Opas Namibiaan terveysalan vaihtoon lähtevälle
Opas Namibiaan terveysalan vaihtoon lähtevälle Mylly, Kati Pursiainen, Milla Päkkilä, Minna Rantanen, Natalia 2011 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Namibië Kati Mylly Milla Pursiainen Minna Päkkilä Natalia Rantanen Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Syyskuu, 2011 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Hoitotyön koulutusohjelma Tiivistelmä Kati Mylly, Milla Pursiainen, Minna Päkkilä, Natalia Rantanen Opas Namibiaan terveysalan vaihtoon lähteville opiskelijoille Vuosi 2011 Sivumäärä 26 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas kansainväliseen hoitotyön vaihtoon ja harjoitteluun Namibiassa osallistuville Laurea-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoille. Työn tekijät ovat henkilökohtaisesti suorittaneet työharjoittelun Namibiassa ja kokeneet tärkeäksi koota oppaan, joka auttaa tulevia opiskelijoita perehtymään terveysalan vaihtoon Namibiassa. Opas sisältää työn tekijöiden mielestä hyödyllisiä ohjeita käytännön asioiden hoitamiseen, työharjoitteluun ja kulttuurisesti huomioitaviin asioihin. Oppaaseen nostetut asiat perustuvat University of Namibia:n, Katutura State Hospital:in ja Windhoekin pelastusaseman henkilökunnalta saatuihin tietoihin, sekä kirjallisiin lähteisiin ja opiskelijoiden omakohtaisiin kokemuksiin. Opinnäytetyöprosessin lopputuloksena syntyi teoriaosuudesta ja oppaasta muodostuva kokonaisuus. Teoriaosuudessa tutustutaan kulttuuri-käsitteeseen, erilaisten kulttuurien kohtaamiseen ja kulttuurishokkiin. Opinnäytetyö kokonaisuudessaan perustuu monikulttuuriseen hoitotyöhön. Asiasanat: Namibia, opiskelijavaihto, työharjoittelu, hoitotyö, opas Laurea University of Applied Sciences Tikkurila Degree Programme in Nursing Abstract Kati Mylly, Milla Pursiainen, Minna Päkkilä, Natalia Rantanen Namibië Year 2011 Pages 26 The purpose of the thesis was to produce a guide for the health care students who participate in an international exchange and internship in Namibia at Laurea University of Applied Sciences. The authors of the thesis have personally taken part in the internship in Namibia and experienced the importance of assembling a guide which will help future students to learn about student exchange in Namibia. The guide includes useful information from the viewpoint of the authors on practical affairs, job training, and cultural issues to consider. The facts are based on the information gathered from the staff at University of Namibia, Katutura State Hospital and Windhoek rescue station, as well as literary sources and the students’ personal experiences. The thesis consists of a theoretical part and a guidebook. The theoretical part introduces the concept of culture, meeting different cultures and culture shock. The thesis as a whole is based on multi-cultural nursing. Keywords: Namibia, student exchange, internship, nursing, guide Sisällys Johdanto .................................................................................................. 6 1 Monikulttuurisuus ja kulttuurishokki ........................................................... 7 1.1 2 3 Kulttuurilähtöinen hoitotyö ...................................................................... 9 2.1 Eri kulttuureista tulevat potilaat ..................................................... 10 2.2 Auringonnousumalli ..................................................................... 11 Koulutuksen merkitys monikulttuurisuudessa ................................................ 12 3.1 4 Monikulttuurisuus työyhteisöissä....................................................... 8 Opiskelijavaihto ......................................................................... 13 Opas hoitotyön kansainväliseen oppimiseen Namibiassa ................................... 14 4.1 Oppaan suunnittelu ..................................................................... 14 4.1.1 Terveysaineiston tarpeen ja kohderyhmän määrittely .................... 15 4.1.2 Viestintäkanavan valinta, tuotannon suunnittelu ja ulkoasu ............. 15 4.2 Oppaan kokoaminen ja toteuttaminen .............................................. 16 4.3 Oppaan arviointi ......................................................................... 17 4.3.1 Palautekyselyn toteutus ........................................................ 17 4.3.2 Palautekyselyn tulokset ........................................................ 18 5 Pohdinta............................................................................................ 18 Lähteet ................................................................................................... 20 Kuviot 1 Madeleine Leiningerin auringonnousumalli .............................................. 21 Kuviot 2 Kulttuurisen kompetenssin osa-alueet hoitotyön vaihto-opiskelussa ................ 22 Taulukot 1................................................................................................ 23 Kysely oppaan sisällöstä ............................................................................... 23 Taulukot 2................................................................................................ 24 Kysely oppaan sisällöstä: Vaihtoon lähtevät........................................................ 24 Taulukot 3................................................................................................ 25 Kysely oppaan sisällöstä: Jo vaihdossa olleet ...................................................... 25 Liite 1: Opas ............................................................................................. 26 Johdanto Opinnäytetyön aiheena on opas Namibiaan harjoitteluun lähteville terveysalan opiskelijoille. Työn tekijöinä toimivat neljä vuosina 2010–2011 vaihtoon henkilökohtaisesti osallistunutta sairaanhoitajaopiskelijaa Laurean Tikkurilan toimipisteestä. Oppaaseen valitut asiat ovat työn tekijöiden mielestä oleellisia ja hyödyllisiä Namibiassa suoritettavaa harjoittelua varten. Vanhempaa materiaalia on olemassa, mutta omakohtaisesta kokemuksestamme aineiston päivittäminen oli kuitenkin mielekästä ja tarpeellista. Oppaan avulla halutaan helpottaa seuraavien opiskelijoiden tiedonhakua jakamalla omakohtaisia kokemuksia. Tarkoituksena on ohjata opiskelijaa aina matkan suunnittelusta kotiinpaluuseen asti. Opas sisältää hyödyllisiä ohjeita opiskeluun, käytännön asioiden hoitamiseen ja kulttuurisesti huomioitaviin asioihin. Opiskelijoita rohkaistaan lähtemään ulkomaanvaihtoon tai harjoitteluun ja etenkin Namibiaan. Oppaaseen nostetut asiat perustuvat University of Namibia:n, Katutura State Hospital:in ja Windhoekin pelastusaseman henkilökunnalta saatuihin tietoihin sekä kirjallisiin lähteisiin ja opiskelijoiden omakohtaisiin kokemuksiin. Opas kokonaisuudessaan perustuu monikulttuuriseen hoitotyöhön ja korostaa sen tärkeyttä. Teoriaosuudessa perehdytään kulttuuri-käsitteeseen, erilaisten kulttuurien kohtaamiseen ja kulttuurishokkiin. Kansainväliseen vaihtoon lähtevän opiskelijan on tärkeää tutustua kohdemaan kulttuuriin, jolloin sopeutuminen uuteen ympäristöön käy helpommin. 7 1 Monikulttuurisuus ja kulttuurishokki Kulttuuri muodostuu arvoista, perinteistä, uskomuksista sekä käytännöistä. Se on samaan yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuri siirtyy aina sukupolvelta toiselle ja sillä tarkoitetaankin kaikkia asioita, jotka ihmiset ovat oppineet historiansa aikana ja joihin he uskovat. Mielipiteet, arvot sekä ajatukset heijastavat olennaisen osan kulttuuria. Kulttuuri on asia, joka muodostuu yhteisön omaksumista uskomuksista, tiedoista, laista, tavoista, moraalikäsityksistä sekä tottumuksista. (Vartia, Bergbom, Giorgiani, Rintala-Rasmus, Riala & Salminen 2007.) Globalisaatiolla on ihmisten ja yhteisöjen elämään myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Globalisaatio muuttaa maailman yhteisöjen valtasuhteita ja lähentää niitä toisiinsa, mutta tuo mukanaan myös erilaisia eturistiriitoja. Kansallinen kulttuuri johon ihminen syntyy, on keskeinen perusta kulttuurisen identiteetin muodostumiselle. Kulttuurien moninaisuus ei liity pelkästään ihmisten etniseen taustaan vaan myös niihin moniin alakulttuureihin joihin jokainen ihminen kuuluu ja joiden kautta kulttuuri-identiteettimme rakentuu. Globalisaation seurauksena yleisesti uskotaan kansallisten kulttuuri-identiteettien heikentyvän. Uuteen kulttuuriympäristöön tulleen ihmisen elämässä tapahtuu usein monia samanaikaisia muutoksia. Elämä uudenlaisessa kulttuuriympäristössä saattaa tuntua kaaokselta. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009: 12–23.) Kun mennään erilaiseen kulttuuriseen ympäristöön, joudutaan kokemaan tietynlaisia sopeutumisprosesseja. Kulttuurin vaihtumisen kokemiseen vaikuttaa muun muassa persoonallisuus, kulttuuritausta, lähtemiseen vaikuttaneet syyt sekä vastaanottavan maan suhtautuminen (Alitolppa-Niitamo 1993: 30). Ihmisen siirtyessä omasta kulttuurista vieraaseen joutuvat hänen minäkuvansa, maailmankuvansa, arvonsa ja asenteensa testaukseen. Näiden asioiden läpikäymisestä johtuvaa ilmiötä kutsutaan kulttuurishokiksi. Kulttuurishokissa tutut merkit ja merkitykset katoavat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja muodostuu stressi- ja jännitystila. Tasapainon järkkymisestä ja negatiivisista tuntemuksista huolimatta kulttuurishokki on tilaisuus henkiseen kasvuun, omien lähtökohtien tiedostamiseen ja luutuneiden ajatusmallien uudelleen muodostumiseen. (Metsälä 1999: 23–24.) Uudistavan oppimisprosessin käynnistää kulttuurishokki. Sen ylittämiseksi oppija joutuu kriittisesti tarkastelemaan omia aikaisempia kokemuksiaan ja perusolettamuksiaan kulttuurista sekä jakamaan kokemuksiaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, hankkimaan kulttuurista tietoa sekä kokeilemaan ja omaksumaan aikaisemmasta poikkeavia toimintatapoja selvitä uudessa ympäristössä. Oppimisprosessin myötä tuloksena voi kehittyä maailmankuvaltaan ja asenteiltaan muuttunut ihminen. (Abdelhamid ym. 2009: 53-59.) 8 1.1 Monikulttuurisuus työyhteisöissä Monikulttuurisuudella tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa työyhteisössä työskentelee eri kulttuureista tulleita työntekijöitä. Monikulttuurisuudella voidaan tarkoittaa myös yhteisön asennetta sekä suhtautumista. Monikulttuuriselle työyhteisölle on ominaista, että kulttuuriset ryhmät säilyttävät omat ominaispiirteensä yhteisössä sekä hyväksyvät muiden etnisten ryhmien piirteet. (Vartia ym. 2007.) Työpaikoilla on meneillään nopea kulttuurinen monimuotoistuminen, joka luo uusia haasteita työyhteisöihin. Suurimpia haasteita aiheuttavat eri kulttuureista tulevien sovittautuminen yhteisöön sekä yhteistyön muodostuminen eri etnisten ryhmien välille. Sosiaalinen kanssakäyminen sekä työyhteisön toimivuuden ylläpitäminen aiheuttaa myös omat ongelmansa. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevilla työntekijöillä on myös omat vaatimukset, odotukset ja tarpeet esimerkiksi työterveyshuoltoon sekä työsuojelutoimintaan, jotka on osattava huomioida organisaation toiminnassa. (Vartia ym. 2007.) Monissa työyhteisöissä monikulttuurisuutta on alettu hyödyntää yhä enemmän ja painopiste on siirtymässä työntekijöiden erilaisuuden hyödyntämiseen. Monikulttuurisen työympäristön ajatellaan vahvistavan organisaation arvopohjaa, kehittävän palvelun tasoa ja asiakastyytyväisyyttä sekä houkuttelevan uusia työntekijöitä. Kun työntekijöitä saadaan lisää, myös työvoimapula helpottuu. (Vartia ym. 2007.) Työpaikan kulttuurisen moninaisuuden aste on tärkeä sosiaalinen tekijä työntekijöille. Yksittäisen maahanmuuttajatyöntekijän kannalta puolestaan on merkittävää, onko työyhteisössä myös muita samasta maasta tai kulttuurista tulleita. Jos samasta kulttuurista on useampia työntekijöitä, on merkitys yksilöpsykologinen sekä yhteisöllinen. Sosiaaliset suhteet oman etnisen ryhmän kanssa ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja usein oman kulttuurisen ryhmän jäsenten väliset suhteet ovat hyvät. (Vartia ym. 2007.) Työpaikkaa hakiessa korostuu niin työntekijän kuin työnantajan kielitaidon merkitys. Etenkin työhaastattelutilanteessa puutteet kielitaidossa hankaloittavat työntekijöiden palkkaamista, vaikka työntekijä olisikin muuten pätevä. Työnantajan on lisäksi osattava arvioida ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden koulutuksen vastaavuus sekä hoitoalan laillistukset. Palkattaessa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, sosiaalisen tuen tarve korostuu esimiehen ja työntekijän välillä. (Vartia ym. 2007.) Ulkomaalaistaustaisilla työnhakijoilla, niin Suomessa tutkinnon suorittaneilla kuin muillakin maahanmuuttajilla, on vaikeuksia sijoittua suomalaisille työmarkkinoille. Ulkomaalaisten määrä on kuitenkin kasvanut 1900-luvulta alkaen, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että 9 kansainvälisyydestä on tullut osa julkisen sektorin toimintaa. Kansainvälinen yritystoiminta on monimuotoisempaa kuin kansallinen. (Söderqvist 2005.) 2 Kulttuurilähtöinen hoitotyö Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana ja hänen toimintaansa ohjaavat hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, säädökset ja ohjeet. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen muodostuu kymmenestä osa-alueesta, jotka ovat: eettinen toiminta, terveyden edistäminen, hoitotyön päätöksenteko, ohjaus ja opetus, yhteistyö, tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen, monikulttuurinen hoitotyö, yhteiskunnallinen toiminta, kliininen hoitotyö ja lääkehoito. (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 2006: 24.) Kaikki edellä mainitut osa-alueet muodostavat kokonaisuuden ja täydentävät toisiaan. Kaikki osaalueet hallitessaan hoitajalla on tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen. Monikulttuurisuus korostuu yhä enemmän hoitotyössä. Työyhteisössä on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, työntekijöitä ja potilaita eri kulttuureista. Sairaanhoitajan tulee tuntea kulttuurien merkitys hoitotyössä ja terveyden edistämisessä. Hoitajien tulee kyetä toimimaan niin monikulttuurisissa työyhteisöissä ja kansainvälisissä tehtävissä kuin erilaisia kulttuureita edustavien yksilöiden ja perheiden kanssa. (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 2006: 24.) ”…Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon…” (L1992/785). Eri kulttuurista tulevien ihmisten kohtaaminen on haastavaa, jos heidän tapojaan ei ymmärrä. Siksi olisi hyvä perehtyä ainakin pääpiirteittäin muihin kulttuureihin, jotta niiden edustajien kanssa pystyy työskentelemään luonnollisesti. Säädöksiin on kirjattu myös sairaanhoitajan ammatin vaatima kielitaito. Suomessa hoitajan on kyettävä kommunikoimaan potilaan kanssa myös ruotsin- ja englanninkielellä. On tärkeää, että tieto ilmaistaan oikein, eikä mikään jää kummaltakaan osapuolelta epäselväksi. ”Monikulttuurisella hoitotiedolla tarkoitetaan prosessia, jossa terveydenhuollon työntekijä etsii ja hyödyntää luotettavaa kulttuurista tietoa potilaasta ja soveltaa sitä hoitotyön tarpeen määrityksessä, tavoitteiden asettelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa” (Abdelhamid ym. 2009: 107). Kulttuurinen hoitotyö tarkoittaa työympäristöä, jossa työskennellään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa. Terveydenhoitoalalla niin asiakaskuntaan kuin työntekijöihinkin kuuluu edustajia eri etnisistä ryhmistä. (Räty 2002.) Hoitohenkilökunnan on tämän takia tunnettava eri kulttuureita, jotta pystyy olemaan hoitosuhteessa eri kulttuureista tulevien henkilöiden kanssa. Kulttuurista hoitotyötä on viime aikoina alettu tutkia entistä enemmän, sillä on haluttu selvittää eri maiden sekä kulttuurien hoitotyön menetelmiä. Monikulttuurisen hoitotyön pohjaksi on myös kehitetty erilaisia 10 teorioita hoitotieteen avulla. Teorioita käytetään hyödyksi niin käytännön hoitotyössä kuin monikulttuurisen hoitotyön opetuksessa. (Ketola 1995.) Työntekijöiden kulttuurisen osaamisen kehittämiselle on tarvetta sillä erilaisista kulttuureista olevien asiakkaiden ja työntekijöiden määrä on kasvussa suomalaisessa terveydenhuollossa. Erilaisia kulttuureita kohdatessa joudutaan tilanteeseen, jossa kummankin osapuolen tulee olla suvaitsevia toisen arvomaailmaa ja toimintatapoja kohtaan. Useimmiten tämä taito on opittava. Monikulttuurisessa hoitotyössä työntekijän on laajennettava maailmankatsomustaan ja moniarvoisuuttaan. Kulttuurinen kompetenssi ja monikulttuurisen hoitotyön taidot ovat tärkeä osaamisalue kansainvälistyvässä maailmassa. Kahden kulttuurin törmätessä terveydenhuollossa saatetaan helposti joutua kulttuuriseen konfliktiin. Monesti nämä konfliktit syntyvät niistä stereotypioista joita jokaisella on erilaisuutta kohtaan. Työntekijöiden olisi hyvä kehittää monikulttuurisia taitojaan. Monikulttuurinen hoitotyö on tärkeä ammatillinen osaamisalue, jota arvostetaan kaikkialla maailmassa. (Abdelhamid ym. 2009: 7-10.) Kulttuurinen kompetenssi eli kulttuurinen pätevyys tarkoittaa ihmisen kulttuurista osaamista ja taitoa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi mahdollistaa eettisesti hyväksyttävän hoitosuhteen ja voimaistaa asiakasta. Hoitotodellisuudessa kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa hoitajan laaja-alaista taitoa sekä herkkyyttä kohdata erilaisuutta ympäristössään sekä pyrkiä yhteisesti hyväksyttäviin kompromisseihin konfliktitilanteissa. Monikulttuurisia terveyspalveluita kehittäessä kulttuurisen kompetenssin tarve ulottuu palveluorganisaation kokonaisuuteen ja sen eri tasoille. Tämä tarkoittaa sitä että kyse on yhtä paljon organisaation kuin yksittäisten toimijoiden kulttuurisista taidoista. (Abdelhamid ym. 2009: 32–42.) 2.1 Eri kulttuureista tulevat potilaat Kulttuuri on sidonnainen siihen, miten sairaus koetaan, milloin hakeudutaan lääkäriin ja sairauden hoitokäytänteisiin. Nämä kaikki seikat vaikuttavat merkittävästi sairastamiseen. Ihmisten sairauskäyttäytyminen vaihtelee suuresti ja siihen on yhteydessä muun muassa lääketieteen tuntemus, perhetekijät, sosiaalinen asema, elämäntilanne, hoitosysteemiin liittyvät odotukset, asenteet ja arvot. Näin ollen hoitotyössä kannattaa kiinnittää huomiota potilaan kulttuuriseen ympäristöön. (Pakaslahti & Huttunen 2010: 273.) Kun selvitetään potilaan taustatietoja, pitäisi samalla kartoittaa potilaan kulttuurisia taustatekijöitä. Hoitajan tulisi esimerkiksi selvittää miten tärkeänä potilas pitää kulttuurisia tapoja, kuten ruokavalioon, sukupuoleen tai ikään liittyviä asioita. Lisäksi on huomioitava 11 kulttuuriset erityiskysymykset, jotka koskevat yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, kieltä, kommunikaatiota, aikakäsitystä, uskontoa sekä suhdetta uskontoon. Hoitosuhteessa on huomioitava myös akkulturaatio eli se, miten yksilö tai ryhmä sopeutuu uuteen kulttuuriin. Kulttuurien kohtaamisesta aiheutuneet muutokset voivat aiheuttaa stressiä akkulturaatiovaiheessa olevalle potilaalle, joten hoitajan on osattava huomioida se arvioidessa potilaan tilaa. (Abdelhamid ym. 2009:108–113.) Hoitosuhteessa kaikkia tulisi kohdella tasavertaisesti, vaikka tutkimusten mukaan maahanmuuttaja taustaisia henkilöitä on helpompi kohdella huonommin kuin alkuperäistä väestöä. Tähän vaikuttavat se, että maahanmuuttajat eivät välttämättä tunne palvelujärjestelmää eikä lainsäädäntöä tarpeeksi hyvin ja ongelmana voi olla myös kielimuuri sekä erilaiset tavat. Lisäksi hoitohenkilökunnan asenteet vaikuttavat paljon siihen millaista palvelua potilas saa. (Kyllönen-Saarnio & Nurmi 2005.) Hoitotyössä hoitajan ja potilaan erilainen viestintätyyli ja yhteisen kielen löytyminen voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Kommunikoitaessa elein, kehon liikkeillä, äänensävyillä tai kasvojen ilmeillä voivat kulttuuriset erot tuottaa hoitajalle ja potilaalle vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Samat eleet eivät tarkoitakaan välttämättä samaa asiaa. Jotta yhteinen ymmärrys syntyisi, pitäisi potilaan ja hoitajan välille syntyä tunneside. Tällä tarkoitetaan sitä, että hoitajan pitäisi luoda omalla puheellaan sekä käyttäytymisellään luottamusta herättävä ilmapiiri. (Abdelhamid ym. 2009: 116–117.) Länsimaiseen aikakulttuuriin kuuluu, että asiat tapahtuvat sovitusti ja aikatauluja noudatetaan. Asioissa edetään yleensä suunnitelmien mukaan ja kulttuurissa korostuu täsmällisyys. (Abdelhamid ym. 2009: 117–118). Toisissa kulttuureissa, kuten Afrikan maissa, aikaa pidetään rajattomana ja asioiden annetaan tapahtua omalla painollaan. Erilaiset aikakäsitykset aiheuttavat omat haasteensa hoitotyössä. 2.2 Auringonnousumalli Madeleine Leiningerin laatima niin sanottu auringonnousumalli (The Sunrise Model) kuvaa transkulturaalisen hoitotyön teorian osa-alueet. Ympyrän yläpuoli kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotyöhön kielen ja ympäristön välityksellä. Nämä tekijät taas vaikuttavat alempana oleviin tekijöihin, kuten kansanomaisiin ja ammatillisiin tekijöihin ja hoitotyön järjestelmiin. Kokonainen aurinko edustaa sitä, mitä hoitotyön ammattihenkilön täytyy ottaa huomioon ymmärtääkseen inhimillistä hoitoa ja terveyttä. Leiningerin teorian perusperiaatteita on, että auringonnousumalli kuvaa ihmistä kulttuuritaustastaan sekä 12 yhteiskuntarakenteestaan erottamattomana. Katso kuvio 1 sivu 20. (Marriner-Tomey 1994:420–421.) Malli symboloi auringon eli hoitamisen nousua. Siinä on neljä tasoa, joista ensimmäisellä tasolla on kulttuurilähtöisen hoidon maailmankatsomus. Hoitajan tulisi siis muodostaa kuva potilaan maailmankatsomuksesta, jotta hänen olisi helpompi huomioida potilaan kulttuuritausta. Toisella tasolla mallissa ovat kulttuuri ja maailmankatsomukselliset tekijät eli arvot ja elämäntavat, poliittiset ja oikeudelliset tekijät, taloudelliset, koulutukselliset, teknologiset, uskonnolliset ja filosofiset tekijät sekä sukulais- ja sosiaaliset tekijät. Kolmannella tasolla auringonnousumallissa ovat hoitamisen ilmenemistavat, muodot ja käytännöt, jotka muotoutuvat mallin ensimmäisellä tasolla olevien tekijöiden kautta. Päämääränä on yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi. (Marriner-Tomey 1994: 420–421.) Horisontin alapuolella ovat kansanomaiset ja ammatilliset hoitotyön järjestelmät ja ne toimivat vuorovaikutuksessa horisontin yläpuolella olevien tekijöiden kanssa. Hoitotyön päätöksiä tehdessään hoitaja voi käyttää apunaan kolmenlaisia hoitotyön keinoja, joita ovat kulttuurisen hoidon säilyttäminen tai ylläpito, mukauttaminen tai sovittaminen ja uudelleenmuotoilu tai -järjestäminen. (Marriner-Tomey 1994: 420–421.) Alimpana mallissa on kulttuurin mukainen hoitotyö, johon kaikki mallissa aiemmin esitetyt asiat tähtäävät. Yhdessä puoliskot muodostavat kokonaisen auringon. Kuvio edustaa kaikkea sitä mitä sairaanhoitajien täytyy ottaa huomioon ymmärtääkseen inhimillistä hoitoa ja terveyttä. (Marriner-Tomey 1994: 420–421.) 3 Koulutuksen merkitys monikulttuurisuudessa Koulutus on keskeistä hoitotyön käytännön kansainvälistymisessä ja monikulttuuristumisessa. Korkeakoulujen kansainvälisyysstrategia vuosille 2009–2015 nimeää viisi päätavoitetta, jotka ovat aidosti kansainvälisten korkeakouluyhteisöjen kehittäminen, korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen, osaamisen viennin edistäminen, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen. Eurooppalaisten korkeakoulujen yhteinen tunnustaminen ja työvoiman vapaa liikkuvuus Euroopan alueella ovat haasteita kulttuuristen taitojen oppimiselle. Suomalainen hoitaja ei välttämättä jää tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen vaan hakeutuu työskentelemään muualle. Monikulttuurisen hoitotyön kehittämiseksi kaikki hoitotyön opetussuunnitelman opintokokonaisuudet voitaisiin suunnitella niin, että ne tukevat monikulttuuristen tapojen oppimista. Opiskelijoiden tulisi olla koko koulutuksensa ajan kontaktissa erilaisista kulttuureista tuleviin ihmisiin luonnollisena osana teoreettisia opintoja ja harjoittelua. (Abdelhamid ym. 2009: 24–27.) 13 Monikulttuurisen hoitotyön oppimiseen on monia viitekehyksiä. Monikulttuurisia taitoja ei voi oppia pelkästään kulttuuriseen tietoon ja kirjallisuuteen perehtymällä. Kulttuurisia taitoja ja monikulttuurista hoitotyötä voi oppia vasta kun oppimiseen liitetään todellisia kulttuurisia kokemuksia ja kohtaamisia. Oppijan tulisi päästä tai joutua itselle vieraan kulttuurin vaikutuksen ympäröimäksi, jotta kulttuurinen osaaminen voisi todella kehittyä. Pitkä oleskelu tai asuminen toisessa kulttuurissa tai pitkäaikainen työskentely toisen kulttuurin parissa on niin kokonaisvaltainen kokemus, että voidaan puhua olemisesta vieraan kulttuurin vaikutuksen ympäröimänä. Hoitotyön koulutuksessa kulttuurin todellinen oppiminen toteutuu esimerkiksi riittävän pitkänä ulkomaan vaihto-opiskeluna. (Abdelhamid ym. 2009: 53.) Monikulttuurisia taitoja oppivat helpoiten sellaiset joilla on herkkyyttä omien asenteiden ja arvomaailman tarkasteluun sekä kykyä syväsuuntautuneeseen oppimiseen. Hyvät sosiaaliset suhteet ympäröivään kulttuuriin ovat tärkeitä uudistavassa oppimisen prosessissa. Terveysalan koulutuksen tehtävänä on käynnistää ja vahvistaa opiskelijoiden kulttuurisen tietoisuuden kehittymistä, jotta hoitajat tulevaisuudessa saavat riittävät valmiudet monikulttuurisen tiimityön toteuttamiseksi. Monikulttuuristen taitojen oppiminen on kuitenkin pitkäkestoinen prosessi, joka jatkuu koulutuksen jälkeenkin. ( Abdelhamid ym. 2009: 53–59.) 3.1 Opiskelijavaihto Yhä useammin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä mukaan kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Opiskelijavaihto tai harjoittelu ulkomailla on monelle oiva mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus jo opintojen aikana kehittää kulttuurisia taitojaan ja saada näkökulmaa eri kulttuureista tulevien hoitamiseen. Vuosittain Suomesta lähtee opiskelijavaihtoon noin 8000 korkeakouluopiskelijaa, joista noin 700 on ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoita. Hoitotyössä vaihto-opiskelua pidetään tärkeänä monikulttuuristen taitojen oppimisen sekä kulttuurien tuntemisen kannalta. Opiskelijavaihto kehittää opiskelijan ammatillisia taitoja, persoonallisuutta, globaalia ymmärrystä sekä kognitiivisia taitoja. Näiden asioiden kannalta suositeltava vaihtoaika on kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. (Abdelhamid ym. 2009:59– 63.) Opiskelijan persoonallinen kypsyys, omat valmiudet sekä järjestelyt vaikuttavat siihen, onko vaihto-oppilasaika onnistunut. Suurimmat haasteet opiskelijavaihdossa liittyvät kulttuurisuuseroihin ja siihen miten niihin tottuu, haasteita aiheuttaa myös kielitaidon puute sekä negatiiviset asenteet erilaisuutta kohtaan. Jotta saavuttaa onnistuneen 14 vaihtokokemuksen, on valmistelut aloitettava ajoissa ja vaihtoajan oltava riittävän pitkä. Jos vaihtoaika on liian lyhyt, on vaikea solmia paikallisia ystävyyssuhteita ja luoda kontakteja, jolloin voi jäädä kulttuurin ulkopuolelle. (Abdelhamid ym. 2009: 59–63.) Suomessa on kehitetty malli hoitotyön vaihto-opiskelun kulttuurisen kompetenssin oppimiseen. Mallissa kootaan yhteen ulkomaiseen hoitotyön vaihto-opiskeluun liittyvät oppimisen osa-alueet sekä kuvataan opiskelun luonnetta opiskelijan näkökulmasta. Opiskelija tarvitsee ympärilleen isäntäkulttuurin ihmisistä koostuvan tukiverkon, jotta oppimisprosessi voi käynnistyä eikä opiskelija jää yksin tai linnoittaudu omaa kulttuuria edustavien ihmisten yhteyteen. Kulttuurin kompetenssi mielletään tässä mallissa opiskelijan omaksi kasvuksi sekä kulttuuria ja ihmisoikeuksia kunnioittavan hoitotyön työskentelytavan omaksumiseksi. Vaihtoopiskelijan henkilökohtaisen kasvuprosessin tarkoituksena on kehittyminen. Oman vaihtokokemuksen myötä opiskelijoilla on taito ymmärtää aikaisempaa paremmin esimerkiksi Suomessa hoidossa olevien ulkomaalaisten potilaiden tilannetta. Tätä mallia voidaan hyödyntää sekä lähtevien että tulevien hoitotyön opiskelijoiden ohjaamisen ja arvioinnin tukena. Katso Kuvio 2, sivu 21. (Abdelhamid ym. 2009: 59–63.) 4 Opas hoitotyön kansainväliseen oppimiseen Namibiassa Oppaan teon teoreettisia taustoja perustellaan opinnäytetyön raporttiosuudessa. Oppaan sisällön valmistuttua, teksti ja valitut kuvat sovitettiin oppaan muotoon käyttäen Microsoft Word 2007 ohjelmaa. Tätä ennen hankimme palautetta oppaasta kyselylomakkeen muodossa toisilta Namibiassa vaihdossa olleilta ja sinne vaihtoon lähteviltä. Opas toteutettiin ja arvioitiin Parkkusen, Vertion & Koskinen-Ollonqvistin (2001) terveysaineiston tuottamiseen liittyvien laatukriteerien perusteella. Sisällön kohdalla näitä ovat tiedon oikeellisuus, virheettömyys ja sopiva määrä. Helppolukuisuus ja selkokielisyys ovat kieli- ja ulkoasuun liittyviä kriteereitä. 4.1 Oppaan suunnittelu "Terveysaineistolla tarkoitetaan väestölle suunnattuja terveysaiheeseen liittyviä kirjallisia tai audiovisuaalisia tuotteita tai havaintovälineitä" (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001: 3). On tärkeää paneutua terveysaineiston laadun kehittämiseen jo aineiston suunnitteluvaiheessa, hyvällä terveysaineistolla on konkreettinen terveystavoite. Tämä tavoite ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Laajaankin aihealueeseen tulee selkeyttä, ja sisältöä voidaan rajata tavoitteen näkökulmasta. Kokemuksellista tietoa sisältävät aineistot voivat vahvistaa tutkimustietoon perustuvien aineistojen ja muualta 15 saadun tiedon sanomaa. On tärkeää, että aineiston tuottajat ovat perehtyneet käsillä olevaan asiaan, ja että se myös näkyy tuotoksessa. Toisaalta tuottajien asenteet ja mielipiteet eivät saisi näkyä oppaan sisällössä, sillä terveysaineiston objektiivisuuden tulisi toteutua ja aineiston tuottamisessa tulisi siihen kiinnittää huomiota. Opasta tehdessä on hyvä muistaa, että vastaanottajan tiedon omaksumiskyky on rajallinen. Tärkeintä onkin tarjota materiaalissa se tieto, joka sillä hetkellä on vastaanottajalle olennaisinta. (Parkkunen ym. 2001: 3, 11–12.) 4.1.1 Terveysaineiston tarpeen ja kohderyhmän määrittely Terveysaineistoissa ongelmana saattaa usein olla aineistojen päällekkäisyys, samaa tietoa löytyy useasta lähteestä. Toisaalta taas joillakin aihealueilla aineistosta on puutetta. On tärkeää, että aineisto ja tarve kohtaavat toisensa. Kohderyhmän määrittely on yhtä tärkeää kuin aiheen tarpeen määrittely. Kun kohderyhmältä itseltään kysytään, mitä he haluavat, päästään parhaaseen tulokseen. Kohderyhmää määrittäessä kannattaa se rajata kyllin suppeaksi, sillä liian laajalle kohdeyleisölle suunnatut aineistot eivät tavoita ketään. (Parkkunen ym. 2001:7-8, 18–19.) Kun päätimme tehdä uuden oppaan Namibiasta terveysalan opiskelijoille, tiesimme että vanhempaa materiaalia on olemassa. Omakohtaisesta kokemuksestamme aineiston päivittäminen oli kuitenkin mielekästä ja tarpeellista. Koska itse olimme osa kohderyhmää ennen opiskelijavaihtoon lähtöä, oli tarpeen määrittäminen helppoa. Halusimme helpottaa vaihtoonlähtö-prosessia seuraaville opiskelijoille, samalla myös kannustaa vielä empiviä opiskelijoita lähtemään vaihtoon. Päätimme tehdä oppaasta visuaalisesti näyttävän, ehkä jopa hieman markkinoivan, niin että aineisto houkuttelee tutustumaan itseensä. Kohderyhmämme ovat terveysalan opiskelijat, jotka ovat yleensä nuoria aikuisia. Tämä rajasi sisältöä ja vaikutti huomattavasti asioiden esitystapaan. Opas ei ole pelkkä matkaopas Namibiaan, vaan myös terveydenhuollolliset seikat ovat otettu laajasti huomioon. 4.1.2 Viestintäkanavan valinta, tuotannon suunnittelu ja ulkoasu Viestintäkeinoista tehokkain on henkilöltä henkilölle viestintä. Kun tämä ei ole mahdollista, tarvitaan lisäksi muita välineitä ja kanavia, kuten lehtiä, esitteitä, oppaita ja videoita. Painotuotteiden tuottaminen on halvempaa audiovisuaaliseen aineistoon verrattuna, ja ne soveltuvat käyttöön jossa motivoinnin sijaan on tarkoitus välittää tietoa. Painotuotteiden etuna on se, että vastaanottaja voi rauhassa omia aikojaan kerrata tietoa ja voi halutessaan palata aiheeseen. (Parkkunen ym. 2001: 8-9.) 16 Opas on toteutettu kirjallisessa muodossa. Näin ollen sen käyttö on paikasta riippumatonta, ja siihen voi palata mielensä mukaan. Oppaan voi ottaa matkalle mukaan, se on pienikokoinen, sisältää tiivistettyä tietoa ja on helppo kuljettaa. Alustava suunnitelma oppaan tuottamisesta tehtiin jo ennen matkalle lähtöä. Jotta oppaan tekemisen prosessi helpottuu, on aineiston tuotanto suunniteltava huolellisesti. On hyvä päättää kuka kirjoittaa tekstiluonnoksen, kuka tarkistaa sen, tarvitaanko kuvittajan, kääntäjän tai latojan palveluita. Tämä kaikki kannattaa suunnitella ajoissa. Aikataulun laadinta antaa aineiston tuottamiselle kehyksen ja tällöin kaikilla osapuolilla on tiedossa tuotannon vaiheet. Aikatauluttamisessa on tärkeä sopia kuka kirjoittaa mitäkin osia ja mihin päivämäärään mennessä. (Ewles & Simnet 1995:233–234; Parkkunen ym. 2001:8-9.) Oppaan sanoman perillemenoon vaikuttaa ratkaisevasti sen helppolukuisuus. Luettavuuden taso voi olla jopa yhdestä kolmeen tasoa alhaisempi kuin kohderyhmän lukutaito, jolloin kohderyhmän on erityisen helppo ymmärtää sanoma. Pitkät ja monimutkaiset lauserakenteet ylikuormittavat pikamuistia, joka pystyy käsittelemään kerrallaan vain 5-10 sanaa. Jos tekstissä on lauseita joiden pituus ylittää 15-20 sanaa, ymmärrettävyys laskee nopeasti. Tämä johtuu siitä, että aivot pystyvät käsittelemään kerrallaan vain pari pikamuistillista asiaa. On myös todettu, että vaikeat sanat estävät ajatuskokonaisuuksien synnyn ja sanoma saattaa jäädä epäselväksi. Näin ollen kannattaa valita tuttuja sanoja ja käsitteitä, sivistyssanoja vain harkiten. (Wiio & Puska 1993:64; Parkkunen ym. 2001:13–14.) Ulkoasuun liittyvillä seikoilla voidaan vaikuttaa terveysaineiston esitystavan selkeyteen. Tekstityyppi ja -koko antavat koko aineistolle tietynlaisen tunnelman. Aineiston käyttökelpoisuuteen erityisryhmien kohdalla voivat kirjasintyyppi ja -koko vaikuttaa ratkaisevasti. Esimerkiksi vanhuksia helpottaa suuren kirjasimen käyttö. Yleisestikin tekstin ja taustan kontrastin tulee olla hyvä, jotta tekstiä on helppo lukea. Kuvitus tukee tekstiä ja sen käyttö terveysaineistossa on hyödyllistä. Se auttaa lukijaa havainnollistamaan käsiteltävän asian paremmin, sekä lisää aineiston yleistä kiinnostavuutta. (Parkkunen ym. 2001:15–17; Virtanen 2009.) 4.2 Oppaan kokoaminen ja toteuttaminen Jaoimme aihealueita, jokainen sai valita aiheen mikä oli eniten oman kiinnostuksen kohteena. Namibiassa ollessamme kiinnitimme erityistä huomiota omaan aihealueeseemme, kun olimme harjoittelussa. Säännöllisin väliajoin tarkistimme tuotoksemme yhdessä, jotta päällekkäistä tietoa ei tulisi. Toteutimme yhdessä myös tekstin sijoittelun, jotta aineisto olisi mahdollisimman selkeä. Jotta oppaasta tulisi mahdollisimman selkeä ja helposti luettava, 17 panostimme helppolukuisuuteen. Ryhmän jokainen jäsen luki kaikkien kirjoittamat tekstit, ja antoi rakentavaa palautetta siitä, oliko teksti hänen mielestään selkeää ja ymmärrettävää. Koska opas on tarkoitettu terveydenhoitoalan opiskelijoille, saattoi terveysalan sanastoa käyttää, ilman että ymmärrettävyys kärsi. Halusimme tehdä oppaasta nuorekkaan ja mielenkiintoisen. Fontiksi valitsimme MV Bolin. Tämä on ulkoasultaan selkeästi luettavaa, mutta "rentoa", ei liian asiallista. Tarkoitushan on asianmukaisen tiedon lisäksi innostaa vaihtoon lähtijää. Tämän takia myös kuvat ovat oleellinen osa opasta. Ne piristävät oppaan kokonaisilmettä ja auttavat havainnollistamaan esimerkiksi paikallisia työoloja. Kuvituksena on käytetty vaihdossa olleiden opiskelijoiden ottamia valokuvia. Haluamme motivoida uusia vaihtoon lähtijöitä. Oppaasta kokosimme kiinnostavan ja mieleenpainuvan. Oppaan alkusivuksi on koottu kuvakollaasi Namibiasta. Oppaan aloittaa tietopaketti Namibiasta ja kulttuurista. Tämän jälkeen kerromme kansainvälisen vaihdon eri vaiheista. Loppuun olemme vielä koonneet hyödyllisiä osoitteita ja check-listan. Kuvat olemme valinneet niin, että ne liittyvät aiheeseen ja vetoavat sopivassa määrin tunteisiin. 4.3 Oppaan arviointi Oppaan sisältöä arvioitiin kyselylomakkeen avulla. Kaksi Namibiassa aiemmin ollutta opiskelijaa, yksi nyt vaihdossa oleva ja yksi Namibiaan vaihtoon lähtevä arvioivat oppaan sisällön mielekkyyttä. 4.3.1 Palautekyselyn toteutus Perusjoukko jolle kysely lähetetään, tulee määrittää. Henkilöt jotka parhaiten auttavat tutkimustavoitteen saavuttamisessa ovat paras kohderyhmä. Tutkimustavoitteenamme on oppaan sisällön arviointi. Vastaajille lähetetään kyselyn lisäksi saatesanat, jossa selvitetään tutkimuksen tavoite ja motivoidaan heidät vastaamaan kyselyyn. Lisäksi kerrotaan palautusohje ja viimeinen palautuspäivä. Valitsimme perusjoukoksemme vaihdossa olevia, siellä jo olleita ja sinne meneviä. Näin ollen saimme laaja-alaisen näkemyksen oppaamme sisällöstä, kiinnostavuudesta ja sen antamasta tiedosta. Oppaan palautekysely toteutettiin Excel-taulukkomuodossa ja avoimet kysymykset Word muodossa. Kysely lähetettiin sähköpostilla valitulle kohderyhmälle. Kyselyssä oli 18 suljettua kysymystä ja yksi avoin kysymys. Katso Taulukko 1, sivu 22. Ensimmäisen kyselyn lähetimme Namibiassa kyseisellä hetkellä oleville opiskelijoille. Oppaamme oli tällöin vielä keskeneräinen ja halusimme saada tietoa olimmeko muiden 18 opiskelijoiden mielestä ottaneet esille oleelliset asiat. Lähetimme senhetkisen oppaamme ja kyselyn kuudelle opiskelijalle joista yksi vastasi kyselyymme. Valmistuneen oppaan ja kyselyn lähetimme kahdelle jo Namibiassa vaihdossa olleelle ja kahdelle sinne lähtevälle opiskelijalle. Näin ollen saimme kahdelta erilaiselta ryhmältä mielipiteen oppaan hyödyllisyydestä. Vaihdossa jo olleet pystyvät kertomaan olisiko oppaasta ollut hyötyä ja vaihtoon lähtijät arvioimaan mitä hyötyä oppaan tiedoista on uuteen ympäristöön lähtijälle. 4.3.2 Palautekyselyn tulokset Tulokset näkyvissä taulukoissa 2 ja 3. Vain yksi vaihtoon lähtevä vastasi kyselyymme, vaihdossa jo olleilta saimme vastauksen kolmelta opiskelijalta. Kaikki vastanneet olivat samaa mieltä tai täysin samaa mieltä kanssamme oppaan sisällöstä ja sen hyödyllisyydestä vaihtoon. 5 Pohdinta Opinnäytetyöprosessin lopputuloksena syntyi teoriaosuudesta ja oppaasta muodostuva kokonaisuus. Teoriaosuudessa perustellaan monikulttuurisesta näkökulmasta oppaan tarvetta ja hyötyä Namibiaan terveysalan vaihtoon lähtevälle. Oppaan pääasiallisena tavoitteena on puolestaan välittää olennaista tietoa vaihtoon lähtevälle opiskelijalle ja helpottaa vieraaseen kulttuuriin ja maahan sopeutumista. Ulkomaanvaihto on avartava ja kasvattava kokemus, mikä auttaa osaltaan myös ymmärtämään monikulttuurisempaa Suomea. Sairaanhoitajan ammatillinen suhtautuminen ja suvaitsevaisuus eri kulttuureista tulevia kohtaan on tärkeä osa työtä. Hoitotyöntekijät kohtaavat lähes joka päivä vieraasta kulttuurista peräisin olevia potilaita ja omaisia. Ulkomaan harjoittelussa tai vaihdossa olleet ovat henkilökohtaisesti asuneet ja työskennelleet vieraassa kulttuurissa sekä kohdanneet siellä toisesta kulttuurista olevia potilaita. Ulkomaanvaihto kehittää laaja-alaisesti opiskelijan kulttuurisia taitoja. Seuraavat Namibiaan vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat tämän opinnäytetyönä tuotetun oppaan avulla tietoa tulevasta harjoittelusta ja mahdollisuuden tutustua tulevaan jo ennalta käsin. Näin heillä on mahdollisuus sopeutua tulevaisuuden haasteisiin ja uuteen kulttuurin jo etukäteen. Oppaan tarkoituksena on auttaa opiskelijoita sopeutumaan tulevaan harjoitteluun, uuteen maahan ja kulttuuriin. Etukäteen saatu tieto Namibiasta auttaa opiskelijaa 19 ymmärtämään miksi asiat siellä hoidetaan tietyllä tavalla. Tiedosta on myös hyötyä potilaan kohtaamisessa ja hoitoympäristöön sopeutumisessa. 20 Lähteet Abdelhamid, P., Juntunen, A., Koskinen, L. 2009. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki. WSOYpro OY. 1. painos. Alitolppa-Niitamo, A. 1993. Kun kulttuurit kohtaavat. Keuruu: Otava. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006: 24. Helsinki: Opetusministeriö. [WWW-dokumentti] <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr24.pdf?lang=fi> (Luettu 27.04.2011) Ewles, L. & Simnett, I. 1995. Terveyden edistämisen opas. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Keuruu: Otava painolaitokset. Ketola, O. 1995. Peiton alta hoitaminen kulttuurisena ilmiönä. Helsinki: Painatuskeskus. Kyllönen-Saarnio, E., Nurmi, R. 2005. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. [WWW-dokumentti] <http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2005/08/aa1124431858 175/passthru.pdf>. (Luettu 15.3.2011) L1992/785 = Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. [WWW-dokumentti] <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpi ka%5D=laki%20potilaan%2A>. (Luettu 27.04.2011) Marriner-Tomey, Ann. 1994. Hoitotyön teoreetikot ja heidän työnsä. Vammala: Vammalan kirjapaino oy. Metsälä, J. 1999. Leavin'on a jet plane - Kansainvälinen opiskelijavaihto Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoiden kokemana. Espoo-Vantaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja, A 41. Helsinki: Yliopistopaino. Pakaslahti, A., Huttunen, M. 2010. Kulttuurit ja lääketiede. Porvoo: WS Bookwell Oy. Parkkunen, N., Vertio, H., Koskinen-Ollonqvist, P. 2001 Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Helsinki: Trio-offset. Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi Söderqvist, M. 2005. Ulkomaalaiset työnantajan silmin - ”Se on niinku tyyppi, tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto, ei.” Helian julkaisusarja A:20. Multiprint Oy. Vartia, M., Bergbom, B., Giorgiani, T., Rintala-Rasmus, A., Riala, R., Salminen, S. 2007. Monikulttuurisuus työnarjessa. Työterveyslaitos. Tampere: Tammer-Paino Oy. Virtanen, H. 2009. Selkokielen käsikirja. Tampere: Esa Print. Wiio, O. A., Puska, P. 1993. Terveysviestinnän opas. Keuruu: Otava. 21 Kuvio 1 Madeleine Leiningerin auringonnousumalli Madeleine Leiningerin auringonnousumalli (Marriner-Tomey 1994.) 22 Kuvio 2 Kulttuurisen kompetenssin osa-alueet hoitotyön vaihto-opiskelussa Kulttuurinen itsetuntemus Identifoi omia kulttuurisia asenteita ja arvoja Kulttuurinen tahto Kulttuuritieto Tahtoo oppia erilaisuutta Etsii yleistä ja spesifiä kulttuuritietoa Kulttuurinen kompetenssi • • Oma kasvu Kulttuuria ja ihmisoikeuksia kunnioittava hoitotyö Kulttuuriset kontaktit Kielitaito Ylittää kielimuurin Harjoittelee sanatonta ja sanallista vuorovaikutusta eri kulttuureita edustavien ihmisten kanssa Kulttuurisen kompetenssin osa-alueet hoitotyön vaihto-opiskelussa (Abdelhamid ym. 2009. Mukaillen: Koskinen 2003, Koskinen 2005.) 23 Taulukko 1 Kysely oppaan sisällöstä 1. Opas on sisällöltään mielenkiintoinen 2. Oppaan sisältö on olennaista 3. Oppaan sisältö on perusteltua 4. Opas on loogisesti koottu 5. Opas on helppolukuinen 6. Oppaan toteuttamisen tarkoitus tulee esille opasta luettaessa 7. Opas on ajankohtainen vaihtoon lähtevälle 8. Oppaasta on hyötyä vaihtoon lähtevälle 9. Opas helpottaa ja selkeyttää käytännön asioiden järjestelyä 10. Oppaasta on hyötyä harjoittelun aikana 11. Opas vastaa harjoitteluun liittyviin kysymyksiin 12. Oppaasta löytyy hyödyllisiä vinkkejä vapaa-ajan viettoon 13. Oppaan sävy on asiallinen 14. Oppaasta löytyy helposti tarvittavat tiedot 15. Oppaan kokonaisuus on selkeä 16. Oppaan teksti on helppolukuista 17. Opas antaa realistisen kuvan harjoittelusta Namibiassa 18. Voisin suositella opasta Namibiaan vaihtoon lähteville opiskelijoille Täysin samaa mieltä Eri Täysin Samaa En osaa mielt eri mieltä sanoa ä mieltä 24 Taulukko 2 Kysely oppaan sisällöstä: Vaihtoon lähtevät 1. Opas on sisällöltään mielenkiintoinen 2. Oppaan sisältö on olennaista 3. Oppaan sisältö on perusteltua Täysin samaa mieltä 1 1 1 1 4. Opas on loogisesti koottu 5. Opas on helppolukuinen 6. Oppaan toteuttamisen tarkoitus tulee esille opasta luettaessa 7. Opas on ajankohtainen vaihtoon lähtevälle 8. Oppaasta on hyötyä vaihtoon lähtevälle 9. Opas helpottaa ja selkeyttää käytännön asioiden järjestelyä 10. Oppaasta on hyötyä harjoittelun aikana 11. Opas vastaa harjoitteluun liittyviin kysymyksiin 12. Oppaasta löytyy hyödyllisiä vinkkejä vapaa-ajan viettoon 13. Oppaan sävy on asiallinen 14. Oppaasta löytyy helposti tarvittavat tiedot 15. Oppaan kokonaisuus on selkeä 16. Oppaan teksti on helppolukuista 17. Opas antaa realistisen kuvan harjoittelusta Namibiassa 18. Voisin suositella opasta Namibiaan vaihtoon lähteville opiskelijoille Eri Täysin Samaa En osaa mielt eri mieltä sanoa ä mieltä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 25 Taulukko 3 Kysely oppaan sisällöstä: Jo vaihdossa olleet 1. Opas on sisällöltään mielenkiintoinen 2. Oppaan sisältö on olennaista 3. Oppaan sisältö on perusteltua 4. Opas on loogisesti koottu 5. Opas on helppolukuinen 6. Oppaan toteuttamisen tarkoitus tulee esille opasta luettaessa 7. Opas on ajankohtainen vaihtoon lähtevälle 8. Oppaasta on hyötyä vaihtoon lähtevälle 9. Opas helpottaa ja selkeyttää käytännön asioiden järjestelyä 10. Oppaasta on hyötyä harjoittelun aikana 11. Opas vastaa harjoitteluun liittyviin kysymyksiin 12. Oppaasta löytyy hyödyllisiä vinkkejä vapaa-ajan viettoon 13. Oppaan sävy on asiallinen 14. Oppaasta löytyy helposti tarvittavat tiedot 15. Oppaan kokonaisuus on selkeä 16. Oppaan teksti on helppolukuista 17. Opas antaa realistisen kuvan harjoittelusta Namibiassa 18. Voisin suositella opasta Namibiaan vaihtoon lähteville opiskelijoille Täysin samaa mieltä Eri Täysin Samaa En osaa mielt eri mieltä sanoa ä mieltä 3 1 2 1 2 2 2 1 1 2 1 3 2 1 2 1 1 2 1 2 2 3 1 3 3 3 2 3 1 26 Liite 1: Opas Kati Mylly Milla Pursiainen Minna Päkkilä Natalia Rantanen Sisällys Namibia Namibian historia Kulttuuri Luonto ja ilmasto Hyvä tietää Turvallisuus Windhoek Vapaa-aika Ennen lähtöä Paikan päällä Hyödyllisiä osoitteita Check- lista Namibia Namibia sijaitsee Afrikan lounaisosassa ja sen naapurimaita ovat Etelä-Afrikka, Sambia, Angola sekä Botswana. Namibian pääkaupunki on Windhoek, joka on myös Namibian suurin kaupunki. Elinikäennuste on 40,5 vuotta. AIDS:in takia ennuste on kuitenkin laskenut. Suurimpia etnisiä ryhmiä ovat owambot sekä kavangot. Muut etniset ryhmät ovat namat, hererot, sanit, damarat, buurit sekä saksalaiset. Hallitusmuodoltaan maa on tasavalta. Maan virallinen kieli on englanti, mutta Namibiassa käytetään myös monia muita kieliä. Etenkin saksaa ja afrikaansia puhutaan paljon. Englantia äidinkielenään puhuu vain muutama prosentti maan asukkaista. Suurin osa eli noin 90 prosenttia kansalaisista on kristittyjä. Lisäksi heimokieliä ja -uskontoja on lukuisia. Valuutta on Namibian dollaria (NAD) mutta myös Etelä-Afrikan randi (ZAR) käy maksuvälineenä. Euron kurssi vaihtelee siten, että 1 euro vastaa 7,510 Namibian dollaria. Aikaero Suomeen on talvisin (toukokuusta syyskuuhun) GMT – 2, kesäisin aikaeroa ei ole. Namibian historia Namibian alueella on ollut asutusta jo 20000 vuotta sitten. Suomen lähetystyöntekijöitä on toiminut maassa 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1890 Namibiasta tuli saksalaisten siirtomaa, minkä takia maa on nykyisin hyvin saksalaisvaikutteinen. Pitkän sodan jälkeen Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikan hallinnosta 21.3.1990. Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Sam Nujoma. YK oli vahtimassa tätä itsenäistymisprojektia Martti Ahtisaaren johdolla. Suomi antoi lisäksi humanitääristä apua ja tuki maan itsenäistymistä. Tämän takia Suomea ja suomalaisia arvostetaan paljon Namibiassa. Vuonna 1990 astui voimaan myös maan perustuslaki. Kulttuuri Afrikkalainen kulttuuri tulee vahvasti esille kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Namibian kulttuuriperimään kuuluvat niin tanssi, laulu, käsityöt kuin tarinan kerronta. Väestö on Namibiassa jakautunut 11 etniseen ryhmään, jotka ovat jakautuneet eri puolille maata. Kulttuuri onkin sekoitus monien etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen perinteitä sekä perimää. Perinnemusiikissa soivat vahvasti rummut, marimbat ja erilaiset helistimet. Lisäksi erilaiset kuorot kuuluvat Namibian musiikkiperinteeseen. Yleensä paikalliseen musiikkiin liittyy vahvasti myös tanssi. Kulttuurisia erityispiirteitä näkee Namibiassa päivittäin. Kadulla voi tulla esimerkiksi vastaan hereroheimon naisia perinneasuun pukeutuneena, tavaroita päänsä päällä kantaen tai kaupustelijoita myymässä puusta tehtyjä käsitöitä, koruja ja koriste-esineitä. Ilmapiiristä huokuu afrikkalaisuus, mutta kulttuurissa on nähtävissä yhä enemmän myös länsimaisia piirteitä, etenkin suurimmissa kaupungeissa. Luonto ja ilmasto Namibian luonto on monimuotoista ja se tarjoaa upeita elämyksiä matkailijoille. Noin viidesosa maan pinta-alasta on suojeltua aluetta ja luonnonpuistoja Namibiassa on yhteensä 20. Maan sisällä maisemat vaihtuvat aavikosta vuoristoon ja savannista merimaisemaan. Kauniit auringonlaskut ja tähtitaivas ovat myös näkemisen arvoisia, kuten safarit, jotka antavat upeita kokemuksia. Ilmasto Namibiassa on kuiva ja kuuma. Aurinkoisia päiviä on vuodessa noin 300. Keskilämpötila talvella, toukokuusta syyskuuhun, on 18–25 °C ja kesällä, joulukuusta maaliskuuhun, 35– 40°C. Vaikka päivät ovat kuumia, yöt voivat olla viileitä. Kylmin aika on kesä- ja heinäkuussa. Etenkin heinäkuussa illat ja yöt voivat olla erittäin kylmiä sekä sumuisia. Yölämpötila voi tuolloin laskea jopa pakkasen puolelle. Rannikolla sää on viileämpää, kuin muualla maassa. Sadekausi on joulukuusta huhtikuuhun. Suurimmat sateet ajoittuvat helmi- ja maaliskuulle. Sadekauden takia luonto herää henkiin ja muuttuu vehreäksi. WINDHOEK Keskilämpötila Keskilämpötila Keskimääräinen (°C min) (°C max) sademäärä (mm) tammikuu 20 28 70 helmikuu 18 27 80 maaliskuu 17 26 70 huhtikuu 15 25 30 toukokuu 11 22 00 kesäkuu 8 20 00 heinäkuu 7 20 00 elokuu 10 22 00 syyskuu 15 26 00 lokakuu 17 27 10 marraskuu 20 29 20 joulukuu 21 30 40 Hyvä tietää Elämänmeno on rauhallista ja leppoisaa. Paikallisilla asukkailla ei ole koskaan kiire vaan asioiden annetaan tapahtua omalla painollaan. Namibiassa onkin hyvä varautua siihen, että asioilla on tapana viivästyä eivätkä aikataulut juurikaan pidä paikkaansa. Kauppojen aukioloajat ovat lyhyemmät kuin Suomessa. Ruokakaupat ovat yleensä arkisin auki klo 8-19, lauantaisin aukioloajat vaihtelevat, ruokakaupat ovat auki klo 16–19 saakka. Sunnuntaisin aukioloaika on klo 10–19. Muut kaupat ovat auki maanantaista perjantaihin klo 8-17.30, mutta osa kaupoista voi mennä kiinni jo klo 17. Lauantaisin aukioloaika on klo 8-13 ja sunnuntaisin ne ovat koko päivän kiinni. Tervehtimistä ja kättelemistä arvostetaan paljon Namibiassa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja jäävät mielellään vaihtamaan kuulumisia. Epäkohteliaana pidetään myös julkisia hellyydenosoituksia, etenkin pienemmissä kylissä. Turvallisuus Poliisin hätänumero on 10111 ja ambulanssin saa soittamalla numeroon 211111 tai 1199. Namibia on turvallinen maa matkustaa. Niin kuin muissakin maissa, myös siellä kuitenkin esiintyy jonkin verran rikollisuutta, kuten taskuvarkauksia ja ryöstöjä. Rikollisuutta esiintyy etenkin kaupungeissa. Omalla käyttäytymisellään ja valppaudellaan pystyy kuitenkin välttämään rikosten uhriksi joutumista. Etenkin iltaisin ja pimeän aikaan liikkumista kannattaa välttää. Turvallisempaa on myös liikkua ryhmässä kuin yksin. Ylimääräisiä tavaroita ei ole hyvä pitää mukana mahdollisten taskuvarkauksien sattuessa. Jos arvotavaroita on mukana, niitä ei kannata kantaa näkyvästi, jotta ei kiinnitä taskuvarkaiden huomiota. Käsilaukku olisi hyvä kantaa etupuolella, etenkin paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten esimerkiksi torit ja kauppakeskukset. Ulkona liikkuessa rahaa on syytä ottaa mukaan vain sen verran kuin sitä uskoo käyttävänsä. Koko rahasummaa ei myöskään kannata säilyttää samassa paikassa, vaan osan rahoista voi esimerkiksi jakaa taskuihin ja laukkuun. Myös vaatteiden alle piilotettava passi-pussi on hyödyllinen matkan aikana. Windhoek Windhoek on Namibian pääkaupunki ja samalla myös maan kulttuuri-, talous- sekä sosiaalielämänkeskus. Windhoek sijaitsee maan keskiosassa, 1660 kilometriä merenpinnan yläpuolella. Tämän takia liikkuminen voi aluksi tuntua raskaalta ja väsyttävältä ennen kuin keho tottuu ilma-alaan. Kaupunki on vuoristojen ympäröimä ja maasto on erittäin mäkistä. Windhoek on saksalaistyylinen ja melko pieni pääkaupunki, asukkaita siellä on noin 300 000. Asukkaista noin 67 % on tummaihoisia ja 16 % valkoisia. Kaupungista löytyy muun muassa Namibian yliopisto (University of Namibia), ministeriö sekä maan ainoa teatteri. Palvelut kaupungissa ovat hyvät. Keskustassa on lukuisia kahviloita, ravintoloita, hotelleja sekä kauppoja. Windhoekissa on myös muutama suurempi kauppakeskus, Maerua Mall, Wernhil Park sekä Town Square. Windhoekissa sijaitsee myös Suomen suurlähetystö, joka on Pohjoismaiden ainoa. Vapaa-aika Namibia tarjoaa paljon vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ostosmahdollisuudet ovat hyvät suurimmissa kaupungeissa, etenkin Windhoekissa. Tavara- ja vaatevalikoimat ovat kaupoissa laajat, esimerkiksi vaatteita löytyy perinneasuista länsimaiseen pukeutumistyyliin asti. Kauppojen hyllyiltä löytyy samoja tavaroita kuin Suomestakin, joten aivan kaikkea mahdollista ei kannata pakata mukaan, sillä tavaroita voi ostaa myös Namibian puolelta. Hintataso vaihtelee kaupasta riippuen. Pääsääntöisesti hinnat ovat kuitenkin alhaisemmat kuin Suomessa, mutta kosmetiikka on samoissa hinnoissa kuin meillä. Paikoitellen hinnat voivat olla jopa kalliimpia. Elokuvaliput ovat todella edullisia, kertalippu maksaa arkisin noin 20–30 NAD ja viikonloppuisin noin 50–60 NAD. Olympia Pool ja Katutura Pool Olympia Poolin maauimala sijaitsee Olympian kaupunginosassa, Windhoekissa, lähellä stadionia. Maauimalaan pääse helpoiten taksilla. Matka keskustasta Olympia Poolille maksaa 16 NAD ja takaisin keskustaan 8 NAD. Sisäänpääsy altaalle maksaa 6 NAD. Katuturan alueella on julkisessa käytössä oleva uima-allas. Se on paikallisten suosiossa, eikä ole niin siisti kuin Olympia Pool. Alte Feste Fort Museum ja The National Theatre of Namibia Vapaa-aikaa voi viettää myös tutustumalla paikalliseen museoon tai teatteriin. Namibian ainoa kansallisteatteri sijaitsee aivan Windhoekin keskustassa Robert Mugabe Avenuen ja John Meinert Streetin kulmassa. Siellä voi käydä katsomassa näytelmiä, balettia, tanssia sekä ooppera esityksiä. Lippujen hinnat ovat noin 150 NAD. Namibian kansallismuseo Alte Feste Fort sijaitsee Robert Mugabe Avenuella, Windhoekin keskustassa. Museoon kuuluu kaksi erillistä aluetta the Owela Museum ja the Alte Feste Museum. Puistot Windhoekissa on muutamia puistoja, joissa on mukava viettää aikaa kavereiden kanssa esimerkiksi piknikin merkeissä. Zoo Park sekä Parliament Gardens sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa. Zoo Park on Independence Avenuen varrella ja puistossa on muun muassa kahvila, lasten leikkipaikka sekä ulkoilmateatteri. Parliament Gardens sijaitsee Kristuskirkon sekä Tintenpalastin eli parlamenttirakennuksien välissä. Puisto on hyvin hoidettu ja erittäin suosittu niin paikallisten asukkaiden kuin turistien keskuudessa. (Williams. 2008: 79.) Windhoekissa on hyvät kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuudet. Kaupungista löytyy myös kuntosaleja, esimerkiksi Maerua Mallin vierestä. Kannattaa käydä tutustumassa lisäksi toreihin, kuten esimerkiksi Windhoekin ”China Towniin” sekä Okahandjassa sijaitsevaan toriin, jossa myydään halvalla vaatteita sekä puuesineitä. Okahandjassa myyjät myös vaihtavat tavaroita esimerkiksi vanhoihin vaatteisiin. Oanob Dam Oanob- järvi sijaitsee Rehobothissa, noin tunnin matkan päässä Windhoekista etelään. Matkaa varten voi vuokrata auton tai kulkea sen taksilla. Kuljettajan kanssa on hyvä sopia kiinteästä hinnasta etukäteen ja myös siitä, että kuljettaja jää paikalle päivän ajaksi. Järvelle voi tehdä päiväretken tai jäädä useammaksi yöksi, majoittuen leirintäalueelle telttaan tai mökkeihin. Järvellä on monia vapaaajanvietto mahdollisuuksia. Siellä voi esimerkiksi meloa, tehdä veneretkiä, vesihiihtää, uida, ajaa vesipyörällä, ratsastaa, vaeltaa, kalastaa, katsella lintuja ja eläimiä sekä ottaa aurinkoa. Rannan yhteyteen on rakennettu a la carte ravintola, sekä uimaallas. Okapuka Ranch Okapukan mini-safari sijaitsee lähellä Windhoekia, 30 kilometriä kaupungista pohjoiseen. Lyhyen matkan takia se soveltuu hyvin päivämatkojen kohteeksi. Siellä on mahdollista päästä katsomaan eläimiä, auringonlaskuja ja vuoristoja sekä ruokkimaan leijonia. Alueelta löytyy myös majoitustilat pidempiaikaisempia matkoja varten. www.okapuka-ranch.com Matkakohteita Yksi maailman vanhimmista aavikoista, Namib, sijaitsee länsirannikolla. Suurimmaksi osaksi aavikko sijaitsee Namibian alueella ja kulkee maan läpi pohjois-etelä suunnassa. Pituutta aavikolla on 1600 km ja leveyttä 80–129 km. Myös maailman suurimpia hiekkadyynejä sijaitsee Namibiassa. Soussusvlein dyynit ovat osa Namib-Naukluftin kansallispuistoa, joka on Afrikan kolmanneksi suurin luonnonpuisto. Dyyni numero seitsemän puolestaan sijaitsee Walvis Bayn satamakaupungissa ja sillä on korkeutta 340 metriä. Myös maailman toiseksi suurin kanjoni Fish River Canyon sekä yksi hienoimmista safarikohteista, kansallispuisto Etosha, sijaitsevat Namibiassa. Etosha sijaitsee Namibian pohjoisosassa ja siellä asuu yhteensä 114 nisäkäslajia ja eri lintulajeja on 340. Siellä on mahdollista nähdä Afrikan ”Big Five” eli vastaan voi tulla elefantteja, leijonia, sarvikuonoja, leopardeja sekä vesipuhveleita, kun eläimet saapuvat laumoittain juomapaikoille. Paras aika vierailla kansallispuistossa on toukokuusta syyskuuhun, jolloin on helpointa nähdä monia eläinlajeja. Fish River Canyon puolestaan sijaitsee maan eteläosassa, Keetmanshoopissa. Kanjoni on 650 km pitkä ja syvimmät kohdat ovat 550 metriä. Luonnonsuojelualueeseen kuuluvat myös Ai-Ain kuumat lähteet sekä Husuín vuoristo. Sadekausi ei ole paras aika käydä kanjonilla, sillä tiet voivat olla sateiden takia erittäin huonossa kunnossa. Skeleton Coast eli Luurankorannikko Luoteis-Namibiassa, Atlantin valtameren rannikolla, on paikka jossa meri ja aavikko kohtaavat. Se on saanut nimensä siitä, että rannikolla on haaksirikkoutuneita laivoja sekä hylkeiden, norsujen ja valaiden luita. Alueeseen kuuluu Cape Cross, jossa voi nähdä monituhatpäisen hyljelauman makaamassa kivikkoisella rannalla. Parhaimmillaan hylkeitä on rannalla satojatuhansia, minkä takia alueella on erittäin voimakas kalanhaju. Spizkoppen vuoristo puolestaan sijaitsee maan sisäosissa, Swakopmundin lähellä. Vuoristo on etenkin seinäkiipeilijöiden ja patikoijien suosiossa. Ennen lähtöä Ennen vaihtoon lähtöä on paljon asioita joista on otettava selvää. Avaamme alle keskeisimpiä asioita, joita sinun tulisi tietää lähtiessäsi vaihtoon Namibiaan. Ota ilo irti ja nauti matkastasi. Kansainvälisyyshakemus Jokaisen kansainväliseen vaihtoon lähtijän on täytettävä hakulomake joka on sivuilla www.laurea.fi > Laurea Intra > Oppaat ja lomakkeet. Lomake on täytettävä kerralla loppuun. Lomaketta täyttäessä tulee olla selvillä alustava opiskeluaika, osuuko vaihto syksylle vai keväälle. Yleensä vaihtoon lähdetään toisena tai kolmantena opintovuotena. Hakijan on lähetettävä curriculum vitae (CV) josta löytyy opintojen päivitetty kuvaus sekä osaamisesi. Kielitaidon on hyvä olla vähintään tasolla jolla selviää päivittäisistä tilanteista kuin myös ammatillisista tilanteista. Kansainvälisyysluennot ja valmennus vaihtoon Jokaisen ulkomaan vaihtoon lähtijän on osallistuttava kansainvälisyysluennoille ennen lähtöä. Luennoista kertyy myös vapaavalintaisia opintopisteitä. Valmennuksen tarkoituksena on evästää opiskelijaa mahdollisimman monipuolisesti ennen työharjoittelun alkua kohdemaassa. Oman yksikkösi kansainvälisyyskoordinaattori opastaa tarvittavien lomakkeiden täytössä, joista mainittakoon henkilökohtainen opiskelusopimus. Opinnot Kansainvälinen kokemus opettaa selviämään vaativista tehtävistä, kehittää kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta ja yhteistyötaitoja. Ulkomaille lähtö mahdollistaa myös perehtymisen ammattialaan syvällisemmin ja monipuolisemmin, sillä voit opiskella aihealueita, joita ei Laureassa tai muualla Suomessa ole riittävästi tarjolla. Kaikkien vaihtoa edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna, sillä se helpottaa huomattavasti sopeutumista vieraaseen hoitokulttuuriin sekä mahdollistaa tehokkaan oppimisen vaihdon aikana. Harjoittelun tavoitteet Vaihtoon lähtijän on laadittava harjoittelun tavoitteet Suomessa, sillä harjoittelua ohjaava opettaja tarkistaa ne. Tavoitteet tulee laatia avoimin mielin, sillä julkisen puolen sairaalamaailma Namibiassa on kiireinen ja resurssit vähäisiä. Laatimalla tavoitteista sellaiset että niitä voi toteuttaa monella osastolla, helpotat omaa oppimistasi. Kannattaa myös varautua siihen, että Namibiassa ei ole mahdollisuutta tulostaa tavoitteita, joten ne kannattaa tulostaa ennen lähtöä. Cv englanniksi Englanninkielinen CV kuuluu Nursing English- kurssille. Jos et ole ehtinyt käymään kurssia, apua löytyy ositteesta http://www.curriculumvitaeansioluettelo.com/eurooppalainen_cv Yhteydenpito paikalliseen koordinaattoriin Kun harjoittelupaikka varmistuu, saat toimipisteesi koordinaattorilta vastaanottavan koordinaattorin tiedot. Lähestyminen sähköpostilla on paras ja nopein keino. Paikalliselle koordinaattorille toimitetaan CV sekä mahdollinen viisumihakemus. Koordinaattorin kanssa on myös mahdollista sopia majoituksesta, tai häneltä voi pyytää tietoa edullisesta majoituksesta Namibiassa. Apuraha-anomus Toimipisteen kv-koordinaattorilta saa koulua varten apurahahakemuksen. Laurean apuraha on 300e/kk. Halutessasi voit hakea apurahaa myös yksityisiltä säätiöiltä. Kelan opintotuki ja asumislisä Liitä hakemukseesi kotimaan oppilaitoksen todistus opinnoista tai harjoittelusta ulkomailla. Todistuksesta tulee näkyä opintojen tai harjoittelun kuuluminen tutkintoon sekä niiden tarkka ajoittuminen. Opintoraha on 298 euroa/kk, lainantakaus 440 euroa/kk, asumislisä 210 euroa/kk. Edellytyksenä on, että opiskelijalla on asumiskustannuksia, eikä vaihtosopimukseen sisälly esimerkiksi maksutonta asuntolapaikkaa. Vakuutukset Koulun vakuutus kattaa kaikki työharjoittelussa sattuneet tapaturmat. Tehyltä saat vastuuvakuutuksen soittamalla ja kertomalla missä opiskelet ja mitä. Tämä korvaa opiskelijajäsenen puolesta vahingon, jonka hän työssään aiheuttaa työnantajalle, työtoverille, potilaalle tai sivulliselle. Matkustaessasi Namibiaan sinulla tulee olla kattava matkavakuutus sekä itsellesi että myös matkatavaroillesi, sillä rikollisuus Namibiassa on yleistä. Myös sairaanhoitokustannukset ovat huokeat, joten pidäthän huolen että vakuutuksesi kattaa kaikki hoitokulut. Rokotukset ja terveys Lähde matkaan mahdollisimman terveenä. Käynti hammaslääkärillä ennen matkan alkua on suositeltavaa, sillä Namibiassa hammaslääkäreitä on harvakseltaan ja hinnat ovat korkeat. Hepatiitti A rokotetta suositellaan kaikille matkailijoille. Hepatiitti B rokotetta suositellaan kun työskentelet sairaalaympäristössä Namibiassa. Koleraa ja lavantautia vastaan suositellaan rokotetta, sillä sairaalassa työskennellessäsi voit joutua tekemisiin koleraa ja lavantautia sairastavien kanssa. Kaikilla matkailijoilla tulee olla suoja kurkkumätää, jäykkäkouristusta, poliota sekä MPR-tauteja vastaan (tuhkarokko – sikotauti – vihurirokko). MPR, dTap ja polio kuuluvat Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan. Meningokokkirokote on suositeltava, sillä vaikka Namibia ei kuulu meningokokkialueeseen siellä esiintyy säännöllisin väliajoin meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa päiväntasaajan seudulla meningokokin aiheuttamaa tautia esiintyy erityisesti kuivan kauden aikana joulukuusta kesäkuuhun. Namibian pohjoisosat ovat malaria-aluetta, joten jos oleilet pohjoisessa, tulee sinun hankkia malarianestolääkitys. Enimmäkseen pahanlaatuista P. falciparum -malariaa esiintyy maan pohjoisosissa marraskuusta kesäkuuhun sekä Okavango- ja Kunenejokien varsilla ja Kaprivin alueella ympäri vuoden. Malarian lääke-ehkäisy riskialueilla: meflokiini (Lariam) tai atovakoni + proguaniili (Malarone) tai doksisykliini (antibiootti). Namibian apteekeista löytyy kattavat valikoimat käsikauppalääkkeitä (ibuprofeeni, parasetamoli, kodeiini ym.) sekä antibiootteja. Jos sairastat jotakin pitkäaikaissairautta ota mukaasi riittävä määrä lääkkeitä ja englanninkieliset reseptit. Viisumit Oleskellessasi Namibiassa enintään 90 vuorokautta et tarvitse viisumia jos olet Suomen kansalainen. Yliopisto kuitenkin vaatii opiskelijaviisumin, jotta saat työskennellä sairaalassa. Viisumihakemus tulee täyttää käsin ja allekirjoittaa. Täytettyäsi hakemuksen voit skannata sen ja lähettää edelleen vastaanottavalle koordinaattorille. Jos oleilet maassa yli 3 kuukautta, sinun tulee hakea viisumi koko maassa olo ajalle. Hakemusta ei aina ehditä käsitellä ennen maahan saapumista. Tullissa on tietokoneet joista virkailijat näkevät onko viisumi jo myönnetty. Maahan on mahdollista mennä turistiviisumilla, mutta harjoittelun suorittamiseen, opiskeluun ja sairaalassa oleiluun tarvitaan opiskelijaviisumit. Jos opiskelijaviisumia ei saa vielä tullista, tulee passi antaa paikallisen koordinaattorin kautta yhteyshenkilölle joka hankkii tarvittavan leiman passiin. Tähän voi kuitenkin kulua jopa kuukausi, minkä aikana passia ei saa omaan käyttöön. Majoitus Namibiassa on paljon edullisia ja hyväkuntoisia hostelleja ja reppumatkaajien suosiossa olevia vierastaloja. Myös paikalliselta koordinaattorilta saa tietoa edullisesta ja turvallisesta majoituksesta. Koordinaattorin kautta on mahdollista päästä host family /guest house majoitukseen, jossa namibialainen perhe pitää vierastaloa sairaanhoitajaopiskelijoille. Lähes kaikissa majoitusvaihtoehdoissa hinta per yö on 100 -150 NAD eli noin 8-17e riippuen sen hetkisestä kurssista. Lennot Lentoja kannattaa katsella jo hyvissä ajoin, sillä hinnat nousevat mitä lähemmäs lähtöpäivää mennään. Suurin osa lennoista lennetään Lontoon tai Frankfurtin kautta Etelä-Afrikan Johannesburgiin ja siitä Namibian Windhoekiin. Air Berlin lentää Berliinistä suorilla lennoilla Windhoekiin. Blogi Blogin kirjoittaminen kuuluu jokaiselle vaihtoon lähtijälle. Sen kirjoittaminen helpottaa oppimispäiväkirjan laatimista sekä oppimistapahtumien prosessointia. Se on myös hyvä tapa pitää yhteyttä Suomeen jääneiden ystävien ja perheen kanssa. Raha-asiat Namibiassa Namibian dollari NAD on yhdenmukainen Etelä-Afrikan randin ZAR kanssa. Namibian dollari on suljettu valuutta, joten sitä ei saa muualta kuin maasta itsestään. EteläAfrikan randeja saa lentokentältä, jos vaihtoon lähtijöitä on useita, kannattaa soittaa rahanvaihtopisteeseen (esim. forex) ja varmistaa näin riittävä valuutan määrä. Visa Electronilla maksaminen ei ole itsestään selvyys Namibiassa. Varmin tapa selviytyä ostoksista on hankkia luottokortti (Visa /Mastercard). Sen saat omasta pankistasi kun sinulla on opintopisteitä vähintään 90. Mitä mukaan? Namibiassa on hyvin varustettuja tavarataloja, joista voit ostaa kaiken tarvitsemasi. Mukaan kannattaa pakata mahdollisimman vähän, sillä vaatteet ja kengät ovat Namibiassa hyvinkin edullisia. Kosmetiikkaosastot ovat hyvin kattavia, myös vaaleammalle hipiälle löytyy oikeita sävyjä ja oikealla suojakertoimella varustettuja aurinkosuojia. Tärkein asia joka sinun tulee pakata mukaan, on työasu ja kengät, niitä et namibialaisesta sairaalasta saa. Jos suunnitelmissa on lähteä omatoimisesti reissaamaan ympäri Namibiaa, kannattaa mukaan varata myös kevyt makuupussi. Majoittuessasi hostelliin /vierastaloon et tarvitse liinavaatteita mukaan. Paikan päällä Namibiassa on käytössä kolmipäiset pistokkeet. Adaptereita löytyy helpoiten paikanpäältä kaupoista. Suomalaiset liittymät toimivat Namibiassa, mutta kannattaa hankkia pidemmälle oleskeluajalle paikallinen prepaid liittymä, jota voi ladata tarpeen mukaan. Liittymiä ja puheaikaa myydään yleisesti ruokakauppojen yhteydessä sekä huoltoasemilla. Maan rajojen ulkopuolelle matkustettaessa prepaid ei enää toimi. Kraanavesi on juotavaa, mutta sen keittämistä ensin suositellaan. Kaupoissa myydään 5l vesikanistereita noin 20-30 NAD joita on mahdollista täyttää tietyissä ruokakaupoissa 5 NAD hintaan. Kyyti lentokentältä Hosea Kutakon kansainvälinen lentokenttä sijaitsee noin 45 kilometriä Windhoekin keskustasta. Lentokentältä kulkee bussi keskustaan, helpoimmin kuitenkin pääsee ottamalla taksin määränpäähänsä. Taksimatka tulee maksaa käteisellä. Taksimatka Hosea Kutakon kansainväliseltä lentokentältä Windhoekiin maksaa noin 270 NAD henkilöltä. Kuljettajan kanssa voi myös sopia hinnasta, kolmesta neljään henkeen voi maksaa 300-500 NAD. Tätä väliä ajavat yleensä vain radiotaksit. Liikenne Liikenne Namibiassa on vilkasta ja liikenneonnettomuudet yleisiä. Namibiassa käytössä on vasemman puoleinen liikenne. Tiet ovat hyväkuntoisia ja liikennenopeudet korkeita, kuolonkolareita tapahtuukin paljon. Liikenneonnettomuustilastot ovat korkeita. Kaupungin ulkopuolella liikuttaessa tulee varoa myös villieläimiä. Sadekauden alkaessa sateen liukastamat tiet vaativat myös liikenneuhreja. Namibiassa ei ole kattavaa julkista liikenneverkkoa. Windhoekissa asukkaat kulkevat omalla autolla tai käyttävät taksia, yleensä päivisin voi kävellä varsinkin keskustan alueella. Taksimatka kaupungin sisällä maksaa 8-16 NAD. Takseissa ei ole mittareita. Ennen kyytiin nousemista tulee tarkistaa tietääkö kuljettaja minne ollaan menossa, tämä ei ole itsestäänselvyys. Kaikki kuljettajat eivät puhu englantia kuin muutaman sanan. Yöaikaan on turvallisempaa käyttää yksityistä radiotaksia. Ne ovat luotettavampia ja hakevat soitosta. Hinta on noin 20-30 NAD henkilöltä. Radiotaksien henkilökunta puhuu englantia sekä saksaa. Luetettavia radiotakseja saa esimerkiski Taxi Shuttlelta. Osoite: 5, Kock & Scmidt Building, Independence Avenue, Windhoek Puhelin nro: 2640926461307 26409264812217523 sähköposti: [email protected] Internetsivut: http//.www.sprint-shuttles.com Kaupungilla sijaitsee useita autovuokraamoita joista on mahdollista vuokrata auto pidemmille matkoille. Vuokraamiseen tarvitaan passi, ajokortti (kansainvälinen ajokortti on hyvä olla) ja luottokortti vakuuksiin. Autovuokraamoiden ikärajat vaihtelevat paikoittain. Autot kannattaa varata hyvissä ajoin varsinkin lomakauden lähestyessä, sillä erityisesti pienet autot ovat paljon ajossa. Neljän hengen henkilöautot rajoittamattomilla kilometreillä maksaa noin 350-400 NAD päivältä. Bensat maksetaan itse. http://www.autoliitto.fi Turvallinen ja helppo tapa matkustaa Namibiassa maan sisällä tai naapurivaltioihin on käyttää Intercape bussiyhtiötä. Kaupungilta löytyy myös muita bussiyhtiöitä joilla matkustaminen saattaa olla hieman halvempaa. Intercape bussit kulkevat säännöllisesti ja useaan kohteeseen, bussit ovat ilmastoituja ja istumapaikat tilavia. Pidemmälle matkalle kannattaa varata makuupaikka. http://www.intercape.co.za/home/ Paikallisen koordinaattorin tapaaminen Ensimmäisten päivien aikana tavataan paikallinen kv-koordinaattori. Hänen kanssaan käydään vielä läpi miten harjoittelu on suunniteltu suoritettavan ja milloin se aloitetaan. Paikallista koordinaattoria tavataan sovituin väliajoin harjoittelun edetessä ja hänen kauttaan on mahdollista sopia muita mahdollisia harjoitteluympäristöjä. Toisinaan on mahdollista käydä muutama päivä yksityisellä puolella tai ruumishuoneella tutustumassa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tarvitaan mukaan kaikki vaihtoa koskevat dokumentit. Paikallinen kv-koordinaattori auttaa myös harjoittelun käytännön huolissa sekä ohjaa ja opastaa tarvittaessa. Hänelle maksetaan myös opiskelumaksu/yliopiston lukukausimaksu 200 NAD. Näin ollen kansainväliset opiskelijat ovat myös oikeutettuja käymään Namibian yliopiston (UNAM) järjestämillä luennoilla. Suomen suurlähetystö Windhoekista löytyy myös Suomen suurlähetystö, jonne kannattaa käydä ilmoittautumassa ja antamassa yhteystiedot ja passin sekä viisumin kopiot. Sieltä saa myös muiden maassa olevien suomalaisten yhteystiedot. Maassa opiskelee ja asuu paljon suomalaisia joita on mielenkiintoista nähdä ja vaihtaa kokemuksia heidän kanssaan. Suurlähetystöstä saat myös tarpeellista tietoa Namibiassa oleskeluusi ja kriisitilanteen sattuessa suurlähetystöllä on valmius- ja evakuointisuunnitelma. Avustustoimia helpottaa jos paikanpäälle on jättänyt yhteystietonsa. Osoite: 2 Crohn Street (Corner of Bahnhof Street), Windhoek, Namibia. (Noin 15 minuuttia, 2kilometriä ydinkeskustasta, lähellä pääpoliisiasemaa.) Puh: +264-61-221 355 Fax: +264-61-221 349 www.finland.org.na Riskien tiedostaminen Rikollisuutta esiintyy jonkin verran. Ryöstöt ja taskuvarkaudet ovat yleisiä. Väkivaltarikoksia kohdistuu turisteihin harvemmin. Liikkumista yksin ja oudoilla alueilla erityisesti pimeän aikana tulee välttää. Liikenne on toisinaan varsin kaoottista ja liikenteessä ollessa tulee olla valppaana. Vakuutusten tulee olla kunnossa sillä sairauden tai tapaturman yllättäessä hoitoon kannattaa hakeutua yksityisiin sairaaloihin, joissa hoito on eurooppalaista tasoa, mutta hinnat korkeat. Katutura State Hospital, Fire Brigade Suurin osa harjoittelusta suoritetaan Katuturan julkisessa sairaalassa. Sairaala sijaitsee Windhoekin köyhimpiin kuuluvalla mustien asuttamalla alueella. Sairaala on tarkoin vartioitu ja on aidatulla alueella. Hoito maksaa potilaille 16 NAD sairaudesta ja toimenpiteestä riippumatta. Hintaan kuuluu lisäksi tarvittavat lääkkeet. Windhoekissa sijaitsee myös toinen julkinen sairaala sekä useita yksityisiä sairaaloita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin suomalaiset sairaalat. Kaupungissa on julkinen paloasema ja ambulanssi sekä useita yksityisiä ambulansseja. Hädän sattuessa vaihtoehtona on useita eri numeroita, sillä jokaiseen ambulanssiin on omansa. Tästä johtuen on myös varsin todennäköistä, että paikalle saapuu usean eri firman ambulansseja. Työtä tehdään niillä resursseilla mitä on. Hoitajat ja lääkärit työskentelevät usealla eri osastolla ja toisinaan toisissa sairaaloissa. Osastoilla on paljon sekä ulkomaalaisia, että paikallisia opiskelijoita. Usein kokeneemmat opiskelijat ohjaavat uusia ja valmiilta hoitajilta kysytään apua, kun omat taidot eivät riitä. Namibialainen kulttuuri eroaa suomalaisesta varsin paljon. Ihmisten avoimuus näkyy myös sairaalamaailmassa, sillä potilaiden ja hoitajien fyysinen kanssakäyminen on luonnollisempaa. Potilasta hoidetaan sairautena, ei henkilönä, hänestä puhutaan enemmänkin esineenä hoitohenkilökunnan kesken. Sairaalassa koko suku ja perhe saattaa osallistua potilaan hoitoon. Sairaalan työntekijät erottaa olkamerkeistä. Osastonhoitajilla on violetit merkit ja kultaiset napit, muilla sairaanhoitajilla on siniset merkit ja kultaiset napit. Opiskelijoilla on siniset merkit, joissa valkoisia viivoja yhtä monta kuin opiskeluvuosia. Lähihoitajilla merkit ovat punaiset. Opiskelijoilla on housut, hoitajilla hameet. Työkenkinä on usein korkokengät, ja koruja käsissä yllin kyllin. Koulutus kestää neljä vuotta ja koulu on sairaalan yhteydessä, missä on myös opiskelija-asuntoja. Sairaalan siivoojat ovat pukeutuneet vaaleanpunaisiin mekkoihin. Sairaalan ylihoitajan tapaaminen Ensimmäisenä varsinaisena harjoittelupäivänä opiskelijat vastaanottaa Katuturan sairaalan ylihoitaja. Hän esittelee opiskelijoille sairaalan ja kertoo miten harjoittelu käytännössä toteutetaan, sekä mikä on opiskelijoiden vastuu. Hän pitää myös listaa opiskelijoista ja hänelle ilmoittaudutaan joka aamu harjoitteluun tullessa. Ambulanssin vastaavan tapaaminen Osa harjoittelusta on mahdollista suorittaa kaupungin julkisessa ambulanssissa, joka sijaitsee paloaseman yhteydessä. Tällöin käydään tapaamassa ambulanssin kansainvälisistä opiskelijoista vastaavaa. Hänen kanssaan sovitaan työvuoroista ja käydään läpi opiskelijan roolia ambulanssissa. Home of Good Hope Katuturan slummialueella sijaitsee viitenä päivänä viikossa toimiva vapaaehtoisvoimin pyörivä lasten ”soup kitchen”. Leikki- ja kouluikäiset lapset saavat sieltä ruuan, joka saattaa toisinaan olla heidän päivän ainoa ateria. Lapsilla on mahdollisuus tavata toisiaan, leikkiä ja osallistua ohjattuun toimintaan. Paikkaa pyöritetään ilman valtion rahallista apua, lähinnä ulkomaalaisten järjestöjen ja opiskelijoiden avulla. Harjoittelun aikana kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa paikkaan. Yhteystiedot saa paikalliselta kv-koordinaattorilta. Pienimmät lapset tulevat aamusta n. klo 9 ja lähtevät kotiin isompien tullessa koulusta klo 12 aikoihin. Syötyään välipalan koululaiset lähtevät takaisin koululle. Pienemmät lapset ovat 2-7 -vuotiaita ja isommat 8-14 -vuotiaita. Pienten lasten kanssa paikalla on myös vanhempia lapsia, joilla ei ole varaa kouluun ja koulupukuihin. Paikan perustajan, Monican seuraava tavoite onkin saada järjestettyä heidän koulunkäyntinsä. Lukuvuosi maksu on 1500 NAD (n. 200 e), johon sisältyy kouluvaatteet ja opetus. Harjoittelu Harjoittelu sairaalassa toteutetaan kiertämällä eri osastoilla. Opiskelijoilla on mahdollisuus mennä itseään kiinnostaville osastoille omien taitojen ja opintojen vaiheen mukaan. Sairaalan välineet ovat uudenaikaisia ja hoitajien koulutus on samantyyppinen kuin Suomessa, mutta resurssit pienet. Opiskelijoilta edellytetään kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta. Nimettyjä ohjaajia ei saa, neuvoa kysytään tarpeen mukaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua monenlaisiin toimenpiteisiin ja mennä mukaan tutkimuksiin. Katuturan sairaala on kahdeksan kerroksinen. Sairaalasta löytyy hissit, mutta niiden käyttöä ei suositella. Hissejä käyttävät potilaat ja henkilökunta sekaisin, ne ovat varsin täyteen ahdattuja, eivätkä kovin toimivia. Meidän aikanamme hisseistä yksi oli käytössä ja sen ovi piti vetää kiinni käsivoimin. Muut hissit olivat remontissa. Muista käydä kirjoittamassa nimesi ylihoitajan listaan, ja varaamassa näin itsellesi paikan kyseiselle päivälle tai vaikkapa tulevalle viikolle. Voit suunnitella työvuorosi omien toiveidesi perusteella ja tehdä aamua, iltaa tai yötä. Samaan aikaan harjoittelua saattaa suorittaa myös muunmaalaisia vaihto-opiskelijoita ja kaikki eivät voi samalla osastolla olla. Mielenkiintoisimmat paikat täyttyvät nopeasti! Äitiyshuolto ja lapset Synnytyssalissa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä avustamaan synnytyksessä ja ottamaan vauvaa vastaan. Synnytyssalin yhteydessä on synnyttävien naisten vuodeosasto, jossa pääsee tutkimaan sikiötä, seuraamaan kohdunsuun avautumista ja valmistelemaan naisia synnytykseen. Pääset myös laskemaan Apgar-pisteitä vastasyntyneille. Vauvojen kanssa pääset työskentelemään esimerkiksi keskososastolla sekä lapsivuodeosastoilla. Sairaalan yläkerroksissa sijaitsee myös lasten vuodeosastoja. Äideillä on kuitenkin suuri rooli lastensa hoidossa. Sairaalan yhteydestä löytyy myös äitiysneuvola, missä toteutetaan ehkäisyneuvontaa, ohjataan ja tutkitaan raskaana olevia naisia sekä neuvotaan lastenhoidossa. Sisätaudit Sairaalassa on useita sisätautisia vuodeosastoja, jaoteltuna miesten ja naisten osastoihin sekä sekaosastoihin. Osastoilla sijaitsee myös muutama eristyshuone, joissa on mahdollista hoitaa eristyspotilaita. Huoneet eivät kuitenkaan ulkonäöltään eroa tavallisista huoneista joten kannattaa aina tarkastaa onko menossa hoitamaan eristyspotilasta. Opiskelijoiden on osattava itsenäisesti huolehtia tarvittavista eristystoimista. Sairaalan alueella sijaitsee myös parantumatonta tuberkuloosia sairastavien eristysosasto. Kirurgia Sairaalasta löytyy oma leikkausosasto saleineen, sekä kirurgiset vuodeosastot. Leikkaussaleissa leikataan kaikki mahdollinen ortopedisista leikkauksista vatsan alueen leikkauksiin. Potilaina on sekä aikuisia että lapsia. Sektiot tehdään erillisessä rakennuksessa. Ennen leikkausta opiskelija myös valmistelee potilaan tulevaan operaatioon. Leikkaussalissa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä avustamaan anestesiapuolelle tai toimia instrumenttihoitajana. Teho-osasto ja ensiapu Sairaalalla on yksi teho-osasto jossa hoidetaan potilaita laidasta laitaan. Ensiapuun potilaat saapuvat itsenäisesti tai ambulanssikyydillä. Ensiapuosaston yhteydessä sijaitsee muutama toimenpide huone joihin esimerkiksi puukotetut tai intoksikaatio potilaat heti viedään. Akupunktio- osasto Akupunktio-osasto on yksi sairaalan osasto, lääkärit tulevat Kiinasta ja hoitajat ovat paikallisia. Osastolla annetaan akupunktiohoitoa ja kuppausta. Kotihoito Kotihoitoa tapahtuu lähinnä köyhemmillä alueilla. Potilaat kerääntyvät sovittuun paikkaan, minne hoitajat tulevat. Sairaanhoitajat toimivat itsenäisesti, tekevät diagnoosit, rokottavat ja määräävät lääkkeitä. Ambulanssi Ambulanssissa työntekijät tekevät 24 tunnin vuoroja, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä vuoroja omien toiveiden mukaan. Windhoekin alueella on kolme eri toimipaikkaa joista ambulanssit lähtevät, yhteen autoon otetaan yhdestä kahteen opiskelijaa kerralla. Yhdessä pisteessä on yksi ambulanssi. Jos paikalla on myös paikallisia opiskelijoita, laitetaan yhteen autoon yleensä vaihto-opiskelija ja paikallinen opiskelija henkilökunnan lisäksi. Ambulanssissa suoritettava harjoittelu on ollut varsin suosittua, joten sinnekin kannattaa varata harjoittelupäivät ajoissa. Iltaja yövuoroissa yleensä tapahtuu eniten. Paikallinen palkkapäivä on myös hyvin tapahtumarikas. Vesisateella sattuu paljon liikenneonnettomuuksia. Ambulanssissa ei ole lääkkeitä muutamaa inhaloitavaa lääkettä lukuun ottamatta. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus päästä kanyloimaan ja toteuttamaan nestehoitoa. Autosta löytyy myös defibrillaattori, jonka käyttöön pääsee tutustumaan. Lisäksi autosta löytyy erilaisia paareja, tukia, haavanhoitotarvikkeita, lisähappi sekä intubointivälineet. Opiskelijat pääsevät mukaan kaikennäköisille kutsuille ja ensihoitajat huolehtivat kyllä siitä ettei opiskelija joudu vaaratilanteisiin. Keikat ovat monipuolisia ja toisinaan raskaitakin. Kannattaa miettiä onko valmis näkemään pahoja auto-onnettomuuksia, pahoin loukkaantuneita ja kuolleita ihmisiä. Opiskelijoilla on kuitenkin aina mahdollisuus päästä keskustelemaan näkemästään ja kokemastaan opiskelijavastaavan kanssa. Jos ensihoito kiinnostaa, kannattaa ainakin käydä tutustumassa ambulanssiin. Muista pitää yhteyttä koulusi harjoittelun ohjaajaan ja kv-koordinaattoriin. Kerro heille tavoitteiden etenemisestä. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kannattaa myös aloittaa ajoissa. Blogia on hyvä kirjoittaa säännöllisin väliajoin. Palattuasi Suomeen muistathan palauttaa tarvittavat dokumentit ja oppimispäiväkirjasi oman toimipisteesi koordinaattorille, niin saat pisteet kansainvälisestä harjoittelusta. Paluun jälkeen kannattaa varata muutama päivä toipumiseen, kulttuurishokki iskee usein myös Suomeen palattaessa. Hyödyllisiä osoitteita Lääkäripalvelut Suomen suurlähetystö Roman Catholic Hospital 2 Crohn Street Karl Wenner List Street (Corner of Bahnhof 92 Street), Windhoek Windhoek tel +264 612702004 Windhoek Medi Clinic Heliodoor Street Eros, Windhoek tel +264 614331000 Taksi 5, Kock & Scmidt Building, Independence Avenue, Windhoek Ravintoloita Joe’s Beerhouse Kauppakeskukset 160, Nelson Mandela Maerua Mall: Avenue Shop 1 Eros, Windhoek Windhoek Cattle Baron Wernhill Park Maerua Mall Post Street Mall Shop 1 Windhoek (Centre) Windhoek O Portuga 312 Sam Nujoma Drive Klein Windhoek Nice 2 Mozart Street, Corner of Hosea Kutako Drive West Windhoek Poliisi Tel 10111 Ambulanssi Tel 211111 tai 1199 Check-lista Hakemus vaihtoon…………………………………………………… Valmennus vaihtoon………………………………………………… Kv-koordinaattorin tapaaminen……………………………… Harjoittelun tavoitteet………………………………………… CV englanniksi………………………………………………………… Yhteys paikalliseen koordinaattoriin……………………… Viisumi…………………………………………………………………… Lennot……………………………………………………………………… Asuminen………………………………………………………………… Apurahahakemus……………………………………………………… Kela opintotuki ja asumislisä………………………………… Vakuutukset ………………………………………………………… Rokotukset……………………………………………………………… Luottokortti…………………………………………………………… Blogi………………………………………………………………………… Tehty
© Copyright 2024