TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2018 TALOUSARVIO 2015
TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2018 TALOUSARVIO 2015 Hyväksytty valtuustossa 8.12.2014 § 72 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT ..................................... 4 1.1. Yleinen talouskehitys........................................................................................................................................................ 4 1.1.1 Kansainvälinen talous .................................................................................................................................................. 4 1.1.2. Kansantalouden kehitys .............................................................................................................................................. 4 1.1.3 Julkisen talouden näkymät ........................................................................................................................................... 5 1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät ................................................................................................................... 5 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät.................................................................................................................................. 6 1.3. Työllisyys 7 2. KUNTASTRATEGIA .......................................................................................................................... 10 2.1. Janakkalan visio 2020 ..................................................................................................................................................... 10 2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain ........................................................................................ 13 3. VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA ...................... 14 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät .................................................................................. 14 3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat .............................................................................................................................. 14 3.3. Laatimisprosessi ............................................................................................................................................................. 14 4. TALOUSARVIOEHDOTUS ................................................................................................................ 15 4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta .................................................................................................................... 16 4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus............................................................................................................................... 16 4.1.2 Seuranta ..................................................................................................................................................................... 16 4.2. Tulo- ja menoperusteet ................................................................................................................................................... 16 4.2.1. Toimintatuotot .......................................................................................................................................................... 16 4.2.2. Verotulot ................................................................................................................................................................... 17 4.2.3. Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus 1.1.2015 ..................................................................................................... 21 4.2.4. Toimintakulut ........................................................................................................................................................... 23 4.2.5. Investoinnit ............................................................................................................................................................... 24 4.2.6. Lainakanta................................................................................................................................................................. 25 5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET 26 5.1. Janakkalan Vesi .............................................................................................................................................................. 26 5.2. Janakkalan Asunnot Oy .................................................................................................................................................. 26 5.3. Janakkalan Teollisuusalueet Oy...................................................................................................................................... 27 6. KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN ............................................................. 31 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA ........................................................................................................... 31 TULOSALUE VAALIT .................................................................................................................................................. 32 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA................................................................................................................ 33 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS .............................................................................................................................. 35 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT ........................................................................................................................ 39 TULOSALUE TALOUSPALVELUT ............................................................................................................................ 40 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT ................................................................................................................... 42 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN.............................................................................................................................. 44 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT ...................................................................................................................... 46 TULOSALUE PELASTUSLAITOS ............................................................................................................................... 48 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA ................................................................................................................. 49 TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ ...................................................................................................... 52 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ................................................................................................................ 54 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT ..................................................................................................................... 55 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA .................................................................................................................. 58 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO........................................................................................................ 59 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ ...................................................................................................... 61 TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO ............................................................................................................. 64 TULOSALUE TILAPALVELU ..................................................................................................................................... 67 TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT ................................................................................................... 70 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA ............................................................................................................. 73 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT ............................................................................................... 74 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO ............................................................................................ 76 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA ...................................................................................... 81 TULOSALUE VAMMAISTYÖ ..................................................................................................................................... 88 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO ............................................................................................ 92 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO .................................................................................................. 96 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA ...................................................................................... 99 2 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO ........................................................................................................ 100 TULOSALUE VARHAISKASVATUS........................................................................................................................ 103 TULOSALUE OPETUSTOIMI .................................................................................................................................... 108 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA ...................................................................................... 112 TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA....................................................................................................... 115 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT ................................................................................................................... 119 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT ....................................................................................................................... 123 TULOSALUE NUORISOPALVELUT ........................................................................................................................ 125 7. TULOSLASKELMAOSA .................................................................................................................. 127 8. RAHOITUSOSA ............................................................................................................................... 130 9. HENKILÖSTÖOSA .......................................................................................................................... 131 9.1 Henkilöstösuunnitelma vuosille 2015 – 2018 ................................................................................................................ 131 9.2 Henkilöstölisäykset vuodelle 2015 ................................................................................................................................ 138 9.3 Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle 2015 ................................................................. 142 10. INVESTOINTIOSA, ........................................................................................................................ 160 11. JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA ........................................................................ 164 12. JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT..................... 169 12.1 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta ...................................................................... 169 12.2 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta ................................................................. 170 3 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yleinen talouskehitys 1.1.1 Kansainvälinen talous Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Toistaiseksi luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa poliittisissa ja valuuttakriiseissä. Venäjän on kuitenkin vaikea välttää taantumaa tänä vuonna, vaikka valtio voikin tukea kysyntää elvyttävällä politiikalla. Korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo takavuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kasvun edellytyksiä hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden kankeus sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat ennen kaikkea Yhdysvallat ja IsoBritannia, jotka ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Nopeampaa kasvua näissä maissa tukee yksityisen sektorin taseiden kohentunut tila, erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Euroalueen kasvun haurauden taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun kiihtymistä. Lisäksi julkisen velan korkea taso heikentää pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin. Euroopassa merkittävin valopilkku on Iso-Britannia, jossa vahva kasvu on käynnistynyt huolimatta julkisen sektorin mittavasta sopeutuksesta. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 1.1.2. Kansantalouden kehitys Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna 2014. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan. Työllisyystilanteen hienoinen koheneminen ja taloudellisen aktiviteetin piristyminen luovat edellytyksiä kuluttajien kokeman epävarmuuden hälvenemiselle. Kotitalouksien säästämisaste alenee edelleen ja kotitalouksien velkaantumisaste taittuu. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Tuonnin virkoamisen taustalla on ensisijaisesti investointien elpyminen. Investointien alaeristä vain t&k-investoinnit eivät ensi vuonna lisäänny. Tarjonnan puolella teollisuuden tuotanto lisääntyy hieman yli prosentilla. Teollisuuden virkoamisen ja kotimaisen kysynnän maltillisen nousun myötä myös palveluiden tuotanto lisääntyy vajaalla puolellatoista prosentilla. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 4 1.1.3 Julkisen talouden näkymät Julkisen talouden rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta. Vuonna 2013 alijäämä oli 4,7 mrd. euroa mikä on 2,3 % BKT:sta. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna arviolta 7 mrd. euroa yli 110 mrd. euroon eli n. 56 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka lisääntyy edelleen lähivuosina ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan viimeistään ensi vuonna. Myös jatkovuosina velkasuhteen arvioidaan kasvavan. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Vuonna 2015 kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio on tehty muuttumattoman politiikan periaatetta noudattaen, eli se sisältää vain jo sovitut toimenpiteet, joista on riittävästi tietoa saatavilla. Arviossa ei ole oletettu kunnallisveroprosenttien korotuksia tai muita kuntien omia sopeutustoimia. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Talouskasvu elpyy v. 2015, mutta veropohjien kehitys jää edelleen vaimeaksi ja siksi kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän v. 2015 runsaaseen 2 prosenttiin. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat päättäneet sekä kuntien verotuloja kasvattavista että vähentävistä veroperustemuutoksista, joiden yhteisvaikutuksena kuntien verotulot alenevat noin 130 milj. eurolla. Valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen kompensaatio, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien valtionosuudet supistuvat 0,7 % v. 2015. Osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien valtionosuuksiin tehdään vajaan 190 milj. euron leikkaus. Yhteensä kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan jäävän yhteen prosenttiin v. 2015. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Kuntatalouden kustannustason arvioidaan nousevan v. 2015 edelleen maltillisesti. Kuntaalan ansiotason nousu on jäämässä runsaaseen prosenttiin. Myös työnantajamaksujen muutosten yhteisvaikutus on edelleen menokehitystä hillitsevä. Toisaalta väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu nostaa kuntatalouden kulutusmenojen kasvun runsaaseen 2 prosenttiin. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Muuttumattoman politiikan mukainen arvio kuntatalouden näkymistä vuosille 2016–2018 on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 mrd. euroon eli 1,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 mrd. euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisäksi vahvistaa kuntataloutta 1 mrd. eurolla kuntien omin toimenpitein. Tavoiteltuja säästövaikutuksia voidaan sisällyttää kuntatalouden kehitysarvioon siinä tahdissa kuin toimenpiteistä on päätetty ja niiden vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2015–2018 sisällytetyt toimet kattoivat alustavan laskennallisen arvion mukaan reilun kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöstä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävistä toimenpiteistä on tässä laskelmassa huomioitu toimet siltä osin kuin niiden on arvioitu johtavan kuntatalouden säästöihin vuoteen 2018 mennessä. Kuntien omia toimenpiteitä ei ole muuttumattoman politiikan periaatteen mukaisesti huomioitu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 5 Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Siksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Kunnan asukasluku on pysynyt melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuodet 2010 ja 2011 olivat niukan kasvun aikaa. Vuoden 2012 aikana kunnan väestökehitys kääntyi hienoiseen laskuun, joka jatkui vuoteen 2013 asti. Vuoden 2014 osalta väestömäärässä on odotettavissa taas pientä nousua. Hämeen liiton viimeisimmän tiedon mukaan Janakkalan asukasluku on 30.8.2014 tilanteessa 16.887 asukasta eli kuluvana vuonna asukkaita on tullut kuntaan lisää 45 henkilöä. Janakkalan kunnan väestökasvua ennustettaessa on otettu huomioon edellisten vuosien sekä kuluvan vuoden väestökehitys ja arvioitu tulevan kehityksen realistista suuntaa. Kunnan väestökehityksen oletetaan olevan lievästi positiivinen vuosina 2015–2018. Väkiluku Muutos, hlö Muutos% 2010 16 892 97 0,6 2011 16 960 68 0,4 2012 16 921 -39 -0,2 2013 * 16 843 -78 -0,5 2014 * 16 909 66 0,4 2015 * 16 993 84 0,5 2016 * 17 078 85 0,5 2017 * 17 181 103 0,6 2018 * 17 284 103 0,6 6 1.3. Työllisyys Hämeen Ely-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Kanta-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 10,4 %, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien osuus työvoimasta nousi edellisestä vuodesta Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa paitsi Forssassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hausjärvellä (7,3 %), Lopella (7,7 %), ja Hattulassa (7,8 %). Korkein työttömien osuus oli Forssassa (13,7 %). Koko maassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,9 %. 7 Janakkalan työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa oli 9,3 %, joka on 1,2 % korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyys on syyskuun lopun tilanteessa alhaisemmalla tasolla kuin vuoden alussa, mutta valitettavasti kuitenkin noususuunnassa verrattuna edelliseen kuukauden, elokuun, tilanteeseen. Suunta on poikkeuksellinen verrattuna muuhun KantaHämeeseen. Lisäksi myös avoimien työpaikkojen määrä on lievästi laskussa. . 8 Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa Kanta-Hämeessä 2 514. Heidän määrä kasvoi 19 % edellisvuoteen nähden. Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikissa kunnissa paitsi Jokioisilla. Syyskuussa nuorten työttömien osuus nuorten työvoimasta oli Kanta-Hämeessä 14,7 %, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Kunnittain tarkasteltuna nuorten työttömien osuus nousi edellisestä vuodesta kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa paitsi Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Humppilassa. Matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta oli Humppilassa (7,7 %) ja Hattulassa (10,6 %). Korkeimmat Forssassa (18,9 %), Hausjärvellä (17,3 %) ja Riihimäellä (17,4 %). Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä erityisesti huomiota. Kunnanhallitus on perustanut 24.3.2014 kokouksessaan työllisyystoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. määritellä työllistämistoimenpiteiden hallittu kokonaisuus. Työllisyystoimikunnan aloitteesta kuntaan esitettiin myös työllistämiskoordinaattorin virkaa. Valtuusto hyväksyi viran kokouksessaan 13.10.2014 määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti. Työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on muodostaa kunnan eri työllistämistoimenpiteistä mahdollisimman tehokas kokonaisuuden 9 2. KUNTASTRATEGIA Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 15.11.2010. Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa on käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asetantaa on pyritty entisestään tiivistämään. Vuonna 2013 painopiste on ollut koko kunnan tasolla tehtävässä talouden tasapainottamistyössä. Tasapainottamistyön seurauksena on syntynyt lukuisia asioita ja toiminnan uudelleen painottamisen tarpeita kunnan talouden realiteetit huomioiden kunnassa. 2.1. Janakkalan visio 2020 Janakkalan visio on yhteinen ohjenuora kaikkeen kunnan toimintaan. Kaikki strategiset tavoitteet ja linjaukset on ohjeistettu valmistelemaan visiosta johdetusti. Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä arjen toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa. Janakkalan kunnan vision toteuttamistyö on jaettu neljään poikkihallinnolliseen ohjelmointiteemaan: johtamisen kehittäminen, toimintojen kehittäminen, terveysliikunta sekä laatuasuminen. Ohjaustiimit koordinoivat poikkihallinnollisten tiimien toimintaa. Kunnanjohtaja johtaa vision toteuttamistyötä. Ohjaustiimi Johtamisen kehittäminen Toimintojen kehittäminen Terveysliikunta Laatuasuminen Ohjaustiimin vetäjä Henkilöstöjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Hyvän johtamisen varassa onnistuvat suuretkin uudistukset Johtaminen on laaja käsite. Se ulottuu visionäärisestä kokonaiskuvan rakentamisesta yksittäisen työntekijöiden tavoitteisiin. Johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista: suunnittelua, budjetointia, organisointia, resurssointia, seurantaa ja ongelmien ratkaisemista sekä toisaalta tavoitteiden asettamista, sitouttamista, motivointia ja innostamista. 10 Johtamisen kehittäminen linkittyy luottamushenkilöorganisaation uudistamiseen ja osaamista kehitetään kaikilla tasoilla: alaistaidot, lähiesimiehet, ammattijohtajat sekä poliittinen johto. Työ kiteytyy pohdintaan siitä, kuka päättää mistä ja miten. Johtamisorganisaatio eri tasoineen ja tehtäväkuvineen selkeytetään ja johtamisprosessi kuvataan ja yksinkertaistetaan, jotta jatkossa päätämme oikeista asioista oikeilla päätöksentekotasoilla. Tässä yhteydessä myös arvioidaan, mikä rooli kullakin johtamistasolla on ja luodaan johtamisen yleisperiaatteet sekä muodostetaan yhteinen ymmärrys Janakkalan kunnan johtamisesta. Jaettu ymmärrys muuttuu käytännön johtamisen toiminnoiksi. Arvioidaan kuntasektorin toimintaympäristöä ja varmistetaan, että meillä on jatkossakin sellaisia johtamisen voimavaroja, joiden varassa Janakkalan kunta vastaa muutoksiin ja voi hyvin. Vahva kunta vaatii vahvaa taloutta Toimintojen kehittämistyössä otetaan huomioon kaikki eri toiminnan tasot konsernista yksittäiseen työyksikköön ja pureudutaan poikkihallinnollisiin kehittämiskohteisiin. Kuntien taloudellisten voimavarojen heikkeneminen edellyttää aiempaakin suunnitelmallisempaa toimintaa. Mahdolliset päällekkäisyydet tulee selvittää ja kehittää kunnan toimintoja optimaalisen työnjaon näkökulmasta. Kaiken toiminnan tulee olla myös taloudellisesti järkevää. Kärkihankkeiksi on valittu mm. talouden tasapainottaminen, konserniohjauksen kehittäminen. Ennakoinnilla pyritään parempaan päätösten vaikutusten arviointiin. Liikkuva ihminen voi hyvin Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. (UKK-instituutti). Tavoitteena on, että liikuntakasvatus on laadukasta ja jokaisessa koulussa on liikuntakerho. Tuntikehyksessä on liikuntaa enemmän kuin minimimäärä ja iltapäivätoiminnan sisältö on liikunnallinen sekä koulujen piha-alueet aktivoivat liikkumaan. Suunnitelmissa on laatia nykytilaselvityksen pohjalta eri toimialoille suunnitelmat terveysliikunnan edistämiseksi kunnassa sekä aktivoida liikuntapolku-hankkeen kautta arkiliikuntaan sellaisetkin kuntalaiset, jotka eivät vielä liiku oman terveytensä kannalta riittävästi. Laatuasuminen on monimuotoisuutta Asumista Janakkalassa kehitetään monipuoliseksi ja houkuttelevaksi. Työtä tehdään huolehtimalla kysynnän mukaisesta tonttitarjonnasta mutta myös uudenlaisten, astetta kaupunkimaisempien tiiviiden ja matalien asuinalueiden kehittämisestä. Muuttovoiton ansiosta Janakkalan ikärakenne ja huoltosuhde saadaan kehittymään suotuisaan suuntaan. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvien laatutekijöiden lisäksi taajamien ja kylien paikallista identiteettiä sekä asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä pyritään parantamaan. Laatuasumisen kehittämisen päävastuu on maankäytön tulosalueella. Tekniikka ja ympäristö -toimiala organisoi aiempaa tiiviimmän yhteistyön muiden toimialojen kanssa. 11 12 2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät • Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut • Monipuolinen ja houkutteleva asuminen • Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto • Helppo ja kattava sähköinen asiointi • Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät • Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa • Ennaltaehkäisevä toiminta • Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta • Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne • Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä • Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät • Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko • Aktiivinen työllisyyden hoito • Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu • Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto • Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät • Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu • Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo • Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen • Strategian mukainen osaamisen kehittäminen • Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen • Turvallinen ja arvostava työilmapiiri 13 3. VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Tuleva talousarviovuosi 2015 ja suunnitelmavuodet 2016–2018 ovat äärimmäisen haasteellisia Janakkalan kunnalle. Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen aiempaa arviota heikompi kehitys sekä toimialojen negatiiviset talousarvioesitykset asettavat Janakkalan kunnan ensimmäistä kertaa todellisten ongelmien eteen. Juustohöylällä ei Janakkalassa enää pärjätä. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja. 3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka valtuusto hyväksyi 15.11.2010. Kunnanhallitus hyväksyi 16.6.2014 (§ 152) kokouksessaan vuosien 2015–2018 taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. edellisen vuoden tilinpäätökseen, voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, valtuuston hyväksymään tasapainotusohjelmaan, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan, Kuntaliiton keväällä julkaistuun veroennustekehikkoon sekä arvioihin taloudellisen tilanteen yleisestä kehittymisestä. 3.3. Laatimisprosessi Lautakuntien tuli jättää talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle 24.9.2014 mennessä. Tämän jälkeen käytiin kunnanjohtajan karsintaneuvottelut, sillä toimielinten esitykset ylittivät kehyksen toimintakatteen 1,8 miljoonalla eurolla vuoden 2015 osalta ja sama suhteellinen ylitys oli koko suunnitelmakauden. Ylityksestä 1,7 milj. aiheutui perusturvalautakunnan esityksestä. Myös toimielinten investointiesitykset ylittivät laadintaohjeissa esitetyn jo melko rohkean 6 milj. tason. Ylitystä kehykseen verrattuna vuodelle 2015 oli n. 1,4 milj. €, vuodelle 2016 n. 2,4 milj. € ja vuodelle 2017 n. 3,4 milj. €. Investointien kokonaisuudesta on enemmän talousarvion kappaleessa 4.2.5 sekä kirjan loppupuolella olevassa investointiosassa. Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan esitystä talousarvioseminaarissaan 23.–24.10. sekä 27.10.2014. Kunnanhallitus teki lopullisen esityksensä valtuustolle 3.11.2014 Valtuusto käsittelee talousarviota 8.12. kokouksessaan. 14 4. TALOUSARVIOEHDOTUS Kuntalain 65 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä em. toimenpiteitä ei vielä tarvitse osoittaa, koska vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Janakkalan kunnalla on ylijäämää taseessaan 1,4 milj. €. Vuoden 2014 talousarvio on kuitenkin laadittu 1,1 milj. € alijäämäiseksi ja nyt kuluvan vuoden lokakuussa on tiedossa, että talousarvion ylityksiä on tulossa, joten merkittäviä toimenpiteitä on jatkossa pakko tehdä. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 §). Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 §). Muutoksista talousarvion sitoviin eriin päättää valtuusto. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 §). Muulla rahoituksella tarkoitetaan rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden eriä rahoituslaskelmassa. Talousarvion toteutumisvertailu on osana kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaa, ja siitä vastaa talouspalveluiden tulosalue. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi talousarvion toteutumista seurataan koko kunnan tasolla kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa (KH ja KV) erikseen annettavan ohjeen mukaisesti. Lisäksi talous- ja hallintojohtaja kokoaa kuukausittain talousraportin kunnanhallitukselle (sis. kunta-, toimialaja tulosaluetasot). Kuntalain 67 § mukaan kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kuntalain 68 § mukaan kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Näitä sääntöjä sovelletaan myös talousarviota laadittaessa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 68–70 §:n soveltamisesta. Talousarvion laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset. 15 4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kunta määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. Talousarvion käyttötalousosa on bruttositova. Tämä tarkoittaa, että menot (toimintakulut) ja tulot (toimintatuotot sekä valmistus omaan käyttöön) budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Edellä mainitut erät ovat siis valtuustoon nähden sitovia eriä. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate voimassa, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. 4.1.2 Seuranta Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaista ja säännöllistä seurantaa. Koko kunnan tasolla laadittavan talouskatsauksen kunnanhallitus saa kuukausittain. Talouskatsauksessa seurataan talouden kehitystä tuloslaskelmatasolla sekä investointien toteumaa. Kunnanhallitukselle raportoidaan tiiviisti merkittävimmistä poikkeamista sekä raportoidaan väestön ja työllisyyden kehityksestä Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista ja toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. Osavuosikatsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, huhti- ja elokuun lopussa, jolloin kunnan strategisten tavoitteiden, käyttötalouden ja investointien toteuma raportoidaan. Osavuosikatsaus etenee kunnanhallituksen käsittelystä kunnanvaltuuston käsittelyyn. 4.2. Tulo- ja menoperusteet 4.2.1. Toimintatuotot Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuotot ovat valtuuston esityksessä n. 28,7 milj. €. Vuoden 2014 talousarvion osalta on tiedossa elokuun osavuosikatsauksen perusteella, että mm. perusturvan tulos- 16 alueen vanhustyö ja pitkäaikaishoito asumispalvelujen asiakasmaksutulot ovat jäämässä n. 124 000 € alle arvioidun. Toimintatuotot jakaantuvat seuraaviin eriin: myyntituotot n. 13,5 miljoonaa euroa, maksutuotot 5,6 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset n. 1,4 miljoonaa euroa ja muut toimintatuotot n. 8,2 miljoonaa euroa. Toimialojen arvioimat sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden mahdolliset valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin. 4.2.2. Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuuden yhteisöveron tuoton ennuste perustuu 9.10.2014 päivitettyyn kunnan verotulokehikkoon. Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimivat Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on otettu huomioon muun muassa verontilitysten kehitys syyskuulle 2014 asti ja Verohallinnon ennakkotiedot (per 6.10.2014) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliiton arvioita verotulojen kehityksestä laadittaessa on huomioitu uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2014 - 2018 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksien vaikutusarvioiden mukaisina. Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa vähennykset kohdistuvat kunnittain edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jako-osuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. 17 Kiinteistöveron osalta on vuoteen 2014 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle 2014. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80 - 1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. ?) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. ?) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Väestötietojen oikea suhde laskelmien taustalla on yksi oikeellisuuden perusperiaatteista. Talousarvion laadinnan lähtökohtana pidetään, että kunnan väestökasvun oletetaan olevan +0,5 – +0,6 % vuosittain. 4.2.2.1 Kunnan tulovero Valtuuston on kuntalain 66 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Kuntalain 65 §:n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Koko maan keskimääräinen prosentti on vuonna 2014 19,74 %. Se on 0,36 prosenttiyksikköä enemmän kun vuoden 2013 keskimääräinen tuloveroprosentin taso kunnissa. Janakkalan vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 – 2018 taloussuunnitelman tulovero on laskettu 20,50 % mukaan. Vuodelle 2017 on taloussuunnitelman mukaisesti laskettu 0,5 %:n veronkorotus, jolloin kunnallisveroprosentti olisi 21,00 %. 4.2.2.2. Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Janakkalan suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron muuttumiseen. Valtakunnallisen tason yhteisöveron yleisen romahtamisen vaikutukset eivät siten ole Janakkalassa olleet verotulokertymän osalta oleellisia. Janakkalan kunta sai yhteisöveroja noin 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2014 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvät 2 miljoonaa euroa. 18 4.2.2.3 Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa (20.7.1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella. Kiinteistöveroprosentit perustuvat kunnanvaltuustossa 10.11.2014 (63 §) hyväksyttyihin prosentteihin Yleinen kiinteistöveroprosentti Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 1,00 % 0,40 % 0,00 % Kunnanvaltuuston 10.11.2014 (63 §) päätös on talousarviovuoden 2015 laskennan pohjana. Vuoden 2016 laskelmassa on käytetty valtuuston 8.12.2014 tekemää päätöstä (72 §) + 0,10 % korotusta yleiseen -, vakituisten asuinrakennusten- sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroihin. Taso pysyy taloussuunnitelmakauden loppuun asti. Verokannat päätetään kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n (1266/2001) mukaan joka vuosi erikseen. TILASTOLLINEN YHTEENVETO JANAKKALAN VEROKANNOISTA 2005 - 2018 2005 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste % 2006 2007 2008 200E 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 18,50 18,50 1E,00 1E,00 1E,00 1E,50 1E,50 1E,75 1E,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 14,00 14,10 14,70 14,64 14,32 14,52 14,48 14,55 14,63 15,16 15,14 15,13 15,56 Kiinteistöveroprosentit Kleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % 0,65 0,70 0,70 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 0,25 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vak. asuinrakennukset Vero % Muut asuinrakennukset Vero % Voimalaitokset Vero % KleisOyödylliset yOteisöt Vero % Rakentamaton rakenn.paikka Vero % IäOde:Kuntien verotulojen ennustekeOikko, lokakuu 2014 19 Edellisessä taulukossa on mainittu Janakkalan kunnan tuloveroprosentti sekä efektiivinen veroaste vuosittain. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti. Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Vähennyksistä on tarkemmin kerrottu Verohallinnon nettisivuilla. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi. Alla olevassa kuvassa on Janakkalan kunnan tuloveroprosentit sekä efektiivinen veroaste vuosittain. 4.2.2.4 Verotulojen kehitys TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** 51 237 54 380 56 150 56 921 58 683 61 493 63 400 5,6 6,1 3,3 1,4 3,1 4,8 3,1 Yhteisövero 1 854 1 784 1 975 2 040 1 804 1 929 2 014 Muutos % -33,2 -3,8 10,7 3,3 -11,6 6,9 4,4 Kiinteistövero 2 343 2 826 3 120 3 120 3 634 3 634 3634 3,6 20,6 10,4 0,0 16,5 0,0 0 55 435 58 989 61 246 62 081 64 121 67 057 69 048 3,5 6,4 3,8 1,4 3,3 4,6 3,0 Verolaji Kunnallisvero Muutos % Muutos % VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 20 4.2.3. Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus 1.1.2015 Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2015 alussa voimaan on tarkoitus astua uusi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen istunnossaan 17.4.2014. Uudistus siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Uudistus on jo linjattu aiemmin sisällön osalta. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Valtion-osuusjärjestelmän uudistus perustuu selvitysmies Arno Miettisen tekemään ehdotukseen. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään. Valtionosuusuudistus ei vaikuta merkittävästi Janakkalan kunnan valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). 21 Kunnille peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet ovat alentuneet vuodesta 2013 alkaen. Hallitusohjelman ja kehysriihien vaikutukset vuodelle 2015 ovat n. 1,4 miljardia € eli n. 15 %. Talousarvion valtionosuusarvio vuodelle 2015 perustuu Kuntaliiton 30.9.2014 julkaisemiin tarkennettuihin ennakkotietoihin. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2015 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän n. 23,2 milj. euroa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle 2015 joulukuussa 2014. Syksyn budjettiriihen jälkeen, valtionosuuksien leikkausten vahvistuttua, suunnitelmavuosien valtionosuuksien on arvioitu vähenevän vuosittain lievästi (vrt. edellinen kuva). Suunnitelmakausien määräytymisperusteita ei ole tarkemmalla tasolla tiedossa. Vuosi Valtionosuudet 1000 € 2010 21 036 2011 23 293 2012 24 088 2013 TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018* 24 124 23 572 23 222 23 338 23 257 23 140 22 Vuosi Valtionosuudet €/asukas 2010 1 245 2011 1 373 2012 1 424 2013 TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018* 1 432 1 394 1 367 1 367 1 354 1 339 4.2.4. Toimintakulut Talousarviovuoden toimintakulujen taso on n. 111,9 miljoonaa euroa. Toimintakulujen kokonaisuudesta henkilöstökulujen osuus on n. 46 miljoonaa euroa, palvelujen ostojen osuus 45,6 miljoonaa euroa, aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden osuus n. 6,3 miljoonaa euroa, avustuksien osuus n. 6,0 miljoonaa euroa sekä muut toimintakulut n. 7,9 miljoonaa euroa. 23 4.2.5. Investoinnit Valtuusto on 3.9.2012 hyväksynyt tilahankkeiden käsittelyohjeet. Sen mukaisesti budjettivastuu rakennushankkeista on tekniikka ja ympäristö- toimialalla tilapalveluiden tulosalueella. Suunniteltavien tarveselvitysten tulee olla tiedossa talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja työhön tarvittava rahoitus varataan tilapalveluiden käyttötalouteen ja vaikuttavuuden arviointi sekä työvaiheistus suunnittelu voidaan samalla huomioida talousarviovalmistelussa. Investointeja ovat pitkävaikutteiset menot, jotka ovat palvelutuotannon käytössä useamman kuin yhden tilikauden ajan. Jotta investoinnin tunnusmerkki täyttyy, tulee myös pienhankintarajan ylittyä. Pienhankintaraja on 10.000 euroa ja sitä pienemmät hankkeet kirjataan käyttötalouden menoksi. Investointihanke on yksittäinen irtaimistohankinta tai nimetty rakentamiskohde. Investoinnit on bruttobudjetoitu eli sitovuustasona ovat hankekohtaiset tuotot ja kulut. Talonrakennusinvestointien rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit (tekninen lautakunta, kohdistamattomat) ovat poikkeuksellisesti sitovia nettomenotasolla. Kunnallistekniikan investoinnit ovat nettomenotasolla sitovia hankeryhmittäin yritystoiminnan infra, asuntotuotannon infra, muut infrahankkeet ja viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-alueet. Em. investoinnit kohdistuvat useampaan eri hankkeeseen. Tekninen lautakunta tarkentaa hankkeet vastaamaan valtuuston talousarviopäätöstä käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tällä toimintatavalla on pyritty saamaan joustavuutta sekä päätöksentekoon että käytännön töiden toteuttamiseen. Talousarviovuodelle 2015 esitettävät investoinnit ovat 6,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosille esitettävät investoinnit ovat seuraavan taulukon mukaiset: INVESTOINNIT, NETTO, 1000 € %muutos 2015 6 095 2016 6 513 6,9 2017 7 464 14,6 TS 2015-2018 2018 yhteensä, 1000 € 6 169 26 241 -17,3 Vuosien 2015–2018 yksityiskohtainen investointisuunnitelma löytyy tämän kirjan kappaleesta 10, investointiosa. 24 4.2.6. Lainakanta Kunnan melko korkea vuosittainen lainakannan kasvu johtuu sekä korkeasta investointitasosta että toimintamenojen roimasta kasvusta. Kunnan vuotuinen korkea investointitaso yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen ovat kasvattaneet kunnan lainakantaa merkittävästi 2000-luvulla. Taloussuunnitelmakaudella kunta velkaantuu edelleen. Lainakanta on taloussuunnitelmavuonna 2018 noin 51,8 milj. € (ilman Janakkalan Vettä). 1 000 € Lainakanta 31.12. Nettolainanotto TP 2013 38 497 3 716 TA 2014 MTA 2014 41 183 41 183 2 686 2 686 TA 2015 45 016 3 833 TS 2016 48 340 3 324 TS 2017 50 980 2 640 TS 2018 51 843 862 Lainakanta € / asukas Janakkalan kunta TP 2013 2286 TA 2014 MTA 2014 2436 2436 TA 2015 2649 TS 2016 2831 TS 2017 2967 TS 2018 2999 25 5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET Janakkalan kunnan valtuusto on hyväksynyt 7.4.2008 kunnan konserniohjeet, joissa on määritelty kunnan ja sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan sekä kunnan konsernin toimintaperiaatteet. 5.1. Janakkalan Vesi Toiminnalliset tavoitteet • • Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Talousvesituotannossa ja jätevedenkäsittelyssä tulee huolehtia riittävästä kapasiteetista, jotta uusien toimintojen sijoittuminen kuntaan on mahdollista nopeallakin aikataululla. Taksapoliittiset tavoitteet • Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna. Taloudelliset tavoitteet • • • • Peruskorjaukseen tulee varata riittävät taloudelliset resurssit, jotta verkoston ikääntyminen voidaan pysäyttää. Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin 256 000 €. Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Janakkalan kunnan valtuuston hyväksymän (kv 10.6.2013 § 69) talouden tasapainottamisohjelma mukaisesti on asetettu Janakkalan Vedelle lisätuloutusvaatimus 200.000 €/vuosi. 5.2. Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu 2.6.1987 ja rekisteröity 31.12.1987. Yhtiön toiminimi oli 7.7.1993 saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri (1.5.2013 alkaen kiinteistösihteeri). Toimitusjohtajana toimi 1.1.-31.7.2013 Eila Halme. 15.4.-31.7.2013 välisen ajan isännöitsijä Arja Jaatinen toimi vt. toimitusjohtajana ja 1.8.2013 alkaen varsinaisena toimitusjohtajana isännöitsijätehtävien lisäksi. Kiinteistöt Yhtiön omistuksessa on 27 taloa, joista 13 on kerrostaloja ja 14 on rivitaloja. Näissä on yht. 526 asuntoa. Lisäksi yhtiö omistaa 24 asunto-osakehuoneistoa. Osakehuoneistot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä Turengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö: Asunto Oy Turengin Kolmonen on 1.1.2011 alkaen ollut Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Turengin Kolmonen. Kiinteistössä on 18 asuntoa ja se sijaitsee osoitteessa Pikkukuja 1, Turenki. Toimitusjohtajana on ollut Arja Jaatinen. Osakkeiden omistajana Janakkalan 26 Asunnot Oy vuokraa yhtiön huoneistot ja maksaa yhtiölle vastiketta kattamaan yhtiölle kuuluvat hoito- ja pääomakulut. Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 568 asuntoa. Talous 2013 2012 2011 2010 3 773 309 3 511 307 3 403 639 3 170 882 99,31 % 98,88 % 97,45 % 97,33 % Myyntisaamiset liikevaihdosta % 2,15 % 1,92 % 1,69 % 1,80 % Luottotappiot liikevaihdosta % 1,79 % 0,28 % 0,36 % 0,53 % Rakennusten poistot % Rakennusten poistot € 4,00 % 625 384 4,00 % 626 509 4,00 % 646 534 4,00 % 657 398 Lainojen lyhennykset €/tilikausi 850 870 851 081 684 629 814 219 Poistot/lainanlyhennykset % 73,50 % 73,61 % 94,44 % 80,74 % Liikevaihto € Asuntojen vuokratuottojen toteutuminen % Toiminnalliset tavoitteet • • Asumispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen siten, että asuntokanta kohdentuu kuntalaisten tarpeisiin ja on tehokkaassa käytössä. Kehittäminen tapahtuu hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa. Konserniohjaus: Selvitetään Janakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Taloudelliset tavoitteet • • Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä. Yhtiön tulee varata riittävät taloudelliset resurssit asuntokannan kunnossapitotoimenpiteitä ja peruskorjauksia varten sekä toteuttaa niitä suunnitelmallisesti. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa. 5.3. Janakkalan Teollisuusalueet Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy (JTA) on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiö on rekisteröity 23.8.1984. Yhtiön nimi oli 5.6.1990 saakka Tervakosken Teollisuusalue Oy. Yhtiön toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö tarjoaa vuokralle omistamiaan tuotanto- ja varastotiloja sekä rakennuttaa toimitiloja vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi. Yhtiö hoitaa myös Janakkalan kunnan elinkeinotehtäviä ja kunnan omistamien yritystonttien markkinointia. Yhtiön toiminta 27 Tilikauden lopussa JTA:n omistuksessa oli toimitilarakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n. 49.000 m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty yritystilasopimus, jossa asiakasyritys tulee lunastamaan tilat omistukseensa. Yhtiö omistaa kolme teollisuustonttia Tervakoskella. Tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo, osoitteessa Harvialantie 7 B Turenki, jossa JTA:n omistuksessa on vuokratoimitiloja 1.662,5 m2. JTA:n omistus KOY Janakkalan Virastotalosta on 86,08 %. Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa on teollisia vuokratoimitiloja 13.046 m2. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on n. 5,4 ha ja teollisuusrakennusten n. 13.046 m2. JTA omistaa 100 %. Talous Vuosi 2013 2012 2011 2010 1 602 333 1 704 048 1 632 113 1 579 729 Poistot 402 325 510 723 381 403 398 749 Tilikauden voitto ennen veroja 464 145 323 123 354 390 230 977 13 142 517 13 608 453 14 033 303 13 952 370 8 340 829 8 896 626 9 555 424 9 764 586 350 347 243 868 262 269 170 865 Liikevaihdon muutos % -5,9 % 4,4 % 3,3 % 7,1 % Käyttökate % 38,4 % 30,4 % 37,8 % 33,3 % Liikevoitto % 21,9 % 14,3 % 16,1 % 10,8 % Liikevaihto Taseen loppusumma Pitkäaikainen vieras pääoma Tilikauden tulos Toiminnalliset tavoitteet • • • • JTA Oy hankkii aktiivisesti uusia paikkakunnalle sijoittuvia yrityksiä Tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville yrityksille yritysten tarpeet huomioiden Elinkeinoalueiden profilointi yhteistyössä kunnan kanssa Asiakkaiden tyytyväisyys kunnan elinkeinopalveluihin Taloudelliset tavoitteet • • • Vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa. Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan. Yhtiön edellytetään tuottavan kunnalle vuonna 2015 vuotuista tuottoa 100.000 € ja suunnitelmavuosina 100.000 €/vuosi 28 Janakkalan kunnan konserniorganisaatio 31.12.2013 29 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN 30 6. KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN Käyttötalousosan toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön sekä toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunnan ja sen tulosalueen vaalit tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisvaalien järjestämisestä ja tarvittavasta päätöksenteosta kuntatasolla. Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein. Käyttötalous KESKUSVAALILAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 0 0 0 0 0 0 TA 2014 26 000 0 0 0 26 000 0 0 MTA 2014 26 000 0 0 0 26 000 0 0 TA 2015 26 000 0 0 0 26 000 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 52 100 0 0 0 52 100 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 18 105 6 450 2 950 0 0 27 505 2 050 18 105 6 450 2 950 0 0 27 505 2 050 16 162 10 600 1 140 0 0 27 902 3 040 18 662 13 250 1 240 0 0 33 152 5 040 0 0 0 0 0 0 0 32 445 17 615 1 441 0 0 51 501 5 041 TOIMINTAKATE 0 -1 505 -1 505 -1 902 -33 152 0 599 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 162 0 0 162 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 TULOSALUE VAALIT Toiminnan kuvaus Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset valtakunnalliset vaalit: - eduskuntavaalit joka neljäs vuosi - kunnallisvaalit joka neljäs vuosi - tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi ja - Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi. Käyttötalous Vaalit MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 0 0 0 0 0 0 TA 2014 26 000 0 0 0 26 000 0 0 MTA 2014 26 000 0 0 0 26 000 0 0 TA 2015 26 000 0 0 0 26 000 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 52 100 0 0 0 52 100 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 18 105 6 450 2 950 0 0 27 505 2 050 18 105 6 450 2 950 0 0 27 505 2 050 16 162 10 600 1 140 0 0 27 902 3 040 18 662 13 250 1 240 0 0 33 152 5 040 0 0 0 0 0 0 0 32 445 17 615 1 441 0 0 51 501 5 041 TOIMINTAKATE 0 -1 505 -1 505 -1 902 -33 152 0 599 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 162 0 0 162 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuussa SUUNNITELMAVUOSI 2016 - kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa SUUNNITELMAVUOSI 2017 - ei säännönmukaisia vaaleja. SUUNNITELMAVUOSI 2018 - presidentinvaalit toimitetaan tammikuussa 32 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat valmistelee kunnanhallituksen sijasta tarkastuslautakunta (KuntaL 71.2 ja 53 §). Tämä on poikkeus kunnanhallituksen valmisteluvelvollisuudesta. Tarkastuslautakunnan ja sen tulosalueen tarkastustoimen tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Käyttötalous TARKASTUSLAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 20 0 0 298 318 298 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 14 624 15 060 0 0 2 29 686 403 11 416 25 570 200 0 0 37 186 170 11 416 25 570 200 0 0 37 186 170 14 705 25 810 200 0 0 40 715 410 14 763 26 068 202 0 0 41 033 414 14 882 26 329 204 0 0 41 414 418 15 030 26 592 206 0 0 41 828 422 -29 368 -37 186 -37 186 -40 715 -41 033 -41 414 -41 828 14 756 0 0 25 569 0 0 25 569 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 33 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta pyrkii kattavaan ja tehokkaaseen hallinnon ja talouden arviointiin ja tarkastukseen. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen siten, että tarkastustoiminta keskittyy valtuustotason tavoitteiden arviointiin tukeakseen tavoitteiden asettamista ja kunnan kokonaiskehittämistä. Käyttötalous Tarkastustoimi MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 20 0 0 298 318 298 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 14 624 15 060 0 0 2 29 686 403 11 416 25 570 200 0 0 37 186 170 11 416 25 570 200 0 0 37 186 170 14 705 25 810 200 0 0 40 715 410 14 763 26 068 202 0 0 41 033 414 14 882 26 329 204 0 0 41 414 418 15 030 26 592 206 0 0 41 828 422 -29 368 -37 186 -37 186 -40 715 -41 033 -41 414 -41 828 14 756 0 0 25 569 0 0 25 569 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 25 811 0 0 34 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS Toiminnan kuvaus Kunnanhallitus vastaa valtuuston tekemien päätösten toimeenpanosta ja kuntakonsernin yleisestä johtamisesta kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitus vastaa konsernipalvelujen järjestämisestä kunnassa (yleishallinto, hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä työllistäminen). Lisäksi kunnanhallitus vastaa elinkeino- ja pelastuspalvelujen ostamisesta. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen Käyttötalous KUNNANHALLITUS MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 515 161 0 542 389 607 077 1 664 627 514 304 0 TA 2014 581 210 0 550 500 400 000 1 531 710 575 710 0 MTA 2014 581 210 0 550 500 400 000 1 531 710 575 710 0 TA 2015 409 850 0 466 222 423 444 1 299 516 426 594 0 TS 2016 417 953 0 473 217 406 000 1 297 169 411 152 0 TS 2017 419 147 0 480 323 412 090 1 311 560 412 245 0 TS 2018 430 434 0 487 512 418 271 1 336 218 423 428 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 2 470 753 4 121 309 129 804 24 219 209 706 6 955 790 490 843 2 493 976 4 278 609 104 240 46 200 216 533 7 139 558 533 871 2 493 976 4 278 609 104 240 46 200 216 533 7 139 558 533 871 2 753 411 4 118 159 98 220 533 400 316 536 7 819 726 636 945 2 600 896 4 116 398 99 202 537 118 302 420 7 656 034 645 200 2 503 724 4 154 900 100 194 542 489 305 351 7 606 659 653 581 2 422 636 4 193 768 101 196 547 914 308 278 7 573 792 662 028 -5 291 163 -5 607 848 -5 607 848 -6 520 210 -6 358 865 -6 295 098 -6 237 574 1 925 864 47 855 73 799 2 099 491 75 223 15 716 2 099 491 75 223 15 716 2 114 565 75 986 12 787 2 114 565 75 986 22 697 2 114 565 75 986 36 322 2 114 565 75 986 23 570 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 35 TULOSALUE YLEISHALLINTO Toiminnan kuvaus Konsernipalvelut vastaavat yleishallinnon tulosalueella hallinnon järjestämisestä, viestinnästä ja markkinoinnista sekä keskitetyistä kuljetuspalveluista ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä. Joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupunki ja luottamustoimielimenä yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Joukkoliikenteen pal- Matkustajamäärä kuntalaisen palvelut velutasomäärittelyn euroa/ostettu km mukaisen joukkoliikenteen toteutus Siirtyminen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin Hattulan ja Hämeenlinnan tavoin Toimivat joukkoliikenneyhteydet taloudellisten resurssien mahdollistamissa rajoissa. Helposti saavutettavat Avoin, selkeä ja ajankuntalaisen palvelut kohtainen viestintä päätöksenteosta sekä kunnan toimista ja palveluista. Ktweb ilmeen uudistus ja linkitysmahdollisuuksien parantaminen Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen kokoukset uutisoidaan ennen ja jälkeen kokouksen. Janakkala.fietusivu sekä kunnan fb-sivu elää päivittäin. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Janakkala tunnetaan hyvien yhteyksien varrella olevana viihtyisänä asuinpaikkana, jossa tonttien hinnat ovat kohtuulliset. Kävijämäärä Jokavuotinen tonttiwww.palajanakkalaa.fi markkinointikampan-sivustolla. ja. Läntisen alueen nimikilpailu. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti yhdistystoimintaan ja yhteisten asioiden hoitoon Elävä Janakkala – suunnitelman etenevien ehdotusten määrä Helppo ja kattava sähköinen asiointi Helppokäyttöinen ja kustannustehokas verkkopalvelu VerkkopalveluUuden verkkopalvelun uudistuksen valmiste- (janakkala.fi sekä lu, vaihtoehtojen kar- intra) alusta on valittu. toitus. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kuntaan eri kanavia pitkin tulevaan palautteeseen reagoidaan nopeasti läpi organisaation, tieto kerätään Netin palautekanavan kautta tulevat palautteet raportoidaan keskitetysti ja käydään läpi toimialoit- Tontteja myydään kaikilta asuinalueita: Kyteri, Harviala, Stoltinkorpi ja Eväsoja. Elävä Janakkala – Kiinnostus yhdistyssuunnitelman toteut- toimintaan kasvaa. taminen kansalaistoiminnan tiimin ohjaamana. Palautekäytäntöä tarkennetaan konsernihallinnon ohjeistuksella 36 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna ja hyödynnetään. Tavoite talousarviovuonna tain. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Kunnan sijainnin hyö- Kuntaimagon vahvisdyntäminen osana taminen metropolivyöhykettä Tavoite talousarviovuonna Uuteen brändilupauk- Uudistetun brändiluseen pohjaava kunpauksen luominen tamarkkinointi Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Vuosikate, vuosikate €/asukas, lainakanta, lainakanta €/asukas, tuloveroprosentti Asetetaan tavoitteeksi vuosittainen vuosikatteen määrä ja lainakannan enimmäismäärä (talousarvio) Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen koko kuntakonsernissa. Tasapainotusohjelman mukaisesti koko kuntakonsernin palvelutuotantoa tarkastellaan kriittisesti ja tarvittaessa muutetaan reaalitalouden asettamien vaatimusten mukaisesti. Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen koko kuntakonsernissa. Ymmärretään päätöksenteon vaikutukset talouteen ja resursseihin. Kustannustietoisuus Toiminta perustuu ja tehokas resurssien strategian mukaisiin käyttö omistajapoliittisiin linjauksiin. Käyttötalous Yleishallinto MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 287 261 0 188 291 582 119 1 057 671 283 820 0 TA 2014 327 657 0 185 500 400 000 913 157 326 657 0 MTA 2014 327 657 0 185 500 400 000 913 157 326 657 0 TA 2015 252 200 0 98 900 400 000 751 100 251 200 0 TS 2016 255 983 0 100 384 406 000 762 367 254 968 0 TS 2017 259 823 0 101 889 412 090 773 802 258 793 0 TS 2018 263 720 0 103 418 418 271 785 409 262 674 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 602 744 1 224 773 21 298 2 000 127 269 1 978 084 52 492 520 681 1 258 972 13 090 0 107 622 1 900 365 53 924 520 681 1 258 972 13 090 0 107 622 1 900 365 53 924 576 275 1 098 493 9 720 0 201 409 1 885 897 112 692 535 197 1 079 178 9 817 0 183 718 1 807 911 113 819 554 460 1 089 970 9 915 0 185 563 1 839 908 114 958 559 981 1 100 869 10 015 0 187 394 1 858 259 116 107 -920 413 -987 208 -987 208 -1 134 797 -1 045 544 -1 066 106 -1 072 850 0 21 461 0 0 25 227 0 0 25 227 0 0 26 236 0 0 26 236 6 250 0 26 236 12 500 0 26 236 12 500 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 37 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset Sitova tavoite: Varattu 30 000 euron määräraha talousarviovuodelle perusturvalautakunnan alaisen toiminnan tarkastelua ja kehittämistä varten Sitova tavoite: Tonttien alennuskampanja alkaa välittömästi (KH 15.12.2014 § 251) jatkuen 30.6.2015 saakka. Alennus koskee olemassa olevien rakentamattomien tonttien ostoa ja vuokrausta. Alennus koskee uusia vuokrasopimuksia kolmen vuoden määräajaksi. TALOUSARVIOVUOSI 2015 Toimintatuotot: - Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä päätetystä 50 %:n korotuksesta yli kolme tuntia kestävissä kokouksissa luovutaan vuosina 20152016, vaikutus n. 15 000 €/v. - Tuet ja avustukset: Joukkoliikenteen valtionavustus laskee ennakkotiedon mukaan n. 86 000 €. Toimintakulut: - Palvelujen otot: Joukkoliikenteen kustannukset alenevat 1.8.2014 alkaneen uuden sopimuskauden myötä n. 142 000 €. Myös keskitettyjen kuljetuspalvelujen (Tassu) kustannukset alenevat n. 52 000 €. - Muut toimintakulut: sisäiset vuokrat sisältävät kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen sisäiset vuokrat (Löyttymäen koulu 32 340 €, Pyhämäki 25 A 13 994 €, Harvialan päätalo 25 224 €). - Muut toimintakulut: Janakkalan uuden historia kirjan taittoon ja painatukseen on varattu 19 500 € - Lisäksi muissa toimintakuluissa on varattu määräraha mm. Vanajavesisäätiön rahoitukseen 17.000 € sekä muuhun seudulliseen yhteistyöhön 17.000 €. 38 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut tuottaa kunnan keskitetyt toimisto- ja tukipalvelut; palvelutoimisto Lyyli, monistamo, postitus, toimistotarvikevarasto ja asiakirjahallinto. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela Tavoitteet Strategiset tavoitteet Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Osaamisen jakaminen Tietotaito on koko yli organisaatiorajojen kunnan käytössä. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Laaditaan poikkihallinnollinen selvitys keskitetyn kirjaamon eduista ja ongelmakohdista sekä selvitetään keskitetyn kirjaamon soveltumista Janakkalaan. Selvitys on tehty. Ratkaistaan asiakirjahallinnon kehityssuunta ja mahdolliset vaikutukset käytäntöön. Käyttötalous Hallintopalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 141 945 0 0 1 415 143 360 139 939 0 TA 2014 162 410 0 0 0 162 410 161 510 0 MTA 2014 162 410 0 0 0 162 410 161 510 0 TA 2015 154 050 0 0 0 154 050 151 950 0 TS 2016 158 316 0 0 0 158 316 156 184 0 TS 2017 155 615 0 0 0 155 615 153 452 0 TS 2018 162 950 0 0 0 162 950 160 754 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 194 111 153 759 83 811 0 54 737 486 418 106 030 168 902 160 654 65 390 0 57 335 452 281 109 734 168 902 160 654 65 390 0 57 335 452 281 109 734 141 000 174 237 66 020 0 58 566 439 823 108 533 140 574 171 434 66 680 0 59 152 437 840 109 619 140 057 173 149 67 347 0 59 744 440 296 110 715 141 190 174 880 68 020 0 60 341 444 432 111 822 -343 058 -289 871 -289 871 -285 773 -279 524 -284 680 -281 483 70 055 12 626 11 061 90 951 12 414 1 716 90 951 12 414 1 716 105 704 10 673 0 105 704 10 673 3 660 105 704 10 673 7 320 105 704 10 673 7 320 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Henkilöstökulut: siirretty yhden palvelusihteerin kustannukset tulosalueelle henkilöstöpalvelut 39 TULOSALUE TALOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Talouspalveluiden tehtävänä on kunnan talouden hoidon johtaminen, kehittäminen ja valvonta. Myös verotuskustannukset sekä keskitetty atk kohdistuvat tälle tulosalueelle. Talouspalvelut (kirjanpito, reskontrat ja sähköinen laskunkierrätyspalvelu) ostetaan KuntaPro Oy:ltä. Tulosalueen kokonaisvastuu talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Helppo ja kattava sähköinen asiointi Mittari Kunnassa käytössä oleva asiointiympäristö on valtakunnallisen kehityksen mukaisella tasolla. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Sähköisten asioiden hankkeet Edesautetaan eri toimielinten sähköisen asioinnin hankkeiden toteutumista. Pääpaino hankkeilla jotka palvelevat mahdollisimman laajasti kustannuksiin nähden. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Laaditaan selkeät toiminta- ja vastuumallit ict-asioiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Toiminta- ja vastuumallit on laadittu. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne ICT-palveluissa selkeä toimintamalli ja organisaatio. Mittari 40 Käyttötalous Talouspalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 73 282 0 0 5 661 78 943 78 410 0 TA 2014 87 543 0 0 0 87 543 87 543 0 MTA 2014 87 543 0 0 0 87 543 87 543 0 TA 2015 0 0 0 23 444 23 444 23 444 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 214 228 833 932 4 155 0 7 237 1 059 553 10 057 238 547 877 673 3 830 0 8 640 1 128 690 10 923 238 547 877 673 3 830 0 8 640 1 128 690 10 923 161 680 874 208 2 790 0 8 476 1 047 154 11 724 161 709 878 770 2 818 0 8 561 1 051 858 11 842 161 982 883 378 2 846 0 8 647 1 056 852 11 960 163 450 888 032 2 875 0 8 733 1 063 089 12 080 -980 610 -1 041 147 -1 041 147 -1 023 710 -1 051 858 -1 056 852 -1 063 089 541 942 2 442 7 756 600 643 24 980 14 000 600 643 24 980 14 000 630 439 23 810 12 787 630 439 23 810 12 787 630 439 23 810 12 752 630 439 23 810 0 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 Toimintatuotot: - Myyntituotot: sisäiset myyntituotot poistuvat kokonaan ICT-tukipalvelujen uudelleen järjestelyjen myötä. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: kulut alenevat n. 77 000 € johtuen järjestelmävastaavan määrärahojen siirtämisestä perusturvan alaisuuteen sekä talous- ja hallintojohtajan kulujen kohdistumisesta talouspalvelujen ja yleishallinnon tulosalueille. 41 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut hoitavat kunnalle työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Palkkalaskentapalvelut ostetaan KuntaPro Oy:ltä. Tulosalueen kokonaisvastuu henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen Tavoitteet Strategiset tavoitteet Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Ennakoiva ja muutos- Kuukausittaisten hentilanteet hyödyntävä kilöstöraporttien hyöhenkilöstösuunnittelu dyntäminen resursoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmasta vakiintuneena käytäntönä läpi organisaation Arvio mahdollisista eläköitymisistä 3-5 vuotta eteenpäin ja tehtävän kuvausten kerääminen läpi organisaation. 100% tehtävän kuvauksista kerätty, keskustelut mahdollisesti eläköityvien esimiesten kanssa resursoinnin näkökulmasta Tehokas resursointi ja henkilöstötunnuslukujen seuranta sis. eläköitymisennusteet, poissaolot, lisä/ylityöt, tapaturmat. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen 100% esimiehistä saanut perehdytystä esimiestyön perusasioihin. Esimiestyö tehokkaasti koordinoitua ja tuettua henkilöstöhallinnon taholta. Esimiesiltapäivien Osaavat esimiehet ja uudelleenkäynnistä- tehokkaasti viestivä minen, esimiestiedot- työyhteisö teet väh. 4 kertaa vuosi, esimieskoulutukset taitotason mukaisesti, kehityskeskustelupohjan ja – ohjeistuksen päivittäminen, yhteisen perehdytyslomakkeen laatiminen ja käyttöönotto Turvallinen ja arvostava työilmapiiri 100% paikallisista sopimuksista tarkistettu tai päivitetty, jatkuva tiedottaminen ja keskustelu pääluottamusmiesten kanssa henkilöstön työsuhteisiin vaikuttavista asioista. Vanhojen paikallisten sopimusten löytäminen & päivityskeskustelut, YHRYn kokousten sopiminen etukäteen koko vuodelle, kuukausittaisten pääluottamusmiesten kokousten uudelleenkäynnistäminen Työntekijöiden ja työnantajan edustajien säännöllinen ja toimiva yhteistoiminta ja keskinäinen viestintä 42 Käyttötalous Henkilöstöpalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 80 0 168 333 16 131 184 545 12 134 0 TA 2014 0 0 186 000 0 186 000 0 0 MTA 2014 0 0 186 000 0 186 000 0 0 TA 2015 0 0 207 322 0 207 322 0 0 TS 2016 0 0 210 433 0 210 433 0 0 TS 2017 0 0 213 598 0 213 598 0 0 TS 2018 0 0 216 786 0 216 786 0 0 708 530 738 223 20 361 10 810 17 685 1 495 608 312 726 755 814 771 431 21 930 25 400 19 316 1 593 891 350 290 755 814 771 431 21 930 25 400 19 316 1 593 891 350 290 762 482 758 251 19 690 21 000 26 964 1 588 387 394 885 749 406 762 366 19 887 21 210 27 234 1 580 103 400 719 728 717 771 919 20 086 21 422 27 506 1 569 649 406 655 731 635 781 549 20 287 21 636 27 781 1 582 888 412 633 -1 311 063 -1 407 891 -1 407 891 -1 381 065 -1 369 670 -1 356 051 -1 366 102 1 313 868 0 0 1 407 897 0 0 1 407 897 0 0 1 378 422 0 0 1 378 422 0 0 1 378 422 0 3 750 1 378 422 0 3 750 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Henkilöstökulut: siirretty palvelusihteeri hallintopalvelut-tulosalueelta henkilöstöpalveluttulosalueelle - Henkilöstökulut: uranvaihto-ohjelmaan on varattu 50.000 € - Avustukset: henkilöstön omaehtoisen koulutuksen tukemiseen on varattu 3 000 € ja Virkun toimintaan 18 000 € 43 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut koordinoivat keskitetysti kunnan työllistämistä. Tulosalueella hoidetaan sekä valtion tukema että kunnan oma työllistäminen. Tulosalueen kokonaisvastuu henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen Tavoitteet Strategiset tavoitteet Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Aktiivinen työllisyyden Kunnan muodostavat hoito yhtenäisen vaikuttavuudeltaan tehokkaan kokonaisuuden. Henkilöstöhallinnon työllistämistoimet nivoutuvat kunnan muihin työllistämistoimenpiteisiin. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Työllistettävien henkilöiden tarkoituksenmukainen sijoittaminen mahdollisimman tuloksekkaasti. Työllistämissetelit käytetty 100 %:sesti. Työllistämiskoordinaattorilla on käsitys kunnan työllistämisen kokonaisuudesta ja ehdotus toimenpiteiksi seuraaville kahdelle vuodelle. Käyttötalous Työllistäminen MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 3 570 0 185 764 0 189 334 0 0 TA 2014 3 600 0 179 000 0 182 600 0 0 MTA 2014 3 600 0 179 000 0 182 600 0 0 TA 2015 3 600 0 160 000 0 163 600 0 0 TS 2016 3 654 0 162 400 0 166 054 0 0 TS 2017 3 709 0 164 836 0 168 545 0 0 TS 2018 3 764 0 167 309 0 171 073 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 715 402 10 017 0 11 409 2 658 739 485 0 774 032 6 484 0 20 800 3 500 804 816 0 774 032 6 484 0 20 800 3 500 804 816 0 1 075 904 5 500 0 512 400 1 000 1 594 804 0 979 022 5 555 0 515 908 3 535 1 504 020 0 885 270 5 611 0 521 067 3 570 1 415 518 0 793 140 5 667 0 526 277 3 606 1 328 690 0 -550 150 -622 216 -622 216 -1 431 204 -1 337 966 -1 246 973 -1 157 617 0 4 044 0 0 3 866 0 0 3 866 0 0 7 121 0 0 7 121 0 0 7 121 0 0 7 121 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 44 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - henkilöstökulut: Valtion tukemaan työllistämiseen on varattu n. 876.000 €. - Määräraha sisältää työllisyyskoordinaattorin kustannukset 44 600 € - Mahdolliseen työmarkkinatukiuudistukseen on varauduttu lisäämällä työllistämismäärärahoja (netto) talousarviovuodelle 2015 300 000 €, taloussuunnitelmavuodelle 2016 200 000 € ja taloussuunnitelmavuodelle 2017 100 000 €. - Määrärahalla työllistetään keskimäärin 46 henkilöä 6 kuukauden mittaisiin palvelussuhteisiin ja saadaan yhteensä 278 työllistämiskuukautta keskimääräisellä palkalla laskettuna. - Siirretty perusturvan toimialalta, sosiaalityö ja toimeentuloturva-tulosalueelta, määrärahavaraus 490 000 € työmarkkinatuen kuntaosuutta varten (tiliryhmä avustukset). Vuoden 2015 alusta kunta joutuu maksamaan yli 300 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta puolet. Aiemmin tämä koski yli 500 päivää työttömänä olleita. Arvion mukaan ns. sakkolistalle tulee 40 uutta henkilöä ja kustannukset vuositasolla olisivat noin 150 000 €. Sosiaalityö ja toimeentuloturva-tulosalueelle v. 2015 vakinaistetulla ohjaajan vakanssilla pyritään siihen, että lisäkustannukset alenisivat 80 000 euroon. Kunnan omaan työllistämiseen on varattu n. 229.000 €. Käyttö jakautuu seuraavasti: Henkilöstökulut: koululaisten työllistämiseen kunnan organisaatioon kahden tai neljän viikon työsuhteeseen 50.896 €. Määräraha sisältää myös 6 oppisopimusopiskelijan kustannukset Palvelujen ostot: yksi siviilipalvelushenkilö Avustukset: työllisyyssetelit alle 25 – vuotiaille, vaikeasti työllistettäville tai maahanmuuttajille 22.400 € Muut toimintakulut: työttömien opintosetelit kansalaisopistojen kursseihin, varattu 1.000 €. Siirretty 1.600 € työllisyysseteliin 45 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT Toiminnan kuvaus Elinkeinopalvelut sisältävät ostopalvelut Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä sekä määrärahat EU- ja aluehankerahoituksiin. Tulosalueen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Kuntalaiset löytävät kuntalaisen palvelut helposti yritysten, yhdistysten ja kunnan palvelut Vaihtoehtojen kartoitus ja uudistuksen valmistelu Sähköisen palveluhakemiston kehittäminen osana verkkopalvelu-uudistusta Palautteen järjestelYrittäjien tyytyväisyys mällinen hyödyntämi- kunnan elinkeinotoinen toiminnan kehit- mintaan tämisessä Vuonna 2014 tehdyn elinvoimakyselyn tuloksiin reagointi. Säännöllinen elinvoimakysely ja sen raportointi sekä seuranta Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Mittari Kunnan elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja asiakkaiden valinnan vapauden lisääntyminen Kunnan sijainnin hyö- Elinkeinoalueiden dyntäminen osana profilointi metropolivyöhykettä Selvitetään toimiala- Palvelusetelin käytön kohtaiset mahdollilaajentamisen valmissuudet palvelusetelin telu käyttöönottoon Yritystonttien myynti, kpl Vuonna 2014 aloitetun miljöösuunnitelman loppuunsaattaminen. Rastikankaan tunnettuuden kasvattaminen 46 Käyttötalous Elinkeinopalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 9 024 0 0 1 750 10 774 0 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 63 92 887 179 0 0 93 130 529 0 87 000 0 0 20 000 107 000 0 0 87 000 0 0 20 000 107 000 0 70 94 470 0 0 20 000 114 540 110 68 95 005 0 0 20 100 115 173 111 65 95 544 0 0 20 200 115 808 112 65 96 087 0 0 20 300 116 452 113 -82 356 -107 000 -107 000 -114 540 -115 173 -115 808 -116 452 0 1 169 0 0 1 361 0 0 1 361 0 0 739 0 0 739 0 0 739 0 0 739 0 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 Toimintakulut: - Palvelujen ostot: Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle maksetaan 45.000 €, jolla katetaan mm. uusyrityskeskuksen rahoitusosuus n. 26.000 €. Lisäksi palvelujen ostoon on varattu 42.000 € alueellisen elinkeinotoiminnan kustannuspaikalle aluekehityshankkeisiin (mm. Leader n. 33 000 €) sekä kunnanhallituksen hyväksymän elinvoimahankkeen kustannuksiin 7 000 - Muut toimintakulut: sisältää Venäjä-hankkeen kustannukset n. 11.400 € sekä Riihimäen First Round Oy:n yrityshautomo-kiihdyttämispalveluiden ostamisesta neljälle yritykselle 47 TULOSALUE PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Pelastuslain 4 luvun 29 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Pelastustoimen palvelut ostetaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Päättävänä toimielimenä toimii Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa pelastuslautakunta. Tulosalueen kokonaisvastuu kunnanjohtaja Tanja Matikainen Käyttötalous Pelastuslaitos MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 0 0 0 0 0 0 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 35 675 1 067 718 0 0 120 1 103 513 9 009 36 000 1 116 395 0 0 120 1 152 515 9 000 36 000 1 116 395 0 0 120 1 152 515 9 000 36 000 1 113 000 0 0 120 1 149 120 9 000 34 920 1 124 090 0 0 120 1 159 130 9 090 33 174 1 135 331 0 0 121 1 168 626 9 181 33 174 1 146 684 0 0 122 1 179 981 9 273 -1 103 513 -1 152 515 -1 152 515 -1 149 120 -1 159 130 -1 168 626 -1 179 981 0 6 113 54 982 0 7 375 0 0 7 375 0 0 7 407 0 0 7 407 0 0 7 407 0 0 7 407 0 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Pelastuslaitoksen talousarvio perustuu pelastuslautakunnan esittämään talousarvioesitykseen. Pelastuslaitoksen maksuosuuteen on varattu 1.104.000 €. Muut kustannukset koostuvat vanhoista eläkevastuista sekä Janakkalan Vedelle maksettavista korvauksista vesipostien huoltamisesta. 48 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Maaseutulautakunnan sekä tulosalueen maaseutu- ja kyläpalvelut keskeisin tehtävä on suorittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiset tehtävät Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen alueelle. Tehtävät käsittävät mm. maatilojen EU- ja kansallisten tukien käsittelyn eri työvaiheineen, hukkakauran torjunnan valvontoja ja neuvontaa, maatalouden varautumisen poikkeusoloihin jne. Muita maaseutulautakunnan toimintasektoreita ovat Janakkalan osalta yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustusten käsittely sekä osin myös tiekuntien neuvonta. Lisäksi kylätoimintaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvät asiat kuuluvat maaseutulautakunnan tehtäviin. Maaseudun kehittämistehtäviin on nyt maaseutupalveluyksikön myötä mahdollista suunnata entistä enemmän voimavaroja, mikäli talousarviossa on tähän määrärahoja. Toimielimen ja tulosalueiden maaseutu- ja kyläpalvelut sekä maaseutupalveluyksikkö johtamisen kokonaisvastuu maaseutupäällikkö Ari Uotila Käyttötalous MAASEUTULAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 471 778 0 2 916 0 474 694 92 419 0 TA 2014 479 498 0 0 0 479 498 94 355 0 MTA 2014 479 498 0 0 0 479 498 94 355 0 TA 2015 472 199 0 0 0 472 199 93 441 0 TS 2016 474 076 0 0 0 474 076 93 500 0 TS 2017 479 943 0 0 0 479 943 93 600 0 TS 2018 485 875 0 0 0 485 875 93 700 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 386 898 140 752 8 623 134 452 17 970 688 694 111 081 405 500 149 245 19 386 90 807 21 239 686 177 120 573 405 500 149 245 19 386 90 807 21 239 686 177 120 573 400 048 145 911 14 898 90 807 23 128 674 792 118 333 399 767 147 367 15 017 138 840 23 363 724 355 119 516 399 396 148 838 15 137 138 874 23 602 725 846 120 711 399 705 150 324 15 257 138 908 23 842 728 037 121 918 -214 000 -206 679 -206 679 -202 593 -250 279 -245 903 -242 162 0 16 209 0 0 16 630 0 0 16 630 0 0 17 489 0 0 17 489 0 0 17 489 0 0 17 489 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 49 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Tavoite valtuustokaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Edistetään hajaKunnossapitoKunnossapitoavustus- Avustetaan yksityisteiasutusalueiden pysy- avustusten maksa- ten maksatus alkaa den kunnossapitoa ja vän asutuksen käyttä- tusaika. viimeistään 1.5.2015 perusparannusta. mien yksityisteiden liikennöitävyyttä. Osallistumista edistä- Janakkalan kyläyhdis- Edistämiseen käy- Käytetty työaika vähin- Maataloustoimisto vä, kattava yhdistysten tysten yhteistoiminnan tetty työaika. käyttää merkittävästi tään 1-2 kk:n työja yhteisöjen verkosto edistäminen. työaikaa kyläyhdistyspanos. ten yhteistoimintaan ja kylätoiminnan edistämiseen. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 270 486 250 350 275 318 275 491 275 491 275 491 Maaseutu- ja kyläpalvelut Yksityisteiden avustus Tuettavaa yksityistietä, km Avustus €/kilometri Käyttötalous Maaseutu- ja kyläpalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 10 230 0 0 0 10 230 2 438 0 TA 2014 10 858 0 0 0 10 858 0 0 MTA 2014 10 858 0 0 0 10 858 0 0 TA 2015 8 795 0 0 0 8 795 0 0 TS 2016 8 800 0 0 0 8 800 0 0 TS 2017 8 840 0 0 0 8 840 0 0 TS 2018 8 860 0 0 0 8 860 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 14 047 100 622 6 365 134 452 9 397 264 882 99 171 18 490 101 220 9 794 90 807 10 722 231 033 106 002 18 490 101 220 9 794 90 807 10 722 231 033 106 002 19 438 99 825 5 066 90 807 11 834 226 970 104 735 19 100 100 820 5 087 138 840 11 957 275 804 105 782 18 564 101 825 5 107 138 874 12 081 276 451 106 840 18 636 102 841 5 127 138 908 12 206 277 719 107 908 -254 652 -220 175 -220 175 -218 175 -267 004 -267 611 -268 859 0 2 562 0 0 2 606 0 0 2 606 0 0 2 754 0 0 2 754 0 0 2 754 0 0 2 754 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 50 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 Maaseudun kehittämistehtäviin talousarviossa on varauduttu työajan käyttöön 1-2 kk/vuosi ko. tehtävissä, mutta itse toimintaan ei ole erillistä määrärahavarausta, vaan toiminnan kustannukset tulee kattaa maaseutu- ja kyläasiain määrärahoilla. Maaseutulautakunnan kokouksiin on ollut varattuna vuosittain määrärahaa vain noin 3 kokoukseen, kun kokouksia on vuosittain ollut kuitenkin 4-5 kpl. Talousarvioesityksessä on muita määrärahoja karsimalla lisätty kokouspalkkioiden kustannusosuuksia, sekä katettu sisäisten kustannusten reilu kehyksen ylittävää nousua Maaseutulautakunnan tavoitteena maaseudun kehittämisen lisäksi on, että jatkossa Janakkalan kunnan muut hallintokunnat hyödyntävät maaseutulautakunnan erityisosaamista ja paikallistuntemusta mm. pyytämällä käsittelemissään asioissa lausunnon myös maaseutulautakunnalta, mikäli asia sivuaa haja-asutusalueilla asuvia tai toimivia SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Tuet ja avustukset: yksityisteiden avustustaso palautetaan ennen vuotta 2014 vallinneelle tasolle (talouden tasapainottamisohjelmassa edellytetään pysyvästi leikattua avustusmäärärahaa). 51 TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ Toiminnan kuvaus Maaseutupalveluyksikkö Häme vastaa lakisääteisten maaseutuhallinnon palvelujen tuotannosta koko Riihimäen sekä Hämeenlinnan seuduilla siten, että syntyneet kustannukset jaetaan alueen kunnille palvelun tarpeen laajuutta kuvaavilla mittareilla. Yksikkö voi tämän lisäksi myydä alueen kunnille lisäpalveluja, maaseutuhallinnon ei-lakisääteisiin tehtäviin, kuten mm. Janakkala ostaa palvelua hallinnollisiin tehtäviin, yksityistieasioihin ja maaseudun kehittämisen tehtäviin. Maaseutupalveluyksikön toiminta on hajautettu toiminta-alueen kuntiin, mutta päätoimipaikka on Janakkalassa, josta myös yksikön toimintaa ohjataan. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Tavoite valtuustokaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Helppo ja kattava säh- Noin 75 % hakemuk- Sähköisesti tulleiköinen asiointi sista tulisi sähköisesti. den hakemusten määrä. Toimenpide talousarviovuonna Noin 65 % hakemuk- Sähköisen hakemisen sista tulee sähköisesti. markkinointi. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Maaseutupalveluyksikkö Tuenhakijat, kpl Peltolohkoja, kpl Peltoa, hehtaaria Maksetut tuet, € Tukipäätökset, kpl Hallintokulut €/tuenhakija Hallintokulut €/peltohehtaari Hallintokulut %:a maksetuista tuista Hallintokulut €/tukipäätös 1 472 1 460 1 375 1 355 1 335 1 315 20 927 21 000 20 900 20 900 20 900 20 900 67 573 67 500 67 500 67 500 67 500 67 500 42 753 347 46 000 000 40 000 000 40 000 000 40 000 000 40 000 000 8 271 7 900 7 000 6 900 6 800 6 700 297 321 335 336 337 338 6 7 7 7 7 7 1,02 1,02 1,20 1,20 1,30 1,30 53 59 66 66 67 67 Poikkeamat suoritteissa: EU:n maataloustukien rahoituskauden vaihtumisen myötä kaikki maataloustuet tulevat muuttumaan v. 2015 lähtien. Tulevat tukitasot ovat vielä auki, joten maaseutulautakunnan talousarvion valmistelussa on oletettu, että tukitaso on hieman aleneva mutta tukien vaatimukset kiristyvät. Kuntien maaseutuhallinnon osalta työnjako valtion ja kuntien välillä on myös vielä avoinna, mutta tämän hetken arvion mukaan kuntien rooli tulevaisuudessa on mieluummin vahvistuva kuin heikkenevä. 52 Käyttötalous Maaseutupalveluyksikkö MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 461 548 0 2 916 0 464 464 89 982 0 TA 2014 468 640 0 0 0 468 640 94 355 0 MTA 2014 468 640 0 0 0 468 640 94 355 0 TA 2015 463 404 0 0 0 463 404 93 441 0 TS 2016 465 276 0 0 0 465 276 93 500 0 TS 2017 471 103 0 0 0 471 103 93 600 0 TS 2018 477 015 0 0 0 477 015 93 700 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 372 852 40 130 2 258 0 8 573 423 812 11 911 387 010 48 025 9 592 0 10 516 455 143 14 570 387 010 48 025 9 592 0 10 516 455 143 14 570 380 610 46 086 9 832 0 11 294 447 822 13 598 380 667 46 547 9 930 0 11 407 448 551 13 734 380 832 47 012 10 030 0 11 521 449 395 13 871 381 069 47 482 10 130 0 11 636 450 317 14 010 TOIMINTAKATE 40 652 13 497 13 497 15 582 16 725 21 708 26 698 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 0 13 647 0 0 14 024 0 0 14 024 0 0 14 735 0 0 14 735 0 0 14 735 0 0 14 735 0 53 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Ympäristölautakunta ja tulosalue ympäristöpalvelut vastaa kunnan velvoitteeksi lainsäädännöllä osoitetuista rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristönsuojeluviranomaisen sekä maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä. Lautakunta pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä sekä turvaamaan turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun- ja luonnonympäristön asukkailleen. Tavoitteena on laadukas, joustava ja kustannustehokas asiakaspalvelu. Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on ympäristöpäällikkö Heikki Tammisella. Käyttötalous YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 2 400 249 229 0 0 251 629 7 750 2 100 TA 2014 0 196 300 0 0 196 300 0 0 MTA 2014 0 196 300 0 0 196 300 0 0 TA 2015 0 214 689 0 0 214 689 8 065 0 TS 2016 0 209 723 0 0 209 723 0 0 TS 2017 0 212 869 0 0 212 869 0 0 TS 2018 0 216 062 0 0 216 062 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 384 662 210 303 9 462 1 400 44 181 650 007 65 108 288 838 310 409 6 050 1 500 12 636 619 433 31 834 288 838 310 409 6 050 1 500 12 636 619 433 31 834 295 220 372 035 6 590 500 12 265 686 610 32 554 295 972 375 755 6 656 505 12 387 691 275 32 879 297 630 379 513 6 722 510 12 511 696 887 33 208 300 492 383 308 6 790 515 12 636 703 741 33 540 -396 278 -423 133 -423 133 -471 921 -481 552 -484 017 -487 679 0 11 413 426 0 13 847 0 0 13 847 0 0 13 041 0 0 13 041 0 0 13 041 0 0 13 041 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 54 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Rakennusvalvonnan Asiakastyytyväisyys kuntalaisen palvelut ja ympäristönsuojelun henkilöstö on tavoitettavissa helposti ja varmasti virka-aikana, joko puhelimitse, sähköisesti toimistolla tai asiakkaan luona. Varmistetaan helppo tavoitettavuus toimistoajoilla sekä puhelinja sähköpostipalvelulla. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilöstö on tavoitettavissa helposti ja varmasti virka-aikana, joko puhelimitse, sähköisesti, toimistolla tai asiakkaan luona. Helppo ja kattava sähköinen asiointi Tietojärjestelmäselvitys Hämeenlinnan kanssa. Oman järjestelmän päivittäminen pidetään jäissä. Yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa osana palvelurakenneselvitystä selvitetään rakennusvalvonnan tietojärjestelmän uusimista, ja siihen liittyen sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Uusi tietojärjestelmä Sähköisen asioinnin ja sähköinen asiointi määrä. käytössä, yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Seudullinen organisaatio mahdollinen riippuen lainsäädännön kehityksestä. Yhteistyöyksiköiden määrä ja yhteistyön laatu. Seurataan rakennusvalvonnan yksikkökokoa koskevan lainsäädännön kehitystä, ja arvioidaan suurempien toimintayksiköiden etuja ja haittoja. Erityisesti ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja vesiensuojelun alla toimivien yhdistysten kanssa on molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Palvelurakenneselvitystä jatketaan erityisesti tietojärjestelmäkehityksessä. Ennaltaehkäisevä toiminta Lupa- ja valvontame- Lupa- ja valvontatoinettelyllä pystytään minnan suoritteet. ennakolta ohjaamaan hyvään rakentamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Lupa- ja valvontamenettelyllä pystytään ennakolta ohjaamaan hyvään rakentamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Lupamenettelyn sujuva hoitaminen ja valvonnan suunnitelmallisuuden lisääminen. 55 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Mittari Tavoite talousarviovuonna Ympäristön eri osaYmpäristön tilan seu- Ympäristön eri osaalueilla tapahtuu rannan mittarit. alueilla tapahtuu myönteistä kehitystä. myönteistä kehitystä. Toimenpide talousarviovuonna Ympäristönsuojelun toiminta kaikkineen tähtää ympäristön tilan parantamiseen ja pilaantumisen ehkäisyyn. Lupa- ja valvontamenettely, vesiensuojelun, pohjavedensuojelun, luonnonsuojelun edistäminen, jätehuollon kehittäminen, energiansäästö ja bioenergia, kasvihuonekaasujen vähentäminen, kestävä kehityksen edistäminen. Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Kilpailukykyinen oma Oma palvelutuotanto Oman palvelutuotanpalvelutuotanto korvataan seudullisel- non määrä, kustanla yksiköllä, mikäli nukset, suoritteet. lainsäädäntö tulee niin edellyttämään. Tehtävät hoidetaan oman palvelutuotantoa käyttäen. Seurataan isompia toimintayksiköitä koskevan lainsäädännön kehitystä. Tehtävät hoidetaan omaa palvelutuotantoa käyttäen. Kustannustietoisuus Nettokustannukset ja tehokas resurssien eivät kasva. käyttö Kustannuskehitys, henkilöstömäärä, suoritteet. Nettokustannukset eivät kasva. Noudatetaan talousarviota, priorisoimalla tehtäviä varmistetaan toiminnan laatu. Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Henkilöstön hyvinvointi. Tarvittaessa kysely. Kehityskeskustelut. Motivoitunut, terve henkilöstö, joka viihtyy työssään ja työyksikössään. Töiden järjestely, kouluttautuminen, hyvinvointiin tähtäävä työyhteisötoiminta. Henkilöstö ja uudistuminen Motivoitunut, terve henkilöstö, joka viihtyy työssään. 56 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 201 35 26 220 30 45 215 30 25 215 30 25 215 30 25 215 30 25 5 3 8 4 3 20 4 4 20 4 4 20 4 4 20 4 4 20 Rakennusvalvonta Rakennusluvat yhteensä - Näistä asuinrakennuksia Korjausavustukset, kpl Ympäristönsuojelu Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Muut Terveysvalvonta ja eläinlääkintäpalvelut ovat siirtyvät Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän tuottamiksi (ostopalvelu). Suoritemäärien ei arvioida tässä vaiheessa olennaisesti muuttuvan. Käyttötalous Ympäristöpalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 2 400 249 229 0 0 251 629 7 750 2 100 TA 2014 0 196 300 0 0 196 300 0 0 MTA 2014 0 196 300 0 0 196 300 0 0 TA 2015 0 214 689 0 0 214 689 8 065 0 TS 2016 0 209 723 0 0 209 723 0 0 TS 2017 0 212 869 0 0 212 869 0 0 TS 2018 0 216 062 0 0 216 062 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 384 662 210 303 9 462 1 400 44 181 650 007 65 108 288 838 310 409 6 050 1 500 12 636 619 433 31 834 288 838 310 409 6 050 1 500 12 636 619 433 31 834 295 220 372 035 6 590 500 12 265 686 610 32 554 295 972 375 755 6 656 505 12 387 691 275 32 879 297 630 379 513 6 722 510 12 511 696 887 33 208 300 492 383 308 6 790 515 12 636 703 741 33 540 -396 278 -423 133 -423 133 -471 921 -481 552 -484 017 -487 679 0 11 413 426 0 13 847 0 0 13 847 0 0 13 041 0 0 13 041 0 0 13 041 0 0 13 041 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 Toimintatuotot/Maksutuotot: - rakennusvalvonnan tulot suhdanneriippuvaisia - ympäristö- ja maa-aineslupatulot nousevat. Toimintakulut: Palvelujen ostot: - Ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkinnästä vastaa sopimukseen perustuen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Kustannuksissa korotuspainetta. Konsernijaosto antoi 6.10. kokouksessaan lausunnon kuntayhtymän talousarvioesityksestä. - Rakennusvalvonnan ATK-kustannuksissa tilapäinen korotustarve (valtakunnallinen väestötietojärjestelmän uudistaminen). 57 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Tekniset palvelut vastaavat yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja ohjauksesta, kunnan omaisuuden ylläpidosta ja hoidosta, katujen, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta, ateria- ja puhtauspalveluista sekä teknisen lautakunnan alaisen investointiohjelman (talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit) toteuttamisesta. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on teknisellä johtajalla. Käyttötalous TEKNINEN LAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 5 699 534 23 840 3 705 6 408 453 12 135 532 10 842 605 149 728 TA 2014 5 504 509 18 000 0 7 009 307 12 531 816 11 253 344 95 000 MTA 2014 5 504 509 18 000 0 7 009 307 12 531 816 11 253 344 95 000 TA 2015 5 895 225 21 270 0 7 070 253 12 986 748 11 684 644 95 000 TS 2016 5 912 266 21 589 0 7 147 248 13 081 103 11 839 467 95 000 TS 2017 5 988 635 21 913 0 7 203 482 13 214 030 11 953 770 95 000 TS 2018 6 066 030 22 242 0 7 260 127 13 348 399 12 069 235 95 000 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 5 198 989 2 393 812 3 616 808 1 500 589 709 11 800 819 917 719 5 131 401 2 205 475 3 550 807 2 800 566 949 11 457 432 894 289 5 131 401 2 205 475 3 550 807 2 800 566 949 11 457 432 894 289 5 550 834 2 201 441 3 414 260 2 800 541 769 11 711 104 860 099 5 560 539 2 203 455 3 433 163 2 828 547 187 11 747 172 868 700 5 581 423 2 205 490 3 467 254 2 856 552 659 11 809 682 877 387 5 680 434 2 212 233 3 501 687 2 885 558 185 11 955 423 886 161 484 441 1 169 384 1 169 384 1 370 644 1 428 931 1 499 348 1 487 976 0 253 155 3 543 361 0 285 785 4 001 106 0 285 785 4 001 106 0 280 193 3 685 981 0 280 193 3 899 307 0 280 193 4 194 109 0 280 193 4 633 288 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja niistä aiheutuvat kustannusvaikutukset selitetty tulosalueittain. 58 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallintoon kuuluu teknisen sektorin ylin päätäntävalta (tekninen lautakunta), toimialan talous- ja hallintopalvelut, toiminnan kehittäminen, tulosalueiden ohjaus sekä kunnalle kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on talouspäällikkö Tiina Vesalalla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimialalla on oikean- Saatujen palautteiden Päätöksistä ei tehdä lainen ja hyvä palvelu- ja oikaisuvaatimusten oikaisuvaatimuksia. rakenne ja -ohjaus. määrä. Saatu palaute ohjaa toimintaa asiakaslähtöisesti. Toimenpide talousarviovuonna Saadut palautteet käsitellään ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella. Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Talouden toteuma (tuotot, valmistus omaan käyttöön ja kulut). Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (luottamushenkilöt, henkilöstö). Vertailukelpoisen kustannuslaskentatiedon tuottaminen tarpeen mukaan. Päätöksenteossa otetaan aina huomioon kustannusvaikutukset. Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja kehittämisen perustana. 59 Käyttötalous Teknisen toimen hallinto MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 339 3 625 0 3 963 0 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 210 724 50 126 3 166 1 500 46 058 311 574 52 647 212 688 45 540 6 800 2 800 38 184 306 012 46 224 212 688 45 540 6 800 2 800 38 184 306 012 46 224 216 982 42 121 6 350 2 800 39 476 307 729 46 947 216 110 42 542 6 414 2 828 39 871 307 765 47 417 214 961 42 968 6 478 2 856 40 270 307 532 47 891 216 648 43 397 6 542 2 885 40 672 310 145 48 370 -307 611 -306 012 -306 012 -307 729 -307 765 -307 532 -310 145 0 5 555 0 0 6 090 0 0 6 090 0 0 5 610 11 500 0 5 610 35 125 0 5 610 53 500 0 5 610 63 250 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä päätetystä 50 %:n korotuksesta yli kolme tuntia kestävissä kokouksissa luovutaan vuosina 20152016, vaikutus n. 1 000 €/v. 60 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Toiminnan kuvaus Yhdyskuntarakenteen ohjaus tapahtuu maankäytön strategian tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä MRL:n ohjauskeinoin. Tulosalue vastaa omalta osaltaan kunnan maapolitiikan hoidosta. Sisältää palvelut: maankäytön yleissuunnittelu, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, paikkatieto ja maaomaisuus. Tehtävät: maankäytön suunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain kunnalle määräämät tehtävät kiinteistönmuodostamislainsäädännön kunnalle määräämät tehtävät kunnallistekniikan suunnittelu, suunnittelun ja urakoiden hankinta, työmaavalvonta ja liikennesuunnittelu maanrakentamisen ja vesihuoltotoiminnan mittaukset ja muut mittauspalvelut kunnan kiinteän omaisuuden hankintaan liittyvä valmistelu sekä kiinteän omaisuuden luovutus. Tulosalueen kokonaisvastuu on kaavoitusarkkitehti Leena Turkalla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Turengin liikekeskus- Kaavan valmius. kuntalaisen palvelut tan asemakaavan valmistuminen. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Asuintonttien tarjonta vastaa eri asukasryhmien kysyntään laadukkaasti ja monipuolisesti (erityyppiset taloudet, lapsiperheet ja niiden palvelut, vanhusväestö, nuorisoasuminen yms.). Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Turengin keskustan asemakaava prosessissa. Asemakaavan luonnosvaiheen kuuleminen. Kaavoitus edennyt Turenki länsi 1 aseaikataulussa ja tontti- makaava valmis. myynti pysynyt suunnitellulla tasolla. Turenki länsi 1 asemakaava laatiminen. Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Kunnan sijainnin hyö- Kuntarajat ylittävä dyntäminen osana yhteistyö. metropolivyöhykettä Kaavan valmius. Rastilan - Rastikankaan osayleiskaava valmis. Rastilan - Rastikankaan yleiskaavan laatiminen. Kunnan sijainnin hyö- Kuntarajat ylittävä dyntäminen osana yhteistyö. metropolivyöhykettä. Kaavan valmius. Harvialan osayleisHarvialan yleiskaavan kaavan aloituspäätös aloitus. tehty. Prosessit ja rakenteet 61 Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Kustannustietoisuus Luopuminen tuottaToteutuneet myyntija tehokas resurssien mattomasta maakaupat. käyttö omaisuudesta tai omaisuudesta, joka ei ole strategisesti tärkeää. Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Myyntejä toteutettu. Talouden tasapainottamisohjelman mukainen kunnan tarpeettomien maa-alueiden myynnin jatkaminen. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 1 1 1 1 Yleiskaavoitus Valmistuneet yleiskaavat, ha Asemakaavoitus Valmistuneet asemakaavat, ha 68 40 40 40 40 40 9 2 7 15 10 10 15 10 5 15 10 5 15 10 5 15 10 5 Tonttimyynti Myyntikaupat kpl (asuin- ja toimitilatontit) Myyntikaupat ha (asuin- ja toimitilatontit) Uudet vuokrasopimukset, kpl Käyttötalous Kaavoitus ja maankäyttö MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 28 143 23 501 0 256 779 308 423 21 214 12 172 TA 2014 22 000 18 000 0 240 000 280 000 21 000 10 000 MTA 2014 22 000 18 000 0 240 000 280 000 21 000 10 000 TA 2015 22 015 21 270 0 246 600 289 885 21 000 10 000 TS 2016 22 345 21 589 0 250 299 294 233 21 315 10 000 TS 2017 22 680 21 913 0 254 053 298 647 21 635 10 000 TS 2018 23 021 22 242 0 257 864 303 126 21 959 10 000 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 396 447 100 917 5 118 0 32 773 535 255 33 112 400 331 115 491 7 600 0 34 652 558 074 36 080 400 331 115 491 7 600 0 34 652 558 074 36 080 401 157 107 510 7 640 0 34 478 550 785 34 534 401 951 108 585 7 716 0 34 823 553 075 34 879 403 822 109 671 7 794 0 35 171 556 457 35 228 407 637 110 768 7 871 0 35 522 561 798 35 580 -214 660 -268 074 -268 074 -250 900 -248 842 -247 810 -248 672 0 15 029 17 684 0 15 097 35 336 0 15 097 35 336 0 17 335 33 999 0 17 335 20 699 0 17 335 20 699 0 17 335 20 642 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 62 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset Sitova tavoite: Kunnanhallitus päättää antaa (KH 15.12.2014 § 251) valtuuston hyväksymän Mallinkaistenjärven alueen kehitysmahdollisuuksien selvittämisen teknisen lautakunnan kaavoitus ja maankäyttö tulosalueelle. Selvitys tulee tehdä kevään 2015 aikana ja siitä tulee raportoida kunnanhallitukselle. TALOUSARVIOVUOSI 2015 - talouden tasapainotusohjelman edellyttämä -10.000 € säästö toteutetaan kohdistamalla se asiantuntijapalveluiden ostoihin. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - suunnitteluavustaja jää eläkkeelle v. 2015 aikana. Maankäytön tehtäväjako tarkastellaan TPO huomioiden. 63 TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO Toiminnan kuvaus Sisältää palvelut: kunnossapito yleiset, katualueet, viheralueet, liikunta-alueet, kiinteistöjen alueet ja erityisalueet. Tehtävät hallinnoidaan ja kunnossapidetään tulosalueen vastuulla olevia alueita lautakunnan hyväksymän ja tilaajien kanssa sovitun laatutason mukaisesti vastataan kunnan viher- ja liikunta-alueiden investointiohjelman toteuttamisesta vastataan kunnan julkisen infraomaisuuden arvon säilymisestä riittävällä peruskorjaustahdilla toteutetaan luonnonarvot huomioivaa metsänhoitoa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti ylläpidetään Paturin maankaatopaikkaa vastataan Rehakan kaatopaikan jätevesistä vastataan kunnan ja rikosseuraamusalueen välisen vankityösopimuksen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta tuotetaan omana työnä alueiden kunnossapitoa hankitaan ja valvotaan yksityisiltä hankittuja alueurakoita vastataan katu- ja reittivalaistuksesta ja niiden kehittämisestä tuotetaan kunnan tarvitsemia konepalveluita omalla kalustolla. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnossapitopäällikkö Eero Simolalla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Valtakunnalliset laatumittarit VHT 10 ja alueurakka 2010 Laatukierroksia tehdään neljä kertaa vuodessa. Laatukierrokset sovitun laatutason toteamiseksi oman tuotannon ja urakoitsijoiden kanssa Kunnossapitoalueet lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisessa kunnossa. Osallistumista edistä- Käyttäjävastuun nos- Asukastalkoiden koh- Viisi talkookohdetta vä, kattava yhdistys- taminen ja talkoiden teiden ja tilaisuuksien ten ja yhteisöjen ver- järjestäminen. lukumäärä kosto Asukastalkoita eri kohteissa Janakkalassa. 64 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 52 3 774 4 150 56 4 200 4 500 50 4 300 4 500 48 4 400 4 550 46 4 500 4 600 46 4 500 4 600 30 29 29 29 29 29 5 435 5 500 5 700 5 800 5 850 5 900 4 596 8 000 8 000 4 000 4 500 4 500 106 1 132 2 803 106 1 200 2 100 107 1 300 2 100 108 1 300 2 150 109 1 350 2 200 110 1 350 2 200 4 913 9 49 4 700 5 35 4 200 6 20 4 250 7 22 4 300 7 23 4 350 7 23 5 186 5 000 4 500 4 600 4 600 4 600 Rakennetut ja hoidetut puistot Rakennetut ja hoidetut puistot ha €/ha (laskettu toimintakuluista) €/ha (sis. Työll.tuki+koululaiset) Rakennetut kiinteistöjen pihat Rakennetut kiinteistöjen pihat ha Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito €/ha Hakkuu Hakkuusuorite m3 Kadut Kadut, km Kadut, kesäkunnossapito €/km Kadut, talvikunnossapito €/km Katuvalaistus Katuvalaistus, kpl Katuvalojen kunnossapito €/kpl Katuvaloenergia €/kpl Konepalvelut Konepalvelun konetyötunnit Käyttötalous Alueiden kunnossapito MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 585 670 0 0 65 459 651 128 481 815 69 646 TA 2014 505 700 0 0 58 050 563 750 260 750 25 000 MTA 2014 505 700 0 0 58 050 563 750 260 750 25 000 TA 2015 520 100 0 0 54 220 574 320 259 820 25 000 TS 2016 447 902 0 0 54 487 502 388 263 171 25 000 TS 2017 454 620 0 0 54 757 509 377 266 572 25 000 TS 2018 461 439 0 0 55 031 516 471 270 023 25 000 609 995 645 444 442 193 0 76 206 1 773 838 251 993 585 673 588 975 383 950 0 64 256 1 622 854 122 581 585 673 588 975 383 950 0 64 256 1 622 854 122 581 556 281 581 086 300 170 0 64 811 1 502 348 134 117 556 091 566 897 288 172 0 65 459 1 476 619 135 458 556 537 552 566 291 053 0 66 114 1 466 270 136 813 561 447 542 779 293 964 0 66 775 1 464 965 138 181 -1 053 065 -1 034 104 -1 034 104 -903 028 -949 231 -931 893 -923 494 0 26 157 920 458 0 34 351 1 166 266 0 34 351 1 166 266 0 32 819 953 447 0 32 819 1 050 614 0 32 819 1 108 980 0 32 819 1 321 375 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset Sitova tavoite: selvitetään talousarviovuonna metsänhoitoyhdistyksen tai vastaavan palvelun käyttöönotto TALOUSARVIOVUOSI 2015 - talouden tasapainotusohjelman edellyttämät säästötavoitteet: • - 80.000 € katujen hoitoa tehostamalla, säästötavoite ei toteudu TPO:ssa esitetyllä tavalla, osa vaaditusta säästöstä syntyy katuvaloenergiasäästöstä • - 20.000 € katuvalojen saneeraus energiatehokkaammaksi, säästö toteutettu vaihtamalla katuvaloja LED-valoiksi ja siirtämällä väylien katuvalaistusta Ely-keskukselle 65 • - 10.000 € katuvalojen yösammutus, yösammutus on käytössä niillä alueilla, joihin ei ole vaihdettu uusia LED-valoja • - 20.000 € kaavoitettujen viheralueiden metsitys, vähentää alueiden kunnossapitoa suunnitellulla tavalla • - 40.000 € vankityövoima, säästää ulkopuolisia ostopalveluita, koska vankien tekemä työ jouduttaisiin pääosin ostamaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta lisätyönä, vankityöstä aiheutuneet kulut laskutetaan kokonaisuudessaan rikosseuraamusvirastolta. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - puun myynti palautuu v. 2012 tasolle - talouden tasapainotusohjelma edellyttää • - 20.000 € kuluvähenemä kaavoitettujen viheralueiden metsityksestä • - 15.000 € kuluvähenemä katuvalojen saneerauksesta energiatehokkaammaksi. SUUNNITELMAVUOSI 2017 - talouden tasapainotusohjelma edellyttää • - 15.000 € kuluvähenemä kaavoitettujen viheralueiden metsityksestä. SUUNNITELMAVUOSI 2018 66 TULOSALUE TILAPALVELU Toiminnan kuvaus Kiinteistöjen ylläpito kokonaistaloudellisesti hyödyntäen olemassa olevien tilojen kapasiteetti. Kunnan omaan käyttöön tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarkoituksenmukainen rakennuttaminen yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa. Sisältää palvelut: kiinteistöjen ylläpito yleiset, laitetoiminnot, rakennuskorjaukset ja rakennuttaminen. Tehtävät: kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti hankkia ja järjestää kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen tarvitsema energia, vesi- ja jätehuolto kustannustehokkaasti toteuttaa ylläpitokorjaukset, kiinteistönhoitotyö ja rakennuttamispalvelut talonrakennusinvestointiohjelman toteuttaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Korjausrakentamisen Kosteus- ja sisäilmaja ennakoivien huolto- ongelmien hallinta. toimenpiteiden oikea aikainen kohdentaminen. Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Tilojen pitäminen käyttökelpoisina. Korjaustoimenpiteiden kohdentaminen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen. Toimenpide talousarviovuonna Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Kustannustietoisuus Energiankulutuksen ja tehokas resurssien vähentäminen 9 % käyttö vuoteen 2016 mennessä. Energiankulutus Yhden kohteen läm- Energiansäästöohjelmitystapamuutos. man toteuttaminen. Energiatehokkuuden parantaminen resurssien puitteissa. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 2,96 1,75 1,23 0,37 375 430 2,81 1,64 1,18 0,36 375 430 2,77 1,68 1,22 0,38 375 430 2,74 1,67 1,26 0,37 369 339 2,67 1,70 1,28 0,39 366 759 2,66 1,73 1,30 0,40 363 717 Tilapalvelu Lämmitys €/m3 Sähkö €/m3 Kiinteistönhoitotyöt €/m3 Vesi/jätevesi €/m3 Rakennus R-m3 67 Käyttötalous Tilapalvelu MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 56 323 0 0 6 086 144 6 142 467 5 465 635 67 910 TA 2014 45 080 0 0 6 711 257 6 756 337 6 205 753 60 000 MTA 2014 45 080 0 0 6 711 257 6 756 337 6 205 753 60 000 TA 2015 45 837 0 0 6 769 433 6 815 270 6 238 689 60 000 TS 2016 46 525 0 0 6 842 463 6 888 987 6 303 757 60 000 TS 2017 47 222 0 0 6 894 671 6 941 894 6 347 886 60 000 TS 2018 47 931 0 0 6 947 231 6 995 162 6 392 244 60 000 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 870 865 1 146 208 1 922 590 0 156 040 4 095 703 305 203 895 610 1 020 942 1 921 509 0 160 986 3 999 047 412 261 895 610 1 020 942 1 921 509 0 160 986 3 999 047 412 261 891 298 1 059 992 1 842 584 0 165 934 3 959 808 398 140 889 750 1 070 592 1 861 010 0 167 593 3 988 945 402 121 888 431 1 081 298 1 879 620 0 169 269 4 018 618 406 142 895 939 1 092 111 1 898 416 0 170 962 4 057 428 410 204 TOIMINTAKATE 2 114 674 2 817 290 2 817 290 2 915 462 2 960 043 2 983 276 2 997 734 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 0 47 025 2 598 552 0 52 332 2 766 864 0 52 332 2 766 864 0 52 635 2 657 985 0 52 635 2 765 466 0 52 635 2 987 739 0 52 635 3 204 831 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - talouden tasapainotusohjelman edellyttämät säästötavoitteet: • - 20.000 € tilapalveluiden organisointi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla (oma työ - ulkoistus) ei toteudu TPO:ssa esitetyllä tavalla. Euromääräinen säästö toteutuu eri kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä. • - 30.000 € lämpötilan lasku yhdellä asteella on toteutettu TPO:n mukaisesti. - kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynnit: Löyttymäen koulu, Pyhämäentie 25 A, Sikovuori - Löyttymäen koulun sisäinen vuokra 18.420 €, pääomavuokra 13.920 €, Pyhämäki 25 A:n sisäinen vuokra 12.410 €, pääomavuokra 1.584 €, Harvialan päätalon sisäinen vuokra 24.528 €, pääomavuokra 696 €, näiden tilojen sisäinen vuokra on kohdistettu kunnanhallituksen menokohdille. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Harvialan päärakennuksen ja konttorirakennuksen myynti, kustannusvaikutus -31.000 €. SUUNNITELMAVUOSI 2017 - Harvialan pakkaamon ja Alipuutarhurin rakennuksen sekä Altintie 1:n myynti, kustannusvaikutus 16.500 €. SUUNNITELMAVUOSI 2018 - Vaparin, Musiikkiopiston ja Leikkivakan myynti, kustannusvaikutus -71.500 €. - Korkeavuorenpellon päiväkoti. Kiinteistöjen myynnin osalta kustannusvaikutuksien kertymän ajoittuminen talousarvio- ja suunnitelmavuosille riippuu myyntipäätöksistä ja toteutuneista kaupantekoajankohdista. Kuluvähenemiä ja tuottoja ei ole huomioitu TS-vuosilla. Kiinteistöjen myyntituloja kertyy suunnitelmakaudella n. 1,6 M€, jos kaikki em. kiinteistöt päätetään myydä ja myynnit toteutuvat. Myyntien vaikutus käyttötalouteen on tässä tapauksessa suunnitelmakaudella 172.000 euroa (kustannukset perustuvat vuoden 2014 talousarvioon). Talouden tasapainottamisohjelman mukainen oman työn ulkoistaminen ei toteudu suunnitelmakauden alkupuolella. TPO:n säästötavoitteet saavutetaan energiatehokkuuden parantamisella sekä muil68 la säästötoimilla. Energiatehokkuutta lisätään toteuttamalla kiinteistökatselmuksien parannusehdotuksia. Suunnitelmakaudella toteutetaan kuntastrategian mukaisesti kiinteistöjen lämmitystapamuutoksia lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. 69 TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Ateria- ja puhtauspalvelujen tehtävänä on tuottaa laadukkaita tukipalveluita kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Ateriapalvelujen toimintaa ohjaavat arvot ovat terveellisyys, asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Päivittäinen lounasaterioiden määrä on n. 3.500 annosta. Puhtauspalvelut tuotamme kunnan omistamiin ja vuokraamiin tiloihin joko omana työnä tai ostopalveluna tuotettuina. Sisältää palvelut: hallinto, keskuskeittiö, palvelukeittiöt, puhtauspalvelut/laitossiivous ja puhtauspalvelut/laitospalvelut. Tehtävät: ateria- ja puhtauspalveluiden suunnittelu ja johtaminen keskuskeittiön toiminnan ja tuotannon suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus palvelukeittiöiden ateriapalvelun toiminnan suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus kunnan omistamien ja omassa käytössä olevien vuokrattujen tilojen toimintojen vaatiman puhtauspalvelun tuottaminen uimahallin kahvio- ja lipunmyyntityöt. Tulosalueen kokonaisvastuu on palvelupäällikkö Kirsti Halisella. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Tavoite talousarviovuonna Toimenpide talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Puhtauspalveluiden osto yrityksiltä ja yhdistyksiltä oman työn vaihtoehtona tai lisänä. Sopimus rikosseuraamuslaitoksen kanssa yhteistyöstä. Ostopalveluiden määrä %:na siivottavien neliöiden kokonaismäärästä. Ostopalveluiden määrä 17 % koko siivottavien neliöiden määrästä. Muutostilanteiden (mm. henkilöstön eläköityminen) huomioiminen palvelutuotantorakenteessa ja vankityövoiman hyödyntäminen palvelutuotannossa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation kehittäminen, muutostilanteiden tarkastelu ja hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti tulosalueella. Tulosalueen esimiestyön kehittäminen. Esimiesten uudistetut Toimiva ja selkeä tehtäväkuvaukset ja - toimintaorganisaatio. nimikkeet valmiina ja käytössä. Uusien työkohteiden töiden organisointi osaksi tulosalueen toimintaa. Tarvittavien muutosten vienti käytäntöön kaikissa työkohteissa, henkilöstöresurssin kohdentaminen mitoitusten, palvelukysynnän ja taloudellisten resurssien mukaisesti työkohteissa. 70 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 429 958 2,53 123 207 3,58 26 785 6,47 78 721 5,25 450 000 2,78 130 000 31 000 7,04 82 000 3,28 424 490 2,52 151 262 0,89 23 725 7,20 88 578 3,64 424 500 2,53 151 270 0,90 23 730 7,25 88 600 3,66 424 500 2,54 151 270 0,91 23 730 7,35 88 600 3,68 424 500 2,55 151 270 0,92 23 730 7,40 88 600 3,69 42 269 12 834 42 269 12 834 48 177 15 448 48 117 15 448 48 117 15 448 48 117 15 448 1,64 1,89 2,10 2,11 2,12 2,13 Ateriapalvelut Koululounas Keskihinta €/kpl Päiväkotilounas Keskihinta €/kpl (ilman palvelukeittiömaksua) Kotiateriapalvelun lounas Keskihinta €/kpl Kokopäivähoidon lounas *) Keskihinta €/kpl Puhtauspalvelut Siivottavien kiinteistöjen m 2 Perusturvan tilojen siivottavat m 2 Siivouskustannukset €/m 2/kk Kokopäivähoidon lounaat: Vanhusten laitoshuolto: Janakkalan sairaala, Tapailakoti Vanhusten asumispalvelut: Palvelutalo Kotipelto, Elsakoti, Tohvelakoti (30.6. asti), Kyterinhovi (1.7. alkaen), Vanhustyön avohoito: Päiväkuntoutus Onnenapila Vammaistyö: Honkakoti, Pihlajakoti, Katajan päivätoiminta. Käyttötalous Ateria- ja puhtauspalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 5 029 399 0 80 72 5 029 551 4 873 942 0 TA 2014 4 931 729 0 0 0 4 931 729 4 765 841 0 MTA 2014 4 931 729 0 0 0 4 931 729 4 765 841 0 TA 2015 5 307 273 0 0 0 5 307 273 5 165 135 0 TS 2016 5 395 494 0 0 0 5 395 494 5 251 224 0 TS 2017 5 464 112 0 0 0 5 464 112 5 317 678 0 TS 2018 5 533 640 0 0 0 5 533 640 5 385 009 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 3 110 958 451 117 1 243 741 0 278 633 5 084 449 274 765 3 037 099 434 527 1 230 948 0 268 871 4 971 445 277 143 3 037 099 434 527 1 230 948 0 268 871 4 971 445 277 143 3 485 115 410 732 1 257 516 0 237 070 5 390 434 246 361 3 496 637 414 839 1 269 851 0 239 441 5 420 769 248 825 3 517 672 418 988 1 282 310 0 241 835 5 460 805 251 313 3 598 763 423 178 1 294 893 0 244 254 5 561 087 253 826 TOIMINTAKATE -54 898 -39 716 -39 716 -83 161 -25 274 3 308 -27 447 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 0 159 389 6 666 0 177 915 32 640 0 177 915 32 640 0 171 794 29 050 0 171 794 27 403 0 171 794 23 191 0 171 794 23 190 Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset Sitova tavoite: Selvitetään keskuskeittiö Tuuvingin osalta kehittämisvaihtoehtoja TALOUSARVIOVUOSI 2015 - talouden tasapainotusohjelman edellyttämät säästötavoitteet: • - 10.000 € siivouksen lisäulkoistus toteutetaan laitoshuoltajien eläköitymisen yhteydessä • - 30.000 € siivoustason asteittainen lasku toteutetaan jättämällä yksi laitoshuoltajan avoimeksi tuleva toimi täyttämättä ja uusilla työjärjestelyillä • - 10.000 € hyöty ateria- ja puhtauspalveluiden yhdistämisestä (organisaatiot yhteen) / yhdessä toimimisesta toteutetaan lisäämällä yhteistyötä sekä uusilla työjärjestelyillä. - toiminnan ja esimiesorganisaation kehittäminen edellyttää esitettyjä nimikemuutoksia 71 - - päiväkotien ja pienten koulujen puhtauspalveluhenkilöstö siirtyy sivistystoimesta ateria- ja puhtauspalveluille, kustannusten lisäys + 342.992 €, vastaava kuluvähenemä sivistystoimessa Kettukallion päiväkodin Porttilantien yksikön ateriapalvelun siirto sivistystoimen varhaiskasvatuksesta ateria- ja puhtauspalveluille, kustannusten lisäys +31.200 €, vastaava kuluvähenemä sivistystoimessa Kyterinhovin laitoshuoltopalvelut 1.7.2015 alkaen, kustannusten lisäys +98.636 €. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Kyterinhovin ateria- ja puhtauspalvelujen kustannusvaikutus huomioitu koko vuodeksi, kustannusten lisäys n. +98.700 €. SUUNNITELMAVUOSI 2017 SUUNNITELMAVUOSI 2018 - Korkeavuorenpellon uuden päiväkodin ateria- ja puhtauspalvelujen kulut 72 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Perusturvalautakuntaan kuuluvat seuraavat tulosalueet: talous- ja hallintopalvelut, vanhustyö, sosiaalityö, vammaistyö, Janakkalan terveydenhuolto ja Hattulan terveydenhuolto. Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kokonaisvastuu: perusturvajohtaja Matti Valtonen Käyttötalous PERUSTURVALAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 6 431 531 3 727 690 808 667 398 646 11 366 533 521 532 100 TA 2014 6 507 880 3 939 710 876 000 436 150 11 759 740 578 250 0 MTA 2014 6 507 880 3 939 710 876 000 436 150 11 759 740 578 250 0 TA 2015 6 096 327 3 915 200 915 000 646 600 11 573 127 598 750 0 TS 2016 6 159 967 3 928 507 928 725 803 524 11 820 723 607 715 0 TS 2017 6 227 164 3 987 434 942 657 815 577 11 972 832 616 830 0 TS 2018 6 296 456 4 118 975 956 797 877 512 12 249 739 626 037 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 17 779 431 32 488 639 1 991 975 4 174 756 2 195 022 58 629 823 4 037 712 18 319 800 33 107 562 1 821 700 3 803 360 2 565 843 59 618 265 4 006 513 18 319 800 33 107 562 1 821 700 3 803 360 2 565 843 59 618 265 4 006 513 18 751 189 33 391 854 1 855 040 3 593 560 2 996 962 60 588 605 4 150 626 19 216 105 34 117 585 1 886 656 3 629 496 3 123 602 61 973 444 4 201 582 19 341 222 35 074 669 1 905 521 3 665 791 3 154 490 63 141 693 4 242 948 19 795 572 35 672 518 1 944 627 3 702 448 3 235 452 64 350 618 4 284 728 -47 263 190 -47 858 525 -47 858 525 -49 015 478 -50 152 721 -51 168 861 -52 100 879 0 849 953 453 048 0 872 188 176 300 0 872 188 176 300 0 923 255 151 263 0 923 255 198 814 0 923 255 283 179 0 923 255 195 879 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 73 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää perusturvalautakunnan ja perusturvan johtamisen kustannuspaikat. Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Perusturvalautakunnan palvelutoiminta käsittää vanhustyön, sosiaalityön, vammaistyön, Janakkalan terveydenhuollon ja Hattulan terveydenhuollon. Perusturvan johtamisen kustannuspaikka vastaa asioitten valmistelusta päätöksentekoa varten yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Lisäksi se vastaa toiminnan kehittämisestä, talouden ja hallinnon kokonaisvaltaisesta koordinoinnista sekä tulosalueiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Tulosalueen kokonaisvastuu: talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikainen Tavoitteet Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön alan muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyösopimusten määrä. Seudun kuntarakenneselvityksen soteosuuteen liittyen on sovittu kaksi ns. keihäänkärkeä: seudulliset työllisyyspalvelut ja seudullinen vuodeosastopalvelujen (kotiutus erikoissairaanhoidosta) käyttö. Talousarviovuoden aikana näistä on saatu sovittua keskeisimmät seudulliset menettelytavat ja prosessit. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan edun valvominen ja ajaminen sote-uudistuksessa. Sanallinen arviointi. Suunnitelman mukaan sotejärjestämislaki menee eduskunnan hyväksyttäväksi keväällä 2015. Mikäli laki hyväksytään, aloitetaan välittömästi muutoksen suunnittelutyö ja valmistautuminen historialliseen muutokseen sote-palveluissa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Lautakunta arvioi Teemakokousten toimintansa uudelleen määrä. kolmen toimintavuoden jälkeen. Kouluarvosanan keskiarvoksi tavoitellaan vähintään kahdeksan. Pidetään perusturva- Vähintään viisi teelautakunnan teema- makokousta. kokouksia, joissa perehdytään syvemmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon osaalueisiin, mm. prosessikuvausten avulla. 74 Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari Päätöksenteon kus- Talouden toteuma tannusvaikutukset (tuotot ja kulut) tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja kehittämisen perusta. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (henkilöstö / luottamushenkilöt) Päätöksenteossa otetaan aina huomioon kustannusvaikutukset. Toimintakate 99 - 100 %. Käyttötalous Talous- ja hallintopalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 76 045 0 0 5 844 81 889 62 301 0 TA 2014 64 500 0 0 0 64 500 64 500 0 MTA 2014 64 500 0 0 0 64 500 64 500 0 TA 2015 77 443 0 0 700 78 143 60 100 0 TS 2016 78 605 0 0 711 79 315 61 002 0 TS 2017 79 784 0 0 721 80 505 61 917 0 TS 2018 80 980 0 0 732 81 712 62 845 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 268 475 25 056 3 157 15 000 15 327 327 015 16 451 254 072 39 930 4 410 15 300 17 984 331 696 17 434 254 072 39 930 4 410 15 300 17 984 331 696 17 434 259 742 43 604 3 230 15 300 17 945 339 821 24 499 260 734 44 040 3 262 15 453 18 124 341 614 24 744 263 879 44 480 3 295 15 608 18 306 345 567 24 991 266 520 44 925 3 328 15 764 18 489 349 025 25 241 -245 126 -267 196 -267 196 -261 678 -262 299 -265 062 -267 313 0 10 095 0 0 11 100 0 0 11 100 0 0 11 139 0 0 11 139 0 0 11 139 0 0 11 139 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - - Henkilöstökulut: Koko perusturva: Vakituisten työntekijöiden palkkoihin varatusta määrärahasta on vähennetty 0,3 %:a yleisenä säästötoimenpiteenä. Perusteluna mm. se, että vakanssit eivät aina täytettynä rekrytointivaiheessa, lyhyisiin palkattomiin virkavapaisiin ei palkata sijaista jne., kulusäästö 36 000 € Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä päätetystä 50 %:n korotuksesta yli kolme tuntia kestävissä kokouksissa luovutaan vuosina 20152016, vaikutus n. 1 000 €/v. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - --- SUUNNITELMAVUOSI 2017 - --- SUUNNITELMAVUOSI 2018 75 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO Toiminnan kuvaus Vanhustyön tulosalueen tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa ikäihmisille tiiviissä yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa. Ensisijaisena tehtävä on tukea ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista kotona ennalta ehkäisevän työn, kuntoutuksen ja kotihoidon palvelujen turvin. Tehtävänä on lisäksi huolehtia terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välisen hoitoketjun toimivuudesta ja tuottaa kuntalaisille akuuttia sairaala- ja kuntoutushoitoa heidän tarpeitaan vastaavasti. Kun kuntoutuminen ei enää ole mahdollista, niin vanhustyön tehtävä on tuottaa iäkkäille kuntalaiselle hoiva- ja huolenpitopalveluja toimintaympäristössä, missä hänen elämänkokemuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollista kokea arvokas kuolema. Ikäihmisten palveluissa on menossa palvelurakennemuutos, joka saadaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Kodinomaiset tehostetun asumispalvelun asunnot korvaavat sairaalassa olleet pitkäaikaishoitopaikat. Tulosalueen kokonaisvastuu: vanhustyön johtaja Eija Kangasmaa Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Palvelurakenne pyskuntalaisen palvelut tyy vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen. Sairaalan lyhytaikais- Sairaalan akuuttihoihoidon hoitojaksojen don ja kotihoidon pituus. välisen yhteistyön tiivistäminen. Helposti saavutettavat Ikäihmisten palvelujen Palvelujen kattavuus palvelurakenne on kuntalaisen palvelut 75-vuotta täyttäneessaatu päätökseen sä väestössä. vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimenpide talousarviovuonna Kyterinhovi otetaan käyttöön heinäkuussa 2015 ja laitostasoinen pitkäaikaishoito vähenee. Tavoite talousarviovuonna Keskimääräinen lyhytaikaishoidon hoitojakson pituus on alle 10 vrk. Sairaalan paikkamäärä pienenee 52 paikkaan, joista vain viisi on pitkäaikaishoitopaikkaa. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Yksilötasoinen vaikut- Sairaalan kuntouttatavuuden arviointi van intervallihoidon (GAS) toteutus ja arviointi Toteutetaan kuntouttavan intervallihoidon vaikuttavuuden arviointi, jonka perusteella tehdään uuden toiminnan jatkosuunnitelma. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Kotihoidon välitön asiakastyöaika. Kotihoidon asiakkaiden saama välitön asiakastyöaika nousee ja mahdollistaa kuntouttavan toiminnan kotioloissa. Kotihoidossa otetaan käyttöön mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmä. 76 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Ennaltaehkäisevä toiminta Pitkäaikaisen ympäri- Ympärivuorokautises- Suunnataan eritasoivuorokautisen palve- sa hoidossa olevien sia kuntouttavia avolun tarve vähenee. 75-vuotta täyttäneiden palveluja ikäihmisille. määrä. Ympärivuorokautisessa hoidossa on alle 10%:a 75-vuotta täyttäneistä. Ennalta ehkäisevä toiminta Pitkäaikaisen ympäri- Ikäihmisten + 65vuorokautisen hoivan vuotta täyttäneiden tarve vähenee. toimintakykyarvioiden toteuttamisen seurantamittarit. Ikäihmisten + 65 toimintakykyarvioinnit ja hoitopolut otetaan käyttöön arjen työvälineiksi avopalveluissa. Fyysinen toimintakykyarvio on tehty kaikille säännöllisen kotihoidon piiriin tuleville uusille asiakkaille. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat kuntalaiset siirtyvät sairaalasta uuteen tehostettuun asumispalveluyksikköön. Pitkäaikaisen laitoshoidon kustannukset pienenevät vuoteen 2014 verrattuna. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari Vanhustenhuollon Käyttökustannukset / palvelujen kustannuk- yksikkö. set ovat valtakunnan keskitasolla. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataSairaalan paikkamääHenkilöstömäätilanteet hyödyntävä vuuden turvaaminen. rä/hoidettava/yksikkö. rän pienentyessä osa henkilöstösuunnittelu henkilökunnasta siirtyy suunnitelman mukaisesti tehostettuun asumispalveluun Kyterinhoviin Ikäihmisten palveluissa henkilöstömitoitukset ovat laatusuositusten mukaiset. Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataSijaisuuksien täyttötilanteet hyödyntävä vuuden turvaaminen. aste. henkilöstösuunnittelu Seuturekryn kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Sijaishakujen täyttöaste on yli 95 %:a. Innovatiivisyyteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Esimiesten toimenkuvien tarkistaminen ja vastuunjakojen selkiyttäminen. Esimiesten työajan ylitykset vähenevät vuoteen 2014 verrattuna. Esimiehille jää aikaa työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Työajanseuranta 77 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 24 331 15 800 8 531 199 168 20 880 10 920 9 960 205 175 20 000 4 200 15 800 0 0 16 900 2 000 14 900 0 0 16 900 2 000 14 900 0 0 16 900 2 000 14 900 0 0 20 264 13 487 6 777 145 115 19 680 14 640 5 040 135 102 18 140 16 700 1 440 0 0 16 840 15 400 1 440 0 0 16 840 15 400 1 440 0 0 16 840 15 400 1 440 0 0 26 211 19 500 10 800 34 100 10 800 39 200 10 800 39 200 10 800 42 500 10 800 130 101 125 88 0 0 0 0 0 0 0 0 78 316 32 26 76 479 1 837 4 167 1 531 707 76 500 33 27 75 000 1 800 3 200 1 900 700 1 200 79 800 0 0 78 000 1 800 4 000 1 500 500 1 200 80 000 0 0 78 200 1 800 4 000 1 500 500 2 300 80 000 0 0 78 200 1 800 4 000 1 500 500 2 400 80 000 0 0 78 200 1 800 4 000 1 500 500 2 400 % % % % % % 8 5 18 5 30 5 5 14 5 20 5 5 14 3 20 4 6 14 3 20 4 6 14 3 20 3 7 14 3 20 Sairaala Hoitopäivät Pitkäaikaishoitopäivät Lyhytaikaishoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Vanhainkoti Hoitopäivät Pitkäaikaishoitopäivät Lyhytaikaishoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Asumispalvelut Asumispalveluvrk Yksityiset asumispalveluvrk Tehostettu hoitopäivä Tavallinen hoitopäivä €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto 26 211 Kotihoito Kotihoidon avokäynnit €/käynti, brutto €/hoitopäivä, netto Säännöllinen kotihoitok Tilapäinen kotihoitok Yksityiset käynnit Päiväkuntoutuskäynti Päiväkuntoutus - kotikäynnit Ehkäisevän vanhustyönk Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu asumispalvelu Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Ehkäisevä vanhustyö 78 Käyttötalous Vanhustyö MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE TP 2013 229 724 2 564 180 80 173 522 2 967 506 -55 0 TA 2014 172 520 2 841 700 0 263 950 3 278 170 0 0 MTA 2014 172 520 2 841 700 0 263 950 3 278 170 0 0 TA 2015 99 400 2 681 900 0 438 100 3 219 400 0 0 TS 2016 100 891 2 676 707 0 591 897 3 369 495 0 0 TS 2017 102 404 2 716 858 0 600 775 3 420 037 0 0 TS 2018 103 940 2 829 339 0 659 488 3 592 768 0 0 8 671 027 3 849 743 492 106 736 758 1 047 885 14 797 519 2 918 805 8 890 722 3 667 258 412 520 408 220 1 364 162 14 742 882 2 795 630 8 890 722 3 667 258 412 520 408 220 1 364 162 14 742 882 2 795 630 9 203 943 3 683 794 433 600 392 320 1 719 460 15 433 117 2 938 024 9 594 029 3 782 946 450 999 396 243 1 833 326 16 057 544 2 976 855 9 651 887 3 820 474 455 509 400 206 1 851 311 16 179 387 3 005 974 10 011 123 3 888 376 480 115 404 207 1 919 240 16 703 062 3 035 383 -11 830 013 -11 464 712 -11 464 712 -12 213 717 -12 688 049 -12 759 350 -13 110 294 0 356 896 317 117 0 397 008 57 636 0 397 008 57 636 0 387 375 75 464 0 387 375 106 107 0 387 375 154 087 0 387 375 109 400 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa. Sitova menoperuste: Kaikki vanhustyö- ja pitkäaikaishoito-tulosalueelle esitetyt virat ja toimet ovat ehdollisia 30.6.2015 asti, kunnes työterveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Virat ja toimet voidaan täyttää 30.6.2015 asti määräaikaisina. Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset SUUNNITELMAVUOSI 2015 - Vanhustyön johtaminen: Järjestelmävastaavasta syntyvät kustannukset siirretään konsernihallinnosta vanhustyöhön ja terveydenhuoltoon. Kotihoito: Kaksi lähihoitajan tointa, kululisäys 77 000 €. Sairaanhoitajan toimi, kululisäys 39 800 €. Kotihoito: Otetaan elokuun alusta käyttöön mobiili ja optimointiohjelma (5 kk), kululisäys 31 000 €. Janakkalan sairaalasta siirtyy kuusi työntekijää Kyterinhoviin (6 kk), kulusäästö 140 000 €. Uusi asumispalveluyksikkö Kyterinhovi aloittaa toimintansa 1.7.2015 Samalla 27-paikkaisen Tohvelakodin toiminta vanhustyön asumispalveluyksikkönä lakkaa. Kyterinhovissa on 60 paikkaa, jotka koostuvat neljästä 15-paikkaisesta yksiköstä. Vanhustyön käyttöön tulee kolme 15-paikkaista yksikköä. Neljänteen yksikköön siirtyy kehitysvammaisten 9-paikkainen Pihlajakodin asumispalveluyksikkö Turengin terveysaseman saneerauksen ajaksi. Alun perin tarkoituksena oli jättää em. neljännen yksikön kuusi paikkaa tyhjäksi. Nyt tavoitteena on kotiuttaa ostetuista asumispalveluista viisi asiakasta ja nuo kuusi paikkaa tulevat vanhustyön käyttöön. Näin ollen tarvitaan kaksi uutta lähihoitajan vakanssia. Kustannus on vuositasolla 80 000 euroa. Säästöä ostetuista asumispalveluista kertyisi vuositasolla noin 150 000 euroa. 79 - Vanhustyön osalta Kyterinhovin tuotot 345 000 €, kulut 1 051 000 €, nettokululisäys 706 000 € (6 kk). - Tohvela: Toiminta asumispalveluyksikkönä päättyy heinäkuussa 2015. Tohvelan toiminnasta aiheutuneet kulut (477 000 €) ja tuotot (107 000 €) on huomioitu Kyterinhovin talousarviossa. - Vanhusten ostetut asumispalvelut: Yksi asumispalvelun tarpeessa ollut kuntalainen on muuttanut toisessa kunnassa sijaitsevaan asumispalveluyksikköön. Kotikuntalain mukaan lähtökunnan on maksettava kustannukset, kululisäys 40 000 €. Asiakasmaksut: Lailla ja asetuksella säädettyihin asiakasmaksuihin on tulossa korotus (hallituksen kehysriihi) ensi vuoden alusta. Arvio kolme %:a, tuottolisäys 25 000 €. - SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Janakkalan sairaala: Kyterinhoviin vuonna 2015 siirtyneet työntekijät koko vuoden, kulusäästö 140 000 €. - Kyterinhovi: Toiminnassa koko vuoden, tuottolisäys 345 400 €, kululisäys 858 500 €, nettokululisäys 513 000. - Kotihoito: Mobiili ja optimointiohjelma käytössä koko vuoden, kululisäys 43 000 €. - Ehkäisevä vanhustyö: Terveydenhoitajan toimi, kululisäys 42 000 €. Fysioterapeutin toimi, kululisäys 42 000 €, kulusäästö ostopalveluissa 20 000 €, nettokululisäys 22 000 €. SUUNNITELMAVUOSI 2017 - --SUUNNITELMAVUOSI 2018 - Pihlajakodin väistötilana olleet yhdeksän asuntoa tulevat vanhustyön käyttöön. Kululisäys 390 000 € ja tuottolisäys 130 000 € nettokululisäyksen ollessa 260 000 €. 80 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA Toiminnan kuvaus Sosiaalityön palvelut perustuvat kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, joka velvoittaa järjestämään subjektiiviseen oikeuteen ja asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaan perustuvat palvelut. Näitä palveluita ovat lastensuojelun ehkäisevät, avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palvelut; perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, päihdehuollon palvelut, kuntouttavan työtoiminnan palvelut, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät palvelut. Palveluiden kohdentamisen painopisteenä on varhainen tuki ja ennaltaehkäisy. Sosiaalityön palvelut tuotetaan henkilöstöresurssien osalta pääosin itse ja lisäksi ostetaan laajasti erilaisia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaalityön palveluita järjestettäessä tulee noudattaa määräaikoja, joiden toteutumista seuraa Valvira. Määräaikoja on toimeentulotuen käsittelyssä, lastensuojeluilmoitusten ja niihin liittyvien ratkaisujen sekä palvelutarpeen arvioinnin määräajoissa. Tulosalueen kokonaisvastuu: sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Sosiaalityön tulosalukuntalaisen palvelut eella on palveluita, joissa laki edellyttää määräaikojen noudattamista. Nykyisen lainsäädännön perusteelle määräaikoja tulee noudattaa lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Määräaikojen noudattamista valvoo Valvira. Lastensuojelussa seurataan kahta määräaikaa: lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen on arvioitava 7 arkipäivän aikana, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen. Jos ilmoitus johtaa , selvitykseen, on selvitys tehtävä 3kk:n aikana. Toimeentulotuessa hakemus tulee käsitellä 7 arkipäivän aikana. 1.1.2015 mahdollisesti voimaantuleva uusi sosiaalihuoltolaki velvoit- Seurantamittarina on asiakastietojärjestelmästä saadut tiedot määräaikojen toteutumisesta lastensuojelussa, toimeentulotuessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja palvelutarpeen arvioinnin piiriin tulleista asiakasmääristä. Kiti-hanke, kirjaamisen, tilastoinnin ja dokumentoinnin kehittämishanke, on tuonut parannuksia asiakastietojärjestelmän raportointiohjelmaan. Asiakastietojärjestelmää käyttävät työntekijät osallistuvat ohjelman kehittämiseen. Asiakastietojärjestelmästä saadaan helposti ja luotettavasti tietoa määräaikojen noudattamisesta. 81 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Löydetty eri palveluista ne asiakasprosessin vaiheet, joiden toteutumisesta on helposti saatavissa palautetta. Eläkeselvitysprosessissa oleville (arvioitu henkilömäärä 20) toteutetaan teemahaastattelut palautteen saamiseksi. Pitkäaikaistyöttömille, joille tehty 3kk:n kartoitusvaihe, teemahaastattelut vähintään 4:lle asiakkaalle. Asiakaspalautetta kerätään vähintään 10:ltä omassa tuotannossa olevalta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalta.90%:lle 500 päivää työmarkkinatukea saaville tehty aktivointisuunnitelma, joista 10 asiakkaalta pyydetään asiakaspalaute. Kuvataan sellaiset asiakasprosessin vaiheet, joihin on joustavaa liittää palaute. Sosiaalityössä on useita asiakasprosesseja, joissa velvoitetaan palvelutarpeen arviointiin tietyissä määräajoissa. Tärkeää olisi näiden arviointien jälkeen saada palautetta siitä, kuinka asiakas on kokenut tulleensa kuulluksi sekä voinut itse vaikuttaa palvelutarpeensa arviointiin. On luotu yhdessä helppokäyttöinen arviointilomake vähintään kolmelle sosiaalityön palvelulle. Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Määrällinen seuranta kuinka monta asiakasta on sijoittunut työllistämistuella palkkatuettuun työhön kuntouttavasta työtoiminnasta. Seuranta sijoituspaikoista. Kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on työllistämisjakson Luodaan helppokäyttöinen järjestelmä, mistä on saatavilla ajantasainen tieto asiakasmääristä, joiden työllistyminen kuntouttavasta työtoiminnasta on edennyt. Arvioidaan määrälliset tavoitteet yhdessä kuntouttavan Mahdollisimman helppokäyttöinen seurantajärjestelmä on luotu ja henkilöstö on sitoutunut sen ylläpitämiseen. taa muissakin sosiaalihuollon palveluissa määräaikoja palvelutarpeen arvioimiseksi. Työmarkkinatukiuudistus 1.1.2015 alkaen asettaa määräajan 3kk, jonka aikana kunnan työllistämistoimenpiteisiin oikeutetulle henkilölle on laadittava kartoitus. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kehitetään edelleen systemaattisesti palautejärjestelmiä eri palveluissa Prosessit ja rakenteet Palvelutuotantoa on lisätty painopisteenä työllistyminen. Kunnan vastuulle siirtyy entistä enemmän pitkäaikaistyöttömiä, jolloin myös entistä enemmän työelämään kuntoutuvia tulee saada työllistymään yrityksiin, joista osa 82 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Toimenpide talousarviovuonna voi olla yhdistyspohjaisia. Tämä edellyttää myös, että kunnan omia työllistämismäärärahoja kohdennetaan siten, että työllistymisen polku pitkäaikaistyöttömyydestä avoimille työmarkkinoille on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. jälkeen sijoittunut yksityisiin yrityksiin, koulutukseen, työkokeiluun tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. sosiaalityön tiimin ja Nuorten työpajan kanssa. Sosiaalityötä ohjaava lainsäädäntö painottaa ehkäisevää työtä, moniammatillista ja ylisektorista yhteistyötä sekä peruspalveluiden vastuuta. 1.1.2015 mahdollinen uusi sosiaalihuoltolaki lisää varhaisen tuen velvoittavuutta, jolloin asiakkaille tulee turvata palvelutarpeen arviointi ja lapsiperheiden ollessa kyseessä, perheiden ja lasten tulee saada riittäviä tukipalveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, että lastensuojeluun ei siirry asiakkaita vain sen vuoksi, että sosiaalityön muissa palveluissa ei ole käytettävissä lastensuojelun kaltaisia tukitoimia. Erityisesti lapsiperheissä tullaan hyödyntämään tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan tuloksellisuutta, joka toteutetaan omana ostopalveluna, koska ehkäisevä perhehoito ei sisälly maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan toiminnan piiriin. Aikuissosiaalityössä ennaltaehkäisevä työ painottuu sosiaaliseen kuntoutukseen, jolloin sosi- Arvioidaan ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta: lastensuojelun - ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärien kehitys. Kuntouttavassa sosiaalityössä arvioidaan työkykymittarin vaikuttavuutta; onko sen avulla löytynyt työelämään kuntoutujalle oikea-aikainen ja tarvetta vastaava tukimuoto. Onnistumista kuvaa asiakkaalle osoitetun työtoiminnan kesto. Asiakastietojärjestelmään saadaan luotua lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmääriä kuvaava raportointiohjelma. Kuntouttavassa sosiaalityössä laaditaan taulukko, jonka avulla saadaan tietoa yksittäisen asiakkaan työtoiminnan päivien määrästä. Tavoite talousarviovuonna Lastensuojelun asiakasmäärä vähenee 4 %:lla. 50 %:lle työtoimintaan oikeutetulle on tehty sopimus osallistumisesta vähintään 4pv/ viikossa työtoimintaan. 83 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Seurataan palveluntuottajien raportointiaktiivisuutta; toteutuuko sopimuksen mukaan. Varmistetaan, että palveluntarjoajat tuottavat palvelusopimusten mukaisia palveluita. Uusilta palveluntarjoajilta vaaditaan selkeät palvelunkuvaukset hintoineen, jotta samaa palvelua voidaan vertailla eri palveluntuottajien välillä. Kaikki ostopalvelusopimukset vastaavat sisällöltään ja hintalaatusuhteeltaan palvelunostajan tarvetta. Kaikki ostopalvelut sosiaalityön tulosalueella on yhteisessä rekisterissä (= tiedostossa). aalihuoltolain mukaisiin palveluihin oikeutetulle asiakkaalle tulee järjestää palvelutarpeen arviointiin perustuvia kuntouttavia palveluita. Talous ja resurssit Sosiaalityön tulosalueella asiakkaalla on subjektiivinen oikeus saada arvioinnin jälkeen tarvetta vastaavaa palvelua. Palvelu perustuu omaan tuotantoon tai ostopalveluun. Ostopalvelun kustannuslaatu-suhde arvioidaan kriittisesti eikä sellaista palvelua osteta, mikä ei vastaa palvelutarpeeseen. Palveluntuottajan tarjouksen on vastattava kulloistakin tarvetta ja palvelu tulee räätälöidä yhdessä asiakkaan vastuutyöntekijän kanssa. Kaikista ostopalveluista tulee keskustella esimiehen kanssa, jolloin yhdessä arvioidaan asiakkaan tarvepalveluntuottajan tarjous ja laatuhintasuhde. Aktiivinen työllisyyden 1.1.2015 alkaen voihoito maantuleva työmarkkinatukiuudistus lisää kunnan vastuuta työllistää pitkäaikaistyöttömiä, jolloin kunnan vastuulle tulee 300 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Mikäli kunta ei pysty osoittamaan työtoiminnan paikkoja, työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle nousevat. TE- Kustannusseuranta säännöllisesti 3kk:n välein ja raportointi henkilöstölle. Seurataan kunnan työllistämisvastuun piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrän kehittymistä, seurataan mihin kunnan eri yksiköihin on saatu ohjattua työtoimintaan oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä. Saadaan ajantasaista tietoa työkokeiluun osallistuneista sekä kuinka monta kuntouttavan työtoiminnan Saadaan Te-hallinnon ja Kelan kautta tietoa kuinka paljon kunnan vastuulle siirtyviä pitkäaikaistyöttömiä on. Luodaan lomakkeet, miten tavoitetta seurataan. Uuden vakanssin avulla aktivoidaan eri yksikköjen esimiehiä vastaanottamaan pitkäaikaistyöttömiä. Yksilöille taataan Nuorten Työpajan toimivan ns. Käytössä on tieto, kuinka monta henkilöä on saanut työmarkkinatukea 300,500 ja 1000 päivää. Eri toimialojen yksikköjen esimiehet ovat saaneet tukea vastaanottaa työtoimintaan pitkäaikaistyöttömän. Voidaan seurata mihin yksiköihin työtoimintaan oikeutetut ovat sijoittuneet. Vastaanotta- 84 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari hallinnon tehtäviin on asiakasta on työllistyaiemmin sisältynyt nyt palkkatuen avulla. työhönvalmennus, mutta tämä tehtävä siirtyy myös osittain kunnan velvoitteiden piiriin kunnan vastuulle kuuluvien asiakasmäärän lisääntyessä. Kasvavan asiakasmäärän vuoksi pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen takaisin työelämään tai koulutukseen edellyttää, että kunnan eri toimialueilla ja yksiköillä on mahdollisuus ottaa kuntouttavaan työtoimintaan oikeuttavia asiakkaita vastaan entistä enemmän. Nuorten Työpajalle lisätään henkilöstöresursseja ja ohjaajan tehtävänkuvia muokataan. Tavoitteena on saada pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin kuntouttaviin palveluihin. Työpaikkojen etsimistä lisätään työhönvalmennuksen avulla, jolloin edistetään pääsyä nopeammin ja joustavammin avoimille työmarkkinoille, lisätään palkkatuen käytön mahdollisuutta kuntouttavan työtoiminnan jälkeen ja hyödynnetään TEhallinnon työllisyystoimenpiteitä, kuten työkokeilua. Kunnassa on sitouduttu toteuttamaan työllistymisprosessia pitkäaikaistyöttömyydestä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna kotipesänä, jos pitkäaikaistyötön, jolle on osoitettu työtoiminnan paikka kunnan muuhun yksikköön, ei selviä hänelle osoitetusta tehtävästään. Sitoudutaan antamaan tukea eri yksiköiden esimiehille sijoituksen alkuvaiheessa. Työllisyystoimikunnalle raportoidaan säännöllisin ajoin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien sijoittumisesta kunnan eri yksiköihin. vat yksiköt voivat hyödyntää seudullisen työllistämisen kuntapilotin (TyönPaikka) luomia sivustoja, missä on nähtävillä tietoa, niistä työtoiminnan paikoista, joihin kuntouttavan työtoiminnan asiakasta voi ohjata. Sivustoilta on nähtävissä, millaisia työtehtäviä Nuorten työpajalla on mahdollista tehdä. Nuorten työpajan kaikki tehtävät on kuvattu yksityiskohtaisesti. Työtehtävät hyödyttävät myös oppilaitoksia, joiden oppilaat voivat suorittaa osan tutkinnosta Nuorten työpajalla. On onnistuttu suunnitelmallisesti ohjaamaan pitkäaikaistyötön kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuen, työkokeilun kautta avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. 85 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Ennakoiva ja muutos- Tiedotetaan ja reatilanteet hyödyntävä goidaan mahdollihenkilöstösuunnittelu simman ajoissa kuntien tehtävien lisääntymisestä aiheutuvista muutoksista henkilöstösuunnittelun tueksi. Varmistetaan, että yhä lisääntyvät tehtävät huomioidaan henkilöstömitoituksessa. Hyödynnetään Valviran kaksi kertaa vuodessa tekemää toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumaraporttia. Työntekijöiden työajan ylitysten seuranta, sairauslomaseuranta. Aktiivinen lakiuudistusten seuraaminen ja niiden huomioiminen tehtävänkuvissa. Muutokset käsitellään yhdessä tiimivastaavien työryhmässä samanaikaisesti talouden seurannan kanssa. Raportoidaan säännöllisesti työajan ylityksistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä johdolle ja luottamushenkilöille. Henkilöstöresursseja lisätään vastaamaan tehtävien lisääntymistä. Tehtävänkuvat vastaavat uusia tehtäviä ja tarvittaessa tehtävänkuvia muokataan. Seurataan eri palveluissa asiakasmäärien kehitystä ja miten niiden vaikutus heijastuu määräaikojen noudattamiseen. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 7 222 236 227 5 500 228 217 4 471 0 0 3 650 0 0 3 430 0 0 3 127 0 0 8 447 67 64 8 000 68 63 6 758 0 0 6 699 0 0 6 205 0 0 5 842 0 0 594 3 409 2 042 730 3 403 2 219 680 0 0 680 0 0 680 0 0 680 0 0 Lastensuoj. laitoshoito Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Lastensuoj. perhehoito Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Toimeentulotuki Kotitaloudet €/kotitalous/vuosi, brutto €/kotitalous/vuosi, netto 86 Käyttötalous Sosiaalityö MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 498 706 93 818 805 052 160 766 1 558 342 28 550 100 TA 2014 465 000 99 000 876 000 137 000 1 577 000 17 000 0 MTA 2014 465 000 99 000 876 000 137 000 1 577 000 17 000 0 TA 2015 507 200 89 000 915 000 146 900 1 658 100 23 100 0 TS 2016 514 808 90 335 928 725 149 104 1 682 972 23 446 0 TS 2017 522 529 91 690 942 657 151 340 1 708 215 23 798 0 TS 2018 530 369 93 065 956 797 153 610 1 733 841 24 156 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 1 339 515 3 632 851 161 533 2 306 176 144 057 7 584 133 148 800 1 341 112 3 112 434 136 680 2 224 000 120 504 6 934 730 126 718 1 341 112 3 112 434 136 680 2 224 000 120 504 6 934 730 126 718 1 357 157 3 195 575 135 770 1 980 500 129 504 6 798 506 135 029 1 405 346 2 994 527 137 130 2 000 305 130 799 6 668 107 136 379 1 415 862 3 071 404 138 500 2 020 308 132 107 6 778 181 137 743 1 429 883 3 122 121 139 885 2 040 511 133 428 6 865 828 139 121 -6 025 691 -5 357 730 -5 357 730 -5 140 406 -4 985 135 -5 069 966 -5 131 987 0 96 010 16 207 0 101 451 5 118 0 101 451 5 118 0 101 530 3 800 0 101 530 3 800 0 101 530 3 800 0 101 530 957 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Yleinen sosiaalityö: Setlementtiyhdistys Naapuri ry:ltä ostetusta rikosuhripäivystyksestä luovutaan, kulusäästö 4 200 €. Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €, päättyvät sijoitukset, kulusäästö 224 000 €. Työpaja: Vakinaistetaan kaksi vuotta määräaikaisena ollut ohjaajan vakanssi, kulut 41 500 €. Päihdehuollon asumispalvelut: Kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö 12 000 €. Nuorten työpaja: Tervakosken toimipisteen toiminta lakkautetaan toiminnallisista syistä. Pieniä kulusäästöjä. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - - Yleinen sosiaalityö: Sosiaaliohjaajan toimi, kululisäys 42 000 €. Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €, päättyvät sijoitukset, kulusäästö 207 000 €. Päihdehuollon asumispalvelut: Vuonna 2015 tehdyn kotiutuksen ostopalveluista lisäsäästö 16 800 €. SUUNNITELMAVUOSI 2017 - Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €. SUUNNITELMAVUOSI 2018 - Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €. 87 TULOSALUE VAMMAISTYÖ Toiminnan kuvaus Janakkalan kunnan vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille ja heidän läheisilleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu) ja erityishuoltolain mukaiset palvelut, joihin kuuluvat myös kunnan omat asumisyksiköt, päivätoiminta ja avotyö muodostavat vammaistyön kokonaisuuden. Asiakkaalla on oikeus sosiaalihuoltolain nojalla saada riittävästi tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja etuisuuksista yli organisaatiorajojen. Palveluohjauksen tarkoituksena on ohjata, neuvoa ja tukea asiakasta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Palveluohjaajien tehtäviin kuuluvat vammaistyön asiakkaiden palvelusuunnitelmista vastaaminen ja viranhaltijapäätökset. Vammaistyöllä on kolme kehitysvammaisille suunnattua asumisyksikköä; Honkakoti, Mäntykoti ja Pihlajakoti. Asumisyksiköiden toimintaa on viime vuosina kehitetty vastaamaan ikääntyvien ja entistä enemmän hoitoa ja ohjausta vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Asumisyksiköissä on pitkäaikaisen asumisen paikkoja yhteensä 29 ja tilapäishoitoa varten on 2 paikkaa. Päivätoiminta on aikuisille, oppivelvollisuutensa suorittaneille, kehitysvammaisille henkilöille suunnattua toimintaa. Toimintakeskuksen tiloissa järjestetään myös kouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja loma-ajanhoitoa. Päivätoiminnan yhteydessä toimii avotyön palvelut. Asiakkaat tekevät työtä tavallisilla työpaikoilla. Tulosalueen kokonaisvastuu: vammaistyön johtaja Riitta Julin Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Kehitysvammahuollon Ajantasaisten palveasiakkaista 90%:lla on lusuunnitelmien lukukuntalaisen palvelut tehty ajantasainen määrä. palvelusuunnitelma sekä erityishuoltoohjelma. Palvelusuunnitelmat tarkastetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Kehitysvammahuollon asiakkaista 90 %:lla on tehty ajantasainen palvelusuunnitelma sekä erityishuoltoohjelma. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Parru-työryhmässä kehitetään yhteistä palvelusuunnitelmaa ostetun asumisen asukkaille sekä kehitetään kriteeristöä laadun tarkastamiseksi hoitokotikäynneillä. Parru-työryhmässä kehitetään vuoden 2015 aikana yhteistä palvelusuunnitelmaa ostetun asumisen asukkaille sekä kehitetään kriteeristöä laadun tarkastamiseksi hoitokotikäynneillä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten asuminen on oikea heidän hoidon, kuntoutuksen ja tuen tarpeen mukaan. Mittari Tarkastetaan 100 %:sesti vammaistyön ostetun asumisen päätökset ja asiakkaiden asumisen oikein kohdentuminen. Kehitetään Parrutyöryhmän toimintaa. Osallistumista edistä- Yhteistyö paikallisten Sanallinen kuvaus. Vammaistyöstä pide- Säännöllinen yhteyvä, kattava yhdistys- yhdistysten ja yhteisö- Säännölliset tapaami- tään säännöllistä yh- denpito yhteistyötahoten ja yhteisöjen ver- jen kanssa. set yhteistyötahojen teydenpitoa yhteistyö- jen kanssa ja vakiin- 88 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna kosto. kanssa ovat toteutuneet ja vakiintuneet yhteiset tapahtumat ovat onnistuneet tahojen kanssa ja toteutetaan vakiintuneita yhteisiä tapahtumia. tuneet yhteiset tapahtumat ovat toteutuneet vähintään yhteisinä kevät- ja joulujuhlina ja seurakunnan järjestämänä päivätoiminnan retkipäivä seurakunnan leirikeskukseen. Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Seudullisesti jatketaan yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta mikä näkyy tiiviinä yhteistyönä. Tavoitteena on turvata alueen kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus. Seudullisesti jatketaan yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on turvata alueen kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus. Seudullisesti on jatkettu yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on turvata alueen kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus. Vammaisneuvoston toiminta vakiintuu yhteistyömuotona eri vammaisjärjestöjen kanssa. Vammaisneuvoston toiminta vakiintuu työmuotona ja sen avulla otetaan vammaisjärjestöt yhä tiiviimmin mukaa palveluiden tuottamisen turvaamisessa ja kehittämisessä kunnan asukkaille. Prosessit ja rakenteet Pidetään yllä nykyisiä toimivia yhteistyöverkostoja. Luodaan yhteneväisiä palveluntuottamiseen liittyviä toimintatapoja. Ennaltaehkäisevä toiminta. Vammaistyössä huomioidaan ja ennakoidaan asiakkaiden tulevat palvelutarpeet ja ohjataan asiakasta ennalta ehkäisemään mahdollisia sosiaalisia tai terveydellisiä elämäntilanteesta johtuvia haittoja. Sanallinen kuvaus. Ennaltaehkäisevää vammaistyötä toteuteToteutetaan asiakkai- taan ympäri vuoden den palvelusuunnipalvelusuunnitelmien telmien teon yhteyteon ja niiden päivitysdessä, jolla varmen- ten avulla. netaan asiakkaan kuuleminen. Ennaltaehkäisevää vammaistyötä on toteutettu ympäri vuoden palvelusuunnitelmien teon ja niiden päivitysten avulla. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Prosessikuvauksia hyödynnetään palveluissa. Kaikki prosessikuva- Prosessikuvauksia ukset ovat ajantasai- tarkastetaan ja muuset ja niitä hyödynne- tetaan tarvittaessa. tään palveluiden tuottamisessa. Prosessikuvausten avulla vammaistyössä pidetään yllä selkeitä työvaiheita. 89 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataToimien ja virkojen tilanteet hyödyntävä vuuden ja pysyvyyden täyttöaste. henkilöstösuunnittelu. turvaaminen. Esimiehet tekevät tarvittavat rekrytointitoimenpiteet ja toteuttavat aktiivista oppilaitosyhteistyötä ja kiinnittävät huomiota hyvän harjoitteluohjauksen toteuttamiseen. Virat ja toimet ovat täysimääräisesti käytössä palvelutuotannon varmistamiseksi.. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Johtoryhmän jäsenille kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä. Esimiehet ovat osallistuneet alansa esimiehisyyttä tukevaan koulutukseen. Henkilöstön kehityskeskustelut ja on toteutettu 100 %:sesti ja niiden yhteydessä tapahtuva koulutustarpeen selvittäminen. Henkilöstön työnkuvien ja koulutussuunnitelmien läpikäynti kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kehityskeskusteluiden ja niiden yhteydessä tapahtuva koulutustarpeen arviointi on toteutettu 100%:sesti. Vammaistyössä toteu- Työpaikkakokouksia tetaan säännöllisiä toteutetaan säännöllihenkilöstökokouksia, sesti. työyksiköiden henkilöstöpalavereita ja Tyky-työryhmä toimii. Vastuu tiedottamisesta ja tiedonvastaanottamisesta on koko henkilöstöllä. Työpaikka kokouksia toteutetaan säännöllisesti. Johtoryhmä selvittää henkilöstön toivomien eri koulutusten järjestämismahdollisuuksia. Järjestetään koko henkilöstölle yhteinen koulutus uudesta itsemääräämisoikeuslaista. Työpaikka kokouksia on toteutettu säännöllisesti. Esimiehet ovat helposti lähestyttävissä ja vastaavat mahdollisimman pian henkilöstön yhteydenottopyyntöihin. Johtoryhmä selvittää henkilöstön toivomien eri koulutusten järjestämismahdollisuuksia. Koko henkilöstö osallistuu laki itsemääräämisoikeudesta koulutukseen. Henkilöstö mieltää itsemääräämis-suunnitelman ja arvion itsemääräämiskyvyn heikkenemisestä sekä ymmärtää lain säädännön rajoittavista toimenpiteistä. Esimiestaitoja ja joh- Esimiesten koulutuktamista tuetaan koulu- siin osallistuminen. Johtoryhmän jäsenille tuksilla. kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä. Strategian mukainen Henkilöstön jatkuvasosaamisen kehittämi- ta ammatillisesta kounen. lutuksesta huolehditaan. Koulutus on suunnitelmallista ja perustuu kehityskeskusteluihin. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Mittari 90 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 2 050 286 283 2 555 0 0 2 555 0 0 2 555 0 0 2 555 0 0 10 366 125 116 7 300 149 138 7 300 0 0 7 300 0 0 7 300 0 0 7 300 0 0 4 252 78 71 4 250 74 67 4 250 0 0 4 250 0 0 4 250 0 0 4 250 0 0 TP 2013 152 644 69 860 0 31 373 253 877 0 0 TA 2014 148 600 73 020 0 21 600 243 220 0 0 MTA 2014 148 600 73 020 0 21 600 243 220 0 0 TA 2015 136 400 81 000 0 60 300 277 700 0 0 TS 2016 138 446 82 215 0 61 205 281 866 0 0 TS 2017 140 523 83 448 0 62 123 286 093 0 0 TS 2018 142 631 84 700 0 63 054 290 385 0 0 1 214 841 1 870 228 45 023 974 901 110 930 4 215 923 244 944 1 155 925 1 862 970 46 400 1 026 640 121 156 4 213 091 258 794 1 155 925 1 862 970 46 400 1 026 640 121 156 4 213 091 258 794 1 178 206 2 015 637 47 880 1 069 240 157 893 4 468 856 273 240 1 182 460 1 980 223 48 359 1 079 932 159 472 4 450 447 275 973 1 191 151 2 000 026 48 842 1 090 732 161 067 4 491 818 278 732 1 202 938 2 020 026 49 331 1 101 639 162 678 4 536 612 281 520 -3 962 046 -3 969 871 -3 969 871 -4 191 156 -4 168 581 -4 205 725 -4 246 227 0 111 794 8 877 0 72 144 0 0 72 144 0 0 119 624 0 0 119 624 0 0 119 624 0 0 119 624 0 Laitoshoito Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto 1 095 462 456 Kehitysvammaisten ostettu asuminen Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Tehostettu asumispalvelu Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Katajan päivätoiminta Käyttöpäivä €/käyttöpäivä, brutto €/käyttöpäivä, netto Käyttötalous Vammaistyö MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Sitova tavoite: Selvitetään voidaanko vammaispalveluja myydä myös ulkopuolisille. Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Omaishoidon tuki: Kolme uutta tuen saajaa, kululisäys 16 000 €. Kehitysvammaisten ostetut asumispalvelut: Uusi sijoitus, kululisäys 94 000 €. Vammaisten asumispalvelut: Kolmen asiakkaan kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö 40 000 €. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Vammaisten asumispalvelut: Vuonna 2015 tehtyjen kotiutusten ostopalveluista lisäsäästö 56 000 €. 91 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Janakkalan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti. Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, seulonnat, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle kuuluu myös erikoissairaanhoidon palvelut. Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Terveyspalvelujen kuntalaisen palvelut saatavuus ja saavutettavuus niitä tarvittaessa on mahdollisimman helppoa. T3 eli kolmas vapaa Sujuva toiminta turvakiireetön aika lääkäril- taan ennakoivalla toiminnan suunnittele. lulla sekä tehokkaalla rekrytoinnilla. Hoitokäytäntöjä kehitetään vastaamaan eri potilasryhmien tarpeita. Helposti saavutettavat Terveyspalvelujen kuntalaisen palvelut saatavuus ja saavutettavuus niitä tarvittaessa on mahdollisimman helppoa. Seurataan puheluiden, ryhmävastaanottojen ja sähköisten palveluiden määriä suhteessa vastaanottokäynteihin. Päivitetään hoitoohjeet ja tarkennetaan työnjakoa ja potilaiden ohjausta eri ammattilaisten ja erilaisten palvelujen välillä. Helppo ja kattava sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin määrä suhteessa vastaanottokäynteihin. Potilaan palvelutarOtetaan käyttöön sähköinen omahoidon peeseen vastaaminen sähköisen portaalin portaali. kautta tulee osaksi terveysasemien toimintaa. Sähköistä asiointia kehitetään terveydenhuollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamista. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Potilaat pääsevät hoitoon oikeaaikaisesti ja lääkärille pääsee kiireettömissä asioissa kahden viikon sisällä. Potilaat saavat tarvitsemansa palvelut eri työntekijöiden vastaanottokäyntien lisäksi puhelimitse, ryhmävastaanotoilla ja sähköisinä palveluina. 92 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talous- Tavoite talousararviovuonna viovuonna Kuntalaisen kannus- Omahoitoisuuden taminen vastuunot- lisääminen ja toimintatoon hyvinvoinnista kyvyn parantaminen potilailla, joiden toimintakyky on heikentynyt. Avovisio-mittarit : GDS-toimintakykytesti, ikäaudit eli päihdetesti, MNA eli ravitsemustesti, BMI eli kehon koostumusmittari, VAS eli kipumittari, MMSE eli muistitesti, SPPB eli fyysinen toimintakykytesti. Avovisio eli yli 65vuotiaiden kuntalaisten arjessa selviytymisen ja toimintakyvyn mittaamisen toimintamallin jalkauttamisen loppuun saattaminen. Avovisio, toimintakyvyn mittaaminen ja hoitoon ohjaus tapahtuu sovitulla tavalla potilailla, joilla toimintakyky on heikentynyt. Kuntalaisen kannus- Omahoitoisuuden taminen vastuunot- lisääminen ja hoidon toon hyvinvoinnista tulokset paranevat. Korkean riskin potilai- Alle 60-vuotiaiden den kriteerit määritetty suuren sairastavuusriskin potilaiden kri(K/E). teerit määritetään ja potilaslähtöinen hoito kuvataan. Korkean riskin potilaat tunnistetaan, heidän hoitoaan tuetaan ja he voimaantuvat itsensä hoitamiseen. Kuntalaisen kannus- Omahoitoisuuden taminen vastuunot- lisääminen. Ammattitoon hyvinvoinnista laiset saavat myös palautteen potilaiden hoidon tuloksista. Hoidon vaikuttavuuden mittarit määritetty (K/E), seurantaraportti valmis (K/E). Sovitaan hoidon vaikuttavuuden mittarit, tarkennetaan kirjaaminen ja luodaan seurantaraportti tulosten seurannan mahdollistamiseksi. Seurannan mittareiden määrittely ja seurantaraportin suunnittelu on käynnistetty. Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Tehostetaan toimintaprosesseja vastaamaan tarvetta ja otetaan käyttöön tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia prosessien helpottamiseen, kuten puheen tunnistus (lääkärisanelut), ilmoittautumispääte ja massalaskutus. Karsitaan tehottomia palveluita. Laboratorion näytteenotto tehostuu, laboratoriotutkimusten määrä vähenee järkeistämisen myötä, jolloin lisätyövoiman tarve vähenee. Toimistosihteerityöpanosta voidaan siirtää sähköisiin palveluihin. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Kustannustietoisuus Päätöksen teon kus- Talouden toteuma. ja tehokas resurssien tannusvaikutukset tunnetaan ja toimintaa käyttö kehitetään kustannustehokkaammaksi. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Strategian mukainen Toimintaa johdetaan osaamisen kehittämi- tietoon perustuen. nen Johdon mittarit määri- Koulutukset ja johtaminen suunnataan telty (K/E). tukemaan tavoitteita. Määritetään johtamisen mittarit, joiden mukaan toimintaa ohjataan. Johtamisen mittarit on määritetty. 93 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 26 236 75 65 28 500 73 63 28 500 0 0 28 500 0 0 28 500 0 0 28 500 0 0 19 997 44 44 18 500 47 47 18 500 0 0 19 700 0 0 19 700 0 0 19 700 0 0 16 882 44 43 15 000 49 49 16 800 0 0 16 800 0 0 16 800 0 0 16 800 0 0 16 012 108 87 15 000 119 96 16 400 0 0 16 400 0 0 16 400 0 0 16 400 0 0 2 900 2 900 2 900 2 900 2 900 Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Hoitopalvelut Käynnit/sairaanhoitaja Käynnit/perushoitaja Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja €/käynti/sh €/käynti/ph Terveydenhoitajapalvelut Käynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Suun terveydenhuolto Käynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Psykiatrinen avohoito Hoitajakäynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Erikoissairaanhoidon kustannukset talousarviossa 2015 Keskussairaala Ensihoito Päivystys Ulkopuoliset Jäsenmaksut Tasausmaksu Menot yht. shp, € Vuosi 2014 14 128 000 516 000 615 000 2 692 000 217 000 170000 18 338 000 Vuosi 2015 14 898 000 528 000 662 000 2 773 000 221 000 -197000 18 885 000 Muutos% 5,5 2,3 7,6 3,0 1,8 -215,9 3,0 Käyttötalous Janakkalan terveydenhuolto MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 944 866 535 644 3 060 27 141 1 510 711 414 066 0 TA 2014 1 032 380 484 190 0 13 600 1 530 170 496 750 0 MTA 2014 1 032 380 484 190 0 13 600 1 530 170 496 750 0 TA 2015 1 017 440 603 300 0 600 1 621 340 515 550 0 TS 2016 1 032 690 612 350 0 609 1 645 648 523 268 0 TS 2017 1 048 190 621 535 0 618 1 670 343 531 116 0 TS 2018 1 063 834 630 858 0 627 1 695 319 539 036 0 5 596 735 19 525 363 848 415 114 378 626 152 26 711 042 521 506 6 006 605 20 774 030 769 200 89 200 691 797 28 330 832 624 607 6 006 605 20 774 030 769 200 89 200 691 797 28 330 832 624 607 6 050 522 21 162 904 806 330 97 200 711 189 28 828 145 583 763 6 069 110 21 992 605 814 393 98 172 718 301 29 692 582 589 601 6 108 382 22 781 809 822 537 99 154 725 484 30 537 366 595 497 6 167 947 23 207 029 830 763 100 145 732 739 31 038 623 601 452 -25 200 331 -26 800 662 -26 800 662 -27 206 805 -28 046 934 -28 867 023 -29 343 304 0 274 718 110 847 0 243 730 113 546 0 243 730 113 546 0 302 996 71 999 0 302 996 88 907 0 302 996 125 292 0 302 996 85 522 94 Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa. Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015: Janakkalan työterveyshuollon tulevaisuuden selvittäminen 1.7.2015 mennessä. Sitova menoperuste: Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle esitetty virka on ehdollinen 30.6.2015 asti, kunnes työterveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Virka voidaan täyttää 30.6.2015 asti määräaikaisina. Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset SUUNNITELMAVUOSI 2015 - Terveydenhuollon johtaminen: Järjestelmävastaavasta syntyvät kustannukset siirretään konsernihallinnosta terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön. Lääkäripalvelut: Geriatrin konsultaatiot siirtyvät ostopalveluista sairaalan kuntoutuslääkärin tehtäväksi, kulusäästö 7 000 €. Päivystyspalvelut: Yhteispäivystys, kululisäys 47 000 ,€ kustannusten jakoa on muutettu Terveydenhoitajapalvelut: Terveydenhoitajan toimi (0,5) kouluterveydenhuoltoon, kululisäys 20 000 €. Seulonnat ja joukkotarkastukset: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:ltä ostetusta suolistosyövän seulonnasta luovutaan, kulusäästö 6 000 €. Lääkinnällinen kuntoutus: Palvelut kilpailutetaan syksyllä 2014, kulusäästö 10 000 €. Psykiatriset asumispalvelut: Yhden asiakkaan kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö 12 500 €. Erikoissairaanhoito, kululisäys 547 000 € Asiakasmaksut: Lailla ja asetuksella säädettyihin asiakasmaksuihin on tulossa korotus (hallituksen kehysriihi) ensi vuoden alusta. Arvio kolme %:a, tuottolisäys 35 000 €. Janakkalan työterveyshuollon toiminta on suunniteltu siten, että tuotot vastaavat kuluja SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Psykiatriset asumispalvelut: Vuonna 2015 tehdyn kotiutuksen ostopalveluista lisäsäästö 17 500 €. Erikoissairaanhoito, kululisäys 795 000 € (kasvu 4,5 %). SUUNNITELMAVUOSI 2017 - Erikoissairaanhoito, kululisäys 739 000 € (kasvu 4 %). SUUNNITELMAVUOSI 2018 - Erikoissairaanhoito, kululisäys 384 000 € (kasvu 2 %). 95 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Hattulan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti. Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Pääosan Hattulan terveydenhuoltopalveluista tuottaa Pihlajalinna Oy. Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Terveyspalvelujen kuntalaisen palvelut saatavuus ja saavutettavuus niitä tarvittaessa on mahdollisimman helppoa. T3 eli kolmas vapaa Määritellään palvelun- Potilaat pääsevät hoitoon oikeakiireetön aika lääkäril- tuottajan kanssa. aikaisesti ja lääkärille le. pääsee kiireettömissä asioissa 14 päivän sisällä. Helppo ja kattava sähköinen asiointi Sähköistä asiointia Sähköisen asioinnin kehitetään terveyden- määrä. huollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamista. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Potilaan palvelutarOtetaan käyttöön sähköinen omahoidon peeseen vastaaminen sähköisen portaalin portaali. kautta tulee osaksi terveysaseman toimintaa. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Hoidon vaikuttavuuden mittarit määritelty (K/E), seurantaraportti valmis (K/E). Sovitaan palveluntuottajan kanssa hoidon vaikuttavuuden mittarit, tarkennetaan kirjaaminen ja luodaan seurantaraportti tulosten seurannan mahdollistamiseksi. Seurannan mittareiden määrittely ja seurantaraportin suunnittelu on käynnistetty. Omahoitoisuuden lisääminen. Ammattilaiset saavat myös palautteen potilaiden hoidon tuloksista. 96 Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari Toimenpide talousarviovuonna Terveydenhuolto tuo- Palveluntuottajan tetaan taloudellisesti. työpanostieto ja suoritteet. Tavoite talousarviovuonna Seurataan palvelun- Palvelutuotanto on tuottajan työpanostie- riittävä ja työpanos on toja ja suoritetietoja. sopimuksen mukainen. Kustannustietoisuus Terveydenhuolto tuo- Erikoissairaanhoidon ja tehokas resurssien tetaan taloudellisesti. lähetemäärät käyttö Aloitetaan erikoislää- Lähetteet erikoissaikärikonsultaatiokäyn- raanhoitoon vähenenit, joilla tuetaan ter- vät. veyskeskuslääkäreiden työtä. Kustannustietoisuus Palveluntuottajan Seurannan ja vaikutja tehokas resurssien toiminnan seurannan tavuuden mittarit on käyttö ja vaikuttavuuden määritelty (K/E). mittareiden luonti. Palveluntuottajan kanssa yhteistyössä sovitaan toiminnan seurannan mittarit. Toiminnan mittareiden ja raportin luonti on aloitettu. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 10 838 13 100 10 800 10 800 10 800 10 800 10 784 9 500 9 500 9 500 9 500 9 500 8 629 49 49 8 300 53 52 9 000 0 0 9 000 0 0 9 000 0 0 9 000 0 0 12 300 80 57 11 800 81 57 12 000 0 0 12 000 0 0 12 000 0 0 12 000 0 0 4 106 222 189 4 500 208 187 4 500 0 0 4 500 0 0 4 500 0 0 4 500 0 0 Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Hoitopalvelut Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja €/käynti/sh €/käynti/ph Terveydenhoitajapalvelut Käynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Suun terveydenhuolto Käynnit €/käynti, brutto €/käynti, netto Vuodeosasto Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto 97 Käyttötalous Hattulan terveydenhuolto MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 4 529 546 464 187 474 0 4 994 207 16 669 0 TA 2014 4 624 880 441 800 0 0 5 066 680 0 0 MTA 2014 4 624 880 441 800 0 0 5 066 680 0 0 TA 2015 4 258 444 460 000 0 0 4 718 444 0 0 TS 2016 4 294 528 466 900 0 0 4 761 428 0 0 TS 2017 4 333 734 473 904 0 0 4 807 638 0 0 TS 2018 4 374 701 481 012 0 0 4 855 713 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 688 839 3 585 397 441 741 27 543 250 671 4 994 191 187 206 671 364 3 650 940 452 490 40 000 250 240 5 065 034 183 330 671 364 3 650 940 452 490 40 000 250 240 5 065 034 183 330 701 619 3 290 340 428 230 39 000 260 970 4 720 159 196 070 704 426 3 323 243 432 512 39 390 263 580 4 763 151 198 031 710 060 3 356 476 436 837 39 784 266 215 4 809 373 200 011 717 162 3 390 041 441 206 40 182 268 878 4 857 468 202 011 17 1 646 1 646 -1 715 -1 723 -1 735 -1 754 0 440 0 0 46 755 0 0 46 755 0 0 591 0 0 591 0 0 591 0 0 591 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Lääkäri-hoitajapalvelut: Varattu erikoislääkärikonsultaatioihin 40 000 €. - Hattulan avoterveydenhuollon hintaan tehty kolmen %:n ja vuodeosaston hintaan kuuden %:n korotus, kululisäys 90 000 €. SUUNNITELMAVUOSI 2016 - --SUUNNITELMAVUOSI 2017 - --SUUNNITELMAVUOSI 2018 98 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarjoaa kuntalaisille yksilön ja yhteiskunnan tarpeet huomioonottavaa laadukasta kasvatusta ja koulutusta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen elinikäiseen oppimiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa sivistystoimen hallintoon, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Lautakunta ostaa musiikinopetuspalvelut Sibelius-opistolta. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla. Käyttötalous TP 2013 697 901 1 138 960 148 259 14 799 1 999 918 0 0 TA 2014 495 038 1 190 430 0 16 732 1 702 200 0 0 MTA 2014 495 038 1 190 430 0 16 732 1 702 200 0 0 TA 2015 527 214 1 208 576 0 16 982 1 752 772 0 0 TS 2016 535 122 1 226 705 0 17 237 1 779 064 0 0 TS 2017 543 149 1 245 106 0 17 495 1 805 750 0 0 TS 2018 551 296 1 263 782 0 17 758 1 832 836 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 17 078 819 4 378 780 653 860 2 004 588 2 687 890 26 803 937 5 172 771 17 248 776 4 668 299 752 281 1 875 282 3 222 516 27 767 154 5 999 115 17 248 776 4 668 299 752 281 1 875 282 3 222 516 27 767 154 5 999 115 17 257 934 4 823 399 742 396 1 743 000 3 185 839 27 752 568 6 116 068 17 371 158 4 871 633 749 820 1 761 030 3 217 697 27 971 338 6 177 228 17 603 745 4 920 349 757 318 1 779 240 3 249 874 28 310 527 6 239 000 17 961 099 4 969 553 764 892 1 797 633 3 282 373 28 775 549 6 301 391 TOIMINTAKATE -24 804 019 -26 064 954 -26 064 954 -25 999 796 -26 192 274 -26 504 777 -26 942 713 0 703 574 372 271 0 798 497 6 250 0 798 497 6 250 0 767 897 8 303 0 767 897 24 232 0 767 897 31 900 0 767 897 55 525 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 99 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää kasvatus- ja koulutuslautakunnan toiminnan sekä sivistystoimen johtamisen. Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Sivistystoimen palve- Asiakastyytyväisyys. kuntalaisen palvelut lut vastaavat tarpeita, ovat oikein mitoitettuja Kehittämistoimenpiteiden määrä ja ajanmukaisia. Esityksiä palveluverkon kehittämiseksi. Palveluverkko on ajanmukainen sekä annettujen resurssien mukainen. Helppo ja kattava sähköinen asiointi Osaamis- ja tarvekar- Järjestelmät ovat toitus sekä täydentehokkaassa käytösnyskoulutuksen järjes- sä. täminen. Toimialalla on käytös- Työntekijöiden ja asisä toimivat sähköiset akkaiden tyytyväisyys. järjestelmät ja taito käyttää niitä. Asiakkailla on mahdollisuus hoitaa asioita sähköisesti. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palvelurakenteen/ palvelutuotannon kehittäminen yhdessä lähikuntien kanssa. Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Yhteistyö lähikuntien Yhteiset hankkeet. kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen osallistutaan sekä vaikutetaan seudullisen palvelurakennetyöryhmän toimintaan. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Organisaation työnte- Saatu palaute. kijöillä on selvät tehtävät ja vastuut. Lau- Kehittämisistuntojen takuntien ja viranhalti- määrä joiden välinen työnjako selkeä ja yhteistyö avointa ja sujuvaa. Strategia ja prosessit tukevat tavoitteellista sekä turvallista työntekoa. Kiinnitetään huomiota Palvelutoiminta on viranhaltijoiden sekä tehokasta ja sujuvaa. luottamushenkilöiden välisen yhteistoiminnan sujuvuuteen. Työntekijöiden toimenkuvia tarkistetaan tarpeen mukaan palvelutehtävän varmistamiseksi. 100 Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Talouden toteuma (tuotot ja kulut). KustannustietoisuuEi lisätalousarvioesiden lisääminen hallin- tyksiä. nossa (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt). Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia toiminnan, talouden ja kehittämisen perustana. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Tavoite talousarviovuonna TPO:n toteuttaminen Ennakkotiedon ja kehittämisistuntojen määrä. Kustannustietoisuus Tulosalueilla varmis- Talouden toteuma. ja tehokas resurssien tetaan, että henkilöskäyttö tön määrä sekä ammattirakenne ovat palvelutavoitteen mukaiset ja vastaavat annettuja resursseja. Talouden toteuman Ei lisätalousarvioesiseuranta ja tarvittavat tyksiä. toimenpiteet. TPO:n toteuttaminen Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Ennakoiva ja muutos- Laadukasta palvelutilanteet hyödyntävä tuotantoa vastaava henkilöstösuunnittelu henkilöstömäärä ja osaaminen. Henkilöstön määrä. Nykyaikainen johtamis- ja työkulttuuri. Tavoite talousarviovuonna Kiinnitetään huomiota Henkilöstön määrä on uusien työntekijöiden annettujen resurssien Yhteistoiminta henki- perehdyttämiseen. mukainen. löstöhallinnon kanssa. Perehdyttämissuunnitelma. Henkilöstö pysyy palveluksessa. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Toimenpide talousarviovuonna Tehtäviä voidaan jakaa uudelleen joko eläköitymisen tai henkilöstön muun vähenemisen johdosta. Toteutetaan Valtuuston päätös vajaalla tekemisen palkkiosta. Kehityskeskusteluissa Arviointikeskustelujen Kehityskeskustelut toteutuvat 100%. saatu palaute. sisältöjä kehitetään. Yleiset havainnot. Tyhy -kysely. Johtamisjärjestelmää kehitetään mm. osallistumalla koulutuksiin. Tyhy -kyselyn palaute analysoidaan. Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Toteutunut täydenosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- nyskoulutus. nen viä. Toiminnan tai työtehtävien muutok- työnohjaus. Kehityskeskusteluissa Toimialan henkilöstökartoitetaan henkilös- resurssit ovat tehoktön koulutustarve ja kaassa käytössä. ennakoidaan tulevat 101 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Mittari Toimenpide talousarviovuonna sesta aiheutuvat koulutustarpeet huomioi- Oikea työnjako. daan. Henkilöstön ammattitaito kehittyy täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen sekä perehdyttämisen kautta. muutokset. Joustava ja tarkoituksenmukainen työnjako toimialalla henkilöiden osaamisen mukaan. Työkulttuuri perustuu yhdessä tekemiseen, kumppanuuteen ja asiantuntijuuteen. Arvostetaan toisten osaamista. Tyhy -kyselyn analysointi. Tyhy -kysely. Yleiset havainnot. Henkilöstön poissaolot. Henkilöstön alaistaiHäirintää sekä epädot. asiallista käyttäytymistä ei sallita työpaikalla. Tavoite talousarviovuonna Työilmapiiri muuttuu turvallisemmaksi ja arvostavammaksi. Asioista keskustellaan työpaikkapalavereissa sekä kehityskeskusteluissa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan. Käyttötalous Sivistystoimen hallinto MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 0 0 0 0 0 0 TA 2014 0 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 0 TA 2015 0 0 0 0 0 0 0 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 0 0 0 0 0 0 0 TS 2018 0 0 0 0 0 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 298 915 25 940 3 678 0 7 086 335 620 10 860 296 763 25 167 3 410 0 8 136 333 476 11 813 296 763 25 167 3 410 0 8 136 333 476 11 813 349 395 25 921 5 470 0 7 508 388 294 11 499 350 371 26 180 5 525 0 7 583 389 660 11 614 352 472 26 442 5 580 0 7 659 392 153 11 730 355 879 26 706 5 636 0 7 736 395 957 11 848 -335 620 -333 476 -333 476 -388 294 -389 660 -392 153 -395 957 0 11 241 0 0 12 014 0 0 12 014 0 0 11 155 0 0 11 155 0 0 11 155 0 0 11 155 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - atk-tukihenkilön toimi 1.1.2015 alkaen, kustannusvaikutus 35 200 € 102 TULOSALUE VARHAISKASVATUS Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen johtamisen, ohjatun perhepäivähoidon, päiväkotihoidon ja muut varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatus huolehtii alle kouluikäisten päivähoidosta, kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Kunnallinen päivähoito tarjoaa perhepäivähoitoa, päiväkotihoitoa ja vuorohoitoa. Yksityinen päivähoito on tärkeä yhteistyökumppani. Varhaiskasvatuksen avoin toiminta tarjoaa vaihtoehtoja kokopäivähoidon rinnalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja niiden kuntalisät mahdollistavat alle kouluikäisten lasten perheille vaihtoehtoja kunnallisen päivähoidon rinnalla. Hoito, kasvatus ja opetus luovat perustan lasten arjelle varhaiskasvatuksessa. Esiopetus on osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Kasvatuskumppanuus on toiminnan perusta. Tulosalueen kokonaisvastuu on varhaiskasvatusjohtaja Liisa Heikuralla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Varhaiskasvatuksen kuntalaisen palvelut palveluohjaus toimii Prosessikuvauksen mukaisen toiminnan toteutuminen käytännössä. Varhaiskasvatuksen atk-ohjelman Pro Consona palveluohjausosio saadaan toimintaa hyödyttäväksi. Asiakaspalvelu kahden palveluohjauksesta vastaavan alueilla toimii samanvertaisesti. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Helppo ja kattava sähköinen asiointi Varhaiskasvatuspal- Suunnitelmien toteu- Turengin uuden päivelut toteutuvat uudis- tuminen käytännössä. väkodin hankesuuntuneen palveluverkon nittelu. mukaisesti. Esiopetussuunnitelmatyön aloittaminen ja esiopetusjärjestelyjen tarkastelu yhdessä opetustoimen kanssa. Turengin uuden päiväkodin suunnittelu etenee. Vanhemmilla on Vanhempien ja yksimahdollisuus olla köiden tyytyväisyys. vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta. Perheet ja varhaiskasvatus voivat kommunikoida lapsen asioissa sähköisessä muodossa vastavuoroisesti. Päivähoito-ohjelman rinnalle hankitaan atkohjelma perhekohtaiseen kanssakäymiseen ja lasten sähköisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista varten. Esiopetussuunnitelman päivittämisen aloittaminen tulevien valtakunnallisten perusteiden mukaisesti ja esiopetuksen yhteistyö koulujen kanssa. 103 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palautteen järjestel- Varhaiskasvatuksen mällinen hyödyntämi- asiakastyytyväisyys nen toiminnan kehit- toteutuu. tämisessä Asiakaspalautteen tulos. Varhaiskasvatuksen Asiakaspalautejärjeslaatutyöryhmä vastaa telmän uudistaminen asiakaspalvelujärjestelmän uudistamisesta Mittari Toimenpide talousarviovuonna Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Tavoite talousarviovuonna Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Varhaiskasvatuspal- Yksityinen päivähoito velut tuotetaan yhteis- on kilpailukykyinen työssä yksityisen päi- vaihtoehto perheille vähoidon kanssa Tarkastellaan mahdol- Seudullinen yhteistyö lista palvelusetelin kuntarakenneselvitykkäyttöönottoa seudul- sen mukaisesti lisena yhteistyönä. Ennaltaehkäisevä toiminta Palveluja toteutetaan Varhaiserityiskasvaylisektoraalisesti tuksen tukitoimien toteutuminen 100%. Saadaan erityislastentarhanopettajien tehtäviin vakinaiset työntekijät. Ylisektoraalisen yhteistyö toteutuminen asiakkaan edun mukaisesti. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Ympäristökasvatusta toteutetaan yksikkökohtaisesti. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työsuunnitelmien toteutuminen. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Terveysliikunta näky- Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työväksi osaksi lasten suunnitelmien toteuarkea. tuminen. Varhaiserityiskasvatuksen henkilöstö täyttää kelpoisuusehdot. Saadaan kuraattoriKuraattoripalvelut palvelut opetustoimen esiopetuksessa toteukanssa yhteistyössä tuvat. toimimaan. Ekologinen toiminta ja ympäristökasvatus painottuu yksiköiden työsuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen ekologinen toiminta ja ympäristökasvatus toteutuu yksiköissä. Yksiköiden liikuntavastaavien yhteistoiminta vakiintuu. Varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma toteutuu yksiköiden toiminnassa. Tavoite talousarviovuonna Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Talouden toteuma. ´Tiivis talousseuranta Toimintakate 99 - 100 ja analysointi. %. Kokonaistaloudellisesti (sis. arvot ja laadun) vastuullinen päätöksenteko ja toiminta. Talouden tasapainottamisohjelman toiTalouden tasapainot- Talouden tasapainotmenpiteiden toteutu- tamisohjelman toteut- tamisohjelman asetettaminen. tu säästötavoite saaminen ja vaikutus. vutetaan. 104 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Ennakoiva ja muutos- Henkilöstömitoitus tilanteet hyödyntävä toteutuu henkilöstösuunnittelu Päiväkotien käyttöas- Muokataan seudullite, perhepäivähoidon sesti päivähoitoohjelmiston Pro Conlapsimäärätilasto. sonan tilastointia yhteensopivaksi. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä ja osaaminen. Varhaiskasvatus on Työhyvinvointikysely tulevaisuuteen suun- joka 3. vuosi. tautuneiden kasvattajien yhteisö. Tieteellistä tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta. Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Koulutukseen osallisosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- tujien määrä. nen viä. Henkilöstö pitää yllä ammattitaitoa täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Päiväkodeissa ja per- Jaetaan yksiköissä hepäivähoidossa jae- osaamista. taan kaikille saatua koulutusantia. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Ilmapiiriasiat painottuvat yksiköiden työhyvinvoinnin suunnittelussa. Henkilöstö kokee työn Henkilöstökyselyn ja työpaikan turvalli- tuloksesta johdetuista seksi. toimenpiteistä päättäminen. Hyvä työilmapiiri yksiköissä henkilöstön työhyvinvoinnin painotuksena. 105 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 67 807 59 49 8 060 40 33 9 321 71 59 66 200 64 55 9 000 38 33 8 000 76 66 68 000 0 0 10 000 0 0 8 000 0 0 68 000 0 0 10 000 0 0 8 000 0 0 68 000 0 0 10 000 0 0 8 000 0 0 70 000 0 0 10 000 0 0 8 000 0 0 23 851 66 56 26 000 63 52 23 000 0 0 23 000 0 0 23 000 0 0 23 000 0 0 30 931 36 36 29 000 38 38 29 000 0 0 29 000 0 0 29 000 0 0 29 000 0 0 335 18 18 380 15 15 280 0 0 280 0 0 280 0 0 280 0 0 102 18 18 110 12 12 110 0 0 110 0 0 110 0 0 110 0 0 32 6 60 25 7 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Päiväkodit Hoitopäivät, kokopäivähoito €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Hoitopäivät, osapäivähoito €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Hoitopäivät, vuorohoito €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Ohjattu perhepäivähoito Hoitopäivät €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Esiopetus Esiopetuspäivät €/esiopetuspäivä, brutto €/esiopetuspäivä, netto Kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Yksityisen hoidon tuki Lapsia keskim./kk €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto Osittainen kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk €/hoitopäivä, brutto €/hoitopäivä, netto 106 Käyttötalous Varhaiskasvatus MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 63 823 1 032 977 80 2 157 1 099 037 0 0 TA 2014 21 152 1 104 330 0 0 1 125 482 0 0 MTA 2014 21 152 1 104 330 0 0 1 125 482 0 0 TA 2015 21 469 1 120 895 0 0 1 142 364 0 0 TS 2016 21 791 1 137 708 0 0 1 159 500 0 0 TS 2017 22 118 1 154 774 0 0 1 176 892 0 0 TS 2018 22 450 1 172 096 0 0 1 194 546 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 6 301 654 954 944 92 925 2 004 588 691 139 10 045 250 1 272 465 6 471 198 1 085 778 201 890 1 875 282 799 368 10 433 517 1 487 265 6 471 198 1 085 778 201 890 1 875 282 799 368 10 433 517 1 487 265 6 287 854 1 403 388 154 709 1 743 000 748 707 10 337 658 1 791 900 6 346 682 1 417 422 156 256 1 761 030 756 194 10 437 584 1 809 819 6 478 547 1 431 596 157 819 1 779 240 763 756 10 610 957 1 827 917 6 725 344 1 445 912 159 397 1 797 633 771 393 10 899 679 1 846 196 TOIMINTAKATE -8 946 213 -9 308 035 -9 308 035 -9 195 294 -9 278 084 -9 434 065 -9 705 133 0 313 147 169 074 0 354 358 0 0 354 358 0 0 342 435 0 0 342 435 0 0 342 435 0 0 342 435 23 625 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - - Yksityinen päiväkoti – Varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan yhdessä yksityisen päivähoidon kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisällä pidetään yllä yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä (TS) Varhaiserityiskasvatus – lastentarhanopettajan toimen muuttaminen erityislastentarhanopettajan toimeksi, kustannusvaikutus 5 000 euroa (TS) Tenavanetti – palvelurakenneselvityksen mukaisesti seudulla päivähoito-ohjelmiston yhdenmukaistaminen, kustannusvaikutus 11 100 euroa SUUNNITELMAVUOSI 2016 - - Yksityinen päiväkoti – Varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan yhdessä yksityisen päivähoidon kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisällä pidetään yllä yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä (TS) Varhaiserityiskasvatus – päivähoitajan toimi avustajatehtäviin, kulunlisäys 33 500 euroa (TS) SUUNNITELMAVUOSI 2017 - Varhaiserityiskasvatus – päivähoitajan toimi avustajatehtäviin ja erityislastentarhanopettajan toimen perustaminen, kulunlisäys 76 100 euroa (TS) SUUNNITELMAVUOSI 2018 - - - Päiväkodit - Turengin uusi päiväkoti lisää 1.4.2018 päivähoitopaikkoja yhden lapsiryhmän, 21 hoitopaikkaa, kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi päivähoitaja, kulunlisäys 110 000 euroa (TS vuodelle 2017) Päiväkodit – Turengin uusi päiväkoti sekä aiemmin ilman johtajuuden lisäämistä laajentuneet Haltian ja Jänispolun päiväkodit lisäävät johtajatarvetta. Päiväkoti Kivitaskun päiväkodin johtajan tehtäväkuva muutetaan hallinnolliseksi päiväkodin johtajaksi Päiväkodit – Päiväkoti Kivitaskuun lastentarhanopettaja 1.4.2018 alkaen, kulunlisäys 40 000 euroa 107 TULOSALUE OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää peruskoulut ja lukiot, aikuiskoulutuksen ja musiikinopetuksen. Musiikin opetuspalvelut ostetaan Sibelius-opistolta. Kunta ei järjestä toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kuuluu Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan. Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti: - sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola vastaa opetustoimen rakenteista (rakennukset, palveluverkko, tuntiresurssit, henkilöstörakenne, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen ostopalvelut) - opetustoimen kehittämispäällikkö vastaa opetustoimen sisällöllisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta (pedagoginen johtaminen ja kehittäminen) sekä toimii rehtoreiden ja koulupsykologin esimiehenä. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Suunnitelman toteutuminen käytännössä. Kuntalaisten ja työntekijöiden tyytyväisyys. Suunnitelman tarken- Suunnitelma tarkentunut. taminen Suunniteltu, ajanmukainen ja toimiva kouluverkko ja laadukas opetus. Tavoite talousarviovuonna - lukiokoulutuksen järjestämisen osalta - talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti - oppilaitosjohdon osalta kokeilun perusteella - esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja iltapäivätoiminnan järjestämisen osalta - tieto- ja viestintätekniikan käyttö osalta Helppo ja kattava sähköinen asiointi Huoltajilla on mahdol- Henkilöstön ja huoltalisuus olla vuorovaiku- jien tyytyväisyys. tuksessa ja hoitaa asioita joustavasti Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Arviointipalautteen kerääminen on järjestelmällistä ja vakiintunutta ja se palvelee Mobiililaitteiden ja palvelujen käytön lisäämistä tarkastellaan. Kokeiluja mobiililaitteiden ja -palvelujen nykyistä laajemmasta käyttöönotosta. Systemaattisesti kerä- Koulufoorumi oppilail- Koulufoorumi toteututyn ja analysoidun le ja opiskelijoille. nut ja suunnitelma palautteen määrä. laadittu. Arviointipalautteen Kuinka kattavasti 108 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna toiminnan kehittämis- palautetta kerätty keräämisen kuntakohtä. (oppilaat, opiskelijat, tainen suunnitelma. huoltajat, henkilöstö). Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Mittari Olemme monella eri Yhteistyötapojen tavalla yhteistyössä määrä. kuntien, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Seudullinen yhteistyö Alueellinen perusopekuntarakenneselvityk- tuksen tuntijako sen mukaisesti. Oppilaitosyhteistyö lisääntyy. Yhteistyö alueen oppilaitosten välillä lisääntyy. Ennaltaehkäisevä toiminta Ketään ei kiusata. Oppilaiden ja henkilöstön kokemus. Kiusaamisen ennalta- Ketään ei kiusata. ehkäisy yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien asiana (oppilashuoltolaki). Ennaltaehkäisevä toiminta. Kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat edellytystensä ja ikäkautensa mukaista opetusta ja tukea. Oppilaslähtöisen ja Kolmannen kuraattojoustavan opetuksen rin rekrytointi. ja koulunkäynnin tuen toteuttamistapojen määrä. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat valmistuvat (oppilashuoltolaki). Yht. kolme kuraattoria esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Terveysliikunnan harrastaminen ja ohjaus on koulujen painotettu oppisisältö. Valtakunnallisessa terveyskyselyssä todetut asiat joka toinen vuosi Kouluterveyskyselyyn Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä osallistuminen. lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat vastanneet kouluterveyskyselyyn. Koulukohtaisia toimenpiteitä liikunnallisuuden lisäämiseksi. Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Talouden toteuma. Koulujen piha-alueet aktivoivat liikkumaan. Oppilaiden kokema terveydentila paranee. Talous ja resurssit Kokonaistaloudellisesti (sis. arvot ja laadun) vastuullinen päätöksenteko. Tavoite talousarviovuonna Talouden tasapainot- Toimintakate 99tamisohjelman toteut- 100%, Talouden tasapainot- taminen. tamisohjelman toteu- 109 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna tuminen. Huolellinen suunnittelu, tiivis talousseuranta ja vaikutusten analysointi Aktiivinen työllisyyden hoito Työllistettyjen, harjoittelijoiden, työelämäkokeilussa jne. olevien määrä. Mahdollisuuksien ja Seurataan henkilötarjonnan mukaan määriä. koulut tarjoavat työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja. Kilpailukykyinen oma Oma lukiokoulutus palvelutuotanto säilyy vetovoimaisena. Oman paikkakunnan lukioon hakeutuvien prosentuaalinen osuus kaikista lukiokoulutukseen hakeutuvista. Yhteistyöneuvottelut Lukiokoulutus säilyy koulutuskuntayhtymä omalla paikkakunnalTavastian kanssa. la. Valtakunnallisen toisen asteen kouluverkkorakenteen huomioiminen. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Opetustoimi on tule- Työhyvinvointikysely vaisuuteen suuntau- joka 3. vuosi. tuneiden kasvattajien yhteisö. Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Koulutuksiin osallistuosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- neiden määrä. nen viä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Tarkkaillaan uuden oppilashuoltolain vaikutuksia oppilashuoltohenkilöstön työmäärään. Riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen lainmukaisten tehtävien hoitamiseen. Opetussuunnitelmaprosessi käynnistyy. Opetussuunnitelmaprosessi käynnistynyt. Perusopetuksessa ICT-hanke. Ydinosaamiseen liittyvän kouluttautumisen mahdollistaminen Kolmella koululla talouden tasapainotErasmus + -hankkeet tamisohjelmasta huolimatta Alueellinen Osaava hanke. Koulukohtaisia kehittämishankkeita. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Henkilökunta kokee työn ja työpaikan turvalliseksi Työhyvinvointikysely joka 3. vuosi, kehityskeskustelujen kautta välittyvä kokemus. Selvitysten, arvioinTarvittavia toimenpitien ja tarkastusten teitä tehty. perusteella koulukohtaisia toimenpiteitä. 110 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 1 925 7 756 7 343 3 795 104 98 99,5% 1 932 7 886 7 632 3 742 107 104 100,0% 1 910 0 0 3 764 0 0 100,0% 1 887 0 0 3 764 0 0 100,0% 1 866 0 0 3 764 0 0 100,0% 1 843 0 0 3 764 0 0 100,0% 249 7 883 7 773 464 111 110 260 7 471 7 418 448 114 113 260 0 0 435 0 0 260 0 0 435 0 0 260 0 0 435 0 0 260 0 0 435 0 0 110 1 334 1 334 80 1 861 1 861 80 0 0 80 0 0 80 0 0 80 0 0 TP 2013 634 078 27 270 148 179 12 641 822 168 0 0 TA 2014 473 886 14 000 0 16 732 504 618 0 0 MTA 2014 473 886 14 000 0 16 732 504 618 0 0 TA 2015 505 744 14 500 0 16 982 537 226 0 0 TS 2016 513 330 14 718 0 17 237 545 285 0 0 TS 2017 521 030 14 938 0 17 495 553 464 0 0 TS 2018 528 846 15 162 0 17 758 561 766 0 0 10 350 150 3 355 399 552 763 0 1 989 539 16 247 851 3 848 798 10 342 515 3 524 293 542 777 0 2 415 012 16 824 597 4 470 373 10 342 515 3 524 293 542 777 0 2 415 012 16 824 597 4 470 373 10 484 264 3 365 456 575 777 0 2 429 624 16 855 121 4 287 216 10 537 138 3 399 111 581 535 0 2 453 920 16 971 704 4 330 088 10 634 666 3 433 102 587 350 0 2 478 459 17 133 577 4 373 389 10 740 434 3 467 433 593 224 0 2 503 244 17 304 334 4 417 123 -15 425 684 -16 319 979 -16 319 979 -16 317 894 -16 426 419 -16 580 113 -16 742 568 0 378 227 203 197 0 431 012 6 250 0 431 012 6 250 0 410 569 8 303 0 410 569 24 232 0 410 569 31 900 0 410 569 31 900 Peruskoulut Oppilasmäärä €/oppilas, brutto €/oppilas, netto Perusk. viikkotuntimäärä €/viikkotunti, brutto €/viikkotunti, netto Peruskoulun päättäneiden määrä Lukiot Oppilasmäärä €/opiskelija, brutto €/opiskelija, netto Lukion viikkotuntimäärä €/viikkotunti, brutto €/viikkotunti, netto Musiikkiopetus Oppilasmäärät - varsinaisia oppilaita €/varsinainen soitto-oppilas, brutto €/varsinainen soitto-oppilas, netto Käyttötalous Opetustoimi MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Perusopetus – 1.8.2015 alkaen koulukuraattorin toimi, kustannusvaikutus 20 400 euroa. TS vuodesta 2017 (ja siitä eteenpäin) koko vuoden kustannus 51 400 euroa. (TS, esitetty aiemmin erityisopettajan virkana). SUUNNITELMAVUOSI 2016 - Perusopetus – 1.8.2016 kouluohjaajan ja iltapäiväohjaajan toimi, kulunlisäys 10 400 euroa, TS vuodesta 2017 (ja siitä eteenpäin) koko vuoden kustannus 23 600 euroa (TS) 111 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisen perusopetuksen 1.-2. luokan sekä kaikille muiden luokkatasojen erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Tulosalueen kokonaisvastuu on opetustoimen kehittämispäällikkö Jaana Koskella. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Huoltajien tyytyväisyys. Perinteinen kysely huhti-toukokuussa. Kyselyn tulos analysoidaan ja tehdään aiheelliset muutokset. Iltapäivätoiminnan toimintapaikat, hakumenettely ja toiminnan järjestämisen periaatteet ovat selkeästi esillä tiedotteissa ja kunnan www-sivustolla. Koulupäivien jälkeistä toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Helppo ja kattava sähköinen asiointi Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita joustavasti sähköisten viestimien kautta kaikissa kouluissa. Huoltajien tyytyväisyys. Sähköisen asioinnin Huoltajat ja työntekijät määrän ja huoltajien tyytyväisiä sähköija työntekijöiden tyy- seen asiointiin. Sähköisten hakemus- tyväisyyden seuranta. ten ja vastausten osuus kaikista hakemuksista ja vastauksista Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Arviointipalautteen kerääminen on järjestelmällistä ja vakiintunutta ja se palvelee toiminnan kehittämistä. Systemaattisesti kerätyn ja analysoidun palautteen määrä. Kuinka kattavasti palautetta kerätty (lapset, huoltajat, henkilöstö)? Toteutetaan johdonmukaisesti vastaavat kyselyt kuin vuonna 2014 huoltajille ja lapsille. Kyselyt toteutettu ja tulokset analysoitu ja huomioitu. Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ennaltaehkäisevä toiminta Koulun oppilashuolto- Henkilöstön tyytyväityö kattaa iltapäiväsyys moniammatillitoiminnan ja Iltapäivä- seen yhteistyöhön. toiminta huomioidaan Iltapäivätoiminta Yhteistyö työntekijöihuomioidaan nivelden välillä lisääntyy. vaiheen oppilashuoltotyössä. Iltapäivätoi- 112 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari oppilashuoltotyössä yhtenä tukimuotona Ketään ei kiusata. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna minta huomioidaan koulun oppilashuoltotyössä. Lasten, huoltajien ja Lasten ja huoltajien Ketään ei kiusata. henkilöstön kokemus. kokemuksia seurataan pitkin vuotta monin eri tavoin. Ristiriitatilanteet ja kiusaamistilanteet selvitetään. Liikkuminen ja ulkoilu Ryhmäkohtaisesti on iltapäivätoiminnan toteutettu toiminta. painotettu asiasisältö. Ryhmäkohtaiset toimenpiteet. Talous ja resurssit Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari KokonaistaloudelliTalouden toteuma. sesti ( sis. arvot ja laadun) vastuullinen päätöksentekoa ja toiminnan toteuttamista Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Huolellinen suunnitte- Toimintakate 100%. lu ja tiivis talousseuranta. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Kouluttautumismahosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- dollisuuksien määrä. nen viä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta Vähintään yksi yhtei- Kaikki ohjaajat osallisnen koulutustilaisuus. tuvat koulutukseen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Kehittämiskeskustelu. Mahdolliset epäkohdat on tiedostettu ja toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi on valittu. Työntekijät kokevat Ohjaajien kokemus. työn ja työpaikan arvostetuksi, turvalliseksi ja kokevat kuuluvansa tiiviisti kouluyhteisöön. 113 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 120 1 468 812 150 1 178 697 150 0 0 150 0 0 150 0 0 150 0 0 Koululaisten iltapäivätoiminta Osallistujamäärä €/osallistuja/brutto €/osallistuja/netto Käyttötalous Koululaisten iltapäivätoiminta MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 78 713 0 0 78 713 0 0 TA 2014 0 72 100 0 0 72 100 0 0 MTA 2014 0 72 100 0 0 72 100 0 0 TA 2015 0 73 182 0 0 73 182 0 0 TS 2016 0 74 279 0 0 74 279 0 0 TS 2017 0 75 393 0 0 75 393 0 0 TS 2018 0 76 524 0 0 76 524 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 128 100 42 497 4 493 0 126 175 216 40 647 138 300 33 061 4 204 0 0 175 565 29 664 138 300 33 061 4 204 0 0 175 565 29 664 136 421 28 634 6 440 0 0 171 495 25 453 136 966 28 920 6 504 0 0 172 391 25 708 138 060 29 210 6 569 0 0 173 839 25 965 139 442 29 502 6 635 0 0 175 579 26 224 TOIMINTAKATE -96 503 -103 465 -103 465 -98 314 -98 112 -98 446 -99 054 0 958 0 0 1 113 0 0 1 113 0 0 3 738 0 0 3 738 0 0 3 738 0 0 3 738 0 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 114 TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Elämänlaatulautakunta sisältää seuraavat tulosalueet: kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on kulttuuripalvelujen tulosalueella. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla. Käyttötalous ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 55 866 190 849 9 439 84 780 340 934 15 829 0 TA 2014 38 932 215 141 0 87 734 341 807 0 0 MTA 2014 38 932 215 141 0 87 734 341 807 0 0 TA 2015 40 850 216 106 0 86 905 343 861 0 0 TS 2016 41 463 219 347 0 88 209 349 019 0 0 TS 2017 42 085 222 637 0 89 532 354 254 0 0 TS 2018 42 716 225 977 0 90 875 359 568 0 0 965 785 789 127 196 022 107 592 946 523 3 005 049 1 397 301 930 560 535 830 190 181 58 952 876 793 2 592 315 1 085 178 930 560 535 830 190 181 58 952 876 793 2 592 315 1 085 178 939 267 558 356 171 638 58 952 844 348 2 572 561 1 041 666 908 360 563 940 173 354 59 542 852 791 2 557 987 1 052 083 875 847 569 579 175 088 60 137 861 319 2 541 970 1 062 603 884 474 575 275 176 839 60 738 869 933 2 567 258 1 073 229 -2 664 115 -2 250 508 -2 250 508 -2 228 701 -2 208 968 -2 187 716 -2 207 691 0 58 462 79 501 0 62 728 43 349 0 62 728 43 349 0 62 515 32 458 0 62 515 29 153 0 62 515 23 171 0 62 515 20 159 115 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. (Kirjastolaki 904/1998 ja kulttuurilaki 728/1992) Kirjasto on kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kokoelmillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto ruokkii lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua, tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista, tarjoaa kansalaisille aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tukee medialukutaitoa ja muita kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja, on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen sekä tarjoaa tilan ihmisten ja kulttuurien kohtaamiselle. Tulosalueen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Tervakosken avoin kuntalaisen palvelut kirjasto vakiinnuttaa asemansa Lainojen ja kävijöiden Tervakosken kirjasto määrä/itsepalvelutunti on käytettävissä aamulla, illalla ja viikonloppuisin itsepalveluna 2.1.2015 alkaen. Helposti saavutettavat Kirjastopalvelut kaik- Lainojen ja kävijöiden kuntalaisen palvelut kien kuntalaisten saa- määrä/aukiolotunti, vutettavissa kävijät/pysäkki, verkkokäyntien määrä Helposti saavutettavat Lasten ja nuorten kuntalaisen palvelut kirjallisuuden tuntemus ja lukutaidon ylläpitäminen Toimenpide talousarviovuonna Kirjastoauton pysäkkejä ja reittejä muutetaan tarvittaessa, sähköisestä asioinnista tiedotetaan Tavoite talousarviovuonna Perehdyttää Tervakosken kirjaston vakituiset käyttäjät itsepalvelukirjaston käyttöön. Asiakkaiden tarpeita vastaava kirjastoauton reitti. Tehdään sähköinen asiointi tutuksi kaikille uuden kirjastokortin ottajille sekä kirjastonkäytönopetuksen yhteydessä. Kirjastonkäytönope- Tuetaan koululaisten tukseen osallistumilukudiplomin suoritnen, lukudiplomin tamista suorittaneiden määrä Kaikki Janakkalan koulut ottavat lukudiplomin käyttöönsä Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Taloudellisesti tuotetut palvelut OKM:n tilastot Sähköiset palvelut Palvelut tuotetaan tuotetaan yhteistyös- valtakunnallista kessä Hämeenlinnan ja kiarvoa edullisemmin. Hattulan kirjaston kanssa. Yhteishankinnat ja kilpailutus Hämeenlinnan ja Hattulan kirjaston kanssa . Kustannustietoisuus Tilaisuuksia järjeste- Yhteistyössä järjestet- Järjestetään yleisöti- Talous ja resurssit Järjestetään nukkete- 116 Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna ja tehokas resurssien tään yhteistyössä käyttö järjestöjen ja muiden hallintokuntien kanssa. Kirjasto kerää liikuntatoimen maksuja. tyjen tilaisuuksien määrä. Kuntosalin maksavien asiakkaiden määrä. laisuuksia yhdessä kulttuuritoimen kanssa. Kerätään liikuntatoimen maksuja ja tehdään kuntosalikortteja. atteriesityksiä yhdessä kulttuuritoimen kanssa sekä kirjastolla että kouluilla. Kerätään edelleen liikuntatoimen maksuja. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 304 344 3,1 3,0 330 000 2,8 2,7 330 000 330 000 330 000 330 000 128 019 7,4 7,2 140 000 6,7 6,4 140 000 140 000 140 000 140 000 5 500 5 500 5 500 5 500 5 500 5 500 146 10 150 10 150 10 150 10 150 10 150 10 Lainat Lainat €/laina, brutto €/laina, netto Kävijät Kävijät €/käynti, brutto €/käynti, netto Hankinnat Hankinnat Muut Kirjaston käytönopetus lkm Asiakaspäätteet (Internet) Käyttötalous Kirjastopalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 11 099 0 0 17 699 28 798 1 020 0 TA 2014 7 738 1 376 0 19 513 28 627 0 0 MTA 2014 7 738 1 376 0 19 513 28 627 0 0 TA 2015 10 000 1 397 0 17 659 29 056 0 0 TS 2016 10 150 1 418 0 17 924 29 491 0 0 TS 2017 10 302 1 439 0 18 193 29 934 0 0 TS 2018 10 457 1 460 0 18 466 30 383 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 497 339 108 020 141 084 0 165 973 912 417 212 261 502 303 111 559 126 925 0 144 146 884 933 191 870 502 303 111 559 126 925 0 144 146 884 933 191 870 505 368 121 244 107 306 0 151 964 885 882 189 371 472 916 122 456 108 379 0 153 483 857 235 191 264 439 767 123 681 109 463 0 155 018 827 929 193 177 444 503 124 918 110 557 0 156 568 836 547 195 109 -883 618 -856 306 -856 306 -856 826 -827 744 -797 995 -806 164 0 31 065 0 0 33 235 0 0 33 235 0 0 35 512 0 0 35 512 0 0 35 512 0 0 35 512 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset TALOUSARVIOVUOSI 2015 - Atk-kustannuksiin on varattu vuodelle 2015 n. 17 000 euroa uuden kirjastojärjestelmän takia. Uusi järjestelmä hankitaan, sillä nykyisen päivitys loppuu. Kirjastojärjestelmä hankitaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa. 117 TALOUSARVIOVUOSI 2016 - kahdella henkilöllä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle TALOUSARVIOVUOSI 2017 - kahdella henkilöllä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 118 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT Toiminnan kuvaus Kulttuuritoimintaa järjestetään yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia edistää taiteen ja kulttuurin positiivista vaikutusta erityisesti lasten ja ikäihmisten keskuudessa. Museoita pidetään avoinna kesäaikaan yleisölle ja niitä kehitetään elämysten tarjoajina. Monipuolisia kulttuuriharrastusmahdollisuuksia tuetaan. Kulttuuripalveluihin kuuluu varsinainen kulttuuritoiminta, museotoiminta, taideteosten hankinta ja hoito sekä kulttuurityötä tekevien järjestöjen avustukset. Tervakosken Seuratalon yleisötilojen hallinnointi ja vuokraustoiminta kuuluvat myös kulttuuripalveluihin. Tasapainottamisohjelman säästötavoitteeseen Seuratalon toimintakatteen poistamiseksi ei ole löydetty ratkaisua. Kiinteistön yleisötilojen käyttöasteen ja ulkoisen vuokratulon lisäämiseksi 1.1.2015 alkaen kokeillaan vuokraustoiminnan järjestämistä ostopalveluna. Mikäli toimintakatetta ei saada huomattavasti pienennettyä, Seuratalo myydään. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on osa kulttuuripalvelujen tulosaluetta. Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti: - sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola vastaa palvelualueesta Aikuiskoulutus - kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu vastaa palvelualueesta Kulttuuripalvelut Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Tavoite valtuustokaudella Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden turvaaminen Mittari Kävijä / osallistujamäärät, palaute-kyselyt Toimenpide talousarviovuonna Asiakaslähtöisyyden huomioiminen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelujen kohdistaminen eri käyttäjäryhmille. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Kulttuuritoimijoiden Kulttuuriavustusta hankkeiden edistämi- saavien toimijoiden nen ja tukeminen lukumäärä ja avustusten määrä, sekä avustuksilla tuotetun toiminnan määrä Palautteen järjestel- Vetovoimaisten kultmällinen hyödyntämi- tuuripalvelujen tonen toiminnan kehit- teuttaminen tämisessä Tuetaan toimijoita antamalla neuvontaa, osallistumalla tilaisuuksien viestintään, tarjoamalla tiloja kulttuurin- ja taiteenharrastajien käyttöön sekä kulttuuriavustuksin. Tavoite talousarviovuonna Ympäri vuoden monipuolisia tapahtumia ja toimintaa eri alueet ja kohderyhmät huomioiden. Kävijä/osallistujamäärät vuoden 2014 tasolla. Ollaan mukana Elävä Janakkala –suunnitelman toteuttamista koordinoivassa kansalaistoiminnan tiimissä; jaetaan yleisja kohdeavustuksia; tarjotaan käytännön tukea. Kävijä/osallistujamää- Asiakaskyselyt ta51 % palautekyselyirät, palautekyselyt pahtumissa ja yhteis- hin vastanneista antyökumppaneille. taa kokonaisarvosanan 4 (asteikko 1-5). Kävijä/osallistujamäärät vuoden 2014 tasolla. 119 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Tavoite valtuustokaudella Seudullista yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan seudun kuntien kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen. Mittari Toimenpide talousarviovuonna Yhteistyötapahtumien Seudullista yhteisja -hankkeiden määrä työtä jatketaan. Luoja tulokset. daan edellytyksiä kulttuuritoiminnalle olemalla mukana suunnittelemassa, koordinoimassa, järYhteisten tapahtujestämässä ja tuottamien ja hankkeiden massa tapahtumia ja valmistelu ja toteutus. tilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoite talousarviovuonna Yhteistyö jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Tavoite valtuustoMittari kaudella Toiminnan tehokkuu- Tunnusluvut den ja palvelujen taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden seuranta Toimenpide talousarviovuonna Seuranta ja toiminnan mukauttaminen tarpeen mukaan Tavoite talousarviovuonna Tulosalueelle luotujen uusien mittarien ja tunnuslukujen käyttöönotto. Talous ja toiminta tasapainossa. Toimenpide talousarviovuonna Ammattitaitoisten ja motivoituneiden projekti- ja kausityöntekijöiden rekrytointi. Seudullinen yhteistyö. Tavoite talousarviovuonna Henkilöstö: Kulttuurisihteeri; Hämeenlinna-Hattula-Janakkala-lastenkulttuuriyhteistyön seudulliset työntekijät; kausija projektityöntekijät Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Tavoite valtuustoMittari kaudella Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä ja osaaminen 120 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot Kulttuuripalvelut käyttökustannukset €/asukas, brutto käyttökustannukset €/asukas, netto Tilojen vuokramenojen osuus kulttuuritoiminnan kustannuksista, netto (%) Kulttuuritoimen tuottamat kulttuuritapahtumat Kaikille avoimet kulttuuritapahtumat (lkm) Käynnit kulttuuritapahtumissa (lkm) Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, brutto Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, netto Tapahtumamenojen osuus kulttuuritoiminnan kustannuksista, netto (%) Koulujen ja päiväkotien kulttuuripolut Toiminnan määrä (h) Osallistumiskerrat (lkm) käyttökustannukset €/osallistumiskerta, brutto käyttökustannukset €/osallistumiskerta, netto Museot Museoiden avoinnaolo (h) Käynnit museoissa (lkm) käyttökustannukset €/kävijä, brutto käyttökustannukset €/kävijä, netto Avustukset Kulttuuriavustusten osuus kulttuuritoiminnan kustannuksista, netto (%) Käynnit kunnan tukemien toimijoiden tuottamissa kulttuuritapahtumissa (lkm) TP 2013 Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 1 818 84 84 6 834 22 22 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 43 % 43 % 43 % 43 % 10 5000 4 10 5000 10 5000 10 5000 7% 7% 7% 7% 120 2800 5 120 2800 120 2800 120 2800 438 1200 33,1 32,4 438 1200 438 1200 438 1200 5,8 % 5,80 % 5,80 % 5,80 % 10000 10000 10000 10000 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 2 000 75 75 7 700 20 20 2 000 2 000 2 000 2 000 7 700 7 700 7 700 7 700 17,9 16,5 Aikuiskoulutus Opiskelijamäärät Janakkalalaisia opiskelijoita €/opiskelija, brutto €/opiskelija, netto Valt.os. oik. tuntim. Janakkalassa €/tunti, brutto €/tunti, netto 121 Käyttötalous Kulttuuripalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 0 4 062 2 000 7 056 13 118 30 0 TA 2014 800 5 000 0 17 400 23 200 0 0 MTA 2014 800 5 000 0 17 400 23 200 0 0 TA 2015 0 2 812 0 17 661 20 473 0 0 TS 2016 0 2 854 0 17 926 20 780 0 0 TS 2017 0 2 897 0 18 195 21 092 0 0 TS 2018 0 2 940 0 18 468 21 408 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 92 997 193 706 4 468 29 856 134 409 455 436 164 913 97 818 184 346 4 454 16 285 153 468 456 371 182 235 97 818 184 346 4 454 16 285 153 468 456 371 182 235 76 147 201 006 1 430 16 285 120 974 415 842 151 568 75 738 203 016 1 444 16 448 122 184 418 830 153 084 74 839 205 046 1 459 16 612 123 406 421 362 154 615 75 339 207 097 1 473 16 778 124 640 425 327 156 161 TOIMINTAKATE -442 319 -433 171 -433 171 -395 369 -398 050 -400 270 -403 919 0 4 408 0 0 6 365 0 0 6 365 0 0 4 188 0 0 4 188 0 0 4 188 0 0 4 188 0 Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 122 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT Toiminnan kuvaus Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävälle ja edistävälle liikunnalle. Liikuntapalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, uimahallin, liikuntahallin, keilahallin, urheilu- ja ulkoilualueet kunnossapitoa lukuun ottamatta (kentät, luistinradat, reitit, ladut, uimarannat) sekä liikuntatoimen avustukset (Liikuntalaki 1998/1054). Tulosalueen kokonaisvastuu on liikunnanohjaaja Mattias Tastilla. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Helposti saavutettavat Hyväksytty liikuntaToteutumisen tilanne kuntalaisen palvelut suunnitelma, mikä on yhteydessä investointiohjelman ja käyttötalouden kanssa. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Liikuntasuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvän investointiohjelman tarkistaminen niin, että se on hyväksytty investointiohjelmaan ja käyttötalouteen. Liikuntasuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvän investointiohjelman tarkistaminen niin, että se on hyväksytty investointiohjelmaan ja käyttötalouteen. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Seudullista yhteistyötä jatketaan. Luodaan edellytyksiä liikuntatoiminnalle olemalla mukana suunnittelemassa, koordinoimassa, järjestämässä ja tuottamassa tapahtumia ja tilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien kanssa kolmannen sektorin toimijoiden kokoamisessa yhteen toteuttamaan vision päämääriä. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Mittari Seudullista yhteistyö- Toimintaan osallistutä tehdään Hämeen- minen. linnan seudun kuntien kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen. Yhteisten tapahtumien ja hankkeiden valmistelu ja toteutus. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ennakoiva ja muutos- Palvelutuotantoa vastilanteet hyödyntävä taava henkilöstömäähenkilöstösuunnittelu rä ja osaaminen. Mittari Palvelutuotannon Palvelutuotantoa vaskehittäminen vastaa- taava henkilöstömäämaan vähentyneitä (- rä ja osaaminen. 1htv) henkilöstöresursseja. 123 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 44 44 44 44 44 44 2 2 2 2 2 2 18,3 12,6 16,8 12,9 9,6 6,5 30,4 20,7 9,1 5,7 26,7 16,4 22,4 22,1 6,9 5,5 TP 2013 44 192 178 616 0 48 887 271 695 14 723 0 TA 2014 30 394 201 265 0 42 321 273 980 0 0 MTA 2014 30 394 201 265 0 42 321 273 980 0 0 TA 2015 30 850 204 284 0 42 957 278 091 0 0 TS 2016 31 313 207 348 0 43 601 282 262 0 0 TS 2017 31 782 210 458 0 44 255 286 496 0 0 TS 2018 32 259 213 615 0 44 919 290 794 0 0 228 183 443 582 33 876 62 850 549 700 1 318 191 944 484 192 839 208 799 42 840 34 281 487 171 965 930 644 645 192 839 208 799 42 840 34 281 487 171 965 930 644 645 213 437 205 054 42 810 34 281 480 632 976 214 634 723 214 236 207 105 43 238 34 624 485 439 984 641 641 071 214 608 209 176 43 670 34 970 490 293 992 717 647 481 216 533 211 267 44 107 35 320 495 196 1 002 423 653 956 -1 046 496 -691 950 -691 950 -698 123 -702 379 -706 221 -711 630 0 14 036 72 709 0 13 509 43 349 0 13 509 43 349 0 13 501 32 458 0 13 501 29 153 0 13 501 23 171 0 13 501 20 159 Ulkoilu- ja urheilualueet Ulkoilu- ja urheilualueet Liikuntalaitokset Liikuntalaitokset Liikuntahalli €/asukas, brutto €/asukas, netto Uimahalli €/asiakas, brutto €/asiakas, netto €/asukas, brutto €/asukas, netto Ulkoilu- ja urheilualueet €/asukas, brutto €/asukas, netto Käyttötalous Liikuntapalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 124 TULOSALUE NUORISOPALVELUT Toiminnan kuvaus Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota kaikille kunnan nuorille turvalliset vapaa-ajanviettopaikat sekä kohdentaa työpanos kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimintaympäristöihin. Nuorisopalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, nuorisotilat, leirikeskuksen ja nuorisotoimen avustukset (Nuorisolaki 72/2006). Tulosalueen kokonaisvastuu on nuorisosihteeri Sanna Laineella. Tavoitteet Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Mittari Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Helposti saavutettavat Kansainvälisyyskaskuntalaisen palvelut vatuksen vakiinnuttaminen osaksi perustoimintoja Nuorille suunnattujen kansainvälisyystoimintojen määrä ja laatu. Nuorten osallistuminen toimintoihin. Kansainvälisten leirien järjestäminen nuorille. Kulttuurien kohtaamisen työpajojen järjestäminen. Toimiminen vastaanottavana, koordinoivana ja lähettävänä tahona nuorten kansainvälisissä vaihtoohjelmissa. Kulttuurien välisen kohtaamisen lisääminen. Kansainvälisten vapaaehtoisten osallistuminen kokonaisvaltaisesti nuorille suunnattuun palveluntarjontaan. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, kansainvälisten työleirien ja muiden kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Toimiminen lähettävänä tahona Eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia etenkin kohdennetun työn parissa. Kohdennettu toimintaryhmä, tapahtuma tai toimintamuoto. Toimenpide talousarviovuonna Tavoite talousarviovuonna Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Yhteistyömuotojen Nuorille suunnattujen löytäminen ja kehittä- palvelujen lisääntymiminen yhdistysten nen. Kohdennettu työ. kanssa Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä kaudella Ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Nuorten aidon kohNuorten omat yhtey- Nuorisonohjaajien Kohtaamisen lisääntaamisen ja ennalta denotot, kohtaamiset. työn kohdistaminen ja tyminen ja kohdistuehkäisevän työotteen ennalta ehkäisevän minen laaja-alaisesti. kehittäminen. työotteen esille nosto. 125 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2013 TA 2014 54,5 50,8 53,9 51,0 6 30 203 39,0 30,2 4 19 160 42,4 32,8 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 4 19 150 4 19 150 4 19 150 4 19 150 Nuorisopalvelut €/alle 29-v. nuori, brutto €/alle 29-v. nuori, netto Leiritoiminta Leirien määrä Leirivuorokaudet Leiriläisten määrä €/leirivuorokausi/leiriläinen, brutto €/leirivuorokausi/leiriläinen, netto Käyttötalous Nuorisopalvelut MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 575 8 171 7 439 11 138 27 323 56 0 TA 2014 0 7 500 0 8 500 16 000 0 0 MTA 2014 0 7 500 0 8 500 16 000 0 0 TA 2015 0 7 613 0 8 628 16 241 0 0 TS 2016 0 7 727 0 8 757 16 485 0 0 TS 2017 0 7 843 0 8 889 16 732 0 0 TS 2018 0 7 961 0 9 022 16 983 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 147 265 43 819 16 595 14 886 96 440 319 005 75 643 137 599 31 126 15 962 8 386 92 008 285 081 66 428 137 599 31 126 15 962 8 386 92 008 285 081 66 428 144 315 31 052 20 092 8 386 90 778 294 623 66 004 145 469 31 363 20 293 8 470 91 686 297 280 66 664 146 634 31 676 20 496 8 555 92 602 299 963 67 330 148 099 31 993 20 701 8 640 93 528 302 961 68 004 -291 682 -269 081 -269 081 -278 382 -280 795 -283 231 -285 978 0 8 953 6 792 0 9 619 0 0 9 619 0 0 9 314 0 0 9 314 0 0 9 314 0 0 9 314 0 TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot -vyörytysmenot Poistot ja arvonalentumiset 126 7. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA, ulkoiset ja sisäiset tuotot sekä kulut TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TP 2013 TA 2014 Muutettu TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 28 234 186 13 874 191 5 330 567 1 515 374 7 514 054 28 569 071 13 633 067 5 559 581 1 426 500 7 949 923 28 569 071 13 633 067 5 559 581 1 426 500 7 949 923 28 668 911 13 467 665 5 575 841 1 381 222 8 244 184 29 010 876 13 540 846 5 605 871 1 401 942 8 462 217 29 351 238 13 700 122 5 689 960 1 422 980 8 538 176 29 880 796 13 924 907 5 847 038 1 444 309 8 664 543 151 928 95 000 95 000 95 000 95 000 95 000 95 000 TOIMINTAKULUT 108 563 806 109 945 026 109 945 026 111 874 582 113 395 791 114 874 678 116 747 746 44 279 960 44 848 372 44 848 372 45 978 770 46 386 222 46 617 869 47 491 887 HENKILÖSTÖKULUT 44 537 781 45 287 449 45 287 449 45 647 565 46 435 452 47 479 667 48 201 186 PALVELUJEN OSTOT 6 512 935 6 427 438 6 304 382 6 365 311 6 447 795 6 447 795 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 6 606 554 6 189 898 6 251 041 6 129 359 6 023 019 5 878 901 5 878 901 AVUSTUKSET 6 448 507 8 159 806 8 290 698 7 920 845 8 079 448 7 482 509 7 482 509 6 691 003 MUUT TOIMINTAKULUT -80 177 692 -81 280 955 -81 280 955 -83 110 670 -84 289 914 -85 428 440 -86 771 950 VEROTULOT 59 066 282 60 710 000 60 710 000 62 081 000 64 121 000 67 056 000 69 048 000 VALTIONOSUUDET 24 123 693 23 748 709 23 748 709 23 222 277 23 338 400 23 256 700 23 140 500 -35 078 97 182 379 646 509 374 2 532 -52 169 71 775 564 856 688 800 0 -52 169 71 775 564 856 688 800 0 69 631 94 775 594 856 620 000 0 19 631 94 775 594 856 670 000 0 -60 369 94 775 594 856 750 000 0 -110 369 94 775 594 856 800 000 0 VUOSIKATE 2 977 205 3 125 585 3 125 585 2 262 238 3 189 117 4 823 891 5 306 181 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO KERTALUONTEISET POISTOT 2 778 915 4 522 405 0 4 242 721 4 242 721 0 4 242 721 4 242 721 0 3 890 792 3 890 792 0 4 174 203 4 174 203 0 4 568 681 4 568 681 0 4 928 421 4 928 421 0 -1 545 200 -1 117 136 -1 117 136 -1 628 554 -985 086 255 210 377 760 515 000 15 000 500 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1 030 200 -1 117 136 -1 117 136 -1 628 554 -985 086 255 210 377 760 Tunnusluvut, kunta Toimintatulot/Toimintamenot % Vuosikate/poistot Vuosikate euroa/asukas Kertynyt yli- alijäämä Kertynyt yli- alijäämä €/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa TP 2013 26,04 107,14 177 -1 668 771 -99 16 843 TA 2014 26,01 73,67 185 -2 785 907 -165 16 909 MTA 2014 26,01 73,67 185 -2 785 907 -165 16 909 TA 2015 25,65 58,14 133 -4 414 461 -260 16 993 TS 2016 25,61 76,40 187 -5 399 548 -316 17 078 TS 2017 25,57 105,59 281 -5 144 337 -299 17 181 TS 2018 25,62 107,66 307 -4 766 578 -276 17 284 1 436 229 85 345 936 20 345 936 20 -1 186 244 -70 -2 141 771 -125 -1 931 797 -112 -1 513 448 -88 TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT TILIKAUDEN TULOS VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS POISTOERON MUUTOS VARAUSTEN MUUTOS Tunnusluvut (kunta ml liikelaitos) Kertynyt yli- alijäämä Kertynyt yli- alijäämä €/asukas 127 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että kunnan tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Tavoitetta mittaa seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * Vuosikate / Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion ja -suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan investoinnin hankintamenon ja siihen saadun rahoitusosuuden (investointiavustus) erotusta. Poistonalaisia investointeja ovat pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin maa- ja vesialueiden ja sijoitusten hankinta. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia eriä, voidaan tällainen poikkeuksellinen tekijä ottaa huomioon laskelmassa. Jos kunnan hyväksymä investointisuunnitelma on taloussuunnitelmaa pidempi, voidaan keskimäärä laskea taloussuunnitelmaa useamman vuoden perusteella. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään arvioitua asukaslukua suunnitteluvuoden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella. Taseen kertynyt yli-/alijäämä Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite voidaan asettaa taseen kertyneen yli-/alijäämän perusteella. Taseen kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan 128 kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Tunnusluvun asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään 300–400 euroa asukas. 129 8. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA RAHOITUSLASKELMA (PL Jave) TP2012 TP2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta 102 642 2 422 731 3 125 585 2 262 238 3 189 117 4 823 891 5 306 181 - vuosikate 377 966 2 977 205 3 125 585 2 262 238 3 189 117 4 823 891 5 306 181 -275 324 -554 474 Investointien rahavirta -6 476 757 -5 571 823 -5 811 570 -6 095 000 -6 513 000 -7 464 000 -6 169 000 - investointimenot -6 841 269 -6 313 559 -6 010 570 -6 195 000 -6 613 000 -7 564 000 -6 269 000 199 000 100 000 100 000 100 000 100 000 -6 374 115 -3 149 092 -2 685 985 -3 832 762 -3 323 883 -2 640 109 -862 819 3 832 762 3 323 883 2 640 109 862 819 3 323 883 2 640 109 862 819 - satunnaiset erät - tulorahoituksen korjauserät - rahoitusosuudet ivestointimenohin - pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta 39 567 94 020 324 945 647 716 4 602 640 5 897 868 2 685 985 Lainakannan muutokset 4 602 640 5 897 868 2 685 985 3 832 762 - pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 975 000 10 839 745 11 515 118 11 024 666 -4 579 654 -4 936 284 -8 829 133 -7 191 904 Antolainauksien muutokset - antolainasaamisten lisäys - antolainasaamisten vähennys - pitkäaikaisten lainojen vähennys - lyhytaikaisten lainojen muutos 207 294 -5 593 Vaikutus maksuvalmiuteen -1 771 475 2 748 776 0 0 Lainakanta 31.12. 32 599 443 38 497 311 41 183 296 45 016 058 12 511 316 -8 639 533 -10 273 402 -11 648 497 11 963 416 12 913 511 Oman pääoman muutokset Nettolainanotto Lainakanta 31.12.€/asukas Investointien tulorahoitus Investoinnit netto 0 0 0 48 339 941 50 980 050 51 842 869 4 395 346 3 715 961 2 685 985 3 832 762 3 323 883 2 640 109 862 819 1 927 2 286 2 436 2 649 2 831 2 967 2 999 5,5 47,2 52,0 36,5 48,2 63,8 84,6 -6 476 757 -5 571 823 -5 811 570 -6 095 000 -6 513 000 -7 464 000 -6 169 000 130 9. HENKILÖSTÖOSA 9.1 Henkilöstösuunnitelma vuosille 2015 – 2018 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE KONSERNIPALVELUT Yleishallinto Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talous- ja hallintojohtaja Hallintosihteeri Kuljetussuunnittelija Viestintäpäällikkö Viestintäsuunnittelija Yleishallinto yhteensä Hallintopalvelut Asianhallintapäällikkö Asianhallintasihteeri Palvelusihteeri Toimistosihteeri Hallintopalvelut yhteensä TP 2012 TP 2013 TA 2015 muutos TA 2014 1 1 1 1 1 1 4 1 1 1 5 1 1 4 0,5 5,5 3 0,5 4,5 1 0 0,5 1 1 1 1 5,5 0 1 3 0 4 Talouspalvelut Talousjohtaja 1 1 0 Talous- ja hallintojohtaja 0,5 Tietohallintopäällikkö 1 1 1 ICT-suunnittelija 1 1 Järjestelmävastaava 1 1 1 Talouspalvelut yhteensä 3 4 3,5 Järjestelmävastaava siirtyy perusturvan terveydenhuollon alaisuuteen. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja HR-assistentti Palvelusihteeri Toimistosihteeri Työllisyyskoordinaattori Ravitsemistyöntekijät Henkilöstöpalvelut yhteensä KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ 0 TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos 0 0 0 -1 0 0 0 -1 -1 0 0 0 -1 1 1 1 1 1 0 0,5 0,5 2,5 5 7,5 0 1 0 2 1 -1 0 0 15 21 15 -1 -1 0 0 1 -1 131 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE TP 2012 TP 2013 TA 2015 muutos TA 2014 TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Maaseutu- ja kyläpalvelut Maaseutupäällikkö Maaseutuasssistentti Maaseutupalvelusihteeri Maaseutuasiamies Maaseutu- ja kyläpalvelu yhteensä Ympäristöpalvelut Ympäristöpäällikkö Ympäristötarkastaja Palvelusihteeri Rakennustarkastaja II rakennustarkastaja Terveystarkastaja *) Johtava hygienikko *) Ympäristöpalvelut yhteensä Teknisen toimen hallinto Teknisen toimen ja maankäytön johtaja Tekninen johtaja Talouspäällikkö Projektisihteeri Kehittämispäällikkö Valmiuspäällikkö, osa-aikainen Teknisen toimen hallinta yhteensä Kaavoitus- ja maankäyttö Kaavoitusarkkitehti Yleiskaavasuunnittelija Maankäyttöinsinööri Maanrakennusinsinööri Suunnitteluavustaja Paikkatietolaskija Mittaryhmän esimies Kunnallistekninen suunnittelija Kaavoitus- ja maankäyttö yhteensä Alueiden kunnossapito Kunnossapitopäällikkö Maanrakennuspäällikkö Kunnallistekninen suunnittelija Kunnossapitoesimies Tiehöylänkuljettaja Työkoneenkuljettaja Vankityönohjaaja (määräaikainen) Kunnanpuutarhuri Alueidenhoidon esimies Puistopuutarhuri Liikuntapaikan hoitaja Kunnossapitotyöntekijä Alueiden kunnossapito yhteensä 1 1 1 4,5 7,5 1 1 1 5,5 8,5 1 1 1 5,5 8,5 1 1 1 1 1 2 1 8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 5 1 0 1 1 1 0,2 4,2 0 0 0 0 5 0 0 0 0 1 1 -1 1 1 1 0,2 2,2 0,2 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 1 8 1 1 1 1 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 7 8 1 1 1 1 0,5 2 1 1 1 2 3 13,5 1 1 1 2 1 1 1 1 2 2 13 1 2 1 -1 1 1 2 3 12 -1 132 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE Tilapalvelu Kiinteistöpäällikkö Kiinteistösihteeri Kiinteistönhuoltomestari Kunnossapitoinsinööri Projektinhoitaja Projekti-insinööri Projektisihteeri Rakennuttaja Kiinteistönhoitaja Putkiasentaja Rakennuskorjausmies Tilapalvelu yhteensä Ateria- ja puhtauspalvelut Palvelupäällikkö Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalvelusihteeri Toimistosihteeri Ruokapalveluesimies Tuotannon esimies Tuotannonohjaaja Palveluesimies Kokki Palveluohjaaja Palveluvastaava Siivouspalvelupäällikkö Siivouspalveluesimies Laitoshuoltaja * Uimahallityöntekijä Ateria- ja puhtauspalvelut yhteensä TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ YHTEENSÄ TP 2012 TP 2013 TA 2015 muutos TA 2014 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 7 1 3,5 16,5 1 1 7 1 3,56 17,56 1 1 7 1 2,56 16,56 1 1 1 1 1 4 3 3 11 12 11 29 1 2 41 2 92 25 1 2 41 2 88 23 2 41 2 84 148,7 142,3 136,3 0 TS 2016 TS 2017 muutos muutos 0 TS 2018 muutos 0 0 1 -1 1 -3 1 1 3 1 1 -2 13 14 -1 -2 -3 1 0 2 13,0 -3,0 0,0 2,0 133 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE TP 2012 TP 2013 PERUSTURVAN TOIMIALA (ilman yhteistoiminta-alueen Hattulan virkoja/toimia) Talous- ja hallintopalvelut Perusturvajohtaja 1 Talous- ja hallintopäällikkö 1 Toimistonhoitaja 1 Toimistosihteeri 1 Taloussuunnittelija 1 Talous- ja hallintopalvelut 5 Vanhustyö- ja pitkäaikaishoito Avopalvelunohjaaja Fysioterapeutti Järjestelmävastaava *) Kehittämispäällikkö Kodinhoitaja Kotihoidon ohjaaja Kotiutushoitaja Lähihoitaja Ohjaaja Osastonsihteeri Palveluohjaaja Perushoitaja Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Toimistosihteeri Vanhustyön johtaja Vanhustyönavustaja Vastaava hoitaja Vastaava ohjaaja *) siirtyy konsernihallinnosta Vanhustyö- ja pitkäaikaishoito yhteensä Sosiaalityö ja toimeentuloturva Etuuskäsittelijä Lastensuojelun avohuollon työntekijä Lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä Ohjaaja Palveluohjaaja Perhetyöntekijä Päihdetyöntekijä Sosiaaliohjaaja Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä Toimistosihteeri Työnsuunnittelija Vastaava työpajaohjaaja Sosiaalityö ja toimeentuloturva yhteensä Vammaistyö Avotyöohjaaja Iltapäivätoiminnan ohjaaja (tuntipalkk.) Kehitysvammaohjaaja Kuntoutusohjaaja Lähihoitaja Palveluohjaaja Sairaanhoitaja Toimistosihteeri Vammaistyön johtaja Vastaava kehitysvammaohjaaja 1 TA 2015 muutos TA 2014 1 1 1 1 1 5 1 1 1 1 1 5 1 1 1 0 TS 2016 TS 2017 muutos muutos 0 TS 2018 muutos 0 0 1 0,5 13 2 1 78,5 4 1 1 17 38 2 2 1 1 2 2 1 13 2 1 79,5 4 1 1 17 39 2 2 1 1 2 2 0 13 2 1 78,5 5 1 1 17 40 2 2 1 0 2 2 166,5 169,5 169,5 5,5 2 2 1 2 4 4 1 2 2 1 3 4 4 1 2 2 1 3 4 4 1 1 1 6 0,5 1 1 25,5 1 7 0,5 1 1 27,5 1 7 0,5 1 1 27,5 1 0 7 0 9 2 1 1 7 7 9 2 1 0,5 1 2 9 2 1 0,5 1 2 23,5 23,5 4 5 1 1 2 0 5 1 0,5 1 2 1 1 0 0 0 0 0 0 Lisäksi viisi osa-aikaista iltapäivätoiminnan ohjaajan työsuhdetta Vammaistyö yhteensä 22,5 134 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE Janakkalan terveydenhuolto Avohoidon ylihoitaja Avohoidon ylilääkäri Avoterveydenhuollon ylilääkäri Erikoissairaanhoitaja Fysioterapeutti Geriatri Hammashoitaja Johtava terveyskeskushammaslääkäri Järjestelmävastaava *) Keskusvarastonhoitaja Kuntohoitaja Kouluterveydenhoitaja Koulutuslääkäri Laboratoriohoitaja Laitoshuoltaja *) Lähihoitaja Mielenterveyshoitaja Nuorisopsykologi Perushoitaja Psykiatri Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykologi Puheterapeutti Röntgenhoitaja Sairaalalääkäri Sairaanhoitaja Siivoustyönohjaaja *) Sosiaalityöntekijä Suuhygienisti Terveydenhoitaja Terveyskeskusavustaja Terveyskeskushammaslääkäri Terveyskeskuslääkäri Toimintaterapeutti Toimistosihteeri Työfysioterapeutti Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Varastotyöntekijä Vastaava fysioterapeutti Vastaava laboratorionhoitaja Vastaava röntgenhoitaja Vastaava sairaanhoitaja Vastaava työterveyshoitaja Välinehuoltaja Ylilääkäri *) siirtyy konsernihallinnosta Terveysjaosto / Janakkalan terveydenhuolto yhteensä PERUSTURVAN TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2012 TP 2013 1 1 TA 2015 muutos TA 2014 TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos 1 1 8 1 0,5 1 3 0 8 1 0,5 1 3 0 8 1 2 1 1 1 1 1 3 0 1 1 1 5,5 1 2 1 2 2 4 0 1 1 1 5 1 2 1 2 2 4 0 0 1 1 5 1 2 1 2 2 5,5 0 1 3 14 2 6 11 1 4 1 2 0,5 1 1 0 1 1 2 1 6,5 0 1 4 14 1 6 12 1 4 1 2 0,5 1,5 1 1 0 1 1 2 1 7,5 0 1 4 14 1 6 13 1 4 1 2 0,5 1,5 1 1 0 1 1 2 1 95,5 98,0 99,0 1,0 0,0 0,0 0,0 315 323,5 324,5 7,5 3 0 5 1 3 0,5 0,5 135 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Opetustoimen kehittämispäällikkö Talouspäällikkö Toimistosihteeri Atk-tukihenkilö Sivistystoimen hallinto yhteensä Varhaiskasvatus Erityislastentarhanop Henkilökohtainen avustaja Laitoshuoltaja Lastenhoitaja/Lastenhoitaja-päivähoitaja/ Päivähoitaja Lastentarhanopettaja Perhepäivähoidon ohjaaja Perhepäivähoitaja Varhaiskasvatusjohtaja Päiväkodin johtaja Ravitsemustyöntekijä Ryhmäavustaja Toimistosihteeri Vastaava lastentarhanopettaja Varhaiskasvatus yhteensä Opetustoimi Rehtori, alakoulu Rehtori, yhteiskoulu Rehtori, lukio Luokanopettaja Erityisluokanopettaja Erityisopettaja Lehtori, alakoulu Lehtori, yläkoulu Lehtori, lukio Tuntiopettaja, toistaiseksi otettu Koulukuraattori Kouluohjaaja Toimistosihteeri Vahtimestari Talonmies, osa-aikainen 10 h/vko Laitoshoitaja/talonmies, osa-aikainen Tuntiopettaja, määräaikainen Koulupsykologi Opetustoimi yhteensä Koululaisten iltapäivätoiminta Koulu- ja iltapäivätoiminnanohjaaja Koululaisten iltapäivätoiminta yhteensä TP 2012 TP 2013 TA 2015 muutos TA 2014 1 1 1 1,5 1 1 1 1,5 1 1 1 1,5 4,5 4,5 4,5 1 1 3 0 9 3 3 1 9 9 -9 67 36 1 48 1 5 1,2 1 2 0 174,2 67 36 1 48 1 5 1,2 1 2 71 36 1 44 1 5 1,2 1 2 174,2 174,2 64 12 7 4 37 16 7 2 17 3 1 2 2 1 62 12 7 4 37 16 7 2 17 3 1 2 2 1 62 12 7 4 37 15 7 2 17 3 1 14 1 189 14 1 188 12 1 185 5 5 5 5 5 5 2 2 TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos 1 1 1 1 3 1 2 4 -1 -1 -10 1 1 -2 -1 1 0 0 0 0 0 0 136 TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja Erikoiskirjastonhoitaja Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Kirjastovirkailija-kuljettaja Kirjastoavustaja Kirjastopalvelut yhteensä TA 2015 muutos TA 2014 TP 2012 TP 2013 1 3 1 6 1 1 13 1 3 1 6 1 1 13 1 3 1 6 1 1 13 Kulttuuripalvelut Kulttuurisihteeri Toimistosihteeri, 14,5 h/viikko Kulttuuripalvelut yhteensä 1 0,4 2,4 1 1 1 Liikuntapalvelut Liikuntasihteeri Toimistosihteeri Erityisliikunnan ohjaaja Uimahallinhoitaja Uimavalvoja Liikunnanohjaaja Liikuntapalvelut yhteensä 1 0,5 1 1 1 1 5,5 TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos -1 -1 0 -1 -1 0 1 0 0 0 0 1 0,5 1 1 1 1 5,5 0 0,5 1 1 1 1 4,5 0 0 0 0 1 2 3 1 2 3 1 2 3 0 0 0 0 SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ 396,6 394,2 390,2 -10 1 1 4 KUNTA YHTEENSÄ (ilman liikelaitosta) 875,3 881,0 866,0 9,5 0,0 1,0 11,0 Nuorisopalvelut Nuorisosihteeri Nuorisonohjaaja (yht. opetustoimen kanss Nuorisopalvelut yhteensä TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Vesihuoltoinsinööri Käyttömestari Talouspäällikkö Toimistosihteeri Käyttövastaava Laitoksenhoitaja Mittarihuoltaja Janakkalan vesi yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ (ml. liikelaitos) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos TS 2016 TS 2017 muutos muutos TS 2018 muutos 1 1 1 1 1 3 4 1 13 1 1 1 1 1 3 4 1 13 1 1 1 1 1 3 4 1 13 0 0 0 0 888,3 893,96 878,96 9,5 0 1 11 137 9.2 Henkilöstölisäykset vuodelle 2015 Esittävä hallintokunta/tulosalue/vakanssin nimike Vakanssin laatu (uusi virka/uusi työsuhde), perustamisajankohta Hinnoittelutunnus Kustannusten lisäys olemassa olevaan määrärahaan v. 2014/ € Henkilöstökulut v. 2015 €/vuosi (sis. palkka ja Huomautukset (mm. sos.kustannuks sisältyykö TS:an, et) kustannustenjako) UUDET VAKANSSIT Tekninen lautakunta / Tekniikka ja ympäristö / Ateria- ja puhtauspalvelut Kyterinhoviin 1.7.2015 Laitoshuoltajat 4 henkilöä tarvittavat laitoshuoltajat 04PER010 Tekninen lautakunta / Tekniikka ja ympäristö / Ateria- ja puhtauspalvelut Määräaikaisen ravitsemustyöntekijän vakinaistaminen ja nimikkeen muutos Palveluvastaava 06RUO05B Tekninen toimi yhteensä 61 810 Kustannus 1.7.2015 alkaen 15 453 €/henkilö. Koko vuoden kustannus 123 620 €. Sisältyy taloussuunnitelmaan. 31 214 Sisältyy taloussuunnitelmaan 93 024 Esittävä hallintokunta/tulosalue/vakanssin nimike Vakanssin laatu (uusi virka/uusi työsuhde), perustamisajankohta Hinnoittelutunnus Kustannusten lisäys olemassa olevaan määrärahaan v. 2014/ € Henkilöstökulut €/vuosi (sis. Huomautukset (mm. palkka ja sos.kustannuks sisältyykö TS:an, kustannustenjako) et) Kaikki vanhustyö- ja pitkäaikaishoito-tulosalueen virat ja toimet sekä terveyden ja sairaanhoidon kouluterveydenhoitaja ovat ehdollisia, kunnes työterveyshuollon kohtalo on selvillä Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / kotihoito Uudet työsuhteet 1.1.2015 Lähihoitaja, kaksi henkilöä alkaen Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / kotihoito Uusi työsuhde 1.1.2015 Sairaanhoitaja alkaen Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / asumispalvelut Uudet työsuhteet 1.6.2015 Lähihoitaja, kaksi henkilöä alkaen Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / työpaja Määräaikaisen työsuhteen Ohjaaja vakinaistaminen 1.1.2015 Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala /Terveyden ja sairaanhoito Uusi työsuhde 1.1.2015 Kouluterveydenhoitaja, 0,5 htv alkaen 03HOI040 77 000 38 500 €/henkilö. Ei sisälly taloussuunnitelmaan. 03HOI030 39 800 Ei sisälly taloussuunnitelmaan. 03HOI040 80 000 Sisältyy taloussuunnitelmaan 04SOS06A 41 500 Ei sisälly taloussuunnitelmaan. 03HOI030 Perusturva yhteensä 20 000 Ei sisälly taloussuunnitelmaan. 258 300 139 Vakanssin laatu (uusi virka/uusi työsuhde), Esittävä hallintokunta/tulosalue/vakanssin nimike perustamisajankohta Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Sivistystoimi / opetustoimi / koulut Hinnoittelutunnus Kustannusten lisäys olemassa olevaan määrärahaan v. 2014/ € Henkilöstökulut €/vuosi (sis. Huomautukset (mm. palkka ja sos.kustannuks sisältyykö TS:an, kustannustenjako) et) Uusi työsuhde 1.8.2015 Kuraattori Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Sivistystoimi / sivistystoimen yksiköt 04SOS04A 20 400 Kustannus 1.8.2015 alkaen. Koko vuoden kustannus 5 1400 €. Sisältyy taloussuunnitelmaan. Atk-tukihenkilö 01ATK030 Sivistystoimi yhteensä 35 200 Ei sisälly taloussuunnitelmaan Uusi työsuhde 1.1.2015 Uudet vakanssit yhteensä 55 600 406 924 140 NIMIKKEEN MUUTOKSET /MUU MUUTOS Tekninen lautakunta / puhtauspalvelut Palveluesimies, kaksi henkilöä Tekninen lautakunta / puhtauspalvelut Palveluesimies Tekninen lautakunta / puhtauspalvelut Siivouspalveluesimiesten nimikkeiden muuttaminen palveluesimieheksi 1.1.2015 TS 50102014 0,00 € Sisältyy taloussuunnitelmaan Ruokapalveluesimiehen nimikkeen muuttaminen palveluesimieheksi 1.1.2015 06RUO040 0,00 € Sisältyy taloussuunnitelmaan Osa-aikaisen palveluvastaavan työsuhteen muuttaminen kokoaikaiseksi ja nimikkeen muuttaminen Laitoshuoltaja laitoshuoltajaksi 1.7.2015 Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / hallinto Ruokapalvelusihteerin nimikkeen muuttaminen Toimistosihteeri toimistosihteeriksi 1.1.2015 Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / keskuskeittiö Ruokapalveluesimiehen nimikkeen muuttaminen tuotannon esimieheksi Tuotannon esimies 1.1.2015 Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / keskuskeittiö Avoinna olevan ruokapalveluesimiehen nimikkeen muuttaminen tuotannon ohjaajan toimeksi Tuotannonohjaaja 1.1.2015 08SII012 15 453,00 € 01TOI020 -- 0,00 € Sisältyy taloussuunnitelmaan 06RUO020 -- 0,00 € Sisältyy taloussuunnitelmaan -3 837,00 € 11 616,00 € Sisältyy taloussuunnitelmaan 06RUO020 -3 837 Tekninen toimi yhteensä Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Varhaiskasvatus / päiväkotihoito Lastentarhanopettajan nimikkeen muuttaminen erityislastentarhanopettajaksi Erityislastentarhanopettaja 1.8.2015 05PKO02B Sivistystoimi yht. 5 000,00 € 5 000,00 € Nimikkeenmuuto kset yhteensä 16 616,00 € Uudet vakanssit ja nimikkeen muutokset, vaikutukset yhteensä Koko vuoden kustannus 30 906 €.Sisältyy taloussuunnitelmaan Koko vuoden muutoksesta aiheutuva kustannus 12 000 €. Sisältyy taloussuunnitelmaan 423 540,00 € 141 9.3 Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle 2015 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( x ) MUU MUUTOS V. 2015 Laitoshuoltajan avoimen toimen täyttäminen Tapailakodissa Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Laitoshuoltaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Puhtauspalvelut / Laitoshuolto / Tapailakoti Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Ateria- ja puhtauspalvelutehtävät Kelpoisuusehdot Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus tai käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 04PER010 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 30669 € / v. + erilliskorvaukset Ottaminen ja erottaminen Palveluesimies Perustelut Tapailakodin kotialueilla (Lyhde, Tähkä, Pellava ja Apila) toimii jokaisella yksi laitoshuoltaja aamuvuorossa joka päivä ja he vastaavat työvuoronsa aikana kohteen puhtauspalveluista ja osallistuvat yhdessä hoitajien kanssa ateriapalvelutyöhön. Keskuskeittiöjärjestelmän vuoksi Tapailakodin kotialueilla tehtävä ateriapalvelutyö on lisääntynyt (aamupuuron valmistus, päivällisten kuumennus, astiahuoltotyöt) ja laitoshuoltajan poissa ollessa työ jää hoitajien tehtäväksi ja aika on siten pois hoitotyöstä. Hoitotyötä kuormittavana nähdään laitoshuoltajien vapaapäivät, jolloin laitoshuoltajaa ei ole ruokailussa avustamassa ja illat, jolloin laitoshuoltoa ei ole ollenkaan työssä. Tapailakodista on jäänyt eläkkeelle yksi laitoshuoltaja ja hänen toimeen on saatu määräaikainen täyttölupa. Nyt tämä toimi halutaan täyttää pysyvästi ja saada näin hoitajien työaikaa kohdistumaan enemmän hoitotyöhön. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( X ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 142 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( x ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvellut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Laitoshuoltaja (Kyterinhovin 4 laitoshuoltajaa) Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Puhtauspalvelut/ laitoshuolto / Kyterinhovi Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Ateria- ja puhtauspalvelutehtävät Kelpoisuusehdot Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus tai käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.7.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 04PER010 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 61810 € / 6 kk + erilliskorvaukset Ottaminen ja erottaminen Palveluesimies Perustelut Vanhusten palvelutalo Kyterinhovi valmistuu kesäkuussa 2015 ja otetaan käyttöön heinäkuussa. Kohteen laitoshuoltotyö (puhtaus- ja ateriapalvelut) on mitoitettu 5 laitoshuoltajalle, jotka toimivat kahdessa vuorossa joka päivä. Kohde on uusi eikä sisäisesti ole siirrettävissä työntekijöitä kohteeseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2015 Kirsti Halinen Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 143 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( x ) MUU MUUTOS V. 2015 _viran muuttaminen toimeksi __________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Siivouspalveluesimies / Palveluesimies Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Puhtauspalvelut / Laitossiivous ja laitoshuolto Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Tulosyksikköjen esimiestehtävät Kelpoisuusehdot Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus TS 50102014 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) --- Ottaminen ja erottaminen Palvelupäällikkö Perustelut Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation muutokseen liittyy palvelutoiminnan selkeyttäminen ja vahvistaminen. Puhtauspalveluiden työkohteet jaetaan uudelleen kahden esimiehen kesken, huomioiden lisääntyvät tilat ja henkilöstö. Siivouspalveluesimiesten (Kristiina Kiuru-Nikulainen ja Eija Ananin) nimikkeet on tarpeen muuttaa paremmin tehtävien sisältöä kuvaavaksi palveluesimiehiksi. Esimiestyössä ei käytetä julkista valtaa, joten Eija Ananin virkasuhde muutetaan työsuhteeksi suostumuksensa mukaisesti. Nimike muutokset eivät vaikuta tehtävän palkkaukseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 144 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 ___________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, Ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Ruokapalveluesimies / Palveluesimies Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Ateriapalvelut / Palvelukeittiöt Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Palvelukeittiöiden esimiestehtävät Kelpoisuusehdot Alalle soveltuva ammattikorkeakoulun tai opistotason tutkinto, suurtalousesimiehen tutkinto tai toisen asteen ravitsemusalan perustutkinto tai vastaava ja käytännön kokemuksella hankittu ammattitaito sekä hygieniaosaamistodistus. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus KVTES 06RUO040 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) --- Ottaminen ja erottaminen Palvelupäällikkö Perustelut Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation muutokseen liittyy palvelukeittiöiden toiminnan selkeyttäminen ja vahvistaminen. Palvelukeittiöiden toiminta ja henkilöstöhallinto vaatii kokopäiväisen esimiehen työpanoksen ja ruokapalveluesimiehen ( Mari Rämänen) nimike on tarpeen muuttaa paremmin tehtävien sisältöä kuvaavaksi palveluesimieheksi. Nimikemuutos ei vaikuta tehtävän palkkaukseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala Kirsti Halinen Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 145 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( x ) MUU MUUTOS V. 2015 Työajan muuttaminen Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Palveluvastaava (osa-aikainen) / laitoshuoltaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Puhtauspalvelut / Laitoshuolto / Kyterinhovi Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Ateria- ja puhtauspalvelutehtävät Kelpoisuusehdot Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus tai käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.7.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 04PER010 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 15453 € / 6 kk + erilliskorvaukset Ottaminen ja erottaminen Palveluesimies Perustelut Tohvelan palvelutalossa toimiva osa-aikainen palveluvastaava on jäämässä eläkkeelle ja hänen toimensa muutetaan kokopäiväiseksi laitoshuoltajan toimeksi Kyterinhoviin. Vanhusten palvelutalo Kyterinhovi valmistuu kesäkuussa 2015 ja otetaan käyttöön heinäkuussa. Kohteen laitoshuoltotyö (puhtaus- ja ateriapalvelut) on mitoitettu 5 laitoshuoltajalle, jotka toimivat kahdessa vuorossa joka päivä. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2015 Kirsti Halinen Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 146 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( x ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Palveluvastaava Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Ateriapalvelut / Palvelukeittiöt Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Ateriapalvelutehtävät päiväkodissa Kelpoisuusehdot Työsuhteeseen soveltuva, vähintään kaksivuotinen ammattikoulun tutkinto tai vastaava tai käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito ja hygieniaosaamistodistus. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 06RUO05B Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 31214 € / v. Ottaminen ja erottaminen Palveluesimies Perustelut Päiväkotien tukipalveluhenkilöstön (laitoshuoltajat ja ravitsemistyöntekijä) on suunniteltu siirtyvän v. 2015 alusta lähtien ateria- puhtauspalveluiden tulosalueelle. Kettukallion päiväkodissa Porttilantiellä on määräaikainen ravitsemistyöntekijän toimi täytettynä 31.12.2014 asti. Toimi on tarpeen muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi ja nimike muuttaa yhtenäiseksi muiden päiväkotien ateriapalveluhenkilöstön kanssa. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 147 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Ruokapalvelusihteeri / toimistosihteeri Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Ateria- ja puhtauspalvelut / hallinto Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Tulosalueen toimistotyöt (sisäinen ja ulkoinen laskutus, arkistointi ja muut sihterityöt) Kelpoisuusehdot Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Toimistotyöaika, 36 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus KVTES 01TOI020 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) --- Ottaminen ja erottaminen Palvelupäällikkö Perustelut Ateria- ja puhtauspalveluiden tulosalueella on organisaation kehittämisen vuoksi tarve muuttaa myös hallinnon yksikön tehtävänimikkeet yhdenmukaisiksi muiden vastaavan tyyppistä työtä tekevien kanssa. Muutos ei vaikuta toimen tehtäväsisältöön eikä palkkaukseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 148 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 ____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Ruokapalveluesimies / Tuotannon esimies Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Ateriapalvelut / Keskuskeittiö Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Keskuskeittiön ateriapalveluiden tuotannon suunnittelu, kehittäminen ja toiminnasta vastaaminen. Keskuskeittiön henkilöstöhallinnolliset esimiestyöt. Kelpoisuusehdot Alalle soveltuva korkeakoulututkinto (Amk restonomi), kotitalousopettaja, opistotasoinen alan tutkinto, suurtalousesimiehen tai vähintään vastaavan tasoinen tutkinto, hygieniaosaamistodistus ja käytännön kokemusta toimialalta. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus KVTES 06RUO020 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) --- Ottaminen ja erottaminen Palvelupäällikkö Perustelut Ateria- ja puhtauspalveluiden toiminnan kehittämisen vuoksi esimiesten tehtäviä tulosalueen sisällä organisoidaan uudelleen. Keskuskeittiön tuotannon ja toiminnan turvaaminen edellyttää hyvää ja osaavaa esimiestyötä kohteessa. Tuotannon esimiehen tehtäviin kuuluu myös palvelupäällikön sijaisena toimiminen tarvittaessa. Ruokapalveluesimiehen (Marko Vilkman) nimike muutetaan tehtäväkuvaa paremmin kuvaavaksi tuotannon esimiehen toimeksi. Nimikemuutoksella ei ole vaikutusta tehtävän palkkaukseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 149 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Ruokapalveluesimies / tuotannonohjaaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Ateriapalvelut / Keskuskeittiö Toimiala, jonka alainen Tekniikka ja ympäristö Toimielin, jonka alainen Tekninen lautakunta Tehtävät ja valtuudet Keskuskeittiön päivittäinen tuotannon ohjaus, varastojen hallintatehtävät ja osallistuminen tuotantotyöhön. Kelpoisuusehdot Työsuhteeseen soveltuva ammattikorkeakoulun tai opistotason tutkinto tai toisen asteen perustutkinto tai vastaava tutkinto ja käytännön kokemuksella hankittu ammattitaito tehtävään sekä hygieniaosaamistodistus Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Yleistyöaika, 38 t 15 min / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus KVTES 06RUO040 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) -3837 € / v. Ottaminen ja erottaminen Tuotantopäällikkö Perustelut Keskuskeittiön tuotantotoiminta tarvitsee päivittäisen työnohjaajan, jotta tuotannon ohjaus ja valvonta ja esimiestehtävät voidaan jakaa kohteessa uudelleen. Avoinna oleva, täyttämätön ruokapalveluesimiehen toimi on tarpeen muuttaa työn sisältöä paremmin vastaavaksi tuotannonohjaajan toimeksi. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 9.9.2014 Kirsti Halinen Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 150 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Vanhustyön johtaja Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Lähihoitaja - kaksi Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Kotihoito Toimiala, jonka alainen Perusturva Toimielin, jonka alainen Perusturvalautakunta Tehtävät ja valtuudet Kotihoidon asiakkaiden hoitotyö Kelpoisuusehdot Kelpoisuutena tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/05) 8 §:n mukainen kelpoisuus Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( X ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Jaksotyö Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 030HOI040 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 38 500 € / lähihoitaja Ottaminen ja erottaminen Kotihoidon ohjaaja Perustelut Kotona asuminen ja erilaisten palvelujen järjestäminen kotiin on palvelujen tuottamisessa ensisijaista ja uudistuneen lainsäädännön mukaista. Kotihoidon asiakaskunta on yhä monisairaanpaa ja he tarvitsevat paljon apua päivittäisissä toimissaan. Kotihoidon käyntimäärät ovat kasvaneet useampana vuonna (vuodesta 2010 vuoteen 2013 on määrä kasvanut 20 000 käynnillä). Myös asiakkaiden avuntarpeesta johtuen asiakkaan luona käytetty aika on kasvanut. Vuonna 2012 kotihoidosta siirrettiin kolme työntekijää laitoshoitoon (Avi:n vaatimus) ja henkilökuntamäärä kotihoidossa väheni. Vuonna 2014 kotihoito on joutunut useampaan kertaan tilanteeseen, missä kotihoito ei ole pystynyt vastaanottomaan sairaalasta kotiutumassa olevaa asiakasta. Erityisenä ongelmana ovat ilta- ja viikonloppukäynnit. Iltakäyntejä on 20 kotikäyntiä/työntekijä. Vuoden 2015 alusta kotihoito joutuu ottamaan työkseen myös turvapuhelinasiakkaiden auttamiskäynnit, koska kilpailutuksessa auttamiskäyntien toteuttamiseen ei saatu yhtään tarjousta. Auttamiskäyntejä on vuositasolla 150. Kotihoidon asiakaskunnan avun tarpeen kasvusta sekä uusien kotihoitoon siirtyvien työtehtävien vuoksi kotihoidon henkilöstömäärää tulee lisätä ja varmistaa siten myös palvelurakennemuutoksen eteneminen. Janakkala Päiväys ja allekirjoitus ( 11.9.2014 Eija Kangasmaa Vanhustyön johtaja ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 151 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Vanhustyön johtaja Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Sairaanhoitaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Kotihoito Toimiala, jonka alainen Perusturva Toimielin, jonka alainen Perusturvalautakunta Tehtävät ja valtuudet Kotihoidon asiakkaiden hoitotyö Kelpoisuusehdot Laillistettu sairaanhoitaja Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( X ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Jaksotyö Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 030HOI030 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 39 800 € Ottaminen ja erottaminen Kotihoidon ohjaaja Perustelut Kotihoidon asiakaskunta on monisairasta ja paljon hoitoa tarvitsevaa. Kotihoidon käyntimäärät ovat kasvaneet useampana vuonna. Vuonna 2012 kotihoidosta siirrettiin kolme työntekijää laitoshoitoon (Avi:n vaatimus) ja henkilökuntamäärä kotihoidossa pieneni. Vuonna 2014 kotihoito on joutunut useampaan kertaan tilanteeseen, missä kotihoito ei ole pystynyt vastaanottomaan sairaalasta kotiutumassa olevaa asiakasta. Vuoden 2015 alusta kotihoito joutuu ottamaan työkseen myös turvapuhelinasiakkaiden auttamiskäynnit, koska kilpailutuksessa auttamiskäyntien toteuttamiseen ei saatu yhtään tarjousta. Auttamiskäyntejä on vuositasolla 150. Sairaanhoidollisen hoidon laadun ja sairaalasta kotiutumisen turvaamiseksi sekä uusien työtehtävien vuoksi kotihoidon henkilöstömäärää tulee lisätä, jotta myös käynnissä oleva palvelurakenteen muutos voidaan toteuttaa. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala ( 11.9.2014 Eija Kangasmaa Vanhustyön johtaja ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 152 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Vanhustyön johtaja Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Lähihoitaja - kaksi Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Asumispalvelut - Kyterinhovi Toimiala, jonka alainen Perusturva Toimielin, jonka alainen Perusturvalautakunta Tehtävät ja valtuudet Asumispalvelun asukkaiden hoiva- ja hoitotyö Kelpoisuusehdot Kelpoisuutena tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/05) 8 §:n mukainen kelpoisuus Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( X ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Jaksotyö Toteuttamisajankohta 1.6.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 030HOI040 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 40 000 € / vuosi Ottaminen ja erottaminen Asumispalveluista vastaava ohjaaja Perustelut Uusi tehostettu 60 asuntoa käsittävä asumispalveluyksikkö Kyterinhovi valmistuu 1.6.2015 ja otetaan käyttöön viimeistään 1.7.2015. Kyterinhovissa vanhustyön käyttöön tulee 45 asuntoa, joihin muuttaa sekä Tohvelakodin nykyiset asukkaat että osa sairaalasta asumispalvelupaikkaa jonottavista pitkäaikaishoidossa olevista potilaista. Näiden asukkaiden hoito resurssoidaan sekä Tohvelakodista että sairaalasta tehtävillä henkilöstösiirroilla niin, että mitoitus 0,5 hoitajaa / asukas täyttyy. Näiden lisäksi Kyterinhovissa on osoitettu kuusi paikkaa kuntalaisille, jotka ovat tällä hetkellä sijoitettuna alun perin moniongelmaisina asiakkaina yksityisiin ostopalveluihin silloisen palvelutarpeensa mukaisesti kunnan ulkopuolelle. Sijoitettujen kuntalaisten kokonaistilanteen ja toimintakykyarvioiden perusteella osa heistä ei enää tarvitse heille osoitettua ostettua asumispalvelua, vaan asiakkaat voidaan sijoittaa kunnan omaan ympärivuorokautisesti valvottuun asumispalveluyksikköön. Kuuden asukkaan siirto edellyttää kahden hoitajan lisäresurssin näitä siirtyviä asukkaita varten. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 17.9.2014 Eija Kangasmaa Vanhustyön johtaja ( X ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 153 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( x ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( X ) MUU MUUTOS V. 2015 __määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen___________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Nuorten työpajan vastaava ohjaaja Tomi Lindstén Nimike (vanha nimike / uusi nimike) ohjaaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Perusturva/ Sosiaalityön tulosalue Toimiala, jonka alainen Nuorten työpaja Toimielin, jonka alainen Sosiaalityön tulosalue Tehtävät ja valtuudet Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja vastuualueena kierrätystoiminnan kehittäminen, kierrätysmateriaalin hyödyntäminen uusiokäyttöön (kangas, puu, metalli, lasi). Ohjaajan tehtävänä on työn tekemisen ohella ja lisäksi kannustaa, ohjata, motivoida asiakasta eteenpäin työllistämisen tai koulutuksen polulle tai arvioida asiakkaan työkykyä kyseisessä tehtävässä. Kelpoisuusehdot Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltava koulutus/ Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta 11§. Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Virantoimitus – työaika tuntia/38,25 h/viikko Työaikajärjestelmä: Yleistyöaika Toteuttamisajankohta 1.1.2015 alkaen Palkkaus / hinnoittelutunnus 04SOS06A Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 34.000 euroa/vuosi Ottaminen ja erottaminen Vastaava ohjaaja Tomi Lindstén Perustelut Kuntien lakisääteisiä velvoitteita koskien pitkäaikaistyöttömyyttä, on useita: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki toimeentulotuesta, laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä ja nuorten Yhteiskuntatakuu. Useisiin lakeihin on tulossa muutoksia vuosina 2015-2017, jotka lisäävät mittavasti kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Kuntien vastuulle ei tule pelkästään työtoiminnan järjestäminen, vaan kuntouttavien palveluiden ja työttömien terveydenhuollon lisääminen, joiden palveluiden tarve arvioidaan 3kk:n kartoitusjakson aikana. Samoin työttömien eläke-edellytysten selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. Pelkästään jo pitkäaikaistyöttömien työllistämisen vastuu lisää huomattavasti asiakasmääriä. Nyt vastuu kohdistuu 500 päivää työmarkkinatukea saaviin henkilöihin, mutta 1.12015 alkaen 300 päivää työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät ovat oikeutettuja työllistämispalveluihin. Työmarkkinatukiuudistuksen yhteydessä valtio kompensoi tehtävien lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia valtionkorvauksina. Lokakuussa- 2015 on täsmentynyt kuntien vastuulle siirtyvien uusien pitkäaikaistyöttömien kuntiin siirtymisen kriteerit ja arvioi uusien asiakkaiden määristä. Arvioin mukaan kunnan työllistämisveloitteiden piiriin siirtyy olemassa olevien lisäksi n.156 uutta asiakasta, joille tulee järjestää työtoimintaa, jolloin pitkäaikaistyötön saadaan pois ”sakkolistalta”.. Uudistusten myötä nykyiset henkilöstöresurssit eivät mahdollista uusien 154 asiakkaiden vastaanoton lisäämistä. Samanaikaisesti ohjaajalla voi olla 810 asiakasta. Kaikkiaan Nuorten työpajalla on samanaikaisesti sopimus 68- 74 asiakkaalla, koska osa asiakkaista on työtoiminnassa 1-2 päivää/viikossa. Asiakasmäärien kasvu, jotta yhä kasvavia sakkomaksuja saadaan pysytettyä edes aiempien vuosien tasolla, edellyttää vähintään 100 sopimusta samanaikaisesti ja 60 asiakasta päivittäin läsnä. Ohjaajat eivät opasta pelkästään eril. työtehtävissä, vaan osallistuvat omien asiakkaiden osalta asiakassuunnitelmien tekemiseen ja muuhun kuntoutukseen. Olemassa olevat tilat eivät ole riittävät vastaanottamaan uusia asiakkaita, jonka vuoksi Kuumolan tilojen käyttöönottoa kiirehditään 2014 aikana. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi asiakkaita tulee Nuorisotakuun myötä ja yhä useammalle tulisi löytää työkokeilupaikka kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi. Valmisteilla on myös opetussuunnitelma toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, jolloin osa opinnoista suoritetaan välityömarkkinoilla - Opinnollistaminen. Tällöin ohjaajilta edellytetään entistä enemmän ohjaustaitoja opintosuunnitelman mukaan. Päiväys ja allekirjoitus ( Janakkala 15.9.2014 Tomi Lindstén Nuorten työpaja, vastaava ohjaaja ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 155 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Avohoidon ylihoitaja Pirjo Meriläinen Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Kouluterveydenhoitaja (½) Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Terveydenhoitajapalvelut / Turengin kyläkoulut (Harviala, Tanttala, Heinäjoki) oppil. yht. n. 180, Tavastian ammattioppilaitoksen Janakkalan toimipiste oppil. yht. n. 130. Kutsuntaikäisten terveystarkastukset n. 120kpl. Toimiala, jonka alainen Perusturvan toimiala Toimielin, jonka alainen Terveyden- ja sairaanhoito Tehtävät ja valtuudet Kouluterveydenhoitaja Kelpoisuusehdot Terveydenhoitajan tutkinto Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: Jaksotyö, päivätyön luonteinen 38,25 h / vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 03HOI030 (vaativa hoitotyö) Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 20 000 € Ottaminen ja erottaminen Avohoidon ylihoitaja Perustelut Turengin neuvolan terveydenhoitajan työpanoksesta siirtyi 50 % kiintiöpakolaisten terveydenhoitoon Janakkalan maahanmuuttopalveluihin vuonna 2012. Kyläkoulujen ja Tavastian ammattiopiston oppilaiden terveydenhoidosta sekä kutsuntaikäisten terveystarkastuksista on siitä asti vastannut määräaikainen sijainen, koska ei ole ollut täyttä varmuutta uusien kiintiöpakolaisten tulon jatkumisesta. Valtuuston päätökseen perustuen kiintiöpakolaisten määrä kasvaa tasaisesti vuosittain 10 - 15 hengellä. Kokonaismäärä on tällä hetkellä 50. Terveydenhuollon resurssia tarvitaan enenevässä määrin konkreettisen asiakastyön lisäksi näiden maahanmuuttajien terveyden- ja sairaanhoidon koordinointiin, ohjaus- ja neuvontatehtäviin, koulutusten suunnitteluun sekä tiedottamiseen. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala ( Pirjo Meriläinen Avohoidon ylihoitaja ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 156 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Varhaiskasvatusjohtaja Liisa Heikura Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Lastentarhanopettaja / Erityislastentarhanopettaja Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Varhaiskasvatus / päiväkotihoito Toimiala, jonka alainen Sivistystoimi Toimielin, jonka alainen Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tehtävät ja valtuudet Erityislastentarhanopettajan varhaiserityiskasvatuksen tehtävät päiväkotiryhmässä Kelpoisuusehdot Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain (272/2005) mukainen kelpoisuus Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde Työaikamuoto: 10 yleistyöaika Toteuttamisajankohta 1.8.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 05PKO02B Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 43 000 € Ottaminen ja erottaminen Päiväkodin johtaja Perustelut Erityislastentarhanopettajan palvelut lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavaksi tulivat lakiin lasten päivähoidosta joulukuussa 2006 § 4 a. Kaksi kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yksi ryhmässä työskentelevän erityislastentarhanopettajan vakanssit eivät vastaa lain mukaista velvoitetta suhteessa lasten lukumäärään varhaiskasvatuksessa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja on asiantuntija- työntekijä varhaiskasvatuksessa. Päivähoidossa noin 80 lasta tarvitsee erityistä tukea kasvunsa ja kehityksensä edistämiseksi ja lisäksi noin 60 lasta ovat niin kutsuttuja seurantalapsia, joilla varhaiskuntoutukselliset tukitoimet ovat aluillaan tai meneillään. Päiväkotihoidossa on kaksi erityisen tuen pienryhmää: Turengissa Päiväkoti Kivitaskussa ja Tervakoskella Kettukallion päiväkodissa. Molemmissa pitäisi olla erityislastentarhanopettajat. Tällä hetkellä erityislastentarhanopettaja on vain Kivitaskussa. Vuonna 2010 tuli perusopetuslain muutoksen myötä entistä ehdottomampi velvoite järjestää erityisopetusta esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa tähän velvoitteeseen ei ole riittävästi henkilökuntaa. Kahden kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yhden erityislastentarhanopettajan työajat eivät ole riittävät tätä erityisopetuksen velvoitetta kattamaan. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 10.9.2014 Liisa Heikura, varhaiskasvatusjohtaja ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 157 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Opetustoimen kehittämispäällikkö Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Kuraattori Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Opetustoimi / koulut Toimiala, jonka alainen Sivistystoimi Toimielin, jonka alainen Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tehtävät ja valtuudet Opiskelun ja koulunkäynnin tuki esiopetuksessa, perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki) Kelpoisuusehdot Vähintään ammattikorkeakoulututkinto Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa Toteuttamisajankohta 1.8.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 04SOS04A Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) Ottaminen ja erottaminen Opetustoimen kehittämispäällikkö Perustelut Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain mukaan kuraattoripalvelut laajenivat koskemaan myös esiopetusta ja lukiokoulutusta. Lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla pitää olla kuraattoripalvelut saatavilla määräajassa. Päiväys ja allekirjoitus Janakkala 15.9.2015 Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö ( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 158 JANAKKALAN KUNTA ASIA V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA ( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015 ( ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015 ( ) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________ (Rasti ruutuun) Vireillepanija Sivistystoimenjohtaja Nimike (vanha nimike / uusi nimike) Sivistystoimen atk-tukihenkilö Pääasiallinen virantoimituspaikka / tulosyksikkö Sivistystoimen yksiköt Toimiala, jonka alainen Sivistystoimi Toimielin, jonka alainen Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tehtävät ja valtuudet Tietokoneiden, oheislaitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen asennus ja ylläpito / laite-, verkko- ja ohjelmistohankintojen suunnittelu ja toteutus / tunnusten hallinnointi / vikatilanteiden selvittäminen / tukihenkilönä toimiminen / laitekantarekisterin ylläpito / suunnitteluryhmän jäsen / TVT:n pedagogisen käytön tunteminen / sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniset järjestelyt / pienimuotoinen kouluttaminen Kelpoisuusehdot Tehtävään soveltuva vähintään toisen asteen perustutkinto Palvelussuhteen luonne ( ) virka ( ) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde ( ) määräaikainen, peruste__________________________________ Työaikamuoto: toimistotyöaika 36,25 h/vko Toteuttamisajankohta 1.1.2015 Palkkaus / hinnoittelutunnus 01ATK030 Arvio henkilöstökuluista € / vuosi (sis. palkka + henkilösivukulut ) 35 200 € Ottaminen ja erottaminen Sivistystoimenjohtaja Perustelut TVT on tullut kouluihin jäädäkseen. Laitteiden, oheislaitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen määrä kasvaa ja monipuolistuu jatkuvasti. Se, että TVT saadaan palvelemaan oppimista, tarvitaan a) sisältöä eli sähköistä materiaalia b) hyvät yhteydet ja laitteet ja c) TEKNINEN TUKI. Jos yksikin noista kolmesta "tukijalasta" puuttuu, niin TVT:n käyttö ontuu. Opettajat ovat pedagogiikan asiantuntijoita (huolehtivat a-kohdasta), jotka tarvitsevat ehdottomasti työparikseen teknisten tuen (huolehtimaan b- ja c-kohdista). Janakkalan kouluverkko on laaja ja tukea tarvitaan jokaisella koululla. Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi ja niiden järjestäminen edellyttää teknistä osaamista ja teknisiä järjestelyjä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö leviää myös esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen niin henkilöstölle kuin lapsillekin. Ja tässäkin yhteydessä on myös muistettava nuorisotoimi, liikuntatoimi ja kulttuuritoimi ja sivistystoimen hallinto. Sivistystoimi on yksin niin iso toimiala, että tarvitsemme ehdottomasti oman atk-tukihenkilön, joka pystyy huomioimaan tekniikan lisäksi pedagogiset erityistarpeet ja seuraamaan alan kehitystä. Janakkala 23.9.2014 ( Jouni Wilpola Sivistystoimenjohtaja ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015 ( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan 159 10. INVESTOINTIOSA, INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2015 – 2018 KUSTANNUS ARVIO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHTEENSÄ 0 0 0 100 000 150 000 -50 000 100 000 200 000 -100 000 100 000 200 000 -100 000 100 000 300 000 -200 000 0 400 000 850 000 -450 000 KUSTANNUS ARVIO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHTEENSÄ 4 950 000 1 545 000 1 545 000 0 60 000 3 150 000 0 0 0 0 0 0 0 0 60 000 60 000 60 000 60 000 4 950 000 4 950 000 1 545 000 1 545 000 1 545 000 1 545 000 0 0 0 0 3 090 000 3 090 000 SIVISTYSTOIMI *128235 Turengin koulun laajennus *128217 Korkeavuorenpellon päiväkoti *128253 Turengin yk/lukio, tekninen työ ja kemian luo 0 0 0 0 600 000 0 0 600 000 513 000 0 52 000 461 000 1 926 000 0 1 926 000 0 1 576 000 566 000 1 010 000 0 4 615 000 566 000 2 988 000 1 061 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA/KOHDISTAMATTOMAT *128450 RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTO 0 0 1 278 000 1 278 000 1 065 000 1 065 000 2 394 000 2 394 000 2 115 000 2 115 000 6 852 000 6 852 000 PERUSTURVA JA SIVISTYSTOIMI *128201 Tervakosken TK-talon peruskorjaus *128218 Nikkari ykkösen peruskorjaus 0 0 0 10 000 0 10 000 560 000 0 560 000 20 000 20 000 0 33 000 33 000 0 623 000 53 000 570 000 3 784 000 -3 784 000 0 0 15 240 000 -15 240 000 KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET JA OSUUDET KIINTEÄ OMAISUUS YHTEENSÄ 300TULOT ## MENOT 300NETTO TALONRAKENNUS PERUSTURVA Tapailakoti *128252 Tapailakodin peruskorjaus Turengin terveysasema *128244 Turengin terveysasema, vaihe 2 (B1-B2) TALONRAKENNUS YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTO 4 950 000 -4 950 000 3 433 000 -3 433 000 3 683 000 -3 683 000 4 340 000 -4 340 000 160 KUSTANNUS ARVIO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHTEENSÄ Yritystoiminnan infra 0 420 000 20 000 380 000 90 000 910 000 Asuntotuotannon infra 0 100 000 1 210 000 1 310 000 830 000 3 450 000 Muut infrahankkeet 0 929 000 442 000 514 000 717 000 2 602 000 Viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-al. 0 155 000 145 000 425 000 130 000 855 000 Liikunta- ja nuorisolautakunnan infra-invest. 0 20 000 250 000 0 0 270 000 KUNNALLISTEKNIIKKA KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ 300TULOT ## MENOT ## NETTO 0 0 KUSTANNUS ARVIO 1 624 000 -1 624 000 2 067 000 -2 067 000 2 629 000 -2 629 000 1 767 000 -1 767 000 0 0 8 087 000 -8 087 000 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHTEENSÄ Kunnanhallitus 128515 Internetsivujen uusinta 128724 Värikopiokoneen uusinta 128739 Monistuskoneen uusinta 128531 Populus HR-osioiden käyttöönotto 0 0 0 0 0 11 000 0 11 000 0 0 77 000 50 000 0 11 000 16 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 000 50 000 11 000 11 000 16 000 Perusturvalautakunta 128228 B-talon vanhustyön huoneiden kalustus 128229 Kyterinhovi kalustaminen 128546 Kotihoidon Rai-järjestelmä 128547 Kotihoidon mobiili 128212 Effica-osioiden hankinta 128223 Turengin terveysaseman opasteet ja kyltit 128233 Terveyskeskuskort., hlöturva- ja kutsulaittee 128234 Laboratorio, ekg-laitteet 128526 Höyryautoklaavi 128527 Turengin terveysaseman kalustaminen 128538 Ilmoittautumisen itsepalvelulaite 128539 Suun terveydenhuolto, hoitokoneyksiköt 2 kpl 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 867 000 0 514 000 22 000 160 000 92 000 0 0 30 000 30 000 0 19 000 0 192 000 0 0 0 0 97 000 0 0 0 0 50 000 0 45 000 345 000 25 000 0 0 0 50 000 15 000 205 000 0 0 50 000 0 0 73 000 0 0 0 0 28 000 0 0 0 0 0 0 45 000 1 477 000 25 000 514 000 22 000 160 000 267 000 15 000 205 000 30 000 30 000 100 000 19 000 90 000 IRTAIN OMAISUUS 161 KUSTANNUS ARVIO 0 0 0 TA 2015 10 000 0 10 000 TS 2016 309 000 0 309 000 TS 2017 0 0 0 TS 2018 315 000 315 000 0 YHTEENSÄ 634 000 315 000 319 000 Elämänlaatulautakunta 128717 Uimahallin kortinlukijalla toimiva portti 0 0 10 000 10 000 0 0 0 0 0 0 10 000 10 000 Tekninen lautakunta 128060 Kotipalvelun auto 128062 Ruoansäil.tilat ja -valm.laitt 128503 Pienoistraktori 128517 Ruohonleikkuri 128220 Puhtauspalveluiden koneet ja laitteet 128222 Keskuskeittiön varavoimala 0 0 0 0 0 0 0 90 000 20 000 30 000 0 0 15 000 25 000 85 000 20 000 30 000 35 000 0 0 0 50 000 0 30 000 0 20 000 0 0 30 000 0 30 000 0 0 0 0 255 000 40 000 120 000 35 000 20 000 15 000 25 000 IRTAIN OMAISUUS jatkuu Kasvatus- ja koulutuslautakunta 128542 Korkeavuoren päiväkodin ensikert. kalustamine 128550 Turengin yhteiskoulun TN- ja FYKE -tilat, var IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ 300TULOT ## MENOT ## NETTO INVESTOINNIT YHTEENSÄ 300TULOT ## MENOT ## NETTO 0 0 988 000 -988 000 663 000 -663 000 395 000 -395 000 418 000 -418 000 0 0 2 464 000 -2 464 000 0 4 950 000 -4 950 000 100 000 6 195 000 -6 095 000 100 000 6 613 000 -6 513 000 100 000 7 564 000 -7 464 000 100 000 6 269 000 -6 169 000 0 400 000 26 641 000 -26 241 000 162 JANAKKALAN VESI KUSTANNUS ARVIO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 0 320 000 120 000 20 000 20 000 YHTEENSÄ 0 480 000 ## Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto 0 200 000 500 000 670 000 530 000 1 900 000 ## Laitosten rakentaminen 0 100 000 220 000 0 0 320 000 UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ ## MENOT 300NETTO 0 0 620 000 -620 000 840 000 -840 000 690 000 -690 000 550 000 -550 000 0 2 700 000 -2 700 000 Peruskorjaus ## Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto 0 330 000 230 000 230 000 300 000 0 1 090 000 ## Laitosten peruskorjaus 0 360 000 270 000 800 000 700 000 2 130 000 690 000 -690 000 500 000 -500 000 1 030 000 -1 030 000 1 000 000 -1 000 000 1 310 000 -1 310 000 1 380 000 -1 380 000 1 720 000 -1 720 000 1 590 000 -1 590 000 100 000 7 505 000 -7 405 000 100 000 7 993 000 -7 893 000 100 000 9 284 000 -9 184 000 100 000 7 859 000 -7 759 000 VESIHUOLTOLAITOSINVESTOINNIT Uudisrakentaminen ## Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto PERUSKORJAUS YHTEENSÄ ## MENOT 0 300NETTO 0 JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ ## MENOT 0 300NETTO 0 JANAKKALAN KUNTA JA JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 300TULOT ## MENOT 4 950 000 300NETTO -4 950 000 0 3 220 000 -3 220 000 0 6 000 000 -6 000 000 0 400 000 32 641 000 -32 241 000 163 11. JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA V. 2015 – 2018 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 PERUSTELUOSA Yleistä Janakkalan Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisista talousvesi- jätevesi- ja hulevesipalveluista laitoksen toiminta-alueen asuin-, liike-, palvelu- sekä teollisuustoiminnoille. Laitoksen hallinto hoidetaan kuntalain liikelaitoksia koskevien säädösten mukaisesti. Janakkalan Vesi liikelaitosta johtaa valtuuston asettamana toimielimenä johtokunta. Johtokunta toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. Toiminta Jätevesien puhdistustoiminta on puhdistamon saneerauksen jälkeen toiminut tasaisesti. Jätevedenpuhdistamolle jätetään uusi jätevesien laskulupahakemus syyskuun loppuun mennessä. Tulevat lupaehdot voivat edellyttää lisäinvestointeja jätevedenpuhdistukseen ja samalla kasvattaa suunnitelmakauden investointimääriä nyt esitetyistä. Talousveden laadun ja määrän turvaamiseksi Kuumolan vedenottamon ja sen lähialueen vesijohtoverkoston saneeraus aloitetaan syksyn 2014 aikana ja valmistuu 2015 alkukesällä. Vedenottamon saneeraukseen ja laajennukseen on varauduttu vuosina 2017 ja 2018. Verkostojen vuotovesikorjauksia jatketaan edelleen Turengin ja Tervakosken jätevesiverkoston alueella. Tervakoskella pyritään tehostamaan kiinteistöillä syntyvien hulevesien erottelua jätevesiverkostosta. Verkostojen peruskorjaus ja laajennus hoidetaan kilpailutettuina urakoina kunnan katuhankkeiden yhteydessä sekä kaivamattomalla tekniikalla. Uusi vesihuoltolaki astui voimaan 1.9.2014. Lakiuudistuksessa on muutoksia mm. hulevesien hallintaan ja asiakkaalle palvelun virheestä johtuvista hyvityksistä. Uudistunut talousvesiasetus astui myös voimaan syyskuun alussa. Laitoksilla tulee olla vuoden 2015 helmikuun loppuun mennessä valmiudet aloittaa desinfiointi kuuden tunnin kuluessa verkoston saastumisen havaitsemisesta. Talous Janakkalan Veden runsas investointimäärä rasittaa suunnitelmakauden taloutta. Talouden pitäminen tasapainossa edellyttää korotuksia vuosittain kaikkiin maksuihin. Maksut pystytään pitämään lähialueiden vesihuoltolaitosten vastaavien maksujen tasolla tai alapuolella. Käyttötalouden menoihin ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Investointimäärien on arvioitu suunnitelmakaudella olevan muutamia viime vuosia korkeammalla tasolla. Suunnitelmakauden investointimenot katetaan tulorahoituksen lisäksi liittymismaksuvaroilla ja lainarahalla. Suunnitelmakauden lopulla lainamäärä tullee olemaan 3,7 m€. Ari Kaunisto Toimitusjohtaja 164 Visio Janakkalan Vesi toimii tehokkaasti johdettuna itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena, jonka tunnusmerkkejä ovat laadukkaan tuotteen lisäksi ammattinsa osaava omatoiminen ja palveleva henkilökunta, nykyaikainen tekniikka sekä kohtuullinen hintataso. Janakkalan Vesi on sisäistänyt tehtävänsä vastuullisuuden yhteiskunnan toimintojen sekä ihmisten juomaveden laadun ja luonnon puhtauden turvaajana. Toiminta-ajatus Janakkalan Vesi tarjoaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa asukkaille, liike- ja palvelutoiminnoille sekä teollisuudelle. Päätuotteita ovat erinomaisesta pohjavedestä valmistettu hyvälaatuinen talousvesi sekä jätevesien tehokas puhdistaminen ennen luontoon palauttamista. Arvot Vesihuoltopalvelu on peruspalvelua, jonka tulee säilyä asiakkaan kannalta itsestäänselvyytenä ja yllätyksettömänä. Luonnollinen monopoliasema ei vaikuta palvelun laatuun, hintaan tai asiakkaiden oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Vesihuoltopalveluiden laadun takaamisessa osaavan henkilökunnan pysyvyys ja hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteet Tavoitteet – talousveden ja puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisina – vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito – vuotovesien vähentäminen Palvelujen määrää ja laatua koskevat muutokset – vesi- ja jätevesimäärän odotetaan pysyvän aiempien vuosien tasolla – energiakustannusten jatkuva nousu kasvattaa käyttökuluja KÄYTTÖTALOUS Janakkalan Vesi MYYNTITUOTOT TUET JA AVUSTUKSET TOIMINTATUOTOT - josta sisäiset (kunnalta) tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT - josta sisäiset (kunnalle) kulut TOIMINTAKATE TP 2013 3 454 034 1 401 3 455 435 TA 2014 3 482 000 1 000 3 483 000 TA 2015 3 534 230 1 000 3 535 230 272 348 3 745 211 727 216 000 684 742 572 211 491 938 81 993 1 830 883 720 000 497 000 524 000 80 000 1 821 000 720 000 520 000 515 000 85 000 1 840 000 74 201 39 792 67 754 1 628 297 1 662 000 1 695 230 TS 2016 3 585 814 1 000 3 586 814 TS 2017 3 639 602 1 000 3 640 602 TS 2018 3 694 196 1 000 3 695 196 727 198 525 200 520 150 85 850 1 858 398 734 471 530 452 525 352 86 709 1 876 983 741 812 535 757 530 605 87 576 1 895 749 1 728 416 1 763 619 1 799 447 165 SUORITTEET TP 2013 Vesilaitos Laskutettava talousvesimäärä m³ Talousveden kokonaiskust €/m³ Talousveden käyttömaksu € / m³ Viemärilaitos Laskutettava jätevesimäärä m³ Jäteveden kok.kust. €/m³ Jätevesimaksu €/m³ * TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 947 620 1,20 1,15 930 000 1,31 1,18 930 000 1,27 1,20 930 000 1,28 1,22 930 000 1,30 1,24 930 000 1,31 1,25 1 005 804 2,14 1,91 970 000 2,34 1,97 980 000 2,31 2,00 980 000 2,33 2,03 980 000 2,36 2,06 980 000 2,38 2,09 2015 Talousveden kustannukset: käyttökulut 0,70 €/m³, lainojen ja peruspääoman korko sekä poistot yht. 0,57 €/m³ Jäteveden kustannukset: käyttökulut 1,24 €/m³, lainojen ja peruspääoman korot sekä poistot yht 1,07 €/m³ *) pl erillishinnoittelu teollisuuden talous- ja jätevesisopimuksien perusteella *) käyttömaksun lisäksi veloitetaan perusmaksu TULOSLASKELMAOSA LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP 2013 3 446 151 3 745 9 284 -1 064 148 -491 938 -572 211 -684 742 -1 152 351 -81 993 475 946 -303 154 4 016 2 517 -52 798 -256 856 -33 172 792 172 792 -82 072 254 864 tuotot +1,5% tuotot +1,5% tuotot +1,5% tuotot +1,5% TA 2014 3 482 000 0 1 000 -1 021 000 -524 000 -497 000 -720 000 -1 150 000 -80 000 512 000 -525 856 3 500 2 500 -75 000 -456 856 TA 2015 3 534 230 0 1 000 -1 035 000 -515 000 -520 000 -720 000 -1 100 000 -85 000 595 230 -498 856 5 500 2 500 -50 000 -456 856 TS 2016 3 585 814 0 1 000 -1 045 350 -520 150 -525 200 -727 198 -1 200 000 -85 850 528 416 -498 856 5 500 2 500 -50 000 -456 856 TS 2017 3 639 602 0 1 000 -1 055 804 -525 352 -530 452 -734 471 -1 300 000 -86 709 463 619 -508 856 5 500 2 500 -60 000 -456 856 TS 2018 3 694 196 0 1 000 -1 066 362 -530 605 -535 757 -741 812 -1 250 000 -87 576 549 446 -508 856 5 500 2 500 -60 000 -456 856 2015-2018 YHT 14 453 842 0 4 000 -4 202 516 -2 091 107 -2 111 409 -2 923 481 -4 850 000 -345 134 2 136 711 -2 015 424 22 000 10 000 -220 000 -1 827 424 -13 856 -13 856 -40 699 26 843 96 374 96 374 0 96 374 29 560 29 560 0 29 560 -45 237 -45 237 0 -45 237 40 590 40 590 0 40 590 121 287 121 287 0 121 287 Vuosien 2015-2018 toimintamenoihin on huomioitu 1% vuosittaiset korotukset. 166 RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS2017 TS 2018 475 946 1 152 351 -303 154 512 000 1 150 000 -525 856 595 230 1 100 000 -498 856 528 416 1 200 000 -498 856 463 619 1 300 000 -508 856 549 446 2 136 711 1 250 000 4 850 000 -508 856 -2 015 424 0 Investointien rahavirta Investointimenot -617 175 Pysyvien vastaavien hyöd luovutusvoitot Toiminnan ja invest. rahavirta 707 968 Rahoituksen rahavirta Lainat lisäykset vähennykset Muut maksuvalm muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen* 2015-2018 YHT € TP 2013 -930 000 -1 310 000 -1 380 000 -1 720 000 -1 590 000 -6 000 000 206 144 -113 626 -150 440 -465 237 -299 410 -1 028 713 350 000 -658 088 131 680 -176 408 0 -665 780 75 000 -590 780 724 406 -685 780 75 000 113 626 840 440 -765 000 75 000 150 440 1 116 017 -725 780 75 000 465 237 874 410 3 555 273 -650 000 -2 826 560 75 000 300 000 299 410 1 028 713 531 560 -384 636 0 0 0 0 Liittymismaksuja arvioidaan laskutettavan vuosittain 75.000 € Lainamäärä 1.1.2015: 3.019 833€ Arvioitu lainamäärä kauden lopussa 31.12.2018 : 3.748 546 € 167 INVESTOINNIT HANKERYHMÄKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2015-2018 HANKERYHMÄ TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 2015-2018 YHTEENSÄ Uudisrakentaminen Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto Laitosten rakentaminen 320 000 200 000 100 000 120 000 500 000 220 000 20 000 670 000 0 20 000 530 000 0 480 000 1 900 000 320 000 UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ 620 000 840 000 690 000 550 000 2 700 000 Peruskorjaus Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto Laitosten peruskorjaus 330 000 360 000 230 000 270 000 230 000 800 000 300 000 700 000 1 090 000 2 130 000 PERUSKORJAUS YHTEENSÄ 690 000 500 000 1 030 000 1 000 000 3 220 000 Irtaimisto Pakettiauton hankinta 40 000 40 000 80 000 IRTAIMISTO YHTEENSÄ 40 000 40 000 80 000 1 590 000 6 000 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ € 1 310 000 1 380 000 1 720 000 2003-2014 investoinnit yhteensä 19 m€ TS 2015-2018 6 m€ 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 168 12. JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT 12.1 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta Kunta TA 2015 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 28 668 911 13 467 665 5 575 841 1 381 222 8 244 184 95 000 111 874 582 45 978 770 45 647 565 6 304 382 6 023 019 7 920 845 -83 110 670 62 081 000 23 222 277 69 631 94 775 594 856 620 000 0 2 262 238 3 890 792 0 -1 628 554 0 -1 628 554 Janakkalan Vesi TA 2015 Eliminointi 3 535 230 3 534 230 0 1 000 0 0 1 840 000 720 000 520 000 515 000 0 85 000 1 695 230 0 0 -498 856 5 500 2 500 50 000 456 856 1 196 374 1 100 000 0 96 374 0 96 374 6 717 576 8 065 0 6 301 853 6 559 731 189 199 0 6 278 563 456 856 456 856 Yhteensä 19 176 648 10 284 319 5 567 776 1 382 222 1 942 331 95 000 100 687 088 46 698 770 39 607 834 6 630 183 6 023 019 1 727 282 -81 415 440 62 081 000 23 222 277 -429 225 100 275 140 500 670 000 0 3 458 612 4 990 792 0 -1 532 180 0 -1 532 180 169 12.2 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta Kunta Janakkalan Vesi Yhteensä Ta 2015 Ta 2015 Ta 2015 Toiminnan rahavirta 2 262 1 196 3 458 - vuosikate 2 262 1 196 3 458 Investointien rahavirta -6 095 -1 310 -7 405 - investointimenot -6 195 -1 310 -7 505 1000 € - satunnaiset erät - tulorahoituksen korjauserät - rahoitusosuudet ivestointimenohin - pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 0 100 100 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 833 -114 -3 947 Rahoitustoiminnan rahavirta 3 833 113 3 946 Antolainauksien muutokset - antolainasaamisten lisäys - antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset 3 833 113 3 946 - pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 025 799 11 824 - pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 192 -686 -7 878 0 0 0 - lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 170
© Copyright 2024