Lahden kaupungin tilinpäätös 2014
TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 16.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS ........................................................................................................................................ 5 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................. 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................................... 7 1.1.2 Hallinto ................................................................................................................................................. 8 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys............................................................................................................... 10 1.1.4 Päijät-Hämeen taloudellinen kehitys ................................................................................................... 10 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ............................................................... 12 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...................................................................................... 12 1.1.7 Henkilöstö .......................................................................................................................................... 13 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.................................................................... 15 1.1.9 Ympäristötekijät ................................................................................................................................. 15 1.1.10 Hyvinvoinnin edistäminen ................................................................................................................. 21 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN KAUPUNGISSA ................................... 23 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ............................................... 25 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen................................................................................................... 25 1.3.2 Toiminnan rahoitus ............................................................................................................................. 27 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ........................................................................................................ 29 1.3.4 Kokonaistulot ja –menot ..................................................................................................................... 30 1.4 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS........................................................................................................ 31 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ......................................................................................... 31 1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus................................................................................................................ 32 1.4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ......................................................................................... 32 1.4.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ..................................................................... 32 1.4.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ..................................................................................... 32 1.4.6 Konsernin tytäryhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ................................................. 33 1.4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ................................................................................................ 34 1.4.8 Konsernin kokonaistulot ja -menot...................................................................................................... 37 1.4.9 Keskeiset liitetiedot ............................................................................................................................ 38 1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET .......................... 40 1.5.1 Asiaa koskeva sääntely ........................................................................................................................ 40 1.5.2 Tilikauden tuloksen käsittely ............................................................................................................... 40 1.5.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet............................................................................................... 40 2. TOTEUTUMISVERTAILUT .................................................................................................................................. 41 2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 43 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................ 52 2.3 TULOSLASKELMOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................. 90 2.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN .......................................................................................................... 92 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 97 2.6 SITOVUUSTASOJEN YLITYKSET .............................................................................................................. 98 2.7 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ............................................. 100 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................................... 101 3.1 TULOSLASKELMA................................................................................................................................. 103 3.2 RAHOITUSLASKELMA .......................................................................................................................... 104 3.3 TASE .................................................................................................................................................... 105 3.4 KONSERNILASKELMAT......................................................................................................................... 108 4. LIITETIEDOT .................................................................................................................................................... 113 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT............................................................................................................. 115 4.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ............................................................................................ 130 4.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT.................................................................................................. 138 4.4 TASEYKSIKÖIDEN JA ELINKEINORAHASTON TILINPÄÄTÖKSET ............................................................. 142 4.4.1 Taseyksiköiden sitovuustasojen ylitykset ........................................................................................... 179 5. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT ................................................................................................ 181 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET ............................................................................................................. 185 5 1. TOIMINTAKERTOMUS 6 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Lahden kaupungille sekä kaupungin rakentamisen että talouden tasapainottamisen vuosi. Toriparkin ja matkakeskuksen rakennustyöt etenivät, ja osin niiden liikkeelle saamat laajat yksityiset investoinnit asuntoihin ja toimitiloihin kaupungin keskusta-alueella uudistavat kaupungin ilmeen. Kaupungin kasvu nopeutui edellisestä vuodesta. Kaupungin merkittävimmät omat investoinnit kohdistuvat palvelutuotantoon, kuten kouluihin ja kaupunginsairaalaan. Kaupungin toiminta ja palvelut pystyivät vuoden aikana vastaamaan palvelutarpeeseen. Yhteispäivystys on merkinnyt avoterveydenhuollon palveluiden saatavuuden paranemista ja samalla lisäkustannuksia. Vanhustenhuollossa on mm. viety eteenpäin mittavia palvelutalohankkeita. Koulutuspuolella uutta on IB-lukiolle saatu toimilupa. Kaupungin vuoden 2014 taloudellinen tulos oli merkittävästi talousarviota parempi. Saavutettu vuosikate, 53 miljoonaa euroa, on kaksituhattaluvun paras. Myös tulos, 21 miljoonaa euroa, on tyydyttävä. Hyvä tulos perustui pitkäjänteiseen toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseen yhdessä henkilöstön kanssa, vahvistuneeseen kustannustietoisuuteen ja henkilöstön motivoituneeseen asenteeseen. Vuoden 2014 määrärahojen ylityspaineet pysyttiin kattamaan kaupungin talousarvion sisältä. Toimintatapojen muutokset ja tehostaminen näkyi henkilöstömenojen alittumisena noin 10 miljoonalla eurolla. Kaupungin toimintakulut olivat vuonna 2014 lähes prosentin alhaisemmat kuin vuonna 2013, huolimatta palveluiden kysynnän kasvusta. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 3,3 prosentilla, mikä pääosin perustui kunnallisveron korotukseen. Valtionosuudet vähenivät tilinpäätösvuonna 1,3 prosenttia valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 78 miljoonaa euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot, muut koulut ja päiväkodit, kaupunginsairaala sekä matkakeskus. Tulorahoitus riitti kattamaan 68 prosenttia nettoinvestoinneista. Tilivuoden odotettua parempi tulos lisää taseeseen kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää noin 126 miljoonaan euroon. Kaupungin omaan toimintaan otetut lainat olivat vuoden 2014 lopussa 240 miljoona euroa eli 2314 euroa asukasta kohden. Koko konsernin lainamäärä kohosi 885 miljoonaan euroon. Lahden vuoden 2014 tulos oli 21 miljoonaa euroa, mutta siihen sisältyi noin 22 miljoonan euron edestä konsernin sisäisiä tai satunnaisia eriä, joita ilman tulos olisi ollut 1 miljoonan euron tappiollinen. Konsernijärjestelyt poisluettunakin tulos merkitsee erittäin merkittävää paranemista edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin tulostaso oli myös vuonna 2014 edelleen riittämätön pysäyttämään kaupungin velkaantumista. Jatkuva määrätietoinen tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä pitkälle eteenpäin. Julkisen talouden tilanne edellyttää kaikilta kunnilta jatkuvaa toimintojen kehittämistä sekä toiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Lähivuosina Lahdessa tuottavuustoimet tulee yhdistää vuoden 2016 alussa tapahtuvan Nastolan ja Lahden yhdistymisen valmisteluun ja toteuttamiseen. Yhdistyminen antaa uusia mahdollisuuksia toimintaprosessien uudistamiseen ja uusiin toimintamalleihin. Samalla uusi muodostuva Lahden kaupunki on aiempaa vahvempi toimija alueen elinvoiman vahvistamisessa, elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisessa ja alueen vetovoiman kasvattamisessa. Vain laajeneva yritystoiminta ja uudet työpaikat voivat turvata hyvinvoinnin ja palvelujen kehityksen alueella. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja 8 1.1.2 Hallinto Kaupunginvaltuusto Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; 3 a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kaupunginvaltuuston paikkajakauma 31.12.2014: Kokoomuksen valtuustoryhmä 18 SDP:n valtuustoryhmä 18 Lahden Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmä 9 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 5 Lahden Kristillisdemokraattien valtuusto4 ryhmä (KD) Vihreiden valtuustoryhmä 3 Keskustan valtuustoryhmä 2 Yhteensä 59 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Mika Kari, SDP I varapuheenjohtaja Juha Rostedt, Kok. II varapuheenjohtaja Kirsi Vaara, Vihr. III varapuheenjohtaja Hannu Himanen, Kok. Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Kaupunginvaltuusto 2013—2016 Aaltonen Kalle, PS Basboga Alettin, SDP Bruneau Milla, Kok. Hakala Seppo, Kok. Hartman Jari, SDP Heino Martti, SDP Hildén Sirkku, SDP Hilkemaa Juhani, Kok. Himanen Hannu, Kok. Holopainen Antti, Vas. Iivonen-Pekesen Susanna, SDP Ilmoniemi Katja, SDP Järvinen Pekka, Vas. Kaartinen Leena, KD Kari Mika, SDP Kataja Matti, Kok. Kauppila Matti, Vas. Kautto Vuokko, Vas. Komu Pekka, SDP Koskinen Lasse, PS Koskinen-Laine Ulla, SDP Kotala Raimo, PS Lahtinen Ville, Kok. Laihanen Nina, PS Lehto Rami, PS Lehtomäki Saila, Kesk. Lempinen Kari, SDP Lientola Elisa, Vas. Loponen Marjo, KD Mantere Leena, KD McCarron Francis, Kok. Mustonen Martin, Kok. Mäkelä Martti, PS Mäntylä Aleksi, Vihr. Möykky Tarmo, PS Nieminen Erkki, SDP Niinistö Sari, Kok. Nikkanen Arja, Kok. Nissinen Jarkko, SDP Pohjolainen Einari, Kok. Ratia Jorma, Kok. Ravalt Juha, PS Ripatti Tapani, SDP Rostedt Juha, Kok. Räihä Timo, KD Salakka Helena, Kok. Salmi Kari, SDP Salonen Jari, Kok. Sirvo Antti, SDP Skinnari Ville, SDP Suhonen Kaarina, Kesk. Taavila Marja-Leena, Kok. Tuomi Maarit, PS Vaara Kirsti, Vihr. Vahter Merja, Kok. Vainio Eero, SDP Vartiainen Onerva, Vihr. Viinikka Anneli, SDP Viljanen Ilkka, Kok. 9 Kaupunginhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on lisäksi mm. 1) huolehtia kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä tehdä kaikilla kunnallisen toiminnan aloilla esityksiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi ja kaupungin etujen mukaisiksi, 2) valvoa, että kaupungin lautakunnat, toimikunnat ja kaupungin palveluksessa olevat henkilöt suorittavat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin etujen mukaisesti, 3) hoitaa kaupungin omaisuutta siltä osin kuin tehtävä ei lain tai voimassa olevien määräysten mukaan kuulu lautakunnalle, toimikunnalle tai viranhaltijalle, sekä antaa näille tarpeelliset ohjeet käytettäväksi uskotun omaisuuden hoitamisesta ja 4) esittää valtuustolle viimeistään maaliskuussa luettelo, josta käyvät selville valtuuston päätettävissä asioissa edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä tehdyt kunnan jäsenten aloitteet sekä toimenpiteet tai muut kannanotot niiden johdosta. Kaupunginhallituksen paikkajakauma 31.12.2014: Kokoomus 4 SDP 4 Perussuomalaiset 2 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 11 KAUPUNGINHALLITUS 2013—2014 Puheenjohtaja Ilkka Viljanen, Kok. I varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen, SDP II varapuheenjohtaja Rami Lehto, PS Jari Hartman, SDP Sirkku Hildén, SDP Antti Holopainen, Vas. Susanna Iivonen-Pekesen, SDP Sari Niinistö, Kok. Jorma Ratia, Kok. Maarit Tuomi, PS Merja Vahter, Kok. Esittelijät: Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Toimialajohtaja Matti Kuronen Toimialajohtaja Mikko Komulainen Toimialajohtaja Maritta Vuorinen 10 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys 1.1.4 Päijät-Hämeen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyi prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää puoleen toista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. (VM, Talousnäkymät ja palkanmuodostus, tammikuu 2015) Päijät-Hämeen yritysrakenne on koko muuhun maahan verrattuna aavistuksen pk-yritys-valtaisempi ja perustuu jonkin verran enemmän kotimarkkinakeskeiseen perheyrittäjyyteen. Suomen BKT:n kasvu vuonna 2014 jäi nollan paikkeille. Taustalla on yksityisen kulutuksen ja investointien heikko kehitys. VM:n ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 prosenttia, kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 prosenttia. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Yritysten nettomuutos Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuonna 2014 Päijät-Hämeessä perustettiin 867 uutta yritystä ja lakkautettiin 551 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 292. Lahden väestön kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaupungin väestömäärä oli joulukuun lopussa 103 811. Väkiluku kasvoi viime vuonna 447 henkilöllä eli 0,4 prosenttia. Väestömäärän kasvuun vaikutti eniten kuntien välinen muuttoliike (313 henkilöä). Maahanmuutto lisäsi väestöä 265 henkilöllä. Kuolleita oli 131 enemmän kuin syntyneitä. Väestönlisäys oli noin 100 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Muista kunnista saatu muuttovoitto oli yli 250 henkilöä enemmän ja nettosiirtolaisuus lähes 80 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Kuolleiden enemmyys oli noin 80 enemmän kuin vuonna 2013. Viimeisen neljän vuoden aikana kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä. Viimeisen viiden vuoden aikana kaupungin väkiluku on lisääntynyt yli 2 900 henkilöllä. Suurin syy väestönlisäykseen on kuntien välinen muuttoliike, muuttovoittoa muista kunnista on saatu liki 1 700 henkilöä. Maahanmuuton vaikutus on hieman pienempi, se on tuonut kaupunkiin lähes 1 400 asukasta lisää vuosina 2010—2014. Kuolleita on ollut 131 enemmän kuin syntyneitä. Jo kolmena vuotena peräkkäin kuolleita oli useita kymmeniä henkilöitä enemmän kuin syntyneitä. 11 Työvoima ja työttömyys Työvoimasta työllisiä oli 40 258 ja työttömiä 9 610. Vuoden 2014 aikana työllisten määrä väheni 438 henkilöllä työttömien määrän kasvaessa 1 018 henkilöllä. Työllisten osuus koko väestöstä oli 38,8 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste oli Lahdessa 19,3 prosenttia ja koko maassa 13,9 prosenttia. Vuoden aikana työttömyysprosentti nousi Lahdessa 1,9 prosenttiyksikköä ja koko maassa 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömistä 2 655 oli ollut työttömänä yli vuoden ja alle 25-vuotiaita nuorisotyöttömiä oli 1 464. Vuoden 2014 aikana kaikkien työttömien määrä kasvoi 1018 henkilöllä (11,8 %), pitkäaikaistyöttömien määrä 557 henkilöllä (21,1 %) ja nuorisotyöttömien määrä 243 henkilöllä (19,9 %). Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahdessa asuva työvoima oli vuoden 2014 lopussa 49 868 henkilöä, mikä on 580 enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Taloudellisesti kaupungin viime vuosi toteutui odotettua paremmin. Toimintamenot alenivat 5,2 milj. euroa (0,8 %) verrattuna vuoteen 2013. Alkuperäiseen talousarvioon 2014 verrattuna toimintakulut alittuivat 17,2 milj. euroa (-2,3 %). Viime vuoden hyvän tuloksen taustalla on monia tekijöitä, joista esiin voi nostaa talouskurin tiukentamisen ja sopeuttamistoimissa onnistumisen. Määrärahamuutospaineet katettiin kaikki kaupungin talousarvion sisältä ja sopeuttamistoimia on toteutettu kaikissa kaupungin yksiköissä. Kaupungissa myös käytiin koko kaupunkia koskevat yhteistoiminaneuvottelut ja myytiin tarpeetonta omaisuutta. Toimintatuotot kasvoivat 27,3 milj. euroa, eli 26,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tuotot kasvoivat 0,2 milj. euroa (0,1 %). Talousarvioon 2014 budjetoidun -0,7 milj. euron alijäämän sijasta nousi kaupungin tilikauden ylijäämä 22,4 milj. euroon. Kaupungin investoinnit toteutuivat edellisvuotta korkeampina, bruttona 80,7 milj. euroa. Talonrakennusinvestoinneista taloudellisesti merkittävimpinä jatkuivat vuonna 2014 Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalohankkeet sekä kaupunginsairaalan saneeraus. Rakennushankkeiden käyttösuunnitelmaa toteutettiin suunnitellussa aikataulussa muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Keskustan osalta toriparkin rakentaminen jatkui, rakentamisesta ja operoinnista vastaa Lahden tytäryhtiö Lahden Pysäköinti Oy. Toriparkkitalon on määrä olla valmis keväällä 2015. Matkakeskuksen rakentaminen aloitettiin alku vuodesta ja siitä aiheutui aseman seudulle mittavia liikennejärjestelyjä. SAP -toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty edelleen ja vuoden 2014 aikana on suunniteltu SAP HR järjestelmää, joka tullaan ottamaan tuotantokäyttöön loppuvuodesta 2015. Tilikauden aikana tehtiin Lahti konsernin osalta seuraavia muutoksia: Kaupunginsairaalan laboratoriopalvelut siirtyivät Laboratorio liikelaitokseen, Lamk Oy perustettiin ja toiminta eriytettiin PäijätHämeen koulutuskonsernin toiminnasta, Hämeen Päihdehuollon Kuntayhtymän toiminta loppui 31.10.2014. LK Kiinteistöpalvelut asetettiin selvitystilaan 31.1.2014. Lisäksi syntyivät päätökset Lahti Events Oy:n ja Työhönvalmennus Valma Oy:n perustamisista, toiminta näiden osalta alkoi vuoden 2015 alussa. Salpausselän kuntajakoselvitys jatkui vuonna 2014, syksyllä päädyttiin ratkaisuun, jossa jatkoselvityksen kohteena olivat Nastolan ja Lahden sekä Hämeenkosken ja Hollolan kuntien yhdistymiset. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys Lahden ja Nastolan osalta päättyi selvitysmiehen jättämään yhdistymissopimukseen 15.12.2014. Kuntien päätökset siirtyivät siten vuoden 2015 puolelle ja 26.1.2015 sekä Nastolan että Lahden valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä vuoden 2016 alusta. Suomen kansantalouden näkymät ovat synkistyneet vielä aikaisemmista ennusteista, joten työtä jossa tilinpäätösvuonna onnistuttiin, on pystyttävä jatkamaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion yhteydessä Talousohjelman 2015—2017, jossa on esitetty konkreettia toimenpiteitä tilinpäätösvuoden talouden tasapainottamisohjelmalle. Talousohjelman sopeuttamistavoite seuraavien kolmen vuoden aikana noin 40 milj. euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa vuonna 2014 asetetuista tavoitteista useat ovat lähteneet toteumaan. Tavoite henkilöstömäärän vähentämisestä on edennyt. Vuoden 2014 aikana vakinaisten määrä oli vähentynyt 117 ja määräaikaisten määrä 215 henkilöllä. Hyvästä tuloksesta huolimatta Talousohjelmaa 2015—2017 tulee noudattaa, sopeuttamistoimia jatkaa ja aktiivisesti etsiä uusia toimintatapoja toiminnan tehostamiseksi. Keväällä 2014 päätettiin talouskehyksestä 2015, mutta veropäätökset vuodelle 2015 tehtiin vasta syksyllä. Tuloveroprosentti on ennallaan (20,25 %) ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin siten, että niiden tuotto kasvaa noin 3,7 milj. eurolla vuonna 2015. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy erittäin maltillinen menojen kasvu, jolle vuoden 2014 rohkaiseva käänne menokasvun leikkaamisessa antaa kuitenkin luottamusta. Salpausselän Kuntajakoselvityksen jatkoselvityksen perusteella Nastola ja Lahti muodostavat uuden kunnan vuoden 2016 alusta. Valmistelutyöt uuden talousrakenteen luomiseksi ja taloustietojen yhdenmukaistamiseksi on aloitettu. Investointimenot ovat suunnitelmakaudella edelleen korkeat yhteensä 242,7 milj. euroa. Korkein investointitaso osuu vuodelle 2015, jonka jälkeen investointien ennustetaan palaavan lähelle aikaisempaa tasoa reiluun 60 milj. euroon. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan vuosina 2015—2017 kattaa lähes puolet investoinneista. 13 Kaupungin pitkäaikainen lainakanta kasvaa taloussuunnitelman mukaan vuoteen 2017 mennessä 807 milj. euroon, josta tytäryhteisöille myönnettyjä lainoja on 564,4 milj. euroa. Lainakanta ilman tytäryhteisöille myönnettyjä lainoja olisi tällöin 242,6 milj. euroa eli noin 2 291 euroa/asukas. Vuoden 2014 tilinpäätös parantaa kyseisiä laina-arvioita noin 20 milj. euroa. Verotulojen osalta Lahden yhteisöveron jakoosuuden kahdeksan prosentin pudotus vuoden 2015 alussa on huolestuttavaa tulevia vuosia silmälläpitäen. Valtionosuudet näyttäisivät suunnitelmakauden alussa toteutuvan arvioitua positiivisemmin. Todennäköisesti valtionosuuksien karsinta jatkuu tulevina vuosina. 1.1.7 Henkilöstö Vakinaisten prosentuaalinen osuus kokonaismäärästä on kasvanut edelleen, mikä on ollut tavoitteena. Vakinaisten osuus oli 79,0 prosenttia. Naisten osuus kasvoi 86,1 prosenttiin. Keski-ikä on lähtenyt nousemaan ja oli 45,3. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on pysynyt jokseenkin samana. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä oli yhteensä 6 004 vuoden 2014 lopussa (6 336 vuoden 2013 lopussa). Vakinaisia oli 4 742 (4 859 vuotta aiemmin) ja määräaikaisia 1 262 (1 477 vuotta aiemmin). 332 henkilön vähennyksestä 31 selittyy siirtymisinä laboratorioliikelaitokseen. Työllistettyjä oli vuoden vaihteessa 70. Sosiaali- ja terveystoimialalla henkilöstömäärä on vähentynyt sivistystoimialaa enemmän. Tämä johtuu siitä, että Lahden Servioon siirtyi 123 henkilöä toukokuun alussa. Sivistystoimialalta siirtyi 11 henkilöä Lahden Servioon vuoden 2014 alussa. Organisaatiokohtainen henkilöstön määrän vaihtelu käy ilmi seuraavan sivun taulukosta. Sairauspoissaolojen määrä nousi vuoden 2013 tasosta 1,2 kalenteripäivää. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 16,0 kalenteripäivää henkilöä kohden. Henkilöstökertomus julkistetaan sähköisessä muodossa ja julkaistaan Lahden kaupungin Internet osoitteessa: www.lahti.fi (http://www.lahdenvuosi.fi/2014/lahdenhenkilostokertomus-2014) 14 Henkilöstön määrän muutokset Konsernihallinto vakinaiset määräaikaiset Sosiaali- ja terveystoimiala vakinaiset määräaikaiset Sivistystoimiala* vakinaiset määräaikaiset Tekninen ja ympäristötoimiala vakinaiset määräaikaiset Taseyksiköt* vakinaiset määräaikaiset Kaikki yhteensä Vakinaiset yhteensä vakinaisten osuus (%) Määräaikaiset yhteensä määräaikaisten osuus (%) 2010 81 70 11 2 449 1 817 632 2 670 1 998 672 228 192 36 513 448 65 5 941 4 525 76,2 1 416 23,8 2011 81 72 9 2 495 1 887 608 2 741 2 021 720 223 201 22 526 465 61 6 066 4 646 76,6 1 420 23,4 2012 96 79 17 2 552 1 918 634 2 770 2 023 747 222 197 25 531 461 70 6 171 4 678 75,8 1 493 24,2 Työllistetyt 251 344 205 Kaikki yhteensä (sis. työllistetyt) 6 192 6 410 6 376 Henkilöstöresurssit henkilötyövuosina 5 265 5 261 5 297 *Teatterin ja orkesterin henkilöstömäärä on mukana sivistystoimialan luvuissa 2013 96 78 18 2 735 2 062 673 2 782 2 085 697 223 203 20 500 431 69 6 336 4 859 76,7 1 477 23,3 2014 87 73 14 2 500 1919 581 2 628 2048 580 217 203 14 572 499 73 6 004 4 742 79,0 1 262 21,0 Muutos 13/14 9 -5 -4 -235 -143 -92 -154 -37 -117 -6 0 -6 72 68 4 -332 -117 2,3 -215 -2,3 226 6 562 5 210 70 6 074 5 052 -156 -488 -158 Henkilöstön tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstönlukumäärä 31.12. 5 941 6 066 6 171 6 336 6 004 Työllistettyjä 251 344 205 226 70 Vakinaisia % 76,2 76,6 75,8 76,7 79,0 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 85,0 85,0 85,7 85,7 86,1 Keski-ikä (koko henkilöstö) 45,7 45,1 45,0 44,9 45,3 Keskimääräinen palvelusaika (vakinainen henkilöstö) 14,8 14,4 14,3 14,9 13,8 3,5 3,8 3,7 3,4 3,1 Eläkeikä (vanhuuseläke) 63,7 64,1 63,4 63,5 63,7 Eläkeikä (kaikki eläkkeet) 59,7 60,9 62,6 62,4 63,0 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % (vanhuuseläkkeet + työkyvyttömyyseläkkeet) 84,7 89,4 83,3 83,0 83,0 3,3 3,4 3,8 Lähtövaihtuvuus % Koulutuspäivien lukumäärä/henkilö Tutkijan koulutus (henkilöä) Sairauspoissaolot, kalenteripv/henkilö Palkkamenojen kasvu % 12 15 9 19 18 15,6 15,6 14,6 14,8 16,0 3,5 6,3 4,2 3,3 -2,6 15 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittäviä epävarmuustekijöitä aiheutuu maailman talouden kehityksestä sekä edelleen Venäjän ja Ukrainan välisistä ongelmista. EU:n ja USA:n asettamat pakoteet ja Venäjän asettamat vastapakoteet heijastustuvat valtiontalouteen ja siten myös kuntatalouteen. Hallituksen suunnittelemista rakenteellista uudistuksista Sote -uudistus ja kuntien velvoitteiden vähentäminen, ns. ”normitalkoot”, on edelleen kesken. Näiden vaikutuksista kuntatalouteen on vaikea esittää uskottavaa arviota. Rahoitusriskejä, joita ovat korkoriski, valuuttariski, likviditeettiriski ja luottoriski, hallitaan kaupunginhallituksen hyväksymien Lahden kaupungin rahatoimen linjausten mukaisesti hajauttamalla lainat ja sijoitukset toteuttamishetken markkinatilanteen mukaan ja jo olemassa oleva laina- ja sijoitussalkku huomioon ottaen, ottamalla kantaa korkoperustaan, valuuttaan ja erääntymisajankohtaan sekä muuttamalla sijoitus- ja lainasalkkujen korko- ja/tai valuuttajakaumaa johdannaissopimusten avulla. Korkoriski on korkojen muutoksista aiheutuvaa epävarmuutta. Kiinteäkorkoiset lainat tai saatavat eivät voimassaoloaikanaan ole korkoherkkiä. Korkoherkkien vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista oli tilipäätöshetkellä 46,6 prosenttia. Rahavaroihin, sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liittyy riski siitä, ettei vastapuoli täytä velvoitteittaan. Tätä vastapuoliin liittyvää luottoriskiä rajataan tekemällä sopimukset kaupunginhallituksen hyväksymien Lahden kaupungin rahatoimen linjausten mukaisesti. Tilinpäätöshetkellä ei rahavaroihin, sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liity rahoituksen luottoriskiä. Valuuttamääräisiin lainoihin liittyvä valuuttariski on eliminoitu lainojen noston yhteydessä valuutanvaihtosopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä kaupungilla ei ole lainoihin tai korkovirtoihin liittyvää valuuttariskiä. Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että kaupungin maksuvalmiutta ei pystytä turvaamaan joka tilanteessa. Kaupungin maksuvalmiutta ennakoidaan maksuvalmiussuunnittelulla ja kassaennusteilla. Likviditeettireservinä ovat rahat ja pankkisaamiset, konsernitilin luottolimiitit sekä muut luottolimiitit. Tilikauden lopussa kaupungin 250 miljoonan euron kuntatodistusohjelmasta oli käytössä 0 euroa. Kaupunki ei vakuuta omaisuuttaan vahinkojen varalta, vaan on perustanut mahdollisia vahinkoja varten vahinkorahaston. Lahden kaupungin vahinkorahaston pääoma 31.12.2014 oli 10,2 milj. euroa. Tilikauden 2014 aikana ei rahastosta korvattu vahinkoja. 1.1.9 Ympäristötekijät Vuoden 2014 merkittäviä ympäristömyönteisiä toimia ja hankkeita Lahden kaupungin strategian päivitys Lahden kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2013 hyväksymä strategia on kaupunkikonsernin keskeinen johtamisen väline. Strategiassa tehtyjä linjauksia noudatetaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Kestävän kehityksen näkökulmasta tarkasteluna strategia linjaa kaupungin kehitystä ympäristökaupunkina edelleen kantamaan vastuuta hyvästä ympäristöstä sekä ympäristövastuullisuuden vahvistamisesta. Lahden kaupungin strategiaan on kirjattu visio 2025: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Energiatehokkuus ja ympäristöliiketoiminta painopisteinä 2014 päättyneessä GreenCity- ohjelmassa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama GreenCityohjelma (2010—2014) on keskittynyt kaupunkitasolla erityisesti energian käytön tehostamisen kysymyksiin. Vuoden 2014 aikana kehitettiin edelleen Lahden seudun rakennusvalvonnan tarjoamaa rakentajille suunnattua energianeuvontaa sekä kaupungin toimistojen ekotehokkuutta. Lahden Tilakeskus on pysyttänyt GreenCity- ohjelmassa luotuja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurannan ja kehittämisen malleja osaksi normaalia toimintaansa. Hankkeen pohjalta on myös käynnistynyt merkittävä ESCO-hanke, jonka avulla kehitetään kymmenen kaupungin kiinteistön energiatehokkuutta. Yhteenvetona hankkeesta voidaan todeta, että Green City hankkeen kokemukset ja toimintatavat ovat siirtyneet osaksi Lahti-konsernin normaalia toimintatapaa sekä Lahden profiili kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen edistäjänä sekä kansallisesti että kansainvälisesti on vahvistunut! Teknisen ja ympäristötoimialan kestävän kehityksen toiminta Tekninen ja ympäristötoimiala on ollut aktiivisesti edistämässä koko kaupunkiorganisaatiossa WWF:n Green Office järjestelmän käyttöönottoa. Teky:ssä Lahden seudun ympäristöpalvelut (Lsyp) on ollut koordinaatiovastuussa koko kaupunkiorganisaation Green Office toiminnan edistämisestä ja Teky on kokonaisuudessaan saanut Green Office sertifikaatin ja koko kaupunkikonsernissa on sertifioituja työyksikköjä 10. Vuoden 2014 aikana kaupunki on ollut edistämässä Reilun Kaupan toimintaa. Lahti Ateria ja eräät toimipisteet ovat ottaneet Reilun Kaupan tuotteita tarjoiluvalikoimaan, Lahden Seurakuntakuntayhtymä sekä eräät yksityiset ravintola-alan toimijat ovat myös siirtyneet käyttämään Reilun Kaupan tuotteita. lahden kaupunki sai joulukuussa 2014 ”Reilun Kaupan kaupunki” arvonimen. 16 Vuoden 2014 aikana Lsyp:n tehtävänä oli koko kaupunkikonsernin ekologisen kestävän kehityksen työn koordinaatio ja toiminnassa mukana olevien toimijoiden sparraus. Euroopan laajuisen Kaupunginjohtajien yleiskokouksen Ilmastositoumuksen mukainen suunnitelma saatiin laadittua, jätettiin esitys Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2017 kilpailuun sekä tehtiin esitys WWF:n maailmanlaajuiseen kestävä kaupunki kilpailuun. Yleiskaavatyössä 2013—2016 on pureuduttu kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen yhdyskuntarakenteen keinoin. Kävely ja pyöräily ovat ekologista, terveellistä ja taloudellista. Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa varten tarvittavat investoinnit ovat merkittävästi autoliikenteen vaatimia investointeja pienemmät. Kaupunki, jossa töihin ja palveluihin pääsee kävellen ja pyörällä on myös houkuttelevampi ja elinvoimaisempi. Yleiskaavaluonnokseen on vuonna 2014 merkitty nk. pyöräilyn laatukäytävät. Osallistuvan kaupunkisuunnittelun rooli kasvoi Maalis-huhtikuussa järjestettiin neljä avointa Oma Lahti iltaa eri puolilla kaupunkia. Työpajoihin osallistui yli sata kaupunkilaista, jotka yhdessä järjestäjien kanssa ideoivat tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Ideoita ja noin 400 karttapaikannusta hyödynnettiin yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Kommentit näkyvät niin kaavakartalla kuin yleiskaavan selostuksessa. Myös lapset ja nuoret otettiin mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun iPad-kyselyn ja osallistavien menetelmien avulla. Kaikkiaan kaavoitukseen liittyviä asukastilaisuuksia järjestettiin noin tuplasti edellisvuoteen verrattuna. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranivat Lahden seudun joukkoliikenteessä tapahtui 1.7.2014 merkittävä uudistus, joka merkitsi Lahden kaupunkiseudulla ennen kaikkea parempaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Uudistuksen myötä liikenteeseen tulivat täysin uudet bussit ja ajettavien kilometrien määrä lisääntyi noin 40 %. Liikennettä hoidetaan nykyään Lahden seudun liikenteen (LSL) nimissä ja Lahden kaupunki toimii seudullisena viranomaisena, joka vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Uudistus on otettu hyvin vastaan, joka näkyy matkustajamäärien kasvuna. Sivistystoimialan kestävän kehityksen ympäristökasvatustyö Lahden kestävän kehityksen ohjelma 2011 -kirja sisältää kaikille yhteisiä tavoitteita, mutta myös eri toimijoiden erityistavoitteita ja pilottihankkeita. Esimerkiksi lukiokoulutuksessa on siirrytty suurilta osin sähköiseen viestintään ja tiedottamiseen (mm. opinto-opas löytyy vain sähköisenä versiona ja paperisen opinto-oppaan painamisesta on luovuttu kokonaan). Myös osalla kursseista pilotoidaan sähköisiä oppikirjoja. Ympäristökasvatustyötä toteutetaan kaikissa lahtelaisissa peruskouluissa ja lukioissa osana koulujen normaalia opetus- ja kasvatustehtävää. Ympäristökasvatus sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin ja kestävä kehitys on yksi valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista. Kestävän kehityksen aihekokonaisuus toteutuu koulujen opetussuunnitelmissa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa, ja erillisinä ympäristökasvatuksen kehittämishankkeina. Jokaisella peruskoululla on oma koulukohtainen ympäristökasvatuksen toimintasuunnitelma ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Kouluissa kiinnitetään erityistä huomiota koulutyön normaaleihin ympäristökäytänteisiin; kierrättämiseen, jätteiden lajitteluun; energian kulutukseen ja vastuulliseen kulutukseen. Koulujen ympäristökasvatuksella on merkittäviä välillisiä vaikutuksia kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja asennoitumisen yleistymiseen oppilaiden osaamisen ja asenteiden kautta vaikutetaan myös oppilaiden lähiyhteisöihin. Vuoden 2014 erityisenä kehittämiskohteena kaikissa peruskouluissa oli kouluruokailussa syntyvän biojätteen määrän vähentäminen. Yhteistyössä Lahden Aterian kanssa toteutettu ”Ei ruokaa roskiin”-kampanja onnistui vähentämään oppilaiden ruokailussa syntyvän biojätteen määrää ja kiinnittämään huomioita kestävän elämäntavan periaatteiden toteutumiseen ruokailussa. Erityisesti lasten ja nuorten osallistuminen ja aktiivisuus hankkeen toteutuksessa onnistui hyvin. Varhaiskasvatuspalvelujen osalta tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteen huomioiminen hallinnon ja yksiköiden toiminnassa siten, että varhaiskasvatuspalvelujen hallinto toimii Green Office -periaatteen mukaisesti ja yksiköille on luotu kestävän kehityksen huomioiva toimintamalli. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen hankintapalveluiden toiminnassa LADEC Oy:n kanssa valmisteltu Lahden kaupungin hankintaohjelma hyväksyttiin Lahden kaupunginhallituksessa 7.1.2014. Hankintapalveluille ohjelmassa asetettu tavoite toteutui: vuonna 2014 tarjouskilpailuissa ympäristönäkökohdat otettiin huomioon noin 98,5 prosentissa kilpailutuksista tavoitteen ollessa 100 prosenttia Hankintapalvelut on käyttänyt sähköistä kilpailutusjärjestelmää syyskuusta 2013. Erityisesti pienhankintoja varten suunniteltua hankintaohjelman tavoitteiden mukaista toista sähköistä järjestelmää on testattu. Hankintapalvelut on osallistunut kaupungintalon Green Office–tiimin työskentelyyn, joka vuonna 2014 siirrettiin uusitulle tiimille Green City -projektilta. Sosiaali- ja terveystoimiala edistämässä ekologista kestävää kehitystä Palvelukeskus Onnelanpolku on Lahden vanhusten asuntosäätiön omistuksessa oleva monipuolinen vanhusten keskus, johon valmistui 2014 kesällä 92 tehostetun palveluasumisen asuntoa, jotka sijaitsevat kiinteistön toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Lisäksi kiinteistössä on 130 17 esteetöntä ikääntyneiden vuokra-asuntoa ja yhteisiä tiloja, kuten ruokailu-, kuntoilu- ja viriketiloja. Onnelanpolku on ensimmäinen suuri palvelutalohanke, jossa käytetään tuntuvasti uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkolämpöä ja -sähköä. Muun muassa ilmanvaihto toimii aurinkovoimalla. Kiinteistö on lähes nollaenergiatalo. Energiatehokkuudesta huolimatta mukavuudestakaan ei ole tingitty, pihaan on muun muassa asennettu turvallisuutta lisäävä sulatusjärjestelmä. Ei ruokaa roskiin -kampanja on toteutettu yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli tukea ekologisia ja taloudellisia päämääriä. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota koulujen ruokailukäytäntöihin ja tehostettiin ruokailuvalvontaa. Tuotantotapoja kehittämällä pyritään hävikin määrää pienentämään, esimerkkinä osavalmistamalla aterioita, missä tiettyjä ruoka-aineita esim. lihaa lisätään linjastossa olevaan astiaan menekin mukaan. Onnelanpolku-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella VTT laati ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin. Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Energiatehokkuudessa auttavat katolle asennetut aurinkopaneelit, jotka tuottavat sekä sähköä että lämmittävät vettä. Aurinkoenergialla pitäisi kattaa noin 20 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta. WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä on soveltuvin osin jalkautettu keittiöiden toimistoihin. Tavoitteena on ollut innostaa ja osallistaa myös keittiöhenkilökunta arjen pieniin ekotekoihin ja parantaa ympäristötietoisuutta. Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä. Kotihoidossa on käytössä viisi sähköautoa, joka on 25 prosenttia koko kotihoidon autokannasta. Vuonna 2015 kotihoidon sähköautojen osuus nostetaan 40 prosenttiin koko autokannasta. Yksi yön yli lataus kotipistokkeessa maksaa noin 2,50 euroa ja sillä auto kulkee 150—200 km. Kotihoidossa on käytössä myös kolme sähköpolkupyörää ja kahdelle sähköpolkupyörälle olisi vielä tilausta. Sähköpolkupyörät helpottavat pitkillä ja mäkisillä matkoilla, koska ne eivät rasita työntekijää niin paljon kuin tavallinen polkupyörä. Yhdellä latauksella sähköpolkupyörä kulkee noin 30 km. Lahden Ateria edistää kestävää ruokalistasuunnittelua Ruokalistan suunnittelussa on käytetty monipuolisesti pääraaka-aineita ja kasvisten määrää on pyritty lisäämään mm. uusia kasvisruokia kehittämällä. Ruokalistalla on vapaasti valittavissa kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. Ruokalistan lisäkeriisi on korvattu ohralla. Raaka-aineita valittaessa erityistä huomioita on kiinnitetty niiden kotimaisuuteen, hyvään laatuun ja lyhyen toimitusketjun ruoka-aineisiin, mm. tuoreleipä on ostettu lähileipomosta ja jälkiruoksi tarjottu omena lähitilalta. Salaateissa on suosittu sesonginmukaisia kotimaisia raaka-aineita, myös broileri, marjat ja maitotuotteet ovat kotimaisia. Luonnonmukaisesti tuotettuja raakaaineita on käytetty mahdollisuuksien mukaan. Luomupiimän ja -viilin kulutus on kasvanut. Uutena luomutuotteena käyttöön on otettu mm. luomuhirssi. Toimintavuoden aikana ravintolapalveluille on kehitetty lähiruokamenu, joka otetaan käyttöön 2015. Kouluilla on toteutettu lähiruoka-puuropäivä. Lahden Servio Lahden Serviossa on tehty vuonna 2014 itsearviointi toimistosiivouksen osalta Joutsenmerkki-ympäristökriteeristön mukaisesti ja työtä ympäristömyönteisen siivouspalvelun kehittämiseksi jatketaan edelleen mm. valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita. Lahden Servion toimisto sai vuonna 2013 WWF:n Green Office merkin käyttöoikeuden. Lahden Servion toimistolla on kiinnitetty ympäristöohjelman edellytysten mukaisesti huomiota toimiston energian- ja paperinkulutukseen, hankintojen kestävyyteen, jätehuoltoon sekä matkustamiseen. Lahden Tilakeskus Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen säästää ympäristöä ja ilmastoa. Lahden Tilakeskus on parantanut kaupungin toimitilakiinteistöjen energiatehokkuutta ESCO-konseptin avulla. Siemens osakeyhtiö ja Lahden tilakeskus tekivät vuoden 2014 alussa sopimuksen kaupungin toimitilakiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta. Siemens osakeyhtiö takaa, että sopimukseen kuuluvien kiinteistöjen energiankulutus pienenee noin kolmanneksen lähtötasosta. Energiansäästötoimenpiteiden rakentaminen tapahtuu vuosina 2014—2015 ja varsinainen sopimuksen mukainen energiansäästötavoite ajoittuu vuosille 2016—2022. Energiansäästösopimus kattaa yhteensä 10 kiinteistöä, joista Teatteritalon, Pääkirjaston, Salinkallion koulun ja Kaarikadun päiväkodin energiansäästötoimenpiteet toteutuivat vuoden 2014 aikana. Siemens toteuttaa energiansäästöt tehostamalla talotekniikkaa, modernisoimalla kiinteistön lämmitys- ja ilmastointi- sekä valaistusjärjestelmät energiatehokkaiksi. Samalla parannetaan sisäilman laatua ja kiinteistöjen käyttömukavuutta. Lahden Tilakeskus rakennuttaa uudisrakennushankkeet matalaenergiarakennuksina, vuosina 2013—2015 rakentamisvaiheessa ovat Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalot. Sipuran ja Riihelän matalaenergiset päiväkotirakennukset valmistuivat joulukuussa 2014. 18 Lahden Tilakeskuksen rakennuskannan fossiilisten polttoaineiden suoraa käyttöä on edelleen vähennetty korvaamalla polttoöljylämmitykset Renkomäen päiväkodissa, koulussa ja kirjastossa kaukolämmöllä. 2014 fossiilisten polttoaineiden osuus rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksesta oli alle 2 prosenttia. Lahti Energia Oy Lahti Energian keskeiset ympäristöpäämäärät ovat ympäristöhaittojen minimointi, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Päämäärien saavuttamiseksi asetetaan vuosittaisia välitavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiukkenevat päästömääräykset, kuten myös tavoitteet vähentää hiilidioksidipäästöjä, asettavat haasteita koko energiasektorille. Myös Lahden kaupunki on asettanut tavoitteen puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lahti Energia ja erityisesti suunnitteilla oleva Kymijärvi III -voimalaitos ovat merkittävässä roolissa tavoitteen saavuttamisessa. Lahti Energia on selvittänyt omalta osaltaan vaihtoehtoja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja päätynyt suunnittelemaan uutta Kymijärvi I -kivihiilivoimalaitosta korvaavaa biovoimalaitosta. Biovoimalaitoshankkeesta (BIO2020) on tehty ympäristövaikutusten arviointi, joka on saatu päätökseen kesällä 2014. Suunnittelun edetessä sijoituspaikaksi on varmentunut Kymijärven voimalaitosalue. Kymijärvi III–voimalaitoksen ympäristölupahakemus jätettiin syksyllä 2014 ja päätöstä odotetaan noin vuoden kuluessa. Suunnitelmien mukaan uusi voimalaitos on käyttöön otettavissa vuonna 2020. Lahti Energia on myös tehnyt Polttimo Oy:n kanssa sopimuksen uudesta biopolttoainetta käyttävästä höyrykeskuksesta. Investointi vähentää merkittävästi Lahti Energian maakaasun käyttöä ja pienentää näin ollen hiilidioksidipäästöjä. Edellisten vuosien tapaan on jatkettu turvallisuus- ja ympäristöhavainnointikierroksia yhtiön eri toimipaikoissa. Tehdyt havainnot ja toimenpiteet ovat osa riskienhallintaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joilla minimoidaan toiminnasta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Henkilöstön ympäristötietoisuuden parantamiseksi yhtiössä on pilotoitu ympäristöturvallisuuskorttikoulutusta. Lahti Energialla on sertifioitu ISO 14001 -mukainen ympäristöjärjestelmä ja OHSAS 18001 -mukainen turvallisuusjärjestelmä, viimeisin auditointi on tehty marraskuussa. Edellisvuosien tapaan Lahti Energia oli sponsoroimassa Energiansäästöviikon materiaalin jakelualueen peruskoulujen tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen. Lisäksi Energiansäästöviikolla esiteltiin energiatehokasta LEDkatuvalaistusta ja sähköautoa. Energiansäästöviikolta alkaen Lahti Energia järjesti myös alueellisen energiakil- pailun, jonka voittajaksi selviytyi Launeen peruskoulun 2b–luokan Milkman-animaatio. Milkman voitti lopulta myös Motiva Oy:n valtakunnallisen energiakilpailun. Energiatehokkuusdirektiivin velvoittamana Lahti Energia Oy aloitti kaukolämpö- ja kiinteistökatselmukset syksyllä 2014. Katselmusten tarkoituksena on löytää taloudellisesti kannattavia energiansäästökohteita Kauppakatu 31 toimitalosta ja Lahti Energian kaukolämpöverkosta. Lahti Energia oli tiiviisti mukana eri toimielimissä paikallisesti ja valtakunnallisesti vaikuttamassa alueen ja yhteiskunnan ympäristöasioiden kehittämiseen ja seurannan toteuttamiseen. Lahden Talot Lahden Talot jatkoi vuonna 2014 toimintaansa energiatehokkaan uudisrakentamisen ja perusparantamisen suomalaisessa eturintamassa. Vuoden aikana valmistuneet uudiskohteet hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, lisäksi yhtiö jatkoi erillishankkeita energian- ja vedenkulutuksen hillitsemiseksi. Jätehuoltopalvelut kilpailutettiin alueittain vuonna 2013. Aluemalli on osoittautunut toimivaksi ja sen myötä jätekustannukset ovat laskeneet selvästi. Seuraava askel jätehuollon kehittämisessä on 1.6.2014 käynnistetty Luukuta Oikein -lajittelu-kilpailu, joka alkoi 1.6.2014 ja päättyy 31.5.2015. Sen järjestävät Lahden Talot Oy ja sen asukashallituksen alainen ympäristötoimikunta, PäijätHämeen Jätehuolto Oy ja Hämeen Kuljetuspiste Oy, ja siinä on mukana sata kiinteistöä. Tavalliset asuinkiinteistöt kilpailevat omassa sarjassaan, palvelutalokohteet omassa sarjassaan. Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kiinteistöä sekä paras huoltomies. Kilpailu perustuu pisteytykseen. Se alkaa nollasta, ja sen voittaa eniten pisteitä kerännyt kiinteistö. Kilpailun tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja parempi jätteiden lajittelu. Kilpailussa menestyminen edellyttää mm. kiinteistön jätteenkeräysastioiden vähentämisestä, astioiden noutorytmin harventamisesta ja jätekatosten siisteyttä. Kilpailu tukee yhtiön ja sen omistajan ympäristötavoitteita. Jos kilpailun tulokset ovat myönteisiä, vähenevät jätekustannukset edelleen. Lajittelukilpailu antaa panoksensa Lahden kaupunkiseudun ponnisteluille ympäristön hyväksi ja jatkaa Lahden Talojen asukaslähtöisen ympäristötoiminnan linjaa. Vuonna 2007 asukkaille järjestettiin biojätteen lajitteluun keskittynyt Bioporkkana-hanke ja vuosina 2012 ja 2013 vedensäästökilpailut. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojausrakenteiden sekä vesienkäsittely- ja kaasunkäsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus onkin PHJ:n toiminnassa merkittävä ympäristö-näkökohta, jota seurataan ja hallitaan sertifioidun ISO 14001 ympäristöjärjestelmän peri- 19 aatteiden mukaisesti. Kaikki talteen saatu kaasu, 6 424 MWh, hyödynnettiin. Koska kaasun määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, PHJ teetti erityisselvityksen kaasuntuotannosta ja mahdollisista tehostamistoimenpiteistä. Selvityksessä ei löytynyt yksiselitteistä syytä kaasuntuotannon vähenemiseen. Kujalan jätekeskuksen alueelta ei ollut väkevien jätevesien ylivuotoa maastoon vuonna 2014. Toinen PHJ:n merkittävä ympäristönäkökohta on jätteiden korkea hyödyntämisaste. Jätteiden lajittelu Päijät-Hämeessä toimi edelleen erittäin hyvin. Vuonna 2014 PHJ:n kautta kulkeneen yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli edelleen yli 90 prosenttia. Uusina jätelajeina aloitettiin vuonna 2014 kipsi- ja kattohuopajätteiden erilliskeräys materiaalihyötykäyttöön. Keräys käynnistettiin EAKRhankkeena, KIHU, jossa ovat mukana myös Helsingin seudun Ympäristöpalvelut HSY ja LADEC. Hankkeesta valmistui vuoden lopussa useita AMK-insinööritöitä. Kattohuopajätteen käsittelyyn valmistui Tarpaper Recycling Finland Oy:lle käsittelyhalli vuoden lopussa Kujalaan. Hallissa käsitellään jatkossa koko Suomesta erilliskerätty kattohuopajäte bitumix-tuotteeksi asfalttiteollisuuden käyttöön. PHJ:n ja Lahti Aquan yhteisyritys LABIO O:n biokaasulaitosinvestointi Kujalaan valmistui koekäyttöön. Laitoskokonaisuus tuottaa liikennepolttoainetta Gasum Oy:n maakaasuverkkoon. Biokaasulaitoksen kaupallinen käyttöönotto on keväällä 2015. Sertifioidun ISO 14001-mukaisen ympäristöjärjestelmän lisäksi PHJ:llä on sertifioidut ISO 9001-mukainen laatujärjestelmä ja OHSAS 18001-mukainen turvallisuusjärjestelmä. Viimeisin auditointi on tehty kesäkuussa 2014. Nastolan kunta Nastolan kunta ja vesihuoltolaitos ovat viimeisen kolmen vuoden aikana kehittäneet haja-asutusalueensa vesihuoltoa yhtenä tavoitteena vesiensuojelu. Kahdessa isossa runkolinjojen rakennushankkeessa on vesihuollon runkolinjoja rakennettu Nastolassa yhteensä yli 30 km ja rakentamisen kustannukset ovat olleet n. 4 milj. euroa. Runkolinjojen ja niihin tulevien jakeluverkostojen avulla saadaan Ruuhijärven, Salajärven, valuma-alueilta kerättyä yli 500 kuormittamasta Nastolan pieniä toteutettu valtion vesihuoltotyönä kuntien ja kaupunkien kanssa. Kivijärven ja Alasen kiinteistön jätevedet järviä. Hankkeet on yhteistyössä naapuri- Ympäristötuotot ja -kustannukset Lahden kaupungin tilinpäätöksessä 2014 on kerätty kaupungin ja kaupunkikonsernin sekä seudullisesti toimivan Lahden Seudun ympäristöpalvelun toiminta-alueen ympäristötunnuslukuja. Tähän ympäristötilinpäätökseen on tiedot kerätty kaupungin kaikilta toimialoilta ja konsernihallinnosta sekä kaikilta toiminnallisilta taseyksiköiltä. Konsernilaskelmassa mukana ovat Lahti Energia Oy, Lahti Aqua Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahden Talot Oy, Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy, Calpro Oy ja Sibeliustalo Oy. Seudulliseen laskelmaan on huomioitu Hollolan ympäristötilinpäätöslaskelma ja Nastolan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien tuotot ja kustannukset. Ympäristömenoiksi on yleisesti ottaen määritelty kustannukset, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelun edistäminen, ennaltaehkäisy, ympäristöhaittojen vähentäminen ja korjaaminen tai luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Tiedot on kerätty valtakunnallisen ympäristönsuojelun tilastoluokituksen mukaisella jaottelulla. Kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelun toimintakuluista merkittävimmät ovat ympäristönsuojelun erilaisten viranomaistehtävien hoitaminen. Samoin merkittävimmät tuotot kertyivät viranomaistehtävien hoidosta sekä luonnon ja maisemansuojelun osalta kahden maankaatopaikan tuotoista. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestointeja Lahti-konsernissa tehtiin vuonna 2014 yhteensä 24,5 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin ympäristökulut olivat 34,3 milj. euroa ja ympäristötulot 28,4 milj. euroa. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto vuoden 2014 tilinpäätöksen ympäristötunnusluvut tuhannen euron tarkkuudella. 20 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO, 1 000 EUROA Ympäristöluokitus Lahden kaupunki ja taseyksiköt Tuotot 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristön-suojeluun liittyvät viranomaistehtävät 8. Ympäristön-suojelun edistäminen 9. Ympäristö-perusteiset verot ja veroluonteiset maksut YHTEENSÄ Korkokulut Ympäristö-varaukset Ympäristö-varausten muutos (lis -, purku +): Ehdollinen ympäristövelka (kustannusarvio): 12,8 Kulut 206,9 Investoinnit 32,0 Lahti konserni kokonaisuudessaan Tuotot 12,8 Kulut Investoinnit Kulut Investoinnit 2 990,7 231,0 7 976,8 23 170,0 14 336,3 8 988,6 24 627,0 16 946,5 1 034,0 14 317,7 16 952,5 1 034,0 311,0 374,5 374,5 27,0 31,9 35,5 12 839,3 723,9 14 302,0 231,0 Tuotot 12,8 342,7 2 990,7 LSYP:n Seudullinen toiminta-alue 4,8 1 262,0 2 664,0 1 262,0 1 473,0 1 274,8 830,0 6 578,4 2 664,0 1 631,0 32,0 28 416,1 1 262,0 62,0 2 664,0 1 631,0 62,0 1 668,0 1 693,4 34 283,4 24 497,0 29 928,8 35 335,0 25 954,0 364,6 -802,0 364,6 -802,0 -802,0 -802,0 21 1.1.10 Hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Lahden kaupungissa Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuustokauden päättyessä. Vuonna 2012 ilmestyneessä hyvinvointikertomuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa lahtelaisten hyvinvoinnin haasteita, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hyvinvointikertomuksessa erityisiksi kehittämiskohteiksi valittiin • työllisyyden edistäminen • alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä • kaikenikäisten liikunnan edistäminen • syrjäytymisen ehkäiseminen. Seuraavaksi esitellään kaupungissa näihin kehittämiskohteisiin liittyvät vuoden 2014 aikana toteutetut uudet toimenpiteet. Työllisyyden edistäminen Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2014. Sen tavoitteena on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelma toimii Lahden kaupunkiseudun ja valtion välisen kasvusopimuksen johtamisen käytännönläheisenä työvälineenä esittäen konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nuorisotakuuseen sekä pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyteen liittyvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma sisältää esimerkiksi toimenpiteitä kaupunkikonsernin yrityspalveluprosessien kehittämiseksi, toimijoiden roolien selkeyttämiseksi sekä yrittäjyyden aktiiviseksi lisäämiseksi. Lahden kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä kasvusopimuksessa esitettyjä toimenpiteitä on toteutettu ja toteutumisesta on raportoitu myös Työja elinkeinoministeriöön. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman ensimmäiset kehittämis- ja yrityshankkeet alkoivat vuoden 2014 lopussa LADECin koordinoimana. Kaupunginhallituksen perustama työllisyys- ja nuorisotakuutoimikunta kokoontui vuonna 2014 yksitoista kertaa. Työllisyyden kuntakokeilu (2013—2015) jatkoi toimintaansa vuonna 2014. Työllisyyspalveluissa pyritään mahdollisimman lähelle ns. yhden luukun periaatetta, jossa työnhakija-asiakkaan ja työnantajan olisi mahdollista saada kaikki tarvitsemansa työllisyyspalvelut samasta paikasta. Lahdessa suurin osa asiakkaista on pitkäkestoisten työllistämisen tukitoimien tarpeessa ja heidän polkunsa avoimille työmarkkinoille pitkiä. Työn Kipinän pääteemoihin kuuluu tuottaa ja juurruttaa soveltuvia palveluita työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun sekä kuntien käyttöön. Lahden kaupungin YT-prosessi ja erityisesti tiukentuneet laintulkinnat ovat vaikeuttaneet ja tulevat vaikeuttamaan kaupungin työllisyystoimia merkittävästi. Ongelmaan vastataan mm. kehittämällä Lahtilisätyöllistämistä ja työhönvalmentajatoimintaa elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorisotakuusuunnitelmaan sisältyvien sisällöllisten asioiden kehittämistä on jatkettu vuoden 2014 aikana erilaisissa työryhmissä. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä on tapahtunut iso muutos yhteishaun uusiutumisen myötä. Muutoksen myötä entistä harvempi suoraan perusopetuksesta tuleva nuori jäi vaille koulutuspaikkaa. Starttipajan toiminnan kehittämistä on jatkettu, samoin joustavien ammatillisten opintopolkujen kehittämistä. Nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa on tavoiteltu sadan nuoren lisäystä työllisyyspalveluissa vuonna 2014. Tähän ei päästy, koska kaupungin aloittamat YT-neuvottelut lopettivat keväällä palkkatukityöllistämisen kokonaan. Myös työkokeilujen järjestäminen kaupungin omiin toimipisteisiin oli huhtikuun jälkeen mahdotonta. Vuoden aikana on sovittu yhteistyöstä Lahden yrittäjien kanssa ja sen käytännön toteutuksena alettu rakentaa sähköistä kohtaamisalustaa nuorten ja yritysten käyttöön. Alusta valmistuu alkuvuodesta 2015. Lahti on hyväksytty nuorisotakuun kuntakokeiluun vuosille 2015—2016, jossa kehitetään erityisesti tehallinnon ja kaupungin yhteistyötä. Lahden kaupungin nuorisopalveluiden työpajatoiminta on nostettu malliesimerkiksi Suomesta hyviä nuorisotyön käytänteitä tarkastelevaan Euroopan komission selvitykseen Alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä Päijät-Hämeessä ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoi seutukoordinaatio - PETE PäijätHäme ja sen tavoitteena on seudullisesti jakaa kuntalaisille tietoa ennaltaehkäisevästä mielenterveys- ja päihdetyöstä. Lahdessa ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön aluekoordinaattori vastaa yhdessä PETE Lahti alueverkoston kanssa ehkäisevän työn jalkauttamisesta. PETE Lahti alueverkostoon kuuluu sosiaali- ja terveystoimialan sekä nuorisopalvelujen viranhaltijoita, poliisin ja seurakunnan edustajat sekä edustajat Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatriselta sääti- 22 öltä ja useista järjestöistä. Vuoden 2014 aikana PETE Lahti on järjestänyt erilaisia mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä tapahtumia (esimerkiksi Hyvän mielen viikko, ja Ehkäisevän päihdetyön viikko). Vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprosessia on jatkettu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan koordinoimana. Kehittämisprosessi on laajennettu koskemaan myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kehittämisprosessista vastaa Lahden kaupungin nimeämä koordinaatiotyöryhmä. Ryhmään on kutsuttu asiantuntijoita myös Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveysyhtymästä. Meneillään olevassa mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisprosessissa on tavoitteena toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän Mieli 2009 -työryhmän linjauksia- Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vuoteen 2015 mennessä. Lahtelaisille kuudesluokkalaisille annettiin keväällä päihdekasvatusta toiminnallisen Päihdeputkitapahtuman avulla Nuorisokeskuksen 8-salilla. Päihdeputkeen osallistui 45 kuudetta luokkaa 18:sta eri alakoulusta. Myös huoltajat pääsivät tutustumaan Päihdeputkeen ja keskustelemaan nuorten päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä Päihdeputken toteuttajien järjestämissä vanhempainilloissa. Päihdeputken toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut yhdessä poliisin, Monon Side ry:n, suun terveydenhuollon PETE Lahti - ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueverkoston kanssa. Kaikenikäisten liikunnan edistäminen Vuonna 2014 valmisteltiin terveysliikunnan toimenpideohjelmaa ja se tuodaan päätöksentekoon vuoden 2015 alussa. Lahden kaupungin työntekijöille suunnattiin KUNNOSSA 2014 -kampanja, johon osallistui noin 200 liikkujaa. Keväällä 2014 alkoi liikuntaneuvonnan yhteistyö Päijät-Hämeen keskussairaalan reumapolin kanssa. Voimaa Vanhuuteen -hanke Liikuntapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut olivat mukana valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa vuosina 2013 - 2014. Päämääränä oli edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Vuonna 2014 koulutettiin matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa antamaan noin 170 henkilöä. Koulutukseen osallistui sosiaali- ja terveysalan sekä liikuntaalan ammattilaiset julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöistä. Kotihoidon ja ateriapalvelun henkilökunta alkoi antamaan asiakkailleen liikuntavinkkejä. Liikuntatarjonnan sähköiseen hakukoneeseen, LIIKU -linkkiin lähti mukaan vuoden 2014 aikana 28 liikunta palveluiden tarjoajaa. Vuoden aikana hakuja tehtiin yli 4 500 kertaa. Kesällä 2014 järjestettiin kaikille kaupunkilaisille mahdollisuus tulla tutustumaan ja oppimaan ulkokuntolaitteiden käyttöä seitsemässä kaupunginosassa kahden kuukauden ajan. Laitteita oli vuoden 2014 loppuun mennessä 21:ssä eri paikassa. Kevään 2014 aikana aloitti kymmenen Pysäkkilenkkiryhmää. Pysäkkilenkille voi tulla kävelemään muiden kanssa kaiken ikäisiä ja kuntoisia kävelijöitä. Ryhmät ovat ilmaisia. Ryhmien ohjaajina toimivat vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Ryhmien tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan yhdessä. Vuosien 2013—2014 aikana hanke on järjestänyt tai ollut osallisena 49 tapahtumassa. Syrjäytymisen ehkäiseminen Lahden kaupunki vastaa monien palveluiden avulla syrjäytymisen haasteeseen. Näitä toimenpiteitä on koottu laajemmin vuoden 2012 Hyvinvointikertomukseen. Myös edellisissä kohdissa kuvatuista vuoden 2014 toimenpiteistä useimmat liittyvät osaltaan syrjäytymisen ehkäisemiseen (esimerkiksi nuorisotakuu, työllisyyden kuntakokeilu, päihdepalvelut). Kaupungin keväällä 2013 hyväksytyssä strategiassa syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumisen ehkäiseminen on nostettu strategiseksi päämääräksi. Tätä kautta toimialat ovat asettaneet talousarvioprosessissa myös toiminnallisia tavoitteita syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyen. Vuonna 2014 on edistetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita sekä valmisteltu ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivitystä. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma tulee päätöksentekoon keväällä 2015. Kummassakin suunnitelmassa esitetään syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja määritellään niille vastuutahot. Väli-Suomen SOS II – hanke jatkuu vuoden 2015 lokakuulle. Vuonna 2014 hankkeessa aloitettiin seudullinen rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen työpajoissa. Lisäksi järjestettiin eri toimijoiden yhteisiä verkostopäiviä sekä järjestettiin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle Luokkaretki sosiaalisen ytimeen, joilla haluttiin tehdä näkyväksi aikuisväestön sosiaalialan työtä ja asiakkaiden arkea palveluissa. Toiminta avasi asiakkaiden palvelutarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteistyökumppaneille ja luottamushenkilöille rakenteellisen sosiaalityön tavoitteiden mukaisesti. Merkittävinä syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvinä hankkeina on toteutettu koulutuksellista tasa-arvoa edistävää hanketta sekä Liipolan asuinalueen kehittämishanketta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet- hanketta laajennettin Liipolan, Kärpäsen, Mukkulan ja keskustan alueen koulujen lisäksi Kivimaan, Salinkallion ja Möysän kouluihin, joissa on 23 kehitetty erityisesti oppilashuoltoa, koulunuorisotyötä sekä esiopetuksen kuraattorityötä. Liipolan asuinalueohjelma etenee hyvässä yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen kesken. Sivistystoimialan toteuttaman Koulutuksellisen tasaarvon –hankkeen puitteissa tiivistetään yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemisek- si. Liipolan asukastupa Toimela tarjoaa maksuttoman tilan liipolalaisten asukas- ja harrastustoimintaa varten. Tämä laaja toiminta on tavoitteena siirtää kesällä 2015 valmistuvaan monitoimitalo Onniin, josta tulee liipolalaisten uusi, avoin olohuone. 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN KAUPUNGISSA Yleistä Kaupungin taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuudennäkymät ovat edelleen hallinneet keskustelua vuonna 2014. Tulevaisuudennäkymien johdosta talouden tasapainottamiseen tähtäävät erilaiset toimenpiteet ovat olleet huomion kohteena koko kaupungissa. Taloudellisen tilanteen lisäksi on kuntalain muutos aikaansaanut toimenpiteitä. Kuntalaissa (365/1995) tapahtuneet muutokset (325/2012) 1.1.2014 alkaen velvoittavat kuntia järjestämään sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä niitä koskevan raportoinnin asianmukaisesti. Kuntalain keskeisimmät säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ovat 13, 50, 69 ja 73 §. Edellä mainittuihin pykäliin on tullut muutoksia, mutta kaupunginhallitusta koskeva 23 § on pysynyt Kuntalain muutos Vuoden 2014 aikana ovat sisäinen valvonta ja riskienhallinta kehittyneet kuntalain muutosten johdosta Lahden kaupungissa. Kuntalain 1.7.2012 voimaan astuneiden muutosten myötä kuntalakiin tuli merkittäviä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia 1.1.2014 alkaen. Kuntalain muutosten tavoitteena on ollut turvata kaupungin päätöksentekijöille aikaisempaa paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Uusien kuntalain säännösten myötä Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2013/142§ Lahden kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet tulevaksi voimaan 1.1.2014 lukien. Valtuuston päätöksen mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa Lahden kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaan riskienhallinnalla tavoitellaan kohtuullista varmuutta: 1. lakien, päätösten, sääntöjen ja johdon ohjeiden noudattamisessa 2. resurssien ja omaisuuden turvaamisessa 3. toiminnan tuloksellisuudessa 4. raportoinnin oikeellisuudessa ja tietojen luotettavuudessa. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kaupungille tärkeitä, koska Lahden kaupunki on monitoimialainen julkinen organisaatio, jolla on merkittäviä viranomaistehtäviä, palveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuita sekä verotusoikeus. Hyvin toimiva sisäinen valvonta lisää toiminnan ja varainkäytön julkista luotettavuutta ja siten ylläpitää julkisten palveluiden ja niiden rahoituksen hyväksyttävyyttä. Kaupunginhallitus on antanut kaupunginvaltuuston antaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan peruste -asiakirjan jälkeen tarkentavan yleisohjeen. Kaupunginhallituksen yleisohje sisäisen valvonta osana hyvää hallinto- ja johtamistapaa Lahden kaupungissa on hyväksytty käyttöön 20.1.2014/§ 29. Yleisohje kumoaa aikaisemman säädöksen n:o 11/2012. Edellä mainittujen kuntalain 13 § sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan velvoitteiden lisäksi kuntalain 50 § on muuttunut. Kuntalain 50 § velvoittaa, että kaupungin hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Vuotta 2014 ajatellen, Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosäännön muutoksen 16.12.2013/140§. Tällöin hallintosääntöön lisättiin muiden muutosten lisäksi pykälä 24 sisäisestä tarkastuksesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosääntöä käsiteltiin uudelleen 1.9.2014, jonka johdosta valtuuston tekemä uusi hallintosääntöuudistus on tullut voimaan 1.1.2015. Viimeisin voimaan tullut hallintosääntö on sisällöltään samanlainen kuin sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta 16.12.2013 hyväksytty hallintosääntö. 24 Selonteon valmistelu Kaupungin sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valmistella kaupungin johdon vuosittainen selonteko. Tehtävästä on määrätty sisäisen tarkastuksen toimintasäännön 5. pykälän 1 momentissa. Vuotta 2014 koskevan selonteon valmistelee sisäisen tarkastajan sijaan Lahden kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö. Selonteon valmistelussa on käytetty kyselyä ja käyntejä toimipisteissä. Aikaisempina vuosina toimialoille, taseyksiköille, konsernipalvelulle sekä kaupunginhallituksen tai taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalla on lähetetty itsearviointilomake, jossa on tullut ottaa kantaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueisiin. Aikaisempina vuosina toimialat ovat saattaneet arvioida toimintansa lähes kaikkien osaalueiden osalta parhaiden arvosanojen arvoiseksi. Edellä mainittujen vastausten perusteella on herännyt epäilys, ovatko arvioidut kohdat olleet realistisia. Edellisten vuosien kokemusten ja sisäisen tarkastuksen tehtävien muutosten osalta vuoden 2014 lopussa, päätettiin muuttaa kyselyä. Kyselyn muutoksen tarkoituksena on löytää entistä paremmin sisäiseen valvontaa ja riskienhallintaan liittyvät keskeiset tulokset. Kysely lähetettiin konsernipalveluiden, taseyksiköiden ja toimialojen johtajille. Kyselyllä tarkastellaan mahdollisuutta löytää yksinkertainen ja tehokas kyselytapa, joka tuottaa relevantit vastaukset. Turvallisuus- ja riskienhallintaryhmään kuuluu asiantuntija jokaiselta toimialalta ja taseyksiköstä. Vuoden 2014 aikana saatujen tietojen perusteella on ryhmässä aloitettu keskustelut varautumisen tasosta, riskienhallinnan kehittämisestä ja uhkaavien tilanteiden ilmoitusmenettelyn tehostamisesta. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa 2014. Keskeiset johtopäätökset Lahden kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat edelleen kehittymässä esimerkiksi kuntalain muutosten johdosta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallintatoimien kehittäminen yksi osa on kuntalain velvoitetta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on osa turvallisuus- ja riskienhallintapäällikön työtehtäviä. Selvitysten mukaan, tulee esimerkiksi palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ja varautumiseen edelleen kiinnittää huomioita. Toimintaympäristö on muuttumassa sellaiseksi, jossa kaupunki ostaa palveluita ulkopuolisilta yrityksiltä. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasoa on sopimusten osalta nostettu syksyllä 2014 käyttöön otetun sopimustenhallintarekisterin kautta. Sopimustenhallintarekisteri toimii eräänlaisena laadunhallintarekisterinä. Kaupungin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämien Lahden kaupungin kaikki työntekijät vastaavat riskienhallinnasta työtehtävien ja aseman mukaisesti. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki esimiehet. Kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa tukee kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö, joka aloitti lokakuussa 2014 kokoaikaisesti kaupungin tehtävien hoidon. Tehdyn kyselyn perusteella ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan termit yhteiset. Ohjeita sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan tunnetaan. Riskejä arvioidaan poikkeuksetta vuosittain tai useammin. Kaupungin toimintaan vaikuttavat merkittävät riskit ovat kaupungin johdolle ilmoitettu. Myös sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toimenkuviin määritelty. Kehittämiskohteet liittyvät esimerkiksi sijaisiin ja varautumiseen. Äkillinen sijaistarve voi aiheuttaa tehtävienhoidon viivästymistä. Varautumisen osalta erityisesti sähkönsaannin osalta on tehty korjaavia toimenpiteitä, joita edelleen jatketaan toiminnan turvaamiseksi. Kaupungin kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan kehittämiseen liittyy turvallisuus- ja riskienhallintaryhmä. Kaupunginjohtaja on viranhaltijapäätöksellä 19.12.2014/217 § nimennyt turvallisuus-, riskienhallinta- ja varautumistyötä varten erityisen työryhmän. Kyse on asiantuntijaryhmästä, jonka tehtävänä on tukea kokonaisvaltaisen turvallisuus- riskienhallintaja varautumistoiminnan kehittämistä Lahden kaupungin sisällä yli toimialarajojen. Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittyneen toimintavuoden aikana suotuisaan suuntaan. Toiminta on tehostunut turvallisuus- ja riskienhallintapäällikön työtehtävän, turvallisuus- riskienhallinta- ja varautumisryhmän johdosta. Erityisesti kuntalain muutosten ja niistä aiheutuvien toimenpiteiden johdosta on aihealue pysynyt esillä, edistäen muun muassa sisäistä valvontaa. 25 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Kaupungin tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä, riittääkö kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Laskelmassa ovat mukana kaupungin ja taseyksiköiden ulkoiset tuotot ja kulut. Kaupungin sisäiset tulo- ja menoerät eivät sisälly tilinpäätöksen tuloslaskelmaan. Toimintatuotot kasvoivat 26,4 prosenttia edellisvuoteen nähden. Tuottojen hyvän kehityksen isoimpana selittävänä tekijänä oli käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvu, joka sisälsi kertaluontoisen konsernin sisäisen kaupan (19,3 milj. euroa), mutta myös myynti- ja maksutuotot toteutuivat edellisvuotta paremmin. Toimintakulut alenivat 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta, kun talousarviossa kasvuennusteena oli 2,5 prosentin menojen kasvu. Konsernihallinnossa, sosiaali- ja terveystoimialalla sekä sivistystoimialalla saavutettiin toimintakulusäästöjä verrattuna voimassaolleeseen talousarvioon. Teknisen- ja ympäristötoimialan toimintatuotot ja -menot molemmat ylittyivät, joten sielläkin netto toteutui talousarviota positiivisemmin. Perinteisesti ylityspaineista sisältäneet tehtäväalueet erikoissairaanhoito, toimeentuloturva sekä tukityöllistäminen toteutuivat kaikki hiukan arvioitua alhaisempina. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, jota voidaan tarkastella myös käyttötalouden nettomenona. Toimintatuottojen ja -kulujen positiivisen kehityksen seurauksena toimintakate parani peräti 6,2 prosenttia, kun sen keskimääräinen heikkeneminen viitenä viime vuonna on ollut keskimäärin 6,2 prosenttia vuodessa. Verotulojen kertymä kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosentilla. Verotusmuodoittain tarkasteltuna lisäys oli suurin yhteisöverossa, 6,5 prosenttia, jonka osalta melko suurta kasvua selittää edellisen vuoden suhteellisen alhainen taso. Kiinteistövero kasvoi 4,3 prosenttia, joka oli seurausta pääosin kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Kunnallisvero kasvoi 3,0 prosenttia, mikä johtui kunnallisveroasteen nostosta 0,75 prosenttiyksiköllä 20,25 prosenttiin vuo- den 2014 alusta alkaen. Ilman veroasteen korotusta kunnallisveron tuotto olisi laskenut n. 0,5 prosenttia. Valtionosuudet vähenivät tilinpäätösvuonna vain 1,3 prosenttia, mikä oli seurausta hallitusohjelmassa sovituista kuntien valtionosuuksiin kohdistuneista leikkauksista. Rahoitustuottojen kasvu selittyy pääosin muihin rahoitustuottoihin kirjattavien konserniyhtiöiden osinkojen lisäyksestä. Lahti Energia Oy:n osinko kaupungille oli 10 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli 7,5 milj. euroa. Kaupungin korkomenot ja -tulot olivat lähes yhtä suuret, korkomenojen ollessa noin 2 milj. euroa suuremmat. Vuosikate on yleisesti käytetty tunnusluku kunnan tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tulorahoitus voidaan katsoa ylijäämäiseksi, kun vuosikate ylittää poistot ja poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Lahden vuosikate 53 milj. euroa kattoi käyttöomaisuuden 35 milj. euron suuruiset poistot 151,5 prosenttisesti. Tulorahoituksen riittävyyden kannalta on otettava huomioon myös Lahden korkeahko vuotuinen investointitaso viimevuosina 50—80 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin tulorahoitus riitti vuonna 2014 kattamaan 65,7 prosenttisesti bruttoinvestoinnit 80,7 milj. euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Lahden tulos vuodelta 2014 oli 21,0 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tuloksen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään tulokseen vaikuttavat poistoero- ja tuloksenkäsittelyerät, joiden jälkeen jää tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden ylijäämä oli 22,4 milj. euroa. Lahden kaupungin ylijäämä omassa pääomassa tilinpäätöksen jälkeen on 125,6 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvuista toimintatuotot /toimintakulut % -mittarilla parannus oli 4,5 prosenttiyksikköä. Vuosikate/poistot % parani 133 prosenttiyksikköä, kun vuosikate toteutui 53 milj. eurona (6,8 milj. euroa vuonna 2013). Vuosikate euroa/asukas parani myös vuosikatteen toteutuman vaikutuksesta peräti 444 euroa/asukas. Kaupungin väkiluku kasvoi 447 asukkaalla. 26 LAHDEN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (Taseyksiköt mukana, ei sisällä sisäisiä tuloja ja menoja) Milj. euroa TP 2014 TP 2013 Muutos 13/14 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 131,1 25,3 37,9 17,9 21,4 28,7 103,8 19,0 36,2 18,7 21,7 8,1 26,4 % 33,2 % 4,5 % -4,6 % -1,2 % 251,8 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 0,6 624,5 270,0 255,4 25,2 50,9 23,0 0,4 629,6 275,4 254,2 28,0 50,7 21,3 40,7 % -0,8 % -2,0 % 0,5 % -9,9 % 0,4 % 7,9 % TOIMINTAKATE 492,7 525,3 -6,2 % Verotulot Valtionosuudet 385,8 149,3 373,4 151,2 3,3 % -1,3 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 10,7 10,3 13,4 12,6 0,5 7,5 11,0 8,9 11,0 1,5 42,2 % -5,9 % 50,0 % 14,9 % -67,8 % VUOSIKATE 53,0 6,8 677,2 % Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 35,0 3,0 36,8 0,0 -5,1 % TILIKAUDEN TULOS 21,0 -30,0 170,0 % 0,5 0,9 0,6 0,6 -20,7 % 62,9 % 22,4 -28,8 177,8 % TP 2014 TP 2013 Muutos 13/14 21,0 % 151,5 % 510 *103 811 16,5 % 18,5 % 66 103 364 27,3 % 718,9 % 673,3 % 0,4 % Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä * vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto 27 1.3.2 Toiminnan rahoitus Kaupungin toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla ja siitä laskettavilla tunnusluvuilla. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja rahoitustoiminta. Vertailutietona on esitetty vuoden 2013 rahoituslaskelma. lyhensi lainoja 48,1 milj. euroa, joten pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärä kasvoi 105,0 milj. euroa. Lyhytaikaisista lainoista rahoituslaskelmassa esitetään nettomuutos. Tilikauden aikana lyhytaikaisten lainojen määrä väheni 56,6 milj. euroa. Tämä summa sisältää lyhytaikaisten kuntatodistusten poismaksut ja konserniyhteisöjen konsernitilin käytön. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää rahoittamaan investointeja. Vuonna 2014 toiminnan rahavirta oli 32,4 milj. euroa, jolla pystyttiin kattamaan investointeja yli puolet. Kaupunkikonsernin rahoituksesta huolehtii sisäinen pankki. Sisäisen pankin toiminta näkyy rahoituslaskelmassa mm. antolainauksen muutoksena, antolainoja nostettiin 43,4 milj. euroa ja niitä maksettiin pois 47,9 milj. euroa. Rahoituslaskelman kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset sisältyy mm. kaupungin konsernitilisaamisten muutos tytäryhteisöiltä. Tulorahoituksen keskeisin osa on vuosikate 53,0 milj. euroa, jonka määrä saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Vuosikatteesta on vähennetty tulorahoituksen korjauserät, yhteensä -23,6 milj. euroa, joka muodostuu käyttöomaisuuden myyntivoitoista -21,6 milj. euroa, pakollisten varausten muutoksesta -1,3 milj. euroa sekä LK Kiinteistöpalvelut Oy:n alaskirjauksesta -0,7 milj. euroa. Rahoituslaskelman viimeinen rivi kertoo kaupungin kassavarojen muutoksen. Kassavarat lisääntyivät tilikauden aikana 8,6 milj. euroa. Varojen muutos saadaan vähentämällä rahoituksen rahavirrasta toiminnan ja investointien rahavirta. Kassavarojen vähentyminen merkitsee maksuvalmiuden heikkenemistä. Vuonna 2014 bruttomenot investointeihin olivat 80,7 milj. euroa. Investointien tulorahoitus, joka kuvaa kaupungin omaa rahoitusosuutta investointeihin, oli 68,1 prosenttia. Tulorahoituksen tunnusluvussa lasketaan vuosikatteen osuus investointien omahankintamenosta. Omahankintameno saadaan, kun bruttoinvestoinneista vähennetään saadut valtionosuudet ja muu vastaava ulkopuolinen rahoitus. Vuonna 2014 kaupungin saamat rahoitusosuudet olivat 2,9 milj. euroa. Kaupungin varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista vuonna 2014 syntynyt nettokassavirta oli -21,4 milj. euroa. Miinusmerkkinen rahavirta kuvaa kaupungin rahoitustarvetta, joka katetaan lainanotolla. Kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Pitkäaikaista lainaa kaupunki otti 153,1 milj. euroa ja Rahoituslaskelman alla on esitetty siitä laskettuja tunnuslukuja. Vuonna 2014 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta oli -102,7 milj. euroa (-96,2 milj. euroa vuonna 2013). Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investoinneista pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Tämä tunnusluku oli 68,1 % vuonna 2014 (13,0 % vuonna 2013). Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tämä tunnusluku oli 43,6 % vuonna 2014 (5 % vuonna 2013). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden 2014 lainanhoitokate oli 1,1 (0,6 vuonna 2013). Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Tilikauden maksuvalmius näkyy kassan riittävyydessä, joka vuoden 2014 lopussa oli 34,8 päivää (31,6 päivää vuonna 2013). Maksuvalmius parani edellisvuodesta. 28 LAHDEN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Milj. euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TP 2014 32,4 53,0 3,0 -23,6 TP 2013 4,9 6,8 0,0 -1,9 Muutos 13/14 557 % 677 % Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot -53,8 -80,7 2,9 24,0 -51,0 -53,4 1,0 1,3 -5 % -51 % 175 % 1701 % Toiminnan ja investointien rahavirta -21,4 -46,1 54 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 4,5 -43,4 47,9 -59,4 -77,2 17,8 108 % 44 % 169 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 48,3 153,1 -48,1 -56,6 107,3 90,0 -21,1 38,4 -55 % 70 % -129 % -248 % Muut maksuvalmiuden muutokset -22,9 10,5 -318 % Rahoituksen rahavirta 30,0 58,4 -49 % Rahavarojen muutos 8,6 12,3 -30 % 77,2 68,6 68,6 56,3 13 % 22 % TP 2014 TP 2013 Muutos 13/14 -102 658 378 68,1 % 43,6 % 1,1 34,8 *103 811 -96 206 861 13,0 % 5,1 % 0,6 31,6 103 364 6,7 % 423,8 % 754,9 % 83,3 % 10,1 % 0,4 % Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä *vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto -1147 % 29 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 30 1.3.4 Kokonaistulot ja –menot Kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on koottu yhteen kaikki kunnan menot ja tulot tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Siten se kuvaa rahanlähteitä ja käyttöä. Kokonaistulojen ja -menojen erotus on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että se on muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen muutosten itseisarvojen erotus. Kokonaistulot ja -menot Lahden kaupungin kokonaistulot vuonna 2014 olivat 920,8 milj. euroa. Suurin tuloerä muodostuu verotuloista, jonka osuus kokonaistuloista on 41,9 prosenttia. Kokonaismenot olivat tilikaudella 889,4 milj. euroa. Olennaisin menoerä koostuu toimintakuluista, joiden osuus kokonaismenoista on 70,2 prosenttia. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui 31,5 milj. euroa. 2014 1 000 € 2014 % 2013 1 000 € 2013 % 131 140 385 768 149 253 10 350 13 372 14,24 % 41,89 % 16,21 % 1,12 % 1,45 % 103 770 373 413 151 233 10 994 8 917 13,68 % 49,23 % 19,94 % 1,45 % 1,18 % 2 990 0,32 % 0 0,00 % 2 890 24 041 0,31 % 2,61 % 1 049 1 335 0,14 % 0,18 % 47 938 5,21 % 17 802 2,35 % 153 068 920 809 16,62 % 100,00 % 624 478 70,22 % 629 552 83,20 % – Valmistus omaan käyttöön Korkokulut -624 12 579 -0,07 % 1,41 % -443 10 950 -0,06 % 1,45 % Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät 467 23 588 0,05 % 2,65 % 1 452 1 891 0,19 % 0,25 % Investoinnit Investointimenot 80 713 9,08 % 53 404 7,06 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 43 390 4,88 % 77 200 10,20 % 48 144 56 618 5,41 % 6,37 % 21 056 -38 373 2,78 % -5,07 % 889 353 100,00 % Tulot Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä 90 006 11,87 % 758 521 100,00 % Menot Toiminta Toimintakulut Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot – Kokonaismenot = 920 809 – 889 353= 31 456 Muut maksuvalmiuden muutokset – Rahavarojen muutos = (22 850)+ (8 606) = 31 456 (itseisarvojen summa, kun rahoituserät ovat erimerkkiset) 756 689 100,00 % 31 1.4 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt 32 1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus Lahti-konsernissa on 51 konserniyhteisöä, joiden omaisuuden yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Kaupunginhallitus asetti konserni- ja elinkeinotoimikunnan valmistelemaan omistajaohjaukseen liittyviä linjauksia kaupunginhallitukselle. Lisäksi konserni- ja elinkeinotoimikunnan yksi keskeisimmistä tehtävistä oli kehittää kaupungin harjoittamaa omistajapolitiikkaa. Konserni- ja elinkeinotoimikunta kokoontui vuonna 2014 yhteensä 25 kertaa. Keskeisiä asioita kokouksissa olivat omistajapoliittisten linjausten valmistelu ja konserniohjauksen kehittämistä koskevat tarpeet niin konsernitasolla kuin kannanottoina konserniohjaukseen sisältyviin yksittäisiin kysymyksiin. Kaupunginhallitus antaa kuntalain 23 §:n nojalla tarvittaessa tytäryhteisöjä velvoittavia ohjeita. Konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta vastaa kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja tarkastuslautakunta saivat 3 kertaa keskeisimpien konsernin yhtiöiden tulos- ja talousraportit. Kuntayhtymien kautta tulevat välilliset omistukset tytäryhteisöissä on tilinpäätöksessä eliminoitu. 1.4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat LSKT Oy sai uuden toimitusjohtajan Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän palvelutoiminta loppui 1.4.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Lahden kaupunki osti Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta Työhönvalmennus Valman osakkeet. Työhönvalmennus Valma Oy jatkaa Tuoterenkaan toimintaa. Lahden kaupunki perusti 1.1.2015 uuden tapahtumatuotantoon keskittyvän yhtiön Lahti Events Oy:n. Lahti Events Oy on Lahti Region Oy:n tytäryhtiö. Nastolan ja Lahden kuntien yhdistyminen lisää konserniyhtiöiden määrää. Asumisen ja toimitilakiinteistöjen omistusjärjestelyt ja yhtiörakenteen yksinkertaistaminen jatkuvat. 1.4.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivalta ja vastuu konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan ja -ohjauksen keskeisin tehtävä on seurata konsernin tavoitteiden ja annetun ohjauksen toteutumista. Ohjaus ja valvonta kohdistuvat kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaan. Kaupunginvaltuusto on kaupunkikonsernin ylin päätöksentekoelin. Kaupunginvaltuuston tehtävä on asettaa kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Konserniohjauksen ja -valvonnan järjestämisestä vastaa konsernijohto. Lahden kaupunginvaltuuston valtuustokaudelle hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on päätetty kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden omistusta koskevista strategisista linjauksista sekä pitkän aikavälin toiminnallisista tavoitteista. Kaupunginvaltuusto päättää ja tytäryhteisöjen ja -säätiöiden vuotuisista toiminnallisista tavoitteista kaupungin talousarviossa. Kaupunginhallituksen johtosääntö ja siinä mainitussa kaupunginhallituksen erillisessä päätöksessä määritellään konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Kaupunginhallituksen erillinen päätös koskee tytäryhteisöjen ja -säätiöiden seurantavastuun jakamista. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtajalle on määrätty johtosäännössä seurantavastuun alue. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden seurantavastuuta on jaettu myös kaupunginjohtajan delegointipäätöksillä viranhaltijoille. Konserniohjauksen ja -valvonnan järjestäminen edellyttävät toimivaa tiedonkulkua ja vuorovaikutusta konsernijohdon ja tytäryhteisöjen sekä -säätiöiden välillä. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden tavoitteet, tuloksellisuus ja varojen käyttö Talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhteisöille ja -säätiöille hyväksytään vuotuiset toiminnalliset tavoitteet. Konserni- ja elinkeinotoimikunta kävi merkittävimpien yhtiöiden kanssa systemaattiset tulos- ja tavoiteneuvottelut vuoden 2014 aikana. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisen lähtökohtana on kaupungin strategia. Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden kanssa neuvotellaan tarvittaessa toiminnallisten tavoitteiden sisällöstä ja toteutumisesta. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset ohjaavat omistuksen kehittämistä. Kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden toiminnan tuloksellisuutta, taloudellista asemaa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisen raportoinnin ja selvitysten perusteella. Konserniohje määrittää lakisääteisen tiedonantovelvollisuuden täyttämisen lisäksi tytäryhtei- 33 söiltä ja -säätiöiltä edellytettävästä raportoinnista. Osana tätä raportointia on neuvotteluvelvollisuus tietyissä erikseen määritellyissä asioissa. Neuvottelut konsernijohdon kanssa sekä mahdolliset kaupunginhallituksen kannanotot käsiteltävistä ovat esimerkkejä neuvotteluvelvollisuus toteutumisesta. Riskienhallinta tytäryhteisöissä ja -säätiöissä Konserniohjeessa on erityistä huomiota kiinnitetty Lahti-konsernin tytäryhteisöjen riskienhallinnan tasoon. Konserniohjeen avulla yhtenäistetään Lahti-konsernissa toteutettavaa riskienhallinta työtä ottaen huomioon tytäryhteisöjen ja säätiöiden toimiala, tytäryhteisön koko ja muut erityispiirteet. Riskienhallintatyö Lahtikonsernin yhteisöissä ja säätiöissä on kehittynyt. 1.4.6 Konsernin tytäryhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lahti-konsernin omistajapolitiikan tavoite oli kohdentaa kaupungin resurssit siten, että ne palvelevat kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan ja talouden ohjauksessa merkittäviä tekijöitä olivat kaupunkikonsernin hallittavuus ja kaupungin aktiivinen omistajuus. Lahti-konsernin omistajapolitiikan piirissä oleville yhteisöille ja säätiöille on asetettu kaikille yhteiset toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu seuraavasti. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lahti-konserniin kuuluville yhteisöille ja säätiöille on asetettu toiminnallisten tavoitteiden lisäksi taloudellisia tavoitteita. Yleisiä tavoitteita ovat olleet: Tytäryhtiöiden tulee toimia kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Kaikilta yhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta. Kaupunki ei ole varautunut yhtiöiden lisäpääomittamiseen. Yhtiöiden toiminnallisesti ja strategisesti tarpeettoman omaisuuden kartoitus ja myynti. Tytäryhtiöiden tulee hankinnoillaan mahdollisuuksien mukaan tukea alueen yritysten innovaatioita ja edistää niiden markkinoille pääsyä. Tytäryhtiöiden tulee toimia ympäristölähtöisesti huomioiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä resurssitehokkuuden kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa Tytäryhtiöiden tulee myös mahdollisuuksien mukaan soveltaa hankinnoissaan sosiaalisia kriteerejä, joilla edesautetaan työttömien työllistämistä ja torjutaan syrjäytymistä. Tytäryhteisöjen tulee mahdollisuuksien mukaan madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä työelämään palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja erilaisia harjoittelijoita. Tytäryhtiöt ovat toimineet kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Kaupungin strategian näkymistä yhtiöiden johtamisessa tulee kuitenkin edelleen kehittää ja konkretisoida. Merkittävimpien tytäryhtiöiden tulokset olivat positiivisia ja tytäryhtiöt toteuttivat pitkäjänteistä ja kannattavaa taloudenpitoa. Yhtiöiden toiminnallisesti ja strategisesti tarpeettoman omaisuuden kartoitus on tehty ja toimenpiteet omaisuuden tarkoituksenmukaisen omistamisen kehittämiseksi on aloitettu. Toimitilakiinteistöjen omistuksen keskittäminen yhteen yhtiöön on yksi esimerkki toimenpiteistä, joihin on ryhdytty. Tytäryhtiöt ovat hankintojen ja ympäristölähtöisen toiminnan kehittyminen on vaikeasti mitattavissa. Näitä teemoja on pidetty esillä tavatessa tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöjen hankintojen ja ympäristölähtöisen toiminnan kehittymistä on edelleen seurattava ja siihen on kehitettävä riittävän yksinkertainen ja selkeä mittaristo. Näiden kaikille yhteisöille ja säätiöille yhteisten tavoitteiden lisäksi on asetettu yhtiökohtaisia tavoitteita, joiden seuranta on toteutettu yhtiökohtaisissa tilinpäätöksissä. Yhtiökohtaisia tavoitteiden saavuttamista ei raportoida tässä yhteydessä. 34 1.4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA 1.1.—31.12.2014 1.1.—31.12.2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 538 607 235,16 -1 004 239 464,44 115 998,26 524 448 127,63 -1 018 238 598,49 129 803,36 TOIMINTAKATE -465 516 231,01 -493 660 667,50 Verotulot Valtionosuudet 382 398 585,04 204 927 242,44 370 290 488,89 208 990 622,48 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 1 945 534,21 963 295,78 -19 995 846,91 -930 150,29 -18 017 167,22 534 402,29 463 290,03 -18 424 806,27 -884 360,94 -18 311 474,90 VUOSIKATE 103 792 429,25 67 308 968,98 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset -96 795 374,62 -215 582,91 148,71 -97 010 808,82 -96 520 599,03 -407 470,98 -43 846,45 -96 971 916,46 Satunnaiset erät 2 990 333,33 0,00 TILIKAUDEN TULOS 9 771 953,76 -29 662 947,48 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -6 102 521,73 -125 854,12 3 543 577,90 521 939,60 766 633,08 -28 374 374,80 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä *vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto 53,6 % 51,5 % 107,0 % 69,4 % 1 000 651 * 103 811 103 364 10 048 10 812 35 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 36 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA 31.12.2014 31.12.2013 103 792 429,25 2 990 333,33 -3 396 822,20 103 385 940,38 67 308 968,98 0,00 -2 355 834,40 64 953 134,58 -148 019 934,93 2 290 664,07 9 985 674,29 -135 743 596,58 -191 591 531,55 1 159 708,31 4 921 845,51 -185 509 977,74 -32 357 656,20 -120 556 843,16 -3 572 129,84 317 222,75 -3 254 907,09 -226 845,79 299 489,86 72 644,07 185 231 160,67 -67 774 591,16 -53 668 251,58 63 788 317,93 117 224 442,31 -35 983 485,11 33 271 624,50 114 512 581,70 249 080,42 303 126,59 552 207,01 -5 380 164,67 141 387,75 -5 238 776,92 -184 905,34 -6 912 006,91 5 611 563,92 -1 941 076,42 -3 426 424,74 -381 999,37 4 761 853,89 14 865 137,08 8 986 202,54 28 231 194,14 Rahoituksen rahavirta 57 659 193,10 137 577 643,00 Rahavarojen muutos 25 301 536,90 17 020 799,84 128 760 366,69 103 458 829,79 25 301 536,90 103 458 829,79 86 438 029,94 17 020 799,84 -431 113 696 71,2 % 1,4 38 -421 254 849 35,3 % 1,6 30 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 37 1.4.8 Konsernin kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on koottu yhteen kaikki konsernin menot ja tulot tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Siten se kuvaa rahanlähteitä ja käyttöä. Kokonaistulojen ja -menojen erotus on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että se on muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen muutosten itseisarvojen erotus. Kokonaistulot ja -menot Tulot Toiminta Toimintatuotot Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä Menot Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Kokonaismenot yhteensä Konsernin kokonaistulot vuonna 2014 olivat 1 329,8 milj. euroa. Suurin tuloerä muodostuu toimintatuotoista, jonka osuus kokonaistuloista on 40,5 prosenttia. Kokonaismenot olivat tilikaudella 1 301,0 milj. euroa. Olennaisin menoerä koostuu toimintakuluista, joiden osuus kokonaismenoista on 77,2 prosenttia. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui 28,7 milj. euroa. 2014 1 000 € 2014 % 2013 1 000 € 2013 % 538 607 116 382 399 204 927 1 946 963 2 990 40,5 % 0,0 % 28,8 % 15,4 % 0,1 % 0,1 % 0,2 % 524 448 130 370 290 208 991 534 463 0 42,7 % 0,0 % 30,1 % 17,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 291 9 986 0,2 % 0,8 % 1 160 4 922 0,1 % 0,4 % 317 185 231 1 329 773 0,0 % 299 13,9 % 117 224 100,0 % 1 228 462 0,0 % 9,5 % 100,0 % 1 004 239 19 996 930 77,2 % 1 018 239 1,5 % 18 425 0,1 % 884 82,1 % 1,5 % 0,1 % — 3 397 0,0 % 0,3 % — 2 356 0,0 % 0,2 % 148 020 11,4 % 191 592 15,5 % 3 572 0,3 % 227 0,0 % 67 775 53 668 5,2 % 4,1 % 35 983 -33 272 2,9 % -2,7 % -249 -303 0,0 % 0,0 % 5 380 -141 0,4 % 0,0 % 100,0 % 1 239 673 100,0 % 1 301 045 Täsmäytys: Kokonaistulot – Kokonaismenot = 1 329 773 –1 301 045 = 28 728 Muut maksuvalmiuden muutokset – Rahavarojen muutos = (3 426) + (25 302) = 28 728 (itseisarvojen summa, kun rahoituserät ovat erimerkkiset) 38 1.4.9 Keskeiset liitetiedot OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ Lahti-konserni Tytäryhteisöt Aqua Palvelu Oy Aqua Verkko Oy Calpro Oy Energon Oy Kiint Oy Hansaparkki Kiint Oy Lahden Sammonkatu 8 Kiint Oy Lahden Siltavouti Kiint Oy Vesijärvenkatu 36 LABIO Oy Lahden seutu - Lahti Region Oy Lahden Asunnot Oy Lahden Hallit Oy Lahden Jäähalli Oy Lahden Messut Oy Lahden Konservatorio Oy Lahden Palveluasunnot Oy Lahden Pysäköinti Oy Lahden Rudolf Steiner koulun Talo Oy Lahden Sairaalaparkki Oy Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy Lahden Sibeliustalo Oy Lahden Talot Oy Lahden Terveystalo Oy Lahden Tilatalot Oy Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Lahti Aqua Oy Lahti Energia Oy LE-Sähköverkko Oy Musiikkiopiston Omakotisäätiö Oppilastalo Oy Osaamiskiinteistöt Oy Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Radio- ja tv-museosäätiö Työterveys Wellamo Oy Yhdistelemätön tytäryhteisö As Oy Kittilän Petsukka Nanoscale Oy *) Kuntayhtymät Eteva ky Hollolan-Lahden Vesilaitos ky Hämeen Päihdehuollon ky Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky Adusal Oy Työhönvalmennus Valma Oy Päijät-Hämeen liiton ky Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon k Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt C-Ella Oy Kiint Oy Lahden Laiturikadun Pysäköinti Lahden Seudun Puhelin Oy Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy Riihelän Huolto Oy Seponkadun Pysäköinti Oy *) Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa 2009—2014 Kunnan omistusKotipaikka osuus % Konsernin omistusosuus % Äänivallan osuus % Konsernin osuus omasta pääomasta (1 000 €) Konsernin osuus vieraasta pääomasta (1 000 €) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta (1 000 €) Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti 0,00 0,00 50,27 0,00 56,88 31,70 7,60 0,00 0,00 51,70 0,00 100,00 35,53 62,64 50,57 0,00 100,00 91,70 0,00 66,25 100,00 100,00 82,50 100,00 73,90 100,00 100,00 0,00 100,00 79,27 54,62 50,00 51,49 50,00 51,10 100,00 100,00 50,27 75,62 56,88 70,26 93,30 100,00 80,60 51,70 100,00 100,00 36,32 63,93 50,57 100,00 100,00 91,70 62,00 66,25 100,00 100,00 90,37 100,00 75,62 100,00 100,00 100,00 100,00 90,78 73,73 66,94 51,49 50,00 51,10 100,00 100,00 50,27 75,62 96,30 92,29 93,30 100,00 80,60 51,70 100,00 100,00 44,61 63,93 50,57 100,00 100,00 91,70 62,00 66,25 100,00 100,00 82,50 100,00 75,62 100,00 100,00 100,00 100,00 90,78 73,74 50,00 51,49 60,00 51,10 796,4 10 915,9 369,5 20,5 3 473,4 6 576,3 8 157,0 215,0 2 079,7 170,0 10 561,8 396,8 506,7 58,3 212,5 1 860,4 7 758,7 1 610,0 137,8 553,0 534,8 11 923,1 3 168,7 1 300,6 1 068,1 25 688,1 42 822,7 26 965,6 183,3 3 046,1 12 209,7 413,1 1 974,0 752,0 723,3 1 587,5 57 452,1 369,5 1 139,8 18,1 13,1 5,5 189,0 19 302,8 103,3 135 659,3 28 776,6 1 761,3 770,3 161,7 59 375,7 15 787,8 711,1 9 094,2 2 791,9 602,7 14 536,7 1 111,1 16 429,3 3 420,8 32 605,8 329 786,2 55 573,4 0,6 16 000,4 20 475,5 19,0 5 996,9 5,8 933,6 109,7 658,2 28,6 7,6 23,7 0,0 -42,5 0,0 205,1 0,7 503,3 78,3 -121,6 121,3 -14,8 0,0 304,7 -92,1 -97,4 104,2 27,7 500,0 -69,2 32,8 56,2 1 408,8 6 823,6 1 405,4 -213,3 423,1 367,8 13,5 33,4 24,3 163,1 Kittilä Lahti 0,00 0,00 33,33 52,17 33,33 52,17 110,4 0,0 0,0 Mäntsälä Hollola Lammi Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti 4,12 40,00 11,88 56,46 0,00 0,00 49,08 44,99 4,12 40,00 11,88 56,46 56,46 56,46 49,08 44,99 4,12 50,00 11,88 45,00 45,00 45,00 35,00 35,00 481,9 776,0 53,4 55 856,7 -4,3 258,4 2 498,8 25 618,5 2 156,9 579,1 111,9 14 814,2 13,3 1 149,5 2 251,0 45 045,5 44,8 30,8 -71,1 2 478,1 -4,6 0,1 84,3 193,6 Jyväskylä Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti 0,00 0,00 0,00 34,49 12,50 0,00 33,33 25,87 20,94 48,80 41,75 26,00 33,33 25,87 20,94 34,49 41,75 26,00 10,6 86,0 515,0 886,3 17,4 219,8 27,3 0,8 0,2 333,0 10,6 0,5 0,0 -0,6 25,4 69,7 6,6 3,6 39 LAHTI KONSERNIN SUURIMPIEN YHTEISÖJEN TUNNUSLUKUJA 2013 JA 2014 40 1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 1.5.1 Asiaa koskeva sääntely 1.5.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksessä tilikauden ylijäämä oli 22,4 milj. euroa, kun alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena oli 0,7 milj. euron alijäämä, eli käytännössä nollatulos. Syntynyt ylijäämä lisätään edellisiltä vuosilta kertyneeseen taseen ylijäämään, joka tilinpäätöksessä 2013 oli 103,2 milj. euroa. Tilikauden 2014 jälkeen taseessa on 125,6 milj. euroa kertynyttä ylijäämää. Kaupunki on viimeksi tehnyt lähelle viime vuotta yltävän positiivisen tuloksen kahdeksan vuotta sitten vuonna 2006, jolloin tilikauden ylijäämä oli 19,4 milj. euroa. Vuosikate oli tilinpäätöksessä 53,0 milj. euroa, jolloin tulorahoitus riitti kattamaan 68,1 prosenttia nettoinvestoinneista. Lähelle näin hyvää vuosikatetta on 2000 luvulla ylletty kahdesti 2007 (50,3 milj. euroa) ja 2008 (51,5 milj. euroa). 1.5.2 Tilikauden tuloksen käsittely Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on 21 010 278,19 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: Kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä 489 459,39 euroa Elinkeinorahastoon kirjataan vähennystä kertyneen alijäämän verran 949 443,70 euroa Vahinkorahastoon lisätään rahaston pääomalle kertynyt korkotuotto 9 403,50 euroa Lahden kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2014 muodostuu edellä mainittujen kirjausten jälkeen 22 439 777,78 euroa, joka lisätään edellisinä tilikausina kertyneisiin ylijäämiin. Kaupunginvaltuuston päätös talousarvion 2014 hyväksymisen yhteydessä, ”edellyttää, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen talousarvioiden sisältä tai laajemmin kaupungin talousarvion sisältä sisäisillä siirroilla” toteutui, kun kaikki muutokset voitiin kattaa talousarvion puitteissa (Talousarvio 2014 sivu 42, kohta 8.). Muutoksia vuoden 2014 talousarvioon tehtiin tilikauden aikana kaksi kertaa. Valtuusto hyväksyi ensimmäisen 9.6.2014 § 65, tarvittavat muutokset katettiin eri tehtäväalueiden välillä, eikä niillä siten ollut vaikutuksia vuosikatteeseen eikä rahoituslaskelmaan. Toisen kerran valtuusto muutti talousarviota 15.12.2014 § 105, jolloin toistettiin aikaisempi menettely ja ylitystarpeet katettiin kaupungin talousarvion sisällä. Talousarvion 2014 yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi ns. Talouden tasapainottamisohjelman, jonka toteutumista on raportoitu kesä- ja syyskuun talouden seurantaraporttien yhteydessä. Koko vuoden osalta ohjelman toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä erillisellä liitteellä. Talousarviopäätöksen yhteydessä 24.11.2014 kirjattiin taloussuunnitelmaan Talousohjelma 2015—2017, jossa on konkretisoitu talouden tasapainottamisohjelman linjaamia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joiden avulla uudistetaan kaupungin toimintoja ja organisaatiota. 41 2. TOTEUTUMISVERTAILUT 42 43 2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tuottavuustoimenpiteet ja -hankkeet Tuottavuusraportointi kattaa kaupunginhallituksen tuottavuushankkeet sekä talousarviossa esitetyt tuottavuustoimenpiteet. Työtä tuottavuuden edistämiseksi tehdään hyvin monella tasolla koko kaupunkiorganisaatiossa, mukana on kaupunkitasoisia, toimialatasoisia, vastuualuetasoisia sekä yksikkö- ja prosessitasoisia tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvattamiseen tähtääviä hankkeita ja toimenpiteitä. palveluistaan. Sisäisessä asioinnissa on otettu käyttöön Intran työtilat ja Lync-etäneuvottelusovellus. Toimintajärjestelmien ja palveluprosessien systemaattisen kehittämisen tukemiseksi on perustettu asiantuntijaverkosto, joka edistää toimialojen CAF-mallin mukaista itsearviointia sekä ydin- ja tukiprosessien sekä toimintakäsikirjojen määrittelyä ja viimeistelyä. Toiminta järjestetään hyväksytyn (KV) palvelukonseptin mukaisesti. Painotus on sähköisissä palveluratkaisuissa ja palveluprosesseissa tavoitteena toimitilakannan optimointi ja fyysisten asiakaspalvelujen tuottaminen laajasti yhteispalveluna. Sähköinen arkistointi Lahti sai 2013 ensimmäisenä kuntana sähköisen säilyttämisen luvan asianhallinnan ja dokumenttienhallinnan järjestelmiin. Lupaa edelsi järjestelmien ja tietoturvan kehittäminen ja asianhallintauudistus, jossa valmistui Lahden kaupungin asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin tehtäväluokittelu ja päätöksentekoa ohjaavat tiedonohjaussuunnitelmat (n.1 000 kpl). Tavoitteena on säästö paperikulutuksessa ja arkistointikustannuksissa sekä säilytettävän tiedon saatavuuden parantaminen. Tavoitetta tukevat uudet monitoimitalot, kun ne valmistuessaan mahdollistavat rakennusten käyttöasteen lisäämisen, toimimisen monitoimiajamallissa osallistaen kaupunkilaisia uuden palvelumuotoilun avulla. Yhdessä Kuntien Tieran kanssa kehitettävä Palvelutarjotin, jota on tarkoitus laajentaa muiden kuntien käyttöön. Toteuma: Kevään 2014 aikana valmistui sähköisen arkistoinnin viitearkkitehtuuri ja kaupunkitasoiseksi dokumenttienhallinnan järjestelmäksi valikoitui Document Manager -järjestelmä (Doris). Lisäksi etsittiin ratkaisuja sähköisen allekirjoituksen toteuttamiseksi sekä hankinta-asiakirjojen arkistoimiseksi sähköiseen ympäristöön. Lisäksi kehitetään toimintajärjestelmiä ja prosesseja, luodaan kaupunkitasoiset ja toimialakohtaiset ydinprosessit ja toimintakäsikirjat. Prosessimallinnukset julkaistaan IMS -järjestelmässä. Ydinprosesseihin keskittymällä ja toimialat ylittävää yhteistyötä lisäämällä vastataan asiakastarpeeseen, huomiota kiinnitetään myös sisäisiin tukipalveluihin palvelutoiminnan parantamiseksi. Sähköisen arkistoinnin toteuttaminen kaikkien kaupungin asiakirjojen osalta on osoittautunut ennakoitua vaativammaksi mm. erinäisten tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien vuoksi. Konsernipalvelujohtaja asetti syksyllä 2014 ohjausryhmän ja projektiryhmän toteuttamaan dokumenttienhallinnan laajentamista kaikille toimialoille Document manager-järjestelmän (Doris) käyttöönottamiseksi 1.5.2015 mennessä. Toimialoille annetaan ohjeet siirtyä pelkästään sähköiseen arkistointiin kevään 2015 aikana. Konsernipalvelut Palvelukonseptin, sähköisten palveluiden ja palveluprosessien kehittäminen Tuottavuutta parannetaan oikealla palveluverkkomitoituksella ja keskittämällä palvelut alueellisesti. Konsernipalvelut tukee palveluprosessien kehittämistä säännöllisellä arvioinnilla. Toteuma: Kaupungin yhteispalvelupisteen sijaintivaihtoehdot, palvelutarjonta ja toimintaperiaate on kartoitettu ja yhteispalvelupisteen esimiehenä toimiva asiakaspalvelupäällikkö on aloittanut tehtävässään. Syyskuussa 2015 toimintansa aloittavassa yhteispalvelupisteessä tarjotaan aluksi teknisen ja ympäristötoimialan sekä konsernipalveluiden asiakaspalvelut (palvelujen yleisneuvonta, kassapalvelut, virallinen ilmoitustaulu ja asiakirjojen vastaanotto). Keskustassa sijaitsevien sosiaali- ja terveystoimialan asiointipisteiden (pääterveysasema, lähiklinikat, terveyskioski ja sosiaalikeskus) toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan. Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalojen palvelutarjontaa ja toimintaperiaatteita on täsmennetty. Kaupungin sähköiset asiointipalvelut on koottu Palvelutarjottimeen, toimialat raportoivat erikseen omista Tiedonohjaussuunnitelmista on tehty tuotepaketti, jota markkinoidaan muille kunnille. Tuotetta on myyty kolme kappaletta ja tuloja kertynyt 58 000 euroa. Vuonna 2015 lisätään tuotepaketin markkinointia myynnin edistämiseksi. Tukityöllistäminen Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on kaupunkitason tuottavuustoimena työllisyysasioiden yksikön koordinoima kokonaisuus, jonka tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi toimialayhteistyötä kehittämällä. Huomiota kiinnitetään ennaltaehkäisyyn ja tukitoimien oikea-aikaisuuteen sekä asiakkaiden ohjautumiseen heille soveltuvan palvelun piiriin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. 44 Tuottavuusmittari: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Tuottavuustavoite Tavoitetaso Toteuma Aikuissosiaalityöstä nuorisopalveluiden työllisyyspalveluihin ohjautuneet nuoret Aikuissosiaalityöstä ohjautuneista nuorista 40 hlöä nuorisopalveluiden asiakkaina. Aikuissosiaalityöstä ohjattiin vuonna 2014 yhteensä 105 nuorta työllisyyspalveluihin. Näistä nuorten työllisyyspalveluihin kiinnittyi yhteensä 46 nuorta. Sosiaali- ja terveystoimiala Toiminta/asiakaslähtöinen terveysasematoimintojen uudelleen organisointi Tavoitteena on palvelurakenneuudistus ja uusi toimintatapa; klinikkamalli, sekä Lahden kaupungin sairaalan (LKS) ja Jalkarannan sairaalan toimintojen ja tilojen käytön uudistaminen osana kokonaisvaltaista, toimintalähtöistä tilasuunnittelua ja asiakaskeskeistä toimintatapaa. Uusi pääterveysasema valmistuu 2018 ja vastaanottotoiminta jaetaan eri tasoille terveyspalvelun vaativuuden mukaan: erikoissairaanhoito, pääterveysasema, lähipalveluklinikat ja terveyskioski. Tämä mahdollistaa uudenlaisten ja joustavampien palvelukonseptien ja tilaratkaisujen toteuttamisen. Uudessa toimintamallissa asiakastyytyväisyys ja laatu paranevat, lisäksi ennaltaehkäisevää hoitoa ja pitkäaikaissairauksien hoitoja kehitetään terveyshyötymallin mukaisesti. Toteuma: Terveysasematoimintojen uudelleen järjestämistä toteutetaan klinikka -mallilla, jota pilotoitiin Ahtialan terveysasemalla vuonna 2013. Vuoden 2014 alusta Lahden muut terveysasemat siirtyivät klinikka mallin mukaiseen toimintaan. Täysimittaisesti klinikka malli saadaan toimimaan vuoden 2015 aikana. Oleellista on asiakkaiden tarpeista ja henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen. Uuden toimintamallin soveltaminen käytäntöön on ollut vaativaa. Asiakaspalaute on pyritty huomiomaan, samoin henkilökunta on osallistunut klinikka -mallin palvelumuotoiluun. Esim. henkilökunnan työnkierron järjestämisestä vaativampia potilastapauksia varten on ollut keskusteluissa ja paljon palveluita käyttävät on pystytty ottamaan mallin avulla haltuun ohjaamalla heidät pääterveysasemalle. Palvelutori SoTe 2015 – hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua luomalla uudenlainen sähköinen palveluhakemisto, palvelutori ohjaamaan ja tukemaan asiakkaita palvelutarpeensa kartoituksessa, sopivan palvelun valinnassa sekä tarjoaa väylän palautteen antamiselle. Palvelutorikonseptin keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat: 1. Luodaan asiakkaille vastaanottopalvelujen valinnanvapauden mahdollistava alusta. 2. Lisätään asiakkaiden valinnanvapautta vanhus ja hyvinvointipalveluiden eri vaihtoehtojen suhteen kehittämällä sähköistä palveluseteliä. 3. Kehitetään palvelutorista soa-alusta, joka tukee tiedolla johtamista vuorovaikutteisuutensa (asiakaspalaute) ja on-line raporteilla. 4. Aloitetaan palvelujen laadun asiakaslähtöinen, avoin raportointi Toteuma: Palvelutori toteutettiin ottamalla käyttöön Hyvis -portaali 2.6.2014. Portaalissa on tarkastettua tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Lahtelaiset voivat tunnistautumalla kirjautua Hyvikseen, tehdä testejä ja tallentaa sinne omia terveystietojaan. Portaali kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen asioinnin yhteen ja samaan paikkaan. Tuloksena on lahtelaisille ja päijäthämäläisille suunnattu seudullinen terveys- ja hyvinvointiportaali. Portaali julkistettiin ensin sisäisesti Lahdessa, Phsotey:ssa, Oivassa, Aavassa ja Heinolassa ja varsinainen julkistus medialle tapahtui loppuvuodesta 2014 sekä tammikuussa 2015. Käyttöottoprojektissa otettiin käyttöön esh:n päiväkirurgian esitietolomake ja ikäihmisten itsearviointitesti. Jatkoprojektissa on otettu käyttöön ikäihmisten yhteydenottolomake, laboratorioajanvaraus, diabetes -riskitesti ja omahoitolomake. Sähköisen asioinnin sopimuksia tehtiin joulukuussa Lahdessa noin 750 ja Hyviksen sivuilla Lahdessa oli joulukuussa yli 10 000 käyntiä. Lahden sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset on koulutettu käyttämään Hyvistä sitä mukaa, kun sinne on saatu palveluja. Tämä mahdollistaa turvallisen viestinvälityksen asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Seuraavaksi luodaan seudullisesti Hyvis -portaalille hallintamalli, jossa sovitaan periaatteet ja toimenpiteet, joilla Hyvistä kehitetään jatkossa, Hyvistä tulee kehittää tarvelähtöisesti. Lahden edustajat ovat vaikuttamassa Hyviksen kehittämiseen myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ”Sähköinen Asiointi ja Demokratian edistäminen” (SADe) -hankkeen kautta, jossa monia Lahden tarpeita on toteutettu. SADe -hankkeesta rahoitetaan Hyviksen kehittämistä kansalliseksi alustaksi. Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika – Lahden kaupungin kotihoidon kehittäminen Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta optimaalista kotihoidon toimintakokonaisuutta, jossa huomioidaan myös kestävän kehityksen mukaiset toimintaperiaatteet. Osa-alueita ovat optimaalinen matkanhallinta, joka huomioi asiakkaan tarpeet ja hoitajan ammattiosaamisen. Työhallinnan näkökulmasta on oleellista 45 tehokas työvuorosuunnittelu, jossa huomioidaan hoidon tarpeen eri vaihteluvälit. Ennakoivan muutosjohtamisen näkökulmasta hankkeella tavoitellaan kattavaa raportointijärjestelmää sekä innovaatio- ja seminaarisessioilla ja simuloinnilla haettavia ohjelmistoja, jotka luovat tietoa ja malleja tulevasta kotihoitoympäristöstä. Lisäksi hankkeessa kehitetään kotihoidon lääkäripalveluja. Toteuma: Oikea hoitaja, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan: Päivittäisten töiden jakamisessa optimointi on käytössä, jolloin voitiin siirtää yhden työnjakajan työpanos välittömään asiakastyöhön. Optimointi toimii pyydetyllä tavalla ja alueilla jää jakamatta noin 10 paikkaa päivässä, kun kaikki työntekijät ovat töissä, eli tulosta voi pitää erinomaisena. Reittioptimointi ei valmistunut, mutta se toteutetaan alkuvuodesta 2015, sen myötä työnjako tehostuu ja henkilöstön matkoihin kuluttama aika pienenee. Tavoitteena on optimoinnin kehittämisen myötä siirtää vielä kahden henkilön työpanos työnjakamisesta välittömään asiakastyöhön, jolloin työn jakamiseen jää kahden henkilön työpanos (lähtötilanteessa 5). Työvuorosuunnittelun käytettävyyden kehittäminen HILKKA työvuorosuunnitteluohjelma ei ole vielä valmis, tarkoitus on ottaa järjestelmä käyttöön kotihoidossa, kun se valmistuu, mikäli hinnasta päästään sopimukseen. HILKKA työvuorosuunnittelulla säästetään työvuorolistoja tehdessä palveluesimiesten työaikaa kolmen viikon suunnittelujaksoa kohden 1-2 päivää, säästynyt aika voidaan kohdentaa päivittäiseen johtamiseen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen. Työntekijät pystyvät laittamaan työvuorotoiveensa HILKKA työvuorosuunnittelu ohjelmaan ja kuittaamaan työvuorot joko puhelimesta tai tietokoneelta. Raportoinnin kehittäminen Hankkeessa on kehitetty kotihoidon raportointijärjestelmä, joka pohjautuu HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmästä saatavaan tietoon. Raportoitavat tiedot ja raportointitasot on määritelty yhdessä johdon ja palveluyksiköiden kanssa. Tietojen siirto tuotantokannasta tietovarastoon tapahtuu Jasper ETL Express -tuotetta käyttäen. Tietovarastotauluihin tuodaan vain raporteilla käytetty tieto. Tällä hetkellä tietovarasto sisältää tapahtumien suunnitellut ja toteutuneet kestot, sekä työntekijöiden työajat. Raportteja varten on asennettu erillinen Jasperserver -raportointipalvelin. Palvelimella sijaitsevista raporteista käyttäjä pystyy tutkimaan lukuja eri tasoilla, kuten yksiköittäin tai tiimeittäin. Kotihoidossa on otettu käyttöön RAI-asiakkaan arviointi ja laadunhallintajärjestelmä ja ensimmäiset laaturaportit RAI-järjestelmästä on saatu toukokuussa 2014. RAIjärjestelmästä kehitetään rajapintaa kotihoidon raportointijärjestelmään yhteistyössä toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan kanssa. Hankkeen pohjalta käynnistyi VTT:n Lahden kaupungin ja FastROI Oy:n yhteinen työsuojelurahaston rahoittama hanke, jossa kehitetään edelleen sekä johtoa että työntekijöitä palvelevaa raportointijärjestelmää, jonka perustana on hankkeessa luotu raportointijärjestelmä. Henkilöstö määrittelee itse mitä raportteja he haluavat ja mitä raportteja heidän tulisi nähdä, jotta heille muodostuu oikea ja ajantasainen tieto toiminnasta. Tarkoituksena on edistää johtamisen ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä johdon ja henkilöstön yhteistä näkemystä toiminnasta. Lahden kotihoito osallistuu tähän hakkeeseen työpanoksella ja hanke kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Kotihoidon lääkäritoiminnan kehittäminen Hankkeessa kotihoidon lääkäritoiminta keskitettiin osaksi sairaalapalveluja geriatrijohtoiseksi, missä tavoitteena oli suunnitella toiminta asiakaslähtöisemmäksi, jotta kotihoidon asiakkaat pärjäisivät mahdollisimman pitkään ilman päivystyspalveluja tai toistuvia sairaalahoitojaksoja. Hankkeessa luotiin toimiva kotihoidon lääkäritoiminnan malli, joka on ollut käytössä tammikuusta 2013 alkaen ja sitä on kehitetty koko ajan. Vuonna 2014 kotihoidon lääkärit tekivät 402 kotikäyntiä haastavasta lääkäritilanteesta huolimatta. Lääkäreiden saatavuuteen liittyvä vaihtelu vaikeuttaa toimintaa. Asiakkaiden lääkitykset tarkistettiin vähintään kerran vuoden aikana. pDRG-ryhmittelypohjainen kustannuslaskenta ja palveluiden tuotteistaminen pDRG -luokittelusta on Kuntaliiton tavoitteiden mukaisesti tulossa tulevaisuuden standardi perusterveydenhuoltoon. Tämän hoitoepisodeihin perustuvan kustannuslaskennan käyttöönottaminen mahdollistaa palveluiden uudenlaisen tuotteistuksen ja parantaa toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi pDRG-ryhmittelyn käyttöönotto toimii tärkeänä toiminnan ohjauksen ja johtamisen välineenä. Hoitoepisodien pohjalta voidaan lisäksi parantaa asiakkaiden ohjaamista oikeanlaisille vastaanotoille, sekä parantaa kustannusten oikeanlaista kohdentamista. Toteuma: Hoitoepisodien kustannuslaskenta ei ole vielä mahdollista, koska palveluita ei ole tuotteistettu vielä riittävästi eikä hoitoprosesseja ole voitu tarkastella kustannusnäkökulmasta. Tavoite on kuitenkin rakentaa pDRG -ryhmittely ja tuotteistaa palvelut, jotta kustannuslaskenta tuottaisi oikeaa tietoa päätöksenteon tueksi. pDRG -lisenssi on hankittu Finnish Consulting Groupilta. Tarkoitus on jatkaa lisenssin turvin ryhmittelypohjaista kustannuslaskentaa ja palvelujen tuotteistamista. Jatkossa on tärkeää, että hoitohenkilökunta suorittaa huolellisesti potilaan hoitokirjaukset. Vain ohjeiden mukaiset kirjaukset takaavat hankkeen onnistumisen, mikä vaatii hoitohenkilökunnan osaamisen tarkentamista. Tiedolla johtaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö on muutoksessa. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia palveluiden sisällöstä, laadusta ja saatavuudesta. Tuotettujen palveluiden on oltava entistä laadukkaampia ja asiakaslähtöisempiä. Tiedolla johtaminen on keskeinen osa SOTEn johtamisjärjestelmän uudistamista. Hankkeen tavoitteena on 46 – johtamisen kehittäminen reaaliaikaisella raportoinnilla. – päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen auditoineilla ja kehittyneellä raportoinnilla – asiakaslähtöisyyden lisääminen kehittämällä tarvekartoitusta ja asiakaspalautteen keräämistä, analysointia sekä hyödyntämistä toimintaa ohjaavana tekijänä – kuluttajien valinnanvapauden lisääminen palveluiden laatuun ja saatavuuteen liittyvän tiedon avulla, sekä – sähköisen asioinnin kehittäminen asiakaslähtöisesti ja toiminnan tuottavuutta parantaen. Sosiaali- ja terveystoimialalla siirrytään asiakas-tuottaja toimintamalliin, mikä tarkoittaa sitä, että tulevin vuosina asiakas voi arvioida esim. palvelun laatua, nopeutta ja jonotusaikoja sekä tehdä myös valintoja eri toimipisteiden välillä perustuen laatuun ja omaan tarpeeseen. Uuden toimintamallin läpivienti vaatii henkilöstön koulutusta. Klinikkamallissa otetaan käyttöön mm. pDRGryhmittely, mikä tarkoittaa sitä, että otetaan käyttöön n.44 episodia, joiden käyntimäärien mukaan jaetaan käynnit klinikoiden ja pääterveysaseman kesken. Hanke on alkanut vuonna 2012. Toteuma: Tiedolla johtamista toteutetaan sosiaali- ja terveystoimialan sekä vastuualueiden johtoryhmille suunnatuilla johdon raporteilla. Johtoryhmän raportilla on geneerisiä tunnuslukuja, sekä eri vastuualueille soveltuvia spesifisiä tunnuslukuja. Raportti toteutetaan Excel -muotoisena. Johdon raportointityökaluna on testattu FCG:n edustamaa QlikView:tä ja FCG:n kanssa on asiasta käyty neuvotteluja. Vanhustenpalvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on kotihoidossa HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmään kertyneestä tiedosta saadaan johtamisen tunnusluvut, jotka esitetään myös toimialan johtoryhmän raportissa. HILKASTA saadaan myös työajanseuranta (välitön työaika), matkaseuranta (matka-aika) sekä suunnitellut ja toteutuneet asiakaskäynnit. Kotihoidossa tehdään myös työhyvinvointikyselyjä, joiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä työssä jaksamisesta. Tiedolla johtamista pitää kehittää automaattisemmaksi ja reaaliaikaisemmaksi. Asiakaslähtöisyyttä on kehitetty asukas- ja asiakaspalautteen keräämisellä. Keväällä 2014 tehtiin Lahdessa asukaskysely, jossa lahtelaisilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkuudesta. Loppusyksyllä 2014 kysyttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta heidän tyytyväisyyttään palveluihin. Tulokset asiakastyytyväisyyskyselystä saadaan alkutalvesta 2015. Uusi teknologia kotihoidon tueksi Hanke on jatkoa ”Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika – Lahden kaupungin kotihoidon kehittäminen” -hankkeelle. Kokonaistavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta tehokasta kotihoidon toimintakokonaisuutta, jossa huomioidaan etenkin asiakkaan omatoimisuuden lisääminen ja turvallinen asuminen. Hankkeessa otetaan käyttöön ja kehitetään ikääntyneiden kotona asumista tukevaa turvateknologiaa ja interaktiivisia teknologiaratkaisuja. Toimintakyvyltä heikentyneen vanhuksen kotona asumisen turvaaminen erilaisten teknologia-apuvälineiden turvin mahdollistaa ympärivuorokautiseen hoidon myöhentymisen. Jo puolen vuoden myöhentyminen raskaan palvelun tarpeessa parantaa merkittävästi vanhuspalvelujen tuottavuutta. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä on nyt 90,7 prosenttia ja tavoitteena on, että vuonna 2015 kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä on 92 prosenttia. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on ottaa käyttöön uudenlaista kotona asumista tukevaa teknologiaa. Toteuma: Hanke toteutetaan Vanhustenpalvelujen ja kuntoutuksen sekä Hyvinvointipalvelujen vastuualueiden yhteistyönä. Tunnusteluja on tehty eri toimijoiden kanssa siitä, miten kotona asumista tukeva käytännönläheinen Teknologiahanke olisi mahdollista toteuttaa. Yhteistyötä on tehty Kuntien Tieran ja Eksoten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön kotona asumista tukevaa teknologiaa ja integroida teknologia osaksi kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää siten, että muodostuisi toiminnallisesti järkevä kokonaisuus. Kotihoito ja vammaispalvelu toteuttivat Ebsolut Oy:n ja Netpresence Oy:n kanssa neljän asiakkaan virtuaalikäyntipilotin toukokuu-syyskuussa 2014. Pilottialueena oli Jalkaranta-Metsäkankaan kotihoitoalue. Lisäksi pilotissa kehitettiin tiimivetäjien ja kentällä työskentelevien hoitajien yhteydenpitoa. Pilotin avulla oli tarkoitus korvata kaikilta asiakkaita vähintään yksi käynti päivässä virtuaalikäynnillä ja parantaa hoitajien yhteydenpitoa tiiminvetäjiin. Virtuaaliyhteyden avulla saatiin tehtyä lääkärinlausunto asiakkaalle hoitotukea varten. Tiiminvetäjät ovat antaneet etäyhteyden avulla haavanhoito-ohjeita asiakkaalle ja hoitajille. Asiakkaille on myös pidetty jumppaa etäyhteyden avulla. Lisäksi Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat kotihoidon asiakkaille muuta ohjelmaa etäyhteyden avulla kahden ja puolen viikon ajan. Stella Oy on toimittanut yhden hälyttävän lääkekellon kotihoidolle ja se otettiin pilottiin joulukuussa 2014. Asiakas on ollut tyytyväinen laitteeseen ja samoin omainen. Tavoitteena on, että asiakkaat muistaisivat ottaa hälyttävän lääkedosetin avulla lääkkeet itse, ja näin vähentää kotihoitokäyntejä. Tavoitteena on laajentaa pilottia vielä yhdeksällä laitteella. Syksyllä 2014 oli tarkoitus pilotoida GPS seurattavia turvarannekkeita muistamattomilla asiakkailla. Rannekkeita ei kuitenkaan saatu vuoden 2014 aikana, vaan ne saadaan käyttöön vasta tammikuussa 2015. Tämä pilotti toteutetaan myös Stella Oy:n kanssa. Syksyn 2014 aikana Eksote ja Lahti neuvottelivat yhteistyöprojektista, jossa kehitetään ICT- ratkaisuja kotihoidolle, hyvinvointipalveluille ja asiakkaille. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja resurssien käytön näkökulmasta tehokasta kotihoidon toimintakokonaisuutta mm. asiakkaan omatoimisuuden lisääminen ja turvalli- 47 sen asumisen varmistaminen asiakkaan omassa kodissa. Projektin aikana on tarkoitus kehittää ja ottaa käyttöön ikääntyneiden kotona asumista tukevaa turvateknologiaa ja interaktiivisia teknologiaratkaisuja. Erilaisia teknologisia kotiin vietäviä Palveluja ovat muun muassa virtuaalikäynnit, hälyttävä lääkekello ja GPS- turvaranneke. Projektissa toteutetaan kotona-asumista tukevan teknologian yhteisalustaratkaisun mallintaminen ja kilpailutus sekä käyttöönotto. Projektin tavoitteena on: luoda teknologia-alusta, johon on helppo integroida kodin ICT-ratkaisujen tuottamat tiedot laajasti hyödynnettäväksi tietokannaksi kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. 1. ottaa käyttöön osana teknologia-alustaa kodin turvallisuuteen liittyvät ratkaisut, kuten ovenvalvonta, palovaroitin, liesivahti, joiden tieto ja hallinta ovat osa teknologia-alustaa 2. määrittää, kilpailuttaa ja ottaa käyttöön teknologiaalustan palveluliittymä, jonka avulla teknologiaalustan ratkaisuja voidaan käyttää yhden käyttöliittymän kautta 3. virtuaalikäyntien käyttöönotto. Virtuaalikäynneillä on tarkoitus korvata vähintään yksi asiakkaan päivittäisistä käynneistä. Pilotoinnin aikana selvitetään millaisia käyntejä virtuaalikäynneillä voidaan korvata ja kenelle laite sopii. Virtuaaliyhteyden avulla voidaan tuottaa asiakkaalle myös sisältöä kotiin. Sisältö voisi olla esimerkiksi: kuntoutusta, 3. sektorin järjestämää ohjelmaa, kuten seurakunnan työntekijän tapaaminen tai erilaisia pelejä. Virtuaaliyhteyden avulla on tarkoitus saada asiakkaat aktivoitumaan ja olemaan yhteydessä omaisiin ja ystäviin. Lisäksi virtuaalikäyntien päätelaitetta voidaan hyödyntää mm. muistutteiden lähettämiseen asiakkaalle.Valmius virtuaalikäyntien toteuttamiselle on sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä että Lahden kaupungilla 4. GPS paikantavat rannekkeet. GPS-seurattavilla rannekkeilla turvataan kotona asuvien muistamattomien turvallisuus, liikkuminen ja mahdollistetaan heidän kotona asumisensa mahdollisimman pitkään 5. hälyttävät lääkedosetit. Hälyttävillä lääkedoseteilla pyritään lisäämään asiakkaan omatoimisuutta ja saamaan turhat lääkkeenantokäynnit pois kotihoidolta / omaisilta. Lopputuloksena pyritään kuvaamaan kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton hyötyjä. Vaikuttavuusarviointina käytetään mm. asiakastyytyväisyyttä, RAI-tietoja ja euromääräisiä kustannusvaikuttavuus laskelmia. Keskeisin kehittämisen lopputulos on kokonaisvaltainen ikäihmisten kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämisen malli. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja ratkaisut ovat sellaisia, että ne soveltuvat käyttöönotettavaksi muihin vastaaviin organisaatioihin. Toimintamallit kuvataan sellaiseen formaattiin, että ne ovat helposti käyttöönotettavia. Levityskanavat valitaan rahoittajan kanssa yhteistyössä. Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään kaupunginhallituksen tuottavuusrahan lisäksi jäämistövaroja ja hankkeelle etsitään ulkopuolista rahoittajaa. Hankkeen rahoituksen osalta on lähestytty Sitraa, jonka kanssa on käynnistetty hankkeen toteuttamisesta yhteistyö. Sote -2015 Terveyspalveluissa klinikkamallia parannetaan jatkuvasti. Perusmalliin on tehty pieniä korjauksia. Hyvinvointipalveluissa sekä vanhusten palveluissa ja kuntoutuksessa jatketaan laitosvaltaisuuden purkamista siirtymällä kevyempiin palveluihin. Hyviä tuloksia on saatu aikaan esimerkiksi lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja vuodeosastopotilaiden siirtämisessä tehostettuun palveluasumiseen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintoja on tarkennettu, jolloin on päästy tehokkaampaan ja mielekkäämpään työnjakoon näiden kesken. Sähköisessä asioinnissa on otettu käyttöön sähköinen asiointialusta, terveys- ja hyvinvointiportaali Hyvis. Lahtelaiset ovat ottaneet portaalin aktiivisesti vastaan. Tiedolla johtamista on toteutettu asukas- ja asiakastyytyväisyyskyselyllä Asiantuntijuus ja kohtaaminen lapsiperheiden palveluissa (yhteistyössä sivistyksen kanssa) Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista palveluiden jatkokehittämistä ja oikeaa kohdentamista varten. Syksyn 2014 aikana on työstetty sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita, jotka parhaiten kuvaisivat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Lahdessa. Indikaattorit toimivat tietolähteenä palvelujen kehittämiselle. Indikaattoritarkastelu valmistui tammikuussa 2015. Ikäpalo –hanke Ikäpalo-hankkeessa kehitettiin yhdessä kolmen muun kaupungin kanssa ikäihmisten tavoitteellisen neuvonnan ja palveluohjauksen malli. Hankkeen lopputuloksena perustettiin ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Siiri, joka aloitti toimintansa 11.4.2014. Siiriin keskitettyjen vanhusten palveluiden tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä ja etsiä arjen sujumisen ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena on löytää oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja halutessaan voi asioida anonyymisti. Sivistystoimiala Nuorten starttipaja Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä täyttää nuorisolain ja yhteiskuntatakuun velvoitteita tukemalla ilman koulutuspaikkaa jääneiden tai koulutuksensa keskeyttäneiden nuorten jatkopolutusta takaisin koulutus- ja työllisyyspolulle. Starttipajalla työskennellään vuosittain n. 40 nuoren kanssa, joista vähintään 50 prosenttia sijoittuu koulutukseen tai työelämään. Hanke ehkäisee arviolta kymmenen nuoren pysyvän syrjäytymisen vuosittain. 48 Toteuma: Starttipajan toiminnassa on ollut yhteensä 14 eri nuorta, joista kuusi on siirtynyt pajalta joko kesken jakson tai jakson suoritettuaan opiskelemaan, yksi nuori on siirtynyt työelämään ja kolme nuorta jatkaa toiminnassa edelleen. Yhden nuoren kohdalla ei ole saatu varmuutta pääsikö hän hakemaansa kouluun, kaksi nuorta ei sitoutunut toimintaan, yksi nuori keskeytti jakson voinnin huononnuttua. Starttipajan nuoret ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria, joten nuorten prosessit ovat usein pitkiä ja nuoren tilanne saattaa muista syistä huonontua niin, että jatko pajalla ei ole mahdollinen ennen kuin tilanne on taas saatu paremmaksi. Starttipajan toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan mahdollisimman hyvin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvoinnin pulmiin. Sivistystoimialan ja PHKKn yhteistyöllä on perusopetuksen jälkeen vaille koulutuspaikkaa jääneiden nuorten määrä saatu laskemaan. Myös yhteishaun muutos suosimaan suoraan perusopetuksesta tulevia on johtanut siihen, että 15— 17-vuotiaita koulutuksen ulkopuolelle jääneitä ei enää ole paljoa. Ikäihmisten terveysliikuntaan tukea julkisen sektorin ja järjestökentän yhteistyöstä Hanke toteutetaan laaja-alaisen julkisen sektorin eri hallintokuntien yhteistyönä, liikunnan ja urheilun yksityisten palveluntuottajien ja järjestökentän aktivoinnilla sekä kiinnittämisellä osaksi ikäihmisten terveysliikuntapalveluja. Tavoite on tukea iäkkäiden fyysistä toimintakykyä ja kotona asumisen edistämistä. Tavoiteltava tuottavuushyöty pitkällä aikavälillä on ikäihmisten kotona asumisen määrän lisääntyminen laitoshuollon sijaan, sekä liikunnan ja urheilun yksityisten palveluntuottajien ja järjestökentän aktivoituminen tarjoamaan ikäihmisille kohdennettuja liikuntapalveluita. Näillä toimenpiteillä pystytään säästämään kunnan omia rahoitustarpeita tukemalla ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista. Toteuma: Hankkeessa on keskitetty toimintakyvyltään heikentyneiden palvelutoiminnan kehittämiseen, ikääntyneiden liikuntaneuvonnan kehittämiseen sekä ikäihmisten ulkoilun lisäämiseen. Toimintakyvyltään heikentyneiden palvelutoimintaa on ollut tarkoitus kehittää vakinaistamalla ikäkorttelitoiminta osaksi avoimen päivätoiminnan prosessia. Ryhmien juurruttamista pysyväksi toiminnaksi selviteltiin syksyn 2013 aikana ja tavoite oli saada toiminta soten alle tammikuusta 2014. Marraskuussa 2014 toiminnalle on sovittu jatkoa seuraavalle kahdelle vuodelle. Ikääntyvien liikuntaneuvonnan kehittämiseksi liikuntaneuvontapalveluun on koulutettu sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöistä. Koulutuksen tavoitteena on saada koulutettavat ymmärtämään, että hoito yms. henkilöstö on avainasemassa iäkkäiden liikkumisen tukemisessa. Samalla korostetaan heidän tietoisuuttaan myös voima- ja tasapainoharjoittelun merkityksestä ikäihmisille. Keväällä 2014 on järjestetty kaksi Liikuntaneuvontaa ikäihmisille -koulutustilaisuutta, joihin osallistui 164 henkilöä. Liikuntaneuvonta on siirtynyt Terveyskioskiin (1 pv/vko) ja asiakasohjausyksikkö SIIRIin (1 h/kk). Päijät-Hämeen keskussairaalan reumapolin kanssa aloitettiin yhteistyö keväällä 2014. Ikäihmisten ulkoilun lisäämiseksi Lahden kaupungin ikärakenne alueittain -kartoituksen pohjalta on lähdetty suunnittelemaan yhdessä Tekyn kanssa senioreille suunnattuja ulkoliikuntapaikkoja, joissa voi harjoittaa mm. tasapainoa. Suunnitelmassa huomioidaan esteettömyys, turvallisuus ja ympärivuotinen kunnossapito. Ensimmäinen tasapainopolku valmistui Paavolaan syksyllä 2013. Kesällä 2014 Launeelle VähäSaksalanpuistoon ja Mukkulaan Vääksyntienpuistoon tuli kaksi uutta ulkokuntosalilaitetta. Kesällä 2014 järjestettiin seitsemässä kaupunginosassa ulkokuntosalilaiteryhmää, joiden tavoitteena oli tutustuttaa ikäihmisiä laitteiden käyttöön ja lisätä laitteiden käyttöä. Ryhmät olivat ilmaisia. Kevään 2014 aikana aloitti yhdeksän Pysäkkilenkkiryhmää. Pysäkkilenkille voi tulla kävelemään muiden kanssa kaiken ikäisiä ja kuntoisia kävelijöitä. Ryhmät ovat ilmaisia. Ryhmien ohjaajina toimivat vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Ryhmien tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan yhdessä. Uusia liikuntakummeja koulutettiin vuosien 2013—2014 aikana 14 henkilöä. Liikuntakummeja on yhteensä 55. Liikutettavia yhteensä 42 henkilöä (tilanne joulukuu 2014). Palvelurakenteen uudistaminen Palvelurakenteen uudistaminen on sivistystoimialan keskeinen tuottavuustoimenpide. Tarkastelun kohteena ovat mm. päivähoidon edelleen keskittäminen suurempiin yksiköihin sekä ohjaus kevyempiin hoitomuotoihin ja avoimeen toimintaan, yksityisen päivähoidon ja oman tuotannon välinen vertailu ja kehittämissuunnasta päättäminen, lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen palvelurakenteen kehittäminen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen, kirjaston tilojen hyödyntäminen monitoimi- ja yhteiskäyttötiloina, alueellisten lähikirjaston määrän ja palvelumuotojen linjaaminen. Kaupunginteatterin ja -orkesterin yhtiöittämistä koskeva selvitys on tehty ja mahdollinen toteuttaminen linjataan vuoden 2015 aikana. Salpausselän lukion ja Lyseon lukion yhdistyminen vuonna 2014 ja opiskelijamäärän kasvu (Hollolan lukio) tehostaa lukioiden toimintaa. Toteuma: Kirjastoverkkoa on karsittu ja Kiveriön kirjasto lakkautettu 1.7.2014 alkaen. Jalkarannan ja Liipolan lähikirjastoja suunnitellaan tehokkaisiin neliöihin monitoimitaloihin nk. omatoimikirjastoiksi, joissa tuottavuutta lisää palveluaukiolon lisäksi itsepalveluaukiolo. Salpausselän lukion ja Lyseon lukion yhdistyminen vuonna 2014 ja opiskelijamäärän kasvu (Hollolan lukio) tehostaa lukioiden toimintaa: Suuren lukion tehokkuus sekä suuremman opiskelijamäärän sisällyttäminen vanhoihin rakenteisiin auttavat estämään kurssitarjonnan liiallisen supistamisen ja kurssien opiskelijamäärien nousemisen liian suureksi. 49 Varhaiskasvatuspalvelujen palvelurakennetta on kehitetty Lasten ja nuorten kasvun palveluverkkoesityksen mukaisesti. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, ja yhteiskunnan tarjoamat Varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Päivähoitoon hakeutumiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset sekä perheiden elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet ja arvot sekä hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi taloudellisella ja työllisyystilanteella on vaikutusta päivähoidon kysyntään. Koko ikäluokka ei käytä päivähoitopalveluja, joten vanhempien valinnat ratkaisevat todellisen palvelujen tarpeen. Vanhempien valinnat vaikuttavat myös palvelurakenteeseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin. Valinnan mahdollisuuksina päiväkotien rinnalla tuodaan vaihtoehtoina esiin perhepäivähoito, päivähoidon kerhot, yksityinen päivähoito, kotihoito sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut. Sivistyslautakunta korotti v. 2014 yksityisen hoidon tuen kuntalisää ja korotus tulee voimaan 1.8.15 lukien. Korotuksen avulla pyritään parantamaan vanhempien valinnanmahdollisuuksia, yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytyksiä sekä yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää. Syrjäytymisen ehkäisy Lasten ja nuorten hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisopalvelut on ottanut vastuun nuorten sijoittumisen seurannasta, tiedonsiirron toimintamalli on luotu ja toiminnassa. Syrjäytymisen ehkäisyyn perustettu työryhmä luo toimivaa yhteistyömallia. Kehittämistoimet mm. nivelvaiheet, opintojen ohjaus, työpajojen opinnollistaminen ja starttipaja ovat tärkeä osa tätä yhteistyömallia. Nuorten työllisyyspalvelut, nuorten erityistuki, koulutuksen nivelvaiheiden järjestelmällinen hoitaminen ovat palveluita, joihin nuorisopalvelut panostaa ja jotka ovat nuorisotakuun ja nuorisotyöttömyyden hoitamisen kannalta keskeisiä ja tärkeitä. Nuorisopalveluiden talousarvioon vuodelle 2014 sisältyy niiden Lahden kaupungin nuorisotakuutoimenpiteiden rahoitus, jotka ovat kohdennettu nuorisopalveluiden hoidettavaksi ”Nuorisotakuun toteuttaminen Lahdessa 2013—2014” -suunnitelmassa. Toteuma: Nuorisotakuusuunnitelmaan sisältyvien sisällöllisten asioiden kehittämistä on jatkettu vuoden 2014 aikana erilaisissa työryhmissä. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä on tapahtunut iso muutos yhteishaun uusiutumisen myötä. Muutoksen myötä entistä harvempi suoraan perusopetuksesta tuleva nuori jäi vaille koulutuspaikkaa. Nuorisolain mukaisia ilmoituksia tästä ryhmästä tehtiin etsivään nuorisotyöhön vain 8. Starttipajan toiminnan kehittämistä on jatkettu, samoin joustavien ammatillisten opintopolkujen kehittämistä. Nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa on tavoiteltu sadan nuoren lisäystä työllisyyspalveluissa vuonna 2014. Tähän ei päästy, koska kaupungin aloittamat YTneuvottelut lopettivat keväällä palkkatukityöllistämisen kokonaan. Myös työkokeilujen järjestäminen kaupungin omiin toimipisteisiin oli huhtikuun jälkeen mahdotonta. Yritysyhteistyön kehittäminen on yksi nuorisotakuun toteuttamisen painopiste. Vuoden aikana on sovittu yhteistyöstä Lahden yrittäjien kanssa ja sen käytännön toteutuksena alettu rakentaa sähköistä kohtaamisalustaa nuorten ja yritysten käyttöön. Alusta valmistuu alkuvuodesta 2015. Nuorisopalveluiden ja työllisyysasiat-yksikön yhteistyönä on tuotteistettu yrityksille suunnatut työllistämismahdollisuudet ja niihin liittyvä valmennus, jotta yrittäjien olisi mahdollisimman helppoa ottaa nuoria töihin tai työkokeiluun ja saada tuekseen valmennuspalveluita sekä Lahti-lisää. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvoinnin edistäminen Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välinen yhteistyö ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan kehittämiseksi jatkuu edelleen. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuetaan useilla Liikunta- ja kulttuuri vastuualueen kumppanuushankkeilla mm. vanhusten kulttuuripalveluiden ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymisen aloilla. Toteuma: Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välinen yhteistyö ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan kehittämiseksi jatkuu edelleen. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuetaan useilla Liikunta- ja kulttuuri vastuualueen kumppanuushankkeilla mm. vanhusten kulttuuripalveluiden ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymisen aloilla. Kaupunginteatteri tarjoaa edullisia Hyvinvointilippuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille lahtelaisten suoriutumiskyvyn ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lippuja myytiin vuoden 2014 kuluessa n. 900 kpl. Samoin teatteri jatkoi edelleen sota- ja rintaveteraaneille suunnattua edullista alennuslippukäytäntöään. Kulttuurilaitokset huomioivat vallitsevassa taloudellisessa tilanteessakin eläkeläisalennukset hinnoittelussaan. Hinnoittelun avulla pyritään aktivoimaan eläkeikäisten kulttuuriharrastusta ja toimeliaisuutta. Kaupunginteatteri toteutti esitystoimintaansa liittyen erilaisia yhteistyöhankkeita alueen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 8 kpl. Teknisen ja ympäristötoimiala Infrahankkeiden palvelujen oston tuottavuuden parantaminen Tavoitteena on parantaa ja luoda sähköiset toimintamallit Infrahankkeiden (ylläpito, kunnossapito ja rakentaminen) tuottamiseen ja palvelujen hankintaan niin että palvelujen oston tuottavuus nousee ja selvittää kaupungin omistaman infraomaisuuden arvo ja korjausvelka. 50 Toteuma: Hankkeessa on työskennelty toistaiseksi kunnallistekniikan sisäisellä työryhmällä teemalla ”Kunnallistekniikan hyvät rakentamistavat”. Työryhmä on valmistellut prosessikarttaa koko kunnallistekniikan suunnittelu-, rakentamis-, ja ylläpitoprosessista. Kustannuksia on syntynyt vain työajan käytöstä, ei ulkopuolisia kustannuksia. Jatkossa palkataan konsultti, joka kokoaa ja laatii kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet. Konsulttityöhön varataan n 20.000 euroa. Hankkeeseen liittyi infakit mallinnus- ja työmaanhallintajärjestelmän käyttöönotto, elokuussa 2014 ja kuluvan vuoden aikana hankkeeseen kirjattavia kustannuksia kertyy 5000 euroa. Laajalla kuntakokoonpanolla toteutettava korjausvelan laskentahanke on myös ollut käynnissä ja siitä kirjautuu hankkeelle loppuvuodesta kuluja n. 1000 euroa. Suunnitelmallinen metsänhoito- ja myynti edellyttää valmisteltuja metsäsuunnitelmia ja niitä tekemään on hankkeen rahoilla palkattu 15.6. suunnittelija 3,5 kuukaudeksi. Palkkakulut ilman sivukuluja ovat yhteensä 11 600 euroa, Kh-tuottavuushankerahoitus vuodelle 2014: 100 000 €, suurin osa kustannuksista toteutuu loppuvuonna. Hanke on edennyt hyvin vuodelle 2014 valituilta asiakokonaisuuksilta. Hankkeen määrärahaa on käytetty noin 94 000 euroa. Sähköiset myyntipalvelut Hankkeen tavoitteena on tuottaa sähköisiä myyntipalveluita palvelujärjestelmää tehostamalla ja mahdollistaa asiakkaalle asiointi verkossa. Asiakkaat (asukkaat, rakentajat, suunnittelijat, kiinteistönvälittäjät) voivat ostaa sähköisessä muodossa olevia asiakirjoja omatoimisesti, ilman viiveitä tai käymättä henkilökohtaisesti teknisellä ja ympäristötoimialalla. Tavoitteena on tuottaa verkkopalveluna rakennusvalvonnan pääpiirustukset ja muut mahdolliset dokumentinhallinnan myyntituotteiksi käyvät dokumentit. Järjestelmäkokonaisuuteen voidaan toteuttaa myös sähköinen pysäköintilupien myynti sekä sähköinen venepaikkojen vuokraus. Toteuma: Sähköinen pysäköintilupien myynti sekä sähköinen venepaikkojen vuokraus ollaan toteuttamassa uutena eVaraus -palveluna, joka liittyy kaupungissa laajasti käytössä oleviin Teklan ePalveluihin. Palveluiden kirjautumisessa hyödynnetään kuntalaistili- kirjautumista. eVaraus -palvelu otetaan Lahdessa tuotantokäyttöön elokuussa 2014 ja palvelun julkaisu ajoittuu loppuvuoteen 2014 ja vuoden 2015 venepaikkavaraukset on haettavissa uudesta eVaraus -palvelusta. Uuden varauspalvelun avulla voidaan julkaista myös muunlaisia kohteita varattavaksi. Sähköinen pysäköintilupien myyntipalvelu on valmis ja otettavissa käyttöön. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään: Vuorovaikutteisen kaavoituksen kehittäminen (ePalautteen kautta). Elintarvikevalvonnan tiedonkeruu ja raportointi. Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu ja raportointi (YHTI-ohjelma). eTontti-Kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköinen hakeminen ja sähköinen arkistointi otetaan käyttöön (DORIS ja arkistolaitoksen hyväksyntä/lupa). Vanhojen asiakirja-aineistojen digitalisointi ja ajantasakaavan vektorointi saatetaan loppuun. Toteuma: Rakennusvalvonnan vanhoja katselmuspöytäkirjoja on muutettu sähköiseen muotoon ja työ jatkuu ainakin vuoden 2015 kesään asti Tilanne eArskan osalta: Palvelutarjottimen palveluväylään tehtävän kiinteistöja dokumenttitietojen välivarasto (KiVa) on toteutettu (Propentus). KiVan testaukset on saatu valmiiksi tammikuun 2015 loppuun 2015 mennessä. KiVa palvelee Kompaa ja eArskaa. eArskan käyttöönotto ajoittuu helmikuulle 2015. Ennen sitä KiVaan, dokumenttien metatietoihin ja TeklaGIS:n tietoihin tehdään vielä pieniä korjauksia testien pohjalta. Hanke on ollut erittäin haastava, kun siihen liittyy useita toimijoita (Sito, Propentus, Tekla, Elinar). Dokumenttien metatietojen merkitys on todella suuri, ja se missä muodossa (eri käytäntöjä eri aikoina) tieto on metatietokenttään tallennettu eri ajankohtien lupiin liittyen. Seuraavat ovat käytössä: Elintarvikevalvonnan tietojen keruu ja raportointi, ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu ja raportointi (YHTI-ohjelma), eTontti-Kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköinen hakeminen. Kompa-palvelun käyttöönotto tapahtui 19.12.2014. Palveluun on toteutettu myös tulostavoitteista puuttunut asiakaspalvelusovellus, joka tulee asiakaskäyttöön vuodenvaihteessa. Sähköisen arkistoinnin laajentaminen (kaavoitus ja maapolitiikka) sekä doris/tweb -integraation käyttöönotto toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Älykkään haun (Content Navigator) käyttöönotto koko toimialalla käynnistyi marraskuussa. Koulutukset on pidetty. Palvelu näkyy työpöydän ohjelmavalikossa. ePalaute on otettu käyttöön koko kaupungissa ja käyttö laajenee nopeasti (Lastu-kirjastot, joukkoliikenteen palautekanava, Lahden Servio), eVaraus eli venepaikkojen, pysäköintilupien ym. käyttöönoton valmistelu edennyt suunnitellusti ja palvelut ovat käyttöönotettavissa. Paikkatietopalvelut vetovastuussa, kunnallistekniikka pääkäyttäjänä ensi vaiheessa. eLuvat, Kaivuluvat ovat tuotantokäytössä, vastuutahona kunnallistekniikka, maankäyttö auttanut käyttöönotossa. Tilapäiset sijoitusluvat käyttöönotto on valmistelussa. Ajantasakaavan vektorointi on saatu valmiiksi. Käyttöönotto on laajenemassa sähköisen arkistoinnin osalta. Markkinaehtoisen toiminnan lisääminen Toteuma: Investoinneissa kilpailutetaan edellisiä vuosia suurempi osa, niiltä osin myös urakoiden valvonta hoidetaan omana työnä. Tavoitteen toteutuminen on edennyt hyvin ja hankkeissa on ensisijainen hankintatapa markkinaehtoinen hankinta. 51 Kaupungin kasvun tukeminen / ympäristön hoidon tason nostaminen Kaavoitetaan vuosittain uusia asunto- ja toimitilatontteja tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää vähintään viiden vuoden monipuolinen kaavavaranto, jonka avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiselle Lahteen. Tavoitteena on luoda edellytykset yhden prosentin väestönkasvulle. Toteuma: Vuonna 2014 teknisen lautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa on osoitettu uusia rakennusoikeuksia; 63 omakotitonttia, muuhun asumiseen 35 165 k-m ja elinkeinoelämälle 117 680 k-m2. Asumisen kaavavaranto vuoden 2014 lopussa oli yli 5 vuotta. Yleisten alueiden hoitotasoa ei ole pystytty talouden kiristymisen takia nostamaan. Maksujen ja taksojen kustannusvastaavuus Maksuja ja taksoja korotetaan määrävälein vähintään indeksin muutoksen verran tavoitteena saada palvelujen osalta kustannusvastaavat taksat Toteuma: Rakennusvalvonnan kaikki taksat ja maksut on tarkistettu ja tarpeelliset korotukset on tehty. Kiinteistötoimitusten, kaavoituksen ja tonttijakojen taksat tarkistettiin kustannusnousuja vastaavasti marraskuussa 2013 (taksat nousivat keskimäärin 8-10 prosenttia vuoden 2014 alusta lukien). Tonttien vyöhykehinnat tarkistettiin indeksin nousuja vastaavasti. Uuden hinnat ovat voimassa 31.7.2015 asti. Kaikkia kunnallistekniikan maksuja ja taksoja korotetaan vähintään indeksin muutoksen joko vuosittain tai joissain taksoissa parin vuoden välein. Esitykset on tehty, mutta kaikilta osin korotukset eivät ole menneet luottamusmieskäsittelyssä läpi. 52 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Konsernihallinto Yleishallinto Yleishallinto, tuottavuuden kehittämisraha (kh) Tarkastustoimi Konsernipalvelut Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet Tukityöllistäminen Vaalit Korvaukset konserniyhtiöiltä Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Sosiaali- ja terveystoimiala Esikunta ja palvelukeskus Terveyspalvelut Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Päijät-Hämeen perheneuvola Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Sivistystoimiala Hallinto- ja tukipalvelut Lasten ja nuorten kasvu Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus Nuorisopalvelut Elinvoima ja osaaminen Lukiokoulutus Kirjasto- ja tietopalvelut Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kulttuurikeskus Liikuntapalvelut Kansainväliset urheilutapahtumat Kaupunginmuseo Tekninen ja ympäristötoimiala Hallinto Kunnallistekniikka Maankäyttö Lahden seudun ympäristöpalvelut Lahden seudun rakennusvalvonta Joukkoliikenne määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate toimintakate toimintakate 53 Konsernihallinto (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 72 767,4 10 869,7 -61 897,7 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 80 832,2 29 510,0 -51 322,2 Konsernihallinnon kokonaisuus koostuu erillisistä tehtäväalueista, jotka eri tavoin toimivat kaupunkiorganisaation koko laajuudella. Lahden kaupungin konsernihallinnon muodostavat yleishallinto, tarkastustoimi, konsernipalvelut, elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet sekä tukityöllistäminen, lisäksi konsernihallinto sisältää määrärahavaraukset vaaleihin, korvauksiin konserniyhtiöiltä sekä myyntivoittoihin ja -tappioihin. Yleishallinto muodostuu kaupunginvaltuuston, hallituksen, -johtajan sekä sisäisen tarkastuksen toiminnoista. Tehtäväalueelle on keskitetty myös koko kaupunkia koskevia määrärahavarauksia, kuten avus- -1 384,0 2 222,5 3 606,5 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 79 448,2 31 732,5 -47 715,7 68 956,6 29 925,8 -39 030,7 Poikkeama -10 491,6 -1 806,7 8 685,0 tuksia, jäsenmaksuja, pelastuslaitoksen maksuosuus jne. sekä keskitetty hankerahoitus kaupungin toiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Tarkastustoimi tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien toiminnalla vastaa kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta. Konsernipalvelut toimii päätöksenteon ja toimeenpanon valmistelijana, sekä tuottaa tukipalveluita toimialoille ja kaupunkikonsernille. Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet koordinoi alueen elinkeinotointa, korkeakoulutoimintaa sekä strategisia kehittämishankkeita. Tukityöllistämisen tehtävänä on edistää alueen työllistämistoimintaa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tarjota erilaisia aktivointitoimia. Konsernihallinto Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4). Tavoite Lahden kaupunki ja sen tytäryhteisöt siirtyvät asteittain käyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa (sähkö+lämpö) Arviointikriteeri/mittari Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden lämpöenergian kulutuksesta Sertifioidun uusiutuvan energian sähkön osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden sähkönkulutuksesta Lahden kaupunki ja sen tytäryhtiöt pienentävät energian kulutustaan (pois lukien Lahti Energia) Energiankulutus (sähkö+lämpö) Tavoitetaso 40 % 2014 loppuun mennessä (tot. 2012: 23 %) 10 % vuoden 2020 loppuun mennessä (v.2013 alle 1 %) Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden kiinteistöjen energiankulutus pienenee 6 % vuoden 2014 loppuun mennessä (vähennettynä volyymikasvulla, vuoden 2005 tasosta) energiankulutus 15 % vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta (TP 2012 14,5 %) Toteuma Uusiutuvalla energialla tuotetun lämmitysenergian osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden lämpöenergian kulutuksesta selviää keväällä 2015. Sertifioidun uusiutuvan sähköenergian määrä ei ole muuttunut vuodesta 2013. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden energiankulutus (lämmön normeerattu ominaiskulutus, KWh/rm3) on vähentynyt vuoden 2005 tasosta 17,8 % vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut (tavoite 15 % v.2016). Kokonaisenergiankulutus (sähkö + lämmön normeerattu ominaiskulutus, KWh/rm3) on saatavilla vuodesta 2011, ja se on laskenut vuoden 2011 tasosta 4,35 % vuoden 2014 loppuun mennessä. 54 Konsernihallinto Ratkaiseva menestystekijä: Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä (D). Tavoite Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä Arviointikriteeri/mittari Tulorahoituksen osuus kaupungin investoinneista Tavoitetaso Investointien tulorahoitus on mittavasta investointitasosta huolimatta vähintään 38 %. Suunnitelmavuosina tulorahoituksen määrää pyritään kasvattamaan. (v. 2012 toteuma 66,8 %) (Investointien tulorahoitus = 100* vuosikate/investointien omahankintameno) Toteuma Tavoite toteutui huomattavasti tavoitetasoa positiivisempana, kun 68,1 prosenttia investointien omahankintamenosta voitiin rahoittaa omalla tulorahoituksella, vuosikatteella. Tilinpäätöksessä 2014 vuosikate oli 53 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 77,8 milj. euroa. Konsernihallinto Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1). Tavoite Hankintojen johtamisen kehittäminen Lahden kaupungin hankintaohjelman linjausten mukaisesti. Erityisinä kehityskohteina mm. ympäristömyötäisyyden ja kestävyyden kehittäminen, yritysystävällisyyden ja edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisen lisääminen sekä sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa. Arviointikriteeri/mittari Lahden kaupungin hankintaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamisaste Tavoitetaso 100 % Toteuma Hankintapalvelut on tarjonnut opastusta ja koulutusta hankintaohjelman teemoihin liittyen ja järjestetty koulutusta PM hankintajärjestelmän käyttöön. Lisäksi Hankintapalvelut on osallistunut Ladecin vetämään EKMhankkeeseen. Markkinavuoropuheluja ja yritysvaikutusarviointeja on suoritettu. Ympäristönäkökulmat on huomioitu kilpailutuksissa ja sosiaaliset näkökulmat osassa kilpailutuksissa. Kaupunkitasoisesti tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu. 55 Yleishallinto Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot TP 2013 14 744,9 Toimintatulot Netto (Toimintakate) 144,5 -14 600,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 15 837,3 -76,0 38,9 -15 798,4 Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin. Valtuustolla on kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta, tavoitteiden asettamisesta, toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Erityisperustelut (1 000 €) 1. Kaupunkiorganisaation tuottavuuden kehittäminen sekä toimialojen yhteistyön lisääminen ennaltaehkäisevissä hankkeissa Menot Tulot Netto 2. Maksuosuus Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle 0,0 76,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 15 761,3 11 492,2 38,9 -15 722,4 56,7 -11 435,5 Poikkeama -4 269,1 17,8 4 286,9 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallituksen on myös valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Hallitus valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin yleistä kehitystä ja valvoo kaupungin etua. Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 700,0 0,0 700,0 -100,0 0,0 -100,0 600,0 0,0 600,0 528,4 18,3 510,1 -71,6 18,3 -89,9 7 632,6 174,0 7 806,6 7 806,5 -0,1 56 Tarkastustoimi Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 369,1 0,0 -369,1 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 414,4 -3,0 0,0 -414,4 Lahden kaupungin ulkoisen valvonnan muodostavat tarkastuslautakunta ja sen alainen tarkastustoimisto sekä tilintarkastaja. Ulkoinen valvonta on kaupungin toimivasta johdosta riippumatonta ja se kattaa kaikki kaupungin toiminnot. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja raportoivat suoraan valtuustolle, joka on ne valinnut tehtäviinsä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen sekä kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastus- Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 411,4 343,2 0,0 3,0 0,0 -411,4 0,0 -343,2 Poikkeama -68,2 0,0 68,2 lautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen tavoitteiden toteutumisesta sekä hallinnon toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastus on lähtökohtaisesti hallintovalvontaa ja tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen. Tarkastustoimi Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä Arviointikriteeri/mittari Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden esittämisestä Tavoitetaso 60 % Toteuma: Tarkastelun lähtökohtana on ollut 22.4.2013 luovutettu arviointikertomus vuodelta 2012. Tarkastuslautakunnan kannanotoilla on katsottu olleen vaikutusta, mikäli myönteistä kehitystä on todettavissa. Arviointikertomuksesta on tarkastelun kohteena ollut 16 arviointihavaintoa, joista 8:n osalta on katsottu tapahtuneen myönteistä kehitystä. Näin ollen toteumaksi tulee 50 %. Myönteistä kehitystä on havaittu seuraavilta osin: omistajaohjauksen osinkovaateet tytäryhtiöiltä ovat entistä realistisempia, toimitilojen vuokrausperiaatteet ja indeksitarkastukset on käsitelty valtuustossa, matkapalvelukeskuksen toiminnasta on tehty riittävät selvitykset, PM -hankintajärjestelmän käyttö on lisääntynyt ohjeistuksen myötä, Akuutti 24:n odotusajat ovat melko kohtuullisia, erikoissairaanhoidon kustannusseuranta on jonkin verran parantunut, Launeen koulukiinteistön sisäilmaongelmiin reagoitiin viimein riittävän vakavasti, orkesterin internet -lähetysten kustannukset ja maksetut palkkiot selvitettiin. Toivottua kehitystä ei ole havaittu riittävästi seuraavilta osin: toiminnallisten tavoitteiden strategiayhteys ei ole riittävä ja käsittely valtuustoseminaarissa ei ole toteutunut, strategian toteutumisen vuositasoinen arviointi puuttuu, kaupungin työn tuottavuus ei ole juurikaan lisääntynyt hintavien uusien atk-järjestelmien käyttöönotolla, sisäinen tarkastus ei ole tehostunut eikä toimintoa vuoden lopussa ollut lainkaan, ympäristöpäästöjen vähentämistä strategian tavoitteiden mukaisesti mm. Kymijärvi II:n avulla ei ole saavutettu, omaishoidon tuen osuuden kasvattaminen edullisempana hoitomuotona ei ole toteutunut, vastuiden sopiminen hulevesiasioissa ei ole edennyt, kaupungin puhelinliittymien soitonestoluokkiin ei ole laadittu ohjeistusta eikä yhtenäistä linjaa. 57 Konsernipalvelut Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 33 070,4 2 435,4 -30 635,0 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 35 916,7 -1 155,0 2 009,2 777,5 -33 907,5 1 932,5 Konsernipalvelut tukee kaupungin ja kaupunkikonsernin strategista johtamista ja demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalvelut jakautuu organisaatiorakenteen mukaisesti kolmeen vastuualueeseen ja kolmeen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 34 761,7 32 454,4 2 786,7 2 146,2 -31 975,0 -30 308,2 Poikkeama -2 307,3 -640,5 1 666,8 palveluyksikköön. Vastuualueet ovat henkilöstöpalvelut, talous- ja kehityspalvelut sekä yhteyspalvelut ja palveluyksiköt ovat hallinto-, laki- ja viestintäpalvelut. Konsernipalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1) Tavoite Esimiestyön tuottavuus nousee SAP toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton laajentamisella henkilöstöhallinnon osakokonaisuudella Arviointikriteeri/mittari Sovitut toiminnallisuudet on otettu käyttöön koko kaupungissa ja henkilöstö on koulutettu järjestelmän käytössä. Tavoitetaso 100 % Konsernipalvelut luo edellytykset sille, että kaupungissa on siirrytty asianhallinnan ja dokumenttienhallinnan osalta pelkästään sähköiseen arkistointiin vuonna 2014 Sähköisen arkistoinnin käyttöönottotaso 100 % Toteuma SAP HR -projektin aikataulu on siirtynyt palvelusuhteen aloitukseen ja muuttamiseen liittyvän toimintatapasuunnittelun vuoksi, jonka tavoitteena on luoda koko kaupunkitasolla riittävän sähköinen, oikeellista tietoa tuottava, yhdenmukainen, esimiestyötä tukeva ja kustannussäästöihin ohjaava prosessi, jossa sijaistukset toimivat ja jossa toimivat henkilöt ovat osaavia. Uusi projektiaikataulu asetetaan 18.2.2015. Tavoite ei ole toteutunut. Toteuma sähköisen arkistoinnin käyttöönotosta noin 80 %. Erinäisten tietojärjestelmiin liittyvien teknisten ongelmien vuoksi tavoite siirtyy kevääseen 2015. 58 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 7 283,0 198,9 -7 084,1 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 8 588,1 -150,0 302,0 0,0 -8 286,1 150,0 Tehtäväalueella on kolme vastuualuetta: kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen, osaamis- ja koulutuspohjan vahvistaminen sekä uusien strategisten kärkihankkeiden muodostuminen. Keskeiset vastuualueet eli elinkeinotoimi, korkeakoulutoiminta sekä strategiset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 8 438,1 6 847,5 302,0 56,9 -8 136,1 -6 790,6 Poikkeama -1 590,6 -245,1 1 345,5 kehittämispanostukset liittyvät kiinteästi Lahden strategian ratkaiseviin menestystekijöihin ja strategisiin päämääriin. Lahden yliopistokeskus on Lahdessa toimivien neljän yliopiston muodostama yhteenliittymä Lahden Seudun kehitys LADEC Oy:n toiminnalliset tavoitteet Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoilu-osaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1). Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2). Tavoite Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä sekä korkean osaamisen omaavaa työvoimaa Arviointikriteeri/mittari Uusien yritysten määrä Lahdessa (Tilastokeskus) Tavoitetaso Uusia yrityksiä Lahdessa 400 kpl /vuosi Ladecin palveluiden kautta syntyneiden osaamisintensiivisten yritysten / kasvuyritysten ja työpaikkojen määrä (Ladec CRM) Osaamisintensiivisiä- / kasvuyrityksiä 50 kpl/vuosi ja työpaikkojen määrä 150 kpl/vuosi Toimivien yritysten ja toimialojen tukeminen ja uudistaminen Työpaikkakehitys Lahdessa (Tilastokeskus; seurantatiedot kahden vuoden viiveellä) Työpaikkojen määrän nettokasvu Lahdessa 1 000/vuosi T&K- ja liiketoiminnan kehittäminen; Ladecin kautta syntyneet yritysprojektit (Ladec CRM) Yritysprojektien määrä 70 kpl /vuosi Mukana olevien yritysten määrä 100 kpl/vuosi Toteuma Lahteen on perustettu 485 uutta yritystä vuoden 2014 aikana. LADECin palveluiden kautta Lahteen on syntynyt vuoden 2014 aikana 24 osaamisintensiivistä- / kasvuyritystä, joissa työpaikkoja 32. Työpaikkojen määrän nettomuutos oli Lahdessa vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna -221 työpaikkaa. Edellisellä tarkastusjaksolla kasvua oli 748 työpaikkaa. (Seuraava päivitys tilastoon saadaan vuoden 2015 lopussa) LADECin kautta syntyneitä yritysten T&K- ja liiketoiminnan kehittämisprojekteja on käynnistetty Lahdessa vuoden 2014 aikana yhteensä 64 kpl, mukana 49 yritystä. (Koko LADECin toiminta-alueen osalta yht. 92 projektia, mukana 71 yritystä) 59 Lahti Region Oy:n toiminnalliset tavoitteet Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Vahvistetaan kaupungin viestintää, kaupunkimarkkinointia ja maineen hallintaa (A6). Tavoite Maakunnan tunnettuuden ja vetovoiman kasvattaminen Arviointikriteeri/mittari Matkailun ja tapahtumien kokonaishyöty alueelle Tavoitetaso Maakunnan tunnettuuden ja vetovoiman kasvattaminen (Sponsor Insight) Tapahtumien vaikuttavuustutkimus 2013 (Sport Business School Finland) lähtötasona Maakunnan vetovoima sekä matkailun tulo- ja työllisyysselvitys joka kolmas vuosi Maakunnan välitön matkailutulo 360 milj. euroa (Välitön matkailutulo 344 milj. euroa, v. 2010) Matkailu- ja tapahtumien välitön työllistävä vaikutus 3 800 kokoaikaista työpaikkaa/vuosi 2014 (Työllistävä vaikutus 3 429 kokoaikaista työpaikkaa/vuosi 2010) Tilastokeskuksen asumisen tilastojen kehitys Vaikuttavuudeltaan (imagollisesti ja taloudellisesti) merkittävien tapahtumien määrä seudulla +1 000 asukasta / vuosi Lahden kaupungissa 20 tapahtumaa/vuosi (n. 15 tapahtumaa vuosi 2013) Arviointikriteerit: majoitusvuorokaudet, matkailutulo, kävijä/yleisömäärät, arvokilpailustatus, medianäkyvyys Toteuma Sponsor Insight –Tracking: Kiinnostus asuinpaikkana 2014, I-XII 43 % (aloitustaso 33 %),kiinnostus matkailukohteena 2014, I-XII 55 % (aloitustaso 2013 46 %). Molemmissa mielikuvamittareissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Talouden taantuma sekä korkea työttömyysaste on tyrehdyttänyt kuitenkin väestön liikkumisen ja osittain vaikuttanut myös asukasmäärän kasvuun. Venäjän talouden tilanne ja ruplan heikentynyt kurssi sekä kotimaan talouden taantuma ovat vähentäneet matkailua, erityisesti työperäisen matkailun kehitys on ollut hidasta Päijät-Hämeessä. Tapahtumien vaikuttavuustutkimus: Sport Business School/Haaga Helia on tehnyt Lahden seutu -Lahti Region Oy:lle tapahtumien vaikuttavuustutkimuksia. Tutkimuksen pääpainona on ollut tapahtumakävijöiden rahankäyttö sekä tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi. Tapahtumia on tutkittu 2013 kaikkina vuodenaikoina. Kohteina olivat kertaluonteiset tapahtumat (mm. Sun Lahti, Performing Arts SM ja Eliittikisat) toistuvat kansalliset tapahtumat (Classic Motorshow, Lahti Soccer, Suur-Hollola, Summer Up, Finlandiahiihto, Salpausselän kisat) sekä toistuvat paikalliset tapahtumat (Lahden kansainvälinen Urkuviikko, Lahden Jazztori, Uusi Lahti juoksu sekä Hollo ja Martta). Toistuvan kertaluonteiseen tapahtumaan osallistuva jättää matkailutuloa keskimäärin 174 €/hlö, toistuviin kansallisiin tapahtumiin osallistuva 188 €/hlö ja toistuviin paikallisiin tapahtumiin 107 €/hlö. Kokonaisvaikuttavuus tutkittujen tapahtumien osalta vaihteli 100 000 €-1 M€ välillä. Tutkimuksissa saatiin konkreettinen osoitus tapahtumien merkittävästä taloudellisesta vaikuttavuudesta. Tulosten perusteella vahvistui myös näkemys, että Lahden kannattaa hakea ja tukea suurtapahtumia, varsinkin matkailusesonkien ulkopuolella. Suuret tapahtumat on perusteltua ottaa osaksi myös matkailun kansainvälistymisstrategiaa. Vaikuttavuudeltaan merkittävien tapahtumien määrä: Vuonna 2014 vaikuttavuudeltaan merkittäviä tapahtumia järjestettiin Lahdessa yli 20. Majoitusvuorokausilla ja medianäkyvyydellä arvioituna merkittävimmät tapah- 60 tumat olivat Salpausselän kisat, Taitaja 2014, Classic Motor Show, Kokoomuksen puoluekokous, Valtakunnallinen Evankeliumipäivä, Summer Up sekä Nordic Fitness Expo. Majoitustulo ja majoitusvolyymien kehitys Majoitus vuorokaudet I-XI Yhteensä +/- Päijät-Häme 546.425 -2,7 Kotimaa 455 219 -5,0 +/- Ulkomaa 91 206 +10,6 +/- Lahti 173.702 +1,6 128 020 +0,1 45 682 +6,0 Suomen yleisen matkailuvolyymin kehitykseen verrattuna (-2,2 % tammi-marraskuu 2014) on Lahden seudun ja Lahden matkailijavolyymit linjassa yleisen taantuman ja Venäjän markkinoiden supistuvan markkinakehityksen kanssa. Majoitustulo on kuitenkin kasvanut, Päijät-Hämeessä majoitustulo oli 26,7 M€ ja Lahdessa noin 10 M€. Matkailutulon kasvu Päijät-Hämeessä 9 % ja Lahdessa 11 %. Päijät-Hämeen markkinaosuus koko valtakunnan majoituksista oli 3,0 % eli Lahden seutu on säilyttänyt markkinaosuutensa. Lahden seudun ja Lahden kaupungin majoitusvolyymiin vaikuttavat suurtapahtumat, messut ja yritystapahtumat. Majoituksen keskihinta on ollut myös aiempaa korkeampi, joka on kasvattanut alueelle jäävää matkailutuloa: Lahden kaupungissa keskihinnan nousu vuoteen 2013 verrattuna 6 %. Asukasmäärän kehitys: Taloudellinen epävarmuus on heijastunut koko vuoden erityisesti asumisen volyymien kehityksessä Päijät-Hämeessä. Maakunnan väkiluku kutistui jo toisena vuonna peräkkäin – menetys oli runsaat 300 asukasta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väkiluku kuitenkin kasvoi viime vuonna 447 henkilöllä eli 0,4 %. Lahden väestömäärä oli joulukuun lopussa 103 811. Väestömäärän kasvuun vaikutti eniten kuntien välinen muuttoliike. Väestönlisäys oli 97 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Lahti sijoittuu kuudenneksi pääkaupunkiseudun muuttohalukkuustutkimuksessa (Taloustutkimus – Muuttohalukkuustutkimus 2014). Muuttohalukkuus Lahteen oli tutkimuksen mukaan kasvanut. Tutkimuksen kohteena oli 18 pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön kuntaa. Muuttoaikeissa olevien keskuudessa suosituimpina kuntina Lahden edelle sijoittuivat Helsinki, Espoo, Porvoo, Vantaa ja Kirkkonummi. Korkeakoulutoiminta Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä (A1). Arviointikriteeri/mittari Lahden Yliopistokampus Tavoitetaso Vuosien 2013—2016 tavoiteohjelman toteutus edennyt kaikilla osa-alueilla. Tutkimuksen profiloituminen ja tutkimusohjelmamallin toimeenpano: temaattinen, omaleimainen, monitieteinen ja kansainvälinen kokonaisuus, joka muodostaa osaamiskeskittymiä (ympäristöala, muotoilu, innovaatiot, hyvinvointi (liikunta- ja terveystutkimus) Tutkimusohjelmien sisältömäärittelyt ohjelmakaudelle tarkennettu. Vähintään 5 mallin mukaista yhteistä hanketta käynnissä Opetustarjonnan profilointi ja koordinointi Opetushautomon (problem based learning ja työelämälähtöisyys yhdistyvät) konseptointi edennyt. 2—3 uutta yliopistojen yhteistä koulutustuotetta/ osaamiskokonaisuutta suunniteltu ja pilotit aloitettu. Kansalaistiede-toiminta-konseptin pilotit käynnistetty. Yliopistokampuksen kansainvälisyyden vahvistaminen ja alueen kv-vetovoimaisuuden lisääminen MURE-maisteriohjelman 3. sisäänotto UrbanEnviro-hankkeen tulosten juurruttaminen, myös yhteistyössä LAMK:n kanssa. Vakiintunut opetusyhteistyö yhdysvaltalaisten, kiinalaisten ja venäläisten kumppanien kanssa 3—4 kansainvälistä konferenssia/seminaaria Korkeakoulujen yhteiskirjaston toiminnan vakiintuminen ja jatkuva palvelumuotoilu Fellmanniassa ja Tietokeskus Niemessä. Asiakaskäynnit (kpl): 290 000 Lisenssoitujen sähköisten aineistojen käyttö (kpl) 1 750 000 IL-opintojen suoritus opintopisteinä 1 000 61 Toteuma: Lahden Yliopistokampuksen tavoiteohjelman toteutus on edennyt kaikilla osa-alueilla. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan kirjattiin erityisiksi kehittämiskohteiksi: Strategiset partnerit ja kumppanuudet erityisesti LAMK ja LADEC yhteistyön, työnjaon ja roolien selkiyttäminen Lahti Platform -toimintamallin käyttöönotto hanketoiminnan vahvistaminen alueen strategisissa kärjissä Lahden kaupungin tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen Sivistystoimiala: Päijät-Hämeen LUMA-keskus, lukioyhteistyö, aikuiskoulutuksen koordinaatio, lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi, UNICEF-teemavuosi Tekn. ja ymp.toimiala: erityisesti ymp.hankkeet, asumishankkeet, keskustan kehittäminen, kampushankkeet Sos.- ja terv.palvelut, esim. hyvinvointihankkeet, asumishankkeet UNICEF-teemavuosi Kansalaistiede (Citizen Science) –konseptin laajamittainen käyttöönotto Opiskelun työelämäyhteyksien vahvistaminen Kumppanuudet: Ammattikorkeakouluyhteistyö on vahvistunut erityisesti Niemen kampuksen suunnittelussa, TKI-toiminnan teemakohtaisessa hankevalmistelussa ja aikuiskoulutusyhteistyössä. Vuoden aikana sovittiin, että Yliopistokampuksen ja LAMK:n yhteistyösopimus päivitetään strategiseksi yhteistyöohjelmaksi kesään 2015 mennessä. Samoin sovittiin yhteisestä Lahti korkeakoulukaupunkina -kampanjasta 2014—2015. Keskustelu LADEC-yhteistyöstä ja roolien määrittelystä käynnistettiin, mutta keskustelua pitää syventää. Yliopistojen rooli INKA-ohjelman toteutuksessa siirtyi käytännössä vuoden 2015 haasteeksi. Yhteistyötä tehtiin mm. Team Lahti -pohjalta opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisessa. Vuonna 2015 tavoitteena on yksittäisten tempausten lisäksi kehittää myös pysyviä toimintakonsepteja. Sivistystoimiala on mukana Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen toiminnassa. Uutena avauksena käynnistettiin ”Lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi” -tutkimus- ja kehittämisohjelman laadinta, siitä on tarkoitus tulla kokoava ohjelma erillisille hankkeille. Lukioyhteistyö on toimivaa. Yliopistokampus osallistui myös UNICEFteemavuoden toimintaan. Yliopistokohtaiset tarkastelut: Helsingin yliopiston Lahden toimintoja eli Lahden tutkimus- ja opetusverkoston toimintaa ja taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena ja että toimintaan kytketään entistä tiiviimmin useita yliopiston tiedekuntia. Yhteisenä sisällöllisenä teemana on ”ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kaupunkiympäristö”. HY:n Lahden toimintojen kokonaissuunnittelua ja -tarkastelua vaikeuttivat Palmenian YTneuvottelut sekä niiden tuoma epävarmuus ja Lahden toimintojen ainakin osittainen alasajo. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut keskeisessä roolissa kehittämässä alueen t&k-toimintaa mm. yhteistyössä alueen suurimpien yritysten, pk-yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. LUT on laajentanut esiselvityksen pohjalta ympäristötekniikan toimintaa. Aalto-yliopisto sai päätökseen Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -hankkeen (yhteistyössä HY:n ja LAMK:n kanssa). Kahden teollisen muotoilun professuurin viisivuotinen määräaika umpeutui eikä niitä jatketa vuonna 2015. Yliopistokampuksen tavoiteohjelman muotoilukärkeä ei ole pystytty edistämään. Koulutusasiat: HY:n kansainvälistä MURE-maisterikoulutusta jatketaan vuonna 2015 ja siihen liittyvää opetusyhteistyötä viritettiin LAMK:n ja LUT:n kanssa. ASKE eli asuinympäristöjen kehittämisen asiantuntijakoulutusta käynnistetään vuonna 2015. Aikuiskoulutuksessa tehtiin kaupungin toimeksiannosta palvelujen, organisoinnin ja tilaratkaisujen selvitystä, joka koski paitsi korkeakouluja myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyössä se johti tiiviimpään avoimen opetuksen koordinointiin ja yhteisiin palveluratkaisuihin, mikä näkyy vahvasti vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa. Korkeakoulujen yhteiskirjasto on toiminut hyvin. Uutena palvelukonseptina käyttöön otettu siirtotenttipalvelu sai hyvin positiivisen vastaanoton. 62 Tukityöllistäminen Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 17 293,7 2 195,8 -15 098,0 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 19 786,7 0,0 4 337,6 0,0 -15 449,1 0,0 Työllistämistoiminnan tavoitteena on edistää ennen kaikkea ns. vaikeasti työllistyvien työnhakijaasiakkaiden, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 19 786,7 17 622,7 4 337,6 2 761,3 -15 449,1 -14 861,3 Poikkeama -2 164,0 -1 576,3 587,8 marginaaliryhmien työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten tukitoimien avulla. Tukityöllistäminen Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi- ja kuntoutustoimet sekä sijoittuminen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille tai muuhun heille soveltuvaan palveluun Arviointikriteeri/mittari Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden määrä Tavoitetaso Yhteensä 550 pitkäaikaistyötöntä tai alle 30-vuotiasta henkilöä Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä 200 henkilöä Työkykyselvitys Työllisyystoimien vaikuttavuusseurannan uudistaminen 130 henkilöä Mittarointityökalu valmis ja käytössä vuonna 2014 Toteuma Kaupungin työllisyystoimissa ajanjaksolla 1.1.—31.12.2014 suoraan kaupungille tai Lahti-lisällä työllistettyjen määrä oli kaikkiaan 864 henkilöä. Näistä suoraan työllistettyjä oli 483 ja Lahti-lisän avulla 381. Lahden kaupungin YT-menettelystä ja työsopimuslain tiukentuneista tulkinnoista johtuen loppuvuonna työllistettiin pääosin Lahtilisien avulla. Edellä mainitut luvut sisältävät vuodenvaihteen 2013—2014 yli jatketut työllistämisjaksot. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää on aiemmasta merkittävästi lisätty ja asiakasmäärä vuoden aikana oli kaikkiaan 409 henkilöä, joista vuonna 2014 aloittaneita 239. Työkykyselvittelyn kokonaisasiakasmäärä oli kaikkiaan 181, joista vuonna 2014 aloittaneita 130. Edellä mainittujen arviointikriteerien osalta tavoitetasot ylitettiin, sillä heikkenevään työllisyystilanteeseen vastattiin jo alkuvuonna joitakin työllisyystoimia aikaistamalla ja loppuvuonna erityisesti Lahti-lisätyöllistämisen avulla. Työllisyystoimien vaikuttavuusseurannan uudistaminen on kesken. Seurantaan haetaan uusia työkaluja muun muassa nuorisotakuun kuntakokeilussa vuosina 2015—2016 testattavista indikaattoreista. Luotettavan vaikuttavuusseurannan edellytyksenä on viranomaisten keskinäinen tiedonvaihto, jollaiseen nykylainsäädäntö ei anna riittävästi mahdollisuuksia. 63 Vaalit Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 2,3 0,0 -2,3 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 189,0 0,0 0,0 154,0 -189,0 154,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 189,0 187,3 154,0 164,6 -35,0 -22,7 Poikkeama -1,7 10,6 12,3 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 3 522,3 0,0 3 522,3 0,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 3 522,3 3 256,2 3 522,3 3 256,2 Poikkeama -266,1 -266,1 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 100,0 9,3 20 591,0 21 483,9 20 491,0 21 474,7 Poikkeama -90,7 892,9 983,7 Korvaukset konserniyhtiöiltä Sitova tuloarvio (1 000 €) Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 4 765,4 4 765,4 Korvaukset yhtiöiltä koostuvat Lahti Energialta ja Lahti Aqualta saatavista resurssivaraus- ja haittakorvauksista. Toimintatuottoihin sisältyy korvausten lisäksi vuokratuloja LV Lahti Aqualta. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja –tappiot Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) TP 2013 Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) 4,0 1 129,8 1 125,8 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 100,0 0,0 19 300,0 1 291,0 19 200,0 1 291,0 Toimintatuotot sisältää tilikauden aikana myytyjen maa-alueiden (tonttien) myyntivoitot sekä voitot muun käyttöomaisuuden myynnistä. Myyntivoitoksi lasketaan kirjanpidossa tontin myyntihinnan ja tasearvon välinen erotus. 64 Sosiaali- ja terveystoimiala (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 356 272,3 55 404,8 -300 867,5 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 352 861,8 56 499,0 -296 362,8 1 965,7 -2 271,0 -4 236,7 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 354 827,5 54 228,0 -300 599,5 352 001,1 53 576,3 -298 424,8 Poikkeama -2 826,4 -651,7 2 174,7 Sosiaali- ja terveystoimialan toiminta-ajatus 1. Edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia 2. Ehkäistä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja 3. Järjestää lahtelaisten tueksi laadullisesti ja sisällöllisesti määritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimiala Ratkaiseva menestystekijä: Tiivistetään yhteistyötä metropolin ydinalueen ja Lahden kaupunkiseudun kuntien kanssa (A4). Tavoite Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen eteenpäin vieminen valtakunnallisella tasolla, maakunnallisella tasolla sekä paikallisella tasolla Arviointikriteeri/mittari Maakunnallisen selvitystyön edistyminen Tavoitetaso Vuoden 2014 aikana toimenpidesuunnitelma etenemisestä tehty Selvitysten hyväksyminen/ toimeenpano 2014—2016 Sote 2015 toimenpidesuunnitelman täytäntöönpano Vastuualueilla viety rakennemuutoksia konkreettisiksi toimenpiteiksi Toteuma Sosiaali- ja terveystoimiala on osallistunut valtakunnalliseen palvelurakenteen uudistamiseen. Toimiala on ollut toteuttamassa Päijät-Hämeen liiton vetämää maakunnallista sote selvitystä. Toimintasuunnitelmat on tehty valittujen kärkihankkeiden osalta (palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen). Sosiaali- ja terveystoimialalla on toteutettu merkittäviä palvelurakenneuudistuksia vuonna 2014. Sote 2015 toimenpideohjelmassa asetetut keskeiset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Keskeisimmät muutokset olivat: Terveyspalveluissa Klinikka-mallin käyttöönotto, Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella palvelurakenteen muutos ja asiakasohjauksen uudistaminen. Hyvinvointipalvelujen vastuualueen rakennemuutos: lastensuojelussa laitospaikkojen vähentäminen, avopalvelujen ja perhehoidon painottaminen sekä itsenäisen ja tuetun asumisen lisääminen. Lisäksi erikoissairaanhoidon kanssa tehty yhteistyö ja tiukka omistajaohjaus ovat tuottaneet tulosta ja kustannuskehitys on kääntynyt laskuun. 65 Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut tehtäväalueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 224 880,8 43 534,4 -181 346,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 223 408,5 900,7 42 460,0 -700,0 -180 948,5 -1 600,7 Esikunta vastaa toimialan keskitetysti hoidettavista asiantuntijapalveluista, joita ovat laki- ja henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, kehittämispalvelut sekä tietohallinnon strateginen suunnittelu. Yksikkö avustaa ja tukee toimialajohtajaa, vastuualuejohtajia ja palveluyksiköiden päälliköitä johtamisessa, kehittämisessä, valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Palvelukeskus vastaa koko toimialan toimitiloista, tietohallinnon tukipalveluista, arkistosta, teknisestä huollosta, vahtimestari-, kuljetusja lähettipalveluista sekä siivous- ja vaatehuoltopalveluista Terveyspalvelujen vastuualueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisten tarvitsemia peruspalveluja avohoidossa, suun terveydenhuollossa ja kliinisissä tukipalveluissa. Tavoitteena on palvelujen hyvä saatavuus ja vaikuttavuus, asukkaiden omaa vastuuta ja omatoimisuutta vahvistaen (terveyshyöty). Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 224 309,2 223 611,1 41 760,0 41 298,0 -182 549,2 -182 313,1 Poikkeama -698,1 -462,0 236,1 Vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen vastuualue tuottaa lahtelaisten tarvitsemia palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointipalvelut tukee lasten, nuorten ja perheiden omaa vastuunottoa hyvinvoinnista ja terveydestä, ylläpitää ja edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta. Hyvinvointipalveluissa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalvelujen ensisijaisuutta. Toiminta ja palvelut ovat kustannustehokkaita, ja niillä saadaan aikaan hyvinvointia ja terveyshyötyä. Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää kuntalaisille palveluja terveysneuvonnassa, psykososiaalisissa palveluissa, sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa sekä vammais- ja kehitysvammapalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seudullisesti järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja perheneuvola. 66 Terveyspalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1).Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1). Tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Palvelurakenneuudistuksen käynnistyminen Uuden toimintamallin (klinikkamallin) käyttöönotto Klinikkamalli täysipainoisesti käytössä 2014 Parantaa asiakastyytyväisyyttä ja laatua. Asiakastyytyväisyys mittaukset 75 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä HaiPro raportointi, Lääkehoidonosaamiskoulutus,Potilasturvallisuuskoulutus Haipro: läheltäpiti- tilanteita raportoitu enemmän kun varsinaisia haittatapahtumia, raportointien määrä +20 % verrattuna edelliseen vuoteen Koulutukset 60 %:lla työntekijöistä suoritettu Yhtenäisiä toiminnallisia laatumittareita seurataan ja raportoidaan kvartaaleittain Tuottavuuden parantaminen Avovastaanottopalveluiden saatavuuden pitäminen hyvällä tasolla Toiminnan ja talouden vertailukelpoinen seuranta. Taloudelliset tunnusluvut toimivat osana kuukausittaista ohjausjärjestelmää Potilaskontaktit/lääkäri/hoitaja Kontaktit per lääkäri/hoitaja kasvavat 5- 10 % vrt ed. vuosi (omat yksiköt) Lääkärivastaanottojen saatavuus ei-kiireellisessä hoidossa Lääkärivastaanottojen eikiireellinen hoito toteutuu alle 14 vrk 90 prosenttisesti. Toteuma Klinikkamalli käynnistynyt vuoden 2014 alusta ja pieniä muutoksia on vuoden aikana tehty. Mallin kehittämistä ja muuttamista jatketaan vielä vuoden 2015 aikana. 75 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, pois lukien pääterveysasema. Haipro-ilmoitusten osalta voidaan todeta, että asetettuun tavoitteeseen ei päästy. Lääke- ja potilasturvallisuuskoulutukset on pääosin suoritettu. Talouden tunnuslukuja on käytetty osana kuukausittaista ohjausjärjestelmää. Kontaktit per lääkäri/hoitaja 5—10 % kasvu ei ole toteutunut Kiireettömään hoitoon keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle vaihteli 10,3 ja 31,9 vuorokauden välillä. 67 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Palvelurakenteen muutos: Edistämme kotona asumista ja korvaamme laitoshoitoa palveluasumisen ratkaisuilla Arviointikriteeri/mittari Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % Tavoitetaso Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin vuonna 2013 Laitoshoidon ja palveluasumisen kattavuudet 75 vuotta täyttäneissä 75 vuotta täyttäneiden laitoshoidon kattavuus laskee alle 3,5 % vuoden 2014 loppuun ja palveluasumisen kattavuus nousee. Toteuma Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on tavoitteen mukaisesti kasvanut. Laitoshoidon kattavuus on palvelurakenteen uudistamisen myötä vähentynyt jopa ennakoitua enemmän, koska Lehtiojan 2. vaihe toteutui etuajassa. Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun ja Tapanilan pitkäaikaishoidon osastoryhmien toiminta on korvattu Lehtiojan ja Onnelapolun palvelukeskusten toiminnalla. Muutoksen myötä palveluasumisen kattavuus on tavoitteen mukaisesti noussut. 12/2013 12/2014 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet: 90,7 % 91,3 % Laitoshoidon kattavuus, 75 vuotta täyttäneet: 4,7 % 2,0 % Palveluasumisen kattavuus, 75 vuotta täyttäneet: 4,4 % 6,6 % Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Kehitämme keskitettyä asiakasohjausta Arviointikriteeri/mittari Ikäihmisten tavoitteellinen neuvonta ja palveluohjaus Ikäpalo hankkeessa kehitetään uudenlaisen keskitetyn asiakasohjauksen toimintatapa Tavoitetaso Asiakasohjauksen keskittäminen on käynnistetty ja laadittu suunnitelma keskitetyn asiakasohjauksen toiminnasta Toteuma Tavoite on toteutunut. Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Siiri aloitti toiminnan huhtikuussa 2014. Toiminnasta on laadittu suunnitelma ja se on toteutettu. Toiminta on vakiintunut. Asiakasohjauksen toimintaprosessit on kuvattu ja niitä kehitetään edelleen. Asiakasohjauksen sähköisen toimintaympäristön perusta on luotu Hyvis- portaaliin. Sähköisen toimintaympäristön kehittämistä jatketaan. Asiakasohjaus järjestetään kumppanuusperiaatteella PalveluSantran kanssa. 68 Hyvinvointipalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Sosiaalisen- ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa. Arviointikriteeri/mittari Sosiaalitakuun toteutuminen Tavoitetaso Sosiaalipalvelujen käsittely/päätösaikojen toteutuminen määräajoissa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityistuen tarpeen tunnistamista ja asiakasohjausta tehostetaan vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa. Uudet toimenpiteet, joilla on vastattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen. Lasten asema ja tuen tarve on huomioitu ja koettua tyytyväisyyttä mitataan. Toteuma Sosiaalitakuun toteuma on toimeentulotuessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 80 % ja toisella vuosipuoliskolla yli 99 %. Käytännössä toteuma on 100 %, poikkeamat johtuvat lähinnä kirjaamisvirheistä. Sosiaalialan koulutetun henkilöstön vastaanottoajoille pääseminen on toteutunut pääsääntöisesti lain edellyttämissä määräajoissa. Vammaispalveluissa käsittely- ja päätösajat ovat toteutuneet lain mukaisina. Lastensuojelussa lakien vaatimat käsittelyajat ovat toteutuneet. Uudet toimenpiteet lasten ja nuorten tuen tarpeisiin: Lastensuojelun perhetyössä on mallinnettu asiakasprosessi vastaamaan entistä paremmin lapsen ja perheen tuen tarvetta. Lastensuojelupalvelujen alkuarvioinnissa ja avohuollossa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kesällä 2014. Vammaispalveluissa lasten ja nuorten palveluita on muotoiltu asiakastarpeen mukaisesti. Sosiaalipalveluissa perheiden lasten ja nuorten tilanteeseen on kiinnitetty huomiota ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty lapsiperheiden tuen tarpeisiin. Lisäksi nuorten rikosten ehkäisyä toteuttava aikaisemmin kokeiluhankkeena toiminut Ankkuritoiminta vakinaistettiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tunnistettu asiakkaiden ja neuvoloissa vanhempien päihde- ja masennusoireiden riskitekijöitä sekä kohdennettu varhaista tukea lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Neuvolat osallistuivat valtakunnalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn 2014. Hyvinvointipalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Palvelurakenteen muutoksen painopiste on avohoito-/avopalvelujen kehittämisessä ja itsenäisessä asumisessa. Arviointikriteeri/mittari Avopalvelujen kehittämiseen kohdistetut toimenpiteet ja itsenäisen tuetun asumisen lisääntyminen. Tavoitetaso Avopalvelut lisääntyvät ja itsenäinen tuettu asuminen lisääntyy Toteuma Lastensuojelupalveluissa on avohuollon palveluja kehitetty mm. vahvistamalla lyhytaikaista perhehoitoa tuottavien perheiden tukea ja vertaisryhmätoimintaa. Vammaispalveluissa itsenäisen asumisen tuen toimintatapaa on kehitetty hanketyönä ja toimintatapaan on kohdennettu resursseja jotta palveluasumisen paikat saadaan riittämään. 69 Päijät-Hämeen perheneuvola Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 2 313,5 2 315,9 2,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 2 569,0 0,0 2 569,0 0,0 0,0 0,0 Päijät-Hämeen perheneuvolan ydintehtävä on antaa kasvatus- ja perheneuvontaa, tuottaa perhe-asioiden sovittelua sekä tukea lasten puheenkehitystä. Perheneuvola antaa palveluja lahtelaisille sekä Lahden kanssa Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2 569,0 2 397,0 2 569,0 2 399,0 0,0 2,0 Poikkeama -172,0 -170,0 2,0 palvelu- tai ostosopimuksen tehneiden peruspalvelukeskusten lapsiperheille. Päijät-Hämeen perheneuvola Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Odottaviin äiteihin ja alle 3 vuotiaisiin lapsiin kohdistettu hoitomalli otetaan perheneuvolaan Arviointikriteeri/mittari Odottavien äidit ja alle 3 vuotiaiden lasten hoitomalli Tavoitetaso Hoitomalli kotikäynteineen on saatu perheneuvolan palveluvalikkoon Toteuma Pikkulapsitiimillä on ollut vuonna 2014 yhteensä 67 asiakasperheestä. Niistä 53 on ollut lahtelaisia, 6 nastolalaisia, 2 Heinolasta, 2 perhettä Hollolasta, Orimattilasta, Hämeenkoskelta, Iitistä ja Sysmästä kustakin 1 asiakasperhe. Perheneuvolan pikkulapsitiimin palvelut on tarkoitettu perheille, joissa odotetaan vauvaa tai on alle 3-vuotiaita lapsia. Puheterapia-asiakkaiden osalta pikkulapsitiimiin tulevat ne alle 3-vuotiaat, joiden kohdalla on tarkoituksenmukaista arvioida myös vuorovaikutusnäkökulmaa. Pikkulapsitiimin tavoitteena on reagoida perheen tuentarpeeseen mahdollisimman pikaisesti. Myös kotikäyntityöskentely on osa pikkulapsitiimin toimintaa. Perheneuvolan pikkulapsitiimissä työskentelevät kaksi psykologia sekä osa-aikainen puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. 70 Toimeentuloturva Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 18 734,9 9 554,6 -9 180,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 23 063,0 -4 000,0 11 470,0 -1 800,0 -11 593,0 2 200,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 19 063,0 18 691,2 9 670,0 9 650,1 -9 393,0 -9 041,1 Poikkeama -371,8 -19,9 351,9 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 108 886,3 107 301,7 229,0 229,1 -108 657,3 -107 072,7 Poikkeama -1 584,6 0,1 1 584,6 Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeen tulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Erikoissairaanhoito Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 110 343,1 0,0 -110 343,1 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 103 821,3 5 065,0 0,0 229,0 -103 821,3 -4 836,0 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa pääosin Lahden tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi Lahti ostaa erikoissairaanhoidon konsultaatioita yksityissektorilta. Erikoissairaanhoito Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Kustannustehokas ja asiakaslähtöinen työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Arviointikriteeri/mittari Toteutetaan v. 2013 suunnitellut muutokset työnjaossa. Tavoitetaso Työnjaon muutoksista on osoitettavissa sekä taloudellinen että asiakkaan saama hyöty. Toteuma Vuonna 2013 suunnitellut muutokset työnjaossa olivat hoitoketjut ja kumppanuusvirat ortopedia, kardiologia, infektiotaudit, lastentaudit ja geriatria. Näistä on vuoden 2014 aikana toteutettu infektiotaudit ja ortopedia pienimuotoisesti, kardiologia, mikä toimii hyvin ja lastentaudit alkuvuodesta. Geriatriassa yhteistyötä on kehitetty, mutta merkittävä ongelma on geriatrien saatavuudessa Päijät-Hämeessä. 71 Sivistystoimiala (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 191 291,6 17 551,3 -173 740,3 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 192 471,3 17 073,4 -175 397,9 159,8 1 090,5 930,7 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 192 631,1 18 163,9 -174 467,2 191 283,7 17 226,5 -174 057,2 Poikkeama -1 347,4 -937,4 410,0 *TP 2013 luvut sisältävät Urheilutalon, jonka toiminta päättyi vuonna 2013. Hallinto- ja tukipalvelut, Lasten ja nuorten kasvu, Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus ja Nuorisopalvelut tehtäväalueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 152 514,9 12 397,8 -140 117,1 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 152 607,2 -63,9 12 405,2 936,1 -140 202,0 1 000,0 Hallinto ja tukipalveluiden tehtävä on avustaa palveluyksiköitä ja toimialajohtajaa johtamisessa ja palvelutuotannon kehittämisessä sekä järjestää yksiköiden tarvitsemat keskitetysti hoidettavat hallinto-, talous-, henkilöstö- ym. palvelut. Hallinto- ja tukipalveluiden tarkoituksena on ohjata, kehittää ja koordinoida sivistystoimialaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä sivistyslautakunnan, kulttuurilautakunnan ja liikuntalautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun vastuualue sisältää kolme palveluyksikköä; varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut, jotka ovat kaikki sivistyslautakunnan alaisia palveluyksikköjä. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat lasten ja nuorten hyvinvointityön edistäminen kaupunkitasolla, palveluyksiköiden yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Lahden kaupungin sivistystoimen toimintasäännössä varhaiskasvatuspalvelut muodostavat oman palveluyksikön, joka sisältää lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit ja päivähoidon kerhot. Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 152 543,3 13 341,3 -139 202,0 152 038,9 12 443,0 -139 595,9 Poikkeama -504,4 -898,3 -393,9 Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä sekä muista vastuualueelle erikseen määrätyistä tehtävistä. Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on tarjota lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi turvataan huomioiden lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet sekä toiminnassa että oppimisympäristön rakentamisessa. Toiminta perustuu lasten, vanhempien ja henkilökunnan väliseen avoimeen vuorovaikutukseen, jossa otetaan huomioon vanhempien ja henkilökunnan erilaiset roolit kasvattajina. Lahden peruskoulut tarjoavat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen monipuolisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa kasvamisen ja oppimisen tulokset ovat valtakunnallisesti korkeatasoisia. Nuorisopalvelut edistävät nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla. 72 Hallinto- ja tukipalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite UNICEF-kaupunkikumppanuusvuoden toteuttaminen v. 2014 Arviointikriteeri/mittari Toteutuneet tapahtumat lapsiystävällisyyden edistämiseksi Tavoitetaso vähintään 10 tapahtumaa Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto Päätösten määrä, joissa lapsiarviointi tehty Arvioinnin kehittäminen ja pilotointi vuoden 2014 aikana Toteuma UNICEF -kaupunkikumppanuusvuoden tapahtumia on järjestetty 100. Lapsivaikutusten arviointi on osa Unicefin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönottoa ja painopisteenä Lahden toimintasuunnitelmassa. Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintasuunnitelma valmistui vuoden 2014 aikana ja suunnitelman toimenpiteet otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Lasten ja nuorten kasvu Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Nivelvaiheyhteistyön toteutuminen vastuualueen toimintayksiköissä lapsen tai nuoren siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä tai siirryttäessä 2. asteen opintoihin. Arviointikriteeri/mittari Vastuualueen yksiköiden nivelvaiheyhteistyön toteutuminen; varhaiskasvatus – perusopetus – nuorisotoimi – toisen asteen koulutus ja työelämä. Mittari: Nivelvaiheyhteistyö toteutuu/ei toteudu. Arviointikriteeri: palveluyksiköiden toimintakertomukset; nivelvaiheyhteistyön prosessin toteutuminen. Lasten ja nuorten kasvuvastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Nivelvaiheyhteistyön prosessi toteutuu jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Toteuma Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui. Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuuksien osalta tavoite toteutui, 99,1 % peruskoulunsa päättäneistä sijoittui 2. asteen koulutukseen tilastointipäivään mennessä. Oppisopimuskoulutuksen, kuntoutuksen, työpajatoiminnan ja Starttipajan kautta jokainen nuori on toimintojen piirissä. 73 Lasten ja nuorten kasvu Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Arviointikriteeri/mittari Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia Arviointikriteerit: Lapset tuntevat itsensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi. Oppilailla on turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat käytössä koulukiusaamisen estämiseksi. Tavoitetaso Peruskoulujen oppilaat tulevat mielellään kouluun. (Tavoitetaso; 70 % tulee mielellään kouluun, Päijät-Hämeen perusopetuksen seudullisen arvioinnin tulokset 2014.) Oppilailla on turvallinen olo koulussa. (Tavoitetaso; 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa, Päijät-Hämeen perusopetuksen seudullisen arvioinnin tulokset 2014.) Toteuma Tavoite toteutui. Vastuualueen toimintayksiköissä on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kuulemiseen, osallistumismahdollisuuksiin, ja vuorovaikutuskulttuuri on kannustavaa. Vastuualueen palveluyksiköiden ja toimijoiden yhteistyö alueilla on aktiivista. Toimintakauden aikana käynnistettiin Unicefin Lapsiystävällinen kunta toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto. Keväällä 2014 suoritetun seudullisen arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat. Suurin osa oppilaista tuntee olonsa turvalliseksi koulussa ja viihtyy koulussaan. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset Lahden osalta ovat erittäin hyvät. Kuitenkin noin 30 % oppilaista ilmaisee, että ei tule kouluun mielellään ja noin 10 % oppilaista kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai joutuu kiusatuksi koulussaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota edelleen ja kehitettävä koulujen hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja vuorovaikutuskulttuuria edelleen. Varhaiskasvatuspalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Varhaiskasvatuspalvelujen päivähoito- ja esiopetuspaikat reagoivat kysynnän muutoksiin. Hyvien käytäntöjen ja tapahtumien kehittäminen ja näkyväksi tekeminen Arviointikriteeri/mittari Paikkojen saatavuus ja riittävyys. Varhaiskasvatuspalvelujen käytännöistä ja tapahtumista viestiminen. Tavoitetaso Paikkoja on saatavana toivottuna aikana ja toivotulta alueelta ja hoitoajat vastaavat vanhempien tarpeita. Nettisivuilla sekä tiedottamisessa huomioidaan varhaiskasvatuspalvelujen tapahtumat ja hyvät käytännöt. Toteuma Päivähoitopaikat on järjestetty niitä tarvitseville lapsiperheille. Ajankohdat ja hoitoajat ovat pääsääntöisesti vastanneet perheiden tarpeita, mutta kaikilta osin ei päivähoitopaikka ole järjestynyt toivotulta alueelta. Tavoite on toteutunut osittain. Tiedottamista on lisätty nettisivujen kautta. Tavoite on toteutunut. 74 Varhaiskasvatuspalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano. Arviointikriteeri/mittari Hyvinvointisuunnitelman varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteiden toteuttaminen. Tavoitetaso Toimenpiteet toteutettu Toteuma Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä on toteutettu. Tavoite on toteutunut Perusopetus Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Lasten ja nuorten kasvu-vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta Arviointikriteeri/mittari Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 98 % sijoittuu 2. asteen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai työpajatoimintaan. Toteuma Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui. Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuuksien osalta tavoite toteutui, 99,1 % peruskoulunsa päättäneistä sijoittui 2. asteen koulutukseen tilastointipäivään mennessä. Oppisopimuskoulutuksen, kuntoutuksen, työpajatoiminnan ja Starttipajan kautta jokainen nuori on toimintojen piirissä. Perusopetus Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Nivelvaiheyhteistyön toteutuminen vastuualueen toimintayksi-köissä lapsen tai nuoren siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä tai siirryttäessä 2. asteen opintoihin. Arviointikriteeri/mittari Vastuualueen yksiköiden nivelvaiheyhteistyön toteutuminen; varhaiskasvatus – perusopetus – nuorisotoimi – toisen asteen koulutus ja työ-elämä. Mittari: Nivelvaiheyhteistyö toteutuu / ei toteudu. Arviointikriteeri: palveluyksiköiden toimintakertomukset; nivelvaiheyhteistyön prosessin toteutuminen. Tavoitetaso Nivelvaiheyhteistyön prosessi toteutuu jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla. Toteuma Nivelvaiheyhteistyön prosessit ovat käytössä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen koulun vaihtuessa sekä siirryttäessä 2. asteen koulutukseen. Tavoite toteutui. 75 Peruopetus Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Suvaitsevaisuuden ja osallisuuden edistäminen lasten ja nuorten palveluissa. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Arviointikriteeri/mittari Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Tavoitetaso Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Alueellista oppilaskuntatoimintaa on viidellä palvelualueella ja osana Lahden lasten ja nuorten kuulemismallia. Arviointikriteerit: Oppilailla on turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat käytössä koulukiusaamisen estämiseksi. Oppilailla on turvallinen olo koulussa. (Tavoitetaso; 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa, Päijät-Hämeen perusopetuksen seudullisen arvioinnin tulokset 2014.) Peruskoulujen oppilaat tulevat mielellään kouluun. (Tavoitetaso; 70 % tulee mielellään kouluun, Päijät-Hämeen perusopetuksen seudullisen arvioinnin tulokset 2014.) Toteuma Keväällä 2014 suoritetun seudullisen arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat. Suurin osa oppilaista tuntee olonsa turvalliseksi koulussa ja viihtyy koulussaan. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset Lahden osalta ovat erittäin hyvät. Kuitenkin noin 30 % oppilaista ilmaisee, että ei tule kouluun mielellään ja noin 10 % oppilaista kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai joutuu kiusatuksi koulussaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota edelleen ja kehitettävä koulujen hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja vuorovaikutuskulttuuria edelleen. Nuorisopalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasaantumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Tarjoamme korkeatasoisia ja monipuolisia nuorisopalveluita Arviointikriteeri/mittari Osallistuja- ja asiakasmäärä Tavoitetaso 180 000 Asiakaspalautteen keskiarvo 4,1 (1 – 5 ) Annamme yksilöllisiä ja tavoitteellisia menetelmiä käyttäen erityistukea ja työllisyyspalveluita niitä tarvitseville nuorille Erityistuettujen nuorten määrä ja asiakastyytyväisyys 500 / 4,2 (1 – 5 ) Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määrä, joista työllistettyjen nuorten määrä ja sijoittuminen koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille 450 180 / 50 % Toteuma Osallistuja- asiakasmäärä oli 202 104. Tavoite saavutettiin. Asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,4 (asteikko 1–5). Tavoite saavutettiin. Erityistuettujen nuorten määrä oli 681. Tavoite saavutettiin. Erityistuettujen nuorten asiakastyytyväisyys oli 4,4 (asteikko 1–5). Tavoite saavutettiin. Työllisyyspalveluita käyttäneitä nuoria oli 473. Tavoite saavutettiin. Työllistettyjä nuoria oli 143. Kaupungin YT-neuvotteluista johtuen ei kevään jälkeen ollut mahdollisuutta palkata nuoria palkkatuella. Tavoite ei toteutunut. Nuorista sijoittui koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille 58,7 %. Tämä tavoite saavutettiin. 76 Elinvoima ja osaaminen, Lukiokoulutus ja Kirjasto- ja tietopalvelut tehtäväalueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 18 606,9 562,3 -18 044,6 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 19 394,0 -127,5 848,8 23,7 -18 545,2 151,2 Elinvoiman ja osaamisen vastuualue sisältää kolme palveluyksikköä; lukiokoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut ja Wellamo-opisto, jotka ovat kaikki sivistyslautakunnan alaisia palveluyksikköjä. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat elinikäisen osaamisen vahvistaminen, vastuualueen prosessien vetovastuu, toisen asteen koulutusyhteistyö, taiteen perusopetuksen palveluyhteistyö, maakunnallinen palveluyhteistyö sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 19 266,5 18 950,4 872,5 619,4 -18 394,0 -18 331,0 Poikkeama -316,1 -253,1 63,0 jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen mutta myös kaikkien muiden lukiolain asettamien tavoitteiden täyttäminen (Lukiolaki 629/1998 2 §). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto tarjoaa asiakkailleen tietoa ja elämyksiä. Toimintamme edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta, elinikäistä oppimista sekä tietoverkkojen käyttöä. Tavoitteena on tukea ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Lahden kaupungin lukiolaitos järjestää toisen asteen koulutusta, jonka tavoite on erityisesti monipuolisen Elinvoima ja osaaminen Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Sähköisen toimintaympäristön käytön edistäminen Arviointikriteeri/mittari Nykyteknologian ja sähköisten palvelujen käyttö Tavoitetaso Nykyteknologian käyttöä on lisätty palvelujen tuottamisessa Toteuma Sekä sisällön tuottamisessa, että tiedottamisessa on lisätty nykyteknologian käyttöä. Kirjastotoimessa e- materiaalin tarjontaa on lisätty (e-kirjat, e-lehdet), Wellamo-opistossa tiedottaminen sähköisessä muodossa ja taiteen perusopetukseen haku sähköisesti. Lisäksi on hankittu uusi sähköinen oppimisympäristö (IsoVerstas), lukiokoulutuksessa tiedottaminen ja opinto- oppaat sähköisessä muodossa sekä e- materiaalin käyttöä opetuksessa lisätty. Lukiokoulutus Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4). Tavoite Sähköisten palveluiden lisääminen Arviointikriteeri/mittari Sähköisten palveluiden määrä Tavoitetaso Sähköisten oppimateriaalien käyttöönotto, tiedottaminen sähköisesti Toteuma Tiedottaminen ja opinto- oppaat ovat sähköisessä muodossa sekä e- materiaalin käyttöä opetuksessa on lisätty. 77 Lukiokoulutus Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Korkeatasoinen ja houkutteleva lukiokoulutus Arviointikriteeri/mittari Kysely opiskelijoille ja henkilöstölle joka toinen vuosi osana maakunnallista arviointitoimintaa Opiskelijoiden osallistaminen Valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Tavoitetaso Suoritetaan kysely syksyllä 2014, tulosten arviointi ja arvioinnista johdetut kehittämistoimenpiteet Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Sähköisen opintotarjonnan lisääminen Toteuma Kysely on suoritettu syksyllä 2014 ja arviointi tehty. Rehtori tapaa joka jakson jälkeen (5 kertaa/ vuosi) opiskelijoiden edustajat. Sähköistä opintotarjontaa on lisätty kaikissa oppiaineissa. Kirjasto- ja tietopalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Kirjastot edistävät asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä palvelutarjonnallaan sekä kansa-laisten sähköistä asiointia tarjoamalla laitteita ja opastusta Arviointikriteeri/mittari Asiakaskäyntien määrä Tavoitetaso 1 250 000 Verkkokäyntien määrä 850 000 Lainausten määrä 2 280 000 Varattavien asiakastietokoneiden käyttökerrat 35 000 Sähköisen asioinnin opastusta saaneet 5 000 Toteuma Asiakaskäyntien tavoite toteutui 97 % (1 213 900 asiakaskäyntiä). Asiakaskäyntien määrää vähensi Kiveriön kirjaston lakkauttaminen 30.6.2014, musiikkiosaston kiinniolo 1.10.—30.11.2014 remontin vuoksi sekä Jalkarannan ja Liipolan kirjastojen toiminta väistötiloissa. Verkkokäyntejä tilastoitiin verkkokirjastossa ja kirjaston verkkosivuilla kaikkiaan 693 000 kpl, mikä on 82 % tavoitteesta. Verkkokirjastossa käyntien tilastointitapa uudessa LASTU-verkkokirjastossa on erilainen, mikä selittää tavoitteesta jäämisen. Lainausten tavoitteesta toteutui 95 %, kokonaislainaus vuonna 2014 oli 2 160 500 kpl. Asiakastietokoneita varattiin 30 800 kertaa, tavoite toteutui 88 %. Sähköisen asioinnin opastuksen tavoitemäärä ylittyi 20 %:lla, opastusta sai 6 000 asiakasta. 78 Kirjasto- ja tietopalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Kirjastot edistävät lasten kirjallisuusharrastusta sekä kirjasto- ja mediataitoja Arviointikriteeri/mittari Lasten kirjojen lainaukset Tavoitetaso 600 000 Kirjavinkkaus- sekä kirjasto/mediakasvatuskäynneille osallistuneiden määrä 5 000 Lasten kirjallisuus- ja muihin tapahtumiin osallistuneiden määrä 6 500 Toteuma Lasten kirjojen lainaustavoite toteutui 99 % (592 700 lainausta). Kirjavinkkaus- sekä kirjasto-/mediakasvatuskäynneille osallistui viime vuonna 4 200 henkilöä, tavoitteesta jäätiin 16 %. Lasten kirjallisuus- ja muihin tapahtumiin osallistui viime vuonna 7 100 henkilöä, tavoite ylittyi 9 %. Kirjasto- ja tietopalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Kirjastot tarjoavat asukkaille kirjallisuus- ja muita tapahtumia itse tuottaen ja yhteistyössä muiden kanssa sekä tiloja muiden toimijoiden, ja yhteisöjen tapahtumiin ja tilaisuuksiin Arviointikriteeri/mittari Tapahtumien ja tilaisuuksien sekä osallistujien määrä Tavoitetaso 500 / 11 000 Yhteisöjen ja muiden toimijoiden kirjastotilojen käyttökerrat 500 Toteuma Kirjastossa järjestettiin viime vuonna 500 tapahtumaa ja tilaisuutta, tavoite toteutui 100 %. Tapahtumat ja tilaisuudet kiinnostivat, sillä niihin osallistui 19 800 henkilöä, tavoite ylittyi 80 %:lla. Yhteisöt ja muut toimijat käyttivät kirjastoa 490 kertaa ja tavoite toteutui 98 %. 79 Wellamo-opisto Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 3 911,6 1 399,1 -2 512,5 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 3 941,7 0,0 1 407,8 30,7 -2 533,9 30,7 Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Wellamo-opisto järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 3 941,7 3 875,1 1 438,5 1 416,2 -2 503,2 -2 458,9 Poikkeama -66,6 -22,3 44,3 antaa elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa. Opisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Wellamo-opistossa on mahdollista suorittaa Avoimen yliopiston kursseja ja opisto tarjoaa myös taiteen perusopetusta. Opinto-ohjelmassa ovat myös yleiset kielitutkinnot. Wellamo-opisto Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri-, ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Wellamo-opisto mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden Arviointikriteeri/mittari Opiskelijoiden ikäjakauma 0-20 v. 15 % 21–60 v. 50 % 61 v – 35 % Tavoitetaso Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua eri elämänvaiheissa omaehtoiseen koulutukseen Toteuma Opiskelijoiden ikäjakauma 0-20 v. 11,9 % 21 – 60 v. 53,6 % 61 v. - > 34,5 % Wellamo-opisto Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Seudullisesti suunnattu monipuolinen koulutustarjonta toimii ennaltaehkäisevänä toimintana. Toteuma Kurssien täyttöaste 73,8 %. Arviointikriteeri/mittari Kurssien täyttöasteen Tavoitetaso Täyttöaste 70 % 80 Liikunta ja kulttuuri, Kulttuurikeskus, Liikuntapalvelut ja Kansainväliset urheilutapahtumat tehtäväalueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 12 066,2 2 251,4 -9 814,7 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 12 837,3 380,0 2 069,9 100,0 -10 767,4 -280,0 Liikunnan ja kulttuurin vastuualue sisältää seuraavat palveluyksiköt: liikuntapalvelut, kulttuurikeskus, kaupunginmuseo sekä taseyksiköt kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri. Yksiköt ovat tulevan uuden liikuntaja kulttuurilautakunnan alaisia. Vastuualue edistää Lahden vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta yksiköidensä toiminnan kautta, hankkeiden avulla ja tukemalla lahtelaisia toimijoita avustuksilla. Erityisenä vastuualueen tehtävänä on koordinoida kulttuurin tukimuotoja ja tapahtumatoimintoja. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat vastuualueen prosessien vetovastuu, markkinointi- ja viestintäyhteistyö, kulttuuri- ja tapahtumapolitiikka, 3. sektorin yhteistyö ja avustuspolitiikka, kansainvälisyysasiat sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Kulttuurikeskuksen tehtävänä on järjestää kulttuuripalveluja lahtelaisille, koordinoida yleistä kulttuuritoimintaa sekä toteuttaa osaltaan kaupungin ja toimialan strategisia tavoitteita. Kulttuurikeskus tukee lahtelaisia toimijoita kaupungin tavoitteiden mukaisessa, kaupungin elinvoimaa ja viihtyvyyttä lisäävässä kulttuuritoiminnassa. Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 13 217,3 12 549,7 2 169,9 2 226,8 -11 047,4 -10 322,8 Poikkeama -667,6 56,9 724,6 Liikuntatoimi huolehtii hallinnassaan olevien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja luo liikunta- ja urheilutoiminnalle muita edellytyksiä edistääkseen kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitääkseen Lahden kaupungin vapaa-ajan palvelutarjontaa. Kansainvälisten urheilutapahtumien avulla ylläpidetään ja edistetään Lahden kaupungin asemaa kansainvälisesti tunnustettuna liikunta- ja urheilukaupunkina turvaamalla resurssit niille erikseen tapahtumakohtaisesti sovittaville teknisille toimenpiteille, jotka Lahden kaupunki tekee välillisenä tukena tapahtuman järjestämiselle ja jotka aiheutuvat tapahtumista. Näin eriytetään kaupungin tuki tapahtumille ja liikuntapalveluiden (liikuntatoimen) kaupungin asukkaille suunnattu toiminta toisistaan erillisiksi ja eri lähtökohdista tuettaviksi toimintasektoreiksi. Liikunta ja kulttuuri Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevuutta, moni-kulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Vastuualueen kulttuuriavustusten menettelyt yhtenäistetään. Arviointikriteeri/mittari Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto ja toistuvaisavustusten saajien säännöllinen kuulemismenettely Tavoitetaso Toteutettu Toteuma Suunnitelma uudistetusta avustusjärjestelmästä kirjattiin keväällä valmistuneeseen liikunta-ja kulttuuripoliittiseen selvitykseen. Avustussäännöt mm. aikataulujen osalta on yhtenäistetty. Suunniteltu kaupunkiorganisaation eri osien avustusmäärärahojen keskittäminen vastuualueelle liikunta-ja kulttuuripoliittisen suunnitelman mukaisesti ei ole talousarviorakenteessa toteutunut. Liikunta-ja kulttuuripoliittisen ohjelman avustuskriteeristöä on noudatettu. 81 Liikunta ja kulttuuri Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri-, ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Rakennetaan yhtenäinen tapahtumien tukemisen malli ja kohdennetaan tapahtumatuki elinvoimaisiin ja kehittyviin tapahtumiin. Arviointikriteeri/mittari Tapahtumien itsearviointityökalun käyttö tukipäätösten valmistelussa. Tavoitetaso Vastuualueelle tulleet avustushakemukset arvioidaan työkalun avulla. Toteuma Toteutettu valtaosin, aikataulusyistä ei kaikkien osalta joidenkin tapahtumien hakemusten saavuttua lähellä tapahtumaa. Kulttuurikeskus Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Kulttuurikeskus on hyvä yhteistyökumppani alueen kulttuuri- ja tapahtumatoimijoille Arviointikriteeri/mittari Avustuspolitiikan kehittäminen Tavoitetaso Yhtenäinen haku ja kriteeristö kaikille kulttuuri- ja tapahtumaavustuksille Toteuma Suunnitelma uudistetusta avustusjärjestelmästä kirjattiin keväällä valmistuneeseen liikunta-ja kulttuuripoliittiseen selvitykseen. Tavoitteena on toimijoiden kannalta selkeä ja tasavertainen järjestelmä, jossa on yhtenäiset hakuajat, kriteeristö sekä velvollisuus selvittää saatu ja käytetty tuki. Avustussäännöt mm. aikataulujen osalta on yhtenäistetty. Suunniteltu kaupunkiorganisaation eri osien avustusmäärärahojen keskittäminen vastuualueelle liikunta-ja kulttuuripoliittisen suunnitelman mukaisesti ei ole talousarviorakenteessa toteutunut. Liikunta- ja kulttuuripoliittisen ohjelman avustuskriteeristöä on noudatettu. Kulttuurikeskus Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Lastenkulttuuripalvelujen yhteistyön kehittäminen Arviointikriteeri/mittari Päijät-Hämeen lastenkulttuuriverkosto Efektin haku osaksi valtakunnallista Taikalamppuverkostoa Tavoitetaso Päijät-Hämeen lastenkulttuuriverkosto Efekti on valtakunnallisen Taikalamppu-verkoston jäsen Lastenkulttuurifestivaali Lahden Lasten Talvikarnevaalien kehittäminen Yleisömäärät Finland Festivalsin jäsenyys OKM:n festivaalituki Yleisömäärän kasvu 5 % Hyväksytään jäseneksi Pääsee tuen piiriin Toteuma Lastenkulttuurikeskus Efekti on hyväksytty OKM:n tukemaksi lastenkulttuurikeskukseksi. Lastenkulttuurifestivaali Lahden Lasten Talvikarnevaalit on hyväksytty Finland Festivalsin jäseneksi. 82 Kulttuurikeskus Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Ikäihmisten kulttuuripalvelujen kehittäminen hoivayhteisöissä ja yksin kotona asuville Arviointikriteeri/mittari Ikäihmisten kulttuurihankkei-den toteutuminen suunnitelman mukaisesti Tavoitetaso Osaattori ja kulttuurikummi hankkeissa hyväksi todettujen käytänteiden ottaminen osaksi Kulttuurikeskuksen toimintaa Toteuma Ikäihmisten kulttuuripalveluiden kehittämistä ei voida toteuttaa täysimääräisenä, koska haettua hankerahoitusta ei saatu. Liikuntapalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Liikuntapalvelujen toiminta edistää erityisesti suuria lasten ja nuorten määriä liikuttavien seurojen ja muiden yhteisöjen toimintaa. Arviointikriteeri/mittari Liikuntaseuroissa sekä liikuntapalveluiden ryhmissä ja yhteistyöorganisaatioissa liikkuvien lahtelaisten määrä (organisoituun, liikunta-palveluiden eri tavoin tukemaan liikuntaan osallistujat) Tavoitetaso Kaupungin koko väestöstä vähintään 30 % ja lapsista ja nuorista vähintään 50 % liikkuu seuroissa sekä liikuntapalveluiden ryhmissä ja liikuntapalveluiden tukemissa yhteistyöorganisaatioissa Liikuntapalvelujen toiminta edistää erityisesti suuria lasten ja nuorten määriä liikuttavien seurojen ja muiden yhteisöjen toimintaa. Liikuntaseurojen tuen taso Liikuntaseurojen suora avustaminen säilytetään vuoden 2012 tasolla, sali-vuorojen ym. taksoja painotetaan niin, että lahtelaisten lasten ja nuorten liikunnan kustannuksia voidaan laskea. Toteuma Tilastoitujen ja arvioitujen käyntikertamäärien sekä liikuntaseurojen ja muiden yhteisöjen sekä liikuntapalveluiden omien sekä yhteistyökumppanien ryhmäosallistujamäärien perusteella arvioituna tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. Liikuntaseurojen suora avustaminen vähentyi keskimäärin n. 5 % liikunta- ja kulttuuripoliitisen ohjelman (joka valmistui tavoitteiden asettamisen jälkeen annettujen toimeksiantojen mukaisesti) linjausten mukaisesti. Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikuntapaikkojen käyttöä koskevia taksoja alennettiin tavoitteen mukaisesti. Liikuntapalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Käyttöönotettujen uudistettujen ja olemassa olevien liikuntatilojen ja alueiden käytön lisääminen Arviointikriteeri/mittari Käyttäjämäärien lisääntyminen Tavoitetaso Tilastoidut ja arvioidut käyttäjämäärät lisääntyvät vuoden 2013 tasosta Toteuma Tilastoidut ja arvioidut käyttäjämäärät ovat lisääntyneet uusien ja uudistettujen tilojen osalta (Suurhalli ja muut Urheilu-ja Messukeskuksen hallit sekä Mukkulan palloiluhalli) tavoitellulla tavalla. Stadionin pääkatsomorakennuksen käyttökielto vuoden puolivälistä alkaen vaikutti Urheilukeskuksen kokonaiskäyttäjämääriin alentavasti (käyttö siirtyi osin Kisapuistoon ja muille liikuntapaikoille). 83 Kansainväliset urheilutapahtumat Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Lahden liikunta- ja urheilutapahtumien määrän lisääminen Arviointikriteeri/mittari Välillistä tukea saavien tapahtumajärjestäjien määrä ja tapahtuman järjestämispäätöksen tekeminen Lahteen Tavoitetaso Kaupungin välillinen tuki saa aikaan vähintään kuuden suuremman (osanottajamäärältään tai näkyvyydeltään) kansallisen ja/tai kansainvälisen urheilutapahtuman järjestämisen Lahdessa Toteuma Tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen tarkastelujakson perusteella niin vuosittain toistuvien (Salpausselän Kisat, Finlandia-hiihto, junioriturnaukset ym.) kuin myös erillistapahtumien kautta (Taisto-koululaistapahtuma, talven kansalliset tapahtumat ym./Lahti Etelä-Suomen ainoita hiihtopaikkakuntia talvella 13-14). Määrärahan avulla tuettiin myös Taitaja 2014-tapahtumaa hallitilojen luovuttamisen kautta sekä oltiin merkittävästi mukana Lasten ja nuorten harrastemessujen järjestämisessä. Isompia kansainvälisiä erillistapahtumia oli edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän (kuten Sun Lahti, lumilautatapahtuma stadionilla ym.). Kansainvälistä näkyvyyttä muodostui kuitenkin esim. Launeella järjestetyssä ratagolfin Junior World Championships-tapahtuman kautta. 84 Kaupunginmuseo Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 4 145,1 865,7 -3 279,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 3 691,1 -28,8 341,7 0,0 -3 349,4 28,8 Kaupunginmuseon tehtävänä on kerätä, tutkia, hoitaa ja pitää näytteillä kaupungin omia ja sille tallennettuja kulttuurihistoriallisia, luonnontieteellisiä ja taidekokoelmia. Erikoisaloina ovat käyttögrafiikka, talviurheilu, radio ja tv sekä huonekalut. Museo toimii museoviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan Päijät- Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 3 662,3 3 869,6 341,7 521,1 -3 320,6 -3 348,6 Poikkeama 207,3 179,4 -28,0 Hämeessä asiantuntijana rakennusten ja rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon määrittelyssä sekä arkeologiaan liittyvissä asioissa. Kaupunginmuseo pyrkii keskeisenä tehtävänään säilyttämään ja edistämään lahtelaisuutta ja lahtelaista identiteettiä. Kaupunginmuseo Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Lahden kaupunginmuseon tavoite on vetovoimaisen näyttely, julkaisu ja tapahtumaohjelman toteuttaminen. Arviointikriteeri/mittari Lasten ja nuorten osallistuminen museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin. Lapset ja nuoret pyritään saa-maan tehostetusti mukaan museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin. Toteuma Lasten ja nuorten osallistumisaktiviteetti on lisääntynyt 13,5 %. Tavoitetaso Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia. 85 Tekninen ja ympäristötoimiala (1 000 €) Alkuperäinen TalousarvioTP 2013 TA 2014 muutokset Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) 31 916,1 23 529,0 -8 387,1 37 282,6 27 163,5 -10 119,1 Tekninen ja ympäristötoimiala luo perusedellytykset kaupungin ja sen ympäristön kestävälle kehittymiselle sekä asukkaita ja asiakkaitaan tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, asuntotoimesta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta, kadunpidosta ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta, -510,0 -760,0 -250,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 36 772,6 26 403,5 -10 369,1 37 882,5 30 397,2 -7 485,2 Poikkeama 1 109,9 3 993,7 2 883,9 Lahden, Hollolan ja Nastolan ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä vesistöjen ja kalastuksenhoitoon liittyvistä tehtävistä, Lahden, Nastolan ja Kärkölän rakennusvalvonnasta sekä ympäristöterveydenhuollosta, eläinlääkintähuollon järjestämisestä sekä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen, Orimattilan ja Sysmän muodostaman alueen joukkoliikenteen lupaviranomaistehtävistä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Toiminnan ja tulosten laadun perusta on työkykyinen henkilöstö. Hallinto, Kunnallistekniikka ja Maankäyttö tehtäväalueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio (1 000 €) Toimintamenot TP 2013 26 966,2 Toimintatulot Netto(Toimintakate) 20 548,9 -6 417,3 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 22 650,1 -480,0 19 798,6 -2 851,5 Hallinto järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous-, ym. palvelut. Se varmistaa hallinnon toimivuuden ohjaamalla, kehittämällä ja koordinoimalla toimialan tulosyksikköjen hallintoa. Kunnallistekniikka luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle vastaamalla yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä, ylläpidosta ja liikennejärjestelmän suunnittelusta. -830,0 -350,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 22 170,1 21 644,8 18 968,6 -3 201,5 20 345,1 -1 299,7 Poikkeama -525,3 1 376,5 1 901,8 Maankäyttö luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, kaupungin maapolitiikasta, maastomittauksesta sekä kaupungin asuntotoimesta Hallinto Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Toteuma Tulos 78,4 % Arviointikriteeri/mittari Asiakaskyselyllä mitattu tyytyväisyys palvelupisteestä saataviin palveluihin Tavoitetaso Tyytyväisten osuus vähintään 80 % (tulos 2012: 81,4) 86 Kunnallistekniikka Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5). Tavoite Keskustan kehittäminen etenee Arviointikriteeri/mittari Valmius (vaihe tai %) Tavoitetaso Jatketaan keskustan kehittämissuunnitelman laadintaa ja toteuttamista. Vuonna 2014 valmistuu keskustan yleissuunnitelma ja keskustaa kehitetään 2013 valmistuvan toiminnallisen vision mukaan. Aleksanterinkatua kehitetään kävely- ja joukkoliikennepainotteisena. Asukaskyselyllä mitattu tyytyväisyys (painotettu keskiarvo, %) asuinympäristöjen ja alueiden ylläpitoon. Vähintään 70 % kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä asuinympäristöjen ja alueiden hoitoon. (vuosi 2012 56,7 %) Toteuma Keskustan kehittäminen on edennyt tavoitteen mukaisesti. Asukastyytyväisyys on jaettu kahteen osioon, erikseen tyytyväisyys katujen ylläpitoon ja viheralueiden ylläpitoon. Kaduissa lähtötaso oli 60 % ja saavutettiin 65,6 % tyytyväisyys ja viheralueissa lähtötaso oli 70 % ja saavutettiin 71,9 % tyytyväisyys. Kunnallistekniikka Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5). Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2). Tavoite Oikea-aikainen kunnallistekninen valmius. Arviointikriteeri/mittari Laadittujen katusuunnitelmien määrä (km) Tavoitetaso Kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä muuta asuntoja toimitilarakentamisen mahdollistavaa toimintaa lisätään vastaamaan väestönkasvu-tavoitetta ja tavoitellaan n.1,5 vuoden kunnallisteknistä suunnitteluvalmiutta. Laaditaan katu-suunnitelmia 9 km/vuosi. Toteuma Katusuunnitelmia laadittiin vuoden 2014 aikana 8,4 km eli tavoite saavutettiin 93,3 %:sti. Maankäyttö Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erin-omainen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmä (A7). Tavoite Väestökasvun ja elinkeinoelämän kehityksen edellyttämä viiden vuoden kaavavalmis tonttivaranto ja kaavoituskelpoinen raakamaavaranto Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen saavuttamisen edellyttämä vuotuinen kaavoitusmäärä ja hankittu raakamaa-määrä Tavoitetaso Kaavoitetaan - uusia pientalotontteja 100 kpl (tulos 2012, 97 kpl) - muuta asumista 35 000 k-m2 (tulos 2012, 69 609 k-m2) - yritystoiminnan tilaa 40 000 k-m2 (tulos 2012, 31 785 k-m2) Hankitaan raakamaata 40 ha (tulos 2012, 25,4 ha) Toteuma Kaavoitettu 63 omakotitonttia, muun asumisen kerrosalaa 35 165 k-m2 ja yritystoiminnan tilaa 117 680 k-m2. Maata hankittu 89,4 ha. 87 Lahden seudun ympäristöpalvelut Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 2 723,3 1 276,4 -1 446,9 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 2 387,4 -30,0 952,4 20,0 -1 435,0 50,0 Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) luo perusedellytykset Hollolan, Lahden ja Nastolan ekologisesti kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla ympäristönsuojelusta ja -hoidosta, Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2 357,4 2 651,4 972,4 1 261,5 -1 385,0 -1 389,8 Poikkeama 294,0 289,1 -4,8 vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, maa-ainesten oton valvonnasta sekä ympäristötiedon jakamisesta yhteistyösopimuksen mukaisesti kaikkien kolmen sopimuskunnan alueella. Lahden seudun ympäristöpalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmaston- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneista (C4). Tavoite Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kokonaiskoordinaation vahvistaminen Arviointikriteeri/mittari Kestävän energian toimintasuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Tavoitetaso Kokonaisuus toteutettu vuoden 2014 aikana Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Toteuma Kestävän energian toimintasuunnitelma valmistui ja käyttöönotto aloitettu. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tavoitteet valmistuivat, ohjelma keskeneräinen. Lahden seudun ympäristöpalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmaston- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneista (C4). Tavoite Ympäristöhäiriöitä koskevat valitukset tarkastetaan keskitetysti muun valvontatoimen yhteydessä Arviointikriteeri/mittari Seurataan neljännesvuosit-tain Tavoitetaso Valitukset otettu käsittelyyn kolmen viikon sisällä Toteuma Kuntalaisvalitusten käsittely toteutui tavoiteajassa. Lahden seudun ympäristöpalvelut Ratkaiseva menestystekijä: Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja (B6). Tavoite Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja Arviointikriteeri/mittari Aluekummeille, ympäristömummoille ja -vaareille sekä muille asukkaille järjestetyt aktivointitilaisuudet Toteuma Vuoden 2014 aikana järjestettiin 12 tapahtumaa, tavoite toteutui. Tavoitetaso 8 tilaisuutta 88 Lahden seudun rakennusvalvonta Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 2 226,6 1 703,7 -522,9 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 2 152,1 0,0 1 510,0 50,0 -642,1 50,0 Rakennusvalvonta ja terveydensuojelu luovat perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2 152,1 2 250,5 1 560,0 1 904,0 -592,1 -346,5 Poikkeama 98,4 344,0 245,6 kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten sekä yleisen edun huomioon ottamisesta rakentamisessa ja rakennusten käytössä sekä huolehtimalla ympäristöterveydenhuollosta. Lahden seudun rakennusvalvonta Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle (A2). Tavoite Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Arviointikriteeri/mittari Viranomaistoimenpiteiden käsittelyaika (pv): Rakennuslupien käsittelyaika. Elintarvikevalitusten selvitystyön aloitus. Toteuma Rakennusluvat: 86,7 % luvista käsiteltiin tavoiteajassa. Elintarvikevalitukset: tulos saavutettiin. Tavoitetaso Rakennuslupahakemuksista 85 % käsitelty 21 päivän kuluessa siitä, kun hakemus on toimitettu asianmukaisena. (Tulos 2012: 88 % luvista käsiteltiin tavoiteajassa) Elintarvikkeita koskeviin valituksiin liittyvät selvitystyöt on aloitettu viimeistään seuraa-vana työpäivänä. (Tulos 2012: tavoite saavutettiin) 89 Joukkoliikenne Sitova toimintakate (1 000 €) Toimintamenot Toimintatulot Netto(Toimintakate) TP 2013 0,0 0,0 0,0 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 10 093,0 0,0 4 902,5 0,0 -5 190,5 0,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 10 093,0 11 335,8 4 902,5 6 886,5 -5 190,5 -4 449,3 Poikkeama 1 242,8 1 984,0 741,2 Joukkoliikenne Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erin-omainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä (A7). Tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa. Arviointikriteeri/mittari Kulkumuoto-osuus %. Tavoitetaso v.2009 tasosta vuoteen 2016 linjaautoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 5 prosentista 10 prosenttiin. Toteuma Kulkumuoto-osuutta ei ole mitattu vuonna 2014, mutta lipputulojen kertymä osoittaa että joukkoliikenteen käyttöaste on hyvä. Kulkumuoto-osuuden selvittäminen liittyy laajaan henkilöliikennetutkimukseen, joka tehdään vuonna 2016. 90 2.3 TULOSLASKELMOSAN TOTEUTUMINEN Talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailu (ilman taseyksiköitä) Sisältää sisäiset tuotot ja kulut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 130 246 28 685 282 378 130 528 29 063 131 126 31 367 598 2 304 Maksutuotot Tuet ja avustukset 40 682 20 322 -324 -68 40 358 20 254 35 906 17 316 -4 452 -2 938 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 16 412 24 125 -72 368 16 340 24 493 18 252 28 286 1 912 3 793 21 0 21 0 -21 662 948 248 821 272 110 232 2 239 -240 663 179 251 060 271 870 650 124 242 005 273 695 -13 055 -9 056 1 825 21 271 66 620 -1 173 -902 20 097 65 718 18 370 62 605 -1 727 -3 113 54 127 -532 702 307 51 54 434 -532 652 53 450 -518 998 -984 13 653 382 800 151 000 0 0 382 800 151 000 385 768 149 253 2 968 -1 747 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 11 999 21 792 11 811 0 0 0 11 999 21 792 11 811 13 036 12 713 13 362 1 038 -9 079 1 552 Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate 21 354 250 13 097 0 0 51 21 354 250 13 147 12 579 459 29 059 -8 775 209 15 912 Poistot ja arvonalentumiset 14 163 0 14 163 14 604 442 2 990 2 990 17 445 18 461 145 145 0 17 590 18 606 1 000 € Toimintatuotot Myyntituotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 -1 066 51 0 0 0 0 -1 066 51 -1 015 -1 015 Poikkeama 91 Verotulojen erittely 1 000 euroa Talousarvio muutosten jälkeen 0 0 0 0 332 900 21 700 28 200 382 800 Alkuperäinen TAtalousarvio muutokset Alkuperäinen TAtalousarvio muutokset Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä 332 900 21 700 28 200 382 800 Toteutuma Poikkeama Muutos-% Alkup.TA/ Toteuma 334 941 22 542 28 285 385 768 2 041 842 85 2 968 0,61 % 3,88 % 0,30 % 0,78 % Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos-% Alkup.TA/ Toteuma Valtionosuuksien erittely 1 000 euroa Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetuksen ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä 162 600 0 162 600 160 825 -1 775 -1,09 % -3 000 -100 0 0 -3 000 -100 -2 902 -110 98 -10 3,26 % -9,90 % -8 500 151 000 0 0 -8 500 151 000 -8 560 149 253 -60 -1 747 -0,71 % -1,16 % 92 2.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Kiinteä omaisuus Kiinteistöjen ostot ja myynnit Maata hankittiin yhteensä 89,4 ha, 3,850 milj. euron edestä. Maan myynnin luovutushinta oli 2,232 milj. euroa. Rakennusten myyntitulosta 19,250 milj. euroa kertyi konsernin sisäisestä kaupasta jossa kaupunki myi Lahti Aqua Oy:lle sille vuokrattua luola-ja puhdistamotilaa. Määräraha Toteutuma Poikkeama Kiinteä omaisuus Menot 4 000 000 3 846 306 153 694 Tulot 20 200 000 21 481 780 -1 281 780 Netto -16 200 000 -17 635 474 1 435 474 Talonrakennus Talonrakennusinvestointeihin oli vuoden 2014 talousarviossa varattu 49,2 milj. euroa. Perusparannusinvestointien menojen osuus oli 17,5 milj. euroa, korvausinvestointien 26,8 milj. euroa ja uusinvestointien 4,9 milj. euroa. Investointituloja oli talousarvioon kirjattu 238 000 euroa. Taloudellisesti merkittävimpiä käynnistyneitä hankkeita vuonna 2014 olivat Metsäkankaan koulun muutostyöt ja peruskorjaus sekä Urheilukeskuksen pääkatsomorakennuksen korjaustyöt. Suurimpia valmistuneita hankkeita olivat Sipuran ja Riihelän uudet päiväkodit, Lyseon muutostyöt ja perusparannus sekä Kärpäsen koulun 2vaihe. Toteutuneet kustannukset olivat 45,4 milj. euroa, josta perusparannusinvestointien osuus oli 16,2 milj. euroa, korvausinvestointien 24,9 milj. euroa ja uusinvestointien 4,3 milj. euroa. Investointituloja kertyi lähinnä erilaisista rakentamisen valtionavustuksista yhteensä 2,8 milj. euroa. Määräraha Toteutuma Poikkeama Talonrakennus Menot 49 196 000 45 399 906 3 796 094 Tulot 238 000 2 834 856 -2 596 856 Netto 48 958 000 42 565 050 6 392 950 93 TALONRAKENNUS PERUSPARANNUSINVESTOINNIT 1 000 euroa Konsernihallinnon hankeryhmä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 1 Kaupunginsairaalan muut korjaustyöt Toimialan pienet työkohteet Siirto muun vuokraustoiminnan perusparannuksiin Kh 15.12.2014 Sivistystoimialan hankeryhmä Lyseon muutostyöt ja perusparannus Kärpäsen koulun perusparannus Määräraha Toteutuma Poikkeama 100 100 0 0 100 1 190 872 318 690 400 900 764 108 14 248 2 326 2 441 13 445 3 361 3 078 803 134 2 730 1 402 Metsäkankaan koulu, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 390 t€ Launeen koulun korjaustyöt Päiväkotien perusparannukset yhteensä Lahden uimahallin betoninrakenteiden korjauksia Pääkatsomorakennuksen korjaukset Muut urheilukeskuksen perusparannukset yhteensä 154 2 100 2 115 57 42 1 038 350 8 1 893 2 381 1 336 Hiihtosillan uusiminen, OKM 8.5.2014 rahoituspäätös 400 t€ Toimialan pienet työkohteet Siirto sivistystoimialan korvausinvestointeihin KH 15.12.2014 Teknisen ja ympäristötoimen hankeryhmä Toimialan pienet työkohteet Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä Mukkulan kartanon rakennusten korjaukset 14 1 048 Perusparannusinvestoinnit, menot yhteensä: Perusparannusinvestoinnit, tulot yhteensä: 1 287 -1 300 100 100 0 0 100 1 876 1 076 1 889 1 861 -13 Muu vuokraustoiminta, Paavolantorin alvpalautus Siirto sosiaali- ja terveystoimen hankeryhmästä KH 15.12.2014 Netto -800 Kärpäsen koulu, ELY-keskus 23.11.2012 rahoituspäätös 1341 t€ Metsäkankaan koulun muutostyöt ja peruskorjaus Tulot 28 800 17 514 16 206 1 308 302 15 904 94 KORVAUSINVESTOINNIT Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 1 Siirto sivistystoimialan korvausinvestointeihin Sivistystoimialan hankeryhmä Riihelän päiväkoti Humpulan päiväkoti Jalkarannan monitoimitalo Määräraha Toteutuma Poikkeama 672 0 672 24 934 2 980 1 146 26 080 3 400 180 11 959 13 680 1 508 7 641 8 274 Liipolan monitoimitalo, ARA 19.12.2013 rahoituspäätös 443 t€ 207 Liipolan monitoimitalo, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 1670 t€ 818 Keskeneräiset hankkeet, siirtyi vuodelta 2013, KH 15.12.2014 1 000 Siirto sivistystoimialan perusparannuksista, KH 15.12.2014 1 300 Siirto sote-toimialan korvausinvestoinneista, KH 15.12.2014 Korvausinvestoinnit, menot yhteensä: Korvausinvestoinnit, tulot yhteensä: UUSINVESTOINNIT 600 26 752 24 934 1 818 2 533 Määräraha Sivistystoimialan hankeryhmä Sipuran päiväkoti (Ahtialan alue) Kytölän päiväkodin pihan laajennus Mukkulan kevythalli 4 930 4 880 50 Uusinvestoinnit, menot yhteensä: Uusinvestoinnit, tulot yhteensä: 4 930 Talonrakennus, menot yhteensä: 49 196 Talonrakennus, tulot yhteensä: Netto 1 272 -600 Jalkarannan monitoimitalo, OKM 30.9.2014 rahoituspäätös 2330 t€ Liipolan monitoimitalo Tulot Toteutuma 4 260 4 163 Poikkeama Tulot 22 401 Netto 670 97 4 260 45 400 670 0 4 260 2 835 42 565 3 796 95 Julkinen käyttöomaisuus Julkisen käyttöomaisuuden määräraha vuonna 2014 oli 18,69 milj. euroa. Julkisen käyttöomaisuuden määrärahaa jäi käyttämättä 1,37 milj. euroa. Vuonna 2014 pientaloalueiden rakentamista runkotöillä jatkettiin Heikinpellon, Neulaskadun ja Purolaakson alueilla. Useammalla asuinalueella toteutettiin toisena vaiheena päällystämistä ja vihertöitä. Joukkoliikenteen muutoksiin vastattiin investoimalla kääntymispaikkoja ja uusilla pysäkeillä. Vanhan Ahtilantien ja Kaukkarinkadun risteysalueella parannettiin liikenneturvallisuutta toteuttamalla puolipuomilaitos. Tuomenojan asuntoalueella suoritettiin koko alueen katuverkoston perus- korjaaminen. Kaupunki osallistui Kujalankadun liikenneympyrän toteutukseen maantiellä 312 yhdessä elyn kanssa ja kevyen liikenteen olosuhteita parantavaan yhteishankkeeseen Orimattilan kaupungin kanssa Orimattilankadulla. Matkakeskushankkeen toteutus alkoi todenteolla keväällä 2014. Uudelleenpäällystämisen suurimmat kohteet olivat Helsingintiellä, Ahtialantiellä ja Jalkarannantiellä. Lisäksi oli kymmenkunta pienempää kohdetta. Ulkoliikuntapaikoilla toteutettiin pitkään odotettu luonnonnurmikentän valaistushanke. Yllättävänä kohteena jouduttiin uusimaan Potilanjoen reittisilta ja Mukkulan liikuntapuistossa uusittiin tekonurmikenttä ja sama urakoitsija uusi myös Kokkokallion tenniskentät. Määräraha Toteutuma Poikkeama Kadunrakennus Satamat 8 140 000 200 000 7 081 955 96 457 1 058 045 103 543 Valaistus Liikennevalot 1 500 000 200 000 1 774 611 133 215 -274 611 66 785 Liikunta-alueet Viheralueet ja leikkipaikat Kasvun edellyttämät uudet alueet Keskeneräiset hankkeet 1 060 000 950 000 6 000 000 600000 955 056 1 070 436 6 076 412 135 936 104 944 -120 436 -76 412 464 064 18 650 000 17 324 077 1 325 923 160 000 18 490 000 54 983 17 269 094 105 017 1 220 906 Määräraha Toteutuma Poikkeama Keskustan kehittäminen Matkakeskus Aleksin ja torin kehittäminen Joukkoliikennejärjestelyt 3 500 000 1 600 000 590 000 3 179 119 796 486 11 372 320 881 803 514 578 628 Yhteensä 5 690 000 3 986 977 1 703 023 Rantakartano 1 300 000 90 507 1 209 493 Elinkeinorahasto yhteensä 6 990 000 4 077 485 2 912 515 Yhteensä Maankäyttösopimuksiin liittyvät Tulot Liikunta-alueet Netto yhteensä Elinkeinorahasto Elinkeinorahaston investointiosuutta on käytetty 4,08 milj. euroa. Rahoituksella toteutettiin osin Matkakeskusta ja Kauppatorin kantta sekä parannettiin toteutusedellytyksiä suunnitelmien osalta Keskustan kehittämisen eri hankkeissa. 96 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investoinnit (1 000 €) Kiinteä omaisuus Menot Tulot Alkuperäinen talousarvio TA-muutos Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 4 000 20 200 0 0 4 000 20 200 3 846 21 482 154 -1 282 -16 200 0 -16 200 -17 635 1 435 Talonrakennus Menot Tulot 49 196 238 0 0 49 196 238 45 400 2 835 3 796 -2 597 Nettomeno 48 958 0 48 958 42 565 6 393 Julkinen käyttöomaisuus Menot Tulot 18 650 0 40 -140 18 690 -140 17 324 55 1 366 -195 Nettomeno 18 650 180 18 830 17 269 1 561 8 182 0 8 182 4 622 3 560 0 0 0 2 230 -2 230 Nettomeno 8 182 0 8 182 2 392 5 790 Arvopaperit Menot Tulot 5 890 0 0 0 5 890 0 5 443 329 447 -329 Nettomeno 5 890 0 5 890 5 114 776 Elinkeinorahasto Menot 6 990 0 6 990 4 077 2 913 0 0 0 0 0 6 990 0 6 990 4 077 2 913 Menot Tulot 92 908 20 438 40 -140 92 948 20 298 80 713 26 931 12 235 -6 633 Nettomeno 72 470 180 72 650 53 782 18 868 Nettomeno Irtain omaisuus* Menot Tulot Tulot Nettomeno Yhteensä * Sis. Tietotekniikan, Teatterin, Tilakeskuksen ja Servion investoinnit 97 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Alkuperäinen Talousarviotalousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen 13 002 32 702 13 478 13 014 33 179 -19 700 -72 170 -92 908 538 -465 -100 40 -140 -20 165 -72 270 -92 868 398 20 200 -59 168 0 -88 20 200 -59 256 24 041 -21 398 -48 652 -78 000 29 348 108 465 156 500 -48 035 0 0 0 0 0 0 -48 652 -78 000 29 348 108 465 156 500 -48 035 4 548 -43 390 47 938 48 306 153 068 -48 144 -56 618 59 813 645 Kaupunki varautui rahoittamaan omien investointiensa lisäksi myös tytäryhteisöjään 78,0 milj. eurolla ja nostamaan pitkäaikaisia lainoja 156,5 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana nostettiin uusia antolainoja 43,4 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 47,9 milj. euroa. Antolainoja nostivat mm. Lahti Aqua Oy 18,0 milj. euroa, Lahden Sairaalaparkki Oy 9,0 milj. euroa, Lahden Tilatalot Oy 5,5 milj. euroa, Oppilastalo Oy 4,5 milj. euroa, Calpro Oy 2,1 milj. euroa ja Lahden Vanhusten Asuntosäätiö 3,3 milj. euroa. 0 -88 59 813 558 Toteutuma Poikkeama 32 384 52 982 2 990 -23 588 19 370 19 803 2 990 -3 423 72 270 12 155 2 492 -80 713 2 890 -22 850 3 841 37 858 0 0 53 199 34 610 18 589 -60 159 -3 432 -109 -56 618 0 -22 850 30 004 8 606 -29 810 8 049 Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 153,1 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 48,1 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos koostuu lyhytaikaisista kuntatodistuksista, konserniyhtiöiden tekemistä talletuksista sisäiseen pankkiin ja konsernitilien käytöstä. 98 2.6 SITOVUUSTASOJEN YLITYKSET Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus kaupunginvaltuustoon nähden on määritelty talousarvion yleisperusteluissa. Menot voivat olla joko brutto- tai nettositovia. Jäljempänä esitetyissä taulukoissa on mukana kaikki tilikauden 2014 sitovuustasojen määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset. Poikkeama ilmoitettu tuhannen euron tarkkuudella. Bruttobudjetoidut yksiköt, sitova meno- ja tuloarvio Konsernihallinto, 1 000 € Konsernipalvelut Toimintatulot Tukityöllistäminen Toimintatulot Korvaukset konserniyhtiöiltä Toimintatulot TP 2013 2 435,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 2 009,2 777,5 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2 786,7 2 146,2 Poikkeama -640,5 TP 2013 2 195,8 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 4 337,6 0,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 4 337,6 2 761,3 Poikkeama -1 576,3 TP 2013 4 765,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 3 522,3 0,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 3 522,3 3 256,2 Poikkeama -266,1 Konsernipalveluiden tulojen alittumisen syynä ovat hanketulojen toteutuminen arvioitua alhaisempana ja valtiolta saatavien tukien pieneneminen. Korvaukset konserniyhtiöiltä tuloarvio pohjautuu sovittuihin indeksikorotuksiin, joiden kehitys on ollut arvioitua heikompaa. Tukityöllistämisen tulojen alittumisen syynä oli suurelta osin kaupungissa kesällä järjestetyt yhteistoimintaneuvottelut sekä tiukentuneet laintulkinnat (mm. osaaikaisten asema), joiden vuoksi työllistettyjä ei voitu palkata, jolloin aktivointituki valtiolta jäi arvioitua alhaisemmaksi. Sosiaali- ja terveystoimiala, 1 000 € Esikunta, Terveyspalvelut, Vanh. palv. ja kuntoutus ja Hyvinvointipalv. yhteensä Toimintatulot TP 2013 43 534,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 42 460,0 -700,0 Sitovuustason toimintatulojen alittumisen kaksi keskeistä syytä olivat: Kehitysvammaisten asumisyksiköiden osalta muut kunnat ovat siirtäneet asiakkaitaan omiin yksiköihinsä, jolloin Lahden asumisyksiköiden Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 41 760,0 41 298,0 Poikkeama -462,0 myyntitulot ovat alittuneet. Pakolaisille kohdistuvat toimeentulotukimenot alittuivat, jolloin myös niihin saatavat tulot, valtion korvaukset alittuivat. 99 Sivistystoimiala, 1 000 € Hallinto- ja tukipalvelut, Lasten ja nuorten kasvu, Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus ja Nuorisopalvelut yhteensä Toimintatulot Elinvoima ja osaaminen, Lukiokoulutus ja Kirjasto ja tietopalvelut yhteensä Toimintatulot TP 2013 12 397,8 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 12 405,2 936,1 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 13 341,3 12 443,0 Poikkeama -898,3 TP 2013 562,3 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 848,8 23,7 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 872,5 619,4 Poikkeama -253,1 Hallinto- ja tukipalvelut, Lasten ja nuorten kasvu, Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus ja Nuorisopalvelut tehtäväalueet yhteensä toimintatulojen alittuminen on seurausta siitä, ettei perusopetuksen hankerahojen käyttö (mm. tasa-arvon edistäminen ja luokkakoon pienentäminen) toteutunut ennakoidun mukaisesti ja rahat siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2015. Elinvoima ja osaaminen, Lukiokoulutus ja Kirjasto- ja tietopalvelut tehtäväalueet yhteensä toimintatulojen alittuminen johtui Lukiokoulutuksen ja Kirjasto- ja tietopalvelujen hankerahojen käytöstä. Hankerahojen käyttö ei toteutunut ennakoidusti ja käyttämättömät rahat siirrettiin vuodelle 2015. Lisäksi Kirjasto- ja tietopalvelujen myöhästymis- ja varausmaksujen tuotot eivät toteutuneet odotetusti. Nettobudjetoidut yksiköt, toimintakate sitova määräraha Nettobudjetoiduilla yksiköillä sitova määräraha on käyttötalouden nettomeno eli tuloslaskelman toimintakate. Sivistystoimiala, 1 000 € Kaupunginmuseo Netto(Toimintakate) TP 2013 -3 279,4 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset -3 349,4 28,8 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma -3 320,6 -3 348,6 Poikkeama -28,0 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset -1 435,0 50,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma -1 385,0 -1 389,8 Poikkeama -4,8 Tekninen ja ympäristötoimiala, 1 000 € Lahden seudun ympäristöpalvelut Netto(Toimintakate) TP 2013 -1 446,9 Sivistystoimiala Kaupunginmuseon toimintakatepoikkeaman syynä on turvakameroista aiheutunut uusi ylläpitomaksu. Tekninen ja ympäristötoimiala Lsyp:n hanketoiminnasta johtunut siirtosaaminen oli jäänyt virheellisesti kirjanpitoon avoimeksi ja korjaus tehtiin tilinpäätösvuoden 2014 lopussa, jolloin yksikön tulot vähenivät 12 614,14 euroa, mikä aiheutti nettomenojen ylittymisen 4 800 eurolla. 100 2.7 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 101 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 102 103 3.1 TULOSLASKELMA LAHDEN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 25 335 371,78 37 857 934,66 17 867 200,32 21 407 768,09 28 671 229,58 19 013 975,48 36 216 563,28 18 721 187,23 21 668 205,61 8 149 901,05 131 139 504,43 623 920,18 103 769 832,65 443 445,96 -201 675 170,92 -206 939 322,52 -55 797 456,60 -12 481 139,81 -255 442 234,90 -25 201 054,84 -57 366 237,97 -11 129 678,94 -254 157 918,80 -27 962 375,54 -50 874 180,29 -23 006 719,48 -50 678 062,26 -21 318 777,85 -624 477 956,84 -629 552 373,88 -492 714 532,23 -525 339 095,27 Verotulot 385 767 840,25 373 413 447,24 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 149 253 195,00 151 233 358,00 10 349 551,27 13 371 915,47 -12 578 749,63 -467 185,36 10 994 416,23 8 916 953,94 -10 950 008,95 -1 451 899,78 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 10 675 531,75 7 509 461,44 Vuosikate 52 982 034,77 6 817 171,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -34 962 089,91 0,00 -36 525 135,18 -313 455,03 2 990 333,33 0,00 21 010 278,19 -30 021 418,80 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 489 459,39 940 040,20 617 284,77 577 005,98 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 22 439 777,78 -28 827 128,05 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 104 3.2 RAHOITUSLASKELMA LAHDEN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 52 982 034,77 2 990 333,33 -23 588 280,51 6 817 171,41 0,00 -1 891 450,19 32 384 087,59 4 925 721,22 -80 712 624,37 2 889 838,30 -53 403 914,11 1 049 336,00 24 041 127,64 1 335 091,40 -53 781 658,43 -51 019 486,71 Toiminnan ja investointien rahavirta -21 397 570,84 -46 093 765,49 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset -43 390 000,00 47 937 714,74 -77 200 000,00 17 802 178,77 4 547 714,74 -59 397 821,23 153 068 390,35 90 006 423,34 -48 144 376,33 -56 617 913,31 -21 056 264,43 38 373 040,22 48 306 100,71 107 323 199,13 -163 067,60 240 841,30 -17 420 183,29 -5 507 810,83 -424 359,55 62 748,43 1 199 256,19 9 622 265,99 -22 850 220,42 10 459 911,06 Rahoituksen rahavirta 30 003 595,03 58 385 288,96 Rahavarojen muutos 8 606 024,19 12 291 523,47 77 209 046,25 68 603 022,06 68 603 022,06 56 311 498,59 8 606 024,19 12 291 523,47 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 105 3.3 TASE LAHDEN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA 2014 2013 1 589 718,30 6 174 907,38 2 569 614,10 9 540 705,57 771 556,75 277 611,26 8 536 182,43 12 387 930,93 102 521 488,30 211 633 513,80 138 846 840,13 9 745 758,97 27 789 811,06 97 433 142,16 200 565 658,49 123 820 662,38 8 819 608,28 20 870 247,31 490 537 412,26 451 509 318,62 188 144 504,57 367 562 608,14 182 923 991,06 372 110 322,88 555 707 112,71 555 034 313,94 52 438,92 252 989,29 29 917,26 66 552,35 252 989,29 36 736,53 335 345,47 356 278,17 265 500,90 506 342,20 33 934 819,46 1 125 215,16 10 179 804,11 1 960 027,58 10 280 278,86 64 625 639,74 6 161 254,93 10 225 662,68 8 999 949,58 71 168 721,01 4 532 030,63 11 371 649,38 126 352 870,83 108 212 182,29 7 149 556,60 500 000,00 0,00 2 150 143,60 500 000,00 2 700 000,00 7 649 556,60 5 350 143,60 Rahat ja pankkisaamiset 69 559 489,65 63 252 878,46 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 258 943 470,85 1 196 609 388,21 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset 106 VASTATTAVAA 2014 2013 394 306 416,53 32 402 989,91 103 236 964,53 22 439 777,78 552 386 148,75 394 306 416,53 33 343 030,11 130 248 216,58 -27 011 252,05 530 886 411,17 2 980 546,36 3 470 005,75 9 361 700,00 240 000,00 9 601 700,00 10 652 300,00 240 000,00 10 892 300,00 98 059,73 460 889,63 1 087 581,27 1 646 530,63 174 731,78 461 572,88 1 194 226,27 1 830 530,93 40 000 000,00 489 000 000,00 60 841,89 2 854 219,28 531 915 061,17 40 000 000,00 386 000 000,00 9 378,94 1 718 813,06 427 728 192,00 50 000 000,00 0,00 28 675 368,24 121 788,50 27 316 401,10 4 865 762,88 49 434 163,22 160 413 483,94 108 000 000,00 35 032,72 25 385 582,89 98 742,16 35 637 157,70 5 079 399,56 47 566 033,33 221 801 948,36 1 258 943 470,85 1 196 609 388,21 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 107 LAHDEN KAUPUNKI TUNNUSLUVUT 2014 2013 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % 21,0 % 151,5 % 16,5 % 18,5 % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä 510 103 811 6 074 66 103 364 6 562 -102 658 378 -96 206 861 Investointien tulorahoitus, % 68,1 % 13,0 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,6 % 5,1 % 1,1 0,6 34,8 31,6 44,1 % 44,7 % 103,9 % 125 677 103,3 % 103 237 1 211 999 Lainakanta 31.12. €/asukas Lainakanta 31.12., 1000 € 5 854 607 736 5 412 559 430 Lainasaamiset 31.12., 1000 € 367 563 372 110 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas * vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto 108 3.4 KONSERNILASKELMAT LAHTI-KONSERNI TULOSLASKELMA 1.1.—31.12.2014 1.1.—31.12.2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 538 607 235,16 -1 004 239 464,44 115 998,26 524 448 127,63 -1 018 238 598,49 129 803,36 TOIMINTAKATE -465 516 231,01 -493 660 667,50 Verotulot Valtionosuudet 382 398 585,04 204 927 242,44 370 290 488,89 208 990 622,48 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 1 945 534,21 963 295,78 -19 995 846,91 -930 150,29 -18 017 167,22 534 402,29 463 290,03 -18 424 806,27 -884 360,94 -18 311 474,90 VUOSIKATE 103 792 429,25 67 308 968,98 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset -96 795 374,62 -215 582,91 148,71 -97 010 808,82 -96 520 599,03 -407 470,98 -43 846,45 -96 971 916,46 Satunnaiset erät 2 990 333,33 0,00 TILIKAUDEN TULOS 9 771 953,76 -29 662 947,48 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -6 102 521,73 -125 854,12 3 543 577,90 521 939,60 766 633,08 -28 374 374,80 109 LAHTI-KONSERNI RAHOITUSLASKELMA 31.12.2014 31.12.2013 103 792 429,25 2 990 333,33 -3 396 822,20 103 385 940,38 67 308 968,98 0,00 -2 355 834,40 64 953 134,58 -148 019 934,93 2 290 664,07 9 985 674,29 -135 743 596,58 -191 591 531,55 1 159 708,31 4 921 845,51 -185 509 977,74 -32 357 656,20 -120 556 843,16 -3 572 129,84 317 222,75 -3 254 907,09 -226 845,79 299 489,86 72 644,07 185 231 160,67 -67 774 591,16 -53 668 251,58 63 788 317,93 117 224 442,31 -35 983 485,11 33 271 624,50 114 512 581,70 249 080,42 303 126,59 552 207,01 -5 380 164,67 141 387,75 -5 238 776,92 -184 905,34 -6 912 006,91 5 611 563,92 -1 941 076,42 -3 426 424,74 -381 999,37 4 761 853,89 14 865 137,08 8 986 202,54 28 231 194,14 Rahoituksen rahavirta 57 659 193,10 137 577 643,00 Rahavarojen muutos 25 301 536,90 17 020 799,84 128 760 366,69 103 458 829,79 25 301 536,90 103 458 829,79 86 438 029,94 17 020 799,84 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 110 LAHTI-KONSERNI TASE 31.12.2014 31.12.2013 8 727 779,24 15 067 615,47 2 278 814,16 26 074 208,87 9 223 698,51 15 759 344,83 1 611 805,42 26 594 848,76 116 710 169,87 634 901 196,18 317 629 136,17 173 183 986,75 2 845 002,02 75 422 871,13 1 320 692 362,12 112 019 980,88 603 228 484,62 296 362 321,70 182 533 692,90 3 159 105,42 85 035 937,44 1 282 339 522,96 4 444 479,33 55 515 153,54 203 400,00 8 298 401,97 632 328,22 69 093 763,06 4 379 193,77 53 309 317,88 185 704,00 5 053 209,49 640 212,79 63 567 637,94 1 415 860 334,05 1 372 502 009,66 2 641 533,12 5 411 883,16 Vaihto-omaisuus 29 142 972,64 22 229 233,20 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 5 557 127,44 85 018 649,10 4 900 117,10 88 864 254,13 Saamiset 90 575 776,54 93 764 371,23 Rahoitusarvopaperit 13 721 599,87 16 172 136,74 Rahat ja pankkisaamiset 115 038 766,82 87 286 693,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT 248 479 115,87 219 452 434,21 1 666 980 983,04 1 597 366 327,04 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA 111 LAHTI-KONSERNI TASE 31.12.2014 31.12.2013 394 306 416,53 74 002,69 88 286,73 6 750 396,90 48 893 301,58 -1 298 197,24 3 543 577,90 452 357 785,09 394 306 416,53 74 002,69 88 286,73 7 615 086,58 49 708 370,45 24 538 925,23 -28 374 374,80 447 956 713,41 11 914 815,47 11 485 834,75 57 323 105,01 43 871 406,95 101 194 511,96 58 487 240,05 35 664 709,98 94 151 950,03 9 361 700,00 6 542 095,55 15 903 795,55 10 652 300,00 4 517 848,12 15 170 148,12 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4 943 818,57 7 898 367,70 KONSERNIRESERVI 3 085 961,44 3 857 451,76 813 581 532,73 30 786 413,11 71 549 228,10 161 663 121,01 697 790 735,03 28 318 781,85 124 556 545,10 166 179 799,30 VIERAS PÄÄOMA 1 077 580 294,95 1 016 845 861,28 VASTATTAVAA 1 666 980 983,04 1 597 366 327,04 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 112 LAHTI-KONSERNI Tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1000 € Lainasaamiset 31.12., 1000 € * vuoden 2014 asukasmäärä ennakkotieto 2014 2013 53,6 % 107,0 % 1 000 103 811 10 048 51,5 % 69,4 % 651 103 364 10 812 -431 113 696 71,2 % 1,4 38 -421 254 849 35,3 % 1,6 30 34,2 % 95,3 % 2 245 22 885 131 8 502 35,0 % 91,7 % -3 835 -37 822 347 5 239 113 4. LIITETIEDOT 114 115 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelmanmukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja purkuoikeudellisia koronvaihtosopimuksia (swaption). Kaikki johdannaissopimukset on tehty kaupungin lainakannan suojaamistarkoituksessa. Valuutanvaihtosopimuksilla on muutettu GBP ja SEK -määräiset ottolainat euromääräisiksi koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sidotuilla valuuttakursseilla, jotka sovittiin lainoja nostettaessa sekä nostopäivälle että lainan eräpäivälle. Valuuttakurssiriskiä ei näin ollen ole. Johdannaissopimusten kesto ulottuu enimmillään vuoteen 2055. Jaksotusperiaatteet Menot ja tulot on kirjattu suoriteperusteisesti lukuun ottamatta pääomalainojen korkosaatavia seuraavilta yhtiöiltä. Kiinteistö Oy Lahden Varaani, vuonna 2014 1 025,95 euroa, yhteensä 12 516,55 euroa Kuntien Tiera Oy, vuonna. 2014 10 243,06 euroa, yhteensä 10 243,06 euroa Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Lahden Kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö LK Kiinteistöpalvelut Oy on purettu 30.11.2014. Alaskirjauksia on kirjattu vuonna 2013 yhteensä 1,320 milj. euroa ja vuonna 2014 yhteensä 0,183 milj. euroa. Muihin henkilösivukuluihin on kirjattu poikkeuksellinen tapaturmavahinkomaksu 1,2 milj. euroa. Muihin toimintatuottoihin on kirjattu Lahti Aqua Oy:lle myydyn kiinteistön myyntivoitto 19,250 milj. euroa. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Kuntarahoitukselle myydyn lainasaamisen korkotuottohyvitys 2,990 milj. euroa. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Musiikkiopiston Omakotisäätiön lainan maksu 1,523 milj. euroa. Lahden kaupunki on alaskirjannut lainan vuonna 2009. Avustuksista puuttuu Kelan laskuttama työttömyysajan työmarkkinatuki joulukuulta 0,847 milj. euroa, joka on kirjattu vuodelle 2015. Lahden kaupunki toimii 1.7.2014 alkaen seudullisena viranomaisena, jonka järjestämisvastuulla on joukkoliikenne. Toiminnan vaikutus toimintatuloissa on 6,123 milj. euroa ja toimintamenoissa 9,503 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan laboratorio on 1.4.2014 siirtynyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään perustettuun Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitokseen. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on oikaissut vuoden 2013 kalliin hoidon tasausta. Lahden Kaupungin osuus tästä oikaisusta on 1,816 milj. euroa. Oikaisu on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämään. Myös edellisen tilikauden taseen vertailutietoja on korjattu. 116 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Asumis- ja kiinteistöpalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä 45 951 026,64 19 365 249,77 28 759 587,30 4 747 451,34 32 316 189,38 131 139 504,43 44 805 653,38 19 384 723,83 21 954 663,34 4 858 678,59 12 766 113,51 103 769 832,65 VEROTULOT Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 334 941 126,98 22 541 838,13 28 284 875,14 385 767 840,25 325 136 605,76 21 159 470,75 27 117 370,73 373 413 447,24 VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä 160 825 473,00 -2 902 224,00 -109 895,00 -8 560 159,00 149 253 195,00 162 296 792,00 -2 040 697,00 -109 895,00 -8 912 842,00 151 233 358,00 Satunnaiset tuotot Kuntarahoitukselle myyty lainasaatava Satunnaiset tuotot yhteensä 2 990 333,33 2 990 333,33 0,00 0,00 Satunnaiset erät yhteensä 2 990 333,33 0,00 10 652 300,00 -1 290 600,00 9 361 700,00 11 310 200,00 -657 900,00 10 652 300,00 240 000,00 0,00 240 000,00 1 450 000,00 -1 210 000,00 240 000,00 9 601 700,00 10 892 300,00 TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevaraus 1.1. Vähennykset Eläkevaraus 31.12. Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1. Vähennykset Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12. Varaukset yhteensä 117 LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 2 120 184,41 19 250 000,00 207 105,72 21 577 290,13 1 068 735,08 0,00 64 405,49 1 133 140,57 0,00 0,00 -366,67 -366,67 11 473 648,00 57 710,92 11 531 358,92 8 446 600,00 55 427,46 8 502 027,46 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Muut toimintatuotot Myyntivoitot, Maa- ja vesialueet Myyntivoitot, Rakennukset Myyntivoitot, Muut Myyntivoitot Muut toimintakulut Myyntitappiot, Muut Myyntitappiot ERITTELY OSINKOTUOTOISTA JA OSUUSPÄÄOMAN KOROISTA Osinkotuotot tytäryhteisöiltä Osinkotuotot ja osuuspääomien korot muilta Yhteensä 118 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA (hankintoihin vuonna 2013 alkaen) Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät vuonna 2013 alkaen hankittuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin ovat: Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Lisenssit Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot ICT-kehittämismenot Muut *) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Rakennusten peruskorjaukset Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Poistoaika Tasapoisto 2* 5* 5* 2* Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 50 % 20 % 20 % 50 % 2* 2* Tasapoisto Tasapoisto 50 % 50 % ei poistoaikaa 20 20 10 20 30 15 10 15 15 10 10 Tasapoisto 5% Tasapoisto 5% Tasapoisto 10 % Tasapoisto 5% Tasapoisto 3,30 % Tasapoisto 6,70 % Tasapoisto 10 % Tasapoisto 6,70 % Tasapoisto 6,70 % Tasapoisto 10 % Tasapoisto 10 % Taloudellinen pitoaika lasketaan investointikohtaisesti 4 5 10 5 5 3 3 Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 25 % 20 % 10 % 20 % 20 % 33,30 % 33,30 % käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 119 Selvitys suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2013—2017: Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 37 305 445 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (€) 62 984 354 -25 678 909 Ero % -41 Talonrakennuksen vuoden 2014 perusparannusinvestointien painopiste on ollut edelleen jatkuneissa suurten koulurakennusten ja urheilukeskuksen liikuntarakenteiden perusparannuksissa. Rakennuskannasta huomattava osa on keskenään saman ikäistä ja siten myös perusparannuksia odottavia kohteita on paljon, osa perusparannuskohteista korvataan uudisrakennuksilla. Suurimmat korvausinvestoinnit ovat rakenteilla olevat Jalkarannan ja Liipolan uudet monitoimirakennukset. Valmistuneita uudisrakennuksia ovat nykyaikaiset Riihelän ja Sipuran päiväkotirakennukset. Toteutunut korvausinvestointien ja uudisrakentamisen suuri volyymi kasvattaa investointien määrää suhteessa vanhan poistuvan rakennuskannan suunnitelman mukaisiin poistoihin. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista (ennen vuotta 2013 hankintoihin) Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ennen vuotta 2013 alkaen hankittuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat Osallistumismenot muiden omaisuuteen Muut pitkävaikutteiset menot Asuinrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset ja rakennelmat Kadut ja muut väylät, sillat, torit ja puistot Virkistys- ja urheilualueet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Liikennevalot ja ulkoiluvalaistus Atk-laitteet Henkilö- ja pakettiautot Kuorma-autot, raskaat työkoneet ja 5 5 5-20 3 40 30 20 25 7 20 30 15 10 3-5 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 20,0 % 20,0 % 20,0-5,0 % 33,3 % 2,5 % 3,3 % 5,0 % 4,0 % 14,3 % 5,0 % 3,3 % 6,7 % 10,0 % 33,3-20 % 20,0 % raskaat pelastusautot Muut liikennevälineet ja liikkuvat työkoneet 10 5 vuotta vuotta Tasapoisto Tasapoisto 10,0 % 20,0 % Laitoskoneet ja laitteet Soittimet 10 15 vuotta vuotta Tasapoisto Tasapoisto 10,0 % 6,7 % 10 3-5 vuotta vuotta Tasapoisto Tasapoisto 10,0 % 33,3–20 % 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % Teknisen työn laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 120 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset (-) Siirrot erien välillä (+/-) Kauden poistot (-) Aineettomat oikeudet 2 569 614,10 22 518,16 0,00 0,00 67 407,53 -1 069 821,49 1 589 718,30 3 942 279,20 281 990,84 -27 274,00 -85 746,48 5 895,13 -1 547 530,59 2 569 614,10 Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Vähennykset (-) Siirrot erien välillä (+/-) Kauden poistot (-) Muut pitkävaikutteiset menot 9 540 705,57 521 636,89 -2 084 795,94 238 491,79 -2 041 130,93 6 174 907,38 6 230 017,01 1 963 543,04 0,00 3 518 974,35 -2 171 828,83 9 540 705,57 Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Siirrot erien välillä (+/-) Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 277 611,26 758 896,75 -264 951,26 771 556,75 3 524 923,53 277 611,26 -3 524 923,53 277 611,26 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 771 556,75 277 611,26 8 536 182,43 12 387 930,93 97 433 142,16 4 001 993,37 -111 595,09 1 197 947,86 102 521 488,30 95 564 025,95 1 906 423,25 -37 307,04 0,00 97 433 142,16 LAHDEN KAUPUNKI PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Aineettomat hyödykkeet AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Vähennykset (-) Siirrot erien välillä (+/-) Maa- ja vesialueet 121 LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 200 565 658,49 17 665 133,40 -1 341 000,00 11 140 200,39 -16 396 478,48 211 633 513,80 192 827 581,85 13 405 200,03 -101 000,00 12 572 676,56 -18 138 799,95 200 565 658,49 -2 535 250,62 -5 160 312,30 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä (+/-) Kauden poistot (-) Kiinteät rakenteet ja laitteet 123 820 662,38 22 502 991,79 -354 982,67 4 893 059,72 -12 014 891,09 138 846 840,13 119 816 338,84 14 833 519,09 -150 000,00 582 768,93 -11 261 964,48 123 820 662,38 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset (-) Siirrot erien välillä (+/-) Kauden poistot (-) Koneet ja kalusto 8 819 608,28 2 709 856,13 0,00 -45 304,04 1 701 366,52 -3 439 767,92 9 745 758,97 10 379 066,87 1 937 540,92 -148 410,00 -6 102,23 62 524,05 -3 405 011,33 8 819 608,28 Keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset (-) Siirrot erien välillä (+/-) Keskeneräiset hankinnat 20 870 247,31 27 086 941,93 -1 193 855,63 0,00 -18 973 522,55 27 789 811,06 16 501 086,54 18 298 561,59 -622 652,00 -88 833,33 -13 217 915,49 20 870 247,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 27 789 811,06 20 870 247,31 490 537 412,26 451 509 318,62 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä (+/-) Kauden poistot (-) Rakennukset Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Rakennusten tilikauden poistoihin sisältyy olennaisia lisäpoistoja, jotka johtuu rakennuksen purkamisesta tai rakennuksen käytön päättymisestä: - Launeen peruskoulu 2 000.000,00 euroa - Humpulan päiväkoti 535 250,62 euroa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet 122 LAHDEN KAUPUNKI SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä Kirjanpitoarvo 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Arvonalennukset kaudella (-) Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä Kuntayhtymäosuudet Kirjanpitoarvo 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Kuntayhtymäosuudet Osakkeet ja osuudet osakkuus- ja muissa omistusyhteysyhteisöissä Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Kirjanpitoarvo 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo 1.1. (+) Lisäykset (investoinnit) (+) Vähennykset (-) Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä Hankintameno 1.1. Vähennykset (-) Arvonalennukset (-) Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Pääomalainasaamiset muilta Hankintameno 1.1. Lisäykset (+) Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 2014 2013 121 575 520,60 5 395 643,00 0,00 126 971 163,60 121 405 655,38 483 320,25 -313 455,03 121 575 520,60 56 645 444,81 45 304,04 56 690 748,85 56 645 444,81 0,00 56 645 444,81 43 510,22 1 708,91 45 219,13 43 510,22 0,00 43 510,22 4 659 515,43 0,00 -222 142,44 4 437 372,99 4 716 473,34 16 203,84 -73 161,75 4 659 515,43 188 144 504,57 182 923 991,06 98 229 750,00 32 392 150,00 -132 500,00 0,00 32 259 650,00 32 259 650,00 98 229 750,00 32 743 250,00 -51 100,00 -300 000,00 32 392 150,00 32 392 150,00 61 556,79 20 518,93 250 000,00 270 518,93 270 518,93 61 556,79 20 518,93 0,00 20 518,93 20 518,93 123 LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 824 787 077,76 334 675 773,86 39 840 000,00 -47 500 397,59 327 015 376,27 327 015 376,27 824 787 077,76 274 929 025,92 77 200 000,00 -17 453 252,06 334 675 773,86 334 675 773,86 15 959 120,40 5 021 880,09 3 300 000,00 -304 817,15 8 017 062,94 8 017 062,94 15 959 120,40 5 319 706,80 0,00 -297 826,71 5 021 880,09 5 021 880,09 Muut lainasaamiset yhteensä 367 562 608,14 372 110 322,88 Sijoitukset 555 707 112,71 555 034 313,94 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lainasaamiset Pitkäaikaiset yhteensä 33 750 000,00 33 750 000,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Konsernitilisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset yhteensä 602 134,14 61 195 260,71 1 250 000,00 0,00 1 469 904,47 64 517 299,32 368 698,19 70 999 957,00 0,00 179 229,09 1 401 371,57 72 949 255,85 Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä 98 267 299,32 82 949 255,85 368 255,52 2 000 000,00 1 816 098,22 4 184 353,74 469 152,00 0,00 1 815 876,00 2 285 028,00 102 451 653,06 85 234 283,85 Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä Hankintameno 1.1. Lisäykset (+) Vähennykset (-) Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut lainasaamiset muilta Hankintameno 1.1. Lisäykset (+) Vähennykset (-) Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖILTÄ Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 124 LAHDEN KAUPUNKI SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Valtionapu- ja EU-tukisaamiset Kelan korvaukset työterveyshuollosta Siirtyvät korot Pysäköintivirhemaksut Elatustuen palautus/KELA Keva -Kuel-maksun palautus Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n tilitys Kiint. Oy Hansapark vuokra Keva- varhemaksun palautus PH Sotey / kalliin hoidon tasaus 2013 Sotevi / Smartum palveluseteleiden saldo 31.12. OPH valtionosuustarkistus v 2014 Muut siirtosaamiset Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät RAHOITUSARVOPAPEREIDEN KIRJA- JA MARKKINA-ARVOJEN EROTUS Osakkeiden ja osuuksien markkina-arvo Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet kirja- ja markkina-arvon erotus Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, markkina-arvo Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin JVK-lainasaamisten markkina-arvo Joukkovelkakirjalainasaamiset 2014 2013 3 762 052,28 1 050 000,00 2 342 215,35 280 595,22 0,00 126 484,60 0,00 248 178,56 0,00 1 815 876,00 159 436,83 248 981,00 191 842,84 10 225 662,68 4 469 833,86 1 260 000,00 2 390 927,07 293 339,44 132 891,00 118 471,88 98 099,08 179 229,09 205 475,23 1 815 876,00 66 613,09 0,00 340 893,64 11 371 649,38 7 589 376,71 7 149 556,60 439 820,11 2 355 601,84 2 150 143,60 205 458,24 507 500,00 500 000,00 515 550,00 500 000,00 0,00 0,00 2 700 000,00 2 700 000,00 125 TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 394 306 416,53 394 306 416,53 394 306 416,53 394 306 416,53 42 883,85 42 883,85 42 883,85 42 883,85 Lahden Kaupungin elinkeinorahasto 1.1. Tilikauden alijäämä Siirrot Lahden Kaupungin elinkeinorahasto 31.12 23 109 780,83 -949 443,70 0,00 22 160 337,13 23 698 088,13 -587 947,30 -360,00 23 109 780,83 Lahden kaupungin vahinkorahasto 1.1. Siirrot rahastoon Lahden kaupungin vahinkorahasto 31.12. 10 190 365,43 9 403,50 10 199 768,93 10 179 424,11 10 941,32 10 190 365,43 Muut omat rahastot 32 402 989,91 33 343 030,11 101 421 088,53 1 815 876,00 0,00 103 236 964,53 130 247 856,58 0,00 360,00 130 248 216,58 22 439 777,78 -27 011 252,05 552 386 148,75 530 886 411,17 OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET Peruspääoma Peruspääoma 1.1. Peruspääoma Muut omat rahastot Lahden Kaupungin 90-vuotisjuhlarahasto 1.1. Lahden Kaupungin 90-vuotisjuhlarahasto 31.12. Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1. Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset Siirrot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA 126 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA LIITETIEDOT LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 386 000 000,00 386 000 000,00 253 000 000,00 253 000 000,00 9 361 700,00 9 361 700,00 10 652 300,00 10 652 300,00 240 000,00 240 000,00 240 000,00 240 000,00 9 601 700,00 10 892 300,00 4 180 443,23 28 634 170,84 31 443,00 45,21 32 846 102,28 3 862 195,35 25 248 934,28 150 000,00 1 134,29 29 262 263,92 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Pitkäaikaiset Siirtovelat 2 854 219,28 1 718 813,06 Lyhytaikaiset Ostovelat Saadut ennakot Siirtovelat Yhteensä 4 359 944,82 300,00 945 992,00 5 306 236,82 8 798 527,66 300,00 627 740,22 9 426 567,88 VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖH. KUIN 5V. KULUTTUA Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYISTÄ ERISTÄ Eläkevaraus Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Ympäristövelvotteista johtuva varaus Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE, JOISSA KUNTA ON JÄSENENÄ SEKÄ OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖILLE Velat tytäryhteisöille Lyhytaikaiset Ostovelat Konsernitilivelka Muut velat Siirtovelat Yhteensä 127 LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 2 854 219,28 1 718 813,06 26 737 995,60 10 197 688,14 5 169 678,95 810 992,00 27 477 609,10 9 129 677,14 5 124 118,61 627 740,22 133 904,39 1 174 500,00 3 377 529,60 1 712 016,56 0,00 119 857,98 49 434 163,22 133 904,39 1 233 430,00 3 412 632,05 0,00 408 605,00 18 316,82 47 566 033,33 0,00 132 891,00 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat 2 878 139,63 5 347 728,80 1 248 660,33 2 955 520,87 Yhteensä 8 225 868,43 4 204 181,20 176 031 880,51 161 298 229,76 177 484 923,28 147 227 073,04 1 284 573,63 52 334,33 2 045 758,55 216 347,73 471 683 666,58 448 895 805,53 326 108,71 301 054,12 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset siirtovelat Siirtovelat jäsenkuntayhtymille, potilasvahinkovastuu Lyhytaikaiset siirtovelat Jaksotetut henkilöstökulut -palkat -henkilösivukulut Siirtyvät korot Potilasvahinkovastuut Käyttämätön osuus Midinvest Fund Ky:n pääomasijoituksesta Maankäyttösopimuskorvausten ennakkomaksut Valtionosuus- ja EU-tukiennakot Lakisääteinen tapaturmavakuutus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuspäätös Muut siirtovelat Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (sis. alv.) Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. VASTUUSITOUMUKSET Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 128 2014 2013 1 305 000,00 1 174 500,00 0,00 6 779 000,00 1 233 430,00 15 400,00 350 000,00 350 000,00 11 715 000,00 14 995 000,00 2 313 368,80 1 586 881,32 57 288,00 9 250 000,00 900 000,00 1 565 940,00 20 000 000,00 48 631 096,80 57 288,00 9 750 000,00 1 050 000,00 2 228 150,00 20 000 000,00 58 045 149,32 -9 970 429,00 176 000 000,00 -4 224 092,00 143 000 000,00 2 589 402,00 90 000 000,00 204 722,00 90 000 000,00 -8 119 233,22 115 000 000,00 1 071 240,00 136 000 000,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 1.1.2012—31.12.2018 111 707,44 139 634,30 Vireillä olevat oikeudenkäynnit, joissa kaupungilta vaaditaan korvauksia Oikeusaste Itä-Suomen Hovioikeus 150 000,00 0,00 Päijät-Hämeen käräjäoikeus Yhteensä 515 415,00 665 415,00 0,00 0,00 LAHDEN KAUPUNKI MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Maankäyttösopimusten ennakkomaksut Maankäyttösopimus - ei purkaavaa ehtoa Korvaus Mukkulan maanvuokrasopimuksen purkamisesta Vuokrasopimusvastuut (arvonlisäveroineen), voimassa osittain 30.04.2021 asti Lahden Urheilu- ja Messukeskus käyttövuorosopimus 2014 (sis. alv) Lahden Urheilu- ja Messukeskus varastotilan sopimus 2014 (sis. alv) Harjoitusjäähallin käyttövuorosopimus 1.1.2011—15.4.2033 Isku Areena jäähallin käyttövuorosopimus 1.1.2011—31.12.2020 Projektit ja EU-toiminta/Osarahoitteiset projektit Luotollisen sh-tilin limiitti Sopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Jatko- tai purkuoikeudelliset koronvaihtosopimukset *) Käypä arvo Kohde-etuuden arvo *) Jatko- tai purkuoikeus vastapuolella. 129 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LAHDEN KAUPUNKI 2014 2013 Henkilöstön lukumäärä 31.12. Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Koulutuspalvelut 111 2 533 2 226 188 2 783 2 369 196 218 5 284 239 226 5 805 Taseyksiköt Tilakeskus Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Lahden Ateria Lahden Servio 34 73 145 237 253 35 76 181 264 152 Lahden Tietotekniikka Yhteensä 48 790 49 757 6 074 6 562 Oy Audiator Ab / BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 0,00 10 742,50 Hanketarkastus Palkkiot yhteensä 0,00 0,00 1 517,00 12 259,50 Tilintarkastuspalkkiot Hanketarkastus Palkkiot yhteensä 36 037,95 14 388,60 50 426,55 23 559,68 399,98 23 959,66 Tilintarkastuspalkkiot yhteensä 50 426,55 36 219,16 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tekninen hallinto Yhteensä Kaupunki yhteensä Tilintarkastajan palkkiot (alv 0%) PwC Julkistarkastus Oy 130 4.2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 35 tytäryhteisöä, 2 säätiötä ja 6 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuuluvat yhteisöt ovat lisäksi osakkaana 6 osakkuusyhteisössä. Ne on yhdistelty tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. As Oy Kittilän Petsukka sekä Nanoscale Oy, jolla ei ole liiketoimintaa, on pieninä yhtiöinä jätetty yhdistelemättä (KPL 6:3.1). Alakonserneina on yhdistelty Lahti Energia Oy sisältäen LE Sähköverkko Oy:n; Lahti Aqua sisältäen Aqua Palvelu Oy:n, Aqua Verkko Oy:n ja LABIO Oy:n, Lahden Talot sisältäen Lahden Asunnot Oy:n, Lahden Palveluasunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36:n sekä Lahden Seudun Kehitys Oy - LADEC sisältäen tytäryhtiönsä Energon Oy:n. Ko. yhtiöistä on tehty konsernilaskelmat, jotka on yhdistelty Lahti-konserniin. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt yhteisöt: Tytäryhteisöt Yhtiöt Asuminen, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt Yhdistelemättömät yhteisöt Yhteensä Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien kautta tulevat välilliset omistukset tytäryhteisöissä on myös eliminoitu. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen, kaupungin sekä kaupungin jäsenkuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Olennaiset käyttöomaisuuteen sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien ylitai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 2014 2013 13 15 7 2 6 6 2 51 12 16 7 2 6 6 2 51 Konsernirakenteen muutokset tilikaudella Lahden kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö LK Kiinteistöpalvelut Oy purettiin tilikauden 2014 aikana. Lahden seutu – Lahti Region Oy perusti uuden 100 % omistaman tytäryhtiön Lahti Events Oy. Yhtiö keskittyy alkuvaiheessa Lahden kaupungin talvitapahtumien markkinointiin, myyntiin sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen. Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2015. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Konserniyhteisöt ovat tehneet keskenään kiinteistökauppoja, joista on muodostunut myyntivoittoa konsernin sisällä 20,5 milj. euroa. Myyntivoitto eliminoidaan konsernin yhdistelykirjauksissa. Lahti Energia Oy-konsernissa tehty poistosuunnitelman muutos kasvatti vuoden 2014 suunnitelman mukaisia poistoja n. 0,6 milj. euroa. Yksikköhintarahoituksen oikaisu valtionosuuksiin Konsernin valtion osuuksiin on sisällytetty koulutuskuntayhtymän yksikköhintarahoitus. Näistä Lahti-konsernin osuus on 55,7 milj. euroa. Kiinteistöverojen käsittely Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen yhteisöjen kunnalle maksamat kiinteistöverot on eliminoitu. 131 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT LAHTI-KONSERNI 2014 2013 176 372 696,43 34 697 959,33 227 056 252,41 54 382 476,12 46 097 850,86 538 607 235,16 172 057 128,38 31 745 047,59 239 795 975,92 53 345 539,63 27 504 436,12 524 448 127,63 Kuntarahoitus Oyj:lle myyty lainasaatava Satunnaiset tuotot 2 990 333,33 2 990 333,33 0,00 0,00 Satunnaiset erät yhteensä 2 990 333,33 0,00 10 652 300,00 -1 290 600,00 9 361 700,00 11 310 200,00 -657 900,00 10 652 300,00 240 000,00 0,00 1 450 000,00 -1 210 000,00 240 000,00 240 000,00 4 277 848,12 2 515,21 2 736 193,67 -714 461,45 6 302 095,55 3 391 246,13 1 934 635,81 -1 048 033,82 4 277 848,12 2 253 610,56 4 048 484,99 1 451 380,43 2 826 467,69 15 903 795,55 15 170 148,12 TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Asumis- ja kiinteistöpalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevaraus 1.1. Vähennykset Eläkevaraus 31.12. (Lahden kaupunki) Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1. Vähennykset Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12. (Lahden kaupunki) Muut pakolliset varaukset 1.1. Kuntayhtymäosuuksien lisäykset (+) Lisäykset Vähennykset Muut pakolliset varaukset 31.12. Muut pakolliset varaukset-erittely Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky Varaukset yhteensä 132 2014 2013 1 154 453,02 951 713,04 427 989,51 2 534 155,57 1 068 735,08 428 475,03 551 457,09 2 048 667,20 Muut toimintakulut Luovutustappiot, Rakennukset Luovutustappiot, Muut Myyntitappiot -139 248,39 0,00 -139 248,39 181 009,69 -366,67 180 643,02 TILIKAUDEN YLI- JA ALIPARIARVOT Tilikauden kuluksi kirjattu ylipariarvo Tilikauden yli- ja alipariarvot -215 582,91 -215 582,91 -407 470,98 -407 470,98 LAHTI-KONSERNI PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Muut toimintatuotot Luovutusvoitot, Maa- ja vesialueet Luovutusvoitot, Rakennukset Luovutusvoitot, Muut Myyntivoitot 133 KONSERNI TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT LAHTI-KONSERNI 2014 2013 187 631,97 116 196 037,31 116 383 669,28 326 500,60 116 710 169,87 55 154,46 111 516 118,65 111 571 273,11 448 707,77 112 019 980,88 6 786 599,33 -721 448,92 6 065 150,41 8 079 284,92 -1 292 685,59 6 786 599,33 73 019,50 -21 033,59 51 985,91 73 019,50 0,00 73 019,50 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Verosaamiset Jaksotetut henkilöstökulut Valtionapu- ja EU-tukisaamiset Energiamaksusaamiset Kelan korvaukset työterveyshuollosta Muut siirtosaamiset Muihin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 84 892,73 76 238,24 4 816 958,90 3 354 095,84 2 023 059,18 5 954 616,51 16 309 861,39 167 502,60 98 545,72 9 967 155,53 3 727 524,63 2 248 668,34 5 715 172,99 21 924 569,81 Siirtyvät korot Siirtosaamiset (sis. siirtyvät korot) 872 185,41 17 182 046,81 989 555,50 22 914 125,31 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Maa-ja vesialueet erittely Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa-ja vesialueet Maa-ja vesialueet yhteensä ilman arvonkorotuksia Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Rakennusten arvonkorotukset Rakennusten arvonkorotukset 1.1. Rakennusten arvonkorotusten vähennykset Rakennusten arvonkorotukset Osakkeiden arvonkorotukset Osakkeiden arvonkorotukset 1.1 Osakkeiden arvonkorotusten vähennykset Osakkeiden arvonkorotukset 134 KONSERNI TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT LAHTI-KONSERNI 2014 2013 394 306 416,53 394 306 416,53 394 306 416,53 394 306 416,53 74 002,69 74 002,69 74 002,69 74 002,69 7 615 086,58 -864 689,68 6 750 396,90 8 974 417,10 -1 359 330,52 7 615 086,58 3 551 848,87 3 551 848,87 3 551 848,87 3 551 848,87 44 549 957,57 134 374,83 -949 443,70 0,00 43 734 888,70 45 428 061,21 13 840,65 -561 805,43 -330 138,86 44 549 957,57 405 943,48 405 943,48 405 943,48 405 943,48 Muut omat rahastot Muut omat rahastot, 1.1. Muut omat rahastot Muut omat rahastot 1 200 620,53 1 200 620,53 48 893 301,58 1 200 620,53 1 200 620,53 49 708 370,45 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1. Kuntayhtymäosuuksien lisäykset Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) muutos Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -3 835 449,57 0,01 1 939 984,78 597 267,54 -1 298 197,25 29 947 771,10 0,00 0,00 -5 408 845,87 24 538 925,23 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 543 577,90 -28 374 374,80 452 357 785,08 447 956 713,40 TASEEN VASTATTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET Peruspääoma Peruspääoma 1.1. Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 1.1. Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Arvonkorotusrahasto Arvonkorotusrahasto 1.1. Arvonkorotusrahasto vähennykset Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Vararahasto Vararahasto 1.1. Vararahasto Rahastopääomat Rahastopääomat 1.1. Rahastopääomat lisäykset Rahastopääomat vähennykset Rahastopääomat siirrot erien välillä Rahastopääomat Rakennusrahasto Rakennusrahasto, 1.1. Rakennusrahasto OMA PÄÄOMA 135 LAHTI-KONSERNI ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYISTÄ ERISTÄ Eläkevaraus Eläkevaraukset 2014 2013 9 361 700,00 9 361 700,00 10 652 300,00 10 652 300,00 240 000,00 6 302 095,55 6 542 095,55 15 903 795,55 240 000,00 4 277 848,12 4 517 848,12 15 170 148,12 Muut velat liittymismaksut Muut velat 28 445 734,88 28 445 734,88 26 638 785,34 26 638 785,34 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Verovelat Jaksotetut henkilöstökulut Potilasvahinkovastuut Valtionosuus- ja EU-tukiennakot Muut siirtovelat Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 1 803 170,01 63 968 297,75 1 590 597,03 4 303 527,99 10 364 563,28 82 030 156,06 583 212,31 62 783 572,90 2 692 316,71 4 055 980,79 7 319 852,93 77 434 935,66 Siirtyvät korot Siirtovelat (sis. siirtyvät korot) 6 364 331,01 88 394 487,07 5 915 079,53 83 350 015,19 Muut pakolliset varaukset Ympäristövelvotteista johtuva varaus Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET ERITTELY PITKÄ- JA LYHYTAIKAISISTA VELOISTA 136 KONSERNI VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET LAHTI-KONSERNI 2014 2013 6 190 744,20 10 931 504,05 94 790 729,11 165 057 492,18 175 988 996,23 10 638 743,50 10 931 504,05 97 057 793,53 168 154 503,32 179 086 007,37 150 518,54 184 960,13 184 960,13 222 501,24 104 960,13 104 960,13 8 809 035,93 1 979 439,60 35 035,20 422 649,59 11 246 160,32 8 774 850,72 2 557 351,95 21 624,18 684 525,94 12 038 352,79 2 813 520,51 2 813 520,51 2 875 803,25 2 875 803,25 14 027 472,94 22 164 921,00 36 192 393,94 12 615 613,49 19 797 465,66 32 413 079,14 5 852 675,02 5 852 675,02 7 022 055,73 7 022 055,73 VELAT JA ANNETUT VAKUUDET Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset, 1 Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset, 2 Vakuudeksi annetut kiinnitykset, kiinteistöt Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut osakkeet, 1 Vakuudeksi annetut kiinnitykset, osakkeet Muut omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Talletukset Takaukset Muut Omasta puolesta annetut vakuudet Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset Muiden puolesta annetut vakuudet LEASING- JA VUOKRAVASTUUT Leasingvastuut Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut Leasingvastuut Muut vuokravastuut Muut vuokravastuut Muut vuokravastuut MUUT VASTUUSITOUMUKSET Muiden puolesta annetut vastuusitoumukset Alkuperäinen pääoma, takaukset Jäljellä oleva pääoma, takaukset Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12 1 405 701,63 165 891,83 2 208 086,55 351 432,23 471 683 666,58 448 895 805,53 326 108,71 301 054,12 137 LAHTI-KONSERNI 2014 2013 Muut konserniyhteisöjen vastuusitoumukset Lahti Energia Oy-konsernilla on Lahden kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen osallistumismaksu vuosilta 2015—2020, vastuumäärä 286 467 euroa. Lahti Energia Oy-konsernilla on sopimukseen perustuva, noin 3kk:n kivihiilen kulutusta vastaava kivihiilen ostovelvoite kohtuulliseen käypään hintaan neuvottelumahdollisuuksineen. Lahti Energia Oy-konsernilla on vuonna 2000 solmittu kokonaisarvoltaan yli 14 miljoonan euron sähkönmyyntisopimus, joka tämänhetkisen arvion mukaan tulee aiheuttamaan yhtiölle yhteensä 0,2 miljoonan euron tappion vuoden 2015 aikana. Lahti Energia Oy-konserni on sitoutunut Fennovoima Oy:n Hanhikivi 1 -ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen omistamiensa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeiden kautta vuoden 2014 alun ja laitoksen kaupallisen käytön alkamisen välisenä aikana yhteensä 34 730 540 eurolla. Lisäksi yhtiö on sitoutunut vastaamaan omistusosuutensa suhteessa Voimaosakeyhtiö SF:n hallinto- ja ym. vastaavista vuosittaisista kustannuksista, joiden arvioidaan olevan 1,27 M€ vuoteen 2024 mennessä. MUUT TASEEN ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Vuokravastuut voimassa osittain 30.04.2021 asti Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti Muut taloudelliset vastuut Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit **) Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Valuuttaoptiot Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimukset **) Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Koron- ja valuutanvaihtosopimukset **) Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Jatko- ja purkuoikeudelliset koronvaihtosopimukset *) Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Muut johdannaiset / Sähköjohdannaiset Käypä arvo Kohde-etuuden arvo 1 912 009,02 2 479 500,00 0,00 25 863 568,80 4 257 679,97 1 211 578,53 134 876 600,00 30 681 129,03 201 282 065,34 2 671 052,16 6 779 000,00 15 400,00 28 855 957,71 10 486 813,64 1 211 578,53 137 376 600,00 30 653 880,13 218 050 282,17 826,01 1 697 013,14 0,00 0,00 -941,75 290 618,82 0,00 0,00 -23 200 361,52 313 428 274,55 -7 621 487,97 268 661 079,55 2 795 500,20 92 964 150,00 204 772,00 93 387 600,00 -8 119 233,22 115 000 000,00 1 071 240,00 136 000 000,00 23 469 000,00 30 895 000,00 44 898 000,00 57 756 000,00 *) Jatko- tai purkuoikeus vastapuolella **) Vertailutietoa vuodelta 2013 on oikaistu Päästöoikeustilanne Lahti Energia Oy:n tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä 2014 vuonna 480 421 tonnia. Siirtyviä EUA-oikeuksia on tilinpäätöshetkellä 501 433 tonnia ja CER-oikeuksia 17 018 tonnia. Oikeuksien käypäarvo on 3 630 715 euroa. 138 4.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tuloslaskelma Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot + Arvonalentumiset Vuosikate € / asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Rahoituslaskelma INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € =toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Rahavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tase Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukas-määrä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) 139 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat € / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset Taseyksikön tunnusluvut Tuloslaskelma Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalla maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalla maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € = toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä Investointien tulorahoitus, % = 100 * / Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset – Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoito Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset – Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut – Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 140 Maksuvalmius Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot) Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tase Kertynyt yli- / alijäämä = Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ) / ( Koko pääoma – Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Konsernin tunnusluvut Tuloslaskelma Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot + Arvonalentumiset Vuosikate € / asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Rahoituslaskelma INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) 141 = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Tase Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Omavaraisuusaste (%) = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Konsernin henkilöstömäärä 31.12. = Kunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä 31.12. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat € / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset Kertynyt yli / alijäämä (1 000) € = Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä / 1 000 Kertynyt yli / alijäämä € / asukas = (Edellisten tilikausien yli- / alijäämä + Tilikauden yli- / alijäämä) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot 142 4.4 TASEYKSIKÖIDEN JA ELINKEINORAHASTON TILINPÄÄTÖKSET Sitovat määrärahat Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Elinkeinorahasto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Liikeylijäämä (-alijäämä) Liikeylijäämä (-alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Liikeylijäämä (-alijäämä) Liikeylijäämä (-alijäämä) Liikeylijäämä (-alijäämä) 143 LAHDEN TILAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS Toiminta-ajatus Tilakeskus on kaupunginhallituksen alainen kunnallinen taseyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta, sen arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä sekä asiakaslähtöisesti järjestää kaupunkiorganisaatiolle sen palvelutuotannon tarpeisiin tarkoituksenmukaiset toimitilat ja niihin sovitut kiinteistöpalvelut. Tilakeskus voi tarjota palveluitaan myös ulkopuolisille. Toimitilajohtajan katsaus Kaupungin strategian ohjaamat palvelukonsepti, palveluverkkorakenne sekä julkisessa käytössä olevien kiinteistöjen kunto ja toimivuus sekä korjausvelan ja energiatehokkuuden hallinta ovat keskeisessä asemassa ohjaamassa toimitilahallinnon toiminnan suunnittelua vuosiksi eteenpäin. Rakennuttamisen, sisäilmaolosuhteiden hallinnan ja korjausrakentamisen sekä toimitilahallinnon osaalueella on toteutunut ja toteutumassa useita valtakunnallisia kehittämishankkeita, joihin myös Lahden Tilakeskus on osallistunut omalla merkittävällä panoksellaan. Yhteistyö on omalta osaltaan vaikuttanut mm. siihen, että Rakli ry valitsi vuoden 2014 rakennuttajaksi Lahden kaupungin. Kuluneen vuoden aikana tilakeskuksen isoimmat rakennushankkeet, korvausinvestointeina Liipolan monitoimitalo ja Jalkarannan monitoimitalo etenivät aikatauluissaan harjakorkeuteen. Lahden kaupunginsairaalan perusparannushanketta valmisteltiin rakennussuunnitteluvaiheessa. Käyttösuunnitelmaa toteutettiin suunnitellussa aikataulussa muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Koulu- ja päiväkotiverkon valmistelutyö yhdessä sivistystoimialan kanssa jatkui kiivastahtisena käytännössä koko vuoden. Kaupunginvaltuusto edellytti marraskuun talousarviopäätöksessään valmistelun jatkamista pitkälti vuoden 2015 puolelle. Kaupungin toimitilakannan rakenteen, kunnon, tarpeita vastaavan toimivuuden ja tehokkaan käytön kehittäminen tapahtuu vaiheittain ja ottaa aikaa vuosikausia. Kokonaisuutta ei ole mahdollista rationalisoida kertaheitolla. Kysymys on niin rahoituksesta kuin muistakin resursseista. Kiinteistöjen realisointimahdollisuudet riippuvat kulloisestakin markkinatilanteesta ja päätöksenteosta myyntitilanteissa. Kehittämistyö tilakannan eheyttämiseksi edellyttää riittävän kattavasti suuntaa antavaa pitkän aikavälin (vuoteen 2025 ulottuvaa) tilaohjelmaa ja sitoutumista sen toteuttamiseen yli valtuustokausien. Sivistystoimialan palveluverkon ja toimitilakannan kapasiteetin yhteensovittamista tarkoittava salkuttaminen aloitettiin jo edellisvuonna ja työ jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Työn tuloksina tuodaan esille toimenpide-ehdotuksia osana kaupunginvaltuuston päättämää talouden tasapainotusohjelmaa. Jotta luokittelutiedot voidaan pitää riittävästi ajan tasalla, työlästä päivitysprosessia ollaan uudistamassa ja yhdistämässä yleiskaavoitusprosessin ja palveluverkkosuunnittelun kanssa. Rakentamisen kokonaisvolyymi Rakennusteollisuus RT:n mukaan supistui vuonna 2014 jo kolmatta vuotta peräkkäin ja sen ennakoidaan vähenevän edelleen vuonna 2015, joskin hidastuen. Suhdannetilanne ei ole johtanut merkittäviin muutoksiin rakentamisen hintatasossa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannusindeksi kohosi loppuvuonna 1,2 % vuoden takaista korkeammaksi. Suhdanneherkällä rakennusteollisuuden alueella hintakehitystä tästä eteenpäin on vaikea ennustaa. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,6 % vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 35, kaikki vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömenot olivat 1,93 milj. euroa ja 4,2 % liikevaihdosta. Tilakeskuksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä toimii työpaikkakokous, joita pidettiin kertomusvuoden aikana keskimäärin joka toinen kuukausi. Henkilökohtaiset kehittämiskeskustelut pidettiin tammi-maaliskuun aikana koko henkilöstön osalta. Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 102 (edellisvuonna 84) eli keskimäärin 3 pv/henkilö (edellisvuonna n. 2,4 pv/hlö). Lisäksi loppuvuoden aikana pidettiin toiminnan kehittämiseen tähtääviä työpaikkakohtaisia työpajoja, joita jatketaan myös tulevina aikoina. Sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 251 kalenteripäivää (edellisvuonna 244 pv). Sisäinen valvonta ja riskien hallinnan järjestäminen Tilakeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan osalta noudatettiin kaupungin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeita sekä toteutettiin yksikkökohtaista valvontaa tilakeskuksen johtoryhmässä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tilakeskuksen taseessa oleva rakennusomaisuus oli palovakuutettu 300 000 euron rakennuskohtaisella omavastuulla. Vähäarvoiset rakennukset eivät ole kuuluneet vakuutusturvan piiriin. Rakennusten tasearvoon (ei käypään arvoon) kytkettyä vakuutusturvaa täydentää kaupunkitasoinen vahinkorahasto 20 000 euron 144 vuotuisella toimialakohtaisella omavastuulla. Vahinkorahastosta ei ole korvattu omaisuuteen kohdistuneita ilkivaltavahinkoja. Palovakuutusturvan lisäksi riskejä on siirretty vakuutusyhtiöiden kannettavaksi myös ottamalla käyttöön tiettyjä yksittäisiä vakuutusmuotoja, kuten julkisyhteisön vastuuvakuutus, hallinnon vastuuvakuutus ja virkamatkavakuutus. Toiminnan tavanomaista riskien hallintaa ovat urakkasopimuksiin perustuvat rakennustöiden aikaiset ja takuuajan vakuudet ja vakuutukset sekä ns. ulosvuokrattujen kohteiden vuokravakuudet muissa kuin vähäistä taloudellista intressiä omaavissa sopimussuhteissa. Riskien hallintaa kehitetään myös toimintojärjestelmän jatkuvalla kehittämisellä mukaan lukien ajan tasalla pidettävät kuvaukset toimintoprosesseista ja niiden rajapinnoista (IMS). Tilaajavastuulain mukaisessa valvonnassa hyödynnetään kaupallista, tilaajalle maksutonta tilaajavastuu.fi -palvelua sekä tarvittaessa Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriä. Kauppakirjoissa, vuokrasopimuksissa, urakka-asiakirjoissa ja monissa muissa sopimuksissa käytetään vakiintuneita, tarkastettuja sopimusehtoja. Poikkeuksellisten sopimusehtojen tarkastamisessa käytetään kaupungin lakimiesten asiantuntemusta. Tilakeskuksen riskikartoitusta (kartoitettujen kiinteistöriskien lisäksi) tullaan jatkamaan kaupunkitasoisesti määriteltävien ohjeiden mukaan. Toiminnan tunnuslukuja Tilakeskuksen liikevaihto oli 45,8 milj. euroa (edellisvuonna 43,9 milj. euroa) ja liikeylijäämä oli plussalla 6,01 milj. euroa (edellisvuonna miinuksella -1,85 milj. euroa). Tilikauden ylijäämä oli 4,11 milj. euroa (edellisvuoden alijäämä 7,54 milj. euroa). Käyttötaloutta ovat kurittaneet erityisesti koulu- ja päiväkotikäytön lisääntynyt väistötilatarve ja tästä aiheutuneet perustamis- ja vuokrakustannukset sekä Launeen koulurakennuksesta tehty 2,0 milj. euron kertapoisto. Omien toimitilojen ylläpitoon käytettiin yhteensä noin 8,6 milj. euroa (edellisvuonna noin 10,4 milj. euroa) ja talonrakennusinvestointeihin yhteensä 45,4 milj. euroa (edellisvuonna 28,2 milj. euroa). Investointihankkeita aktivoitiin yhteensä 33,6 milj. euron edestä ja pitkäaikaisen velan määrää kasvatettiin 21 milj. eurolla. Tilakeskuksen pitkäaikainen korollinen velka kaupungille oli tilikauden päättyessä 246 milj. euroa (edellisvuonna 225 milj. euroa). Vikailmoitus- ja käyttäjäpalautejärjestelmään (FacilityInfo) tuli vuoden aikana palvelupyyntöjä yhteensä 1.595 kpl (edellisvuonna 2.292 kpl). Palvelupyyntöön vastattiin keskimäärin 2,8 työpäivässä (1,6 tpv) ja työ valmistui keskimäärin 30,6 työpäivässä (26,9 tpv). Viivästyneitä palvelupyyntöjä eli töitä, joiden aloittamiseen meni yli kolme työpäivää, oli 271 kpl. Tilojen ja omaisuuden määrä Tilakeskuksen omistajahallinnassa oli tiloja vuoden lopussa yhteensä 372.600 m2 ja vuokrahallinnassa markkinoilta vuokrattuja tiloja 89.500 m2. Kaupungin oman palvelutuotannon käytössä tiloista oli 397.900 m2, josta 72 % oli sivistystoimialan, 22 % sosiaali- ja terveystoimialan, 2 % konsernihallinnon ja 2 % teknisen ja ympäristötoimialan käytössä sekä 2 % taseyksiköiden käytössä (sis. Lahden Aterian keittiöt). Teknistä manageerausta tilakeskus tuotti laskutettuina palveluina Lahden Hallit Oy:lle ja Lahden Tilatalot Oy:lle. Tilakeskuksen koko tase oli 259 milj. euroa (edellisvuonna 234 milj. euroa), rakennuskannan jälleenhankinta-arvo 690 milj. euroa ja tekninen arvo 508 milj. euroa. Toimintavuoden aikana ostettiin radio- ja tvmuseorakennus. Huonokuntoisia rakennuksia purettiin 3 kpl (1.733 m2). Muutoksia toimitilakannassa (tuottavuusohjelma) Toimitilakannan luokitteluun perustuvaa tuottavuusohjelman toteuttamista jatkettiin. Kaupunginhallitus on päättänyt (vuonna 2010) toimitilahallintoa koskevista linjauksista, joilla ohjataan tarpeettomista toimitiloista luopumista lähivuosina. Vuoden 2014 talousarviossa hyväksytty talouden tasapainotusohjelma on tähdännyt edelleen samoihin tavoitteisiin sekä tilakannan käytön tehostamiseen laajemminkin. Toimenpiteillä ohjataan ylläpidettävän kiinteistökannan rationaalista käyttöä sekä korjausvelan lyhentämistä. Samalla resursseja voidaan täsmällisemmin kohdistaa säilytettävän kiinteistökannan ylläpitoon ja maaomaisuuden tuottavampaan käyttöön. Talous Huomattavat muutokset menorakenteessa vaikuttivat vuoden 2013 alkuperäisestä talousarviosta poikkeavan alijäämän muodostumiseen. Perimmäisenä syynä tähän olivat koulujen ja päiväkotien lisääntyneet sisäilmaongelmat ja niiden takia vuosina 2012—2013 toteutetut merkittävät väistötilajärjestelyt. Muutokset vaikuttivat taloutta rasittavasti myös vuonna 2014, koska nykyisentasoinen vuokratulorahoitus ei ole riittänyt kaiken menokasvun katteeksi. Vuosina 2014—2016 tilakeskuksen taloutta tasapainotetaan tilapäisellä sisäisen koron kahden prosenttiyksikön alennuksella. 145 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1). Tavoite Tilakeskuksen toiminnan vaikuttavuutta parannetaan Arviointikriteeri/mittari Sisäisille vuokralaisille tehdyllä kyselyllä mitattu tyytyväisyys (%) tilakeskuksen toimintaan Tavoitetaso Tyytyväisiä vähintään 75 % (2012: 74 %) Toteuma Syksyn 2014 kyselyssä kokonaistyytyväisyys oli 79 %. Tavoitetaso saavutettiin kyselyn kaikilla osa-alueilla ts. tilat (76 %), palvelut (85 %), hallinnointi (77 %) ja investoinnit (79 %). Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. (C4). Tavoite Kaupungin julkisten rakennusten kokonaisenergiankulutus pienenee vähintään 15 % vuodesta 2005 vuoteen 2016 Arviointikriteeri/mittari Lämmön ominaiskulutus (kWh/m3) Tavoitetaso 42 kWh/m3 (2005: 47,2 kWh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kWh/m³) (2012: 43,4 kWh/m3) 17,5 kWh/m3 (2005: 16,8 kWh/m³) Matalaenergiarakentaminen Korjausvelan määrä omassa rakennuskannassa Osuus uudisrakentamisesta Euroa/neliömetri (2012: 17,9 kWh/ m3) Kaikki pysyvään käyttöön tapahtuva uudisrakentaminen on matalaenergiatasoa Määrä alenee (TP 12: 122 €/m2) Toteuma Julkisten rakennusten lämpö- ja sähköenergian yhteenlaskettu ominaiskulutus on arvion mukaan alentunut vuoden 2014 aikana. Vuonna 2014 valmistuneet Riihelän ja Sipuran päiväkodit ovat matalaenergiarakennuksia. Oman rakennuskannan korjausvelan määrä (129 €/m2) on vuoden 2014 lopussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin (TP2013). 146 LAHDEN TILAKESKUS TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 45 812 568,36 43 876 513,27 623 920,18 100 922,79 0,00 391 355,00 21 017,60 12 000,00 -4 737 360,08 -9 448 889,21 -14 186 249,29 -5 217 672,55 -13 455 354,78 -18 673 027,33 -1 568 653,86 -1 489 014,42 -269 239,82 -93 884,07 -1 931 777,75 -246 288,65 -84 721,99 -1 820 025,06 -17 357 604,81 -17 357 604,81 -18 962 129,12 -18 962 129,12 -7 052 305,82 6 009 473,66 -6 691 516,52 -1 845 812,16 8 768,51 -2 251 259,68 -1 416,60 -2 243 907,77 14 425,11 -6 183 779,00 -339,80 -6 169 693,69 Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä 3 765 565,89 -8 015 505,85 Yli-/alijäämä ennen varauksia 3 765 565,89 -8 015 505,85 344 473,59 472 298,97 4 110 039,48 -7 543 206,88 2,50 2,50 8,22 -0,82 -0,82 -18,27 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 147 LAHDEN TILAKESKUS TASE 31.12.2014 31.12.2013 728 336,19 865 796,15 715 145,03 212 259 681,80 7 871 511,75 805 434,10 26 859 108,38 248 510 881,06 575 519,67 201 345 123,14 4 025 733,70 884 520,87 16 274 292,06 223 105 189,44 5 379 912,10 5 379 912,10 1 125 215,16 1 125 215,16 1 960 027,58 1 960 027,58 106 890,05 2 895 500,75 369 705,27 3 372 096,07 236 275,97 1 251 796,32 896 910,32 2 384 982,61 259 116 440,58 233 695 907,88 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaks ja keskener hank Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 148 TASE 31.12.2014 31.12.2013 1 333 463,62 4 110 039,48 5 443 503,10 8 876 670,50 -7 543 206,88 1 333 463,62 1 951 090,68 2 295 564,27 246 125 966,71 225 125 966,71 1 222 087,69 3 887 575,87 60 227,94 425 988,59 5 595 880,09 626 994,52 3 904 638,14 41 723,33 367 557,29 4 940 913,28 259 116 440,58 233 695 907,88 2,85 548,25 5 444 247 348 1,55 523,96 1 333 225 753 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä 31.12. 1 000 € Lainakanta 31.12. 1 000 € 149 LAHDEN TILAKESKUS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 2014 2013 6 009 473,66 17 357 604,81 -2 243 907,77 0,00 21 123 170,70 -1 845 812,16 18 962 129,12 -6 169 693,69 88 833,33 11 035 456,60 -45 460 692,10 2 834 855,63 -42 625 836,47 -28 221 735,43 723 652,00 -27 498 083,43 -21 502 665,77 -16 462 626,83 21 000 000,00 595 093,17 19 000 000,00 -3 827 684,46 -152 301,04 59 873,64 21 502 665,77 1 216 986,93 73 324,36 16 462 626,83 0,00 0,00 -66 341 606,25 49,55 14,11 0,6 0,6 -52 005 119,17 39,81 1,71 0,5 0,5 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio 150 LAHDEN ATERIA TOIMINTAKERTOMUS Toiminta-ajatus Lahden Ateria toimii taseyksiköiden yhteisen johtokunnan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Se kehittää, tuottaa ja tarjoaa korkealaatuisia, ekologisesti tuotettuja ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ateriapalveluja asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Ympäristötekijät Ympäristön kuormitusta vähennettiin kestävällä ruokalistasuunnittelulla. Kestävien valintojen mukaisia elintarvikkeita ovat olleet sesonginmukaiset kotimaiset, laadukkaat ja lyhyen toimitusketjun raaka-aineet. Myös luomutuotteita käytettiin mahdollisuuksien mukaan, mm. luomupiimän ja -viilin kulutus kasvoi ja uutena luomutuotteena käyttöön otettiin luomuhirssi. Toimitusjohtajan katsaus Kaupunginhallitus teki 2.6.2014 (§ 216) päätöksen aluekeittiön rakentamisesta Etelä-Lahteen Apilakadulle. Keittiön arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2016. Keittiötilojen ja tuotantoprosessien suunnittelu on aloitettu. Tulevaan aluekeittiöön valittiin esimiestiimi, joka on mukana suunnittelussa. Yhteistyössä perusopetuksen kanssa toteutettiin Ei ruoka roskiin -kampanja, jossa tavoitteena oli tukea ekologisia ja taloudellisia päämääriä. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota koulujen ruokailukäytöntöihin ja tehostettiin ruokailuvalvontaa. WWF Green Office ympäristöjärjestelmä jalkautettiin soveltuvin osin keittiöiden toimistoihin. Toimintakauden lopulla valmistui Sipuran päiväkodin tuotantokeittiö, jossa uusi tuotantotapa Cook & Chill otettiin käyttöön. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Lahden Ateria raportoi säännöllisesti toiminnastaan, talouden ennusteestaan ja tehdyistä päätöksistään taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Lahden Aterian riskienhallinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita. Talouden tasapainottamistoimenpiteenä mm. tehostettiin elintarvikeostojen hintavertailua ja talouden seurantaa jalkauttamalla oman talouden seuranta tuotantokeittiöihin. Itsepalveluohjelmien, TEM matka- ja kuluhallinnan ja ESS-ohjelmien sekä PMhankintajärjestelmän käyttöä tehostettiin. Henkilöstö Toimintavuoden aikana vakinaisen henkilöstön määrä oli 214. Eläkkeelle tai irtisanoutumisen myötä vakinaisen henkilöstön määrä väheni 14:llä. Paikkoja täytettiin sisäisin siirroin tai väliaikaisella henkilöstöllä. Toimenpiteillä varaudutaan tulevaan aluekeittiön toimintaan. Talouden tasapainottamiseksi talkoovapaita pidettiin toimintakauden aikana 624 päivää. Henkilöstön hyvinvointia seurattiin vireyskyselyllä. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintavuoden liikevaihto oli 15 022 156 euroa, missä vähennystä 0,5 % edellisestä vuodesta. Tilinpäätös oli 475 630 euroa ylijäämäinen. Vuoden taloudellinen tulostavoite, joka oli 99 300 euroa, ylittyi tavoitteestaan 376 330 euroa. Tilikauden tulosta paransivat: - hintavertailu elintarvikeostoissa, ruoanvalmistuksen jaksottaminen - henkilöstösuunnittelu, tuotantoprosessien ja toimintatapojen tehostamistoimenpiteet 151 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1) Tavoite Tehokas ja asiakaslähtöinen ateriatuotanto. Arviointikriteeri/mittari Tuotantoprosessikuvaukset Tavoitetaso Aluekeittiön tuotantoprosessit on kuvattu. Toteuma Tavoite on toteutunut osittain. Nykyinen tuotantoprosessi on kuvattu. Lopullinen aluekeittiön tuotantoprosessi tehdään samanaikaisesti aluekeittiön suunnittelun kanssa. Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti (C4) Tavoite Lisätä työntekijöiden ympäristötietoisuutta ja saavuttaa kustannussäästöä ympäristöä suojelemalla. Arviointikriteeri/mittari Ympäristöohjelmaan merkittyjen toimenpiteiden toteutuminen Tavoitetaso Sovitut Green Office-käytänteet on jalkautettu keittiöihin. Toteuma Tavoite on toteutunut. Keittiöillä otettu käyttöön Green Office -ohjeet. Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1) Tavoite Uuden palautejärjestelmän käyttöönotto. Arviointikriteeri/mittari Toimiva palautejärjestelmä Tavoitetaso Järjestelmän pilotointivaihe on valmis. Toteuma Tavoite on toteutunut. Uudet palautejärjestelmät (QR-koodi ja ipad) on pilotoitu. 152 LAHDEN ATERIA TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 15 022 155,90 15 107 025,45 1 970,00 130,00 -4 741 551,93 -1 224 916,38 -5 966 468,31 -5 055 268,51 -1 188 128,80 -6 243 397,31 -5 911 901,02 -6 112 321,89 -1 158 124,36 -335 937,68 -7 405 963,06 -1 196 193,02 -356 825,76 -7 665 340,67 0,00 -1 174 455,88 477 238,65 -822,43 -1 168 610,07 28 984,97 180,37 -1 789,08 -1 608,71 55,43 -1 755,21 -1 699,78 475 629,94 27 285,19 16,87 16,87 3,17 1,06 1,06 0,18 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 153 LAHDEN ATERIA TASE 31.12.2014 31.12.2013 48 095,86 4 730 378,84 76 955,88 14 503,32 4 869 933,90 33 651,36 4 242 656,83 107 778,95 19 546,47 4 403 633,61 1 600,00 1 400,00 4 871 533,90 4 405 033,61 2 582 223,19 475 629,94 2 554 938,00 27 285,19 3 057 853,13 2 582 223,19 385 499,20 103 666,78 1 324 514,79 352 981,88 105 149,79 1 364 678,75 1 813 680,77 1 822 810,42 4 871 533,90 4 405 033,61 62,77 12,07 3 058 58,62 12,07 2 582 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, 1 000 € 154 LAHDEN ATERIA RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan ja investointien rahavirta 477 238,65 0,00 -1 608,71 475 629,94 28 984,97 822,43 -1 699,78 28 107,62 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta -487 722,01 21 421,72 -9 129,65 -475 429,94 -16 778,62 -24 875,10 13 846,10 -27 807,62 200,00 300,00 1 600,00 1 400,00 200,00 1 400,00 1 100,00 300,00 595 070,80 2,7 2,7 563 910,92 2,4 2,4 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Quick ratio Current ratio 155 LAHDEN SERVIO TOIMINTAKERTOMUS Toiminta-ajatus Lahden Servio tuottaa, järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita puhdistus-, laitoshuolto- sekä muita tukipalveluja ympäristöystävällisellä tavalla. Palvelujohtajan katsaus Vuosi 2014 oli suurten toiminnallisten muutosten vuosi. Organisaation nimi muuttui 1.4. Lahden Siivouspalvelusta Lahden Servioksi. Nimenmuutoksen perusteluna oli se, että yksikkö tuottaa nykyisin myös muitakin tukipalveluja kun siivousta. Keskittämisen jatkuessa vuoden 2014 alussa siirtyivät kirjaston sekä kulttuuritoimen vahtimestarit sekä sivistystoimialan erikoisammattimiehet Lahden Servioon. Suurin toiminnallinen muutos tapahtui 1.5.2014, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen sairaala- ja osastoapulaiset siirtyivät Lahden Servioon. Noin 120 henkilön siirtyminen lähes kaksinkertaisti henkilöstömäärän ja samalla syntyi laitoshuollon palvelualue, jolle nimettiin kaksi palveluesimiestä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi entisestään. Lahden Servion edustaja osallistui työelämän edustajana Koulutuskeskus Salpauksen opetuksen järjestämistä koskevaan laadunarviointityöhön. Organisaation edustaja oli myös tuomaroimassa valtakunnallisessa Taitaja 2014- kisassa, jotka järjestettiin Lahdessa huhtikuussa 2014. Laadunhallinta työ jatkui edelleen, siten että Inspecta auditoi toimintaa kuuden kuukauden välein Cleancardsertifikaatin mukaisesti. Henkilöstö Lahden Serviossa työskenteli vuoden lopussa 253 henkilöä, joista vakituisia oli 212. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden alussa koko kaupungin keskittämisen myötä 10 henkilöllä ja 1.5.2014 lukien 123 henkilöllä. Kesäkuussa henkilöstömäärä oli 293 henkilöä. Siirtyneitä ammattiryhmiä olivat: sivistystoimen erikoisammattimiehet, autonkuljettaja-vahtimestarit ja kulttuuritoimen vahtimestari sekä sosiaali- ja terveystoimen sairaala- ja osastoapulaiset. Vuoden aikana irtisanoutui 23 vakituista henkilöä, joista 21 on siirtynyt eläkkeelle. Henkilöstökulut olivat 7 519 000 euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 6 074 000 euroa. Henkilöstön kokonaismenot olivat 3 324 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2013. Talkoovapaita pidettiin 490 pv, jonka kustannusvaikutukset olivat 31 643 euroa. Ympäristötekijät Lahden Servio oli ensimmäisenä Lahden kaupungissa toteuttamassa yhteiskuntavastuullista kilpailutusta hankkiessaan alihankintapalvelua. Sosiaalisten kriteereiden käyttö on yksi mahdollisuus edistää pitkään työttömänä olleiden tai muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymistä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Lahden Servio raportoi säännöllisesti toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnastaan, taloudestaan ja viranhaltijapäätöksistään taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Sisäisessä valvonnassa noudatettiin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeista ja suosituksia, mm. kaupungin hankintaohjeita. Riskikartoitukset päivitettiin toimialakohtaisesti puhdistuspalvelujen henkilöstölle. Kartoitusten perusteella tehtiin toimenpidelista ja tehtäville määriteltiin vastuuhenkilöt sekä aikataulut. Vuoden 2014 lopulla perustettuun kaupunkitasoiseen turvallisuus- ja riskienhallintaryhmään nimettiin edustaja Lahden Serviosta. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Lahden Servion liikevaihto vuonna 2014 oli 8 477 506, 79 euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3 448 599,96 euroa. Liikealijäämä oli 38 782,84 euroa, tavoiteltu nettositovuustaso (liikeylijäämä 30 000 euroa) ei toteutunut. Tilikauden tulokseen vaikutti huomattavasti lomapalkkajaksotus, mikä oli huomattavasti suurempi kuin etukäteen oli ennakoitu. Lomapalkkajaksotuksen ennustamista vaikeutti toukokuussa Lahden Servioon siirtyneet sairaalaja osastoapulaiset. Kaupungin sisäisten asiakkuuksien tulojen osuus liikevaihdosta oli 97,31 % ja ulkopuolisten 2,69 %. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden alijäämä 38 782,84 euroa esitetään vähennettäväksi taseen omasta pääomasta edellisten tilikausien ylijäämästä. 156 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä (B1). Tavoite Parantaa ja tehostaa organisaation asiakkuuksien hallintaa. Arviointikriteeri/mittari Asiakashallintajärjestelmä Tavoitetaso Sähköinen tietojärjestelmä on käytössä Toteuma Tavoitetaso saavutettiin. Sopimustenhallintajärjestelmä on käytössä. Ratkaiseva menestystekijä: Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmasto-muutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa (C4). Tavoite Organisaation palveluntuotanto tukee kestävän kehityksen sekä ympäristöystävällisen toiminnan periaatteita. Arviointikriteeri/mittari Itsearviointi Tavoitetaso Joutsenmerkin kriteeristön vaatimusten täyttäminen paremmalla tasolla kuin vuonna 2013. Toteuma Tavoitetaso saavutettiin. Joutsenmerkin kriteeristön pakolliset vaatimukset on täytetty. Saavutettu pistemäärä on noussut vuodesta 2013 ja pistemäärällä on mahdollista hakea Joutsenmerkkiä. Pistemäärät 2013 vuonna 9,5 pistettä ja 2014 vuonna 13,5 pistettä. Ratkaiseva menestystekijä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1). Tavoite Organisaatio laajentaa eri asiakasryhmiin uudistettua palvelusopimusta. Varhaiskasvatus: päiväkodit Arviointikriteeri/mittari -uudistettu sopimuspohja -siivoustyönmitoitus päivitetään Tavoitetaso Sopimus on allekirjoitettu sekä uusittu työmäärämitoitus on käytössä. Mitoitus otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2014 aikana. Toteuma Tavoitetaso saavutettiin. Uusittu sopimus allekirjoitettiin 2014 ja uusittu työmäärämitoitus on otettu käyttöön. Ratkaiseva menestystekijä: Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana (C3). Tavoite Kehitetään suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista. Arviointikriteeri/mittari Osaamiskartan päivitys. Tavoitetaso Eri henkilöstöryhmille on laadittu koulutussuunnitelmat. Lisätään esimiesten mahdollisuuksia käyttää henkilöstöresursseja joustavasti. TIIMA- ohjelman hyödyntäminen edelleen: työvuorosuunnitelmat lähetetään suoraan työntekijöiden puhelimiin Pilotointi palvelualeen 2 henkilöstöllä. Toteuma Tavoite saavutettiin osittain. Koulutussuunnitelma on laadittu koko henkilöstölle henkilöstösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Osaamiskartta on päivitetty osalle henkilöstöä. Työvuorosuunnitelman lähetys työntekijän gsm-puhelimeen on pilotoitu palvelualueen 2 henkilöstöllä. 157 LAHDEN SERVIO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 8 477 506,79 5 028 906,83 9 730,00 2 250,00 -268 492,45 -648 223,26 -916 715,71 -181 142,55 -358 712,58 -539 855,13 -6 073 924,54 -3 403 231,89 -1 103 683,67 -341 276,90 -7 518 885,11 -592 785,31 -198 681,95 -4 194 699,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 171,02 -10 171,02 Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä -80 247,79 -38 782,84 -80 222,21 206 209,32 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0,95 0,18 Tilikauden yli-/alijäämä -38 781,89 206 209,50 Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,49 8,19 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % -1,49 -0,46 8,19 4,10 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 158 LAHDEN SERVIO TASE 31.12.2014 31.12.2013 19 494,45 29 665,47 719,20 4 093 606,95 23 681,59 0,00 4 118 007,74 1 096,90 3 340 745,72 7 744,19 3 334,33 3 352 921,14 4 137 502,19 3 382 586,61 2 619 957,01 -38 781,89 2 413 747,51 206 209,50 2 581 175,12 2 619 957,01 123 441,55 117 081,25 1 315 804,27 13 094,86 58 265,59 691 269,15 1 556 327,07 762 629,60 4 137 502,19 3 382 586,61 62,38 18,36 2 581 77,45 15,16 2 620 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, 1 000 € 159 LAHDEN SERVIO RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan ja investointien rahavirta -38 782,84 10 171,02 0,95 -28 610,87 206 209,32 10 171,02 0,18 216 380,52 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta -752 861,23 -12 225,37 793 697,47 28 610,87 -259 448,23 -7 642,26 50 709,97 -216 380,52 0,00 0,00 544 525,48 2,6 2,6 948 166,92 4,4 4,4 Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Quick ratio Current ratio 160 LAHDEN TIETOTEKNIIKKA TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Lahden Tietotekniikka toimii taseyksiköiden yhteisen johtokunnan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Lahden Tietotekniikka on seudullinen toimija, joka tuottaa asiakaslähtöisiä ICT-palveluja ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön avulla, tehokkaasti, tietoturvallisesti ja toiminnan ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Vuosi 2014 oli Lahden Tietotekniikalle myllerrysten vuosi. Keväällä käynnistyneet kaupungin yt-neuvottelut aiheuttivat irtisanoutumisia mm. kuudesta infra- ja konesalipalvelujen asiantuntijasta neljä sanoutui irti kesän aikana. Syksyllä myös Lahden Tietotekniikan toimitusjohtaja sanoutui irti. Kesän aikana käynnistyi myös selvitystyö, joka kohdistui LTT:n perustietotekniikan järjestämiseen. Avoimet toimet saatiin täytettyä syksyn aikana ja uusi toimitusjohtaja otti viran vastaan 1.2.2015. Normaaliin palvelutuotantoon pääseminen vie vielä kuitenkin aikaa. SeutuIntra/Extra/AD-hanke oli aluksi seudun seitsemän kunnan (Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki) yhteinen seudullinen julkaisujärjestelmähanke. Järjestelmän teknologinen alusta on Lahden Tietotekniikan toteuttama ja ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä tilanne on se, että ympäristö on vain Lahden kaupungin käytössä. Seudullinen hanke ajetaan lopullisesti alas kesään 2015 mennessä. Lahden kaupungin Intra-palvelun käyttöönotto tapahtui marraskuussa 2013. Kehitystyötä jatketaan edelleen. Kytkentäydin on seudullinen yhteinen tietoliikenneverkko, joka liittyy olennaisesti seudullisten keskitettyjen ICT-palvelujen tuottamiseen. Kytkentäydin-projekti on kilpailutettu seudullisen tietoliikennekilpailutuksen, TL2010-hankkeen, optiona. Tietoliikennekilpailutuksen voitti tuolloin DNA, joka nyt toteuttaa tavoitetilan kytkentäytimen. Projektin seudullinen koordinaatiovastuu on Lahden Tietotekniikalla. Seudullinen projekti käynnistyi syksyllä 2011 ja Lahden kaupungin osalta vaiheittainen käyttöönotto jatkui vielä koko vuoden 2014 ajan. Toteutumisprosentti on tällä hetkellä 96 %. Vuoden 2014 kevään aikana päivitettiin 1300 työaseman käyttöjärjestelmä, sekä vaihdettiin kaikkia työasemia koskevaa virustorjuntaohjelmisto toiseksi. Keväällä 2014 Lahden kaupunki teki Microsoft lisenssimallin muutoksen, jossa Select omistusmallista siirryttiin EAS-vuokramalliin. Toimenpiteellä saadaan mm. MS Office-lisensseistä yhtenäinen, vakioitu versio kaikille työasemille. MS Office 2013 -version mukana jaettiin myös MS Lync -ohjelmisto. Lync:n käyttöönotto aloitettiin vaiheittain marraskuussa. Käyttöönotto jatkuu vuoden 2015 alkupuolelle. Vuoden aikana käynnistettiin työasemaympäristön virtualisointihanke. Kehittämishanke kohdistuu avoimen verkon työasemiin, esimerkiksi Kirjaston asiakaskäytössä oleviin työasemat. Henkilöstö Tilikauden päättyessä 31.12.2014 Lahden Tietotekniikassa työskenteli 39 vakinaista ja 9 määräaikaista henkilöä. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat 2 190 623,98 euroa. Henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen käytettiin 79 186,18 euroa. Koulutukseen osallistuneilta otettiin tarvittaessa työssäolositoumus. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tilikauden 2014 aikana Lahden Tietotekniikka raportoi säännöllisesti toiminnastaan, määrärahaseurannastaan, talouden ennusteesta ja tehdyistä viranhaltijapäätöksistä taseyksiköiden yhteiselle johtokunnalle. Sisäisen valvonnan osalta noudatettiin konsernihallinnon ja sisäisen tarkastuksen ohjeita ja suosituksia. Lahden Tietotekniikka osallistui vuoden 2014 aikana Lahden kaupungin tietoturvatyöryhmän toimintaan. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Lahden Tietotekniikan tilikauden 2014 liikevaihto oli 9 246 985 euroa. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 21 %. Merkittävä kasvu johtui mm. SAP- taloudenohjausjärjestelmän osan myynnistä Calpro Oy:lle. Kauppahinta oli 2 178 145,02 euroa, SAP-poistojen laskutuksesta toimialoilta, osakeyhtiöiltä ja taseyksiköiltä joka yhteensä oli 633 852 euroa. Lisäksi liikevaihtoa lisäsi Microsoft lisenssimallin uudistus, joka laskutettiin toimialoilta, osakeyhtiöiltä ja taseyksiköiltä. Lisenssimallin muutos oli suuruudeltaan noin 630 000 euroa. Tavoiteltu tuloksen nettositovuustaso vuonna 2014 oli alun perin 57 000 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2014 § 106 kokouksessaan puhelinvaihteen kertapoiston, jossa sitovuus muuttui -283 400 euroon. Puhelinvaihteen jäännösarvon alaskirjaus liittyy meneillään olevaan data- ja puhepalveluiden kilpailutukseen. Tilikausi 2014 oli Lahden Tietotekniikalle alijäämäinen 216 502,28 euroa. Ilman kertapoistoa tulos olisi ollut alkuperäisen suunnitelman mukainen. 161 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Kaupungin toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa (C1) Tavoite Toimiva ja laadukas asiakaslähtöinen ICT-palvelutuotanto Arviointikriteeri/mittari Asiakastyytyväisyyskysely Tavoitetaso 3,7—4,2 asteikolla 1—5 Laatu-/ja palvelusopimuspalaverit asiakkaittain Laatupalaveri kerran vuodessa per asiakas Toteuma Asiakastyytyväisyyskysely valmistuu maalis-huhtikuussa 2015 Ratkaiseva menestystekijä: Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana (C3) Tavoite Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toteuma Tavoite saavutettiin Arviointikriteeri/mittari Ammatilliset asiantuntija-kurssit Tavoitetaso Kursseilla käyty suunnitelman mukaisesti Tyhy-iltapäivät ja tapahtumat Järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa 162 LAHDEN TIETOTEKNIIKKA TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 9 246 985,26 7 231 320,96 97 492,26 38 706,18 -98 490,88 -2 875 206,43 -2 973 697,31 -230 455,41 -1 962 276,53 -2 192 731,94 -1 786 562,69 -1 655 681,88 -303 520,63 -100 540,66 -2 190 623,98 -274 498,20 -96 171,93 -2 026 352,01 -2 689 611,01 -2 689 611,01 -2 621 386,22 -2 621 386,22 -1 580 685,52 -90 140,30 -1 229 478,86 -799 921,89 -126 236,84 -125,14 -126 361,98 -126 236,84 -115,90 -126 352,74 -216 502,28 -926 274,63 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,49 -1,49 -10,95 -10,95 Voitto, % -2,34 -12,81 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 163 LAHDEN TIETOTEKNIIKKA TASE 31.12.2014 31.12.2013 1 165 610,29 2 456 146,51 771 556,75 1 989 098,95 4 789 894,29 277 611,26 708 016,05 34 632,79 5 135 962,39 1 304 980,57 0,00 8 361 585,07 188 593,27 111 332,21 0,00 299 925,48 179 736,03 120 807,80 34 467,62 335 011,45 5 435 887,87 8 696 596,52 -966 818,63 -216 502,28 -40 544,00 -926 274,63 -1 183 320,91 -966 818,63 4 207 894,94 4 207 894,94 1 415 387,02 597 274,25 34 460,59 364 191,98 4 423 841,89 619 592,25 40 016,69 372 069,38 2 411 313,84 5 455 520,21 5 435 887,87 8 696 596,52 Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % -21,77 70,84 -11,12 132,92 Kertynyt ylijäämä, 1 000 € Lainakanta 31.12. 1 000 € -1 183 5 623 -967 8 632 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT 164 LAHDEN TIETOTEKNIIKKA RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 -90 140,30 2 689 611,01 -126 361,98 -93 349,08 2 379 759,65 -799 921,89 2 621 386,22 -126 352,74 -3 338,21 1 691 773,38 -1 548 784,27 2 178 145,02 629 360,75 -2 849 653,34 93 320,25 -2 756 333,09 3 009 120,40 -1 064 559,71 -3 008 454,87 -3 008 454,87 1 648 730,04 1 648 730,04 35 085,97 -35 751,50 -665,53 158 398,71 -742 569,04 -584 170,33 Rahoituksen rahavirta -3 009 120,40 1 064 559,71 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 -784 285,67 159,68 -3 664 470,83 59,48 21,57 0,1 0,1 15,42 0,1 0,1 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio 165 LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Orkesterin pitkäaikainen intendentti Tuomas Kinberg jätti virkansa omasta aloitteestaan siirtyen Sibeliusjuhlavuoden valmistelutehtäviin. Maaria Leino aloitti orkesterin uutena konserttimestarina. Kaupungin määrittämiin säästötavoitteisiin vastattiin henkilömenojen karsimisella. Yleinen alavireinen taloustilanne heijastui yleisömääriin ja toimintavuodelle tavoiteltua kasvua ei saavutettu. Toiminta-ajatus Kaupunginorkesteri tarjoaa monipuolisilla konserteillaan erityisesti lahtelaisille elämänlaatua parantavia ja henkistä virkistymistä lisääviä elämyksiä. Orkesteri jatkaa kansainvälisesti näkyvää työtään ja näin toimii yhtenä kaupungin merkittävistä vahvuustekijöistä. Intendentin katsaus Normaalien klassisten ja viihdekonserttien lisäksi toimintavuonna jatkettiin lasten- ja nuortenkonserttien sarjaa, yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa konserttivierailuin sekä konserttien lähettämistä Classiclive-portaalissa. Sibelius-festivaalilla soitettiin alkuperäisversioita orkesterin ylikapellimestarin Okko Kamun johdolla. Aloitettiin kummikoulutoiminta Kivimaan koulun kanssa, ja Hei, me sävelletään! yleisökasvatustoimintaa laajennettiin taide- ja toimintakeskus Kaarisiltaan. Henkilöstö Orkesterin henkilöstömäärä tilikauden päättyessä oli 1 vakinainen viranhaltija, 68 toistaiseksi palkattua kokoaikaista työntekijää ja 2 määräaikaista työntekijää, yksi avoimen toimen hoitaja ja yksi työlomasijainen. Avoimia toimia oli viisi ja virkoja 1. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Irtaimistoluettelo on ajan tasalla ja vastuuhenkilön hallinnoima, investointipuolen irtaimistohankintojen luettelointi on Calpro Oy:n vastuulla. Muilta osin sisäisen valvonta ja riskienhallinta sisältyy toimintakertomuksen lukuun 4.2. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos siirretään tilikauden ylijäämä -tilille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina Arviointikriteeri/mittari Tasokas, monipuolinen, kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava ohjelmisto. Kuulijat Tavoitetaso 52 000 Toteuma Kokonaiskuulijamäärä oli 43 360. Vierailukonserttien määrä vaihtelee vuosittain, ja vuonna 2014 niitä oli vähemmän. Ilmeisesti myös yleinen taloudellinen tilanne vaikutti lipunmyyntiin kuten monella muullakin maamme kulttuuritoimijalla. Tunnusluvut Julkisia konsertteja * Kuulijoita em. konserteissa Muita esiintymisiä (tilausesiintymiset, * ulkom. konsertit, pienryhmät) * Kuulijoita em. esiintymisissä Kuulijoita yhteensä Valtionosuus * henkilötyövuodet * Valtionosuus 1 000 € TP2012 65 42 317 TP2013 65 37 744 TA2014 50 50 000 25 28 156 70 473 9 12 551 50 295 2 2 000 52 000 85 1 697 84 1 731 84 1 731 TP2014 62 42 682 19 1 678 43 360 84 1 731 166 LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 812 645,47 898 813,00 33 768,41 149 300,00 4 939 800,04 40 399,76 229 200,00 4 974 804,00 -49 776,77 -772 579,95 -822 356,72 -53 984,68 -959 782,16 -1 013 766,84 -3 137 080,65 -3 401 326,49 -578 909,58 -184 100,75 -3 900 090,98 -587 666,74 -183 219,62 -4 172 212,85 -28 826,58 -43 687,46 -795 063,13 389 176,51 -802 806,29 110 743,32 775,08 -2 470,04 -39,95 -1 734,91 62,43 -2 470,04 -19,95 -2 427,56 387 441,60 108 315,76 101,47 101,47 47,68 81,24 81,24 12,05 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 167 LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI TASE 31.12.2014 31.12.2013 207 504,61 207 504,61 236 331,19 236 331,19 9 100,38 1 095 318,48 15 370,76 45 898,79 1 165 688,41 42 529,23 646 509,00 11 288,53 41 598,93 741 925,69 100,00 350,00 1 373 293,02 978 606,88 108 191,16 387 441,60 495 632,76 -124,60 108 315,76 108 191,16 37 249,97 38 137,07 82 334,14 0,00 82 334,14 82 334,14 10 000,00 92 334,14 23 821,50 72 955,24 77 840,09 583 459,32 758 076,15 30 031,66 66 681,13 75 795,33 567 436,39 739 944,51 1 373 293,02 978 606,88 36,73 13,76 496 82 11,41 13,06 108 82 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Muut siirtovelat Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, 1 000 € Lainakanta 31.12. 1 000 € 168 LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 2014 2013 389 176,51 28 826,58 -1 734,91 416 268,18 110 743,32 43 687,46 -2 427,56 152 003,22 -887,10 -448 809,48 25 046,76 8 131,64 -416 518,18 0,00 -40 151,83 47 238,06 -159 089,45 -152 003,22 -250,00 0,00 100,00 350,00 -250,00 350,00 350,00 0,00 509 757,16 169,53 1,6 1,6 93 488,98 62,54 1,0 1,0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio 169 LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI TOIMINTAKERTOMUS Toiminta-ajatus Kaupunginteatteri on laadukas, omaleimainen ja ohjelmistoltaan monipuolinen metropolialueen pohjoinen keskusteatteri ja Lahden keskeinen vetovoimatekijä. Teatteri järjestää teatteriesityksiä omana tuotantonaan ja yhteistuotantoina. Ohjelmistonsa täydentämiseksi teatteri järjestää koti- ja ulkomaisia teatterivierailuja ja muita kulttuuriesityksiä. Teatterinjohtajan katsaus Toimintavuoden aikana toteutettiin 10 ensi-iltaa. Ohjelmiston monipuolistamiseksi ja tulorahoituksen lisäämiseksi teatteri toteutti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa 13 eri teoksen vierailunäytännöt kaupunginteatterissa. Teatterin yhdessä Hämeen taidetoimikunnan kanssa tuottama ”Aina joskus sattuu” ja ”Taivas on takki” kiertue-esityksiä esitettiin 21 kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä. Jatkettiin ”Hyvinvointilipun” muodossa toteutettavaa yhteistyötä lahtelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden kanssa. Ovia kaupunkilaisille avattiin myös maksuttomien tapahtumisen muodossa ja pyrittiin tekemään teatterin toimintaa ja ohjelmistossa olevien teoksia kaupunkilaisille tutuksi. Oppilaitosyhteistyönä jatkettiin mm. Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan sekä Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjan kanssa. Muuta kouluyhteistyötä jatkettiin myös mm. 9 -luokkalaisten kulttuurikortin ja peruskoulun oppilaiden kulttuurikasvatussuunnitelmaan kuuluvan Kulttuurilinkin muodossa. Muutokset taseyksikön hallinnossa, toiminnassa ja taloudessa Toimintavuosi oli teatterille toiminnallisesti ja taloudellisesti edellistä suotuisampi. Käännekohtana oli syysnäytäntökausi, jonka aikana teatteri pääsi tavoitetasolle niin yleisömäärän kuin tulorahoituksenkin osalta. Vaikean kevätnäytäntökauden vuoksi kalenterivuoden yleisömäärää koskevasta tavoitteesta jäätiin 15,5 % ja yleisömäärä laski edellisestä toimintavuodesta 4 %. Yleisömäärien väheneminen tilikauden aikana oli koko teatterialalle tyypillistä. Kevään lipunmyynnin myötä teatterin liikevaihto ja siten myös tulostavoite eivät toteutuneet suunnitellusti. Teatterinjohtaja Maarit Pyökärin irtisanouduttua kesällä 2013, teatterinjohtajan virkaa hoiti teatterin hallinto- johtaja Kimmo Ryynänen oman virkansa ohessa, kunnes 1.4.2014 Ilkka Laasonen otti teatterinjohtajan viran vastaan. Henkilöstö Kaupunginteatterin henkilöstömäärä tilikauden päättyessä oli 3 vakinaista viranhaltijaa, 95 koko- tai osaaikaista vakinaista työntekijää sekä 47 tilapäistä työntekijää. Tilapäisten työntekijöiden lukumäärä muodostui pääosin teoskohtaisesti palkatuista osa-aikaisista vierailevista taiteilijoista, avustajista ja työharjoittelijoista. Ympäristötekijät Teatteritalon energian käyttöön on kiinnitetty huomiota. Teatterin yleisö- ja toimistotiloissa valaisimien lamppujen uusimista energiaystävällisiksi on jatkettu. Halogeenitekniikkaan perustuvat estradivalaisimet uusitaan energiaystävällisemmiksi vähitellen korvaushankintojen yhteydessä. Näytelmien pukuja ja lavasteita varastoidaan ja hyödynnetään uudelleen aina kun se on tarkoituksenmukaista. Käytöstä poistettava lavastus- ja pukumateriaalit pyritään kierrättämään. Lipunmyynnin hinnoittelussa suositaan tietoverkossa suoritettavaa asiointia liikenteen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Kaupunginteatterilla on tilikauden aikana tarkistettu riskienhallintasuunnitelma. Tilinpäätökseen liittyvä itsearviointi suoritettiin tilikauden päätteeksi. Lipunmyyntijärjestelmän raportointimahdollisuuksia on laajennettu yhteistyössä palvelutoimittajan kanssa. Lipunmyyntijärjestelmän ja kaupungin taloushallinnon järjestelmien väliset suorasiirrot otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus esitetään rahoituslaskelmassa. Teatterin sitova tulostavoite, liikeylijäämä oli 2 800 euroa. Tavoitetta ei saavutettu, vaan liikealijäämäksi muodostui – 78.873,11 €. Tulosta heikensi teatterin esitysten vaisu kysyntä kevätnäytäntökaudella. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden alijäämäinen tulos (90 121,45 euroa) kirjataan taseen omaan pääomaan. Negatiiviseksi muodostuva oma pääoma katetaan tilikausien 2015—2017 ylijäämästä. 170 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa (A3). Tavoite Teatterin ohjelmisto on monipuolista ja kiinnostavaa. Arviointikriteeri/mittari Yleisömäärä Tavoitetaso 87 000 83 000 (muutos kv 9.6.14) Ensi-iltojen lukumäärä 10 9 (muutos kv 9.6.14) Toteuma Kalenterivuoden 2014 yleisömääräksi muodostui 70 127 katsojaa. Ensi-iltoja toimintavuonna toteutui 10 kpl. Ratkaiseva menestystekijä: Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä (B3). Tavoite Ehkäistään syrjäytymistä ja huonoosaisuuden kasautumista Arviointikriteeri/mittari Hyvinvointilippujen myynti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille niiden lahtelaisten asiakkaiden hyvinvoinnin ja suoriutumisen ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Tuetaan monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta Monikulttuurisuuden huomiointi ohjelmistossa Tavoitetaso 1 200 lippua Yksi teos Toteuma Hyvinvointilippuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille myytiin vuoden 2014 aikana 899 kpl. Monikulttuurisuus huomioitiin erityisesti kahdessa kevätkaudella esitetyssä teoksessa. Ratkaiseva menestystekijä: Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki (B5). Tavoite Lasten ja nuorten kulttuuritarjonta Arviointikriteeri/mittari Ohjelmistossa lastennäytelmiä/kokoperheen näytelmiä Tavoitetaso 2 kpl Ohjelmistossa teoksia perheen pienimmille 2 kpl 1 kpl (muutos kv 9.6.14) Toteuma Lastennäytelmiä/kokoperheen näytelmiä teatterin ohjelmistossa oli 2 kpl. Ohjelmistossa oli tarjolla yksi teos perheen pienimmille. 171 Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut TP 2010 Katsojia 78 498 Ensi-iltoja 9 Esityskertoja* 317 Tulot/€/katsoja** 20,54 Valtionosuuden perusteet: 128 henkilötyövuodet Valtionosuus 1 000 € 2 606 * ** TP 2011 84 362 11 365 19,96 126 TP 2012 84 329 11 392 22,10 122 TP 2013 73 118 11 405 20,48 120 TP 2014 70 127 10 372 22,40 120 2 606 2 457 2 494 2 494 Tunnusluku sisältää tilaisuudet, joista tilastoitu teatterin katsojat. Esitysten lukumäärän vaihtelut selittää ensisijassa pienen Aino studionäyttämön esitysmäärien vaihtelu. Tunnusluku ei sisällä kaupungin toiminta-avustusta ja teatterilain mukaista valtionosuutta Lahden kaupungin teatteritoimintaan saama valtionosuus perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamin henkilötyövuosiin. Kaupunginteatterille vahvistetut henkilötyövuodet ovat vähentyneet yhdeksällä vuodesta 2009. Tämä aiheutuu teatterin toiminnan tehostamistoimista ja toteutetuista kustannussäästöistä. Vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden tuoma valtionosuus oli 20 787 euroa. 172 LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Liikevaihto 1 445 729,22 1 404 311,63 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta 125 125,22 6 804 999,96 135 657,92 6 703 704,00 -286 790,07 -884 086,02 -1 170 876,09 -296 357,19 -876 844,63 -1 173 201,82 -4 092 519,66 -4 249 418,04 -683 898,74 -225 388,04 -5 001 806,44 -677 818,20 -240 042,12 -5 167 278,36 -201 978,67 -219 157,50 -2 080 066,31 -78 873,11 -1 995 272,73 -311 236,86 83,63 -7 815,88 -3 516,09 -11 248,34 1 587,09 -7 815,88 -1 798,83 -8 027,62 -90 121,45 -319 264,48 -44 -44 -80 -80 -6,23 -22,73 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 173 LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI TASE 31.12.2014 31.12.2013 6 175,92 8 178,92 232 594,31 638 503,81 877 274,04 257 049,37 814 024,42 1 079 252,71 24 451,74 60 578,52 15 174,00 100 204,26 6 908,82 40 065,75 206 968,23 253 942,80 2 700,00 3 700,00 980 178,30 1 336 895,51 OMA PÄÄOMA Ed. tilikausien yli-/alijäämä -237 973,95 81 290,53 Tilikauden yli-/alijäämä -90 121,45 -319 264,48 -328 095,40 -237 973,95 Pitkäaikainen Lainat kunnalta 260 528,90 260 528,90 Lyhytaikainen Lainat kunnalta 42 565,69 378 030,51 Saadut ennakot Ostovelat 97 967,00 80 029,27 68 710,50 32 934,53 121 820,48 705 362,36 133 487,78 701 177,24 1 047 744,80 1 314 340,56 980 178,30 1 336 895,51 -37,19 -18,76 14,45 -328 18,27 -238 303 639 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, 1000 € Lainakanta 31.12. 1000 € 174 LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 -78 873,11 201 978,67 -11 248,34 111 857,22 -311 236,86 219 157,50 -8 027,62 -100 106,98 0,00 0,00 0,00 -207 895,00 148 410,00 -59 485,00 111 857,22 -159 591,98 -335 464,82 -335 464,82 341 748,66 341 748,66 153 738,54 68 869,06 222 607,60 -198 215,65 16 058,97 -182 156,68 Rahoituksen rahavirta -112 857,22 159 591,98 Rahavarojen muutos -1 000,00 0,00 2 700,00 3 700,00 -1 000,00 3 700,00 3 700,00 0,00 -111 825,67 0,00 0,1 0,1 -870 136,55 -168,29 0,2 0,2 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Quick ratio Current ratio 175 ELINKEINORAHASTO TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Elinkeinorahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoimintaa Lahdessa. Rahaston varoja voidaan osoittaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin sekä rahaston tarkoitusta ja toimintaa palveleviin sijoituksiin. Kohteiden, joihin rahaston varoja osoitetaan, tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti terveitä. Vuonna 2014 rahaston varoja käytettiin kaupungin keskustan kehittämiseen ja elinkeinoelämää vireyttävien hankkeiden edistämiseen. Rahasto oli talousarviossaan varautunut myös 6,99 miljoonan määrärahalla investointeihin. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Elinkeinorahaston vuoden 2014 tilinpäätös päätyi 973 359 euron liikealijäämään. Talousarviossa sitovaksi liikealijäämäksi oli määritelty 2 222 000 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot rahaston taseessa olevasta käyttöomaisuudesta olivat 300 774 euroa. Elinkeinorahaston käyttömenoihin varattiin 500 000 euroa Kunnallistekniikan keskustahankkeisiin, 250 000 euroa konsernihallinnon elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin liittyvien selvitysten kustannuksiin ja eteläisen kehätien tiesuunnitelmaan 900 000 euroa (erillispäätös kehätien rahoituksesta, tämä on EAKR hankkeena ja rahaliikenne on sovittu Lahden kautta). Edellisvuoden tavoin muihin rahoituskuluihin jouduttiin kirjaamaan MidInvest Fund PH I Ky:n arvonalennuksena 587 euroa. Investointiosassa keskustan kehittämiseen sisältäen matkakeskushankkeen varattiin 5,69 milj. euroa ja Rantakartanon hankkeeseen 1,1 milj. euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Rahastoa kartutetaan ja puretaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden yli- tai alijäämällä tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä määrillä siten, että muulla kuin verorahoituksella on rahaston kartuttamisessa merkittävä osuus. Vuoden 2014 osalta rahaston omaa pääomaa puretaan tilikauden alijäämää vastaavalla määrällä eli 949 444 eurolla. Rahaston oma pääoma, kiinteän omaisuuden arvo mukaan lukien, oli vuoden lopussa 22 160 337 euroa Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ratkaiseva menestystekijä: Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja (A5). Tavoite Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoi-maa kasvattavia investointeja Arviointikriteeri/mittari Valmius (vaihe tai %) Tavoitetaso Keskustan jatkokehittäminen etenee ja varaudutaan RantaKartanon, matkakeskuksen ja joukkoliikennejärjestelyjen kunnallistekniseen rakentamiseen. Toteuma Matkakeskushankkeeseen meni merkittävin osa Elinkeinorahastosta käytetystä pääomasta. Keskustahankkeista rahaston kautta edistettiin merkittävästi Aleksin ja torin rakentamista ja Ranta-Kartanon ja joukkoliikennejärjestelyiden osuus jäi pieneksi. 176 ELINKEINORAHASTO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 389 876,71 56 451,61 -1 029 820,23 -1 029 820,23 -36 587,31 -36 587,31 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -300 774,90 -270 816,10 Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä -32 640,95 -973 359,37 -370 547,50 -621 499,30 24 715,00 0,00 -799,33 23 915,67 24 715,00 9 450,00 -613,00 33 552,00 -949 443,70 -587 947,30 Sijoitetun pääoman tuotto, % -4,19 -2,51 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -4,19 -2,51 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 177 ELINKEINORAHASTO TASE 31.12.2014 31.12.2013 162 313,22 195 684,32 6 126 276,33 8 705 947,80 258 442,50 15 090 666,63 6 116 376,33 3 580 768,51 1 583 440,63 11 280 585,47 613 744,65 613 744,65 7 142 005,20 84 033,56 403 283,75 7 629 322,51 11 150 869,07 118 594,56 13 407,04 11 282 870,67 50 720,00 500 000,00 550 720,00 51 307,00 500 000,00 551 307,00 24 046 767,01 23 924 192,11 28 787 104,20 -5 677 323,37 -949 443,70 28 787 104,20 -5 089 376,07 -587 947,30 22 160 337,13 23 109 780,83 1 752 525,49 680 506,89 133 904,39 133 904,39 1 886 429,88 814 411,28 24 046 767,01 23 924 192,11 92,16 -6 627 484 96,60 -5 677 1 443 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Kertynyt ylijäämä, 1000 € Suhteellinen velkaantuneisuus, % 178 ELINKEINORAHASTO RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 -973 359,37 300 774,90 23 915,67 -648 668,80 -621 499,30 270 816,10 33 552,00 -317 131,20 -4 077 484,96 -4 077 484,96 -1 431 714,11 -1 431 714,11 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 726 153,76 -1 748 845,31 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 4 008 863,87 -355 315,71 1 072 018,60 4 725 566,76 1 195 769,98 -118 594,56 680 506,89 1 757 682,31 -587,00 8 837,00 550 720,00 551 307,00 -587,00 551 307,00 542 470,00 8 837,00 -8 623 674,90 -15,91 39 4,3 4,3 -8 757 624,96 -22,15 109 14,5 14,5 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 179 4.4.1 Taseyksiköiden sitovuustasojen ylitykset Taseyksiköiden sitovuustasoksi on määritelty yksiköittäin joko liikeyli-/alijäämä tai tilikauden yli-/alijäämä. Lahden Servio 1 000 € Liikeylijäämä (-alijäämä) Lahden kaupunginteatteri 1 000 € Liikeylijäämä (-alijäämä) TP 2013 206,2 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset 0,0 30,0 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 30,0 -38,8 Poikkeama -68,8 TP 2013 -311,2 Alkuperäinen TalousarvioTA 2014 muutokset -1,7 4,5 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2,8 -78,8 Poikkeama -81,6 Lahden Servio Lahden Servion tilikauden tulokseen vaikutti huomattavasti lomapalkkajaksotus, mikä oli huomattavasti suurempi kuin etukäteen oli ennakoitu. Lomapalkkajaksotuksen ennustamista vaikeutti toukokuussa Lahden Servioon siirtyneet sairaala- ja osastoapulaiset Lahden kaupunginteatteri Teatterin sitovasta tavoitteesta jäämisen syynä ovat pääsylipputulojen ja yleisömäärän alittuminen asetetusta tavoitteesta. Myyntitulot jäivät asetetusta tavoitteesta noin 349 000 euroa ja teatteri on pyrkinyt kattamaan myyntitulovajettaan menosäästöin. 180 181 5. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT 182 183 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT Luettelo vuonna 2014 käytetyistä kirjanpitokirjoista: Päiväkirja Pääkirja Käyttöomaisuuskirjanpito Ostoreskontra Myyntireskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Konsernikirjanpito Lainat (anto- ja ottolainat) Haltijavelkakirjat ja panttikirjat Takaussitoumukset Lahjoitusrahastot Rahoitusosuuskortisto Tasekirja Tase-erittelyt sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa sähköisessä arkistossa atk-tulosteena sähköisessä arkistossa atk-tulosteena atk-tulosteena atk-tulosteena atk-tulosteena erikseen sidottu paperisena erikseen arkistoitu paperisena Käytetyt tositelajit: Muistiotositteet Muistiotositteet (jaksotukset) Muistiotosite (yrityksen sisäinen laskutus) Muistiotosite (yritysten välinen kirjaus) ALV-vero kauden vaihteessa Laskujen maksatus Sähköiset ostolaskut (IP), veloitus Sähköiset ostolaskut (IP), hyvitys Ostoreskontra (toimittajat suoritus) Laskutus- ja myyntireskontratositteet Myyntireskontra (asiakas suoritus) Myyntireskontra (korkolasku) Tasaustosite (reskontra käsinkuittaus) Maksunpalautus asiakkaalle Luottotappiokirjaus KOM purku taseeseen KOM kirjaus KOM poistokirjaus COFI-täsmäytys Maksuselvitys Rahoitus Tositetiliotteet F.K. palkkaliittymä TEM matkalaskuliittymä Effica YPH-liittymä CPU-kassapankkiliittymä WebMarela varastoliittymä SA SB KU Y1 SV R2 KR KG KZ RV DZ DA AB ZP LT PU AA AF SC ZV R1 SK L1 L2 L3 L4 L5 184 185 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 186
© Copyright 2024