1. No category

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN
KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN
-HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI
11.12.2014
(korjattu ja täydennetty 23.1.-15)
Koetilan tuloksia 2012-2014
Kenttämestari Jari Känninen
RUMBAA
POLKAA
JIVEÄ
Aikaisten lajikkeitten koe
• Verrataan vielä aiempien kokeiden parhaat lajikkeet
koetilalla
• Aikaisuus määritykset 2013
• Yht työssä HY:n kanssa
•
•
•
•
•
Elianny - Vissers
Flair - Goossens
Honeoye - Vissers
Wendy - Rapo
Rumba - Goossens
Aikaisten lajikkeitten koe
• 2012
• Istutus vuosi – kesäkuun puoliväli
• Ensimmäinen poiminta olisi voinut olla varhemmin –
suuret sadot jo alussa
• Makuvertailut kahteen kertaan
• Wendy selkeä ykkönen
• 2013
• Makuvertailuissa
• Flair ykkönen, Wendy heti perässä
Aikaisten lajikkeitten koe
2012
2013
2014
g/taimi
Aikaisuus
g/taimi
aikaisuus
g/taimi
aikaisuus
yht g/3v
Elianny
164
2.8.-21.8.
265
28.6.-15.7.
236
7.7.-23.7.
665
Flair
170
26.7.-7.8.
299
20.6.-2.7.
210
2.7.-18.7.
679
Honeoye
181
26.7.-7.8.
201
23.6.-2.7.
286
30.6.-18.7.
668
Rumba
238
26.7.-21.8.
243
26.6.-5.7.
165
10.7.-23.7.
645
Wendy
175
26.7.-7.8.
302
20.6.-5.7.
133
30.6.-18.7.
611
Aikaisten lajikkeitten koe
• Talvivaurioita ? – varsinkin Rumba -13-14
• Viljelijäkokemus Rumba ja Wendy vähän kukkavanoja 2 v
• Härmän alttius erittäin suurta
• Elianny ja Flair erittäin arkoja
• Rumba lähes oireeton
• Opinnäytetyössä (UEF) löydetty mansikan
mustalaikku Rumbasta
• Ei ole havaintoa saastuneista marjoista
Polkan kantakoe
• Vertailtiin Polka-lajikkeen eroja 8 eri taimiston ja
alkuperän välillä, frigo-A+-taimilla, Kemp A++
• Taimistot
• Puutarha Tahvoset, Suomi
• Paakkutaimi, ed syksyltä
• Vivero el Pinar, Espanja
• Segovian ylänköalueelta 850-1000 m merenpinnasta
• Vissers, Neessen, Rapo, van den Elzen, Kemp ja
Goossens Flevoplant, Hollanti, 4 ensimmäistä
”taimituotantoalueelta”, viimeinen pohjoisempaa
Flevolandin alueelta
Polkan kantakoe
• Uusi istutuspaikka, kaikki lähtivät upeaan
”polkamaiseen” kasvuun
• 4:ssä erässä tyvimätää/nahkamätää (Phytophthora
cactorum) , havainnot istutus vuonna
• Vivero el Pinar, Rapo, Vissers, Neessens
• Erot kasvussa ensimmäisenä vuonna
• Goosens muita pystykasvuisempi, kukkavanoja yksi
vähemmän kuin muissa
• PT paakkutaimi, 1 kukkavana, suositus poistaa vana
jolloin kasvu ei jää juromaan
Polkan kantakoe – ruutukohtainen
Alkuperä
2012 g/taimi 2013 g/taimi 2014 g/taimi 2014
yht. g/taimi
kukkavanoja
Vivero el Pinar 160 (223*)
368
538
16,2
1066 (1129*)
Vissers
280
373
450
13,9
1103
Rapo
411
470
566
17
1447
Kemp
484
418
558
17,1
1460
Neessens
300
450
469
13,2
1219
Goosens
Flevoplant
Van den Elzen
273
442
471
13,8
1185
340
438
658
15,1
1436
390
566
16,2
962
Puutarha
6
Tahvoset
* Kuolleet ruudut poistaen
Polkan kantakoe – taimikorjaus
(kuolleet poistettu ruutukohtaisesta)
Alkuperä
2012
2013
2014
Yht g/taimi
Vivero el Pinar
459
672
1131
Vissers
386
465
851
Rapo
470
566
1036
Kemp
448
598
1046
Neessens
450
469
919
Goosens
Flevoplant
Van den Elzen
457
487
944
438
658
1096
Puutarha
Tahvoset
403
490
893
Syyshoidon koe
• 0,5 g/ taimi N
• 1 g/ taimi N
• PK-lannos
• 2 levitys ajankohtaa: elokuun loppu ja syyskuun puoliväli
Käsittelyt -12, sato -13
Honeoye
• runsas typpi lisä plussaa
• PK – ei vaikutusta
Polka
• Aikaisin annettu N lisä plussaa
• Aikainen PK myös hyvä
Syyshoidon koe
• 2013 syyslannoitus myöhästyi 2 vko, myöhäisintä ei
kannattanut enää antaa (kasvukausi päättynyt)
• Talvenvaikutus kasvustoihin voimistui!
• Lisänä rankka talvi -14
• Runsas myöhäinen typpi haittasi tuleentumista ja
talvehtimista pahoin
• PK-lisästä oli hyötyä molemmille lajikkeilla
Numerolajike koe
• Testauksessa Fresh Forwardin numerokantoja joista
kahdella jo lajikenimi
• FF1005 Vivaldi
• Polkan aikaisuusluokkaa
• Kaikin puolin kaunis
• Näistä paras maku – kuitenkin jää kauaksi Polkasta
• FF1003 Jive
• Kaksi viikkoa Polkaa myöhäisempi
• Marjakoko alkuun hyvin suuri mutta tasoittuu sitten
• FF1004 – ei nimeå
• Marjakoko alkuun hyvin suuri
Numerolajike koe
2012
2013
2014
196,2
280,4
219,6
(12,1-19,3)
1004
Jalostajan frigo-A
214,7
318,4
224,3
(10,2-22,2)
Vivaldi (1005)
Jalostajan frigo-A
195,9
314,1
118,0
(6,2-11,1)
Polka (verranne)
(A+ taimi)
392,7
450,6
575,5
(6,8-13,5)
Jive (1003)
Jalostajan frigo-A
Numerolajike koe
• Vivaldi lupaavin näistä Polkan sijalle
• Maku – miellyttävä mutta riittääkö
• Jive
• Alkuun ehkä liiankin suurta marjaa
• Myöhäinen eli sadonajoitus selkeä
• 2013-2014 talvi koetteli – harsokate mutta se siirtyi
talven myrskyissä
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit
lajikkeet kokeissa
• Aluksi norjalainen Ria sekä amerikkalaisen Plant
Sciensin Valor ja Marvel
• 2013 espanjalainen Portola ja syksyllä MTT:n
jalostamia numerokantoja 7 kpl
• 2014 ranskalainen Charlotte ja enlantilainen Sweet
Eve + lisää MTT:n numerokantoja
• istutettu tunneleihin sekä maahan normipenkkiin
että pöytäviljelyyn – Kekkilän vihanneslevyihin
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit
lajikkeet kokeissa
• Marvel ja Valor hyvin härmänarkoja, Marvel myös
hyvin pahanmakuinen eikä kestänyt talvea
• Portola kaunis marja mutta hyvin kiinteä ja
”rouskuva” – käyttö ehkä konditoria puolelle
• Maku ja mehukkuus paranvati kuitenkin syksyllä
• On Espanjassakin myöhäisen syksyn tunnelilajike
• Sweet Eve on ruotsalaisten mukaan hyvä ja makea
mutta ei toiminut koetilalla mm runsaan härmän ja
matalan sadon takia
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit
lajikkeet kokeissa
• Lupaavimmat ja käytännön ammattiviljelyyn
soveltuvia
• Ria
• On jo taimituotannossa MTT-Laukaassa ja taimistoilla
• Kuluttajille ollut myynnissä jo pitkään
• Satotaso oli noin 1,45 kg/rivimetri
• Charlotte
• Erittäin hyvän makuinen myös myöhään syksyllä
• Satoa päästiin keräämään pikkutaimina tulleista vasta
heinäkuun puolivälissä mutta potentiaalia pitkään satokauteen
• Satotaso oli noin 0,68 kg/rm – huomio myöhäinen istutus
Tilauskoe Biosol – hivenlannoite+hiiva
torjuntaan ja kasvun tehostamiseen
• Maa- ja kasvustokäsittelyjä erilaisin yhdistelmin,
verranteena ilman käsittelyjä oleva ala
• 2012 ja 2013 vähemmän käsittelyjä kun ei tiedetty
tarkemmin käsittelyajoista – hyvin pienet
merkityksettömät erot
• Kaikista käsittelyistä ehkä jopa hieman haittaa, mutta
marjakoko alkuun suurepi
• 2014 tarkennetuin ohjein – toistaen viikottain
• Kaikki käsittelyt saanut lohko selkeästi paras
• 9% verrannetta ja 27% jaettuja käsittelyjä parempi sato
• Myös marjankoko säilynyt tasaisena
Muut mansikkakokeet
• TerveMarja- ja TerveTarha-hankeyhteistyö
• Korkeat penkit, säkkituotanto, punamätä-testaus
maanäytteistä, kotimaisten paakkusatotaimien
tilatuotanto
• MTT:n numerojalosteita avomaalla
• Ist. Syksyllä 13- ja -14 pikkutaimista
• Kotimaisten lajikkeiden vertailu
• Kaikki kotimaiset kaupan olevat mansikkalajikkeet
• Istutettu 2014 paakkutaimista
Muut mansikkakokeet
• Kotimaisten frigotaimien vertailu
• Syys- ja kevät nostot Polka- ja Honeoye
• Kevätnostetut noin viikon edellä kehityksessä
• Talveutusriski
• Meiosis – numerolajikkeet
• Tavoitteena polkan korvaaja
• Istutettu pikku frigosta 2014, ei tulosta vielä sadosta
Vadelma kokeet – syysvadelmat
• Syysvadelmia (primocane) kokeissa alusta alkaen
• POLKA-vadelma
•
•
•
•
Ehtii meillä avomaallakin
Tunnelissa ruukuissa runsaasti pensova -> tuenta, leikkaus
Avomaalla pysty ja matalampi -> kevyempi tuenta riittää
Suuri, kaunis, kapeneva, tummanpunainen marja, 4-6 g
• Kweli, Kwanza, Imara, hollantilainen numerokanta
• Sadontuottoon ehtiminen ennen pakkasia vaikeaa, myös
tunnelissa
• Long-cane mahdollisuus tutkittava – vain aikainen
kevät/alkukesän sato, ei välttämättä syyssatoa
Vadelmakokeet – long-cane
kasvatus
• Kokeiltu omaa long-cane kasvatusta sekä
tuotannossa olleitten jatkoviljelyä
• Oma tuotanto – ruohomaisista pistokkaista, juurtuminen
heikkoa
• Noin 60 tainta, korkeus 120-150 cm, yksi verso / ruukku
• Talveutus katetussa tunnelissa harsojen alla
• Käytetty lannoitus kokeeseen avomaalla 2014
• Satotasot lannoituskokeessa taimelta 337 g / 297 g / 312 g
Vadelmakokeet – long-cane
kasvatus
• Uusien versojen kasvatus long-cane tuotannossa
ongelmallista
• Versojen poisto alkukesällä – voima satoversoon
• Jos useampi vuosi – versojen karsinta kahteen
kasvuversoon
• Pituus ja vahvuus kärsivät muutoin (kokeiltu 2/4/kaikki jää)
• Käytetty lannoitus kokeissa 2013 – sato noin
kolmasosa kunnon long-cane taimista
Vadelmakokeet – lannoituskoe
• Toteutettu 2013 ja 2014
• Koetila ja MTT-Sotkamo
• Glen Ample – long cane ja Polka
• GA jouduttiin uusimaan molemmissa
• Koetilalla 2013 vatunäkämäpunkista raju saastunta
• Sotkamossa myyrätuhot talvella kohdistuivat GA
• Avomaalla maassa ja tunnelissa ruukuissa
Vadelmakokeet – lannoituskoe
• Polka syysvadelmalla lannoitus tason nostolla selkeä
vaikutus sadon määrään ja verson pituuteen
• Primocane eli tekee sadon ensimmäisen vuoden versoon
• Ravinteet suoraan myös sadontuottoon
• Polkan talvenkestävyys heikkeni runsaimmalla
typpitasolla varsinkin Sotkamossa
Vadelmakokeet – lannoituskoe
• 3 lannoitustasoa
• Avomaalla niukka (puolet ymp.tuesta), ymp.tuen maksimi, arvioitu maksimi
• Tunneli niukka (ymp.tuen maksimi*2), keskinkertainen, lajikejalostajan suositus
• Long-cane taimessa satopotentiaali jo valmiina edellisestä vuodesta
• Lannoistusmäärän vaikutus kokonaissatoon pienempi kuin syysvadelmilla
• Tavoitteena sadon määrän ja laadun maksimointi, marjakoko
• Lannoitus ei tuo sadon määrään yhtä selkeää eroa kuin syysvadelmilla
• Lannoituksen vaikutus näkyy vadelmaverson kasvurehevyydessä
• Sivuversojen määrä ja pituus
• Uusien versojen kasvu jos jatketaan l-c taimilla
• 2013 käsittelyissä <70 cm / 115 cm / 140 cm
Vadelmakokeet – lannoituskoe tunneli
GA
2013
2014
sotkamo
koetila
sotkamo
koetila
I
618
600
1426
1460
II
665
600
1759
1266 *
III
890
750
1766
1837
* Kaksi rehevää riviä rinnakkain – satoa keräämättä?
Vadelmakokeet – lannoituskoe - tunneli
Polka
2013
2014
Kukat
sotkamo Koetila koetila sotkamo koetila
I
183
100 *
175
211
190
II
172
210 *
220
196
186 **
III
271
250 *
480
278
394
* Koe päätettiin aikaisin – satokausi olisi jatkunut huomattavasti pidempään
**Kaksi rehevää riviä rinnakkain – satoa keräämättä?
Vadelmakokeet – lannoituskoe avomaa
GA
avomaa
2013
2014
sotkamo sotkamo
koetila
koetila long-cane
I
532
235
416*
842
II
579
199
625
761
III
611
226
961
1020
* Koetilan avomaan I käsittelyssä suuri hajonta - muutamissa taimissa lyhyt mutta
runsaasti haaronut versosto )
Viini
• Tavoitteena pöytärypäle tuotanto
• tunnelissa ja avomaalla
• Avomaa arempi – ei satoa vielä, 1 rivi tuhoutunut
• Tunnelissa satoa elo-syyskuun taitteessa, ehtivät
tuleentumaan paremmin, talvituhoja myös jonkin verran
• Parhaita lajikkeita
•
•
•
•
Siegerrebe (punertava)
Solaris (vihreä)
Rondo (tumma, väkevähkö)
Galant (tumma)