LIMINGAN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA 2015–2017
LIMINGAN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA 2015–2017 Kunnanhallitus 31.8.2015 Kunnanvaltuusto 7.9.2015 Sisällys 1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 4 2. TYÖLLISTÄMISEN LAINSÄÄDÄNTÖ.................................................................................................. 6 3. 4. 2.1. Työmarkkinatukilainsäädäntö ................................................................................................. 6 2.2. Työvoiman palvelukeskuslainsäädäntö ................................................................................... 6 2.3. Uusi palkkatukijärjestelmä ...................................................................................................... 9 TYÖLLISTÄMISEN NYKYTILANNE ................................................................................................... 10 3.1. Limingan työllisyystilanne ..................................................................................................... 10 3.2. Nykytilan kuvaus.................................................................................................................... 12 TYÖLLISTÄMISEN TAVOITTEET...................................................................................................... 12 4.1. 5. Työllistämisen tavoitteet ....................................................................................................... 12 TYÖLLISTÄMISEN KEINOT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET ............................................................ 14 5.1. Kunnan tarjoamat työllistämisen keinot ............................................................................... 14 5.1.1. Työkokeilu ..................................................................................................................... 14 5.1.2. Palkkatuella työllistäminen ........................................................................................... 15 5.1.3. Oppisopimuskoulutus.................................................................................................... 17 5.1.4. Työpajatoiminta ............................................................................................................ 17 5.1.5. Kuntouttava työtoiminta ............................................................................................... 20 5.1.6. Koululaisten kesätyöllistäminen .................................................................................... 21 5.2. Kumppaneiden palvelut ........................................................................................................ 22 5.2.1. Yritysten kuntalisä ......................................................................................................... 22 5.2.2. Yhdistyksen kuntalisä .................................................................................................... 23 5.2.3. Sosiaalinen yritys ........................................................................................................... 25 5.3. Työllistämisen tukipalvelut.................................................................................................... 26 2 5.3.1. Etsivä nuorisotyö ........................................................................................................... 26 5.3.2. Työttömien terveystarkastukset ................................................................................... 26 5.3.3. Työkykykartoitukset ja eläkeselvitykset ........................................................................ 27 5.3.4. Työvoiman palvelukeskus.............................................................................................. 28 5.3.5. Yrittäjyyskasvatus .......................................................................................................... 28 6. TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVÄT HANKKEET...................................................................................... 29 7. ESITYS TYÖLLISTÄMISEN ORGANISOINNISTA ............................................................................... 30 8. 7.1. Työllistämisen organisointi 1.1.2016- ................................................................................... 30 7.2. Työllistämisen budjetti .......................................................................................................... 32 TYÖLLISYYDEN SEURANTA ............................................................................................................ 32 3 1. JOHDANTO Työelämään osallistuminen ja toimeentulon hankkiminen ovat jokaisen perusoikeus. Sosiaalisen työllistämisen toimialan tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia sekä edistää ja ylläpitää heidän työ- ja toimintakykyään. Limingan kunnan työllisyysohjelman tarkoituksena on koota yhteen työllistämisen lainsäädännön uudistukset, kartoittaa työllistämisen nykytilannetta ja asettaa työllistämistä edistävät keskeiset tavoitteet seuraavalle kolmelle vuodelle. Limingan kunnanvaltuusto on määritellyt yhdeksi strategiseksi päämääräksi kaudelle 2013–2016 työllisyyden edistämisen. Vastaava tavoite sisältyy myös Limingan hyvinvointikertomukseen ja talousarvioon vuosittaisina toimenpiteinä. Työllistämistä edistävän toimialan muodostavat julkisen ja kolmannen sektorin yksiköt, jotka työllistävät ja tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Lisäksi työllistymistä tukevat hankkeet ja projektit, sosiaalipalvelusäätiöt, sosiaaliset aatteelliset yritykset, yhdistykset työpajat, sekä tuotannolliset kehitysvammaisten työkeskukset, työtoiminta- ja päivätoimintayksiköt. Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on siirtynyt yhä enemmän kuntien harteille. Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus jakoi yli 500 päivää työttömyyden perusteella passiivista työmarkkinatukea saavien kustannukset valtion ja kuntien kesken. Lainsäädäntöä muutettiin edelleen kunnille taloudellisesti raskaammaksi 1.1.2015 alkaen, kun kunnille siirrettiin rahoitusvastuuta yli 300 päivää työttömänä olleista henkilöistä. Lakiuudistuksen seurauksena kuntien taloudelliset velvoitteet kasvavat pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoitamisessa, kun kunnan maksuosuus työmarkkinatuen kustannuksista nousee. Kuntien vastuu 300–999 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuen kustannuksista on 50 % ja yli 1000 päivää työttömänä olleista 70 %. Aktiivitoimiin osallistuvien tuen saajien kustannuksista vastaa valtio. Kela laskuttaa kunnilta passiivisen työmarkkinatuen maksuosuuden kuukausittain jälkikäteen. Määräraha varataan vuosittain talousarviossa. Vuodesta 2006 lähtien työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena on ollut rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, työllisyysasteen pitkäaikaistyöttömyyden nostaminen väheneminen. ja Uudistukseen työttömyysaikojen on liittynyt lyheneminen lisäksi sekä toimeentulotuen rahoituksen uudistus siten, että valtio osallistuu perustoimeentulotuen rahoitukseen, jotta työmarkkinatuesta kunnille syntyvät kustannukset tulisivat kompensoitua. Pitkäaikaistyöttömille 4 suunnatut aktivointitoimenpiteet tuovat vastaavasti säästöjä kunnan toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenoihin. Kunnat ovat osallistuneet työmarkkinatukiuudistuksen toteutukseen rahoittajana ja palveluiden tarjoajina. Kuntien tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja pääasiallinen rahoittaminen. Kunnat rahoittavat ja järjestävät lisäksi muita työttömien työllistymistä edistäviä palveluja, kuten työpajatoimintaa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja. Työllisyyspalveluihin liittyvät lainsäädäntömuutokset 1.1.2015 o Työmarkkinatukilainsäädännön uudistus o Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) o Palkkatukilainsäädännön uudistus Vuonna 2013 voimaan tullut Nuorisotakuu velvoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta (TEM/1778/03.01.04/2010). Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen nuorten syrjäytymiskehitykseen. Nuorisotakuuta toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osattomuus työelämästä johtaa helposti syrjäytymiseen myös muusta yhteiskunnan toiminnasta. Yhden nuoren syrjäytymisen työmarkkinoilta on arvioitu maksavan yhteiskunnalle yli 1 milj. euroa, mikäli syrjäytymien kestää koko työiän, eli noin 40 vuotta. Nuorena eläkkeelle päätyminen merkitsee yleensä myös koko elämän mittaista köyhyyttä. Sosiaalitoimi on niin ikään tärkeässä roolissa pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 (Sosiaalihuoltolaki ¨1301/2014). Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja lisääntymistä ja parantaa sosiaalipalveluiden saatavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä tehostaa nykyistä palvelutuotantoa, vahvistaa sosiaalihuollon ja sen erityspalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa sosiaalihuollon edellytyksiä yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. 5 2. TYÖLLISTÄMISEN LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1. Työmarkkinatukilainsäädäntö Työttömyysturvalain (1290/2002) 2 §:n mukaan ”työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työmarkkinatukea maksetaan työnhakijalle, joka ei ole ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla tai on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.” Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen työmarkkinatuki rahoitetaan valtion varoista sen maksuerän loppuun, jonka aikana henkilölle on maksettu työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivältä. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä. Seuraavasta työttömyyden perusteella maksetusta maksuerästä lukien työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan: 2.2. o 300–999 pv työttömyyttä – kunta maksaa 50 % työmarkkinatuesta o yli 1000 pv työttömyyttä – kunta maksaa 70 % työmarkkinatuesta. Työvoiman palvelukeskuslainsäädäntö Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin laissa säädetään. TE–toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli on ulotettu koko maahan lainsäädännöllä 1.1.2015 alkaen (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 183 /2014). Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Palvelujen tarjoamisesta säädetään erikseen. Lakimuutos tarkoittaa sitä, että viranomaisten vastuu pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmentyy; työttömät työnhakijat siirtyvät TE–toimistosta, kunnasta tai Kelasta 6 palvelukeskuksen asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen, jos asiakkaalla on moniammatillisen tuen tarve. TYP:ssä TE–toimiston, kuntien ja Kelan olemassa olevat palvelut tarjotaan yhteisessä toimintapisteessä. Uudistusten tavoitteet o Rakennetyöttömyyden alentaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen o Kunnan ja valtion työnjaon selkeyttäminen sekä yhteistyön kehittäminen o Kuntien vaikutusmahdollisuuksien järjestämisessä o Työttömyydestä aiheutuvien julkisten menojen alentaminen o Pitkäaikaistyöttömien yhdenvertaisuuden parantaminen; asiakas saa samanlaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta o Palvelujärjestelmän toimivuuden parantaminen o Pirstaleisen palvelujärjestelmän kokoaminen, jotta työtön saa tarkoituksenmukaisempana kokonaisuutena eri viranomaisten palvelut o Henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun tarjoaminen lisääminen pitkäaikaistyöttömien palvelujen nopeammin ja Työtön ohjataan monialaiseen yhteistyöpalveluun silloin, kun hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE -toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista. TE -toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen silloin, kun työtön on: o saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää o täyttänyt 25-vuotta ja ollut työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta o alle 25-vuotias ja ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta. 7 Kelalla on oikeudet antaa sekä TE -toimistolle että kunnan sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle viranomaiselle monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi tieto työttömälle maksetuista työmarkkinatukipäivistä. Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole monialaisen yhteispalvelun tarvetta. Kartoitusjakso Kartoitusjakso alkaa silloin, kun TE–toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen 3kk kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut. Kartoitusjakson aikana TE -toimisto, kunta ja Kela selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn. Kartoituksessa käytetään eri TE -toimistolla, kunnalla ja Kelalla olevia tietoja, minkä lisäksi TE toimisto voi hankkia osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, työkyvyn arviointeja ja uravalmennusta sekä järjestää työkokeiluja. Monialaisen työllisyyssuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen: Monialainen työllisyyssuunnitelma o TE–toimisto, kunta ja työtön laativat yhdessä kartoitusjakson aikana monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. o TE–toimiston ja kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista vähintään 6 kuukauden välein. o Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja, niin Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen ja seurantaan o Työtön on velvollinen osallistumaan em. suunnitelman laatimiseen ja hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin o Velvollisuuksien laiminlyönnistä aiheutuvista seuraamuksista työttömyysturvalaissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa 8 säädetään 2.3. Uusi palkkatukijärjestelmä Palkkatukijärjestelmä on uudistunut vuoden 2015 alussa (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012). Lakimuutoksella on siirrytty uuteen palkkatukijärjestelmään, jossa perustuki ja lisäosa mallista on siirrytty prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Uudessa mallissa palkkatuen määrä on joko 30 %, 40 % tai 50 % palkkakustannuksista. Tukitaso ja tuen enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan työttömyyden keston tai vamman/sairauden aiheuttaman pysyvän tai pysyväluontaisen tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatukea voidaan myöntää uudestaan, kun o tuella palkattava on enimmäiskeston täytyttyä ollut 10 kk työttömänä työnhakijana viimeisen 12 kk:n aikana o enimmäiskeston laskenta aloitetaan alusta, kun on kulunut 24 kk viimeisimmän palkkatukijakson päättymisestä. Palkkatukea hakeva työnantaja ilmoittaa palkkatukihakemuksessa mm. onko se tarjonnut työtä työsopimuslain edellyttämällä tavalla osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen. 9 3. TYÖLLISTÄMISEN NYKYTILANNE 3.1. Limingan työllisyystilanne Heinäkuussa 2015 työttömyysaste oli koko maassa 14,5 %, Pohjois-Pohjanmaalla lukema oli 16,9 % ja Limingassa 12,2 %. Limingan työttömyysaste on pysytellyt samoilla lukemilla edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin lukema oli samaan vuodenaikaan 12,1 %. Työttömyysasteet 2015 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % Liminka 8,0 % PP- maa 6,0 % Koko maa 4,0 % 2,0 % 0,0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä Kuvio 1. Työttömyysaste Liminka, PP–maa ja koko maa 2015. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu Limingan kunnan v. 2009–2015 aikavälin työttömyysaste (%), alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärä. Työttömyysaste 31.7 2015 2014 2013 2012 2011 2010 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 Kuvio 2. Työttömyysaste Limingassa heinäkuussa vuosina 2012–2015 (%). 10 Alle 25-vuotiaat työttömät 31.7 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kuvio 3. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä heinäkuussa vuosina 2009–2015. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli 12,3 % ja pitkäaikaistyöttömien osuus 23,9 %. Pitkäaikaistyöttömät 31.7 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 0 20 40 60 80 100 Kuvio 4. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä heinäkuussa vuosina 2009–2015. 11 120 3.2. Nykytilan kuvaus Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä tuetaan lukuisten eri tahojen ja itse tuottamien tai rahoittamien toimenpiteiden, palveluiden sekä tukien avulla (mm. työhallinto, kunnat, Kela, ESR, RAY, 3. sektori). Kyse on välittömästä työllistämisestä ja sen tukemisesta, työllistymismahdollisuuksien tarjoamisesta sekä toimintakykyä parantavista palveluista. Osa edellä mainituista toimenpiteistä tai palveluista toteutetaan sosiaalisen työllistämisen toimialan piirissä (erityistyöllistämisen yksiköt, työllistymistä tukevat projektit ja sosiaaliset yritykset), heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille tarjottuina työllistämispalveluina. Limingassa on tällä hetkellä alla olevia erilaisia palvelumalleja sosiaalisen työllistämisen edistämiseksi. Työkokeilu Palkkatuella työllistäminen Kuntouttava työtoiminta Oppisopimuskoulutus Työpajatoiminta (aktivointisuunnitelma) TE ja TYP-yhteistyö Yritysyhteistyö Yhdistysyhteistyö Koululaisten kesätyöllistäminen, kesätyöseteli, sankaritarina Työttömien terveystarkastukset Etsivä nuorisotyö Kehitysvammahuollon palvelut 4. TYÖLLISTÄMISEN TAVOITTEET 4.1. Työllistämisen tavoitteet Työllistämisessä ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Työllistämiseen rakennetaan pysyvä toimintamalli, jotta pystytään kehittämään pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa. Työllistämistoiminnan tulee työmarkkinoita, elämänhallintaa ja yhteiskuntaa. 12 olla tavoitteellista – kohti avoimia Limingan keskeisimmät tavoitteet vuosille 2015–2017 työllistämisen edistämiseksi ovat: Tavoite Mittari Vaikuttavat työllistämispalvelut, joilla o työllisyysaste paranee Työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien lukumäärä o Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista ei nouse o Aktivointiaste vähintään 80 % 300–500 pv. työttömänä olleista Sosiaalisen työllistämisen uuden toimintamallin o vakiinnuttaminen Uusi toimintamalli käytössä vuoden 2016 alussa Nuorten työpajatoiminnan vakiinnuttaminen ja o Toimintamallin seuranta työryhmässä o Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella nuorisotyöttömyyden väheneminen olevien alle 25-vuotiaiden osallistuminen aktiivitoimenpiteisiin 100 % (yli 6 kk työttömänä olleet) Osallisuuden ja kumppanuuden kehittäminen, o Yritysten ja yhdistysten palkkatuetun työn mm. yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin, kuntalisän käyttö yritysten ja seutukuntien kanssa Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen o Yrittäjyyskasvatus on huomioitu uusissa opetussuunnitelmissa Hanketyön hyödyntäminen työllisyyspalveluissa o Käynnissä olevia omia / yhteisiä hankkeita on vähintään 5 kpl työllistämispalveluissa 13 5. TYÖLLISTÄMISEN KEINOT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET Henkilön jäädessä työttömäksi, on hänellä useampi vaihtoehto valittavanaan edetessään kohti työllisyyttä: 5.1. Työkokeilu kunnan toimipisteet yritykset yhdistykset Palkkatuella työllistäminen kunnan toimipisteet yritykset + kuntalisä yhdistykset + kuntalisä Kuntouttava työtoiminta kunnan toimipisteet yhdistykset Oppisopimus koulutus kunnan toimipisteet yritykset +kuntalisä yhdistykset + kuntalisä Yrittäjyys yrittäjyystuet oma yritys sosiaalinen yritys Kunnan tarjoamat työllistämisen keinot 5.1.1. Työkokeilu Työnhakija voi osallistua työkokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun ajalta maksetaan taloudellista tukea. Työkokeilusta tehdään sopimus, jonka allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, TE–toimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä. Kyseessä ei ole työsuhde. TE–toimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse. Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Jos työkokeilu tapahtuu rikostaustan selvittämislain soveltamispiirin kuuluvissa tehtävissä, TE– toimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työkokeilusopimuksen tekemistä. 14 Työkokeiluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä tietyn edellytyksin kulukorvausta joko 9 tai 18 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan vain osallistumispäiviltä. Kela maksaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ja kulukorvauksen työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta työkokeilun ajalta on haettava omasta työttömyyskassasta. TE–toimisto antaa maksajalle työkokeilusta työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella etuudet maksetaan. Työkokeilun kehittäminen: o Työkokeilupaikkoja tarjotaan pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja nuorille yksilöllisen suunnitelman mukaan yrityksissä, yhdistyksissä ja kaikissa kunnan yksiköissä o Työkokeilujakson tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta lisätään tehostamalla alku- ja loppuarviointia sekä seurantaa ja antamalla vinkkejä avoinna olevista työ- ja opiskelupaikoista. Samaan aikaan tehdään työ- ja opiskeluneuvontaa. 5.1.2. Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, alle 25-vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Ihanteellisessa tapauksessa palkkatukityö on linkki avoimille työmarkkinoille. Tietyissä tilanteissa palkkatukityö on kuitenkin enemmän työntekijän voimaantumista työntekoon, mistä on vielä matkaa palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tukea voivat saada valtion virastot ja laitokset, kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten esim. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet. Sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää palkkatukea muista yrityksistä poikkeavin ehdoin. Limingan kunta tukee yhdistyksiä ja yrityksiä kuntalisällä heidän työllistäessään työttömän työnhakijan palkkatuella. 15 Limingan palkkatukityöllistämisen prosessikaavio: Yksikön esimies hakee rekrytointiluvan johtoryhmältä Aktivointiryhmä etsii muutaman henkilön pitkäaikaistyöttömien listalta tai TEtoimistosta Luvan myöntämisen jälkeen tieto työllistämispalveluihin Aktivointityöryhmä tekee alkukartoituksen Palkkatukihakemus TE-toimistoon sähköisenä hakuna Työyksikkö haastattelee Päätös tuesta 2 viikon kuluessa. Päätöksestä ilmoitetaan työyksikköön. Työyksikkö tekee työsopimuksen. Työntekijän pidettävä lomat ennen työsuhteen päättymistä Työsopimukseen: Tuella palkattu voi päättää määräaikaisen sopimuksen kesken sopimuskauden, jos hän saa jäljellä olevaa palkkatukijaksoa pidempikestoisen työpaikan tai koulupaikan Palkkatukityöllistämisen kehittäminen: o Jokaisen palkkatukipaikan tavoitteena on osallisuuden lisääminen siten, että henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille tai hänellä on jatkosuunnitelma / siirtyminen ansiosidonnaiselle päivärahalle palkkatukijakson jälkeen. o Palkkatuen käyttöä, kohdentamista ja seurantaa kunnan sisällä tehostetaan. o Kaikki hallintokunnat osallistuvat vuosittain palkkatukityöllistämisen työsuunnitelman päivitykseen. o Vuosittaisena tavoitteena on työllistää kuntaan palkkatuella noin 20–25 henkilöä. 16 5.1.3. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Työnantaja tarjoaa opiskelijalle työtehtäviä, joita ammatti tai tutkinto edellyttää sekä järjestää työt niin, että opiskelija voi osallistua koulutukseen oppilaitoksessa ja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan. Limingan kunta tekee ammattioppilasyhteistyötä Luovin kanssa mm. opintojen osasuorittamisesta työpajalla. Oppisopimustoimintaa pidetään yllä OSAO:n, OSEKK:in, Raahen AIKUN ja JEDUN kanssa. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen: o Oppisopimuskoulutuspaikoista tehdään selvitys kuntaan, yrityksiin ja yhdistyksiin. o Laajennetaan oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta uusille koulutusaloille. Lisäksi käytännön ja teorian yhteensovittamista koulun ja kunnan välillä kehitetään. o Tavoitteena on 8 oppisopimuspaikkaa vuosittain o Kunnassa on oltava näytön vastaanottajia. 5.1.4. Työpajatoiminta Limingan kunnassa työpajatoimintaa on tarjottu nuorille ja myös yli 29 -vuotiaille. Rytipaja järjestää kuntouttavaa työtoimintaa työttömille ja edistää nuorten sijoittumista ammatillisiin opintoihin, oppisopimuskoulutukseen ja työelämään. Toimialoina ovat tekstiili- ja virikepaja, puutyöt sekä muut tekniset työt. Eräpajatoiminnan sisältönä on mm. liikuntaa ja elämysretkeilyä luonnossa. Eräpajan työtoimintana on ulkoilu- ja retkeilyalueiden huoltoa ja rakentamista. Toiminnan tavoitteina ovat mm. kädentaitojen sekä erä- ja elämäntaitojen kehittäminen. Rytipajan toiminnan rinnalla on aloitettu hankerahoituksella taidepaja -hanke Taide ja Kulttuurikeskus TaiKu. Nuoret, jotka tarvitsevat taidetyöpajatoimintaa ohjataan TaiKu: n toimintaan. Taidepajan toimintaa kehitetään edelleen lisäämällä yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä. 17 Rekrytoiduille työntekijöille järjestetään erilaisia kortti- ja lupakoulutuksia, mm. hygieniapassi, työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukortit. Paja on saanut lisää työtiloja ja henkilöstöresursseja toimintakeskuksesta toimintojen yhdistämisen kautta. Työpajan väliaikaiset tilat sijaitsevat virastotalolla. Jatkossa työpajatoiminnoissa eriytetään nuorten työpajatoiminta ja muut työpajatoiminnot. Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminta sijoittuu vuoden 2016 alusta nuorisotoimen alaisuuteen. Nuorten työpajatoiminta voi toimia seinättömänä työpajana ja starttipajatoimintana. Taidepaja TAIKU:n toiminta vakinaistetaan nuorten työpajatoiminnan yhteyteen hankerahoituksen päättyessä. Seinätön työpaja Seinättömän työpajan tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta nuorille työnhakijoille ja auttaa heitä työllistymään saattamalla työnantajia ja työnhakijoita yhteen ns. matalan kynnyksen toiminnalla. Seinättömän työpajatoiminnan asiakkaana on alle 29-vuotiaita ammatillisen koulutuksen omaavia nuoria. Asiakkuuden edellytyksenä on vähintään kuuden kuukauden työttömyys. Seinättömän työpajan jakson suunnittelu ja toteutus lähtee aina nuoren työnhakijan tilanteesta. Suunnittelussa huomioidaan mm. työttömyyden kesto, ammattitaito ja osaaminen. Tapauskohtaisesti on mahdollista käyttää esim. työkokeilun ja palkkatuetun työn yhdistämistä. Työnantajaan ei kohdistu kuluja koko seinättömän työpajajakson aikana. Starttipaja Starttipaja on kohdennettu 16–29 -vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat valmennusta koulutus- ja työmarkkina-asemansa parantamiseksi. Starttipaja tarjoaa toiminnallista starttivalmennusta nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden. Toimintaan sisältyy koulutukseen ja työelämään aktivointia, nuorten elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen tukemista ja parantamista. Starttipajalla nuoren kanssa kartoitetaan hänen lahjakkuutensa ja kehittämistarpeensa. Starttipajatoimintaan saa nuorten työpajatoiminnan valtiontukea. 18 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen: o Nuorten työpajatoiminta siirretään nuorisotoimen alaiseksi toiminnaksi. Taidepaja TAIKU toiminta vakinaistetaan nuorten työpajatoiminnan yhteyteen hankerahoituksen päättyessä. Työpajan valtionosuus kohdistetaan nuorten työpajatoimintaan. o Nuorten työpajatoimintaan toteutetaan seinättömänä työpajana ja starttipajatoimintana. Seinättömässä työpajassa kehitetään matalan kynnyksen ryhmätoimintoja. o Tehdään yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kehitetään seudullista toimintaa nuorten työpajatoiminnan osalta Muut työpajatyyppiset toiminnat Muut työpajatoiminnot kuin nuorten työpaja sijoittuisivat hallinto-osastolle työllistämispalvelujen alaiseksi toiminnaksi. Työpajatyyppisiä toimintoja voi olla useanlaisia ja toimintoja järjestetään asiakkaiden tarpeen mukaan. Muun työpajatoiminnan kehittäminen: o Yhteistyötä sosiaalityön kanssa vahvistetaan ja työpajatoiminta toimii sosiaalityön hyvinvointia lisäävänä työvälineenä o Työpajatoiminnan yhteyteen perustetaan pysyvä ryhmä, joka hoitaa pääosin kuntouttavana työtoimintana kunnan ympäristönhoitotöitä sekä ulkoilu- ja retkeilyalueiden hoitoa. Työn ohjaus hoidetaan yhdessä teknisen toimen kanssa. o Tavoitteena on saada työpajatoiminnoille pysyvät toimitilat. 19 5.1.5. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001). Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuden työtoimintaan ja muihin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka TE–toimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Videoneuvotteluiden kehittäminen on työn alla. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle tarjotaan palvelukokonaisuudesta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa, joko o työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai o toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä o osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta asiakas voi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE -hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen: o Järjestetään entistä enemmän hyvinvointia tukevaa palvelua ja kuntouttavaa työtoimintaa tarpeen mukaan (viimesijaisena palveluna). o Kunnan henkilöstö osallistuu työvoimahallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan työryhmän kanssa kuntouttavan työtoiminnan suunnitteluun ja aktivointisuunnitelmien tekoon. o Yhteistoimintamallin kehittäminen; TYP:n aktiivinen hyödyntäminen. o Sosiaalihuoltolain velvoitteiden mukaisten toimintamallien ja kuntouttavan työtoiminnan yhteisten toimintamallien luominen 20 5.1.6. Koululaisten kesätyöllistäminen Limingan kunta varaa talousarviossaan vuosittain määrärahan koululaisten kesätyöllistämiseen. Kesätyöjakso kestää pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kesätöitä tarjotaan n.140:lle 16-vuotiaalle liminkalaiselle nuorelle kunnan eri hallintokuntien tehtäviin. Osa nuorista hakee kesätyöpaikan yrityksistä kunnan kesätyösetelin avulla. Kunnan tuki työnantajalle on 200–400 €/ nuori, riippuen työajasta (2-4 viikkoa/ 6h päivässä). Kesätyösetelin avulla yrityksiin työllistyy n. 40 16-vuotiasta Liminkalaista nuorta vuosittain. Sankaritarina on tarkoitettu 8-9 luokkalaisille nuorille, jotka parantavat parhaiten todistustensa keskiarvoa vuoden aikana. Neljä Kirkonkylän ja neljä Tupoksen koulun opiskelijaa palkitaan työpaikalla (1-2 viikkoa) jossakin yrityksessä. Limingan kunta maksaa yrittäjälle palkkauskustannuksista 100 € nuoresta / viikko. Koululaisten kesätyöllistämisen kehittäminen: o Lisätään edelleen kesätyöllistämisen markkinointia yrityksille o Nuorten yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan o Kunnan tuki työnantajalle 200 € / nuori, työaika 2 viikkoa 6 h / päivä o Arvioidaan vuosittainen kesäseteleiden määrä ja arvo kysynnän mukaan o Kesätyöllistämisen kehittäminen vastaamaan kunnan eri tarpeita ja nuorten motivaatiota 21 5.2. Kumppaneiden palvelut 5.2.1. Yritysten kuntalisä Limingan kunta tukee vuosittaisten määrärahojen puitteissa yritysten palkkatukityöllistämistä sekä oppisopimustyöllistämistä maksamalla palkkatukityöllistämisen kuntalisää yrityksille. Kuntalisä yrityksille on otettu käyttöön 1.2.2015. Kuntalisää maksetaan kunnan harkintaan perustuvana Liminkalaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Kuntalisän myöntämisen perusteet: o työntekijän kotikunta on Liminka o työnantaja on saanut henkilön palkkaamiseksi palkkatukea TE–toimistolta o palkattavan henkilön kanssa solmitaan työsopimus, joka on voimassa toistaiseksi tai määräajaksi vähintään 6 kk ajan o kuntalisä maksetaan palkkatukityösuhteen voimassaoloajalta, eikä muita tukia makseta o työntekijän palkkaamiseen saatu tuki on yhteensä TE–toimiston maksaman tuen kanssa korkeintaan 50 % työntekijän palkkakustannuksista, kuntalisä on kuitenkin enintään 500€/kk o työnantajan tulee maksaa oman toimialansa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja noudattaa muutenkin työsuhteessa työlainsäädännön ja työehtosopimuksen määräyksiä. Yritysten kuntalisän kehittäminen: o Kunnalla on valmiudet 10 yritysten kuntalisän myöntämiseen yrityksille vuosittain o Liminka on mukana seutukunnallisessa yritysyhteistyömallissa, jossa nuori alle 29-vuotias ammattipätevyyden omaava nuori on yrityksessä työkokeilussa yhden kuukauden, sen jälkeen kunta maksaa kahden seuraavan kuukauden palkan. Yrittäjälle jää maksettavaksi neljän seuraavan kuukauden palkka, johon yrittäjä voi hakea myös kuntalisää o Yrityksen palkkauskynnyksen alentaminen o Yritysten ohjauksen ja neuvonnan lisääminen 22 5.2.2. Yhdistyksen kuntalisä Yhdistyksen kuntalisän tarkoituksena on pidentää työllistettävien palkkatukijaksojen kestoa ja parantaa yhdistysten mahdollisuuksia työllistää työttömiä työnhakijoita. Tuki osoitetaan työntekijän palkkakuluihin. Kuntalisän suuruus vaikeasti työllistyvän (korkeinta korotettua tukea saavan) osalta on 200 € / kk. Tuki toisen vuoden (500 pv työttömänä, perustukea saavan) ja nuorten alle 25vuotiaiden työllistämiseen (oikeus perustukeen) on 275 € / kk. Yhdistyksille tarkoitettua kuntalisää hakee vuosittain 2-3 yhdistystä. Kuntalisän myöntämisen perusteet yhdistyksille: o yhdistys on rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys o yhdistys työllistää Limingassa asuvan vaikeasti työllistyvän henkilön ts. työttömän työnhakijan, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perustella vähintään 500 pv tai 500 pv työttömyyspäivärahaa, ja joka on tuella palkatessa työmarkkinatukeen oikeutettu o yhdistys ja työntekijä tekevät alan työsopimuksen mukaisen sopimuksen o yhdistys hakee palkkatuen TE–toimiston kautta. Kuntalisän ja palkkalainan edellytyksenä on palkkatuen saanti o yhdistys sitoutuu työllistämään työntekijän niin pitkäksi aikaa, että työntekijän työssäoloehto täyttyy o kuntalisää maksetaan työsuhteen voimassaoloajalta. Mikäli työsuhde purkautuu tai työllistetyllä henkilöllä on palkaton työnteon keskeytys, tukea maksetaan vain niiltä päiviltä, kun henkilölle on maksettu palkkaa o palkkakustannuksista aiheutuvien kulujen on oltava yhteensä vähintään palkkatuen ja kuntalisän yhteenlaskettu määrä. Kuntalisä maksetaan jälkikäteen tilitystä vastaan o edelleen sijoittamisesta tulee aina ilmoittaa ja sitä koskeva sopimus tulee esittää kunnalle. Mikäli yhdistys saa kuntalisää henkilön palkkakuluihin ja edelleen sijoittaa henkilön yritykseen, on yrityksen osallistuttava henkilön palkkakustannuksiin vähintään kuntalisän suuruisella osuudella. Mikäli edelleen sijoittamisen ajanjakso on lyhyempi kuin kuukausi, sovelletaan päiväkohtaista maksuosuutta. 23 Yhdistyksen kuntalisän kehittäminen: o Tavoitteena on myöntää vähintään 2 yhdistyksen kuntalisää vuosittain o Ehdot muutetaan vastaamaan yrityksen kuntalisää o Ohjauksen ja neuvonnan lisääminen o Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen 24 5.2.3. Sosiaalinen yritys Osana työllistämispalvelujen kokonaisuutta on tavoitteena perustaa Liminkaan voittoa tavoittelematon sosiaalinen yritys. Yritys olisi kunnan sosiaalinen yritys, jonka toiminta on sosiaalisesti, taloudellisesta ja ympäristöllisesti kestävää. Sen keskeisenä tavoitteena on työttömyyden vähentäminen. Sosiaalisen yrityksen ydinajatuksena on mm. syrjäytymisen ehkäiseminen, työllistäminen ja kestävä kehitys. Yritys tarjoaa töitä ihmisille, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa. Sosiaalisella yrityksellä on yhteistyökumppaneina useita yrityksiä ja tarkoituksena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä yhteistyöyritysten vakituisiksi työntekijöiksi, lisätä nuorten työkokemusta sekä ylläpitää työllistettyjen työkykyä ja ammattitaitoa. Sosiaalinen yritys sijoittaa yrityksiin työntekijöitä yksittäisiin tuntitöihin sekä pidempiaikaisiin työtehtäviin. Työtehtäviä voivat olla sekä ”ammattihommia” että vähemmän ammattitaitoa vaativia töitä. Lisäksi sosiaalinen yritys kannustaa ammattitaidottomia ja kartoittaa nuorten ja osatyökykyisten henkilöiden osaamista. Yrityksen mahdollisena toimialana voisi olla mm. pesulatoiminta, kuljetuspalvelujen tuottaminen, majoitus- ja matkailupalvelujen tuottaminen Limingassa, kylätalkkaritoiminta yms. Yrityksen tehtävinä voisi olla myös lyhytaikaiset sijaisuudet mm. siivous, vanhustyö, päivähoito, kylätalkkari, laavujen ja ulkoilualueiden kunnossapitotehtävät, elämystapahtumat (nuotiokahvit, leikit, retket). Sosiaalisen yrityksen perustamishankkeeseen on haettu työllisyyspoliittista avustusta PohjoisPohjanmaan ELY–keskuksesta esiselvitystä varten vuosille 2015–2017. Sosiaalisen yrityksen kehittäminen: o Tavoitteena on sosiaalisen yrityksen käynnistäminen Limingassa o Haetaan erillistä hankerahoitusta sosiaalisen yrityksen perustamiseen, käynnistykseen ja pilotointiin o Toiminnan vakinaistaminen osaksi työllistämispalveluja 25 5.3. Työllistämisen tukipalvelut 5.3.1. Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö kuuluu hallinnollisesti nuorisopalveluiden alaisuuteen. Se on OKM:n rahoittamaa toimintaa. Etsivään nuorisotyöhön on saatu vuosittain noin 60 000 € valtionavustusta, jolla on palkattu kaksi kokopäiväistä etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivä nuorisotyö sisältää viikoittaisia asiakastapaamisia/yksilöohjausta ja -neuvontaa, ryhmätoimintaa, virastoasioiden hoitoa, tutustumiskäyntejä esimerkiksi työpajalle, oppilaitoksiin ja työkokeilupaikkoihin, tiedottamista ja markkinointia sekä tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Etsivän nuorisotyön erityispiirteinä voidaan mainita nuorten mielenterveys/päihdeongelmat ja elämänhallinnan ongelmat. Sivistys- ja kulttuuritoimi on aloittanut Jopo-luokka toiminnan, jossa työpaja ja etsivä nuorisotyö ovat omalta osaltaan mukana käytännön apuna tarjoamalla ohjausta ja työtiloja. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tulee tiivistää sen vuoksi, että yhteinen linja huolen ilmaisemisesta jo varhaisemmassa vaiheessa tulisi entistä tehokkaammin käytäntöön. Varhaisella ja riittävällä tuella estetään pulmien syntyminen ja paheneminen. o Etsivän nuorisotyön roolin kasvattaminen erityisesti nuorten työpajatoiminnassa o Varhaisen tuen, ohjauksen ja seurannan kehittäminen nuorisotyössä 5.3.2. Työttömien terveystarkastukset Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Valtakunnalliset tutkimustulokset osoittavat, että työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia sekä tarvetta työkykyä edistäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin. Työttömien työnhakijoiden terveyspalvelut toteutetaan osana perusterveydenhuoltoa yhteistyössä sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Limingassa työttömien terveystarkastukset on aloitettu heti terveydenhuoltolain (1326/2010) tultua voimaan 1.5.2011. Aluehallinnon selvittäessä tarkastusten toteutumista vuoden 2013 lopussa Limingassa sairaanhoitajan terveystarkastus tehtiin 90 %:lle työttömistä. Tämä toteutuu edelleen. Sairaanhoitaja tekee terveystarkastuksia noin 2 tuntia viikossa. Lääkärintarkastukseen pääsee 26 sairaanhoitajan arvion perusteella tai työttömän omasta toivomuksesta. Lääkäriaikaa on tehtävään varattu 2 tuntia kuukaudessa. Asiakkaita terveystarkastuksiin ohjaavat erityisesti työpaja Rytipaja, TE-keskus sekä sosiaalipalvelut, mutta myös KELA ja etsivä nuorisotyö. Osa asiakkaista hakeutuu tarkastukseen itse. Kaikilta pyydetään lupa tietojenvaihtoon eri viranomaisten välillä. o Terveystarkastukset toteutetaan suunnitellusti ja eri tahojen ohjaus ja yhteistyö toimii o Myös palkkatuella palkattujen terveystarkastukset toteutetaan terveyskeskuksessa seurannan ylläpitämiseksi. 5.3.3. Työkykykartoitukset ja eläkeselvitykset Osalla työttömänä olevista henkilöistä ei ole valmiuksia työelämään. Eläkemahdollisuuksien selvittäminen on kunnalle kuuluva tehtävä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Ryhmässä on ollut mukana TE–keskuksen ja Kelan edustaja kunnan toimijoiden lisäksi. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä selvitetään tarve mahdolliseen eläkeselvitykseen ja mikäli terveydentila ei selkeästi edellytä eläkeratkaisua, selvitetään yhdessä tarvetta työkykyselvityksiin, kuntoutustoimenpiteisiin, työkokeiluun jne. Työryhmässä sovitaan asiakaskohtaisesti eri toimijoiden toimenpiteet, lähetteet ja lausunnot asiakkaan tapauksessa sekä autetaan tarvittavien hakemusten tekemisessä. Asiakasyhteistyöryhmän toiminta on muuttumassa ja se tulee osittain korvautumaan työvoiman palvelukeskuksella. Limingan tavoitteena on jatkaa moniammatillista yhteistyötä kunnan omana työmuotona edelleenkin. Työvoiman palvelukeskus ei jatkossa toteuta eläkeselvityksiä, joten niiden toteutus tulee varmistaa muulla tavalla. o Varmistetaan työkykykartoituksien ja eläkeselvityksien nopea toteutus hyödyntämällä tarvittaessa ostopalveluita 27 5.3.4. Työvoiman palvelukeskus TE–toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskus (=TYP) tulee korvaamaan nykyisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän. TE-toimisto on kesäkuussa 2015 asettanut PohjoisPohjanmaalle yhden monialaisen yhteispalveluverkoston 1.7.2015 alkaen. Toiminta käynnistyy viimeistään vuoden 2016 alussa. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Työttömät työnhakijat siirtyvät TE–toimistosta, kunnasta tai Kelasta palvelukeskuksen asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. o Toteutetaan aktiivista asiakkaiden ohjausta TYP:n palvelujen piiriin ja hyödynnetään palvelukeskusta aktiivisesti työllisyyssuunnitelmien laadinnassa ja toteutumisen seurannassa 5.3.5. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen kunnan toiminnassa on pitkällä tähtäimellä osa kunnan työllistämisen kokonaisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa oppilaitoksilla on merkittävä rooli jo perusopetuksessa. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsissa ja nuorissa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan opiskeluaikana sekä myöhemmin elämässä riippumatta siitä, työskenteleekö itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Yrittäjyyskasvatuksessa painottuu eri koulutusasteiden, työ- ja elinkeinoelämän, järjestöjen, päätöksentekijöiden sekä kotien kanssa tehtävä verkostoyhteistyö. Verkostoissa kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta vahvistuvat. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien. o Yrittäjyyskasvatus huomioidaan perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa o Koulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen o ”Yrityshautomo” –toimintaa kehitetään työpajatoiminnoissa ja kannustetaan nuorten yritystoimintaa 28 6. TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVÄT HANKKEET Limingan kunta on mukana työllisyyttä edistävissä hankkeissa sekä nuorille suunnatuissa projekteissa. Myös jatkossa sekä kunnan omat että seudullisesti toteutettavat hankkeet ovat keskeinen osa työllistämiskokonaisuutta. Meneillään olevia hankkeita ovat: o Taide- ja kulttuuripaja Taiku -hanke, rahoitus valtion lapsi- ja nuorisopoliittinen avustus (AVI) v. 2015 loppuun saakka. o Oma polku-projekti ja jatkohanke Tie tienestiin -hanke, joka on seutukunnallinen yhteisprojekti vastavalmistuneen nuoren poluttamiseen työelämään. o Pirilän Porras 2-hankkeen kautta työpaja saa muun muassa ammatinvalintapsykologin palvelut. o Nuotta-valmennusryhmät. Nuotta-valmennus on sosiaalista nuorisotyötä, jota nuorisokeskukset tarjoavat nuorten arjenhallintataitojen tueksi. o TYP—yhteistyöhanke, joka on Oulun kaupungin hallinnoima seutukunnallinen hanke, jonka tarkoituksen on luoda yhtenäinen ja tasavertainen toimintamalli pitkään työttömänä olevien henkilöiden tueksi päästä työelämään. o Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämishanke. ELY-keskuksen rahoitus Suomen 4H-liitolle. 15 paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella. Hankkeen totutusaika vv. 2015–2017. 29 7. ESITYS TYÖLLISTÄMISEN ORGANISOINNISTA 7.1. Työllistämisen organisointi 1.1.2016- Työllistämisen organisointi esitetään toteutettavaksi siten, että työllisyyspalvelut kootaan 1.1.2016 alkaen hallinto-osaston alaiseksi työllistämisen vastuualueeksi. Työllistämispalvelut on tarkoituksenmukaista siirtää hallinto-osaston toiminnaksi, koska mahdollisen sote–uudistuksen yhteydessä työllistäminen jää edelleen peruskunnan toiminnaksi kuntouttavaa työtoimintaa lukuun ottamatta. Kuntouttava työtoiminta jäisi edelleen sosiaalipalvelujen alaiseksi toiminnaksi ja lisäksi sosiaalipalveluissa otetaan käyttöön uusi avohuollon ohjauksen toimintamalli. Nuorten työpajatoiminta siirretään nuorisotoimen alaiseksi toiminnaksi (seinätön työpaja ja starttipaja) ja TAIKU-työpaja vakinaistetaan osaksi nuorten työpajatoimintaa. Työllistämispalvelujen vastuualueelle kuuluvat seuraavat toiminnot (2 tt): o työllistämispalvelujen koordinointi o yritys- ja yhdistysyhteistyön toteuttaminen o tutor –toiminta o tuetun työllistämisen koordinointi ja toteuttaminen o työllistämisen hanketyö o työpajatyyppisten toimintojen järjestäminen o erityiseen tarpeeseen perustetut työryhmät muun muassa ympäristönhoitotyöt Nuorisotoimen vastuualueelle kuuluvat seuraavat toiminnot o nuorten työpajatoiminta (seinätön työpaja ja starttipaja) sisältäen TAIKU-pajan (2 tt) o nuorten kesätyöllistäminen Sosiaalitoimen vastuualueelle kuuluvat seuraavat toiminnot: o kuntouttava työtoiminta (1 tt) o avohuollon ohjaus (1 tt) 30 Työllistämispalvelujen vastuualueen henkilöstö muodostuu pääosin nykyisistä työllistämisasioita hoitavista työntekijöistä. Työllistämispalveluissa olisi vuonna 2016 kaksi vakinaista viran- tai toimenhaltijaa. Uusina virkoina / toimina esitetään perustettavaksi sivistyspalveluihin nuorten työpajatoiminnan ohjaaja ja lisäksi vakinaistetaan TAIKU-hankkeen ohjaaja. Sosiaalipalveluissa järjestettävä kuntouttava työtoiminta ja avohuollon ohjaus toimisivat työllistämisen osalta nykyresurssein. Lisäksi työllistämispalveluissa hyödynnetään tarpeen mukaan muuta määräaikaista henkilöstä joko palkkatuella tai oppisopimustyöntekijöinä. Kuvio 5. Sosiaalisen työllistämisen malli 31 7.2. Työllistämisen budjetti Seuraavassa taulukossa on arvioitu työllistämiskokonaisuuden budjettia vuodelle 2016. Budjetti ja sen jakautuminen tarkentuvat talousarvion valmistelun edetessä. Kunnan osuus työmarkkinatuesta Työpaja (pl.palkkatuki) Työllistämispalvelut TAIKU -hanke Keskitetty palkkatuki "netto" Kuntouttava työtoiminta Tot. 2014 Budj. 2015 Arvio 2015 Esitys 2016 175 146 150 000 350 000 270 000 56 164 54 900 55 000 0 0 0 0 110 000 13 199 2 900 2 900 0 182 485 207 500 207 500 250 000 40 000 40 000 40 000 40 000 Avohuollon ohjaus 40 000 Nuorten työpaja + TAIKU Yhteensä 0 0 0 90 000 466 994 455 300 655 400 800 000 8. TYÖLLISYYDEN SEURANTA Työllisyysohjelman toteuttamista, seurantaa ja arviointia varten nimetään erikseen työllisyystyöryhmä, johon kuuluvat keskeiset työllisyysasioita hoitavat henkilöt kunnassa. Työttömyystietoja koskevat keskeiset tilastot ja työmarkkinatukimenot kootaan jatkossa säännöllisesti kuukausittain seurantaa ja arviointia varten. 32
© Copyright 2024