittämässä alueen t&k-toimintaa mm. yhteistyössä alueen suurimpien yritysten, pk-yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. LUT on laajentanut
esiselvityksen pohjalta ympäristötekniikan toimintaa.
Aalto-yliopisto sai päätökseen Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -hankkeen (yhteistyössä HY:n ja LAMK:n
kanssa). Kahden teollisen muotoilun professuurin viisivuotinen määräaika umpeutui eikä niitä jatketa vuonna
2015. Yliopistokampuksen tavoiteohjelman muotoilukärkeä ei ole pystytty edistämään.
Koulutusasiat: HY:n kansainvälistä MURE-maisterikoulutusta jatketaan vuonna 2015 ja siihen liittyvää opetusyhteistyötä viritettiin LAMK:n ja LUT:n kanssa. ASKE eli asuinympäristöjen kehittämisen asiantuntijakoulutusta
käynnistetään vuonna 2015. Aikuiskoulutuksessa tehtiin kaupungin toimeksiannosta palvelujen, organisoinnin ja
tilaratkaisujen selvitystä, joka koski paitsi korkeakouluja myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Yliopisto- ja
ammattikorkeakouluyhteistyössä se johti tiiviimpään avoimen opetuksen koordinointiin ja yhteisiin palveluratkaisuihin, mikä näkyy vahvasti vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa. Korkeakoulujen yhteiskirjasto on toiminut
hyvin. Uutena palvelukonseptina käyttöön otettu siirtotenttipalvelu sai hyvin positiivisen vastaanoton.
62
Tukityöllistäminen
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
17 293,7
2 195,8
-15 098,0
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
19 786,7
0,0
4 337,6
0,0
-15 449,1
0,0
Työllistämistoiminnan tavoitteena on edistää ennen
kaikkea ns. vaikeasti työllistyvien työnhakijaasiakkaiden, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
19 786,7
17 622,7
4 337,6
2 761,3
-15 449,1
-14 861,3
Poikkeama
-2 164,0
-1 576,3
587,8
marginaaliryhmien työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten tukitoimien
avulla.
Tukityöllistäminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Nuorten ja vaikeasti työllistyvien
aktivointi- ja kuntoutustoimet sekä
sijoittuminen koulutukseen tai
avoimille työmarkkinoille tai muuhun heille soveltuvaan palveluun
Arviointikriteeri/mittari
Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden määrä
Tavoitetaso
Yhteensä 550 pitkäaikaistyötöntä
tai alle 30-vuotiasta henkilöä
Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä
200 henkilöä
Työkykyselvitys
Työllisyystoimien vaikuttavuusseurannan uudistaminen
130 henkilöä
Mittarointityökalu valmis ja käytössä vuonna 2014
Toteuma
Kaupungin työllisyystoimissa ajanjaksolla 1.1.—31.12.2014 suoraan kaupungille tai Lahti-lisällä työllistettyjen
määrä oli kaikkiaan 864 henkilöä. Näistä suoraan työllistettyjä oli 483 ja Lahti-lisän avulla 381. Lahden kaupungin
YT-menettelystä ja työsopimuslain tiukentuneista tulkinnoista johtuen loppuvuonna työllistettiin pääosin Lahtilisien avulla. Edellä mainitut luvut sisältävät vuodenvaihteen 2013—2014 yli jatketut työllistämisjaksot.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää on aiemmasta merkittävästi lisätty ja asiakasmäärä vuoden aikana oli
kaikkiaan 409 henkilöä, joista vuonna 2014 aloittaneita 239.
Työkykyselvittelyn kokonaisasiakasmäärä oli kaikkiaan 181, joista vuonna 2014 aloittaneita 130.
Edellä mainittujen arviointikriteerien osalta tavoitetasot ylitettiin, sillä heikkenevään työllisyystilanteeseen vastattiin jo alkuvuonna joitakin työllisyystoimia aikaistamalla ja loppuvuonna erityisesti Lahti-lisätyöllistämisen
avulla.
Työllisyystoimien vaikuttavuusseurannan uudistaminen on kesken. Seurantaan haetaan uusia työkaluja muun
muassa nuorisotakuun kuntakokeilussa vuosina 2015—2016 testattavista indikaattoreista. Luotettavan vaikuttavuusseurannan edellytyksenä on viranomaisten keskinäinen tiedonvaihto, jollaiseen nykylainsäädäntö ei anna
riittävästi mahdollisuuksia.
63
Vaalit
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
2,3
0,0
-2,3
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
189,0
0,0
0,0
154,0
-189,0
154,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
189,0
187,3
154,0
164,6
-35,0
-22,7
Poikkeama
-1,7
10,6
12,3
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
3 522,3
0,0
3 522,3
0,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
3 522,3
3 256,2
3 522,3
3 256,2
Poikkeama
-266,1
-266,1
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
100,0
9,3
20 591,0
21 483,9
20 491,0
21 474,7
Poikkeama
-90,7
892,9
983,7
Korvaukset konserniyhtiöiltä
Sitova tuloarvio
(1 000 €)
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
4 765,4
4 765,4
Korvaukset yhtiöiltä koostuvat Lahti Energialta ja Lahti
Aqualta saatavista resurssivaraus- ja haittakorvauksista.
Toimintatuottoihin sisältyy korvausten lisäksi vuokratuloja LV Lahti Aqualta.
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja –tappiot
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
TP 2013
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
4,0
1 129,8
1 125,8
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
100,0
0,0
19 300,0
1 291,0
19 200,0
1 291,0
Toimintatuotot sisältää tilikauden aikana myytyjen
maa-alueiden (tonttien) myyntivoitot sekä voitot muun
käyttöomaisuuden myynnistä. Myyntivoitoksi lasketaan
kirjanpidossa tontin myyntihinnan ja tasearvon välinen
erotus.
64
Sosiaali- ja terveystoimiala
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
356 272,3
55 404,8
-300 867,5
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
352 861,8
56 499,0
-296 362,8
1 965,7
-2 271,0
-4 236,7
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
354 827,5
54 228,0
-300 599,5
352 001,1
53 576,3
-298 424,8
Poikkeama
-2 826,4
-651,7
2 174,7
Sosiaali- ja terveystoimialan toiminta-ajatus
1. Edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia
2. Ehkäistä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja
vähentää niiden aiheuttamia haittoja
3. Järjestää lahtelaisten tueksi laadullisesti ja sisällöllisesti määritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveystoimiala
Ratkaiseva menestystekijä:
Tiivistetään yhteistyötä metropolin ydinalueen ja Lahden kaupunkiseudun kuntien kanssa (A4).
Tavoite
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen eteenpäin
vieminen valtakunnallisella tasolla,
maakunnallisella tasolla sekä paikallisella tasolla
Arviointikriteeri/mittari
Maakunnallisen selvitystyön edistyminen
Tavoitetaso
Vuoden 2014 aikana toimenpidesuunnitelma etenemisestä tehty
Selvitysten hyväksyminen/ toimeenpano 2014—2016
Sote 2015 toimenpidesuunnitelman täytäntöönpano
Vastuualueilla viety rakennemuutoksia konkreettisiksi toimenpiteiksi
Toteuma
Sosiaali- ja terveystoimiala on osallistunut valtakunnalliseen palvelurakenteen uudistamiseen. Toimiala on ollut
toteuttamassa Päijät-Hämeen liiton vetämää maakunnallista sote selvitystä. Toimintasuunnitelmat on tehty
valittujen kärkihankkeiden osalta (palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen). Sosiaali- ja terveystoimialalla on toteutettu merkittäviä palvelurakenneuudistuksia vuonna 2014.
Sote 2015 toimenpideohjelmassa asetetut keskeiset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Keskeisimmät
muutokset olivat: Terveyspalveluissa Klinikka-mallin käyttöönotto, Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella palvelurakenteen muutos ja asiakasohjauksen uudistaminen. Hyvinvointipalvelujen vastuualueen
rakennemuutos: lastensuojelussa laitospaikkojen vähentäminen, avopalvelujen ja perhehoidon painottaminen
sekä itsenäisen ja tuetun asumisen lisääminen. Lisäksi erikoissairaanhoidon kanssa tehty yhteistyö ja tiukka
omistajaohjaus ovat tuottaneet tulosta ja kustannuskehitys on kääntynyt laskuun.
65
Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus ja
Hyvinvointipalvelut tehtäväalueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
224 880,8
43 534,4
-181 346,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
223 408,5
900,7
42 460,0
-700,0
-180 948,5
-1 600,7
Esikunta vastaa toimialan keskitetysti hoidettavista
asiantuntijapalveluista, joita ovat laki- ja henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, kehittämispalvelut sekä tietohallinnon strateginen suunnittelu. Yksikkö avustaa ja tukee
toimialajohtajaa, vastuualuejohtajia ja palveluyksiköiden päälliköitä johtamisessa, kehittämisessä, valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Palvelukeskus vastaa koko
toimialan toimitiloista, tietohallinnon tukipalveluista,
arkistosta, teknisestä huollosta, vahtimestari-, kuljetusja lähettipalveluista sekä siivous- ja vaatehuoltopalveluista
Terveyspalvelujen vastuualueen tehtävänä on tuottaa
kuntalaisten tarvitsemia peruspalveluja avohoidossa,
suun terveydenhuollossa ja kliinisissä tukipalveluissa.
Tavoitteena on palvelujen hyvä saatavuus ja vaikuttavuus, asukkaiden omaa vastuuta ja omatoimisuutta
vahvistaen (terveyshyöty).
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
224 309,2 223 611,1
41 760,0
41 298,0
-182 549,2 -182 313,1
Poikkeama
-698,1
-462,0
236,1
Vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen vastuualue
tuottaa lahtelaisten tarvitsemia palveluja laadukkaasti
ja kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen
kanssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Hyvinvointipalvelut tukee lasten, nuorten ja perheiden
omaa vastuunottoa hyvinvoinnista ja terveydestä, ylläpitää ja edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sosiaalista
ja taloudellista turvallisuutta. Hyvinvointipalveluissa
kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan
avopalvelujen ensisijaisuutta. Toiminta ja palvelut ovat
kustannustehokkaita, ja niillä saadaan aikaan hyvinvointia ja terveyshyötyä. Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää kuntalaisille palveluja terveysneuvonnassa, psykososiaalisissa palveluissa, sosiaalipalveluissa ja
lastensuojelussa sekä vammais- ja kehitysvammapalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seudullisesti
järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys,
lastensuojelun perhehoito ja perheneuvola.
66
Terveyspalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1).
Tavoite
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitetaso
Palvelurakenneuudistuksen käynnistyminen
Uuden toimintamallin (klinikkamallin) käyttöönotto
Klinikkamalli täysipainoisesti käytössä 2014
Parantaa asiakastyytyväisyyttä ja
laatua.
Asiakastyytyväisyys mittaukset
75 % asiakkaista on tyytyväisiä tai
erittäin tyytyväisiä
HaiPro raportointi, Lääkehoidonosaamiskoulutus,Potilasturvallisuuskoulutus
Haipro: läheltäpiti- tilanteita raportoitu enemmän kun varsinaisia
haittatapahtumia, raportointien
määrä +20 % verrattuna edelliseen
vuoteen
Koulutukset 60 %:lla työntekijöistä
suoritettu
Yhtenäisiä toiminnallisia laatumittareita seurataan ja raportoidaan
kvartaaleittain
Tuottavuuden parantaminen
Avovastaanottopalveluiden saatavuuden pitäminen hyvällä tasolla
Toiminnan ja talouden vertailukelpoinen seuranta.
Taloudelliset tunnusluvut toimivat
osana kuukausittaista ohjausjärjestelmää
Potilaskontaktit/lääkäri/hoitaja
Kontaktit per lääkäri/hoitaja
kasvavat 5- 10 % vrt ed. vuosi
(omat yksiköt)
Lääkärivastaanottojen saatavuus
ei-kiireellisessä hoidossa
Lääkärivastaanottojen eikiireellinen hoito toteutuu alle 14
vrk 90 prosenttisesti.
Toteuma
Klinikkamalli käynnistynyt vuoden 2014 alusta ja pieniä muutoksia on vuoden aikana tehty. Mallin kehittämistä ja
muuttamista jatketaan vielä vuoden 2015 aikana.
75 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, pois lukien pääterveysasema.
Haipro-ilmoitusten osalta voidaan todeta, että asetettuun tavoitteeseen ei päästy.
Lääke- ja potilasturvallisuuskoulutukset on pääosin suoritettu.
Talouden tunnuslukuja on käytetty osana kuukausittaista ohjausjärjestelmää.
Kontaktit per lääkäri/hoitaja 5—10 % kasvu ei ole toteutunut
Kiireettömään hoitoon keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle vaihteli 10,3 ja 31,9 vuorokauden välillä.
67
Vanhustenpalvelut ja kuntoutus
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Palvelurakenteen muutos: Edistämme kotona asumista ja korvaamme laitoshoitoa palveluasumisen ratkaisuilla
Arviointikriteeri/mittari
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %
Tavoitetaso
Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin
vuonna 2013
Laitoshoidon ja palveluasumisen
kattavuudet 75 vuotta täyttäneissä
75 vuotta täyttäneiden laitoshoidon kattavuus laskee alle 3,5 %
vuoden 2014 loppuun ja palveluasumisen kattavuus nousee.
Toteuma
Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on tavoitteen mukaisesti kasvanut. Laitoshoidon kattavuus on
palvelurakenteen uudistamisen myötä vähentynyt jopa ennakoitua enemmän, koska Lehtiojan 2. vaihe toteutui
etuajassa. Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun ja Tapanilan pitkäaikaishoidon osastoryhmien toiminta on
korvattu Lehtiojan ja Onnelapolun palvelukeskusten toiminnalla. Muutoksen myötä palveluasumisen kattavuus
on tavoitteen mukaisesti noussut.
12/2013
12/2014
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet:
90,7 %
91,3 %
Laitoshoidon kattavuus, 75 vuotta täyttäneet:
4,7 %
2,0 %
Palveluasumisen kattavuus, 75 vuotta täyttäneet:
4,4 %
6,6 %
Vanhustenpalvelut ja kuntoutus
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Kehitämme keskitettyä asiakasohjausta
Arviointikriteeri/mittari
Ikäihmisten tavoitteellinen neuvonta ja palveluohjaus Ikäpalo hankkeessa kehitetään uudenlaisen keskitetyn asiakasohjauksen
toimintatapa
Tavoitetaso
Asiakasohjauksen keskittäminen
on käynnistetty ja laadittu suunnitelma keskitetyn asiakasohjauksen
toiminnasta
Toteuma
Tavoite on toteutunut. Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Siiri aloitti toiminnan huhtikuussa 2014. Toiminnasta on laadittu suunnitelma ja se on toteutettu. Toiminta on vakiintunut. Asiakasohjauksen toimintaprosessit on kuvattu ja niitä kehitetään edelleen. Asiakasohjauksen sähköisen toimintaympäristön perusta on luotu
Hyvis- portaaliin. Sähköisen toimintaympäristön kehittämistä jatketaan. Asiakasohjaus järjestetään kumppanuusperiaatteella PalveluSantran kanssa.
68
Hyvinvointipalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Sosiaalisen- ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden
lisääminen vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa.
Arviointikriteeri/mittari
Sosiaalitakuun toteutuminen
Tavoitetaso
Sosiaalipalvelujen käsittely/päätösaikojen toteutuminen
määräajoissa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
erityistuen tarpeen tunnistamista ja
asiakasohjausta tehostetaan vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa.
Uudet toimenpiteet, joilla on
vastattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen.
Lasten asema ja tuen tarve on
huomioitu ja koettua tyytyväisyyttä mitataan.
Toteuma
Sosiaalitakuun toteuma on toimeentulotuessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 80 % ja toisella vuosipuoliskolla yli
99 %. Käytännössä toteuma on 100 %, poikkeamat johtuvat lähinnä kirjaamisvirheistä. Sosiaalialan koulutetun
henkilöstön vastaanottoajoille pääseminen on toteutunut pääsääntöisesti lain edellyttämissä määräajoissa.
Vammaispalveluissa käsittely- ja päätösajat ovat toteutuneet lain mukaisina. Lastensuojelussa lakien vaatimat
käsittelyajat ovat toteutuneet.
Uudet toimenpiteet lasten ja nuorten tuen tarpeisiin: Lastensuojelun perhetyössä on mallinnettu asiakasprosessi
vastaamaan entistä paremmin lapsen ja perheen tuen tarvetta. Lastensuojelupalvelujen alkuarvioinnissa ja avohuollossa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kesällä 2014. Vammaispalveluissa lasten ja nuorten palveluita on
muotoiltu asiakastarpeen mukaisesti. Sosiaalipalveluissa perheiden lasten ja nuorten tilanteeseen on kiinnitetty
huomiota ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty lapsiperheiden tuen tarpeisiin. Lisäksi nuorten rikosten
ehkäisyä toteuttava aikaisemmin kokeiluhankkeena toiminut Ankkuritoiminta vakinaistettiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tunnistettu asiakkaiden ja neuvoloissa vanhempien päihde- ja masennusoireiden riskitekijöitä sekä kohdennettu varhaista tukea lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Neuvolat osallistuivat valtakunnalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn 2014.
Hyvinvointipalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Palvelurakenteen muutoksen painopiste on avohoito-/avopalvelujen kehittämisessä ja itsenäisessä asumisessa.
Arviointikriteeri/mittari
Avopalvelujen kehittämiseen
kohdistetut toimenpiteet ja itsenäisen tuetun asumisen lisääntyminen.
Tavoitetaso
Avopalvelut lisääntyvät ja itsenäinen tuettu asuminen lisääntyy
Toteuma
Lastensuojelupalveluissa on avohuollon palveluja kehitetty mm. vahvistamalla lyhytaikaista perhehoitoa tuottavien perheiden tukea ja vertaisryhmätoimintaa. Vammaispalveluissa itsenäisen asumisen tuen toimintatapaa on
kehitetty hanketyönä ja toimintatapaan on kohdennettu resursseja jotta palveluasumisen paikat saadaan riittämään.
69
Päijät-Hämeen perheneuvola
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
2 313,5
2 315,9
2,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
2 569,0
0,0
2 569,0
0,0
0,0
0,0
Päijät-Hämeen perheneuvolan ydintehtävä on antaa
kasvatus- ja perheneuvontaa, tuottaa perhe-asioiden
sovittelua sekä tukea lasten puheenkehitystä. Perheneuvola antaa palveluja lahtelaisille sekä Lahden kanssa
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
2 569,0
2 397,0
2 569,0
2 399,0
0,0
2,0
Poikkeama
-172,0
-170,0
2,0
palvelu- tai ostosopimuksen tehneiden peruspalvelukeskusten lapsiperheille.
Päijät-Hämeen perheneuvola
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Odottaviin äiteihin ja alle 3 vuotiaisiin lapsiin kohdistettu hoitomalli
otetaan perheneuvolaan
Arviointikriteeri/mittari
Odottavien äidit ja alle 3 vuotiaiden lasten hoitomalli
Tavoitetaso
Hoitomalli kotikäynteineen on
saatu perheneuvolan palveluvalikkoon
Toteuma
Pikkulapsitiimillä on ollut vuonna 2014 yhteensä 67 asiakasperheestä. Niistä 53 on ollut lahtelaisia, 6 nastolalaisia, 2 Heinolasta, 2 perhettä Hollolasta, Orimattilasta, Hämeenkoskelta, Iitistä ja Sysmästä kustakin 1 asiakasperhe.
Perheneuvolan pikkulapsitiimin palvelut on tarkoitettu perheille, joissa odotetaan vauvaa tai on alle 3-vuotiaita
lapsia. Puheterapia-asiakkaiden osalta pikkulapsitiimiin tulevat ne alle 3-vuotiaat, joiden kohdalla on tarkoituksenmukaista arvioida myös vuorovaikutusnäkökulmaa. Pikkulapsitiimin tavoitteena on reagoida perheen tuentarpeeseen mahdollisimman pikaisesti. Myös kotikäyntityöskentely on osa pikkulapsitiimin toimintaa. Perheneuvolan pikkulapsitiimissä työskentelevät kaksi psykologia sekä osa-aikainen puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
70
Toimeentuloturva
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
18 734,9
9 554,6
-9 180,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
23 063,0
-4 000,0
11 470,0
-1 800,0
-11 593,0
2 200,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
19 063,0
18 691,2
9 670,0
9 650,1
-9 393,0
-9 041,1
Poikkeama
-371,8
-19,9
351,9
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
108 886,3 107 301,7
229,0
229,1
-108 657,3 -107 072,7
Poikkeama
-1 584,6
0,1
1 584,6
Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai
perheen vähintään välttämätön toimeen tulo ja edistää
itsenäistä selviytymistä.
Erikoissairaanhoito
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
110 343,1
0,0
-110 343,1
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
103 821,3
5 065,0
0,0
229,0
-103 821,3
-4 836,0
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa pääosin Lahden tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut.
Lisäksi Lahti ostaa erikoissairaanhoidon konsultaatioita
yksityissektorilta.
Erikoissairaanhoito
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Kustannustehokas ja asiakaslähtöinen työnjako erikoissairaanhoidon
ja perusterveydenhuollon välillä
Arviointikriteeri/mittari
Toteutetaan v. 2013 suunnitellut
muutokset työnjaossa.
Tavoitetaso
Työnjaon muutoksista on osoitettavissa sekä taloudellinen että
asiakkaan saama hyöty.
Toteuma
Vuonna 2013 suunnitellut muutokset työnjaossa olivat hoitoketjut ja kumppanuusvirat ortopedia, kardiologia,
infektiotaudit, lastentaudit ja geriatria. Näistä on vuoden 2014 aikana toteutettu infektiotaudit ja ortopedia
pienimuotoisesti, kardiologia, mikä toimii hyvin ja lastentaudit alkuvuodesta. Geriatriassa yhteistyötä on kehitetty, mutta merkittävä ongelma on geriatrien saatavuudessa Päijät-Hämeessä.
71
Sivistystoimiala
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
191 291,6
17 551,3
-173 740,3
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
192 471,3
17 073,4
-175 397,9
159,8
1 090,5
930,7
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
192 631,1
18 163,9
-174 467,2
191 283,7
17 226,5
-174 057,2
Poikkeama
-1 347,4
-937,4
410,0
*TP 2013 luvut sisältävät Urheilutalon, jonka toiminta päättyi vuonna 2013.
Hallinto- ja tukipalvelut, Lasten ja nuorten kasvu, Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus ja
Nuorisopalvelut tehtäväalueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
152 514,9
12 397,8
-140 117,1
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
152 607,2
-63,9
12 405,2
936,1
-140 202,0
1 000,0
Hallinto ja tukipalveluiden tehtävä on avustaa palveluyksiköitä ja toimialajohtajaa johtamisessa ja palvelutuotannon kehittämisessä sekä järjestää yksiköiden
tarvitsemat keskitetysti hoidettavat hallinto-, talous-,
henkilöstö- ym. palvelut. Hallinto- ja tukipalveluiden
tarkoituksena on ohjata, kehittää ja koordinoida sivistystoimialaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä sivistyslautakunnan, kulttuurilautakunnan ja
liikuntalautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.
Lasten ja nuorten kasvun vastuualue sisältää kolme
palveluyksikköä; varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus
ja nuorisopalvelut, jotka ovat kaikki sivistyslautakunnan
alaisia palveluyksikköjä. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat lasten ja nuorten hyvinvointityön edistäminen
kaupunkitasolla, palveluyksiköiden yhteisten prosessien
ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi
sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö.
Lahden kaupungin sivistystoimen toimintasäännössä
varhaiskasvatuspalvelut muodostavat oman palveluyksikön, joka sisältää lasten päivähoidon ja esiopetuksen
sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit ja päivähoidon kerhot.
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
152 543,3
13 341,3
-139 202,0
152 038,9
12 443,0
-139 595,9
Poikkeama
-504,4
-898,3
-393,9
Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja
esiopetuksen järjestämisestä sekä muista vastuualueelle erikseen määrätyistä tehtävistä.
Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on
tarjota lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi turvataan huomioiden lapsen yksilölliset lähtökohdat ja
tarpeet sekä toiminnassa että oppimisympäristön rakentamisessa. Toiminta perustuu lasten, vanhempien ja
henkilökunnan väliseen avoimeen vuorovaikutukseen,
jossa otetaan huomioon vanhempien ja henkilökunnan
erilaiset roolit kasvattajina.
Lahden peruskoulut tarjoavat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen monipuolisen ja turvallisen
oppimisympäristön, jossa kasvamisen ja oppimisen
tulokset ovat valtakunnallisesti korkeatasoisia.
Nuorisopalvelut edistävät nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla.
72
Hallinto- ja tukipalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
UNICEF-kaupunkikumppanuusvuoden toteuttaminen v. 2014
Arviointikriteeri/mittari
Toteutuneet tapahtumat lapsiystävällisyyden edistämiseksi
Tavoitetaso
vähintään 10 tapahtumaa
Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto
Päätösten määrä, joissa lapsiarviointi tehty
Arvioinnin kehittäminen ja pilotointi vuoden 2014 aikana
Toteuma
UNICEF -kaupunkikumppanuusvuoden tapahtumia on järjestetty 100.
Lapsivaikutusten arviointi on osa Unicefin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönottoa ja painopisteenä
Lahden toimintasuunnitelmassa. Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintasuunnitelma valmistui vuoden 2014
aikana ja suunnitelman toimenpiteet otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä.
Lasten ja nuorten kasvu
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Nivelvaiheyhteistyön toteutuminen
vastuualueen toimintayksiköissä
lapsen tai nuoren siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä tai siirryttäessä 2.
asteen opintoihin.
Arviointikriteeri/mittari
Vastuualueen yksiköiden nivelvaiheyhteistyön toteutuminen; varhaiskasvatus – perusopetus –
nuorisotoimi – toisen asteen koulutus ja työelämä.
Mittari: Nivelvaiheyhteistyö toteutuu/ei toteudu. Arviointikriteeri: palveluyksiköiden toimintakertomukset; nivelvaiheyhteistyön prosessin toteutuminen.
Lasten ja nuorten kasvuvastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta
Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Peruskoulunsa päättäneiden
jatkokoulutusmahdollisuudet ja
niiden toteutuminen
Tavoitetaso
Nivelvaiheyhteistyön prosessi
toteutuu jokaisen lapsen ja nuoren
kohdalla.
Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa
koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Toteuma
Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen
koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui.
Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuuksien osalta tavoite toteutui, 99,1 % peruskoulunsa päättäneistä sijoittui 2. asteen koulutukseen tilastointipäivään mennessä. Oppisopimuskoulutuksen, kuntoutuksen,
työpajatoiminnan ja Starttipajan kautta jokainen nuori on toimintojen piirissä.
73
Lasten ja nuorten kasvu
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia.
Arviointikriteeri/mittari
Lasten, nuorten ja vanhempien
osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita
vastuualueen toimintayksiköissä.
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää
oppimista, kasvua ja hyvinvointia
Arviointikriteerit: Lapset tuntevat
itsensä hyväksytyksi ja olonsa
turvalliseksi.
Oppilailla on turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat
käytössä koulukiusaamisen estämiseksi.
Tavoitetaso
Peruskoulujen oppilaat tulevat
mielellään kouluun. (Tavoitetaso;
70 % tulee mielellään kouluun,
Päijät-Hämeen perusopetuksen
seudullisen arvioinnin tulokset
2014.)
Oppilailla on turvallinen olo koulussa. (Tavoitetaso; 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa,
Päijät-Hämeen perusopetuksen
seudullisen arvioinnin tulokset
2014.)
Toteuma
Tavoite toteutui. Vastuualueen toimintayksiköissä on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kuulemiseen, osallistumismahdollisuuksiin, ja vuorovaikutuskulttuuri on kannustavaa. Vastuualueen palveluyksiköiden ja toimijoiden yhteistyö alueilla on aktiivista. Toimintakauden aikana käynnistettiin Unicefin Lapsiystävällinen kunta toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto.
Keväällä 2014 suoritetun seudullisen arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat. Suurin osa oppilaista tuntee
olonsa turvalliseksi koulussa ja viihtyy koulussaan. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset Lahden osalta ovat
erittäin hyvät. Kuitenkin noin 30 % oppilaista ilmaisee, että ei tule kouluun mielellään ja noin 10 % oppilaista
kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai joutuu kiusatuksi koulussaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
tavoitteiden toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota edelleen ja kehitettävä koulujen hyvinvointia edistäviä
toimintamalleja ja vuorovaikutuskulttuuria edelleen.
Varhaiskasvatuspalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Varhaiskasvatuspalvelujen päivähoito- ja esiopetuspaikat reagoivat
kysynnän muutoksiin.
Hyvien käytäntöjen ja tapahtumien
kehittäminen ja näkyväksi tekeminen
Arviointikriteeri/mittari
Paikkojen saatavuus ja riittävyys.
Varhaiskasvatuspalvelujen käytännöistä ja tapahtumista viestiminen.
Tavoitetaso
Paikkoja on saatavana toivottuna
aikana ja toivotulta alueelta ja
hoitoajat vastaavat vanhempien
tarpeita.
Nettisivuilla sekä tiedottamisessa
huomioidaan varhaiskasvatuspalvelujen tapahtumat ja hyvät käytännöt.
Toteuma
Päivähoitopaikat on järjestetty niitä tarvitseville lapsiperheille. Ajankohdat ja hoitoajat ovat pääsääntöisesti
vastanneet perheiden tarpeita, mutta kaikilta osin ei päivähoitopaikka ole järjestynyt toivotulta alueelta. Tavoite
on toteutunut osittain.
Tiedottamista on lisätty nettisivujen kautta. Tavoite on toteutunut.
74
Varhaiskasvatuspalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano.
Arviointikriteeri/mittari
Hyvinvointisuunnitelman varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteiden
toteuttaminen.
Tavoitetaso
Toimenpiteet toteutettu
Toteuma
Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä on toteutettu. Tavoite on toteutunut
Perusopetus
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Lasten ja nuorten kasvu-vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden
toteutumisesta
Arviointikriteeri/mittari
Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja
niiden toteutuminen
Tavoitetaso
Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa
koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 98 % sijoittuu 2. asteen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai työpajatoimintaan.
Toteuma
Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen
koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui.
Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuuksien osalta tavoite toteutui, 99,1 % peruskoulunsa päättäneistä sijoittui 2. asteen koulutukseen tilastointipäivään mennessä. Oppisopimuskoulutuksen, kuntoutuksen,
työpajatoiminnan ja Starttipajan kautta jokainen nuori on toimintojen piirissä.
Perusopetus
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Nivelvaiheyhteistyön toteutuminen
vastuualueen toimintayksi-köissä
lapsen tai nuoren siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä tai siirryttäessä 2.
asteen opintoihin.
Arviointikriteeri/mittari
Vastuualueen yksiköiden nivelvaiheyhteistyön toteutuminen; varhaiskasvatus – perusopetus –
nuorisotoimi – toisen asteen koulutus ja työ-elämä.
Mittari: Nivelvaiheyhteistyö toteutuu / ei toteudu. Arviointikriteeri: palveluyksiköiden toimintakertomukset; nivelvaiheyhteistyön prosessin toteutuminen.
Tavoitetaso
Nivelvaiheyhteistyön prosessi
toteutuu jokaisen lapsen ja nuoren
kohdalla.
Toteuma
Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen
koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui.
75
Peruopetus
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Suvaitsevaisuuden ja osallisuuden
edistäminen lasten ja nuorten palveluissa.
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia.
Arviointikriteeri/mittari
Lasten, nuorten ja vanhempien
osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita
vastuualueen toimintayksiköissä.
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää
oppimista, kasvua ja hyvinvointia.
Tavoitetaso
Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Alueellista oppilaskuntatoimintaa on viidellä palvelualueella ja osana Lahden lasten ja
nuorten kuulemismallia.
Arviointikriteerit: Oppilailla on
turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat käytössä koulukiusaamisen estämiseksi.
Oppilailla on turvallinen olo koulussa. (Tavoitetaso; 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa,
Päijät-Hämeen perusopetuksen
seudullisen arvioinnin tulokset
2014.)
Peruskoulujen oppilaat tulevat
mielellään kouluun. (Tavoitetaso;
70 % tulee mielellään kouluun,
Päijät-Hämeen perusopetuksen
seudullisen arvioinnin tulokset
2014.)
Toteuma
Keväällä 2014 suoritetun seudullisen arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat. Suurin osa oppilaista tuntee
olonsa turvalliseksi koulussa ja viihtyy koulussaan. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset Lahden osalta ovat
erittäin hyvät. Kuitenkin noin 30 % oppilaista ilmaisee, että ei tule kouluun mielellään ja noin 10 % oppilaista
kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai joutuu kiusatuksi koulussaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
tavoitteiden toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota edelleen ja kehitettävä koulujen hyvinvointia edistäviä
toimintamalleja ja vuorovaikutuskulttuuria edelleen.
Nuorisopalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasaantumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Tarjoamme korkeatasoisia ja monipuolisia nuorisopalveluita
Arviointikriteeri/mittari
Osallistuja- ja asiakasmäärä
Tavoitetaso
180 000
Asiakaspalautteen keskiarvo
4,1 (1 – 5 )
Annamme yksilöllisiä ja tavoitteellisia menetelmiä käyttäen erityistukea ja työllisyyspalveluita niitä tarvitseville nuorille
Erityistuettujen nuorten määrä ja
asiakastyytyväisyys
500 / 4,2 (1 – 5 )
Työllisyyspalveluita
käyttävien
nuorten määrä, joista työllistettyjen nuorten määrä ja sijoittuminen koulutukseen tai vapaille
työmarkkinoille
450
180 / 50 %
Toteuma
Osallistuja- asiakasmäärä oli 202 104. Tavoite saavutettiin.
Asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,4 (asteikko 1–5). Tavoite saavutettiin.
Erityistuettujen nuorten määrä oli 681. Tavoite saavutettiin.
Erityistuettujen nuorten asiakastyytyväisyys oli 4,4 (asteikko 1–5). Tavoite saavutettiin.
Työllisyyspalveluita käyttäneitä nuoria oli 473. Tavoite saavutettiin.
Työllistettyjä nuoria oli 143. Kaupungin YT-neuvotteluista johtuen ei kevään jälkeen ollut mahdollisuutta palkata
nuoria palkkatuella. Tavoite ei toteutunut. Nuorista sijoittui koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille 58,7 %.
Tämä tavoite saavutettiin.
76
Elinvoima ja osaaminen, Lukiokoulutus ja Kirjasto- ja tietopalvelut tehtäväalueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
18 606,9
562,3
-18 044,6
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
19 394,0
-127,5
848,8
23,7
-18 545,2
151,2
Elinvoiman ja osaamisen vastuualue sisältää kolme
palveluyksikköä; lukiokoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut
ja Wellamo-opisto, jotka ovat kaikki sivistyslautakunnan alaisia palveluyksikköjä. Vastuualueen keskeisinä
tehtävinä ovat elinikäisen osaamisen vahvistaminen,
vastuualueen prosessien vetovastuu, toisen asteen
koulutusyhteistyö, taiteen perusopetuksen palveluyhteistyö, maakunnallinen palveluyhteistyö sekä yhteinen
toimintajärjestelmätyö.
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
19 266,5
18 950,4
872,5
619,4
-18 394,0
-18 331,0
Poikkeama
-316,1
-253,1
63,0
jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen mutta myös
kaikkien muiden lukiolain asettamien tavoitteiden täyttäminen (Lukiolaki 629/1998 2 §).
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto tarjoaa
asiakkailleen tietoa ja elämyksiä. Toimintamme edistää
luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta, elinikäistä
oppimista sekä tietoverkkojen käyttöä. Tavoitteena on
tukea ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia.
Lahden kaupungin lukiolaitos järjestää toisen asteen
koulutusta, jonka tavoite on erityisesti monipuolisen
Elinvoima ja osaaminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Sähköisen toimintaympäristön käytön edistäminen
Arviointikriteeri/mittari
Nykyteknologian ja sähköisten
palvelujen käyttö
Tavoitetaso
Nykyteknologian käyttöä on lisätty
palvelujen tuottamisessa
Toteuma
Sekä sisällön tuottamisessa, että tiedottamisessa on lisätty nykyteknologian käyttöä. Kirjastotoimessa e- materiaalin tarjontaa on lisätty (e-kirjat, e-lehdet), Wellamo-opistossa tiedottaminen sähköisessä muodossa ja taiteen
perusopetukseen haku sähköisesti. Lisäksi on hankittu uusi sähköinen oppimisympäristö (IsoVerstas), lukiokoulutuksessa tiedottaminen ja opinto- oppaat sähköisessä muodossa sekä e- materiaalin käyttöä opetuksessa lisätty.
Lukiokoulutus
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4).
Tavoite
Sähköisten palveluiden lisääminen
Arviointikriteeri/mittari
Sähköisten palveluiden määrä
Tavoitetaso
Sähköisten oppimateriaalien käyttöönotto, tiedottaminen sähköisesti
Toteuma
Tiedottaminen ja opinto- oppaat ovat sähköisessä muodossa sekä e- materiaalin käyttöä opetuksessa on lisätty.
77
Lukiokoulutus
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Korkeatasoinen ja houkutteleva
lukiokoulutus
Arviointikriteeri/mittari
Kysely opiskelijoille ja henkilöstölle joka toinen vuosi
osana maakunnallista arviointitoimintaa
Opiskelijoiden osallistaminen
Valmistautuminen sähköiseen
ylioppilastutkintoon
Tavoitetaso
Suoritetaan kysely syksyllä 2014,
tulosten arviointi ja arvioinnista
johdetut kehittämistoimenpiteet
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Sähköisen opintotarjonnan lisääminen
Toteuma
Kysely on suoritettu syksyllä 2014 ja arviointi tehty. Rehtori tapaa joka jakson jälkeen (5 kertaa/ vuosi) opiskelijoiden edustajat. Sähköistä opintotarjontaa on lisätty kaikissa oppiaineissa.
Kirjasto- ja tietopalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Kirjastot edistävät asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä palvelutarjonnallaan sekä kansa-laisten
sähköistä asiointia tarjoamalla laitteita ja opastusta
Arviointikriteeri/mittari
Asiakaskäyntien määrä
Tavoitetaso
1 250 000
Verkkokäyntien määrä
850 000
Lainausten määrä
2 280 000
Varattavien asiakastietokoneiden
käyttökerrat
35 000
Sähköisen asioinnin opastusta
saaneet
5 000
Toteuma
Asiakaskäyntien tavoite toteutui 97 % (1 213 900 asiakaskäyntiä). Asiakaskäyntien määrää vähensi
Kiveriön kirjaston lakkauttaminen 30.6.2014, musiikkiosaston kiinniolo 1.10.—30.11.2014 remontin vuoksi sekä
Jalkarannan ja Liipolan kirjastojen toiminta väistötiloissa.
Verkkokäyntejä tilastoitiin verkkokirjastossa ja kirjaston verkkosivuilla kaikkiaan 693 000 kpl, mikä on 82 % tavoitteesta. Verkkokirjastossa käyntien tilastointitapa uudessa LASTU-verkkokirjastossa on erilainen, mikä selittää
tavoitteesta jäämisen.
Lainausten tavoitteesta toteutui 95 %, kokonaislainaus vuonna 2014 oli 2 160 500 kpl.
Asiakastietokoneita varattiin 30 800 kertaa, tavoite toteutui 88 %.
Sähköisen asioinnin opastuksen tavoitemäärä ylittyi 20 %:lla, opastusta sai 6 000 asiakasta.
78
Kirjasto- ja tietopalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Kirjastot edistävät lasten kirjallisuusharrastusta sekä kirjasto- ja
mediataitoja
Arviointikriteeri/mittari
Lasten kirjojen lainaukset
Tavoitetaso
600 000
Kirjavinkkaus- sekä kirjasto/mediakasvatuskäynneille osallistuneiden määrä
5 000
Lasten kirjallisuus- ja muihin tapahtumiin osallistuneiden määrä
6 500
Toteuma
Lasten kirjojen lainaustavoite toteutui 99 % (592 700 lainausta).
Kirjavinkkaus- sekä kirjasto-/mediakasvatuskäynneille osallistui viime vuonna 4 200 henkilöä, tavoitteesta jäätiin
16 %.
Lasten kirjallisuus- ja muihin tapahtumiin osallistui viime vuonna 7 100 henkilöä, tavoite ylittyi 9 %.
Kirjasto- ja tietopalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja
tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Kirjastot tarjoavat asukkaille kirjallisuus- ja muita tapahtumia itse tuottaen ja yhteistyössä muiden kanssa
sekä tiloja muiden toimijoiden, ja
yhteisöjen tapahtumiin ja tilaisuuksiin
Arviointikriteeri/mittari
Tapahtumien ja tilaisuuksien sekä
osallistujien määrä
Tavoitetaso
500 / 11 000
Yhteisöjen ja muiden toimijoiden
kirjastotilojen käyttökerrat
500
Toteuma
Kirjastossa järjestettiin viime vuonna 500 tapahtumaa ja tilaisuutta, tavoite toteutui 100 %.
Tapahtumat ja tilaisuudet kiinnostivat, sillä niihin osallistui 19 800 henkilöä, tavoite ylittyi 80 %:lla.
Yhteisöt ja muut toimijat käyttivät kirjastoa 490 kertaa ja tavoite toteutui 98 %.
79
Wellamo-opisto
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
3 911,6
1 399,1
-2 512,5
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
3 941,7
0,0
1 407,8
30,7
-2 533,9
30,7
Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen
opiskeluun. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen
periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä.
Wellamo-opisto järjestää toiminta-alueensa asukkaiden
tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
3 941,7
3 875,1
1 438,5
1 416,2
-2 503,2
-2 458,9
Poikkeama
-66,6
-22,3
44,3
antaa elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen
oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri
aineissa. Opisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa,
kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Wellamo-opistossa on mahdollista suorittaa Avoimen yliopiston kursseja ja opisto tarjoaa
myös taiteen perusopetusta. Opinto-ohjelmassa ovat
myös yleiset kielitutkinnot.
Wellamo-opisto
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri-, ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä
niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Wellamo-opisto mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden
Arviointikriteeri/mittari
Opiskelijoiden ikäjakauma
0-20 v. 15 %
21–60 v. 50 %
61 v – 35 %
Tavoitetaso
Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua eri elämänvaiheissa omaehtoiseen koulutukseen
Toteuma
Opiskelijoiden ikäjakauma
0-20 v. 11,9 %
21 – 60 v. 53,6 %
61 v. - > 34,5 %
Wellamo-opisto
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Seudullisesti suunnattu monipuolinen koulutustarjonta toimii ennaltaehkäisevänä toimintana.
Toteuma
Kurssien täyttöaste 73,8 %.
Arviointikriteeri/mittari
Kurssien täyttöasteen
Tavoitetaso
Täyttöaste 70 %
80
Liikunta ja kulttuuri, Kulttuurikeskus, Liikuntapalvelut ja Kansainväliset urheilutapahtumat
tehtäväalueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
12 066,2
2 251,4
-9 814,7
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
12 837,3
380,0
2 069,9
100,0
-10 767,4
-280,0
Liikunnan ja kulttuurin vastuualue sisältää seuraavat
palveluyksiköt: liikuntapalvelut, kulttuurikeskus, kaupunginmuseo sekä taseyksiköt kaupunginorkesteri ja
kaupunginteatteri. Yksiköt ovat tulevan uuden liikuntaja kulttuurilautakunnan alaisia. Vastuualue edistää
Lahden vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta yksiköidensä toiminnan kautta, hankkeiden avulla ja tukemalla
lahtelaisia toimijoita avustuksilla. Erityisenä vastuualueen tehtävänä on koordinoida kulttuurin tukimuotoja ja
tapahtumatoimintoja. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat vastuualueen prosessien vetovastuu, markkinointi- ja viestintäyhteistyö, kulttuuri- ja tapahtumapolitiikka, 3. sektorin yhteistyö ja avustuspolitiikka, kansainvälisyysasiat sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö.
Kulttuurikeskuksen tehtävänä on järjestää kulttuuripalveluja lahtelaisille, koordinoida yleistä kulttuuritoimintaa sekä toteuttaa osaltaan kaupungin ja toimialan
strategisia tavoitteita. Kulttuurikeskus tukee lahtelaisia
toimijoita kaupungin tavoitteiden mukaisessa, kaupungin elinvoimaa ja viihtyvyyttä lisäävässä kulttuuritoiminnassa.
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
13 217,3
12 549,7
2 169,9
2 226,8
-11 047,4
-10 322,8
Poikkeama
-667,6
56,9
724,6
Liikuntatoimi huolehtii hallinnassaan olevien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja luo liikunta- ja urheilutoiminnalle muita edellytyksiä edistääkseen kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitääkseen
Lahden kaupungin vapaa-ajan palvelutarjontaa.
Kansainvälisten urheilutapahtumien avulla ylläpidetään ja edistetään Lahden kaupungin asemaa kansainvälisesti tunnustettuna liikunta- ja urheilukaupunkina
turvaamalla resurssit niille erikseen tapahtumakohtaisesti sovittaville teknisille toimenpiteille, jotka Lahden
kaupunki tekee välillisenä tukena tapahtuman järjestämiselle ja jotka aiheutuvat tapahtumista. Näin eriytetään kaupungin tuki tapahtumille ja liikuntapalveluiden
(liikuntatoimen) kaupungin asukkaille suunnattu toiminta toisistaan erillisiksi ja eri lähtökohdista tuettaviksi toimintasektoreiksi.
Liikunta ja kulttuuri
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevuutta, moni-kulttuurisuutta ja
yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Vastuualueen kulttuuriavustusten
menettelyt yhtenäistetään.
Arviointikriteeri/mittari
Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto ja toistuvaisavustusten
saajien säännöllinen kuulemismenettely
Tavoitetaso
Toteutettu
Toteuma
Suunnitelma uudistetusta avustusjärjestelmästä kirjattiin keväällä valmistuneeseen liikunta-ja kulttuuripoliittiseen selvitykseen.
Avustussäännöt mm. aikataulujen osalta on yhtenäistetty. Suunniteltu kaupunkiorganisaation eri osien avustusmäärärahojen keskittäminen vastuualueelle liikunta-ja kulttuuripoliittisen suunnitelman mukaisesti ei ole talousarviorakenteessa toteutunut. Liikunta-ja kulttuuripoliittisen ohjelman avustuskriteeristöä on noudatettu.
81
Liikunta ja kulttuuri
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri-, ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä
niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Rakennetaan yhtenäinen tapahtumien tukemisen malli ja kohdennetaan tapahtumatuki elinvoimaisiin
ja kehittyviin tapahtumiin.
Arviointikriteeri/mittari
Tapahtumien itsearviointityökalun
käyttö tukipäätösten valmistelussa.
Tavoitetaso
Vastuualueelle tulleet avustushakemukset arvioidaan työkalun
avulla.
Toteuma
Toteutettu valtaosin, aikataulusyistä ei kaikkien osalta joidenkin tapahtumien hakemusten saavuttua lähellä
tapahtumaa.
Kulttuurikeskus
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja
tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Kulttuurikeskus on hyvä yhteistyökumppani alueen kulttuuri- ja tapahtumatoimijoille
Arviointikriteeri/mittari
Avustuspolitiikan kehittäminen
Tavoitetaso
Yhtenäinen haku ja kriteeristö
kaikille kulttuuri- ja tapahtumaavustuksille
Toteuma
Suunnitelma uudistetusta avustusjärjestelmästä kirjattiin keväällä valmistuneeseen liikunta-ja kulttuuripoliittiseen selvitykseen. Tavoitteena on toimijoiden kannalta selkeä ja tasavertainen järjestelmä, jossa on yhtenäiset
hakuajat, kriteeristö sekä velvollisuus selvittää saatu ja käytetty tuki.
Avustussäännöt mm. aikataulujen osalta on yhtenäistetty. Suunniteltu kaupunkiorganisaation eri osien avustusmäärärahojen keskittäminen vastuualueelle liikunta-ja kulttuuripoliittisen suunnitelman mukaisesti ei ole talousarviorakenteessa toteutunut. Liikunta- ja kulttuuripoliittisen ohjelman avustuskriteeristöä on noudatettu.
Kulttuurikeskus
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Lastenkulttuuripalvelujen yhteistyön kehittäminen
Arviointikriteeri/mittari
Päijät-Hämeen lastenkulttuuriverkosto Efektin haku osaksi valtakunnallista Taikalamppuverkostoa
Tavoitetaso
Päijät-Hämeen lastenkulttuuriverkosto Efekti on valtakunnallisen
Taikalamppu-verkoston jäsen
Lastenkulttuurifestivaali Lahden
Lasten Talvikarnevaalien kehittäminen
Yleisömäärät
Finland Festivalsin jäsenyys
OKM:n festivaalituki
Yleisömäärän kasvu 5 %
Hyväksytään jäseneksi
Pääsee tuen piiriin
Toteuma
Lastenkulttuurikeskus Efekti on hyväksytty OKM:n tukemaksi lastenkulttuurikeskukseksi. Lastenkulttuurifestivaali
Lahden Lasten Talvikarnevaalit on hyväksytty Finland Festivalsin jäseneksi.
82
Kulttuurikeskus
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Ikäihmisten kulttuuripalvelujen
kehittäminen hoivayhteisöissä ja
yksin kotona asuville
Arviointikriteeri/mittari
Ikäihmisten kulttuurihankkei-den
toteutuminen suunnitelman mukaisesti
Tavoitetaso
Osaattori ja kulttuurikummi hankkeissa hyväksi todettujen
käytänteiden ottaminen osaksi
Kulttuurikeskuksen toimintaa
Toteuma
Ikäihmisten kulttuuripalveluiden kehittämistä ei voida toteuttaa täysimääräisenä, koska haettua hankerahoitusta
ei saatu.
Liikuntapalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Liikuntapalvelujen toiminta edistää
erityisesti suuria lasten ja nuorten
määriä liikuttavien seurojen ja muiden yhteisöjen toimintaa.
Arviointikriteeri/mittari
Liikuntaseuroissa sekä liikuntapalveluiden ryhmissä ja yhteistyöorganisaatioissa liikkuvien
lahtelaisten määrä (organisoituun,
liikunta-palveluiden eri tavoin
tukemaan liikuntaan osallistujat)
Tavoitetaso
Kaupungin koko väestöstä vähintään 30 % ja lapsista ja nuorista
vähintään 50 % liikkuu seuroissa
sekä liikuntapalveluiden ryhmissä
ja liikuntapalveluiden tukemissa
yhteistyöorganisaatioissa
Liikuntapalvelujen toiminta edistää
erityisesti suuria lasten ja nuorten
määriä liikuttavien seurojen ja muiden yhteisöjen toimintaa.
Liikuntaseurojen tuen taso
Liikuntaseurojen suora avustaminen säilytetään vuoden 2012 tasolla, sali-vuorojen ym. taksoja
painotetaan niin, että lahtelaisten
lasten ja nuorten liikunnan kustannuksia voidaan laskea.
Toteuma
Tilastoitujen ja arvioitujen käyntikertamäärien sekä liikuntaseurojen ja muiden yhteisöjen sekä liikuntapalveluiden omien sekä yhteistyökumppanien ryhmäosallistujamäärien perusteella arvioituna tavoitteen voidaan katsoa
toteutuneen.
Liikuntaseurojen suora avustaminen vähentyi keskimäärin n. 5 % liikunta- ja kulttuuripoliitisen ohjelman (joka
valmistui tavoitteiden asettamisen jälkeen annettujen toimeksiantojen mukaisesti) linjausten mukaisesti.
Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikuntapaikkojen käyttöä koskevia taksoja alennettiin tavoitteen mukaisesti.
Liikuntapalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja
tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Käyttöönotettujen uudistettujen ja
olemassa olevien liikuntatilojen ja alueiden käytön lisääminen
Arviointikriteeri/mittari
Käyttäjämäärien lisääntyminen
Tavoitetaso
Tilastoidut ja arvioidut käyttäjämäärät lisääntyvät vuoden 2013
tasosta
Toteuma
Tilastoidut ja arvioidut käyttäjämäärät ovat lisääntyneet uusien ja uudistettujen tilojen osalta (Suurhalli ja muut
Urheilu-ja Messukeskuksen hallit sekä Mukkulan palloiluhalli) tavoitellulla tavalla. Stadionin pääkatsomorakennuksen käyttökielto vuoden puolivälistä alkaen vaikutti Urheilukeskuksen kokonaiskäyttäjämääriin alentavasti
(käyttö siirtyi osin Kisapuistoon ja muille liikuntapaikoille).
83
Kansainväliset urheilutapahtumat
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja
tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Lahden liikunta- ja urheilutapahtumien määrän lisääminen
Arviointikriteeri/mittari
Välillistä tukea saavien tapahtumajärjestäjien määrä ja tapahtuman järjestämispäätöksen tekeminen Lahteen
Tavoitetaso
Kaupungin välillinen tuki saa aikaan vähintään kuuden suuremman (osanottajamäärältään tai
näkyvyydeltään) kansallisen ja/tai
kansainvälisen urheilutapahtuman
järjestämisen Lahdessa
Toteuma
Tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen tarkastelujakson perusteella niin vuosittain toistuvien (Salpausselän
Kisat, Finlandia-hiihto, junioriturnaukset ym.) kuin myös erillistapahtumien kautta (Taisto-koululaistapahtuma,
talven kansalliset tapahtumat ym./Lahti Etelä-Suomen ainoita hiihtopaikkakuntia talvella 13-14). Määrärahan
avulla tuettiin myös Taitaja 2014-tapahtumaa hallitilojen luovuttamisen kautta sekä oltiin merkittävästi mukana
Lasten ja nuorten harrastemessujen järjestämisessä.
Isompia kansainvälisiä erillistapahtumia oli edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän (kuten Sun Lahti, lumilautatapahtuma stadionilla ym.). Kansainvälistä näkyvyyttä muodostui kuitenkin esim. Launeella järjestetyssä ratagolfin Junior World Championships-tapahtuman kautta.
84
Kaupunginmuseo
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
4 145,1
865,7
-3 279,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
3 691,1
-28,8
341,7
0,0
-3 349,4
28,8
Kaupunginmuseon tehtävänä on kerätä, tutkia, hoitaa
ja pitää näytteillä kaupungin omia ja sille tallennettuja
kulttuurihistoriallisia, luonnontieteellisiä ja taidekokoelmia. Erikoisaloina ovat käyttögrafiikka, talviurheilu,
radio ja tv sekä huonekalut. Museo toimii museoviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan Päijät-
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
3 662,3
3 869,6
341,7
521,1
-3 320,6
-3 348,6
Poikkeama
207,3
179,4
-28,0
Hämeessä asiantuntijana rakennusten ja rakennetun
ympäristön kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon määrittelyssä sekä arkeologiaan liittyvissä
asioissa. Kaupunginmuseo pyrkii keskeisenä tehtävänään säilyttämään ja edistämään lahtelaisuutta ja lahtelaista identiteettiä.
Kaupunginmuseo
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin
liittyvää yritystoimintaa (A3).
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Lahden kaupunginmuseon tavoite
on vetovoimaisen näyttely, julkaisu
ja tapahtumaohjelman toteuttaminen.
Arviointikriteeri/mittari
Lasten ja nuorten osallistuminen
museoiden tarjoamiin palveluihin
ja tapahtumiin.
Lapset ja nuoret pyritään saa-maan
tehostetusti mukaan museoiden
tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin.
Toteuma
Lasten ja nuorten osallistumisaktiviteetti on lisääntynyt 13,5 %.
Tavoitetaso
Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia.
85
Tekninen ja ympäristötoimiala
(1 000 €)
Alkuperäinen TalousarvioTP 2013
TA 2014 muutokset
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
31 916,1
23 529,0
-8 387,1
37 282,6
27 163,5
-10 119,1
Tekninen ja ympäristötoimiala luo perusedellytykset
kaupungin ja sen ympäristön kestävälle kehittymiselle
sekä asukkaita ja asiakkaitaan tyydyttävälle asumiselle,
yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla
alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, asuntotoimesta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta,
kadunpidosta ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta,
-510,0
-760,0
-250,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
36 772,6
26 403,5
-10 369,1
37 882,5
30 397,2
-7 485,2
Poikkeama
1 109,9
3 993,7
2 883,9
Lahden, Hollolan ja Nastolan ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä vesistöjen ja kalastuksenhoitoon
liittyvistä tehtävistä,
Lahden, Nastolan ja Kärkölän rakennusvalvonnasta sekä ympäristöterveydenhuollosta, eläinlääkintähuollon järjestämisestä sekä
Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen,
Orimattilan ja Sysmän muodostaman alueen joukkoliikenteen lupaviranomaistehtävistä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
Toiminnan ja tulosten laadun perusta on työkykyinen
henkilöstö.
Hallinto, Kunnallistekniikka ja Maankäyttö tehtäväalueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
(1 000 €)
Toimintamenot
TP 2013
26 966,2
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
20 548,9
-6 417,3
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
22 650,1
-480,0
19 798,6
-2 851,5
Hallinto järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous-, ym. palvelut. Se varmistaa hallinnon
toimivuuden ohjaamalla, kehittämällä ja koordinoimalla toimialan tulosyksikköjen hallintoa.
Kunnallistekniikka luo perusedellytykset kaupungin
kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita
tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle vastaamalla yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä, ylläpidosta ja liikennejärjestelmän
suunnittelusta.
-830,0
-350,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
22 170,1
21 644,8
18 968,6
-3 201,5
20 345,1
-1 299,7
Poikkeama
-525,3
1 376,5
1 901,8
Maankäyttö luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle
asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle
huolehtimalla kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, kaupungin
maapolitiikasta, maastomittauksesta sekä kaupungin
asuntotoimesta
Hallinto
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta
parantamalla edistetään asukkaiden
hyvinvointia
Toteuma
Tulos 78,4 %
Arviointikriteeri/mittari
Asiakaskyselyllä mitattu tyytyväisyys palvelupisteestä saataviin
palveluihin
Tavoitetaso
Tyytyväisten osuus vähintään 80 %
(tulos 2012: 81,4)
86
Kunnallistekniikka
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5).
Tavoite
Keskustan kehittäminen etenee
Arviointikriteeri/mittari
Valmius (vaihe tai %)
Tavoitetaso
Jatketaan keskustan kehittämissuunnitelman laadintaa ja toteuttamista. Vuonna 2014 valmistuu
keskustan yleissuunnitelma ja
keskustaa kehitetään 2013 valmistuvan toiminnallisen vision mukaan. Aleksanterinkatua kehitetään kävely- ja joukkoliikennepainotteisena.
Asukaskyselyllä mitattu tyytyväisyys (painotettu keskiarvo, %)
asuinympäristöjen ja alueiden
ylläpitoon.
Vähintään 70 % kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä asuinympäristöjen ja alueiden hoitoon.
(vuosi 2012 56,7 %)
Toteuma
Keskustan kehittäminen on edennyt tavoitteen mukaisesti. Asukastyytyväisyys on jaettu kahteen osioon, erikseen tyytyväisyys katujen ylläpitoon ja viheralueiden ylläpitoon. Kaduissa lähtötaso oli 60 % ja saavutettiin 65,6
% tyytyväisyys ja viheralueissa lähtötaso oli 70 % ja saavutettiin 71,9 % tyytyväisyys.
Kunnallistekniikka
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5).
Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2).
Tavoite
Oikea-aikainen kunnallistekninen
valmius.
Arviointikriteeri/mittari
Laadittujen katusuunnitelmien
määrä (km)
Tavoitetaso
Kunnallisteknistä suunnittelua ja
rakentamista sekä muuta asuntoja toimitilarakentamisen mahdollistavaa toimintaa lisätään vastaamaan väestönkasvu-tavoitetta
ja tavoitellaan n.1,5 vuoden kunnallisteknistä suunnitteluvalmiutta. Laaditaan katu-suunnitelmia 9
km/vuosi.
Toteuma
Katusuunnitelmia laadittiin vuoden 2014 aikana 8,4 km eli tavoite saavutettiin 93,3 %:sti.
Maankäyttö
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erin-omainen julkisen
ja kevyenliikenteen järjestelmä (A7).
Tavoite
Väestökasvun ja elinkeinoelämän
kehityksen edellyttämä viiden vuoden kaavavalmis tonttivaranto ja
kaavoituskelpoinen raakamaavaranto
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen saavuttamisen edellyttämä vuotuinen kaavoitusmäärä
ja hankittu raakamaa-määrä
Tavoitetaso
Kaavoitetaan
- uusia pientalotontteja 100 kpl
(tulos 2012, 97 kpl)
- muuta asumista 35 000 k-m2
(tulos 2012, 69 609 k-m2)
- yritystoiminnan tilaa 40 000 k-m2
(tulos 2012, 31 785 k-m2)
Hankitaan raakamaata 40 ha
(tulos 2012, 25,4 ha)
Toteuma
Kaavoitettu 63 omakotitonttia, muun asumisen kerrosalaa 35 165 k-m2 ja yritystoiminnan tilaa 117 680 k-m2.
Maata hankittu 89,4 ha.
87
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
2 723,3
1 276,4
-1 446,9
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
2 387,4
-30,0
952,4
20,0
-1 435,0
50,0
Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) luo perusedellytykset Hollolan, Lahden ja Nastolan ekologisesti kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla ympäristönsuojelusta ja -hoidosta,
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
2 357,4
2 651,4
972,4
1 261,5
-1 385,0
-1 389,8
Poikkeama
294,0
289,1
-4,8
vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, maa-ainesten
oton valvonnasta sekä ympäristötiedon jakamisesta
yhteistyösopimuksen mukaisesti kaikkien kolmen sopimuskunnan alueella.
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmaston- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen
sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneista (C4).
Tavoite
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja
sopeutumisen kokonaiskoordinaation vahvistaminen
Arviointikriteeri/mittari
Kestävän energian toimintasuunnitelma valmistuu ja otetaan
käyttöön.
Tavoitetaso
Kokonaisuus toteutettu vuoden
2014 aikana
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma valmistuu ja
otetaan käyttöön.
Toteuma
Kestävän energian toimintasuunnitelma valmistui ja käyttöönotto aloitettu. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen
tavoitteet valmistuivat, ohjelma keskeneräinen.
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmaston- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen
sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneista (C4).
Tavoite
Ympäristöhäiriöitä koskevat valitukset tarkastetaan keskitetysti muun
valvontatoimen yhteydessä
Arviointikriteeri/mittari
Seurataan neljännesvuosit-tain
Tavoitetaso
Valitukset otettu käsittelyyn kolmen viikon sisällä
Toteuma
Kuntalaisvalitusten käsittely toteutui tavoiteajassa.
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja (B6).
Tavoite
Konserni tukee ja auttaa asukkaita
tekemään ympäristöystävällisempiä
valintoja
Arviointikriteeri/mittari
Aluekummeille, ympäristömummoille ja -vaareille sekä muille asukkaille järjestetyt aktivointitilaisuudet
Toteuma
Vuoden 2014 aikana järjestettiin 12 tapahtumaa, tavoite toteutui.
Tavoitetaso
8 tilaisuutta
88
Lahden seudun rakennusvalvonta
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
2 226,6
1 703,7
-522,9
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
2 152,1
0,0
1 510,0
50,0
-642,1
50,0
Rakennusvalvonta ja terveydensuojelu luovat perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä
asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
2 152,1
2 250,5
1 560,0
1 904,0
-592,1
-346,5
Poikkeama
98,4
344,0
245,6
kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten sekä yleisen edun
huomioon ottamisesta rakentamisessa ja rakennusten
käytössä sekä huolehtimalla ympäristöterveydenhuollosta.
Lahden seudun rakennusvalvonta
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2).
Tavoite
Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta
parantamalla edistetään asukkaiden
hyvinvointia
Arviointikriteeri/mittari
Viranomaistoimenpiteiden käsittelyaika (pv):
Rakennuslupien käsittelyaika.
Elintarvikevalitusten selvitystyön
aloitus.
Toteuma
Rakennusluvat: 86,7 % luvista käsiteltiin tavoiteajassa.
Elintarvikevalitukset: tulos saavutettiin.
Tavoitetaso
Rakennuslupahakemuksista 85 %
käsitelty 21 päivän kuluessa siitä,
kun hakemus on toimitettu asianmukaisena.
(Tulos 2012: 88 % luvista käsiteltiin
tavoiteajassa)
Elintarvikkeita koskeviin valituksiin
liittyvät selvitystyöt on aloitettu
viimeistään seuraa-vana työpäivänä.
(Tulos 2012: tavoite saavutettiin)
89
Joukkoliikenne
Sitova toimintakate
(1 000 €)
Toimintamenot
Toimintatulot
Netto(Toimintakate)
TP 2013
0,0
0,0
0,0
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
10 093,0
0,0
4 902,5
0,0
-5 190,5
0,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
10 093,0
11 335,8
4 902,5
6 886,5
-5 190,5
-4 449,3
Poikkeama
1 242,8
1 984,0
741,2
Joukkoliikenne
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erin-omainen julkisen
ja kevyen liikenteen järjestelmä (A7).
Tavoite
Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus
kasvaa.
Arviointikriteeri/mittari
Kulkumuoto-osuus %.
Tavoitetaso
v.2009 tasosta vuoteen 2016 linjaautoliikenteen kulkumuoto-osuus
kasvaa 5 prosentista 10 prosenttiin.
Toteuma
Kulkumuoto-osuutta ei ole mitattu vuonna 2014, mutta lipputulojen kertymä osoittaa että joukkoliikenteen
käyttöaste on hyvä. Kulkumuoto-osuuden selvittäminen liittyy laajaan henkilöliikennetutkimukseen, joka tehdään vuonna 2016.
90
2.3 TULOSLASKELMOSAN TOTEUTUMINEN
Talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailu (ilman taseyksiköitä)
Sisältää sisäiset tuotot ja kulut
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarviomuutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
130 246
28 685
282
378
130 528
29 063
131 126
31 367
598
2 304
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
40 682
20 322
-324
-68
40 358
20 254
35 906
17 316
-4 452
-2 938
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
16 412
24 125
-72
368
16 340
24 493
18 252
28 286
1 912
3 793
21
0
21
0
-21
662 948
248 821
272 110
232
2 239
-240
663 179
251 060
271 870
650 124
242 005
273 695
-13 055
-9 056
1 825
21 271
66 620
-1 173
-902
20 097
65 718
18 370
62 605
-1 727
-3 113
54 127
-532 702
307
51
54 434
-532 652
53 450
-518 998
-984
13 653
382 800
151 000
0
0
382 800
151 000
385 768
149 253
2 968
-1 747
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
11 999
21 792
11 811
0
0
0
11 999
21 792
11 811
13 036
12 713
13 362
1 038
-9 079
1 552
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
21 354
250
13 097
0
0
51
21 354
250
13 147
12 579
459
29 059
-8 775
209
15 912
Poistot ja arvonalentumiset
14 163
0
14 163
14 604
442
2 990
2 990
17 445
18 461
145
145
0
17 590
18 606
1 000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut kulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0
-1 066
51
0
0
0
0
-1 066
51
-1 015
-1 015
Poikkeama
91
Verotulojen erittely
1 000 euroa
Talousarvio
muutosten
jälkeen
0
0
0
0
332 900
21 700
28 200
382 800
Alkuperäinen
TAtalousarvio muutokset
Alkuperäinen
TAtalousarvio muutokset
Verotulot
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Yhteensä
332 900
21 700
28 200
382 800
Toteutuma
Poikkeama
Muutos-%
Alkup.TA/
Toteuma
334 941
22 542
28 285
385 768
2 041
842
85
2 968
0,61 %
3,88 %
0,30 %
0,78 %
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
Muutos-%
Alkup.TA/
Toteuma
Valtionosuuksien erittely
1 000 euroa
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetuksen ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet
Valtionosuudet yhteensä
162 600
0
162 600
160 825
-1 775
-1,09 %
-3 000
-100
0
0
-3 000
-100
-2 902
-110
98
-10
3,26 %
-9,90 %
-8 500
151 000
0
0
-8 500
151 000
-8 560
149 253
-60
-1 747
-0,71 %
-1,16 %
92
2.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN
Kiinteä omaisuus
Kiinteistöjen ostot ja myynnit
Maata hankittiin yhteensä 89,4 ha, 3,850 milj. euron
edestä. Maan myynnin luovutushinta oli 2,232 milj.
euroa.
Rakennusten myyntitulosta 19,250 milj. euroa kertyi
konsernin sisäisestä kaupasta jossa kaupunki myi Lahti
Aqua Oy:lle sille vuokrattua luola-ja puhdistamotilaa.
Määräraha
Toteutuma
Poikkeama
Kiinteä omaisuus
Menot
4 000 000
3 846 306
153 694
Tulot
20 200 000
21 481 780
-1 281 780
Netto
-16 200 000
-17 635 474
1 435 474
Talonrakennus
Talonrakennusinvestointeihin oli vuoden 2014 talousarviossa varattu 49,2 milj. euroa. Perusparannusinvestointien menojen osuus oli 17,5 milj. euroa, korvausinvestointien 26,8 milj. euroa ja uusinvestointien
4,9 milj. euroa. Investointituloja oli talousarvioon kirjattu 238 000 euroa.
Taloudellisesti merkittävimpiä käynnistyneitä hankkeita
vuonna 2014 olivat Metsäkankaan koulun muutostyöt
ja peruskorjaus sekä Urheilukeskuksen pääkatsomorakennuksen korjaustyöt. Suurimpia valmistuneita hankkeita olivat Sipuran ja Riihelän uudet päiväkodit, Lyseon
muutostyöt ja perusparannus sekä Kärpäsen koulun 2vaihe.
Toteutuneet kustannukset olivat 45,4 milj. euroa, josta
perusparannusinvestointien osuus oli 16,2 milj. euroa,
korvausinvestointien 24,9 milj. euroa ja uusinvestointien 4,3 milj. euroa. Investointituloja kertyi lähinnä
erilaisista rakentamisen valtionavustuksista yhteensä
2,8 milj. euroa.
Määräraha
Toteutuma
Poikkeama
Talonrakennus
Menot
49 196 000
45 399 906
3 796 094
Tulot
238 000
2 834 856
-2 596 856
Netto
48 958 000
42 565 050
6 392 950
93
TALONRAKENNUS
PERUSPARANNUSINVESTOINNIT
1 000 euroa
Konsernihallinnon hankeryhmä
Konsernihallinto
Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä
Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 1
Kaupunginsairaalan muut korjaustyöt
Toimialan pienet työkohteet
Siirto muun vuokraustoiminnan perusparannuksiin Kh 15.12.2014
Sivistystoimialan hankeryhmä
Lyseon muutostyöt ja perusparannus
Kärpäsen koulun perusparannus
Määräraha
Toteutuma
Poikkeama
100
100
0
0
100
1 190
872
318
690
400
900
764
108
14 248
2 326
2 441
13 445
3 361
3 078
803
134
2 730
1 402
Metsäkankaan koulu, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 390 t€
Launeen koulun korjaustyöt
Päiväkotien perusparannukset yhteensä
Lahden uimahallin betoninrakenteiden korjauksia
Pääkatsomorakennuksen korjaukset
Muut urheilukeskuksen perusparannukset yhteensä
154
2 100
2 115
57
42
1 038
350
8
1 893
2 381
1 336
Hiihtosillan uusiminen, OKM 8.5.2014 rahoituspäätös 400 t€
Toimialan pienet työkohteet
Siirto sivistystoimialan korvausinvestointeihin KH
15.12.2014
Teknisen ja ympäristötoimen hankeryhmä
Toimialan pienet työkohteet
Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä
Mukkulan kartanon rakennusten korjaukset
14
1 048
Perusparannusinvestoinnit, menot yhteensä:
Perusparannusinvestoinnit, tulot yhteensä:
1 287
-1 300
100
100
0
0
100
1 876
1 076
1 889
1 861
-13
Muu vuokraustoiminta, Paavolantorin alvpalautus
Siirto sosiaali- ja terveystoimen hankeryhmästä
KH 15.12.2014
Netto
-800
Kärpäsen koulu, ELY-keskus 23.11.2012 rahoituspäätös 1341 t€
Metsäkankaan koulun muutostyöt ja peruskorjaus
Tulot
28
800
17 514
16 206
1 308
302
15 904
94
KORVAUSINVESTOINNIT
Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä
Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 1
Siirto sivistystoimialan korvausinvestointeihin
Sivistystoimialan hankeryhmä
Riihelän päiväkoti
Humpulan päiväkoti
Jalkarannan monitoimitalo
Määräraha
Toteutuma
Poikkeama
672
0
672
24 934
2 980
1 146
26 080
3 400
180
11 959
13 680
1 508
7 641
8 274
Liipolan monitoimitalo, ARA 19.12.2013 rahoituspäätös 443 t€
207
Liipolan monitoimitalo, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 1670 t€
818
Keskeneräiset hankkeet, siirtyi vuodelta 2013, KH
15.12.2014
1 000
Siirto sivistystoimialan perusparannuksista, KH
15.12.2014
1 300
Siirto sote-toimialan korvausinvestoinneista, KH
15.12.2014
Korvausinvestoinnit, menot yhteensä:
Korvausinvestoinnit, tulot yhteensä:
UUSINVESTOINNIT
600
26 752
24 934
1 818
2 533
Määräraha
Sivistystoimialan hankeryhmä
Sipuran päiväkoti (Ahtialan alue)
Kytölän päiväkodin pihan laajennus
Mukkulan kevythalli
4 930
4 880
50
Uusinvestoinnit, menot yhteensä:
Uusinvestoinnit, tulot yhteensä:
4 930
Talonrakennus, menot yhteensä:
49 196
Talonrakennus, tulot yhteensä:
Netto
1 272
-600
Jalkarannan monitoimitalo, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 2330 t€
Liipolan monitoimitalo
Tulot
Toteutuma
4 260
4 163
Poikkeama
Tulot
22 401
Netto
670
97
4 260
45 400
670
0
4 260
2 835
42 565
3 796
95
Julkinen käyttöomaisuus
Julkisen käyttöomaisuuden määräraha vuonna 2014 oli
18,69 milj. euroa. Julkisen käyttöomaisuuden määrärahaa jäi käyttämättä 1,37 milj. euroa.
Vuonna 2014 pientaloalueiden rakentamista runkotöillä jatkettiin Heikinpellon, Neulaskadun ja Purolaakson
alueilla. Useammalla asuinalueella toteutettiin toisena
vaiheena päällystämistä ja vihertöitä. Joukkoliikenteen
muutoksiin vastattiin investoimalla kääntymispaikkoja
ja uusilla pysäkeillä. Vanhan Ahtilantien ja Kaukkarinkadun risteysalueella parannettiin liikenneturvallisuutta
toteuttamalla puolipuomilaitos. Tuomenojan asuntoalueella suoritettiin koko alueen katuverkoston perus-
korjaaminen. Kaupunki osallistui Kujalankadun liikenneympyrän toteutukseen maantiellä 312 yhdessä elyn
kanssa ja kevyen liikenteen olosuhteita parantavaan
yhteishankkeeseen Orimattilan kaupungin kanssa Orimattilankadulla. Matkakeskushankkeen toteutus alkoi
todenteolla keväällä 2014. Uudelleenpäällystämisen
suurimmat kohteet olivat Helsingintiellä, Ahtialantiellä
ja Jalkarannantiellä. Lisäksi oli kymmenkunta pienempää kohdetta. Ulkoliikuntapaikoilla toteutettiin pitkään
odotettu luonnonnurmikentän valaistushanke. Yllättävänä kohteena jouduttiin uusimaan Potilanjoen reittisilta ja Mukkulan liikuntapuistossa uusittiin tekonurmikenttä ja sama urakoitsija uusi myös Kokkokallion tenniskentät.
Määräraha Toteutuma Poikkeama
Kadunrakennus
Satamat
8 140 000
200 000
7 081 955
96 457
1 058 045
103 543
Valaistus
Liikennevalot
1 500 000
200 000
1 774 611
133 215
-274 611
66 785
Liikunta-alueet
Viheralueet ja leikkipaikat
Kasvun edellyttämät uudet alueet
Keskeneräiset hankkeet
1 060 000
950 000
6 000 000
600000
955 056
1 070 436
6 076 412
135 936
104 944
-120 436
-76 412
464 064
18 650 000
17 324 077
1 325 923
160 000
18 490 000
54 983
17 269 094
105 017
1 220 906
Määräraha
Toteutuma
Poikkeama
Keskustan kehittäminen
Matkakeskus
Aleksin ja torin kehittäminen
Joukkoliikennejärjestelyt
3 500 000
1 600 000
590 000
3 179 119
796 486
11 372
320 881
803 514
578 628
Yhteensä
5 690 000
3 986 977
1 703 023
Rantakartano
1 300 000
90 507
1 209 493
Elinkeinorahasto yhteensä
6 990 000
4 077 485
2 912 515
Yhteensä
Maankäyttösopimuksiin liittyvät
Tulot
Liikunta-alueet
Netto yhteensä
Elinkeinorahasto
Elinkeinorahaston investointiosuutta on käytetty 4,08
milj. euroa. Rahoituksella toteutettiin osin Matkakeskusta ja Kauppatorin kantta sekä parannettiin toteutusedellytyksiä suunnitelmien osalta Keskustan kehittämisen eri hankkeissa.
96
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Investoinnit (1 000 €)
Kiinteä omaisuus
Menot
Tulot
Alkuperäinen
talousarvio TA-muutos
Talousarvio
muutosten
jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
4 000
20 200
0
0
4 000
20 200
3 846
21 482
154
-1 282
-16 200
0
-16 200
-17 635
1 435
Talonrakennus
Menot
Tulot
49 196
238
0
0
49 196
238
45 400
2 835
3 796
-2 597
Nettomeno
48 958
0
48 958
42 565
6 393
Julkinen käyttöomaisuus
Menot
Tulot
18 650
0
40
-140
18 690
-140
17 324
55
1 366
-195
Nettomeno
18 650
180
18 830
17 269
1 561
8 182
0
8 182
4 622
3 560
0
0
0
2 230
-2 230
Nettomeno
8 182
0
8 182
2 392
5 790
Arvopaperit
Menot
Tulot
5 890
0
0
0
5 890
0
5 443
329
447
-329
Nettomeno
5 890
0
5 890
5 114
776
Elinkeinorahasto
Menot
6 990
0
6 990
4 077
2 913
0
0
0
0
0
6 990
0
6 990
4 077
2 913
Menot
Tulot
92 908
20 438
40
-140
92 948
20 298
80 713
26 931
12 235
-6 633
Nettomeno
72 470
180
72 650
53 782
18 868
Nettomeno
Irtain omaisuus*
Menot
Tulot
Tulot
Nettomeno
Yhteensä
* Sis. Tietotekniikan, Teatterin, Tilakeskuksen ja Servion investoinnit
97
2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN
1 000 euroa
Toiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Alkuperäinen Talousarviotalousarvio
muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen
13 002
32 702
13
478
13 014
33 179
-19 700
-72 170
-92 908
538
-465
-100
40
-140
-20 165
-72 270
-92 868
398
20 200
-59 168
0
-88
20 200
-59 256
24 041
-21 398
-48 652
-78 000
29 348
108 465
156 500
-48 035
0
0
0
0
0
0
-48 652
-78 000
29 348
108 465
156 500
-48 035
4 548
-43 390
47 938
48 306
153 068
-48 144
-56 618
59 813
645
Kaupunki varautui rahoittamaan omien investointiensa
lisäksi myös tytäryhteisöjään 78,0 milj. eurolla ja nostamaan pitkäaikaisia lainoja 156,5 milj. euroa.
Vuoden 2014 aikana nostettiin uusia antolainoja 43,4
milj. euroa ja niitä lyhennettiin 47,9 milj. euroa. Antolainoja nostivat mm. Lahti Aqua Oy 18,0 milj. euroa,
Lahden Sairaalaparkki Oy 9,0 milj. euroa, Lahden Tilatalot Oy 5,5 milj. euroa, Oppilastalo Oy 4,5 milj. euroa,
Calpro Oy 2,1 milj. euroa ja Lahden Vanhusten Asuntosäätiö 3,3 milj. euroa.
0
-88
59 813
558
Toteutuma
Poikkeama
32 384
52 982
2 990
-23 588
19 370
19 803
2 990
-3 423
72 270
12 155
2 492
-80 713
2 890
-22 850
3 841
37 858
0
0
53 199
34 610
18 589
-60 159
-3 432
-109
-56 618
0
-22 850
30 004
8 606
-29 810
8 049
Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 153,1 milj. euroa ja niitä
lyhennettiin 48,1 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen
muutos koostuu lyhytaikaisista kuntatodistuksista,
konserniyhtiöiden tekemistä talletuksista sisäiseen
pankkiin ja konsernitilien käytöstä.
98
2.6 SITOVUUSTASOJEN YLITYKSET
Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus kaupunginvaltuustoon nähden on määritelty talousarvion yleisperusteluissa. Menot voivat olla joko brutto- tai nettositovia.
Jäljempänä esitetyissä taulukoissa on mukana kaikki
tilikauden 2014 sitovuustasojen määrärahojen ylitykset
ja tuloarvioiden alitukset. Poikkeama ilmoitettu tuhannen euron tarkkuudella.
Bruttobudjetoidut yksiköt, sitova meno- ja tuloarvio
Konsernihallinto, 1 000 €
Konsernipalvelut
Toimintatulot
Tukityöllistäminen
Toimintatulot
Korvaukset
konserniyhtiöiltä
Toimintatulot
TP 2013
2 435,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
2 009,2
777,5
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
2 786,7
2 146,2
Poikkeama
-640,5
TP 2013
2 195,8
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
4 337,6
0,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
4 337,6
2 761,3
Poikkeama
-1 576,3
TP 2013
4 765,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
3 522,3
0,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
3 522,3
3 256,2
Poikkeama
-266,1
Konsernipalveluiden tulojen alittumisen syynä ovat
hanketulojen toteutuminen arvioitua alhaisempana ja
valtiolta saatavien tukien pieneneminen.
Korvaukset konserniyhtiöiltä tuloarvio pohjautuu sovittuihin indeksikorotuksiin, joiden kehitys on ollut arvioitua heikompaa.
Tukityöllistämisen tulojen alittumisen syynä oli suurelta
osin kaupungissa kesällä järjestetyt yhteistoimintaneuvottelut sekä tiukentuneet laintulkinnat (mm. osaaikaisten asema), joiden vuoksi työllistettyjä ei voitu
palkata, jolloin aktivointituki valtiolta jäi arvioitua alhaisemmaksi.
Sosiaali- ja terveystoimiala, 1 000 €
Esikunta, Terveyspalvelut,
Vanh. palv. ja kuntoutus ja
Hyvinvointipalv. yhteensä
Toimintatulot
TP 2013
43 534,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
42 460,0
-700,0
Sitovuustason toimintatulojen alittumisen kaksi keskeistä syytä olivat: Kehitysvammaisten asumisyksiköiden osalta muut kunnat ovat siirtäneet asiakkaitaan
omiin yksiköihinsä, jolloin Lahden asumisyksiköiden
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
41 760,0
41 298,0
Poikkeama
-462,0
myyntitulot ovat alittuneet. Pakolaisille kohdistuvat
toimeentulotukimenot alittuivat, jolloin myös niihin
saatavat tulot, valtion korvaukset alittuivat.
99
Sivistystoimiala, 1 000 €
Hallinto- ja tukipalvelut,
Lasten ja nuorten kasvu,
Varhaiskasvatuspalvelut,
Perusopetus ja Nuorisopalvelut yhteensä
Toimintatulot
Elinvoima ja osaaminen,
Lukiokoulutus ja Kirjasto ja
tietopalvelut yhteensä
Toimintatulot
TP 2013
12 397,8
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
12 405,2
936,1
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
13 341,3
12 443,0
Poikkeama
-898,3
TP 2013
562,3
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
848,8
23,7
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
872,5
619,4
Poikkeama
-253,1
Hallinto- ja tukipalvelut, Lasten ja nuorten kasvu, Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus ja Nuorisopalvelut
tehtäväalueet yhteensä toimintatulojen alittuminen on
seurausta siitä, ettei perusopetuksen hankerahojen
käyttö (mm. tasa-arvon edistäminen ja luokkakoon
pienentäminen) toteutunut ennakoidun mukaisesti ja
rahat siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2015.
Elinvoima ja osaaminen, Lukiokoulutus ja Kirjasto- ja
tietopalvelut tehtäväalueet yhteensä toimintatulojen
alittuminen johtui Lukiokoulutuksen ja Kirjasto- ja tietopalvelujen hankerahojen käytöstä. Hankerahojen
käyttö ei toteutunut ennakoidusti ja käyttämättömät
rahat siirrettiin vuodelle 2015. Lisäksi Kirjasto- ja tietopalvelujen myöhästymis- ja varausmaksujen tuotot
eivät toteutuneet odotetusti.
Nettobudjetoidut yksiköt, toimintakate sitova määräraha
Nettobudjetoiduilla yksiköillä sitova määräraha on
käyttötalouden nettomeno eli tuloslaskelman toimintakate.
Sivistystoimiala, 1 000 €
Kaupunginmuseo
Netto(Toimintakate)
TP 2013
-3 279,4
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
-3 349,4
28,8
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
-3 320,6
-3 348,6
Poikkeama
-28,0
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset
-1 435,0
50,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
-1 385,0
-1 389,8
Poikkeama
-4,8
Tekninen ja ympäristötoimiala, 1 000 €
Lahden seudun
ympäristöpalvelut
Netto(Toimintakate)
TP 2013
-1 446,9
Sivistystoimiala
Kaupunginmuseon toimintakatepoikkeaman syynä on
turvakameroista aiheutunut uusi ylläpitomaksu.
Tekninen ja ympäristötoimiala
Lsyp:n hanketoiminnasta johtunut siirtosaaminen oli
jäänyt virheellisesti kirjanpitoon avoimeksi ja korjaus
tehtiin tilinpäätösvuoden 2014 lopussa, jolloin yksikön
tulot vähenivät 12 614,14 euroa, mikä aiheutti nettomenojen ylittymisen 4 800 eurolla.
100
2.7 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA
101
3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
102
103
3.1 TULOSLASKELMA
LAHDEN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
25 335 371,78
37 857 934,66
17 867 200,32
21 407 768,09
28 671 229,58
19 013 975,48
36 216 563,28
18 721 187,23
21 668 205,61
8 149 901,05
131 139 504,43
623 920,18
103 769 832,65
443 445,96
-201 675 170,92
-206 939 322,52
-55 797 456,60
-12 481 139,81
-255 442 234,90
-25 201 054,84
-57 366 237,97
-11 129 678,94
-254 157 918,80
-27 962 375,54
-50 874 180,29
-23 006 719,48
-50 678 062,26
-21 318 777,85
-624 477 956,84
-629 552 373,88
-492 714 532,23
-525 339 095,27
Verotulot
385 767 840,25
373 413 447,24
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
149 253 195,00
151 233 358,00
10 349 551,27
13 371 915,47
-12 578 749,63
-467 185,36
10 994 416,23
8 916 953,94
-10 950 008,95
-1 451 899,78
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
10 675 531,75
7 509 461,44
Vuosikate
52 982 034,77
6 817 171,41
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
-34 962 089,91
0,00
-36 525 135,18
-313 455,03
2 990 333,33
0,00
21 010 278,19
-30 021 418,80
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
489 459,39
940 040,20
617 284,77
577 005,98
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
22 439 777,78
-28 827 128,05
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
104
3.2 RAHOITUSLASKELMA
LAHDEN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
52 982 034,77
2 990 333,33
-23 588 280,51
6 817 171,41
0,00
-1 891 450,19
32 384 087,59
4 925 721,22
-80 712 624,37
2 889 838,30
-53 403 914,11
1 049 336,00
24 041 127,64
1 335 091,40
-53 781 658,43
-51 019 486,71
Toiminnan ja investointien rahavirta
-21 397 570,84
-46 093 765,49
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
-43 390 000,00
47 937 714,74
-77 200 000,00
17 802 178,77
4 547 714,74
-59 397 821,23
153 068 390,35
90 006 423,34
-48 144 376,33
-56 617 913,31
-21 056 264,43
38 373 040,22
48 306 100,71
107 323 199,13
-163 067,60
240 841,30
-17 420 183,29
-5 507 810,83
-424 359,55
62 748,43
1 199 256,19
9 622 265,99
-22 850 220,42
10 459 911,06
Rahoituksen rahavirta
30 003 595,03
58 385 288,96
Rahavarojen muutos
8 606 024,19
12 291 523,47
77 209 046,25
68 603 022,06
68 603 022,06
56 311 498,59
8 606 024,19
12 291 523,47
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
105
3.3 TASE
LAHDEN KAUPUNGIN TASE
VASTAAVAA
2014
2013
1 589 718,30
6 174 907,38
2 569 614,10
9 540 705,57
771 556,75
277 611,26
8 536 182,43
12 387 930,93
102 521 488,30
211 633 513,80
138 846 840,13
9 745 758,97
27 789 811,06
97 433 142,16
200 565 658,49
123 820 662,38
8 819 608,28
20 870 247,31
490 537 412,26
451 509 318,62
188 144 504,57
367 562 608,14
182 923 991,06
372 110 322,88
555 707 112,71
555 034 313,94
52 438,92
252 989,29
29 917,26
66 552,35
252 989,29
36 736,53
335 345,47
356 278,17
265 500,90
506 342,20
33 934 819,46
1 125 215,16
10 179 804,11
1 960 027,58
10 280 278,86
64 625 639,74
6 161 254,93
10 225 662,68
8 999 949,58
71 168 721,01
4 532 030,63
11 371 649,38
126 352 870,83
108 212 182,29
7 149 556,60
500 000,00
0,00
2 150 143,60
500 000,00
2 700 000,00
7 649 556,60
5 350 143,60
Rahat ja pankkisaamiset
69 559 489,65
63 252 878,46
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 258 943 470,85
1 196 609 388,21
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
106
VASTATTAVAA
2014
2013
394 306 416,53
32 402 989,91
103 236 964,53
22 439 777,78
552 386 148,75
394 306 416,53
33 343 030,11
130 248 216,58
-27 011 252,05
530 886 411,17
2 980 546,36
3 470 005,75
9 361 700,00
240 000,00
9 601 700,00
10 652 300,00
240 000,00
10 892 300,00
98 059,73
460 889,63
1 087 581,27
1 646 530,63
174 731,78
461 572,88
1 194 226,27
1 830 530,93
40 000 000,00
489 000 000,00
60 841,89
2 854 219,28
531 915 061,17
40 000 000,00
386 000 000,00
9 378,94
1 718 813,06
427 728 192,00
50 000 000,00
0,00
28 675 368,24
121 788,50
27 316 401,10
4 865 762,88
49 434 163,22
160 413 483,94
108 000 000,00
35 032,72
25 385 582,89
98 742,16
35 637 157,70
5 079 399,56
47 566 033,33
221 801 948,36
1 258 943 470,85
1 196 609 388,21
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat muilta luotonantajilta
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
107
LAHDEN KAUPUNKI
TUNNUSLUVUT
2014
2013
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
21,0 %
151,5 %
16,5 %
18,5 %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
Henkilöstön lukumäärä
510
103 811
6 074
66
103 364
6 562
-102 658 378
-96 206 861
Investointien tulorahoitus, %
68,1 %
13,0 %
Pääomamenojen tulorahoitus, %
43,6 %
5,1 %
1,1
0,6
34,8
31,6
44,1 %
44,7 %
103,9 %
125 677
103,3 %
103 237
1 211
999
Lainakanta 31.12. €/asukas
Lainakanta 31.12., 1000 €
5 854
607 736
5 412
559 430
Lainasaamiset 31.12., 1000 €
367 563
372 110
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
* vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto
108
3.4 KONSERNILASKELMAT
LAHTI-KONSERNI
TULOSLASKELMA
1.1.—31.12.2014
1.1.—31.12.2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
538 607 235,16
-1 004 239 464,44
115 998,26
524 448 127,63
-1 018 238 598,49
129 803,36
TOIMINTAKATE
-465 516 231,01
-493 660 667,50
Verotulot
Valtionosuudet
382 398 585,04
204 927 242,44
370 290 488,89
208 990 622,48
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
1 945 534,21
963 295,78
-19 995 846,91
-930 150,29
-18 017 167,22
534 402,29
463 290,03
-18 424 806,27
-884 360,94
-18 311 474,90
VUOSIKATE
103 792 429,25
67 308 968,98
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset
-96 795 374,62
-215 582,91
148,71
-97 010 808,82
-96 520 599,03
-407 470,98
-43 846,45
-96 971 916,46
Satunnaiset erät
2 990 333,33
0,00
TILIKAUDEN TULOS
9 771 953,76
-29 662 947,48
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
-6 102 521,73
-125 854,12
3 543 577,90
521 939,60
766 633,08
-28 374 374,80
109
LAHTI-KONSERNI
RAHOITUSLASKELMA
31.12.2014
31.12.2013
103 792 429,25
2 990 333,33
-3 396 822,20
103 385 940,38
67 308 968,98
0,00
-2 355 834,40
64 953 134,58
-148 019 934,93
2 290 664,07
9 985 674,29
-135 743 596,58
-191 591 531,55
1 159 708,31
4 921 845,51
-185 509 977,74
-32 357 656,20
-120 556 843,16
-3 572 129,84
317 222,75
-3 254 907,09
-226 845,79
299 489,86
72 644,07
185 231 160,67
-67 774 591,16
-53 668 251,58
63 788 317,93
117 224 442,31
-35 983 485,11
33 271 624,50
114 512 581,70
249 080,42
303 126,59
552 207,01
-5 380 164,67
141 387,75
-5 238 776,92
-184 905,34
-6 912 006,91
5 611 563,92
-1 941 076,42
-3 426 424,74
-381 999,37
4 761 853,89
14 865 137,08
8 986 202,54
28 231 194,14
Rahoituksen rahavirta
57 659 193,10
137 577 643,00
Rahavarojen muutos
25 301 536,90
17 020 799,84
128 760 366,69
103 458 829,79
25 301 536,90
103 458 829,79
86 438 029,94
17 020 799,84
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Oman pääoman muutokset
Muutokset vähemmistön osuudessa
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarat kauden lopussa
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
110
LAHTI-KONSERNI
TASE
31.12.2014
31.12.2013
8 727 779,24
15 067 615,47
2 278 814,16
26 074 208,87
9 223 698,51
15 759 344,83
1 611 805,42
26 594 848,76
116 710 169,87
634 901 196,18
317 629 136,17
173 183 986,75
2 845 002,02
75 422 871,13
1 320 692 362,12
112 019 980,88
603 228 484,62
296 362 321,70
182 533 692,90
3 159 105,42
85 035 937,44
1 282 339 522,96
4 444 479,33
55 515 153,54
203 400,00
8 298 401,97
632 328,22
69 093 763,06
4 379 193,77
53 309 317,88
185 704,00
5 053 209,49
640 212,79
63 567 637,94
1 415 860 334,05
1 372 502 009,66
2 641 533,12
5 411 883,16
Vaihto-omaisuus
29 142 972,64
22 229 233,20
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
5 557 127,44
85 018 649,10
4 900 117,10
88 864 254,13
Saamiset
90 575 776,54
93 764 371,23
Rahoitusarvopaperit
13 721 599,87
16 172 136,74
Rahat ja pankkisaamiset
115 038 766,82
87 286 693,05
VAIHTUVAT VASTAAVAT
248 479 115,87
219 452 434,21
1 666 980 983,04
1 597 366 327,04
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet
Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset
Joukkovelkakirjasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VASTAAVAA
111
LAHTI-KONSERNI
TASE
31.12.2014
31.12.2013
394 306 416,53
74 002,69
88 286,73
6 750 396,90
48 893 301,58
-1 298 197,24
3 543 577,90
452 357 785,09
394 306 416,53
74 002,69
88 286,73
7 615 086,58
49 708 370,45
24 538 925,23
-28 374 374,80
447 956 713,41
11 914 815,47
11 485 834,75
57 323 105,01
43 871 406,95
101 194 511,96
58 487 240,05
35 664 709,98
94 151 950,03
9 361 700,00
6 542 095,55
15 903 795,55
10 652 300,00
4 517 848,12
15 170 148,12
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
4 943 818,57
7 898 367,70
KONSERNIRESERVI
3 085 961,44
3 857 451,76
813 581 532,73
30 786 413,11
71 549 228,10
161 663 121,01
697 790 735,03
28 318 781,85
124 556 545,10
166 179 799,30
VIERAS PÄÄOMA
1 077 580 294,95
1 016 845 861,28
VASTATTAVAA
1 666 980 983,04
1 597 366 327,04
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
OMA PÄÄOMA
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
112
LAHTI-KONSERNI
Tunnusluvut
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
Henkilöstön lukumäärä
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
Lainakanta 31.12., 1000 €
Lainasaamiset 31.12., 1000 €
* vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto
2014
2013
53,6 %
107,0 %
1 000
103 811
10 048
51,5 %
69,4 %
651
103 364
10 812
-431 113 696
71,2 %
1,4
38
-421 254 849
35,3 %
1,6
30
34,2 %
95,3 %
2 245
22
885 131
8 502
35,0 %
91,7 %
-3 835
-37
822 347
5 239
113
4. LIITETIEDOT
114
115
4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset
suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty
tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelmanmukaisten poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa
hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti
tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen
luovutushinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä
alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit
on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia,
koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja purkuoikeudellisia koronvaihtosopimuksia (swaption). Kaikki johdannaissopimukset on tehty kaupungin lainakannan suojaamistarkoituksessa. Valuutanvaihtosopimuksilla on
muutettu GBP ja SEK -määräiset ottolainat euromääräisiksi koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sidotuilla
valuuttakursseilla, jotka sovittiin lainoja nostettaessa
sekä nostopäivälle että lainan eräpäivälle. Valuuttakurssiriskiä ei näin ollen ole. Johdannaissopimusten
kesto ulottuu enimmillään vuoteen 2055.
Jaksotusperiaatteet
Menot ja tulot on kirjattu suoriteperusteisesti lukuun
ottamatta pääomalainojen korkosaatavia seuraavilta
yhtiöiltä.
Kiinteistö Oy Lahden Varaani, vuonna 2014
1 025,95 euroa, yhteensä 12 516,55 euroa
Kuntien Tiera Oy, vuonna. 2014
10 243,06 euroa, yhteensä 10 243,06 euroa
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Lahden Kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö LK
Kiinteistöpalvelut Oy on purettu 30.11.2014. Alaskirjauksia on kirjattu vuonna 2013 yhteensä 1,320 milj.
euroa ja vuonna 2014 yhteensä 0,183 milj. euroa.
Muihin henkilösivukuluihin on kirjattu poikkeuksellinen
tapaturmavahinkomaksu 1,2 milj. euroa.
Muihin toimintatuottoihin on kirjattu Lahti Aqua Oy:lle
myydyn kiinteistön myyntivoitto 19,250 milj. euroa.
Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Kuntarahoitukselle
myydyn lainasaamisen korkotuottohyvitys 2,990 milj.
euroa.
Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Musiikkiopiston
Omakotisäätiön lainan maksu 1,523 milj. euroa. Lahden
kaupunki on alaskirjannut lainan vuonna 2009.
Avustuksista puuttuu Kelan laskuttama työttömyysajan
työmarkkinatuki joulukuulta 0,847 milj. euroa, joka on
kirjattu vuodelle 2015.
Lahden kaupunki toimii 1.7.2014 alkaen seudullisena
viranomaisena, jonka järjestämisvastuulla on joukkoliikenne. Toiminnan vaikutus toimintatuloissa on 6,123
milj. euroa ja toimintamenoissa 9,503 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveystoimialan laboratorio on 1.4.2014
siirtynyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymään perustettuun Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitokseen.
Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on oikaissut vuoden 2013 kalliin hoidon tasausta.
Lahden Kaupungin osuus tästä oikaisusta on 1,816 milj.
euroa. Oikaisu on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämään. Myös edellisen tilikauden taseen vertailutietoja
on korjattu.
116
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Opetus- ja kulttuuripalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Asumis- ja kiinteistöpalvelut
Muut palvelut
Toimintatuotot yhteensä
45 951 026,64
19 365 249,77
28 759 587,30
4 747 451,34
32 316 189,38
131 139 504,43
44 805 653,38
19 384 723,83
21 954 663,34
4 858 678,59
12 766 113,51
103 769 832,65
VEROTULOT
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
334 941 126,98
22 541 838,13
28 284 875,14
385 767 840,25
325 136 605,76
21 159 470,75
27 117 370,73
373 413 447,24
VALTIONOSUUDET
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus
Valtionosuudet yhteensä
160 825 473,00
-2 902 224,00
-109 895,00
-8 560 159,00
149 253 195,00
162 296 792,00
-2 040 697,00
-109 895,00
-8 912 842,00
151 233 358,00
Satunnaiset tuotot
Kuntarahoitukselle myyty lainasaatava
Satunnaiset tuotot yhteensä
2 990 333,33
2 990 333,33
0,00
0,00
Satunnaiset erät yhteensä
2 990 333,33
0,00
10 652 300,00
-1 290 600,00
9 361 700,00
11 310 200,00
-657 900,00
10 652 300,00
240 000,00
0,00
240 000,00
1 450 000,00
-1 210 000,00
240 000,00
9 601 700,00
10 892 300,00
TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
Eläkevaraus 1.1.
Vähennykset
Eläkevaraus 31.12.
Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1.
Vähennykset
Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12.
Varaukset yhteensä
117
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
2 120 184,41
19 250 000,00
207 105,72
21 577 290,13
1 068 735,08
0,00
64 405,49
1 133 140,57
0,00
0,00
-366,67
-366,67
11 473 648,00
57 710,92
11 531 358,92
8 446 600,00
55 427,46
8 502 027,46
PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT
Muut toimintatuotot
Myyntivoitot, Maa- ja vesialueet
Myyntivoitot, Rakennukset
Myyntivoitot, Muut
Myyntivoitot
Muut toimintakulut
Myyntitappiot, Muut
Myyntitappiot
ERITTELY OSINKOTUOTOISTA JA OSUUSPÄÄOMAN KOROISTA
Osinkotuotot tytäryhteisöiltä
Osinkotuotot ja osuuspääomien korot muilta
Yhteensä
118
SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
(hankintoihin vuonna 2013 alkaen)
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan.
Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät vuonna 2013 alkaen hankittuihin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ovat:
Käyttöomaisuus
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot
Aineettomat oikeudet
Lisenssit
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
ICT-kehittämismenot
Muut
*) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset
Tehdas- ja tuotantorakennukset
Talousrakennukset
Vapaa-ajan rakennukset
Asuinrakennukset
Kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit ja uimalat
Muut maa- ja vesirakenteet
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
Rakennusten peruskorjaukset
Koneet ja kalusto
Muut kuljetusvälineet
Muut liikkuvat työkoneet
Muut raskaat koneet
Muut kevyet koneet
Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet
Atk-laitteet
Muut laitteet ja kalusteet
Muut aineelliset hyödykkeet
Luonnonvarat
Arvo- ja taide-esineet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Poistoaika
Tasapoisto
2*
5*
5*
2*
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
50 %
20 %
20 %
50 %
2*
2*
Tasapoisto
Tasapoisto
50 %
50 %
ei poistoaikaa
20
20
10
20
30
15
10
15
15
10
10
Tasapoisto
5%
Tasapoisto
5%
Tasapoisto
10 %
Tasapoisto
5%
Tasapoisto
3,30 %
Tasapoisto
6,70 %
Tasapoisto
10 %
Tasapoisto
6,70 %
Tasapoisto
6,70 %
Tasapoisto
10 %
Tasapoisto
10 %
Taloudellinen pitoaika
lasketaan investointikohtaisesti
4
5
10
5
5
3
3
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
25 %
20 %
10 %
20 %
20 %
33,30 %
33,30 %
käytön mukainen poisto
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
119
Selvitys suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta
Vuosina 2013—2017:
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
37 305 445
Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno
Ero (€)
62 984 354
-25 678 909
Ero %
-41
Talonrakennuksen vuoden 2014 perusparannusinvestointien painopiste on ollut edelleen jatkuneissa suurten koulurakennusten ja urheilukeskuksen liikuntarakenteiden perusparannuksissa. Rakennuskannasta huomattava osa on
keskenään saman ikäistä ja siten myös perusparannuksia odottavia kohteita on paljon, osa perusparannuskohteista
korvataan uudisrakennuksilla. Suurimmat korvausinvestoinnit ovat rakenteilla olevat Jalkarannan ja Liipolan uudet
monitoimirakennukset. Valmistuneita uudisrakennuksia ovat nykyaikaiset Riihelän ja Sipuran päiväkotirakennukset. Toteutunut korvausinvestointien ja uudisrakentamisen suuri volyymi kasvattaa investointien määrää suhteessa
vanhan poistuvan rakennuskannan suunnitelman mukaisiin poistoihin.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista (ennen vuotta 2013 hankintoihin)
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan.
Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ennen vuotta 2013 alkaen hankittuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin ovat:
Aineettomat oikeudet
Atk-ohjelmat
Osallistumismenot muiden omaisuuteen
Muut pitkävaikutteiset menot
Asuinrakennukset
Hallinto- ja laitosrakennukset
Tehdas- ja tuotantorakennukset
Vapaa-ajan rakennukset
Muut rakennukset ja rakennelmat
Kadut ja muut väylät, sillat, torit ja puistot
Virkistys- ja urheilualueet
Muut kiinteät rakenteet ja laitteet
Liikennevalot ja ulkoiluvalaistus
Atk-laitteet
Henkilö- ja pakettiautot
Kuorma-autot, raskaat työkoneet ja
5
5
5-20
3
40
30
20
25
7
20
30
15
10
3-5
5
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
20,0 %
20,0 %
20,0-5,0 %
33,3 %
2,5 %
3,3 %
5,0 %
4,0 %
14,3 %
5,0 %
3,3 %
6,7 %
10,0 %
33,3-20 %
20,0 %
raskaat pelastusautot
Muut liikennevälineet ja liikkuvat työkoneet
10
5
vuotta
vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
10,0 %
20,0 %
Laitoskoneet ja laitteet
Soittimet
10
15
vuotta
vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
10,0 %
6,7 %
10
3-5
vuotta
vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
10,0 %
33,3–20 %
10
vuotta
Tasapoisto
10,0 %
Teknisen työn laitteet
Muut laitteet ja kalusteet
Muut aineelliset hyödykkeet
Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
120
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
2014
2013
Aineettomat oikeudet
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset (-)
Siirrot erien välillä (+/-)
Kauden poistot (-)
Aineettomat oikeudet
2 569 614,10
22 518,16
0,00
0,00
67 407,53
-1 069 821,49
1 589 718,30
3 942 279,20
281 990,84
-27 274,00
-85 746,48
5 895,13
-1 547 530,59
2 569 614,10
Muut pitkävaikutteiset menot
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Vähennykset (-)
Siirrot erien välillä (+/-)
Kauden poistot (-)
Muut pitkävaikutteiset menot
9 540 705,57
521 636,89
-2 084 795,94
238 491,79
-2 041 130,93
6 174 907,38
6 230 017,01
1 963 543,04
0,00
3 518 974,35
-2 171 828,83
9 540 705,57
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Siirrot erien välillä (+/-)
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
277 611,26
758 896,75
-264 951,26
771 556,75
3 524 923,53
277 611,26
-3 524 923,53
277 611,26
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
771 556,75
277 611,26
8 536 182,43
12 387 930,93
97 433 142,16
4 001 993,37
-111 595,09
1 197 947,86
102 521 488,30
95 564 025,95
1 906 423,25
-37 307,04
0,00
97 433 142,16
LAHDEN KAUPUNKI
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Vähennykset (-)
Siirrot erien välillä (+/-)
Maa- ja vesialueet
121
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
200 565 658,49
17 665 133,40
-1 341 000,00
11 140 200,39
-16 396 478,48
211 633 513,80
192 827 581,85
13 405 200,03
-101 000,00
12 572 676,56
-18 138 799,95
200 565 658,49
-2 535 250,62
-5 160 312,30
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Rahoitusosuudet tilikaudella
Siirrot erien välillä (+/-)
Kauden poistot (-)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
123 820 662,38
22 502 991,79
-354 982,67
4 893 059,72
-12 014 891,09
138 846 840,13
119 816 338,84
14 833 519,09
-150 000,00
582 768,93
-11 261 964,48
123 820 662,38
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset (-)
Siirrot erien välillä (+/-)
Kauden poistot (-)
Koneet ja kalusto
8 819 608,28
2 709 856,13
0,00
-45 304,04
1 701 366,52
-3 439 767,92
9 745 758,97
10 379 066,87
1 937 540,92
-148 410,00
-6 102,23
62 524,05
-3 405 011,33
8 819 608,28
Keskeneräiset hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset (-)
Siirrot erien välillä (+/-)
Keskeneräiset hankinnat
20 870 247,31
27 086 941,93
-1 193 855,63
0,00
-18 973 522,55
27 789 811,06
16 501 086,54
18 298 561,59
-622 652,00
-88 833,33
-13 217 915,49
20 870 247,31
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
27 789 811,06
20 870 247,31
490 537 412,26
451 509 318,62
Rakennukset
Poistamaton hankintameno 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Rahoitusosuudet tilikaudella
Siirrot erien välillä (+/-)
Kauden poistot (-)
Rakennukset
Olennaiset lisäpoistot
Erittely olennaisista lisäpoistoista
Rakennusten tilikauden poistoihin sisältyy olennaisia lisäpoistoja,
jotka johtuu rakennuksen purkamisesta tai rakennuksen käytön
päättymisestä:
- Launeen peruskoulu 2 000.000,00 euroa
- Humpulan päiväkoti 535 250,62 euroa
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet
122
LAHDEN KAUPUNKI
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä
Kirjanpitoarvo 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Arvonalennukset kaudella (-)
Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä
Kuntayhtymäosuudet
Kirjanpitoarvo 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Kuntayhtymäosuudet
Osakkeet ja osuudet osakkuus- ja
muissa omistusyhteysyhteisöissä
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet
Kirjanpitoarvo 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.1. (+)
Lisäykset (investoinnit) (+)
Vähennykset (-)
Muut osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä
Hankintameno 1.1.
Vähennykset (-)
Arvonalennukset (-)
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Pääomalainasaamiset muilta
Hankintameno 1.1.
Lisäykset (+)
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
2014
2013
121 575 520,60
5 395 643,00
0,00
126 971 163,60
121 405 655,38
483 320,25
-313 455,03
121 575 520,60
56 645 444,81
45 304,04
56 690 748,85
56 645 444,81
0,00
56 645 444,81
43 510,22
1 708,91
45 219,13
43 510,22
0,00
43 510,22
4 659 515,43
0,00
-222 142,44
4 437 372,99
4 716 473,34
16 203,84
-73 161,75
4 659 515,43
188 144 504,57
182 923 991,06
98 229 750,00
32 392 150,00
-132 500,00
0,00
32 259 650,00
32 259 650,00
98 229 750,00
32 743 250,00
-51 100,00
-300 000,00
32 392 150,00
32 392 150,00
61 556,79
20 518,93
250 000,00
270 518,93
270 518,93
61 556,79
20 518,93
0,00
20 518,93
20 518,93
123
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
824 787 077,76
334 675 773,86
39 840 000,00
-47 500 397,59
327 015 376,27
327 015 376,27
824 787 077,76
274 929 025,92
77 200 000,00
-17 453 252,06
334 675 773,86
334 675 773,86
15 959 120,40
5 021 880,09
3 300 000,00
-304 817,15
8 017 062,94
8 017 062,94
15 959 120,40
5 319 706,80
0,00
-297 826,71
5 021 880,09
5 021 880,09
Muut lainasaamiset yhteensä
367 562 608,14
372 110 322,88
Sijoitukset
555 707 112,71
555 034 313,94
Saamiset tytäryhteisöiltä
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
Pitkäaikaiset yhteensä
33 750 000,00
33 750 000,00
10 000 000,00
10 000 000,00
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Konsernitilisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset yhteensä
602 134,14
61 195 260,71
1 250 000,00
0,00
1 469 904,47
64 517 299,32
368 698,19
70 999 957,00
0,00
179 229,09
1 401 371,57
72 949 255,85
Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä
98 267 299,32
82 949 255,85
368 255,52
2 000 000,00
1 816 098,22
4 184 353,74
469 152,00
0,00
1 815 876,00
2 285 028,00
102 451 653,06
85 234 283,85
Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset (+)
Vähennykset (-)
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut lainasaamiset muilta
Hankintameno 1.1.
Lisäykset (+)
Vähennykset (-)
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA
OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖILTÄ
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Saamiset yhteensä
124
LAHDEN KAUPUNKI
SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Valtionapu- ja EU-tukisaamiset
Kelan korvaukset työterveyshuollosta
Siirtyvät korot
Pysäköintivirhemaksut
Elatustuen palautus/KELA
Keva -Kuel-maksun palautus
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n tilitys
Kiint. Oy Hansapark vuokra
Keva- varhemaksun palautus
PH Sotey / kalliin hoidon tasaus 2013
Sotevi / Smartum palveluseteleiden saldo 31.12.
OPH valtionosuustarkistus v 2014
Muut siirtosaamiset
Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
RAHOITUSARVOPAPEREIDEN KIRJA- JA MARKKINA-ARVOJEN
EROTUS
Osakkeiden ja osuuksien markkina-arvo
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet kirja- ja markkina-arvon erotus
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, markkina-arvo
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
JVK-lainasaamisten markkina-arvo
Joukkovelkakirjalainasaamiset
2014
2013
3 762 052,28
1 050 000,00
2 342 215,35
280 595,22
0,00
126 484,60
0,00
248 178,56
0,00
1 815 876,00
159 436,83
248 981,00
191 842,84
10 225 662,68
4 469 833,86
1 260 000,00
2 390 927,07
293 339,44
132 891,00
118 471,88
98 099,08
179 229,09
205 475,23
1 815 876,00
66 613,09
0,00
340 893,64
11 371 649,38
7 589 376,71
7 149 556,60
439 820,11
2 355 601,84
2 150 143,60
205 458,24
507 500,00
500 000,00
515 550,00
500 000,00
0,00
0,00
2 700 000,00
2 700 000,00
125
TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
394 306 416,53
394 306 416,53
394 306 416,53
394 306 416,53
42 883,85
42 883,85
42 883,85
42 883,85
Lahden Kaupungin elinkeinorahasto 1.1.
Tilikauden alijäämä
Siirrot
Lahden Kaupungin elinkeinorahasto 31.12
23 109 780,83
-949 443,70
0,00
22 160 337,13
23 698 088,13
-587 947,30
-360,00
23 109 780,83
Lahden kaupungin vahinkorahasto 1.1.
Siirrot rahastoon
Lahden kaupungin vahinkorahasto 31.12.
10 190 365,43
9 403,50
10 199 768,93
10 179 424,11
10 941,32
10 190 365,43
Muut omat rahastot
32 402 989,91
33 343 030,11
101 421 088,53
1 815 876,00
0,00
103 236 964,53
130 247 856,58
0,00
360,00
130 248 216,58
22 439 777,78
-27 011 252,05
552 386 148,75
530 886 411,17
OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET
Peruspääoma
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Lahden Kaupungin 90-vuotisjuhlarahasto 1.1.
Lahden Kaupungin 90-vuotisjuhlarahasto 31.12.
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1.
Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset
Siirrot
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
OMA PÄÄOMA
126
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA LIITETIEDOT
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
386 000 000,00
386 000 000,00
253 000 000,00
253 000 000,00
9 361 700,00
9 361 700,00
10 652 300,00
10 652 300,00
240 000,00
240 000,00
240 000,00
240 000,00
9 601 700,00
10 892 300,00
4 180 443,23
28 634 170,84
31 443,00
45,21
32 846 102,28
3 862 195,35
25 248 934,28
150 000,00
1 134,29
29 262 263,92
Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä
Pitkäaikaiset
Siirtovelat
2 854 219,28
1 718 813,06
Lyhytaikaiset
Ostovelat
Saadut ennakot
Siirtovelat
Yhteensä
4 359 944,82
300,00
945 992,00
5 306 236,82
8 798 527,66
300,00
627 740,22
9 426 567,88
VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖH. KUIN 5V. KULUTTUA
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua
ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN
MERKITYISTÄ ERISTÄ
Eläkevaraus
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
Ympäristövelvotteista johtuva varaus
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE, JOISSA
KUNTA ON JÄSENENÄ SEKÄ OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖILLE
Velat tytäryhteisöille
Lyhytaikaiset
Ostovelat
Konsernitilivelka
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
127
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
2 854 219,28
1 718 813,06
26 737 995,60
10 197 688,14
5 169 678,95
810 992,00
27 477 609,10
9 129 677,14
5 124 118,61
627 740,22
133 904,39
1 174 500,00
3 377 529,60
1 712 016,56
0,00
119 857,98
49 434 163,22
133 904,39
1 233 430,00
3 412 632,05
0,00
408 605,00
18 316,82
47 566 033,33
0,00
132 891,00
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
2 878 139,63
5 347 728,80
1 248 660,33
2 955 520,87
Yhteensä
8 225 868,43
4 204 181,20
176 031 880,51
161 298 229,76
177 484 923,28
147 227 073,04
1 284 573,63
52 334,33
2 045 758,55
216 347,73
471 683 666,58
448 895 805,53
326 108,71
301 054,12
SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Pitkäaikaiset siirtovelat
Siirtovelat jäsenkuntayhtymille, potilasvahinkovastuu
Lyhytaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut
-palkat
-henkilösivukulut
Siirtyvät korot
Potilasvahinkovastuut
Käyttämätön osuus Midinvest Fund Ky:n
pääomasijoituksesta
Maankäyttösopimuskorvausten ennakkomaksut
Valtionosuus- ja EU-tukiennakot
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuspäätös
Muut siirtovelat
Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus
Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12.
LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (sis. alv.)
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja
lunastusehdon mukaisia vastuita.
VASTUUSITOUMUKSET
Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen
rahastosta 31.12.
128
2014
2013
1 305 000,00
1 174 500,00
0,00
6 779 000,00
1 233 430,00
15 400,00
350 000,00
350 000,00
11 715 000,00
14 995 000,00
2 313 368,80
1 586 881,32
57 288,00
9 250 000,00
900 000,00
1 565 940,00
20 000 000,00
48 631 096,80
57 288,00
9 750 000,00
1 050 000,00
2 228 150,00
20 000 000,00
58 045 149,32
-9 970 429,00
176 000 000,00
-4 224 092,00
143 000 000,00
2 589 402,00
90 000 000,00
204 722,00
90 000 000,00
-8 119 233,22
115 000 000,00
1 071 240,00
136 000 000,00
Arvonlisäveron palautusvastuu 1.1.2012—31.12.2018
111 707,44
139 634,30
Vireillä olevat oikeudenkäynnit, joissa kaupungilta vaaditaan korvauksia
Oikeusaste
Itä-Suomen Hovioikeus
150 000,00
0,00
Päijät-Hämeen käräjäoikeus
Yhteensä
515 415,00
665 415,00
0,00
0,00
LAHDEN KAUPUNKI
MUUT TALOUDELLISET VASTUUT
Sopimusvastuut
Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet
Maankäyttösopimusten ennakkomaksut
Maankäyttösopimus - ei purkaavaa ehtoa
Korvaus Mukkulan maanvuokrasopimuksen purkamisesta
Vuokrasopimusvastuut (arvonlisäveroineen),
voimassa osittain 30.04.2021 asti
Lahden Urheilu- ja Messukeskus käyttövuorosopimus 2014
(sis. alv)
Lahden Urheilu- ja Messukeskus varastotilan sopimus 2014
(sis. alv)
Harjoitusjäähallin käyttövuorosopimus 1.1.2011—15.4.2033
Isku Areena jäähallin käyttövuorosopimus 1.1.2011—31.12.2020
Projektit ja EU-toiminta/Osarahoitteiset projektit
Luotollisen sh-tilin limiitti
Sopimusvastuut yhteensä
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Jatko- tai purkuoikeudelliset koronvaihtosopimukset *)
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
*) Jatko- tai purkuoikeus vastapuolella.
129
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
LAHDEN KAUPUNKI
2014
2013
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Yleishallinto
Sosiaali- ja terveystoimi
Koulutuspalvelut
111
2 533
2 226
188
2 783
2 369
196
218
5 284
239
226
5 805
Taseyksiköt
Tilakeskus
Lahden kaupunginorkesteri
Lahden kaupunginteatteri
Lahden Ateria
Lahden Servio
34
73
145
237
253
35
76
181
264
152
Lahden Tietotekniikka
Yhteensä
48
790
49
757
6 074
6 562
Oy Audiator Ab / BDO Audiator Oy
Tilintarkastuspalkkiot
0,00
10 742,50
Hanketarkastus
Palkkiot yhteensä
0,00
0,00
1 517,00
12 259,50
Tilintarkastuspalkkiot
Hanketarkastus
Palkkiot yhteensä
36 037,95
14 388,60
50 426,55
23 559,68
399,98
23 959,66
Tilintarkastuspalkkiot yhteensä
50 426,55
36 219,16
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
Tekninen hallinto
Yhteensä
Kaupunki yhteensä
Tilintarkastajan palkkiot (alv 0%)
PwC Julkistarkastus Oy
130
4.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 35 tytäryhteisöä,
2 säätiötä ja 6 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuuluvat yhteisöt ovat lisäksi osakkaana 6 osakkuusyhteisössä. Ne on yhdistelty tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. As Oy Kittilän
Petsukka sekä Nanoscale Oy, jolla ei ole liiketoimintaa,
on pieninä yhtiöinä jätetty yhdistelemättä (KPL 6:3.1).
Alakonserneina on yhdistelty Lahti Energia Oy sisältäen
LE Sähköverkko Oy:n; Lahti Aqua sisältäen Aqua Palvelu
Oy:n, Aqua Verkko Oy:n ja LABIO Oy:n, Lahden Talot
sisältäen Lahden Asunnot Oy:n, Lahden Palveluasunnot
Oy:n ja Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36:n sekä Lahden
Seudun Kehitys Oy - LADEC sisältäen tytäryhtiönsä
Energon Oy:n. Ko. yhtiöistä on tehty konsernilaskelmat,
jotka on yhdistelty Lahti-konserniin.
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt yhteisöt:
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Asuminen, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt
Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt
Muut yhtiöt
Säätiöt
Kuntayhtymät
Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt
Yhdistelemättömät yhteisöt
Yhteensä
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien kautta tulevat välilliset omistukset tytäryhteisöissä on myös eliminoitu.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen, kaupungin sekä kaupungin jäsenkuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja
konsernitasetta laadittaessa. Olennaiset käyttöomaisuuteen sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille
kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien ylitai alijäämän oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.
2014
2013
13
15
7
2
6
6
2
51
12
16
7
2
6
6
2
51
Konsernirakenteen muutokset tilikaudella
Lahden kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö LK
Kiinteistöpalvelut Oy purettiin tilikauden 2014 aikana.
Lahden seutu – Lahti Region Oy perusti uuden 100 %
omistaman tytäryhtiön Lahti Events Oy. Yhtiö keskittyy
alkuvaiheessa Lahden kaupungin talvitapahtumien
markkinointiin, myyntiin sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen. Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2015.
Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus
Konserniyhteisöt ovat tehneet keskenään kiinteistökauppoja, joista on muodostunut myyntivoittoa konsernin sisällä 20,5 milj. euroa. Myyntivoitto eliminoidaan konsernin yhdistelykirjauksissa.
Lahti Energia Oy-konsernissa tehty poistosuunnitelman
muutos kasvatti vuoden 2014 suunnitelman mukaisia
poistoja n. 0,6 milj. euroa.
Yksikköhintarahoituksen oikaisu valtionosuuksiin
Konsernin valtion osuuksiin on sisällytetty koulutuskuntayhtymän yksikköhintarahoitus. Näistä Lahti-konsernin
osuus on 55,7 milj. euroa.
Kiinteistöverojen käsittely
Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen yhteisöjen kunnalle maksamat kiinteistöverot on eliminoitu.
131
KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
LAHTI-KONSERNI
2014
2013
176 372 696,43
34 697 959,33
227 056 252,41
54 382 476,12
46 097 850,86
538 607 235,16
172 057 128,38
31 745 047,59
239 795 975,92
53 345 539,63
27 504 436,12
524 448 127,63
Kuntarahoitus Oyj:lle myyty lainasaatava
Satunnaiset tuotot
2 990 333,33
2 990 333,33
0,00
0,00
Satunnaiset erät yhteensä
2 990 333,33
0,00
10 652 300,00
-1 290 600,00
9 361 700,00
11 310 200,00
-657 900,00
10 652 300,00
240 000,00
0,00
1 450 000,00
-1 210 000,00
240 000,00
240 000,00
4 277 848,12
2 515,21
2 736 193,67
-714 461,45
6 302 095,55
3 391 246,13
1 934 635,81
-1 048 033,82
4 277 848,12
2 253 610,56
4 048 484,99
1 451 380,43
2 826 467,69
15 903 795,55
15 170 148,12
TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Opetus- ja kulttuuripalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Asumis- ja kiinteistöpalvelut
Muut palvelut
Toimintatuotot yhteensä
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
Eläkevaraus 1.1.
Vähennykset
Eläkevaraus 31.12. (Lahden kaupunki)
Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1.
Vähennykset
Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12.
(Lahden kaupunki)
Muut pakolliset varaukset 1.1.
Kuntayhtymäosuuksien lisäykset (+)
Lisäykset
Vähennykset
Muut pakolliset varaukset 31.12.
Muut pakolliset varaukset-erittely
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky
Varaukset yhteensä
132
2014
2013
1 154 453,02
951 713,04
427 989,51
2 534 155,57
1 068 735,08
428 475,03
551 457,09
2 048 667,20
Muut toimintakulut
Luovutustappiot, Rakennukset
Luovutustappiot, Muut
Myyntitappiot
-139 248,39
0,00
-139 248,39
181 009,69
-366,67
180 643,02
TILIKAUDEN YLI- JA ALIPARIARVOT
Tilikauden kuluksi kirjattu ylipariarvo
Tilikauden yli- ja alipariarvot
-215 582,91
-215 582,91
-407 470,98
-407 470,98
LAHTI-KONSERNI
PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT
Muut toimintatuotot
Luovutusvoitot, Maa- ja vesialueet
Luovutusvoitot, Rakennukset
Luovutusvoitot, Muut
Myyntivoitot
133
KONSERNI TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
LAHTI-KONSERNI
2014
2013
187 631,97
116 196 037,31
116 383 669,28
326 500,60
116 710 169,87
55 154,46
111 516 118,65
111 571 273,11
448 707,77
112 019 980,88
6 786 599,33
-721 448,92
6 065 150,41
8 079 284,92
-1 292 685,59
6 786 599,33
73 019,50
-21 033,59
51 985,91
73 019,50
0,00
73 019,50
SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Verosaamiset
Jaksotetut henkilöstökulut
Valtionapu- ja EU-tukisaamiset
Energiamaksusaamiset
Kelan korvaukset työterveyshuollosta
Muut siirtosaamiset
Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
84 892,73
76 238,24
4 816 958,90
3 354 095,84
2 023 059,18
5 954 616,51
16 309 861,39
167 502,60
98 545,72
9 967 155,53
3 727 524,63
2 248 668,34
5 715 172,99
21 924 569,81
Siirtyvät korot
Siirtosaamiset (sis. siirtyvät korot)
872 185,41
17 182 046,81
989 555,50
22 914 125,31
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Maa-ja vesialueet erittely
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa-ja vesialueet
Maa-ja vesialueet yhteensä ilman arvonkorotuksia
Arvonkorotukset
Maa- ja vesialueet
Rakennusten arvonkorotukset
Rakennusten arvonkorotukset 1.1.
Rakennusten arvonkorotusten vähennykset
Rakennusten arvonkorotukset
Osakkeiden arvonkorotukset
Osakkeiden arvonkorotukset 1.1
Osakkeiden arvonkorotusten vähennykset
Osakkeiden arvonkorotukset
134
KONSERNI TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
LAHTI-KONSERNI
2014
2013
394 306 416,53
394 306 416,53
394 306 416,53
394 306 416,53
74 002,69
74 002,69
74 002,69
74 002,69
7 615 086,58
-864 689,68
6 750 396,90
8 974 417,10
-1 359 330,52
7 615 086,58
3 551 848,87
3 551 848,87
3 551 848,87
3 551 848,87
44 549 957,57
134 374,83
-949 443,70
0,00
43 734 888,70
45 428 061,21
13 840,65
-561 805,43
-330 138,86
44 549 957,57
405 943,48
405 943,48
405 943,48
405 943,48
Muut omat rahastot
Muut omat rahastot, 1.1.
Muut omat rahastot
Muut omat rahastot
1 200 620,53
1 200 620,53
48 893 301,58
1 200 620,53
1 200 620,53
49 708 370,45
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1.
Kuntayhtymäosuuksien lisäykset
Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
-3 835 449,57
0,01
1 939 984,78
597 267,54
-1 298 197,25
29 947 771,10
0,00
0,00
-5 408 845,87
24 538 925,23
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
3 543 577,90
-28 374 374,80
452 357 785,08
447 956 713,40
TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET
Peruspääoma
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 1.1.
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Arvonkorotusrahasto vähennykset
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vararahasto
Vararahasto 1.1.
Vararahasto
Rahastopääomat
Rahastopääomat 1.1.
Rahastopääomat lisäykset
Rahastopääomat vähennykset
Rahastopääomat siirrot erien välillä
Rahastopääomat
Rakennusrahasto
Rakennusrahasto, 1.1.
Rakennusrahasto
OMA PÄÄOMA
135
LAHTI-KONSERNI
ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYISTÄ ERISTÄ
Eläkevaraus
Eläkevaraukset
2014
2013
9 361 700,00
9 361 700,00
10 652 300,00
10 652 300,00
240 000,00
6 302 095,55
6 542 095,55
15 903 795,55
240 000,00
4 277 848,12
4 517 848,12
15 170 148,12
Muut velat liittymismaksut
Muut velat
28 445 734,88
28 445 734,88
26 638 785,34
26 638 785,34
SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Verovelat
Jaksotetut henkilöstökulut
Potilasvahinkovastuut
Valtionosuus- ja EU-tukiennakot
Muut siirtovelat
Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
1 803 170,01
63 968 297,75
1 590 597,03
4 303 527,99
10 364 563,28
82 030 156,06
583 212,31
62 783 572,90
2 692 316,71
4 055 980,79
7 319 852,93
77 434 935,66
Siirtyvät korot
Siirtovelat (sis. siirtyvät korot)
6 364 331,01
88 394 487,07
5 915 079,53
83 350 015,19
Muut pakolliset varaukset
Ympäristövelvotteista johtuva varaus
Muut pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
ERITTELY PITKÄ- JA LYHYTAIKAISISTA VELOISTA
136
KONSERNI VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
LAHTI-KONSERNI
2014
2013
6 190 744,20
10 931 504,05
94 790 729,11
165 057 492,18
175 988 996,23
10 638 743,50
10 931 504,05
97 057 793,53
168 154 503,32
179 086 007,37
150 518,54
184 960,13
184 960,13
222 501,24
104 960,13
104 960,13
8 809 035,93
1 979 439,60
35 035,20
422 649,59
11 246 160,32
8 774 850,72
2 557 351,95
21 624,18
684 525,94
12 038 352,79
2 813 520,51
2 813 520,51
2 875 803,25
2 875 803,25
14 027 472,94
22 164 921,00
36 192 393,94
12 615 613,49
19 797 465,66
32 413 079,14
5 852 675,02
5 852 675,02
7 022 055,73
7 022 055,73
VELAT JA ANNETUT VAKUUDET
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset, 1
Lainat julkisyhteisöiltä
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset, 2
Vakuudeksi annetut kiinnitykset, kiinteistöt
Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut osakkeet, 1
Vakuudeksi annetut kiinnitykset, osakkeet
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset
Talletukset
Takaukset
Muut
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
Muiden puolesta annetut vakuudet
LEASING- JA VUOKRAVASTUUT
Leasingvastuut
Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut
Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut
Leasingvastuut
Muut vuokravastuut
Muut vuokravastuut
Muut vuokravastuut
MUUT VASTUUSITOUMUKSET
Muiden puolesta annetut vastuusitoumukset
Alkuperäinen pääoma, takaukset
Jäljellä oleva pääoma, takaukset
Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus
takauskeskuksen rahastosta 31.12
1 405 701,63
165 891,83
2 208 086,55
351 432,23
471 683 666,58
448 895 805,53
326 108,71
301 054,12
137
LAHTI-KONSERNI
2014
2013
Muut konserniyhteisöjen vastuusitoumukset
Lahti Energia Oy-konsernilla on Lahden kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen osallistumismaksu
vuosilta 2015—2020, vastuumäärä 286 467 euroa.
Lahti Energia Oy-konsernilla on sopimukseen perustuva, noin 3kk:n kivihiilen kulutusta vastaava kivihiilen ostovelvoite kohtuulliseen käypään hintaan neuvottelumahdollisuuksineen.
Lahti Energia Oy-konsernilla on vuonna 2000 solmittu kokonaisarvoltaan yli 14 miljoonan euron sähkönmyyntisopimus, joka tämänhetkisen arvion mukaan tulee aiheuttamaan yhtiölle yhteensä 0,2 miljoonan euron tappion
vuoden 2015 aikana.
Lahti Energia Oy-konserni on sitoutunut Fennovoima Oy:n Hanhikivi 1 -ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen
omistamiensa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeiden kautta vuoden 2014 alun ja laitoksen kaupallisen käytön alkamisen välisenä aikana yhteensä 34 730 540 eurolla. Lisäksi yhtiö on sitoutunut vastaamaan omistusosuutensa suhteessa Voimaosakeyhtiö SF:n hallinto- ja ym. vastaavista vuosittaisista kustannuksista, joiden arvioidaan olevan
1,27 M€ vuoteen 2024 mennessä.
MUUT TASEEN ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Sopimusvastuut
Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet
Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet
Vuokravastuut voimassa osittain 30.04.2021 asti
Arvonlisäveron palautusvastuu
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu
Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti
Muut taloudelliset vastuut
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit **)
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Valuuttaoptiot
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koronvaihtosopimukset **)
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset **)
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Jatko- ja purkuoikeudelliset koronvaihtosopimukset *)
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
Muut johdannaiset / Sähköjohdannaiset
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
1 912 009,02
2 479 500,00
0,00
25 863 568,80
4 257 679,97
1 211 578,53
134 876 600,00
30 681 129,03
201 282 065,34
2 671 052,16
6 779 000,00
15 400,00
28 855 957,71
10 486 813,64
1 211 578,53
137 376 600,00
30 653 880,13
218 050 282,17
826,01
1 697 013,14
0,00
0,00
-941,75
290 618,82
0,00
0,00
-23 200 361,52
313 428 274,55
-7 621 487,97
268 661 079,55
2 795 500,20
92 964 150,00
204 772,00
93 387 600,00
-8 119 233,22
115 000 000,00
1 071 240,00
136 000 000,00
23 469 000,00
30 895 000,00
44 898 000,00
57 756 000,00
*) Jatko- tai purkuoikeus vastapuolella
**) Vertailutietoa vuodelta 2013 on oikaistu
Päästöoikeustilanne
Lahti Energia Oy:n tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä 2014 vuonna 480 421 tonnia. Siirtyviä EUA-oikeuksia on
tilinpäätöshetkellä 501 433 tonnia ja CER-oikeuksia 17 018 tonnia. Oikeuksien käypäarvo on 3 630 715 euroa.
138
4.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Tuloslaskelma
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate / Poistot + Arvonalentumiset
Vuosikate € / asukas
= Vuosikate / Asukasmäärä
Rahoituslaskelma
INVESTOINNIT
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
=toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden
kertymä
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +
Lainanlyhennykset)
LAINANHOITO
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
MAKSUVALMIUS
Rahavarat 31.12.
= Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset
Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä:
Tuloslaskelmasta:
Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoituslaskelmasta:
Investointimenot
Antolainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Tase
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas
= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukas-määrä
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut
ennakot)
139
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainat € / asukas
Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden
päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä.
Lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset
Taseyksikön tunnusluvut
Tuloslaskelma
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalla maksetut korkokulut + Korvaus
peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalla maksetut korkokulut + Muille maksetut
korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma +
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Voitto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
Rahoituslaskelma
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
= toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden
kertymä
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * / Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset – Tuloverot) /
Investointien omahankintameno
Lainanhoito
Pääomamenojen tulorahoitus, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset – Tuloverot) /
(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
= (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut – Tuloverot) /
(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
140
Maksuvalmius
Current ratio
= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)
Quick ratio
= (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras
pääoma – Saadut ennakot)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Tase
Kertynyt yli- / alijäämä
= Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä
Omavaraisuusaste, %
= 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ) / ( Koko pääoma – Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Konsernin tunnusluvut
Tuloslaskelma
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate / Poistot + Arvonalentumiset
Vuosikate € / asukas
= Vuosikate / Asukasmäärä
Rahoituslaskelma
INVESTOINNIT
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +
Lainanlyhennykset)
LAINANHOITO
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
MAKSUVALMIUS
Kassan riittävyys (pv)
141
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä:
Konsernituloslaskelmasta:
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tase
Konsernin rahoituslaskelmasta:
Investointimenot
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
Omavaraisuusaste (%)
= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)
Konsernin henkilöstömäärä 31.12.
= Kunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä 31.12.
Konsernin lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Konsernin lainat € / asukas
Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä.
Konsernin lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset
Kertynyt yli / alijäämä (1 000) €
= Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä / 1 000
Kertynyt yli / alijäämä € / asukas
= (Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä) / Asukasmäärä
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot
142
4.4 TASEYKSIKÖIDEN JA ELINKEINORAHASTON TILINPÄÄTÖKSET
Sitovat määrärahat
Taseyksiköt
Lahden Tilakeskus
Lahden Ateria
Lahden Servio
Lahden Tietotekniikka
Lahden kaupunginorkesteri
Lahden kaupunginteatteri
Elinkeinorahasto
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Liikeylijäämä (-alijäämä)
143
LAHDEN TILAKESKUS
TOIMINTAKERTOMUS
Toiminta-ajatus
Tilakeskus on kaupunginhallituksen alainen kunnallinen
taseyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin
omistamasta toimitilakannasta, sen arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä sekä
asiakaslähtöisesti järjestää kaupunkiorganisaatiolle sen
palvelutuotannon tarpeisiin tarkoituksenmukaiset toimitilat ja niihin sovitut kiinteistöpalvelut. Tilakeskus voi
tarjota palveluitaan myös ulkopuolisille.
Toimitilajohtajan katsaus
Kaupungin strategian ohjaamat palvelukonsepti, palveluverkkorakenne sekä julkisessa käytössä olevien kiinteistöjen kunto ja toimivuus sekä korjausvelan ja energiatehokkuuden hallinta ovat keskeisessä asemassa
ohjaamassa toimitilahallinnon toiminnan suunnittelua
vuosiksi eteenpäin.
Rakennuttamisen, sisäilmaolosuhteiden hallinnan ja
korjausrakentamisen sekä toimitilahallinnon osaalueella on toteutunut ja toteutumassa useita valtakunnallisia kehittämishankkeita, joihin myös Lahden
Tilakeskus on osallistunut omalla merkittävällä panoksellaan. Yhteistyö on omalta osaltaan vaikuttanut mm.
siihen, että Rakli ry valitsi vuoden 2014 rakennuttajaksi
Lahden kaupungin.
Kuluneen vuoden aikana tilakeskuksen isoimmat rakennushankkeet, korvausinvestointeina Liipolan monitoimitalo ja Jalkarannan monitoimitalo etenivät aikatauluissaan harjakorkeuteen. Lahden kaupunginsairaalan perusparannushanketta valmisteltiin rakennussuunnitteluvaiheessa. Käyttösuunnitelmaa toteutettiin
suunnitellussa aikataulussa muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta.
Koulu- ja päiväkotiverkon valmistelutyö yhdessä sivistystoimialan kanssa jatkui kiivastahtisena käytännössä
koko vuoden. Kaupunginvaltuusto edellytti marraskuun
talousarviopäätöksessään valmistelun jatkamista pitkälti vuoden 2015 puolelle.
Kaupungin toimitilakannan rakenteen, kunnon, tarpeita
vastaavan toimivuuden ja tehokkaan käytön kehittäminen tapahtuu vaiheittain ja ottaa aikaa vuosikausia.
Kokonaisuutta ei ole mahdollista rationalisoida kertaheitolla. Kysymys on niin rahoituksesta kuin muistakin
resursseista. Kiinteistöjen realisointimahdollisuudet
riippuvat kulloisestakin markkinatilanteesta ja päätöksenteosta myyntitilanteissa. Kehittämistyö tilakannan
eheyttämiseksi edellyttää riittävän kattavasti suuntaa
antavaa pitkän aikavälin (vuoteen 2025 ulottuvaa)
tilaohjelmaa ja sitoutumista sen toteuttamiseen yli
valtuustokausien.
Sivistystoimialan palveluverkon ja toimitilakannan kapasiteetin yhteensovittamista tarkoittava salkuttaminen aloitettiin jo edellisvuonna ja työ jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Työn tuloksina tuodaan esille toimenpide-ehdotuksia osana kaupunginvaltuuston päättämää
talouden tasapainotusohjelmaa. Jotta luokittelutiedot
voidaan pitää riittävästi ajan tasalla, työlästä päivitysprosessia ollaan uudistamassa ja yhdistämässä yleiskaavoitusprosessin ja palveluverkkosuunnittelun kanssa.
Rakentamisen kokonaisvolyymi Rakennusteollisuus
RT:n mukaan supistui vuonna 2014 jo kolmatta vuotta
peräkkäin ja sen ennakoidaan vähenevän edelleen
vuonna 2015, joskin hidastuen. Suhdannetilanne ei ole
johtanut merkittäviin muutoksiin rakentamisen hintatasossa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannusindeksi kohosi loppuvuonna 1,2 % vuoden takaista
korkeammaksi. Suhdanneherkällä rakennusteollisuuden alueella hintakehitystä tästä eteenpäin on vaikea
ennustaa. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
1,6 % vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä vuoden
2013 vastaavasta ajanjaksosta.
Henkilöstö
Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 35, kaikki vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömenot olivat 1,93
milj. euroa ja 4,2 % liikevaihdosta.
Tilakeskuksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä toimii
työpaikkakokous, joita pidettiin kertomusvuoden aikana keskimäärin joka toinen kuukausi. Henkilökohtaiset
kehittämiskeskustelut pidettiin tammi-maaliskuun
aikana koko henkilöstön osalta. Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 102 (edellisvuonna 84) eli keskimäärin 3 pv/henkilö (edellisvuonna n. 2,4 pv/hlö). Lisäksi
loppuvuoden aikana pidettiin toiminnan kehittämiseen
tähtääviä työpaikkakohtaisia työpajoja, joita jatketaan
myös tulevina aikoina. Sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 251 kalenteripäivää (edellisvuonna 244 pv).
Sisäinen valvonta ja riskien hallinnan järjestäminen
Tilakeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten
ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.
Sisäisen valvonnan osalta noudatettiin kaupungin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeita sekä
toteutettiin yksikkökohtaista valvontaa tilakeskuksen
johtoryhmässä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.
Tilakeskuksen taseessa oleva rakennusomaisuus oli
palovakuutettu 300 000 euron rakennuskohtaisella
omavastuulla. Vähäarvoiset rakennukset eivät ole kuuluneet vakuutusturvan piiriin. Rakennusten tasearvoon
(ei käypään arvoon) kytkettyä vakuutusturvaa täydentää kaupunkitasoinen vahinkorahasto 20 000 euron
144
vuotuisella toimialakohtaisella omavastuulla. Vahinkorahastosta ei ole korvattu omaisuuteen kohdistuneita
ilkivaltavahinkoja. Palovakuutusturvan lisäksi riskejä on
siirretty vakuutusyhtiöiden kannettavaksi myös ottamalla käyttöön tiettyjä yksittäisiä vakuutusmuotoja,
kuten julkisyhteisön vastuuvakuutus, hallinnon vastuuvakuutus ja virkamatkavakuutus.
Toiminnan tavanomaista riskien hallintaa ovat urakkasopimuksiin perustuvat rakennustöiden aikaiset ja
takuuajan vakuudet ja vakuutukset sekä ns. ulosvuokrattujen kohteiden vuokravakuudet muissa kuin vähäistä taloudellista intressiä omaavissa sopimussuhteissa.
Riskien hallintaa kehitetään myös toimintojärjestelmän
jatkuvalla kehittämisellä mukaan lukien ajan tasalla
pidettävät kuvaukset toimintoprosesseista ja niiden
rajapinnoista (IMS). Tilaajavastuulain mukaisessa valvonnassa hyödynnetään kaupallista, tilaajalle maksutonta tilaajavastuu.fi -palvelua sekä tarvittaessa Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriä. Kauppakirjoissa, vuokrasopimuksissa, urakka-asiakirjoissa ja monissa muissa sopimuksissa käytetään vakiintuneita,
tarkastettuja sopimusehtoja. Poikkeuksellisten sopimusehtojen tarkastamisessa käytetään kaupungin lakimiesten asiantuntemusta. Tilakeskuksen riskikartoitusta (kartoitettujen kiinteistöriskien lisäksi) tullaan
jatkamaan kaupunkitasoisesti määriteltävien ohjeiden
mukaan.
Toiminnan tunnuslukuja
Tilakeskuksen liikevaihto oli 45,8 milj. euroa (edellisvuonna 43,9 milj. euroa) ja liikeylijäämä oli plussalla
6,01 milj. euroa (edellisvuonna miinuksella -1,85 milj.
euroa). Tilikauden ylijäämä oli 4,11 milj. euroa (edellisvuoden alijäämä 7,54 milj. euroa). Käyttötaloutta ovat
kurittaneet erityisesti koulu- ja päiväkotikäytön lisääntynyt väistötilatarve ja tästä aiheutuneet perustamis- ja
vuokrakustannukset sekä Launeen koulurakennuksesta
tehty 2,0 milj. euron kertapoisto.
Omien toimitilojen ylläpitoon käytettiin yhteensä noin
8,6 milj. euroa (edellisvuonna noin 10,4 milj. euroa) ja
talonrakennusinvestointeihin yhteensä 45,4 milj. euroa
(edellisvuonna 28,2 milj. euroa). Investointihankkeita
aktivoitiin yhteensä 33,6 milj. euron edestä ja pitkäaikaisen velan määrää kasvatettiin 21 milj. eurolla. Tilakeskuksen pitkäaikainen korollinen velka kaupungille oli
tilikauden päättyessä 246 milj. euroa (edellisvuonna
225 milj. euroa).
Vikailmoitus- ja käyttäjäpalautejärjestelmään (FacilityInfo) tuli vuoden aikana palvelupyyntöjä yhteensä
1.595 kpl (edellisvuonna 2.292 kpl). Palvelupyyntöön
vastattiin keskimäärin 2,8 työpäivässä (1,6 tpv) ja työ
valmistui keskimäärin 30,6 työpäivässä (26,9 tpv). Viivästyneitä palvelupyyntöjä eli töitä, joiden aloittamiseen meni yli kolme työpäivää, oli 271 kpl.
Tilojen ja omaisuuden määrä
Tilakeskuksen omistajahallinnassa oli tiloja vuoden
lopussa yhteensä 372.600 m2 ja vuokrahallinnassa
markkinoilta vuokrattuja tiloja 89.500 m2. Kaupungin
oman palvelutuotannon käytössä tiloista oli 397.900
m2, josta 72 % oli sivistystoimialan, 22 % sosiaali- ja
terveystoimialan, 2 % konsernihallinnon ja 2 % teknisen
ja ympäristötoimialan käytössä sekä 2 % taseyksiköiden
käytössä (sis. Lahden Aterian keittiöt). Teknistä manageerausta tilakeskus tuotti laskutettuina palveluina
Lahden Hallit Oy:lle ja Lahden Tilatalot Oy:lle.
Tilakeskuksen koko tase oli 259 milj. euroa (edellisvuonna 234 milj. euroa), rakennuskannan jälleenhankinta-arvo 690 milj. euroa ja tekninen arvo 508 milj.
euroa. Toimintavuoden aikana ostettiin radio- ja tvmuseorakennus. Huonokuntoisia rakennuksia purettiin
3 kpl (1.733 m2).
Muutoksia toimitilakannassa (tuottavuusohjelma)
Toimitilakannan luokitteluun perustuvaa tuottavuusohjelman toteuttamista jatkettiin. Kaupunginhallitus on
päättänyt (vuonna 2010) toimitilahallintoa koskevista
linjauksista, joilla ohjataan tarpeettomista toimitiloista
luopumista lähivuosina. Vuoden 2014 talousarviossa
hyväksytty talouden tasapainotusohjelma on tähdännyt
edelleen samoihin tavoitteisiin sekä tilakannan käytön
tehostamiseen laajemminkin. Toimenpiteillä ohjataan
ylläpidettävän kiinteistökannan rationaalista käyttöä
sekä korjausvelan lyhentämistä. Samalla resursseja
voidaan täsmällisemmin kohdistaa säilytettävän kiinteistökannan ylläpitoon ja maaomaisuuden tuottavampaan käyttöön.
Talous
Huomattavat muutokset menorakenteessa vaikuttivat
vuoden 2013 alkuperäisestä talousarviosta poikkeavan
alijäämän muodostumiseen. Perimmäisenä syynä tähän
olivat koulujen ja päiväkotien lisääntyneet sisäilmaongelmat ja niiden takia vuosina 2012—2013 toteutetut
merkittävät väistötilajärjestelyt. Muutokset vaikuttivat
taloutta rasittavasti myös vuonna 2014, koska nykyisentasoinen vuokratulorahoitus ei ole riittänyt kaiken
menokasvun katteeksi. Vuosina 2014—2016 tilakeskuksen taloutta tasapainotetaan tilapäisellä sisäisen koron
kahden prosenttiyksikön alennuksella.
145
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1).
Tavoite
Tilakeskuksen toiminnan vaikuttavuutta parannetaan
Arviointikriteeri/mittari
Sisäisille vuokralaisille tehdyllä
kyselyllä mitattu tyytyväisyys (%)
tilakeskuksen toimintaan
Tavoitetaso
Tyytyväisiä vähintään 75 % (2012:
74 %)
Toteuma
Syksyn 2014 kyselyssä kokonaistyytyväisyys oli 79 %. Tavoitetaso saavutettiin kyselyn kaikilla osa-alueilla ts. tilat
(76 %), palvelut (85 %), hallinnointi (77 %) ja investoinnit (79 %).
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastomuutokseen
sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. (C4).
Tavoite
Kaupungin julkisten rakennusten
kokonaisenergiankulutus pienenee
vähintään 15 % vuodesta 2005 vuoteen 2016
Arviointikriteeri/mittari
Lämmön ominaiskulutus
(kWh/m3)
Tavoitetaso
42 kWh/m3
(2005: 47,2 kWh/m³)
Sähkön ominaiskulutus (kWh/m³)
(2012: 43,4 kWh/m3)
17,5 kWh/m3
(2005: 16,8 kWh/m³)
Matalaenergiarakentaminen
Korjausvelan määrä omassa rakennuskannassa
Osuus uudisrakentamisesta
Euroa/neliömetri
(2012: 17,9 kWh/ m3)
Kaikki pysyvään käyttöön tapahtuva uudisrakentaminen on matalaenergiatasoa
Määrä alenee
(TP 12: 122 €/m2)
Toteuma
Julkisten rakennusten lämpö- ja sähköenergian yhteenlaskettu ominaiskulutus on arvion mukaan alentunut vuoden 2014 aikana.
Vuonna 2014 valmistuneet Riihelän ja Sipuran päiväkodit ovat matalaenergiarakennuksia.
Oman rakennuskannan korjausvelan määrä (129 €/m2) on vuoden 2014 lopussa samalla tasolla kuin vuotta
aiemmin (TP2013).
146
LAHDEN TILAKESKUS
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
45 812 568,36
43 876 513,27
623 920,18
100 922,79
0,00
391 355,00
21 017,60
12 000,00
-4 737 360,08
-9 448 889,21
-14 186 249,29
-5 217 672,55
-13 455 354,78
-18 673 027,33
-1 568 653,86
-1 489 014,42
-269 239,82
-93 884,07
-1 931 777,75
-246 288,65
-84 721,99
-1 820 025,06
-17 357 604,81
-17 357 604,81
-18 962 129,12
-18 962 129,12
-7 052 305,82
6 009 473,66
-6 691 516,52
-1 845 812,16
8 768,51
-2 251 259,68
-1 416,60
-2 243 907,77
14 425,11
-6 183 779,00
-339,80
-6 169 693,69
Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä
3 765 565,89
-8 015 505,85
Yli-/alijäämä ennen varauksia
3 765 565,89
-8 015 505,85
344 473,59
472 298,97
4 110 039,48
-7 543 206,88
2,50
2,50
8,22
-0,82
-0,82
-18,27
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys/vähennys
Tilikauden yli-/alijäämä
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
147
LAHDEN TILAKESKUS
TASE
31.12.2014
31.12.2013
728 336,19
865 796,15
715 145,03
212 259 681,80
7 871 511,75
805 434,10
26 859 108,38
248 510 881,06
575 519,67
201 345 123,14
4 025 733,70
884 520,87
16 274 292,06
223 105 189,44
5 379 912,10
5 379 912,10
1 125 215,16
1 125 215,16
1 960 027,58
1 960 027,58
106 890,05
2 895 500,75
369 705,27
3 372 096,07
236 275,97
1 251 796,32
896 910,32
2 384 982,61
259 116 440,58
233 695 907,88
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaks ja keskener hank
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
148
TASE
31.12.2014
31.12.2013
1 333 463,62
4 110 039,48
5 443 503,10
8 876 670,50
-7 543 206,88
1 333 463,62
1 951 090,68
2 295 564,27
246 125 966,71
225 125 966,71
1 222 087,69
3 887 575,87
60 227,94
425 988,59
5 595 880,09
626 994,52
3 904 638,14
41 723,33
367 557,29
4 940 913,28
259 116 440,58
233 695 907,88
2,85
548,25
5 444
247 348
1,55
523,96
1 333
225 753
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat kunnalta
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä 31.12. 1 000 €
Lainakanta 31.12. 1 000 €
149
LAHDEN TILAKESKUS
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
2014
2013
6 009 473,66
17 357 604,81
-2 243 907,77
0,00
21 123 170,70
-1 845 812,16
18 962 129,12
-6 169 693,69
88 833,33
11 035 456,60
-45 460 692,10
2 834 855,63
-42 625 836,47
-28 221 735,43
723 652,00
-27 498 083,43
-21 502 665,77
-16 462 626,83
21 000 000,00
595 093,17
19 000 000,00
-3 827 684,46
-152 301,04
59 873,64
21 502 665,77
1 216 986,93
73 324,36
16 462 626,83
0,00
0,00
-66 341 606,25
49,55
14,11
0,6
0,6
-52 005 119,17
39,81
1,71
0,5
0,5
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Quick ratio
Current ratio
150
LAHDEN ATERIA
TOIMINTAKERTOMUS
Toiminta-ajatus
Lahden Ateria toimii taseyksiköiden yhteisen johtokunnan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Se kehittää, tuottaa ja tarjoaa korkealaatuisia, ekologisesti
tuotettuja ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ateriapalveluja asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ympäristötekijät
Ympäristön kuormitusta vähennettiin kestävällä ruokalistasuunnittelulla. Kestävien valintojen mukaisia elintarvikkeita ovat olleet sesonginmukaiset kotimaiset,
laadukkaat ja lyhyen toimitusketjun raaka-aineet. Myös
luomutuotteita käytettiin mahdollisuuksien mukaan,
mm. luomupiimän ja -viilin kulutus kasvoi ja uutena
luomutuotteena käyttöön otettiin luomuhirssi.
Toimitusjohtajan katsaus
Kaupunginhallitus teki 2.6.2014 (§ 216) päätöksen
aluekeittiön rakentamisesta Etelä-Lahteen Apilakadulle.
Keittiön arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2016.
Keittiötilojen ja tuotantoprosessien suunnittelu on
aloitettu. Tulevaan aluekeittiöön valittiin esimiestiimi,
joka on mukana suunnittelussa.
Yhteistyössä perusopetuksen kanssa toteutettiin Ei
ruoka roskiin -kampanja, jossa tavoitteena oli tukea
ekologisia ja taloudellisia päämääriä. Kampanjassa
kiinnitettiin huomiota koulujen ruokailukäytöntöihin ja
tehostettiin ruokailuvalvontaa. WWF Green Office ympäristöjärjestelmä jalkautettiin soveltuvin osin keittiöiden toimistoihin.
Toimintakauden lopulla valmistui Sipuran päiväkodin
tuotantokeittiö, jossa uusi tuotantotapa Cook & Chill
otettiin käyttöön.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Lahden Ateria raportoi säännöllisesti toiminnastaan,
talouden ennusteestaan ja tehdyistä päätöksistään
taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Lahden Aterian
riskienhallinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen
hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita.
Talouden tasapainottamistoimenpiteenä mm. tehostettiin elintarvikeostojen hintavertailua ja talouden seurantaa jalkauttamalla oman talouden seuranta tuotantokeittiöihin. Itsepalveluohjelmien, TEM matka- ja kuluhallinnan
ja
ESS-ohjelmien
sekä
PMhankintajärjestelmän käyttöä tehostettiin.
Henkilöstö
Toimintavuoden aikana vakinaisen henkilöstön määrä
oli 214. Eläkkeelle tai irtisanoutumisen myötä vakinaisen henkilöstön määrä väheni 14:llä. Paikkoja täytettiin
sisäisin siirroin tai väliaikaisella henkilöstöllä. Toimenpiteillä varaudutaan tulevaan aluekeittiön toimintaan.
Talouden tasapainottamiseksi talkoovapaita pidettiin
toimintakauden aikana 624 päivää. Henkilöstön hyvinvointia seurattiin vireyskyselyllä.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Toimintavuoden liikevaihto oli 15 022 156 euroa, missä
vähennystä 0,5 % edellisestä vuodesta. Tilinpäätös oli
475 630 euroa ylijäämäinen. Vuoden taloudellinen
tulostavoite, joka oli 99 300 euroa, ylittyi tavoitteestaan 376 330 euroa.
Tilikauden tulosta paransivat:
- hintavertailu elintarvikeostoissa, ruoanvalmistuksen
jaksottaminen
- henkilöstösuunnittelu, tuotantoprosessien ja toimintatapojen tehostamistoimenpiteet
151
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1)
Tavoite
Tehokas ja asiakaslähtöinen ateriatuotanto.
Arviointikriteeri/mittari
Tuotantoprosessikuvaukset
Tavoitetaso
Aluekeittiön tuotantoprosessit on
kuvattu.
Toteuma
Tavoite on toteutunut osittain. Nykyinen tuotantoprosessi on kuvattu. Lopullinen aluekeittiön tuotantoprosessi
tehdään samanaikaisesti aluekeittiön suunnittelun kanssa.
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti (C4)
Tavoite
Lisätä työntekijöiden ympäristötietoisuutta ja saavuttaa kustannussäästöä ympäristöä suojelemalla.
Arviointikriteeri/mittari
Ympäristöohjelmaan merkittyjen
toimenpiteiden toteutuminen
Tavoitetaso
Sovitut Green Office-käytänteet on
jalkautettu keittiöihin.
Toteuma
Tavoite on toteutunut. Keittiöillä otettu käyttöön Green Office -ohjeet.
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1)
Tavoite
Uuden palautejärjestelmän käyttöönotto.
Arviointikriteeri/mittari
Toimiva palautejärjestelmä
Tavoitetaso
Järjestelmän pilotointivaihe on
valmis.
Toteuma
Tavoite on toteutunut. Uudet palautejärjestelmät (QR-koodi ja ipad) on pilotoitu.
152
LAHDEN ATERIA
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
15 022 155,90
15 107 025,45
1 970,00
130,00
-4 741 551,93
-1 224 916,38
-5 966 468,31
-5 055 268,51
-1 188 128,80
-6 243 397,31
-5 911 901,02
-6 112 321,89
-1 158 124,36
-335 937,68
-7 405 963,06
-1 196 193,02
-356 825,76
-7 665 340,67
0,00
-1 174 455,88
477 238,65
-822,43
-1 168 610,07
28 984,97
180,37
-1 789,08
-1 608,71
55,43
-1 755,21
-1 699,78
475 629,94
27 285,19
16,87
16,87
3,17
1,06
1,06
0,18
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
153
LAHDEN ATERIA
TASE
31.12.2014
31.12.2013
48 095,86
4 730 378,84
76 955,88
14 503,32
4 869 933,90
33 651,36
4 242 656,83
107 778,95
19 546,47
4 403 633,61
1 600,00
1 400,00
4 871 533,90
4 405 033,61
2 582 223,19
475 629,94
2 554 938,00
27 285,19
3 057 853,13
2 582 223,19
385 499,20
103 666,78
1 324 514,79
352 981,88
105 149,79
1 364 678,75
1 813 680,77
1 822 810,42
4 871 533,90
4 405 033,61
62,77
12,07
3 058
58,62
12,07
2 582
VASTAAVAA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
154
LAHDEN ATERIA
RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Toiminnan ja investointien rahavirta
477 238,65
0,00
-1 608,71
475 629,94
28 984,97
822,43
-1 699,78
28 107,62
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
-487 722,01
21 421,72
-9 129,65
-475 429,94
-16 778,62
-24 875,10
13 846,10
-27 807,62
200,00
300,00
1 600,00
1 400,00
200,00
1 400,00
1 100,00
300,00
595 070,80
2,7
2,7
563 910,92
2,4
2,4
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Quick ratio
Current ratio
155
LAHDEN SERVIO
TOIMINTAKERTOMUS
Toiminta-ajatus
Lahden Servio tuottaa, järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita puhdistus-, laitoshuolto- sekä muita
tukipalveluja ympäristöystävällisellä tavalla.
Palvelujohtajan katsaus
Vuosi 2014 oli suurten toiminnallisten muutosten vuosi. Organisaation nimi muuttui 1.4. Lahden Siivouspalvelusta Lahden Servioksi. Nimenmuutoksen perusteluna oli se, että yksikkö tuottaa nykyisin myös muitakin
tukipalveluja kun siivousta. Keskittämisen jatkuessa
vuoden 2014 alussa siirtyivät kirjaston sekä kulttuuritoimen vahtimestarit sekä sivistystoimialan erikoisammattimiehet Lahden Servioon.
Suurin toiminnallinen muutos tapahtui 1.5.2014, jolloin
sosiaali- ja terveyspalvelujen sairaala- ja osastoapulaiset siirtyivät Lahden Servioon. Noin 120 henkilön siirtyminen lähes kaksinkertaisti henkilöstömäärän ja samalla syntyi laitoshuollon palvelualue, jolle nimettiin
kaksi palveluesimiestä.
Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi entisestään. Lahden Servion edustaja osallistui työelämän
edustajana Koulutuskeskus Salpauksen opetuksen järjestämistä koskevaan laadunarviointityöhön. Organisaation edustaja oli myös tuomaroimassa valtakunnallisessa Taitaja 2014- kisassa, jotka järjestettiin Lahdessa
huhtikuussa 2014.
Laadunhallinta työ jatkui edelleen, siten että Inspecta
auditoi toimintaa kuuden kuukauden välein Cleancardsertifikaatin mukaisesti.
Henkilöstö
Lahden Serviossa työskenteli vuoden lopussa 253 henkilöä, joista vakituisia oli 212. Vakinaisen henkilöstön
määrä kasvoi vuoden alussa koko kaupungin keskittämisen myötä 10 henkilöllä ja 1.5.2014 lukien 123 henkilöllä. Kesäkuussa henkilöstömäärä oli 293 henkilöä.
Siirtyneitä ammattiryhmiä olivat: sivistystoimen erikoisammattimiehet, autonkuljettaja-vahtimestarit ja
kulttuuritoimen vahtimestari sekä sosiaali- ja terveystoimen sairaala- ja osastoapulaiset. Vuoden aikana
irtisanoutui 23 vakituista henkilöä, joista 21 on siirtynyt
eläkkeelle.
Henkilöstökulut olivat 7 519 000 euroa, josta palkkojen
ja palkkioiden osuus oli 6 074 000 euroa. Henkilöstön
kokonaismenot olivat 3 324 000 euroa suuremmat kuin
vuonna 2013. Talkoovapaita pidettiin 490 pv, jonka
kustannusvaikutukset olivat 31 643 euroa.
Ympäristötekijät
Lahden Servio oli ensimmäisenä Lahden kaupungissa
toteuttamassa yhteiskuntavastuullista kilpailutusta
hankkiessaan alihankintapalvelua. Sosiaalisten kriteereiden käyttö on yksi mahdollisuus edistää pitkään
työttömänä olleiden tai muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymistä.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Lahden Servio raportoi säännöllisesti toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnastaan, taloudestaan ja viranhaltijapäätöksistään taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Sisäisessä valvonnassa noudatettiin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeista ja suosituksia, mm. kaupungin hankintaohjeita.
Riskikartoitukset päivitettiin toimialakohtaisesti puhdistuspalvelujen henkilöstölle. Kartoitusten perusteella
tehtiin toimenpidelista ja tehtäville määriteltiin vastuuhenkilöt sekä aikataulut. Vuoden 2014 lopulla perustettuun kaupunkitasoiseen turvallisuus- ja riskienhallintaryhmään nimettiin edustaja Lahden Serviosta.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Lahden Servion liikevaihto vuonna 2014 oli 8 477 506, 79 euroa, jossa on
kasvua edelliseen vuoteen 3 448 599,96 euroa. Liikealijäämä oli 38 782,84 euroa, tavoiteltu nettositovuustaso
(liikeylijäämä 30 000 euroa) ei toteutunut. Tilikauden
tulokseen vaikutti huomattavasti lomapalkkajaksotus,
mikä oli huomattavasti suurempi kuin etukäteen oli
ennakoitu. Lomapalkkajaksotuksen ennustamista vaikeutti toukokuussa Lahden Servioon siirtyneet sairaalaja osastoapulaiset. Kaupungin sisäisten asiakkuuksien
tulojen osuus liikevaihdosta oli 97,31 % ja ulkopuolisten
2,69 %.
Tilikauden tuloksen käsittely
Tilikauden alijäämä 38 782,84 euroa esitetään vähennettäväksi taseen omasta pääomasta edellisten tilikausien ylijäämästä.
156
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).
Tavoite
Parantaa ja tehostaa organisaation
asiakkuuksien hallintaa.
Arviointikriteeri/mittari
Asiakashallintajärjestelmä
Tavoitetaso
Sähköinen tietojärjestelmä on
käytössä
Toteuma
Tavoitetaso saavutettiin. Sopimustenhallintajärjestelmä on käytössä.
Ratkaiseva menestystekijä:
Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmasto-muutokseen
sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4).
Tavoite
Organisaation
palveluntuotanto
tukee kestävän kehityksen sekä
ympäristöystävällisen
toiminnan
periaatteita.
Arviointikriteeri/mittari
Itsearviointi
Tavoitetaso
Joutsenmerkin kriteeristön vaatimusten täyttäminen paremmalla
tasolla kuin vuonna 2013.
Toteuma
Tavoitetaso saavutettiin. Joutsenmerkin kriteeristön pakolliset vaatimukset on täytetty. Saavutettu pistemäärä
on noussut vuodesta 2013 ja pistemäärällä on mahdollista hakea Joutsenmerkkiä. Pistemäärät 2013 vuonna 9,5
pistettä ja 2014 vuonna 13,5 pistettä.
Ratkaiseva menestystekijä:
Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1).
Tavoite
Organisaatio laajentaa eri asiakasryhmiin uudistettua palvelusopimusta. Varhaiskasvatus: päiväkodit
Arviointikriteeri/mittari
-uudistettu sopimuspohja
-siivoustyönmitoitus päivitetään
Tavoitetaso
Sopimus on allekirjoitettu sekä
uusittu työmäärämitoitus on käytössä. Mitoitus otetaan käyttöön
vaiheittain vuoden 2014 aikana.
Toteuma
Tavoitetaso saavutettiin. Uusittu sopimus allekirjoitettiin 2014 ja uusittu työmäärämitoitus on otettu käyttöön.
Ratkaiseva menestystekijä:
Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana (C3).
Tavoite
Kehitetään suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista.
Arviointikriteeri/mittari
Osaamiskartan päivitys.
Tavoitetaso
Eri henkilöstöryhmille on laadittu
koulutussuunnitelmat.
Lisätään esimiesten mahdollisuuksia
käyttää henkilöstöresursseja joustavasti.
TIIMA- ohjelman hyödyntäminen
edelleen: työvuorosuunnitelmat
lähetetään suoraan työntekijöiden puhelimiin
Pilotointi palvelualeen 2 henkilöstöllä.
Toteuma
Tavoite saavutettiin osittain. Koulutussuunnitelma on laadittu koko henkilöstölle henkilöstösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Osaamiskartta on päivitetty osalle henkilöstöä. Työvuorosuunnitelman lähetys työntekijän
gsm-puhelimeen on pilotoitu palvelualueen 2 henkilöstöllä.
157
LAHDEN SERVIO
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
8 477 506,79
5 028 906,83
9 730,00
2 250,00
-268 492,45
-648 223,26
-916 715,71
-181 142,55
-358 712,58
-539 855,13
-6 073 924,54
-3 403 231,89
-1 103 683,67
-341 276,90
-7 518 885,11
-592 785,31
-198 681,95
-4 194 699,15
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-10 171,02
-10 171,02
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
-80 247,79
-38 782,84
-80 222,21
206 209,32
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
0,95
0,18
Tilikauden yli-/alijäämä
-38 781,89
206 209,50
Sijoitetun pääoman tuotto, %
-1,49
8,19
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
-1,49
-0,46
8,19
4,10
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
158
LAHDEN SERVIO
TASE
31.12.2014
31.12.2013
19 494,45
29 665,47
719,20
4 093 606,95
23 681,59
0,00
4 118 007,74
1 096,90
3 340 745,72
7 744,19
3 334,33
3 352 921,14
4 137 502,19
3 382 586,61
2 619 957,01
-38 781,89
2 413 747,51
206 209,50
2 581 175,12
2 619 957,01
123 441,55
117 081,25
1 315 804,27
13 094,86
58 265,59
691 269,15
1 556 327,07
762 629,60
4 137 502,19
3 382 586,61
62,38
18,36
2 581
77,45
15,16
2 620
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Tietokoneohjelmistot
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
159
LAHDEN SERVIO
RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Toiminnan ja investointien rahavirta
-38 782,84
10 171,02
0,95
-28 610,87
206 209,32
10 171,02
0,18
216 380,52
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
-752 861,23
-12 225,37
793 697,47
28 610,87
-259 448,23
-7 642,26
50 709,97
-216 380,52
0,00
0,00
544 525,48
2,6
2,6
948 166,92
4,4
4,4
Rahavarojen muutos
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Quick ratio
Current ratio
160
LAHDEN TIETOTEKNIIKKA
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
Toimitusjohtajan katsaus
Lahden Tietotekniikka toimii taseyksiköiden yhteisen
johtokunnan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä.
Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Lahden Tietotekniikka
on seudullinen toimija, joka tuottaa asiakaslähtöisiä
ICT-palveluja ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön avulla, tehokkaasti, tietoturvallisesti ja toiminnan
ympäristövaikutukset huomioon ottaen.
Vuosi 2014 oli Lahden Tietotekniikalle myllerrysten
vuosi. Keväällä käynnistyneet kaupungin yt-neuvottelut
aiheuttivat irtisanoutumisia mm. kuudesta infra- ja
konesalipalvelujen asiantuntijasta neljä sanoutui irti
kesän aikana. Syksyllä myös Lahden Tietotekniikan
toimitusjohtaja sanoutui irti. Kesän aikana käynnistyi
myös selvitystyö, joka kohdistui LTT:n perustietotekniikan järjestämiseen. Avoimet toimet saatiin täytettyä
syksyn aikana ja uusi toimitusjohtaja otti viran vastaan
1.2.2015. Normaaliin palvelutuotantoon pääseminen
vie vielä kuitenkin aikaa.
SeutuIntra/Extra/AD-hanke oli aluksi seudun seitsemän
kunnan (Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki) yhteinen seudullinen julkaisujärjestelmähanke. Järjestelmän teknologinen alusta on Lahden Tietotekniikan toteuttama ja ylläpitämä palvelu.
Tällä hetkellä tilanne on se, että ympäristö on vain
Lahden kaupungin käytössä. Seudullinen hanke ajetaan
lopullisesti alas kesään 2015 mennessä. Lahden kaupungin Intra-palvelun käyttöönotto tapahtui marraskuussa 2013. Kehitystyötä jatketaan edelleen.
Kytkentäydin on seudullinen yhteinen tietoliikenneverkko, joka liittyy olennaisesti seudullisten keskitettyjen ICT-palvelujen tuottamiseen. Kytkentäydin-projekti
on kilpailutettu seudullisen tietoliikennekilpailutuksen,
TL2010-hankkeen, optiona. Tietoliikennekilpailutuksen
voitti tuolloin DNA, joka nyt toteuttaa tavoitetilan kytkentäytimen. Projektin seudullinen koordinaatiovastuu
on Lahden Tietotekniikalla. Seudullinen projekti käynnistyi syksyllä 2011 ja Lahden kaupungin osalta vaiheittainen käyttöönotto jatkui vielä koko vuoden 2014
ajan. Toteutumisprosentti on tällä hetkellä 96 %.
Vuoden 2014 kevään aikana päivitettiin 1300 työaseman käyttöjärjestelmä, sekä vaihdettiin kaikkia työasemia koskevaa virustorjuntaohjelmisto toiseksi.
Keväällä 2014 Lahden kaupunki teki Microsoft lisenssimallin muutoksen, jossa Select omistusmallista siirryttiin EAS-vuokramalliin. Toimenpiteellä saadaan mm. MS
Office-lisensseistä yhtenäinen, vakioitu versio kaikille
työasemille. MS Office 2013 -version mukana jaettiin
myös MS Lync -ohjelmisto. Lync:n käyttöönotto aloitettiin vaiheittain marraskuussa. Käyttöönotto jatkuu
vuoden 2015 alkupuolelle.
Vuoden aikana käynnistettiin työasemaympäristön
virtualisointihanke. Kehittämishanke kohdistuu avoimen verkon työasemiin, esimerkiksi Kirjaston asiakaskäytössä oleviin työasemat.
Henkilöstö
Tilikauden päättyessä 31.12.2014 Lahden Tietotekniikassa työskenteli 39 vakinaista ja 9 määräaikaista henkilöä. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat 2 190 623,98
euroa. Henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen käytettiin 79 186,18 euroa. Koulutukseen osallistuneilta otettiin tarvittaessa työssäolositoumus.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Tilikauden 2014 aikana Lahden Tietotekniikka raportoi
säännöllisesti
toiminnastaan,
määrärahaseurannastaan, talouden ennusteesta ja tehdyistä viranhaltijapäätöksistä taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Sisäisen valvonnan osalta noudatettiin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeita ja suosituksia. Lahden Tietotekniikka osallistui vuoden 2014
aikana Lahden kaupungin tietoturvatyöryhmän toimintaan.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Lahden Tietotekniikan tilikauden 2014 liikevaihto oli 9 246 985 euroa.
Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 21 %. Merkittävä kasvu johtui mm. SAP- taloudenohjausjärjestelmän osan myynnistä Calpro Oy:lle. Kauppahinta oli
2 178 145,02 euroa, SAP-poistojen laskutuksesta toimialoilta, osakeyhtiöiltä ja taseyksiköiltä joka yhteensä oli
633 852 euroa. Lisäksi liikevaihtoa lisäsi Microsoft lisenssimallin uudistus, joka laskutettiin toimialoilta,
osakeyhtiöiltä ja taseyksiköiltä. Lisenssimallin muutos
oli suuruudeltaan noin 630 000 euroa.
Tavoiteltu tuloksen nettositovuustaso vuonna 2014 oli
alun perin 57 000 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi
15.12.2014 § 106 kokouksessaan puhelinvaihteen kertapoiston, jossa sitovuus muuttui -283 400 euroon.
Puhelinvaihteen jäännösarvon alaskirjaus liittyy meneillään olevaan data- ja puhepalveluiden kilpailutukseen.
Tilikausi 2014 oli Lahden Tietotekniikalle alijäämäinen
216 502,28 euroa. Ilman kertapoistoa tulos olisi ollut
alkuperäisen suunnitelman mukainen.
161
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Kaupungin toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1)
Tavoite
Toimiva ja laadukas asiakaslähtöinen ICT-palvelutuotanto
Arviointikriteeri/mittari
Asiakastyytyväisyyskysely
Tavoitetaso
3,7—4,2 asteikolla 1—5
Laatu-/ja palvelusopimuspalaverit asiakkaittain
Laatupalaveri kerran vuodessa per
asiakas
Toteuma
Asiakastyytyväisyyskysely valmistuu maalis-huhtikuussa 2015
Ratkaiseva menestystekijä:
Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana (C3)
Tavoite
Osaava ja motivoitunut henkilöstö
Toteuma
Tavoite saavutettiin
Arviointikriteeri/mittari
Ammatilliset asiantuntija-kurssit
Tavoitetaso
Kursseilla käyty suunnitelman
mukaisesti
Tyhy-iltapäivät ja tapahtumat
Järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa
162
LAHDEN TIETOTEKNIIKKA
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
9 246 985,26
7 231 320,96
97 492,26
38 706,18
-98 490,88
-2 875 206,43
-2 973 697,31
-230 455,41
-1 962 276,53
-2 192 731,94
-1 786 562,69
-1 655 681,88
-303 520,63
-100 540,66
-2 190 623,98
-274 498,20
-96 171,93
-2 026 352,01
-2 689 611,01
-2 689 611,01
-2 621 386,22
-2 621 386,22
-1 580 685,52
-90 140,30
-1 229 478,86
-799 921,89
-126 236,84
-125,14
-126 361,98
-126 236,84
-115,90
-126 352,74
-216 502,28
-926 274,63
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
-1,49
-1,49
-10,95
-10,95
Voitto, %
-2,34
-12,81
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
163
LAHDEN TIETOTEKNIIKKA
TASE
31.12.2014
31.12.2013
1 165 610,29
2 456 146,51
771 556,75
1 989 098,95
4 789 894,29
277 611,26
708 016,05
34 632,79
5 135 962,39
1 304 980,57
0,00
8 361 585,07
188 593,27
111 332,21
0,00
299 925,48
179 736,03
120 807,80
34 467,62
335 011,45
5 435 887,87
8 696 596,52
-966 818,63
-216 502,28
-40 544,00
-926 274,63
-1 183 320,91
-966 818,63
4 207 894,94
4 207 894,94
1 415 387,02
597 274,25
34 460,59
364 191,98
4 423 841,89
619 592,25
40 016,69
372 069,38
2 411 313,84
5 455 520,21
5 435 887,87
8 696 596,52
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
-21,77
70,84
-11,12
132,92
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
Lainakanta 31.12. 1 000 €
-1 183
5 623
-967
8 632
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat kunnalta
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
164
LAHDEN TIETOTEKNIIKKA
RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
-90 140,30
2 689 611,01
-126 361,98
-93 349,08
2 379 759,65
-799 921,89
2 621 386,22
-126 352,74
-3 338,21
1 691 773,38
-1 548 784,27
2 178 145,02
629 360,75
-2 849 653,34
93 320,25
-2 756 333,09
3 009 120,40
-1 064 559,71
-3 008 454,87
-3 008 454,87
1 648 730,04
1 648 730,04
35 085,97
-35 751,50
-665,53
158 398,71
-742 569,04
-584 170,33
Rahoituksen rahavirta
-3 009 120,40
1 064 559,71
Rahavarojen muutos
0,00
0,00
-784 285,67
159,68
-3 664 470,83
59,48
21,57
0,1
0,1
15,42
0,1
0,1
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Quick ratio
Current ratio
165
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
Orkesterin pitkäaikainen intendentti Tuomas Kinberg
jätti virkansa omasta aloitteestaan siirtyen Sibeliusjuhlavuoden valmistelutehtäviin. Maaria Leino aloitti
orkesterin uutena konserttimestarina. Kaupungin määrittämiin säästötavoitteisiin vastattiin henkilömenojen
karsimisella. Yleinen alavireinen taloustilanne heijastui
yleisömääriin ja toimintavuodelle tavoiteltua kasvua ei
saavutettu.
Toiminta-ajatus
Kaupunginorkesteri tarjoaa monipuolisilla konserteillaan erityisesti lahtelaisille elämänlaatua parantavia ja
henkistä virkistymistä lisääviä elämyksiä. Orkesteri
jatkaa kansainvälisesti näkyvää työtään ja näin toimii
yhtenä kaupungin merkittävistä vahvuustekijöistä.
Intendentin katsaus
Normaalien klassisten ja viihdekonserttien lisäksi toimintavuonna jatkettiin lasten- ja nuortenkonserttien
sarjaa, yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa
konserttivierailuin sekä konserttien lähettämistä Classiclive-portaalissa. Sibelius-festivaalilla soitettiin alkuperäisversioita orkesterin ylikapellimestarin Okko Kamun johdolla. Aloitettiin kummikoulutoiminta Kivimaan
koulun kanssa, ja Hei, me sävelletään! yleisökasvatustoimintaa laajennettiin taide- ja toimintakeskus Kaarisiltaan.
Henkilöstö
Orkesterin henkilöstömäärä tilikauden päättyessä oli 1
vakinainen viranhaltija, 68 toistaiseksi palkattua kokoaikaista työntekijää ja 2 määräaikaista työntekijää, yksi
avoimen toimen hoitaja ja yksi työlomasijainen. Avoimia toimia oli viisi ja virkoja 1.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Irtaimistoluettelo on ajan tasalla ja vastuuhenkilön
hallinnoima, investointipuolen irtaimistohankintojen
luettelointi on Calpro Oy:n vastuulla. Muilta osin sisäisen valvonta ja riskienhallinta sisältyy toimintakertomuksen lukuun 4.2.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa.
Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet
Tilikauden tulos siirretään tilikauden ylijäämä -tilille.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä
niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Hyvä maine elävänä kulttuuri- ja
tapahtumakaupunkina
Arviointikriteeri/mittari
Tasokas, monipuolinen, kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava ohjelmisto. Kuulijat
Tavoitetaso
52 000
Toteuma
Kokonaiskuulijamäärä oli 43 360. Vierailukonserttien määrä vaihtelee vuosittain, ja vuonna 2014 niitä oli vähemmän. Ilmeisesti myös yleinen taloudellinen tilanne vaikutti lipunmyyntiin kuten monella muullakin maamme
kulttuuritoimijalla.
Tunnusluvut
Julkisia konsertteja
* Kuulijoita em. konserteissa
Muita esiintymisiä (tilausesiintymiset,
* ulkom. konsertit, pienryhmät)
* Kuulijoita em. esiintymisissä
Kuulijoita yhteensä
Valtionosuus
* henkilötyövuodet
* Valtionosuus 1 000 €
TP2012
65
42 317
TP2013
65
37 744
TA2014
50
50 000
25
28 156
70 473
9
12 551
50 295
2
2 000
52 000
85
1 697
84
1 731
84
1 731
TP2014
62
42 682
19
1 678
43 360
84
1 731
166
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut tuet ja avustukset
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
812 645,47
898 813,00
33 768,41
149 300,00
4 939 800,04
40 399,76
229 200,00
4 974 804,00
-49 776,77
-772 579,95
-822 356,72
-53 984,68
-959 782,16
-1 013 766,84
-3 137 080,65
-3 401 326,49
-578 909,58
-184 100,75
-3 900 090,98
-587 666,74
-183 219,62
-4 172 212,85
-28 826,58
-43 687,46
-795 063,13
389 176,51
-802 806,29
110 743,32
775,08
-2 470,04
-39,95
-1 734,91
62,43
-2 470,04
-19,95
-2 427,56
387 441,60
108 315,76
101,47
101,47
47,68
81,24
81,24
12,05
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
167
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
TASE
31.12.2014
31.12.2013
207 504,61
207 504,61
236 331,19
236 331,19
9 100,38
1 095 318,48
15 370,76
45 898,79
1 165 688,41
42 529,23
646 509,00
11 288,53
41 598,93
741 925,69
100,00
350,00
1 373 293,02
978 606,88
108 191,16
387 441,60
495 632,76
-124,60
108 315,76
108 191,16
37 249,97
38 137,07
82 334,14
0,00
82 334,14
82 334,14
10 000,00
92 334,14
23 821,50
72 955,24
77 840,09
583 459,32
758 076,15
30 031,66
66 681,13
75 795,33
567 436,39
739 944,51
1 373 293,02
978 606,88
36,73
13,76
496
82
11,41
13,06
108
82
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Ed. tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat kunnalta
Muut siirtovelat
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
Lainakanta 31.12. 1 000 €
168
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
2014
2013
389 176,51
28 826,58
-1 734,91
416 268,18
110 743,32
43 687,46
-2 427,56
152 003,22
-887,10
-448 809,48
25 046,76
8 131,64
-416 518,18
0,00
-40 151,83
47 238,06
-159 089,45
-152 003,22
-250,00
0,00
100,00
350,00
-250,00
350,00
350,00
0,00
509 757,16
169,53
1,6
1,6
93 488,98
62,54
1,0
1,0
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Lainanhoitokate
Quick ratio
Current ratio
169
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI
TOIMINTAKERTOMUS
Toiminta-ajatus
Kaupunginteatteri on laadukas, omaleimainen ja ohjelmistoltaan monipuolinen metropolialueen pohjoinen
keskusteatteri ja Lahden keskeinen vetovoimatekijä.
Teatteri järjestää teatteriesityksiä omana tuotantonaan
ja yhteistuotantoina. Ohjelmistonsa täydentämiseksi
teatteri järjestää koti- ja ulkomaisia teatterivierailuja ja
muita kulttuuriesityksiä.
Teatterinjohtajan katsaus
Toimintavuoden aikana toteutettiin 10 ensi-iltaa. Ohjelmiston monipuolistamiseksi ja tulorahoituksen lisäämiseksi teatteri toteutti yhteistyössä muiden alan
toimijoiden kanssa 13 eri teoksen vierailunäytännöt
kaupunginteatterissa. Teatterin yhdessä Hämeen taidetoimikunnan kanssa tuottama ”Aina joskus sattuu” ja
”Taivas on takki” kiertue-esityksiä esitettiin 21 kertaa
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä. Jatkettiin ”Hyvinvointilipun” muodossa toteutettavaa yhteistyötä lahtelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden kanssa.
Ovia kaupunkilaisille avattiin myös maksuttomien tapahtumisen muodossa ja pyrittiin tekemään teatterin
toimintaa ja ohjelmistossa olevien teoksia kaupunkilaisille tutuksi.
Oppilaitosyhteistyönä jatkettiin mm. Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan sekä Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjan kanssa. Muuta kouluyhteistyötä jatkettiin myös mm. 9 -luokkalaisten kulttuurikortin ja peruskoulun oppilaiden kulttuurikasvatussuunnitelmaan kuuluvan Kulttuurilinkin muodossa.
Muutokset taseyksikön hallinnossa, toiminnassa ja
taloudessa
Toimintavuosi oli teatterille toiminnallisesti ja taloudellisesti edellistä suotuisampi. Käännekohtana oli syysnäytäntökausi, jonka aikana teatteri pääsi tavoitetasolle niin yleisömäärän kuin tulorahoituksenkin osalta.
Vaikean kevätnäytäntökauden vuoksi kalenterivuoden
yleisömäärää koskevasta tavoitteesta jäätiin 15,5 % ja
yleisömäärä laski edellisestä toimintavuodesta 4 %.
Yleisömäärien väheneminen tilikauden aikana oli koko
teatterialalle tyypillistä.
Kevään lipunmyynnin myötä teatterin liikevaihto ja
siten myös tulostavoite eivät toteutuneet suunnitellusti.
Teatterinjohtaja Maarit Pyökärin irtisanouduttua kesällä 2013, teatterinjohtajan virkaa hoiti teatterin hallinto-
johtaja Kimmo Ryynänen oman virkansa ohessa, kunnes 1.4.2014 Ilkka Laasonen otti teatterinjohtajan viran
vastaan.
Henkilöstö
Kaupunginteatterin henkilöstömäärä tilikauden päättyessä oli 3 vakinaista viranhaltijaa, 95 koko- tai osaaikaista vakinaista työntekijää sekä 47 tilapäistä työntekijää. Tilapäisten työntekijöiden lukumäärä muodostui pääosin teoskohtaisesti palkatuista osa-aikaisista
vierailevista taiteilijoista, avustajista ja työharjoittelijoista.
Ympäristötekijät
Teatteritalon energian käyttöön on kiinnitetty huomiota. Teatterin yleisö- ja toimistotiloissa valaisimien
lamppujen uusimista energiaystävällisiksi on jatkettu.
Halogeenitekniikkaan perustuvat estradivalaisimet
uusitaan energiaystävällisemmiksi vähitellen korvaushankintojen yhteydessä. Näytelmien pukuja ja lavasteita varastoidaan ja hyödynnetään uudelleen aina kun se
on tarkoituksenmukaista. Käytöstä poistettava lavastus- ja pukumateriaalit pyritään kierrättämään. Lipunmyynnin hinnoittelussa suositaan tietoverkossa suoritettavaa asiointia liikenteen ympäristövaikutusten
minimoimiseksi.
Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä
Kaupunginteatterilla on tilikauden aikana tarkistettu
riskienhallintasuunnitelma. Tilinpäätökseen liittyvä
itsearviointi suoritettiin tilikauden päätteeksi.
Lipunmyyntijärjestelmän raportointimahdollisuuksia on
laajennettu yhteistyössä palvelutoimittajan kanssa.
Lipunmyyntijärjestelmän ja kaupungin taloushallinnon
järjestelmien väliset suorasiirrot otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus esitetään rahoituslaskelmassa. Teatterin
sitova tulostavoite, liikeylijäämä oli 2 800 euroa. Tavoitetta ei saavutettu, vaan liikealijäämäksi muodostui –
78.873,11 €. Tulosta heikensi teatterin esitysten vaisu
kysyntä kevätnäytäntökaudella.
Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet
Tilikauden alijäämäinen tulos (90 121,45 euroa) kirjataan taseen omaan pääomaan. Negatiiviseksi muodostuva oma pääoma katetaan tilikausien 2015—2017
ylijäämästä.
170
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä
niihin liittyvää yritystoimintaa (A3).
Tavoite
Teatterin ohjelmisto on monipuolista ja kiinnostavaa.
Arviointikriteeri/mittari
Yleisömäärä
Tavoitetaso
87 000 83 000 (muutos kv 9.6.14)
Ensi-iltojen lukumäärä
10
9 (muutos kv 9.6.14)
Toteuma
Kalenterivuoden 2014 yleisömääräksi muodostui 70 127 katsojaa.
Ensi-iltoja toimintavuonna toteutui 10 kpl.
Ratkaiseva menestystekijä:
Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta
ja yhteisöllisyyttä (B3).
Tavoite
Ehkäistään syrjäytymistä ja huonoosaisuuden kasautumista
Arviointikriteeri/mittari
Hyvinvointilippujen myynti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille niiden lahtelaisten asiakkaiden hyvinvoinnin ja suoriutumisen ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Tuetaan monikulttuurisuutta ja
suvaitsevaisuutta
Monikulttuurisuuden huomiointi
ohjelmistossa
Tavoitetaso
1 200 lippua
Yksi teos
Toteuma
Hyvinvointilippuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille myytiin vuoden 2014 aikana 899 kpl.
Monikulttuurisuus huomioitiin erityisesti kahdessa kevätkaudella esitetyssä teoksessa.
Ratkaiseva menestystekijä:
Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5).
Tavoite
Lasten ja nuorten kulttuuritarjonta
Arviointikriteeri/mittari
Ohjelmistossa lastennäytelmiä/kokoperheen näytelmiä
Tavoitetaso
2 kpl
Ohjelmistossa teoksia perheen
pienimmille
2 kpl 1 kpl (muutos kv 9.6.14)
Toteuma
Lastennäytelmiä/kokoperheen näytelmiä teatterin ohjelmistossa oli 2 kpl.
Ohjelmistossa oli tarjolla yksi teos perheen pienimmille.
171
Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut
TP 2010
Katsojia
78 498
Ensi-iltoja
9
Esityskertoja*
317
Tulot/€/katsoja**
20,54
Valtionosuuden perusteet:
128
henkilötyövuodet
Valtionosuus 1 000 €
2 606
*
**
TP 2011
84 362
11
365
19,96
126
TP 2012
84 329
11
392
22,10
122
TP 2013
73 118
11
405
20,48
120
TP 2014
70 127
10
372
22,40
120
2 606
2 457
2 494
2 494
Tunnusluku sisältää tilaisuudet, joista tilastoitu teatterin katsojat. Esitysten lukumäärän vaihtelut selittää ensisijassa pienen Aino
studionäyttämön esitysmäärien vaihtelu.
Tunnusluku ei sisällä kaupungin toiminta-avustusta ja teatterilain mukaista valtionosuutta
Lahden kaupungin teatteritoimintaan saama valtionosuus perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamin henkilötyövuosiin. Kaupunginteatterille vahvistetut henkilötyövuodet ovat vähentyneet yhdeksällä
vuodesta 2009. Tämä aiheutuu teatterin toiminnan
tehostamistoimista ja toteutetuista kustannussäästöistä. Vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden tuoma valtionosuus oli 20 787 euroa.
172
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto
1 445 729,22
1 404 311,63
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
125 125,22
6 804 999,96
135 657,92
6 703 704,00
-286 790,07
-884 086,02
-1 170 876,09
-296 357,19
-876 844,63
-1 173 201,82
-4 092 519,66
-4 249 418,04
-683 898,74
-225 388,04
-5 001 806,44
-677 818,20
-240 042,12
-5 167 278,36
-201 978,67
-219 157,50
-2 080 066,31
-78 873,11
-1 995 272,73
-311 236,86
83,63
-7 815,88
-3 516,09
-11 248,34
1 587,09
-7 815,88
-1 798,83
-8 027,62
-90 121,45
-319 264,48
-44
-44
-80
-80
-6,23
-22,73
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
173
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI
TASE
31.12.2014
31.12.2013
6 175,92
8 178,92
232 594,31
638 503,81
877 274,04
257 049,37
814 024,42
1 079 252,71
24 451,74
60 578,52
15 174,00
100 204,26
6 908,82
40 065,75
206 968,23
253 942,80
2 700,00
3 700,00
980 178,30
1 336 895,51
OMA PÄÄOMA
Ed. tilikausien yli-/alijäämä
-237 973,95
81 290,53
Tilikauden yli-/alijäämä
-90 121,45
-319 264,48
-328 095,40
-237 973,95
Pitkäaikainen
Lainat kunnalta
260 528,90
260 528,90
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
42 565,69
378 030,51
Saadut ennakot
Ostovelat
97 967,00
80 029,27
68 710,50
32 934,53
121 820,48
705 362,36
133 487,78
701 177,24
1 047 744,80
1 314 340,56
980 178,30
1 336 895,51
-37,19
-18,76
14,45
-328
18,27
-238
303
639
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
VIERAS PÄÄOMA
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1000 €
Lainakanta 31.12. 1000 €
174
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI
RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
-78 873,11
201 978,67
-11 248,34
111 857,22
-311 236,86
219 157,50
-8 027,62
-100 106,98
0,00
0,00
0,00
-207 895,00
148 410,00
-59 485,00
111 857,22
-159 591,98
-335 464,82
-335 464,82
341 748,66
341 748,66
153 738,54
68 869,06
222 607,60
-198 215,65
16 058,97
-182 156,68
Rahoituksen rahavirta
-112 857,22
159 591,98
Rahavarojen muutos
-1 000,00
0,00
2 700,00
3 700,00
-1 000,00
3 700,00
3 700,00
0,00
-111 825,67
0,00
0,1
0,1
-870 136,55
-168,29
0,2
0,2
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Quick ratio
Current ratio
175
ELINKEINORAHASTO
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
Elinkeinorahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoimintaa Lahdessa. Rahaston varoja voidaan
osoittaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja
työllisyyttä edistäviin hankkeisiin sekä rahaston tarkoitusta ja toimintaa palveleviin sijoituksiin. Kohteiden,
joihin rahaston varoja osoitetaan, tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti terveitä. Vuonna 2014 rahaston
varoja käytettiin kaupungin keskustan kehittämiseen ja
elinkeinoelämää vireyttävien hankkeiden edistämiseen.
Rahasto oli talousarviossaan varautunut myös 6,99
miljoonan määrärahalla investointeihin.
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Elinkeinorahaston vuoden 2014 tilinpäätös päätyi
973 359 euron liikealijäämään. Talousarviossa sitovaksi
liikealijäämäksi oli määritelty 2 222 000 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot rahaston taseessa olevasta
käyttöomaisuudesta olivat 300 774 euroa.
Elinkeinorahaston käyttömenoihin varattiin 500 000
euroa Kunnallistekniikan keskustahankkeisiin, 250 000
euroa konsernihallinnon elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin liittyvien selvitysten kustannuksiin ja eteläisen kehätien tiesuunnitelmaan 900 000 euroa (erillispäätös kehätien rahoituksesta, tämä on EAKR hankkeena ja rahaliikenne on sovittu Lahden kautta). Edellisvuoden tavoin muihin rahoituskuluihin jouduttiin kirjaamaan MidInvest Fund PH I Ky:n arvonalennuksena
587 euroa.
Investointiosassa keskustan kehittämiseen sisältäen
matkakeskushankkeen varattiin 5,69 milj. euroa ja
Rantakartanon hankkeeseen 1,1 milj. euroa.
Tilikauden tuloksen käsittely
Rahastoa kartutetaan ja puretaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden yli- tai alijäämällä tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä määrillä siten, että muulla kuin verorahoituksella on rahaston
kartuttamisessa merkittävä osuus. Vuoden 2014 osalta
rahaston omaa pääomaa puretaan tilikauden alijäämää
vastaavalla määrällä eli 949 444 eurolla. Rahaston oma
pääoma, kiinteän omaisuuden arvo mukaan lukien, oli
vuoden lopussa 22 160 337 euroa
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ratkaiseva menestystekijä:
Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5).
Tavoite
Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoi-maa
kasvattavia investointeja
Arviointikriteeri/mittari
Valmius (vaihe tai %)
Tavoitetaso
Keskustan jatkokehittäminen etenee ja varaudutaan RantaKartanon, matkakeskuksen ja
joukkoliikennejärjestelyjen kunnallistekniseen rakentamiseen.
Toteuma
Matkakeskushankkeeseen meni merkittävin osa Elinkeinorahastosta käytetystä pääomasta. Keskustahankkeista
rahaston kautta edistettiin merkittävästi Aleksin ja torin rakentamista ja Ranta-Kartanon ja joukkoliikennejärjestelyiden osuus jäi pieneksi.
176
ELINKEINORAHASTO
TULOSLASKELMA
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
389 876,71
56 451,61
-1 029 820,23
-1 029 820,23
-36 587,31
-36 587,31
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-300 774,90
-270 816,10
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
-32 640,95
-973 359,37
-370 547,50
-621 499,30
24 715,00
0,00
-799,33
23 915,67
24 715,00
9 450,00
-613,00
33 552,00
-949 443,70
-587 947,30
Sijoitetun pääoman tuotto, %
-4,19
-2,51
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
-4,19
-2,51
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Palvelujen ostot
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
177
ELINKEINORAHASTO
TASE
31.12.2014
31.12.2013
162 313,22
195 684,32
6 126 276,33
8 705 947,80
258 442,50
15 090 666,63
6 116 376,33
3 580 768,51
1 583 440,63
11 280 585,47
613 744,65
613 744,65
7 142 005,20
84 033,56
403 283,75
7 629 322,51
11 150 869,07
118 594,56
13 407,04
11 282 870,67
50 720,00
500 000,00
550 720,00
51 307,00
500 000,00
551 307,00
24 046 767,01
23 924 192,11
28 787 104,20
-5 677 323,37
-949 443,70
28 787 104,20
-5 089 376,07
-587 947,30
22 160 337,13
23 109 780,83
1 752 525,49
680 506,89
133 904,39
133 904,39
1 886 429,88
814 411,28
24 046 767,01
23 924 192,11
92,16
-6 627
484
96,60
-5 677
1 443
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1000 €
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
178
ELINKEINORAHASTO
RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
-973 359,37
300 774,90
23 915,67
-648 668,80
-621 499,30
270 816,10
33 552,00
-317 131,20
-4 077 484,96
-4 077 484,96
-1 431 714,11
-1 431 714,11
Toiminnan ja investointien rahavirta
-4 726 153,76
-1 748 845,31
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
4 008 863,87
-355 315,71
1 072 018,60
4 725 566,76
1 195 769,98
-118 594,56
680 506,89
1 757 682,31
-587,00
8 837,00
550 720,00
551 307,00
-587,00
551 307,00
542 470,00
8 837,00
-8 623 674,90
-15,91
39
4,3
4,3
-8 757 624,96
-22,15
109
14,5
14,5
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien
rahavirta ja sen kertymä, €
Investointien tulorahoitus, %
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
179
4.4.1 Taseyksiköiden sitovuustasojen ylitykset
Taseyksiköiden sitovuustasoksi on määritelty yksiköittäin joko liikeyli-/alijäämä tai tilikauden yli-/alijäämä.
Lahden Servio 1 000 €
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Lahden
kaupunginteatteri 1 000 €
Liikeylijäämä (-alijäämä)
TP 2013
206,2
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
0,0
30,0
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
30,0
-38,8
Poikkeama
-68,8
TP 2013
-311,2
Alkuperäinen TalousarvioTA 2014
muutokset
-1,7
4,5
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma
2,8
-78,8
Poikkeama
-81,6
Lahden Servio
Lahden Servion tilikauden tulokseen vaikutti huomattavasti lomapalkkajaksotus, mikä oli huomattavasti suurempi kuin etukäteen oli ennakoitu. Lomapalkkajaksotuksen ennustamista vaikeutti toukokuussa Lahden
Servioon siirtyneet sairaala- ja osastoapulaiset
Lahden kaupunginteatteri
Teatterin sitovasta tavoitteesta jäämisen syynä ovat
pääsylipputulojen ja yleisömäärän alittuminen asetetusta tavoitteesta. Myyntitulot jäivät asetetusta tavoitteesta noin 349 000 euroa ja teatteri on pyrkinyt kattamaan myyntitulovajettaan menosäästöin.
180
181
5. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT
JA TOSITELAJIT
182
183
KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT
Luettelo vuonna 2014 käytetyistä kirjanpitokirjoista:
Päiväkirja
Pääkirja
Käyttöomaisuuskirjanpito
Ostoreskontra
Myyntireskontra
Palkkakirjanpito
Varastokirjanpito
Konsernikirjanpito
Lainat (anto- ja ottolainat)
Haltijavelkakirjat ja panttikirjat
Takaussitoumukset
Lahjoitusrahastot
Rahoitusosuuskortisto
Tasekirja
Tase-erittelyt
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
sähköisessä arkistossa
atk-tulosteena
sähköisessä arkistossa
atk-tulosteena
atk-tulosteena
atk-tulosteena
atk-tulosteena
erikseen sidottu paperisena
erikseen arkistoitu paperisena
Käytetyt tositelajit:
Muistiotositteet
Muistiotositteet (jaksotukset)
Muistiotosite (yrityksen sisäinen laskutus)
Muistiotosite (yritysten välinen kirjaus)
ALV-vero kauden vaihteessa
Laskujen maksatus
Sähköiset ostolaskut (IP), veloitus
Sähköiset ostolaskut (IP), hyvitys
Ostoreskontra (toimittajat suoritus)
Laskutus- ja myyntireskontratositteet
Myyntireskontra (asiakas suoritus)
Myyntireskontra (korkolasku)
Tasaustosite (reskontra käsinkuittaus)
Maksunpalautus asiakkaalle
Luottotappiokirjaus
KOM purku taseeseen
KOM kirjaus
KOM poistokirjaus
COFI-täsmäytys
Maksuselvitys
Rahoitus
Tositetiliotteet
F.K. palkkaliittymä
TEM matkalaskuliittymä
Effica YPH-liittymä
CPU-kassapankkiliittymä
WebMarela varastoliittymä
SA
SB
KU
Y1
SV
R2
KR
KG
KZ
RV
DZ
DA
AB
ZP
LT
PU
AA
AF
SC
ZV
R1
SK
L1
L2
L3
L4
L5
184
185
6. TILINPÄÄTÖKSEN
ALLEKIRJOITUKSET
186