1. No category

ESR-­‐HANKEHANKEMUS: ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN NUORTEN AIKUISTEN TUKEMISEEN MONIKULTTUURISESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ (ASPAKE) CLIENT-­‐CENTERED DEVELOPMENT OF SERVICE MODEL FOR SUPPORTING THE YOUTH IN A MULTICULTURAL ENVIRONMENT (CLIDEMODE) HANKKEEN KESTO: 1.1.2015 – 31.8.2016 TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SUOMEKSI: Merkittävä osa nuorista suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista aikuisista jää
vuosittain koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle erilaisista sosiaalisista syistä
johtuen. Syrjäytymisen kehittymistä pyritään ehkäisemään kunnissa valtion
resursoimilla koulutus-, sosiaali- ja työvoimapoliittisilla keinoilla. Näitä ovat
esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, opiskelun nivelvaihetta tukevat ohjauskäytännöt
ja opinnot, sekä nuorten työpajat. Useissa kunnissa toimii myös kokeellisia hankkeita,
joissa
pyritään
kehittämään
uusia
menetelmiä
nuorison
syrjäytymisen
ehkäisemiseen, nuorisotyöttömyyteen tai maahanmuuttajien integroitumiseen.
Lieksassa asuu tällä hetkellä yli 500 maahanmuuttajaa, joista yli 400 on
pakolaistaustaisia turvapaikanhakijoina maahan tulleita henkilöitä. Kuten koko
Suomessa, myös Lieksassa maahanmuuttajaväestö on kantaväestöä keskimäärin
nuorempaa. Maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen on suunnattu resursseja, joita
on pystytty kohdistamaan pääasiassa akuutteihin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi
muutamien hankkeiden avulla on pystytty hieman parantamaan toiminnan laatua ja
prosesseja. Tästä huolimatta Lieksan suurena haasteena ovat edelleen mm.
vähäinen maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen integraatio, työpaikkojen ja
työnantajien ennakkoluuloinen suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän
tapakulttuuriinsa, sekä maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin.
Lisäksi erityisryhmänä maahanmuuttajien keskuudessa ovat nuoret ja nuoret
aikuiset. Tämän väestönosan sopeutumis- ja oppimiskyky mahdollistavat nopean
kotoutumisen, mutta valitettavasti myös altistavat kotoutumisprosessia häiritsevälle
elämänhallinnan ongelmien syntymiselle.
Tällä hakemuksella Lieksan kristillinen opisto hakee rahoitusta monikulttuurisessa
toimintaympäristössä sovellettavien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävien
palveluiden ja niistä koostuvan palvelumallin kehittämiseen. Mallin soveltamisen
tavoitteena on ehkäistä monikulttuurisen toimintaympäristön 16-25 -vuotiaiden
nuorien ja nuorten aikuisten jäämistä yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän
ulkopuolelle. Hankkeen valmisteluvaiheessa on luotu asiakastarpeiden pohjalta
alustava toimintamalli, jota aletaan soveltaa heti hankkeen alkuvaiheessa.
Tavoitteiden onnistumisen mittaamiseen sovelletaan tasapainotettu tuloskortti –
pohjaista mittaristoa. Hankkeen aikana toimintaa, alustavaa toimintamallia ja sen
prosesseja muokataan mittaustulosten ja laadullisen arvioinnin perusteella.
Lopputuloksena pyritään tuottamaan toimintamalli, jonka kustannustehokkuus ja
vaikuttavuus on empiirisesti todennettu hankkeen aikana.
AsPaKe –hankkeessa kehitettävää mallia voidaan hyödyntää myöhemmin sekä
julkisten
että
yksityisten
sosiaalipalveluiden
toiminnassa
esim.
ostopalveluperiaatteella.
Hankkeen
jälkeen
tuloksia
aiotaan
soveltaa
yhteistyökumppaneiden Valkealan kristillisen kansanopiston kanssa Kouvolan
alueella ja Kainuun opiston kanssa Kajaanin seudulla. Kummallakin paikkakunnalla
asuu Lieksaan verrattavissa oleva maahanmuuttajayhteisö.
TIIVISTELMÄ ENGLANNIKSI: A significant proportion of young adults with Finnish or immigrant background
excludes yearly from the education and employment because of various social
problems. Municipalities strive to alleviate the social exclusion by applying some
nationally funded methods of education, social policies and labor market policies.
Examples of these methods include rehabilitative work, methods supporting the
transitional phase of studies and workshops for young people. There are also
experimental projects in many municipalities with focus on prevention of social
exclusion of youth, youth unemployment and integration of immigrants.
There are currently over 500 immigrants in Lieksa of which 400 have arrived in the
country as asylym seekers. As in whole Finland, also in Lieksa the immigrant
population is generally younger to the original population. Moderate amount of
resources have been allocated to the integration of immigrants, sufficient only for
addressing the urgent and acute needs. In addition, few projects have addressed the
refinement of quality issues and processes. Nevertheless, there are still problems
such as low rate of integration between the immigrant and original populations,
attitudes towards immigrants at workplaces and by employers and immigrant
integration into Finnish culture and society. Also, a large subset of immigrant
population are youth and young adults. Among this subset, the adaptibility and
learning potential facilitates quicker integration but unfortunately predisposes the
persons to many social problems which can interfere with the integration process.
With this application, Lieksa Christian Community College applies funding for
development of services and service model for prevention of social exclusion among
youth and young adults in a multicultural environment. The aim of the services and
model is to prevent exclusion of young people with age between 16 and 25 from
education, society and employment. During the preparation phase we have already
produced an initial model which will be taken in use immediately when the project
starts. During the project the performance, model and the included services will be
refined according to the evaluation results from the balanced-score-card evaluation
method. The final aim is to produce a model with empirical evidence of its costeffectivity and high quality.
The model to be developed in CliDeMode-project has an emphasis on the postproject application in public or private sector social services. Aim is to apply the
model in the Kouvola-region by Valkeala Christian Institute and in Kajaani-area by
Kainuu College which both are collaborators of Lieksa Christian Community College.
Immigrant population similar to Lieksa exists in both regions.
Sisällysluettelo Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä .................................................................................. 5 Tarpeen kuvaus ................................................................................................................................................................................ 5 Hankkeen valmistelu ...................................................................................................................................................................... 6 Aiempien hankkeiden tulokset .................................................................................................................................................. 7 Tavoitteet ............................................................................................................................................................................................ 7 Uutuusarvo ja vaikutus toimintatapoihin .......................................................................................................................... 11 Varsinaiset kohderyhmät .......................................................................................................................................................... 11 Välilliset kohderyhmät ............................................................................................................................................................... 11 Hankesuunnitelma .................................................................................................................... 12 Konkreettiset toimenpiteet ...................................................................................................................................................... 12 Tulokset ja lyhyen sekä pitkän aikavälin vaikutukset .................................................................................................. 14 Toiminnan jatkaminen ja tulosten hyödyntäminen ...................................................................................................... 14 Yhteydet muihin hankkeisiin ..................................................................................................... 15 Muut hankkeeseen liittyvät Rakennerahasto-­‐hankkeet .............................................................................................. 15 Muut hankkeeseen liittyvät hankkeet ................................................................................................................................. 15 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä ...................................................... 15 Hakijan osaaminen ja kokemus hanketyöstä ja hankkeen sisällöstä ..................................................................... 15 HANKKEEN TARVE, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ TARPEEN KUVAUS Syrjäytymisen käsite määritellään yksilöiden, perheiden tai kokonaisten yhteisöjen
ajautumisena yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn
elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle [1]. Viimeaikoina
Suomessa
ja
Pohjoismaissa
on
huolestuttanut
nuorten,
erityisesti
maahanmuuttajataustaisen väestön, syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat ilmiöt kuten
rikollisuus. Tämän väestönosan joukossa erityisenä huolena on lisäksi ollut naisten ja
äitien
kotoutuminen
ja
asema
maahanmuuttajaperheissä.
Esimerkiksi
Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen
uuden
tutkimuksen
mukaan
osa
maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia reilusti enemmän
kuin kantaväestö [2]. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään kansallisella tasolla
sosiaali-, työvoima- ja koulutuspolitiikan keinoin. Tutkimuksen mukaan tämä onkin
ollut tuloksellista, koska kotouttamistoimet ja -koulutus näyttävät vähentävän esim.
rikollisuutta
[2].
Kotoutumiskoulutuksen,
maahanmuuttajien
integraation
kantaväestöön ja muiden syrjäytymistä ehkäisevien kasvatuksellisten toimenpiteiden
toteuttamisessa suomalaiset kansanopistot ovat tärkeässä roolissa.
Lieksassa maahanmuuttajaväestön määrä on kaksinkertaistunut kolmen viimeisen
vuoden aikana. Lieksassa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa 511
maahanmuuttajaa (väkiluku n. 12000), joista humanitäärisistä syistä tulleita oli yli 400
[3].
Pakolaistaustaisten
henkilöiden
suuri
määrä
on
edellyttänyt
kotoutumiskoulutuksen voimakasta kehittämistä ja Pielisen Karjalassa Lieksan
kristillinen opisto on ottanut sen alueelliseksi tehtäväkseen. Lieksan kristillinen opisto
on pieni, aktiivinen ja kansainvälinen kansanopisto, joka ylläpitää myös
lastensuojeluyksikköä ja maahanmuuttajanuorten perheryhmäkotia. Opisto järjestää
vapaan sivistystyön koulutusta, perusopetusta ja sen lisäopetusta sekä ammatillista
lisäkoulutusta. Opisto tarjoaa maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin
koulutusta kotoutumiskoulutuksena, sekä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen
opetusta ja varsinaista aikuisperusopetusta. Opistolla opiskelee vuosittain yli 100
maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanuorten perheryhmäkodin toiminnan loppuessa
vuoden 2014 loppuun Lieksan kristillinen opisto suunnittelee yksikköön kertyneen
osaamisen hyödyntämistä Lieksan ja muiden monikulttuuristen alueiden palvelujen
tuottamisessa.
Lieksassa kotoutumisprosessin kehittämiseen on panostettu kohtuullisesti ja
tavanomaisten kotouttamistoimenpiteiden lisäksi Lieksassa on 2010-luvulla toiminut
kaksi
ESR-rahoitteista
maahanmuuttajaväestöön
kohdistuvaa
hanketta:
Monikulttuurinen Lieksa (MoKuLi) ja Pakolaisen oppipolku (POP) –hankkeet.
Aiemmissa
hankkeissa
ja
maahanmuuttajatyössä
on
kehitetty
joitain
hankeorganisaatiossa hahmoteltuja toimintatapoja, joita on kokeiltu ja sovellettu
käytäntöön. Hankkeet eivät ole kuitenkaan synnyttäneet pysyvämpää toimintamallia,
jota olisi voitu hyödyntää hankkeiden loputtuakin ja johon kunta- ja yksityiset
organisaatiot olisivat voineet jatkossakin sitoutua.
Lieksassa esiintyy edelleen seuraavia konkreettisia ongelmia, joita nykyisillä
toimintatavoilla ei pystytä hallitsemaan:
-
Aito kulttuurien ja niiden edustajien välinen vuorovaikutus estyy
ennakkoluuloista ja tiedon puutteesta johtuen
Yritysten, työpaikkojen, organisaatioiden ja kuntalaisten suhtautuminen
maahanmuuttajaväestöön on edelleen ennakkoluuloista
Maahanmuuttajien kielitaito koetaan riittämättömäksi monissa opiskelu- ja
työtehtävissä
Maahanmuuttajien tapoihin ja uskomuksiin perustuvan toiminnan koetaan
häiritsevän joskus yhteistä opetus- tai työtoimintaa
Maahanmuuttajanuorilla esiintyy päihde- ja mielenterveysongelmia ja muita
elämänhallinnan ongelmia
Maahanmuuttajanuorten
hallitsematon
rahankäyttö
johtaa
usein
talousvaikeuksiin
Maahanmuuttajaäidit eristäytyvät yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työstä
Tämän hankkeen aikana toteutetaan palvelumalli, jonka avulla mm. edellä mainittuja
maahanmuuttajien kotoutumiseen ja kantaväestön sopeutumiseen liittyviä ongelmia
pystytään välttämään. Kehittämisen tavoite on saavuttaa riittävä laadun ja
kustannustehokkuuden välinen tasapaino, jotta kuntien ja alueellisten toimijoiden
niukat maahanmuuttajatyön resurssit voitaisiin kohdistaa entistä paremmin.
Lähteet
1. Moisio, Pasi; Karvonen, Sakari; Simpura, Jussi; Heikkilä, Matti (toim.). Suomalaisten
hyvinvointi 2008. Julkaisuvuosi: 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
2. Lehti M, Salmi V, Aaltonen M, Danielsson P, Hinkkanen V, Niemi H, Sirén R,
Suonpää K: OPTL:n tutkimuksia 265 - Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 17.6.2014.
3. Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. http://www.tilastokeskus.fi. Luettu 1.10.2014.
HANKKEEN VALMISTELU Olemme tehneet Lieksassa yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa hanketta
varten tilannekartoituksen, jonka piiriin kuului 40 pääosin 17-20-vuotiasta
maahanmuuttajanuorta, joista valtaosa miehiä. Yksi kasvava ryhmä tässä
ikäluokassa olivat myös äitiyslomalla olevat nuoret äidit. Kartoituksessa on selvitetty
nuorten elämäntilannetta, opiskelua ja mahdollista työllistymistä tai työllistymisen
potentiaalia.
Kartoituksien
yhteydessä
tehtiin
myös
henkilökohtaiset
kotoutumissuunnitelmat niiden puuttuessa. Hankkeen varsinainen kohderyhmä on
tätä joukkoa reilusti suurempi.
Kartoituksen perusteella suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat palveluohjauksen ja
kokonaisvaltaisen asiakasprosessin puuttuminen, joilla olisi saatettu ennaltaehkäistä
haasteita liittyen opiskelu- ja talousvaikeuksiin, asumiseen, vapaa-aikaan,
itsenäistymiseen ja kotoutumiseen. Konkreettisia haastatteluissa esiin tulleita asioita
olivat tarpeet opintojen tuessa, vapaa-ajan toiminnot ja kontaktit kantaväestön
nuoriin. Nuorten äitien tapauksessa sosiaalisien kontaktien vähäinen määrä ja
turvaverkoston puuttuminen näyttäisi olevan vaarassa johtaa eristäytymiseen omaan
yhteisöön ilman luonnollisia kontakteja suomalaisiin.
Lisäksi Lieksan kaupunki on aiemmin kartoittanut kantaväestön nuorten tilannetta.
Lieksassa on tällä hetkellä noin 70-80 iältään 18-21-vuotiasta nuorta aikuista, jotka
eivät ole perusopetuksen jälkeen ohjautuneet jatko-opintoihin tai työhön. Näille
nuorille on pyritty aiemmin järjestämään mm. Kuntouttavaa työtoimintaa, mutta
tilanne on haastava ja nuorten ongelmat ovat moninaisia. Monikulttuurisen
integraation tavoittelu edellyttää myös kantaväestön nuorison huomioimista ja
mukaan ottamista AsPaKe-hankkeen toiminnallisuuksiin.
AIEMPIEN HANKKEIDEN TULOKSET Lieksan kristillinen opisto ei ole ollut toteuttajana aiemmissa ESR-hankkeissa. Se on
kuitenkin ollut yhteistyökumppanina mm. Pakolaisen oppipolku (POP) ja
Monikulttuurinen Lieksa (MoKuLi) –hankkeissa, sekä toiminut näiden hankkeiden
ohjausryhmässä. MoKuLi –hankkeessa tuotettiin useita maahanmuuttajien ja
kantaväestön kohtaamiseen suunnattuja tapahtumia ja toiminnallisuuksia. Hankkeen
kokeiluja voidaan hyödyntää lähtökohtana AsPaKe –hankkeen toiminnalle. POP –
hankkeessa tuotettiin pakolaisten neuvontapalveluita sekä mallinnettiin neuvontaan
liittyvää prosessia pedagogisista lähtökohdista käsin. Hankkeen tuotoksia voidaan
käyttää AsPaKe –hankkeessa apuna ohjattaessa asiakkaita koulutuspalvelujen piiriin.
Pohjois-Karjalan alueella vaikuttaa myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän
hallinnoima nuorten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaamo-hanke, joka aikoo
sijoittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa on
keskusteltu yhteistyöstä liittyen monikulttuuristen nuorten ohjaamiseen sekä
aihepiiriin liittyvään konsultointiin ja koulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaamo-hankkeet
eivät suorita päällekkäisiä tehtäviä.
TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on sen aikana kehittyvää mallia ja palveluja soveltaen
tuottaa paikkakunnalle merkittäviä myönteisiä muutoksia maahanmuuttajien
sopeutumisessa yhteisöön ja elämäntapaan, sekä kantaväestön ja sen yritysten ja
yhteisöjen avoimuuteen maahanmuuttajia kohtaan. Hankkeen pääasiallisena
mittarina toimivat paikalliselle väestölle, yrityksille ja yhteisöille, sekä
maahanmuuttajille tehtävät haastattelututkimukset, sekä aineisto asiakkaiden
edistymisestä koulutuksessa, elämässä ja työssä.
Hankkeen valmisteluvaiheessa suunniteltiin aloittavaksi toiminnan malliksi
kokonaisuus (kts. kuva 1), jossa asiakasprofiloinnin (prosessi 1) avulla ohjataan
maahanmuuttajanuoria varsinaisiin palveluihin, joita ovat:
§
§
§
Palveluohjaus (prosessi 2A)
(Monikulttuurinen) konsultointi (prosessi 2B)
Coaching (prosessi 2C)
Alustavassa mallissa haluttiin painottaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden ottamista
mukaan toimintaan heti alkuvaiheessa. Alla kuvataan hankkeen palveluprosessit
yksilöllisine tavoitteineen.
Prosessin arviointi ja
iterointi
1. Asiakasprofilointi
[ Maahanmuuttajanuoret ]
Asiakaspalvelut
2A. Palveluohjaus
2B. Konsultointi
[ Monikulttuuriset nuoret ]
[ Yritykset ja yhteisöt ]
Toiminnan kehittyminen
3. Toimintamallin
päivittäminen
2C. Coaching
[ Ongelmanuoret ]
Tiedon kerääminen
Tulokset ja
vaikutukset
Kuva 1. Hankkeen alustava pääprosessi.
T1. Asiakasprofiloinnista tulee tehokasta ja vaikuttavaa Asiakasprofiloinnilla tarkoitetaan maahanmuuttajanuorten taustojen ja tilanteen
kartoitusta. Kartoituksessa pyritään selvittämään nuoren elämäntilanne ja historia,
sosiaaliset taidot ja ongelmat, sekä koulutuksen ja kotoutumisen taso. Elämäntilannetta, historiaa ja sosiaalisia ongelmia kartoitetaan keskusteluissa ja
kyselyin. Oppimisen ongelmissa voidaan tarvittaessa suorittaa pedagoginen
kartoitus, jossa pyritään tunnistamaan mahdollisia oppimisen ongelmia.
Oppimisvaikeuksien arviointi on erityisen haastavaa vieraasta kielestä ja kulttuurista
tulevan opiskelijan kohdalla. Erilaisia oppimisvaikeuksia ovat mm.:
•
•
•
•
•
•
•
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
Matematiikan vaikeudet
Kielelliset oppimisvaikeudet
Muistin vaikeudet
Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet
Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet
Motoriikan vaikeudet
Vaikeuksien tunnistaminen suoritetaan käyttäen Lieksan
kehittämää oppimisvaikeuksien tunnistamisen menetelmää.
kristillisen
opiston
Hankkeessa on tarkoitus kehittää käytänteitä, joilla asiakkaan luvalla (alaikäisen
osalta huoltajan) tietoja välitetään hakkeen, oppilaitosten ja viranomaisten välillä.
Hankkeen aikana asiakasprofilointiin pyritään luomaan selkeä toimintamalli, joka
ottaa huomioon asiakkaiden monikulttuurisen taustan.
Asiakasprofiloinnin yhteistyökumppaneina toimivat TE-hallinto ja Lieksan kaupungin
sosiaalitoimi.
T2. Palveluohjaus ratkaisee arjen ongelmia ja edistää merkittävästi monikulttuurista integraatiota Palveluohjaus on etsivää, hakevaa ja ohjaavaa työtä, joka:
§
§
§
§
§
§
§
Tukee arjen tarpeita, asioiden hoitoa, talousongelmien ratkomista
Ratkaisee vapaa-aikaan, harrastuksiin ja kouluun liittyviä haasteita
Tukee viranomaisyhteistyötä
Tukee nuoren itsenäistymistä
Ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä ja kasaantumista
Ehkäisee syrjäytymistä
Säästää resursseja pitkällä aikavälillä
Ohjaus sisältää:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Nuoren tulevaisuuden toiveiden ja tarpeiden suunnittelua
Psykososiaalisen tuen antamista; henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa,
esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan
palveluihin ohjaamista
Apua omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun
Apua asunnon hankkimiseksi
Tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen
Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun
Tukea harrastuksiin
Mahdollisuuden
osallistua
vertaistukiryhmään
(esim.
traumaattiset
kokemukset)
Ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön
Keskeisenä tavoitteena on herättää nuoren omaa aktiivisuutta asioiden hoitamiseen
ja vastuun kantamiseen.
Palveluohjauksen piiriin otetaan maahanmuuttajanuorten lisäksi myös kantaväestön
nuoria, joko ohjattaviksi tai myös toiminnallisuuksien ohjaajiksi. Ohjauksen piirissä
järjestetään tapahtumia ja toiminnallisuuksia kuten monikulttuurista läksykerhoa,
jonne kaikki nuoret ja nuoret aikuiset opiskelijat ovat tervetulleita.
Tällä hetkellä maahanmuuttajanuorten palveluohjaukselle ei Lieksassa ole selkeää
mallia, mikä aiheuttaa asiakkaiden ongelmien kasaantumista. Hankkeen päämääränä
on synnyttää luonteva ja kestävä palveluohjauksen toimintamalli, jota voitaisiin jatkaa
hankkeen jälkeen nuorten ohjaamisessa. Lisätavoitteena on tehostaa kotoutumista
sisällyttämällä palveluohjaukseen kantaväestön edustajia.
T3. Monikulttuurinen konsultointi helpottaa maahanmuuttajien pääsemistä mukaan työelämään ja muihin yhteisöihin Hankkeessa tarjotaan koulutus- ja konsultointipalvelua, jolla mahdollistetaan
maahanmuuttajanuorten pääsemistä vuoropuheluun ja toimintaan työelämän kanssa.
Tämä tapahtuu konsultoimalla työelämän organisaatioita mm. aiheista:
maahanmuuttajien kulttuurilliset erityispiirteet, osaamispotentiaali ja monikulttuurisen
työyhteisön hyödyt ja haasteet.
Työelämälle tarjotaan palveluja, joissa esimerkiksi työpaikkaohjauksen avulla
saavutetaan nuoren riittävä toimintakyky työpaikalla esim. kesätyössä tai
oppilaitoksen työharjoittelussa.
Palvelu sisältää myös työelämään ja työpaikkoihin tutustumista.
Tavoitteena on kehittää mallia niin, että nuorten oma aktiivisuus työelämään
herätetään ja yrittäjien ja yhteisöjen ennakkokäsityksiä puretaan, sekä mahdollisia
ongelmatilanteita työpaikoilla selvitetään.
T4. Coaching mahdollistaa maahanmuuttajille ominaisten psykososiaalisten ongelmien kartoitusta ja korjaamista Coaching tunnetaan myös nimellä neuropsykiatrinen valmennus. Käsite
”neuropsykiatrinen” viittaa psykiatriseen oireistoon, jolle tyypillistä on neurologinen
alkuperä. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat tarkkaavuuden ja
aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrooma sekä Touretten
oireyhtymä. Neuropsykiatrinen valmennus on kokonaisvaltaista valmennusta ja
ohjausta, jolla asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen pyritään tukemaan ja
kehittämään hänen arjen- ja elämänhallintaansa, toiminnanohjauksen taitoja sekä
ihmissuhdetaitoja. Se on kuntouttavaa toimintaa, jossa autetaan asiakasta
pääsemään eroon alisuoriutumisesta sekä ei-toimivista käyttäytymismalleista ja
omaksumaan uusia toimivampia toimintamalleja ja -taitoja. Neuropsykiatrinen
valmennus perustuu ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen lähestymistapaan, jossa
ongelmien etsimisen sijaan keskitytään hakemaan ratkaisuja. Neuropsykiatrista
valmennusta voidaan menetelmänä käyttää myös sellaisten asiakkaiden kanssa
työskenneltäessä, joilla ei ole diagnosoitu neuropsykiatrista oireyhtymää vaan
havaittu muita käyttäytymiseen tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
AsPaKe-hankkeen
Coaching-palvelun
tavoitteena
on
ratkaista
niiden
maahanmuuttaja-asiakkaiden ongelmia, joille on kehittynyt traumaperäisiä
mielenterveyden häiriöitä. Tavoitteena on myös kokeilla metodin hyödyllisyyttä
maahanmuuttajataustaisten nuorten käyttäytymishäiriöiden hoidossa.
T5. Hankkeen tuottama palvelumalli on kustannustehokas ja sovellettavissa Hankkeen aikana kehitettävät käytänteet kootaan yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka
voidaan ottaa käyttöön muissa vastaavissa monikulttuurisissa toimintaympäristöissä.
Näitä ovat esimerkiksi kunnat, kaupungit tai suurempien kaupunkien osat. Mallia voi
hyödyntää joko julkinen sektori tai yksityinen palvelun tarjoaja. Malli kuvataan
käyttäen Lieksan kristillisen opiston sähköistä Integrated Management System (IMS)
–laadunhallintajärjestelmää (http://www.ims.fi).
Tavoitteena on, että palvelumalli voidaan ottaa käyttöön muissa vastaavissa
toimintaympäristöissä, ja että kustannustehokkuus ja vaikuttavuus ovat
todennettavissa hankkeen aikana kertyneen empiirisen aineiston perusteella.
UUTUUSARVO JA VAIKUTUS TOIMINTATAPOIHIN §
§
§
§
§
§
Hankkeessa tuotetaan ensimmäinen nuorten aikuisten lähtökohtiin sopiva kotouttamisen
palvelumalli
Mallissa pyritään huomioimaan laadun lisäksi kustannustehokkuus
Asiakas- ja ratkaisukeskeisen menetelmän käyttäminen on keskeistä palvelujen
kehittämisessä. Tällä hetkellä kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten aktivoinnissa
käytetään menetelmiä ja palveluja, jotka ovat palveluntarjoajalähtöisiä.
Hankkeessa kokeillaan innovatiivisesti Coaching –metodiikkaa maahanmuuttajatyössä
Toiminta tuottaa ratkaisuja Lieksan ja muiden alueiden maahanmuuttajatyön haasteisiin
Muista aiemmista hankkeista poiketen painopiste on enemmän tuotosten saamisessa
hankkeen jälkeiseen käyttöön
VARSINAISET KOHDERYHMÄT AsPaKe-hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset että
kantaväestön
16-25
-vuotiaat
nuoret
ja
nuoret
aikuiset.
Lieksassa
maahanmuuttajataustaisten nuorten lukumäärä tässä ikäryhmässä on noin 80-100
henkeä.
VÄLILLISET KOHDERYHMÄT Välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen työntekijät, sidosryhmät ja muut kuntalaiset,
jotka hyötyvät hankkeen työllistävistä vaikutuksista ja tuloksista.
HANKESUUNNITELMA KONKREETTISET TOIMENPITEET Toimenpide 1 : Alkuvalmistelut Aika: 01 -­‐ 02 / 2015 Alkuvalmisteluihin kuuluvat mm. tilojen viimeistely, tiedottaminen asiakkaille,
yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, hankkeen toiminta- ja arviointisuunnitelmien
päivittäminen siltä osin kun on tarpeen.
Asiakaspalveluja varten Lieksan kristillinen opisto on vuokrannut Lieksan keskustasta
asiakaskunnan ja sidosryhmien kannalta keskeisellä paikalla olevat vuokratilat. Tila
on osittain jo hankkeen valmisteluvaiheessa kalustettu sopivaksi toimintaa varten.
Tässä vaiheessa hankitaan tiloihin vielä kalustoa palveluohjauksen sisältämiä
toiminteita varten.
Alkuvalmisteluihin kuuluu myös kustannuspaikan ja tilien luomien hanketta varten
yhdessä Accountor -tilitoimiston kanssa.
Alkuvaiheessa tehdään myös hankkeen tilannekartoitus haastattelututkimuksen
avulla. Kohteena ovat maahanmuuttajat, kantaväestö, sekä yritykset ja yhteisöt.
Tutkimuksella pyritään kartoittamaan tilanne ennen hankkeen varsinaista
aloittamista.
Toimenpide 2: Palveluprosessien 1 ja 2A käynnistäminen ja suorittaminen Aika: 01 / 2015 – 08 / 2016 Aluksi käynnistetään palveluprosessit:
§
§
Asiakasprofilointi (käynnistetty alustavasti jo valmisteluvaiheessa)
Palveluohjaus
Asiakasprofiloinnista ja palveluohjauksesta vastaavat kaikki hankeohjaajat (3 kpl) ja
osin myös hankepäällikkö. Palveluohjaukseen kuuluu pääasiassa asiakaskäynnit,
tukipalvelut, vertaistuki ja asiakkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ja koulutukset.
Viimeisistä voidaan mainita esimerkiksi läksy- ja harrastekerhot, joissa kantaväestön
nuoria pyritään saamaan mukaan ohjaajiksi ja ohjattaviksi.
Toimenpide 3: Palveluprosessien 2B ja 2C käynnistäminen Aika: 05 / 2015 – 08 / 2016 Käynnistetään palveluprosessit:
§
§
Monikulttuurinen konsultointi
Coaching
Hankkeen aikana koko henkilöstö osallistuu Neuropsykiatrinen valmentaja –
koulutukseen, joka rahoitetaan TE-hallinnon TäsmäKoulutus –tuella. Siten Coaching
–palvelua voidaan alkaa soveltamaan toukokuussa 2015.
Toimenpide 4: Väliarviointi ja toimintamallin päivittäminen Aika: 09 – 12 / 2015 Ennen väliarviointia suoritetaan tilannekartoitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn
haastattelututkimuksen avulla.
Hankkeen väliarvioinnin suorittaa ohjausryhmä. Väliarvioinnissa painopiste on
suunnitelman aikataulussa pysymisessä sekä hankkeen alkupuolella kerätyn
aineiston ja vaikuttavuuden analysoinnin tuloksissa.
Arvioinnin kohteena on tasapainotetun tuloskortin mukaisesti hankkeen tavoitteiden
toteutuminen henkilöstö, prosessi, talous ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden
näkökulman arvioinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta.
Arviointikysymyksinä ovat mm.:
o
o
o
o
o
o
Onko hanke edennyt aikataulun mukaan?
Ovatko käynnistetyt palvelut tuottaneet niille asetettuja tuloksia?
Mitä tulokset ovat?
Miten henkilöstö on motivoitunut hankkeen suorittamiseen?
Mitkä ovat tässä vaiheessa näkymät hankkeen jälkeisestä toiminnasta?
Miten asiakkaat ovat kokeneet palvelun ja hyötyneet siitä?
Toimenpide 5: Loppuraportointi Aika: 01 -­‐ 08 / 2016 Raportointiin kuuluu toimintamallin kuvaaminen siten, että se on siirrettävissä muihin
toimintaympäristöihin. Raportoinnin loppuvaiheessa tuotetaan loppuraportti ja
tilinpäätös. Raportoinnista vastaavat hankepäällikkö ja henkilöstö- ja talousasioista
vastaava hankeohjaaja.
Toimenpide 6: Loppuarviointi Aika: 09 / 2016 Ennen arviointia suoritetaan lopputilannekartoitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn
haastattelututkimuksen avulla.
Hankkeen loppuarvioinnin suorittaa ohjausryhmä. Siinä painopiste on asetetuissa
tulostavoitteissa.
Arvioinnin kohteena on tasapainotetun tuloskortin mukaisesti hankkeen tavoitteiden
toteutuminen henkilöstö, prosessi, talous ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden
näkökulman arvioinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta.
Arviointikysymyksinä ovat mm.:
Etenikö hanke aikataulun mukaan?
Saatiinko kaikki palvelut tehokkaasti käyntiin?
Tuottivatko käynnistetyt palvelut tuottaneet niille asetettuja tuloksia?
Saatiinko palveluista kehitettyä toimintamalli, joka on tarpeeksi vetovoimainen
muualla sovellettavaksi?
Toteutuuko hankkeen jatkoksi suunniteltu toiminta?
Miten asiakkaat ovat kokeneet palvelun ja hyötyneet siitä?
o
o
o
o
o
o
TULOKSET JA LYHYEN SEKÄ PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET Hankkeen tuloksena syntyvät edellä kuvatut palveluprosessit:
§
§
§
§
§
Asiakasprofilointi
Palveluohjausprosessi
Monikulttuurisen konsultoinnin prosessi
Coaching mahdollistaa maahanmuuttajille ominaisten psykososiaalisten
ongelmien kartoitusta ja korjaamista
Hankkeen tuottama palvelumalli on kustannustehokas ja sovellettavissa
hankkeen jälkeen
Pidemmän aikavälin vaikutukset:
§ Syrjäytymisen väheneminen
§ Perusopetuksen jälkeen vailla opiskelupaikkaa tai työtä olevien 16-25 –
vuotiaiden nuorten aikuisten määrän merkittävä vähentyminen
kohderyhmässä
§ Kansallisesti merkittävän toimintamallin syntyminen monikulttuuristen
toimintaympäristöjen sosiaalisten ongelmien hallintaan
§ Työllisyyspoliittiset vaikutukset
TOIMINNAN JATKAMINEN JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN §
§
§
Toimintamallista kehitetään hankkeen aikana selkeä tuote, jota voidaan
hyödyntää myös muissa toimintaympäristöissä Lieksan lisäksi
Mallia sovelletaan ainakin Kajaanin ja Kouvolan seuduilla yhteistyöopistojen
kanssa
Mallin soveltamista pyritään jatkamaan kaupallisella periaatteella Lieksassa
ja muualla
YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN MUUT HANKKEESEEN LIITTYVÄT RAKENNERAHASTO-­‐HANKKEET Pohjois-Karjalan alueella vaikuttaa myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän
hallinnoima nuorten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaamo-hanke, joka aikoo
sijoittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa on
keskusteltu yhteistyöstä liittyen monikulttuuristen nuorten ohjaamiseen sekä
aihepiiriin liittyvään konsultointiin ja koulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaamo-hankkeet
eivät suorita päällekkäisiä tehtäviä.
MUUT HANKKEESEEN LIITTYVÄT HANKKEET Hankkeen tiloissa ja toiminnan piirissä suoritettava läksykerhotoiminta rahoitetaan
ajalla 1.1. – 31.5.2015 Opetushallituksen rahoittaman opintoseteliavustuksen turvin.
Opintoseteliavustuksesta (yht. 120.000 EUR) suurin osa käytetään opetustoimintaan
Kylänlahdessa
Lieksan
kristillisen
opiston
päätoimipisteessä.
Opintoseteliavustuksesta läksykerhoon kohdistuvat vain opettajan palkkakulut
läksykerhon ajalta.
HAKIJAN OSAAMINEN, HANKKEEN RISKIARVIOINTI JA OHJAUSRYHMÄ HAKIJAN OSAAMINEN JA KOKEMUS HANKETYÖSTÄ JA HANKKEEN SISÄLLÖSTÄ Lieksan kristillinen opisto on kansainvälinen kansanopisto, joka ylläpitää myös
lastensuojeluyksikköä ja maahanmuuttajanuorten perheryhmäkotia. Opisto järjestää
vapaan sivistystyön koulutusta, perusopetusta ja sen lisäopetusta sekä ammatillista
lisäkoulutusta. Opisto tarjoaa maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin
koulutusta kotoutumiskoulutuksena, sekä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen
opetusta ja varsinaista aikuisperusopetusta. Opistolla opiskelee vuosittain yli 100
maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanuorten perheryhmäkodin toiminnassa on tarjottu
hankkeen substanssiin liittyviä palveluita jo kuden vuoden ajan ennen hankkeen
aloittamista.
Henkilöstö
koostuu
maahanmuuttajatyön
ammattilaisista.
Hankehenkilöstön joukossa on kaksi sosionomia, yksi lasten ja nuorten erityisohjaaja
ja yksi nuoriso-ohjaaja.
Lieksan kristillisen opiston vuosittainen hanketoiminta kattaa noin 4-8% sen
liikevaihdosta (n. 3 MEUR). Vuonna 2014 on saatu hankerahoituksia neljään eri
Opetushallituksen ja OKM:n rahoittamaan hankkeeseen yli 200.000 euron edestä.
Siten opistolla on vankka kokemus hankkeiden toteuttamisesta.