Loppuseminaari koetulokset 2012-14 – versio2
HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ Aikaisten lajikkeitten koe • Verrataan vielä aiempien kokeiden parhaat lajikkeet koetilalla • Aikaisuus määritykset 2013 • Yht työssä HY:n kanssa • • • • • Elianny - Vissers Flair - Goossens Honeoye - Vissers Wendy - Rapo Rumba - Goossens Aikaisten lajikkeitten koe • 2012 • Istutus vuosi – kesäkuun puoliväli • Ensimmäinen poiminta olisi voinut olla varhemmin – suuret sadot jo alussa • Makuvertailut kahteen kertaan • Wendy selkeä ykkönen • 2013 • Makuvertailuissa • Flair ykkönen, Wendy heti perässä Aikaisten lajikkeitten koe 2012 2013 2014 g/taimi Aikaisuus g/taimi aikaisuus g/taimi aikaisuus yht g/3v Elianny 164 2.8.-21.8. 265 28.6.-15.7. 236 7.7.-23.7. 665 Flair 170 26.7.-7.8. 299 20.6.-2.7. 210 2.7.-18.7. 679 Honeoye 181 26.7.-7.8. 201 23.6.-2.7. 286 30.6.-18.7. 668 Rumba 238 26.7.-21.8. 243 26.6.-5.7. 165 10.7.-23.7. 645 Wendy 175 26.7.-7.8. 302 20.6.-5.7. 133 30.6.-18.7. 611 Aikaisten lajikkeitten koe • Talvivaurioita ? – varsinkin Rumba -13-14 • Viljelijäkokemus Rumba ja Wendy vähän kukkavanoja 2 v • Härmän alttius erittäin suurta • Elianny ja Flair erittäin arkoja • Rumba lähes oireeton • Opinnäytetyössä (UEF) löydetty mansikan mustalaikku Rumbasta • Ei ole havaintoa saastuneista marjoista Polkan kantakoe • Vertailtiin Polka-lajikkeen eroja 8 eri taimiston ja alkuperän välillä, frigo-A+-taimilla, Kemp A++ • Taimistot • Puutarha Tahvoset, Suomi • Paakkutaimi, ed syksyltä • Vivero el Pinar, Espanja • Segovian ylänköalueelta 850-1000 m merenpinnasta • Vissers, Neessen, Rapo, van den Elzen, Kemp ja Goossens Flevoplant, Hollanti, 4 ensimmäistä ”taimituotantoalueelta”, viimeinen pohjoisempaa Flevolandin alueelta Polkan kantakoe • Uusi istutuspaikka, kaikki lähtivät upeaan ”polkamaiseen” kasvuun • 4:ssä erässä tyvimätää/nahkamätää (Phytophthora cactorum) , havainnot istutus vuonna • Vivero el Pinar, Rapo, Vissers, Neessens • Erot kasvussa ensimmäisenä vuonna • Goosens muita pystykasvuisempi, kukkavanoja yksi vähemmän kuin muissa • PT paakkutaimi, 1 kukkavana, suositus poistaa vana jolloin kasvu ei jää juromaan Polkan kantakoe – ruutukohtainen Alkuperä 2012 g/taimi 2013 g/taimi 2014 g/taimi 2014 yht. g/taimi kukkavanoja Vivero el Pinar 160 (223*) 368 538 16,2 1066 (1129*) Vissers 280 373 450 13,9 1103 Rapo 411 470 566 17 1447 Kemp 484 418 558 17,1 1460 Neessens 300 450 469 13,2 1219 Goosens Flevoplant Van den Elzen 273 442 471 13,8 1185 340 438 658 15,1 1436 390 566 16,2 962 Puutarha 6 Tahvoset * Kuolleet ruudut poistaen Polkan kantakoe – taimikorjaus (kuolleet poistettu ruutukohtaisesta) Alkuperä 2012 2013 2014 Yht g/taimi Vivero el Pinar 459 672 1131 Vissers 386 465 851 Rapo 470 566 1036 Kemp 448 598 1046 Neessens 450 469 919 Goosens Flevoplant Van den Elzen 457 487 944 438 658 1096 Puutarha Tahvoset 403 490 893 Syyshoidon koe • 0,5 g/ taimi N • 1 g/ taimi N • PK-lannos • 2 levitys ajankohtaa: elokuun loppu ja syyskuun puoliväli Käsittelyt -12, sato -13 Honeoye • runsas typpi lisä plussaa • PK – ei vaikutusta Polka • Aikaisin annettu N lisä plussaa • Aikainen PK myös hyvä Syyshoidon koe • 2013 syyslannoitus myöhästyi 2 vko, myöhäisintä ei kannattanut enää antaa (kasvukausi päättynyt) • Talvenvaikutus kasvustoihin voimistui! • Lisänä rankka talvi -14 • Runsas myöhäinen typpi haittasi tuleentumista ja talvehtimista pahoin • PK-lisästä oli hyötyä molemmille lajikkeilla Numerolajike koe • Testauksessa Fresh Forwardin numerokantoja joista kahdella jo lajikenimi • FF1005 Vivaldi • Polkan aikaisuusluokkaa • Kaikin puolin kaunis • Näistä paras maku – kuitenkin jää kauaksi Polkasta • FF1003 Jive • Kaksi viikkoa Polkaa myöhäisempi • Marjakoko alkuun hyvin suuri mutta tasoittuu sitten • FF1004 – ei nimeå • Marjakoko alkuun hyvin suuri Numerolajike koe 2012 2013 2014 196,2 280,4 219,6 (12,1-19,3) 1004 Jalostajan frigo-A 214,7 318,4 224,3 (10,2-22,2) Vivaldi (1005) Jalostajan frigo-A 195,9 314,1 118,0 (6,2-11,1) Polka (verranne) (A+ taimi) 392,7 450,6 575,5 (6,8-13,5) Jive (1003) Jalostajan frigo-A Numerolajike koe • Vivaldi lupaavin näistä Polkan sijalle • Maku – miellyttävä mutta riittääkö • Jive • Alkuun ehkä liiankin suurta marjaa • Myöhäinen eli sadonajoitus selkeä • 2013-2014 talvi koetteli – harsokate mutta se siirtyi talven myrskyissä Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa • Aluksi norjalainen Ria sekä amerikkalaisen Plant Sciensin Valor ja Marvel • 2013 espanjalainen Portola ja syksyllä MTT:n jalostamia numerokantoja 7 kpl • 2014 ranskalainen Charlotte ja enlantilainen Sweet Eve + lisää MTT:n numerokantoja • istutettu tunneleihin sekä maahan normipenkkiin että pöytäviljelyyn – Kekkilän vihanneslevyihin Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa • Marvel ja Valor hyvin härmänarkoja, Marvel myös hyvin pahanmakuinen eikä kestänyt talvea • Portola kaunis marja mutta hyvin kiinteä ja ”rouskuva” – käyttö ehkä konditoria puolelle • Maku ja mehukkuus paranvati kuitenkin syksyllä • On Espanjassakin myöhäisen syksyn tunnelilajike • Sweet Eve on ruotsalaisten mukaan hyvä ja makea mutta ei toiminut koetilalla mm runsaan härmän ja matalan sadon takia Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa • Lupaavimmat ja käytännön ammattiviljelyyn soveltuvia • Ria • On jo taimituotannossa MTT-Laukaassa ja taimistoilla • Kuluttajille ollut myynnissä jo pitkään • Satotaso oli noin 1,45 kg/rivimetri • Charlotte • Erittäin hyvän makuinen myös myöhään syksyllä • Satoa päästiin keräämään pikkutaimina tulleista vasta heinäkuun puolivälissä mutta potentiaalia pitkään satokauteen • Satotaso oli noin 0,68 kg/rm – huomio myöhäinen istutus Tilauskoe Biosol – hivenlannoite+hiiva torjuntaan ja kasvun tehostamiseen • Maa- ja kasvustokäsittelyjä erilaisin yhdistelmin, verranteena ilman käsittelyjä oleva ala • 2012 ja 2013 vähemmän käsittelyjä kun ei tiedetty tarkemmin käsittelyajoista – hyvin pienet merkityksettömät erot • Kaikista käsittelyistä ehkä jopa hieman haittaa, mutta marjakoko alkuun suurepi • 2014 tarkennetuin ohjein – toistaen viikottain • Kaikki käsittelyt saanut lohko selkeästi paras • 9% verrannetta ja 27% jaettuja käsittelyjä parempi sato • Myös marjankoko säilynyt tasaisena Muut mansikkakokeet • TerveMarja- ja TerveTarha-hankeyhteistyö • Korkeat penkit, säkkituotanto, punamätä-testaus maanäytteistä, kotimaisten paakkusatotaimien tilatuotanto • MTT:n numerojalosteita avomaalla • Ist. Syksyllä 13- ja -14 pikkutaimista • Kotimaisten lajikkeiden vertailu • Kaikki kotimaiset kaupan olevat mansikkalajikkeet • Istutettu 2014 paakkutaimista Muut mansikkakokeet • Kotimaisten frigotaimien vertailu • Syys- ja kevät nostot Polka- ja Honeoye • Kevätnostetut noin viikon edellä kehityksessä • Talveutusriski • Meiosis – numerolajikkeet • Tavoitteena polkan korvaaja • Istutettu pikku frigosta 2014, ei tulosta vielä sadosta Vadelma kokeet – syysvadelmat • Syysvadelmia (primocane) kokeissa alusta alkaen • POLKA-vadelma • • • • Ehtii meillä avomaallakin Tunnelissa ruukuissa runsaasti pensova -> tuenta, leikkaus Avomaalla pysty ja matalampi -> kevyempi tuenta riittää Suuri, kaunis, kapeneva, tummanpunainen marja, 4-6 g • Kweli, Kwanza, Imara, hollantilainen numerokanta • Sadontuottoon ehtiminen ennen pakkasia vaikeaa, myös tunnelissa • Long-cane mahdollisuus tutkittava – vain aikainen kevät/alkukesän sato, ei välttämättä syyssatoa Vadelmakokeet – long-cane kasvatus • Kokeiltu omaa long-cane kasvatusta sekä tuotannossa olleitten jatkoviljelyä • Oma tuotanto – ruohomaisista pistokkaista, juurtuminen heikkoa • Noin 60 tainta, korkeus 120-150 cm, yksi verso / ruukku • Talveutus katetussa tunnelissa harsojen alla • Käytetty lannoitus kokeeseen avomaalla 2014 • Satotasot lannoituskokeessa taimelta 337 g / 297 g / 312 g Vadelmakokeet – long-cane kasvatus • Uusien versojen kasvatus long-cane tuotannossa ongelmallista • Versojen poisto alkukesällä – voima satoversoon • Jos useampi vuosi – versojen karsinta kahteen kasvuversoon • Pituus ja vahvuus kärsivät muutoin (kokeiltu 2/4/kaikki jää) • Käytetty lannoitus kokeissa 2013 – sato noin kolmasosa kunnon long-cane taimista Vadelmakokeet – lannoituskoe • Toteutettu 2013 ja 2014 • Koetila ja MTT-Sotkamo • Glen Ample – long cane ja Polka • GA jouduttiin uusimaan molemmissa • Koetilalla 2013 vatunäkämäpunkista raju saastunta • Sotkamossa myyrätuhot talvella kohdistuivat GA • Avomaalla maassa ja tunnelissa ruukuissa Vadelmakokeet – lannoituskoe • Polka syysvadelmalla lannoitus tason nostolla selkeä vaikutus sadon määrään ja verson pituuteen • Primocane eli tekee sadon ensimmäisen vuoden versoon • Ravinteet suoraan myös sadontuottoon • Polkan talvenkestävyys heikkeni runsaimmalla typpitasolla varsinkin Sotkamossa Vadelmakokeet – lannoituskoe • 3 lannoitustasoa • Avomaalla niukka (puolet ymp.tuesta), ymp.tuen maksimi, arvioitu maksimi • Tunneli niukka (ymp.tuen maksimi*2), keskinkertainen, lajikejalostajan suositus • Long-cane taimessa satopotentiaali jo valmiina edellisestä vuodesta • Lannoistusmäärän vaikutus kokonaissatoon pienempi kuin syysvadelmilla • Tavoitteena sadon määrän ja laadun maksimointi, marjakoko • Lannoitus ei tuo sadon määrään yhtä selkeää eroa kuin syysvadelmilla • Lannoituksen vaikutus näkyy vadelmaverson kasvurehevyydessä • Sivuversojen määrä ja pituus • Uusien versojen kasvu jos jatketaan l-c taimilla • 2013 käsittelyissä <70 cm / 115 cm / 140 cm Vadelmakokeet – lannoituskoe tunneli GA 2013 2014 sotkamo koetila sotkamo koetila I 618 600 1426 1460 II 665 600 1759 1266 * III 890 750 1766 1837 * Kaksi rehevää riviä rinnakkain – satoa keräämättä? Vadelmakokeet – lannoituskoe - tunneli Polka 2013 2014 Kukat sotkamo Koetila koetila sotkamo koetila I 183 100 * 175 211 190 II 172 210 * 220 196 186 ** III 271 250 * 480 278 394 * Koe päätettiin aikaisin – satokausi olisi jatkunut huomattavasti pidempään **Kaksi rehevää riviä rinnakkain – satoa keräämättä? Vadelmakokeet – lannoituskoe avomaa GA avomaa 2013 2014 sotkamo sotkamo koetila koetila long-cane I 532 235 416* 842 II 579 199 625 761 III 611 226 961 1020 * Koetilan avomaan I käsittelyssä suuri hajonta - muutamissa taimissa lyhyt mutta runsaasti haaronut versosto ) Viini • Tavoitteena pöytärypäle tuotanto • tunnelissa ja avomaalla • Avomaa arempi – ei satoa vielä, 1 rivi tuhoutunut • Tunnelissa satoa elo-syyskuun taitteessa, ehtivät tuleentumaan paremmin, talvituhoja myös jonkin verran • Parhaita lajikkeita • • • • Siegerrebe (punertava) Solaris (vihreä) Rondo (tumma, väkevähkö) Galant (tumma)
© Copyright 2024