MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 – 2017
LUONNOS 22.9.2015 MH ja MYR 2.10.2010 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 – 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus Sisältö: 1. JOHDANTO 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 6. ERITYISTOIMENPIDE: RIITTÄVÄSTI TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Liitteet: Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Rahoitussuunnitelman tarkistus vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys. 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö perustuu keväällä 2014 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka maakunnan strategiassa liittyvät tiiviisti tulokselliseen aluekehittämiseen. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein. ”Maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina 2016 – 2017” on vuonna 2014 laaditun toimeenpanosuunnitelman täydennys ja rahoituksen tarkennus. Keski-Suomessa rahoitustaulukoiden lisäksi tarkistetaan suunnitelmaa myös sisällöllisesti. Tähän toimeenpanosuunnitelman tarkistukseen on kirjattu vuosien 2016 – 2017 kehittämistoimet. Suunnitelma tehtiin osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksia järjestettiin kolme: Pohjoisen Keski-Suomen ja Äänekosken seudun edustajat kokoontuivat omaan tilaisuuteensa, Jämsän seudun, Joutsan seudun ja Keuruun seudun edustajat omaan tilaisuuteensa ja Jyväskylän seudun edustajat omaan tilaisuuteensa. Näihin keskusteluihin osallistui lähes 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi on saatu käyntiin. KeskiSuomen liitolle kohdennetut EAKR-rahoituspäätökset tehdään Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutos on koettu jossain määrin ongelmallisena vaikka hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuukin edelleen Keski-Suomen liitossa. ELY-keskusten työnjaon mukaisesti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä suunnitelma on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen tulossopimuksen kanssa. Kiitämme aktiivisesta osallistumisesta valmisteluun. Jyväskylässä 2.10.2015 Mikko Tiirola maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Rolf Nyholm maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen maakuntajohtaja 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 275 360. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle. Ikärakenne on eriytynyt alueellisesti, ja maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri. Ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Muuttovoitto maakuntaan on hiipunut, osaltaan maakunnan vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Maahanmuutto on pitänyt yllä maakunnan väestönkasvua viime vuodet. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vaikutuksen merkittävyyttä väestökehitykseen ja sen suuntautumisen maakunnassa on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida. Odotukset maakunnan aluetalouden ja työllisyyden kääntymisestä nousu-uralle ovat vahvat. Vuoden 2015 aikana varmistui Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Äänekoskelle. Uuteen tuotantoon liittyvään hankintaketjuun ja yhteistyöverkostoon on syntymässä noin 1 500 uutta työpaikkaa. Puunkorjuuseen, logistiikkaan ja innovaatiotoimintaan tarvitaan osaajia. Rakentaminen on piristynyt selvästi. Suuria rakennushankkeita on alkanut tai alkamassa. Tällaisia ovat em. biotuotetehtaan lisäksi mm. Uusi Sairaala sekä Prisma sekä Seppä-hanke Jyväskylässä, Himoksen kylpylä-hotelli Jämsässä, Muuramen kauppakeskus sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia pääosin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Kiinteistörakentamisen ohella tuleviin valtion tulo- ja menoarvioesityksiin ollaan maakuntaan osoittamassa 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan erilaisten kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 aikana ajoittain jopa koko valtakunnan korkein, ja on ollut jo pitkään koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat lisänneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. KeskiSuomessa korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K -menoista on noin 7 %. Yritysten T&K-toiminta on sen sijaan selvästi koko maan tasoa alhaisempi. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti ei ole edelleenkään toipunut kunnon kasvuvauhtiin. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viime vuosina Keski-Suomessa, kuten koko maassa. Heikko yleinen talouskehitys on hillinnyt verotulojen kasvua ja valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun. Pakolaiskriisi ja turvattomuus Euroopan rajoilla näkyy myös Keski-Suomessa. Kunnissa on tehty ripeään tahtiin myönteisiä päätöksiä vastaanottokeskusten löytämiseksi turvapaikanhakijoille. Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski-Suomen Aikajana 2/2015, 10.8.2015) mukaan maakunnassa on havaittavissa käännettä parempaan. Liikevaihdon kehitys kääntyi viime vuoden lopussa nousuun koko maata ripeämmin. Kasvua selittää viennin lisäys, josta 80 prosenttia muodostuu metsä- ja metalliteollisuuden viennistä. Henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi. Teknologiateollisuuden vienti virkistyi vuoden 2013 lopussa ja viennin kasvun odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2015 mm. Valmetin tilausten ansiosta. Valmet arvioi, että sellu-, kartonki- ja paperikoneiden kysyntä säilyy lähitulevaisuudessa hyvänä. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9 000 ja viennin arvo noin miljardi euroa. Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa. Metsä Group on kertonut hyvästä tuloksesta sellun ja kartongin osalta. Myös Honkarakenteen tulos on parantunut. Alan henkilöstömäärä ei enää vähene. Metsäteollisuudessa työskentelee noin 3 200 henkilöä ja viennin arvo noin 1,2 miljardia euroa. Kaupan alalla liikevaihdon lasku näytti pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen. Liikevaihto supistui erityisesti erikoistavarakaupassa mm. kuluttajien ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Kaupparakentaminen on piristymässä Keski-Suomessa. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000. Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin 23 500:ssa. Loppuvuoden suhdannenäkymät palveluissa ovat hienoisessa laskussa. KIBS-aloilla (Knowledge Intensive Business Services) kasvua on tullut viime vuosina noin 5 prosenttia vuodessa ja sama trendi näyttää jatkuvan. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 3 prosenttia ja se on nyt 6 500. KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. Matkailualan tilanne on edelleen heikko. Syynä ovat mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), huonot talvisäät sekä venäläisten matkailun väheneminen. Vuokratyövoiman käyttö laskee henkilöstömäärää. Hyviä uutisia ovat Himoksen kylpylähankkeen eteneminen ja muut vireillä olevat matkailuhankkeet. Viimeisimmät tilastot kertovat mm. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen suoritteiden merkittävästä kasvusta. Rakennusalan liikevaihto on laskenut, mutta valoisampaa tulevaisuutta ennakoivat mittavat uudet rakennusinvestoinnit. Yritysten liikevaihdon kehitys Jyväskylän seudulla alkaa olla lähellä koko maan kehitystä. Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Keuruun seudulla liikevaihto on pysynyt hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huolimatta. Loppuvuosi 2015 näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja SaarijärvenViitasaaren seudulla. Keski-Suomen strategiassa vuosille 2014 – 2017 asetettujen tavoitteiden mukaan maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella 10 000 uutta työpaikkaa, 2 000 uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Matka-aikatavoite junalla välillä JyväskyläHelsinki on 2 tuntia 15 minuuttia. Maakuntastrategian kehittämisteemat ohjelmakaudella ovat: - Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA Liikenteen kärkihankkeiden eteneminen maakunnassa vaikuttaa suotuisalta. Äänekosken biotuotetehtaan tarvitsemien liikenneyhteyksien parantamiseen ollaan tulevien vuosien valtion talousarvioesityksissä osoittamassa 158 miljoonan euron rahoitusta. Rahoitus suunnataan pääosin lähialueen rata- ja tieverkon uudistamiseen ja kunnostamiseen. Parannuskohteita ovat: - VT 4 ja VT 13 liittymäjärjestelyt VT 4 Äänekosken kohta alemman tieverkon parantaminen Äänekoskella ja ympäristössä Rataosuuden Äänekoski – Jyväskylä sähköistäminen ja tunneli- ym. parantamiset Rataosan Tampere-Jyväskylä kapasiteetin parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen Metsäteollisuuden kuljetusten sujuvuutta varmistava VT 77:n perusparantaminen Viitasaarelta itään sai erillisen 13 miljoonan euron rahoituksen jo aiemmin. Edellisten lisäksi valtion rahoitusta on kohdennettu VT:lle 4 Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantamiseen noin 1,3 miljoonaa euroa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosille 2016 - 2019 valmisteltiin siten, että se voidaan allekirjoittaa vuoden 2016 alussa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyen Saarijärven reitillä aloitettiin luonnonvesien tilaa ja merkitystä koskeva kyselytutkimus. Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelman ensimmäiset toimet on käynnistetty. Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu ja ensimmäiset palveluvarustukset perustettu. Kulttuuriympäristöohjelman päivitys on käynnistynyt. Biotalous. Äänekosken biotuotetehdasinvestoinnin varmistamiseksi parannettiin liikenneyhteyksiä ja turvattiin koulutetun työvoiman saatavuutta (ks. osaamistalous). Biotalouden mahdollisuuksia esiteltiin ja markkinoitiin alueellisissa tapahtumissa. Biotalouden, erityisesti puupohjaisen biomassan, kestävää hyödyntämistä on tuotu esille erityisesti EU:n suuntaan. Samalla on verkostoiduttu muiden Euroopan biotalousvaltaisten alueiden kanssa. Keski-Suomen biotalouden kehittymisen kannalta on tärkeää saada osaamisyhteisöt yhä tiiviimpään yhteistyöhön keskenään sekä alueen yritysten kanssa. Keski-Suomen liitto rekrytoi biotalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Sidosryhmätutkimuksessa liiton katsottiin menestyneen parhaiten juuri biotalouden edistämisessä. Digitalous. Keski-Suomessa toimeenpantiin Valtakunnallinen Laajakaista kaikille 2015 kokonaisuus. Valtion ja EU:n tukeman runkoverkon toteuttamisen ohella useat kunnat olivat aktiivisia toteuttamaan yhdessä operaattoreiden kanssa laajakaistatuen ulkopuolisten alueiden verkkoja sekä tilaajayhteyksiä. Alkuvaikeuksien jälkeen hankkeet ovat edenneet ripeämmin ja toteutusvastuu on siirtynyt kuntaomisteisille yhtiöille. Kuntien langattomien tietoliikenneyhteyksien toimivuutta kartoitettiin ja tulos tuki kiinteiden yhteyksien tarvetta. ICT-strategian ohjausryhmä aloitti toimintansa. Ryhmä seuraa alan kehitystä, suunniteltuja ja meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteitä ja toimii strategian toteutukseen osallistuvien yhteistyön koordinoijana ja tiedonvaihtofoorumina. Lisäksi kuntien tietohallinto- ja ICTvastaavien yhteyshenkilöiden ryhmän kautta on pidetty yhteyttä kuntiin digitalouteen liittyvissä asioissa. Digitalousalan yritykset ja muut toimijat ovat kokoontuneet myös ICTfoorumeissa. Keski-Suomen maakunnallisen ICT-strategian lisäksi käytettävissä oli toimialoittaisia digitalisaatiokehitystä ja siihen käytettäviä resursseja ohjaavia toimenpideohjelmia. Yritysten digitalisointia edistettiin seutukuntaseminaareissa erillisen selvitystyön pohjalta. Kuntien koko- naisarkkitehtuurityöllä edistettiin kuntien yhteisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä valtion ja kuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Keski-Suomi osallistui kuuden Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnan ”Kaista kaikille” -koordinaatiohankkeen sekä ”eMaaseutu”- ja ”Kaista käyttöön!” -kehittämishankkeiden toimintaan ja hankevalmisteluun. Aiheeseen liittyvät raportit ja muu materiaali löytyvät osoitteesta www.keskisuomi.fi/ictstrategia. Kyberturvallisuusala kehittyi Keski-Suomessa vahvasti. Puolustushallinto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostivat vahvasti kyberturvallisuuden tutkimukseen, koulutukseen, testaukseen ja tarvittaviin laboratorioympäristöihin. Toimintaan kanavoitiin merkittävästi kehittämisrahoitusta. Keski-Suomen liitto rekrytoi digitalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Keski-Suomen liiton hankehaussa kesällä 2015 merkittävin osa hakemuksista suuntautui digitalouden kehittämiseen. Osaamistalous. Varautuminen Äänekosken biotuotetehtaan tulevaan työvoimatarpeeseen aloitettiin. Kampanja, ”Biotaloudesta ammatti” suunniteltiin ja toteutettiin työvoiman varmistamiseksi rakennusvaiheessa, puunkorjuussa ja logistiikassa, laiteasennuksissa, tuotannossa sekä innovaatio- ja tuotekehityksessä. Kampanjassa Keski-Suomen liiton yhteistyökumppaneina olivat Metsä Group, Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Äänesseudun Kehitys Oy ja Keski-Suomen yrittäjät. ”Biotaloudesta ammatti” -kampanja jatkuu erilaisina tapahtumina koulutuksen järjestäjille, nuorille ja työpaikan vaihtoa suunnitteleville lähivuosien ajan. Osaamistalous kytkeytyi tiiviisti strategian muihin painopistealueisiin, kuten bio- ja digitalouteen. Alueen tutkimus- ja kehitystoimijoita haastettiin uusiin innovaatioihin ja verkostoitumiseen. Koulutuksen ja liiketoiminnan digitalisaatio sekä uusi hallitusohjelma tuovat mahdollisuuksia osaamistalouden edistämiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistettiin. KeskiSuomen liitto rekrytoi osaamistalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Hyvinvointialan kehittäminen. Toiminta suuntautui sekä sosiaali- ja terveysalan rakenteelliseen kehittämiseen että väestön osallisuutta tukeviin kumppanuuksiin. Merkittävin kehittämishanke, joka jatkuu edelleen, on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Jyväskylän kaupungin koordinoima Sote2020-hanke. Kyseessä oli maakunnallisen sote-palveluiden tuottajayhteisön rakentaminen sekä toimintamallien määrittely uudistuvan lainsäädännön ja uuden hallitusohjelman linjausten mukaan. Maakunnan järjestökentän kokoava Keski-Suomen Järjestöareena toimi foorumina järjestöille ja niiden jäsenille osallistua maakunnan tavoitteiden määrittelyyn ja yhteiseen toteuttamiseen. Sopimuksellista yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Eläkejärjestöjen Neuvottelukunnan ja Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Erillistä maakunnan nuorten kohtaamista vuoden 2015 alussa ei toteutettu, koska tilaisuuksia nuorten tapaamisiin oli vuoden aikana muutoinkin runsaasti. Digitalouden kanssa yhteinen kehittämishanke oli Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ICT:n kehitysohjelma, jonka tavoitteena oli kasvattaa alan yritystoimintaa maakunnassa ja hyödyntää alan monipuolista osaamista. Hankkeen toteuttajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Keski-Suomen ennakointiverkoston edustajat osallistuivat maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksiin tavoitteenaan saada sote-alan asiantuntemusta maakunnan tulevaisuustyöhön sekä kiinnittää palveluiden tuottajien erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen. Keski-Suomen liiton hankehaku kesällä 2015 suunnattiin Keski-Suomen strategiaa ja älykästä erikoistumisen valintaa tukeville hankkeille. Rahoitushakemuksia saapui 24, hakemusten yhteissumma oli 1,7 miljoonaa euroa. Eniten hakemuksia tuli digitalouden alalta. Ahkerimpia hakemusten laatijoita olivat koulutusorganisaatiot, etunenässä Jyväskylän yliopisto 14 hakemuksellaan. 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 4.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Maakuntakaavoitus ja kuntien maankäytön suunnittelu tähtäävät kestävään alue-ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon. Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas nopeuttaa maakunnan liikennehankkeiden etenemistä. Tehtaan kuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet, vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla rakennetaan pääosin suunnittelujakson aikana, vaikka viimeksi mainitun käyttöönotto onkin mahdollista vasta vuonna 2018. Kirri-Tikkakoski -moottoritien rakentamisesta tehdään rahoituspäätös ja Vaajakosken kohdan moottoritie (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) saa tiesuunnitelman valmistumisen myötä toteuttamisvalmiuden. Välin Vehniä-Äänekoski YVA valmistuu ja yleissuunnitelman laatiminen etenee. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on käynnistynyt suunnittelujakson aikana ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tieverkon korjausvelkaa pystytään lisääntyneellä perustienpidon rahoituksella merkittävästi vähentämään, jolloin etenkin alempiasteisen tiestön kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Jyväskylä-Tampere -rataosalla tehdään kapasiteettia lisääviä ja häiriöherkkyyttä vähentäviä parannustöitä. Lisäksi Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVA-menettely ja alustava yleissuunnittelu edistyy. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja sitä parannetaan ratateknisesti. Saarijärvi-Haapajärvi -rataa kunnostetaan. Junamatkustamista Jyväskylän ja Helsingin välillä nopeutetaan mm. ottamalla käyttöön sellaisiakin vuoroja, jotka eivät pysähdy Tampereella. Keski-Suomen sisäisen joukkoliikenteen palveluita turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti. Maakunnan kansainvälisten yhteyksien kannalta välttämättömät lentovuorot Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle vakiinnutetaan. Puhdas ja terveellinen ympäristö Toimenpiteet maakunnan vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi ovat alkaneet. EteläKonneveden kansallispuiston palveluvarustus on valmis. Kuntien maankäytön suunnittelu ottaa huomioon kulttuuriympäristöohjelman. Yhteistyötä kulttuuriympäristöalan erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi vahvistetaan. 4.2. BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Biotalous on kansallisesti merkittävimpiä kehittämiskohteitamme. Se tuo toimeentuloa noin 15 000 keskisuomalaiselle maa ja metsätaloudessa, raaka-aineiden jalostusteollisuudessa sekä näihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Keskisuomalaisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen yhteistyö biotalouden yritystoiminnan lisäämiseksi Alan koulutus ja tutkimus antavat mahdollisuuksia biotalousyrittäjyyteen ja innovaatioihin. Keski-Suomen liitto edistää toimintamallia, jossa toinen aste, ammattikorkeakoulutus, yliopisto ja tutkimuslaitokset (VTT, Luke, Syke) tiivistävät yhteistyötään biotalouden uusien yritysten ja innovaatioiden synnyttämiseksi ja teollisten symbioosien konkretisoimiseksi. Esimerkkinä tästä on toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Saarijärven Tarvaalan Biotalouskampuksella. Biotalouteen rakentuva monipuolinen biotuotteiden kehittämisympäristö Keski-Suomen liitto yhdessä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa aktivoi tutkimusta ja tuotekehitystä niin, että biotalouden jalostusaste nousee ja uusiutuvia materiaaleja hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kannustamme kokeilukulttuuriin ja rohkeisiin aloituksiin sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan uusien, maailmanmarkkinoille suuntautuvien biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden syntyminen. Teolliset symbioosit tuovat tähän lisäarvoa. Luonnosta saatavat raaka-aineet ja palvelut tulee muuntaa asiakkaita houkuttaviksi, korkean jalostusarvon tuotteiksi. Muotoilu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuote-, valmistus- ja suunnitteluprosessien parantamiseen kustannustehokkaasti. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Keski-Suomen paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen kestävästi on yksi valttimme. Maaja metsätalouden toimijoiden tukeminen sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja jalostusarvon lisäämiseksi on resurssiviisasta ja aluetalouden kannalta positiivista toimintaa. Biopolttoaineiden osaaminen, hyödynnettävä materiaali ja esim. biokaasun käyttöosuuden lisääminen mahdollistavat yhä resurssiviisaamman Keski-Suomen. Tässä työssä Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kokoamassa alan yrityksiä ja julkisia toimijoita yhteen. 4.3. DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Tietotekniikan merkitys lisääntyy maailmanlaajuisesti. IT koskettaa kaikkia ihmisiä ja maailmassa on enemmän tietoteknisiä laitteita kuin ihmisiä. IT-ala on erityisen tärkeä paitsi omana alanaan myös muiden alojen mahdollistavana teknologiana. Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta Jyväskylässä jo tukee. Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Esimerkki tästä on kansallinen toimintamalli erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuuden arviointia, akkreditointia varten. Toimintaa on tarkoitus kansallisen vaiheen jälkeen laajentaa kansainvälisille markkinoille. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Toimiva ja turvallinen IT-ympäristö muodostaa pohjan digitaloudelle, mutta digitalouden edelläkävijyys vaatii uudenlaista orientaatiota palveluiden sisältöjen kehittämiseen. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on toimivat sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä niin kotimaassa kuin globaalistikin. Kansainvälistyminen on avainasia verkkokaupan kasvua haettaessa. Keskittyminen ainoastaan kotimarkkinoille ei tarjoa riittävästi kasvupotentiaalia, vaan altistaa suomalaisen verkkokaupan kansainvälisten jättien armoille. Kotimarkkinatuntemus ei tuo riittävää kilpailuetua, lähes kaikki kansainväliset verkkokaupat palvelevat asiakkaitaan suomeksi, meille tutuilla maksu- ja toimitustavoilla. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Robotisaatio tuo tuotantolinjoihin joustavuutta. Robotti voi valmistaa tehokkaasti yksilöllisiäkin tuotteita ja sarjavalmistus voidaan hajauttaa. 3D-tulostuksessa malli voidaan ladata verkosta ja äärimmilleen vietynä tulostaa toimivaksi esineeksi kotona. Tavaroiden valmistus ostokeskuksissa, rauta-kaupassa ja pikavalmistuspalveluissa, terveydenhuollon pisteissä, erikoisliikkeissä ja huoltoliikkeissä tullee kuitenkin lisääntymään kotitulostusta nopeammin. Tavaroiden teollinen sarjavalmistus korvautuu osa kerrallaan hajautetun valmistuksen mallilla, jossa tavara valmistetaan lähempänä käyttäjää ja yksilöllisesti. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Suomen sata uutta mahdollisuutta) Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D-tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön. Lähdetään yhdessä osaamistalouden ja koulutusalan eri toimijoiden kanssa suunnittelemaan uuden sukupolven digikoulun ”master plania”. Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin, digitaalisuudella toiminta skaalautuu paremmin. 4.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Keski-Suomessa on vahva osaamisperusta, mutta se ei ole muuntunut riittävästi uudeksi liiketoiminnaksi. Menestyvässä osaamistaloudessa yritykset ja koulutusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan, tutkimuksen- ja koulutuksen yhteistyötä edistetään ja saatetaan tutkimus- ja kehitystoiminta lähemmäs yritystoiminnan tarpeita. Biotalouden koulutustarpeita konkretisoidaan tehdyn selvityksen pohjalta. Osaamistalouden ja biotalouden kärkiä yhdistetään kehittämällä Biotalouskampus-ajatusta ja hyödyntämällä biotuotetehtaan ympärille rakentuvaa tutkimus- ja yritystoimintaa. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyys on saanut yhä vahvemman sijan sekä ajattelutapana että koulutusten ja tutkintojen sisältöinä. Eri oppilaitosten yrittäjyysosaamista edistetään oppilaitosten omina työkaluina ja oppilaitosten keskinäisenä yhteystyönä. Arvioidaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön vaikutuksia. Työttömyyden haasteisiin etsitään uusia ratkaisuja. Startup- ja kokeiluyrittäjyyskulttuuria edistetään myös työllistymisratkaisuna. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Tulevaisuudessa osaamisen vienti koostuu perinteisen koulutusviennin ohella entistä enemmän osaamisen ja koulutuksen integroinnista kaikkien tuotteiden ja palveluiden vientiin. Uusi avauksia ja mahdollisuuksia edistetään. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Toisen asteen koulutus on murroksessa. Valtakunnallisesti on suunniteltu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rakenteellisia ja rahoituksellisia muutoksia. Lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristö on muuttumassa. Digitalisaatio tuo oman haasteensa ja mahdollisuutensa koulutuksen järjestämiseen. Tulevia muutoksia seurataan ja ennakoidaan sekä edistetään ratkaisuja, jotka parantavat digitaalisten oppimisympäristöjen kehittymistä. Koulutuksen digitalisaation kehittäminen ja alueellisen osaamisen verkostoituminen Oppiminen ja koulutus ovat digitalisaation myötä ison haasteen edessä. Keski-Suomessa on ainutlaatuinen koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymä. Maakuntaan on kertynyt vahvaa tietotekniikan tutkimusta ja yritystoimintaa sekä muuta oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvää osaamista. ”Uuden sukupolven koulu”- tarjoaa maakunnallisen kehittämishaasteen, johon Keski-Suomessa löytyy erityistä ja ainutlaatuista osaamista. Tavoitteena on verkottaa sivistysalan toimijat laajaan kumppanuuteen ja valtakunnallisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista. 4.5. HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Maakunnallisen itsehallintoalueen rakentumiselle luodaan edellytyksiä. Kehitetään yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kiinnitetään erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta tavoitteleva Uusi Sairaala. Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Verkoston tavoitteena on luovan osaamisen ja luovien menetelmien (esimerkiksi palvelumuotoilun) hyödyntäminen strategian kärkien kehittämisessä sekä luovuuteen pohjautuvien uusien alojen merkityksen tunnistamisessa osana aluetaloutta. Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset. Sauna on nostettu Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten tulevaksi kehittämisteemaksi: ’Keski-Suomi – Suomen saunamaakunta’. Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu Aasian kasvaville markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tulevat lentomatkustajat viipymään Suomessa 14 päivään lentojen vaihdon yhteydessä. Keski-Suomen matkailuyrityksiä kannustetaan osallistumaan TEM:in Finrelax ja Stopover Finland -ohjelmiin. tavoitteenaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jatketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden mahdollisuuksia seurataan. 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomen maakuntastrategian kehittämisen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Keski-Suomessa osallistutaan lukuisin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Keski-Suomen valinnat ohjaavat hanketyötä ja tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen strategian kärjet sopivat hyvin Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Valtio on päättänyt rahoittaa kärkihankkeita 1,6 miljardilla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana. Keski-Suomi tulee esittämään omia toimenpiteitään tähän rahoitukseen etenkin biotalouden, osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation kehittämiseksi. Maakunnallisessa valmistelussa hallituksen kärkihankkeiksi ovat mm.: BIOKAASU. Keski-Suomessa tavoitellaan biokaasun liikennekäytön lisäämistä. Keski-Suomi ja VT4:n vaikutusalue olisivat toimiva kokeiluvyöhyke biokaasun tuotannossa, jakelussa ja käytössä. Biokaasu on puhdas liikennepolttoaine, mutta mm. verotus hidastaa sen käytön yleistymistä. Kehittämistoimin paikallinen tuotanto mahdollistaisi biokaasun käytön myös julkisessa liikenteessä. Biokaasun tuotanto maakuntakeskus Jyväskylässä kasvamassa, mutta muutoinkin kunnat ovat biokaasun kysynnässä ja markkinoinnissa tärkeässä asemassa. Biokaasutuotantoa ja jakelua on tällä hetkellä Joutsassa sekä Laukaassa. Pihtiputaalla on suunnitelmat olemassa. Kokeiluun liittyy myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntäminen raskaan liikenteen polttoaineena. UUDEN SUKUPOLVEN KOULU. Keski-Suomi haluaa olla uudistamassa yhtä kansallisesti merkittävimpää menestystarinaa: suomalaista koulua. Väestökehityksen alueellinen eriytyminen, osaamisen korostuminen työelämässä, työn sisältöjen uudistuminen ja ennen muuta digitalisaatio haastavat koulutusta. Tavoitteena on koota koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja kehittämisyhteisöjen näkemykset uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa hyödyntäväksi pedagogiseksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista. Keski-Suomi, sivistyksen maakuntana, on tähän erittäin hyvin soveltuva, sillä alueella on monialaista, kaikkien asteiden koulutusta sekä vahva tutkimuksellinen perinne mm. pedagogiikan, psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Keski-Suomessa on käynnistymässä laajassa kumppanuudessa esiselvitys (Uuden sukupolven koulun Master Plan), joka yksilöi tarvittavat toimenpiteet tutkimus- ja kehitysyhteisön rakentamiseksi. TYÖLLISYYSKOKEILU. Keski-Suomessa suunnitelluissa kokeiluissa tähdätään työllistämisen ja työllistymisen esteiden madaltamiseen ja uudenlaisiin toimintamalleihin. Kokeilujen kärki suunnataan erityisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Yhä suurempi osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja joustavasti, myös räätälöidyt tarpeet huomioiden. Kokeiluja viedään eteenpäin yhteistyössä työvoimahallinnon viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kuntien kanssa. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on tarjoutunut työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen. Keski-Suomessa oli elokuun 2015 lopussa lähes 22 000 työtöntä työnhakijaa ja näistä pitkäaikaistyöttömiä lähes 7 800. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu yhdessä kuntien rahoitusvastuun lisääntymisen kanssa on aiheuttanut merkittävän lähes 70 %:n kasvun kuntien maksamaan työmarkkinatukeen vuoden 2015 aikana. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja kantavana voimanaan kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnassa kerättiin kokemuksia strategiaa edistävän, täsmällisesti suunnatun, hankehaun tuloksellisuudesta. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti lähitalouden ja yhteisöllisyyden edis- täminen sekä nuorten saaminen maaseudun voimavaraksi. Näiden paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa Leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitetaulukoista. 6. ERITYISTOIMENPIDE: TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Keski-Suomessa on käynnistynyt poikkeuksellisen mittavia teollisuuden, liikerakentamisen sekä kuntien ja kuntayhtymien rakennusinvestointeja. Lisäksi useita kohteita on suunnitteilla lähivuosiksi. Runsaasta hankekannasta Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo toteutuksessa, samoin Prisman uusi liiketilainvestointi Jyväskylän Seppälässä. Skanskan Seppä hanke on suunnitelmissa käynnistyä myöhemmin, ja se kytkeytyy tiiviisti Prisman yhteyteen. Muuramen kauppakeskuksen rakentaminen on aloitettu, samoin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kankaan alueen rakennustyöt ovat niin ikään käynnissä. Rakentamispäätös on tehty myös uutta palveluajattelua toteuttavasta Uudesta Sairaalasta, joka on suunniteltu Jyväskylään erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Myös Himoksen kylpylä-hotellin ja loma-asuntojen rakentamisesta on jo päätetty. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuotuinen omien kiinteistöjen rakentamisen volyymi on noin 60 miljoonan euron luokkaa, Äänekoskella puolet tästä. Äänekosken kaupungin investointivolyymi on kasvussa akuutin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Laukaan kolme kyläkoulua yhdistävästä kiertotaloutta toteuttavasta ns. Ekokoulusta päätetään syksyllä 2015. Kiinteistörakentamisen ohella valtion tulo- ja menoarvioissa on varauduttu osoittamaan maakuntaan 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen liitto teki loppukesällä 2015 rakennuttajille kyselyn maakuntaan sijoittuvien rakennusinvestointien määrän ja taloudellisen laajuuden selvittämiseksi. Kysely suunnattiin kunnille. Toimenpiteet Rakennusalan suhdannetilanne on maakunnassa hyvin vaikea. Viimeisimmän Aikajanan (2/2015, ks. kuvio alla) mukaan sekä alan liikevaihto että työllisyys ovat edelleen laskussa. Tulevien investointien myötä työvoiman kysynnän odotetaan kuitenkin kääntyvän v kasvuun. Tämä edellyttää, että maakunnan oman työvoiman osaaminen vastaa rakennuttajien osaamisvaatimuksia. Jotta maakunnan lukuisille rakennusinvestoinneille olisi oikea-aikaisesti ja riittävästi osaavaa työvoimaa tarjolla, on toimenpiteiden suorittamiseksi koottava laaja kumppanuus. - - Ensiksi, selvitetään rakennusinvestointien ajoittuminen lähivuosille sekä investointien kokonaisvolyymi (kysely 2015 loppukesällä) Toiseksi, kutsutaan neuvotteluun rakennuskonsernit ja paikalliset rakentajat, oppilaitosten, TE-hallinnon ja Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston edustajat tarvittavan henkilöstön määrän ja laadun selvittämiseksi Kolmanneksi, osoitetaan osaamisen vahvistamisen haasteet koulutuksen järjestäjille. Prosessissa tuotetaan suunnitelma, josta ilmenevät 1. 2. Maakunnan rakentamisen volyymi 2016 - 2019 vuosittain ja seuduittain Henkilöstön saatavuus (eri ammattiryhmittäin ja paikallisesti), eroteltuna - 3. talonrakennusala teollisuusrakentaminen korjausrakentaminen Infrarakentaminen Koulutuksen järjestäjien voimavarat osaajien tuottamisessa, eroteltuna - talonrakennusala - teollisuusrakentaminen korjausrakentaminen infrarakentaminen 4. Rakentamiseen liittyvät palvelut 5. Rakennusalan vetovoimaisuudesta huolehtiminen Prosessi noudattaa koeteltua ”Biotaloudesta ammatti!” –työskentelytapaa ja valmistelu tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. __________________________ Liite: Tarkistus Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmaksi vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2016 miljoonaa euroa Toimintalinja TL 1 49 % TL 2 51 % MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKISUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVIVIITASAARI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto YHTEENSÄ Pk-yritystoiminnan tukeminen 2,570 0 2,570 1,238 0,000 1,238 3,808 EAKR 1,285 0 1,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1,285 0 1,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta 0 0 0 0 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR 0 0 0 0 0 0 0,000 0,388 1,926 2,314 0,200 1,380 1,580 3,894 0,194 0,963 1,157 0,100 0,690 0,790 1,947 Valtio 0,194 0,353 0,547 0,100 0,338 0,438 0,985 Kunta 0 0,310 0,310 0 0,232 0,232 0,542 0 2,958 0,300 1,316 0,300 4,274 0 1,438 0,120 1,028 0,120 2,466 0,420 6,740 Muu julkinen EAKR ja valtio yhteensä Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio1) 0,047 0,028 0,075 1) Kehys siirretään Pirkanmaan kehykseen Uutta Luovat maakunnat hankkeelle MUU KS EAKR 2,442 KS SV EAKR 1,409 3,851 Pirkanmaalle. ULMA Kehyksestä EAKR:n MUU KS valtio 1,832 KS SV valtio 1,057 2,889 osuus 0,043 valtio 0,032 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2016 ELY-keskus miljoonaa euroa TL 3 50,5 % Toimintalinja Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus MUU KESKISUOMI SAARIJÄRVIVIITASAARI 1,661 1,278 2,939 ESR 0,831 0,639 1,470 Valtio 0,623 0,479 1,103 Kunta 0,207 0,160 0,367 Muu julkinen TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % YHTEENSÄ Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ESR 0,000 1,291 0,426 1,717 0,646 0,213 0,859 Valtio 0,484 0,160 0,644 Kunta 0,081 0,053 0,134 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR 0,080 Valtio 0,080 0,739 0,426 1,165 0,369 0,213 0,582 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen ESR ja valtio yhteensä 3,230 1,864 0,000 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,846 1,065 2,911 valtio 1,384 0,799 2,183 kunta 0,461 0,266 5,094 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2017 miljoonaa euroa Toimintalinja TL 1 50 % TL 2 50 % MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKISUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVIVIITASAARI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto YHTEENSÄ Pk-yritystoiminnan tukeminen 2,570 0 2,570 1,238 0,000 1,238 3,808 EAKR 1,285 0 1,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1,285 0 1,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta 0 0 0 0 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR 0 0 0 0 0 0 0,000 0,388 1,824 2,212 0,200 1,323 1,523 3,735 0,194 0,912 1,106 0,100 0,662 0,762 1,868 Valtio 0,194 0,315 0,509 0,100 0,316 0,416 0,925 Kunta 0 0,300 0,300 0 0,225 0,225 0,525 0 2,958 0,297 1,227 0,297 4,185 0 1,438 0,120 0,978 0,120 2,416 0,417 6,601 Muu julkinen EAKR ja valtio yhteensä Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio 0,350 0,350 MUU KS EAKR 2,391 KS SV EAKR 1,381 3,772 MUU VALTIO 1,794 KS SV VALTIO 1,035 2,829 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2017 ELY-keskus miljoonaa euroa TL 3 50,5 % TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % Toimintalinja Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus MUU KESKISUOMI SAARIJÄRVIVIITASAARI YHTEENSÄ 1,694 1,304 2,999 ESR 0,847 0,652 1,499 Valtio 0,635 0,489 1,124 Kunta 0,212 0,163 0,375 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 1,318 0,435 1,753 ESR 0,659 0,217 0,876 Valtio 0,494 0,163 0,657 Kunta 0,100 0,021 0,121 Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,065 0,034 0,099 0,753 0,434 1,187 ESR 0,376 0,217 0,594 Valtio 0,282 0,163 0,445 Kunta 0,064 0,034 0,098 Muu julkinen ESR ja valtio yhteensä 0,030 3,294 0,020 1,902 0,050 5,196 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,882 1,087 2,969 valtio 1,412 0,815 2,227 kunta 0,376 0,218 5,196 Muu julkinen 0,095 0,054 0,149
© Copyright 2024